Kaupunkisuunnittelulautaknnan lista 25.4.2017

Esi­tys­lis­taan pää­see täs­tä

Koi­vusaa­ri

Täs­sä on edel­leen se sama mah­dot­to­man suu­ri moot­to­ri­tie­liit­ty­mä, joka peit­tää mel­kein koko saa­ren niin, että raken­ta­mi­nen toteu­te­taan maan­täy­töin. Nyt sii­nä on nel­jä kais­taa suun­taan­sa. Kol­men pitäi­si riit­tää, kos­ka ei Pork­ka­lan­ka­dun ris­teyk­ses­tä kui­ten­kaan enem­pää auto­ja mahdu/päästetä Hel­sin­gin katu­verk­koon ja on mah­dol­lis­ta myös, että Län­si­met­ro jos­kus val­mis­tuu, jol­loin bus­si­kais­to­jen tar­ve pois­tuu. Se kol­mas kais­ta oli­si liit­ty­mis­kais­ta. Sil­lä voi­si olla kais­ta­koh­tai­nen nopeus­ra­joi­tus, 40 – 50 km/h ja taval­li­nen T‑risteys. Maa tuol­la alu­eel­la mak­saa jotain noin 2000 €/m2.

Käve­ly­kes­kus­tan periaatesuunnitelma

Pää­tö­seh­do­tuk­se­na on, että suun­ni­tel­ma ase­te­taan näh­tä­vil­le ja sii­tä pyy­de­tään lausunnot.

Tar­kas­tel­luis­ta vaih­toeh­dois­ta on valit­tu lie­vin, eli se, jos­sa Ete­lä- ja Poh­jois-Espas­ta molem­mis­ta teh­dään yksi­kais­tai­nen samoin kuin Man­ner­hei­min­ties­tä (enti­sen Hei­kin­ka­dun osuus). Kai­vo­ka­dul­ta pois­tu­vat autot. Vain rati­kat ja jalan­kul­ku jää (ja fillarit?)

Vaik­ka heti voi­si toteut­taa sen, että Ete­lä-Espal­ta pois­te­taan pysä­köin­ti­pai­kat ja jal­ka­käy­tä­vää leven­ne­tään. Kukaan ei voi väit­tää tar­vit­se­van­sa noi­ta paik­ko­ja, kos­ka mitään mat­kaa ei voi suun­ni­tel­la niin, että tar­koi­tuk­se­na on pysä­köi­dä Ete­lä-Espal­le, kos­ka tyh­jää tilaa ei yleen­sä ole. Nyt pysä­köin­ti vie kak­si kais­taa. Sen pysä­köin­ti­kais­tan ja sen toi­sen, jol­la autoa sei­so­te­taan, kun odo­te­taan pai­kan vapau­tu­mis­ta tai yri­te­tään taskupysäköintiä.

Maa­na­lai­sen yleis­kaa­van suunnitteluperiaatteet

Maa­na­lai­nen yleis­kaa­va päi­vi­te­tään. Täs­sä esi­te­tyt suun­nit­te­lu­pe­ri­aat­teet oli­vat niin ylei­siä, ettei niis­tä osaa miten­kään olla eri­mie­li­nen. Itse yleis­kaa­va saat­taa herät­tää suu­ria­kin into­hi­mo­ja lähin­nä lii­ken­ne­rat­kai­su­jen osal­ta. Tun­ne­li­va­rauk­set ovat osoit­tau­tu­neet yllät­tä­vän kal­liik­si pelk­ki­nä varauksinakin.

Yleis­kaa­van toteut­ta­mis­oh­jel­man lyhye aika­vä­lin painopisteet

Toteut­ta­mis­suun­ni­tel­maa käsi­tel­täes­sä lau­tu­kun­ta hyväk­syi muis­taak­se­ni minun esi­tyk­ses­tä­ni, että

KSV tuot­taa kau­pun­gin­val­tuus­ton stra­te­gia­neu­vot­te­lu­jen käyt­töön ehdo­tuk­sia lähiai­koi­na  toteu­tet­ta­vis­ta raken­nus­koh­teis­ta  yhteen­sä noin kol­men  mil­joo­nan  asuin­ker­ros­ne­liö­met­rin  ver­ran. Näi­hin tulee  liit­tää arvio  aluei­den toteut­ta­mi­sen vaa­ti­mis­ta  inves­toin­neis­ta.  Yksit­täi­set ehdo­tet­ta­vat alu­eet  voi­vat  olla  kor­kein­taan  500 000 ker­ros­ne­liö­met­rin suuruisia. 

Nyt on teh­ty työ­tä käs­ket­tyä ja kart­ta näyt­tää tältä.

Näis­sä on pal­jon kiis­ta­na­lai­sia koh­tei­ta, kuten Var­tio­saa­ri. Mei­dän tus­kin kan­nat­taa käy­dä näi­tä kiis­to­ja täs­sä lau­ta­kun­nas­sa, vaan jät­tää ne kiis­tel­tä­väk­si sin­ne strategiakokoukseen.

Onnek­si on Mal­mi. Nämä muut koh­teet ovat sel­lai­sia, että nii­den nopea käyn­nis­ty­mi­nen on han­ka­laa. Mal­min suun­nit­te­lu on niin pit­käl­lä, että lapio voi­daan iskeä maa­han heti kun kaa­vat ovat lainvoimaisia.

Huo­pa­lah­den tiel­lä ollaan taaws kyt­ke­mäs­sä mer­kit­tä­vää asun­to­ra­ken­ta­mis­ta ja auto­tun­ne­lia toi­siin­sa. Inves­toin­ti­kat­to ei ksä­tä täl­lai­sia hank­kei­ta sii­nä­kään tapauk­ses­sa, että lop­pu­tu­los oli­si ylijäämäinen.

Jo pää­te­tyil­lä pro­jek­tia­lueil­la on tilaa noin kah­del­le mil­joo­nal­le ker­ros­ne­liöl­le (50 000 asu­kas­ta) ja näil­lä täs­sä esi­te­tyil­lä uusil­la alueil­la 4,5 Mk‑m2, eli yhteen­sä 6,5 Mk‑m2 ja siis noin 150 000 asu­kas­ta. Täs­sä on siis jopa vähän valin­nan­va­raa stra­te­gia neu­vot­te­lu­ja ajatellen.

Vuo­den 2016 kaa­voi­tuk­sen arviointi

Niin sanot­tu KAR­VI-mit­ta­ri on kehi­tet­ty mit­ta­maan sitä, kuin­ka hyvin kaa­voi­tus­ta kes­kis­te­tään rai­de­lii­ken­teen äärel­le. Aika hyvin meni vii­me vuonna

  • Kan­ta­kau­pun­kiin, alue­kes­kuk­siin ja rai­de­lii­ken­teen suun­ni­tel­tui­hin sol­mu­koh­tiin meni 63 %
  • Nykyi­nen ja raken­teil­la ole­va rai­de­lii­ken­ne­vyö­hy­ke 15 %
  • Suun­nit­teil­la ole­va rai­de­lii­ken­neyh­teys 10 %
  • Idea­ta­sol­la ole­va rai­de­lii­ken­ne­vyö­hy­ke 12 %
  • Rai­de­lii­ken­teen ulot­tu­mat­to­mis­sa 0%

Telak­ka­ran­nan (Kone­pa­ja) asemakaava

Tähän piti tul­la Elmun tilat, mut­ta ei tul­lut­kaan, kos­ka hank­kees­ta oli­si tul­lut kovin kal­lis. Osit­tain kal­leus joh­tui aika tiu­kas­ta suio­je­lu­lin­jas­ta. Nyt käyt­tö­tar­koi­tus vai­kut­taa ole­van auki. Melein mitä muu­ta tahan­sa saa alit­taa, mut­ta ei asu­mis­ta eikä teollisuutta.

Kui­va­te­lak­ka-allas suo­jel­laan, mut­ta sen saa kyl­lä täyt­tää vedel­lä ja antaa vaik­ka perinnelaivoille.

Pir­jon­tien ja Pirk­ko­lan­tien asemakaava

Kaa­va on tul­lut lausun­noil­ta ja sii­hen on teh­ty suu­ri mää­rä pie­niä tar­kis­tuk­sia. Ne eivät ole kui­ten­kaan niin suu­ria, että kaa­va pitäi­si lait­taa uudes­taan nhtä­vil­le. Peri­aa­te­rat­kai­su säi­lyy ennal­laan. Tämä rai­de­jo­ke­riin liit­ty­vä tii­vis­tys­kaa­va on herät­tä­nyt pai­kal­li­sis­sa asuk­kais­sa run­saas­ti vas­tus­tus­ta, mut­ta minus­ta kaa­va on ver­rat­tain hyvä. Kun tii­vis­te­tään, alu­een luon­ne tie­tys­ti vähän muuttuu.

Pitä­jän­mäen Pate­rin­mäen Jokeri-kaava

Tämä on tul­lut lausun­nol­ta, eikä sii­hen teh­dä mer­kit­tä­viä muutoksia

Laa­ja­sa­lon kaup­pa­kes­kuk­sen alu­een tar­kis­tet­tuy asemakaavaehdotus

Tämä oli meil­lä loka­kuus­sa, eikä lausun­to­kier­ros ole tuo­nut sii­hen mer­kit­tä­viä muu­tok­sia. Ensim­mäi­nen kaupunkibulevardikaava!

Kulos­aa­ren ker­ros­ta­loa­lu­een täydennysrakentaminen

Tämä palau­tet­tiin kesä­kuus­sa keho­tuk­sel­la pyr­kiä tehok­kaam­paan maan­käyt­töön. Minä esi­tin ja Ris­to Rau­ta­va kannatti.

Täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen koos­tuu kah­des­ta vai­hees­ta, jois­ta jäl­kim­mäi­nen liit­tyy Itä­väy­län bule­var­di­soin­tiin. Se taas edel­lyt­tää joko met­ron kat­ta­mis­ta tai sen kai­va­mis­ta maan alle. Ei toteu­du ihan lähi­tu­le­vai­suu­des­sa, mut­ta ehkä 2030-luvulla.

Yhtä asi­aa jäin esi­tyk­ses­sä ihmettelemään.

”Lisä­ker­ros ei saa imi­toi­da ole­mas­sa ole­vaa raken­nus­ta, mut­ta voi sopeu­tua sii­hen esi­mer­kik­si saman­lai­sel­la jul­ki­si­vu­ma­te­ri­aa­lil­la. Ole­mas­sa ole­vas­ta raken­nuk­ses­ta erot­tu­mi­nen esi­mer­kik­si pie­nem­mäl­lä run­ko­sy­vyy­del­lä on suositeltavaa.”

Vas­ti­kää Kulos­aa­res­sa yhtä taloa koro­tet­tiin lait­ta­mal­la sii­hen vain saman­lai­nen ker­ros lisää. Mitä vikaa sii­nä oli? Alku­pe­räi­sen ark­ki­teh­din tekijänoikeudet?

Kulos­aa­ren ostos­kes­kuk­sen purkukaava

Kulos­aa­ren ostos­kes­kus pure­taan ja tilal­le asun­to­ra­ken­ta­mis­ta joi­den ala­ker­ras­sa kau­pat. Täs­sä asias­sa lau­ta­kun­ta jyrä­si viras­ton ja ajoi pur­ku­vaih­toeh­don läpi. Tämä osta­ri on kyl­lä sinän­sä hie­no, mut­ta kun ei toi­mi niin ei toimi.

Asu­kas­py­sä­köin­ti­tun­nuk­sen hin­nan korottaminen

Siel­lä, mis­sä paik­ko­jen kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan, hin­taa pitäi­si nos­taa reip­paa­min. Pitäi­si hyväk­syä, että hin­ta voi vaih­del­la kau­pun­gi­no­sien välil­lä, kos­ka eräil­lä alueil­la kysyn­tä ja tar­jon­ta ovat jo nyt tasapainossa.

Calo­niuk­sen­ka­dun liikennesuunnitelma

Calo­niuk­sen­ka­dul­le lai­te­taan yksi­suun­tai­set pyö­rä­tiet ja ratik­ka lai­te­taan Kal­lion suun­nas­sa omal­le kais­tal­leen, mut­ta ei päin­vas­tai­ses­sa suun­nas­sa, kos­ka sil­loin mene­tet­täi­siin 21 pysäköintipaikkaa.

Vuon­na 2011 on arvioi­tu, että omat kais­tat molem­piin suun­tiin tuot­ta­vat 902 000 euroa sääs­töä 30 vuo­den aika­na Jos ole­tam­me, että tämä hyö­ty on yhtä suu­ri molem­mis­sa suun­nis­sa, voim­me siis olet­taa, että nuo 21 pysä­köin­ti­paik­kaa mak­sa­vat vuo­des­sa 456 000 eroa eli  21700 euroa paik­kaa kohden.

Yksi mur­he on nupu­ki­vi­pääl­lys­te, joka tuot­taa asun­toi­hin mel­koi­sen lii­ken­teen melun. Minus­ta tätä­kin voi­si harkita.

Län­ti­sen Bra­hen­ka­dun ja Hel­sin­gin­ka­dun lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma välil­lä Kaar­len­ka­tu – Sturenkatu 

Ratik­ka pää­see omil­le kais­toil­leen, Urhei­lu­ta­lon pysäk­ki suun­nas­sa län­teen siir­tyy Bra­hen ken­tän koh­dal­la, mut­ta säi­lyy pai­kal­laan suun­nas­sa itään. Hel­sin­gin­ka­dul­la siir­ry­tään ohjeen mukai­ses­ti yksi­suun­tai­siin pyö­rä­tei­hin. Län­ti­sel­le Bra­hen­ka­dul­la on yksi­suun­tai­nen pyö­rä­tie poh­joi­seen, mut­ta ete­lään aje­taan auto­jen seas­sa. Miten­kä­hän pyö­räi­li­jät nou­dat­ta­vat tätä var­sin­kin kun meil­lä ei ole lii­ken­ne­merk­kiä, joka kiel­täi­si aja­mi­sen pyö­rä­tiel­lä vää­rään suun­taan. Se pitää äkä­tä sii­tä, että pyö­rä­tie­merk­ki puuttuu.

Ratik­ka­pro­jek­tin loppuraportti 

Raport­tiin pää­see täs­tä. [Link­ki korjattu]

Raport­ti on hyvin mie­len­kiin­toi­sen ja se kan­nat­taa lukea. Nyt ajan puut­teen vuok­si otan sii­tä esil­le vain yhden asian. Siir­ty­mi­nen syvä­urai­siin vaih­tei­siin. Se taas edel­lyt­tää rati­koi­hin leveäm­piä pyö­riä, mikä taas edel­lyt­tää, että leveäm­pi pyö­rä mah­tuu myös sil­loin, kun kis­ko on upo­tet­tu asfalt­tiin. Täl­lai­nen vaih­de on huo­mat­ta­vas­ti hil­jai­sem­pi ja ratik­ka voi ajaa sii­nä suu­rem­mal­la nipeu­del­la. Nyt nopeus­ra­joi­tus on 10 km/h. Kun vaih­teet saa­daan lisäk­si lukit­tu­maan, voi­daan nopeu­ra­joi­tus nos­taa vaih­teis­sa­kin 40 km/h (jos kaar­re­sä­de sal­lii) jol­loin rati­koi­den mat­ka-ajat lyhe­ne­vät huomattavasti.

Hert­to­nie­men kes­kus­tan liikennesuunnitteluperiaatteet

Hert­to­nie­men lii­ken­neym­py­rä oli Suo­men ensim­mäi­nen tai aina­kin ensim­mäi­siä eri­ta­so­liit­ty­miä. Sitä pidet­tiin sil­lon tol­kut­to­man kal­lii­na ja se sai kan­san­suus­sa nimen Raha­rei­kä. Tuo ei ollut kui­ten­kaan mitään ver­rat­tu­na vuon­na 2008 teh­tyyn yli sadan mil­joo­nan euron maa­na­lai­seen ris­teys­suun­ni­tel­maan, jon­ka toteut­ta­mi­seen ei ole löy­ty­nyt mis­tään rahaa. Investointikatto!

Nyt yri­te­tään tul­la toi­meen ilman. Kruu­nu­ra­tik­ka hel­pot­taa asi­aa merkittävästi.

Kan­sa­lais­pa­lau­te ker­too, että käve­ly­mat­ka Hert­to­nie­men ran­nas­ta met­ro­py­sä­kil­le pite­nee mer­kit­tä­väs­ti. Täy­ty­nee kysellä.

 

117 thoughts on “Kaupunkisuunnittelulautaknnan lista 25.4.2017”

  1. Oli­si­ko mah­dol­lis­ta, että Hel­sin­gin kes­kus­tan annet­tai­siin olla muu­ta­man vuo­den ihan ennal­laan, ja käy­tet­täi­siin nekin rahat johon­kin täh­del­li­sem­pään. Näyt­tää sil­tä, että kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa on lii­kaa väkeä, kun koko ajan pitää olla pur­ka­mas­sa ja siir­tä­mäs­sä jal­ka­käy­tä­viä ja rai­tio­kis­ko­ja ja pyö­rä­tei­tä mil­loin minnekin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. En vie­lä­kään ymmär­rä mik­si Mal­min ken­tän uudel­le asui­na­lu­eel­le tar­vi­taan pika­ra­tik­ka, kun vie­res­tä kul­kee nyt pää­ra­ta erin­omai­sel­la lähi­ju­na­lii­ken­teel­lä varustettuna. 

    N‑juna kul­kee Mal­mil­ta nel­jäl­lä väli­pysåh­dyk­sel­lä 12 minuu­tis­sa kes­kus­taan noin 60 km/h kes­ki­no­peu­del­la. Pika­ra­tik­ka ei kyke­ne lähel­le­kään vas­taa­vaa nopeut­ta, kos­ka sen ete­ne­mis­tä häi­rit­see muu katu­lii­ken­ne ml. jalan­kul­ki­jat ym. kevyt­lii­ken­ne. Oman lisän­sä mat­ka-aikaan tuo kaa­vail­tu rei­ti­tys Som­pa­saa­ren kautta. 

    Lisäk­si pika­ra­ti­kan pysäk­ke­jä täy­tyy olla pal­jon tiheäm­min kuin junal­la, eli välil­lä Mal­mi-kes­kus­ta var­maan­kin 15 tai enem­män. Hidas­ta, hidasta.

    Mikä oli­si pika(?)ratikan suun­ni­tel­tu ajoai­ka Mal­min ken­täl­tä kes­kus­taan? Vas­taus: hidas junaan verrattuna.

    Juna­lä­hi­lii­ken­teen kapa­si­teet­tia pys­ty­tään hel­pos­ti lisää­mään nykyi­ses­tä kun tar­ve kas­vaa Mal­min raken­ta­mi­sen myö­tä. Vuo­ro­ja ja pituut­ta lisää, lähi­ju­nat aja­vat nykyi­sin hyvin­kin lyhyi­nä. Suu­rin osa Mal­min uusis­ta asuk­kais­ta voi kävellä/pyöräillä junal­le noin 1 km:n mat­kan­sa (hyö­ty­lii­kun­ta!) ja noin 3 km:n lenk­kiä Tapa­ni­lan ase­ma — Mal­min ase­ma aja­va säh­kö­bus­si voi kerä­tä loput junan käyttäjät.

    Ja muu­ten­kin kysei­nen pika­ra­tik­ka­lin­ja kul­kee saman­suun­tai­ses­ti pää­ra­dan kans­sa eli hoi­det­ta­vis­sa junal­la ilman pika­ra­tik­kaa. Toki esim. Vii­kis­tä voi­daan ajaa suo­raan säh­kö­bus­sil­la kes­kus­taan, kun Hämeen­tien bus­si­lii­ken­ne­kin on nopeu­tu­mas­sa lähiaikoina.

    Pal­jon­ko syn­tyy sääs­töä, ml. sääs­ty­vän maa-alan muu käyt­tö, kysei­sen pika­ra­tik­ka­lin­jan raken­ta­mat­ta jättämisestä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Aika pit­kä käve­ly­mat­ka siel­tä Mal­min len­to­ken­täl­tä on juna-ase­mal­le. Lisäk­si ihan kaik­ki eivät ole mat­kal­la Rau­ta­tien­to­ril­le. Jos nyt sat­tuu ole­maan töis­sä vaik­ka Kala­sa­ta­mas­sa, oli­si aika mois­ta kier­toa menm­nä ensin Malmn ase­mal­le, siel­tä kes­kus­taan tai Pasi­laan ja siel­tä kala­sa­ta­maan. Jouk­ko­lii­ken­ne muo­dos­taa kau­pun­gis­sa verkoston.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Vuon­na 2011 on arvioi­tu, että omat kais­tat molem­piin suun­tiin tuot­ta­vat 902 000 euroa sääs­töä 30 vuo­den aika­na Jos ole­tam­me, että tämä hyö­ty on yhtä suu­ri molem­mis­sa suun­nis­sa, voim­me siis olet­taa, että nuo 21 pysä­köin­ti­paik­kaa mak­sa­vat vuo­des­sa 456 000 eroa eli 21700 euroa paik­kaa kohden.”

    Tai oikeas­taan pyö­rä­kais­ta mak­saa tuon kos­ka ilman sen raken­ta­mis­ta voi­si spo­ra kul­kea omal­la kais­tal­laan ja autoil­le jäi­si yksi kais­ta ajoon ja yksi pysä­köi­mi­seen. Riip­puu miten asi­aa ajattelee.

