Urbaanin liberaalipuolueen ekologinen lokero odottaa täyttäjäänsä

Kir­joi­tuk­se­ni Mikael Jung­ne­rin puo­lue­va­lin­nas­ta herät­ti niin pal­jon huo­mio­ta (luet­tu 18 000 ker­taa ) että on syy­tä jat­kaa aihet­ta vähän syvemmälle.

Mis­tä tilaus kau­pun­ki­mai­sel­le puolueelle?

Mik­si tar­vit­tai­siin kas­va­via kau­pun­ke­ja edus­ta­va puo­lue vas­ta­pai­nok­si sil­le, että pää­mi­nis­te­ri­puo­lue vas­taa­vas­ti edus­taa Suo­mea kas­va­vien kau­pun­kien ulkopuolella.

Suo­mes­sa kau­pun­gis­tu­mi­nen sujuu onnah­del­len ja sen seu­rauk­se­na koko maan talous on huo­nos­sa hapes­sa. Kaik­ki tie­däm­me, että Suo­men talous on lamas­sa ja Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa menee lujaa. Tosia­sias­sa Ruot­sin ero Suo­meen joh­tuu jok­seen­kin koko­naan sii­tä, että kas­vu Tuk­hol­mas­sa ja Göte­bor­gis­sa on ollut pal­jon nopeam­paa kuin Helsingissä.

Voim­me tie­tys­ti kat­soa Hel­sin­gis­sä myös vähän pei­liin, mut­ta aika suu­ri on ero myös val­tio­val­lan suh­tau­tu­mi­ses­sa kau­pun­gis­tu­mi­seen. Ruot­sis­sa se näh­dään myön­tei­se­nä ja val­tio osal­lis­tuu esi­mer­kik­si Tuk­hol­man infrain­ves­toin­tei­hin kym­men­ker­tai­sel­la sum­mal­la Suo­meen ja Hel­sin­kiin ver­rat­tu­na. Suo­mes­sa kau­pun­gis­tu­mis­ta halu­taan edel­leen rajoit­taa ja hidastaa.

Puo­lu­eet edus­ta­vat myös elin­kei­no­ja. Kas­vu kau­pun­geis­sa tapah­tuu perin­teis­ten elin­kei­no­jen ulko­puo­lel­la – lähin­nä tie­to­työs­sä ja urbaa­neis­sa pal­ve­luis­sa. Kau­pun­ke­ja edus­ta­va puo­lue edus­tai­si myös kau­pun­ki­mai­sia, kas­va­via elin­kei­no­ja. Kun vaik­ka­pa työ­lain­sää­dän­töä tar­ken­ne­taan, oli­si ihan hyvä, kun muka­na oli­si mui­ta­kin kuin maa­ta­lou­den ja kuih­tu­van teol­li­suu­den ja edustajia.

Mik­si liberaali?

Sik­si että kau­pun­geis­sa nyt vain ollaan libe­raa­le­ja suh­tees­sa muu­hun Suo­meen ja kas­va­vis­sa elin­kei­nois­sa eri­tyi­sen liberaaleja.

Kuka täyt­tää eko­lo­gi­sen lokeron?

Minun käsi­tyk­se­ni mukaan urbaa­nil­le libe­raa­lil­la puo­lu­eel­le on niin ilmi­sel­vä eko­lo­gi­nen loke­ro, että joku sen täyttää.

Kun­nal­lis­vaa­lien tulok­sen perus­teel­la kau­pun­ki-puo­lu­een tit­te­lis­tä kil­pai­le­vat käy­tän­nös­sä vain kokoo­mus ja vih­reät. Dynaa­mi­sim­mis­sa kau­pun­geis­sa nämä ovat kak­si suu­rin­ta puo­luet­ta niin, että kokoo­mus on ykkö­nen ja vih­reät kak­ko­nen – pait­si Mau­ri Pek­ka­ri­sen Jyväs­ky­läs­sä jos­sa vih­reät on ykkönen.

Mer­kit­tä­vi­nä poik­keuk­se­na täs­tä kokoo­muk­sen ja vih­rei­den kak­si­kos­ta ovat Van­taa ja Tam­pe­re ja tie­tys­ti Oulu. Tam­pe­reen dema­rit valit­si­vat por­mes­ta­rieh­dok­kaak­seen yksi­mie­li­ses­ti elä­köi­ty­neen SAK:n puheen­joh­ta­jan, Lau­ri Lylyn. Dema­rien kun­niak­si on sanot­ta­va, ettei­vät he valin­taa teh­des­sään anta­neet puo­lu­een edun häi­ri­tä pää­tök­sen­te­koa. En tie­dä, kork­ka­si­vat­ko pai­kal­li­set vih­reät kuo­hu­vii­ni­pul­lon – syy­tä aina­kin oli­si ollut.

Suh­tees­sa vih­rei­siin kokoo­mus on nis­kan­pääl­lä ja paran­si Jan Vapaa­vuor­ten ansios­ta ase­maan­sa suh­tees­sa vih­rei­siin sel­väs­ti. Vih­reät ovat kui­ten­kin vah­voil­la kas­va­vis­sa elin­kei­nois­sa, joten kisaa ei ole vie­lä rat­kais­tu. Myö­hem­min näh­dään, pys­tyy­kö Vapaa­vuo­ri pitä­mään kokoo­muk­sen aika ori­gi­nel­lin ryh­män lin­jal­laan. Jos pys­tyy, kokoo­mus haas­taa vah­vas­ti vih­reät kau­pun­ki­li­be­raa­li­na puolueena.

Vih­rei­den heik­kouk­sia täs­sä kisas­sa tuli Jung­ner-pos­tauk­sen kom­men­teis­sa valo­te­tuk­si niin perus­teel­li­ses­ti ja moni­puo­li­ses­ti, että en ryh­dy sitä tois­ta­maan. Tyy­dyn sano­maan, että suh­tees­sa sel­kein kau­pun­ki­puo­lue, mut­ta pitää sitä heik­kou­te­naan sen sijaan että pitäi­si sitä vah­vuu­te­naan. Puo­lue on tosin teh­nyt kau­pun­ki­po­liit­ti­sen ohjel­man 13 vuot­ta sit­ten, mut­ta maa­seu­dun ongel­mien kans­sa on oltu pal­jon aktiivisempia.

Entä vasem­mis­to­liit­to? Ilman por­mes­ta­ri­ki­saa Vasem­mis­to­liit­to oli­si Hel­sin­gis­sä toden­nä­köi­ses­ti ohit­ta­nut dema­rit. Puo­lu­eel­la on sama kak­si­ja­koi­suu­den ongel­ma kuin RKP:lla. Hel­sin­gin puna­vih­reät ovat kovin eri puus­ta veis­tet­ty kuin Poh­jois-Suo­men kor­pi­kom­mu­nis­tit. Jos muut puo­lu­eet haluai­si­vat teh­dä kiusaa RKP:lle, ne kul­jet­tai­si­vat puo­lu­een Poh­jan­maan Koti, Uskon­to ja Isän­maa ‑hen­ki­siä mai­nok­sia Uudel­le­maal­le ja päin­vas­toin. Lapin vasem­mis­to­lii­ton mate­ri­aa­lia kan­nat­tai­si jakaa Kumpulassa

Minä olen yrit­tä­nyt her­käl­lä kor­val­la kuun­nel­la, mikä on Vasem­mis­to­lii­ton poliit­ti­nen sano­ma, mut­ta se ei ole minul­le val­jen­nut. Toki puo­lu­eel­la on yksit­täi­sis­sä kysy­myk­sis­sä yksit­täi­siä päte­viä polii­tik­ko­ja. Tun­ne­ta­sol­la ollaan kyl­lä vah­vo­ja. Sanon vain, ettei Vih­rei­den kan­nat­tai­si täs­sä tun­tei­den tais­tos­sa kes­kit­tyä kil­pai­le­maan vasem­mis­to­lii­ton kans­sa. Täs­tä toi­vo­muk­ses­ta kokoo­mus on kans­sa­ni tie­tys­ti täy­sin eri mieltä.

On var­maan­kin hyvä, ettei urbaa­ne­ja puo­luei­ta ole yksi vaan kak­si. Kokoo­mus ja vih­reät pakot­ta­vat toi­sen­sa kar­si­maan omia heik­kouk­si­aan sen lisäk­si, että puo­lueil­la on perus­ta­van­laa­tui­sia aat­teel­li­sia ero­ja. Edes­sä saat­taa olla sel­keä kak­si­puo­lue­jär­jes­tel­mä kau­pun­geis­sa – tai sit­ten ei.

Voi tie­tys­ti käy­dä niin­kin, että joku perus­taa var­tee­no­tet­ta­van urbaa­nin libe­raa­li­puo­lu­een. Sel­lai­nen voi saa­da nopeas­ti kan­na­tus­ta ja pal­jon. Tämä on koet­tu 1960-luvul­la Hel­sin­gis­sä, kun pis­kui­nen Vapaa­mie­lis­ten liit­to koho­si mah­ti­puo­lu­eek­si ja onhan saman­lais­ta koet­tu pit­kin Eurooppaa.

247 vastausta artikkeliin “Urbaanin liberaalipuolueen ekologinen lokero odottaa täyttäjäänsä”

  1. Voi­daan­ko kir­joi­tuk­ses­ta pää­tel­lä että et pidä Piraat­ti­puo­luet­ta “var­tee­no­tet­ta­va­na urbaa­ni­na liberaalipuolueena”?

  2. Aihe on tavat­to­man tär­keä ja innoit­ti­kin muu­ta­mia hyvin kiin­nos­ta­via puheen­vuo­ro­ja, joten poh­dis­ke­lua on hyvä jatkaa.

    Voi kysyä, että mik­si meil­lä on edel­leen niin vah­va agraa­ri­puo­lue? Pää­mi­nis­te­ri­puo­lu­ee­na sil­lä on suu­ri val­ta ajaa maa­seu­dun asi­aa, mikä käy­tän­nös­sä tar­koit­taa kau­pun­kien kehi­tyk­sen hidas­ta­mis­ta, ellei perä­ti hyydyttämistä.

    Saman­ai­kai­ses­ti yhteis­kun­nas­sa kon­ser­va­tii­vien ja libe­raa­lien vas­tak­kai­na­set­te­lu lisään­tyy. Vai pitäi­si­kö nykyi­sin puhua pikem­min­kin maa­il­man muut­tu­mi­sen vas­tus­ta­jien ja suvait­se­vais­ton väli­ses­tä jän­nit­tees­tä? Hie­man pro­vo­soi­vas­ti voi­si puhua myös jär­ki­po­lii­tik­ko­jen (joi­ta on siis kai­kis­sa puo­lueis­sa) ja popu­lis­tien yhteenotosta.

    Mie­len­kiin­tois­ta on sekin, että kun­ta­vaa­lit eivät anta­neet kovin sel­ke­ää vas­taus­ta sii­hen mihin (sinän­sä eri­tyi­ses­ti vai­keil­le ajoil­le hyvin tyy­pil­li­nen) hal­li­tuk­sen vas­tai­nen pro­tes­ti kanavoituu.

    Mik­sei urbaa­ni libe­raa­li ideo­lo­gia ole vie­lä tämän sel­keäm­min syn­ty­nyt? Ilmei­ses­ti van­hen­tu­neet poliit­ti­set raken­teet jäh­met­tä­vät. Eikö ole hie­man has­sua, että me kaik­ki jän­ni­täm­me niin pal­jon puo­luei­den välis­ten voi­ma­suh­tei­den muu­tos­ta, kun suu­rim­mat muu­tok­set saat­ta­vat tapah­tua puo­luei­den sisällä?

  3. Jäin vie­lä poh­ti­maan sosia­li­de­mo­kraat­tien roo­lia. Hehän voi­si­vat teo­rias­sa olla nyt kehi­tyk­sen kär­jes­sä, mut­ta he ovat itse halun­neet vali­ta toisin.

    Ei Jut­ta Urpi­lai­nen ollut ehkä mikään suu­ri tule­vai­suu­den teki­jä, mut­ta syr­jäyt­tä­mäl­lä hänet dema­rit kään­si­vät suun­taa tun­tu­vas­ti men­nei­syy­teen. He valit­si­vat yhteis­kun­nal­li­sen jar­ru­mie­hen roolin.

    Ei minul­la ole Ant­ti Rin­tees­tä kovin kiel­teis­tä kuvaa — hän vai­kut­taa ihan kel­po polii­ti­kol­ta — mut­ta hän on niin kovin sel­keäs­ti men­nei­syy­den mies.

    Vie­lä ei tie­tys­ti ole myö­häis­tä. Puo­lu­ees­sa on myös poten­ti­aa­li­sia uuden näki­jöi­tä, mut­ta onko puo­lu­eel­la halua luot­taa hei­hin? Vai tun­tuu­ko kui­ten­kin tur­val­li­sem­mal­ta taker­tua saa­vu­tet­tui­hin etuihin?

  4. Joi­tain vuo­sia sit­ten jurp­pi kun Suo­men hal­li­tuk­ses­sa oli kun­ta­mi­nis­te­ri. Olen asu­nut koko ikä­ni kau­pun­gis­sa ja vaik­ka se kun­ta siel­lä taus­tal­la hal­lin­nos­sa jos­sain onkin niin en kyl­lä koe ollee­ni iki­nä kun­nan asu­kas tai kun­ta­lai­nen. Sik­si oli­si hie­noa näh­dä jonain päi­vä­nä Suo­men hal­li­tuk­ses­sa kau­pun­ki­mi­nis­te­ri — se oli­si askel oike­aan suuntaan.

  5. Itse en kyl­lä mil­lään näe, että kak­si ehkä kes­kei­sin­tä tee­maa­si, lisää (tii­vis­tä) ‘ratik­ka­kau­pun­kia’ kau­pun­kiin ja täs­tä ehkä osin seu­raa­va­kin urbaa­ni pöhi­nä (= libe­ra­lis­mi) vaa­ti­si­vat oman puo­lu­een. Valin­nan vapaus edel­lyt­tää valin­nan run­saut­ta. Tämä run­saus tuot­taa valin­nan­va­pau­den. Se taval­laan syn­tyy kau­pun­kiin ‘auto­maat­ti­ses­ti’ tii­viin ja urbaa­nin kau­pun­ki­ra­ken­teen myö­tä — aktii­vi­sel­la yli­opis­toe­lä­mäl­lä höys­tet­ty­nä (sanon näin itse jo kes­ki-ikäi­se­nä). Talou­del­li­nen ja kult­tuu­ri­nen ym. luo­vuus, inno­va­tii­vi­suus ja jous­ta­va mie­li mel­kein edel­lyt­tä­vät yliopisto/korkeakoulu ‑ilma­pii­riä.
    Turus­sa vih­reis­sä ongel­ma­na on tiet­ty ennak­ko­luu­loi­suus tai hitaus kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa (ei näkö­tor­nia Kako­laan, ei tori­park­kia — joka nyt kui­ten­kin kai tulee, jol­la sai­si autot pois kes­kus­tas­ta ja tilal­le lisää käve­ly­ka­tu­ja). Kokoo­muk­sen ongel­ma kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa on ajaa edel­leen auto­kau­pun­ki­nä­kö­kul­maa ensi­si­jai­se­na (ei ratik­kaa jne.).
    Mut­ta näi­den puo­luei­den rajal­la käy­dään kamp­pai­lua minun­kin sie­lus­ta­ni (vih­reät edel­leen edel­lä) ja uskon että kil­pai­lu jalos­taa näi­tä molem­pia koh­ti sitä, mitä suu­rin piir­tein täl­lä blo­gil­la tar­koit­taa lisää kau­pun­kia kau­pun­kiin (molem­mis­sa puo­lueis­sa täs­tä esi­merk­ki­nä monia hyviä uusia ehdok­kai­ta) — jopa Turussa.
    Pelk­kään libe­ra­lis­miin ja valin­nan­va­pau­teen perus­tu­van puo­lu­een hou­kut­te­le­vuus on aika alhai­nen, jos­ta todis­tee­na toi­mi­koon oma äänes­ty­sa­lu­ee­ni Turun Tuo­mio­kir­kon ja yli­opis­ton välissä:
    TURKU – äänes­ty­sa­lue 001 — VIHR (28,2 %), KOK (26,6 %), VAS (13,8 %), RKP (9,2 %), SDP (7,3 %), PS (4,4 %), KESK (3,8 %), KD (2,2 %), FB (1,4 %), PIR (1,3 %), EOP (0,8 %), YLSISI (0,6 %), SKP (0,3 %), IP (0,1 %), LIBE (0,0 %), äänes­tys­pro­sent­ti 68,2
    Tulos vas­taa aika hyvin Osmon ana­lyy­siä muu­ten (libe­raa­le­ja äänes­ti 1 henkilö).

  6. Minun käsi­tyk­se­ni mukaan urbaa­nil­le libe­raa­lil­la puo­lu­eel­le on niin ilmi­sel­vä eko­lo­gi­nen loke­ro, että joku sen täyttää.”

    Näin on ja itse haluan sen tode­ta, että sel­lais­ta äänes­täi­sin tie­tyin ehdoin.

  7. Poliit­ti­sen rea­lis­min logiik­kaa on, että puo­luei­den stra­te­gi­sen ajat­te­lun teki­jät ja Kokoo­muk­sen mai­nos­toi­mis­to mit­taa­vat kau­pun­ki­hen­kis­ten tee­mo­jen suo­si­to­ta ja sen mukaan kaik­ki otta­vat nii­tä ohjel­maan­sa. Vai­kein­ta on Kepul­le, jon­ka Mik­ko Ala­tal­loon kitey­ty­vä tee­ma on teh­dä kau­pun­gis­sa sumi­ses­ta niin ikä­vää, että maal­la­kin on mukavaa.

    Samoin kävi ympä­ris­tö­tee­mo­jen — nekin ovat kaik­kien puo­luei­den lis­tal­la, käy­tän­nön teke­mi­ses­sä taas enem­män tai vähemmän. 

    Hyvä näin. Puo­luei­den välis­ten yhteis­työ­tee­mo­jen löy­tä­mi­nen on se mikä mah­dol­lis­taa asioi­den ete­ne­mi­sen kan­sa­lais­ten hyväksi. 

    Twit­te­ris­tä löy­det­ty link­ki, jos­sa kuvat­tu teol­li­suus­po­li­tiik­kaa on Suo­men ainoa mah­dol­li­suus. Tämän toi­voi­si TEM:n ja kaik­kien puo­lui­den ympär­tä­vän kau­pun­gis­tu­mi­sen lisäksi. 

    Enligh­te­ned eco­no­mic policy doesn’t save dying industries. It saves the people who work in them.” http://bit.ly/2osWGAN

  8. Jos/kun ennus­tuk­se­si toteu­tuu, toi­von toti­ses­ti että uusi puo­lue on aat­teen tasol­la huo­mat­ta­vas­ti lähem­pä­nä “jär­ki­vih­rei­tä” kuin (entis­ten?) kokoo­mus­nuor­ten tyyp­pis­tä “libe­ra­lis­mia”.

  9. Vih­reil­lä on jän­nä tilan­ne puheen­joh­ta­jan vaih­tues­sa. Tar­jol­la on libe­raa­lia talous­lin­jaa edus­ta­va Aal­to, joka puheen­joh­ta­ja­na oikeas­ti haas­tai­si kokoo­mus­ta, ja voi­si vie­dä vih­rei­tä lisää yleis­puo­lu­een suun­taan, ja sit­ten tämä Kari, joka ase­moi­si vih­reät viher­va­sem­mis­toon, mis­tä muil­la­kin kuin puna­vi­her­so­keil­la oli­si vai­keuk­sia erot­taa, mikä on vih­reän ja vasem­mis­ton ero?

  10. Urbaa­ni libe­raa­li­puo­lue on ihan hyvä aja­tus, mut­ta sil­le ei oikein tai­da olla elin­ti­laa Suo­men politiikassa.

    Jos läh­de­tään nimit­täin puo­lueit­tain tai puo­lue­ryh­mit­täin mää­rit­te­le­mään arvo­li­be­raa­le­ja, ne mene­vät minus­ta suun­nil­leen näin.

    * Kaik­kein arvoliberaalein *
    SFP Nyland
    Vihreät
    Suur­ten kau­pun­kien Vasem­mis­to­liit­to (Puna­vih­reät)
    Kokoo­muk­sen liberaalisiipi
    SDP
    Kokoo­muk­sen änkyräkonservatiivit
    SFP Österbotten
    Pien­ten kau­pun­kien Keskustapuolue
    Perus­suo­ma­lai­set — Soinilaiset
    Vasem­mis­to­lii­ton Korpikommunistit
    Kes­kus­tan maa­lais­sii­pi (maa­seu­tu ja pie­net taajamat)
    Kristilliset
    Perus­suo­ma­lai­set — Halla-Aholaiset
    * Kaik­kein konservatiivisin *

    Kun kat­soo tätä ryh­mä­kart­taa kau­pun­geis­sa näyt­tää ole­van aika vähän tilaa enää uusil­le ryh­mil­le. Vih­reät, puna­vih­reä vasem­mis­to­liit­to ja Kokoo­muk­sen libe­raa­li­sii­pi tar­joa­vat arvo­li­be­raa­le­ja vaih­toeh­to­ja niin moneen makuun, että uudel­la puo­lu­eel­la on aika vähän elintilaa.

  11. Ja mitä sote-puo­len valin­nan­va­pau­teen (=libe­ra­lis­miin) tulee, sekin on ollut arkea vaik­ka­pa Turus­sa jo pit­kään. Esi­mer­kik­si oma lap­se­ni oli jo kym­me­nen vuot­ta sit­ten yksi­tyi­ses­sä päi­vä­ko­dis­sa. ‘Haas­ta­vas­sa’ lähiös­sä toi­mi­nut kun­nan ter­veys­a­se­ma lopet­ti joku­nen vuo­si sit­ten, nyt siel­lä yllä­pi­tää ter­veys­a­se­man toi­min­taa yksi­tyi­nen. Oma työ­paik­ka­ni on osin tuot­taa sote-pal­ve­lu­ja kun­nal­le. Olen var­mas­ti ‘kuplas­sa­ni’ sokea täl­le valin­nan­va­pau­den ongel­mal­le (pal­ve­lun tuot­ta­ja­na yksi­tyi­nen) ja ymmär­rän, että toi­sen­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä (kepu-alu­eet) se on isom­pi kysymys.
    Kes­kei­sin kysy­mys, joka erot­taa kokoo­muk­sen ja vih­reät, on ehkä näke­mys eriar­voi­suu­des­ta. Itse näen, että sen vähen­tä­mi­nen, ja sote-ero­jen kaven­ta­mi­nen paran­taa kaik­kien ase­maa (ks. Wil­kin­son & Pic­kett kes­kus­te­lu). Kokoo­muk­sel­le riit­tää suh­teel­li­sen abstrak­ti käsi­tys mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvos­ta. Vasem­mis­to halu­aa kaven­taa näi­tä sote-ero­ja jul­ki­sen val­lan rahoit­ta­ma­na (jaka­mal­la tiet­ty mää­rä rahaa/henkilö) ja tuot­ta­ma­na. Itse (vih­reä­nä) näen, että raken­tei­siin ja kan­nus­ti­miin vai­kut­ta­mal­la ja eri toi­mi­joi­den tuot­ta­mi­na pal­ve­lui­na, voim­me oikeas­ti kaven­taa suh­teel­li­sia ero­ja. Emme vain ‘kaa­taa rahaa’ (jota sitä­kin täy­tyy pie­nel­le jou­kol­le tehdä).

  12. Pari vuot­ta pitäi­si odot­taa uut­ta hal­li­tus­ta, mut­ta malt­ti ei rii­tä ja nyt pitäi­si jo perus­taa uusi puo­lue? Nykyi­nen hal­li­tus vaan sat­tuu ole­maan Hel­sin­kiä vas­taan, kun ei siel­lä ole ketään Hel­sin­gis­tä. Seu­raa­va voi olla jo sit­ten tois­ta maa­ta ja Hel­sin­ki­kin saa rahaa. Toki jos kokoo­mus kyn­tää ilman Vapaa­vuor­ta vaa­lit ja niil­lä on taas joku kol­men kopee­kan ruis­kau­nok­ki puheen­joh­ta­ja­na, niin Hel­sin­ki voi jää­dä taas ilman vah­vaa edus­tus­ta. Aina­kin on jo sel­vää että luot­to omiin on Soi­nin­vaa­ral­ta men­nyt, joten kai se on niin, ettei Hel­sin­gin vih­reis­tä ole nouse­mas­sa oikeas­ti kovia tekijöitä. 

    Kui­ten­kin ihmet­te­len halua jyns­sä­tä vih­reis­tä luon­non­suo­je­lu­lei­maa, kun ei sel­lais­ta ole. Jos oli­si, niin esi­mer­kik­si jotain Kai­dia ei otet­tai­si juh­lien vas­taan. Has­sua että nyt vih­reis­sä liit­ty­mis­seu­la on homot ja pako­lai­set, mut­ta van­has­ta luon­non­suo­je­lu­po­ru­kas­ta pitää pääs­tä eroon, kos­ka kau­pun­ki­lai­nen ei muka äänes­tä, jos joku halu­aa pur­kaa jon­kun padon tai suo­jel­la jon­kun metsän. 

    Aal­to var­maan­kin kan­nat­taiis vali­ta, jos halu­aa kas­vat­taa kan­na­tus­ta. Kari ei ole niin pahas­ti ryvet­ty­nyt kuin Sin­ne­mä­ki, mut­ta on sil­lä­kin mies joka lei­ma­taan äkkiä isän kaut­ta kom­mu­nis­tik­si ja työn kaut­ta ter­ro­ris­tik­si, ja sitä kaut­ta koko puo­lue. Sin­ne­mä­ki­hän koki kak­si hit­jo­bia leh­dis­töl­tä ennen vaa­le­ja, ensin 2011 teki lap­sia ita­lia­lai­sel­le punik­ki­ter­ro­ris­til­le ja nyt esi­tet­tiin yhä pari­kymp­pi­sek­si t‑paitaan pukeu­tu­vak­si sekoi­li­jak­si. Aal­to ei oli­si näin help­po maa­li­tau­lu ja pys­tyi­si mene­mään her­ro­jen ja jät­kien­kin pariin, kun taas Kari jäi­si vain nais­ten suo­si­kik­si. Jos Suo­mes­sa oli­si mer­kit­tä­vä edis­tyk­sel­li­nen val­ta­kun­nal­li­nen leh­ti tai muu media, niin näin ei tar­vit­si­si aja­tel­la, mut­ta Suo­men mediat ovat kon­ser­va­tii­vis­ten oikeis­to­lais­ten ohjak­sis­sa. Appel­sin ja Haa­pa­la odot­ta­vat jo vesi kie­lel­lä Karin teloittamista. 

    Vaa­leis­ta sel­lai­nen­kin huo­mio, että vih­rei­den mai­non­ta ei ollut mitään ver­rat­tu­na kokoo­muk­seen. Vapaa­vuo­ri oli joka pai­kas­sa idäs­tä län­teen ja ete­läs­tä poh­joi­seen, mut­ta Sin­ne­mäes­tä tai muis­ta vih­reis­tä alkoi näky­mään vas­ta siel­lä mis­sä on rati­koi­ta. Mitään vaa­li­leh­teä­kään ei ollut hesa­rin välis­sä. Kai se mai­non­ta­kin jotain ääniä tuo, vai mik­si sitä muu­ten teh­täi­siin. Vapaa­vuo­ren mai­non­ta ja se, ettei ollut vas­tuus­sa kau­pun­gin teke­mi­sis­tä tai hal­li­tuk­sen, vaan tuli ihmis­ten mie­les­tä ulko­puo­lel­ta pelas­ta­maan, lie­nee suu­rin syy hänen menes­tyk­seen. Ehkä vih­reät oli­vat pii­los­sa lii­ken­ne­vä­li­neis­sä, mut­ta ei autol­la tai pol­ky­pyö­räl­lä mat­kan­sa teke­vä tei­tä näh­nyt ollen­kaan. Jos­sain Vetu­ri­tiel­lä kan­nat­tai­si mai­nos­taa edus­kun­ta­vaa­leis­sa vaik­ka säh­kö­au­to­jen veronalennuksilla.

  13. Rol­le:
    Vih­reil­lä on jän­nä tilan­ne puheen­joh­ta­jan vaih­tues­sa. Tar­jol­la on libe­raa­lia talous­lin­jaa edus­ta­va Aal­to, joka puheen­joh­ta­ja­na oikeas­ti haas­tai­si kokoo­mus­ta, ja voi­si vie­dä vih­rei­tä lisää yleis­puo­lu­een suun­taan, ja sit­ten tämä Kari, joka ase­moi­si vih­reät viher­va­sem­mis­toon, mis­tä muil­la­kin kuin puna­vi­her­so­keil­la oli­si vai­keuk­sia erot­taa, mikä on vih­reän ja vasem­mis­ton ero?

    Tämä onkin ker­ta­luok­kaa kiin­nos­ta­vam­pi kysy­mys itsel­le­ni kuin Perus­suo­ma­lais­ten puheen­joh­ta­ja­vaa­lit. Per­su­jen hal­li­tuk­ses­sa pysy­mi­nen on lyhyel­lä täh­täi­mel­lä kiin­nos­ta­va kysy­mys jos Hal­la-aho vali­taan, mut­ten usko puo­lu­een lin­jo­jen riip­pu­van lähel­lek­kään niin vah­vas­ti puheen­joh­ta­ja­va­lin­nas­ta kuin Vihreillä.

    Vih­reil­lä on yksit­täi­siä erin­omai­sia polii­tik­ko­ja. Jos meil­lä oli­si puo­lue jon­ka ehdok­kaat oli­si­vat he ja hei­dän kloo­nin­sa, äänes­täi­sin pät­kää­kään har­kit­se­mat­ta asi­aa. Vih­reis­sä on kui­ten­kin myös iso lau­ma Karin kal­tais­ta vasem­mis­toa sekä tun­teel­la ydin­voi­maan ja ener­gia­po­li­tiik­kaan suh­tau­tu­via dog­maat­ti­sia Vihreitä. 

    Täl­lä het­kel­lä en pys­ty äänes­tä­mään Vih­rei­tä sen enem­pää kuin mui­ta­kaan edus­kun­ta­puo­luei­ta. Arvo- ja mark­ki­na­li­be­raa­lil­le Suo­mes­sa ei ole eri­tyi­sen var­tee­no­tet­ta­via vaih­toeh­to­ja. Toi­von että joko Vih­reät täyt­täi­si­vät tämän loke­ron tai että Libe­raa­li­puo­lue onnis­tui­si joten­kin ihmeen kau­pal­la tule­maan varteenotettavaksi.

    Sii­hen asti kun Vih­reät muut­tu­vat puo­lu­eek­si, jota tah­don äänes­tää, äänes­tän Libe­raa­le­ja. Heis­tä tus­kin tulee kos­kaan var­tee­no­tet­ta­vaa puo­luet­ta, mut­ta jos Vih­reät valit­see tur­han puna­vih­reän lin­jan, se on ainoa toivoni.

  14. tai­taa se ruot­sin talou­den ihme selit­tyä pel­kil­lä pako­lai­sil­le raken­net­ta­vil­la asun­noil­la eikä kaupungistumisella.

  15. Oikeas­taan on aika mie­len­kiin­tois­ta miet­tiä, mitä ero­ja eri arvo­li­be­raa­lis­mi alueil­la löy­tyy Vih­rei­den, Vasem­mis­to­lii­ton Puna­vih­rei­den ja Kokoo­muk­sen arvoliberaalikartalta:

    Vih­reät:
    Pako­lai­set ja tur­va­pai­kan­ha­ki­jat: Kyl­lä varauksin
    Työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to: Kyllä
    Glo­ba­li­saa­tio ja vapaa­kaup­pa: Kyllä
    EU: Kyllä
    Kai­kil­la Suo­mes­sa ole­vil­la samat oikeu­det: Kyl­lä ( syvä inho rasis­ti­sia liik­kei­tä kohtaan)
    Ympä­ris­tö­li­be­raa­li: Ei ole, lii­kaa jäse­niä, joil­le ympä­ris­tö­aa­te on perin­tei­ses­ti kuin toi­nen uskon­to, kyky teh­dä kom­pro­mis­se­ja heikko.

    Kokoo­mus:
    Pako­lai­set ja tur­va­pai­kan­ha­ki­jat: Aika kriit­ti­nen (Kulut­ta­vat pal­jon resurs­se­ja, työl­lis­ty­vät huo­nos­ti ja se on iso ongel­ma. Jos joten­kin siis­tis­ti saa­daan rah­dat­tua takai­sin tai estet­tyä maa­han­tu­lo ollaan tyy­ty­väi­siä. Jos muu­ta­ma heit­tää hen­ken­sä palau­tuk­sen jäl­keen ei voi mitään.)
    Työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to: Kyllä
    Glo­ba­li­saa­tio ja vapaa­kaup­pa: Kyllä
    EU: Kyllä
    Kai­kil­la Suo­mes­sa ole­vil­la samat oikeu­det: Kyl­lä (aika syvä inho rasis­ti­sia liik­kei­tä kohtaan)
    Ympä­ris­tö­li­be­raa­li: Kyl­lä, ottaa huo­mioon kaik­ki kannat.

    Puna­vih­reät:
    Pako­lai­set ja tur­va­pai­kan­ha­ki­jat: Kyllä
    Työ­pe­räi­nen maa­han­muut­to: Varo­vai­nen kyllä
    Glo­ba­li­saa­tio ja vapaa­kaup­pa: Kriit­ti­nen (pal­jon kritiikkiä)
    EU: Kriit­ti­nen (pal­jon kritiikkiä)
    Kai­kil­la Suo­mes­sa ole­vil­la samat oikeu­det: Kyl­lä (syvä inho rasis­ti­sia liik­kei­tä kohtaan)
    Ympä­ris­tö­li­be­raa­li: Kyl­lä, vaik­ka ajaa­kin ympä­ris­tö­asi­aa ei ole näky­mät­tö­miä ympä­ris­tö­nor­su­ja puo­lue­ko­kouk­ses­sa kuten Vihreillä. 

    Kun kat­soo noi­ta vaih­toeh­to­ja siel­tä löy­tyy ero­ja. Kokoo­muk­sen ja Vih­rei­den välil­lä eroa löy­tyy pako­lais- ja ympäristöpolitiikasta. 

    Vih­rei­den ympä­ris­tö­po­li­tiik­ka ei ole libe­raa­lia vaan fun­da­men­taa­lis­ta. Toi­saal­ta moni Kokoo­muk­ses­sa suh­tau­tuu pako­lai­siin ja tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­hin aika lail­la talou­del­li­se­na ongel­ma­na, joka on syy­tä rat­kais­ta, kun toi­saal­la Vih­reät ja Puna­vih­reät koros­ta­vat humaa­nia vastuuta.

    Jos Kokoo­muk­sen pako­lais­lin­ja vai­kut­taa kir­joi­tet­tu­na koval­ta, täs­sä pitää huo­mioi­da, että mel­kein puo­let Suo­men poliit­ti­ses­ta ken­täs­tä suh­tau­tuu pako­lai­siin ja tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­hin Kokoo­mus­ta nih­keäm­min ja osa puo­lue­ken­täs­tä on avoi­mes­ti pakolaisvihamielistä.

    Vie­lä lisä­huo­mio­na: Vih­rei­tä ja Puna­vih­rei­tä erot­taa aika lail­la suh­tau­tu­mi­nen glo­ba­li­saa­tioon ja EU:hun.

  16. Puo­luei­den sisäl­lä on nykyi­sin isom­pia ero­ja kuin puo­luei­den välil­lä. Oli­si joten­kin loo­gi­sem­paa, että samo­ja asioi­ta aja­vat ihmi­set oli­si­vat samois­sa puo­lueis­sa, mut­ta tai­taa olla niin, että puo­lu­een valin­ta ei ole kovin rationaalista.

  17. Hei Osmo,

    osaat­ko sanoa tar­kem­min, mikä niis­sä Lapin vasem­mis­ton mate­ri­aa­leis­sa on Hel­sin­gin vasem­mis­to­lais­ten kan­nal­ta niin kama­laa? Vähän kun vil­kai­sin, näyt­ti­vät oikein asiallisilta.

    Mitä tulee poli­tii­kan tun­teel­li­suu­teen: rehel­li­ses­ti, kum­pi käyt­tää enem­män tun­ne­po­pu­lis­mia, E. Kari vai V. Hon­ka­sa­lo? Tai V. Nii­nis­tö vai L. Anders­son? Mun näh­däk­se­ni tämä­kään ei ole aihe, mis­tä vih­reil­lä on varaa kuit­tail­la vasemmistolle.

    Mitä tulee poli­tii­kan sisäl­töön, mun mie­les­tä vasem­mis­tol­la on sel­keä poliit­ti­nen suun­ta, toi­sin kuin vih­reil­lä, jot­ka ovat saman­ai­kai­ses­ti kokoo­mus ja vasem­mis­to­liit­to. Mis­sä on äänes­tä­jän kuluttajansuoja?

    Ter­vei­sin nimi­merk­ki vasem­mis­to­lii­ton äänes­tä­jä Helsingistä.

  18. 1990-luvul­la (ken­ties vähän etua­jas­sa siis) oli tar­jol­la minun näh­däk­se­ni kau­pun­ki­lai­nen vaih­toeh­to eli Nuor­suo­ma­lai­set. Alku oli lupaa­va, mut­ta sit­ten puo­lu­een kaap­pa­si­vat äärioi­keis­to­lai­set liber­ta­ris­tit, joi­den aja­tus­maa­il­maa on lähes mah­do­ton ymmär­tää saa­ti sit­ten hyväk­syä. Lie­ne­vät­kö hen­ki­ses­ti samaa jouk­koa, joka nyt mesoo Trum­pin taustalla.

    Puo­lu­eel­la tai­si olla pari kan­san­edus­ta­jaa yhden kau­den ajan (vai perä­ti kak­si kautta).

  19. nak­ki:
    Kari ei ole niin pahas­ti ryvet­ty­nyt kuin Sin­ne­mä­ki, mut­ta on sil­lä­kin mies joka lei­ma­taan äkkiä isän kaut­ta kom­mu­nis­tik­si ja työn kaut­ta ter­ro­ris­tik­si, ja sitä kaut­ta koko puo­lue. Sin­ne­mä­ki­hän koki kak­si hit­jo­bia leh­dis­töl­tä ennen vaa­le­ja, ensin 2011 teki lap­sia ita­lia­lai­sel­le punik­ki­ter­ro­ris­til­le ja nyt esi­tet­tiin yhä pari­kymp­pi­sek­si t‑paitaan pukeu­tu­vak­si sekoi­li­jak­si. Aal­to ei oli­si näin help­po maa­li­tau­lu ja pys­tyi­si mene­mään her­ro­jen ja jät­kien­kin pariin, kun taas Kari jäi­si vain nais­ten suosikiksi. 

    No oli­pas tör­ky­so­vi­nis­ti­nen töräys. Nais­po­lii­ti­kot mää­ri­tel­lään isien­sä ja puo­li­soi­den­sa kaut­ta, ja kyke­ne­mät­tö­mi­nä vetoa­maan mie­sää­nes­tä­jiin. Jäi vähän epä­sel­väk­si onko kir­joit­ta­ja oikeas­ti tätä miel­tä, vai­ko ainoas­taan kan­nat­taa poli­tii­kan ja median sovi­nis­min hyväk­sy­mis­tä annet­tu­na tosiasiana.

  20. Pet­te­ri:
    Urbaa­ni libe­raa­li­puo­lue on ihan hyvä aja­tus, mut­ta sil­le ei oikein tai­da olla elin­ti­laa Suo­men politiikassa.

    Jos läh­de­tään nimit­täin puo­lueit­tain tai puo­lue­ryh­mit­täin mää­rit­te­le­mään arvo­li­be­raa­le­ja, ne mene­vät minus­ta suun­nil­leen näin.

    * Kaik­kein arvoliberaalein *
    SFP Nyland
    Vihreät
    Suur­ten kau­pun­kien Vasem­mis­to­liit­to (Puna­vih­reät)
    Kokoo­muk­sen liberaalisiipi
    SDP
    Kokoo­muk­sen änkyräkonservatiivit
    SFP Österbotten
    Pien­ten kau­pun­kien Keskustapuolue
    Perus­suo­ma­lai­set – Soinilaiset
    Vasem­mis­to­lii­ton Korpikommunistit
    Kes­kus­tan maa­lais­sii­pi (maa­seu­tu ja pie­net taajamat)
    Kristilliset
    Perus­suo­ma­lai­set – Halla-Aholaiset
    * Kaik­kein konservatiivisin *

    Kun kat­soo tätä ryh­mä­kart­taa kau­pun­geis­sa näyt­tää ole­van aika vähän tilaa enää uusil­le ryh­mil­le. Vih­reät, puna­vih­reä vasem­mis­to­liit­to ja Kokoo­muk­sen libe­raa­li­sii­pi tar­joa­vat arvo­li­be­raa­le­ja vaih­toeh­to­ja niin moneen makuun, että uudel­la puo­lu­eel­la on aika vähän elintilaa.

    Ei mene noin. Kes­kus­tas­sa näyt­täi­si ole­van saman ver­ran libe­raa­le­ja kuin Kokoo­muk­ses­sa. Perus­suo­ma­lais­sa ei juu­ri­kaan ole libe­raa­le­ja . RKP, Vih­reät, Vasem­mis­to ja SDP­kin lähes koko­naan liberaaleja.
    Edus­kun­nan arvo­kart­ta HSn mukaan on näin:
    http://www.hs.fi/politiikka/art-2000002817878.html

  21. Uusil­la liik­keil­lä tai puo­lueil­la on se ongel­ma, että jos kek­si­tään uusi, äänes­tä­jiä hou­kut­te­le­va idea, van­hat puo­lu­eet ovat kil­van omi­mas­sa aja­tuk­sen itsel­leen. Esim. aikoi­naan kun vih­reät alkoi­vat saa­da kan­na­tus­ta, vasem­mis­to julis­tau­tui puna­vih­reik­si ja kokoo­mus ker­toi pitä­vän­sä sisäl­lään kaik­ki vih­rey­den sävyt jne. Tai kun perus­suo­ma­lai­set sai­vat kan­na­tus­ta maa­han­muut­ta­ja­vas­tai­suu­del­laan, kriit­ti­siä oltiin mones­sa muus­sa­kin puolueessa.

  22. OS:“Merkittävinä poik­keuk­se­na täs­tä kokoo­muk­sen ja vih­rei­den kak­si­kos­ta ovat Van­taa ja Tam­pe­re ja tie­tys­ti Oulu.”

    Oulun kes­kus­ta­lai­suus joh­tuu muu­ta­man vuo­den takai­sis­ta onnet­to­mis­ta kun­ta­lii­tok­sis­ta, jot­ka pitäi­si pur­kaa maa­kun­tien perus­ta­mi­sen jälkeen.

    Van­han Oulun vaal­tuus­to­pai­kat ovat seu­raa­vat: Kok 11, Vas 9, Vihr 8, Sdp 7. Vasem­mis­to­lii­ton hyvä tulos joh­tuu pal­jol­ti Han­na Sark­ki­ses­ta, jota arvos­te­taan puo­lue­ra­jois­ta riippumatta.

  23. Itse vali­tus­sa tee­mas­sa pysyäk­se­ni tekee mie­li sanoa, että vih­reät on kaik­kein “sek­sis­ti­sin” puo­lue eli kun­ta­vaa­leis­sa 66% vali­tuis­ta on parem­pio­sai­sen suku­puo­len edus­ta­jia. Kokoo­mus taas on toi­sek­si sek­sis­ti­sin puo­lue, 63% vali­tuis­ta on “joh­ta­van suku­puo­len” edustajia.

    Luu­len, olen aika var­ma, että suku­puol­ten väli­sen tasa-arvo­kui­lun kas­va­mi­nen muren­taa suo­ma­lais­ta ja län­si­mais­ta yhteis­kun­taa vuo­si vuo­del­ta lisää. 

    Mut­ta se sii­tä. Kukaan ei kui­ten­kaan kuuntele.

    Ja vaik­ka kuun­te­li­si, ei ole puo­luet­ta, jota voi­si äänestää.

  24. Yhteis­kun­nan muu­tos nati­sut­taa puoluejärjestelmää.

    Piraat­ti­puo­lue Ruot­sis­sa syn­tyi vas­ta­lausee­na kah­den blo­kin kak­si­puo­lue­jär­jes­tel­mäl­le — idea oli ola se pie­ni tasa­pai­not­ta­va puo­lue, joka pys­tyy kiris­tä­mään tues­taan kovan hinnan.

    Suo­men Piraat­ti­puo­lu­een ide­aa on kos­kaan oikein ymmär­tä­nyt — lii­kaa tie­to­ko­neel­la ollak­seen kon­ser­va­tii­vien Kokoo­muk­ses­sa ja luon­to tym­pii, joten ei Vih­reis­sä? Puo­luei­den tie­to­y­he­teis­kun­tao­sa­mi­nen on luok­kaa ajal­ta jol­loin miek­ka ja kivi oli­vat hitec­hin kärkeä. 

    Jos ihan oikei­siin tie­to­tek­nii­kan muu­tok­siin ei puo­lue­jär­jes­tel­mä ala vas­ta­ta niin Piraa­teil­la on tule­vai­suus edes­sä — aina­kin yhden edel­lä­kä­viä­jou­kon näkökulmasta.

    Teol­li­nen val­lan­ku­mous muok­ka­si 1800-luvun lopus­sa suo­ma­lai­sen puo­lue­jär­jes­tel­män ja nykyi­nen nel­jäs teol­li­nen val­lan­ku­mous var­mas­ti muut­taa sitä — parin vuo­si­kym­me­nen aika­na. Mitä pitäi­si tapah­tua, että päät­tä­jät edes vähän ymmr­tä­si­vät mitä sil­lä saral­la ovat päät­tä­mäs­sä? (Taan­noin asi­aa kysy­ses­sä­ni vas­taus oli, että puo­lu­een X edus­ta­ja — että kysy vih­rei­den Kas­vil­ta, se niis­tä jotain tietää.)

    Perus­suo­ma­lais­ten jyt­kyt oli­vat eri­koi­nen ilmiö, kos­ka puo­lu­een vies­ti on ollut kään­tää kel­lot 1960-luvul­le. Ennen oli­vat asiat huo­nom­min, mut­ta sekin käy kau­pak­si kun tule­vai­suu­del­la pelot­te­lul­la saa ääniä. Sii­nä on EI kai­kel­le poruk­ka nykyisin.

    Perin­teis­ten val­tion­hoi­ta­ja­puo­luei­den kyky hou­ku­tel­la uusia lah­jak­kai­ta nuo­ria jäse­niä akti­vis­teik­si on ollut huo­no. Piraa­teil­la sii­hen on mah­dol­li­suus ja Vih­reät ja Vasem­mis­to­liit­to alka­vat sii­nä jo onnis­tua. Eero Leh­ti, Hjal­lis Har­ki­mo ja Kaler­vo Kum­mo­la Kokoo­muk­sen aateel­li­si­na joh­ta­ji­na ja Erk­ki Tuo­mio­ja ja Lau­ri Lyly dema­rien elä­ke­läis­lah­jak­kuk­si­na ovat sur­keu­den ikoneja.

    Kepun kun­niak­si on sanot­ta­va, että TEM:n joh­dos­sa Pek­ka­ri­nen oli tar­mo­kas, vali­tet­ta­vas­ti Olli Rehn ei niinkään.

    Poli­tiik­ka uudis­tuu kun jouk­kue uudis­tuu ja jot­kut vain ovat lii­an kau­an pitä­neet huol­ta omis­ta asemistaan. 

    Femi­nis­ti­nen F! on myös kiin­nos­ta­va ilmiö. Urbaa­ni kau­pun­ki­puo­lue ja nuo­re­kas euro­soi­sa­lis­mi ovat jät­tä­neet ver­kois­taan auk­koa pien­ryh­mään joka on suun­nil­leen täy­si vas­ta­koh­ta hal­la-aho­lai­sel­le nuivuudelle. 

    Kar­tal­ta ovat kadon­neet usko­nol­lis­pai­not­tei­set pien­ryh­mät, tyy­liin “köy­hien puo­les­ta” ja “elä­ke­läis­puo­lue”. Ker­too ajas­ta. Tosin SDP on suur­ten ikä­luok­kien elä­ke­läis­puo­lue sano­mal­taan ja toimintatavaltaan.

  25. vasem­mis­to­lii­ton äänes­tä­jä Hel­sin­gis­tä: Mitä tulee poli­tii­kan sisäl­töön, mun mie­les­tä vasem­mis­tol­la on sel­keä poliit­ti­nen suun­ta, toi­sin kuin vih­reil­lä, jot­ka ovat saman­ai­kai­ses­ti kokoo­mus ja vasem­mis­to­liit­to. Mis­sä on äänes­tä­jän kuluttajansuoja?
    Ter­vei­sin nimi­merk­ki vasem­mis­to­lii­ton äänes­tä­jä Helsingistä.

    Vas­sa­reil­la voi hyvin olla sel­vä suun­ta mut­ta libe­raa­li lin­ja se ei ole. Vrt puo­lu­een aja­ma vuo­kra­sään­nös­te­ly, ikään kuin vuo­kra­sään­te­ly ei aiheut­tai­si vuo­kraaa­un­to­jen myyn­tiä omis­tusa­sun­noik­si, kun­nos­sa­pi­don hei­ken­ty­mis­tä, sään­te­lyn kier­toon eri tavoin jne jne. Puo­lu­een lin­ja on parem­min­kin vuo­kraaa­umi­sen kur­jis­ta­mi­nen entisestään.

