Kategoria: Talouspolitiikka

Suomalaisten työviikko EU:n pisimpiä

Dagens Nyheter tietää ker­toa, että suo­ma­lais­ten työvi­ikko on EU-maid­en lyhin. Outoa, kun se kuitenkin on neljän­nek­sen pidem­pi kuin Hollannissa.

Seli­tys on siinä, että lehti ei väitä mitään viikon aikana tehdy­istä työ­tun­neista, vaan siitä, kuin­ka pitkä on KOKOAIKAINEN työvi­ikko. Mitä merk­i­tys­tä sil­lä on? Suo­mi pää­sisi todel­la hyvään luku­un, jos määrit­telisi kokoaikaisen työvi­ikon pitu­udek­si 80 tun­tia, ja työ­sopimuk­sil­la sovit­taisi­in, tehdäänkö 50-pros­ent­tista, 45-pros­ent­tista tai vain 40-pros­ent­tista työaikaa. Voi olla, että kokoaikainen työvi­ikko todel­la on Ruot­sis­sa teo­ri­as­sa pidem­pi kuin Suomes­sa. Olen­naista on, että ruot­salaiset tekevät kovin yleis­es­ti osa-aikaista työviikkoa.

Puheeni Espanjan pankkitukikeskustelussa 19.7.2012

Osoit­taako euroalueen kulkem­i­nen kri­i­sistä kri­isi­in yhteis­val­u­u­tan epäon­nis­tuneen? Meiltähän puut­tuu nyt se tas­apain­ot­ta­va mekanis­mi, kun val­u­ut­takurssit eivät enää tas­apain­o­ta kil­pailukykyä maid­en välillä.

Maid­en sisältä tämä mekanis­mi on puut­tunut aina. Niin­pä jokaisen val­tion sisälle on syn­tynyt taan­tu­vat ja kukois­ta­vat alueet, ja jokaisen val­tion on ollut täysin vält­tämätön­tä ottaa käyt­töön alue­poli­it­tisia tulon­si­ir­to­ja. Voiko tästä vetää sen johtopäätök­sen, että yhteis­val­u­u­tan toim­imi­nen kun­nol­la vaatisi samaa mekanis­mia val­tioit­ten välil­lä: niin kuin eteläi­nen Suo­mi tukee itäistä ja pohjoista Suomea, niin Euroopan vau­raat maat tuk­i­si­vat Euroopan köy­hiä mai­ta? Jat­ka lukemista “Puheeni Espan­jan pankki­tukikeskustelus­sa 19.7.2012”

Euroopan tulevaisuus ja solidaarisuuden rajat

Oikein mikään hyväksyt­tävä filosofia ei hyväksy ihmisen täy­del­listä itsekkyyt­tä. Ne joil­la on paljon, hei­dän on jotenkin autet­ta­va niitä joil­la on vähän. Mut­ta siis keitä?

Pohjo­is­mai­sis­sa hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa lähde­tään itses­tään selvyytenä siitä, että tulo­ja tasa­taan saman val­tion sisäl­lä. Tämä ei ole kuitenkaan kaikille yhtä itses­tään selvää. Rooma­laiska­toliseen kult­tuuri­in ja hyvin mon­een muuhunkin kuu­luu sol­i­daarisu­us oman suvun jäsen­ten kesken. Se tuot­taa monia sel­l­aisia ilmiöitä, joi­ta mei­dän on vaikea ymmärtää. Suku­lais­ten suosimi­nen, nepo­tis­mi, on meil­lä pahek­sut­tavaa, mut­ta monis­sa kult­tuureis­sa men­estyneen ihmisen velvol­lisu­us. Tämä ilmiö paisut­taa mon­en maan hallintoa, kun serkkupo­jallekin pitää jokin vir­ka järkätä. Toisaal­ta vero­jen mak­suhalu ei ole kovin suuri, kos­ka ei miel­letä velvol­lisu­udek­si käyt­tää omia raho­ja heikko-osaisem­pi­en hyväk­si. Katoliseen eti­ikkaan kuu­luu kyl­lä hyvän­tekeväisyys, mut­ta lahjoit­ta­mi­nen on vapaae­htoista eikä avun kohteil­la ole sub­jek­ti­ivista oikeut­ta apu­un. Jat­ka lukemista “Euroopan tule­vaisu­us ja sol­i­daarisu­u­den rajat”

Saako europolitiikasta keskustella?