    Calo­niuk­sen­ka­tu on nyky­ään lii­ken­teel­li­ses­ti per­vers­si kos­ka ihmi­set aja­vat sitä niin kuin sii­nä oli­si vain yksi kais­ta suun­taan­sa, vaik­ka oikeas­ti sii­hen mah­tuu var­sin hyvin kak­si autoa rin­nak­kain molem­piin suun­tiin nii­den pysä­köi­ty­jen lisäk­si. Ja tie­lii­ken­ne­la­ki­han opas­taa mei­tä, että ajo­kais­tal­la tar­koi­te­taan “tie­mer­kin­nöin osoi­tet­tua tai muu­ta autol­le riit­tä­vän leve­ää ajo­ra­dan pituus­suun­tais­ta osaa ja pyö­rä­kais­taa”. Siis Calo­niuk­sen­ka­tu on täl­lä het­kel­lä 6‑kaistainen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Ei tai­da muut­tua mikään parem­mak­si. Mota­ri kes­kel­le uut­ta asui­na­luet­ta liit­ty­mi­neen ja muu­ta­mat park­ki­pai­kat teke­vät sato­ja ton­ne­ja turs­kaa pit­kin kau­pun­kia. Ja por­mes­ta­ri­na sit­ten käve­le­vä bluf­fi joka väit­ti tule­van­sa pelas­ta­maan Hel­sin­kiä vaik­ka menet­täi­si puo­let pal­kas­taan, joka ei ollut tot­ta. Kaik­ki seis ja Koi­vusaa­ri uusik­si, samoin park­ki­pai­kat pois jot­ka teke­vät noin pal­jon hait­taa. Mut­ta ette­hän te ikä­vik­si ala. Lei­mat pääl­le, nimet alle ja sit­ten mur­jo­tat­te jos­sain blogissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Käve­ly­kes­kus­tan periaatesuunnitelma

    Pää­tö­seh­do­tuk­se­na on, että suun­ni­tel­ma ase­te­taan näh­tä­vil­le ja sii­tä pyy­de­tään lausun­not. Tar­kas­tel­luis­ta vaih­toeh­dois­ta on valit­tu lie­vin, eli se, jos­sa Ete­lä- ja Poh­jois-Espas­ta molem­mis­ta teh­dään yksi­kais­tai­nen samoin kuin Man­ner­hei­min­ties­tä (enti­sen Hei­kin­ka­dun osuus). Kai­vo­ka­dul­ta pois­tu­vat autot. Vain rati­kat ja jalan­kul­ku jää (ja fillarit?) 

    Unoh­ti­ko kau­pun­ki kysyä asuk­kail­ta, joi­ta asia kon­kreet­ti­sim­min koskee?

    Sela­sin läpi kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan tule­van esi­tys­lis­tan ja kaik­ki 8 lii­tet­tä (link­ki kau­pun­gin sivuil­le) eikä Kluu­vin ja Kai­sa­nie­men asuk­kais­ta ole mainintoja.

    Suun­ni­tel­man esit­te­lys­sä lukee “Tam­mi­kuus­sa 2017 oli verk­ko­kes­kus­te­lu asuk­kail­le ja työ­pa­jat eri asu­kas- ja yri­tys­jär­jes­tö­jen sekä kau­pun­gin eri viras­to­jen edus­ta­jien kans­sa. ” Muu­ta ei asuk­kais­ta sano­ta­kaan vaan puhu­taan lii­ke-elä­mäs­tä, työ­paik­ka­kes­kuk­ses­ta ja kau­pun­ki­lais­ten olo­huo­nees­ta. Eipä vaan Kluu­vis­sa-Kai­sa­nie­mes­sä ole näky­nyt min­kään­lais­ta asuk­kai­den osal­lis­ta­mis­ta vii­mei­seen 3 vuo­teen kun työ­pa­jo­ja on pidet­ty ja kyse­lyi­tä tee­tet­ty. Emme kuu­lu Kruu­nun­haan asu­ka­syh­dis­tyk­seen emme­kä Kata­ja­nok­ka­seu­raan emme­kä Ete­läi­set kau­pun­gin­osat ry:hyn, jot­ka näyt­tä­vät ole­van kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­den kes­kus­te­lu­rin­gis­sä mukana.

    Mai­nit­tuun verk­ko­kes­kus­te­luun osal­lis­tu­neet tie­tä­vät, että trol­lauk­sek­si­han se meni.

    Vie­lä ei ole Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton myö­häis­tä kor­ja­ta tätä puutetta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Kukaan ei voi väit­tää tar­vit­se­van­sa noi­ta paik­ko­ja, kos­ka mitään mat­kaa ei voi suun­ni­tel­la niin, että tar­koi­tuk­se­na on pysä­köi­dä rau­ta­tie­a­se­man saattopaikoille/Luotsikadulle/Katajanokalle/kantakaupunkiin, kos­ka tyh­jää tilaa ei yleen­sä ole. Löy­tyi­kö nyt pet­tä­mä­tön argu­ment­ti jol­la pois­taa kaik­ki kadun­var­si­pai­kat ratikkavyöhykkeeltä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Län­ti­sel­le Bra­hen­ka­dul­la on yksi­suun­tai­nen pyö­rä­tie poh­joi­seen, mut­ta ete­lään aje­taan auto­jen seas­sa. Miten­kä­hän pyö­räi­li­jät nou­dat­ta­vat tätä var­sin­kin kun meil­lä ei ole lii­ken­ne­merk­kiä, joka kiel­täi­si aja­mi­sen pyö­rä­tiel­lä vää­rään suun­taan. Se pitää äkä­tä sii­tä, että pyö­rä­tie­merk­ki puuttuu.”

    Eivät nou­da­ta ilman muu­ta ohjaus­ta. Täs­sä pitäi­si Län­ti­sen Bra­hen­ka­dun alus­sa ohja­ta fyy­si­ses­ti pyö­räi­li­jät ajo­ra­dal­le, mie­lel­lään myös katuun maa­la­tul­la viivoituksella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. vk:
    En vie­lä­kään ymmär­rä mik­si Mal­min ken­tän uudel­le asui­na­lu­eel­le tar­vi­taan pika­ra­tik­ka, kun vie­res­tä kul­kee nyt pää­ra­ta erin­omai­sel­la lähi­ju­na­lii­ken­teel­lä varustettuna. 

    Pika­rai­tio­tei­den raken­ta­mis­ta ei pidä tar­kas­tel­la niin­kään lii­ken­nein­ves­toin­ti­na. Nii­den ensi­si­jai­se­na tar­koi­tuk­se­na on ede­saut­taa kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­ton tavoi­tet­ta raken­taa Hel­sin­gin met­sät ja vihe­ra­lu­eet täy­teen uusia asui­na­luei­ta. Kuka voi­si vas­tus­taa raitiovaunuja?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. PRNDL:
    Kata­ja­no­kal­la­han voi­si käte­väs­ti korot­taa jugend­ta­lo­ja lait­ta­mal­la nii­hin vain yksi saman­lai­nen ker­ros lisää. 

    Itse asias­sa noi­hin taloi­hin on teh­ty pal­jon ullak­koa­sun­to­ja ja muu­ta­maan taloon var­si­nai­nen lisä­ker­ros­kin (Borg, Lil­la Olofs­borg, Sata­ma­ka­tu 4 — Kana­va­ran­ta 15)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Huk­kaan meni tart­tui tähän ensim­mäi­se­nä. On niin her­kul­li­nen että minä­kin kir­joi­tan sii­tä huo­li­mat­ta että olen sinäl­lään sen puo­les­ta, että Espaa kehi­te­tään oles­ke­li­joil­le, käve­li­jöil­le ja pyöräilijöille.

    Vaik­ka heti voi­si toteut­taa sen, että Ete­lä-Espal­ta pois­te­taan pysä­köin­ti­pai­kat ja jal­ka­käy­tä­vää leven­ne­tään. Kukaan ei voi väit­tää tar­vit­se­van­sa noi­ta paik­ko­ja, kos­ka mitään mat­kaa ei voi suun­ni­tel­la niin, että tar­koi­tuk­se­na on pysä­köi­dä Ete­lä-Espal­le, kos­ka tyh­jää tilaa ei yleen­sä ole. 

    En osaa sanoa, onko tämä tilas­tol­li­nen vir­he­pää­tel­mä vai loo­gi­nen vir­he­pää­tel­mä eli reto­ri­nen vai­ku­tus­kei­no, joten sen täy­tyy olla molem­pia. Haluai­sin uskoa, että kir­joi­tit perus­te­lun huu­li poskessa.

    Posi­tii­vis­ta Ete­lä-Espan park­ki­paik­ko­jen pois­tos­sa oli­si se, että edes­men­neen Ravin­to­la­päi­vän tapai­set epä­vi­ral­li­set pop up ‑tapah­tu­mat levit­täy­tyi­si­vät laa­jem­mal­le ja vetäi­si­vät vähem­män jär­jes­tä­jiä, kos­ka tava­roi­ta ei sai­si tuo­tua autol­la lähel­le. Noi­na päi­vi­nä Espal­le ei mah­tu­nut kävelemään 😛

    Löy­sien argu­ment­tien käyt­tö kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa oli­si vaa­ral­lis­ta. Voi­si väit­tää että pois­te­taan bus­si­lin­jal­ta ne pysä­kit, joil­la uusia mat­kus­ta­jia ruuh­ka-aikoi­na ei mah­du­ta otta­maan mukaan. Tai pois­te­taan koro­te­tut ratik­ka­py­sä­kit niil­tä pai­koil­ta, joil­la las­ten­vau­nut ja pyö­rä­tuo­lit ruuh­ka-aikaan jou­tu­vat odot­ta­maan vuo­ron pari ennen kuin mah­tu­vat sisään; etsiy­ty­kööt toi­sil­le pysäkeille.

    Toi­saal­ta, on nero­kas­ta vai­kut­ta­mis­ta hivut­taa isot muu­tok­set lai­doil­ta sisään eli aloit­taa jalan­kul­ku­kes­kus­tan ei-kes­kei­sil­tä alueil­ta kuten Ete­lä-Espal­ta ennen kuin suu­ria pää­tök­siä on tapu­tel­tu sisään. Suu­ret ja näky­vät muu­tos­pa­ke­tit herät­tä­vät suu­ria into­hi­mo­ja, pie­net ja hitaat muu­tok­set mene­vät hel­pom­min läpi. Sil­lä taval­la on kan­ta­kau­pun­gin vihe­ra­luei­ta­kin aikoi­naan naker­ret­tu laidoistaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Pidän kyl­lä kiin­ni sii­tä’, ettei­vät park­ki­pai­kat Espal­la voi olla VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ, kos­ka yleen­sä ne eivät ole saa­ta­vil­la. Se ei tar­koi­ta, ettei­kö pysä­köin­ti oli­si kivaa, jos sel­lai­sen pai­kan sat­tuu saa­maan. Sit­ten pitää miet­tiä vas­tak­kain parin autoi­li­jan minuu­tin aika­sää­töä tuhan­siin jalan­kul­ki­joi­hin ja vaik­ka­pa mah­dol­li­suu­teen kesäterasseille.
      JOS nuo park­ki­pai­kat säi­ly­te­tään, nii­den tuot­ta­maa hyö­tyä lisäi­si olen­nai­ses­ti se, että pysä­köin­ti­mak­su nos­tet­tai­siin suun­nil­leen tasol­le 10 €/tunti niin, että paik­ko­jen kier­to kas­vai­si olen­nai­ses­ti, eikä kukaan säi­lyt­täi­si siel­lä auto­aan vaik­ka­pa lou­aan ajan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Vil­le: Itse asias­sa noi­hin taloi­hin on teh­ty pal­jon ullak­koa­sun­to­ja ja muu­ta­maan taloon var­si­nai­nen lisä­ker­ros­kin (Borg, Lil­la Olofs­borg, Sata­ma­ka­tu 4 – Kana­va­ran­ta 15) 

    ja myös Lai­vas­to­ka­tu 12:een.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aika pit­kä käve­ly­mat­ka siel­tä Mal­min len­to­ken­täl­tä on juna-ase­mal­le. Lisäk­si ihan kaik­ki eivät ole mat­kal­la Rau­ta­tien­to­ril­le. Jos nyt sat­tuu ole­maan töis­sä vaik­ka Kala­sa­ta­mas­sa, oli­si aika mois­ta kier­toa menm­nä ensin Malmn ase­mal­le, siel­tä kes­kus­taan tai Pasi­laan ja siel­tä kala­sa­ta­maan. Jouk­ko­lii­ken­ne muo­dos­taa kau­pun­gis­sa verkoston.

    Aika paha kut­sua mel­koi­sek­si kier­rok­si esi­mer­kis­sä reit­tiä Mal­mi-Pasi­la-Kala­sa­ta­ma. Se on sitä tavan­omais­ta ver­kos­tos­sa kul­ke­mis­ta jul­ki­sil­la. Isoa osaa rei­teis­ta, joi­ta olen ikä­ni kul­ke­nut ps-seu­dul­la, pitäi­si kut­sua sit­ten vähin­tään­kin hir­mui­sik­si kier­roik­si. Sil­ti toki kaik­ki sitä nopeam­mat rei­tit ovat toki ter­ve­tul­lei­ta ja var­maan­kin Mal­min enti­si­sen len­to­ken­tän alu­een asut­ta­mi­nen edel­lyt­tää täl­lais­ta­kin. Mak­saa vaan pal­jon ja “lite” till.

    Kau­pun­ki­ra­dal­le (K ja I‑junat) ei kyl­lä lisää vuo­ro­ja saa ilman, että myö­häs­ty­mi­sis­tä tulee pääsääntö.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Koi­vusaa­ri:
    Oli­pa tänään taas ker­ran kiva kul­kea pit­kin kau­nis­ta reit­tiä, joka kul­kee Sot­ka­tiel­tä Koi­vusaa­reen ja siel­tä edel­leen Hana­saa­ren kaut­ta Espoon suun­taan. Tuo, pyö­räl­lä­kin yhä useam­man työ­mat­ka­lai­sen ja reip­paan ulkoi­li­jan käyt­tä­mä reit­ti hal­ki län­ti­sen sisä­saa­ris­ton ja sen vesien oli jäl­leen tänä keväi­se­nä aamu­na kuin unelma.

    Tämän­kal­tai­nen meri­luon­to on näh­tä­vyys Hel­sin­gis­sä kaik­ki­ne vie­lä laa­joi­ne näky­mä­sek­to­rei­neen ja pit­ki­ne näky­mi­neen, pal­jol­ti myös meren aaval­le ula­pal­le. Nämä meri­mai­se­mat ovat vie­lä avoi­mia ja monil­ta osin vapai­ta niin aurin­gon­las­kua ihai­le­vil­le vesi­lin­nuil­le kuin meil­le muillekin! 

    Tyy­ne­nä ilta­na, esi­mer­kik­si aurin­gon­las­kun aikaan voi näky­mä mm. met­roa­se­man lähis­töl­ta Vas­ki­lah­den yli Koi­vusaa­ren suun­taan olla par­haim­mil­laan lähes sanoin­ku­vaa­mat­to­man kau­nis. Koi­vusaa­ri ja puut, oksi­neen, sil­mui­neen, vas­ten tai­vaan väri­sä­vy­jä voi­vat hei­jas­tua siel­lä pil­vien tavoin upeas­ti veden­pin­nas­ta, ja jopa uuden met­roa­se­man isois­ta ikkunapinnoista. 

    Käy­kää­pä ihmees­sä itse kat­so­mas­sa, jos ette ole kai­kil­le kau­pun­ki­lai­sil­le tar­jol­la ole­via näky­miä kai­kil­la ais­teil­la tääl­lä koet­ta­vas­sa Hel­sin­gin upeas­sa lähi­luon­nos­sa ennen nähneet. 

    En usko, että kukaan joka Hel­sin­kiä aidos­ti rakas­taa, voi aja­tel­la asias­ta toisin. 

    Edel­lis­ten argu­ment­tien vuok­si pyy­dän: “Älkää teh­kö Koi­vusaa­ren osal­ta mitään lähiym­pä­ris­töm­me vir­kis­ty­sar­vo­jen kan­nal­ta vahin­gol­li­sen peruut­ta­mat­to­mia päätöksiä!” 

    Toi­vot­ta­vas­ti voit­te olla luot­ta­muk­sem­me arvoisia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aika pit­kä käve­ly­mat­ka siel­tä Mal­min len­to­ken­täl­tä on juna-ase­mal­le. Lisäk­si ihan kaik­ki eivät ole mat­kal­la Rau­ta­tien­to­ril­le. Jos nyt sat­tuu ole­maan töis­sä vaik­ka Kala­sa­ta­mas­sa, oli­si aika mois­ta kier­toa menm­nä ensin Malmn ase­mal­le, siel­tä kes­kus­taan tai Pasi­laan ja siel­tä kala­sa­ta­maan. Jouk­ko­lii­ken­ne muo­dos­taa kau­pun­gis­sa verkoston.

    Kan­na­tan hyvää ja kus­tan­nus­te­ho­kas­ta jul­kis­ta lii­ken­net­tä! Ker­roit juu­ri, että kau­pun­gis­ta löy­tyy jo nyt esi­mer­kil­le­si jouk­ko­lii­ken­ne­ver­kos­to. Olen­nai­se­na osa­na sii­hen kuu­luu lii­ken­ne­vä­li­neen vaih­ta­mi­nen ker­ran tai pari­kin. Näin mis­sä tahan­sa isom­mas­sa kaupungissa.

    Eli esi­mer­kis­sä­si olen­nais­ta oli­si, että Pasi­las­ta on hyvä ratik­kayh­teys Kala­sa­ta­maan, joka pal­ve­li­si kaik­kia junien käyt­tä­jiä. Joi­ta tie­tys­ti on monin­ker­tai­ses­ti Mal­min ken­täl­lä jos­kus asu­viin verrattuna.

    Lii­kun­ta­suo­si­tuk­sis­sa pitäi­si mei­dän jokai­sen joka päi­vä saa­da aikaan 10000 askel­ta eli kävel­lä 6–9 km. Suo­ra­nai­nen kan­sa­lais­vel­vol­li­suus. Mal­min ken­tän uudel­ta asui­na­lu­eel­ta oli­si kes­ki­mää­rin 1,5 km:n käve­ly­mat­ka lähim­mäl­le juna-ase­mal­le (Mal­mi, Tapa­ni­la), joil­la­kin sel­vä­si alle 1 km ja pisim­mil­lään 2 km. Jos ei jak­sa kävel­lä, niin tiheäs­ti kul­ke­va säh­kö­bus­si vie ase­mal­le. Ja sil­le pika­ra­ti­kal­le­kin pitäi­si kävel­lä kes­ki­mää­rin 500m.

    Aivan val­tao­sa ken­tän uusis­ta jul­kis­ta lii­ken­net­tä päi­vit­täin käyt­tä­vis­tä asuk­kais­ta on tulos­sa kes­kus­taan, pää­ra­dan varel­le tai sit­ten vaih­taa Pasi­las­sa toi­seen lähi­ju­naan. Vaik­ka esim. Kala­sa­ta­maan on tulos­sa (var­maa?) työ­paik­ko­ja, niin Mal­min ken­täl­tä sin­ne kul­ke­via ei ole mon­taa kym­men­tä per päi­vä. Ja kovin har­va Mal­min ken­täl­tä kes­kus­taan mat­kus­ta­va ajan hukan vuok­si käyt­täi­si pikaratikkaa.

    Mal­min pika­ra­ti­kan (ole­tus 10km) raken­ta­mi­nen mak­sai­si 150–200 mil­joo­naa. Sen väy­län alle jäi­si noin 80.000 m² eli 8 heh­taa­ria tont­ti­maa­ta hyväl­lä sijain­nil­la. Jos nyt ole­te­taan, että vaik­ka edes puo­let ko. maas­ta voi­tai­siin raken­taa, niin huka­tun tont­ti­maan arvo oli­si kak­ko­sen tont­ti­te­hok­kuu­del­la lähem­mäs 100 miljoonaa.

    Point­ti­ni on se, että jul­ki­sen lii­ken­teen inves­toin­neil­le pitää olla ideo­lo­gian lisäk­si myös talou­del­li­set perus­teet. Täl­tä istu­mal­ta ei tai­da löy­tyä las­kel­mia, joil­la Mal­min pika­ra­ti­kan talou­del­li­set perus­te­lut oli­si­vat kunnossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Hel­sin­kiin havi­tel­laan yleis­kaa­vas­sa 250.000 uut­ta asu­kas­ta ja enem­män­kin oli­si tulos­sa. Nyt on jo kii­re leven­tää kes­kus­tan jal­ka­käy­tä­viä, että kaik­ki var­mas­ti mah­tu­vat sin­ne kulkemaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pidän kyl­lä kiin­ni sii­tä’, ettei­vät park­ki­pai­kat Espal­la voi olla VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ, kos­ka yleen­sä ne eivät ole saatavilla. 

    Häviä­vät­kö kaik­ki kadun­vie­rus­pai­kat? Mihin ne pysä­köi­vät, jot­ka ovat riip­pu­vai­sia hen­ki­lö­au­tos­taan. Vai onko Espa heil­le kiel­let­ty kaupunki?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. vk: Kan­na­tan hyvää ja kus­tan­nus­te­ho­kas­ta jul­kis­ta lii­ken­net­tä! Ker­roit juu­ri, että kau­pun­gis­ta löy­tyy jo nyt esi­mer­kil­le­si jouk­ko­lii­ken­ne­ver­kos­to. Olen­nai­se­na osa­na sii­hen kuu­luu lii­ken­ne­vä­li­neen vaih­ta­mi­nen ker­ran tai pari­kin. Näin mis­sä tahan­sa isom­mas­sa kaupungissa.

    Eli esi­mer­kis­sä­si olen­nais­ta oli­si, että Pasi­las­ta on hyvä ratik­kayh­teys Kala­sa­ta­maan, joka pal­ve­li­si kaik­kia junien käyt­tä­jiä. Joi­ta tie­tys­ti on monin­ker­tai­ses­ti Mal­min ken­täl­lä jos­kus asu­viin verrattuna.