  26. Yhden­kään puo­lu­een ei kan­na­ta pro­fi­loi­tua maa­seu­tu-kau­pun­ki-akse­lil­la. Mehän tar­vit­si­sim­me sil­loin kym­men­kun­ta puo­luet­ta, kun perus­aa­te­suun­nat pitäi­si kui­ten­kin olla tar­jol­la niin lan­del­le kuin pää­kau­pun­ki­seu­dul­le­kin. Puo­li Suo­mea on kui­ten­kin lan­dea. Koti­kau­pun­ki­ni Oulu­kin on sitä aina­kin puo­lik­si. Kau­pun­ki- tai maa­seu­tu­pro­fi­loin­nil­la muut kuin kes­kus­ta­puo­lue vain puo­lit­tai­si­vat kan­na­tuk­sen­sa. Nykyi­nen puo­lue­kent­tä kat­taa aika hyvin äänes­tä­jien asen­ne­kir­jon. Vasem­mis­to­liit­to ja Vih­reät pitä­vät hyvin hal­lus­sa sitä neli­ken­tän vasen­ta ala­nurk­kaa ja saa­vat enem­män kan­na­tus­ta eril­li­si­nä kuin yhtyneenä.

    Ainoa, joka on vähän hukas­sa, on dema­rit. Hesa­rin neli­ken­täs­sä­kin se oli aika leväl­lään. Ehkä ne voi­si­vat ottaa kon­ser­va­tii­vi­sen vasem­mis­ton nur­kan, joka jää­nee koh­ta vapaak­si Perus­suo­ma­lai­sil­ta? Jung­ner voi­si har­ki­ta kodik­seen sit­ten Vih­rei­tä tai Vasemmistoliittoa.

  27. OS:“Voi tie­tys­ti käy­dä niin­kin, että joku perus­taa var­tee­no­tet­ta­van urbaa­nin libe­raa­li­puo­lu­een. Sel­lai­nen voi saa­da nopeas­ti kan­na­tus­ta ja pal­jon. Tämä on koet­tu 1960-luvul­la Hel­sin­gis­sä, kun pis­kui­nen Vapaa­mie­lis­ten liit­to koho­si mah­ti­puo­lu­eek­si ja onhan saman­lais­ta koet­tu pit­kin Eurooppaa.”

    Maa­kun­ta­vaa­li saat­tai­si olla mie­len­kiin­toi­nen tes­taus uudel­le puo­lu­eel­le. Sii­nä­hän äänes­te­tään sote-uudis­tuk­sen hal­lin­noin­nis­ta. Maa­kun­nal­la on ymmär­tääk­se­ni suu­ri val­ta päät­tää, mit­kä pal­ve­lut tule­vat valin­nan­va­pau­den piiriin. 

    Osa Kokoo­muk­ses­ta var­maan kan­nat­taa kaik­kea valin­nan­va­paut­ta, heti ja täs­sä nyt, Vasem­mal­la asen­ne on: Ei mitään nyt eikä iki­nä. Jos­tain kes­kel­tä löy­tyi­si tilaa ryh­mit­ty­mäl­le, joka sanoo että valin­nan­vaus on OK, mut­ta varo­vas­ti, varovasti.

  28. th:
    tai­taa se ruot­sin talou­den ihme selit­tyä pel­kil­lä pako­lai­sil­le raken­net­ta­vil­la asun­noil­la eikä kaupungistumisella.

    Sama asia on huvit­ta­nut minua­kin. Jokai­nen antaa Ruot­sin “ihmeel­le” aina itseä mie­lyt­tä­vän seli­tyk­sen. Mil­loin se on kruu­nu, pako­lai­set, Ruot­sin mal­li, kau­pun­gis­tu­mi­nen tai joku muu..

  29. Libe­raa­lik­si ei ole kos­kaan voi­nu­ti kut­sua ketään, joka ei tun­nus­ta oikeut­ta elin­kei­no­va­pau­teen. Kos­ka se on ollut ihan perus­asia libe­ra­liis­mis­sa sato­ja vuo­sia. Joten Vasem­mis­to­lii­ton libe­raa­li näke­mys ei oikein vakuu­ta. Edes Hel­sin­gis­sä, kos­ka Aat­teen mukaan yrit­tä­jäs­tä tulee riis­tä­jä heti, kun hän palk­kaa jon­kun. Vai onko ide­aa­li yksi­ny­rit­tä­jien ver­kos­to? Tulee toi­mi­maan oikei­den ihmis­ten kans­sa (koko popu­laa­tio huo­mioi­den) yhteis­kun­ta­ko­kei­lu­na huo­nom­min kuin kommunismi.

  30. vasem­mis­to­lii­ton äänes­tä­jä Hel­sin­gis­tä:
    Hei Osmo,

    Mitä tulee poli­tii­kan tun­teel­li­suu­teen: rehel­li­ses­ti, kum­pi käyt­tää enem­män tun­ne­po­pu­lis­mia, E. Kari vai V. Hon­ka­sa­lo? Tai V. Nii­nis­tö vai L. Anders­son? Mun näh­däk­se­ni tämä­kään ei ole aihe, mis­tä vih­reil­lä on varaa kuit­tail­la vasemmistolle.

    Ymmär­sin Osmon vih­jan­neen juu­ri samaa mitä sanot ja toi­vo­neen pie­nem­pää panos­tus­ta sil­le sektorille.

  31. Nor­jal­la menee parem­min öljyn takia, muu­ten­han se on aika van­hol­li­nen yhteis­kun­ta, ja Ruot­sil­la sik­si että sen vien­ti­teol­li­suus ja elin­kei­noe­lä­mä on aina ollut moni­puo­li­sem­paa ja kulu­tus­ta­va­ra­pai­not­tei­sem­pi kuin Suo­men, ja se tun­tuu nyt var­sin­kin kun Noki­aa ei enää ole. Suo­mea vai­vaa toi­saal­ta myös lii­ka met­sä­läi­syy­den ihan­noin­ti ja kau­pun­ki­lai­suu­den vähät­te­ly, ei vähi­ten kepu­kaar­tin talous­vii­sai­den suus­ta, onhan Tau­no Mato­mä­ki aikoi­naan sano­nut että Suo­mes­ta ei kan­na­ta vie­dä mitään hevos­ta pie­nem­pää. Sii­tä piti aikoi­naan huo­li pit­kät meri­mat­kat ja muu­hun Euroop­paan näh­den vää­rä rau­ta­tei­den raideleveys.

    Ainoat hevos­ta pie­nem­mät tava­rat jot­ka ovat pääs­seet len­to­ko­neen ruu­mas­sa paluu­kuor­ma­na Suo­mes­ta pois ovat olleet kän­ny­kät, ja ne oli­vat puh­das vahin­ko. Sel­lai­sia ei pitä­nyt ollen­kaan syn­tyä. Ne oli alun­pe­rin tar­koi­tet­tu raa­vai­ta mie­hiä, vetu­rei­den, tuk­ki­rek­ko­jen ja met­sät­rak­to­rei­den kul­jet­ta­jia, eikä ollen­kaan toi­mis­to­nei­te­jä varten.

    Kän­ny­kät syn­tyi­vät sik­si että Suo­men Tele­lai­tos raken­si ensim­mäi­siä NMT-verk­ko­ja yhteis­työs­sä Ruot­sin Tele­ver­ke­tin kans­sa. Sitä kut­sut­tiin Poh­jois­mai­sek­si Yhteis­työk­si. Ruot­sa­lai­sia mat­ki­mal­la suo­ma­lai­set “nip­pe­li-insi­nöö­rit” oppi­vat miten saa­daan aikaan teol­li­suus­tuot­tees­ta kulu­tus­tuo­te, ja he teki­vöt sen lopul­ta parem­min kuin ruotsalaiset.
    Sitä ei oli­si tapah­tu­nut nyky­ai­ka­na, olkoot että Ruot­sin Telia omis­taa nykyi­sin Suo­men Tele­lai­tok­sen koko­naan. Nyky­ai­ka­na Ruot­si vie ja Suo­mi viki­see. Ja se tapah­tuu sik­si että suo­ma­lai­set eivät ymmär­rä ruot­sa­lai­sia enää, joh­tuen mm sii­tä että ruot­sia ei ope­te­ta enää kou­luis­sa eikä var­sin­kaan yli­opis­tois­sa riit­tä­vis­sä määrin.

    Suo­mes­sa on muu­ten yhtä­jak­soi­ses­ti 111 vuo­den ajan toi­mi­nut yksi libe­raa­li­nen urbaa­ni puo­lue ja sen nimi on ollut RKP. Mut­ta se ei kel­paa esi­ku­vak­si kos­ka se toi­mii vää­räl­lä kielellä.

    Täl­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa on tur­ha penä­tä libe­raa­lien puo­luei­den ja yhteis­kun­ta­nä­ke­mys­ten pelas­tuk­sen perään kos­ka suo­ma­lai­sen libe­raa­li­suu­den mal­li on otet­tu jos­tain anglo-ame­rik­ka­lai­ses­ta mark­ki­nai­han­noin­nis­ta. Suo­mes­sa vaan ei taju­ta että meil­tä on yli 20 tun­nin mat­ka kes­ki-Euroo­pan mark­ki­noil­le, ja Suo­men ja Venä­jän väli­nen raja on vai­keam­pi ylit­tää kuin USA:n ja Kana­dan tai USA:n ja Mek­si­kon­kin. Eli sel­lai­set mark­ki­nat meil­lä on hevos­ta pie­nem­mil­le tuot­teil­le jos myyn­ti­mies ei osaa edes ruotsia.

    Koko liba­ree­li­suu­den ongel­ma on se että se on käsit­tee­nä lii­an leveä eikä aina nat­saa reaa­li­maa­il­man kans­sa. Libe­raa­li alko­ho­li­po­li­tiik­ka, libe­raa­li huu­me­po­li­tiik­ka, libe­raa­li lii­ken­ne­po­li­tiik­ka, libe­raa­li per­he­po­li­tiik­ka, libe­raa­li kou­lu­tus­po­li­tiik­ka, libe­raa­li uskon­to­po­li­tiik­ka, libe­raa­li elin­kei­no- ja työ­mark­ki­na­po­li­tiik­ka.… ja miten nämä nat­saa­vat sään­tö-Suo­men ja EU-sään­tö­jen vii­dak­ko­jen kans­sa puhu­mat­ta­kaan suo­ma­lais­ten jäy­kän moraa­li­kä­si­tyk­sen kans­sa. Pitäi­si siis ensin mää­ri­tel­lä mitä libe­raa­li­suu­del­la tavoitetaan.

  32. Ahis­taa:
    Itse vali­tus­sa tee­mas­sa pysyäk­se­ni tekee mie­li sanoa, että vih­reät on kaik­kein “sek­sis­ti­sin” puo­lue eli kun­ta­vaa­leis­sa 66% vali­tuis­ta on parem­pio­sai­sen suku­puo­len edus­ta­jia. Kokoo­mus taas on toi­sek­si sek­sis­ti­sin puo­lue, 63% vali­tuis­ta on “joh­ta­van suku­puo­len” edustajia.

    Luu­len, olen aika var­ma, että suku­puol­ten väli­sen tasa-arvo­kui­lun kas­va­mi­nen muren­taa suo­ma­lais­ta ja län­si­mais­ta yhteis­kun­taa vuo­si vuo­del­ta lisää. 

    Nyt oli­si kyl­lä ihan mie­len­kiin­tois­ta saa­da tie­tää esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä, kuin­ka pal­jon mie­his­tä ja nai­sis­ta äänes­ti Kokoo­mus­ta ja Vihreitä.

    Epäi­li­sin, että Kokoo­mus saat­toi saa­da Hel­sin­gis­sä mies­ten äänis­tä yli 30 %. Toi­saal­ta nais­ten jou­kos­sa Vih­reät saat­toi jopa olla suu­rin puolue.

    Hel­sin­gin Kokoo­muk­sen val­tuus­to­ryh­mään tuli 15 mies­tä ja 10 nais­ta. Vih­rei­den ryh­mäs­sä taas on 6 mies­tä ja 15 naista.

    Toki tuo­hon on vai­ku­tus­ta ehdok­kai­den tasol­la­kin. Kokoo­muk­ses­sa meni vii­mei­sil­tä pai­koil­ta läpi aika mon­ta nuor­ta mies­tä, jois­ta osa kuu­luu poli­tii­kan lupauk­set sar­jaan. Vih­reil­lä oli taas ehdol­la aika mon­ta päte­vän olois­ta nuor­ta naista.

  33. Suo­mes­sa kau­pun­gis­tu­mi­nen sujuu onnah­del­len ja sen seu­rauk­se­na koko maan talous on huo­nos­sa hapes­sa. Kaik­ki tie­däm­me, että Suo­men talous on lamas­sa ja Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa menee lujaa. Tosia­sias­sa Ruot­sin ero Suo­meen joh­tuu jok­seen­kin koko­naan sii­tä, että kas­vu Tuk­hol­mas­sa ja Göte­bor­gis­sa on ollut pal­jon nopeam­paa kuin Helsingissä.

    Voim­me tie­tys­ti kat­soa Hel­sin­gis­sä myös vähän pei­liin, mut­ta aika suu­ri on ero myös val­tio­val­lan suh­tau­tu­mi­ses­sa kau­pun­gis­tu­mi­seen. Ruot­sis­sa se näh­dään myön­tei­se­nä ja val­tio osal­lis­tuu esi­mer­kik­si Tuk­hol­man infrain­ves­toin­tei­hin kym­men­ker­tai­sel­la sum­mal­la Suo­meen ja Hel­sin­kiin ver­rat­tu­na. Suo­mes­sa kau­pun­gis­tu­mis­ta halu­taan edel­leen rajoit­taa ja hidastaa.”

    Tus­kin on noin yksin­ker­tais­ta. Jos oli­si Tuk­hol­man alu­een pai­noar­vo suh­tees­sa kan­san­ta­lou­teen kas­vai­si. Näin ei ole käy­nyt. Vaan (vali­tet­ta­vas­ti) Ruot­sin kan­san­ta­lou­den har­tei­den leveys ja lihas­ten moni­syi­syys on huip­pu­luok­kaa. Ei todel­la­kaan ole ole­mas­sa unoh­det­tua maa­kun­tien Ruot­sia vaan ne kont­ri­buoi­vat nor­maa­lin län­si­mai­sen sivis­ty­neen val­tion seu­dun tapaan erin­omai­ses­ti. Lisäk­si esi­mer­kik­si Tuk­hol­man kas­vu on eri­tyi­ses­ti Tuk­hol­man lää­nin kas­vua. Eli sel­lai­nen van­has­ma­tin puu­tar­ha­kau­pun­ki siel­lä kas­vaa. Perin­tei­set län­si­mai­sen talous­kas­vun ilmen­ty­mät koti­ta­louk­sien sie­luis­sa ovat myös voi­mis­saan. Vaik­ka­pa kak­ko­sa­sun­not. Vain Suo­mes­sa haa­veil­laan opis­ke­lue­lä­män mate­ri­aa­li­sen kon­teks­tin jat­ku­van ikui­ses­ti. Solua­su­mis­ta ja lin­ja-auto­kyy­tiä, opin­to­lo­mil­la lepää­mään jum­bo­je­til­lä ete­län­läm­pöön kun aitoa tyy­ty­väi­syyt­tä valit­tuun koh­ta­loon ei ollut­kaan. On hir­vit­tä­vää seu­rat­ta­vaa kun poliit­ti­set päät­tä­jät ase­moi­vat ase­mi­aan talou­del­li­sen ala­ku­lon para­met­rein. Talous­kas­vu oli­si niil­le myrk­kyä! Ruot­sis­sa on aivan toi­sin. Sik­si sijoi­tan Ruotsiin.

  34. Mil­lä ihmeen ilveel­lä joku saa vään­net­tyä Vasem­mis­to­lii­tos­ta libe­raa­lin puo­lu­een? Puo­lue, joka kai­kis­ta eni­ten (joo SKP:tä ei las­ke­ta) halu­aa mää­rä­tä sään­nöil­lä ja rajoi­tuk­sil­la sitä miten ihmi­set toi­mi­vat yhteiskunnassa.

  35. Jos­tain syys­tä Suo­mes­ta on vie­ty tai vie­dään sian­li­haa Aasi­aan. Eri­tyi­ses­ti Japa­ni on vai­keas­ti saa­vu­tet­ta­va mark­ki­na. Myös muu­ta “hevos­ta pie­nem­pää” vie­dään, mm. kui­vat­tu­ja mus­ti­koi­ta. Suo­men ainoat kil­pai­lu­val­tit ovat a) laa­tu ja b) toimitusvarmuus. 

    Suo­men tule­vai­suus on edel­leen sel­lus­sa ja sen jat­ko­ja­los­tuk­ses­sa. Myös saha­ta­va­raa menee edel­leen mm. japa­ni­lai­sil­le asiak­kail­le. Puu­vil­laa on koh­ta mah­do­ton­ta tuot­taa kun vesi­läh­teet ehty­vät. Sil­loin on muun­to­kui­tu­teol­li­suu­del­la 1000 taa­lan paikka.

  36. Emma Kari on seu­raa­va puheen­joh­ta­ja. On täy­sin mah­do­ton­ta, että mie­hen jäl­keen valit­tai­siin jäl­leen mies.

  37. Olen Osmo samaa miel­tä sii­tä että talous pitää saa­da kas­vuun nime­no­maan pk-seu­dul­la, muu­ten jää­dään pahas­ti län­si­naa­pu­rin jalkoihin. 

    Mut­ta kun naa­pu­ris­sa puhu­taan Tuk­hol­mas­ta nime­no­maan talous­asiois­sa kyse ei ole Tuk­hol­man ydin­kes­kus­tas­ta eikä edes kau­pun­gis­ta vaan nipus­ta kun­tia Tuk­hol­man ympärillä. 

    Aja­tuk­sel­li­ses­ti siis samaa kuin Hel­sin­ki, Espoo, Van­taa ja muut pk-seu­dun kun­nat kul­ki­si­vat nimen “Hel­sin­ki” alla. Uusis­ta asun­nois­ta­kin suu­ri osa nousee muu­al­le kuin “ydin­tuk­hol­maan”. Esi­mer­ki­si Nac­kan sijain­ti on Hel­sin­kiin ver­rat­tu­nan jos­sa­kin Kehä III tienoilla. 

    Jos taas kat­so­taan työ­paik­ko­ja joka on koko hom­man ydin, ei ne asun­not ja pika­ra­ti­kat, jää Hel­sin­ki todel­la pahas­ti jäl­keen. Tuk­hol­mas­sa on 36% koko maan työ­pai­kois­ta, Hel­sin­gin vas­taa­va luku on noin 17% (tilas­to­kes­kus 2015). Muka­na ei ole jul­kis­hal­lin­non työ­paik­ko­ja kos­ka niil­lä talous ei kasva. 

    Maa­ta­lou­den syyt­tä­mi­nen ei täs­sä oikein auta. Toki voi aja­tel­la että aje­taan maa­ta­lous alas ja etsi­tään niil­le kym­me­nil­le tuhan­sil­le muu­ta työ­tä ja oste­taan ruo­ka 100% ulko­mail­ta. Koko­nais­vai­ku­tus tus­kin pelas­taa Hel­sin­kiä vaik­ka maa­ta­lous-mör­kö aina kai­ve­taan­kin kaa­pis­ta esiin kun halu­taan osoit­taa miten maa­seu­tu aiheut­taa kai­ken pahan. 

    Suu­rin kivi ken­gäs­sä on kui­ten­kin vasem­mis­to­lais-kade asen­ne jos­sa menes­tys­tä ei kat­so­ta hyväl­lä. Mel­ko pal­jon työn puo­les­ta Tuk­hol­mas­sa asioi­nee­na tämä on sil­miin­pis­tä­vin­tä. Ja vaik­ka siel­lä on vah­va AY-lii­ke saa­tiin sen­kin puo­les­ta asiat aina sovit­tua. Meil­lä ei ole saman­lais­ta yhtei­seen hii­leen puhal­ta­mis­ta aina­kaan niin kau­an kun naa­pu­ril­la on isom­pi palk­ka. Vih­rei­den tavoit­teet ovat sisäi­ses­ti nyt joten­kin ris­ti­rii­das­sa kun puo­lue on enem­män­kin vasem­mis­to­lii­ton oikea laita. 

    Mut­ta mai­nit­sit infra-inves­toin­nit Tuk­hol­mas­sa. En ole suu­ri elvy­tyk­sen kan­nat­ta­ja muu­ten mut­ta huo­noi­na aikoi­na val­tion kan­nat­tai­si panos­taa lii­ken­ne­hank­kei­siin eri­tyi­ses­ti pk-seu­dul­la mut­ta laa­jem­min­kin kuin Hel­sin­gis­sä. Lisäk­si moot­to­ri­tie­ver­kos­ton pitäi­si kat­taa maa siten että mota­ri ei lopu Lah­teen eikä Tampereelle.

    1. Tuos­sa käyt­tä­mäs­sä­ni ver­tai­lus­sa oli­vat muka­na Tuk­hol­man lää­ni ja Hel­sin­gin seu­tu. Hel­sin­gin seu­tuun kuu­luu siis sel­lai­sia kun­tia kuin Por­nai­nen ja Mänt­sä­lä, ei vain Helsinki.
      Itse ydin Hel­sin­gin tii­vis­tä­mi­nen on kui­ten­kin perus­tel­tua, kos­ka se on puol­ta har­vem­min raken­tu­nut kuin ydin Tuk­hol­ma. Tuk­hol­mas­sa­kin työ­pai­kat menes­ty­vät par­hai­ten kes­kus­tan tun­tu­mas­sa, vaik­ka työn­te­ki­jät käy­vät­kin nuk­ku­mas­sa naapurikunnissa.
      Se ei minul­le val­jen­nut, mitä autioil­la moot­to­ri­teil­lä Syr­jä-Suo­mes­sa teh­täi­siin ja miten ne paran­tai­si­vat kau­pun­ki-Suo­men menestystä. 

  38. Tapa­ni Tik­ka: Sama asia on huvit­ta­nut minua­kin. Jokai­nen antaa Ruot­sin “ihmeel­le” aina itseä mie­lyt­tä­vän seli­tyk­sen. Mil­loin se on kruu­nu, pako­lai­set, Ruot­sin mal­li, kau­pun­gis­tu­mi­nen tai joku muu.. 

    Ruot­sis­sa lope­tet­tiin maa­ta­lous­tuet jos­kus 90-luvul­la. Kyl­lä aivan avar­mas­ti mil­jar­di tai pari mil­jar­dia vuo­des­sa jär­ke­väm­piin hom­miin alkaa 20v kulues­sa näky­mään jos­sa­kin. Sama­ten siel­lä työ­mark­ki­nat toi­mi­vat parem­min kuin tääl­lä (täl­lä lie­nee suu­rem­pi merkitys).

    Tosin eihän Ruot­si­kaan alue­po­li­tii­kas­ta ole vapaa. Jos­san P‑Ruotsissa raken­ne­taan ulko­muis­tis­ta vedet­ty­nä noin 100 000e / tolp­pa mak­sa­via lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­paik­ko­ja kes­kel­le kor­pea, että kor­ves­sa asu­vat voi­vat autoi­la bus­si­py­sä­kil­le. Jos tuo ei ole rahan polt­ta­mis­ta tyh­jään, niin ei sit­ten mikään.

    Ja “onnek­si” ruot­sa­lai­set ovat ampu­neet itse­ään jal­kaan vuo­kra­sään­nös­te­lyl­lä. Kuin­ka­han krmei­ta nuo luvut oli­si­vat Hel­sin­gil­le, mikä­li Tuk­hol­man alu­eel­la oli­si toi­mi­vat vuokramarkkinat?

    1. Ruot­si on kyl­lä EU:n jäsen ja sen maan­vil­je­li­jät saa­vat EU:n maa­ta­lous­tu­kea. Ruot­si on luo­pou­nut kan­sal­li­sis­ta tuis­ta (mel­kein koko­naan?) mut­ta ei maataloustuesta.

  39. Vil­le:
    Joi­tain vuo­sia sit­ten jurp­pi kun Suo­men hal­li­tuk­ses­sa oli kun­ta­mi­nis­te­ri. Olen asu­nut koko ikä­ni kau­pun­gis­sa ja vaik­ka se kun­ta siel­lä taus­tal­la hal­lin­nos­sa jos­sain onkin niin en kyl­lä koe ollee­ni iki­nä kun­nan asu­kas tai kun­ta­lai­nen. Sik­si oli­si hie­noa näh­dä jonain päi­vä­nä Suo­men hal­li­tuk­ses­sa kau­pun­ki­mi­nis­te­ri – se oli­si askel oike­aan suuntaan.

    Voi lol­le­ro.

    En kyl­lä koe”. Hie­nos­ti osoi­tat täs­sä sen tosi­asian, että Vih­rei­den kas­vus­sa on muka­na roi­ma annos identiteettipolitiikkaa.

  40. R.Silfverberg:
    Suo­mes­sa on muu­ten yhtä­jak­soi­ses­ti 111 vuo­den ajan toi­mi­nut yksi libe­raa­li­nen urbaa­ni puo­lue ja sen nimi on ollut RKP. Mut­ta se ei kel­paa esi­ku­vak­si kos­ka se toi­mii vää­räl­lä kielellä.

    RKP:n libe­raa­lius on sitä, että homot saa­vat siu­nauk­sen kir­kos­sa kun­han pap­pi vain puhuu ruot­sia. Mitään kovin libe­raa­lia ei ole sii­nä, että kie­li­va­lin­nan vapaus on suu­rin mah­dol­li­nen piru yhteis­kun­nas­sa. They hate us for our free­dom! Puo­lu­een maan­vil­je­li­jä­sii­pi toki ottai­si mie­luus­ti siir­to­työ­läi­siä hom­miin ihan niin kuin vir­ka­vel­jen­sä kapi­ta­lis­ti­ses­sa USA:ssa, mut­ta rahoi­tus sii­hen on paras­ta saa­da val­tiol­ta maa­ta­lous­tu­kien muo­dos­sa. Kovin on liberaalia.

    RKP on kie­li­puo­lue eikä juu­ri muu­ta. Jos se lopet­tai­si ruot­sin edun aja­mi­sen, se lak­kai­si ole­mas­ta yhden vaa­li­kau­den aika­na äänes­tä­jien etsies­sä itsel­leen koko­nai­suu­te­na parem­min sopi­van vaihtoehdon.

  41. Ruot­sis­sa on kol­me Hel­sin­kiä: Tuk­hol­ma, Göt­he­borg ja Mal­mö (joka on lähes Tans­kan Köpen­ha­mi­nan osa.

    Tuk­hol­man puu­tar­ka­kau­pun­gin osia täy­den­nys­ra­ken­ne­taan ja sin­ne tulee niin met­roa kuin ratik­kaa. Sil­jan sata­man vie­reen tulee iso kau­pun­gin­osa ener­gia­he­tok­kaa­na ja samaan suun­taan tulee poh­joi­nen lii­ken­ne­tun­ne­li. Tuk­hol­ma myös kas­vaa fik­sus­ti­kin, vaik­ka myös kipu­lee kas­vun­sa kanssa.

    Star­tup­pien ja kas­vu­yri­tys­ten näkö­kul­mas­ta Tuk­hol­ma on veto­voi­mai­nen paik­ka. Syy ei ole vero­tus, hal­vat toi­mi­ti­lat eivät­kä hal­vat palk­ka­kus­tan­nuset vaan hyvät yli­opis­tot, nii­den luo­ma ver­kot­tu­mi­nen ja ennen muu­ta pal­ve­lu­ja osta­vat isot yri­tyk­set ovat siel­lä läs­nä. Tämä on sitä kaupunkikultuuria.

    Suo­mi, Viro, Ruot­si ver­tai­lus­sa kaik­ki­ne sivu­kui­neen Ruot­si ja Tuk­hol­ma pär­jää­vät. Viron ja Tal­lin­nan ongel­ma on, että poli­tois­ta yli­opis­toa on lii­aan pie­ni poh­ja tuot­ta­maan osaa­mis­ta — vaik­ka palk­ka oli­si pie­ni ja vero­tus edullinen.

  42. Pro­met­heus:
    Mil­lä ihmeen ilveel­lä joku saa vään­net­tyä Vasem­mis­to­lii­tos­ta libe­raa­lin puo­lu­een? Puo­lue, joka kai­kis­ta eni­ten (joo SKP:tä ei las­ke­ta) halu­aa mää­rä­tä sään­nöil­lä ja rajoi­tuk­sil­la sitä miten ihmi­set toi­mi­vat yhteiskunnassa.

    Tätä täs­sä on ihme­tel­ty, kuten edel­lä on todet­tu, Suo­mes­sa on vain yksi libe­raa­li edus­kun­ta­puo­lue eli RKP

    Syi­tä libe­raa­li-sanan vää­rin­käyt­töön voi­daan arvail­la, mut­ta aina­kin yski syy tähän jär­jet­tö­mään tul­kin­taan lie­nee se että viher­va­sem­mis­to­lai­set aja­tuk­set hal­lit­se­vat toi­mit­ta­ja­kun­nas­sa. Tämä vasem­mis­to­lai­nen toi­mit­ta­ja­kun­ta on sit­ten joko tie­dos­taen tai tie­dos­ta­mat­taan alka­nut kut­sua sosia­lis­ti­seen maa­il­man­kat­so­muk­seen perus­tu­via sään­tö­jä, rajoi­tuk­sia ja kiel­to­ja libe­raa­leik­si. Tilan­ne on jopa koo­mi­nen kun hesa­rin neli­ken­täs­sä esi­te­tään pahim­mat vasem­mis­to­ra­di­kaa­lit (jopa kom­mu­nis­tit) libe­raa­leik­si, siis ne vasem­mis­to­lai­set jot­ka vas­tus­ta­vat libe­ra­lis­min ydin­asioi­ta eli yksi­lön- ja yri­tys­toi­min­nan vapauksia.

  43. Ruot­sin maa­han­muut­to­po­li­tiik­ka on teh­nyt maas­ta suu­ren. Jos halu­aa hank­kia glo­baa­lis­ti työn­te­ki­jöi­tä, elä­mä Ruot­sis­sa on heil­le oleel­li­ses­ti hel­pom­paa monel­la taval­la kuin Viros­sa tai nykyi­ses­sä Suo­mes­sa. Ongel­mi­neen­kin Ruot­sin suur­kau­pun­geis­sa on totut­tu jo kai­ken­lai­siin ihmisiin.

    Perus­suo­ma­lais­ten tuhot kan­san­ta­lou­del­le ja tule­vai­suu­del­le ovat todel­la suu­ret. Naa­mas­ta kuin ei tie­dä mitä tääl­lä on teke­mäs­sä ja hup­puo­saa­jien hou­kut­te­lua aut­ta­vat ne saman suun­nan vähem­män huippuosaajat.

  44. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ruot­si on kyl­lä EU:n jäsen ja sen maan­vil­je­li­jät saa­vat EU:n maa­ta­lous­tu­kea. Ruot­si on luo­pou­nut kan­sal­li­sis­ta tuis­ta (mel­kein koko­naan?) mut­ta ei maataloustuesta. 

    No enkös minä sano­nut, että Ruot­si luo­pui? Kyl­lä niil­le­kin EU-rahat kelpaa. 

    Suo­mi­han mak­saa vuo­sit­tain var­maan mil­jar­din omas­ta pus­sis­ta tukea eri muo­dois­saan suo­ra­na tuke­na ja kai­ken­lai­sil­la vip­pas­kons­teil­la. Juu­ri­han hal­li­tus pis­ti 90 mil­joo­naa maa­jus­sien navet­toi­hin, kuten itse asian ilmaisit.

  45. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ruot­si on kyl­lä EU:n jäsen ja sen maan­vil­je­li­jät saa­vat EU:n maa­ta­lous­tu­kea. Ruot­si on luo­pou­nut kan­sal­li­sis­ta tuis­ta (mel­kein koko­naan?) mut­ta ei maataloustuesta.

    Ruot­si on käsit­tääk­se­ni luo­pu­nut Ete­lä-Ruot­sin kan­sal­li­sis­ta maa­ta­lous­tuis­ta, mut­ta kan­sal­lis­ta poh­jois­ta tukea mak­se­taan samoin kuin Suomessa.

  46. pek­su: Tätä täs­sä on ihme­tel­ty, kuten edel­lä on todet­tu, Suo­mes­sa on vain yksi libe­raa­li edus­kun­ta­puo­lue eli RKP

    Syi­tä libe­raa­li-sanan vää­rin­käyt­töön voi­daan arvail­la, mut­ta aina­kin yski syy tähän jär­jet­tö­mään tul­kin­taan lie­nee se että viher­va­sem­mis­to­lai­set aja­tuk­set hal­lit­se­vat toi­mit­ta­ja­kun­nas­sa. Tämä vasem­mis­to­lai­nen toi­mit­ta­ja­kun­ta on sit­ten joko tie­dos­taen tai tie­dos­ta­mat­taan alka­nut kut­sua sosia­lis­ti­seen maa­il­man­kat­so­muk­seen perus­tu­via sään­tö­jä, rajoi­tuk­sia ja kiel­to­ja libe­raa­leik­si. Tilan­ne on jopa koo­mi­nen kun hesa­rin neli­ken­täs­sä esi­te­tään pahim­mat vasem­mis­to­ra­di­kaa­lit (jopa kom­mu­nis­tit) libe­raa­leik­si, siis ne vasem­mis­to­lai­set jot­ka vas­tus­ta­vat libe­ra­lis­min ydin­asioi­ta eli yksi­lön- ja yri­tys­toi­min­nan vapauksia.

    Hesa­rin neli­ken­tän libe­raa­lius, kuten Oden­kin libe­ra­lius, on arvoliberaaliutta:

    Arvo­li­be­raa­li sal­lii siis ihmis­ten elää halua­mal­laan taval­la niil­tä osin kuin kyse ei ole talou­del­li­ses­ta toi­min­nas­ta eikä toi­sia vahin­goi­te­ta. Arvo­li­be­ra­lis­mis­sa tie­tyl­lä taval­la pai­no­te­taan ihmis­ten vapaut­ta kult­tuu­ril­li­sis­ta nor­meis­ta, eli yhtei­sö ei saa mää­ri­tel­lä mitään tiet­tyä käyttäytymismallia.”

  47. Hel­sin­kiin oli­si pitä­nyt perus­taa ympä­ris­tö­puo­lue, kos­ka vih­rei­den ja kaik­kien mui­den­kin suur­ten val­tuus­to­puo­luei­den ainoa­na tavoit­tee­na näyt­tää ole­van raken­taa kau­pun­ki täy­teen asuntoja.

    Täl­lais­ta lii­ket­tä ei yleis­kaa­van vas­tus­ta­mi­ses­ta kui­ten­kaan syn­ty­nyt. Toi­vot­ta­vas­ti yksit­täi­set ehdok­kaat val­tuus­to­ryh­mien sisäl­lä voi­vat edes joten­kin vai­kut­taa pää­tök­siin. Muu­ten vas­tuu vih­reäs­tä kau­pun­gis­ta jää edel­leen­kin vain val­tuus­ton ulko­puo­li­sil­le toimijoille.

  48. Sylt­ty: No enkös minä sano­nut, että Ruot­si luo­pui? Kyl­lä niil­le­kin EU-rahat kelpaa. 

    Suo­mi­han mak­saa vuo­sit­tain var­maan mil­jar­din omas­ta pus­sis­ta tukea eri muo­dois­saan suo­ra­na tuke­na ja kai­ken­lai­sil­la vip­pas­kons­teil­la. Juu­ri­han hal­li­tus pis­ti 90 mil­joo­naa maa­jus­sien navet­toi­hin, kuten itse asian ilmaisit.

    Lisäk­si voi­daan miet­tiä, kuin­ka pal­jon ulko­po­liit­ti­sia peli­merk­ke­jä Suo­mi on käyt­tä­nyt, jot­ta tätä koti­mais­ta rahan­käyt­töä (EU-tukien pääl­le) saa­daan jat­kaa. Kan­sal­li­set maa­ta­lous­tuet ovat EU:n sään­tö­jen vas­tai­sia, ja Suo­mi on hank­ki­nut itsel­leen poik­keuk­sen. Täl­lai­set poik­keuk­set eivät ole ilmai­sia, eli jos­tain muus­ta on neu­vot­te­luis­sa vas­taa­vas­ti luovuttu.

  49. Timo T.:
    Yhden­kään puo­lu­een ei kan­na­ta pro­fi­loi­tua maa­seu­tu-kau­pun­ki-akse­lil­la. Mehän tar­vit­si­sim­me sil­loin kym­men­kun­ta puo­luet­ta, kun perus­aa­te­suun­nat pitäi­si kui­ten­kin olla tar­jol­la niin lan­del­le kuin pää­kau­pun­ki­seu­dul­le­kin. Puo­li Suo­mea on kui­ten­kin lan­dea. Koti­kau­pun­ki­ni Oulu­kin on sitä aina­kin puo­lik­si. Kau­pun­ki- tai maa­seu­tu­pro­fi­loin­nil­la muut kuin kes­kus­ta­puo­lue vain puo­lit­tai­si­vat kan­na­tuk­sen­sa. Nykyi­nen puo­lue­kent­tä kat­taa aika hyvin äänes­tä­jien asen­ne­kir­jon. Vasem­mis­to­liit­to ja Vih­reät pitä­vät hyvin hal­lus­sa sitä neli­ken­tän vasen­ta ala­nurk­kaa ja saa­vat enem­män kan­na­tus­ta eril­li­si­nä kuin yhtyneenä.

    Ainoa, joka on vähän hukas­sa, on dema­rit. Hesa­rin neli­ken­täs­sä­kin se oli aika leväl­lään. Ehkä ne voi­si­vat ottaa kon­ser­va­tii­vi­sen vasem­mis­ton nur­kan, joka jää­nee koh­ta vapaak­si Perus­suo­ma­lai­sil­ta? Jung­ner voi­si har­ki­ta kodik­seen sit­ten Vih­rei­tä tai Vasemmistoliittoa.

    Neli­ken­täs­sä vasemmisto–oikeisto ja liberaali–konservatiivi on hyvin puo­luei­ta joka koh­das­sa, mut­ta jos sii­hen yhdis­tää akse­lin globalisti–nationalisti jää sel­viä auk­ko­ja. Tilaa oli­si aina­kin libe­raa­lil­le puo­lu­eel­le, joka vas­tus­taa sekä maa­han­muut­toa, EU:ta että Natoa, että vasem­mis­to­li­be­raa­lil­le muu­ten glo­ba­lis­ti­sel­le puo­lu­eel­le, joka kui­ten­kin näkee kon­ser­va­tii­vi­set maa­han­muut­ta­jat uhka­na libe­raa­leil­le arvoille. 

    Kokoo­muk­ses­sa tai­taa olla jon­kin ver­ran maa­han­muut­to­vas­tai­sia oikeis­to­li­be­raa­le­ja, mut­ta sitä vas­tus­ta­via vasem­mis­to­li­be­raa­le­ja on todel­la vähän. Per­sut taas vas­tus­taa kaik­kea mut­ta on konservatiivinen.

  50. Suo­mes­sa on pili­pa­li­puo­luei­ta jo lii­kaa­kin. Suo­mes­ta puut­tuu kan­sal­li­nen oikeis­to­puo­lue (KOP), joka pur­kaa pöhön jul­ki­sen sek­to­rin, eikä hän­nys­te­le EUta.

  51. Vuo­si­sa­dan kriit­ti­sin poliit­ti­nen kysy­mys on suh­tau­tu­mi­nen meneil­lään ole­vaan glo­baa­liin ympä­ris­tö­ka­ta­stro­fiin. Täs­sä suh­tees­sa useim­mat poliit­ti­set puo­lu­eem­me Suo­mes­sa kuu­lu­vat samaan Busi­ness As Usual ‑koriin, jos­sa aja­tel­laan, että 1900-luvun ideoil­la voi­daan ongel­mit­ta jat­kaa. Näh­däk­se­ni vain pari puo­luet­ta (Vih­reät, Vasem­mis­to­liit­to) kuu­lu­vat täs­sä jaos­sa mal­til­li­seen kes­tä­vän kehi­tyk­sen kes­kus­taan. Yksi­kään puo­lue ei ole joh­don­mu­kai­nen ympä­ris­tö­puo­lue, joka uskal­tai­si esi­mer­kik­si tode­ta, että talous­kas­vus­ta on ympä­ris­tö­syis­tä luo­vut­ta­va läh­tö­koh­tai­ses­ti pysy­väs­ti. Eikö suo­ma­lai­nen demo­kra­tia kai­paa kipeim­min juu­ri täl­lais­ta puoluetta?

  52. Tam­pe­reen dema­rit valit­si­vat por­mes­ta­rieh­dok­kaak­seen yksi­mie­li­ses­ti elä­köi­ty­neen SAK:n puheen­joh­ta­jan, Lau­ri Lylyn. Dema­rien kun­niak­si on sanot­ta­va, ettei­vät he valin­taa teh­des­sään anta­neet puo­lu­een edun häi­ri­tä päätöksentekoa.”

    Ihan lois­ta­vas­ti sanot­tu täs­tä ydin­voi­ma­lan pääluottamussetämiehestä!

    Mut­ta yhtä lail­la Vih­reät tule­vat ampu­maan itse­ään jal­kaan ja valit­se­maan puheen­joh­ta­jak­seen Emma Karin. Jos Anni Sin­ne­mä­ki oli monil­le vas­ten­mie­li­nen hen­ki­lö, Emma Karin popu­lis­ti­nen “aja­tel­kaa lapsia”-opportunismi on kyl­lä vie­lä vastenmielisempää.

  53. JuhoK:
    Näh­däk­se­ni vain pari puo­luet­ta (Vih­reät, Vasem­mis­to­liit­to) kuu­lu­vat täs­sä jaos­sa mal­til­li­seen kes­tä­vän kehi­tyk­sen keskustaan.

    Mis­tä tuo Vasem­mis­to­liit­to tähän tuli?

  54. JuhoK: Yksi­kään puo­lue ei ole joh­don­mu­kai­nen ympä­ris­tö­puo­lue, joka uskal­tai­si esi­mer­kik­si tode­ta, että talous­kas­vus­ta on ympä­ris­tö­syis­tä luo­vut­ta­va läh­tö­koh­tai­ses­ti pysyvästi. 

    Talous­kas­vul­la on kes­kei­nen osa “ympä­ris­tön” suo­je­lus­sa. Ilman talous­kas­vua köy­hät ihmis­ru­ka­ta kaa­ta­vat sen vii­mei­sen­kin puun aavi­kon reu­nal­ta seit­sen­lap­si­sen per­heen­sä vuok­si. Samaan aikaan talous­ka­sun lie­pees­tä kiin­ni saa­nut intia­lai­nen paris­kun­ta ostaa yksiön kes­kus­tas­ta ja miet­tii jos­ko oli­si aika — ehkä ainoal­le — lapselle.

  55. Ahis­taa: Talous­kas­vul­la on kes­kei­nen osa “ympä­ris­tön” suo­je­lus­sa. Ilman talous­kas­vua köy­hät ihmis­ru­ka­ta kaa­ta­vat sen vii­mei­sen­kin puun aavi­kon reu­nal­ta seit­sen­lap­si­sen per­heen­sä vuoksi.

    Epäi­le­mät­tä tämä on sinän­sä tot­ta. Tär­keys­jär­jes­tys pit­käl­lä aika­vä­lil­lä täy­tyy kui­ten­kin ymmärtää.

    Ympä­ris­tön­suo­je­lu ei ole kivaa puu­has­te­lua, jota voi har­ras­tel­la sil­loin, kun talous on vah­va. Se pitää teh­dä joka tapauk­ses­sa, ja tule­vai­suu­des­sa yhä akuu­tim­min, mut­ta sen sivus­sa toki myös talous kan­nat­taa hoi­taa mah­dol­li­sim­man hyvin.

    Mikä­li tätä ei tie­dos­te­ta, alkaa ympä­ris­tön jat­ku­va heik­ke­ne­mi­nen rasit­taa yhä enem­män myös taloutta.

  56. Hel­sin­ki hoi älä jätä:
    Olen Osmo samaa miel­tä sii­tä että talous pitää saa­da kas­vuun nime­no­maan pk-seu­dul­la, muu­ten jää­dään pahas­ti län­si­naa­pu­rin jalkoihin. 

    Mut­ta kun naa­pu­ris­sa puhu­taan Tuk­hol­mas­ta nime­no­maan talous­asiois­sa kyse ei ole Tuk­hol­man ydin­kes­kus­tas­ta eikä edes kau­pun­gis­ta vaan nipus­ta kun­tia Tuk­hol­man ympärillä. 

    Aja­tuk­sel­li­ses­ti siis samaa kuin Hel­sin­ki, Espoo, Van­taa ja muut pk-seu­dun kun­nat kul­ki­si­vat nimen “Hel­sin­ki” alla. Uusis­ta asun­nois­ta­kin suu­ri osa nousee muu­al­le kuin “ydin­tuk­hol­maan”.

    Itse asias­sa juu­ri Hel­sin­gin seu­dul­la uudet työ­pai­kat ja asuk­kaat ovat levin­neet koko seu­dun laa­jui­ses­ti, Tuk­ho­mas­sa kehi­tys on ollut pal­jon kes­kit­ty­neem­pää: http://yle.fi/uutiset/3–7294815

    Hel­sin­ki hoi älä jätä:
    Esi­mer­ki­si Nac­kan sijain­ti on Hel­sin­kiin ver­rat­tu­nan jos­sa­kin Kehä III tienoilla. 

    Heh heh? Nac­ka kes­kus­ta on 5 kilo­met­rin pääs­sä Tuk­hol­man keskustasta.

  57. Nyt kun muka­vat pää­siäis­vie­rai­lut ovat osal­ta­ni taka­na, palaan poh­dis­ke­le­maan tätä kiin­nos­ta­vaa aihetta.

    Nykyi­nen puo­lue­kent­tä on siis his­to­rial­li­sen kehi­tyk­sen tulos eikä vas­taa kovin hyvin nykyi­siä tar­pei­ta. Kysy­mys sii­tä mil­lai­nen puo­lue­kent­tä syn­tyi­si nyt, jos se muo­dos­tui­si puh­taal­ta pöy­däl­tä, on tavat­to­man mielenkiintoinen.

    Epäi­le­mät­tä syn­tyi­si jon­kin­lai­nen libe­raa­li ja urbaa­ni puo­lue, mut­ta riit­täi­si­kö yksi? Sel­lai­sen­kin sisäl­lä kun oli­si eri­lai­sia jän­nit­tei­tä, esi­mer­kik­si suh­tees­sa ympä­ris­tö­asioi­hin tai perin­tei­siin oikeis­ton ja vasem­mis­ton raja­lin­joi­hin. Entä­pä suh­de populismiin?

    Ehkä tar­vit­tai­siin myös jon­kin­lai­nen agraa­ri­puo­lue, mut­ta nykyis­tä pie­nem­pä­nä? Vii­me edus­kun­ta­vaa­leis­sa­han syn­tyi eri­koi­nen tilan­ne, kun hal­li­tuk­sen vas­tai­nen pro­tes­ti pur­kau­tui eten­kin Kes­kus­tan kaut­ta, mis­tä seu­ra­si se, että moni kau­pun­ki­li­be­raa­li äänes­ti ehkä omaa etu­aan vastaan?

    Tar­vit­tai­siin­ko kie­li­puo­luet­ta? Oikeis­ton ja vasem­mis­ton väli­set erot ovat vähi­tel­len menet­tä­neet mer­ki­tys­tään, mut­ta eivät ole tie­ten­kään koko­naan kadon­neet. Popu­lis­mi on jää­nyt minul­le vähän mys­tee­rik­si, mut­ta kai­pa sel­lai­nen­kin puo­lue syn­tyi­si. Ehkä useam­pi­kin, sil­lä räy­hä­po­pu­lis­tit haluai­si­vat ehkä omansa? 

    Yksi jako­lin­ja saat­tai­si kul­kea popu­lis­min ja jär­ki­po­li­tii­kan välis­sä. Tai ehkä popu­li­si­min — siis ylei­sen nyky­me­non vähän hah­mot­to­man vas­tus­ta­mi­sen — tar­ve vähe­ni­si, kun puo­lue­kent­tä vas­tai­si parem­min kan­san tuntoja?

  58. Jat­kan vie­lä poh­dis­ke­lua puo­lue­ken­tän ole­muk­ses­ta. Puo­lu­eet­han eivät ole eril­li­siä saa­rek­kei­ta, jot­ka yhte­näi­si­nä kat­so­vat jos­sain muu­al­la ole­via toi­sia puolueita.

    Nuo­ruu­te­ni jouk­ko-opin ter­me­jä käyt­tääk­se­ni (siis sen ver­ran kuin sii­tä muis­tan): puo­lu­eet ovat jouk­ko­ja, jot­ka leik­kaa­vat var­sin suu­rel­ta osin mui­den puo­luei­den jouk­ko­ja, mut­ta ovat toki joil­tain osin muis­ta jou­kois­ta eril­li­siä. Puo­luei­den yhdes­sä muo­dos­ta­man unio­nin ulko­puo­lel­le jää aina osa kan­sas­ta, joten näil­le kan­sa­lai­sil­le ei löy­dy luon­te­vas­ti omaa puoluetta.