Kum­man kova haloo nousi Jan Vapaavuoren puheen­vuoros­ta, jos­sa hän sanoi, että vakuuk­sien vaa­timis­es­ta Espan­jan pankkien pääomit­tamisen yhtey­dessä on Suomelle enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Oliko tässä jotain uut­ta ja yllät­tävää? Saman­laisia lausun­to­ja ovat muutkin esit­täneet. Jokin syy­hän siihen täy­tyy olla, ettei mikään muu maa kat­so aiheel­lisek­si vakuuk­sia vaatia.

Vakuuk­sien vaa­timis­es­ta on main­in­ta hal­li­tu­so­hjel­mas­sa. On selvää, että hal­li­tu­so­hjel­maa muute­taan vain siinä järjestyk­sessä, mis­sä hal­li­tu­so­hjel­maa muute­taan. Mut­ta ei hal­li­tu­so­hjel­ma voi olla sel­l­ainen tabu, että siihen kuu­lu­via asioi­ta ei voisi edes puheen tasol­la kyseenalais­taa. Jat­ka lukemista “Saako europoli­ti­ikas­ta keskustella?”

Maapallon kestokyky, työllisyys ja hyvinvointi

(Kir­joi­tus on julka­istu Hesaris­sa vieraskynä-pal­stal­la. Tästä tek­stistä puut­tuvat toim­i­tuk­sen tekemät muutokset. )

Maa­pal­lon kestokykyä, talout­ta, työtä, hyv­in­voin­tia ja sosi­aal­i­tur­vaa koske­vat tavoit­teet ovat pahasti sol­mus­sa. Maa­pal­lo ei kestä jatku­vaa talouskasvua. Val­tion­talous taas ei kestä kasvun pysähtymistä. Työn­tekoa kan­nat­taisi oikeas­t­aan vähen­tää, kos­ka talouskasvu ei teol­lisu­us­mais­sa tee enää ihmis­ten elämästä parem­paa, mut­ta lisään­tyvä vapaa-aika tek­isi, mut­ta kuka sil­loin mak­saa verot? Rak­en­teelli­nen työt­tömyys kalvaa yhteiskun­nal­lista hyv­in­voin­tia ja uhkaa julkisen talouden tasapainoa.

Tim Jack­son osoit­taa kir­jas­saan Hyv­in­voin­tia ilman kasvua vääjäämät­tömästi, ettei luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­seen perus­tu­va talouskasvu voi eikä tule jatku­maan nykyisel­lään. Jos maail­man kaik­ki seit­semän mil­jar­dia asukas­ta eläi­sivät kuin amerikkalaiset, mon­et vält­tämät­tömät luon­non­va­rat kävi­sivät vähi­in muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä eikä tuhoisan ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tämisek­si olisi tehtävis­sä mitään. Paine maa­pal­lon kestävyyt­tä kohtaan kas­vaa, kun Aasian väkirikkaat maat saavut­ta­vat teol­lisu­us­maid­en kulu­tus­ta­son. Tilanne vain vaikeu­tuu, jos teol­lisu­us­maid­en elin­ta­so yrit­tää juos­ta edel­lä karku­un. Mon­et ennus­ta­vat, että talouskasvu tulee tör­määmään met­al­lien ja öljyn hin­nan raju­un kasvu­un. Jat­ka lukemista “Maa­pal­lon kestokyky, työl­lisyys ja hyvinvointi”

Huippukokous teki oikeita linjanvetoja

Oppo­si­tio voi olla oike­as­sa siinä, että päämin­is­teri Katainen on suos­tunut EU-huip­pukok­ouk­ses­sa sel­l­aiseen, mihin eduskun­ta ei ollut antanut lupaa, mut­ta minus­ta päätök­set oli­vat hyviä, siltä osin kuin niistä saa selvää. Sen sijaan, että kiis­teltäisi­in, kuka saa ajaa tuhoon ensim­mäisessä luokas­sa ja kuka joutuu tekemään matkan kol­man­nen luokan härkä­vaunus­sa, on edes vähän kiin­nitet­ty huomio­ta siihen, miten tuho voitaisi­in välttää.