    Lii­kun­ta­suo­si­tuk­sis­sa pitäi­si mei­dän jokai­sen joka päi­vä saa­da aikaan 10000 askel­ta eli kävel­lä 6–9 km. Suo­ra­nai­nen kan­sa­lais­vel­vol­li­suus. Mal­min ken­tän uudel­ta asui­na­lu­eel­ta oli­si kes­ki­mää­rin 1,5 km:n käve­ly­mat­ka lähim­mäl­le juna-ase­mal­le (Mal­mi, Tapa­ni­la), joil­la­kin sel­vä­si alle 1 km ja pisim­mil­lään 2 km. Jos ei jak­sa kävel­lä, niin tiheäs­ti kul­ke­va säh­kö­bus­si vie ase­mal­le. Ja sil­le pika­ra­ti­kal­le­kin pitäi­si kävel­lä kes­ki­mää­rin 500m.

    Aivan val­tao­sa ken­tän uusis­ta jul­kis­ta lii­ken­net­tä päi­vit­täin käyt­tä­vis­tä asuk­kais­ta on tulos­sa kes­kus­taan, pää­ra­dan varel­le tai sit­ten vaih­taa Pasi­las­sa toi­seen lähi­ju­naan. Vaik­ka esim. Kala­sa­ta­maan on tulos­sa (var­maa?) työ­paik­ko­ja, niin Mal­min ken­täl­tä sin­ne kul­ke­via ei ole mon­taa kym­men­tä per päi­vä. Ja kovin har­va Mal­min ken­täl­tä kes­kus­taan mat­kus­ta­va ajan hukan vuok­si käyt­täi­si pikaratikkaa.

    Mal­min pika­ra­ti­kan (ole­tus 10km) raken­ta­mi­nen mak­sai­si 150–200 mil­joo­naa. Sen väy­län alle jäi­si noin 80.000 m² eli 8 heh­taa­ria tont­ti­maa­ta hyväl­lä sijain­nil­la. Jos nyt ole­te­taan, että vaik­ka edes puo­let ko. maas­ta voi­tai­siin raken­taa, niin huka­tun tont­ti­maan arvo oli­si kak­ko­sen tont­ti­te­hok­kuu­del­la lähem­mäs 100 miljoonaa.

    Point­ti­ni on se, että jul­ki­sen lii­ken­teen inves­toin­neil­le pitää olla ideo­lo­gian lisäk­si myös talou­del­li­set perus­teet. Täl­tä istu­mal­ta ei tai­da löy­tyä las­kel­mia, joil­la Mal­min pika­ra­ti­kan talou­del­li­set perus­te­lut oli­si­vat kunnossa.

    Han­ket­ta (näh­däk­se­ni perus­tel­lus­ti) kaa­ta­maan pyr­ki­vän pitäi­si ujut­taa pika­ra­ti­kan rei­til­le kadun­var­si­py­sä­köin­tiä, niin Osmo­kin kään­tyi­si välit­tö­mäs­ti vastustajaksi 😉

    Vaka­vis­saan help­po olla samaa miel­tä. Jouk­ko­lii­ken­ne on nyky­tek­no­lo­gian puit­teis­sa väis­tä­mät­tä aina verk­ko, jos­sa jou­tuu teke­mään vaih­to­ja ja käve­le­mään pai­kas­ta toi­seen. Espoo­lai­se­na olen jou­tu­nut jos­kus vaih­ta­maan bus­sia kak­si­kin ker­taa mat­kal­la asiak­kaal­le, vaik­ka yhdel­lä bus­sil­la pää­sen­kin Kamp­piin asti, jos asia­kas on sat­tu­nut ole­maan vähän han­ka­lam­min tavoi­tel­ta­vas­sa pai­kas­sa. Mal­min pika­ra­tik­ka ei aina­kaan tois­tai­sek­si tie­tä­mä­ni valos­sa (eli mitä olen Osmon blo­gis­ta luke­nut) tun­nu jär­ke­väl­tä pai­kal­ta lait­taa joukkoliikenneinvestointeja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Onhan meil­lä esi­mer­kik­si nelo­sen ratik­ka Munk­ki­nie­mes­sä, vaik­ka siel­tä­kin Mat­kal­la Oop­pe­raan hyvin kävel­lä tai men­nä bus­sil­la Huo­pa­lah­den ase­mal­le, jos­ta pää­si­si 300 met­rin pää­hän rau­ta­tie­a­se­mas­ta, jos­ta sit­ten voi­si vaih­taa seis­kan ratik­kaan, niin että pää­si­si Oop­pe­ral­le. Täl­lai­nen jouk­ko­lii­ken­teen taso nyt vain ei riitä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Uudet asuk­kaat tar­vit­se­vat tilaa:
    Hel­sin­kiin havi­tel­laan yleis­kaa­vas­sa 250.000 uut­ta asu­kas­ta ja enem­män­kin oli­si tulos­sa. Nyt on jo kii­re leven­tää kes­kus­tan jal­ka­käy­tä­viä, että kaik­ki var­mas­ti mah­tu­vat sin­ne kulkemaan. 

    Jo pit­kään Hel­sin­gin ydin­kes­kus­ta on menet­tä­nyt mer­ki­tys­tään kaup­pa- ja pal­ve­lua­lu­ee­na. Nyt kau­pun­ki­suun­nit­te­lun vih­reil­lä hör­höil­lä näyt­tää ole­van kova hin­ku enti­ses­tään hei­ken­tää kes­kus­taa lii­kea­lu­ee­na tuhoa­mal­la loput­kin mah­dol­li­suu­det liik­kua autolla. 

    Nyt oli­si­kin syy­tä teh­dä iso lin­jan­muu­tos ja läh­teä sii­tä, että auto­lii­ken­teen edel­ly­tyk­siä ei enää saa nykyi­ses­tä hei­ken­tää. Nykyi­sil­lä kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joil­la ja Vih­reil­lä kun ei näy­tä ole­van mitään suh­teel­li­suu­den tajua.

    1960-luvul­la Smith-Pol­vi­nen suun­ni­tel­mat tor­pat­tiin ja kes­kus­taa ei raken­net­tu auto­jen ehdoil­la, nyt on sit­ten men­ty toi­seen ääri­pää­hän, jos­sa kau­pun­ki­suun­nit­te­lun auto­vi­ha­mie­li­set fanaa­ti­kot yrit­tä­vät sul­kea kaik­ki kadut yksi ker­ral­laan. Tämä on yhtä tasa­pain­o­ton­ta kehi­tys­tä kuin Smith-Pol­vi­sen kes­kus­ta­moot­to­ri­tiet ja kau­pun­gin viih­ty­vyy­del­le vahin­gol­li­sel­le fanaat­ti­suu­del­le on nyt syy­tä sanoa ei.

    Käve­ly­kes­kus­tan toteut­ta­mi­nen oli­si­kin nyt syy­tä yhdis­tää kes­kus­ta­tun­ne­li­hank­kee­seen, jon­ka avul­la kes­kus­tan ali voi­daan lii­ken­nöi­dä suju­vas­ti, vaik­ka katu­ti­lan jakoa muu­te­taan. Suju­va moni­puo­li­nen lii­ken­ne mah­dol­lis­taa ydin­kes­kus­tan pysy­mi­sen jat­kos­sa­kin moni­puo­li­se­na ja elä­vä­nä liikepaikkana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Hie­man ihmet­te­len tätä Kai­vo­ka­tu — Espla­na­di suun­ni­tel­maa. Töö­lön­lah­den ete­lä­puo­lel­la tämä kuris­taa hyvin ras­kaas­ti lii­ken­nöin­tiä Man­ner­hei­min­tien län­si­puo­lel­ta Kruu­nu­ha­kaan ja Katajanokalle.
    Onko suun­ni­tel­mis­sa ana­ly­soi­tu, miten tämä hei­jas­tuu esim. Hel­sin­gin­ka­tuun ja Nor­dens­kiöl­din­ka­tuun, joil­le Itä-Hel­sin­gin ja Ete­lä-Espoon väli­nen lii­ken­ne toden­nä­köi­ses­ti siirtyy?
    Suun­ni­tel­maa oli­si help­po kan­nat­taa, jos se oli­si osa kes­kus­ta­tun­ne­liin liit­ty­vää koko­nai­suut­ta. Yksit­täi­se­nä toi­me­na vai­kut­taa rajulta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Lis­tal­la on kak­si huo­noa ide­aa, kum­mat­kin tuos­sa yleiskaavaosiossa:

    Raken­ta­mi­sen kyt­ke­mi­nen auto­tun­ne­liin, kos­ka se lähin­nä tar­koit­taa, ettei raken­ne­ta. Huo­pa­lah­den­tien osal­ta sii­nä ei ole mitään jär­keä, kos­ka Turun­väy­lä on hel­poin ja tehok­kain paik­ka raken­taa kau­pun­ki­bu­le­var­dia pari kort­te­lia. Ei vaa­di­ta muu­ta kuin lii­ken­ne­va­lo­jen siir­toa kilo­met­ril­lä koh­ti Tur­kua ja se on sii­nä, raken­nus­kel­pois­ta maa­ta syn­tyy rutosti.

    Toi­nen on MAl­min len­to­kent­tä ja huo­no idea on sin­ne vie­vä Lah­den­väy­län pika­rai­tio­tie. Lah­den­väy­lä on kal­leim­mas­ta pääs­tä raken­taa bule­var­dik­si ja sen vuok­si sitä ei tapah­du ihan heti. Ja kun ei tapah­du, väy­lää kul­ki­si käy­tän­nös­sä puo­li­tyh­jät rati­kat. Ihan kiva, mut­ta on hal­vem­paa ajaa puo­li­tyh­jiä bus­se­ja, kuten tähän­kin asti. Yhteys oli­si lisäk­si täy­sin pääl­le­käi­nen pää­ra­dan kans­sa, mut­ta kos­ka rati­kal­la on enem­män mai­to­lai­tu­rei­ta, hitaampi.

    Tätä nyt ei voi oikeas­ti perus­tel­la jol­lain Kala­sa­ta­ma — Mal­min len­to­kent­tä ‑yhteys­tar­peel­la. Täy­sin mar­gi­naa­li­nen ja kaik­ki muut­kin lähiö­asu­kit jou­tu­vat elä­mään sen kans­sa, että kan­ta­kau­pun­gin jokai­seen kolk­kaan ei ole hyvää raideyhteyttä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kari. Ymmär­rät­kö lain­kaan vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­sen käsi­tet­tä? Espal­la tuo vaih­toeh­tois­kus­tan­nus on aika iso, kos­ka tilal­la on tär­keäm­pää käyttöä.

    Tämä usein käy­tet­ty vaih­toeh­tois­kus­tan­nus on uusi bulls­hit — bin­gon ter­mi jol­la voi­daan perus­tel­la mitä tahan­sa ilman että tar­vit­see olla muu­ta kuin hata­ra teo­reet­ti­nen poh­ja alla pii­le­viin talousparametreihin. 

    Eri­tyi­sen hana­kas­ti vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­sen mal­lia käy­te­tään auto­ja vas­taan jos­sa par­haim­mil­laan on esi­tet­ty koko maan ilman­saas­tei­den aiheut­ta­mien kuo­le­mien ole­van Hel­si­gin kes­kus­tas­sa autoi­le­vien syytä. 

    Jos kau­pun­ki­ti­lan vie jal­ka­käy­tä­vä se on ok vaik­ka jal­ka­käy­tä­vä ei oli­si edes käy­tös­sä koko kapa­si­tee­til­taan. Jos tilan vie auto­paik­ka joka on buu­kat­tu 100% se ei ole ok kos­ka “vaih­toeh­tois­kus­tan­nus”. Mikä sit­te lie. 

    Toi­voi­sin pää­tök­sen­te­koon oikei­siin las­kel­miin perus­tu­vaa arvioin­tia, oli lop­pu­tu­los en jäl­keen sit­ten mikä oli.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Eri­tyi­sen hana­kas­ti vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­sen mal­lia käy­te­tään auto­ja vas­taan jos­sa par­haim­mil­laan on esi­tet­ty koko maan ilman­saas­tei­den aiheut­ta­mien kuo­le­mien ole­van Hel­si­gin kes­kus­tas­sa autoi­le­vien syytä.

      Tämä ei ole vaih­toeh­tois­kus­tan­nus vaan nega­tii­vi­nen ulkois­vai­ku­tus. On vähem­män vakuut­ta­vaa ker­toa, että joku käsi­te on bulls­hit­tia ja sit­ten osoit­taa, ettei edes tie­dä, mitä sil­lä tarkoitetaan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Her­bert Havu:
    Hie­man ihmet­te­len tätä Kai­vo­ka­tu – Espla­na­di suun­ni­tel­maa. Töö­lön­lah­den ete­lä­puo­lel­la tämä kuris­taa hyvin ras­kaas­ti lii­ken­nöin­tiä Man­ner­hei­min­tien län­si­puo­lel­ta Kruu­nu­ha­kaan ja Katajanokalle.
    Onko suun­ni­tel­mis­sa ana­ly­soi­tu, miten tämä hei­jas­tuu esim. Hel­sin­gin­ka­tuun ja Nor­dens­kiöl­din­ka­tuun, joil­le Itä-Hel­sin­gin ja Ete­lä-Espoon väli­nen lii­ken­ne toden­nä­köi­ses­ti siirtyy?
    Suun­ni­tel­maa oli­si help­po kan­nat­taa, jos se oli­si osa kes­kus­ta­tun­ne­liin liit­ty­vää koko­nai­suut­ta. Yksit­täi­se­nä toi­me­na vai­kut­taa rajulta. 

    Espan ja Kai­vo­ka­dun lii­ken­ne­mää­rät ovat lop­pu­jen lopuk­si aika pie­niä. Yksi kais­ta Espal­la riit­tä­nee ihan hyvin: nykyi­sin­kin arki­aa­mui­sin Poh­jois-Espal­la on usein vasen kais­ta täyn­nä Kaup­pa­to­ril­le asti, kun oikea kais­ta on koko mat­kan tyhjänä.

    Toi­seen suun­taan ongel­ma­na on ris­teä­vä lii­ken­ne Ete­lä­ran­nas­ta ja Unio­nin­ka­tua pit­kin. Jos KSV:n kau­pun­ki­ra­ken­ne­his­to­rian sel­vi­tyk­sen mukai­ses­ti rati­kat ajai­si­vat Unio­nin­ka­tua, voi­si Ete­lä­ran­nan muut­taa 2‑suuntaiseksi ja ohja­ta Pojoi­ses­pan lii­ken­teen sinne.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Olen ihme­tel­lyt mihin on kadon­nut aikai­sem­mis­ta pika­rai­tio­tie­suun­ni­tel­mis­ta ns Tie­de­ra­tik­ka (Ota­nie­mi-Mei­lah­ti-Pasi­la-Kum­pu­la-Viik­ki)

    Tämä oli­si ehdot­to­mas­ti tär­keä pis­tää alul­le ja se pitäi­si aloit­taa Pasi­lan ja Kum­pu­lan väli­sen suo­ran jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­den puut­teen paik­kaa­mi­sel­la. Täl­lä välil­lä käve­ly on reit­tiop­paan mukaan nopein tapa pääs­tä peril­le, mut­ta halua­vat­ko kaik­ki kävel­lä 2 km kum­paan­kin suun­taan joka päivä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kari. Ymmär­rät­kö lain­kaan vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­sen käsi­tet­tä? Espal­la tuo vaih­toeh­tois­kus­tan­nus on aika iso, kos­ka tilal­la on tär­keäm­pää käyttöä. 

    Siis sano­taan­ko lii­kun­ta­vam­mai­sel­le autoi­li­jal­le sori sori, ne vaihtoehtoiskustannukset?

    Osmo, ymmär­rät­kö lain­kaan, että joku voi tar­vi­ta autoa yli­pää­tään liikkuakseen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tämä ei ole vaih­toeh­tois­kus­tan­nus vaan nega­tii­vi­nen ulkois­vai­ku­tus. On vähem­män vakuut­ta­vaa ker­toa, että joku käsi­te on bulls­hit­tia ja sit­ten osoit­taa, ettei edes tie­dä, mitä sil­lä tarkoitetaan.

    Olen vähem­män vakuut­ta­va. Sai­si­ko ne las­kel­mat nyt sit­ten näky­viin ettei ilmiö leviä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Viit­taus bulls­hit — bin­goon ja vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­seen läh­tee tääl­tä jos­sa asiat menee hie­nos­ti sekaisin: 

    https://liljat.fi/2013/02/autoilun-edistamisen-hintalappu-179-sairaalaa/

    Kun vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­sia aja­tel­laan, kan­nat­tai­si tie­ten­kin huo­mioi­da kan­san­ter­vey­den näkö­kul­mas­ta autoi­lun aiheut­ta­mis­ta saas­teis­ta joh­tu­vis­ta sai­rauk­sis­ta aiheu­tu­vien kus­tan­nus­ten lisäk­si myös mene­tet­ty kan­san­ter­vey­del­li­nen hyö­ty, joka seu­rai­si sii­tä, jos ihmi­set käve­li­si­vät tai pyö­räi­li­si­vät töi­hin tai edes koto­aan met­ro- tai juna-ase­mal­le. Sil­loin voi­tai­siin olla jo huo­mat­ta­vas­ti lähem­pä­nä yksi­tyi­sau­toi­lun suo­si­mi­ses­ta aiheu­tu­via todel­li­sia kustannuksia.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onhan meil­lä esi­mer­kik­si nelo­sen ratik­ka Munk­ki­nie­mes­sä, vaik­ka siel­tä­kin Mat­kal­la Oop­pe­raan hyvin kävel­lä tai men­nä bus­sil­la Huo­pa­lah­den ase­mal­le, jos­ta pää­si­si 300 met­rin pää­hän rau­ta­tie­a­se­mas­ta, jos­ta sit­ten voi­si vaih­taa seis­kan ratik­kaan, niin että pää­si­si Oopperalle.Tällainen jouk­ko­lii­ken­teen taso nyt vain ei riitä.

    Tämä­kin esi­merk­ki on aika pal­jas­ta­va. Mun­kas­sa asu­vil­la noin kes­ki­mää­rin oli­si hyvin varaa ajaa Oop­pe­raan vaik­ka tak­sil­la, eten­kin kun vero­va­roin mak­se­taan mel­kein koko­naan Oop­pe­ran lipun todel­li­nen kus­tan­nus tuen olles­sa noin 100 euroa/lippu.

    Näis­sä hel­ku­tin kal­liis­sa lii­ken­nein­ves­toin­neis­sa on nii­den perus­te­le­mi­nen aika keh­nol­la poh­jal­la, jos perus­te­lu­na on se, että kun Munk­ka on jos­kus saa­nut suo­ran ratik­kayh­tey­den kes­kus­taan, niin vas­taa­va pitää tar­jo­ta kai­kil­le muil­le kau­pun­gi­no­sil­le. Ei tule mit­kään vero­va­rat riit­tä­mään. Vero­tus koko­nai­suu­des­saan on jo nyt lii­an kire­ää ja jos kau­pun­gil­la on yli­mää­räis­tä rahaa, niin alen­ta­kaa kun­nal­lis­ve­roa ja lopet­ta­kaa tuhlaaminen.

    Kai­ken kaik­ki­aan aivan jär­kyt­tä­vää on tämä vero­va­ro­jen haas­kaus tuo­rei­na kar­mai­se­vi­na esi­merk­kei­nä län­si­met­ro, Edus­kun­ta­ta­lo ja Sta­dio­nin remp­pa. Kukaan ei kan­na vastuuta.

    Ilmei­ses­ti raken­nus­liik­keet osaa­vat lob­bauk­sen ja lisä­töi­den las­ku­tuk­sen hyvin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Hert­to­nie­men­ran­nas­sa asuu noin 9000 asu­kas­ta, jois­ta iso osa kul­kee jalan met­rik­sel­le. Peri­aa­te­suun­ni­tel­man perus­teel­la vai­kut­taa sil­tä, että erit­täin vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­ty jalan­kul­ku­reit­ti H:rannasta met­rik­sel­le mut­kis­tuu ja pite­nee, eivät­kä kah­det lii­ken­ne­va­lot­kaan häviä min­ne­kään. Nykyi­nen reit­ti on ankea, ahdas eikä suin­kaan estee­tön, mut­ta suht suo­ra ja sik­si nopea, mikä arjes­sa on tär­ke­ää. Nyt ilmei­ses­ti ole­te­taan, että ihmi­set alka­vat kul­kea pidem­pää reit­tiä suo­ra­kul­mai­ses­sa koor­di­naa­tis­tos­sa. Toden­nä­köi­ses­ti jat­kos­sa oikais­taan S‑marketin park­ki­pai­kan kaut­ta, jos nykyi­nen reit­ti pois­tuu. S‑market pitäi­si pur­kaa ja raken­taa sii­hen viih­tyi­säm­pää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta (ruo­ka­kaup­pa vaik­ka kivi­jal­kaan) ja samal­la teh­dä viih­tyi­säm­pi ja ennen kaik­kea suo­rem­pi reit­ti metrikselle!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Vil­le: Itse asias­sa noi­hin taloi­hin on teh­ty pal­jon ullakkoasuntoja… 

    No mut­ta ullak­koa­sun­not ovat ilma­nai­kuis­ta kik­kai­lua kun ne pitää mah­dut­taa alku­pe­räi­sen katon ja räys­täs­lin­jan alle. Kan­nat­tai­si raken­taa ylim­mäs­tä ker­rok­ses­ta kopioi­den vii­si saman­lais­ta ker­ros­ta pääl­le. Sii­hen ei ark­ki­teh­te­jä tar­vi­ta kun tois­te­taan val­miik­si suun­ni­tel­tu mal­li tar­peek­si mon­ta ker­taa. Noi­den talo­jen sei­nät ovat pak­sut joten lisä­ker­rok­set on help­po teh­dä kun kan­ta­vuut­ta on val­miik­si. Kata­ja­no­kal­la kysyn­tä ylit­tää hin­nois­ta pää­tel­len tar­jon­nan joten sin­ne kan­nat­taa raken­taa. Nykyi­sil­le asuk­kail­le­kin olot para­ne­vat kun lisä­asuk­kai­den myö­tä tulee lisää kau­pal­li­sia pal­ve­lui­ta. Win-win!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. KariN: Siis sano­taan­ko lii­kun­ta­vam­mai­sel­le autoi­li­jal­le sori sori, ne vaihtoehtoiskustannukset?

