Hallitus aikoo ottaa pääkaupunkiseudulla käyttöön Ara-tulorajat, joiden ylittäminen ei ainoastaan estä Ara-asunnon saamista vaan tietää myös häätöä asunnosta, jos tulot ovat nousseet.
Helsinkiläisistä 20 % joutuu näin hyvin pahaan kannustinloukkuun, jossa rajan ylittäminen eurolla voi merkitä satojen eurojen taloudellista menetystä koko loppuvuoden ajaksi. Vaikka varmaankin päätetään, ettei häätö seuraa ihan pienestä rajan ylityksestä, on kuitenkin kerrottava, kuinka suuri se ylitys saa olla, eli edelleen on tarkka raja, joskin vähän korkeammalla, jonka ylittäminen eurolla merkitsee häätöä.
On kai kohtuullista, että asukkaat saavat käyttöönsä tulovahdin, joka varoittaa ajoissa rajan ylittämisestä, jotta tietää, missä vaiheessa pitää alkaa kieltäytyä ylitöistä ja pyytää palkatonta vapaa. Jos yhteiskunta ei tätä palvelua tarjoa, joka yksityinen varmaankin tarttuu mahdollisuuteen.
Ongelma, jota hallitus yrittää korjata, on olemassa, mutta se pitää korjata tekemällä Ara-vuokrista tulosidonnaista niin, että ne kohoavat liukuvasti markkinavuokrien tasolle, jos tulot kovasti nousevat – mutta ei kuitenkaan sen yli. Jos näin meneteltäisiin, voitaisiin ara-asuntoja vastaavasti rakentaa vähän enemmän.
Hallituksen ehdotus on aivan hölmö. Se pitää korjata välittömästi.
Kukahohan niitä tuloja pystyy vahtimaan? Kenelläkään ei ole dataa siitä mitä kansalainen on tienannut. Kaikki perustuu ilmoituksiin ja omiin valintoihin verokorttia hakiessa.
On tulossa kansallinen tulorekisteri. On kai se pakko avata asianomaiselle itselleenkin eikä vain viranomaisille, jos sillä kuitenkin tehdään kansalaista koskevia päätöksiä.
Samaa mieltä paitsi siitä lisärakentamisesta. Tuista pitäisi yrittää päästä eroon, ne ovat aina tuloloukkuja ja markkinahäiriöitä. On aika surullisia lukemia minkä verran kotitalouksista saa asumis/toimeentulotukea, ei olla lainkaan kestävällä pohjalla.
Olisiko ajatus yhteiskunnasta jossa ei kaikkea mahdollista tueta ja veroteta ihan kamalasti aivan mahdoton? Kysymys on retorinen, tietenkin on, kun propaganda hyvinvointivaltion paremmuudesta on nielaistu kalastushanskaa myöten.
Asumistukimenojen nousu johtuu lähinnä siitä, että meillä on aiempaa enemmän työmarkkinatuelle pudonneita työttömiä.
Vähäostaisten tukemisessa ei mielestäni ole sinänsä mitään vikaa maailmassa jossa teknologia vie työpaikkoja yhä nopeammalla tahdilla ja jäljellejäävilläkin aloilla ansaintamllit ovat tyyliä ”voittaja vie kaiken”. En vain ymmärrä miksi tukemista ei voi järjestää niin että 1) tuloksena ei ole käsittämättömän monimutkainen säännöshelvetti ja 2) markkinoita vääristetään mahdollisimman vähän.
Toisin sanoen siis – varmaan miljoonannen kerran tämän blogin historiassa – täytyy peräänkuuluttaa perustuloa tämän ihme sillisalaatin korvaajaksi.
Ei sitten pelkästään työttömät asumistukea saavat helsinkiläiset joudu jättämään taloudellisten vaikeuksien takia asuntojaan. Kas kun eivät ota omaisuuttakin huomioon parempituloisten asumisen yhteydessä.
”On kai kohtuullista, että asukkaat saavat käyttöönsä tulovahdin, joka varoittaa ajoissa rajan ylittämisestä, jotta tietää, missä vaiheessa pitää alkaa kieltäytyä ylitöistä ja pyytää palkatonta vapaa.”