Olen sanonut aiem­minkin, että Espan­jan pankkien pelas­tamisek­si annet­ta­va tuki tulisi antaa osakkei­ta vas­taan suo­raan pankeille, eikä kier­rät­tää sitä val­tion kaut­ta, kos­ka EVM:n tuki Espan­jalle myrkyt­täisi Espan­jan yksi­tyiset luo­tot ja kaataisi lop­ul­ta koko Espan­jan val­tion velan EVM:n vas­tu­ulle. Jat­ka lukemista “Huip­pukok­ous teki oikei­ta linjanvetoja”

Kokoomusnuoret Viroon

Kokoomus­nuoret ovat avan­neet kam­pan­jan, jol­la he kehot­ta­vat suo­ma­laisia yrit­täjiä jät­tämään Suomen ja siirtämään yri­tyk­sen­sä Viroon. Onko ken­ties esiku­vana Ital­ian eron­nut päämin­is­teri Berlus­coni, joka piti tyh­minä niitä kansalaisia, jot­ka mak­sa­vat sän­til­lis­es­ti veron­sa? Kam­pan­jan viral­lise­na tavoit­teena on veroparati­i­seil­la uhkaa­mal­la pain­os­taa pois­ta­maan yhteisövero Suomes­ta kokon­aan. Jat­ka lukemista “Kokoomus­nuoret Viroon”

Kirja tuli painosta

Kir­jani Vihreä poli­ti­ik­ka on lop­ul­ta tul­lut pain­os­ta. Viralli­nen julk­ist­a­mi­nen on Osmon päivänä 11.5., jol­loin aamu­virkku­jen ilok­si olen keskustele­mas­sa kir­jas­tani YLE1:n Aamu-TV:ssa kel­lo 06:48.

 

Kir­ja on tilat­tavis­sa oikean palkin ban­ner­ista kus­tan­ta­jan verkkokau­pas­ta. Kood­is­anal­la ”vihreä” saa kir­jan tar­joush­in­taan 27,50€, muu­toin 28,50€. Koo­di tulee ostosko­ris­sa kohtaan “kuponkikoo­di”.

Omis­tuskir­joi­tus­ta halavia varten tulen lait­ta­maan kir­jan myyn­ti­in van­haan tapaan myös tälle blogille, kun­han palaan koti­maa­han ensi maanan­taina alka­val­ta hallinto­valiokun­nan Yhdys­val­tain matkalta. Jat­ka lukemista “Kir­ja tuli painosta”

Kattavaan arvonlisäveroon

Olen tul­lut pikkuhil­jaa sille kan­nalle, että arvon­lisävero tulisi kehit­tää kaiken kulu­tuk­sen kat­tavak­si veroksi. Eri­laisil­la verokan­noil­la ja arvon­lisäverot­to­muudel­la ollaan tukev­inaan hyviä asioi­ta, mut­ta tuki val­uu pahasti ohi kohteen. Jos halu­taan tukea hyviä asioi­ta, kan­nat­taa tukea niitä suo­raan. Köy­hiä tue­taan parhait­en tuloveron ja tulon­si­ir­to­jen puolel­la, ei arvaile­mal­la, mihinkä köy­hä rahansa käyt­tää. En ymmär­rä, mik­si vir­voitusjuo­mia ja makeisia nyt esimerkik­si pitää tukea alem­mal­la arvon­lisäverol­la. Jat­ka lukemista “Kat­tavaan arvonlisäveroon”

Kuka maksaa Kreikan velat?

Jaakko Kian­derin mukaan Kreikalla ei ole mah­dol­lisu­ut­ta selvitä velka­o­hjel­mas­taan. Amerikkalaiset talousle­hdet eivät arvaile, suis­tuuko Kreik­ka mak­sukyvyt­tömyy­teen, vaan mil­loin se tapah­tuu. Tähänkin ske­naar­i­oon on siis varus­taudut­ta­va. Kuka mak­saa Kreikan velat ja mil­lainen lasku Suomelle koituu? En osaa olla tästä kovin huolis­sani. Huolis­saan kan­nat­taa olla Euroop­paa kohtaavas­ta lamas­ta, joka mak­saa meille kym­meniä mil­jarde­ja. Jat­ka lukemista “Kuka mak­saa Kreikan velat?”