Seuraan COVID-19-tartuntoja Verdessä

Seu­raan tästä eteen­päin päivit­täin COVID-19-tar­tun­to­ja Verdessä. Uudel­la­maal­la on asukasluku­un suh­teutet­tuna selvästi enem­män tar­tun­to­ja kuin muual­la maas­sa, mut­ta yllät­täen suh­teelli­nen kasvu­vauhti on muual­la maas­sa suurem­paa — eli sairas­tuneet tar­tut­ta­vat toden­näköisem­min. Lue lisää tästä .

5 vastausta artikkeliin “Seuraan COVID-19-tartuntoja Verdessä”

  1. Toivoisin suurem­paa ja mustem­paa font­tia kuvaa­ji­in, jos vain mah­dol­lista, selitetek­stistä ja akse­lei­den pis­teistä on vaikea saa­da selvää läp­pärin ruudul­ta. Olen itsekin syyl­listynyt liian pie­neen font­tikokoon graafi­sis­sa esi­tyk­sis­sä ja saanut aiheesta negati­ivista palautetta.

    Muu­toin seu­ran­ta Verdessä on todel­la hyvä, ytimekkäästi ilmais­tu olen­nainen asia.

  2. Kir­jataanko posi­ti­iviset tulok­set siihen sairaan­hoitopi­iri­in mis­sä näyte on otet­tu vai kotikun­nan mukaan? Miten ulko­maalais­ten tar­tun­nat kir­jataan? Näin joulun pyhien aikaa tuol­la voi olla iso vaiku­tus tuloksissa.

  3. Tänään kom­ment­tisi oli: “Tar­tun­to­jen lasku näyt­täisi pysähtyneebn, mut­ta synä tähän voivat olla vuo­den­vbai­h­teen pyhä­ty ja niiden vaiku­tus testei­hin hakeuumiseen.”

    Pyhinä testeis­sä käy­dään vähem­män, joten vuo­den­vai­h­teen vaiku­tus on (todet­tu­ja) tar­tun­tamääriä vähen­tävä. Tar­tun­nat tulee tilas­toi­hin sit­ten kun testei­hin men­nään arkena.

    Eikö tässä ole nyt kyse joulun pien­ten tes­timääräpäivien (jol­loin todet­tu­ja tar­tun­to­jakin oli vähän) tip­pumis­es­ta pois 7‑päivän seu­ran­taikku­nas­ta. Okei, uusivu­osikin vähen­tää testei­hin hakeu­tu­mista, mut­ta ei oletet­tavasti yhtä paljon kuin joulu. Olen itse asi­as­sa posi­ti­ivis­es­ti yllät­tynyt, että 7 päivän keskiar­vo ei läht­enytkään Uudel­la­maal­la nousu­un joulun jäl­keen, vaik­ka moni lykkäsi testei­hin hakeu­tu­mista pyhien yli.

    Vielä on vaan odotelta­va, mikä on joul­u­lomien kokon­ais­vaiku­tus. Veikkaan, että koulu­jen ja monien työtäteke­vien lomat vähen­tävät tar­tun­to­ja enem­män kuin mitä joulun ja uuden­vuo­den kyläi­lyt lisäävät.

  4. ”Teho­hoitoka­p­a­siteet­ti tulee ole­maan seu­raa­vat kuukaudet kovil­la, mut­ta on vaikea vaa­tia mui­ta eristäy­tymään vain, kos­ka jotkut eivät halua ottaa rokotetta.”
    Tämä lause kum­mit­teli mielessämme Pohjois-Ital­ian matkallamme, jol­ta palasimme juuri. Koron­a­pas­si, tai Ital­ias­sa ehkä kohdal­lamme voidaan enem­mänkin puhua rokotepas­sista, avasi ovet kaikkialle. Julk­i­sis­sa liiken­nevä­lineis­sä käy­timme pakol­lisia FFP2- maske­ja, jot­ka tosin näyt­tivät ole­van val­tavir­taa siel­läkin, jos­sa kirurginen mas­ki olisi ollut riit­tävä. Emme mekään vai­hdelleet mask­ista toiseen, FFP2 tun­tui mukavammaltakin.
    Koti­in tul­tuamme tutkimme Hesarin koron­akäyriä, Suomen ja Ital­ian. Emme löytäneet selkeää vas­taus­ta siihen, mik­si Italia on avoin ja Suo­mi jälleen sulkeu­tu­mas­sa entistä tiukem­min. Ital­ias­sa vain yök­er­hot on tois­taisek­si sul­jet­tu. Pienem­piä koulu­ja puolestaan on Ital­ias­sa sul­jet­tu tilapäis­es­ti sik­si, että opet­ta­jia on sairas­tunut eikä ope­tus­ta ole saatu järjestymään sijaisvoimin. Askar­rut­taa kysymys, onko Ital­ian ter­vey­den­huol­lon kan­tokyky niin paljon parem­pi kuin Suomen, että siel­lä yhteiskun­ta voidaan pitää auki ilman pelkoa, että sairaalat ja teho­hoito ylikuor­mit­tuvat. Mielessä on kevät 2020, jol­loin koro­nan ensi­aal­to run­teli Pohjois-Ital­i­aa pahasti, ja maas­sa oli ulkon­ali­ikku­miskiel­lot yms., mut­ta nyt Italia vaikut­taa ole­van auki. Palat­tuamme Suomeen, tun­tuu vaikeal­ta, kun edes uimaan ja kun­tos­alille ei pääse, edes korona(rokote)passilla. Ajat­te­limme, että sinä jos joku, osaat ava­ta tätä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.