    Pois­te­taan siis Espoil­ta ja Man­ner­hei­min­tien var­res­ta ainoas­taan ne park­ki­pai­kat, joi­ta ei ole mer­kit­ty inva­pai­koik­si. Ei ter­vei­den ihmis­ten auto­jen makuut­ta­mi­ses­sa kau­pun­gin kes­kei­sim­mäl­lä pai­kal­la ole hitus­ta­kaan jär­keä. Luu­li­si nyt kaup­pa­ka­ma­ri­lais­ten­kin sen tajua­van. Olkoon­kin, että auto­puo­lue on aina perin­tei­ses­ti kan­nat­ta­nut vih­rei­tä aja­tuk­sia vas­ta sen jäl­keen, kun ne on kai­kes­ta vas­tus­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta saa­tu toteutettua.

    On käsit­tä­mä­tön­tä, jos sata­mien park­ki­paik­ka­mas­so­jen ja Pasi­lan moot­to­ri­tie­jär­jes­te­ly­jen jäl­keen pää­te­tään vie­lä raken­taa Koi­vusaa­ren eri­ta­so­liit­ty­mä. Auto­puo­lue jyrää, edelleen.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta saa­da lisä­tie­to­ja sii­tä, miten kau­pun­ki­suun­nit­te­lun pää­tök­se­ne­te­ko tulee muut­tu­maan, kun nykyi­sen­lai­nen lau­ta­kun­ta­toi­min­ta por­mes­ta­ri­mal­lin myö­tä lak­kaa. Joka tapauk­ses­sa Sin­ne­mä­ki vetää ja puna­vih­reil­lä on sel­keä enem­mis­tö auto­puo­lu­ee­seen näh­den, mut­ta miten on muu käy­tän­tö. Hesa­ris­sa blo­kin pitä­jää oli arvail­tu Hele­nin hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­jak­si. Joka sinäl­lään on äärim­mäi­sen mer­kit­tä­vä ja haas­ta­va teh­tä­vä: miten maan ainoas­sa met­ro­po­lis­sa lähel­lä napa­pii­riä tuo­te­taan ener­gi­aa kivi­hii­len jäl­keen. Se ikä­vä puo­li Hele­nis­sä on, että sil­lä ei ole todel­lis­ta motii­via ener­gian sääs­tä­mi­seen. Mikä kui­ten­kin oli­si kaik­kein tehok­kain ratkaisu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Her­bert Havu:
    Onko suun­ni­tel­mis­sa ana­ly­soi­tu, miten tämä hei­jas­tuu esim. Hel­sin­gin­ka­tuun ja Nor­dens­kiöl­din­ka­tuun, joil­le Itä-Hel­sin­gin ja Ete­lä-Espoon väli­nen lii­ken­ne toden­nä­köi­ses­ti siirtyy? 

    Ana­ly­soi­daan jatkoselvityksissä:

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan esit­te­ly­lis­tan (link­ki ensim­mäi­ses­sä kom­men­tis­sa­ni, koh­ta “Käve­ly­kes­kus­tan peri­aa­te­suun­ni­tel­ma” + liit­teet) perus­teel­la simu­laa­tiot ovat kes­kit­ty­neet kävelykeskustaan.

    Lii­te 5:ssä mai­ni­taan auto­lii­ken­teen jat­koa­na­ly­soin­nis­ta “Suun­nit­te­lua­lu­een lisäk­si eri­tyi­ses­ti pitäi­si kiin­nit­tää huo­mio­ta myös Ete­lä-Hel­sin­gin alem­paan katu­verk­koon, Kata­ja­nok­kaan myös Töö­löön ja Kal­lioon. Erik­seen tuli­si huo­mioi­da kan­ta­kau­pun­gin asuk­kai­den lii­ken­ne, kes­kus­tan työ­mat­ka- ja asioin­ti­lii­ken­ne sekä kes­kus­tan läpia­jo­lii­ken­ne. Lisäk­si tuli­si sel­vit­tää vai­ku­tuk­set pysä­köin­ti­lai­tok­siin ja nii­den käyttö-
    mää­riin sekä sata­mien lii­ken­teen sujuvuuteen.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Hel­sin­ki hoi älä jätä:
    Viit­taus bulls­hit – bin­goon ja vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­seen läh­tee tääl­tä jos­sa asiat menee hie­nos­ti sekaisin: 

    https://liljat.fi/2013/02/autoilun-edistamisen-hintalappu-179-sairaalaa/

    Kun vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­sia aja­tel­laan, kan­nat­tai­si tie­ten­kin huo­mioi­da kan­san­ter­vey­den näkö­kul­mas­ta autoi­lun aiheut­ta­mis­ta saas­teis­ta joh­tu­vis­ta sai­rauk­sis­ta aiheu­tu­vien kus­tan­nus­ten lisäk­si myös mene­tet­ty kan­san­ter­vey­del­li­nen hyö­ty, joka seu­rai­si sii­tä, jos ihmi­set käve­li­si­vät tai pyö­räi­li­si­vät töi­hin tai edes koto­aan met­ro- tai juna-ase­mal­le. Sil­loin voi­tai­siin olla jo huo­mat­ta­vas­ti lähem­pä­nä yksi­tyi­sau­toi­lun suo­si­mi­ses­ta aiheu­tu­via todel­li­sia kustannuksia.”

    Juu, on se jän­nää miten maas­sa, jos­sa mat­ka­suo­rit­tees­ta mel­kein 3/4 tapah­tuu hen­ki­lö­au­toil­la — ja vero­tuk­sen kaut­ta auto­no­mis­ta­jia kyy­ky­te­tään niin, että meil­lä on mel­kein Euroo­pan huo­noin auto­kan­ta — jak­se­taan suu vaah­dos­sa meuh­ka­ta sii­tä miten “autoi­lua tue­taan”. “kau­pun­git raken­ne­taan auto­jen ehdoil­la”, “hen­ki­lö­au­tot tap­paa talos­sa ja puu­tar­has­sa” jne. Mitään arvoa­han “täy­sin tur­ha huvia­je­lu” ei kan­san­ta­lou­del­le voi tie­ten­kään tuottaa.

    No, oli­si kiva näh­dä, että miten talou­den rat­taat pyö­ri­si­vät, jos jonain kau­nii­na aamu­na yksi­kään hen­ki­lö­au­to ei läh­ti­si käyn­tiin. (Jouk­ko­lii­ken­teen lakois­ta­han tie­de­tään se, että sil­loin ruuh­ka­lii­ken­ne on har­vi­nai­sen sujuvaa…)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Käve­ly­kes­kus­tas­ta

    ”Eräät tahot” haluai­si­vat sul­kea auto­lii­ken­teel­tä kaik­ki kadut Rau­ta­tie­to­rin ja Kaup­pa­to­rin välil­tä. Peri­aa­te joh­tai­si kal­lii­siin maa­na­lai­siin rat­kai­sui­hin, huol­to- ja asia­kas­lii­ken­teel­le pitäi­si raken­taa tun­ne­lit. Kaik­kien katu­jen sul­ke­mi­nen ei myös­kään sovi Ehrens­vär­din ja Enge­lin ruu­tu­kaa­vaan eikä Suo­men ilmas­toon. Hel­sin­gin kadut ovat levei­tä ja suo­ria, kes­kiai­kai­sen kau­pun­gin tun­nel­mas­ta on tur­ha haa­veil­la. Jokai­nen voi kuvi­tel­la miten väri­käs ja vil­kas alue on mar­ras­kuun räntäsateessa.
    Kut­sui­sin täl­lais­ta kon­sep­tia ALUE- tai GHETTO-malliksi.

    Parem­pi kon­sep­ti kes­kus­tas­sa on ns. GRID- eli VERKKOMALLI, jos­sa peri­aat­tees­sa joka toi­nen katu on käve­ly­ka­tu ja joka toi­sel­la sal­li­taan jouk­ko- ja saat­to­lii­ken­ne sekä huol­to­lii­ken­ne tiet­tyi­nä kel­lo­nai­koi­na. Mal­li mah­dol­lis­taa maan­pääl­li­sen yhtey­den alu­een jokai­seen kort­te­liin sekä jalan­kul­ki­joil­le että autoil­le, tun­ne­lei­ta ei tar­vi­ta. Jalan­kul­ki­jal­le tai pyö­räi­li­jäl­le ei ole kovin suu­ri hait­ta jos hän paris­sa ris­teyk­ses­sä jou­tuu ylit­tä­mään auto­ka­dun. Kan­nat­taa lisäk­si huo­mioi­da, että nyky­ään lähes joka kort­te­lin läpi pää­see pasaa­sia tai vas­taa­vaa yhteyt­tä pitkin.

    Tämän kon­sep­tin mukaan Man­ner­hei­min­tie on auto­ka­tu, Kes­kus­ka­tu käve­ly­ka­tu, kuten se nyt on teh­ty­kin. Mikon­ka­dul­la voi­si sen sijaan sal­lia bus­si- ja saat­to­lii­ken­teen, se on tilal­li­ses­ti­kin avoin ja jat­kuu Kor­kea­vuo­ren­ka­tu­na (voi tosin olla poliit­ti­ses­ti vai­ke­aa, kun se ker­ran on saa­tu sul­jet­tua). Seu­raa­va katu, Kluu­vi­ka­tu on taas ihan­teel­li­nen käve­ly­ka­tu, myös tilal­li­ses­ti, samoin Vuorikatu.

    Mikä­li Man­ner­hei­min­tiel­tä vähen­ne­tään auto­kais­to­ja, ensi­si­jai­se­na tavoit­tee­na tulee olla puu­ri­vien lisää­mi­nen kadun keskelle.

    Itä- län­si­suun­nas­sa itses­tään sel­vä käve­ly­ka­tu on Ate­neu­min­ku­jan-Yli­opis­to­ka­dun akse­li (Hel­sin­ki-hotel­lin saat­to­lii­ken­teen voi hoi­taa eri­kois­jär­jes­te­lyin). Alek­si taas on kolk­ko ja var­joi­sa lii­ke­ka­tu jol­la voi­tai­siin sal­lia saat­to- ja huol­to­lii­ken­ne, aina­kin Mikon­ka­dun itäpuolella. 

    Poh­jo­sespla­na­dil­la riit­tää jalan­kul­kua­lu­een leven­tä­mi­nen yhdel­lä kais­tal­la, kyl­lä suur­kau­pun­gin kes­kus­tas­sa pitää auto­lii­ken­ne­kin sal­lia. Stind­ber­gin teras­sil­ta on muka­va seu­ra­ta ohi lipu­via Jagu­aa­re­ja kuin kon­sa­naan Barce­lo­nan la Ramblal­la. Kadun voi toki sul­kea kesä­sun­nun­tai­sin, kuten nyky­ään Vap­pu­na tapahtuu.

    Espa on todel­la­kin Poh­jo­lan la Rambla, se jopa joh­taa kes­kus­tas­ta sata­maan kuten esikuvansa.

    Kai­vo­ka­dun muut­ta­mi­nen jouk­ko­lii­ken­teel­le edel­lyt­tää, että myös itä­suun­nas­ta jär­jes­te­tään saat­to­lii­ken­ne Rautatieasemalle.

    Man­ner­hei­min­tien län­si­puo­lel­la vas­taa­vas­ti Yrjön­ka­dun Kam­pin pää ja Eeri­kin­ka­dun alku­pää sopi­vat käve­ly­ka­duik­si, ne ovat kapei­ta ja täyn­nä pik­ku­pu­tiik­ke­ja ja ravin­to­loi­ta. Näil­le kaduil­le voi­si syn­tyä ihan kes­kieu­roop­pa­lais­ta tun­nel­maa. Ala­puo­lel­la on jo val­mii­na Kam­pin pysäköintilaitos.

    Verk­ko­mal­li ei vaa­di edes kes­kus­ta­tun­ne­lia toteu­tuak­seen. Jos tun­ne­li halu­taan, riit­tää että se pal­ve­lee kes­kus­tan park­ki­luo­lia ja itä-län­si­suun­nan läpiajoliikennettä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. PRNDL: […] Kan­nat­tai­si raken­taa ylim­mäs­tä ker­rok­ses­ta kopioi­den vii­si saman­lais­ta ker­ros­ta päälle. […] 

    Var­maan­kin se kan­nat­tai­si, jos halu­taan vain lisää ker­ros­ne­liöi­tä, mut­ta van­han puo­len umpi­kort­te­leis­sa asun­nois­ta tulee sil­loin lii­an var­joi­sia. Uudel­la puo­lel­la on väl­jem­pi kort­te­li­ra­ken­ne, sin­ne lisä­ker­rok­set ehkä sopi­si­vat — esim. Lutik­ka­lin­nan räys­täs­kor­ko ohjeek­si, niin saa­daan mon­ta ker­ros­ta lisää. 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. ksee: Juu, on se jän­nää miten maas­sa, jos­sa mat­ka­suo­rit­tees­ta mel­kein 3/4 tapah­tuu hen­ki­lö­au­toil­la – ja vero­tuk­sen kaut­ta auto­no­mis­ta­jia kyy­ky­te­tään niin, että meil­lä on mel­kein Euroo­pan huo­noin auto­kan­ta – jak­se­taan suu vaah­dos­sa meuh­ka­ta sii­tä miten “autoi­lua tue­taan”. “kau­pun­git raken­ne­taan auto­jen ehdoil­la”, “hen­ki­lö­au­tot tap­paa talos­sa ja puu­tar­has­sa” jne. Mitään arvoa­han “täy­sin tur­ha huvia­je­lu” ei kan­san­ta­lou­del­le voi tie­ten­kään tuottaa.

    Hel­sin­gis­sä olo­suh­teet vain ovat eri­lai­set kuin muu­alal Suo­mes­sa ja anne­taan vaan Hel­sin­gin itse päättää…
    En edes kadeh­di mui­den euroop­pa­lais­ten auto­ja, en aina­kaan itä-euroop­pa­lais­ten. Autol­la aja­mi­nen pk-seu­dul­la on yli­pään­sä p‑skamaista hom­maa, ne joil­la on kal­liit audit ja bema­rit kii­laa­vat näyt­tä­mät­tä suun­ta­vilk­kua ja useim­mat aja­vat taka­va­lot pimei­nä rän­tä­py­rys­sä­kin kuten tänään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Kysyi­sin Espaan liit­tyen, että olis­ko mah­dol­li­stra ohja­ta myös län­teen mene­vä lii­ken­ne Ete­lä-Espan kaut­ta ja jät­tää koko aurin­koi­nen Poh­jois-Espa käve­li­jöil­le? Tämä tie­ten­kin edel­lyt­tää lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jä Erot­ta­jal­la Bule­var­din suun­taan ja kään­ty­mis­mah­dol­li­suut­ta Mans­kul­ta vasem­paan Lönkalle.

    Toi­nen tyh­mä kysy­mys Koi­vusaa­reen liit­tyen on, että mik­si liit­ty­män kaut­ta kul­ke­vaa lii­ken­net­tä ei voi ohja­ta Hana­saa­ren ja Kata­ja­har­jun liit­ty­mien kautta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Aja­tus siir­tää koko Espan lii­ken­ne Ete­le-Espal­le oli muka­na tar­kas­te­lus­sa, mut­ta sii­tä on lovuttu.
      Kata­ja­har­jun liit­ty­mäs­tä pää­see vain toi­seen suun­taan eikä sitä mah­du kas­vat­ta­maan. Jos Län­si­väy­län muu­tai­si moot­to­ri­lii­ken­ne­ka­duk­si, sii­hen voi­si lait­taa T‑risteyksia ja hyvin mah­tui­si. Hana­saa­ren liit­ty­mä sijait­see Espoos­sa eikä Espoo ole halu­kas yhteis­työ­hön, ei myös­kään sii­nä, ettäå suun­ni­tel­tu puo­li­kas vene­sa­ta­ma saa­tai­siin laa­jen­ne­tuk­si kokonaiseksi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Onhan meil­lä esi­mer­kik­si nelo­sen ratik­ka Munk­ki­nie­mes­sä, vaik­ka siel­tä­kin Mat­kal­la Oop­pe­raan hyvin kävel­lä tai men­nä bus­sil­la Huo­pa­lah­den ase­mal­le, jos­ta pää­si­si 300 met­rin pää­hän rau­ta­tie­a­se­mas­ta, jos­ta sit­ten voi­si vaih­taa seis­kan ratik­kaan, niin että pää­si­si Oopperalle.Tällainen jouk­ko­lii­ken­teen taso nyt vain ei riitä.

    Vas­tauk­ses­ta­si pää­tel­len on siis ole­mas­sa joku jouk­ko­lii­ken­teen taso, joka riit­tää. Vil­pit­tö­män ute­li­aa­na nyt kysyi­sin, että mikä on se jouk­ko­lii­ken­teen taso, joka on riit­tä­vä ja miten se on mää­ri­tel­ty? Onko se esi­mer­kik­si mää­ri­tel­ty etäi­syy­te­nä ase­mal­le, kes­ki­mää­räi­se­nä mat­ka-aika­na tai kes­ki­mää­räi­se­nä vaih­to­jen määränä?

    Esi­merk­ki­si perus­teel­la tulee sem­moi­nen kuva, että jouk­ko­lii­ken­teen riit­tä­vä taso on sidot­tu sii­hen, miten help­po on pääs­tä Oop­pe­raan, mitä et var­mas­ti­kaan tar­koit­ta­nut. Jouk­ko­lii­ken­ne (kai?) kui­ten­kin ensi­si­jai­ses­ti suun­ni­tel­laan pal­ve­le­maan mas­so­jen liik­ku­mis­ta, eli ihmis­ten kul­ke­mis­ta edes takai­sin kodis­taan opin­toi­hin, opis­ke­le­maan tai töi­hin ja vas­ta tois­si­jai­ses­ti pal­ve­le­maan sel­keäs­ti satun­nai­sem­paa liikkumista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Oppe­ra oli tuos­sa vain tar­koi­tet­tu kuvaa­maan alu­jet­ta. Kaik­ki tie­tä­vät sen, mut­ta jos oli­sin sano­nu­ty että jon­ne­kin Man­ner­hei­min­tie 40:n tie­noil­le, se ei oli­si ollut yhtä hel­pos­ti miel­let­tä­vis­sä. Olen­nais­ta on, että ihmi­set ovat menos­sa eri paik­koi­hin, eikä kai­kil­le Ase­ma ole se mää­rän­pää. Pää­mää­rä­nä on, että jouk­ko­lii­ken­ne on autoi­lua miel­lyt­tä­väm­pi ja nopeam­pi vaih­toeh­to, kun autoi­lun viel­mään aikaan las­ke­taan mukaan aika, joka menee rahan hank­ki­mi­seern autoi­lua varten.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. PRNDL: No mut­ta ullak­koa­sun­not ovat ilma­nai­kuis­ta kik­kai­lua kun ne pitää mah­dut­taa alku­pe­räi­sen katon ja räys­täs­lin­jan alle. Kan­nat­tai­si raken­taa ylim­mäs­tä ker­rok­ses­ta kopioi­den vii­si saman­lais­ta ker­ros­ta päälle. 

    Nykyi­sil­le asuk­kail­le­kin olot para­ne­vat kun lisä­asuk­kai­den myö­tä tulee lisää kau­pal­li­sia pal­ve­lui­ta. Win-win!

    Kyl­lä noi­ta aina välil­lä yri­te­tään ja aiko­jen saa­tos­sa pal­jon on lisä­ker­rok­sia raken­net­tu­kin. Vii­mei­nen joka kan­ta­kau­pun­gis­ta tulee mie­leen, on Her­ne­saa­ren­ka­tu 15(?)sta kak­si ker­ros­ta lisää. Kaa­tui hal­lin­to-oikeu­des­sa, oli­ko museo­vi­ras­to vastapuolena.

    Sää­dök­set tie­tys­ti osin ongel­ma­na. Yli 8:n ker­rok­sen ei käy­tän­nös­sä voi korot­taa, kun pitäi­si raken­taa toi­nen por­ras­huo­ne. Ei tosin vält­tä­mät­tä ole tar­vet­ta­kaan raken­taa korkeammalla.

    Ulla­koi­ta­han raken­ne­taan käy­tän­nös­sä jokai­ses­sa kes­kus­tan talos­sa, jos­sa tila on raken­ta­mis­kel­pois­ta, luvat saa­daan ja sopi­va remont­ti tulossa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. ksee: Juu, on se jän­nää miten maas­sa, jos­sa mat­ka­suo­rit­tees­ta mel­kein 3/4 tapah­tuu henkilöautoilla…

    A) Kan­ta­kau­pun­gis­sa alta 1/3 mat­kois­ta tapah­tuu henkilöautolla.