    Vih­rei­den, joka puo­lu­ee­na on syn­ty­nyt var­sin myö­hään, kan­nat­ta­jat jakaan­tu­vat eri­tyi­sen laa­jal­le alu­eel­le. Hei­dän kan­nat­ta­ja­kun­tan­sa muo­dos­ta­ma jouk­ko lei­kan­nee (lähes?) kaik­kien mui­den puo­luei­den joukkoja?

    Tär­ke­ää on tie­dos­taa myös se, että eri­tyi­ses­ti nykyi­sin, kun puo­luei­den ohjel­mat eivät enää täy­sin vas­taa nyky­ajan tar­pei­ta, on hajon­ta puo­luei­den sisäl­lä entis­tä laa­jem­paa. Sik­si myös puo­lu­een vaih­ta­mi­nen on mones­ti hyvin ymmär­ret­tä­vää. Vaa­lien tulok­siin vai­kut­taa pait­si se, miten puo­luei­den voi­ma­suh­teet muut­tu­vat, myös se, miten puo­lu­een sisäi­set voi­ma­suh­teet muuttuvat.

    Tämän­kään takia minun itse­ni on vai­kea sitou­tua kovin tiu­kas­ti yhteen­kään puo­lu­ee­seen. Näen niis­sä kai­kis­sa oman idean­sa. Olen tavan­nut­kin sanoa, että kan­na­tan oikeis­ton talou­del­lis­ta ter­ve­jär­ki­syyt­tä ja vapau­den aat­tei­ta sekä vasem­mis­ton soli­daa­ri­suut­ta (kai­kis­ta, ja eri­tyi­ses­ti hei­koim­mis­ta, täy­tyy pitää huol­ta), mut­ta että nyky­ai­ka­na myös vih­reät aat­teet, ympä­ris­tön­suo­je­lun tär­keys, on nous­sut ihmis­kun­nan kohtalonkysymykseksi.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Se ei minul­le val­jen­nut, mitä autioil­la moot­to­ri­teil­lä Syr­jä-Suo­mes­sa teh­täi­siin ja miten ne paran­tai­si­vat kau­pun­ki-Suo­men menestystä. 

    Eilen oli Hesa­ris­sa jut­tua sii­tä palaa­ko Nur­mi­jär­vi-ilmiö takai­sin. Sen innoit­ta­ma­na tein aja­tus­lei­kin Google map­sin ja asun­non­myyn­ti­si­vu­jen kans­sa sii­tä, mis­sä päin ja mil­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä voi­sin asua. Kyl­lä sii­nä har­joi­tuk­ses­sa koros­tui se miten lähel­lä moot­to­ri­tie­tä se tule­va kar­ta­no­ni sijait­see kos­ka siel­tä on kui­ten­kin pääs­tä­vä asial­li­ses­ti töihin.

    Moot­to­ri­teis­tä voi olla mitä miel­tä tahan­sa, mut­ta ainoas­taan tehok­kaat lii­ken­ne­rat­kai­sut mah­dol­lis­ta­vat useam­pien kes­kus­to­jen ja sitä kaut­ta yhte­näi­sen kau­pun­ki­seu­dun kehit­ty­mi­sen. Blo­gis­ti on itse­kin kir­joit­ta­nut juna­ra­dan poh­jal­ta kau­pun­ki­ket­jus­ta, joka mah­dol­lis­tai­si urbaa­nin vyö­hyk­keen syn­ty­mi­sen tääl­tä Tam­pe­reel­le. Mota­ri on täs­sä suh­tees­sa yhtä tär­keä kuin junarata.

  60. Ahis­taa: Talous­kas­vul­la on kes­kei­nen osa “ympä­ris­tön” suojelussa. 

    Suo­jel­ta­vaa “ympä­ris­töä” on myös monen­lais­ta: suo­jel­laan kaa­su­ke­hää, elot­to­mia maan­muo­dos­tu­mia, vesia­luei­ta ja jää­ti­köi­tä, tiet­ty­jä kas­ve­ja ja eläi­miä — tai raken­net­tua ympä­ris­töä ja ihmi­sen vai­ku­tuk­ses­ta syn­ty­nyt­tä luonnonympäristöä.

  61. JuhoK:
    Yksi­kään puo­lue ei ole joh­don­mu­kai­nen ympä­ris­tö­puo­lue, joka uskal­tai­si esi­mer­kik­si tode­ta, että talous­kas­vus­ta on ympä­ris­tö­syis­tä luo­vut­ta­va läh­tö­koh­tai­ses­ti pysy­väs­ti. Eikö suo­ma­lai­nen demo­kra­tia kai­paa kipeim­min juu­ri täl­lais­ta puoluetta?

    Talous­kas­vu, joka ruok­kii moder­nin tek­no­lo­gian kehi­tys­tä, on äärim­mäi­sen olen­nai­nen teki­jä ilmas­ton­muu­tok­sen torjunnassa.

  62. Väes­tön hol­ti­ton lisään­ty­mi­nen on kes­kei­nen syy ympä­ris­tö­on­gel­miin. Suo­mes­sa ongel­ma on rat­kais­tu, kun­han maa­han­muut­to lope­te­taan. Syn­ty­vyys onnek­si supis­tuu itsekseen.

  63. ark­ki­teh­ti: Lisäk­si voi­daan miet­tiä, kuin­ka pal­jon ulko­po­liit­ti­sia peli­merk­ke­jä Suo­mi on käyt­tä­nyt, jot­ta tätä koti­mais­ta rahan­käyt­töä (EU-tukien pääl­le) saa­daan jat­kaa. Kan­sal­li­set maa­ta­lous­tuet ovat EU:n sään­tö­jen vas­tai­sia, ja Suo­mi on hank­ki­nut itsel­leen poik­keuk­sen. Täl­lai­set poik­keuk­set eivät ole ilmai­sia, eli jos­tain muus­ta on neu­vot­te­luis­sa vas­taa­vas­ti luovuttu. 

    Maa­ta­lou­den tuke­mi­ses­sa on kak­si puol­ta, ensim­mäi­nen on nälkävakuutus.

    Näl­kä­va­kuu­tus tar­koit­taa, että maas­sa voi­daan tuot­taa riit­tä­väs­ti ruo­kaa ihmis­ten tar­pei­siin, vaik­ka ulko­maan­kaup­pa menee poik­ki. Se vaa­tii suun­nil­leen 40–50 % oma­va­rai­suut­ta. Suu­rim­man osan vil­jas­ta­han syö­vät eläi­met ja lopet­ta­mal­la 80 % lihan­tuo­tan­nos­ta ihmi­set voi­daan pitää hen­gis­sä rehuviljalla. 

    Toi­saal­ta maas­sa on myös var­muus­va­ras­tot ja vil­je­ly­alaa voi­daan tosi­pai­kan tul­len hel­pos­ti lisä­tä 20–30 % vuo­des­sa, kun maa­ta­lou­den perus­osaa­mi­nen on ole­mas­sa. Moto­ja ja maan­siir­to­ka­lus­toa Suo­mes­sa riittää.

    Toi­nen puo­li maa­ta­lou­den tuke­mi­ses­sa on sit­ten näl­kä­va­kuu­tuk­sen vaa­ti­muk­set ylit­tä­vä osa, jon­ka tuot­ta­mi­seen suh­tau­dun hyvin kriittisesti.

    Jos näl­kä­va­kuu­tus aja­tus tun­tuu kau­kai­sel­ta, kan­nat­taa huo­mioi­da, että Suo­mes­sa kevät­tal­vel­la 1942 kuo­li käy­tän­nös­sä näl­kään kym­me­niä tuhan­sia ihmi­siä, pää­asias­sa van­huk­sia ja vam­mai­sia kun ruo­kaa ei vain ollut riit­tä­väs­ti. Tuol­loin piti oikeas­ti vali­ta kuka kuo­lee näl­kään, sota­vä­ki sai eni­ten ruo­kaa, työ­kun­toi­set aikui­set riu­tui­vat mini­mian­nok­sil­la. Tämän jäl­keen oli vaih­toeh­to­na kuo­le­vat­ko lap­set vai van­huk­set ja vam­mai­set näl­kään. Hil­jaa valit­tiin las­ten pitä­mi­nen hen­gis­sä. Van­huk­set ja vam­mai­set kuolivat. 

    30-luvul­la Suo­mi oli ollut riip­pu­vai­nen elin­tar­vi­ke­tuon­nis­ta, sota kat­kai­si tuon­nin ja Kan­nak­sen mene­tys sekä huo­no sato­vuo­si toi­vat armot­to­man nälän­hä­dän, jos­ta sel­vit­tiin juu­ri ja juu­ri ilman las­ten ja työi­käis­ten mas­sa­kuo­le­mia vain Sak­san vil­ja-avun turvin.

  64. Miten oli­si koko­nai­suus, johon mah­tui­si­vat mukaan:

    1) glo­baa­li näkökulma

    2) koko maam­me kat­ta­va näkö­kul­ma sekä

    3) eri­lais­ten pai­kal­lis­ten rat­kai­su­jen tar­peen tun­nis­ta­va näkökulma.

  65. Pet­te­ri: Näl­kä­va­kuu­tus tar­koit­taa, että maas­sa voi­daan tuot­taa riit­tä­väs­ti ruo­kaa ihmis­ten tar­pei­siin, vaik­ka ulko­maan­kaup­pa menee poik­ki. Se vaa­tii suun­nil­leen 40–50 % omavaraisuutta. 

    Ihan pöty­pu­het­ta, sori. 

    Jos suo­ma­lai­set halut­tai­siin pitää lei­vän syr­jäs­sä kiin­ni kata­stro­fin sat­tues­sa, sil­lä kol­mel­la mil­jar­dil­la vuo­des­sa, joka nyt menee mata­lous­tu­kiin, voi­ta­siin kerä­tä aika nopeas­ti vuo­si­kym­men­ten varmuusvarastot. 

    Mut­ta ei. Sehän oli­si aivan lii­ana jär­ke­vää. Sen sijaan maan­vil­je­li­jä­räls­sil­le jae­taan tol­kut­to­mas­ti rahaa toi­min­taan, joka lähin­nä tuho­aa ympä­ris­töä — ja lop­puu mel­kein heti kun öljyn ja lan­not­tei­den tuon­ti. Sit­ten ele­tään kai MTK:ta haukkumalla.

  66. Rea­lis­ti: Väes­tön hol­ti­ton lisään­ty­mi­nen on kes­kei­nen syy ympä­ris­tö­on­gel­miin. Suo­mes­sa ongel­ma on rat­kais­tu, kun­han maa­han­muut­to lope­te­taan. Syn­ty­vyys onnek­si supis­tuu itsekseen.

    Rea­lis­mi tar­koit­ti aikoi­naan sitä, että otti tois­asiat huo­mioon. Nyky­ään se kai tar­koit­taa jotain muu­ta. Ihmis­ten sikä­mi­nen vähe­nee, kun ihmi­set muut­ta­vat Suo­meen, ei lisäänny.

  67. Sylt­ty: No enkös minä sano­nut, että Ruot­si luo­pui? Kyl­lä niil­le­kin EU-rahat kelpaa. 

    Suo­mi­han mak­saa vuo­sit­tain var­maan mil­jar­din omas­ta pus­sis­ta tukea eri muo­dois­saan suo­ra­na tuke­na ja kai­ken­lai­sil­la vip­pas­kons­teil­la. Juu­ri­han hal­li­tus pis­ti 90 mil­joo­naa maa­jus­sien navet­toi­hin, kuten itse asian ilmaisit.

    Kun EU jäse­neh­dois­ta neu­vo­tel­tiin yli 20 vuot­ta sit­ten niin sekä Suo­mi että Ruot­si sai­vat pitää jotain muis­ta jäse­nis­tä poik­kea­vaa itsel­lään. Ruot­si valit­si pitää oman rahayk­si­kön, Suo­mi maataloustukiaiset.

    1. Suo­mi sai itsea­sias­sa oikeu­den mak­saa “vuo­ris­to­tu­kea” siir­ty­mä­kau­den ajan. Sen jäl­keen tämä oikeus on ostet­tu kal­liil­la moneen kertaan.

  68. Urbaa­nin libe­raa­li­puo­lu­een eko­lo­gi­nen loke­ro odot­taa täyttäjäänsä

    Meil­lä­hän on jo Libe­raa­li­puo­lue, joka on vah­vas­ti kau­pun­ki­puo­lue, ja monel­la mit­ta­ril­la libe­raa­li. Mik­si tuo puo­lue ei käy?

    Mik­si tar­vit­tai­siin kas­va­via kau­pun­ke­ja edus­ta­va puo­lue vas­ta­pai­nok­si sil­le, että pää­mi­nis­te­ri­puo­lue vas­taa­vas­ti edus­taa Suo­mea kas­va­vien kau­pun­kien ulkopuolella.

    Pää­mi­nis­te­ri­puo­lu­een ykkös­ta­voi­te hal­li­tuk­ses­sa on maa­kun­ta­uu­dis­tus, ja se jos mikä on val­lan kes­kit­tä­mis­tä kas­va­viin kau­pun­kei­hin (mää­rit­te­len kau­pun­ki­puo­lu­een täs­sä niin, että se kan­nat­taa kes­kit­tä­vää poli­tiik­kaa). Kes­kus­tal­la on kyl­lä maa­seu­tu­ve­to­sia perin­tei­tä, mut­ta täl­lä het­kel­lä sen har­joit­ta­ma poli­tiik­ka on erit­täin vah­vas­ti juu­ri noi­den kas­va­vien kau­pun­kien / maa­kun­ta­kes­kus­ten kas­vat­ta­mi­seen tähtäävää.

    Suo­mes­sa kau­pun­gis­tu­mi­nen sujuu onnah­del­len ja sen seu­rauk­se­na koko maan talous on huo­nos­sa hapessa.

    Höpöä. Eikö Uuden­ka­uun­gin ja mui­den kekus­kau­pun­ke­ja pie­nem­pien paik­ka­kun­tien raha kelpaa?

    Suo­mes­sa kau­pun­gis­tu­mis­ta halu­taan edel­leen rajoit­taa ja hidastaa.

    Hal­li­tus (ml. kes­kus­tan Kim­mo Tii­li­kai­nen) on jat­ku­vas­ti toi­tot­ta­nut (vih­rei­den ykkös­ta­voit­teen) Hel­sin­gin kas­vat­ta­mi­sen tär­keyt­tä. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le on mak­set­tu hui­kei­ta alue­tu­kia lii­ken­teen keit­tä­mi­seen. Ja tätä kut­sut kau­pun­gis­tu­mi­sen rajoit­ta­mi­sek­si ja hidastamiseksi??

    urbaa­neis­sa palveluissa

    Jos tämä viit­taa par­tu­rei­hin ja mui­hin pai­kal­li­sil­le tar­koi­tet­tui­hin (työn­ja­ko­tyy­li­siin) pal­ve­lui­hin, ne eivät luo kas­vua, vaan ovat vas­ta muil­la aloil­la tapah­tu­van kas­vun heijastumaa.

    Kun­nal­lis­vaa­lien tulok­sen perus­teel­la kau­pun­ki-puo­lu­een tit­te­lis­tä kil­pai­le­vat käy­tän­nös­sä vain kokoo­mus ja vihreät.

    Kokoo­mus ja vih­reät ovat tosi­aan nyky­ään kau­pun­ki­puo­luei­ta / kes­kit­tä­viä puo­luei­ta. Mut­ta niin ovat useim­mat muut­kin eduskuntapuolueet.

    SDP on sel­väs­ti kes­kit­tä­vä / kaupunkivetoinen.

    Kuva­sin je edel­lä, miten kes­kus­ta on (his­to­rias­taan huo­li­mat­ta) täl­lä het­kel­lä käy­tän­nös­sä maan kes­kit­tä­vin puo­lue (= pää­mi­nis­te­ri­puo­lue joka ajaa kes­kus­tan hal­li­tus­oh­jel­maan vaa­ti­maa maa­kun­ta­kes­kuk­siin keskittämistä).

    Perus­suo­ma­lai­sis­ta ei oikein tie­dä, mut­ta puo­lue on täl­lä het­kel­lä hal­li­tus­oh­jel­man pant­ti­van­ki­na tuke­mas­sa hal­li­tuk­sen kes­kit­tä­viä suunnitelmia.

    Ana­lyy­si­si vasem­mis­to­lii­ton ja RKP:n kak­si­ja­koi­ses­ta dilem­mas­ta oli hyvä. Vasem­mis­to­liit­to on kui­ten­kin mie­les­tä­ni nyky­ään sel­väs­ti kau­pun­ki­puo­lue (urbaa­nit puna­vih­reät domi­noi­vat joh­dos­sa ja kan­na­no­tois­sa). RKP koros­ti kun­nal­lis­vaa­leis­sa kun­tien ase­maa sotes­sa, mut­ta pit­käl­ti tak­ti­sis­ta syistä.

    Kris­til­li­set ovat täl­lä het­kel­lä ainoa edus­kun­ta­puo­lue, jon­ka voi kat­soa puo­lus­ta­van pie­niä kun­tia sys­te­maat­ti­ses­ti, jar­ru­tel­len pal­ve­lui­den ja pää­tös­val­lan sii­tä­mis­tä kes­kus­kau­pun­kei­hin (ei siis vie­lä vedä edes toi­seen suun­taan, vaan vain jar­rut­te­lee päin­vas­tais­ta muotitrendiä).

    Minus­ta Suo­mes­sa ei täl­lä het­kel­lä todel­la­kaan ole pulaa kapun­ki­puo­lueis­ta / kes­kit­tä­mään pyr­ki­vis­tä puo­lueis­ta. Suu­rin osa puo­lueis­ta on sel­lai­sia (ja libe­raa­leis­sa sel­lai­sis­sa­kin on valinnanvaraa).

    Suo­meen pitäi­si oikeas­taan saa­da sel­lai­nen uusi luon­toar­vo­ja puo­lus­ta­va puo­lue, joka ei kan­na­ta jat­ku­vaa talou­den, kau­pun­kien, luon­non ihmi­sen tar­pei­siin val­jas­ta­mi­sen ja väes­tön kasvattamista.

  69. Peter: Eilen oli Hesa­ris­sa jut­tua sii­tä palaa­ko Nur­mi­jär­vi-ilmiö takai­sin. Sen innoit­ta­ma­na tein aja­tus­lei­kin Google map­sin ja asun­non­myyn­ti­si­vu­jen kans­sa sii­tä, mis­sä päin ja mil­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä voi­sin asua. .… 

    Sitä minä ihmet­te­len että kun vali­te­taan asu­mi­sen kal­leut­ta, niin nuo­ril­le lap­si­per­heil­le kel­paa­vat vain rei­lus­ti yli 300.000 mak­sa­vat asun­not, eli joko ker­ros­ta­loa­sun­not van­hois­sa arvo­kiin­teis­tös­sä Hel­si­gis­sä, tai ihan upo­uu­det, ja vain kan­ta­kau­pun­gis­ta, tai isot ja uudet oma­ko­ti­ta­lot kau­ka­na kehä­ko­lo­mo­sen ulko­puo­lel­la. Samal­la unoh­de­taan että ihan koh­tuu­hin­tai­sia, 200–300 tuhat­ta mak­sa­via 4 h+k ja isom­pia­kin per­hea­sun­to­ja löy­tyy lähiöis­tä vaik­ka huru myc­ket, sekä ker­ros- että rivi­ta­lois­ta. Meil­tä­kin on menos­sa kämp­pä myyn­tiin, Espoos­ta, 4 h+k rivi­ta­loa­sun­to 1980–90 luvun tait­tees­ta, hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­ta sekä jul­ki­sil­la että omal­la autol­la liik­ku­mis­ta aja­tel­len, kaik­ki pal­ve­lut käve­ly­mat­kan pääs­sä. Sil­ti välit­tä­jä arvioi tyr­mää­väs­ti hin­nak­si “kor­kein­taan 250.000”.

  70. Ahis­taa: Ihan pöty­pu­het­ta, sori. 

    Jos suo­ma­lai­set halut­tai­siin pitää lei­vän syr­jäs­sä kiin­ni kata­stro­fin sat­tues­sa, sil­lä kol­mel­la mil­jar­dil­la vuo­des­sa, joka nyt menee mata­lous­tu­kiin, voi­ta­siin kerä­tä aika nopeas­ti vuo­si­kym­men­ten varmuusvarastot. 

    Mut­ta ei. Sehän oli­si aivan lii­ana jär­ke­vää. Sen sijaan maan­vil­je­li­jä­räls­sil­le jae­taan tol­kut­to­mas­ti rahaa toi­min­taan, joka lähin­nä tuho­aa ympä­ris­töä – ja lop­puu mel­kein heti kun öljyn ja lan­not­tei­den tuon­ti. Sit­ten ele­tään kai MTK:ta haukkumalla.

    Suo­sit­te­len, että teet tuon las­ku­har­joi­tuk­set uudel­leen. Vuo­si­kym­men­ten var­muus­va­ras­toi­hin tar­vi­taan hie­man enem­män rahaa. Ruu­al­la on lisäk­si tai­pu­mus vuo­sien saa­tos­sa pilaantua.

    Sie­men­vil­jal­le, lan­noit­teil­le ja polt­toai­neil­le on aina­kin yhden sato­kau­den tar­pei­siin riit­tä­vät var­muus­va­ras­tot. Sota on sit­ten eri jut­tu, löpös­tä tulee var­mas­ti pulaa.

  71. Ahis­taa: Ihan pöty­pu­het­ta, sori. 

    Jos suo­ma­lai­set halut­tai­siin pitää lei­vän syr­jäs­sä kiin­ni kata­stro­fin sat­tues­sa, sil­lä kol­mel­la mil­jar­dil­la vuo­des­sa, joka nyt menee mata­lous­tu­kiin, voi­ta­siin kerä­tä aika nopeas­ti vuo­si­kym­men­ten varmuusvarastot. 

    Mut­ta ei. Sehän oli­si aivan lii­ana jär­ke­vää. Sen sijaan maan­vil­je­li­jä­räls­sil­le jae­taan tol­kut­to­mas­ti rahaa toi­min­taan, joka lähin­nä tuho­aa ympä­ris­töä – ja lop­puu mel­kein heti kun öljyn ja lan­not­tei­den tuon­ti. Sit­ten ele­tään kai MTK:ta haukkumalla.

    Avaat­ko hiu­kan tätä mate­ma­tiik­kaa? Elin­tar­vik­kei­den tuon­ti vii­me vuon­na oli rei­lu 4 Mil­jar­dia euroa. (http://www.etl.fi/etl-tilastopalvelu.html). Maa­ta­lous­tuet noin 2 Mil­jar­dia joten varas­toon sai­sim­me suo­raan ulko­mail­ta ostet­tu­na kah­des­sa vuo­des­sa ulko­mai­sen tuon­nin ver­ran joka alle puo­let vuosikulutuksesta. 

    Vai ajat­te­let­ko että kun maa­ta­lous­tu­ki lope­te­taan ei ruo­ka mak­sa enää mitään. Täl­lai­nen kum­mal­li­nen käsi­tys tun­tuu joil­la­kin olevan. 

    Maa­ta­lous­tu­ki voi­daan lopet­taa koko­naan mut­ta ei sil­lä kyl­lä mitään var­muus­va­ras­to­ja raken­nel­la. Toki jon­kin sor­tin epäeet­ti­ses­ti pyy­dys­tet­tyä ton­ni­ka­laa saa odot­te­le­maan. Krii­si­ti­lan­tees­sa esi­mer­kik­si vil­jan maa­il­man­mark­ki­na­hin­ta kar­kaa käsis­tä ja joi­den­kin tuo­re­tuot­tei­den tuon­ti muut­tuu kovin hankalaksi. 

    En ole maa­ta­lous­tu­kien ystä­vä mut­ta mikä on se rea­lis­ti­nen vaihtoehto?

  72. Tapio: Suo­sit­te­len, että teet tuon las­ku­har­joi­tuk­set uudel­leen. Vuo­si­kym­men­ten var­muus­va­ras­toi­hin tar­vi­taan hie­man enem­män rahaa. Ruu­al­la on lisäk­si tai­pu­mus vuo­sien saa­tos­sa pilaantua.

    Tuhan­nel­la eurol­la vuo­des­sa per kan­sa­lai­nen (sen ver­ran maa­ta­lous suu­rin­piir­tein syö vero­ja ja hyvin­voin­tia) ostai­si noin 1000 kiloa näk­ki­lei­pää per suo­ma­lai­nen (ei K‑kaupasta mut­ta tiuk­ko­jen neu­vot­te­lun jälkeen). 

    Kos­ka ihmi­nen pysyy elos­sa noin 1500 kalo­ril­la ja näk­ki­lei­väs­sä on kilos­sa noin 3000 kalo­ria … hmm … kilol­la näk­ki­lei­pää pysyi­si elos­sa kak­si päi­vää ja tuhn­nel­la kilol­la 2000 päivää.

    Ai niin, jär­ki ei ole point­ti, unohdin.

  73. Fak­tat hoi älkää jät­tä­kö: Itse asias­sa juu­ri Hel­sin­gin seu­dul­la uudet työ­pai­kat ja asuk­kaat ovat levin­neet koko seu­dun laa­jui­ses­ti, Tuk­ho­mas­sa kehi­tys on ollut pal­jon kes­kit­ty­neem­pää: http://yle.fi/uutiset/3–7294815

    Heh heh? Nac­ka kes­kus­ta on 5 kilo­met­rin pääs­sä Tuk­hol­man keskustasta.

    Hie­no graa­fi mut­ta pitää ottaa huo­mioon se että Tuk­hol­ma voi kas­vaa joka puo­lel­ta säteit­tän kun taas Hel­sin­ki on nie­mi ja merel­le on kovin huo­no raken­taa. Kuvas­ta näkee hyvin miten Hel­sin­gin kas­vua oli­si pitä­nyt itse asias­sa ohja­ta laa­jem­mal­le alueelle. 

    Tuol­ta saa uusim­mat tie­dot Tuk­hol­man kas­vus­ta: http://www.stockholmbusinessregion.se/…/Fakta%20om%20Företagandet...

    Nac­kan busi­ness par­kit ovat noin 10 km mat­kan pääs­sä Ser­ge­lin toris­ta. Asui­na­luei­ta sit­ten kau­em­pa­na aina hie­noon Salts­jö­ba­de­niin asti.

  74. R.Silfverberg: Kun EU jäse­neh­dois­ta neu­vo­tel­tiin yli 20 vuot­ta sit­ten niin sekä Suo­mi että Ruot­si sai­vat pitää jotain muis­ta jäse­nis­tä poik­kea­vaa itsel­lään. Ruot­si valit­si pitää oman rahayk­si­kön, Suo­mi maataloustukiaiset.

    Ruot­si sai pitää nuuskan.

  75. Tapio: Suo­sit­te­len, että teet tuon las­ku­har­joi­tuk­set uudel­leen. Vuo­si­kym­men­ten var­muus­va­ras­toi­hin tar­vi­taan hie­man enem­män rahaa. Ruu­al­la on lisäk­si tai­pu­mus vuo­sien saa­tos­sa pilaantua.

    Esim. 100 kg rii­siä / hlö vuo­des­sa pitäi­si riit­tää, eli 550 tuhat­ta ton­nia vuo­den tar­pei­siin koko väes­töl­le = maa­il­man­mark­ki­na­hin­noil­la noin 165 mil­joo­naa euroa per vuo­si. Parem­min säi­ly­vä ruo­ka voi mak­saa vähän enem­män ja varas­toin­nis­ta­kin on toki kus­tan­nuk­sia, mut­ta huol­to­var­muus on kep­pi­he­vo­nen, jol­la perus­tel­laan kai­ken­lai­sia asioi­ta maa­ta­lous­tuis­ta ties mihin tur­hiin investointeihin.

  76. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Hie­no graa­fi mut­ta pitää ottaa huo­mioon se että Tuk­hol­ma voi kas­vaa joka puo­lel­ta säteit­tän kun taas Hel­sin­ki on nie­mi ja merel­le on kovin huo­no raken­taa. Kuvas­ta näkee hyvin miten Hel­sin­gin kas­vua oli­si pitä­nyt itse asias­sa ohja­ta laa­jem­mal­le alueelle. 

    Tuol­ta saa uusim­mat tie­dot Tuk­hol­man kas­vus­ta: http://www.stockholmbusinessregion.se/…/Fakta%20om%20Företagandet

    Nac­kan busi­ness par­kit ovat noin 10 km mat­kan pääs­sä Ser­ge­lin toris­ta. Asui­na­luei­ta sit­ten kau­em­pa­na aina hie­noon Salts­jö­ba­de­niin asti. 

    Käy­tin omas­sa kir­joi­tus­vuo­ros­sa­ni samaa lähdettä.
    Sin­ne kas­vaa myös Ruot­sin Sipoo eli Värm­dö. Talous­kas­vul­la on se hie­no puo­li, että se on kuin totuus­ko­ne. Pal­jas­tuu mitä ihmi­set oikeas­ti tah­to­vat. Paras­ta. Tietenkin.

    Ylen kun­niak­si voi mai­ni­ta että se koet­ti loh­dut­taa mei­tä poi­mi­mal­la “Tuk­hol­man” kas­vus­ta appel­sii­nit ome­noik­si täs­mää­mään yhtei­ses­ti sovit­tuun. Myös­kin ajo­neu­vo­ti­las­tois­ta on help­po las­kea, että Hel­sin­gis­tä puut­tuu 60 000 yksi­tyis­tä ajo­neu­voa. Siis Tuk­hol­maan ja nime­no­maan Tuk­hol­maan ver­rat­tu­na. Täs­mää hie­nos­ti talous­kas­vun ja osto­voi­man eroi­hin. Sanoin­ko jo, että Ylen roo­li nenä­lii­na­na on sil­ti kiva. Ei ihme, että kai­kis­ta kan­sois­ta suo­ma­lai­set len­tä­vät eni­ten. Se on se toi­nen nenä­lii­na. Tuk­hol­ma­lai­nen itkee ete­län baa­ri­tis­kil­lä kyl­lä mut­ta silk­kaa rau­ke­aa onnek­kuut­taan. Sik­si sijoi­tan Ruotsiin.

  77. Maa­ta­lous­tu­kia ei tar­vi­ta, kos­ka mark­ki­noil­la on riit­tä­väs­ti kysyn­tää Suo­mes­sa tuo­te­tul­le ruualle.

    Tuot­ta­jien luku­mää­rä romah­tai­si, mut­ta koko­nais­tuo­tan­to pysyi­si sama­na joh­tuen tuos­ta kysyn­näs­tä ja tuo­tan­non tehostumisesta.

    Tuot­ta­juen luku­mää­rä on puo­lit­tu­nut kol­mes­sa vuo­si­kym­me­nes­sä, mut­ta koko­nais­tuo­tan­to on pysy­nyt suun­nil­leen sama­na ja se joh­tuu kysynnästä.

  78. Ahis­taa: Tuhan­nel­la eurol­la vuo­des­sa per kan­sa­lai­nen (sen ver­ran maa­ta­lous suu­rin­piir­tein syö vero­ja ja hyvin­voin­tia) ostai­si noin 1000 kiloa näk­ki­lei­pää per suo­ma­lai­nen (ei K‑kaupasta mut­ta tiuk­ko­jen neu­vot­te­lun jälkeen). 

    Kos­ka ihmi­nen pysyy elos­sa noin 1500 kalo­ril­la ja näk­ki­lei­väs­sä on kilos­sa noin 3000 kalo­ria … hmm … kilol­la näk­ki­lei­pää pysyi­si elos­sa kak­si päi­vää ja tuhn­nel­la kilol­la 2000 päivää.

    Ai niin, jär­ki ei ole point­ti, unohdin.

    Nyt men­nään siis jo vii­des­sä Mil­jar­dis­sa maa­ta­lou­den kus­tan­nuk­sis­sa. Panok­set kove­ne­vat vaik­ka vaa­lit meni jo. 

    Vas­ta­pai­nok­si vaih­toeh­tois­ku­lu maa­ta­lou­den ja elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den noin 130 000 työ­paik­kaa ker­rot­tu­na työt­tö­män vuo­si­kus­tan­nuk­sel­la noin 21 000 euroa. Maa­ta­lou­den alas­ajos­ta seu­raa­va noin 3 Mil­jar­din kus­tan­nus syö näkkileipäkasasi.

  79. Hel­sin­ki hoi älä jätä: En ole maa­ta­lous­tu­kien ystä­vä mut­ta mikä on se rea­lis­ti­nen vaihtoehto?

    Rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to on ruu­an var­muus­va­ras­tot. Rahat bud­je­tis­sa voi­si siir­tää maat­lous­tuis­ta var­muus­va­ras­toi­hin, sano­taan vaik­ka, 30 vuo­den siir­ty­mä­ajas­sa. Jos kes­ki­mää­rin siir­ret­täi­siin mil­jar­di vuo­des­sa, 30 vuo­den pääs­tä varas­tois­sa voi­si olla jo ihan Cha­teau Briand ‑tasois­ta ruo­kaa. Maan­vil­je­li­jöil­le voi­tai­siin mak­saa toi­nen mil­jar­di vuo­des­sa kor­vauk­sesk­si räls­sioi­keuk­sien poistumisesta.

  80. Ja point­ti siis on että näin toi­mien suo­ma­lai­set eivät kuo­li­si näl­kään krii­sin sat­tues­sa. Bonuk­se­na pelas­te­tai­siin vie­lä vesis­töt ja muu­ten­kin suo­jel­tai­siin luontoa.

    Mut­ta ei. Mie­luum­min ele­tään kuin siat pellossa. 🙂

  81. JuhoK:
    Vuo­si­sa­dan kriit­ti­sin poliit­ti­nen kysy­mys on suh­tau­tu­mi­nen meneil­lään ole­vaan glo­baa­liin ympä­ris­tö­ka­ta­stro­fiin. Täs­sä suh­tees­sa useim­mat poliit­ti­set puo­lu­eem­me Suo­mes­sa kuu­lu­vat samaan Busi­ness As Usual ‑koriin, jos­sa aja­tel­laan, että 1900-luvun ideoil­la voi­daan ongel­mit­ta jat­kaa. Näh­däk­se­ni vain pari puo­luet­ta (Vih­reät, Vasem­mis­to­liit­to) kuu­lu­vat täs­sä jaos­sa mal­til­li­seen kes­tä­vän kehi­tyk­sen kes­kus­taan. Yksi­kään puo­lue ei ole joh­don­mu­kai­nen ympä­ris­tö­puo­lue, joka uskal­tai­si esi­mer­kik­si tode­ta, että talous­kas­vus­ta on ympä­ris­tö­syis­tä luo­vut­ta­va läh­tö­koh­tai­ses­ti pysy­väs­ti. Eikö suo­ma­lai­nen demo­kra­tia kai­paa kipeim­min juu­ri täl­lais­ta puoluetta?

    Peuk­ku täl­le. Oli­si jo aika hyväk­syä se, että par­haan lppu­tu­lok­sen itsel­lem­me ja tule­vil­le suku­pol­vil­le saam­me hil­li­se­mäl­lä jat­ku­vaa luon­non kulut­ta­mi­sen kas­vat­ta­mis­ta. Kai­paan täl­lais­ta puoluetta.

  82. Pek­ka T.: Mis­tä tuo Vasem­mis­to­liit­to tähän tuli?

    Kai­kil­la puo­lueil­la on enem­män tai vähem­män viher­tä­viä koh­tia agen­dal­laan. Ei ole var­maan­kaan lii­oit­te­lua sanoa, että Vasem­mis­to­liit­to (“puna­vih­reät”) ovat kak­ko­nen tämän asian jul­ki­ses­sa koros­ta­mi­ses­sa. Ehkä ovat enem­män city­vih­rey­den puo­lel­la (libe­raa­lit arvot jne.) kuin luon­to­vih­rey­den puo­lel­la, joten pien­tä häm­min­kiä hei­dän vih­rey­ten­sä sävyis­sä on.

  83. Ahis­taa: Talous­kas­vul­la on kes­kei­nen osa “ympä­ris­tön” suojelussa.

    Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Talous­kas­vu, joka ruok­kii moder­nin tek­no­lo­gian kehi­tys­tä, on äärim­mäi­sen olen­nai­nen teki­jä ilmas­ton­muu­tok­sen torjunnassa.

    Minus­ta talous­kas­vun käsi­tet­tä käy­te­tään nyky­ään enim­mäk­seen puo­lus­ta­maan luon­toa tuhoa­van kulu­tus­juh­lan jat­ku­mis­ta, ja toi­saal­ta sil­lä väl­tel­lään talou­den kor­jaus­toi­men­pi­tei­tä (= toi­vo­taan että suu­ri talous­kas­vu tili­si ja söi­si huo­maa­mat­to­mas­ti pois velat, joi­ta olem­me otta­neet liikaa).

    Tot­ta kai vel­ko­jen takai­sin­mak­su oli­si help­poa, jos talous kas­vai­si rajat­ta, ja luon­toa oli­si help­po suo­jel­la, jos elin­ta­son kas­vua yllä­pi­täi­si töp­se­leis­tä tul­vi­va ilmai­nen säh­kö ja kau­pas­ta haet­ta­vat hal­vat tava­rat. Vali­tet­ta­vas­ti on vain niiin, että tuo talous­kas­vu on juu­ri sitä samaa ihmi­sen toi­min­nan volyy­min kas­vua, joka on nykyi­set­kin ongel­mat aiheuttanut.

    Vaik­ka kaik­ki edus­kun­ta­puo­lu­eet, vih­reät mukaan­lu­kien, van­no­vat talous­kas­vun hyö­dyl­li­sy­den ja vält­tä­mät­tö­myy­den nimiin, minus­ta se pitäi­si nykyi­ses­sä tilan­tees­sa unoh­taa. Suu­rin osa talous­kas­vus­ta on luon­nol­le hai­tal­lis­ta sivu­vai­ku­tus­ten­sa kaut­ta. Toi­mi­van talou­den vaa­ti­muk­se­na talous­kas­vu on yhtä jär­je­tön kuin jat­ku­vien pal­kan­ko­ro­tus­ten vaa­ti­mus yksit­täi­sen työn­te­ki­jän koh­dal­la. Omaa talout­ta pitää hoi­taa niin, että se toi­mii myös sil­lon kun kas­vua ei ole, tai se on negatiivista.

  84. Ahis­taa: Ihan pöty­pu­het­ta, sori. 

    Jos suo­ma­lai­set halut­tai­siin pitää lei­vän syr­jäs­sä kiin­ni kata­stro­fin sat­tues­sa, sil­lä kol­mel­la mil­jar­dil­la vuo­des­sa, joka nyt menee mata­lous­tu­kiin, voi­ta­siin kerä­tä aika nopeas­ti vuo­si­kym­men­ten varmuusvarastot. 

    Mut­ta ei. Sehän oli­si aivan lii­ana jär­ke­vää. Sen sijaan maan­vil­je­li­jä­räls­sil­le jae­taan tol­kut­to­mas­ti rahaa toi­min­taan, joka lähin­nä tuho­aa ympä­ris­töä – ja lop­puu mel­kein heti kun öljyn ja lan­not­tei­den tuon­ti. Sit­ten ele­tään kai MTK:ta haukkumalla.

    Ahis­taa: Ihan pöty­pu­het­ta, sori. 

    Jos suo­ma­lai­set halut­tai­siin pitää lei­vän syr­jäs­sä kiin­ni kata­stro­fin sat­tues­sa, sil­lä kol­mel­la mil­jar­dil­la vuo­des­sa, joka nyt menee mata­lous­tu­kiin, voi­ta­siin kerä­tä aika nopeas­ti vuo­si­kym­men­ten varmuusvarastot. 

    Mut­ta ei. Sehän oli­si aivan lii­ana jär­ke­vää. Sen sijaan maan­vil­je­li­jä­räls­sil­le jae­taan tol­kut­to­mas­ti rahaa toi­min­taan, joka lähin­nä tuho­aa ympä­ris­töä – ja lop­puu mel­kein heti kun öljyn ja lan­not­tei­den tuon­ti. Sit­ten ele­tään kai MTK:ta haukkumalla.

    Ahis­taa: Ihan pöty­pu­het­ta, sori. 

    Jos suo­ma­lai­set halut­tai­siin pitää lei­vän syr­jäs­sä kiin­ni kata­stro­fin sat­tues­sa, sil­lä kol­mel­la mil­jar­dil­la vuo­des­sa, joka nyt menee mata­lous­tu­kiin, voi­ta­siin kerä­tä aika nopeas­ti vuo­si­kym­men­ten varmuusvarastot.

    Mut­ta ei. Sehän oli­si aivan lii­ana jär­ke­vää. Sen sijaan maan­vil­je­li­jä­räls­sil­le jae­taan tol­kut­to­mas­ti rahaa toi­min­taan, joka lähin­nä tuho­aa ympä­ris­töä – ja lop­puu mel­kein heti kun öljyn ja lan­not­tei­den tuon­ti. Sit­ten ele­tään kai MTK:ta haukkumalla 

    Ei maa­ta­lous Suo­mes­sa krii­sin tul­len polt­toai­ne­pu­laan pysähtyisi.

    Var­muus­va­ras­tois­sa on polt­toai­net­ta noin 5–6 kuu­kau­dek­si nor­mi­ku­lu­tuk­sel­la. Kun yksi­tyi­nen hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne kiel­le­tään ja muu liik­ku­mi­nen vähe­nee ja öljy­läm­mi­tys kiel­le­tään lii­ken­ne­polt­toai­nei­ta riit­tää ehkä 3–4 vuodeksi.

    Sii­nä ajas­sa saa­ta­neen kasaan tuo­tan­to­ket­ju, jos­sa kriit­ti­nen lii­ken­ne ja maa­ta­lous toi­mii biodieselillä.

    Lan­noit­tei­ta Suo­mes­sa on suun­nil­leen yhden sato­kau­den tar­pei­siin, mut­ta raken­ta­mal­la lan­noi­te­teh­tai­ta ja Sokliin kai­vok­sen lan­noit­tei­ta riit­tää pitkään.

  85. Juho Laa­tu: Kai­kil­la puo­lueil­la on enem­män tai vähem­män viher­tä­viä koh­tia agen­dal­laan. Ei ole var­maan­kaan lii­oit­te­lua sanoa, että Vasem­mis­to­liit­to (“puna­vih­reät”) ovat kak­ko­nen tämän asian jul­ki­ses­sa koros­ta­mi­ses­sa. Ehkä ovat enem­män city­vih­rey­den puo­lel­la (libe­raa­lit arvot jne.) kuin luon­to­vih­rey­den puo­lel­la, joten pien­tä häm­min­kiä hei­dän vih­rey­ten­sä sävyis­sä on.

    Kaik­ki puo­lu­eet todel­la­kin viher­tä­vät nykyi­sin hive­nen. Kai­kis­sa puo­lueis­sa (no, perus­suo­ma­lai­sis­ta en tie­dä ketään) on yksit­täi­siä ihmi­siä, jot­ka tie­dos­ta­vat ympä­ris­tö­asioi­den tär­key­den tänä päivänä.

    Sil­ti myös Vasem­mis­to­lii­tos­sa val­lit­se­va oppi pai­not­taa yli mui­den arvo­jen talous­kas­vua. Kun esi­mer­kik­si saa­vu­tet­tu­jen etu­jen puo­lus­ta­mi­nen ja eko­lo­gi­set kysy­myk­set ovat vas­tak­kain, saa­vu­te­tut edut voit­ta­vat. Täl­tä se aina­kin sivul­li­ses­ta näyttää.

    Näin on myös muis­sa puo­lueis­sa, Vih­reis­sä­kin. Toki Vih­reis­sä, ehkä luon­nol­li­ses­ti, ympä­ris­tö­asiat saa­vat suu­rim­man painoarvon.

    Tämän takia en ole kovin kärk­kääs­ti lait­ta­mas­sa puo­luei­ta täs­sä suh­tees­sa parem­muus­jär­jes­tyk­seen. Olen­nai­sem­paa on, että jokai­ses­sa puo­lu­ees­sa ympä­ris­töym­mär­rys laajenee.

  86. Juho Laa­tu:
    Minus­ta talous­kas­vun käsi­tet­tä käy­te­tään nyky­ään enim­mäk­seen puo­lus­ta­maan luon­toa tuhoa­van kulu­tus­juh­lan jat­ku­mis­ta, ja toi­saal­ta sil­lä väl­tel­lään talou­den kor­jaus­toi­men­pi­tei­tä (= toi­vo­taan että suu­ri talous­kas­vu tili­si ja söi­si huo­maa­mat­to­mas­ti pois velat, joi­ta olem­me otta­neet liikaa).

    Juu­ri näin! Tämän takia en itse­kään perään­kuu­lu­ta niin­kään talous­kas­vua kuin jär­ke­vää talou­den­hal­lin­taa. Saa­han talous­kin kas­vaa, jos se tekee sen eko­lo­gi­ses­ti (yleen­sä ei tee).

    Tähän kitey­tyy ihmis­kun­nan koh­ta­lon­ky­sy­mys, nyt kun olem­me pai­sut­ta­neet ihmis­mää­rän ja luon­non resurs­sien hyö­dyn­tä­mi­sen kes­to­ky­vyn rajoil­le. Onko meil­lä kykyä oppia ymmär­tä­mään, että talous voi kes­tä­väs­ti kas­vaa vain ympä­ris­tön sal­li­mis­sa puit­teis­sa? Ensin pitää var­mis­taa ympä­ris­tön kes­to­ky­ky ja sit­ten hoi­taa talous kun­toon näis­sä rajoissa.

  87. Kas­vu plus ulkois­vai­ku­tus­ten sää­telý voi pelas­taa ihmis­kun­nan kata­stro­fil­ta. Mitään muu­ta tie­tä ei ole.

  88. Juho Laa­tu: Kai­kil­la puo­lueil­la on enem­män tai vähem­män viher­tä­viä koh­tia agen­dal­laan. Ei ole var­maan­kaan lii­oit­te­lua sanoa, että Vasem­mis­to­liit­to (“puna­vih­reät”) ovat kak­ko­nen tämän asian jul­ki­ses­sa koros­ta­mi­ses­sa. Ehkä ovat enem­män city­vih­rey­den puo­lel­la (libe­raa­lit arvot jne.) kuin luon­to­vih­rey­den puo­lel­la, joten pien­tä häm­min­kiä hei­dän vih­rey­ten­sä sävyis­sä on.

    Ainoa oikea vir­heä on Lin­ko­la. Muut ovat kusettajia.

  89. nak­ki: Kari ei ole niin pahas­ti ryvet­ty­nyt kuin Sin­ne­mä­ki, mut­ta on sil­lä­kin mies joka lei­ma­taan äkkiä isän kaut­ta kom­mu­nis­tik­si ja työn kaut­ta ter­ro­ris­tik­si, ja sitä kaut­ta koko puo­lue. Sin­ne­mä­ki­hän koki kak­si hit­jo­bia leh­dis­töl­tä ennen vaa­le­ja, ensin 2011 teki lap­sia ita­lia­lai­sel­le punik­ki­ter­ro­ris­til­le ja nyt esi­tet­tiin yhä pari­kymp­pi­sek­si t‑paitaan pukeu­tu­vak­si sekoilijaksi.

    Vaik­ka seu­raan ja olen seu­ran­nut poli­tiik­kaa ja sen uuti­soin­ti hyvin­kin tii­viis­ti jo vuo­si­kausia en muis­ta mitään Sin­ne­mä­keen tai hänen mie­heen­sä koh­dis­tu­nei­ta hyök­käyk­siä leh­dis­tön suun­nal­ta. Yli­pää­tän­sä Sin­ne­mäen tap­pioi­den selit­tä­mi­nen leh­dis­töl­lä hais­kah­taa mel­koi­sen vah­vas­ti Kemin­maan kei­sa­rin median hal­lin­ta ‑kurs­sin tuotoksilta.

    Uskoi­sin, että val­tao­sa niis­tä poten­ti­aa­li­sis­ta vih­rei­den äänes­tä­jis­tä, jot­ka vie­ras­ta­vat Sin­ne­mä­keä, epäi­le­vät hänen kyky­ään rii­sua ideo­lo­gia­la­sin­sa tarvittaessa. 

    Karin osal­ta puhut­ta­neen hyvin pit­käl­ti samas­ta asias­ta, jos­kin näräs­tys­tä aiheut­ta­nee myös sel­vä V.Niinistön peril­li­sen ase­ma; toki täl­lai­nen parem­paan Kore­aan viit­taa­va peri­mys­jär­jes­tel­mä ei tai­da olla vih­reis­sä mitään uutta.

  90. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mi sai itsea­sias­sa oikeu­den mak­saa “vuo­ris­to­tu­kea” siir­ty­mä­kau­den ajan. Sen jäl­keen tämä oikeus on ostet­tu kal­liil­la moneen kertaan.

    Kyl­lä sitä “vuo­ris­to­tu­kea”, LFA, mak­se­taan koko EU:n alu­eel­la jat­ku­vas­ti ilman siirtymäaikoja.

  91. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Hie­no graa­fi mut­ta pitää ottaa huo­mioon se että Tuk­hol­ma voi kas­vaa joka puo­lel­ta säteit­tän kun taas Hel­sin­ki on nie­mi ja merel­le on kovin huo­no rakentaa. 

