Verde, _

Jyrki Kataisen uusi minä

Kuuntelin Boardman oy:n kaamosseminaarissa Jyrki Kataista, entistä kokoomuksen puheenjohtajaa, pääministeriä ja komissaaria ja nykyistä Sitran yliasiamiestä.

Hän puhui vahvasti talouden ekologisen rakennemuutoksen puolesta ja erityisesti luonnon monimuotoisuudesta ja lajien säilymisestä. Sitä olisi voinut pitää laskelmoituna puheenvuorona, jos hän olisi pitänyt sen Luonnonsuojeluliiton liittokokouksessa tervehdyspuheenvuorona, mutta tässä yhteydessä se oli yllättävä, siis iloisesti yllättävä. Piti oikein tarkistaa, onko tämä sama mies, mutta nimi oli sama, naama oli sama ja äänikin oli sama. Kirjoitin tästä Verde-lehdessä. Lue lisää tästä

11 thoughts on “Jyrki Kataisen uusi minä

  1. Suurin ekokatastrofi Suomessa ei todellakaan ole se, että Kehä 3:sen sisältä katoaa muutamalta neliökilometriltä pölyttäjät tai se, että keskuspuistosta lohkaistaan sadan metrin matkalta kymmenen metrin leveydeltä tilaa kerrostaloille.

    Todellinen tragedia on se, että Suomessa ei ole enää ollenkaan luonnonvaraista metsää! Käytännössä koko Suomen pinta-ala on muutamaa pohjoisen vähän isompaa kansallispuistoa lukuunottamatta valjastettu enemmän tai vähemmän teollisen mittakaavan viljelyyn ja karjantuotantoon.

    Pohjoisessa porotalous on aivan ylimitoitettua ympäristön kantokykyyn nähden – etelässä maa- ja metsämaatalous varaavat melkein koko maa-alan käyttöönsä.

    Kaikki tämä tehdään ”vihreän biotalouden” nimissä ja vihreätkin vaan hurraa vieressä. Puolue juoksi joku vuosikymmen sitten ulos hallituksesta kun meinattiin uhrata pari neliökilsaa ydinreaktorille, mutta kun joku haluaa perustaa Keski-Suomeen tuhansien neliökilometrien kuitupuut nielevän sellu- ja biojalostustehtaan, niin ihan pikkaisen jaksetaan nurista ja sillä hyvä. Ei mitään puhettakaan, että oltaisiin vaadittu vastineeksi esim. Etelä-Suomen metsänsuojelualueiden pinta-alan merkittävää kasvatusta tai muita oikeasti luonnon monimuotoisuutta suojelevia toimenpiteitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Sepi:
      Suurin ekokatastrofi Suomessa ei todellakaan ole se, että Kehä 3:sen sisältä katoaa muutamalta neliökilometriltä pölyttäjät tai se, että keskuspuistosta lohkaistaan sadan metrin matkalta kymmenen metrin leveydeltä tilaa kerrostaloille.

      Kyse taitaa olla pikemminkin siitä, että ihmiset jotenkin käsittelevät pääkaupungin ja välittömän pääkaupunkiseudun ekologista tilaa todisteena tai mittarina maan kehityksestä, ja onhan se varmaan kiva kehua muille kuinka meillä on niin vihreä pääkaupunki. Kokonaisuus on kuitenkin ristiriitainen, en tiedä vielä yhtäkään suurkaupunkia tai kaupunkia joka elää tasapainoisessa harmoniassa luonnon kanssa: Jos lohkot lisää tontteja tai rakennat lisää taloja niin se on lähes aina luonnolta pois, tässä valossa Helsingin korkeiden rakennusten vastustus (joka toki muuttunut viime aikoina) näyttäytyy erittäin naurettavana ja täysin logiikasta vapaana. Sitten vielä Helsingin metsissä kaikki lähellä asuvat ulkoiluttavat siellä koiriaan, osa vielä kytkemättä joka taitaa olla kiellettyä, mutta minäminäminä-ihmiseen ei lakia tehoa ilman rangaistuksia ja kiinni jäämisen riskiä. Tämä ei ehkä edes auta luonnontilaista biodiversiteettiä. Kuinkas paljon Helsingin keskuspuistossa on hirviä ja karhuja, tai muita Suomen luonnolle tyypillisiä eliöitä, eli mikä on keskuspuiston (osien) säilyttämisen todellinen ekologinen arvo?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. mikä on keskuspuiston (osien) säilyttämisen todellinen ekologinen arvo

        Jos et ymmärrä mikä sen (osien) säilyttämisen arvo on väestön yleisen viihtyvyyden, elämänlaadun ja kollektiivisen mielenterveyden kannalta, niin voi että hyvää päivää taas.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Stadist: Kuinkas paljon Helsingin keskuspuistossa on hirviä ja karhuja, tai muita Suomen luonnolle tyypillisiä eliöitä, eli mikä on keskuspuiston (osien) säilyttämisen todellinen ekologinen arvo?