    B) Maa on täyn­nä tei­tä, joil­la aje­le­mi­nen ei kiinnosta/haittaa ketään. Pak­ko­ko sitä on tul­la Hel­sin­kiin ihmis­ten sekaa aja­maan sil­lä autol­la? Lii­ty ISI­Siin tms, jos tun­net pakot­ta­vaa tar­vet­ta saa­da tap­paa (saas­teil­la) länkkäreitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Ei Espan lii­ken­ne hait­taa, se antaa vaan vähän vili­nää hie­nol­le kadul­le ja kau­pun­ki näyt­tää kau­pun­gil­ta. Ja lii­ken­net­tä pakoon­han pää­see puis­ton kes­kel­lä kul­ke­val­le leveäl­le puis­to­käy­tä­väl­le, jos niin halu­aa! Tilaa riittää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Lund­vis­tin Jul­le: Kyl­lä noi­ta aina välil­lä yri­te­tään ja aiko­jen saa­tos­sa pal­jon on lisä­ker­rok­sia raken­net­tu­kin. Vii­mei­nen joka kan­ta­kau­pun­gis­ta tulee mie­leen, on Her­ne­saa­ren­ka­tu 15(?)sta kak­si ker­ros­ta lisää. Kaa­tui hal­lin­to-oikeu­des­sa, oli­ko museo­vi­ras­to vastapuolena.

    Oli myös Cloud City ‑han­ke Meri­kort­te­liin, mut­ta se haudattiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Aja­tus siir­tää koko Espan lii­ken­ne Ete­lä-Espal­le oli muka­na tar­kas­te­lus­sa, mut­ta sii­tä on luovuttu.

    Mik­si sii­nä tapauk­ses­sa Ete­lä-Espaa pitää kaven­taa? Se on var­joi­nen katu jol­la ei ole suh­teel­lis­ta arvoa käve­ly-ympä­ris­tö­nä kos­ka puis­to ja Pohjois-Espa.

    Kes­kus­tan yksi ongel­ma on että läpia­jo Itä­väy­lä-Län­si­väy­lä on lii­an suju­vaa joka estää läpia­jo­lii­ken­teen pain­opis­teen siir­ty­mi­sen poh­joi­sem­mak­si ja tekee Lönn­ro­tin­ka­dus­ta epä­miel­lyt­tä­vän auto­lii­ken­ne­kui­lun. Poh­jois-Espan muut­ta­mi­nen koko­naan käve­ly­ka­duk­si (tai yksi­kais­tai­sek­si jul­kis­lii­ken­ne­ka­duk­si) ja lii­ken­teen siir­tä­mi­nen Ete­lä-Espal­le oli­si aut­ta­nut tähän ongelmaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Lund­vis­tin Jul­le: A) Kan­ta­kau­pun­gis­sa alta 1/3 mat­kois­ta tapah­tuu henkilöautolla.

    B) Maa on täyn­nä tei­tä, joil­la aje­le­mi­nen ei kiinnosta/haittaa ketään. Pak­ko­ko sitä on tul­la Hel­sin­kiin ihmis­ten sekaa aja­maan sil­lä autol­la? Lii­ty ISI­Siin tms, jos tun­net pakot­ta­vaa tar­vet­ta saa­da tap­paa (saas­teil­la) länkkäreitä.

    Nyt on kyl­lä mode­roin­ti löystynyt.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Sep­po Hon­ka­nen: Espa on todel­la­kin Poh­jo­lan la Rambla, se jopa joh­taa kes­kus­tas­ta sata­maan kuten esikuvansa.

    Les Rambles on hyvä refe­rens­si: siel­lä on suu­rim­man osan mat­kaa 1 ajo­kais­ta kum­paan­kin suun­taan. Lisäk­si on otet­tu käyt­töön ajo­kiel­to ja auto­maat­ti­val­von­ta, jos­sa luvat­to­mas­ta läpia­jos­ta päi­vä­ai­kaan tulee sakko. 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Läpia­jo­kiel­to­ja voi käyt­tää Espan­jas­sa, kos­ka siel­lä on toi­sen­lai­nen lain­sää­dän­tö. Suo­mes­sa niil­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä, kos­ka autoi­li­jat eivät piit­taa niis­tä tuon tai­vaal­lis­ta. Ei tar­vit­se pii­ta­ta, kos­ka polii­si ei nii­tä val­vo eikä kau­pun­ki saa val­voa. Jos meil­lä oli­si auko­ton auto­maat­ti­val­von­ta niin, että läpia­jo­kiel­lon rik­ko­mi­ses­ta tuli­si välit­tö­mäs­ti las­ku, lii­ken­ne­suun­nit­te­lu voi­si olla pal­jon jous­ta­vam­paa. Nyt autoi­lu on pys­tyt­tä­vä estä­mään fyy­si­ses­ti. Autoi­li­joi­ta edus­ta­vat tahot ovat itse saa­neet tämän tilan­teen aikaan estä­mäl­lä kun­nal­li­sen lii­ken­ne­val­von­nan lainsäädännöllä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Sep­po Hon­ka­nen:
    Parem­pi kon­sep­ti kes­kus­tas­sa on ns. GRID.. jos­sa peri­aat­tees­sa joka toi­nen katu on käve­ly­ka­tu ja joka toi­sel­la sal­li­taan jouk­ko- ja saat­to­lii­ken­ne sekä huol­to­lii­ken­ne tiet­tyi­nä kellonaikoina..

    Tämän kon­sep­tin mukaan Man­ner­hei­min­tie on auto­ka­tu, Kes­kus­ka­tu käve­ly­ka­tu, kuten se nyt on teh­ty­kin. Mikon­ka­dul­la voi­si sen sijaan sal­lia bus­si- ja saattoliikenteen..

    Seu­raa­va katu, Kluu­vi­ka­tu on taas ihan­teel­li­nen käve­ly­ka­tu, myös tilal­li­ses­ti, samoin Vuo­ri­ka­tu.. Itä-län­si­suun­nas­sa itses­tään sel­vä käve­ly­ka­tu on Ate­neu­min­ku­jan-Yli­opis­to­ka­dun akseli.. 

    Mie­len­kiin­toi­nen kon­sep­ti kyl­lä, jos pää­si­si aloit­ta­maan tyh­jäs­tä! Mikon­ka­tua, Yli­opis­ton­ka­tua ja Vuo­ri­ka­tua ei voi muut­taa käve­ly­ka­duik­si kos­ka niil­lä on huol­to- ja asioin­ti­liik­ku­jien lisäk­si usei­ta pysä­köin­ti­hal­le­ja. Rea­lis­min nimis­sä ne on käve­ly­kes­kus­ta­suun­ni­tel­mas­sa siis mer­kit­ty “käve­ly­pai­not­tei­sik­si”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. vk:
    En vie­lä­kään ymmär­rä mik­si Mal­min ken­tän uudel­le asui­na­lu­eel­le tar­vi­taan pika­ra­tik­ka, kun vie­res­tä kul­kee nyt pää­ra­ta erin­omai­sel­la lähi­ju­na­lii­ken­teel­lä varustettuna. 

    N‑juna kul­kee Mal­mil­ta nel­jäl­lä väli­pysåh­dyk­sel­lä 12 minuu­tis­sa kes­kus­taan noin 60 km/h kes­ki­no­peu­del­la. Pika­ra­tik­ka ei kyke­ne lähel­le­kään vas­taa­vaa nopeut­ta, kos­ka sen ete­ne­mis­tä häi­rit­see muu katu­lii­ken­ne ml. jalan­kul­ki­jat ym. kevyt­lii­ken­ne. Oman lisän­sä mat­ka-aikaan tuo kaa­vail­tu rei­ti­tys Som­pa­saa­ren kautta. 

    Lisäk­si pika­ra­ti­kan pysäk­ke­jä täy­tyy olla pal­jon tiheäm­min kuin junal­la, eli välil­lä Mal­mi-kes­kus­ta var­maan­kin 15 tai enem­män. Hidas­ta, hidasta.

    Mikä oli­si pika(?)ratikan suun­ni­tel­tu ajoai­ka Mal­min ken­täl­tä kes­kus­taan? Vas­taus: hidas junaan verrattuna.

    Juna­lä­hi­lii­ken­teen kapa­si­teet­tia pys­ty­tään hel­pos­ti lisää­mään nykyi­ses­tä kun tar­ve kas­vaa Mal­min raken­ta­mi­sen myö­tä. Vuo­ro­ja ja pituut­ta lisää, lähi­ju­nat aja­vat nykyi­sin hyvin­kin lyhyi­nä. Suu­rin osa Mal­min uusis­ta asuk­kais­ta voi kävellä/pyöräillä junal­le noin 1 km:n mat­kan­sa (hyö­ty­lii­kun­ta!) ja noin 3 km:n lenk­kiä Tapa­ni­lan ase­ma – Mal­min ase­ma aja­va­säh­kö­bus­si voi kerä­tä loput junan käyttäjät.

    Ja muu­ten­kin kysei­nen pika­ra­tik­ka­lin­ja kul­kee saman­suun­tai­ses­ti pää­ra­dan kans­sa eli hoi­det­ta­vis­sa junal­la ilman pika­ra­tik­kaa. Toki esim. Vii­kis­tä voi­daan ajaa suo­raan säh­kö­bus­sil­la kes­kus­taan, kun Hämeen­tien bus­si­lii­ken­ne­kin on nopeu­tu­mas­sa lähiaikoina.

    Pal­jon­ko syn­tyy sääs­töä, ml. sääs­ty­vän maa-alan muu käyt­tö, kysei­sen pika­ra­tik­ka­lin­jan raken­ta­mat­ta jättämisestä? 

    Täs­sä muu­ta­mia vastauksia:

    1. Jos Mal­min kent­tä­alu­eel­le ei raken­ne­ta ratik­kaa, mikä tulee alu­een arvos­tuk­sek­si Jako­mäen ja Mal­min alue­kes­kuk­sen välis­sä? Kuka halu­aa asua tii­viis­sä 25 000 asuk­kaan ker­ros­ta­lo­lä­hiös­sä, jon­ka lii­ken­ne on bus­sien varas­sa, kun suu­rin osa Hel­sin­gin seu­dun asun­nois­ta raken­ne­taan jat­kos­sa rai­de­lii­ken­teen pii­riin, kes­kei­sem­mil­le pai­koil­le? Vaa­ra­na on, että Mal­min ken­täs­tä tulee asui­na­lue niil­le, joil­la ei ole varaa hank­kia asun­toa muu­al­ta. Iso osa ratik­kayh­tey­den kus­tan­nuk­sis­ta kate­taan sik­si toden­nä­köi­ses­ti jo kor­keam­pi­na tont­tien hin­toi­na. Samal­la kent­tä­alue muut­tuu osak­si arvos­tet­tua Kala­sa­ta­ma-Ara­bia-Van­ha­kau­pun­ki-Vii­kin­ran­ta-Viik­ki jat­ku­moa. Lah­den­väy­län pen­kal­la kul­ke­va­na ratik­ka ei vie juu­ri ollen­kaan raken­nus­kel­pois­ta maata.

    2. Pää­ra­ta ei ole juu­ri mil­lään lail­la pääl­lek­käi­nen yhteys rati­kan kans­sa. Mik­si puo­let Rau­ta­tien­to­ris­ta toi­mii pää­ra­dan sek­to­riin kul­ke­vien bus­sien pää­te­py­säk­ki­nä, kun poh­jois- ja koi­lis-Hel­sin­gin asuk­kaat voi­si­vat käyt­tää junaa tai lii­tyn­täyh­teyt­tä junaan? Juna tar­jo­aa nopean yhtey­den vain lähin­nä Pasi­laan ja Rau­ta­tien­to­ril­le kul­ke­vil­le. Yhtey­det itäi­seen kan­ta­kau­pun­kiin ja met­ron kaut­ta Kamp­piin, Ruo­ho­lah­teen ja eteen­päin ovat nopeam­mat bus­sil­la jo tätä nykyä. Myös vaih­dot rai­tio­vau­nui­hin ovat parem­mat bus­sil­la. Bus­si­lii­ken­teen kas­vat­ta­mi­nen nykyi­ses­tä ei kui­ten­kaan vält­tä­mät­tä ole talou­del­lis­ta eikä ole kau­pun­gin viih­tyi­syy­den kan­nal­ta hyvä. Ennen pää­tös­tä pisa­ra-radas­ta ei edes voi­da har­ki­ta lii­tyn­tä­lii­ken­tee­seen perus­tu­vaa lii­ken­net­tä Hel­sin­gin lähijunaverkostolla. 

    3. Mal­min ratik­ka on osa laa­jem­paa ver­kos­toa. Se käyt­tää tie­de­ra­ti­kan kans­sa samo­ja kis­ko­ja Kehä I:lle saak­ka. Omaa rataa se vaa­tii vain muu­ta­man kilo­met­rin sii­tä eteen­päin. Täs­tä­kin iso osa on yhteis­tä osuut­ta Joke­ri 2:n kanssa.

    4 Mal­min rati­kas­ta ei ole mikään pak­ko teh­dä “hidas­ta”. Val­ti­mon­tiel­tä Tat­ta­ri­sil­lal­le asti ratik­ka voi­si aivan hyvin kul­kea met­ro­mai­ses­ti omal­la ural­laan pidem­mäl­lä pysäk­ki­vä­lil­lä. Kes­ki­no­peus Val­ti­mon­tiel­tä Haka­nie­meen myös nousee kun kis­kot täl­lä välil­lä uusi­taan. En jak­sa uskoa, että ratik­kaa lin­ja­taan Som­pa­saa­reen, kuten tuos­sa kar­tas­sa on kaa­vail­tu, vaan sin­ne kan­nat­taa pis­tää kul­ke­maan nykyi­nen kuto­sen ratik­ka. Lähi­ju­nan nopeus­hyö­ty puo­les­taan kato­aa nopeas­ti, kun ratik­ka­py­sä­keil­le ja met­roon kes­kus­tas­sa on 400–700 met­rin mat­ka ja tähän lisäk­si vie­lä bus­si­mat­ka Mal­min asemalle+vaihto.

    5. Lato­kar­ta­non perus­pii­ris­sä on täl­lä het­kel­lä 25000 asu­kas­ta ja lähiai­koi­na on ilmei­ses­ti tulos­sa aina­kin kym­me­nen­tu­hat­ta asu­kas­ta lisää, ennen Lah­den­väy­län bule­ver­di­soin­tia­kin. Mal­min ratik­kaa käyt­täi­si siis len­to­kent­tä­alu­een 25000 asuk­kaan lisäk­si myös 35000 Lah­den­väy­län var­ren asu­kas­ta kehä ykkö­sen sisä­puo­lel­la. Asu­kas­poh­jaa oli­si sii­nä kol­mel­le met­roa­se­mal­le­kin, jos met­ro­lin­ja sat­tui­si alu­een läpi kulkemaan.

    7. jos­tain syys­tä Tuk­hol­mas­sa, Oslos­sa, Köö­pen­ha­mi­nas­sa ja Göte­bor­gis­sa on pää­dyt­ty raken­ta­maan huo­mat­ta­vas­ti Hel­sin­kiä tiheäm­pi rai­de­lii­ken­teen verk­ko. Mal­min rati­kan pal­ve­le­ma sek­to­ri ei ole yhtään kapeam­pi kuin tyy­pil­li­nen rai­de­lii­ken­teen pal­ve­lusek­to­ri em. kaupungeissa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Reet­taA:
    Nykyi­nen reit­ti on ankea, ahdas eikä suin­kaan estee­tön, mut­ta suht suo­ra ja sik­si nopea, mikä arjes­sa on tär­ke­ää. Nyt ilmei­ses­ti ole­te­taan, että ihmi­set alka­vat kul­kea pidem­pää reit­tiä suo­ra­kul­mai­ses­sa koordinaatistossa. 

    Hel­sin­gis­sä ei tai­da olla yhtään aukio­ta tai puis­toa, jos­sa ihmi­set nou­dat­tai­si­vat suun­nit­te­li­jan visio­ta kul­ke­mi­ses­ta. Jos vain mah­dol­lis­ta eikä estet­ty, ihmi­set kul­ke­vat aukion läpi kul­mas­ta kul­maan ja sama kos­kee nur­mi­koi­ta, joi­hin muo­dos­tuu nopeas­ti pol­ku lyhim­mäl­le rei­til­le. Kos­ka asia on tie­dos­sa, niin mik­si näi­tä kaa­re­via ja kier­tä­viä jalan­kul­ku­reit­te­jä yleen­sä tehdään?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Läpia­jo­kiel­to­ja voi käyt­tää Espan­jas­sa, kos­ka siel­lä on toi­sen­lai­nen lain­sää­dän­tö. Suo­mes­sa niil­lä ei ole mitään mer­ki­tys­tä, kos­ka autoi­li­jat eivät piit­taa niis­tä tuon tai­vaal­lis­ta. Ei tar­vit­se pii­ta­ta, kos­ka polii­si ei nii­tä val­vo eikä kau­pun­ki saa valvoa. […] 

    Toi­nen tapa rajoit­taa lii­ken­net­tä oli­si­vat tie­tul­lit, mut­ta sekään ei Suo­mes­sa onnistu.

    En tie­dä liit­tyy­kö tähän, mut­ta Espan­jas­sa isois­sa kau­pun­geis­sa on oma polii­si, Policia Local. Voi­si­ko yksi­tyi­siä tur­val­li­suus­pal­ve­lui­ta kos­ke­vaa lakia laa­jen­taa kos­ke­maan kun­tia niin, että lii­ken­ne­val­von­ta tuli­si mahdolliseksi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Täs­sä blo­gis­sa on kan­na­tet­tu tii­vis­tä­mis­tä, jol­loin saa­daan parem­mat pal­ve­lut ja tyy­ty­väi­siä asuk­kai­ta. HS kui­ten­kin teki jutun, jos­sa todis­te­taan, että alu­een vähäi­set pal­ve­lut ja väl­jä raken­ta­mi­nen on plus­saa, kun varak­kaat valit­se­vat asuinpaikkansa.
    Joku ristiriita?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Espla­na­dit ja Kai­vo­ka­tu on mel­ko hyvät nykyi­sel­lään. Espla­na­dit, kos­ka auto­lii­ken­teen voi vält­tää käve­le­mäl­lä puis­tos­sa ja jal­ka­käy­tä­vät on leveät, ja Kai­vo­ka­tu, kos­ka se on joka tapauk­ses­sa toi­vo­ton tapaus. Lähin­nä Kai­vo­ka­dul­la voi­daan hel­pot­taa rai­tio­vau­nu­py­sä­kin saa­vu­tet­ta­vuut­ta raken­ta­mal­la tule­va lin­jan 12 pää­te­py­säk­ki nykyis­ten län­teen vie­vien kais­to­jen tilalle. 

    Onko Man­ner­hei­min­tien alku­pät­käl­lä mie­tit­ty palaut­ta­mis­ta vuo­den 1935 asuun, jos­sa kes­kel­lä on kak­si muh­ke­aa puuriviä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Lee­na: HS kui­ten­kin teki jutun, jos­sa todis­te­taan, että alu­een vähäi­set pal­ve­lut ja väl­jä raken­ta­mi­nen on plus­saa, kun varak­kaat valit­se­vat asuinpaikkansa.
    Joku ristiriita?

    Sel­vä ris­ti­rii­ta. Jos väi­te pitäi­si ylei­ses­ti paik­kan­sa, varak­kaat oli­si­vat hajau­tu­neet pit­kin Suo­men kor­pia, ja ne jot­ka muut­ta­vat ulko­mail­le, hakeu­tui­si­vat Sipe­ri­aan ja Poh­jois-Kana­dan territorioihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Tuo­mas L.

    Kii­tos poh­dis­ke­lus­ta. Aika pal­jon hei­tät peh­mei­tä näke­myk­siä Mal­min pika(?)ratikan puo­lus­tuk­sek­si. Poi­min niis­tä muutaman.

    1. “kent­tä­alue muut­tuu osak­si arvos­tet­tua Kala­sa­ta­ma-Ara­bia-Van­ha­kau­pun­ki-Vii­kin­ran­ta-Viik­ki jatkumoa.” 

    Oh-hoh. Hyvä kun et lupaa Mal­min ken­täl­le meri­nä­kö­alaa pika(?)ratikan ansios­ta. Jako­mä­ki pysyy vie­res­sä ja lei­maa ken­tän aluet­ta, eikä Mal­mi­kaan ole ihan niis­tä siis­teim­mis­tä kaupunginosista.

    Pika(?)ratikan raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set mene­tet­ty tont­ti­maa mukaan luet­tu­na tar­koit­taa sitä, että Mal­min ken­tän ton­tin­myyn­ti­tu­lois­ta 35–50% käy­te­tään tämän pika(?)ratikan raken­ta­mi­seen. Onko jär­keä? Pika(?)ratikan vai­ku­tus maan arvon­nousuun on jok­seen­kin mitä­tön kun on jo ole­mas­sa hyvät kulkuyhteydet.

    2. “Pää­ra­ta ei ole juu­ri mil­lään lail­la pääl­lek­käi­nen yhteys rati­kan kanssa.” 

    Kar­tas­ta kat­soen Mal­min pika(?)ratikka kul­kee 1–2 km:n pääs­sä pää­ra­das­ta saman suun­tai­ses­ti eli ne ovat hyvin­kin pääl­lek­käin. Näin kal­lis­ta lii­ken­nein­fraa ei kan­na­ta raken­taa näin lähekkäin.

    Ja jos osaan oikein kart­taa lukea, niin Mal­min pika(?)ratikan päät­tä­ri oli­si Mal­min juna-ase­mal­la!!! Eli Pasi­laan ja Kes­kus­taan tule­vat ajai­si­vat Mal­min ken­täl­tä pika(?)ratikalla noin 1 km:n Mal­min ase­mal­le ja hyp­päi­si­vät junaan, niin­kö? Suun­nit­te­li­jat­kin tai­ta­vat siis tun­nus­taa junan ylivoiman.