    Sinä sen ver­tai­lun Tuk­hol­maan aloi­tit. Hel­sin­gin ja Tuk­hol­man maan­tie­tees­sä on toki ero­ja, mut­ta kai­ken perus­teel­la näyt­täi­si sil­tä, että näis­tä kah­des­ta kau­pun­ki­seu­dus­ta juu­ri Tuk­hol­ma on kas­va­nut kes­kit­ty­neem­min ja Hel­sin­ki hajaan­tu­neem­min. Kovin huo­non ver­tai­lu­koh­teen siis valitsit.

    Hel­sin­ki hoi älä jätä: Kuvas­ta näkee hyvin miten Hel­sin­gin kas­vua oli­si pitä­nyt itse asias­sa ohja­ta laa­jem­mal­le alueelle. 

    Siis tar­kal­leen ottaen miten kuvas­ta näkee, että “Hel­sin­gin kas­vua oli­si pitä­nyt ohja­ta laa­jem­mal­le alu­eel­le”? Kenen oli­si pitä­nyt ohja­ta? Mil­lä taval­la ohja­ta? Eikö esi­mer­kik­si Kehä I:n sisä­puo­li­sel­le alu­eel­le raken­ta­mis­ta rajoi­te­ta jo nyt aivan riittävästi?

    Hel­sin­ki hoi älä jätä: Tuol­ta saa uusim­mat tie­dot Tuk­hol­man kas­vus­ta: http://www.stockholmbusinessregion.se/…/Fakta%20om%20Företagandet

    Link­ki ei toi­mi. Tut­kis­ke­lin vähän kyseis­tä sivua, enkä löy­tä­nyt siel­tä oikein mitään jut­tu­ja­si puol­ta­vaa todis­tusai­neis­toa. Sen sijaan siel­tä löy­tyi esi­mer­kik­si täl­lais­ta kes­kit­ty­mis­tä puol­ta­vaa statistiikkaa: 

    Uusia yri­tyk­siä rekis­te­röi­dään eni­ten kau­pun­ki­seu­dun ydin­a­lu­eel­la: http://i.imgur.com/vV6tdfR.jpg

    Työl­li­syy­sas­te on kehit­ty­nyt par­hai­ten kau­pun­ki­seu­dun kes­kus­kun­nas­sa: http://i.imgur.com/B7QUzFR.jpg

    Toi­mi­ti­lo­jen vajaa­käyt­tö­as­te on pie­nim­mil­lään kes­kus­tas­sa ja kan­ta­kau­pun­gis­sa, eli siel­lä sijait­se­vil­le toi­mi­ti­loil­le on sel­väs­ti­kin eni­ten kysyn­tää (suh­tees­sa tar­jon­taan): http://i.imgur.com/1m7uVNP.jpg

    Myös vuo­kra­ta­so­jen perus­teel­la juu­ri ydin­kes­kus­tan ja sen lähia­luei­den kysyn­tä (suh­tees­sa tar­jon­taan) on suu­rin­ta: http://i.imgur.com/wWKBOgM.jpg

    Jne. jne.

    Kuvan­kaap­pauk­set täs­tä rap­pa­ris­ta: http://www.stockholmbusinessregion.se/Global/About%20Us/Publikationer/Fakta%20om%20F%c3%b6retagandet%20i%20Stockholm%20-%20Statistik%20f%c3%b6r%202014.pdf

    Hel­sin­ki hoi älä jätä: Nac­kan busi­ness par­kit ovat noin 10 km mat­kan pääs­sä Ser­ge­lin toris­ta. Asui­na­luei­ta sit­ten kau­em­pa­na aina hie­noon Salts­jö­ba­de­niin asti.

    Nac­kan busi­ness­par­kit ovat 10 km pääs­sä Ser­ge­lin toris­ta, joten…? Onhan Hel­sin­gin seu­dul­la­kin iso­ja työ­paik­ka-aluei­ta tuol­la etäi­syy­del­lä kes­kus­tas­ta ja kauempanakin.

  92. max: Ei ihme, että kai­kis­ta kan­sois­ta suo­ma­lai­set len­tä­vät eni­ten. Se on se toi­nen nenäliina. 

    Suo­ma­lai­set mat­kus­ta­vat eni­ten, mut­ta pää­osin koti­maas­sa eli esim. suku­lais­ten luok­se tai kesä­mö­kil­le tms. Täs­tä voi­nee pää­tel­lä, että suku­lai­set asu­vat kau­ka­na, kun ei päi­vä­sel­tään ehdi käy­dä, tai suo­ma­lai­sil­la on pal­jon kesämökkejä.

  93. max: Ei ihme, että kai­kis­ta kan­sois­ta suo­ma­lai­set len­tä­vät eniten. 

    Suo­ma­lai­set eivät len­nä eni­ten, vaan mat­kus­ta­vat pal­jo muil­la kei­noin (autol­la).

  94. Pek­ka T.: Olen­nai­sem­paa on, että jokai­ses­sa puo­lu­ees­sa ympä­ris­töym­mär­rys laajenee.

    Vih­reät keu­las­sa polii­ti­kot ovat jo havah­tu­neet sii­hen, että luon­toa pitää suo­jel­la. Seu­raa­va tun­nus­tet­ta­va tosia­sia voi­si olla se, että luon­non suo­je­le­mi­nen ei sovi yhteen jat­ku­van kulut­ta­mi­sen kans­sa. Muu­aman ret­kei­ly­po­lun raken­ta­mi­sen, suu­ri­sil­mäis­ten hyl­keen­poi­kas­ten suo­je­lun ja muu­ta­man tuu­li­myl­lyn raken­ta­mi­sen jäl­keen mei­dän pitäi­si myös rajoit­taa nykyis­tä talou­del­lis­ta toi­min­taam­me (ei siis lisä­tä vih­re­ää kulu­tus­ta vaan vähen­tää mus­taa kulu­tus­ta). Vih­rei­den pitäi­si men­nä keu­lil­la, mut­ta talous­kas­vu tun­tuu kiin­nos­ta­van enemmän.

  95. Pek­ka T.: Tähän kitey­tyy ihmis­kun­nan koh­ta­lon­ky­sy­mys, nyt kun olem­me pai­sut­ta­neet ihmis­mää­rän ja luon­non resurs­sien hyö­dyn­tä­mi­sen kes­to­ky­vyn rajoil­le. Onko meil­lä kykyä oppia ymmär­tä­mään, että talous voi kes­tä­väs­ti kas­vaa vain ympä­ris­tön sal­li­mis­sa puit­teis­sa? Ensin pitää var­mis­taa ympä­ris­tön kes­to­ky­ky ja sit­ten hoi­taa talous kun­toon näis­sä rajoissa.

    Aivan. Sanoi­sin että talou­den pitäi­si oikeas­taan supis­tua (jos sitä mita­taan sen läpi kul­ke­van mate­rian mää­räl­lä). Tämä ei rajoi­ta hekis­tä kas­vua, muu­ta viih­ty­vyyt­tä, eikä pal­jon digi­ta­lout­ta­kaan. Mut­ta luon­non rasit­teen kas­vat­ta­mi­sen soi­si jo lop­pu­van (esim. suun­ni­tel­mat polt­taa met­sät läm­mök­si läm­po­kes­kuk­sil­la ja peit­tää maa uusil­la asun­noil­la ja ihmisilä).

  96. Pet­te­ri: Kun yksi­tyi­nen hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne kielletään

    Juu, kiel­le­tään liik­ku­mi­nen mie­luum­min kuin varau­du­taan nälkäkatastrofiin!

    En tie­dä ketään asian­tun­ti­jaa, joka väit­ti­si maa­ta­lous­tu­kien oleel­li­ses­ti paran­ta­van krii­si­val­miut­ta. Toki väi­tet­tä pro­pa­gan­da­mie­les­sä esi­te­tään, onhan ilmai­nen raha kivaa ja sitä nyt puol­lus­te­taan moraalittomastikin.

    Jos näl­kä­ka­ta­stro­fi jos­kus iskee eikä var­muus­va­ras­to­ja ole vaan on luo­tet­tu “maan­vil­je­lyn tuo­maan tur­vaan”, nau­res­kel­laan sit­ten yhdes­sä vii­mei­si­nä het­ki­nä suo­ma­lais­ten type­ryy­del­le. Eikös joo? 

    No, mul­la on kah­des­sa pai­kas­sa kerät­ty­nä ruo­kaa itsel­le ja lähei­sil­le noin puo­lek­si vuo­dek­si, joten nau­res­ke­len vähän pidem­pään kuin ne, jot­ka höl­möyk­sis­sään luu­le­vat val­tion varau­tu­neen nälkäkatastrofiin.

  97. Rea­lis­ti: Ainoa oikea vir­heä on Lin­ko­la. Muut ovat kusettajia.

    Ehkä voi­si sanoa, että val­ta­kun­nan polii­ti­kois­ta on vai­kea löy­tää yhtään oike­aa vih­re­ää. Onko ehdok­kai­ta? Minul­le ei tul­lut mie­leen yhään, jon­ka uskoi­sin ole­van val­mis vaik­ka­pa ilmas­to­muu­tok­sen tor­jun­nan vaa­ti­miin muutoksiin.

  98. Taloua­kas­vu ei ole luon­non­suo­je­lun kan­nal­ta pää­mää­rä sinän­sä vaan 

    -ensin­nä­kin inno­va­tii­vi­suu­den sivu­tuo­te. Inno­vaa­tioi­den takia aurin­ko­säh­kö on hal­vem­paa kuin ben­sa aurin­koi­sis­sa mais­sa. https://www.bloomberg.com/news/articles/2016–04-06/wind-and-solar-are-crushing-fossil-fuels

    -Toi­sek­si talous­kas­vu luo sel­lai­sen elä­män ja toi­von, jon­ka ansios­ta esi­mer­kik­si Kii­nas­sa syn­ty­vyys on 1,6 per nainen.

  99. Maa­ta­lous on ihmis­kun­nan suu­rin jäl­ki luon­nos­sa, mut­ta se ei ole suu­rin osa talouskasvusta.

    Me eläm­me kak­siu­lot­teis­ta elä­mää tämän pla­nee­tan pin­nal­la. Jos tavoit­tee­na on mak­si­moi­da vil­lin luon­non mää­rä, niin täl­löin kyse on sen pin­ta-alan mak­si­moin­nis­ta, jota ihmi­nen ei käytä.

    Luon­to­jär­jes­töt ja ympä­ris­tö­jär­jes­töt eivät tätä ymmär­rä vaan ne vaa­ti­vat mm. luo­mu­huu­haa­ta, joka mak­si­moi ihmi­sen tar­vit­se­man pin­ta-alan tehot­to­mal­la tuotannolla.

    Lisäk­si ydin­voi­man vas­tus­ta­mi­nen on täs­sä mie­les­sä hyvin­kin type­rää, kos­ka uraa­ni­kai­vok­set mukaan luet­tui­na ydin­voi­ma vie hyvin vähän pinta-alaa.

    Talous­kas­vun vas­tus­ta­jat eivät sel­väs­ti­kään ymmär­rä, että mis­tä talous­kas­vu muo­dos­tuu, eivät­kä sitä, että mit­kä talous­kas­vun osat aiheut­ta­vat suu­rim­man vai­ku­tuk­sen luontoon.

  100. Pek­ka T.:
    Jäin vie­lä poh­ti­maan sosia­li­de­mo­kraat­tien roo­lia. Hehän voi­si­vat teo­rias­sa olla nyt kehi­tyk­sen kär­jes­sä, mut­ta he ovat itse halun­neet vali­ta toisin.

    Jos puo­lue on on men­nei­syy­des­sä saa­vut­ta­nut kai­ken mitä voi kuvi­tel­la (kaik­ki suo­ma­lai­set puo­lu­eet on jos­sain mää­rin dema­rei­ta) niin vai­kea hyväk­syä, että sitä pal­jon muu­tet­tai­siin. Lois­ta­van his­to­rian vanki?

  101. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Nyt men­nään siis jo vii­des­sä Mil­jar­dis­sa maa­ta­lou­den kus­tan­nuk­sis­sa. Panok­set kove­ne­vat vaik­ka vaa­lit meni jo. 

    Vas­ta­pai­nok­si vaih­toeh­tois­ku­lu maa­ta­lou­den ja elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den noin 130 000 työ­paik­kaa ker­rot­tu­na työt­tö­män vuo­si­kus­tan­nuk­sel­la noin 21 000 euroa. Maa­ta­lou­den alas­ajos­ta seu­raa­va noin 3 Mil­jar­din kus­tan­nus syö näkkileipäkasasi.

    Ei elin­tar­vi­ke­teol­li­suus ole riip­pu­vai­nen koti­mai­ses­ta raa­ka-ainees­ta. Muu­ten oli­si ihan mah­do­ton yhtä­lö, että Jalos­ta­jal­ta tuli­si ulos papu­ja ja rii­siä sisäl­tä­viä val­mis­ruo­kia. Kyl­lä suo­ma­lai­nen elin­tar­vi­ke­teol­li­suus osaa savus­taa nor­ja­lais­ta loh­ta ihan sii­nä kuin suo­ma­lais­ta­kin. Ja sama kos­kee vil­jaa ja kaik­kea muu­ta­kin syötävää.

  102. Hoh­hoh­hoi­jaa: Sinä sen ver­tai­lun Tuk­hol­maan aloi­tit. Hel­sin­gin ja Tuk­hol­man maan­tie­tees­sä on toki ero­ja, mut­ta kai­ken perus­teel­la näyt­täi­si sil­tä, että näis­tä kah­des­ta kau­pun­ki­seu­dus­ta juu­ri Tuk­hol­ma on kas­va­nut kes­kit­ty­neem­min ja Hel­sin­ki hajaan­tu­neem­min. Kovin huo­non ver­tai­lu­koh­teen siis valitsit.

    No jos luit Osmon jutun tuos­ta yltä niin Tuk­hol­ma mai­nit­tiin sii­nä, kun­nia siis hänelle. 

    Hoh­hoh­hoi­jaa

    Siis tar­kal­leen ottaen miten kuvas­ta näkee, että “Hel­sin­gin kas­vua oli­si pitä­nyt ohja­ta laa­jem­mal­le alu­eel­le”? Kenen oli­si pitä­nyt ohja­ta? Mil­lä taval­la ohja­ta? Eikö esi­mer­kik­si Kehä I:n sisä­puo­li­sel­le alu­eel­le raken­ta­mis­ta rajoi­te­ta jo nyt aivan riittävästi?

    Tuk­hol­mas­sa kun­tien väli­nen yhteis­työ näyt­täi­si toi­mi­van, tääl­lä taas suo­mi­taan toi­sia mil­lon met­ron raken­ta­mi­ses­ta, mil­loin Nurmijärvi-ilmiöstä.

    Pel­käs­tään kehä ykkö­sen sisään panos­ta­mi­nen oli­si toki fik­sua jos saa­tai­siin ratkaistua
    i) yri­tys­ten ja samal­la työ­paik­ko­jan mää­rän vähe­ne­mi­nen Helsingissä
    ii) Asun­to­jen astro­no­mi­nen hin­ta­ta­so joka joh­taa laa­jaan yhteis­kun­nan mak­sa­maan asumiseen

    Link­ki ei toi­mi. Tut­kis­ke­lin vähän kyseis­tä sivua, enkä löy­tä­nyt siel­tä oikein mitään jut­tu­ja­si puol­ta­vaa todis­tusai­neis­toa. Sen sijaan siel­tä löy­tyi esi­mer­kik­si täl­lais­ta kes­kit­ty­mis­tä puol­ta­vaa statistiikkaa: 

    Uusia yri­tyk­siä rekis­te­röi­dään eni­ten kau­pun­ki­seu­dun ydin­a­lu­eel­la: http://i.imgur.com/vV6tdfR.jpg

    Työl­li­syy­sas­te on kehit­ty­nyt par­hai­ten kau­pun­ki­seu­dun kes­kus­kun­nas­sa: http://i.imgur.com/B7QUzFR.jpg

    Toi­mi­ti­lo­jen vajaa­käyt­tö­as­te on pie­nim­mil­lään kes­kus­tas­sa ja kan­ta­kau­pun­gis­sa, eli siel­lä sijait­se­vil­le toi­mi­ti­loil­le on sel­väs­ti­kin eni­ten kysyn­tää (suh­tees­sa tar­jon­taan): http://i.imgur.com/1m7uVNP.jpg

    Myös vuo­kra­ta­so­jen perus­teel­la juu­ri ydin­kes­kus­tan ja sen lähia­luei­den kysyn­tä (suh­tees­sa tar­jon­taan) on suu­rin­ta: http://i.imgur.com/wWKBOgM.jpg

    Jne. jne.

    Toki kan­ta­kau­pun­gin toi­mi­ti­lat on kysyt­ty­jä, sama ilmiö on Hel­sin­gis­sä. Tuk­hol­mas­sa on vie­lä suh­tees­sa enem­män sen kokoi­sia ja ‑typ­pi­siä yri­tyk­siä että niil­le ydin­kes­kus­ta on hyvä paikka. 

    Mut­ta Hel­sin­gis­sä yri­tys­ten mää­rä on vähe­ne­mään päin. Kan­ta­kau­pun­gin toi­mis­to­ja ollaan muut­ta­mas­sa asun­noik­si joka nos­ta­nee ole­mas­sao­le­vien toi­mis­to­ti­lo­jen vuo­kria tai ker­too aina­kin ylikapasiteetista. 

    Haas­te täs­sä on saa­da yri­tyk­siä lisää ja nime­no­maan sel­lai­sia jot­ka työl­lis­tä­vät enem­män kuin 1–4 hen­ki­löä. Yri­tys­ten kas­vus­sa näyt­tää ole­van iso ero mai­dem­me välil­lä. Ruot­siin syn­tyy jat­ku­vas­ti uusia yri­tyk­siä luok­kaan 200+ työn­te­ki­jää eli yri­tys­ten kas­vul­le on siel­lä parem­mat olta­vat. Sii­hen pitäi­si pureu­tua kos­ka Hel­sin­gin kan­nal­ta­kin olel­lis­ta on että tääl­lä on työ­tä, ei vain asun­to­ja. Olkoon ne sit­ten kes­kus­tas­sa jos sitä niin hir­veäs­ti halutaan. 

    Hoh­hoh­hoi­jaa

    Kuvan­kaap­pauk­set täs­tä rap­pa­ris­ta: http://www.stockholmbusinessregion.se/Global/About%20Us/Publikationer/Fakta%20om%20F%c3%b6retagandet%20i%20Stockholm%20-%20Statistik%20f%c3%b6r%202014.pdf

    Nac­kan busi­ness­par­kit ovat 10 km pääs­sä Ser­ge­lin toris­ta, joten…? Onhan Hel­sin­gin seu­dul­la­kin iso­ja työ­paik­ka-aluei­ta tuol­la etäi­syy­del­lä kes­kus­tas­ta ja kauempanakin.

    Toki näin mut­ta aikai­sem­min esi­tet­tiin että Nac­ka, tai parem­min sen osia, on vii­den kilo­met­rin pääs­sä Tuk­hol­mas­ta joka toki pitää paik­kan­sa mut­ta ei ole oikein rele­vant­tia täs­sä yhteydessä.

  103. Pisa­ra-radan raken­ta­mi­nen oli­si enem­män kuin hyvä asia koko Suo­mel­le. Lähi­lii­ken­teen kapa­si­teet­ti lisään­tyi­si ja kau­ko­ju­nat mah­tui­si­vat Hel­sin­gin asemalle.

    Juha Sipi­län hal­li­tus pur­ki Pisa­ra-radan rahoi­tuk­sen ja vara­tut mil­joo­nat suun­na­taan hal­li­tuk­sen omiin kär­ki­hank­kei­siin. Rahaa jae­taan muun muas­sa maa­kun­tia hyö­dyt­tä­viin biotaloushankkeisiin.

  104. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:

    Talous­kas­vun vas­tus­ta­jat eivät sel­väs­ti­kään ymmär­rä, että mis­tä talous­kas­vu muo­dos­tuu, eivät­kä sitä, että mit­kä talous­kas­vun osat aiheut­ta­vat suu­rim­man vai­ku­tuk­sen luontoon.

    Sanoi­sin vie­lä laa­jem­min: yli­pää­tään äärim­mäi­sen har­va meis­tä ymmär­tää luon­non ja talous­kas­vun suh­det­ta. Tosi­asiat ovat niin tyly­jä, ja soti­vat monia itses­tään­sel­vä­nä pidet­ty­jä oppe­jam­me vas­taan, että har­va kyke­nee tai uskal­taa kat­soa nii­tä avoimesti.

    Mie­len­kiin­toi­nen on tuo ilmai­su “talous­kas­vun vas­tus­ta­ja”. Tus­kin­pa kukaan näke­mys­tään noin mää­rit­te­li­si, sil­lä kysei­set ihmi­set halun­ne­vat suo­jel­la luon­toa ja sitä kaut­ta ihmi­sen­kin tule­vai­suut­ta. Suh­tau­tu­mi­nen talous­kas­vuun on seu­raus, ei syy.

    Mie­len­kiin­toi­nen moraa­li­nen kysy­mys on sit­ten sekin, että onko ihmis­kun­nal­la oikeus ottaa koko maa­pal­lo ja sen resurs­sit omaan käyt­töön­sä muun luon­non kus­tan­nuk­sel­la. Mikä ihmi­ses­sä on niin yle­vää, että hänel­lä se oikeus olisi?

  105. Rea­lis­ti: Ainoa oikea vir­heä on Lin­ko­la. Muut ovat kusettajia.

    Lin­ko­la elää juu­ri sil­lä taval­la, jol­la Suo­men luon­nos­ta lop­pui­si nopeas­ti syö­tä­vä eli kalas­ta­mal­la. Lisäk­si vie­lä moot­to­ri­kel­kal­la käy ver­koil­la. Ja ne kuhat­kin on poi­ka­sis­tu­tuk­sis­ta peräisin.

    Suo­men jär­vis­sä on hyvin vähän kalaa ver­rat­tu­na mereen.

    Suo­mes­sa elet­tiin tätä Lin­ko­lan elä­mää 1800-luvul­la ja vie­lä 1900-luvul­la­kin. Sen seu­rauk­se­na Suo­mes­ta lop­pui niin kala kuin riis­ta­kin. Eikä väes­töä ollut kuin pari miljoonaa.

    Vie­lä haus­kem­pia tapauk­sia ovat nämä “ink­ka­rit”, joi­den mie­les­tä mei­dän kaik­kien pitäi­si veis­tel­lä jousi­pys­sy­jä ja hil­lua pit­kin met­siä manaa­mas­sa hen­kiä ja ammus­kel­la kau­rii­ta. Mut­ta kau­rii­ta riit­täi­si kan­sal­le alle viikoksi.

    Suo­ma­lai­set syö­vät yli 400 000 000 kilo­gram­maa lihaa vuo­des­sa. Suo­men jär­vis­sä on bio­mas­saa kalo­jen muo­dos­sa alle kym­me­nen pro­sent­tia tuos­ta. Kaik­ki Suo­men met­sien riis­ta­kin on alle kym­me­nen pro­sent­tia tuosta.

    Toki täy­tyy muis­taa, että Lin­ko­la kan­nat­taa kan­san­mur­hia, joi­den jäl­keen vain aidot usko­vai­set jäi­si­vät eloon.

    Samaa sar­jaa ääri-isla­min kanssa.

  106. Puna­vih­reät eivät ole edes arvo­li­be­raa­le­ja vaan kan­nat­ta­vat myös arvo­kiel­to­ja, kuten kiel­toa nuk­kua päi­vi­sin ja käy­dä kau­pas­sa öisin, myy­dä sek­si­pal­ve­lui­ta tur­val­li­ses­ti bor­del­lis­sa, käyt­tää sanan­va­paut­ta, kan­taa aset­ta, vali­ta oma ammat­tin­sa, perus­taa mie­li­pi­de­leh­ti, radio­ka­na­va tai pamflet­ti­pai­no ilman hel­ve­tin­mois­ta sään­te­lyä tai vali­ta kii­rei­sen ja rik­kaan tai lais­kan ja köy­hän elä­män välil­lä ilman että val­tio kumo­aa valin­nan vai­ku­tuk­set tois­ten rahoil­la. Hal­la-aho­kin on mel­kein arvo­li­be­raa­lim­pi kuin puna­vih­reät. Nuor­suo­ma­lai­set kuih­tui­vat pois, kun alkoi­vat tar­jo­ta kaik­kea kai­kil­le ja aset­taa pää­eh­dok­kaik­seen ken­raa­le­ja ja lät­kä­val­men­ta­jia sen sijaan, että oli­si­vat olleet sel­keäs­ti libe­raa­le­ja. Liber­taa­rit eivät saa­neet min­kään­lais­ta ase­maa puo­lu­ees­sa ja libe­raa­lien­kin ase­ma heik­ke­ni. Nyt libe­ra­lis­mil­le oli­si pal­jon enem­män kysyn­tää kuin sil­loin. Libe­raa­li­puo­lu­ees­sa on sil­le alku, jos vain tar­peek­si moni alkaa puhal­taa sii­hen hii­leen. Oli­si hyvä, jos samal­la vih­reät ja kokoo­mus alkai­si­vat libe­ra­li­soi­tua, vaik­ka ovat­kin jo nyt Rkp:n kans­sa libe­raa­leim­mat edus­kun­ta­puo­lu­eet, kos­ka mitään kovin libe­raa­lia ei ole. Jopa Kana­dan vasem­mis­to­lai­nen pää­mi­nis­te­ri pesee men­nen tul­len kaik­ki edus­kun­ta­puo­lu­eet liberalismissa.

  107. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Maa­ta­lous on ihmis­kun­nan suu­rin jäl­ki luon­nos­sa, mut­ta se ei ole suu­rin osa talouskasvusta.

    Suo­mes­sa val­tao­sa pel­lois­ta rai­vat­tiin ennen kuin osat­tiin mureh­tia sitä, että rehe­vim­pien luon­to­tyyp­pien osuus näin vähe­ni. Luon­to on tie­ten­kin muut­tu­nut jon­kin ver­ran, mut­ta tilan­ne on ollut jok­seen­kin vakaa. Pel­to­mail­le vuo­si­sa­to­jen myö­tä kehit­ty­neen eko­sys­tee­min häviä­mi­nen on vii­me vuo­si­na ollut ehkä suu­rem­pi luon­non­suo­je­lul­li­nen mur­he kuin muun luon­non rai­vaa­mi­nen pelloksi.

    Mut­ta Suo­men talous­kas­vu tekee täl­lä het­kel­lä kyl­lä rumaa jäl­keä Bra­si­lias­sa, mis­sä sade­met­sää rai­va­taan hur­jaa tah­tia esim. pih­vi­kar­jan tar­pei­siin, ja Bor­neos­sa, mis­sä vii­dak­koa jyrä­tään öljy­pal­mu­vil­jel­mien tiel­tä. Bor­neon tilan­ne on ris­ti­rii­tai­nen, kos­ka vii­dak­koa hävi­te­tään oikeas­taan vih­reän aat­teen vuok­si — jot­ta uusiu­tu­vien polt­toai­nei­den osuut­ta saa­daan kas­va­tet­tua. Ja lisäk­si suo­ma­lai­set ovat olleet aika vah­vas­ti aja­mas­sa tätä “kehi­tys­tä” “eteen­päin”. Talous­kas­vu­ta­voit­teem­me (ja itse­ään vas­taan kään­ty­neet vih­reät kas­vu­ta­voit­teem­me) ovat siis noil­la mai­ni­tuil­la seu­duil­la var­sin haitallisia.

    Me eläm­me kak­siu­lot­teis­ta elä­mää tämän pla­nee­tan pin­nal­la. Jos tavoit­tee­na on mak­si­moi­da vil­lin luon­non mää­rä, niin täl­löin kyse on sen pin­ta-alan mak­si­moin­nis­ta, jota ihmi­nen ei käytä.

    Täy­sin vil­liä luon­toa­kin on hyvä olla run­saas­ti. Mut­ta val­tao­sa luon­nos­ta / eko­sys­tee­mis­tä elää ja tais­te­lee elin­voi­mas­taan niil­lä alueil­la, joil­la ihmi­nen ja muu luon­to elä­vät yhdes­sä tois­ten­sa kans­sa. Luon­toa ei voi säi­lyt­tää muu­ta­ma­na pie­ne­nä näytetilkkunana.

    Olen havain­nut sel­lai­sen ajat­te­lu­ta­van leviä­vän vih­reis­sä, että Ete­lä-Suo­men met­sät voi­si val­jas­taa jat­ku­vaan hake­tuo­tan­toon Hel­sin­gin läm­mit­tä­mi­sek­si. Tämä sotii luon­to­ku­vaa­ni vas­taan. Sen sijaan, että varat­tai­siin 10% maa-alas­ta suo­je­luun, ja loput teol­li­suu­den raa­ka-aine­läh­teik­si, minun mie­les­tä­ni oli­si parem­pi vara­ta 10% tiuk­kaan suo­je­luun, 10% puh­taas­ti ihmi­sen tar­pei­siin, ja 80% sel­lai­seen käyt­töön, jos­sa molem­mat voi­vat erin­omai­sen hyvin (= peh­meäs­ti hoi­det­tua met­sää jne.). Näin luon­to voi­si säi­lyä elinvoimaisena.

    Luon­to­jär­jes­töt ja ympä­ris­tö­jär­jes­töt eivät tätä ymmär­rä vaan ne vaa­ti­vat mm. luo­mu­huu­haa­ta, joka mak­si­moi ihmi­sen tar­vit­se­man pin­ta-alan tehot­to­mal­la tuotannolla.

    Luo­mu on tosi­aan tehot­to­mam­paa. Mut­ta toki vegaa­nit ansait­se­vat myös kun­ni­aa (ja met­säs­tä­jät­kin), kun syö­vät vähem­män pel­to­pin­ta-alaa vaa­ti­via tuot­tei­ta. Teho­tuo­tan­non vaa­ti­man lan­noi­te­tuo­tan­non hait­ta­vai­ku­tuk­set­kin pitää tie­ten­kin las­kea mukaan yhtä­löön. Ja sen poli­tii­kan, että ihmi­sen tuot­ta­ma lan­ta huuh­del­laan nyky­ään vie­mä­rei­hin, pel­toon palaut­ta­mi­sen sijaan.

    Lisäk­si ydin­voi­man vas­tus­ta­mi­nen on täs­sä mie­les­sä hyvin­kin type­rää, kos­ka uraa­ni­kai­vok­set mukaan luet­tui­na ydin­voi­ma vie hyvin vähän pinta-alaa.

    Ydn­voi­mal­la on omat hait­tan­sa. Mut­ta se poli­tiik­ka, että lisä­tään talous­kas­vua ja glo­baa­lin bio­tuo­taan­non mää­rää voi olla luon­nol­le pal­jon tuhoisampaa.

    Talous­kas­vun vas­tus­ta­jat eivät sel­väs­ti­kään ymmär­rä, että mis­tä talous­kas­vu muo­dos­tuu, eivät­kä sitä, että mit­kä talous­kas­vun osat aiheut­ta­vat suu­rim­man vai­ku­tuk­sen luontoon.

    Talous­kas­vun ongel­maa voi yrit­tää hah­mot­taa niin, että jos kaik­kien maa­pal­lon teh­tai­den tuo­tan­to kas­va­te­taan kak­sin­ker­tai­sek­si, myös nii­den vaa­ti­mat raa­ka-aine­vir­rat ja nii­den tuot­ta­mat jäte­vir­rat kas­va­vat kak­sin­ker­tai­sik­si. Tek­nii­kan ja tuo­tan­non tehok­kuu­den kehit­tyes­sä ker­roin voi toki olla hie­man pie­nem­pi kuin kak­si, mut­ta toi­saal­ta tek­nii­kan kehit­ty­mi­nen ja talous­kas­vun tavoit­te­le­mi­nen mah­dol­lis­taa myös koko­naan uusien teh­tai­den perustamisen.

    Talous­kas­vu pitäi­si oikeas­taan jakaa kah­dek­si kom­po­nen­tik­si. Toi­sel­la mita­taan rasi­tet­ta luon­nol­le (pin­ta-ala, raa­ka-aineet, jät­teet). Toi­nen har­mit­to­mam­pi kom­po­nent­ti on ei-mate­ri­aa­li­nen talous, eli esi­mer­kik­si hen­ki­nen työ ja pal­ve­lut, jot­ka eivät kulu­ta resurs­se­ja nor­maa­lia elä­mis­tä enem­pää. Yksin­ker­tai­nen talous­kas­vun kaa­su­pol­ki­men pai­na­mi­nen tuot­taa kas­vua erit­te­le­mät­tö­mäs­ti molem­mil­la sek­to­reil­la. Täl­lais­ta kaa­su­pol­ki­men pai­na­mis­ta voi pitää vas­tuut­to­ma­na. Vih­reän­kin kaa­su­pol­ki­men pai­na­mi­nen voi tuot­taa Bor­neon kal­ta­sia ongelmia.

    Pitää myös kysyä, mik­si mate­ri­aa­li­nen talous­kas­vu oli­si vält­tä­mä­tön­tä? Emme­kö voi­si elää onnel­li­sem­min myös enti­sen tasoi­sin rasit­tein luon­nol­le, tai nii­tä samal­la pie­nen­tä­mäl­lä. Minä voi­sin lopua jois­tain mate­ri­aa­li­sis­ta eduis­ta, jos se pelas­tai­si palan luon­toa (esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa lisää veroa fos­sii­li­sil­le polttoaineille).

  108. Tatu Ahpo­nen:
    http://blogit.kansanuutiset.fi/ahpoinvointia/osmo-soininvaara-ja-piilottelevan-korpikommunistin-mysteeri

    Ihan hyvä blo­gi­kir­joi­tus. Epäi­len että suu­rin OS:n näke­mä mys­tee­ri muo­dos­tuu sii­tä, että hän olet­taa city­pu­na­vih­rei­den toi­vo­van Hel­sin­gin ylös­ajoa ja vas­taa­vas­ti Lapin alas­ajoa, ja kor­pi­kom­mu­nis­tien jotain päin­vas­tais­ta (tie­ten­kin maus­tet­tu­na pimeäs­sä elä­nei­den ihmis­ten muil­la mah­dol­li­si­la per­vers­seil­lä epä-libe­raa­leil­la aja­tuk­sil­la, joi­den ole­mas­sao­lon kai kir­joi­tuk­ses­sa­si kumosit 🙂 ).

    1. Minun koke­muk­se­ni poh­joi­sis­ta vasem­mis­to­liit­to­lais­ta, vaik­ka Raa­hen metal­li­mie­his­tä, on saa­nut minut ajat­te­le­maan, ettei arvo­li­ba­re­lis­mi oikein kuki siel­lä. Toki löy­tyy vas­tae­si­merk­ke­jä, kuten suu­res­ti arvos­ta­ma­ni Ris­to Kallikorinne.

  109. Vil­le: Suo­ma­lai­set eivät len­nä eni­ten, vaan mat­kus­ta­vat pal­jo muil­la kei­noin (autol­la).

    En minä­kään usko että suo­ma­lai­set len­täi­si­vät eni­ten, kos­ka sen teke­vät var­maan USA­lai­set, mut­ta suo­ma­lais­ten hii­li­ja­lan­jäl­ki kai­ken­kaik­ki­aan on aina­kin Euroo­pan suurimpia.

  110. Pet­te­ri: Ei maa­ta­lous Suo­mes­sa krii­sin tul­len polt­toai­ne­pu­laan pysähtyisi.
    Var­muus­va­ras­tois­sa on polt­toai­net­ta noin 5–6 kuu­kau­dek­si nor­mi­ku­lu­tuk­sel­la. Kun yksi­tyi­nen hen­ki­lö­au­to­lii­ken­ne kiel­le­tään ja muu liik­ku­mi­nen vähe­nee ja öljy­läm­mi­tys kiel­le­tään lii­ken­ne­polt­toai­nei­ta riit­tää ehkä 3–4 vuodeksi.

    Lii­an opti­mis­tis­ta, maa­ta­lous ja armei­ja kulut­ta­vat die­se­liä, joten ei var­muus­va­ras­tois­ta ole tuo­ta hyö­tyä, kun osa on bensiiniä.

    Logis­tiik­ka ja teh­taat vaa­ti­vat omat tar­peen­sa , joten maan­vil­je­ly on ahtaalla

    Nyky­ai­kai­nen yhteis­kun­ta ei toi­mi ilman lähes täy­del­lis­tä polt­toai­ne­huol­toa ja sähköntuotantoa

    Niin­pä voi­ma­lai­tok­set, öljy­säi­liöt , öljyn­ja­laos­ta­mot ovat ensim­mäi­siä hyök­käys­koh­tei­ta, Venä­jäl­lä on vie­lä suu­rem­pia pom­me­ja kuin USAl­la, joten kal­lio­säi­liöt­kään eivät ole turvassa

    Suo­mi kyl­me­nee muu­ta­mas­sa päi­väs­sä, koris­te­ta­koil­la ei talo­ja läm­mi­te­tä ja ilman säh­köä ei mikään toimi.Tehtaat ja lii­ken­ne pis­tä­vät pil­lit pus­siin, Uts­joel­ta ei mai­toa kul­je­te­ta Ouluun eikä Oulus­ta mihinkään

  111. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minun koke­muk­se­ni poh­joi­sis­ta vasem­mis­to­liit­to­lais­ta, vaik­ka Raa­hen metal­li­mie­his­tä, on saa­nut minut ajat­te­le­maan, ettei arvo­li­ba­re­lis­mi oikein kuki siellä.

    Jep, ei kyl­lä kuki. Ihan näin pers­tun­tu­mal­la veik­kai­sin, että lisäk­si vasem­mis­to­lii­ton kan­nat­ta­jat Poh­jois-Suo­mes­sa ovat kes­ki­mää­räis­tä van­hem­pia kuin Ete­lä-Suo­men kasvukeskuksissa. 

    Se näkyy myös asenteissa.

  112. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minun koke­muk­se­ni poh­joi­sis­ta vasem­mis­to­liit­to­lais­ta, vaik­ka Raa­hen metal­li­mie­his­tä, on saa­nut minut ajat­te­le­maan, ettei arvo­li­ba­re­lis­mi oikein kuki siel­lä. Toki löy­tyy vas­tae­si­merk­ke­jä, kuten suu­res­ti arvos­ta­ma­ni Ris­to Kallikorinne.

    Ajat muut­tu­vat ja nyky­ään Raa­hen metal­li­mie­het­kin ovat lestadiolaisia.

    Tosin heis­tä­kin on libe­ra­lis­mi kaukana

    Toki Siu­va­tit ovat vie­lä muka­na poli­tii­kas­sa , mut­ta eläkeläisinä

    Kes­kus­ta ja les­tat jyl­lää­vät sielläkin

  113. Mil­loin tämä koke­mus on saa­tu? Kuten mai­nit­sin blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa, Hesa­rin vaa­li­ko­nea­na­lyy­si näyt­tää, että har­vi­nai­sen suu­ri yksi­mie­li­syys val­lit­see myös useis­sa ns. arvo­li­be­raa­leis­sa kysymyksissä.

  114. Oma­va­rai­suus ei ole sama asia kuin var­muus­va­ras­tot. Kau­pun­ki­lai­sil­le raha tulee auto­maa­tis­ta. Lei­pä tulee kau­pan­hyl­lyl­tä, mut­ta kou­lu­tus­kaan ei näy­tä tuo­van maa­lais­jär­keä! Suo­men ver­taa­mi­sen Ruot­siin lope­tin Gbg:ssa noin 48vuotta sit­ten, työs­ken­nel­les­sä­ni siel­lä telakalla.

  115. Pek­ka Liha­vai­nen: Oma­va­rai­suus ei ole sama asia kuin varmuusvarastot. 

    Tar­vet­ta oma­va­rai­suu­teen kui­ten­kin perus­tel­laan usein huol­to­var­muu­del­la, min­kä vuok­si on ihan jär­ke­vää ver­tail­la, mit­kä ovat var­muus­va­ras­to­jen kus­tan­nuk­set ver­sus oma­va­rai­suu­den yllä­pi­to ja/tai oma­va­rai­suu­den val­miu­den yllä­pi­to. Ei nor­maa­lio­lois­sa ole tar­vet­ta olla oma­va­rai­nen, eikä eri­koi­so­lois­sa­kaan kuin vain tär­keim­pien asioi­den osal­ta. Krii­sio­lois­sa on myös mah­dol­lis­ta sään­nös­tel­lä kulutusta.

    1. Suo­men pel­toa­las­ta 70 % (noin) on lihan­tuo­tan­non käy­tös­sä. Krii­siai­koi­na syö­dään ensin pois eläi­met ja sit­ten ale­taan syö­dä nii­den ruo­kaa. Puo­let nykyi­ses­tä pel­toa­las­ta riit­tää hyvin kas­vis­pai­not­tei­seen elin­tar­vi­keo­ma­va­rai­suu­teen kriisiaikoina.

  116. R.Silfverberg: En minä­kään usko että suo­ma­lai­set len­täi­si­vät eni­ten, kos­ka sen teke­vät var­maan USA­lai­set, mut­ta suo­ma­lais­ten hii­li­ja­lan­jäl­ki kai­ken­kaik­ki­aan on aina­kin Euroo­pan suurimpia. 

    Löy­sin tämän tilas­ton.
    Hie­man yllät­täen esim. Viros­sa hii­li­ja­lan­jäl­ki on mel­kein kak­sin­ker­tai­nen Suo­meen ver­rat­tu­na. Esim. Ruot­si, Bel­gia ja Iso-Bri­tan­nia ovat har­vo­ja, jois­sa hii­li­ja­lan­jäl­ki per capi­ta on 1960-lukuun ver­rat­tu­na pienentynyt.

  117. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Toki täy­tyy muis­taa, että Lin­ko­la kan­nat­taa kan­san­mur­hia, joi­den jäl­keen vain aidot usko­vai­set jäi­si­vät eloon.

    Lin­ko­la myös vas­tus­ti ihmis­ten pitä­mis­tä elos­sa lääk­keil­lä, kun­nes itse diag­no­soi­tiin sydän­tau­ti­sek­si. Mut­ta ei Lin­ko­la mikään täy­si pel­le ole. Ihan hyvä, että löy­tyy ihmi­siä, jot­ka jak­sa­vat tar­poa umpi­han­ges­sa. Kir­kas­taa ajat­te­lua jär­ke­vis­sä piireissä.

  118. Peter: Ei elin­tar­vi­ke­teol­li­suus ole riip­pu­vai­nen koti­mai­ses­ta raa­ka-ainees­ta. Muu­ten oli­si ihan mah­do­ton yhtä­lö, että Jalos­ta­jal­ta tuli­si ulos papu­ja ja rii­siä sisäl­tä­viä val­mis­ruo­kia. Kyl­lä suo­ma­lai­nen elin­tar­vi­ke­teol­li­suus osaa savus­taa nor­ja­lais­ta loh­ta ihan sii­nä kuin suo­ma­lais­ta­kin. Ja sama kos­kee vil­jaa ja kaik­kea muu­ta­kin syötävää.

    Tie­dä mikä on riip­pu­vai­suu­den mää­ri­tel­mä mut­ta 85% on mel­ko pal­jon mil­lä mit­ta­ril­la tahansa: 

    Elin­tar­vi­ke­teol­li­suus työl­lis­tää noin 33 000 hen­ki­löä ja toi­mi­paik­ko­ja on noin 2000. Teol­li­suu­des­sa käy­te­tyis­tä raa­ka-aineis­ta 85 pro­sent­tia on kotimaisia.”

    https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/elintarviketeollisuus/elintarviketeollisuus-suomessa

  119. Ahis­taa: Juu, kiel­le­tään liik­ku­mi­nen mie­luum­min kuin varau­du­taan nälkäkatastrofiin!

    En tie­dä ketään asian­tun­ti­jaa, joka väit­ti­si maa­ta­lous­tu­kien oleel­li­ses­ti paran­ta­van krii­si­val­miut­ta. Toki väi­tet­tä pro­pa­gan­da­mie­les­sä esi­te­tään, onhan ilmai­nen raha kivaa ja sitä nyt puol­lus­te­taan moraalittomastikin.

    Jos näl­kä­ka­ta­stro­fi jos­kus iskee eikä var­muus­va­ras­to­ja ole vaan on luo­tet­tu “maan­vil­je­lyn tuo­maan tur­vaan”, nau­res­kel­laan sit­ten yhdes­sä vii­mei­si­nä het­ki­nä suo­ma­lais­ten type­ryy­del­le. Eikös joo? 

    No, mul­la on kah­des­sa pai­kas­sa kerät­ty­nä ruo­kaa itsel­le ja lähei­sil­le noin puo­lek­si vuo­dek­si, joten nau­res­ke­len vähän pidem­pään kuin ne, jot­ka höl­möyk­sis­sään luu­le­vat val­tion varau­tu­neen nälkäkatastrofiin.

    Val­tion varas­tois­sa on vil­jaa puo­len vuo­den tar­peik­si. Mää­rä supis­tet­tiin jokin aika sit­ten 12 kk — > 6 kk mut­ta mer­kit on ilmas­sa että koh­ta men­nään takai­sin vuo­den varastoihin. 

    Ja kun huol­to­var­muus ei vai­ku­ta tutul­ta niin tuol­ta lisää tie­toa: https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/toimialat/elintarvikehuolto/alkutuotantopooli/

  120. Jos poh­joi­ses­sa on arvo­li­be­raa­le­ja ihmi­sä, mitä puo­luet­ta he äänes­tä­vät? Eivät ehkä kes­kus­taa, kos­ka siel­lä jyl­lää­vät mm. les­ta­dio­lai­set. Vih­reät ovat olleet poh­joi­ses­sa aika pie­ni voi­ma. Vasem­mis­to­liit­to voi­si olla aika ylei­nen ratkaisu.

    On siis mah­dol­lis­ta, että poh­joi­ses­sa vasem­mis­to­lii­tol­la on suh­teel­li­sen pal­jon arvo­li­be­raa­le­ja kan­nat­ta­jia (taval­lis­ten perus­duu­na­rei­den lisäksi).

  121. Hel­sin­ki hoi älä jätä: [Elintarvike]teollisuudessa käy­te­tyis­tä raa­ka-aineis­ta 85 pro­sent­tia on kotimaisia

    Elin­tar­vi­ke­mark­ki­noi­den koti­mai­suusas­te on hei­kom­pi, suu­ruus­luok­kaa 70 %. Mie­len­kiin­tois­ta on, että mer­kit­tä­vin tuon­ti­tuo­te­ryh­mä ovat kas­vin­suo­je­luai­neet, puh­dis­tus- ja desin­fioin­tiai­neet. Huol­to­var­muu­den paran­ta­mi­sek­si pitäi­si tar­vit­tai­siin koti­mai­sia kemikaalitehtaita. 😉

  122. Ahis­taa: No, mul­la on kah­des­sa pai­kas­sa kerät­ty­nä ruo­kaa itsel­le ja lähei­sil­le noin puo­lek­si vuo­dek­si, joten nau­res­ke­len vähän pidem­pään kuin ne, jot­ka höl­möyk­sis­sään luu­le­vat val­tion varau­tu­neen nälkäkatastrofiin.

    Älä unoh­da riit­tä­vää varas­toa piik­ki­lan­kaa, ampu­ma-asei­ta ja ‑tar­vik­kei­ta yms. tar­pei­ta näl­käis­ten kuok­ka­vie­rai­den kar­kot­ta­mi­sek­si. Muu­ten nau­res­ke­lu saat­taa jää­dä lyhytaikaiseksi.

  123. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Ja kun huol­to­var­muus ei vai­ku­ta tutul­ta niin tuol­ta lisää tietoa: 

    Jeps, siel­tä vaan luke­maan, jos ei ole tut­tu aihe kuten ei näy olevan.

    Mun point­ti on nyt yhdek­sän­nen ker­ran: 2–3 mil­jar­din maa­ta­lous­tuet takaa­vat oma­va­rai­suu­den yhtä hyvin kuin pää­siäi­nen ikui­sen elä­män. Jos muu­ta väit­tää on MTK:lla töissä.

    Var­muus­va­ras­to­ja ei kerä­tä riit­tä­väs­ti Piste.

    Otet­tai­siin oppia Ruotsista.

    Jos vai­mo antai­si luvan, keräi­sin ruo­kaa vie­lä tuhat kiloa lisää. Mut­ta kun ker­ran hal­li­tus mää­rää toi­sin, men­nään tuol­la puo­len vuo­den reservillä.

  124. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Puo­let nykyi­ses­tä pel­toa­las­ta riit­tää hyvin kas­vis­pai­not­tei­seen elin­tar­vi­keo­ma­va­rai­suu­teen kriisiaikoina. 

    Eli toden­nä­köi­ses­ti koko nykyi­nen pel­toa­la riit­tää luomuviljelyssä.

  125. Ahis­taa: Rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to on ruu­an var­muus­va­ras­tot. Rahat bud­je­tis­sa voi­si siir­tää maat­lous­tuis­ta var­muus­va­ras­toi­hin, sano­taan vaik­ka, 30 vuo­den siir­ty­mä­ajas­sa. Jos kes­ki­mää­rin siir­ret­täi­siin mil­jar­di vuo­des­sa, 30 vuo­den pääs­tä varas­tois­sa voi­si olla jo ihan Cha­teau Briand ‑tasois­ta ruo­kaa. Maan­vil­je­li­jöil­le voi­tai­siin mak­saa toi­nen mil­jar­di vuo­des­sa kor­vauk­sesk­si räls­sioi­keuk­sien poistumisesta.