        Vielä 60-luvulla keskuspuisto ja muut pk-seudun lähimetsät olivat varsinaisia kaatopaikkoja, niissä pitivät majaa vain pultsarit. Ei niihin vapaaehtoisesti haluttu edes mennä. Periaatteessa on hyvä että ne on siistitty ulkoilualueiksi, vaikka ei niihin karhuilla tai susilla ole asiaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ei metsänkäsittelytapoja kannata ihan poliitikko Kataisen lintumetsästystarpeiden mukaan muuttaa. Ilmaston muutoksen torjunta on nyt tärkein asia, toki monimutoisuuskin on sitä. Mutta kun katsoo Lintuatlaksesta, niin suurinpiirein yhtä pljon on lisääntyviä lajeja kuin väheneviä lajeja. Esimerkiksi erittäin uhanalaista hömötiaista on Suomen metsissä noin 400000. Uhanalaisuus käsite on vähän turhan lavea. Sitrasta on tullut entisten poliitikkojen suojatyöpaikka. Nykyisin erityisesti kokoomuksen ja vihreiden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Countryboy:
      Tässä uutinen, josta Yle ja HS näyttävät vaikenevan, en ole ainakaan huomannut mitään. Ilmeisesti ei sovi myöskään Kataisen agendaan.

      https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#3372de74

      Voi kai sen noinkin tulkita, mitä Metsälehdessä. Mutta tuosta tutkimuksesta voi vetää myös tällaisen johtopäätöksen:

      Jos 40% hiilestä on puussa ja eniten hiilivarasto kasvaa 60-100 vuotiaista metsissä, niin pelkän hiilensidonnan maksimoimiseksi* metsiä ei pitäisi hakata ainakaan ennen kuin ne ovat sata vuotta vanhoja. Sehän tarkoittaa että päätehakkuu pitäisi tehdä 20

      Lisäksi epäilen, että pitäisi lukea itse tutkimus ja luvut, jotta ymmärtäisi onko tässä vain spinnattu omaa positiotakoska siinä sanotaan näin;

      ” muutokset suhteessa maaperän kokonaishiilivarantoon ovat vähäisiä. ”

      Suhteessa kokonaishiilivaeantoon? Ei kuitenkaan sanota, että erot eri vaihtoehtojen hiilensidonnassa olisivat vähäisiä, vaan että ero suhteessa kokonaishiilivarantoon. Eikä ilmoiteta eri lukuja.

      *) hakkuussa 40% hiilivarastosta poistetaan ja merkittävä osa siitä vapautuu suht nopeasti taivaalle

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Oikeastaan tämä Verde-lehti on Osmo Soininvaaran muistelmat.

    Digiajan versio muistelmista.
    – „Soininvaaran paluu nuoruuteen“
    – Digiajan muistelmien formaatti ei ole vielä kovin kehittynyt mutta sinä voit olla uranuurtaja tässä.
    – Olet edelläkävijä.

    Joitain huomioita pikaisesti
    – Verde olisi pidettävä jakelussa mahdollisimman monessa eri formaatissa.
    – Julkaisemiseen ei pitäisi liittyä kaupallisia tavoitteita. (Esimerkiksi copyright’illä estetään edelleen jakelua.)
    – Jokainen verde-lehteen kirjoittava voisi ääneen lukea (itse henkilökohtaisesti) kirjoituksensa ja tuo [mp3] tiedosto olisi ladattavissa artikkelin yhteydessä olevasta linkistä.
    – Jokaisella kirjoittajalla pitäisi olla päällimmäisenä „hyvän sanoman levittäminen“. Ei se mitä joku toinen saattaisi tehdä tiedoilla tai jopa ansaita niillä.
    – Äänitiedostot voi tilata podcastina.
    – Äänitiedosto voisi olla huomattavastikin laajempi kuin varsinainen kirjoitus. Siinä voi jo vapaamuotoisesti harhailla vähän sivupoluillakin. Eräänlainen miniluento aiheesta.
    –Saako äänitiedostolle näkyviin hakemiston, jonka avulla voi hypähdellä yksittäisten alaotsikkojen välillä. En tiedä,mutta olisi hyvä.
    – Matkakuunneltavaa. Ääniluennon pituus voisi olla sellainen, että sen yhden matkan aikana kuuntelee.