    Ja eikös suu­rel­la osaa Mal­min pika(?)ratikan reit­tiä ole jo ole­mas­sa väy­lät ja jul­ki­nen lii­ken­ne kes­kus­taan, nimit­täin bus­sit? Bus­si­lii­ken­teen kor­vaa­mi­nen pika(?)ratikoilla tai­taa talou­del­li­ses­ti olla jok­seen­kin äly­tön­tä. Bus­sien kul­kua kan­nat­taa mie­luum­min suju­voit­taa. S‑bussit takai­sin, kiitos. 

    3. “Mal­min ratik­ka on osa laa­jem­paa verkostoa.”

    Kar­tan esit­tä­mä lii­ken­ne­suun­ni­tel­ma vai­kut­tai­si mitoi­te­tun aina­kin mil­joo­nan asuk­kaan tar­pei­siin. Onko­han mopo läh­te­nyt suun­nit­te­li­joil­la keulimaan?

    4. “Mal­min rati­kas­ta ei ole mikään pak­ko teh­dä “hidas­ta”.”

    Pika(?)ratikoiden ole­tet­tu kes­ki­no­peus on 25 km/h, kun Mal­mil­ta kes­kus­taan pää­see junal­la 60 km/h. Kuten kysy­mys­mer­keis­tä voi pää­tel­lä, koko ter­mi pika(?)ratikka on kysee­na­lai­nen. Kes­ki­no­peut­ta voi oikeas­taan lisä­tä vain pysäk­ki­vä­liä har­ven­ta­mal­la ja se tai­taa muren­taa koko idean. Luu­len, että Osmo ajaa pyö­räl­lä Mal­mil­ta kes­kus­taan samal­la kes­ki­no­peu­del­la kuin pika(?)ratikka.

    Mut­ta se tär­kein asia jäi vas­taa­mat­ta: “jul­ki­sen lii­ken­teen inves­toin­neil­le pitää olla ideo­lo­gian lisäk­si myös talou­del­li­set perus­teet. Täl­tä istu­mal­ta ei tai­da löy­tyä las­kel­mia, joil­la Mal­min pika(?)ratikan talou­del­li­set perus­te­lut oli­si­vat kunnossa.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Oppe­ra oli tuos­sa vain tar­koi­tet­tu kuvaa­maan alu­jet­ta. Kaik­ki tie­tä­vät sen, mut­ta jos oli­sin sano­nu­ty että jon­ne­kin Man­ner­hei­min­tie 40:n tie­noil­le, se ei oli­si ollut yhtä hel­pos­ti miel­let­tä­vis­sä. Olen­nais­ta on, että ihmi­set ovat menos­sa eri paik­koi­hin, eikä kai­kil­le Ase­ma ole se mää­rän­pää. Pää­mää­rä­nä on, että jouk­ko­lii­ken­ne on autoi­lua miel­lyt­tä­väm­pi ja nopeam­pi vaih­toeh­to, kun autoi­lun viel­mään aikaan las­ke­taan mukaan aika, joka menee rahan hank­ki­mi­seern autoi­lua varten.

    Pahoit­te­len, jos tuli sem­moi­nen kuva, että sai­var­te­lin. Tar­koi­tus ei ollut vaan lähin­nä tode­ta, että Oop­pe­ran mat­ka-aika on vähän has­su esi­merk­ki, kun kui­ten­kin tar­koi­tit jotain muu­ta. En kui­ten­kaan vie­lä­kään näe tuos­sa lausah­duk­ses­sa perus­te­lu­ja sil­le, mik­si tämä Mal­min pika­rai­tio­tie on eri­tyi­sen perus­tel­tu ver­rat­tu­na joi­hin­kin mui­hin poten­ti­aa­li­siin paik­koi­hin, mis­sä jouk­ko­lii­ken­tee­seen voi­si inves­toi­da. Olem­me kui­ten­kin var­mas­ti molem­mat samaa miel­tä sii­tä, että ihan joka pai­kas­ta joka paik­kaan ei tule aina­kaan lähi­tu­le­vai­suu­des­sa ole­maan mah­dol­lis­ta kul­kea yhdel­lä ainoal­la jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­neel­lä ja ilman ainoa­ta­kaan vaihtoa.

    Espoo­lai­se­na vaik­ka­pa Matin­ky­läs­tä hel­poin tapa pääs­tä Ota­nie­meen opis­ke­le­maan oli men­nä yhdel­lä bus­sil­la ensin Wes­ten­diin ja siel­tä Joke­ril­la Ota­nie­meen. Tämä oli minul­le ja lukui­sil­le opis­ke­lu­to­ve­reil­le­ni ok, vaik­ka tuli­kin yksi vaih­to ja jon­kin ver­ran jou­tui aina käve­le­mään, jot­ta bus­si­py­sä­kil­le pää­si. En vaan näe, että mik­si Mal­min tapauk­ses­sa se käve­ly­mat­ka osoit­tau­tui­si aivan mah­dot­to­mak­si, kun kui­ten­kin niin hyvä yhteys suo­raan jouk­ko­lii­ken­teen sol­mu­koh­tiin on sii­nä ihan vie­res­sä jo val­miik­si. Jos sen sijaan täs­sä on motii­vi­na vähän kuin pilo­toi­da miten pika­rai­tio­tie raken­taa, jot­ta sit­ten tule­vai­suu­des­sa nii­den käyt­töä voi laa­jen­taa muu­al­le, on tämä han­ke heti pal­jon jär­ke­väm­män kuuloinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Vil­le: Itse asias­sa noi­hin taloi­hin on teh­ty pal­jon ullakkoasuntoja…

    Ullak­koa­sun­not ovat kan­nat­ta­va han­ke. Ne kan­nat­ta­vat isän­nöin­ti­toi­mis­tol­le, joka vetää nii­tä ja tie­tys­ti raken­nus­liik­keel­le, joka raken­taa asun­not. Kort­te­lin pääs­sä teh­ty pro­jek­ti meni talo­yh­tiön kan­nal­ta mii­nuk­sel­le, kuten moni muukin.

    Ongel­mia aiheut­taa myös se, että van­ho­jen talo­jen läm­pö­ta­lous häi­riin­tyy, kun puo­li­läm­pi­mäs­tä ulla­kos­ta teh­dään läm­mis­tä tilaa. Täs­tä puhu­taan vähem­män pro­jek­te­ja aja­vien tahol­ta. Samal­la saa­daan aikai­sek­si raken­tei­ta, joi­den huol­to on ääri­mäi­sen vaikeaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Lee­na:
    Täs­sä blo­gis­sa on kan­na­tet­tu tii­vis­tä­mis­tä, jol­loin saa­daan parem­mat pal­ve­lut ja tyy­ty­väi­siä asuk­kai­ta. HS kui­ten­kin teki jutun, jos­sa todis­te­taan, että alu­een vähäi­set pal­ve­lut ja väl­jä raken­ta­mi­nen on plus­saa, kun varak­kaat valit­se­vat asuinpaikkansa.
    Joku ristiriita?

    Sel­lai­set meren­ran­nan eliit­ti­lä­hiöt kuten Kuusi­saa­ri, Kulos­aa­ri, Tam­mi­sa­lo, Wes­tend jne ovat syn­ty­neet aika­na jol­loin a) luok­kae­rot oli­vat jyr­kem­mät kuin nyt ja b) puu­tar­ha­kau­pun­ki-ihan­ne oli vallassa.
    Nis­sä asu­vat ihmi­set eivät lukeu­du nor­maa­lei­hin suo­ma­lai­siin. He ovat joko diplo­maat­te­ja, suu­ry­ri­tys­ten joh­ta­jia per­hei­neen, äkki­ri­kas­tu­nei­ta expat­te­ja, maa­il­man­ta­son ammat­ti­lai­sur­hei­li­joi­ta, suu­ro­mai­suu­den peri­jöi­tä jne. Hei­dän mie­li­pi­teis­tään kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta ja pal­ve­luis­ta ei tar­vit­se välit­tää. Vali­tet­ta­vas­ti he ja wan­na­be-hei­dän­kal­tai­set pitä­vät kovaa mete­liä sii­tä miten tär­ke­ää autol­la liik­ku­mi­nen on ja miten vää­rin on että he mak­sa­vat pal­jon vero­ja ja muut naut­ti­vat jul­ki­sis­ta pal­ve­luis­ta mat­kus­ta­vat jul­ki­sil­la lähes ilmai­sek­si, ja sii­tä että kau­pun­kia raken­ne­taan lii­an tii­viik­si niin että hei­dän näkö­alat pilaan­tu­vat. Mut­ta tois­tan vie­lä: He ovat niin pie­ni vähem­mis­tö ettei kan­na­ta välittää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Jos espla­na­deil­ta pois­te­taan yksi kais­ta, autoil­le jää kui­ten­kin käy­tän­nös­sä enem­män tilaa leveys­suun­nas­sa, kos­ka vie­res­sä ei ole auto­ja, joi­ta pitää varoa. Tämä tar­koit­taa, että nopeu­det kas­va­vat ja jalan­kul­ki­joi­den huo­mioin­ti vähenee.

    Mik­sei Ete­lä-Espla­na­dis­ta voi­si teh­dä 1+1 kais­tais­ta, eli yksi kum­paan­kin suun­taan samal­la kadul­la? Täl­löin auto­jen oli­si pak­ko ajaa varoen, mikä sopii kau­pun­kiin. Poh­jois-Espan voi­si teh­dä kah­vi­loi­den ja puis­ton väli­sek­si kävelyalueeksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. vk: kun Mal­mil­ta kes­kus­taan pää­see junal­la 60 km/h.

    Ase­mal­ta ase­mal­le T‑junalla aika­tau­lun mukaan 17 minuut­tia, mikä tekee noin 40 km/h. Huip­pu­no­peus ei ole kes­ki­no­peus. (Ja tuo on kau­pun­ki­lii­ken­teen ras­kas­rai­teel­le ihan hyvä vauh­ti, sama kuin metrossa.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Mik­ko H: Ase­mal­ta ase­mal­le T‑junalla aika­tau­lun mukaan 17 minuut­tia, mikä tekee noin 40 km/h. Huip­pu­no­peus ei ole kes­ki­no­peus. (Ja tuo on kau­pun­ki­lii­ken­teen ras­kas­rai­teel­le ihan hyvä vauh­ti, sama kuin metrossa.)

    Tai ehkä kui­ten­kin P — juna 13 minuut­tia jol­la kes­ki­no­peus 50

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Mik­ko H: Ase­mal­ta ase­mal­le T‑junalla aika­tau­lun mukaan 17 minuut­tia, mikä tekee noin 40 km/h. Huip­pu­no­peus ei ole kes­ki­no­peus. (Ja tuo on kau­pun­ki­lii­ken­teen ras­kas­rai­teel­le ihan hyvä vauh­ti, sama kuin metrossa.)

    T 17min? Mis­tä­hän katsoit?

    K‑juna H:ki-Malmi 12 minuut­tia, toi­seen suun­taan pyö­ris­ty­nyt 13 minuu­tik­si. Jos­tain sain tie­don, että mat­ka oli­si 12 km = 60km/h. Pika(?)ratikka ei tule lähes­kään niin suo­raan eli kier­tä­nee pari kilo­met­riä lisämatkaa.

    Lähi­ju­nan huip­pu­no­peus 120 km/h ja yli satas­ta ja muka­vas­ti pääs­tel­lään K‑junalla. Kan­nat­taa käy­dä kokeilemassa 🙂

    Olen entis­tä vakuut­tu­neem­pi sii­tä, että Mal­min pika(?)ratikkaa ei ole tar­koi­tet­tu­kaan Mal­min ken­tän ja Kes­kus­tan väli­seen liikenteeseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. vk:
    K‑juna H:ki-Malmi 12 minuut­tia, toi­seen suun­taan pyö­ris­ty­nyt 13 minuu­tik­si. Jos­tain sain tie­don, että mat­ka oli­si 12 km = 60km/h. Pika(?)ratikka ei tule lähes­kään niin suo­raan eli kier­tä­nee pari kilo­met­riä lisämatkaa.

    Täs­sä pyö­ri­te­tään samaa levyä kuin län­si­met­roa vas­tus­tet­taes­sa. Ja sitä ehdit­tiin vas­tus­taa muu­ta­ma vuo­si­kym­men. Sit­ten kun se alkaa kul­kea, kaik­ki ovat tyy­ty­väi­siä eikä kukaan enää kai­paa busseja.

    Aivan vas­taa­val­la taval­la kuin suu­rim­mal­la osal­la Espoos­ta nykyi­sin bus­seil­la saa­pu­vis­ta mää­rän­pää ei ole Kam­pin bus­si­ter­mi­naa­li vaan jos­sain muu­al­la, on Mal­min suun­nal­ta­kin vain osal­la koh­tee­na Rau­ta­tie­a­se­ma. Aivan kuten met­ro pal­ve­lee nau­ha­na läpi koko kau­pun­gin, myös junal­la ja pika­ra­ti­kal­la pää­see suo­raan useil­le asemanseuduille.

    Ei kai kukaan jos­kus jul­kis­ta lii­ken­net­tä käyt­tä­nyt tosis­saan ehdo­ta, että 25 000 asu­kas­ta alkai­si­vat kul­ke­maan 1 — 2 kilo­met­rin pää­hän juna-ase­mal­le. Jos näin, voi­daan samal­la logii­kal­la pois­taa kaik­ki muut pait­si inva­pai­kat kes­kus­tas­ta 1 — 2 kilo­met­rin säteellä.

    Kar­tas­ta on help­po tode­ta, miten pika­ra­tik­ka Mal­min uuden asui­na­lu­een kaut­ta kes­kus­tas­ta Mal­min ase­mal­le avaa hui­kean kas­vu­käy­tä­vän idän suun­taan ja suju­voit­taa rat­kai­se­vas­ti alu­eel­la asu­vien ja asioi­vien liik­ku­mis­ta. Samal­la pääs­tään bule­var­di­soi­maan Lahdenväylää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Koti-isä: Täs­sä pyö­ri­te­tään samaa levyä kuin län­si­met­roa vas­tus­tet­taes­sa. Ja sitä ehdit­tiin vas­tus­taa muu­ta­ma vuo­si­kym­men. Sit­ten kun se alkaa kul­kea, kaik­ki ovat tyy­ty­väi­siä eikä kukaan enää kai­paa busseja.

    Aivan vas­taa­val­la taval­la kuin suu­rim­mal­la osal­la Espoos­ta nykyi­sin bus­seil­la saa­pu­vis­ta mää­rän­pää ei ole Kam­pin bus­si­ter­mi­naa­li vaan jos­sain muu­al­la, on Mal­min suun­nal­ta­kin vain osal­la koh­tee­na Rau­ta­tie­a­se­ma. Aivan kuten met­ro pal­ve­lee nau­ha­na läpi koko kau­pun­gin, myös junal­la ja pika­ra­ti­kal­la pää­see suo­raan useil­le asemanseuduille.

    Ei kai kukaan jos­kus jul­kis­ta lii­ken­net­tä käyt­tä­nyt tosis­saan ehdo­ta, että 25 000 asu­kas­ta alkai­si­vat kul­ke­maan 1 – 2 kilo­met­rin pää­hän juna-ase­mal­le. Jos näin, voi­daan samal­la logii­kal­la pois­taa kaik­ki muut pait­si inva­pai­kat kes­kus­tas­ta 1 – 2 kilo­met­rin säteellä.

    Kar­tas­ta on help­po tode­ta, miten pika­ra­tik­ka Mal­min uuden asui­na­lu­een kaut­ta kes­kus­tas­ta Mal­min ase­mal­le avaa hui­kean kas­vu­käy­tä­vän idän suun­taan ja suju­voit­taa rat­kai­se­vas­ti alu­eel­la asu­vien ja asioi­vien liik­ku­mis­ta. Samal­la pääs­tään bule­var­di­soi­maan Lahdenväylää.

    Jouk­ko­lii­ken­teen hou­kut­te­le­vuu­den kan­nal­ta parin kilo­met­rin käve­ly tai­taa tosi­aan olla shows­top­pe­ri. Samal­la kun ihmi­siä patis­te­taan jouk­ko­lii­ken­tee­seen pitää yhtey­det olla niin hyvät että ei tar­vit­se kävel­lä. Ja se lii­kun­nan lisään­ty­mi­nen­hän on yksi jouk­ko­lii­ken­teen pluss­a­puo­lia. Lais­kuus tai­taa vain men­nä lii­kun­nan edel­le, myös joukkoliikenteessä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. vk:

    Olen entis­tä vakuut­tu­neem­pi sii­tä, että Mal­min pika(?)ratikkaa ei ole tar­koi­tet­tu­kaan Mal­min ken­tän ja Kes­kus­tan väli­seen liikenteeseen.

    Ei ole­kaan. Sil­lä on täs­mäl­leen sama funk­tio kuin kai­kil­la muil­la­kin uusil­la “rai­dein­ves­toin­neil­la”: tont­ti­myyn­nin tuo­ton mak­si­moin­ti. Sik­si kaik­ki rai­teet suun­ni­tel­laan johon­kin pöheik­köön eikä sin­ne, mis­sä ihmi­set jo asu­vat ja liik­ku­vat. Näin kuvi­tel­laan joka pusi­kos­ta tule­van “ratik­ka­kau­pun­kia”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Koti-isä: Täs­sä pyö­ri­te­tään samaa levyä kuin län­si­met­roa vas­tus­tet­taes­sa. Ja sitä ehdit­tiin vas­tus­taa muu­ta­ma vuo­si­kym­men. Sit­ten kun se alkaa kul­kea, kaik­ki ovat tyy­ty­väi­siä eikä kukaan enää kai­paa busseja.

    Kar­tas­ta on help­po tode­ta, miten pika­ra­tik­ka Mal­min uuden asui­na­lu­een kaut­ta kes­kus­tas­ta Mal­min ase­mal­le avaa hui­kean kas­vu­käy­tä­vän idän suun­taan ja suju­voit­taa rat­kai­se­vas­ti alu­eel­la asu­vien ja asioi­vien liik­ku­mis­ta. Samal­la pääs­tään bule­var­di­soi­maan Lahdenväylää.

    Valit­sit oivan esi­mer­kin. Kun Espoo teki pää­tök­sen met­ros­ta oli kus­tan­nusar­vio 450 mil­joo­naa. Nyt vii­mei­sin arvaus on 1.200 mil­joo­naa eikä vie­lä­kään ole val­mis­ta. Lii­ken­teen aloi­tus myö­häs­tyy aina­kin kol­me vuot­ta. Olen sata­var­ma, että jos kaik­ki tämä oli­si tie­det­ty raken­ta­mis­pää­tös­tä teh­täes­sä oli­si han­ke haudattu.

    Avaa hui­kean kas­vu­käy­tä­vän? Niin, mat­kan var­rel­ta löy­tyy kak­si raken­ta­ma­ton­ta aluet­ta. Kehä ykkö­sen kai­na­los­sa on tosi­aan vih­reäl­lä kar­tois­sa mer­kit­ty iso alue ilman raken­nuk­sia, eikä sen asuk­kaat var­maan­kaan herää valit­ta­maan raken­ta­mi­ses­ta. Kyse on nimit­täin Mal­min hautausmaasta.

    Toi­nen alue lähem­pä­nä kes­kus­taa on Van­ha­kau­pun­gin­lah­den alue. Sin­ne­pä oli­si muka­va raken­taa meri­mai­se­maan. Sat­tuu kyl­lä ole­maan luonnonsuojelualue.

    Hel­sin­ki­läi­se­nä veron­mak­sa­ja­na perään­kuu­lu­tan pait­si näyt­töä ko. lin­jan todel­li­ses­ta tar­pees­ta niin myös sen talou­del­li­ses­ta jär­ke­vyy­des­tä. Vali­tet­ta­vas­ti kun polii­ti­kot ovat pätäök­sen­te­ki­jöi­nä, niin kum­mal­la­kaan em. teki­jäl­lä ei ole riit­tä­vää mer­ki­tys­tä. Surul­li­sia esi­merk­ke­jä vero­va­ro­jen val­ta­vas­ta haas­kaa­mi­ses­ta on loput­to­mas­ti, eikä vas­tuun­kan­ta­jia löydy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Jep. Kuusi­sa­re­sa ei ole kaup­pa­pal­ve­lui­ta, mut­ta kak­si mer­kit­tä­vää kult­tuu­ri­pal­ve­lua eli Didrich­se­nin ja Gyl­len­be­rin tai­de­museot. Eräs ei tosin Kuusi­saa­res­sa vaan sal­men toi­sel­la puo­len asu­va kal­ju­pää tie­ääk­se­ni kävi usei ensinmainitussa. 

    Leh­ti­saa­res­sa­kaan ei kai aikoi­hin ole ollut kaup­paa. tai tul­lut vas­ta ihan äsket­täin. Leh­toi­saa­ren aikoi­naan hie­no ostos­kes­kus hii­pui vähitellen.

    70-luvul­la Kai­vo­pui­sots­ta ker­rot­tiin ole­van yksi Varu­bo­de­nin kauppa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Koti-isä:
    Ei kai kukaan jos­kus jul­kis­ta lii­ken­net­tä käyt­tä­nyt tosis­saan ehdo­ta, että 25 000 asu­kas­ta alkai­si­vat kul­ke­maan 1 – 2 kilo­met­rin pää­hän juna-ase­mal­le. Jos näin, voi­daan samal­la logii­kal­la pois­taa kaik­ki muut pait­si inva­pai­kat kes­kus­tas­ta 1 – 2 kilo­met­rin säteellä.

    Olet­ko kuul­lut, että lii­kun­ta on vält­tä­mä­tön­tä yleis­kun­non ja toi­min­ta­ky­vyn ylläpitämiseksi?