Kelan tukia saaville pitäisi myös tuollainen sovellus saada sillä tiedossani on, että 30 € tulojen ylitys vei tuensaajan raastupaan.
Hyvä korjausehdotus. Ja muutos ARA-systeemiin on välttämätön jotta tuki saadaan kohdistumaan niille jotka sitä oikeasti tarvitsevat.
Kun ARA-systeemiä kerran muutetaan niin onko aivan mahdoton ajatus, että Helsingin kaupunki hakisi luvan myydä omistamiaan ARA-asuntoja ehdolla että rakentaa vastaavan määrän uusia ARA-asuntoja? Tämä voisi olla konsti saada lisää kohtuuhintaista tarjontaa mitä nimenomaan tarvitaan.
Ei Helsinki tarvitse lupaa myydä vanhoja ARA-asuntoja, koska 40 vuotta vanhat ovat jo vapautuneet säännöstelystä. Vantaa myi, Helsinki ei oole myynyt.
Koskeeko tämä suunniteltu tulojen vahtaaminen nyt vain uusia ARA-asukkaita vai kaikkia? Joissain jutuissa on väitetty että vanhat vuokrasopimukset jäisivät vahtaamisen ulkopuolelle.
Oudointa tässä on se, että tämä koskee kaikkia asuinalueita. Köyhällä asuinalueella on vaan plussaa, jos sinne saadaan jollakin konstilla houkuteltua 5 500 €/kk tienaava lapsiperhe, ja joillakin alueilla taas varsin suuri osuus asunnoista on kaupungin vuokra-asuntoja, ja tämä päätös saattaa laukaista slummiutumisprosessin. Jos jo nyt, ennen tulorajoja, 38 % suurten asuntojen asuntokunnista on vieraskielisiä, ja kaupungin vuokra-asuntoja saattaa olla jopa enemmistö kaupunginosan asuntokannasta, kuulostaa yhdistelmä hyvin tulenaralta.
Minusta suurimman muutoksen siihen on tehnyt edellinen hallitus, jossa myös Vihreät oli mukana:
”Vuoden 2015 alussa yleisen asumistuen lainsäädäntö uudistui melko mittavasti (HE 52/2014). Lakimuutoksen myötä yleinen asumistuki yksinkertaistui. Esimerkiksi asunnon pinta-alan ja valmistumisvuoden vaikutus asumistuen suuruuteen lakkasi. Asumistuen tasoa nostivat omavastuuosuuksien alentaminen ja hyväksyttävien enimmäisasumismenojen korotus.”
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/3282
Blogissa on myös hyvä kuva menojen kasvusta, mitä muutos sai aikaan.
Miten Jenkeissä, Saksassa ja Briteissä voi olla työttömyys ennätysalhainen sekä samaan aikaan automaatiota käytetään enemmän kuin aiemmin?
Ehkä kornein esimerkki Hekan kämpän asukkaasta on, kun asukas oli hankkinu hitas-kämpän vuokrakäyttöön, koska Hekan kämpässä on niin edullista asua, ettei ole järkevää muuttaa itse omistusasuntoon 🙂
Haiskahtaa siltä, että työnantajien byrokratiaa lisätään. Taas.
ARA-systeemin kohdistumista olisi parempi muuttaa niin, että kaikki ARA-asunnot muutetaan markkinavuokraisiksi, mutta niin että pienituloiset saavat vuokrasta alennusta.
Hämmästyttää, että (ehkä) lähdetään näin tiukasti vahtimaan asunnossa jo asuvien tulorajoja. Tulot lienee tarkastettu siinä vaiheessa, jolloin asunto on myönnetty. Tai sitten ei,aina. Enemmän ihmettelen sitä, että asunto myönnetään esim. hyvätuloiselle yrittäjälle, jonka yritys omistaa jopa vuokra-asuntoja (joka ei ole yrityksen toimiala). Ja pääsee vielä vaihtamaan asuntoa.
If it moves, tax it. If it keeps moving, regulate it. And if it stops moving, subsidize it.