    Kiva­han sitä on sit­ten syö­dä 30 vuot­ta van­haa Cha­teau Briandia.

    Mut­ta haas­te on maa­ta­lou­den alas­ajo ja sii­tä + elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den ahdin­gos­ta tule­vat 130 000 työ­tön­tä jois­ta 20k työt­tö­män vuo­si­ku­lul­la tulee rei­lu 2 Mrd euroa. Maa­seu­dun laa­ja kur­jis­tu­mi­nen lisää kulua vie­lä 2–3 — kertaiseksi.

  126. Ahis­taa: Jeps, siel­tä vaan luke­maan, jos ei ole tut­tu aihe kuten ei näy olevan.

    Mun point­ti on nyt yhdek­sän­nen ker­ran: 2–3 mil­jar­din maa­ta­lous­tuet takaa­vat oma­va­rai­suu­den yhtä hyvin kuin pää­siäi­nen ikui­sen elä­män. Jos muu­ta väit­tää on MTK:lla töissä.

    Var­muus­va­ras­to­ja ei kerä­tä riit­tä­väs­ti Piste.

    Otet­tai­siin oppia Ruotsista.

    Jos vai­mo antai­si luvan, keräi­sin ruo­kaa vie­lä tuhat kiloa lisää. Mut­ta kun ker­ran hal­li­tus mää­rää toi­sin, men­nään tuol­la puo­len vuo­den reservillä.

    Jaa. Aja­tel­laan­pa. Kah­den vuo­den krii­si. Ei omaa maataloutta. 

    tai

    Kah­den vuo­den krii­si. Oma maataloustuotanto. 

    Ei ne minus­ta ihan samal­la vii­val­la ole vaik­ka kuin­ka oli­si kerät­ty ton­ni­ka­laa nurkkiin.

  127. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Jaa. Aja­tel­laan­pa. Kah­den vuo­den krii­si. Ei omaa maataloutta.
    tai
    Kah­den vuo­den krii­si. Oma maataloustuotanto.
    Ei ne minus­ta ihan samal­la vii­val­la ole vaik­ka kuin­ka oli­si kerät­ty ton­ni­ka­laa nurkkiin.

    Mik­si ei oli­si omaa maataloutta? 

    Sori vaan, mut­ta ihan järjetöntä. 

    Eikö vain voi­si myön­tää, että nyky­sys­tee­mis­sä kuol­laan näl­kään, jos vaik­ka super­tu­li­vuo­ri räjäh­tää Ita­lias­sa. Mikä ihme syy on kiell­tää ilmi­sel­vä totuus? Kepu?

    Ton­ni­ka­la on ihan hyvää, mut­ta hen­gis­sä pysyäk­seen pitää suun­ni­tel­la parem­mat safkat.

  128. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Jaa. Aja­tel­laan­pa. Kah­den vuo­den krii­si. Ei omaa maataloutta. 

    tai

    Kah­den vuo­den krii­si. Oma maataloustuotanto. 

    Ei ne minus­ta ihan samal­la vii­val­la ole vaik­ka kuin­ka oli­si kerät­ty ton­ni­ka­laa nurkkiin.

    Ei kukaan tai­da tuo­ta kysee­na­lais­taa. Kysee­na­lais­te­taan vaan, että kan­nat­taa­ko mak­saa 2–3 mil­jar­dia sii­tä sen sijaan, että vaik­ka ostet­tai­siin säkil­li­siä rii­se­jä / jotain muu­ta hyvin säi­ly­vää muonaa.

  129. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Kiva­han sitä on sit­ten syö­dä 30 vuot­ta van­haa Cha­teau Briandia.
    Mut­ta haas­te on maa­ta­lou­den alas­ajo ja sii­tä + elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den ahdin­gos­ta tule­vat 130 000 työ­tön­tä jois­ta 20k työt­tö­män vuo­si­ku­lul­la tulee rei­lu 2 Mrd euroa. Maa­seu­dun laa­ja kur­jis­tu­mi­nen lisää kulua vie­lä 2–3 – kertaiseksi.

    Sik­si ehdo­tin 30 vuo­den siir­ty­mä­kaut­ta. Jos­kus tämän jär­jet­tö­my­den pitää loppua.

    Muun höpö­tyk­sen jätän omaan arvoonsa.

  130. tcrown: Älä unoh­da riit­tä­vää varas­toa piik­ki­lan­kaa, ampu­ma-asei­ta ja ‑tar­vik­kei­ta yms. tar­pei­ta näl­käis­ten kuok­ka­vie­rai­den kar­kot­ta­mi­sek­si. Muu­ten nau­res­ke­lu saat­taa jää­dä lyhytaikaiseksi.

    Jeps, juu­ri niin. Hau­lik­ko ja kak­si kivääriä.

  131. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Tie­dä mikä on riip­pu­vai­suu­den mää­ri­tel­mä mut­ta 85% on mel­ko pal­jon mil­lä mit­ta­ril­la tahansa: 

    Elin­tar­vi­ke­teol­li­suus työl­lis­tää noin 33 000 hen­ki­löä ja toi­mi­paik­ko­ja on noin 2000. Teol­li­suu­des­sa käy­te­tyis­tä raa­ka-aineis­ta 85 pro­sent­tia on kotimaisia.”

    https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/elintarviketeollisuus/elintarviketeollisuus-suomessa

    Toki koti­mais­ta raa­ka-ainet­ta kan­nat­taa käyt­tää kun sitä kal­liil­la kas­va­te­taan ja sitä kan­sa tyk­kää ostaa. Jopa Venä­jän kan­sa. Mut­ta kyl­lä elin­tar­vi­ke­teol­li­suus toi­mi­si yhtä hyvin tuon­ti­li­han ja ‑vil­jan­kin varas­sa. Eli on yksin­ker­tai­ses­ti vää­rin tode­ta, että maa­ta­lous­tu­kien lopet­ta­mi­nen tap­pai­si maa­ti­lat ja sitä kaut­ta lopet­tai­si kai­ken elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­den Suo­mes­ta. Meil­lä jalos­te­taan öljyä­kin, vaik­ka ei pal­jon öljy­läh­tei­tä olekaan.

  132. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Jaa. Aja­tel­laan­pa. Kah­den vuo­den krii­si. Ei omaa maataloutta.
    tai
    Kah­den vuo­den krii­si. Oma maataloustuotanto.
    Ei ne minus­ta ihan samal­la vii­val­la ole vaik­ka kuin­ka oli­si kerät­ty ton­ni­ka­laa nurkkiin.

    Maa­ta­lout­ta ei ole kum­mas­sa­kaan vaih­toeh­dos­sa, jos käy­dään sotaa

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­men pel­toa­las­ta 70 % (noin) on lihan­tuo­tan­non käy­tös­sä. Krii­siai­koi­na syö­dään ensin pois eläi­met ja sit­ten ale­taan syö­dä nii­den ruo­kaa. Puo­let nykyi­ses­tä pel­toa­las­ta riit­tää hyvin kas­vis­pai­not­tei­seen elin­tar­vi­keo­ma­va­rai­suu­teen kriisiaikoina.

  133. Rea­lis­ti: Ainoa oikea vir­heä on Lin­ko­la. Muut ovat kusettajia.

    Täy­tyi­si olla ker­ras­saan ahdas mää­rit­te­ly vih­rey­del­le, jot­ta tämä pitäi­si paik­kan­sa. Toi­saal­ta on kyl­lä tot­ta, että kovin har­va osaa ja uskal­taa kat­soa ympä­ris­töön liit­ty­viä tosi­asioi­ta sil­mät auki.

    Joku toi­nen tuol­la kir­joit­ti, ettei Lin­ko­la ole mikään täy­si pel­le. No ei todel­la­kaan ole, ei ollen­kaan. On help­po vähek­syä lii­an pelot­ta­vat aja­tuk­set lei­maa­mal­la ne pel­lei­lyk­si, mut­ta kuka­pa osai­si argu­men­toi­da Lin­ko­lan tee­sit nurin? 

    Lin­ko­la on tin­ki­mä­tön ajat­te­li­ja, jota mei­dän kyl­lä kan­nat­tai­si kuun­nel­la. Sitä en tie­dä sanoa mis­sä mää­rin hän on oikeas­sa, mut­ta tun­tuu sil­tä että huo­les­tut­ta­vas­sa määrin. 

    Toi­saal­ta Lin­ko­las­ta on sanot­tu, että hän on parem­pi häly­tys­kel­lo­jen soit­ta­ja­na kuin toi­mi­van pelas­tus­suun­ni­tel­man laa­ti­ja­na, mikä saat­taa sekin pitää paikkansa.

  134. Juho Laa­tu: Ehkä voi­si sanoa, että val­ta­kun­nan polii­ti­kois­ta on vai­kea löy­tää yhtään oike­aa vih­re­ää. Onko ehdok­kai­ta? Minul­le ei tul­lut mie­leen yhään, jon­ka uskoi­sin ole­van val­mis vaik­ka­pa ilmas­to­muu­tok­sen tor­jun­nan vaa­ti­miin muutoksiin.

    Ongel­ma lie­nee sii­nä, että tuo­mal­la esiin ilmas­ton­muu­tok­sen tar­vit­se­mat muu­tok­set, ei tule vali­tuk­si päät­tä­jäk­si. Tai ken­ties vie­lä yksit­täi­sel­le hen­ki­löl­le se saat­tai­si onnis­tua — sen ver­ran tie­dos­ta­mis­ta äänes­tä­jis­sä ehkä jo löy­tyy — mut­ta puo­lu­eel­le se oli­si tuhon tie. Sik­si­pä kai vih­reät­kin pitä­vät näis­tä asiois­ta hil­lit­tyä ään­tä ja kes­kit­ty­vät sosiaalipuoleen.

    Toi­saal­ta ylei­nen tie­toi­suus lisään­tyy pik­ku hil­jaa. Esi­mer­kik­si Erk­ki Tuo­mio­ja kir­joit­ti juu­ri blo­gis­saan, että yhte­nä “kes­kei­se­nä asia­na näen koko ihmis­kun­nan tule­vai­suut­ta uhkaa­van eko­lo­gi­ses­ti, sosi­aa­li­ses­ti ja talou­del­li­ses­ti kes­tä­mät­tö­män kehi­tyk­sen kään­tä­mi­sen kes­tä­väl­le ural­le”. Älyk­käim­mät polii­ti­kot siis kyl­lä näke­vät, mut­ta hei­dän­kin äänen­sä huk­kuu kai­ken vähem­män tär­keän joukkoon.

    Voi myös kysyä mik­si edel­lä mai­nit­tua on vai­kea näh­dä Tuo­mio­jan tai Sosia­li­de­mo­kraat­tien toiminnassa?

  135. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Jaa. Aja­tel­laan­pa. Kah­den vuo­den krii­si. Ei omaa maataloutta. 

    tai

    Kah­den vuo­den krii­si. Oma maataloustuotanto. 

    Jos maa­ta­lou­den kan­sal­li­nen tuki ja muut viri­tyk­set lope­te­taan, niil­lä rahoilla:

    1) kerä­tään hel­pos­ti kah­den vuo­den varastot
    2) jär­jes­te­tään reser­vi­läi­syy­teen perus­tu­va oma­va­rais­tuo­tan­to suu­rem­pia krii­se­jä varten

    Kah­des­sa vuo­des­sa voi­daan ajaa naf­ta­lii­nis­sa ole­vat trak­to­rit ulos varas­tois­ta ja ottaa kesan­nol­la ole­vat pel­lot käyt­töön. Kos­ka mei­dän kent­tä­ar­mei­jam­me­kaan ei koko aikaa hiih­te­le sodan ajan kokoon­pa­nos­sa itä­ra­jal­la, en kek­si yhtään syy­tä mik­si mei­dän maa­ta­lous­tuot­ta­jien pitäi­si yllä­pi­tää koko aikaa täyt­tä tuotantoa.

    Mut­ta hei, nyt siir­ryt­tiin argu­men­taa­tios­sa huol­to­var­muu­des­ta tuo­hon “se tulee niin kalliiksi”-kohtaan.

    Sen jäl­keen, kun osoi­te­taan että nykyi­nen maa­ta­lous­tuo­tan­to on kal­liim­paa kuin tuot­ta­jien työt­tö­myys, siir­ry­tään­kin yhtä suju­vas­ti “pide­tään koko suo­mi asuttuna”-argumenttiin ja sii­tä pala­taa huoltovarmuuteen.

    (tämä maa­ta­lous­ar­gu­ment­tien evo­luu­tio on näh­ty jo mon­ta ker­taa täl­lä­kin blogilla:
    huol­to­var­muus -> työt­tä­myy­den talou­del­li­set vai­ku­tuk­set -> pide­tään koko Suo­mi asut­tu­na -> no oikeas­taan ne rahat nyt vaan kuu­luu meil­le -> huol­to­var­muus jne…)

  136. Pek­ka T.: On help­po vähek­syä lii­an pelot­ta­vat aja­tuk­set lei­maa­mal­la ne pel­lei­lyk­si, mut­ta kuka­pa osai­si argu­men­toi­da Lin­ko­lan tee­sit nurin?

    Lukio­lai­nen? Lin­ko­lan argu­men­taa­tio on aika luo­ka­ton­ta. Hän oli­si voi­nut lukea enem­män ja kalas­taa vähem­män. Sit­ten oli­si voi­nut syn­tyä teks­tiä, joka ei ole lap­se­li­sen hel­pos­ti kumottavissa.

  137. Pek­ka T.: Ongel­ma lie­nee sii­nä, että tuo­mal­la esiin ilmas­ton­muu­tok­sen tar­vit­se­mat muu­tok­set, ei tule vali­tuk­si päät­tä­jäk­si. Tai ken­ties vie­lä yksit­täi­sel­le hen­ki­löl­le se saat­tai­si onnis­tua – sen ver­ran tie­dos­ta­mis­ta äänes­tä­jis­sä ehkä jo löy­tyy – mut­ta puo­lu­eel­le se oli­si tuhon tie. Sik­si­pä kai vih­reät­kin pitä­vät näis­tä asiois­ta hil­lit­tyä ään­tä ja kes­kit­ty­vät sosiaalipuoleen. 

    Maa­pal­lon tuhoa­mi­nen onnis­tuu yhtä hel­pos­ti sekä talou­del­li­sen kas­vun että ala­ku­lon val­li­tes­sa. Näis­tä kan­nat­taa vali­ta talou­del­li­nen kas­vu. Mut­ta se mitä yksi­kään puo­lue ei vie­lä ole onnis­tu­nut lan­see­raa­maan kan­nat­ta­vas­ti (tai siis kan­nat­ta­jal­li­suu­ten­sa säi­lyt­täen tai sitä kas­vat­taen) on että yksit­täis­ten kan­sa­lais­ten tuli­si luo­pua ‑useis­ta- (mut­ta ei toki kai­kis­ta, eihän edes Lin­ko­la) ainut­ker­tai­sen elä­män­sä ainut­ker­tai­sis­ta koke­muk­sis­ta. Se on kyn­nys­ky­sy­mys. Jätän mah­dol­li­suu­den että meil­lä on jokin pii­loan­ti­he­do­nis­ti­nen puo­lue. Aina­kin meil­lä on valean­ti­he­do­nis­ti­sia puolueita.

  138. Vil­le: Tar­vet­ta oma­va­rai­suu­teen kui­ten­kin perus­tel­laan usein huol­to­var­muu­del­la, min­kä vuok­si on ihan jär­ke­vää ver­tail­la, mit­kä ovat var­muus­va­ras­to­jen kus­tan­nuk­set ver­sus oma­va­rai­suu­den yllä­pi­to ja/tai oma­va­rai­suu­den val­miu­den yllä­pi­to. Ei nor­maa­lio­lois­sa ole tar­vet­ta olla oma­va­rai­nen, eikä eri­koi­so­lois­sa­kaan kuin vain tär­keim­pien asioi­den osal­ta. Krii­sio­lois­sa on myös mah­dol­lis­ta sään­nös­tel­lä kulutusta.

  139. Pek­ka T.: Lin­ko­la on tin­ki­mä­tön ajat­te­li­ja, jota mei­dän kyl­lä kan­nat­tai­si kuunnella. 

    Kun en ole oikein ymmär­tä­nyt, mikä niis­sä Lin­ko­lan aja­tuk­sis­sa on niin hyvää, niin voi­sit­ko nyt yksi­löi­dä muu­ta­man lois­tok­kaan teesin?

    Lin­ko­lan mie­les­tä ihmi­siä on lii­kaa ja har­ven­nus­ta pitäi­si teh­dä tap­pa­mal­la. Olen kyl­lä samaa miel­tä että tuo on ilmi­sel­väs­ti “tin­ki­mä­tön­tä ajat­te­lua”, en vaan ymmär­rä mik­si sitä pitäi­si kuunnella? 

    Erk­ki Tuomioja 

    Älyk­käim­mät poliitikot ”

    ET on ollut vää­räs­sä aina, mik­si ihmees­sä hän­tä pitäi­si kuun­nel­la? Kei­not ovat aivan sata­var­mas­ti päin hon­kia ja revit­ty punai­ses­ta ideologiasta.

    Jos joku sanoo “midän pitää pelas­taa maa­pal­lo” ja ehdot­taa toi­mi­mat­to­mia kons­te­ja, niin se on ihan yhtä teho­kas­ta kuin tote­ai­si ilmas­ton­muu­tok­sen ole­van hui­jaus­ta. Ei auta yhtään, toden­nä­köi­ses­ti vie­lä­kin vaa­ral­li­sem­paa, kos­ka sil­loin ollaan teke­vi­nään jotain mikä ei vie mihinkään.

  140. Jos oma­va­rai­suu­des­ta luo­vu­taan sitä ei voi­da enää palaut­taa koskaan.Samalla tyh­jen­ne­tään ja autioi­te­taan laa­jo­ja aluei­ta Suo­mes­ta, jota jo nykyi­nen kau­pun­gis­tu­mi­nen on aiheuttanut.Lähiruoan ter­veel­li­syy­des­tä tus­kin tie­de­tään edes tar­peek­si siel­lä mis­sä sitä tuotetaan.Kaupungeissa aja­tel­laan vain maa­seu­dun kus­tan­nuk­sia, mut­ta kun sitä ruo­kaa joka tapauk­ses­sa ei saa­da kas­va­tet­tua kau­pun­geis­sa vaan on tuo­ta­va sin­ne hin­nal­la mil­lä hyvän­sä niin tot­ta kai mah­dol­li­sim­man läheltä?

  141. Maa­ta­lout­ta ei pidä ajaa alas. Luo­vu­taan tuis­ta asteit­tain, jol­loin maa­ta­lou­den ter­vein osa säi­lyy ja para­nee. Aje­taan samaa EU:ssa ja maailmassa.

  142. Lii­an van­ha: Osmo Soininvaara:
    Suo­men pel­toa­las­ta 70 % (noin) on lihan­tuo­tan­non käy­tös­sä. Krii­siai­koi­na syö­dään ensin pois eläi­met ja sit­ten ale­taan syö­dä nii­den ruo­kaa. Puo­let nykyi­ses­tä pel­toa­las­ta riit­tää hyvin kas­vis­pai­not­tei­seen elin­tar­vi­keo­ma­va­rai­suu­teen kriisiaikoina.

    Jos käy­dään sodan­omais­ta krii­sä niin maan­vil­je­ky ei toimi

    Käsi­työ­ka­lu­ja ei osaa enää kukaan käyt­tää ja ihmi­set eivät ole tot­tu­neet ras­kaa­seen työhön

    Ja Suo­mi ei kyke­ne elät­tä­mään 5,5 mil­joo­naa perin­tei­sen mene­tel­min. Vii­me sodan­kin aikaan olim­me täy­sin riip­pu­vai­sia ulko­mai­ses­ta ruokakaupasta.

    Sisäl­li­so­ta­kin syt­tyi 1918 kun ruo­ka lop­pui, ulko­mail­ta ei saa­nut apua ja annok­set pie­nen­net­tiin niin pie­nek­si että sil­lä kuo­li näl­kään. Kun raa­vaan mie­hen päi­vän vilja/leipäannos on 150 gr niin sil­lä ei kukaan elä pait­si elii­tin edus­ta­jan mielestä.

    I MMS aikaan myös Venä­jä ja Sak­sa romah­ti­vat näl­kä­on­gel­man aiheut­ta­maan kansannousuun.Viralliseti asi­aa on seli­tet­ty soti­laal­li­sel­la tappiolla.Todellisuus on toista

    Ruot­si­kin kär­si 1918 ruu­an puut­tees­ta ja siel­lä­kin nousi kapi­noi­ta, mut­ta ne eivät joh­ta­neet massamurhiin

    On todel­la sini­sil­mäis­tä kuvi­tel­la, että otam­me hevo­set ja vii­kat­teet käyt­töön kriisiaikana

  143. Ahis­taa: Jeps, juu­ri niin. Hau­lik­ko ja kak­si kivääriä. 

    Huo­no stra­te­gia. Ker­jää vain aggres­sioi­ta. Mie­luum­min yli­mää­räi­siä sat­se­ja vilt­te­jä, kip­po­ja ja lusi­koi­ta. Muu­toin ajau­tuu hel­pos­ti tilan­tee­seen että krii­si päät­tyi jo aikaa sit­ten mut­ta sana ei kii­ri­nyt yksi­näi­sel­le var­tio­tor­ni­lai­sel­le. Onhan näi­tä maa­il­man­his­to­rias­sa. Sen sijaan rau­han­omai­sel­la yhteis­työl­lä on upea track-record! Elo­ku­vat ja tv-sar­jat ker­to­vat täs­sä­kin vaih­toeh­toi­sia faktoja.

  144. Ahis­taa: Lukio­lai­nen? Lin­ko­lan argu­men­taa­tio on aika luo­ka­ton­ta. Hän oli­si voi­nut lukea enem­män ja kalas­taa vähem­män. Sit­ten oli­si voi­nut syn­tyä teks­tiä, joka ei ole lap­se­li­sen hel­pos­ti kumottavissa.

    Hie­noa, anna men­nä ja näy­tä! Kumoa, älä­kä tyy­dy väit­tä­mään, että se on helppoa.

  145. Sylt­ty: Kun en ole oikein ymmär­tä­nyt, mikä niis­sä Lin­ko­lan aja­tuk­sis­sa on niin hyvää, niin voi­sit­ko nyt yksi­löi­dä muu­ta­man lois­tok­kaan teesin?

    Lin­ko­lan mie­les­tä ihmi­siä on lii­kaa ja har­ven­nus­ta pitäi­si teh­dä tap­pa­mal­la. Olen kyl­lä samaa miel­tä että tuo on ilmiselvästi“tinkimätöntä ajat­te­lua”, en vaan ymmär­rä mik­si sitä pitäi­si kuunnella? 

    Erk­ki Tuomioja 

    Älyk­käim­mät poliitikot ”

    ET on ollut vää­räs­sä aina, mik­si ihmees­sä hän­tä pitäi­si kuun­nel­la? Kei­not ovat aivan sata­var­mas­ti päin hon­kia ja revit­ty punai­ses­ta ideologiasta.

    Jos joku sanoo “midän pitää pelas­taa maa­pal­lo” ja ehdot­taa toi­mi­mat­to­mia kons­te­ja, niin se on ihan yhtä teho­kas­ta kuin tote­ai­si ilmas­ton­muu­tok­sen ole­van hui­jaus­ta. Ei auta yhtään, toden­nä­köi­ses­ti vie­lä­kin vaa­ral­li­sem­paa, kos­ka sil­loin ollaan teke­vi­nään jotain mikä ei vie mihinkään.

    Lin­ko­lan perus­a­ja­tus sii­tä, että ihmis­kun­nan mää­rä ja kulu­tus ovat täl­lä het­kel­lä tör­mäys­kurs­sil­la maa­pal­lon kes­to­ky­vyn kans­sa, on hyy­tä­vän uskot­ta­va. En ole näh­nyt kenen­kään osaa­van kumo­ta sitä jär­ke­väs­ti argumentoiden.

    Tuo­ta aja­tus­ta ihmis­ten tap­pa­mi­ses­ta en sen sijaan minä­kään näe minään rat­kai­su­na. Kuten kir­joi­tin niin ongel­man­rat­kai­si­ja­na en pidä Lin­ko­laa kovin osaa­va­na. Ihmi­siä on toki maa­pal­lol­la lii­kaa täl­le kulu­tus­ta­sol­le, mut­ta mitä­pä sum­mit­tai­nen tap­pa­mi­nen sii­hen oikeas­ti auttaisi?

    Erk­ki Tuo­mio­jaa pidän älyk­kää­nä polii­tik­ko­na, vaik­ka en aina ole­kaan hänen kans­saan samaa miel­tä (eivät­kä kaik­ki vasem­mis­to­lai­set myös­kään ole aina ja kai­kes­sa vää­räs­sä). Otin hänet mukaan vain esi­merk­ki­nä sii­tä, että jopa perin­teis­ten puo­luei­den polii­ti­kot alka­vat hah­mot­taa eko­lo­gi­sen ongelmamme.

    Perin­teis­ten polii­tik­ko­jen — ja yli­pää­tään lähes kaik­kien ihmis­ten — kei­no­jen riit­tä­mät­tö­myy­des­tä olen aivan samaa miel­tä. Jot­ta kei­no­ja kui­ten­kin edes etsit­täi­siin tar­vi­taan ensin ymmärrys.

    Vai miten ajat­te­lit toimittavan?

  146. Lii­an van­ha: Sisäl­li­so­ta­kin syt­tyi 1918 kun ruo­ka lop­pui, ulko­mail­ta ei saa­nut apua ja annok­set pie­nen­net­tiin niin pie­nek­si että sil­lä kuo­li näl­kään. Kun raa­vaan mie­hen päi­vän vilja/leipäannos on 150 gr niin sil­lä ei kukaan elä pait­si elii­tin edus­ta­jan mielestä.
    I MMS aikaan myös Venä­jä ja Sak­sa romah­ti­vat näl­kä­on­gel­man aiheut­ta­maan kansannousuun.Viralliseti asi­aa on seli­tet­ty soti­laal­li­sel­la tappiolla.Todellisuus on toista

    Juu­ri näin. Kum­mal­li­ses­ti his­to­rian­kir­jo­jen pull­mös­söt­tä­jät, eivät tajua, mitä tapah­tuu, kun ruo­ka alkaa lop­pua. No, eivät tajua polii­ti­kot ja viran­omai­set­kaan, kos­ka var­muus­va­ras­to­ja on pikem­min pie­nen­net­ty kuin suu­ren­net­tu. Muis­taak­se­ni sii­nä oli taka­na joku EU-sään­tö. EU:n kesk­sei­sin toi­mia­la onkin maa­ta­lou­den tuke­mi­nen. Ei sii­nä EU-kan­sa­lais­ten hen­ki pal­jon pai­na, kun luon­toa halu­taan tuho­ta pie­nen mut­ta niin pirun vai­ku­tus­val­tai­sen poru­kan hyväksi.

  147. Minus­ta poli­tii­kan ongel­ma on se, että sii­nä pela­taan lii­kaa mie­li­ku­vil­la. Vaik­ka on aika ilmeis­tä, että Kes­kus­ta ajaa maa­kun­tein tua, mitä se käy­tän­nös­sä tar­koit­taa? Esi­mer­kik­si enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta kan­nat­taa koko Suo­men pitä­mis­tä asut­tu­na, mut­ta ovat­ko he käy­tän­nös­sä val­mii­tä muu­hun kuin pis­tä­mään ras­tin ruu­tuun mie­li­pi­de­ky­se­lys­sä. Niin­pä tein Google-kyse­lyn aihees­ta. https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSfwpgXTXzqQBJYVytxQwzCwBQSnJzkJIwGLaX6ZC0BLI0Pv2w/viewform?usp=sf_link

  148. Juha Aute­ro:
    Minus­ta poli­tii­kan ongel­ma on se, että sii­nä pela­taan lii­kaa mie­li­ku­vil­la. Vaik­ka on aika ilmeis­tä, että Kes­kus­ta ajaa maa­kun­tein tua, mitä se käy­tän­nös­sä tar­koit­taa? Esi­mer­kik­si enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta kan­nat­taa koko Suo­men pitä­mis­tä asut­tu­na, mut­ta ovat­ko he käy­tän­nös­sä val­mii­tä muu­hun kuin pis­tä­mään ras­tin ruu­tuun mie­li­pi­de­ky­se­lys­sä. Niin­pä tein Google-kyse­lyn aihees­ta.https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSfwpgXTXzqQBJYVytxQwzCwBQSnJzkJIwGLaX6ZC0BLI0Pv2w/viewform?usp=sf_link

    Jos Suo­mi pitäi­si pitää asut­tu­na, oli­si kai pak­ko­siir­re­tä­vä poruk­kaa sel­lai­sil­le alueil­le, jot­ka ovat autioi­ta. Muu­ta kei­noa ei ole, kos­ka vapaa­eh­toi­suu­teen perus­tu­van sys­tee­min val­li­tes­sa maa on autioi­tu­nut 1960-luvul­ta lähtien.

    Koko maan asut­ta­van pitä­mi­nen on vähän niin­ku saman­lai­nen vit­si kuin var­sin­kin vih­rei­den jan­kut­ta­ma “tasa-arvoi­nen kou­lu”. Oikeas­ti suo­ma­lai­nen kou­lai­tos on yksi maa­il­man epä­ta­sa-arvoi­sim­mis­ta Pisan mukaan ja maa Euroo­pan tyh­jin muu­ta­maa kau­pun­kia lukuun ottamatta.

    Voi kuin­ka kai­paan aikaa, kun pää­sen muut­ta­maan minä­kin ete­lään! — ei tosin Suo­men etelään.

  149. Juha Aute­ro:
    Minus­ta poli­tii­kan ongel­ma on se, että sii­nä pela­taan lii­kaa mie­li­ku­vil­la. Vaik­ka on aika ilmeis­tä, että Kes­kus­ta ajaa maa­kun­tein tua, mitä se käy­tän­nös­sä tar­koit­taa? Esi­mer­kik­si enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta kan­nat­taa koko Suo­men pitä­mis­tä asut­tu­na, mut­ta ovat­ko he käy­tän­nös­sä val­mii­tä muu­hun kuin pis­tä­mään ras­tin ruu­tuun mie­li­pi­de­ky­se­lys­sä. Niin­pä tein Google-kyse­lyn aihees­ta.https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSfwpgXTXzqQBJYVytxQwzCwBQSnJzkJIwGLaX6ZC0BLI0Pv2w/viewform?usp=sf_link

    En teh­nyt kyse­lyä, mut­ta ehdo­tan kysy­myk­se­na­set­te­lun edi­toi­mis­ta kon­kreet­ti­sem­mak­si. Kan­na­tat­ko van­hus­väes­tön kes­kit­tä­mis­tä kas­vu- ja maa­kun­ta­kes­kuk­siin vaik­ka se tar­koit­tai­si olen­nai­ses­ti kor­keam­paa kun­ta­ve­roas­tet­ta ja asu­mis­kus­tan­nus­ten voi­ma­kas­ta kas­vua. Kan­na­tat­ko edel­lä­mai­nit­tua sit­ten­kin jos kes­kit­tä­mi­nen teh­dään kään­tei­ses­ti kor­re­loi­den koti­kau­pun­ki­si nykyi­seen demo­graa­fi­seen raken­tee­seen näh­den ns. fair acti­na. jne. (Näh­däk­se­ni pik­ku­kun­tien van­hus­väes­tö on se liik­ku­va osa joka on yli­pää­tään koko problee­man alai­nen. Vai onko aja­tus pak­ko­kei­noin vai­kut­taa yri­tys­toi­min­nan toimintavapauksiin.)

  150. Pek­ka T.: Ongel­ma lie­nee sii­nä, että tuo­mal­la esiin ilmas­ton­muu­tok­sen tar­vit­se­mat muu­tok­set, ei tule vali­tuk­si päät­tä­jäk­si. Tai ken­ties vie­lä yksit­täi­sel­le hen­ki­löl­le se saat­tai­si onnis­tua – sen ver­ran tie­dos­ta­mis­ta äänes­tä­jis­sä ehkä jo löy­tyy – mut­ta puo­lu­eel­le se oli­si tuhon tie. Sik­si­pä kai vih­reät­kin pitä­vät näis­tä asiois­ta hil­lit­tyä ään­tä ja kes­kit­ty­vät sosiaalipuoleen.

    Aivan. Sil­tä näyt­tää että lmas­to­muu­tok­seen ei halu­ta puut­tua vaka­vas­ti, vaan ollaan vain aavis­tus mui­ta puo­luei­ta edel­lä (hait­taa­mat­ta talous­kas­vua ja kulu­tuk­sen kas­vua). Tuo­ta voi pitää nyky­ti­lan­tees­sa täy­sin riittämättömänä.

    Näyt­tää myös sil­tä, että vih­reät ovat val­miit uhraa­maan kai­ken muun luon­non bio­tuo­tan­non kitaan, pait­si muu­ta­mat luon­non­suo­je­lu- / retkeilyalueet.

    Toi­saal­ta ylei­nen tie­toi­suus lisään­tyy pik­ku hil­jaa. Esi­mer­kik­si Erk­ki Tuo­mio­ja kir­joit­ti juu­ri blo­gis­saan, että yhte­nä “kes­kei­se­nä asia­na näen koko ihmis­kun­nan tule­vai­suut­ta uhkaa­van eko­lo­gi­ses­ti, sosi­aa­li­ses­ti ja talou­del­li­ses­ti kes­tä­mät­tö­män kehi­tyk­sen kään­tä­mi­sen kes­tä­väl­le ural­le”. Älyk­käim­mät polii­ti­kot siis kyl­lä näke­vät, mut­ta hei­dän­kin äänen­sä huk­kuu kai­ken vähem­män tär­keän joukkoon.

    Point­sit Erk­ki Tuo­mio­jal­le tuos­ta. Toi­vot­ta­vas­ti uskal­taa myös ker­toa, mitä nykyis­tä suu­rem­pia toi­mia tuo­hon uhkaan varau­tu­mi­nen meil­tä vaatii.

    Voi myös kysyä mik­si edel­lä mai­nit­tua on vai­kea näh­dä Tuo­mio­jan tai Sosia­li­de­mo­kraat­tien toiminnassa?

    SDP:n voi näh­dä joh­ta­va­na palk­ka­työ­läis­ten saa­vu­tet­tu­ja etu­ja puo­lus­ta­va­na puo­lu­ee­na. Tähän kaa­vaan eivät oikein sovi aja­tuk­set kulu­tuk­sen rajoittamisesta.

    Esi­tin jo aiem­min pari tämän blo­gi­kir­joi­tuk­sen tee­man mukais­ta hah­mo­tel­maa sii­tä, mil­lais­ta puo­luet­ta Suo­meen kai­vat­tai­siin. Kol­mas muo­toi­lu voi­si olla “puo­lue joka ajaa riit­tä­viä kon­kreet­ti­sia teko­ja ilmas­ton ja muun luon­non suojelemiseksi”.

  151. Arki­päi­vän libe­ra­lis­mia edus­kun­nas­ta. Ihan oikeas­ti, ei vasem­mis­to ja libe­ra­lis­mi sovi samaan maahan.

    EDUSKUNTA hyväk­syi kes­ki­viik­ko­na lopul­li­ses­ti lain, joka muun muas­sa vapauttaa —

    Uudel­la lail­la pure­taan viran­omais­ten sään­te­lyä ja ohjausta. —

    Edus­kun­ta äänes­ti vie­lä nurin vasem­mis­to-oppo­si­tion vas­ta­lausee­seen sisäl­ty­vät lausu­mat, jois­sa kan­net­tiin ylei­sel­lä tasol­la huol­ta lain toi­mi­vuu­des­ta. Lausu­mat oli­vat pelk­kää kos­me­tiik­kaa, sil­lä oppo­si­tion teke­mis­tä kon­kreet­ti­sis­ta vas­taeh­do­tuk­sis­ta lain pykä­liin äänes­tet­tiin jo pari viik­koa sitten.

    Sdp ja vasem­mis­to­liit­to esit­ti­vät muun muas­sa, että — uudis­tuk­set oli­si pois­tet­tu lais­ta kokonaan.

    Pie­net oppo­si­tio­puo­lu­eet, vih­reät ja Rkp ja kris­til­lis­de­mo­kraa­tit oli­vat osit­tain hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen ja osit­tain vasem­mis­ton vas­tae­si­tys­ten kannalla

  152. Pek­ka T.: Lin­ko­lan perus­a­ja­tus sii­tä, että ihmis­kun­nan mää­rä ja kulu­tus ovat täl­lä het­kel­lä tör­mäys­kurs­sil­la maa­pal­lon kes­to­ky­vyn kans­sa, on hyy­tä­vän uskot­ta­va. En ole näh­nyt kenen­kään osaa­van kumo­ta sitä jär­ke­väs­ti argumentoiden.

    Siis tämä­kö on nyt se mer­kit­tä­vä aja­tus, vaik­ka se oikeas­taan käy jokai­sel­la mie­les­sä jos­sain vaiheessa?

  153. Lin­ko­lan argu­men­toin­ti on huo­noa, kos­ka hän ei ole jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti tut­ki­nut ilmei­ses­ti oikein mitään. Hän ei myös­kään ola altis­ta­nut poh­dis­ke­lu­jaan jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti kritiikille.

    Lin­ko­la pitää ihmi­siä eläi­mi­nä ja luu­lee sik­si muun muas­sa, että ihmis­ten mää­rä lisään­tyy, kun­nes tör­mä­tään eko­lo­gi­seen sei­nään. Sit­ten seu­raa mas­sa­kuo­le­ma ja ehkä sukupuutto. 

    Jos hän oli­si vai­vau­tu­nut per­he­ty­mään asi­aan ja väi­tel­lyt asian­tun­ti­joi­den kans­sa, hän oli­si saa­nut sel­vil­le, että syn­ty­vyys on las­ke­nut lähes kai­kial­la alle kah­den per nai­nen tai var­sin lähelle.

    Tämä siis on vain yksi esi­merk­ki — vaik­ka­kin aika ikä­vä — Lin­ko­lan yksi­tyi­sa­jat­teun ongelmista.

    Jos Lin­ko­la tie­täi­si, että ihmi­nen ei ole eläin, joka lisään­tyy ainoa­na raja­naan resurs­sien riit­tä­vyys, hän oli­si voi­nut saa­da aikaan ihan hyvää nyky-yhteis­kun­nan kri­tiik­kiä. Onhan hän erin­omai­nen kirjoittaja.

    Mut­ta kun ei niin ei.

  154. ksee: Julian Simon ja Her­man Kahn?

    Can Earth Sup­port 100 Bil­lion Humans Comfortably?

    Jos­tain syys­tä jou­dun selit­tä­mään Lin­ko­laa, kun tulin kir­joit­taak­se­ni, että hänel­lä on argu­men­toin­tia, johon kan­nat­taa perehtyä. 

    En kai­van­nut link­ke­jä joil­le­kin englan­nin­kie­li­sil­le sivuil­le, jois­sa todis­tel­laan jotain, tai sit­ten ei. Luen englan­tia sen ver­ran hitaas­ti, etten viit­si näh­dä suur­ta vai­vaa tode­tak­se­ni (taas ker­ran), että mitään uut­ta ei nyt­kään ilmennyt.

    Toi­voin, että joku argu­men­toi­si asial­li­ses­ti nurin Lin­ko­lan väit­teet, sil­lä sehän kuu­lem­ma on niin (nimi­merk­ki “Ahis­taa”) lap­sel­li­sen help­poa, että sen osaa teh­dä lukio­lai­nen­kin. Voi­si­ko siis joku näis­tä tie­tä­vis­tä nimi­mer­keis­tä vai­vau­tua moi­sen pik­ku jutun tekemään?

    Enpä kui­ten­kaan usko, että vai­vau­tuu, sil­lä se ei tai­da­kaan käy­dä ihan hel­pos­ti? Vai­vat­to­mam­paa kun on vain yli­mie­li­ses­ti kiel­tää kaik­ki. Tai vaieta.

    Oli­sin sil­ti kovin iloi­nen, jos joku pys­tyi­si osoit­ta­maan Lin­ko­lan ole­van aiheet­to­man pes­si­mis­ti­nen. Hänen ajat­te­lun­sa on niin ras­kas­ta, että mie­lel­lä­ni kuu­li­sin hänen ole­van väärässä.

  155. Sylt­ty: Siis tämä­kö on nyt se mer­kit­tä­vä aja­tus, vaik­ka se oikeas­taan käy jokai­sel­la mie­les­sä jos­sain vaiheessa?

    Tämä on mer­kit­tä­vä aja­tus, joka ehkä käy jokai­sel­la mie­les­sä, mut­ta joka sit­ten pon­te­vas­ti tor­ju­taan pois mie­les­tä. Sii­hen kan­nat­tai­si kui­ten­kin pysäh­tyä, sil­lä aina­kaan minä en osaa sitä kiistää. 

    Olkoon kent­tä kui­ten­kin auki minua osaa­vam­mil­le ajat­te­li­joil­le. Ehkä­pä nimi­merk­ki “Sylt­ty”, jon­ka napak­kaa kom­men­toin­tia luen usein mie­lel­lä­ni, näyt­täi­si mallia?

    Uskon, että tuo­hon lyhyeen tii­vis­tyk­seen kitey­tyy ihmis­kun­nan koh­ta­lon­ky­sy­mys, joka on olen­nai­sem­pi kuin kaik­ki se muu kuo­ha johon me aikam­me ja ener­giam­me käy­täm­me. Minäkin.

  156. Juho Laa­tu: SDP:n voi näh­dä joh­ta­va­na palk­ka­työ­läis­ten saa­vu­tet­tu­ja etu­ja puo­lus­ta­va­na puolueena. 

    Voi näh­dä, mut­ta se ei vält­tä­mät­tä ole tot­ta. Muis­ta­kin puo­lueis­ta voi­daan näh­dä kai­ken­lais­ta, todempaakin.

  157. Sylt­ty: Siis tämä­kö on nyt se mer­kit­tä­vä aja­tus, vaik­ka se oikeas­taan käy jokai­sel­la mie­les­sä jos­sain vaiheessa?

    Pent­ti Lin­ko­la näki ongel­mien kehit­ty­vän ja varoit­ti mei­tä niis­tä jo vuo­si­kym­me­niä sit­ten. Hän näki myös sen, että hel­pot kei­not eivät tule riit­tä­mään, vaan ihmis­ten tulee luo­pua jois­tain jo saa­vu­te­tuis­ta kulu­tus­tot­tu­muk­sis­taan. Tähän ver­rat­tu­na nykyi­set polii­tik­ko­jen ja tavis­ten vas­ta­ha­koi­set puo­lit­tai­set pik­ku­myön­ny­tyk­set tähän suun­taan (usein lii­an kevyet, mis­tään luo­pu­mat­to­mat ja toi­mi­mat­to­mat) ovat todel­la lai­mei­ta. Ja Lin­ko­lan toi­vo­mat vaka­vas­ti otet­ta­vat toi­men­pi­de-ehdo­tuk­set näyt­tä­vät puut­tu­van yhä koko­naan. (Toi­vot­ta­vas­ti ovat toi­mi­vam­pia kuin Lin­ko­lan radi­kaa­leim­mat, aika mah­dot­to­mat hahmotelmat.)

  158. Sylt­ty: Jos maa­ta­lou­den kan­sal­li­nen tuki ja muut viri­tyk­set lope­te­taan, niil­lä rahoilla:

    1) kerä­tään hel­pos­ti kah­den vuo­den varastot
    2) jär­jes­te­tään reser­vi­läi­syy­teen perus­tu­va oma­va­rais­tuo­tan­to suu­rem­pia krii­se­jä varten

    Kah­des­sa vuo­des­sa voi­daan ajaa naf­ta­lii­nis­sa ole­vat trak­to­rit ulos varas­tois­ta ja ottaa kesan­nol­la ole­vat pel­lot käyt­töön. Kos­ka mei­dän kent­tä­ar­mei­jam­me­kaan ei koko aikaa hiih­te­le sodan ajan kokoon­pa­nos­sa itä­ra­jal­la, en kek­si yhtään syy­tä mik­si mei­dän maa­ta­lous­tuot­ta­jien pitäi­si yllä­pi­tää koko aikaa täyt­tä tuotantoa.

    Mut­ta hei, nyt siir­ryt­tiin argu­men­taa­tios­sa huol­to­var­muu­des­ta tuo­hon “se tulee niin kalliiksi”-kohtaan.

    Sen jäl­keen, kun osoi­te­taan että nykyi­nen maa­ta­lous­tuo­tan­to on kal­liim­paa kuin tuot­ta­jien työt­tö­myys, siir­ry­tään­kin yhtä suju­vas­ti “pide­tään koko suo­mi asuttuna”-argumenttiin ja sii­tä pala­taa huoltovarmuuteen.

    (tämä maa­ta­lous­ar­gu­ment­tien evo­luu­tio on näh­ty jo mon­ta ker­taa täl­lä­kin blogilla:
    huol­to­var­muus -> työt­tä­myy­den talou­del­li­set vai­ku­tuk­set -> pide­tään koko Suo­mi asut­tu­na -> no oikeas­taan ne rahat nyt vaan kuu­luu meil­le -> huol­to­var­muus jne…)

    Kiva­han noi­ta sano­ja on pyö­ri­tel­lä mut­ta nyt tar­vit­si­si las­kel­mat ettei jää esson­baa­rin puheik­si. Eli

    1) Kan­sal­li­nen tuki vuo­den 2016 bud­je­tis­sa 972 mil­joo­naa euroa. Nyt las­kel­ma miten täl­lä rahal­la kerä­tään kah­den vuo­den varas­tot. Suo­ma­lai­set käyt­tä­vät elin­tar­vik­kei­siin täl­lä het­kel­lä rei­lun kym­me­nen mil­jar­dia joten yhdel­lä kah­des­kym­me­nes­osal­la pär­jää­mi­nen vaa­tii kyl­lä taitoa. 

    2) Reser­vi­läi­set maan­vil­je­li­jöi­nä on haus­ka aja­tus samoin kuin se että trak­to­rit lunas­tet­tai­siin val­tiol­le vai­ko perä­ti sosia­li­soi­tai­siin. Toki yrit­tä­jäl­lä on elin­kei­non alas­ajo­ti­lan­tees­sa sen­tään joku mää­räys­val­ta omaisuuteensa. 

    3) Mil­lä las­kel­mal­la kan­sal­li­nen tuki 972 mil­joo­naa riit­tää maa­ta­lou­den suo­raan työl­lis­tä­mien noin 70 000 hen­ki­lön työt­ty­myys­kor­vauk­siin + välil­li­ses­ti noin 15 000 maa­ta­lous­kau­pan ket­jus­sa työs­ken­te­le­vien kor­vauk­siin. Elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­des­ta osa jäi­si hen­kiin kos­ka raa­ka-ainet­ta sai­si ulko­mail­ta. Arvoi­daan siel­tä ala­sa­jet­ta­vak­si 20 000 hen­gen työt. 

    Yhteen­sä siis 105 000 hen­ki­löä. 972 mil­joo­naa jaet­tu­na tasan täl­le mää­räl­le on noin 9500 euroa / vuo­si eli 791 euroa / kk. Lisäk­si mii­nus­puo­lel­le pitää las­kea mene­te­tyt vero­tu­lot, arvioi­daan tähän 667 mil­joo­naa euroa. 

    Ai niin ja se tuki oli jo käy­tet­ty nii­hin varmuusvarastoihin. 

    Kuten sanot­tu en pidä maa­ta­lous­tuis­ta sen enem­pää kuin muis­ta­kaan tuki­här­ve­leis­tä mut­ta uskot­ta­va mal­li vaa­tii luvut tis­kiin. Mie­luus­ti saa esit­tää oikeam­man laskelman.

  159. ano­nyy­mi: Voi näh­dä, mut­ta se ei vält­tä­mät­tä ole tot­ta. Muis­ta­kin puo­lueis­ta voi­daan näh­dä kai­ken­lais­ta, todempaakin.

    Voi hyvin olla, että joku muu puo­lue puo­lus­taa palk­ka­työ­läis­ten etu­ja tehok­kaam­min — näkö­kul­mas­ta riip­puen. Täs­tä riip­pu­mat­ta SDP:n (ja monen muun­kin puo­lu­een) ongel­mak­si jää, että vies­ti sii­tä, että saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta ei lei­ka­ta, ei sovi yhteen sel­lai­sen vies­tin kans­sa, että luon­non­suo­je­lusyis­tä talou­del­le pitäi­si aset­taa monis­sa koh­dis­sa jarruja.

  160. Ahis­taa:
    Lin­ko­lan argu­men­toin­ti on huo­noa, kos­ka hän ei ole jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti tut­ki­nut ilmei­ses­ti oikein mitään. Hän ei myös­kään ola altis­ta­nut poh­dis­ke­lu­jaan jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti kritiikille.

    Lin­ko­lan ana­lyy­si­puo­li on minus­ta ollut alus­ta asti moit­teet­to­man tark­ka­nä­köis­tä ja hyvään ana­lyy­siin perus­tu­vaa. Hänen toi­men­pi­de-ehdo­tuk­sen­sa ovat olleet ongel­mal­li­sem­pia. Lin­ko­la on esit­tä­nyt mie­li­pi­teen­sä kir­jois­saan ja muu­al­la (radi­kaa­leim­mat­kin aja­tuk­set mitään peit­te­le­mät­tä ja kau­nis­te­le­mat­ta), joten ne ovat olleet kritisoitavissa.