    Per­heem­me on asu­nut yli 20 vuot­ta rei­lun kilo­met­rin pääs­sä lähim­mäs­tä juna-ase­mas­ta ja kävely/pyöräily päi­vit­täin sin­ne on ollut erin­omai­nen hap­pi­hyp­pe­ly ja hyö­ty­lii­kun­ta. Hel­sin­gis­sä tuhan­net ihmi­set päi­vit­täin jää­vät yhtä tai kah­ta pysäk­kiä aiem­min pois kul­ku­vä­li­nees­tä saa­dak­seen liikuntaa. 

    Pyö­räi­ly- tai käve­ly­ha­lut­to­mil­le/-kyvyt­tö­mil­le säh­kö­bus­si hel­pos­ti kerää Mal­min ken­täl­lä poru­kat lähim­mäl­le ase­mal­le. Näin­hän toi­mii lii­tyn­tä­lii­ken­ne kaikkialla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jos on niin hyvä asia, että jouk­ko­lii­ken­teen pysä­kil­le on pit­kä mat­ka, mik­si park­ki­pai­kan pitää löy­tyä samal­ta tontl­ta tai kor­kein­taan sadan met­rin pääs­tä. Eikä voi­tai­si tehj­dä kes­ki­tet­ty­jä pysä­köin­tia­lu­jei­ta kau­pujn­gin­soi­en uil­ko­puol­lel­le kilo­met­rin tai parin käve­ly­mat­kan päähän?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos on niin hyvä asia, että jouk­ko­lii­ken­teen pysä­kil­le on pit­kä mat­ka, mik­si park­ki­pai­kan pitää löy­tyä samal­ta tontl­ta tai kor­kein­taan sadan met­rin pääs­tä. Eikä voi­tai­si tehj­dä kes­ki­tet­ty­jä pysä­köin­tia­lu­jei­ta kau­pujn­gin­soi­en uil­ko­puol­lel­le kilo­met­rin­tai parin käve­ly­mat­kan päähän?

    Kivas­ti laa­jen­nat kes­kus­te­lua autoi­lun puo­lel­le… ja jat­kan­kin sii­tä muu­ta­man sanan. 

    Itse asias­sa kun Vih­rei­den sin­nik­kään pon­nis­te­lun ansios­ta on yksi­tyi­sau­toi­lua Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa erit­täin pal­jon han­ka­loi­tet­tu ja jat­kos­sa vie­lä enem­män han­ka­loi­te­taan, niin suu­rim­mal­la osal­la hel­sin­ki­läi­sis­tä on kes­kus­tas­sa asioi­des­sa se pysä­köin­ti­paik­ka siir­ret­ty jopa yli 10 kilo­met­rin pää­hän. Eli auto jäte­tään kotiin ja käy­te­tään omia jal­ko­ja ja käy­te­tään yhtä tai useam­paa jul­ki­sen lii­ken­teen väli­net­tä kes­kus­taan pääsemiseksi.

    Tuo­han on Vih­rei­den lii­ken­ne­po­li­tii­kan suu­ri tavoi­te ja mär­kä uni, joka on vai­keut­ta­nut SUURIMMAN OSAN hel­sin­ki­läi­sis­tä liik­ku­mis­ta kes­kus­taan. No, itse olen mini­moi­nut kes­kus­taan mene­mi­sen niin jää­pä­hän omat pen­no­se­ni hyö­dyt­tä­mään lähi­pal­ve­lui­ta­ni. Aika moni muu­kin on pää­ty­nyt samaan.

    Suu­ri osa Hel­sin­gin jouk­ko­lii­ken­tees­tä perus­tuu sii­hen, että rai­de­lii­ken­teen ase­mal­ta oli­si 1–2 km:n mat­ka koti­por­tail­le. Pää­ra­dan ole­mas­sa ole­vat juna-ase­mat Mal­mi ja Tapa­ni­la täyt­tä­vät tämän kri­tee­rin noin 90%:sti Mal­min ken­tän alu­ees­ta. Yli 2 km:n pääs­sä ole­va alue on Lah­den­tien vie­res­sä ja siten jok­seen­kin asuinkelvotonta.

    Jos Haa­ga-Helian amk:n itä­puo­lel­la ole­vat pel­lot, Tee­ri­suon­tien ja Mal­min­kaa­ren välil­lä ole­vat pel­lot ja van­hat teol­li­suus­hal­lit sekä osa Fall­kul­lan pel­lois­ta kuu­lu­vat raken­nus­suun­ni­tel­miin, niin sil­loin ne yhdis­tet­ty­nä Tapa­ni­lan ase­man vie­res­sä ole­viin pel­toi­hin ja ken­tän poh­joi­seen osaan tar­koit­taa sitä, että par­haat asu­mis­pai­kat koko alu­eel­la sijait­see alle 1 km:n pääs­sä nykyi­sis­tä asemista. 

    Eli alu­een län­si­reu­nal­le lähel­le pää­ra­taa kan­nat­taa kaa­voit­taa tehok­kain asu­mi­nen eli ker­ros­ta­lot. Itä­reu­nal­la tulee vas­taan Lah­den moot­to­ri­tie ja Tat­ta­ri­suon pel­ti­rö­tis­köt, joi­den viers­sä har­va halu­aa asua. Suo­sit­te­leen käve­le­mään ja pyö­räi­le­mään alueella.

    Ja vie­lä ker­ran, säh­kö­bus­si hoi­taa tar­vit­taes­sa lii­tyn­tä­lii­ken­teen junan lähia­se­mal­le, ajoai­ka pisim­mil­lään 4–5 minuut­tia. Ihan kauheeta.

    Kus­tan­nus­te­ho­kas jul­ki­nen lii­ken­ne on erin­omai­nen asia. Niin lähel­le kotio­vea sen ei tar­vit­se vie­dä, että jo muu­ten­kin lii­an vähän liik­ku­vil­ta ihmi­sil­tä vähe­nee se vähäi­nen­kin hyö­ty­lii­kun­ta. Pai­noin­dek­si pysyy tasol­la 20–25 kun har­ras­taa päi­vit­täin sopi­vas­ti lii­kun­taa ja syö ter­veel­li­ses­ti. Näin rasi­te sote-menois­sa minimoituu. 

    Kun olet Osmo syväs­ti pereh­ty­nyt sote-asioi­hin, niin kysyn pal­jon­ko alhai­sem­mat oli­si­vat sote­me­not Suo­mes­sa jos koko väes­tön pai­noin­dek­si oli­si 20–25? Arve­len, että palk­ka­ve­ro­tus voi­tai­siin lopet­taa kokonaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tuo­han on Vih­rei­den lii­ken­ne­po­li­tii­kan suu­ri tavoi­te ja mär­kä uni, joka on vai­keut­ta­nut SUURIMMAN OSAN hel­sin­ki­läi­sis­tä liik­ku­mis­ta keskustaan.

      Mis­tä tämä suu­rin osa tuli. Vähem­mis­töl­lä hel­sin­ki­läi­sis­tä ruo­ka­kun­nis­ta on auto. Olet­ko jo liit­tä­nyt mie­les­sä­si Espoon Helsinkiin?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Mal­min pika­ra­tik­ka tulee kyl­lä tar­peen sii­nä vai­hees­sa kun len­to­kent­tä-alue raken­ne­taan. Vai­kak osa kes­kus­taan meni­jöis­tä kier­tää­kin Mal­min rau­ta­tie­a­se­man kaut­ta, niin rai­tio­vau­nul­la pää­see käte­väm­min esim Itä­kes­kuk­seen tai Haka­mie­meen. Toi­saal­ta voi sanoa että jos Mal­min len­to­ken­tän asun­to­suun­ni­tel­mat pysäy­te­tään vie­lä ker­ran, niin sitä ratik­kaa tus­kin raken­ne­taan aina­kaan ensi vaiheessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mis­tä tämä suu­rin osa tuli. Vähem­mis­töl­lä hel­sin­ki­läi­sis­tä ruo­ka­kun­nis­ta on auto. Olet­ko jo liit­tä­nyt mie­les­sä­si Espoon Helsinkiin?

    HSL:n mukaan noin 50% Hel­sin­ki­läi­si­tä ruo­ka­kun­nis­ta on auto ja suh­de on pysy­nyt aika sama­na vuo­sia. Tilas­to on uusin jon­ka HSL on teh­nyt (2016): “Hel­sin­gis­sä koti­ta­louk­sien auton omis­tuk­ses­sa ei ylei­sel­lä tasol­la ole tapah­tu­nut merkittäviä muu­tok­sia vuo­des­ta 2006 vuo­teen 2012: noin puo­let koti­ta­louk­sis­ta on autot­to­mia ja vain muu­ta­mal­la pro­sen­til­la on vähintään kak­si autoa”

    Jos kah­den auton koti­ta­lou­det käyt­tä­vät auto­jaan aktii­vi­ses­ti voi­daan tode­ta että enem­mis­tö Hel­sin­ki­läi­sis­tä kul­kee autolla. 

    Mut­ta auton omis­ta­mis­ti­las­to perus­tu­nee kyse­ly­tut­ki­muk­siin kos­ka muu­ten oikeel­lis­ta aines­toa lie­nee vai­kea saa­da. Esi­mer­kik­si työ­suh­deau­to­jen koh­dal­la pää­asial­li­nen käyt­tä­jä jää usein sel­vit­tä­mät­tä ja nii­tä ei toden­nä­köi­ses­ti osa­ta koh­dis­taa koti­ta­louk­sil­le oikein.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jos koti­ta­lou­des­sa on isä, äiti ja kol­me tei­ni-ikäis­tä las­ta ja kak­si autoa, kol­me heis­tä asioi kes­kus­tas­sa ilman autoa kos­ka ei ole ajo­kort­tia. Tuhan­nel­le hel­sin­ki­läi­sel­lä on noin 300 autoa.
      Mut­ta väit­tee­si kumou­tuu jo sil­lä, kuin­ka moni kes­kus­taan tule­vis­ta tulee sin­ne autol­la. Sel­vä vähem­mis­tö. Hel­sin­ki­läi­sil­lä on auto yleen­sä lähin­nä sik­si, että jos­kus pitää käy­dä kepu­lan­dias­sa ja siel­lä ei tun­ne­tus­ti tule toi­meen ilman autoa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mis­tä tämä suu­rin osa tuli. Vähem­mis­töl­lä hel­sin­ki­läi­sis­tä ruo­ka­kun­nis­ta on auto. Olet­ko jo liit­tä­nyt mie­les­sä­si Espoon Helsinkiin?

    Ajat­te­lin kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la asu­via ja tie­tä­mät­tä tilas­to­tie­to­ja ole­tan, että suu­rim­mal­la osal­la on siel­lä auto käytössään. 

    Espoo pitäi­si liit­tää Hel­sin­kiin. Jos se ei kel­paa espoo­lai­sil­le, niin sit­ten kau­pun­gin­ra­jan sai­si ylit­tää vain jul­ki­sil­la tai polkupyörällä…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Van­taan auto­ti­heys on näkö­jään suu­rem­pi kuin Espoon. Van­taa 477 henkilöautoa/1000as, Espoo 458 ja Hel­sin­ki 386.

    Hel­sin­gis­sä on aluei­ta, jois­sa auto­ja on yli 500/1000as. Täl­lai­nen alue on esim. Länsi-Pakila.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos koti­ta­lou­des­sa on isä, äiti ja kol­me tei­ni-ikäis­tä las­ta ja kak­si autoa, kol­me heis­tä asioi kes­kus­tas­sa ilman autoa kos­ka ei ole ajo­kort­tia. Tuhan­nel­le hel­sin­ki­läi­sel­lä on noin 300 autoa.
    Mut­ta väit­tee­si kumou­tuu jo sil­lä, kuin­ka moni kes­kus­taan tule­vis­ta tulee sin­ne autol­la. Sel­vä vähem­mis­tö. Hel­sin­ki­läi­sil­lä on auto yleen­sä lähin­nä sik­si, että jos­kus pitää käy­dä kepu­lan­dias­sa ja siel­lä ei tun­ne­tus­ti tule toi­meen ilman autoa.

    Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan Hel­sin­gis­sä on 260 000 hen­ki­lö­au­toa per 31.12.2016. Samaan aikaan Hel­sin­gis­sä oli saman lai­tok­sen mukaan 635 000 asu­kas­ta. Tuos­ta tulee 410 autoa / 1000 asukasta. 

    Ja toki­kaan kaik­ki eivät käy autol­la kes­kus­tas­sa, osal­la ei ole sin­ne oikein mitään asi­aa eten­kään päi­vit­täin. Sik­si kes­kus­taan tuli­joi­den mää­rä ei ker­ro mitään muu­ta kuin sen että kes­kus­taan men­nään useim­min muul­la väli­neel­la kuin omal­la autolla. 

    Mut­ta mie­len­kiin­toi­nen asia käy ilmi HSL:n tut­ki­muk­ses­ta. Lap­si­per­heis­sä autot­to­mien mää­rä on vähen­ty­nyt. Jot­ta tuo mää­rä saa­daan kas­vuun ja auto­ja vähem­mäk­si täy­tyy jul­ki­sen lii­ken­teen pal­vel­la pal­jon parem­min vaik­ka tääl­lä­kin on esi­tet­ty että kun­non kan­sa­lai­nen menee las­ten kans­sa har­ras­tuk­siin fil­la­ril­la ja toi­sel­le puo­lel­le kau­pun­kia. Sik­si myös 2 km käve­ly junal­le on toi­mi­ma­ton yhtä­lö ja joh­taa auton hankintaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra
    Hel­sin­ki­läi­sil­lä on auto yleen­sä lähin­nä sik­si, että jos­kus pitää käy­dä kepu­lan­dias­sa ja siel­lä ei tun­ne­tus­ti tule toi­meen ilman autoa.

    Tut­ki­muk­set ker­to­vat toi­sin. “Hel­sin­ki­läis­ten liik­ku­mis­tot­tu­muk­set 2016” mukaan hen­ki­lö­au­to on jalan­ku­lun jäl­keen ylei­sin yksit­täi­nen liik­ku­mis­vä­li­ne Hel­sin­gin sisäi­sis­sä matkoissa.

    http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/los_2016‑7.pdf

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Pää­mää­rä­nä on, että jouk­ko­lii­ken­ne on autoi­lua miel­lyt­tä­väm­pi ja nopeam­pi vaih­toeh­to, kun autoi­lun viel­mään aikaan las­ke­taan mukaan aika, joka menee rahan hank­ki­mi­seern autoi­lua varten.” 

    Eli siis yksi­tyi­sau­toi­lun hin­taa pitää nos­taa vaik­ka per­se palais. No kiit­ti vitus­ti. Onneks sen­tään on vie­lä vapaat val­ta­kun­nal­li­set vaalit. 

    PS. Vih­rei­den kan­na­tus Sak­sas­sa just nyt bout 6% 😀

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Mis­tä tämä suu­rin osa tuli. Vähem­mis­töl­lä hel­sin­ki­läi­sis­tä ruo­ka­kun­nis­ta on auto. 

    Toi­saal­ta käsit­tääk­se­ni enem­mis­tö aikui­sis­ta Hel­sin­ki­läi­sis­tä asuu talou­des­sa, jos­sa on auto. Autol­li­set talou­det näet ovat isom­pia kuin autot­to­mat, taloudet. 

    On aika vää­ris­te­le­vää kuva­ta autois­tu­mis­ta tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti vali­tun koti­ta­louk­sien auto­no­mis­tus­ti­las­ton mukaa otta­mat­ta huo­mioon koko­nai­suut­ta. Autot­to­mat talou­det ovat pää­osin yhden aikui­sen talouk­sia ja autol­li­sis­sa talouk­sis­sa on enem­män aikuisia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kat­so sara­ket­ta lii­ken­ne­käy­tös­sä ole­vat autot.

    Ei se että ajo­neu­vo on ollut sei­son­nas­sa 31.12 pois­ta ajo­neu­voa ole­mas­ta. Osa sei­sot­taa syys­tä tai toi­ses­ta autoon vuo­sit­tain. Nii­tä auto­ja joil­la aje­taan kesäi­sin vain maal­le lie­nee sen 20 000 — 30 000. 

    Mut­ta jos aja­tel­laan että sei­son­ta joten­kin mitä­töi ajo­neu­von pitää toi­saal­ta ottaa huo­mioon että 27 000 auton paket­ti­au­to­kan­nas­ta moni on per­heen ainoa auto ja sil­lä aje­taan myös kauppamatkat. 

    Ja auto­jen mää­rä ei ole vähe­ne­mään päin. Ajo­neu­vo­määr Hel­si­gis­sä lisään­tyi 7000 kap­pa­leel­la 2015 — 2016 joka on sat­tu­moi­sin sama mää­rä kuin asu­kas­lu­vun lisäys. 

    Tilas­toil­la perus­tel­laan usein että autot on katoa­mas­sa ja että Hel­si­gis­sä ei nii­den mukaan tar­vit­se autoa. Mikään etten tul­lut tut­ki­mus tai tilas­to ei tue väi­tet­tä kovin hyvin. 

    Pää­toi­mi­sia yli 18 — vuo­tiai­ta opis­ke­li­joi­ta on Hel­sin­gis­sä 33 000. Nämä pitää ottaa tilas­tos­ta pois jos halu­taa oikea­ta dataa. Oppi­lai­tok­set ovat onnek­si osan­neet sijoit­tau­tua niin että nii­hin ei pää­se eikä voi tul­la omal­la autol­la kos­ka sii­hen ei maas­sam­me opis­ke­li­jal­la ole varaa. Eikä tarvetta.

    Kai­ken kaik­ki­aan auton käyt­tö Hel­si­gis­sä ei ole niin ohut­ta kuin anne­taan ymmärtää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nuo lii­ken­ne­käy­tös­tä pois­te­tut ovat pois­tet­tu­ja myös kesäi­sin. Kyse lie­nee romu­te­tuis­ta autois­ta, jois­ta ei ole mak­set­tu asian­mu­kais­ta maksua.

    No itse juu­ri todis­tit, että autoil­la käy­dään kepu­lan­dias­sa. Jos siel­lä käy­dään vain kesäl­lä, voi autoa sei­sot­taa hal­lis­sa tal­ven yli.

    Tämä pakon­omai­nen auto/au­toi­li­ja-fobia tök­kii kyl­lä aika pahas­ti. Näkö­jään on mah­do­ton­ta ymmär­tää, että kaik­ki ihmi­set eivät kul­je pel­käs­tään rati­kal­la mat­kal­la Kata­ja­no­kal­ta Aleksille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nuo lii­ken­ne­käy­tös­tä pois­te­tut ovat pois­tet­tu­ja myös kesäi­sin. Kyse lie­nee romu­te­tuis­ta autois­ta, jois­ta ei ole mak­set­tu asian­mu­kais­ta maksua.

    Nyt tai­taa men­nä käsit­teet sekaisin. 

    Lii­ken­ne­käy­tös­tä pois­to on tila­päi­nen toi­men­pi­de ja vas­taa aika­sem­paa ajo­neu­von seisontaa. 

    Rekis­te­ris­tä pois­to taas on romu­tus tai ajo­neu­von muu hävit­tä­mi­nen mut­ta kuten nimi­kin sanoo romu­tet­tu ajo­neu­vo ei enää kum­mit­te­le rekis­te­ri­ti­las­tois­sa eikä siten näy kysei­ses­sä tilastossakaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Lii­ken­ne­käy­tös­sä ole­vat ja kaik­ki ajo­neu­vot käy­rät ovat erkaan­tu­neet toi­sis­taan voi­mak­kaas­ti. Romu­tuk­ses­ta ilmei­ses­ti pitää mak­saa jotain ja sik­si ne vain aje­taan jon­ne­kin taka­pi­hal­le ja jäte­tään sinne.

    Arvaus ei osu­nut oike­aan sil­lä romu­tus on ilmaista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. vk: T 17min? Mis­tä­hän katsoit?

    K‑juna H:ki-Malmi 12 minuut­tia, toi­seen suun­taan pyö­ris­ty­nyt 13 minuu­tik­si. Jos­tain sain tie­don, että mat­ka oli­si 12 km = 60km/h. Pika(?)ratikka ei tule lähes­kään niin suo­raan eli kier­tä­nee pari kilo­met­riä lisämatkaa.

    Lähi­ju­nan huip­pu­no­peus 120 km/h ja yli satas­ta ja muka­vas­ti pääs­tel­lään K‑junalla. Kan­nat­taa käy­dä kokeilemassa 

    Olen entis­tä vakuut­tu­neem­pi sii­tä, että Mal­min pika(?)ratikkaa ei ole tar­koi­tet­tu­kaan Mal­min ken­tän ja Kes­kus­tan väli­seen liikenteeseen.

    Sitä ei ole tar­koi­tet­tu­kaan sii­hen, vaan kes­kus­taan kan­nat­taa tie­ten­kin men­nä vaih­ta­mal­la Mal­min ase­mal­la, jon­ne rai­tio­vau­nun pää­te­py­säk­ki tulee, junaan. Rai­tio­vau­nu­lin­jan funk­tio­na on tar­jo­ta saman­lai­nen liik­ku­mi­sen vapaus ver­kos­to­mai­ses­ti kuin nyt on kantakaupungissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. spot­tu: Kes­kus­tan yksi ongel­ma on että läpia­jo Itä­väy­lä-Län­si­väy­lä on lii­an suju­vaa joka estää läpia­jo­lii­ken­teen pain­opis­teen siir­ty­mi­sen poh­joi­sem­mak­si ja tekee Lönn­ro­tin­ka­dus­ta epä­miel­lyt­tä­vän autoliikennekuilun. 