Ronald Reagan
Sekoittanet keskenään kaupungin vuokra-asunnot ja Hitas-asunnot. Hitaksia saattaa olla samalla henkilöllä yli kymmenenkin, eikä tuloilla tai varallisuudella ole merkitystä, kun taas kaupungin vuokra-asuntoihin oli jo ennen tätä vuotta noin 70 000 euron varallisuusraja asuntoon päästessä.
Tuo oli ihan järkevä muutos. Aikaisemmin oli jopa sellainen rajoitus, että asunto ei saanut olla liian pieni.
Osa siitä muutoksesta saattoi olla ihan hyvä idea, mutta onhan tuo lohdutonta miten kalliiksi Kela arvioi muutoksen tulleen. Tahtoisi sanoa, että ongelma ei näytä olleen se, että meillä on liikaa ihmisiä asumassa asumistuen varassa liian pienissä asunnoissa.
Kyllä tässä asumistuen määrän kasvussa on lähinnä kyse julkisten menojan vähenemisestä eikä niiden kasvusta. Kun työtön putoaa ansiosidonnaiselta työmarkkinatuelle, hänen saamansa tulonsiirrot pienenevätg vaikka asumistuen osuus siinä kasvaakin.
En sekoittane Hitakseen. Tosin Heka ja Stadin asunnot ovat myös vähän vieraita organisaatioita. On kyse nimenomaan kaupungin vuokrataloista. Siksi ihmettelen.
Jos tämä totetuu, joudun valitsemaan olenko asunnoton vai työtön. Vaikean avioeron myötä 2000-luvun alussa jäin kalliiseen vuokra-asuntoon jossa ei ollut muuta kuin minun ja pienten lasten vaatteet (muut oli lähtenyt ex-miehen matkaan, enkä uskaltanut alkaa riitelemään). Velkarahalla huonekalut ym. Sain pari vuotta asumistukea, mutta sitten vuokra nousi taas 15%, tuloni olivatkin 15€/kk liian isot ja koko asumistuki pois. Lisää velkaa. Lopulta sain kaupungin asunnon ja pystyin lyhentämään korkoja. Nyt lapset omillaan ja aloin lyhentämään mittavaa velkaa. Tuloni menevät sallitun rajan yli, mutta jos joudun etsimään asunnon vapailta markkinoilta, velan lyhennys on mahdotonta. Ystävättäreni 27 vuotias poika tekee kahta työtä, jotta saisi korvattua nuoruuden hölmöilyt. Jos tämä tulojen seuranta toteutuu, ei hänellä ole enää mahdollista selvitä ulosotosta niin että olisi joskus velaton.
Tämä on selvästi vastoin perustuslain ”Yhdenvertaisuus-periaatetta”, eikä hallitus suinkaan edistä oikeutta asumiseen, kuten on perustuslaissa säädetty. Ara-asunnoissa asuvat joutuvat eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin työnhakijoihin, koska työnhaku voi johtaa tilanteeseen jossa menettää kodin ja on vaara joutua asunnottomaksi.
Häädettäisiinkö lapsiperheetkin pois omista kodeista?
Lasten vanhemmat tai yksineläjät joutuisvat kieltäytymään työtarjouksista, koska syntyisi kodin menettämisen vaara.
Tässä on jotenkin niin tyypillisen suomalainen ratkaisu. Kun kaavoitus epäonnistuu kasvukeskuksissa ratkaisuna on juuri omilleen päässeille heikompiosaisille kenkää kaupunkien asunnoista.
Tällä asenteella kenenkään ei kannata yrittää mitään, ettei käy huonosti.
> Ara-vuokrista tulosidonnaista niin, että ne
> kohoavat liukuvasti markkinavuokrien tasolle, jos
> tulot kovasti nousevat – mutta ei kuitenkaan sen
> yli
Miksi ei yli? Olisihan ylivuokra hyvä kannustin hakeutumaan oman sosiaaliluokkansa mukaiseen asumiseen. Näin vapautuisi köyhille asunto heidän omalle kastilleen tarkoitetusta talosta.