    Lin­ko­la pitää ihmi­siä eläi­mi­nä ja luu­lee sik­si muun muas­sa, että ihmis­ten mää­rä lisään­tyy, kun­nes tör­mä­tään eko­lo­gi­seen sei­nään. Sit­ten seu­raa mas­sa­kuo­le­ma ja ehkä sukupuutto. 

    Lin­ko­la on mureh­ti­nut pal­jon jo sitä, että luon­to kuo­lee suu­rel­ta osin jo tuon kuvai­le­ma­si pro­ses­sin alku­puo­lel­la. Ihmi­sen suku­puut­toon hän on suh­tau­tu­nut aika neut­raa­lis­ti, kuin min­kä tahan­sa yksit­täi­sen lajin suku­puut­toon. Hän saat­taa pitää ihmi­sen suku­puut­toa jopa hyvä­nä asia­na, kos­ka niin muu luon­to säästyisi.

    Jos hän oli­si vai­vau­tu­nut per­he­ty­mään asi­aan ja väi­tel­lyt asian­tun­ti­joi­den kans­sa, hän oli­si saa­nut sel­vil­le, että syn­ty­vyys on las­ke­nut lähes kai­kial­la alle kah­den per nai­nen tai var­sin lähelle.

    On vai­vau­tu­nut ja pereh­ty­nyt. Hän var­maan­kin tie­tää ihmis­mää­rän kas­vu­käy­rän hie­man keven­ty­neen, mut­ta näkee toden­nä­köi­ses­ti edes­sään edel­leen luon­non ja ilmas­ton toi­vot­to­man nopean tuhoutumisen.

    Tämä siis on vain yksi esi­merk­ki – vaik­ka­kin aika ikä­vä– Lin­ko­lan yksi­tyi­sa­jat­teun ongelmista.

    Jos Lin­ko­la tie­täi­si, että ihmi­nen ei ole eläin, joka lisään­tyy ainoa­na raja­naan resurs­sien riit­tä­vyys, hän oli­si voi­nut saa­da aikaan ihan hyvää nyky-yhteis­kun­nan kri­tiik­kiä. Onhan hän erin­omai­nen kirjoittaja.

    Mut­ta kun ei niin ei.

    Ihmis­la­ji lisään­tyy edel­leen, ja kulu­tus­tot­tu­muk­set lisään­ty­vät eri­tyi­ses­ti kehit­ty­vis­sä mais­sa. En usko että Lin­ko­la kat­soo nyky­ti­lan­teen ole­van ongel­ma­ton, vaan ehkä jopa aiem­paa vakavampi.

  161. Pek­ka T.: En kai­van­nut link­ke­jä joil­le­kin englan­nin­kie­li­sil­le sivuil­le, jois­sa todis­tel­laan jotain, tai sit­ten ei. Luen englan­tia sen ver­ran hitaas­ti, etten viit­si näh­dä suur­ta vai­vaa tode­tak­se­ni (taas ker­ran), että mitään uut­ta ei nyt­kään ilmennyt.

    Toi­voin, että joku argu­men­toi­si asial­li­ses­ti nurin Lin­ko­lan väit­teet, sil­lä sehän kuu­lem­ma on niin (nimi­merk­ki “Ahis­taa”) lap­sel­li­sen help­poa, että sen osaa teh­dä lukio­lai­nen­kin. Voi­si­ko siis joku näis­tä tie­tä­vis­tä nimi­mer­keis­tä vai­vau­tua moi­sen pik­ku jutun tekemään? 

    Lin­ko­la-kriit­tis­tä kir­jal­li­suut­ta­han nyt on ole­mas­sa aika pal­jon­kin, mut­ta se on laa­dul­taan aika epä­ta­sais­ta. Omas­ta puo­les­ta­ni voin suo­si­tel­la pian kym­me­nen vuo­den takais­ta kokoo­ma­teos­ta Lin­ko­lan aja­ma­na, ja sii­tä eri­tyi­ses­ti Tapa­ni Kil­pe­läi­sen ja Vil­le Läh­teen artik­ke­lei­ta. Kie­li on suo­mi ja ilmai­su on tiivistä.

  162. Hel­sin­ki hoi älä jätä:
    Yhteen­sä siis 105 000 hen­ki­löä. 972 mil­joo­naa jaet­tu­na tasan täl­le mää­räl­le on noin 9500 euroa / vuo­si eli 791 euroa / kk. Lisäk­si mii­nus­puo­lel­le pitää las­kea mene­te­tyt vero­tu­lot, arvioi­daan tähän 667 mil­joo­naa euroa. 

    Mitä jos vain mak­set­tai­siin kai­kil­le suo­ma­lai­sil­le 9500 euroa vuo­des­sa kan­sa­lais­palk­kaa, niin oli­si aina­kin tasapuolista.

  163. Hel­sin­ki hoi älä jätä: uskot­ta­va mal­li vaa­tii luvut tis­kiin. Mie­luus­ti saa esit­tää oikeam­man laskelman. 

    Et nyt oikein ymmärrä.

    JOs maa­ta­lou­den tuot­ta­ma arvon­li­sä on nega­tii­vi­nen, kute se on, niin se on ihan sama kuin­ka nii­tä las­kel­mia pyö­ri­te­tään, tap­piol­le jää aina.

    Toi­sin sanoen jos toi­mia­la *kulut­taa* enem­män väli­pa­nok­sia mikä on sen tuo­tan­non *Arvo*, niin mikään mää­rä luku­jen­pyö­ri­tys­tä ei muu­ta sitä toiseksi.

    Kui­ten­kin muu­ta­mia pointteja:
    “1) Kan­sal­li­nen tuki vuo­den 2016 bud­je­tis­sa 972 mil­joo­naa euroa. Nyt las­kel­ma miten täl­lä rahal­la kerä­tään kah­den vuo­den varas­tot. Suo­ma­lai­set käyt­tä­vät elin­tar­vik­kei­siin täl­lä het­kel­lä rei­lun kym­me­nen mil­jar­dia joten yhdel­lä kah­des­kym­me­nes­osal­la pär­jää­mi­nen vaa­tii kyl­lä taitoa. ”

    Ensin­nä­kin kan­sal­li­nen tuki ei ole ainoa tuki­muo­to. Esi­mer­kik­si maa­jus­sie eläk­kei­siin menee muis­taak­se­ni ulko­muis­tis­ta noin 200 milj/vuosi.

    Toi­sek­si, krii­sia­ja ruo­ka­ko­rin kes­ki­hin­ta voi var­maan olla aika pal­jon alem­pi mitä rau­han ajan.Jos ruo­ka­ka­ko­ris­ta jäte­tään pois 90% lihas­ta, kaik­ki mai­to­tuot­teet, kaik­ki val­mis­ruo­at, kaik­ki kalat ja vie­lä kaik­ki puo­li­val­mis­teet ja saa­tu­jen kalo­rien mää­rää las­ke­taan, niin kyl­lä se korin hin­ta tulee ropis­ten alas. Toi­sin sanoen tuol­lai­sel­la nykyi­sel­lä koko­nais­lu­vul­la ei tee yhtään mitään.

    Kol­man­nek­si, et jak­sa­nut uhra­ta aja­tus­ta reser­vi­läi­syy­teen perus­tu­vaa maa­ta­lou­teen. Se ei tie­ten­kään yllä­tä. On aika sel­vää että jos puhu­taan krii­sia­jan var­muus­va­ras­tois­ta, niin jär­jes­tä­jän täy­tyy olla jul­ki­nen sek­to­ri eli suun­ni­tel­ma­ta­lou­den puo­lel­le men­naan niin että rai­a­kaa, kos­ka kenen­kään mark­ki­na­toi­mi­jan ei kan­na­ta min­kään­lai­sia varas­to­jaa pitää. Itse var­muus­tuo­tan­non­han voi­si ostaa vapail­ta mark­ki­noil­ta, kyl­lä­hän maa­han maan­vil­je­li­jöi­tä jäisi.

    Kol­man­nek­si, mil­lä ihmeen perus­teel­laa kaik­ki maa­ta­lou­des­saa työs­ken­te­le­vät jäi­si­vät heti työt­tö­mik­si? Ihan äly­tön ole­tus. Ensin­nä­kin lähel­lä elä­kei­kää ole­vaat maa­jus­sit “saat­to­hoi­det­tai­siin” eläk­keel­le saak­ka. Maan­vil­je­li­jöi­den kes­ki-ikä on muis­taak­se­ni aika kor­kea, tämä­kin ongel­ma siis rat­ke­ai­si koh­tuul­li­sen nopeas­ti itsek­seen, jos lope­tet­tai­siin tukien myön­tä­mi­nen vaik­ka­pa uuusil­le viljelijöille.

    Suo­mes­sa tilo­jen mää­rä on muis­taak­se­ni puo­lit­tu­nut EU-aika­na, ovat­ko kaik­ki lopet­taa­neet jää­neet todel­la­kin työttömiksi?

    Kuten sanot­tu en pidä maa­ta­lous­tuis­ta sen enem­pää kuin muis­ta­kaan tukihärveleist’ ”

    Niin, niin, joo­pa joo. Jos tuke­mal­la saa­dan aikaan kes­tä­vää talous­kas­vu­aa, niin mik­sei saa­man tien tue­ta ihan kaik­kea, mikä ei Suo­mes­sa enää kan­na­ta? Pis­te­tään mil­jar­di vaik­ka­pa teks­tii­li­teo­li­suu­teen, saa­daaan kak­si mil­jar­dia takaisin!

  164. Ahis­taa:
    Lin­ko­lan argu­men­toin­ti on huo­noa, kos­ka hän ei ole jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti tut­ki­nut ilmei­ses­ti oikein mitään. Hän ei myös­kään ola altis­ta­nut poh­dis­ke­lu­jaan jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti kritiikille.

    Lin­ko­la pitää ihmi­siä eläi­mi­nä ja luu­lee sik­si muun muas­sa, että ihmis­ten mää­rä lisään­tyy, kun­nes tör­mä­tään eko­lo­gi­seen sei­nään. Sit­ten seu­raa mas­sa­kuo­le­ma ja ehkä sukupuutto. 

    Jos hän oli­si vai­vau­tu­nut per­he­ty­mään asi­aan ja väi­tel­lyt asian­tun­ti­joi­den kans­sa, hän oli­si saa­nut sel­vil­le, että syn­ty­vyys on las­ke­nut lähes kai­kial­la alle kah­den per nai­nen tai var­sin lähelle.

    Tämä siis on vain yksi esi­merk­ki – vaik­ka­kin aika ikä­vä– Lin­ko­lan yksi­tyi­sa­jat­teun ongelmista.

    Jos Lin­ko­la tie­täi­si, että ihmi­nen ei ole eläin, joka lisään­tyy ainoa­na raja­naan resurs­sien riit­tä­vyys, hän oli­si voi­nut saa­da aikaan ihan hyvää nyky-yhteis­kun­nan kri­tiik­kiä. Onhan hän erin­omai­nen kirjoittaja.

    Mut­ta kun ei niin ei.

    Lin­ko­laa tava­taan moit­tia sii­tä, että hän ei ole tie­de­mies eikä tut­ki­ja (eikä siis voi­si päte­väs­ti sanoa asiois­ta yhtään mitään). No, ei ole­kaan — hän on ajat­te­li­ja, ja sel­lai­se­na hyvin vaikuttava. 

    Puut­tu­mat­ta edel­lä ole­van yksi­tyis­koh­tiin (Juho Laa­tu näyt­tää sen jo päte­väs­ti teh­neen) totean vain, että Lin­ko­la­han on aivan oikeas­sa sii­nä, että ihmi­siä on lii­kaa. Se on yksi ihmis­kun­nan suu­ris­ta haas­teis­ta, ja eri­tyis­tä vai­keus­as­tet­ta sil­le antaa sen kyt­key­ty­mi­nen yhteen mui­den ihmis­kun­nan suur­ten haas­tei­den kanssa.

    Lin­ko­lan yliol­kai­sen vähek­sy­mi­sen sijas­ta voi­sim­me toti­ses­ti miet­tiä rat­kai­su­ja nii­hin ongel­miin, jois­sa hän osuu asioi­den ytimeen.

  165. Tom­mi Uscha­nov: Lin­ko­la-kriit­tis­tä kir­jal­li­suut­ta­han nyt on ole­mas­sa aika pal­jon­kin, mut­ta se on laa­dul­taan aika epä­ta­sais­ta. Omas­ta puo­les­ta­ni voin suo­si­tel­la pian kym­me­nen vuo­den takais­ta kokoo­ma­teos­ta Lin­ko­lan aja­ma­na, ja sii­tä eri­tyi­ses­ti Tapa­ni Kil­pe­läi­sen ja Vil­le Läh­teen artik­ke­lei­ta. Kie­li on suo­mi ja ilmai­su on tiivistä.

    Kii­tos täs­tä vinkistä!

  166. Suu­rel­la tyy­ty­väi­syy­del­lä totean, että näkö­jään myös Kal­lion kuplaan kan­tau­tuu vies­tiä, että maa­il­ma ei ehkä jatkossa
    ole­kaan auto­maat­ti­ses­ti yksi­sar­vi­sia, sateen­kaa­ria ja ilois­ta urbaa­nia pöhinää.

    On myös havait­ta­vis­sa, että tule­vien koet­te­le­mus­ten suu­ruus­luok­kaa ei osa­ta tai halu­ta hah­mot­taa. Me tääl­lä ske­nes­sä viit­taam­me “yli­mää­räi­sen uutis­lä­he­tyk­sen” jäl­kei­seen aikaan, maa­il­mal­la suo­si­taan akro­nyy­miä SHTF, ja se on jotain aivan muu­ta kuin se, että ulko­maan kaup­pa takel­te­lee ja jou­du­taan ehkä säännöstelyyn.

    SHTF tar­koit­taa totaa­lis­ta tuhoa kaik­kial­la. Urbaa­ni pöhi­nä muut­tuu paris­sa päi­väs­sä kuo­lon­ko­ri­nak­si. Hel­sin­ki ei sel­viä oikeas­taan paria­kaan päi­vää. Kaik­ki hätä­ti­la­suun­ni­tel­mat näyt­tä­vät läh­te­vän sii­tä, että säh­kön­ja­ke­lu saa­daan pian edes vält­tä­väs­ti palau­tet­tua. Tus­kin saa­daan. Vet­tä ei tule eikä mene. Polt­toai­net­ta autoi­hin ei saa­da säi­liöis­tä. Jano yltyy ja pas­ka­vuo­ret kas­va­vat. Kyl­me­nee. Pian ruo­at on syö­ty. Kau­poil­la ei ole suu­ria kes­kus­va­ras­to­ja. JIT on tuhon­nut kaik­ki pus­ku­rit. Epä­toi­voi­set ihmi­set ryh­ty­vät epä­toi­voi­siin tekoi­hin. Olem­me saa­neet näh­dä tätä Alep­pos­sa ja New Orlean­sis­sa, ehkä myös Gazas­sa. Kai­kis­sa näis­sä on totaa­lis­ta tuhoa lie­ven­tä­nyt ainoas­taan se, että ne ovat olleet vain kata­stro­fin saa­ria ympä­ril­lä toi­mi­van yhteis­kun­nan meres­sä . SHTF ympä­ril­lä ei ole toi­mi­vaa, kata­stro­fis­ta huo­leh­ti­vaa yhteisöä.

    Hel­sin­kiä ei voi tyh­jen­tää. Jos auton tank­ki on täyn­nä, sil­lä pää­see jon­ne­kin Oulun taak­se, mut­ta väy­lät ovat tukos­sa jo pal­jon ennen. Jot­kut pää­se­vät tyh­jäl­le ja kyl­mäl­le kesä­mö­kil­leen, mut­ta siel­lä sen­tään on mah­dol­li­suus. Hel­sin­gis­sä ei ole. Jos mil­joo­na ihmis­tä saa­daan­kin pois Uuden­maan pel­loil­le istu­maan, miten hei­dän siel­lä sit­ten käy?

    Meil­lä tääl­lä bön­del­lä on vet­tä. Vie­res­sä­ni on iso jär­vi. Pas­ka­huusi­kin löy­tyy vie­lä pihan peräl­tä aivan käyt­tö­val­mii­na. Meil­lä on puu­hel­lo­ja, kamii­noi­ta, tak­ko­ja, ja meil­lä on puu­ta jota pol­taa. Meil­lä on myös työ­ka­lu­ja teh­dä lisää pui­ta. Meil­lä on puu­tar­ho­ja, peru­na­pel­to­ja, kalaa, hir­viä ja peu­ro­ja, sie­niä ja mar­jo­ja ym. Elä­mä ei oli­si leve­ää, ja parin vuo­den pääs­tä oli­sim­me ehkä kaik­ki aika lai­ho­ja kave­rei­ta, mut­ta suu­rin osa meis­tä oli­si hen­gis­sä urbaa­nin pöhi­nän oles­sa enää urbaa­nien libe­raa­lien ruu­mii­ta syö­nei­den rot­tien viki­nää. Sit­ten ne alkai­si­vat syö­dä toisiaan.

    Ja meil­lä on tosi­aan nii­tä asei­ta­kin. Minä en esi­mer­kik­si ollen­kaan suh­tau­tui­si rau­hal­li­ses­ti, jos sil­loin pihaa­ni ryö­mi­si näl­kiin­ty­nyt ja puo­li­kuol­lut urbaa­ni pöhi­si­jä vaa­ti­maan osaan­sa eväis­tä­ni sen­kin jäl­keen, kun hän on vuo­si­kau­det pil­kan­nut ja hal­vek­si­nut minua pie­nen mie­len­sä suu­rim­mal­la intensiteetillä.

  167. Pek­ka T.: Lin­ko­laa tava­taan moit­tia sii­tä, että hän ei ole tie­de­mies eikä tut­ki­ja (eikä siis voi­si päte­väs­ti sanoa asiois­ta yhtään mitään).

    Voi olla, että tuol­lai­sia moit­ti­joi­ta on. Minä en kuu­lu hei­hin kuten voi lukea vies­tis­tä­ni. En myös­kään kuu­lu nii­hin, jot­ka esit­tä­vät Lin­ko­las­ta “yli­mal­kais­ta” kritiikkiä.

    Mut­ta eikö­hän tämä ollut tässä.

  168. Cati­li­na:
    Ja meil­lä on tosi­aan nii­tä asei­ta­kin. Minä en esi­mer­kik­si ollen­kaan suh­tau­tui­si rau­hal­li­ses­ti, jos sil­loin pihaa­ni ryö­mi­si näl­kiin­ty­nyt ja puo­li­kuol­lut urbaa­ni pöhi­si­jä vaa­ti­maan osaan­sa eväis­tä­ni sen­kin jäl­keen, kun hän on vuo­si­kau­det pil­kan­nut ja hal­vek­si­nut minua pie­nen mie­len­sä suu­rim­mal­la intensiteetillä. 

    Mää­rit­te­le vähän tar­kem­min urbaa­ni pöhi­si­jä. Voi­si­ko esim lää­kä­rik­si opis­ke­le­va olla sellainen?
    Ja ker­ro mis­sä päin maa­seu­tua voi opis­kel­la lääkäriksi?

  169. Cati­li­na: Ja meil­lä on tosi­aan nii­tä asei­ta­kin. Minä en esi­mer­kik­si ollen­kaan suh­tau­tui­si rau­hal­li­ses­ti, jos sil­loin pihaa­ni ryö­mi­si näl­kiin­ty­nyt ja puo­li­kuol­lut urbaa­ni pöhi­si­jä vaa­ti­maan osaan­sa eväis­tä­ni sen­kin jäl­keen, kun hän on vuo­si­kau­det pil­kan­nut ja hal­vek­si­nut minua pie­nen mie­len­sä suu­rim­mal­la intensiteetillä.

    Elä­mä on epä­oi­keu­den­mu­kais­ta mut­ta lopul­ta käsi­tys­ky­vyn ylit­tä­väs­sä kata­stro­fis­sa oikeaus­koi­set pal­ki­taan ja vää­rin­te­ki­jät jou­tu­vat ties min­ne. Mis­sä­kö­hän olen kuul­lut tämän aikai­sem­min?.

    Tää on vii­mei­nen tais­to ‑pat­ter­nit ovat luul­ta­vas­ti yhtä van­ho­ja kuin inhi­mil­li­nen kult­tuu­ri, mut­ta vähän yllät­täen hurs­kaat tun­tu­vat ole­van vuo­si­tu­han­nes­ta toi­seen vähem­mis­tös­sä sitä vii­meis­tä tilien tasaus­ta odottelemassa. 

    Toi­sek­seen, sel­lai­nen intui­tii­vi­ses­ti ymmär­ret­tä­vä käsi­tys että kata­stro­fit ovat tuhoi­sim­pia nime­no­maan tek­nis­ty­neel­le urbaa­nil­le kult­tuu­ril­le ei luku­jen valos­sa pidä paik­kaan­sa. YK:n tilas­to­jen mukaan 1970–2008 95% luon­non­ka­ta­stro­fien kuo­lo­nuh­reis­ta oli muu­al­ta kuin kor­kean elin­ta­son mais­ta. Esi­mer­kik­si sisäl­lis­so­ta jos­sain Sier­ra Leo­nes­sa on aivan eri asia kuin enti­ses­sä Jugoslaviassa.

    Kol­man­nek­si, paluu suve­ree­nei­hin per­he­ryh­mä- hei­mo- tai pääl­lik­kö­kun­tayh­tei­söi­hin val­tion romah­taes­sa on romant­ti­nen kli­see, eikä edes rea­lis­ti­nen huo­mioi­den että val­tioon on väki­val­ta sisään­ra­ken­net­tu­na, kuten myös val­mius käyt­tää sitä. Suo­mes­sa­kin vajaan sadan vuo­den takai­set sisäl­lis­so­dan aikai­set ja jäl­kei­set tapah­tu­mat osoit­ta­vat että krii­siai­ka­na val­tios­ta ulos­jät­täy­ty­jien hen­gis­sä­säi­ly­mi­sen kan­nal­ta on täy­sin kes­keis­tä että val­tiol­la on tin­ki­mät­tö­miä lail­li­suusih­mi­siä eli yleen­sä nii­tä samo­ja nös­sö­jä libe­raa­le­ja demo­kraat­te­ja ynnä mui­ta urbaa­ne­ja pöhi­si­jöi­tä jot­ka “suh­tau­tu­vat rau­hal­li­ses­ti” vaik­ka SHTF-kul­til­la oli­si mopo pääs­syt­kin keulimaan.

  170. Jos oli­sin Soi­nin­vaa­ra, saat­tai­sin hiu­kan huo­les­tua sii­tä, että Cat­li­na yhtääl­tä saar­naa vihaa­van­sa blo­gin pitä­jää ja sen kom­men­taat­to­rei­ta (esim. http://oi64.tinypic.com/25iace1.jpg) ja toi­saal­ta ylpei­lee asear­se­naa­lil­laan ker­toen ole­van­sa val­mis käyt­tä­mään sitä. Toi­vot­ta­vas­ti kysei­nen hen­ki­lö osaa käsi­tel­lä pet­ty­myk­sen­sä, jos ja kun hänen ennus­ta­man­sa ske­naa­riot eivät toteudukaan.

    Mitä ennus­tuk­siin muu­ten tulee, itse viih­tyi­sin post-apo­ka­lyp­ti­ses­sä kau­pun­gis­sa mitä par­haim­min. Post-apo­ka­lyp­ti­nen maa­seu­tu taas kuu­los­taa mel­koi­sen nyn­ny­mäi­sel­tä valin­nal­ta. Eihän siel­lä oli­si edes kun­non pöhinää.

  171. Voi­si­ko siel­lä maa­seu­dul­la kui­ten sen ver­ran ope­tel­la käyt­tä­mään näi­tä kau­pun­ki­lais­ten höpö­tyk­siä (kuten Google Map­sia), että huo­mai­si kuin­ka jopa suu­rim­pien­kin kau­pun­kiem­me välit­tö­mäs­tä lähei­syy­des­tä löy­tyy make­aa vettä? 

    Joten ei tar­vit­se pelä­tä, että kaik­ki hel­sin­ki­läi­set tun­ki­si­vat heti bön­del­le juo­maan tei­dän kal­li­sar­voi­set jär­ven­ne tyhjiksi 😉

    Janoon kuo­le­mi­nen ei tääl­lä Suo­mes­sa ihan heti nouse kuo­lin­syyk­si nume­ro 1.

  172. Toi­sek­seen, sel­lai­nen intui­tii­vi­ses­ti ymmär­ret­tä­vä käsi­tys että kata­stro­fit ovat tuhoi­sim­pia nime­no­maan tek­nis­ty­neel­le urbaa­nil­le kult­tuu­ril­le ei luku­jen valos­sa pidä paik­kaan­sa. YK:n tilas­to­jen mukaan 1970–2008 95% luon­non­ka­ta­stro­fien kuo­lo­nuh­reis­ta oli muu­al­ta kuin kor­kean elin­ta­son mais­ta. Esi­mer­kik­si sisäl­lis­so­ta jos­sain Sier­ra Leo­nes­sa on aivan eri asia kuin enti­ses­sä Jugoslaviassa.

    Kol­man­nek­si, paluu suve­ree­nei­hin per­he­ryh­mä- hei­mo- tai pääl­lik­kö­kun­tayh­tei­söi­hin val­tion romah­taes­sa on romant­ti­nen kli­see, eikä edes rea­lis­ti­nen huo­mioi­den että val­tioon on väki­val­ta sisään­ra­ken­net­tu­na, kuten myös val­mius käyt­tää sitä. Suo­mes­sa­kin vajaan sadan vuo­den takai­set sisäl­lis­so­dan aikai­set ja jäl­kei­set tapah­tu­mat osoit­ta­vat että krii­siai­ka­na val­tios­ta ulos­jät­täy­ty­jien hen­gis­sä­säi­ly­mi­sen kan­nal­ta on täy­sin kes­keis­tä että val­tiol­la on tin­ki­mät­tö­miä lail­li­suusih­mi­siä eli yleen­sä nii­tä samo­ja nös­sö­jä libe­raa­le­ja demo­kraat­te­ja ynnä mui­ta urbaa­ne­ja pöhi­si­jöi­tä jot­ka “suh­tau­tu­vat rau­hal­li­ses­ti” vaik­ka SHTF-kul­til­la oli­si mopo pääs­syt­kin keulimaan. 

    Täs­sä on tie­tys­ti ymmär­ret­tä­vä sekin, että perheryhmä‑, hei­mo- tai pääl­lik­köyh­teis­kun­nil­la täl­lä maa­pal­lol­la pys­ty­tään pitä­mään hen­gis­sä ehkä mil­jar­di asu­kas­ta eli vuo­den 1800 väki­lu­ku tai alle­kin. Jos nyky­ai­kai­nen yhteis­kun­ta romah­taa glo­baa­lis­ti 80% ihmi­sis­tä kuo­lee näl­kään ja kul­ku­tau­tei­hin aika nopeasti.

    Kun vaih­toeh­toi­na on joko jouk­ko­tu­ho tai yhteen­liit­ty­mi­nen uusi yhteis­kun­ta­jär­jes­tys syn­tyy aika nopeas­ti uudel­leen alueil­la, jois­sa se on vallinnut. 

    Tämä on näh­ty esi­mer­kik­si sisäl­lis­so­dis­sa, jot­ka rau­nioit­ti­vat Bal­ka­nia, mut­ta uudet yhteis­kun­nat muo­dos­tui­vat aika nopeas­ti, samoin Sak­sas­ta suu­ri osa tuhou­tui toi­ses­sa maa­il­man­so­das­sa, mut­ta jär­jes­täy­ty­nyt yhteis­kun­ta toi­pui nopeasti.

    Toki hei­mo­yh­teis­kun­taan voi­daan romah­taa mais­sa, jois­sa ei ole kos­kaan kau­pun­gis­tut­tu ja jois­sa yhteis­kun­ta on heik­ko, kuten vaik­ka Soma­lias­sa tai Afga­nis­ta­nis­sa. Syy­ria ja Irak ovat sit­ten tuos­ta välistä.

  173. Pöhi­nää tar­vi­taan aina: ..ja toi­saal­ta ylpei­lee asear­se­naa­lil­laan ker­toen ole­van­sa val­mis käyt­tä­mään sitä. Toi­vot­ta­vas­ti kysei­nen hen­ki­lö osaa käsi­tel­lä pet­ty­myk­sen­sä, jos ja kun hänen ennus­ta­man­sa ske­naa­riot eivät toteudukaan.

    No oikeas­ti nämä muka­nil­lit­tä­jät ovat nii­tä joil­le krii­sin tul­len ensim­mäi­se­nä ollaan jaka­mas­sa Man­ner­hei­min­ris­te­jä suo­ri­tuk­sis­ta jot­ka meil­tä urbaa­neil­ta pul­la­mös­sö­li­be­raa­leil­ta ei ihan irtoa. Maa­kun­nan met­säs­tys­a­seet ovat se vii­mei­nen asia jos­ta kan­nat­taa olla huo­lis­saan, ellei sit­ten ase­kult­tuu­rin ukkoutumisesta.

    Lopun aikoi­na käy­tä­vä kaik­kien sota kaik­kia vas­taan on kui­ten­kin aika vaa­ra­ton fetissi.

  174. spot­tu: krii­siai­ka­na val­tios­ta ulosjättäytyjien

    Yksi ame­rik­ka­lai­nen reaa­li­sur­vi­va­lis­ti sum­ma­si oman stra­te­gian­sa joten­sa­kin näin: ‘Asun kes­ki­ko­koi­ses­sa kau­pun­gis­sa, jos­sa on toi­mi­va polii­si­lai­tos ja kan­sal­lis­kaar­tin ase­va­rik­ko, ja olen kau­pun­gin joka iki­sen hyvä­ve­li­ker­hon aktii­vi­nen ja arvos­tet­tu jäsen. Jos joku sel­vi­ää SHTF:stä, niin minä ja kave­ri­ni.’ Sanoi­sin, että tämä on astet­taa rea­lis­ti­sem­paa kuin kuvi­tel­ma, että sel­viän, kun vetäy­dyn mökil­le­ni pys­sy­je­ni ja ruo­ka­va­ras­ton kans­sa. Käsit­teet ‘ham­straa­ja’, ‘pet­tu­ri’ ja ‘kent­tä­oi­keus’ voi halu­tes­saan googla­ta, jos on vai­kea hah­mot­taa, miten käy epä­so­si­aa­li­sel­le yksi­löl­le anka­ras­sa kriisitilanteessa.

  175. Cati­li­na:

    Meil­lä tääl­lä bön­del­lä on vet­tä. Vie­res­sä­ni on iso jär­vi. Pas­ka­huusi­kin löy­tyy vie­lä pihan peräl­tä aivan käyt­tö­val­mii­na. Meil­lä on puu­hel­lo­ja, kamii­noi­ta, tak­ko­ja, ja meil­lä on puu­ta jota pol­taa. Meil­lä on myös työ­ka­lu­ja teh­dä lisää pui­ta. Meil­lä on puu­tar­ho­ja, peru­na­pel­to­ja, kalaa, hir­viä ja peu­ro­ja, sie­niä ja mar­jo­ja ym. Elä­mä ei oli­si leve­ää, ja parin vuo­den pääs­tä oli­sim­me ehkä kaik­ki aika lai­ho­ja kave­rei­ta, mut­ta suu­rin osa meis­tä oli­si hen­gis­sä urbaa­nin pöhi­nän oles­sa enää urbaa­nien libe­raa­lien ruumiit 

    Ja jos kaik­ki 5,5 mil­joo­naa ihmi­sis­tä eläi­si­vät nykyis­tä elä­mään­sä maa­seu­dul­la, niin ne peu­rat, hir­vet ja kalat oli­si­vat äkkiä lopussa.

    P.S Hel­sin­ki on meren ran­nal­la. Suo­laa­han sii­nä on, mut­ta jos tin­ka tulee, niin suo­la kyl­lä voi­daan erot­taa meri­ve­des­tä. Eikä enää ole kama­lan kal­lis­ta­kaan. Hal­vem­paa kuin Jyväs­ky­län vesi 😛

  176. Väis­tö­alue on edel­leen ole­mas­sa, ja se on nyt “lähiym­pä­ris­tös­sä”, eli käy­tän­nös­sä uuden­maan pel­loil­la. Kuvit­te­le nyt. Noin mil­joo­na ihmis­tä pel­loil­le ensin siir­ty­mäs­sä, ja sit­ten siel­lä kököt­tä­mäs­sä. New Orlean­sin eva­kuoin­ti pal­jon pie­nem­mäl­lä väki­mää­räl­lä oli täy­si fias­ko, ja siel­lä sen­tään oli val­ta­va kehit­ty­nyt yhteis­kun­ta ympä­ril­lä. Hel­sin­gis­sä ei ole. Tilan­ne on, kuin USA eva­kuoi­tai­siin­kin NO:iin, jos­sa ei ole­kaan mitään. Uusi NO:n eva­kuoin­ti­suun­ni­tel­ma las­kee edel­leen sen varaan, että ympä­ril­lä on toi­mi­va yhteis­kun­ta. Entä­pä jos ei ole?

    Koi­ta nyt kuvi­tel­la mil­joo­na ihmis­tä haes­ke­le­mas­sa vesi­paik­kaa Uuden­maan pel­loil­la. Olet­ko tosis­sa­si? Kuin­ka ne huol­le­taan sin­ne? Nehän ovat siel­lä juu­ri­kin jon­kin takia. Kuin­ka ne siir­re­tään sin­ne? Suu­rem­pia­kin väki­jouk­ko­ja on näh­ty, mut­ta aina rau­han val­li­tes­sa ja ympä­ril­lä on aina ollut run­sas toi­mi­va infra. Näky­mä oli­si lähin­nä kuin Woods­toc­kis­ta, jos­sa siel­lä­kin oli ympä­ril­lä toi­mi­va ja kyke­ne­vä infra New Yor­kin osa­val­tios­sa . Tämä ei yksin­ker­tai­ses­ti onnis­tu. Käsi­tät­te sen itsekin.

    Nyt on lois­ta­van edus­ta­va ilma. Sel­lai­nen kes­ki­mää­räi­nen. Men­kää vii­kon­lo­puk­si jon­ne­kin pel­lol­le istu­maan. Vain olet­te siel­lä. Vain vii­kon­lo­pun. Muka­na se, mikä kas­siin mahtuu.

    Ja sit­ten se sähkö…

    Olet­te­ko te ihan oikeas­ti sitä miel­tä, että moi­ses­sa tilan­tees­sa minun pitäi­si vaan puo­lus­tau­tu­mat­ta antaa ruo­ka­ni ja elä­mä­ni teil­le, jot­ka oli­sit­te ryös­te­li­jöi­tä, ette­kä mitään muu­ta? Eikö tosi­aan tei­tä sil­loin sai­si ampua? Mik­si muka ei? Tehän olet­te aina koskemattomia.

  177. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Ja jos kaik­ki 5,5 mil­joo­naa ihmi­sis­tä eläi­si­vät nykyis­tä elä­mään­sä maa­seu­dul­la, niin ne peu­rat, hir­vet ja kalat oli­si­vat äkkiä lopussa.

    Joo. Näin se on. Ne resurs­sit kaik­ki­neen riit­tä­vät muu­ta­mal­le tuhan­nel­le, ja vai­ke­aa tekee sittenkin.

    Meri­ve­den desa­li­noin­ti? Ehkä glo­baa­lin krii­sin vesi­pu­lan rat­kai­su­na? Mis­sä maa­il­mas­sa sinä elät?
    Tosin Itä­me­ren vet­tä pys­tyi­si juo­maan suo­raan­kin, mut­ta sit­ten pitäi­si jää­dä sin­ne kaupunkiin.

  178. Mil­lai­siin krii­sei­hin pitäi­si val­mis­tau­tua: erilaisiin.
    Sur­vi­va­lis­tit ja osin reser­vi­läi­set muis­te­le­vat menneitä.
    Toki tek­no­yh­teis­kun­ta on monel­la taval­la haa­voit­tu­va ja ilmei­ses­ti aikai­nen lumi­myrs­ky sai­si maan sekaisin. 

    Suo­si­tel­ta­vaa luet­ta­vaa eteen­kin polii­ti­koil­le on Uudet kriisit:
    https://www.docendo.fi/myrskyn-silmassa-suomi-ja-uudet-kriisit.html

    Mitä lie Nokian vesi­krii­sis­tä on otet­tu opiksi?
    Ilmas­ton­muu­tos tuo myös kovin uuden­lai­sia ongel­mia kun myrs­ky­jen sika­na tul­vii uusis­sa koh­teis­sa. Itä­me­ren iso öljy­on­net­to­muus on lähin­nä ajan kysymys. 

    Info­so­taan ei aina­kaan keh­dat­tu varau­tua, eteen­kin kun ase­hul­lu ja saap­pai­ta har­jas­sa hal­li­tus­puo­lue tois­taa Puti­nin sano­maa isän­maal­li­ses­sa hen­ges­sä. Hei­tä ei hyvin käyt­tä­vät suva­kit keh­taa kut­sua sik­si mitä ovat. Sii­nä sodas­sa tykit eivät auta. 

    Puo­lue­jär­jes­tel­mä on myös huo­nos­ti varau­tu­nut uusiin uhkiin. Se ei ole mikään vaa­li­valt­ti. Yli­pää­tään tule­vai­suu­teen oli­si suun­tau­dut­ta­va jokai­ses­sa puo­lu­ees­sa nykyis­tä enemmän.

  179. Sit­ten täs­sä näyt­tää teil­lä ole­van pari sel­vää ajatusvääristymää.

    Minä­hän en puhu sii­tä, että minä aikoi­sin “läh­teä kor­peen”. Minä en nime­no­maan aio läh­teä yhtään mihin­kään. Se juu­ri on hom­man juju. Minä olen tääl­lä. Läh­ti­jöi­tä olet­te te, ja ilmi­sel­väs­ti aiot­te läh­teä ryös­te­le­mään, noin puheit­ten­ne perusteella.

    Se vesi on täl­lä het­kel­lä 50 met­rin pääs­sä. Minä voin poi­ke­ta siel­lä kos­ka haluan. Mon­ta­ko met­riä teil­lä on vesi­paik­kaan? Ole­te­taan, että aiot­te juo­da lie­väs­ti hypo­to­nis­ta Hel­sin­gin edus­tan meri­vet­tä. Sen voi teh­dä. Aiot­te­ko kävel­lä sitä vet­tä hake­maan pari ker­taa päi­väs­sä vai ase­tut­te­ko pysy­väs­ti ran­ta­vii­val­le. Ran­ta­vii­vaa tar­vi­taan noin tuhan­nen kilo­met­riä, mikä sinän­sä löy­tyy hel­pos­ti. Kuka ruok­kii tei­dät sin­ne? kau­pun­ki ei toi­mi. Säh­köä ei ole, autot eivät kul­je, eikä edes mis­sään ole mitään riit­tä­vää ruo­ka­mää­rää­kään. Kuka pitää tei­dät läm­pi­mi­nä? mihin jät­teen­ne hau­da­taan? Sel­lai­nen 10x10x5 kuu­tio­ta pas­kaa joka päivä.

    Tilan­ne ei ole ohi muu­ta­mas­sa päi­väs­sä. Pian näyt­tää sil­tä, että se ei ole ohi muu­ta­mas­sa vuo­des­sa­kaan. Miten te kom­mu­ni­koit­te siel­lä? huu­ta­mal­la? Mis­tä te tie­dät­te, kuka edus­taa “lail­lis­ta yhteis­kun­taa”, ja kuka on muu­ten vaan rosvo?

    Kyl­lä ne Hel­sin­gin eva­kuoin­ti­suun­ni­tel­mat ovat nime­no­maan eva­kuoin­ti­suun­ni­tel­mia, elik­kä mää­rän­pää­nä ovat Uuden­maan pel­lot? Ei siis vet­tä. Miten se huol­to? mis­tä autot, niil­le polt­toai­neet, ja ennen­kaik­kea tuo­ta­vat tar­vik­keet? Logis­tiik­ka vaa­ti­si, että tei­dän pitäi­si olla aina­kin suun­nil­leen yhdes­sä kasas­sa, tai parem­min­kin ympy­räs­sä. Hel­poin oli­si kai Han­ko-Hyvin­kää-Por­voo-tie. Väkeä on siis kaik­ki­neen 1,6 mil­joo­naa, joil­la kail­la on suun­nil­leen samat ongel­mat. Joil­la­kin on kat­to pään­sä pääl­lä, mut­ta ei säh­köä, polt­toai­net­ta eikä ruo­kaa. Tosi hie­noa. Tuol­la väki­mää­räl­lä sie­net on äkkiä syö­ty, eikä Lop­pi­jär­ven ran­taan kovin mon­taa ongel­le mah­du. Tosin ei teil­lä nii­tä onkia­kaan ole. Se on kuul­kaa menoa.

    Mei­tä on koko maa­kun­nas­sa 140 000 pal­jon suu­rem­mal­la alu­eel­la. Mitään todel­la suu­ria kau­pun­ke­ja ei ole.

    Pys­tym­me pär­jää­mään pal­jon kau­em­min, mut­ta tehän sanot­te sel­väs­ti, että se ei käy. Te olet­te muka yhteis­kun­ta, jon­ka ulko­puo­lel­la me omis­sa kodeis­sam­me oli­sim­me, joten tei­dän mie­les­tän­ne se mikä on meil­lä, kuu­luu­kin teil­le kent­tä­oi­keu­den uhal­la. Niinkö?

    Suu­ri­na näl­kä­vuo­si­na pahak­si tuhok­si kat­sot­tiin 20% kuol­lei­suut­ta. Yleen­sä se oli sii­nä 10% luok­kaa. Aika har­va kuo­li ihan näl­kään, sil­lä jotain syö­tä­vää tosi­aan oli. Sien­ten kerää­mi­nen piti tosin opet­taa, kun sitä ei tääl­lä oltu älyt­ty. Tau­dit vei­vät enem­män, ja yleen­sä ihmiskeskittymissä.

    Meil­tä kuo­le­vat nopeas­ti van­hat ja sai­raat. Jos näen synk­kiä pil­viä, voin hakea repul­li­sen Fure­sis Specia­le­ja, Mare­va­nia, ehkä Orlocia ja paria anti­bioot­tia, ja joku mum­mo voi pääs­tä vähän pitem­pään, mut­ta vuo­den pääs­tä meis­tä oli­si noin puo­let kuol­lut, kos­ka van­ho­ja ja sai­rai­ta on pal­jon. Mites luu­let­te teil­lä? Pal­jon­ko tei­tä on siel­lä pel­lol­la jäljellä?

    Mei­naat­te­ko, että siel­tä Uuden­maan pel­loil­ta jos­kus elä­vi­nä läh­tee 80–90% sin­ne läh­te­neis­tä? Minä en luule.

  180. Pet­te­ri: …

    jär­jes­täy­ty­nyt yhteis­kun­ta toi­pui nopeasti.

    Toki hei­mo­yh­teis­kun­taan voi­daan romah­taa mais­sa, jois­sa ei ole kos­kaan kau­pun­gis­tut­tu ja jois­sa yhteis­kun­ta on heik­ko, kuten vaik­ka Soma­lias­sa tai

    Jep. Voi­sim­me aika huo­let­ta olet­taa Mas­lowin tar­ve­hie­rar­ki­aan mata­lal­le tasol­le tar­peen orga­ni­soi­tua hie­nos­ti toi­mi­vak­si yhtei­sök­si (siis muus­ta­kin kuin rak­kau­des­ta). Mut­ta vain sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä että läs­nä­oli­joil­le on ehti­nyt aiem­min syn­tyä sel­lai­sen kokemus.

  181. Cati­li­na: Olet­te­ko te ihan oikeas­ti sitä miel­tä, että moi­ses­sa tilan­tees­sa minun pitäi­si vaan puo­lus­tau­tu­mat­ta antaa ruo­ka­ni ja elä­mä­ni teil­le, jot­ka oli­sit­te ryös­te­li­jöi­tä, ette­kä mitään muuta?

    Saat kyl­lä kui­tin kuten tapa­na on pak­ko-otois­sa ollut.

  182. Pöhi­nää tar­vi­taan aina:
    Jos oli­sin Soi­nin­vaa­ra, saat­tai­sin hiu­kan huo­les­tua sii­tä, että Cat­li­na yhtääl­tä saar­naa vihaa­van­sa blo­gin pitä­jää ja sen kom­men­taat­to­rei­ta (esim. http://oi64.tinypic.com/25iace1.jpg) ja toi­saal­ta ylpei­lee asear­se­naa­lil­laan ker­toen ole­van­sa val­mis käyt­tä­mään sitä. Toi­vot­ta­vas­ti kysei­nen hen­ki­lö osaa käsi­tel­lä pet­ty­myk­sen­sä, jos ja kun hänen ennus­ta­man­sa ske­naa­riot eivät toteudukaan.

    Ihmet­te­len vie­lä­kin mik­si Osmo Soi­nin­vaa­ra aikoi­naan pääs­ti tuon lin­kin taka­na ole­van kom­men­tin läpi. Se ei pyr­ki­nyt kes­kus­te­le­maan, vaan tyreh­dyt­tä­mään kes­kus­te­lun. Viha ei keskustele.

  183. Cati­li­na:

    Se vesi on täl­lä het­kel­lä 50 met­rin pääs­sä. Minä voin poi­ke­ta siel­lä kos­ka haluan. Mon­ta­ko met­riä teil­lä on vesipaikkaan? 

    Las­kes­ke­lin, että 15 askel­ta ja saan lasil­li­sen rai­kas­ta Roi­neen vet­tä. Ei ole vie­lä loppunut.

  184. Cati­li­na:

    Mei­tä on koko maa­kun­nas­sa 140 000 pal­jon suu­rem­mal­la alu­eel­la. Mitään todel­la suu­ria kau­pun­ke­ja ei ole.

    Pys­tym­me pär­jää­mään pal­jon kau­em­min, mut­ta tehän sanot­te sel­väs­ti, että se ei käy. Te olet­te muka yhteis­kun­ta, jon­ka ulko­puo­lel­la me omis­sa kodeis­sam­me oli­sim­me, joten tei­dän mie­les­tän­ne se mikä on meil­lä, kuu­luu­kin teil­le kent­tä­oi­keu­den uhal­la. Niinkö?

    Mon­ta­ko öljyn­ja­los­ta­moa teil­tä siel­tä löy­tyy? Ydin­voi­ma­loi­ta? Olet­te var­maan­kin mm. myös lääk­kei­den suh­teen oma­va­rai­sia siellä?

    Cati­li­na­kin var­maan työ­he­vo­sel­la hoi­taa pot­tu­maan­sa ja ihan itse kit­kee man­sik­ka­maan. Syk­syl­lä kerää vii­ni­mar­jat ja niin eespäin.

    Vai voi­si­ko­han olla niin, että Cati­li­na­kin käy sii­nä kylän ainoas­sa mar­ke­tis­sa osta­mas­sa ruo­kan­sa, tank­kaa samal­la sii­tä kylän ainoal­ta pum­pul­ta autoon­sa polt­toai­net­ta ja sii­tä aptee­kin kor­vik­kees­ta nap­paa bura­nat matkaansa?

  185. Pek­ka T.: Lin­ko­lan yliol­kai­sen vähek­sy­mi­sen sijas­ta voi­sim­me toti­ses­ti miet­tiä rat­kai­su­ja nii­hin ongel­miin, jois­sa hän osuu asioi­den ytimeen.

    Lin­ko­lan lähes­ty­mis­ta­van suu­rin ongel­ma on minus­ta sii­nä että jos me vähen­näm­me yksi­puo­li­ses­ti tämän pla­nee­tan resurs­sien käyt­töä, mei­dät kor­vaa sem­moi­nen jouk­ko joka ei resurs­sin­käyt­töään ole vähen­tä­nyt. Kii­na­lai­set ja Nor­jan öljy­ra­has­to osta­vat kai­ken, tai venä­läi­set otta­vat ase­voi­min, tai mitä lie.

    Tämä on ihan vaan ver­sio peli­teo­rian Yhteis­maan Ongel­mas­ta: jos peliin osal­lis­tu­vat ole­te­taan riip­pu­mat­to­mik­si ja omaa etu­aan mak­si­moi­vik­si, jokai­sen osal­lis­tu­jan paras stra­te­gia on hyö­dyn­tää yhteis­lai­dun­ta mah­dol­li­sim­man pal­jon ja vaik­ka pis­tää se pas­kak­si ennen kuin naa­pu­rit ehti­vät. Fik­sut pelaa­jat tajua­vat että riip­pu­mat­to­muus hylä­ten syn­tyy parem­pi lop­pu­tu­los: teh­dään kaik­kia sito­va sopi­mus ja perus­te­taan polii­si kat­so­maan ettei yksi­kään oppor­tu­nis­ti lipeä ruodusta.

    Klas­si­nen esi­merk­ki Yhteis­maan Ongel­mas­ta on Kas­pian meren sam­pi­kan­ta. Nyky­ään kun meren ran­noil­la on Kazaks­ta­nit sun muut Azer­baiza­nit itse­näi­si­nä val­tioi­na, kavi­aa­rin­hi­moi­nen sam­men ryös­tö­ka­las­tus on romah­dut­ta­nut kala­kan­nat. Neu­vos­to­lii­ton aikoi­hin sam­pien mää­rä pysyi kes­tä­väl­lä tasol­la, ja kavi­aa­rin tuo­tan­to tasaisena.

