Seuraan COVID-19-tartuntoja Verdessä

Seu­raan tästä eteen­päin päivit­täin COVID-19-tar­tun­to­ja Verdessä. Uudel­la­maal­la on asukasluku­un suh­teutet­tuna selvästi enem­män tar­tun­to­ja kuin muual­la maas­sa, mut­ta yllät­täen suh­teelli­nen kasvu­vauhti on muual­la maas­sa suurem­paa — eli sairas­tuneet tar­tut­ta­vat toden­näköisem­min. Lue lisää tästä .

Jyrki Kataisen uusi minä

Kuun­telin Board­man oy:n kaamossem­i­naaris­sa Jyr­ki Kataista, entistä kokoomuk­sen puheen­jo­hta­jaa, päämin­is­ter­iä ja komis­saaria ja nyky­istä Sitran yliasiamiestä.

Hän puhui vah­vasti talouden ekol­o­gisen raken­nemuu­tok­sen puoles­ta ja eri­tyis­es­ti luon­non mon­imuo­toisu­ud­es­ta ja lajien säi­lymis­es­tä. Sitä olisi voin­ut pitää laskel­moitu­na puheen­vuorona, jos hän olisi pitänyt sen Luon­non­suo­jeluli­iton liit­tokok­ouk­ses­sa ter­ve­hdys­puheen­vuorona, mut­ta tässä yhtey­dessä se oli yllät­tävä, siis ilois­es­ti yllät­tävä. Piti oikein tark­istaa, onko tämä sama mies, mut­ta nimi oli sama, naa­ma oli sama ja äänikin oli sama. Kir­joitin tästä Verde-lehdessä. Lue lisää tästä

Helsingin pormestarikisa kertoo pitkäaikaisista muutoksista

Kir­joitin Verde-lehteen pääkir­joituk­sen Helsin­gin pormes­tarik­isas­ta. Se on osoi­tus kahdes­ta pitkäaikaises­ta muu­tok­ses­ta. Kaupunkien merk­i­tys on kas­vanut kaikkial­la maail­mas­sa ja yleisen poli­ti­ikkavas­taisu­u­den vuok­si puolueil­la on suuria vaikeuk­sia huokutel­la kyvykkäitä poli­ti­ikan piiri­in kyvykästä väkeä. Lue lisää tästä.

 

 

Verde: Miksi Trumplandia ja Kepulandia eroavat toisistaan kuin yö ja päivä?

Kir­joitin Verdeen siitä, miten Trumpin kan­nat­ta­jat köy­hillä syr­jäseuduil­la ovat koulut­ta­mat­to­mia ja tietävät maail­mas­ta häm­mästyt­tävän vähän. Mik­si minus­ta tuli suo­ma­laisen val­tionkirkko­jär­jestelmän kan­nat­ta­ja. Lue tästä

Kalasatama-Pasila-ratikan lykkääminen on huonoa taloudenpitoa

Kir­joitin Verde-lehteen Kalasa­ta­ma — Pasi­la-ratikas­ta ja siitä, kuin­ka sitä ei pitäisi nol­lako­rko­jen maail­mas­sa lykätä.

Lykkäämi­nen ei säästä rahaa ja hyödyt jäävät sinä aikana saa­mat­ta. Ratikkay­hteys tulee jäämään vajaalle käytölle pitkään, jos yhteys tulee sen jäl­keen, kun asukkaat asun­toi­hin ovat valikoituneet olo­suhteisi­in, jol­loin yhteyt­tä ei ole.

Lue tästä

 

Tieteentekemisen digiloikka: globaalit yliopistot?

Cafe Odessa vier­aanani oli nuori lah­jakas talousti­eteen tutk­i­ja Julia Sal­mi, jon­ka kolmi­henk­i­nen per­he asuu kolmes­sa maas­sa. Puhuimme kaikesta mie­lenki­in­tois­es­ta. Mitä dig­iloik­ka tekee tieteen tekemiselle? Laa­jen­vatko huip­puyliopis­tot maail­man­laa­juisik­si? Mitä tapah­tui VATT:n yli­jo­hta­jan nim­i­tyk­sessä? Lue tästä

Edessä on kaikkien talouskriisien äiti

Kir­joitin Verdeen pääkir­joituk­sen talouskri­i­sistä, johon koko Euroop­pa ja Suo­mi siinä mukana ajau­tuu. Päädytään täysin kar­toit­ta­mat­toma­lle alueelle, jos­sa talous­mall­eista on vain vähän apua.

Kir­joituk­sen voi lukea tästä. Kos­ka kom­men­toin­ti ei Verdessä vielä toi­mi, kir­joi­tus­ta voi kom­men­toi­da täl­lä blogilla.