    Yhteys menneeseen.
    – Verde on tämän päivän politiikan yhdyslinkki menneiden aikojen politiikkaan.
    – Voisi ajatella, että kirjoitukset nykypolitiikan teemoista sidotaan vastaaviin ongelmiin vuosikymmeniä sitten. Mikä oli ongelma, mitä olivat ratkaisut ja mitä siitä seurasi.
    – Jossain kirjoitit edesmenneestä kustannustoimittajasta, jonka ideoiden pohjalta kirja polkupyöräretkestä tuli myyntimenestykseksi. Verdessä voisi näkökulma olla samantapainen. Linkitetään mennyttä ja uutta yhteen; luodaan uusia näkökulmia.

    Verden lukija on älykäs
    tai ainakin haluaa samaistua „älykkääseen kansanosaan“.
    – Ehdotuksia ja ratkaisumalleja ei pidä pureskella liian valmiiksi: kyllä lukijalla on älyä itsekin ajatella.
    – Johdatellaan lukija ja kuuntelija eri ratkaisumallien poluille mutta ei kerrota mihin kukin polku johtaa. Se on sitten jo toisen artikkelin paikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Mies epäilemättä on edelleen ihan sama kuin aina ennenkin, mutta kun pesti muuttuu, muuttuu myös puheet ja käytös. Pääministeri henkilöstä riippumatta ei voi nykyisellään antaa paljoakaan arvoa pehmeille arvoille, sillä suoritusten onnistumista mitataan lähes yksinomaan lyhyen aikavälin taloudellisten mittarien avulla, ja mittarina on erityisesti se vanha kunnon BKT sen kaikkine puutteineen. Mediassa ja sitä kautta ihmisten keskuudessa ekonomismiin pohjautuva tuomio on nopea ja armoton.

    Pääministeri ja hallitus ylipäätään elää talouden rautahäkissä:
    https://jmkorhonen.fi/2019/04/15/talouspolitiikan-rautahakki-kasvattaa-fasismia/

    Sitran yliasiamiestä taas ei tälläiset rautahäkit, puutteellisten mittarien tuijotukset ja sen tulkinnasta tulevat tuomiot kosketa, joten hän voi puhua kaikenlaista. Mielellään jotain paremmasta huomisesta.

    Jos Jyrki olisi taas pääministeri, olisi puikoissa jälleen epäilemättä sama vanha Pääministeri Jyrki kuin ennenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kät… eikusiis Kataisesta tulee helposti mieleen henkilö jolla ei varsinaisesti ole omia aatteita (eikä ajatuksia?) vaan primus motorina toimisi ennemmin pohjaton kunnianhimo. Tyyppihän vaikutti aikoinaan täysin joltain ellunkanojen luomukselta, jolla kokkareille saattiin kansaanmenevä ”blairilainen” johtaja vetämään puolue politiikan keskikentän ohi tukevasti vasemmalle.

      Ei meinaan ole helppo kuvitella oikestolaista pääministeriä (ellei mene niin pitkälle äärioikealle, että tulee takaisin äärivasemmalle), joka kehuskelee ottaneensa niskalenkin markkinavoimista. Reppana toimi pelkkänä kynnysmattona sateenkaarihallituksen vasemmistosiivelle, joka täydellä neliraajajarrutuksella esti kaikki mahdolliset uudistukset. Voiko moista selkärangattomuutta selittää muulla kuin pohjattomalla vallanhimolla, joka saa tarrautumaan ”hillotolppaan” hinnalla millä hyvänsä?

      Sama menohan tuntui jatkuvan komissiossa, jossa Jyrkistä tuntui kuoriutuvan oikein pesunkestävä ”big government” -demari. Tätä taustaa vasten eivät ko. herran kannanotot Sitran palveluksessa yhtään yllätä.

      Katainen sementoi sen tuhon Kokkareissa mitä 70-lukulainen remonttiryhmä aloitti – Hissuka-Orpo puoluekoneiston uskollisen kaaderin jäsenenä pitää puoluetta vielä vasemmistolaisessa koomassa, mutta ehkä muutoksen tuulet ovat (toivottavasti) viriämässä (soisi, että maassa olisi joku muukin oikeistolainen puolue kuin Persut, joiden toilailusta ei aina saa tolkkua…)

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.