    Sik­si maa­pal­lon resurs­si­pu­lan tai vaik­ka ilmas­to­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa on paras toi­vo jon­kun maa­il­man­hal­li­tuk­sen pys­tyt­tä­mi­nen ja kai­ken­kat­ta­vien sopi­mus­ten teke­mi­nen. Lin­ko­la­lai­sel­le Suo­mel­le käy niin­kuin Ame­ri­kan inti­aa­neil­le, tai vähin­tään­kin talous­lu­kun­sa romaut­ta­neen Suo­men neu­vot­te­lu­va­ra sopi­mus­pöy­dis­sä jää sit­ten aika­naan olemattomaksi.

    Pirun tark­kaa tasa­pai­noi­lua tuo kyl­lä vaa­tii, enkä lain­kaan ihmet­te­le nii­tä jot­ka las­ke­vat kai­ken vie­lä kään­ty­vän SHTF-ske­naa­riok­si. Talou­den pitäi­si kas­vaa ja tek­no­lo­gian kehit­tyä, ja samal­la koko ajan pitäi­si patis­taa maa­il­man mai­ta koh­ti sopi­muk­sia ja varau­tua kään­tee­seen jon­ka jäl­keen suu pan­naan yhtäk­kiä luon­non­va­ra-säk­kiä myöten. 

    Kuvios­sa on muka­na vie­lä pal­jon kivo­ja lisä­kompli­kaa­tioi­ta. Muu­ta­man toi­mi­jan kes­ken pela­tus­ta yhteis­maa-pelis­tä poi­ke­ten, mil­jar­dien toi­mi­joi­den jouk­koon aina parem­min mah­tuu oppor­tu­nis­te­ja joi­ta polii­si ei saa kuriin. Iso väes­tö on yksi sem­moi­nen teki­jä jota ei sopi­muk­sen syn­nyt­tyä yht’äk­kiä supis­te­ta­kaan ‘kes­tä­väl­le’ tasol­le, muu­ta kuin meka­nis­meil­la jois­ta ei täs­sä tee mie­li kir­joit­taa. Mik­si­pä ei myös muka­vuuk­siin tottuneisuus.

    On täs­sä otet­ta­va huo­mioon myös pait­si siir­ty­mi­nen ensim­mäi­sen approk­si­maa­tion itse­näi­sis­tä toi­mi­jois­ta toi­sen approk­si­maa­tion sopi­muk­sen­te­ki­joi­hin, myös se että kol­man­nes­sa approk­si­maa­tios­sa on joi­ta­kin syi­tä näyt­tää aske­lei­ta koh­ti ‘kes­tä­vää kehi­tys­tä’ jo ennen maa­il­man­so­pi­muk­sen syn­tyä: esi­mer­kin voi­ma voi hel­pot­taa sopi­muk­seen pää­syä, ja ‘lin­ko­la­mai­sem­paan’ maa­il­maan pitää joka tapauk­ses­sa varau­tua — tek­no­lo­gi­set kehi­ty­sas­ke­leet eivät vält­tä­mät­tä ole nopei­ta. Ne aske­leet vain pitäi­si joten­kin pys­tyä otta­maan pilaa­mat­ta kilpailukykyä.

    Kyl­lä vai­ke­aa vie­lä tulee saa­da ilman hir­mui­sia mul­lis­tuk­sia tämä pla­neet­ta riittämään.

  186. ano­nil­li: Yksi ame­rik­ka­lai­nen reaa­li­sur­vi­va­lis­ti sum­ma­si oman stra­te­gian­sa joten­sa­kin näin: ‘Asun kes­ki­ko­koi­ses­sa kau­pun­gis­sa, jos­sa on toi­mi­va polii­si­lai­tos ja kan­sal­lis­kaar­tin ase­va­rik­ko, ja olen kau­pun­gin joka iki­sen hyvä­ve­li­ker­hon aktii­vi­nen ja arvos­tet­tu jäsen. Jos joku sel­vi­ää SHTF:stä, niin minä ja kave­ri­ni.’ Sanoi­sin, että tämä on astet­taa rea­lis­ti­sem­paa kuin kuvi­tel­ma, että sel­viän, kun vetäy­dyn mökil­le­ni pys­sy­je­ni ja ruo­ka­va­ras­ton kans­sa. Käsit­teet ‘ham­straa­ja’, ‘pet­tu­ri’ ja ‘kent­tä­oi­keus’ voi­ha­lu­tes­saan googla­ta, jos on vai­kea hah­mot­taa, miten käy epä­so­si­aa­li­sel­le yksi­löl­le anka­ras­sa kriisitilanteessa.

    Hmmm, jos vaik­ka Napo­lin super­tu­li­vuo­ri (tai joku muu, onhan noi­ta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Supertulivuori#/media/File:Supervolcano_World_Map.png) pok­sah­taa ja saa aikaan “ydin­tal­ven, läh­te­vät val­tion var­muus­va­ras­toi­hin luot­ta­neet ja siten ilman ruo­kaa jään­neet liik­keel­le. Asei­den kans­sa. Se on ihan totta.

    Ja onhan noi­ta mui­ta­kin kata­stro­fe­ja, jois­sa tuo­ka lop­puu niil­tä, jot­ka eivät ole val­mis­tau­tu­neet. Ja lop­puu se meil­tä­kin (mul­ta ja lähei­sil­tä) aika nopeas­ti, noin puo­les­sa vuo­des­sa. Jos val­tio oli­si varau­tu­nut, ei ehkä loppuisi.

    Mut­ta on se tie­ty tär­keäm­pää, että maa­jus­si­sen tuot­ta­mat­to­mal­le työl­le riit­tä rahaa. Sit­ten voi­daan valeh­del­la, että Suo­mi on omavarainen.

  187. spot­tu: Lopun aikoi­na käy­tä­vä kaik­kien sota kaik­kia vas­taan on kui­ten­kin aika vaa­ra­ton fetissi.

    Fetis­si? Heh. Onko jää­nyt his­to­ria­no­pin­not väliin? Vai olet­ko vain päätt­nyt suel­kea silmäsi?

  188. Sylt­ty:
    Suo­mes­sa tilo­jen mää­rä on muis­taak­se­ni puo­lit­tu­nut EU-aika­na, ovat­ko kaik­ki lopet­taa­neet jää­neet todel­la­kin työttömiksi?

    Lopet­ta­nut maan­vil­je­li­jä ei voi jää­dä työt­tö­mäk­si, sil­lä hän ei saa mitään työt­tö­myys­tu­kia. Hänen on siis men­tä­vä mui­hin töi­hin ja joku kau­pun­ki­lai­nen jää työttömäksi.

  189. Minä ihmeen Puna-Khme­rien eva­kuoin­ti­fan­ta­sia, jos­sa kau­pun­kien intel­li­gent­sia aje­taan met­siin kuo­le­maan näl­kään täl­lä Cati­li­nal­la oikein on? 

    Edes Lenin­gra­dia ja Sta­lin­gra­dia ei eva­kuoi­tu, eikä näis­tä krii­si oikein pahem­mak­si voi men­nä. En ymmär­rä mik­si ihmi­set kuo­li­si­vat kuin kär­pä­set kyl­mään? Eihän Hel­sin­gis­sä edes ole kun­non tal­vea ja ihmi­set siis jää­tyi­si­vät rän­tä­sa­tee­seen, ellei­vät sitä ennen kuo­li­si janoon tai huk­kui­si pas***n? 😎

  190. Cati­li­na:
    Olet­te­ko te ihan oikeas­ti sitä miel­tä, että moi­ses­sa tilan­tees­sa minun pitäi­si vaan puo­lus­tau­tu­mat­ta antaa ruo­ka­ni ja elä­mä­ni teil­le, jot­ka oli­sit­te ryös­te­li­jöi­tä, ette­kä mitään muu­ta? Eikö tosi­aan tei­tä sil­loin sai­si ampua? Mik­si muka ei? Tehän olet­te aina koskemattomia.

    Tuos­sa tilan­tees­sa saat ampua. T. kaa­to­lu­van myöntäjä.

    Ennen kuin avaat tulen, pyri var­mis­ta­maan, että SHTF on todel­la alka­nut. Oli­si kovin kiusal­lis­ta, jos lah­tai­sit pel­lon reu­nal­la käve­le­vän ihmis­jou­kon ja jäl­ki­kä­teen pal­jas­tui­si, ettei­vät ne olleet­kaan maa­il­man­lop­pua pake­ne­via kau­pun­ki­lai­sia, vaan esi­mer­kik­si kylä­kou­lun luok­ka­ret­ke­läi­siä. Sitä urbaa­nien libe­ra­lis­tien itkua sen jälkeen.

  191. Cati­li­na: Jos näen synk­kiä pil­viä, voin hakea repul­li­sen Fure­sis Specia­le­ja, Mare­va­nia, ehkä Orlocia ja paria antibioottia, 

    Tämä ei kyl­lä oikein mene minun kaaliini. 

    Miel­lä on siis osa yhteis­kun­taa, joka tekee oike­aa työ­tä, tuot­taa ruo­kaa ja tekee fyy­si­siä tava­roi­ta oike­aan tar­pee­seen. Nämä ovat vält­tä­mät­tö­miä, kos­ka ilman hei­tä urbaa­nit pösi­hi­jä eivät pöhi­si­si pit­kään, ja jos urbaa­ni pöhi­nä lop­puu, nämä jää­vät hen­kiin kun pöhi­si­jät kuo­le­vat näl­kään kun eivät muis­ta, että miten­käs sitä pet­tu­lei­pää oikein teh­tiin alus­ta alkaen. 

    Tuo on sinän­sä tot­ta, mut­ta sii­tä unoh­tuu koli­kon toi­nen puo­li. Ilman sitä urbaa­nia pöhi­nää ei ole anti­bioot­te­ja. Ei ole kehit­ty­nei­tä polt­to­moot­to­rei­ta autoi­hin ja moot­to­ri­sa­hoi­hin. ei ole logis­tiik­ka­ket­jua, joka jalos­taa ja tuo polt­toai­neen sii­hen moot­to­ri­sa­haan. Ei ole pakas­tin­ta jol­la säi­löä ruo­ka­tar­vik­kei­ta. Ihmis­kun­nan his­to­rias­sa on ollut aika pal­jon yhteis­kun­tia (ja on edel­leen), mis­sä pär­jä­tään ilman urbaa­nia pöhi­nää. Niis­sä ener­gia menee hen­gis­sä pysymiseen.

    yhteis­kun­taan, mis­sä on anti­bioot­te­ja, moot­to­rei­ta ja aikaa ja mah­dol­li­suus väi­tel­lä inter­ne­tin kes­kus­te­lu­pals­toil­la, urbaa­ni pöhi­nä on aivan yhtä vält­tä­mä­tön osa yhteis­kun­taa kuin ne oikeat työt. 

    En tie­dä sinus­ta, mut­ta minä kaa­dan polt­to­puu­ni mie­luum­min moot­to­ri­sa­hal­la kuin kuuse­nä­reel­lä sido­tul­la kivi­kir­veel­lä. Ja se yhteis­kun­ta, mikä sen moot­to­ris­han mah­dol­lis­taa, on his­to­rian valos­sa aika herk­kä, ja se vaa­tii puo­lus­tau­tu­mis­ta sekä lii­al­li­sia että lii­an vähäi­siä yksi­lön­va­pauk­sia aja­vai taho­ja vas­taan. Toki se herk­kyys on ris­ki, mut­ta se hyvin­voin­ti mikä urbaa­nil­la pöhi­näl­lä on saa­tu aikaan, on kyl­lä aina­kin tois­tai­sek­si ollut sel­väs­ti tuon ris­kin väär­ti, ja hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti jat­kan aina­kin jos­sain mää­rin sen ole­tuk­sen varas­sa, että pys­tym­me pitä­mään yhteis­kun­nan jota­kuin­kin toimivana. 

    Niin mikä ei mene kaa­lii­ni? Se, että sinä olet kyl­lä täy­sin val­mis hyö­dyn­tä­mään — ja koet ne jopa tar­peel­li­sek­si — urbaa­nien pöhi­si­jöi­den aikaan­san­nok­sia samaan aikaan kun aktii­vi­ses­ti hal­vek­sut, ja ilmei­se­ti olet jopa val­mis omien sano­je­si mukaan jopa tap­pa­maan noi­ta pöhi­si­jöi­tä jos niis­tä joku sat­tui­si jos­kus apua tarvitsemaan. 

    Ai niin. Mat­kai­lu avar­taa, kan­nat­tai­si jos­kus käy­dä Uudel­la­maal­la. siel­lä on n. 1000 jär­veä, eli päi­vän pyö­räi­ly­mat­kan pääs­tä löy­tyy yksi jär­vi n. 1500 uuden­maan asu­kas­ta koh­ti. Ei tääl­lä janoon kuolla.

  192. tcrown: yhteis­kun­taan, mis­sä on anti­bioot­te­ja, moot­to­rei­ta ja aikaa ja mah­dol­li­suus väi­tel­lä inter­ne­tin kes­kus­te­lu­pals­toil­la, urbaa­ni pöhi­nä on aivan yhtä vält­tä­mä­tön osa yhteis­kun­taa kuin ne oikeat työt.

    Tämä on aina ihme­tyt­tä­nyt itseä­ni­kin. Oike­aa työ­tä on met­sän­hoi­to, pui­den kaa­ta­mi­nen, tuk­kien kul­jet­ta­mi­nen rekal­la sel­lu­teh­taal­le ja sel­lun­keit­to. Oike­aa työ­tä on myös sel­lun rah­taa­mi­nen pape­ri­teh­taal­le ja sano­ma­leh­ti­pa­pe­rin teke­mi­nen. Samoin pai­no­ko­neen sää­tä­mi­nen mus­teen­tah­ri­min sor­min ja lopul­ta leh­tien jaka­mi­nen kotei­hin, ja pape­rin kerää­mi­nen jäteau­tol­la kierrätykseen.

    Täs­sä ket­jus­sa on sit­ten välis­sä loi­se­lä­jiä, eli toi­mit­ta­jia, graa­fi­koi­ta, valo­ku­vaa­jia, toi­mi­tus­joh­ta­jia, orga­ni­saat­to­rei­ta, tuo­te­ke­hit­tä­jiä ja mui­ta kau­pun­gis­sa asu­via libe­raa­li­su­vak­ke­ja, jot­ka elä­vät mui­den rahoilla.

    Ehkä vika on vain minus­sa, kun en näe sano­ma­leh­den tuo­tan­to­ket­jus­sa yhtään mitään arvoa ilman sisäl­lön­tuot­ta­jia; taka­puo­len pyyh­ki­mi­seen­kin leh­ti­pa­pe­ri on mel­ko keh­noa. Toi­saal­ta säh­köi­nen leh­ti jos­sa nämä oikeat työt on eli­mi­noi­tu on minul­le aivan yhtä arvo­kas tuote.

  193. Pek­ka T.: Lin­ko­laa tava­taan moit­tia sii­tä, että hän ei ole tie­de­mies eikä tut­ki­ja (eikä siis voi­si päte­väs­ti sanoa asiois­ta yhtään mitään). No, ei ole­kaan – hän on ajat­te­li­ja, ja sel­lai­se­na hyvin vaikuttava. 

    Puut­tu­mat­ta edel­lä ole­van yksi­tyis­koh­tiin (Juho Laa­tu näyt­tää sen jo päte­väs­ti teh­neen) totean vain, että Lin­ko­la­han on aivan oikeas­sa sii­nä, että ihmi­siä on lii­kaa. Se on yksi ihmis­kun­nan suu­ris­ta haas­teis­ta, ja eri­tyis­tä vai­keus­as­tet­ta sil­le antaa sen kyt­key­ty­mi­nen yhteen mui­den ihmis­kun­nan suur­ten haas­tei­den kanssa.

    Lin­ko­lan yliol­kai­sen vähek­sy­mi­sen sijas­ta voi­sim­me toti­ses­ti miet­tiä rat­kai­su­ja nii­hin ongel­miin, jois­sa hän osuu asioi­den ytimeen.

    Eri puo­lil­la Afrik­kaa ja myös Jeme­nis­sä on pääl­lä nälän­hä­tä uha­ten 20 mil­joo­nan ihmi­sen hen­keä. Käsit­tääk­se­ni perus­on­gel­ma on se, että kysei­sil­lä alueil­la on lii­kaa ihmi­siä nii­den kan­to­ky­kyyn ver­rat­tu­na. YK:lta ja muil­ta avus­ta­jil­ta puut­tuu useam­pi mil­jar­di varo­ja avun järjestämiseksi. 

    Lin­ko­lan mie­les­tä maa­pal­lol­la on lii­kaa ihmi­siä. Mitä­hän miel­tä Lin­ko­la oli­si, pitäi­si­kö aut­taa vai pitää­kö luon­non antaa hoi­taa tehtävänsä?

  194. On ihan tot­ta, että mie­luum­min kaa­dan puu­ni moot­to­ri­sa­hal­la. Tänä aamu­na viimeksi. 

    Spot­tu voi yrit­tää tul­la pak­ko-otta­maan. Arvaat­te­ko, mitä tapah­tuu? Ei hän tosin edes pää­se tän­ne asti. 

    Minus­ta tun­tuu nyt sil­tä, että te varu­dut­te fluns­saan, ja minä rut­toon, kole­raan ja pariin muu­hun vaa­ral­li­seen kul­ku­tau­tiin saman­ai­kai­ses­ti. Te puhut­te tek­no­lo­gi­sen yhteis­kun­nan siu­nauk­sis­ta, minä taas sii­tä, jos nii­tä ei enää ole.

    Mikä on se pahin ske­naa­rio, mihin tei­dän ajat­te­lun­ne yltää? Mihin tei­dän mie­les­tän­ne kan­nat­taa varautua?

    Leni­gra­dia ei eva­kuoi­tu ajois­sa, ja se oli huo­li­mat­to­muut­ta. Kui­ten­kin 340 000 eva­kuoi­tiin ennen pii­ri­tys­tä. Seu­raa­va­na tal­ve­na yli 600 000 laa­to­kan kaut­ta. Kesäl­lä vie­lä 400 000. Koko­nai­suu­des­saan eva­kuoi­tiin noin 1,3 mil­joo­naa ihmis­tä. Kau­pun­gis­sa kuo­li n. 700 000 , pää­asias­sa näl­kään, kyl­mään ja tau­tei­hin. Noin 600 000 sel­vi­si, eli jää­neis­tä noin puo­let. Kau­pun­ki sai kui­ten­kin koko ajan myös ulko­puo­lis­ta apua. Lisäk­si se oli pri­mi­tii­vi­nen. Siel­lä oli savu­piip­pu­ja ja tuli­si­jo­ja. Sen vie­mä­rit oli­vat pai­no­voi­ma­vie­mä­rei­tä, ja nii­tä pas­ka­huuse­ja­kin oli. Kui­ten­kin ilman ulkoa tule­vaa huol­toa se oli­si tuhou­tu­nut. Noin 800 000 sivii­liä kuoli.

    Sodan alus­sa Sta­lin­gra­dis­sa oli n. 450 000 asu­kas­ta. Sivii­li­tap­pioi­den mää­räk­si on esi­tet­ty 4000–40000. Kau­pun­kia ei eva­kuoi­tu sinän­sä, vaan asuk­kaat pake­ni­vat spon­taa­nis­ti tai liit­tyi­vät tais­te­lui­hin. Saar­to­ren­gas­han kutis­tui var­sin nopeas­ti. Jäl­leen ker­ran kaik­ki oli kui­ten­kin ulko­puo­li­sen avun varassa.

    Jos te kat­sot­te Lenin­gra­dia ja Sta­lin­gra­dia esi­merk­kei­nä sii­tä, että ei mitään hätää, tuol­lai­set pik­ku pik­ni­kit on help­po kes­tää, niin se ker­too teis­tä aika paljon.

    Minä en ymmär­rä, miten minun viit­tauk­se­ni lää­ke­re­pun jem­maa­mi­seen liit­tyi­si miten­kään käsi­tyk­seen jois­tain “oikeis­ta töis­tä”. Ehkä valaisette.

    En myös­kään muis­ta “uhan­nee­ni” käyt­tää asei­ta muu­ta kuin mah­dol­li­sia ryös­te­li­jöi­tä vas­taan. Se, että minä iloit­sen libe­raa­lien kuo­le­mas­ta, ei vie­lä ole sitä, että aktii­vi­ses­ti kehot­tai­sin tai ede­saut­tai­sin asi­aa. Ymmär­rän tie­tys­ti när­käs­tyk­sen­ne sii­tä, että jol­la­kin yleen­sä on asei­ta. Ilmian­not ja tut­kin­ta­pyyn­nöt lie­nee taas jäl­leen ker­ran teh­ty, ja taas jäl­len ker­ran aivan tur­haan ja tulok­set­ta. En viit­si enää edes tar­jo­ta polii­seil­le donit­si­kah­ve­ja­kaan. Voi kiukku.

    Tär­kein kysy­mys: Mihin tei­dän mie­les­tän­ne siis kan­nat­taa varau­tua? Uskon­ne tek­nii­kan säi­ly­mi­seen käy­tös­sä ja ulko­puo­li­sen huol­lon saa­mi­seen on ihmeen järkkymätön.

  195. vk: Käsit­tääk­se­ni perus­on­gel­ma on se, että kysei­sil­lä alueil­la on lii­kaa ihmi­siä nii­den kan­to­ky­kyyn verrattuna. 

    Perus­on­gel­ma on pai­kal­li­sen maa­ta­lou­den tehot­to­muus, ei var­si­nai­ses­ti luon­non kan­to­ky­ky. Tehot­to­muu­teen taas on syy­nä pää­omien puu­te, ja pää­omien puut­tee­seen syy­nä mark­ki­na­vää­ris­ty­mät jot­ka estä­vät tehok­kaas­ti Afri­kan kil­pai­lue­tu­jen (ympä­ri­vuo­ti­set sato­kau­det ja hävyt­tö­män hal­pa työ­voi­ma) hyödyntämisen.

    Kyl­lä maa­pal­lo ruo­an­tuo­tan­non puo­les­ta pys­tyy yllä­pi­tä­mään vaik­ka sadan mil­jar­din ihmi­sen popu­laa­tion, jos pää­omat koh­dis­te­taan oikein.

  196. Täs­sä on maa­ta­lou­den lähitulevaisuus:

    https://www.caseih.com/northamerica/en-us/Pages/campaigns/autonomous-concept-vehicle.aspx

    Ensi vuo­si­kym­me­nen kulues­sa suo­ma­lai­set­kin suur­vil­je­li­jät siir­ty­vät robot­tit­rak­to­rei­hin, joi­ta ohja­taan äly­lait­teil­la, ja jot­ka voi­vat toteut­taa ajo-ohjel­maa auto­no­mi­ses­ti. Algo­rit­mi suun­nit­te­lee het­kes­sä ajo­lin­jat, joi­ta voi tar­vit­taes­sa muokata.

    Kuin­ka nopeas­ti näem­me ensim­mäi­set mie­hit­tä­mät­tö­mät maatilat?

    Lisäk­si ruo­kaa opi­taan kokoa­jan tuot­ta­maan myös eri­lai­sin mene­tel­min kau­pun­geis­sa. Myös täy­sin uusia ruo­kia tulee ihmis­ten lau­ta­sil­le, jot­ka eivät vält­tä­mät­tä vaa­di perin­teis­tä maa­ta­lout­ta lai­sin­kaan. Uusia ravin­to­kas­ve­ja pitäi­si­kin alkaa suun­nit­te­le­maan uudet tuo­tan­to­me­ne­tel­mät mie­les­sä pitäen. Ravin­to­kas­vin tuli­si olla lähes koko­naan syö­tä­vä, eikä sii­nä tuli­si olla tur­hia osia juurikaan.

    Hyön­tei­set tule­vat ruo­ka­pöy­tiin ensi vuo­si­kym­me­nel­lä läpi län­si­mai­den. Hyön­tei­set lisään­ty­vät nopeas­ti ja nii­tä voi­daan kas­vat­taa hel­pos­ti kau­pun­kien lie­peil­lä. Jopa Suo­mes­sa on sika­ti­lal­li­sia, jot­ka ovat aloit­ta­neet hyön­teis­ten koekasvatuksen.

  197. vk: Eri puo­lil­la Afrik­kaa ja myös Jeme­nis­sä on pääl­lä nälän­hä­tä uha­ten 20 mil­joo­nan ihmi­sen hen­keä. Käsit­tääk­se­ni perus­on­gel­ma on se, että kysei­sil­lä alueil­la on lii­kaa ihmi­siä nii­den kan­to­ky­kyyn ver­rat­tu­na. YK:lta ja muil­ta avus­ta­jil­ta puut­tuu useam­pi mil­jar­di varo­ja avun järjestämiseksi. 

    Lin­ko­lan mie­les­tä maa­pal­lol­la on lii­kaa ihmi­siä. Mitä­hän miel­tä Lin­ko­la oli­si, pitäi­si­kö aut­taa vai pitää­kö luon­non antaa hoi­taa tehtävänsä?

    En ole mikään Lin­ko­lan sanan­se­lit­tä­jä, mut­ta var­maan­kin hän antai­si luon­non hoi­taa teh­tä­vän­sä. Tämä on mil­joo­nis­ta ihmi­sis­tään huo­li­mat­ta kui­ten­kin vain detal­ji var­si­nai­ses­sa ongelmassamme.

    Mitä mei­dän pitäi­si teh­dä niil­le mil­jar­deil­le ihmi­sil­le, jot­ka oikeu­te­tus­ti haluai­si­vat saman elin­ta­son kuin meil­lä län­si­maa­lai­sil­la on? Sii­hen kun ei maa­pal­lon kan­to­ky­ky riittäne.

  198. Mik­ko Kivi­ran­ta: Lin­ko­lan lähes­ty­mis­ta­van suu­rin ongel­ma on minus­ta sii­nä että jos me vähen­näm­me yksi­puo­li­ses­ti tämän pla­nee­tan resurs­sien käyt­töä, mei­dät kor­vaa sem­moi­nen jouk­ko joka ei resurs­sin­käyt­töään ole vähen­tä­nyt. Kii­na­lai­set ja Nor­jan öljy­ra­has­to osta­vat kai­ken, tai venä­läi­set otta­vat ase­voi­min, tai mitä lie.

    Kyl­lä vai­ke­aa vie­lä tulee saa­da ilman hir­mui­sia mul­lis­tuk­sia tämä pla­neet­ta riittämään.

    Niin­pä — miten rat­kai­sem­me tämän ongel­man? Ongel­man, jol­ta suu­rin osa ihmi­sis­tä sul­kee silmänsä.

  199. Sylt­ty:
    Minä ihmeen Puna-Khme­rien eva­kuoin­ti­fan­ta­sia, jos­sa kau­pun­kien intel­li­gent­sia aje­taan met­siin kuo­le­maan näl­kään täl­lä Cati­li­nal­la oikein on? 

    Edes Lenin­gra­dia ja Sta­lin­gra­dia ei eva­kuoi­tu, eikä näis­tä krii­si oikein pahem­mak­si voi men­nä. En ymmär­rä mik­si ihmi­set kuo­li­si­vat kuin kär­pä­set kyl­mään? Eihän Hel­sin­gis­sä edes ole kun­non tal­vea ja ihmi­set siis jää­tyi­si­vät rän­tä­sa­tee­seen, ellei­vät sitä ennen kuo­li­si janoon tai huk­kui­si pas***n?

    Suo­mi ei ole Sta­li­nin Neu­vos­to­liit­to, joka jät­tää sivii­li­väes­tön pant­ti­van­gik­si. Kyl­lä Hel­sin­gin­kin väes­tön eva­kuoi­mi­sek­si on aina olleet sel­keät suun­ni­tel­mat. Esim. v. 1998 suun­ni­tel­ma: http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000966022.html

  200. Cati­li­na: Minus­ta tun­tuu nyt sil­tä, että te varu­dut­te fluns­saan, ja minä rut­toon, kole­raan ja pariin muu­hun vaa­ral­li­seen kul­ku­tau­tiin saman­ai­kai­ses­ti. Te puhut­te tek­no­lo­gi­sen yhteis­kun­nan siu­nauk­sis­ta, minä taas sii­tä, jos nii­tä ei enää ole.

    Mitä yri­tin sanoa on se, että jos kaik­ki varau­tui­si­vat rut­toon, kole­raan jne. vetäy­ty­mäl­lä oma­va­rais­ta­lou­teen urbaa­nin pöhi­nän ulko­puo­lel­le, nii­tä tek­no­lo­gi­sen yhteis­kun­nan siu­nauk­sia ei oli­si ole­mas­sa alku­jaan­kaan. Minä en estä sinua vetäy­ty­mäs­tä urbaa­nin pöhi­nän ulko­puo­lel­le, mut­ta tuo hal­vek­sun­ta nii­tä ris­ki­not­ta­jia koh­taan jot­ka mah­dol­lis­ta­vat anti­bioot­ti­si ja moot­to­ri­sa­ha­si on vähän erikoista.

  201. . Oike­aa työ­tä on met­sän­hoi­to, pui­den kaa­ta­mi­nen, tuk­kien kul­jet­ta­mi­nen rekal­la sel­lu­teh­taal­le ja sel­lun­keit­to. Oike­aa työ­tä on myös sel­lun rah­taa­mi­nen pape­ri­teh­taal­le ja sano­ma­leh­ti­pa­pe­rin tekeminen

    Juu­ri näin, oike­aa työ­tä nuo ovat sen takia että tuon työn tulok­se­na syn­ty­nyt­tä pape­ria voi vie­dä ulko­mail­le ja saa­da valuut­taa jol­la voi ostaa esim. iPa­din jol­la voi har­ras­taa kivo­ja jut­tu­ja kuten leh­tien toi­mit­ta­mis­ta ja muu­ta maailmanparannusta.

    1. Kir­jas­sa Oli­pa ker­ran työ tode­taan, että oikeal­la työl­lä näy­te­tään tar­koit­ta­van työ­tä, joka on help­po teet­tää koneilla. 🙂

  202. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kir­jas­sa Oli­pa ker­ran työ tode­taan, että oikeal­la työl­lä näy­te­tään tar­koit­ta­van työ­tä, joka on help­po teet­tää koneilla. 

    Oikea työ on tie­tys­ti sitä, mitä ilman kuo­lee. Ensin tulee mie­leen ruo­an- ja juo­ma­ve­den­tuo­tan­to. Blo­git, mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­set ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­kir­jat ovat ihan siel­lä toi­sel­la lai­dal­la, kos­ka nii­tä nyt vain ei tar­vi­ta mihin­kään. Har­mi­ton­ta hupia, mut­ta ei elä­mäl­le tärkeää.

  203. Suo­men 1998 eva­kuoin­ti­suun­ni­tel­mas­ta on luo­vut­tu. Väis­tö­alu­ee­na on Uusimaa.

    Edel­leen­kään en ole saa­nut vas­taus­ta sii­hen, _mikä_ on se pahin mah­dol­li­nen ske­naa­rio, johon tämän blo­gin luki­ja­kun­ta varau­tuu. Mikä on pahin­ta, mikä tei­dän mie­les­tän­ne voi tapahtua?

    Pidän sivis­tyk­sen ja tek­no­lo­gian siu­nauk­sis­ta. Sil­ti lie­nee sal­lit­tua aja­tel­la mah­dol­li­suut­ta, että ne tem­pais­tai­siin­kin pois. Olet­te­ko _te_ kos­kaan aja­tel­leet sitä mahdollisuutta?

    Suh­tau­dut­te siis tor­ju­vas­ti ja hal­vek­sien sii­hen, että kata­stro­faa­li­sen krii­sin rat­tues­sa me tääl­lä bön­del­lä yrit­täi­sim­me tul­la toi­meen ja ehkä jopa onnis­tui­sim­me­kin sii­nä. _Mitä_ siis tei­dän mie­les­tän­ne mei­dän pitäi­si teh­dä? Tähän vas­taus kii­tos! Oikeas­ti todel­la, tähän vastaus.

    Mikä sit­ten _on_ luo­van luo­kan, tuon intel­lek­tu­aa­li­sen avant­gar­den roo­li pos­ta­po­ka­lyp­ti­ses­sä maa­il­mas­sa? _Mitä_ te tark­kaan ottaen aio­et­te tehdä?

  204. Cati­li­na: Spot­tu voi yrit­tää tul­la pak­ko-otta­maan. Arvaat­te­ko, mitä tapah­tuu? Ei hän tosin edes pää­se tän­ne asti.

    Näin ollaan ennen­kin toi­mit­tu, ja olo­suh­tei­siin näh­den ihan hyvin on men­nyt. Sitä­pait­si sii­nä vai­hees­sa sinä olet jos­sain kent­tä­sai­raa­las­sa aut­ta­mas­sa kans­saih­mi­siä­si par­haa­si mukaan (ja tämä riip­pu­mat­ta sii­tä onko krii­si luon­teel­taan soti­laal­li­nen tai ei) eli pai­kal­la ei edes ole ketään jol­ta kysyä lupaa. Kuit­ti keit­tiön pöy­däl­le ja sil­lä selvä.

    Muis­taak­se­ni Mat­ti Pulk­ki­nen Romaa­ni­hen­ki­lön kuo­le­mas­sa sanoi useas­ti­kin että sota ja romaa­ni ovat ainoat trans­ken­dens­sit. Täs­sä on pal­jon perää. Riip­pu­mat­ta kai­kes­ta sii­tä yksi­lö­hö­pi­näs­tä mitä meil­lä libe­raa­leil­la on tapa­na nor­maa­liai­koi­na har­ras­taa, ihmi­nen on kui­ten­kin sama Durk­hei­mi­lai­nen homo duplex, ja krii­siai­koi­na lii­ku­taan toi­sen, kol­lek­tii­vi­sen tajun­nan tasol­la. Täs­tä kii­tos evo­luu­tiol­le. Ei ole kovin vai­kea hah­mot­taa että han­ka­li­na aikoi­na, joi­ta ihmi­sen kehi­tys­his­to­rias­sa on riit­tä­nyt, sel­vi­ää kyvyk­käin yhtei­sö, ei niin­kään kyvyk­käin yksi­lö.

    Vii­me aikoi­na meil­le libe­raa­leil­le on käy­nyt lii­an­kin sel­väk­si että syvien rivien luon­te­vin ja lähei­sin kol­lek­tii­vi on aina­kin tois­tai­sek­si kan­sal­lis­val­tio, eli val­tio edel­lä men­nään mah­dol­li­si­na krii­siai­koi­na. Era­kok­si val­tion ulko­puo­lel­le ei kan­na­ta jät­täy­tyä sil­loin kun kol­lek­tii­vi­nen tajun­ta dominoi.

    Toi­saal­ta, en minä tätä yltiöin­di­vi­dua­lis­tis­ta höpi­nää­si jak­sa kovin tosis­saan ottaa. Ihmi­seen geneet­ti­ses­ti sisään­ra­ken­ne­tun krii­siai­ko­jen kol­lek­tii­vi­suu­den ja soli­daa­ri­suu­den kiel­tä­mi­nen on ihan yhtä uskot­ta­vaa kuin alko­ho­lis­ti joka moraa­li­kra­pu­las­saan van­noo ettei kos­kaan enää juo. Suo­mes­sa ei, aina­kaan vie­lä tois­tai­sek­si, ole hutui­hin ja tut­sei­hin ver­rat­ta­via jako­lin­jo­ja, jot­ka sijoit­tai­si­vat mei­dät rin­ta­man eri puolille.

  205. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Tuk­hol­mas­sa kun­tien väli­nen yhteis­työ näyt­täi­si toi­mi­van, tääl­lä taas suo­mi­taan toi­sia mil­lon met­ron raken­ta­mi­ses­ta, mil­loin Nurmijärvi-ilmiöstä.

    Tuk­hol­man seu­dul­la on tosi­aan met­ro­po­li­hal­lin­to, mut­ta ei siel­lä­kään yhteis­työ täy­sin mut­ka­ton­ta ole.

    Hel­sin­ki hoi älä jätä: Pel­käs­tään kehä ykkö­sen sisään panos­ta­mi­nen oli­si toki fik­sua jos saa­tai­siin ratkaistua

    i) yri­tys­ten ja samal­la työ­paik­ko­jan mää­rän vähe­ne­mi­nen Helsingissä

    ii) Asun­to­jen astro­no­mi­nen hin­ta­ta­so joka joh­taa laa­jaan yhteis­kun­nan mak­sa­maan asumiseen

    Ei kukaan ole sano­nut, että pitäi­si panos­taa pel­käs­tään Kehä I:n sisään. Kyl­lä muut­kin alu­eet seu­dul­la saa­vat kasvaa.

    i) En tie­dä, mis­tä olet saa­nut pää­hä­si, että työ­paik­ko­jen mää­rä Hel­sin­gis­sä on vähe­ne­mään päin. Tilas­to­jen mukaan se on kas­va­nut täl­lä­kin vuo­si­tu­han­nel­la ihan muka­vas­ti. Sitä pait­si ei kaik­kien työ­paik­ko­jen tar­vit­se­kaan Hel­sin­gis­sä sijai­ta. Kehä I:n sisä­puo­lel­ta on hyvät yhtey­det myös seu­dun muil­le kes­kei­sil­le työ­paik­ka-alueil­le, kuten Ota­nie­meen, Lep­pä­vaa­raan ja Avia­po­lik­seen. Muun muas­sa sik­si se onkin niin hyvä aluet­ta asuinrakentamiseen.

    ii) Juu­ri sik­si pitää raken­taa lisää, että astro­no­mi­set hin­nat saa­daan kään­net­tyä las­kuun, tai aina­kin nii­den nousu taitettua.

    Hel­sin­ki hoi älä jätä: Toki kan­ta­kau­pun­gin toi­mi­ti­lat on kysyt­ty­jä, sama ilmiö on Hel­sin­gis­sä. Tuk­hol­mas­sa on vie­lä suh­tees­sa enem­män sen kokoi­sia ja ‑typ­pi­siä yri­tyk­siä että niil­le ydin­kes­kus­ta on hyvä paikka. 

    Mut­ta Hel­sin­gis­sä yri­tys­ten mää­rä on vähe­ne­mään päin. Kan­ta­kau­pun­gin toi­mis­to­ja ollaan muut­ta­mas­sa asun­noik­si joka nos­ta­nee ole­mas­sao­le­vien toi­mis­to­ti­lo­jen vuo­kria tai ker­too aina­kin ylikapasiteetista. 

    Edel­leen kiin­nos­tai­si tie­tää, mis­tä olet saa­nut pää­hä­si, että yri­tys­ten mää­rä Hel­sin­gis­sä las­kee. Kan­ta­kau­pun­gis­sa on pai­net­ta muut­taa toi­mis­to­ja asun­noik­si, kos­ka itse aiheu­tet­tu asun­to­pu­la jyrää kai­ken muun alleen. Kan­ta­kau­pun­ki on hin­to­jen perus­teel­la kai­kis­ta halu­tuin­ta toi­mis­toa­luet­ta, mut­ta täl­lä het­kel­lä asun­to­jen kysyn­tä ylit­tää toi­mi­ti­lan kysyn­nän aivan suve­ree­nis­ti. Täs­sä pitäi­si säi­lyt­tää malt­ti ja ennem­min raken­taa koko­naan uusia asun­to­ja kan­ta­kau­pun­kiin sen sijaan, että muu­te­taan van­ho­ja toi­mis­to­ra­ken­nuk­sia asun­noik­si. Pai­koi­tel­len toi­mis­to­jen muut­ta­mi­nen­kin on toki ihan ok.

    Hel­sin­ki hoi älä jätä: Haas­te täs­sä on saa­da yri­tyk­siä lisää ja nime­no­maan sel­lai­sia jot­ka työl­lis­tä­vät enem­män kuin 1–4 hen­ki­löä. Yri­tys­ten kas­vus­sa näyt­tää ole­van iso ero mai­dem­me välil­lä. Ruot­siin syn­tyy jat­ku­vas­ti uusia yri­tyk­siä luok­kaan 200+ työn­te­ki­jää eli yri­tys­ten kas­vul­le on siel­lä parem­mat olta­vat. Sii­hen pitäi­si pureu­tua kos­ka Hel­sin­gin kan­nal­ta­kin olel­lis­ta on että tääl­lä on työ­tä, ei vain asun­to­ja. Olkoon ne sit­ten kes­kus­tas­sa jos sitä niin hir­veäs­ti halutaan. 

    Ihme dog­me­ja sinul­la kyl­lä on. Mitä vikaa on 1–4 hen­gen yri­tyk­sis­sä? Yri­tys­ten koko on tosin muu­ten­kin sel­lai­nen asia, johon ei kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­la oikein voi vai­kut­taa. Minun puo­les­ta­ni seu­dul­le saa syn­tyä ihan kai­ken kokoi­sia uusia yrityksiä.

    Suo­men kas­vun moot­to­ri on joka tapauk­ses­sa pk-yri­tyk­sis­sä, halusi sitä tai ei. http://i.imgur.com/cko4k8R.jpg

  206. Voi­si­han noi­taa “oikei­ta töi­tä” aja­tel­la myös töi­nä, joil­la on jotain vaih­toar­voa SHTF-tilanteessa.

  207. Joo joo: Juu­ri näin, oike­aa työ­tä nuo ovat sen takia että tuon työn tulok­se­na syn­ty­nyt­tä pape­ria voi vie­dä ulko­mail­le ja saa­da valuut­taa jol­la voi ostaa esim. iPa­din jol­la voi har­ras­taa kivo­ja jut­tu­ja kuten leh­tien toi­mit­ta­mis­ta ja muu­ta maailmanparannusta.

    Onko se osuus pape­ris­ta, joka myy­dään Suo­meen, teh­ty sit­ten leik­ki­työl­lä ja vain vien­nin osuus on oike­aa työtä?

  208. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kir­jas­sa Oli­pa ker­ran työ tode­taan, että oikeal­la työl­lä näy­te­tään tar­koit­ta­van työ­tä, joka on help­po teet­tää koneilla. 

    Niin­pä, tuos­sa pape­rie­si­mer­kis­sä­kin mat­kal­la met­säs­tä luki­jal­le ensim­mäi­sen käden­jäl­jen pape­riin tekee pos­tin­kan­ta­ja ja toi­sen lukija.
    Mut­ta suvait­se­va­na hen­ki­lö­nä hyväk­syn kyl­lä oikeak­si työk­si koko pape­rin­val­mis­tuk­seen osal­lis­tu­van ket­jun, vaik­ka kaik­ki koneil­la teh­dään­kin. Sekä nii­den konei­den teki­jät ja kai­ken tämän mah­dol­lis­ta­van infran rakentajat.

  209. TimoT: Suo­mi ei ole Sta­li­nin Neu­vos­to­liit­to, joka jät­tää sivii­li­väes­tön pant­ti­van­gik­si. Kyl­lä Hel­sin­gin­kin väes­tön eva­kuoi­mi­sek­si on aina olleet sel­keät suun­ni­tel­mat. Esim. v. 1998 suun­ni­tel­ma: http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000966022.html

    Cati­li­na vain näyt­tää kuvit­te­le­van, että heti jos säh­köt kat­ke­aa, Hel­sin­ki eva­kuoi­daan tai pikem­min­kin hesa­lai­set hal­lit­se­mat­to­mas­ti ryn­tää­vät kuin pää­tön poro­tok­ka Uuden­maan pel­loil­le, jon­ne he sit­ten kuo­le­vat viluun oikeamiel…maalaisten pelas­tues­sa omil­la dat­soil­laan tak­ka­tu­len ääres­sä muka­vas­ti aikaa viettäen.

    Eli jos sivii­lit voi­vat jopa tuol­lai­sis­sa tuli­myrs­kyis­sä elää, en kyl­lä kek­si muu­ta kuin jouk­ko­tu­hoa­sei­den mas­sa­mit­tai­nen käyt­tö, jos­sa koko­nai­sia suur­kau­pun­ke­ja pitäi­si hylä­tä nopeas­ti. Ja kau­pun­kien vält­te­ly, kos­ka ne ovat parem­pia maa­le­ja ydin­pom­meil­la kuin perä­ky­lät, ei tun­nu jär­ke­väl­tä kuin ehkä Ete­lä-Koreas­sa. Yli­pää­tän­sä en pidä kovin jär­ke­vä­nä aja­tuk­se­na varau­tua yksi­lö­ta­sol­la laa­ja­mit­tai­seen ydinsotaan.

    Ja sitä­pait­si jos Hki eva­kuoi­daan suun­ni­tel­mien mukai­ses­ti, yhteis­kun­ta ei ole romahtanut.

  210. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Täs­sä on maa­ta­lou­den lähitulevaisuus:

    https://www.caseih.com/northamerica/en-us/Pages/campaigns/autonomous-concept-vehicle.aspx

    Ensi vuo­si­kym­me­nen kulues­sa suo­ma­lai­set­kin suur­vil­je­li­jät siir­ty­vät robot­tit­rak­to­rei­hin, joi­ta ohja­taan äly­lait­teil­la, ja jot­ka voi­vat toteut­taa ajo-ohjel­maa auto­no­mi­ses­ti. Algo­rit­mi suun­nit­te­lee het­kes­sä ajo­lin­jat, joi­ta voi tar­vit­taes­sa muokata.

    Kuin­ka nopeas­ti näem­me ensim­mäi­set mie­hit­tä­mät­tö­mät maatilat?

    Lisäk­si ruo­kaa opi­taan kokoa­jan tuot­ta­maan myös eri­lai­sin mene­tel­min kau­pun­geis­sa. Myös täy­sin uusia ruo­kia tulee ihmis­ten lau­ta­sil­le, jot­ka eivät vält­tä­mät­tä vaa­di perin­teis­tä maa­ta­lout­ta lai­sin­kaan. Uusia ravin­to­kas­ve­ja pitäi­si­kin alkaa suun­nit­te­le­maan uudet tuo­tan­to­me­ne­tel­mät mie­les­sä pitäen. Ravin­to­kas­vin tuli­si olla lähes koko­naan syö­tä­vä, eikä sii­nä tuli­si olla tur­hia osia juurikaan.

    Hyön­tei­set tule­vat ruo­ka­pöy­tiin ensi vuo­si­kym­me­nel­lä läpi län­si­mai­den. Hyön­tei­set lisään­ty­vät nopeas­ti ja nii­tä voi­daan kas­vat­taa hel­pos­ti kau­pun­kien lie­peil­lä. Jopa Suo­mes­sa on sika­ti­lal­li­sia, jot­ka ovat aloit­ta­neet hyön­teis­ten koekasvatuksen.

    EU:n ja Suo­men maa­ta­lous­bob­by ei tuol­lais­ta sal­li. Maan­vi­le­ly — tai pikem­min maa­no­mis­tus, kos­ka maa­ta ei tar­vit­se vil­jel­lä saa­dak­seen tukia — on räls­sioi­keus, joka ei pois­tu maa­tao­mis­ta­mat­to­man luo­kan kiti­näl­lä. Ei muut­kaan räls­sioi­keu­det oel pois­tu­neet ilman voimankäyttöä-

  211. Rans­kas­sa tuon eko­lo­gi­sen loke­ron näyt­täi­si nyt täyt­tä­neen Mac­ro­nin en Marc­he ‑lii­ke.

  212. Rans­kan vaa­leis­sa näkyy suur­ten ikä­luok­kien oikeis­to­kon­ser­va­tii­vusuu­den ja sosia­li­de­mo­kra­tian loppu.
    Ideat ovat vähis­sä ja äänes­tä­jät ikään­ty­vät. Sama Suomessa. 

    Muu­tos on iso. Jako­lin­ja siir­tyy libe­raa­li­sen ja kan­sal­lis­ko­ner­va­tii­vi­suu­den väliin. 

    Suo­mes­sa Kokoo­mus mat­kaa lii­ke­mies­joh­don muka­na oikeal­le ja ilmei­ses­ti halua pääs­tä ketoon sosi­aa­li-libe­raa­leis­ta por­va­reis­taan. Har­ki­mo saa mitä tilaa. 

    Eri­kois­ta on kan­sal­lis­kon­ser­va­tii­vi­sen poru­kan into Puti­nin ideoihin.

  213. En minä ole miten­kään yltiöin­di­vi­dua­lis­ti. Päin­vas­toin. En aio jät­täy­tyä yhteis­kun­nan ulko­puo­lel­le. Tar­kas­te­len tilan­net­ta, jos­sa yhteis­kun­taa ei ole.

  214. Esi­tän huo­len (meis­tä) libe­raa­leis­ta väliin­pu­toa­jis­ta. Esi­mer­kik­si Vih­rei­den kan­na­tuk­ses­ta kol­man­nes (1/3) tuli suur­ten kau­pun­kien ulko­puo­lel­ta. Libe­raa­li­suus ei ole sidok­sis­sa urba­nis­miin. Eikä urba­nis­mi ole sidok­sis­sa Vih­re­ään ajat­te­luun. Toki täl­löin­kin jää eko­lo­gi­nen loke­ro Urbaa­nil­le libe­raa­lil­le. Mut­ta tavat­to­man sup­pea­kat­sei­nen se sil­loin on. Kuten enem­mis­töt (se 2/3) aina(?).

  215. Cati­li­na:
    En minä ole miten­kään yltiöin­di­vi­dua­lis­ti. Päin­vas­toin. En aio jät­täy­tyä yhteis­kun­nan ulko­puo­lel­le. Tar­kas­te­len tilan­net­ta, jos­sa yhteis­kun­taa ei ole.

