Seuraan tästä eteenpäin päivittäin COVID-19-tartuntoja Verdessä. Uudellamaalla on asukaslukuun suhteutettuna selvästi enemmän tartuntoja kuin muualla maassa, mutta yllättäen suhteellinen kasvuvauhti on muualla maassa suurempaa – eli sairastuneet tartuttavat todennäköisemmin. Lue lisää tästä .
Toivoisin suurempaa ja mustempaa fonttia kuvaajiin, jos vain mahdollista, selitetekstistä ja akseleiden pisteistä on vaikea saada selvää läppärin ruudulta. Olen itsekin syyllistynyt liian pieneen fonttikokoon graafisissa esityksissä ja saanut aiheesta negatiivista palautetta.
Muutoin seuranta Verdessä on todella hyvä, ytimekkäästi ilmaistu olennainen asia.
Kiitoksia, nyt saa paremmin selvää.
Kirjataanko positiiviset tulokset siihen sairaanhoitopiiriin missä näyte on otettu vai kotikunnan mukaan? Miten ulkomaalaisten tartunnat kirjataan? Näin joulun pyhien aikaa tuolla voi olla iso vaikutus tuloksissa.
Tänään kommenttisi oli: ”Tartuntojen lasku näyttäisi pysähtyneebn, mutta synä tähän voivat olla vuodenvbaihteen pyhäty ja niiden vaikutus testeihin hakeuumiseen.”
Pyhinä testeissä käydään vähemmän, joten vuodenvaihteen vaikutus on (todettuja) tartuntamääriä vähentävä. Tartunnat tulee tilastoihin sitten kun testeihin mennään arkena.
Eikö tässä ole nyt kyse joulun pienten testimääräpäivien (jolloin todettuja tartuntojakin oli vähän) tippumisesta pois 7-päivän seurantaikkunasta. Okei, uusivuosikin vähentää testeihin hakeutumista, mutta ei oletettavasti yhtä paljon kuin joulu. Olen itse asiassa positiivisesti yllättynyt, että 7 päivän keskiarvo ei lähtenytkään Uudellamaalla nousuun joulun jälkeen, vaikka moni lykkäsi testeihin hakeutumista pyhien yli.
Vielä on vaan odoteltava, mikä on joululomien kokonaisvaikutus. Veikkaan, että koulujen ja monien työtätekevien lomat vähentävät tartuntoja enemmän kuin mitä joulun ja uudenvuoden kyläilyt lisäävät.
”Tehohoitokapasiteetti tulee olemaan seuraavat kuukaudet kovilla, mutta on vaikea vaatia muita eristäytymään vain, koska jotkut eivät halua ottaa rokotetta.”
Tämä lause kummitteli mielessämme Pohjois-Italian matkallamme, jolta palasimme juuri. Koronapassi, tai Italiassa ehkä kohdallamme voidaan enemmänkin puhua rokotepassista, avasi ovet kaikkialle. Julkisissa liikennevälineissä käytimme pakollisia FFP2- maskeja, jotka tosin näyttivät olevan valtavirtaa sielläkin, jossa kirurginen maski olisi ollut riittävä. Emme mekään vaihdelleet maskista toiseen, FFP2 tuntui mukavammaltakin.
Kotiin tultuamme tutkimme Hesarin koronakäyriä, Suomen ja Italian. Emme löytäneet selkeää vastausta siihen, miksi Italia on avoin ja Suomi jälleen sulkeutumassa entistä tiukemmin. Italiassa vain yökerhot on toistaiseksi suljettu. Pienempiä kouluja puolestaan on Italiassa suljettu tilapäisesti siksi, että opettajia on sairastunut eikä opetusta ole saatu järjestymään sijaisvoimin. Askarruttaa kysymys, onko Italian terveydenhuollon kantokyky niin paljon parempi kuin Suomen, että siellä yhteiskunta voidaan pitää auki ilman pelkoa, että sairaalat ja tehohoito ylikuormittuvat. Mielessä on kevät 2020, jolloin koronan ensiaalto runteli Pohjois-Italiaa pahasti, ja maassa oli ulkonaliikkumiskiellot yms., mutta nyt Italia vaikuttaa olevan auki. Palattuamme Suomeen, tuntuu vaikealta, kun edes uimaan ja kuntosalille ei pääse, edes korona(rokote)passilla. Ajattelimme, että sinä jos joku, osaat avata tätä.