    Myös Län­si­väy­län bule­var­di­soin­nis­ta voi­si olla apua: nyt moot­to­ri­tie tulee mel­kein kau­pun­gin kes­kus­taan, jol­loin vais­ton­va­rai­ses­ti aje­taan kes­kus­tan läpi — ja Län­si­väy­län lii­ken­ne­hän on se, joka aiheut­taa kes­kus­tan läpia­jo­lii­ken­teen. Tosin, kos­ka Leh­ti­saa­ren-Kuusi­saa­ren kaut­ta ei halut­ta­ne lisää lii­ken­net­tä, Kehä 1 pitäi­si saa­da vetä­mään lii­ken­net­tä niin, että se on nopeam­pi vaih­toeh­to kuin kes­kus­tan kaut­ta ajo. Kes­kus­tas­sa ei pitäi­si olla mitään läpia­jo­lii­ken­net­tä, muu­ten kuin kan­ta­kau­pun­gin sisäis­tä liikennettä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Hel­sin­ki hoi älä jätä:

    Pää­toi­mi­sia yli 18 – vuo­tiai­ta opis­ke­li­joi­ta on Hel­sin­gis­sä 33 000. Nämä pitää ottaa tilas­tos­ta pois jos halu­taa oikea­ta dataa. Oppi­lai­tok­set ovat onnek­si osan­neet sijoit­tau­tua niin että nii­hin ei pää­se eikä voi tul­la omal­la autol­la kos­ka sii­hen ei maas­sam­me opis­ke­li­jal­la ole varaa. Eikä tarvetta.

    Kai­ken kaik­ki­aan auton käyt­tö Hel­si­gis­sä ei ole niin ohut­ta kuin anne­taan ymmärtää. 

    Opis­ke­li­jat pitää tie­ten­kin ottaa tilas­toi­hin mukaan kos­ka he ovat aikui­sia ja aktii­vi­sia yhteis­kun­nan jäse­niä. Vai jäte­tään­kö samal­la elä­ke­läi­set­kin pois las­kuis­ta, niin saa­daan vie­lä enem­män tuu­li­la­si-foo­ru­mi­lai­sia imar­te­le­via tilastoja? 

    PS mul­la oli auto sil­loin kun opis­ke­lin, mut­ta en opis­kel­lut Hel­sin­gis­sä vaan sel­lai­ses­sa pie­nem­mäs­sä kau­pun­gis­sa jos­sa mat­ka kam­puk­sen ja kes­kus­tan välil­lä oli tosi pit­kä ja jul­ki­nen lii­ken­ne surkea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Arvaus ei osu­nut oike­aan sil­lä romu­tus on ilmaista.

    Romu­kun­toi­nen, kat­sas­ta­ma­ton auto pitää omal­la kus­tan­nuk­sel­la hina­ta jol­le­kin auto­ha­jot­ta­mol­le ja se mak­saa. Hajot­ta­mot eivät nykyi­sin mak­sa autos­ta mitään ja kaik­kia ei edes ote­ta vas­taan. Eli autos­ta eroon pää­se­mi­nen voi todel­la mak­saa usean satasen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Hel­sin­ki hoi älä jätä: Arvaus ei osu­nut oike­aan sil­lä romu­tus on ilmaista.

    Ja jos­kus romu­tuk­ses­ta saa jopa rahaa kos­ka romut­ta­mot myy­vät auton osia ja teke­vät muu­ta­kin bis­nes­tä kier­rät­tä­mi­sel­lä. Esim. eräs kave­ri soit­ti muu­ta­man romut­ta­mon läpi ja kysyi tar­jous­ta ja paras tar­jous oli 200 euroa käteen ja auto nou­det­tiin pihasta.

    Ja nyky­ään ei tosi­aan enää ole sei­son­ta­va­kuu­tus­ta, vaan auto pois­te­taan lii­ken­ne­käy­tös­tä ja sen saa netis­sä lai­tet­tua uudel­leen lii­ken­ne­käyt­töön kun halu­aa ottaa sen ajoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. R.Silfverberg: Romu­kun­toi­nen, kat­sas­ta­ma­ton auto pitää omal­la kus­tan­nuk­sel­la hina­ta jol­le­kin auto­ha­jot­ta­mol­le ja se mak­saa. Hajot­ta­mot eivät nykyi­sin mak­sa autos­ta mitään ja kaik­kia ei edes ote­ta vas­taan. Eli autos­ta eroon pää­se­mi­nen voi todel­la mak­saa usean satasen.

    No ihan kuin­ka vaan. Romut­ta­mo ker­too kui­ten­kin seuraavaa: 

    Romuau­ton nou­to pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja Por­voon seudulla

    Nou­dam­me romuau­tot mak­sut­to­mas­ti kier­rä­tyk­seen pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja Por­voon seu­dul­la nopeal­la aikataululla ”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. R.Silfverberg: Opis­ke­li­jat pitää tie­ten­kin ottaa tilas­toi­hin mukaan kos­ka he ovat aikui­sia ja aktii­vi­sia yhteis­kun­nan jäse­niä. Vai jäte­tään­kö samal­la elä­ke­läi­set­kin pois las­kuis­ta, niin saa­daan vie­lä enem­män tuu­li­la­si-foo­ru­mi­lai­sia imar­te­le­via tilastoja? 

    PS mul­la oli auto sil­loin kun opis­ke­lin, mut­ta en opis­kel­lut Hel­sin­gis­sä vaan sel­lai­ses­sa pie­nem­mäs­sä kau­pun­gis­sa jos­sa mat­ka kam­puk­sen ja kes­kus­tan välil­lä oli tosi pit­kä ja jul­ki­nen lii­ken­ne surkea.

    Ota ihmees­sä ne mukaan jos häiritsee.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Sitä ei ole tar­koi­tet­tu­kaan sii­hen, vaan kes­kus­taan kan­nat­taa tie­ten­kin men­nä vaih­ta­mal­la Mal­min ase­mal­la, jon­ne rai­tio­vau­nun pää­te­py­säk­ki tulee, junaan. Rai­tio­vau­nu­lin­jan funk­tio­na on tar­jo­ta saman­lai­nen liik­ku­mi­sen vapaus ver­kos­to­mai­ses­ti kuin nyt on kantakaupungissa.

    Hyvä, täs­tä pääs­tään seu­raa­vaan vai­hee­seen. Eli onko talou­del­li­ses­ti perus­tel­tua raken­taa pika­ra­ti­kal­le aivan oma kis­ko­väy­län­sä (ja hank­kia kalus­to) Mal­min ken­täl­tä kes­kus­taan jok­seen­kin pel­käs­tään nii­tä mat­kus­ta­jia var­ten jot­ka kul­ke­vat ken­täl­tä Viik­kiin tai Kala­sa­ta­maan? Epäi­len. Inves­toin­ti on kui­ten­kin pari­sen­sa­taa mil­joo­naa suun­nit­te­lu­pöy­däl­lä ja sit­ten käy­tän­nös­sä pal­jon enem­män. Vii­kis­tä on kes­kus­taan jo toi­mi­va bussiyhteys.

    Vaih­toeh­to­na edel­li­sel­le on Mal­min ken­täl­tä bus­siyh­teys Vii­kin kaut­ta Kala­sa­ta­maan, jos on riit­tä­väs­ti kysyn­tää. Bus­sil­le on tiet ole­mas­sa joten sääs­töä syn­tyi­si pal­jon. Alhai­sen (~0 euroa) väy­läin­ves­toin­ti­kus­tan­nuk­sen lisäk­si bus­sil­la on mui­ta etu­ja kis­ko­lii­ken­tee­seen verrattuna. 

    Vih­rei­den paris­sa on kan­ta kis­ko­lii­ken­teen läpi­vien­tiin ideo­lo­gi­ses­ti lyö­ty luk­koon ja hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Suu­ri ongel­ma on se, että nyt ollaan pie­neh­kös­sä kau­pun­gis­sa otta­mas­sa käyt­töön nel­jät­tä (lähi­ju­na, ratik­ka, met­ro, pika­ra­tik­ka) kis­ko­lii­ken­teen muo­toa omal­la rai­de­vä­lil­lään, kalus­tol­laan, huol­to­jär­jes­tel­mäl­lä, kul­jet­ta­jil­la jne. jne. Oikeis­sa suur­kau­pun­geis­sa­kin pär­jä­tään tehok­kaam­min vähemmällä. 

    Rahat ote­taan Hel­sin­gin veron­mak­sa­jil­ta väki­sin vaik­kei kaik­kien hank­kei­den talou­del­li­set perus­teet kes­täi­si valoa. Hais­kah­taa nenään pait­si hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen niin myös bus­si­lii­ken­teen hävit­tä­mi­nen Hämeen­tiel­tä, Vih­rei­den tule­van puheen­joh­ta­jan ikku­nan alta ja Vih­rei­den äänes­tä­jien sydän­mail­ta. Mut­ta tätä poli­tiik­ka huo­noim­mil­laan on, etu­ja omil­le — mui­den kustannuksella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. vk:
    Vih­rei­den paris­sa on kan­ta kis­ko­lii­ken­teen läpi­vien­tiin ideo­lo­gi­ses­ti lyö­ty luk­koon ja hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Suu­ri ongel­ma on se, että nyt ollaan pie­neh­kös­sä kau­pun­gis­sa otta­mas­sa käyt­töön nel­jät­tä (lähi­ju­na, ratik­ka, met­ro, pika­ra­tik­ka) kis­ko­lii­ken­teen muo­toa omal­la rai­de­vä­lil­lään, kalus­tol­laan, huol­to­jär­jes­tel­mäl­lä, kul­jet­ta­jil­la jne. jne. Oikeis­sa suur­kau­pun­geis­sa­kin pär­jä­tään tehok­kaam­min vähemmällä. 

    Päät­tä­jät ovat kuin pie­niä lap­sia, jot­ka leik­ki­vät lelul­la het­ken aikaa, ja kyl­läs­tyt­ty­ään halua­vat tilal­le taas uuden mie­len­kiin­toi­sem­man. Nyt van­no­taan pika­rai­tio­vau­nu­jen nimeen, kus­tan­nuk­sis­ta piit­taa­mat­ta. Ja seu­raa­vak­si raken­ne­taan mil­jar­dien tun­ne­lit Töö­lön­lah­den ympä­ri ja meren ali Tallinnaan.

    Samaan aikaan lähi­ju­nien lii­ken­ne­paik­ko­ja aje­taan alas, ja met­ron kapa­si­teet­ti on puo­li­tet­tu, kun muu­ta­maa län­si­met­ron ase­maa ei ollut varaa lou­hia täys­mit­tai­sik­si. Bus­sit­kaan eivät tun­nu enää kelpaavan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. vk:

    Vih­rei­den paris­sa on kan­ta kis­ko­lii­ken­teen läpi­vien­tiin ideo­lo­gi­ses­ti lyö­ty luk­koon ja hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Suu­ri ongel­ma on se, että nyt ollaan pie­neh­kös­sä kau­pun­gis­sa otta­mas­sa käyt­töön nel­jät­tä (lähi­ju­na, ratik­ka, met­ro, pika­ra­tik­ka) kis­ko­lii­ken­teen muo­toa omal­la rai­de­vä­lil­lään, kalus­tol­laan, huol­to­jär­jes­tel­mäl­lä, kul­jet­ta­jil­la jne. jne. Oikeis­sa suur­kau­pun­geis­sa­kin pär­jä­tään tehok­kaam­min vähemmällä. 

    Pika­ra­tik­ka tulee ole­maan integroi­tu­nut mui­hin rai­tio­tei­hin Hel­sin­gis­sä, sama rai­de­le­veys, samaa stan­dar­dia nou­dat­ta­vat vau­nut, ainoas­taan pidem­piä. Ne käyt­tä­vät samo­ja huol­to­va­ri­koi­ta kuin nykyi­set rai­tio­vau­nut, kul­jet­ta­jat ovat samat (ellei reit­te­jä kil­pai­lu­te­ta) jne.

    Puo­lueis­ta muut­kin kuin Vih­reät kan­nat­ta­vat nii­den raken­ta­mis­ta, aina­kin nii­den lin­jo­jen osal­ta jot­ka nyt on pää­tet­ty (rai­de-joke­ri ja Laa­ja­sa­lon sil­ta + raitiotiet)

    Tuk­hol­mas­sa on seit­se­män toi­sis­taan irral­laan ole­vaa rai­de­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mää, osit­tain his­to­rial­li­sis­ta syistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. Hel­sin­ki hoi älä jätä:
    “Romuau­ton nou­to pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja Por­voon seudulla

    Nou­dam­me romuau­tot mak­sut­to­mas­ti kier­rä­tyk­seen pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja Por­voon seu­dul­la nopeal­la aikataululla ”

    Sii­tä on 28 vuot­ta kun vii­mek­si jou­duin auto­ni vie­mään “kier­rä­tyk­seen” mut­ta han­ka­laa sii­tä eroon pää­se­mi­nen oli sil­loin. Soi­tin kaik­ki Tat­ta­ri­suon hajot­ta­mot läpi eikä kukaan halun­nut sitä, oli lii­an van­ha ja kysyn­tää sen varao­sil­le ei ollut, heil­lä oli ennes­tään saman­mal­li­sia auto­ja kasa­päin. Lai­toin ilmoi­tuk­sen hesa­riin että lah­joi­tan auton sil­le joka tulee hake­maan, ei tul­lut kukaan. Lopul­ta työ­ka­ve­ri­ni autol­la hina­sim­me sen van­haa Turun­tie­tä pit­kin Ämmäs­suol­le joka suos­tui otta­maan sen vas­taan ilman mak­sua. Hinaus­ta var­ten oli­si pitä­nyt kat­sas­taa ja vakuut­taa se mut­ta jätin sen teke­mät­tä eli sak­ko­keik­ka oli.

    Ylei­nen lin­ja hajot­ta­moil­la on että he otta­vat romuau­to­ja ilman mak­su­ja vas­taan vain jos mal­li ja val­mis­tus­vuo­si on sel­lai­nen että sen varao­sil­la on kysyntää.

    Isois­sa kau­pun­geis­sa autois­ta pää­see eroon niin että pysä­köi sen kadun var­teen riit­tä­vän pit­käk­si aikaa että muu­ta­man siir­to­ke­ho­tuk­sen jäl­keen lopul­ta puh­taa­na­pi­to hoi­taa sen pois, mut­ta sii­tä jou­tuu maksamaan.

    Maa­seu­dul­la taas autot hau­da­taan nave­tan taak­se, ja jää­vät siten tilas­toi­hin pitä­mään yllä myyt­tiä Euroo­pan van­him­mas­ta autokannasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. R.Silfverberg: Sii­tä on 28 vuot­ta kun vii­mek­si jou­duin auto­ni vie­mään “kier­rä­tyk­seen” mut­ta han­ka­laa sii­tä eroon pää­se­mi­nen oli sil­loin. Soi­tin kaik­ki Tat­ta­ri­suon hajot­ta­mot läpi eikä kukaan halun­nut sitä, oli lii­an van­ha ja kysyn­tää sen varao­sil­le ei ollut, heil­lä olien­nes­tään saman­mal­li­sia auto­ja kasa­päin. Lai­toin ilmoi­tuk­sen hesa­riin että lah­joi­tan auton sil­le joka tulee hake­maan, ei tul­lut kukaan. Lopul­ta työ­ka­ve­ri­ni autol­la hina­sim­me sen van­haa Turun­tie­tä pit­kin Ämmäs­suol­le joka suos­tui otta­maan sen vas­taan ilman mak­sua. Hinaus­ta var­ten oli­si pitä­nyt kat­sas­taa ja vakuut­taa se mut­ta jätin sen teke­mät­tä eli sak­ko­keik­ka oli.

    Ylei­nen lin­ja hajot­ta­moil­la on että he otta­vat romuau­to­ja ilman mak­su­ja vas­taan vain jos mal­li ja val­mis­tus­vuo­si on sel­lai­nen että sen varao­sil­la on kysyntää.

    Isois­sa kau­pun­geis­sa autois­ta pää­see eroon niin että pysä­köi sen kadun var­teen riit­tä­vän pit­käk­si aikaa että muu­ta­man siir­to­ke­ho­tuk­sen jäl­keen lopul­ta puh­taa­na­pi­to hoi­taa sen pois, mut­ta sii­tä jou­tuu maksamaan.

    Maa­seu­dul­la taas autot hau­da­taan nave­tan taak­se, ja jää­vät siten tilas­toi­hin pitä­mään yllä myyt­tiä Euroo­pan van­him­mas­ta autokannasta.

    Joo, 28 vuo­des­sa yksi sun toi­nen asia on muut­tu­nut. Pit­kä tari­na jon­ka päät­teek­si voim­me tode­ta että romut­ta­mo hakee romuau­ton pois ilmaiseksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Hel­sin­ki hoi lä jätä: Joo, 28 vuo­des­sa yksi sun toi­nen asia on muut­tu­nut. Pit­kä tari­na jon­ka päät­teek­si voim­me tode­ta että romut­ta­mo hakee romuau­ton pois ilmaiseksi. 

    Pitäi­si­kö­hän jon­kun kokeil­la toi­mii­ko ihan oikeas­ti, kaik­kien auto­jen kohdalla?
    Voi­han ne ilmoit­taa niin, mut­ta jos sul­la on Ford Tran­sit paku vm 1990 niin ne voi sanoa että “ei nyt kiinnosta”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. R.Silfverberg: Pitäi­si­kö­hän jon­kun kokeil­la toi­mii­ko ihan oikeas­ti, kaik­kien auto­jen kohdalla?
    Voi­han ne ilmoit­taa niin, mut­ta jos sul­la on Ford Tran­sit paku vm 1990 niin ne voi sanoa että “ei nyt kiinnosta”.

    Eipä se murs­kain pal­jon merk­kiä ja mal­lia kysele. 

    Murs­kauk­ses­sa romuau­to käsi­tel­lään vasa­ra­murs­kai­mel­la pie­nik­si, noin nyr­kin kokoi­sik­si jakeik­si ja jakeet ero­tel­laan. Kuusa­kos­ken pro­ses­seis­sa romuau­tos­ta hyö­dyn­ne­tään täl­lä het­kel­lä noin 95 %. ”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. vk:

    Suu­ri ongel­ma on se, että nyt ollaan pie­neh­kös­sä kau­pun­gis­sa otta­mas­sa käyt­töön nel­jät­tä (lähi­ju­na, ratik­ka, met­ro, pika­ra­tik­ka) kis­ko­lii­ken­teen muo­toa omal­la rai­de­vä­lil­lään, kalus­tol­laan, huol­to­jär­jes­tel­mäl­lä, kul­jet­ta­jil­la jne. jne. Oikeis­sa suur­kau­pun­geis­sa­kin pär­jä­tään tehok­kaam­min vähemmällä. 

    Pika­ra­ti­kan rai­de­vä­li, kalus­to ja huol­to­jär­jes­tel­mä ovat toden­nä­köi­ses­ti samat kuin nor­mi­ra­ti­koil­la­kin. Ei ole miten­kään har­vi­nais­ta edes “oikeis­sa suur­kau­pun­geis­sa”, että eri­lai­sia rai­de­vä­le­jä ja yhteen­so­pi­mat­to­mia jär­jes­tel­miä on huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin Hel­sin­gis­sä. Tuk­hol­ma on hyvä esi­merk­ki: Lidin­gö­ba­nan, Ros­lags­ba­nan, Noc­ke­by­ba­nan, Salts­jö­ba­nan, Spår­vag City, lähi­ju­nat, met­ro, Tvär­ba­nan jne. Ei sii­nä mitään “suur­ta ongel­maa” ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. Reet­taA:
    Hert­to­nie­men­ran­nas­sa asuu noin 9000 asu­kas­ta, jois­ta iso osa kul­kee jalan met­rik­sel­le. Peri­aa­te­suun­ni­tel­man perus­teel­la vai­kut­taa sil­tä, että erit­täin vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­ty jalan­kul­ku­reit­ti H:rannasta met­rik­sel­le mut­kis­tuu ja pite­nee, eivät­kä kah­det lii­ken­ne­va­lot­kaan häviä min­ne­kään. Nykyi­nen reit­ti on ankea, ahdas eikä suin­kaan estee­tön, mut­ta suht suo­ra ja sik­si nopea, mikä arjes­sa on tär­ke­ää. Nyt ilmei­ses­ti ole­te­taan, että ihmi­set alka­vat kul­kea pidem­pää reit­tiä suo­ra­kul­mai­ses­sa koor­di­naa­tis­tos­sa. Toden­nä­köi­ses­ti jat­kos­sa oikais­taan S‑marketin park­ki­pai­kan kaut­ta, jos nykyi­nen reit­ti pois­tuu. S‑market pitäi­si pur­kaa ja raken­taa sii­hen viih­tyi­säm­pää kau­pun­ki­ra­ken­net­ta (ruo­ka­kaup­pa vaik­ka kivi­jal­kaan) ja samal­la teh­dä viih­tyi­säm­pi ja ennen kaik­kea suo­rem­pi reit­ti metrikselle!

    Olet­te­kin itä­hel­sin­ki­läi­siä ja sik­si ette niin tär­kei­tä Helsingissä
    Kes­kus­ta rules

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. Kulos­aa­ren pur­ku kiel­let­tiin nyt sit­ten. Onko­han se nyt sit­ten sii­hen asti tuos­sa tuon­nä­köi­se­nä kun­nes mätä­nee vai onko täs­sä jotain mah­dol­li­suuk­sia vie­lä ehdot­taa saman­tyyp­pis­tä ehdo­tus­ta kuin ensik­si, jos­sa vain puo­let osta­ris­ta, ns. Ale­pan sii­pi uudis­ra­ken­net­tai­siin asunnoiksi?

    Yhtä­kaik­ki masen­ta­vaa tou­hua. Museo­vi­ras­to, ja “pai­kal­li­syh­dis­tys” yhdes­sä naa­pu­rei­den kans­sa vas­tus­taa hen­keen ja vereen kaik­kia muu­tok­sia alu­eel­la, mut­ta lop­pu­tu­los on se, että osta­ri rapis­tuu alta pois kun kenel­lä­kään ei ole halua mak­saa sen korjauksesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.