    Ei sel­lais­ta Mad Max-tilan­net­ta tule tän­ne mei­dän elin­ai­ka­na. Jopa Itä-Ukrai­nas­sa on jon­kin­lai­sia leikkivaltionpoikasia.

  216. Janis Pet­ke: Oikea työ on tie­tys­ti sitä, mitä ilman kuo­lee. Ensin tulee mie­leen ruo­an- ja juo­ma­ve­den­tuo­tan­to. Blo­git, mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­set ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­kir­jat ovat ihan siel­lä toi­sel­la lai­dal­la, kos­ka nii­tä nyt vain ei tar­vi­ta mihin­kään. Har­mi­ton­ta hupia, mut­ta ei elä­mäl­le tärkeää.

    Jat­kan tuosta.

    Oikea työ voi­si olla fyy­sis­tä­kin työ­tä, mut­ta nyt puhu­taan kai enem­män tuot­ta­vas­ta työstä.

    Työn tuot­ta­vuu­den mit­ta­ri­na on hel­poin­ta käyt­tää rahaa. Myös itse tuo­te­tun ruo­an ja juo­man voi kat­soa kuu­lu­van rahal­la mitat­ta­viin tuot­tei­siin sii­nä mie­les­sä, että ne voi peri­aat­tees­sa myy­dä eteen­päin nii­tä tar­vit­se­vil­le rahaa vastaan.

    Tuot­ta­vuu­des­ta puhut­taes­sa pitää myös mää­ri­tel­lä kohde/piiri, joka täs­sä kes­kus­te­lus­sa on usein ehkä Suo­mi. Rajo­jen mää­rit­te­ly on oleel­lis­ta esim. sik­si, että var­kaal­le varas­ta­mi­nen on rahal­li­ses­ti tuot­ta­vaa työ­tä, mut­ta koko Suo­men kan­nal­ta kyse on hai­tal­li­ses­ta työs­tä. Ja hen­ki­lö­koh­tai­sen talou­te­ni kan­nal­ta naa­pu­rin aut­te­lu hal­ko­jen hak­kaa­mi­ses­sa ei ole tuot­ta­vaa työ­tä. Raho­jen siir­te­ly kohteen/piirin sisäl­lä pai­kas­ta toi­seen ei ole tuot­ta­vaa työtä.

    Luon­to las­ke­taan yleen­sä rajo­jen ulko­puo­lel­la ole­vak­si. Luon­non “riis­tä­mi­nen”, vaik­ka­pa mass­a­pui­den oton mer­keis­sä on siis tuot­ta­vaa työ­tä. Suo­men luon­non voi­si las­kea myös mukaan rajo­jen sisä­puo­lel­le, jol­loin sen voi­si mal­lin­taa vaik­ka­pa pää­oma­na, joka kas­vaa myös kor­koa (jota voi mal­til­li­ses­ti hyö­dyn­tää pää­omaan kajoa­mat­ta). Mut­ta puhu­taan nyt ole­tusar­voi­ses­ti vain talou­des­ta / talous­e­lä­mäs­tä oma­na tuottavuuskoneistonaan.

    Puhum­me siis Suo­men talou­des­ta ja kan­nat­ta­vas­ta työs­tä sii­nä. Lat­te­kah­vin juo­mi­nen ja pel­lon reu­nal­la makoi­lu ovat tuot­ta­vaa työ­tä vain välil­li­ses­ti, jos samal­la pääs­sä syn­tyy joi­tain raha­nar­voi­sia ideoi­ta. Pai­to­jen pese­mi­nen ja tukan leik­kaa­mi­nen eivät ole tuot­ta­vaa työ­tä, pait­si mut­kien kaut­ta esim. niin, että joku kii­rei­nen hen­ki­lö saa enem­män tuot­ta­vaa työ­tä aikai­sek­si, kun ei tar­vit­se kulut­taa aikaa pai­to­jen pesuun. Polii­tik­ko voi teh­dä hyö­dyl­lis­tä työ­tä mut­kien kaut­ta niin, että hänen vii­saat pää­tök­sen­sä nos­ta­vat paran­ta­vat Suo­men talou­den toi­min­ta­ky­kyä. Useim­mi­ten polii­tik­ko­jen työ on tie­ten­kin nega­tii­vis­ta täs­sä suhteessa :-).

    Tuot­ta­van työn rajat ovat jous­ta­via, mut­ta sel­vää siis on, että ruo­an tuot­ta­mi­nen, met­sä­työt ja kone­pa­ja­teol­li­suus ovat sel­väs­ti tuot­ta­vaa työ­tä, kun taas blo­gin kir­joit­ta­mi­sen tul­kit­se­mi­nen tuot­ta­vak­si työk­si vaa­tii pit­kän todis­te­lun tai vah­van uskon. Blo­git voi­vat usein olla tuot­ta­via­kin, mut­ta hyvin usein myös hai­tal­li­sia (vaik­ka­pa eri­pu­raa kylväviä).

    Yhteis­kun­nan kan­nal­ta yksi ongel­ma on se, että sil­lä on aina yli­tar­jon­taa pääl­lys­mie­his­tä ja muis­ta hel­pon mut­ta rahak­kaan työn teki­jöis­tä. Näin tuot­ta­vat työt voi­vat jää­dä arvos­tuk­sel­taan kak­kos­luo­kan töik­si. Rahat noi­hin pääl­lys­mie­hen hom­miin ime­tään yleen­sä muus­ta talou­des­ta (vero­va­rois­ta tai yrityksen/yhteisön varois­ta). Pää­kau­pun­gis­sa työn todis­ta­mi­nen tuot­ta­vak­si voi olla han­ka­lam­paa kuin muu­al­la Suo­mes­sa, kos­ka yhtis­kun­nan raken­ne on moni­mut­kai­nen, moni­mut­kai­sim­mil­laan pää­kau­pun­gis­sa, ja todis­tus­pol­ku poliit­ti­ses­ta kinas­te­lus­ta ja lat­te­kah­vin juo­mi­ses­ta työn tuot­ta­vu­teen on pitkä.

  217. Cati­li­na:
    Edel­leen­kään en ole saa­nut vas­taus­ta sii­hen, _mikä_ on se pahin mah­dol­li­nen ske­naa­rio, johon tämän blo­gin luki­ja­kun­ta varau­tuu. Mikä on pahin­ta, mikä tei­dän mie­les­tän­ne voi tapahtua?

    Kuo­le­ma on edes­sä ihan kai­kil­la, vaik­ka oli­si kuin­ka hie­no mök­ki met­säs­sä. Sii­hen olen varau­tu­nut. Ydin­so­dan, aste­roi­din tai STFU:n ris­kiä pidän ole­mat­to­ma­na, enkä sel­lai­sen takia ala elä­mää­ni myllätä.

  218. Cati­li­na:
    Edel­leen­kään en ole saa­nut vas­taus­ta sii­hen, _mikä_ on se pahin mah­dol­li­nen ske­naa­rio, johon tämän blo­gin luki­ja­kun­ta varau­tuu. Mikä on pahin­ta, mikä tei­dän mie­les­tän­ne voi tapahtua?

    Kuo­le­ma on edes­sä ihan kai­kil­la, vaik­ka oli­si kuin­ka hie­no mök­ki met­säs­sä. Sii­hen olen varau­tu­nut. Ydin­so­dan, aste­roi­din tai STFU:n ris­kiä pidän ole­mat­to­ma­na, enkä sel­lai­sen takia ala elä­mää­ni myllätä.

  219. Juho Laa­tu: Pai­to­jen pese­mi­nen ja tukan leik­kaa­mi­nen eivät ole tuot­ta­vaa työ­tä, pait­si mut­kien kaut­ta esim. niin, että joku kii­rei­nen hen­ki­lö saa enem­män tuot­ta­vaa työ­tä aikai­sek­si, kun ei tar­vit­se kulut­taa aikaa pai­to­jen pesuun.

    Tuos­sa on aika vah­va­na ole­tuk­se­na se, että puh­das pai­ta tai siis­ti tuk­ka ei oli­si arvo itsessään.

    Yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa työn tulok­sis­ta on puh­taas­ti mie­li­hy­vän vuok­si teh­tä­viä. Ruo­ka, vaat­teet, autot, kaik­ki. Jos pelk­kää “tuot­ta­vuut­ta” mie­ti­tään, niin ryp­siöl­jy, vesi ja pur­kis­ta otet­ta­vat vita­mii­nit riit­täi­si­vät ravin­nok­si ja asun­non vir­kaa hoi­tai­si parin neliön ikku­na­ton kop­pi, mie­lel­lään para­kis­sa heti teh­taan por­tin ulko­puo­lel­la. BKT:stä voi­tai­siin lei­ka­ta 99% pois jos halut­tai­siin olla pel­käs­tään “tuot­ta­via”.

    Jon­kun muun suo­rit­ta­ma pai­to­jen pesu tuot­taa iloa elä­mään ihan sii­nä mis­sä Uuden­kau­pun­gin teh­taal­la val­mis­tet­tu Mersukin.

  220. ark­ki­teh­ti: Tuos­sa on aika vah­va­na ole­tuk­se­na se, että puh­das pai­ta tai siis­ti tuk­ka ei oli­si arvo itsessään.

    Puh­das pai­ta ja siis­ti tuk­ka ovat ihan hyviä arvo­ja, mut­ta esit­tä­mäs­sä­ni mal­lis­sa ne eivät ole Suo­men talout­ta tar­kas­tel­taes­sa “tuo­ta­vaa työ­tä” (pait­si joil­tain osin välil­li­ses­ti, kuten kuvailin).

    Tämän voi selit­tää niin, että jos minä pesen sinun pai­ta­si ja sinä peset minun pai­ta­ni, koko­nais­hyö­ty Suo­mel­le on nol­la tai logis­tiik­ka­ku­lu­jen vuok­si lie­väs­ti nega­tii­vi­nen. Emme voi tehos­taa Suo­men talout­ta palk­kaa­mal­la lisää pai­dan­pe­si­jöi­tä, mut­ta voim­me tehos­taa sitä palk­kaa­mal­la lisää hit­sa­rei­ta (aloil­le joi­den tuot­teet käy­vät kau­pak­si esim. ulkomaille).

    Kuten mai­nit­sin, työn­jaol­li­sis­ta syis­tä se voi olla perus­tel­tua, että yksi pai­dan­pe­si­jä pesee koko kylän mies­ten pai­dat, mut­ta tämä on tuot­ta­vaa (= rahaa Suo­mel­le luo­vaa) vain välil­li­ses­ti (jär­ke­vöi­ty­neen työn­jaon vuoksi).

    Yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa työn tulok­sis­ta on puh­taas­ti mie­li­hy­vän vuok­si tehtäviä. 

    Kyl­lä. Näi­tä voi pitää tuot­ta­vi­na niil­tä osin kuin ne vir­kis­tä­vät työn­te­ki­jäi­tä niin, että he muut­tu­vat entis­tä tuot­ta­vam­mik­si. Pelk­kä “hur­vit­te­lu” ei ole Suo­men talou­den kan­nal­ta tuottavaa.

    Työ voi siis tuot­taa tulok­sia joi­ta ihmi­set halua­vat ostaa, ole­mat­ta sil­ti Suo­men talou­den kan­nal­ta “tuot­ta­vaa työtä”.

    Ruo­ka, vaat­teet, autot, kaik­ki. Jos pelk­kää “tuot­ta­vuut­ta” mie­ti­tään, niin ryp­siöl­jy, vesi ja pur­kis­ta otet­ta­vat vita­mii­nit riit­täi­si­vät ravin­nok­si ja asun­non vir­kaa hoi­tai­si parin neliön ikku­na­ton kop­pi, mie­lel­lään para­kis­sa heti teh­taan por­tin ulko­puo­lel­la. BKT:stä voi­tai­siin lei­ka­ta 99% pois jos halut­tai­siin olla pel­käs­tään “tuot­ta­via”.

    Ei tie­ten­kään kan­na­ta las­kea viih­ty­vyyt­tä niin alhai­sel­le tasol­le, että into teh­dä tuot­ta­vaa työ­tä las­kee. Osan “viih­ty­vyys­pal­ve­luis­ta” voi siis kat­soa ole­van hyö­dyl­li­siä sik­si, että ne vai­kut­ta­vat epä­suo­ras­ti hyö­dyl­li­sen työn teke­mi­seen. Osa “viih­ty­vyys­pal­ve­luis­ta” on tar­peet­to­mam­pia. Voi esi­mer­kik­si aja­tel­la, että kan­sa­lais­ten ylen­mää­räi­nen ryyp­pää­mi­nen on Suo­men talou­del­le haitallista.

    Jon­kun muun suo­rit­ta­ma pai­to­jen pesu tuot­taa iloa elä­mään ihan sii­nä mis­sä Uuden­kau­pun­gin teh­taal­la val­mis­tet­tu Mersukin.

    Molem­mat voi­vat tuot­taa iloa. Ilo ei ole vie­lä sama asia kuin Suo­men talou­den kan­nal­ta hyö­dyl­li­nen työ.

    Sun­nun­taik­rui­sai­luun han­kit­tu mer­su on (Suo­men talou­den kan­nal­ta) niu­kas­ti hyö­dyl­lis­tä. Met­su­rin käyt­tö­au­tok­si han­kit­tu mer­su hyö­dyt­tää talout­ta jo suo­rem­min ja mer­kit­tä­väs­ti enem­män. Suo­mes­sa koot­tu mer­su on Suo­men talou­den kan­nal­ta hyö­dyl­li­nen myös sik­si, että glo­baa­li yhtiö mak­saa teh­dys­tä työs­tä Suo­meen huo­mat­ta­van mää­rän palk­ko­ja. Pai­to­jen pesu pää­sään­töi­ses­ti siir­tää rahaa Suo­men sisäl­lä tas­kus­ta toi­seen, eikä siten (suo­raan) hyö­dy­tä Suo­men taloutta.

    1. Tuo­tan­non ravoa las­ke­taan sii­tä, kuin­ka pal­jon se nos­taa kan­sa­lais­ten koet­tua hyvin­voin­tia. Täs­sä ei teh­dä mitään eroa tava­roi­den ja pal­ve­lu­jen välil­lä. Paras mit­ta­ri tuot­teen hyö­dyl­li­syy­del­le on se, pal­jon­ko kulut­ta­ja on val­mis sii­tä mak­sa­maan. Jos joku saa nau­tin­toa krää­sän osta­mi­ses­ta ja heit­tä­mi­ses­tä sit­ten ros­kiin, toi­nen nau­tin­nol­li­ses­ta kah­vi­het­kes­tä viih­tyi­säs­sä kah­vi­las­sa. Näil­lä ei ole hyvin voin­nin tuot­ta­mi­ses­sa ja siis tuo­tan­non arvos­sa mitään muu­ta eroa kuin että se krää­sä kulut­taa enem­män maa­pal­lon niuk­ko­ja voimavaroja.
      Sil­lä tuot­taa­ko jokin työ vien­ti­tu­lo­ja ei myös­kään ole sanot­ta­vaa mer­ki­tys­tä maas­sa, jol­la ei ole ongel­maa vaih­to­ta­seen kans­sa. Vien­ti­tu­loil­la voi­daan rahoit­taa tuon­tia. Se että teem­me krää­sää vien­tiin ja ostam­me näil­lä rahoil­la krää­sää Suo­mes­sa kulu­tet­ta­vak­si, ei ole ero sii­hen, että teem­me tuot­tei­ta koti­mark­ki­noil­le ja kulu­tam­me ne itse.
      Kat­so Ant­ti Chy­de­nius, kan­sal­li­nen voitto.

  221. Cati­li­na: Tar­kas­te­len tilan­net­ta, jos­sa yhteis­kun­taa ei ole.

    Yhteis­kun­ta on jotain joka sijait­see kor­vien välis­sä eli se ei häviä hetkessä.

    Tämä saat­taa tul­la yllä­tyk­se­nä, mut­ta monil­la meis­tä urbaa­neis­ta libe­raa­leis­ta on sodan ajan sijoi­tus, ja roo­li sii­nä orga­ni­saa­tios­sa jon­ka teh­tä­vä­nä on krii­si­ti­lan­tees­sa puo­lus­taa jär­jes­täy­ty­nyt­tä yhteis­kun­taa. Tämän orga­ni­saa­tion suu­rin ihme on se että se yli­pää­tään toi­mii, ja pys­tyy yhdis­tä­mään suku­pol­vet ja yhteis­kun­ta­luo­kat, mukaan­lu­kien urbaa­nit pöhi­si­jät. Sinul­le­kin var­maan löy­tyy paik­ka. Koneis­to ja toi­min­ta­mal­lit ovat ole­mas­sa ja käyt­tö­kel­poi­sia riip­pu­mat­ta sii­tä onko ulkoi­nen uhka se perin­tei­nen tai vaik­ka uudel­leen akti­voi­tu­nut Cam­pi Flegrei, myö­hem­pien aiko­jen Mus­ta sur­ma tai jotain yhtä kauhistuttavaa. 

    Armei­jal­la on kyky pol­kais­ta logis­tiik­ka­ket­jut ja infor­maa­tioin­fra­struk­tuu­ri pys­tyyn tyh­jäs­tä, ja se on jo aika pal­jon. Val­tio tar­jo­aa sel­lai­sen juri­di­sen krii­siai­ko­jen infra­struk­tuu­rin jos­sa armei­jal­la on liik­ku­ma­ti­laa toteut­taa tar­koi­tus­taan. Asiat on suun­ni­tel­tu tapah­tu­van hal­li­tus­ti eikä mis­sään hul­lun­ku­ri­ses­sa Mad Max ‑hen­ges­sä. Olen aja­tel­lut ettei minun tar­vit­se tur­haan asian tek­ni­sel­lä toteu­tuk­sel­la vai­va­ta pää­tä­ni, toki oli­sin käy­tet­tä­vis­sä jos pyydettäisiin.

    Cre­do “Kave­ria ei jäte­tä” on ihan yhtä käyt­tö­kel­poi­nen (myös siva­ril­le) vaik­kei uhka oli­si­kaan soti­laal­li­nen. Jotain syvän koo­mis­ta on sii­nä että täl­lai­nen urbaa­ni libe­raa­li jou­tuu sinul­le puo­lus­te­le­maan tal­vi­so­dan myyt­tien rele­vans­sia sel­lai­sen kol­lek­tii­vi­sen tajun­nan osa­na, joka nos­taa yhteis­kun­nan jäl­leen jaloil­leen jos SHTF.

  222. Juho Laa­tu: Työn tuot­ta­vuu­den mit­ta­ri­na on hel­poin­ta käyt­tää rahaa. Myös itse tuo­te­tun ruo­an ja juo­man voi

    Yhteis­kun­nan kan­nal­ta yksi ongel­ma on se, että sil­lä on aina yli­tar­jon­taa pääl­lys­mie­his­tä ja muis­ta hel­pon mut­ta rahak­kaan työn teki­jöis­tä. Näin tuot­ta­vat työt voi­vat jää­dä arvos­tuk­sel­taan kak­kos­luo­kan töik­si. Rahat noi­hin päällysmiehen

    Pitää­kö jum­mas­ta kum­mas­ta perus­a­ja­tuk­ses­ta luopua?

    Itse olen otta­nut vapau­den olla arvos­ta­mat­ta työn tuot­ta­vuut­ta sii­tä mak­set­ta­van kom­pen­saa­tion perus­teel­la. Vaik­ka se ehkä hel­poin­ta oli­si­kin. Arve­len, että lii­an usein kom­pen­saa­tio kuvas­taa pikem­min hie­rar­ki­aa ja tuot­ta­vuu­teen kat­so­mat­to­mia val­ta­suh­tei­ta. Läji­tä min­kä tahan­sa orga­ni­saa­tion teh­tä­vä­ni­mik­keet tai ota työn alle sen orga­ni­saa­tio­kaa­vio niin voit teh­dä valis­tu­nei­ta arvauk­sia kom­pen­saa­tiois­ta eri laa­ti­kois­sa. Tuot­ta­vuu­des­ta et pys­ty sano­maan kis­saa­kaan. Täl­lä ajat­te­lul­la selit­tyy mik­si orga­ni­saa­tiot alka­vat työl­lis­tää itse itse­ään. Täl­lä ajat­te­lul­la selit­tyy myös se mik­si min­kä tahan­sa orga­ni­saa­tion lat­tia­ta­son pal­ve­lut vai­kut­ta­vat ali­re­surs­soi­duil­ta. Meil­lä ei oli­si täl­lai­sia has­su­ja ilmiöi­tä jos työn tuot­ta­vuus oli­si pri­maa­ri­te­ki­jä kompensaatioissa.

  223. Hoh­hoh hoi­jaa: Tuk­hol­man seu­dul­la on tosi­aan met­ro­po­li­hal­lin­to, mut­ta ei siel­lä­kään yhteis­työ täy­sin mut­ka­ton­ta ole.

    Ei kukaan ole sano­nut, että pitäi­si panos­taa pel­käs­tään Kehä I:n sisään. Kyl­lä muut­kin alu­eet seu­dul­la saa­vat kasvaa.

    i) En tie­dä, mis­tä olet saa­nut pää­hä­si, että työ­paik­ko­jen mää­rä Hel­sin­gis­sä on vähe­ne­mään päin. Tilas­to­jen mukaan se on kas­va­nut täl­lä­kin vuo­si­tu­han­nel­la ihan muka­vas­ti. Sitä pait­si ei kaik­kien työ­paik­ko­jen tar­vit­se­kaan Hel­sin­gis­sä sijai­ta. Kehä I:n sisä­puo­lel­ta on hyvät yhtey­det myös seu­dun muil­le kes­kei­sil­le työ­paik­ka-alueil­le, kuten Ota­nie­meen, Lep­pä­vaa­raan ja Avia­po­lik­seen. Muun muas­sa sik­si se onkin niin hyvä aluet­ta asuinrakentamiseen.

    ii) Juu­ri sik­si pitää raken­taa lisää, että astro­no­mi­set hin­nat saa­daan kään­net­tyä las­kuun, tai aina­kin nii­den nousu taitettua.

    Edel­leen kiin­nos­tai­si tie­tää, mis­tä olet saa­nut pää­hä­si, että yri­tys­ten mää­rä Hel­sin­gis­sä las­kee. Kan­ta­kau­pun­gis­sa on pai­net­ta muut­taa toi­mis­to­ja asun­noik­si, kos­ka itse aiheu­tet­tu asun­to­pu­la jyrää kai­ken muun alleen. Kan­ta­kau­pun­ki on hin­to­jen perus­teel­la kai­kis­ta halu­tuin­ta toi­mis­toa­luet­ta, mut­ta täl­lä het­kel­lä asun­to­jen kysyn­tä ylit­tää toi­mi­ti­lan kysyn­nän aivan suve­ree­nis­ti. Täs­sä pitäi­si säi­lyt­tää malt­ti ja ennem­min raken­taa koko­naan uusia asun­to­ja kan­ta­kau­pun­kiin sen sijaan, että muu­te­taan van­ho­ja toi­mis­to­ra­ken­nuk­sia asun­noik­si. Pai­koi­tel­len toi­mis­to­jen muut­ta­mi­nen­kin on toki ihan ok.

    Ihme dog­me­ja sinul­la kyl­lä on. Mitä vikaa on 1–4 hen­gen yri­tyk­sis­sä? Yri­tys­ten koko on tosin muu­ten­kin sel­lai­nen asia, johon ei kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­la oikein voi vai­kut­taa. Minun puo­les­ta­ni seu­dul­le saa syn­tyä ihan kai­ken kokoi­sia uusia yrityksiä.

    Suo­men kas­vun moot­to­ri on joka tapauk­ses­sa pk-yri­tyk­sis­sä, halusi sitä tai ei. http://i.imgur.com/cko4k8R.jpg

    Kan­ta­kau­pun­gin yri­tys­mää­rä kään­tyi las­kuun vuon­na 2007 (Hel­si­gin kau­pun­gin tie­to­kes­kus) ja on las­ke­nut sii­tä saak­ka. Koko Hel­sin­gin yri­tys­mää­rä on jämäh­tä­nyt suun­nil­leen pai­kal­leen vaik­ka­kin suun­ta on siel­lä­kin ollut aivan vii­me aikoi­na hiu­kan alas.(Tilastokeskus)

    Työ­paik­ko­jen mää­rä Hel­si­gis­sä las­kee. Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan noin 1000 työ­pai­kan vuo­si­vauh­tia. Ja täs­sä muka­na vain yri­tyk­set, ei jul­kis­hal­lin­toa jon­ne toki saa­daan työ­paik­ko­ja mut­ta ei oikein mak­sa­jia niille. 

    Suo­men kas­vun moot­to­ri on todel­la pk-yri­tyk­sis­sä ja val­ta­van iso ero esi­mer­kik­si Sak­san menes­tyk­seen ver­rat­tu­na on juu­ri täs­sä. Pk — yri­tyk­set eivät kas­va siel­tä pie­nes­tä yri­tyk­ses­tä keskisuuriksi. 

    Työl­li­syyt­tä var­ten tar­vi­taan nii­tä isom­pia kuin 1–4 hen­gen yri­tyk­siä kos­ka tuos­sa yri­tys­jou­kos­sa suu­ri osa on itse asias­sa itse­näi­siä kon­sult­te­ja ja amma­tin­har­joit­ta­jia jot­ka kyke­ne­vät työl­lis­tä­mään itsen­sä ja ehkä jon­kun toisen. 

    Mut­ta ne pitäi­si saa­da kasvamaan. 

    Yri­tys­ko­ko ei todel­la­kaan ole kau­pun­gin asia muu­ten kuin tiet­ty­jen toi­min­tae­del­ly­tys­ten kan­nal­ta. Mut­ta tar­kas­tel­taes­sa esi­mer­kik­si pk-seu­dul­le syn­ty­nei­tä yri­tyk­siä on suu­ri ero sii­nä ovat­ko ne yhden hen­gen yksi­ny­rit­tä­jiä vai kas­vuun kyke­ne­viä työllistäjiä. 

    Minus­ta näi­tä asioi­ta ei miet­ti­tä tar­peek­si täs­sä met­ro­po­li­saa­tio­huu­mas­sa ja lopul­ta kui­ten­kin työ­pai­kat rat­kai­se­vat Hel­sin­gin tule­vai­suu­den, eivät yksin asunnot.

  224. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Minus­ta näi­tä asioi­ta ei miet­ti­tä tar­peek­si täs­sä met­ro­po­li­saa­tio­huu­mas­sa ja lopul­ta kui­ten­kin työ­pai­kat rat­kai­se­vat Hel­sin­gin tule­vai­suu­den, eivät yksin asunnot. 

    Asun­not ovat elä­män ja kuo­le­man kysy­mys puo­lueil­le. Jokai­ses­ta uudes­ta asu­mi­seen kel­paa­vas­ta kopis­ta on suo­ra link­ki äänes­tys­ko­pil­le. Tämä on yksi syy mik­si yhdel­lä­kään kau­pun­gil­la ei ole meka­nis­mia rajoit­taa omaa kas­vu­aan. Rajal­li­sel­la maa­pal­lol­la. Huh! Huh! Kau­pun­git eivät ole rat­kai­su eko­ka­ta­stro­fiin vaan olen­nai­nen osa sitä.

  225. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo­tan­non ravoa las­ke­taan sii­tä, kuin­ka pal­jon se nos­taa kan­sa­lais­ten koet­tua hyvin­voin­tia. Täs­sä ei teh­dä mitään eroa tava­roi­den ja pal­ve­lu­jen välil­lä. Paras mit­ta­ri tuot­teen hyö­dyl­li­syy­del­le on se, pal­jon­ko kulut­ta­ja on val­mis sii­tä mak­sa­maan. Jos joku saa nau­tin­toa krää­sän osta­mi­ses­ta ja heit­tä­mi­ses­tä sit­ten ros­kiin, toi­nen nau­tin­nol­li­ses­ta kah­vi­het­kes­tä viih­tyi­säs­sä kah­vi­las­sa. Näil­lä ei ole hyvin voin­nin tuot­ta­mi­ses­sa ja siis tuo­tan­non arvos­sa mitään muu­ta eroa kuin että se krää­sä kulut­taa enem­män maa­pal­lon niuk­ko­ja voimavaroja.

    Kokaii­ni on hyö­dy­ke, jos­ta mak­se­taan hyvin­kin pal­jon. Kokaii­nin koh­dal­la aja­tuk­se­si sii­tä, että “hyö­dyl­li­syys = hin­ta” on ongelmallinen.

    Yri­tin aiem­mis­sa pos­tauk­sis­sa­ni mää­ri­tel­lä hyö­dyl­li­syy­den suh­tees­sa jon­kin yksi­kön talou­teen. Kokaii­nia osta­val­le yksi­löl­le kokaii­nin arvo on mitä ilmei­sim­min suu­ri, kos­ka hän on val­mis pulit­ta­maan sii­tä pal­jon rahaa. Tuon hen­ki­lön talou­den näkö­kul­mas­ta tilan­ne on toden­nä­köi­ses­ti jo toi­nen. Samoin Suo­men talou­den näkökulmasta.

    Sil­lä tuot­taa­ko jokin työ vien­ti­tu­lo­ja ei myös­kään ole sanot­ta­vaa mer­ki­tys­tä maas­sa, jol­la ei ole ongel­maa vaih­to­ta­seen kans­sa. Vien­ti­tu­loil­la voi­daan rahoit­taa tuon­tia. Se että teem­me krää­sää vien­tiin ja ostam­me näil­lä rahoil­la krää­sää Suo­mes­sa kulu­tet­ta­vak­si, ei ole ero sii­hen, että teem­me tuot­tei­ta koti­mark­ki­noil­le ja kulu­tam­me ne itse.

    Suo­men talou­den kan­nal­ta vien­ti­tu­lot ovat oleel­li­sen tär­keä kom­po­nent­ti. Tuon­tia kor­vaa­va koti­maan tuo­tan­to on toki jok­seen­kin yhtä tär­ke­ää. Jos tar­kas­te­le­mam­me yksik­kö on Suo­men talous, molem­mil­la on suo­ra vai­ku­tus sihen, miten pal­jon rahaa Suo­mi tie­naa (= tulot mii­nus menot mitat­ta­van yksi­kön rajo­jen yli).

    Mit­tayk­sik­kö­nä voi­si tie­ten­kin rahan sijas­ta käyt­tää vaik­ka­pa (Bhu­ta­nin) brut­to­kan­sa­non­nel­li­suust­ta, jol­loin myös krää­sän kulut­ta­mi­sen rie­mu ja muu­kin onnel­li­suus sisäl­tyi­si mit­tauk­siin. Pitää kui­ten­kin käyt­tää valit­tua yksik­köä sys­te­maat­ti­ses­ti. Suo­men talou­des­ta puhut­taes­sa raha lie­nee edel­leen nor­maa­lein ja toi­mi­va, vaik­ka­kin kyl­mäh­kö mittari.

    Kat­so Ant­ti Chy­de­nius, kan­sal­li­nen voitto.

    Talou­del­li­nen libe­ra­lis­mi täh­tää toi­mi­vaan (raha)talouteen. Voim­me olet­taa täs­sä kes­kus­te­lus­sa, että talou­del­li­sen libe­ra­lis­min hyö­ty­suh­de on kor­kea, vaik­ka­pa 75% (mitat­ta­va yksik­kö = Suo­men talous, mit­ta­ri = raha). Tämä tar­koit­taa, että vain 25% yhteis­kun­nas­sa teh­tä­väs­tä työs­tä on hyö­dy­tön­tä. Ole­te­taan että muis­sa talous­jär­jes­tel­mis­sä tuo hyö­ty­suh­de on heikompi.

    Esi­tit ehkä mit­ta­rik­si sitä, miten hyvin tava­rat ja pal­ve­lut käy­vät kau­pak­si. Tämä sopii hyvin yhteen talou­del­li­sen libe­ra­lis­min perus­a­ja­tus­ten kans­sa. Se mit­ta­ri, jon­ka esi­tin, yrit­tää kui­ten­kin mita­ta vain tuo­ta 75% osuut­ta, ei kaik­kea (100%) kaup­paa. Sii­nä siis lei­ka­taan pois mata­lan hyö­ty­suh­teen toi­mia (koko­naan tai osit­tain), kuten sel­lai­nen toi­min­ta, jos­sa minä pesen sinun pai­ta­si ja sinä minun, tur­ha krää­sän kulu­tus, tai huumekauppa.

    Se että pesem­me tois­tem­me pai­dat voi olla jos­sain mää­rin hyö­dyl­lis­tä Suo­men talou­den kan­nal­ta. Ehkä sinul­la on jotain tär­ke­ää kii­reel­lis­tä teke­mis­tä täl­lä vii­kol­la ja minul­la ensi vii­kol­la. Näin on ratio­naa­lis­ta, että pesem­me tois­tem­me pai­dat vuo­ro­vii­koin. Täs­tä saa­ta­va hyö­ty (Suo­men talou­del­le) ei ole kui­ten­kaan koko työn hin­ta, vaan vain pie­ni osa sii­tä. Ehkä tuon hyö­dyl­li­sen työn hyö­ty­suh­de (Suo­men talou­den kan­nal­ta) oli jotain 10% luok­kaa (muut Suo­men talou­den kan­nal­ta hyö­dyl­li­set teke­mi­sem­me tehos­tui­vat tuon verran).

  226. max: Pitää­kö jum­mas­ta kum­mas­ta perus­a­ja­tuk­ses­ta luopua?

    Itse olen otta­nut vapau­den olla arvos­ta­mat­ta työn tuot­ta­vuut­ta sii­tä mak­set­ta­van kom­pen­saa­tion perus­teel­la. Vaik­ka se ehkä hel­poin­ta oli­si­kin. Arve­len, että lii­an usein kom­pen­saa­tio kuvas­taa pikem­min hie­rar­ki­aa ja tuot­ta­vuu­teen kat­so­mat­to­mia val­ta­suh­tei­ta. Läji­tä min­kä tahan­sa orga­ni­saa­tion teh­tä­vä­ni­mik­keet tai ota työn alle sen orga­ni­saa­tio­kaa­vio niin voit teh­dä valis­tu­nei­ta arvauk­sia kom­pen­saa­tiois­ta eri laa­ti­kois­sa. Tuot­ta­vuu­des­ta et pys­ty sano­maan kis­saa­kaan. Täl­lä ajat­te­lul­la selit­tyy mik­si orga­ni­saa­tiot alka­vat työl­lis­tää itse itse­ään. Täl­lä ajat­te­lul­la selit­tyy myös se mik­si min­kä tahan­sa orga­ni­saa­tion lat­tia­ta­son pal­ve­lut vai­kut­ta­vat ali­re­surs­soi­duil­ta. Meil­lä ei oli­si täl­lai­sia has­su­ja ilmiöi­tä jos työn tuot­ta­vuus oli­si pri­maa­ri­te­ki­jä kompensaatioissa.

    Olen sitä miel­tä, että jokai­sen orga­ni­saa­tion yti­mel­lä on tai­pu­mus lihoa.

    Pal­kat kas­va­vat, kos­ka nii­tä saa­vat ihmi­set ovat lähel­lä nii­tä ihmi­siä, jot­ka niis­tä päät­tä­vät. Usein päät­tä­jät ja joh­ta­jat kuu­lu­vat samaan sisä­pii­riin. Kol­lee­gan palk­ka kan­nat­taa pitää kor­kea­na, ja kol­lee­ga antaa täs­sä tukea vastavuoroisesti.

    Myös toi­min­nal­li­suus kes­kit­tyy hel­pos­ti. Joh­ta­ja miel­le­tään sitä isom­mak­si joh­ta­jak­si, mitä enem­män hänel­lä on sih­tee­ris­töä, alem­pia joh­ta­jia alai­suu­des­saan ja kon­sult­te­ja kon­sul­toi­mas­sa. Kaik­ki tämä tapaa kas­vat­taa yti­men kokoa ja kulu­tus­ta suh­tees­sa lattiatasoon.

    Itse fir­man­sa omis­ta­val­la pie­ny­rit­tä­jäl­lä palk­ka voi olla mark­ki­noi­den mää­rää­mäs­sä suh­tees­sa teh­dyn työn mark­ki­na-arvoon. Puhun täs­sä mark­ki­na-arvos­ta enkä hyö­dyl­li­syy­des­tä. Ero on sama kuin OS:lle yllä kir­joit­ta­mas­sa­ni vas­tauk­ses­sa, jos­sa 100% edus­taa kaik­kea kau­pak­si käy­vää työ­tä, ja 75% (tark­kail­ta­van yksi­kön kan­nal­ta) hyö­dyl­li­sek­si kat­sot­ta­vaa työ­tä. Yllä mai­nit­tu yksi­tyis­yrit­tä­jä voi siis jos­kus teh­dä myös kau­pak­si käy­vää, mut­ta Suo­men talou­den kan­nal­ta hyö­dy­tön­tä työtä.

    Yhteis­kun­nan tai suu­ry­ri­tys­ten palk­kaa­mien joh­ta­jien pal­kan ole­tan ole­van kes­ki­mää­rin hei­dän työn­sä hyö­dyl­li­syyt­tä kor­keam­mal­la tasol­la — myös sii­nä tapauk­ses­sa, että mitat­ta­va yksik­kö on suu­riy­ri­tyk­sen (tai viraston/kunnan) oma talous. Jokus hyvä joh­ta­ja kan­nat­taa ostaa kal­liil­la­kin, mut­ta itsek­kääm­mät syyt lie­ne­vät tuo­ta teki­jää ylei­sem­pi syy palk­ko­jen kor­ke­aan tasoon.

  227. Hel­sin­ki hoi älä jätä:Minus­ta näi­tä asioi­ta ei miet­ti­tä tar­peek­si täs­sä met­ro­po­li­saa­tio­huu­mas­sa ja lopul­ta kui­ten­kin työ­pai­kat rat­kai­se­vat Hel­sin­gin tule­vai­suu­den, eivät yksin asunnot.

    Eikö­hän näi­tä mie­ti­tä ja eikö­hän kaik­ki ole sitä miel­tä, että tar­vi­taan myös työ­paik­ko­ja. Mut­ta ei kaik­kien seu­dun työ­paik­ko­jen tar­vit­se sijai­ta juu­ri Hel­sin­gis­sä, kun myös Espoos­sa ja Van­taal­la on hyvin saa­vu­tet­ta­via yri­ty­sa­luei­ta. Sitä pait­si Hel­sin­gin työ­paik­kao­ma­va­rai­suus on täl­lä het­kel­lä noin 130 %, joten ongel­ma ei sinän­sä ole Hel­sin­gin puo­lel­la. Esi­mer­kik­si kan­ta­kau­pun­gis­sa työ­paik­ko­jen mää­rä on 2000-luvul­la kas­va­nut noin 15 000:lla (läh­de: Hel­sin­gin kau­pun­gin tie­to­kes­kus http://www.aluesarjat.fi)

    Ja en tosi­aan vie­lä­kään käsi­tä, mik­si haluat kiel­tää asuin­ra­ken­ta­mi­sen Hel­sin­kiin ja pakot­taa kaik­ki asu­maan Uuden­maan pel­loil­la. Joku ilmei­sen tota­li­ta­ris­ti­nen visio sii­nä lie­nee taustalla.

  228. Hoh­hoi­jaa: Eikö­hän näi­tä mie­ti­tä ja eikö­hän kaik­ki ole sitä miel­tä, että tar­vi­taan myös työ­paik­ko­ja. Mut­ta ei kaik­kien seu­dun työ­paik­ko­jen tar­vit­se sijai­ta juu­ri Hel­sin­gis­sä, kun myös Espoos­sa ja Van­taal­la on hyvin saa­vu­tet­ta­via yri­ty­sa­luei­ta. Sitä pait­si Hel­sin­gin työ­paik­kao­ma­va­rai­suus on täl­lä het­kel­lä noin 130 %, joten ongel­ma ei sinän­sä ole Hel­sin­gin puo­lel­la. Esi­mer­kik­si kan­ta­kau­pun­gis­sa työ­paik­ko­jen mää­rä on 2000-luvul­la kas­va­nut noin 15 000:lla (läh­de: Hel­sin­gin kau­pun­gin tie­to­kes­kus http://www.aluesarjat.fi)

    Ja en tosi­aan vie­lä­kään käsi­tä, mik­si haluat kiel­tää asuin­ra­ken­ta­mi­sen Hel­sin­kiin ja pakot­taa kaik­ki asu­maan Uuden­maan pel­loil­la. Joku ilmei­sen tota­li­ta­ris­ti­nen visio sii­nä lie­nee taustalla.

    No tilas­tois­ta voi tie­ten­kin ottaa itse­ään miel­lyt­tä­vän ajan­jak­son. Vii­me­ai­kai­nen kehi­tys on kui­ten­kin joka tapauk­ses­sa sel­lai­nen että kan­ta­kau­pun­gin työ­paik­ka­mää­rä kään­tyi las­kuun 2012 ja on sii­tä vähen­ty­nyt noin 8 tuhan­nel­la. Tar­koit­taa että 8 tuhan­nel­la kan­ta­kau­pun­kiin muut­ta­val­la on työ­paik­ka jos­sa­kin muualla. 

    Minul­la ei ole mitään kan­ta­kau­pun­kiin raken­ta­mis­ta vas­taan mut­ta näil­lä neliö­hin­noil­la niis­tä tulee yli­hin­tai­sia vuo­kra-asun­to­ja joka gene­roi yhteis­kun­nal­le val­tai­sat asu­mis­tu­ki­me­not (nyt koko maan tasol­la jo 2 Mil­jar­dia / vuo­si). Nykyi­sel­lä palk­ka­ta­sol­la isol­la osal­la kan­ta­kau­pun­kiin muut­ta­vis­ta ei oikeas­ti ole varaa asua siel­lä. En pidä mal­leis­ta jos­sa aja­tel­laan että raha tulee sei­näs­tä eikä sitä tar­vit­se miettiä. 

    Kan­ta­kau­pun­gin työ­paik­ka­ka­to — tai nii­den siir­ty­mä muu­al­le — ker­too sii­tä että hin­ta­ta­so on lii­an kova tai kan­ta­kau­pun­ki ei muu­ten ole­kaan niin hou­kut­te­le­va paik­ka yri­tyk­sil­le. Voi olla että auto­vas­tai­nen lii­ken­ne­suu­nit­te­lu syö sit­ten­kin hou­kut­te­le­vuut­ta. Useas­sa yri­tyk­ses­sä kun on esi­mer­kik­si myyn­ti jon­ka pitää liik­kua asiak­kai­den luona.

  229. Hel­sin­ki hoi älä jätä: No tilas­tois­ta voi tie­ten­kin ottaa itse­ään miel­lyt­tä­vän ajan­jak­son. Vii­me­ai­kai­nen kehi­tys on kui­ten­kin joka tapauk­ses­sa sel­lai­nen että­kan­ta­kau­pun­gin työ­paik­ka­mää­rä kään­tyi las­kuun 2012 ja on sii­tä vähen­ty­nyt noin 8 tuhannella. 

    Juu­ri näin. Toi­saal­ta täl­lä het­kel­lä kan­ta­kau­pun­gis­sa on enem­män työ­paik­ko­ja kuin esi­mer­kik­si vuo­den 2010 lopus­sa. Näis­tä vuo­sit­tai­sis­ta vaih­te­luis­ta emme voi vie­lä pää­tel­lä mitään. Sen sijaan pit­kän ajan tren­di näyt­täi­si ole­van nouse­va: esi­mer­kik­si vuo­den 1999 lopus­sa kan­ta­kau­pun­gis­sa oli noin 15 000 työ­paik­kaa vähem­män kuin nyt. Vas­taa­vas­ti vuo­den 2012 lopus­sa kan­ta­kau­pun­gis­sa oli yli 233 000 työ­paik­kaa, joka on kaik­kien aiko­jen suu­rin luke­ma. Puhu­taan las­kus­ta sit­ten, jos työ­paik­ka­mää­rät putoa­vat jon­ne­kin 90-luvun tasol­le (alle 200 000:een).

    Olen itse joka tapauk­ses­sa sitä miel­tä, että seu­dun kaik­kien työ­paik­ko­jen ei tar­vit­se sijai­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa tai edes Hel­sin­gis­sä. Kei­la­nie­mi, Lep­pä­vaa­ra, Aviao­po­lis, Tik­ku­ri­la yms. ovat ihan hyviä paik­ko­ja kans­sa. Jos asuu kan­ta­kau­pun­gis­sa, noi­hin kaik­kiin paik­koi­hin pää­see hyvin sekä autol­la että jul­ki­sil­la. Sik­si kan­ta­kau­pun­ki on eri­tyi­sen hyvä paik­ka asunnoille.

    Hel­sin­ki hoi älä jätä:Minul­la ei ole mitään kan­ta­kau­pun­kiin raken­ta­mis­ta vas­taan mut­ta näil­lä neliö­hin­noil­la niis­tä tulee yli­hin­tai­sia vuo­kra-asun­to­ja joka gene­roi yhteis­kun­nal­le val­tai­sat asu­mis­tu­ki­me­not (nyt koko maan tasol­la jo 2 Mil­jar­dia / vuo­si). Nykyi­sel­lä palk­ka­ta­sol­la isol­la osal­la kan­ta­kau­pun­kiin muut­ta­vis­ta ei oikeas­ti ole varaa asua siel­lä. En pidä mal­leis­ta jos­sa aja­tel­laan että raha tulee sei­näs­tä eikä sitä tar­vit­se miettiä. 

    Kan­ta­kau­pun­gin työ­paik­ka­ka­to – tai nii­den siir­ty­mä muu­al­le – ker­too sii­tä että hin­ta­ta­so on lii­an kova tai kan­ta­kau­pun­ki ei muu­ten ole­kaan niin hou­kut­te­le­va paik­ka yri­tyk­sil­le. Voi olla että auto­vas­tai­nen lii­ken­ne­suu­nit­te­lu syö sit­ten­kin hou­kut­te­le­vuut­ta. Useas­sa yri­tyk­ses­sä kun on esi­mer­kik­si myyn­ti jon­ka pitää liik­kua asiak­kai­den luona.

    Et ole ilmei­ses­ti vie­lä­kään tajun­nut, että mark­ki­na­ta­lou­des­sa hin­nat jous­ta­vat, jos hou­kut­te­le­vuus, mitä se sit­ten tar­koit­taa­kaan, ei ole riit­tä­vä. Eli huo­li sii­tä, että hin­ta­ta­so on lii­an kova, on turha.

  230. Hel­sin­ki hoi älä jätä: No tilas­tois­ta voi tie­ten­kin ottaa itse­ään miel­lyt­tä­vän ajan­jak­son. Vii­me­ai­kai­nen kehi­tys on kui­ten­kin joka tapauk­ses­sa sel­lai­nen että kan­ta­kau­pun­gin työ­paik­ka­mää­rä kään­tyi las­kuun 2012 ja on sii­tä vähen­ty­nyt noin 8 tuhannella. 

    Tuo aikasarjat.fi ulot­tuu siis vuo­teen 2014, mut­ta vuo­den 2014 tie­dot ovat sii­nä vie­lä epä­var­mo­ja ja puut­teel­li­sia. Aika­sar­jan vuo­si­na 2008–2013 muu­tok­set työ­paik­ko­jen mää­ris­sä kan­ta­kau­pun­gis­sa ovat pro­sen­tin murto-osia.

  231. Kan­ta­kau­pun­ki on ilmei­ses­ti niin kal­lis, ettei kenel­lä­kään ole enää varaa asua siellä.

    😉

  232. Sylt­ty:
    Kan­ta­kau­pun­ki on ilmei­ses­ti niin kal­lis, ettei kenel­lä­kään ole enää varaa asua siellä.

    Ja ruuh­kat ovat niin paho­ja, ettei kukaan koh­ta mene sin­ne. “Nobo­dy goes the­re any­mo­re. It’s too crow­ded.” :O

  233. Kau­pun­ki­lais­tu­mi­nen on mil­tei kiih­ty­vä ilmiö maa­il­man­laa­jui­ses­ti. Toki sii­tä on huo­no­ja­kin seu­rauk­sia, mut­ta ei se ilman vaka­vaa syy­tä­kään tapah­du. Aikoi­naan luo­tiin tuo pää­mää­rä Suo­men pysy­mi­sek­si asut­tu­na. Sil­loin­kin se oikeas­ti kos­ki vain puol­ta Suo­mea. Ruot­sis­sa ei edes yri­te­tä pitää Tuk­hol­mas­ta poh­joi­seen asut­tu­na, kun ei juu­ri ole ollut­kaan. Ees­tis­sä riit­tää yksi elin­kel­poi­nen taa­ja­ma ja Lat­vias­sa­kin. Lapin ihmi­set elä­vät tukien varas­sa, mut­ta asia ei Suo­mea kaa­da, kun ovat luku­mää­räi­ses­ti vähäi­siä. Mitä, jos jos­sain mas­sa aikoi­naan oli­si alet­tu vas­tus­taa hal­li­tuk­sen puo­les­ta teol­lis­tu­mis­ta? Miten oli­si käy­nyt pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä? Kau­pun­ki­lais­tu­mis­ta vas­taan ei mie­les­tä­ni kan­na­ta tais­tel­la, mie­luum­min ottaa hyö­ty. Hait­ta­vai­ku­tuk­set ja ongel­mat on kylä hyvä ottaa ohees­sa hal­tuun ihan heti (esim slum­mien syn­tyä ehkäis­tä) ja asun­toai­at ja lii­ken­ne hoi­taa parhainpäin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.