Mistä kuntauudistuksessa olikaan kyse

Kun­ta­uu­dis­tus ja sen ohes­sa teh­tä­vä sote-uudis­tus ovat men­neet niin pahas­ti junt­tu­raan, että syy­tä pysäh­tyä poh­ti­maan, mik­si nii­tä tehdään.

Hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa kun­ta­uu­dis­tus­ta hah­mot­ta­nut työ­ryh­mä oli yksi­mie­li­nen sii­tä, että kun­ta­jaon ongel­mat kes­kit­ty­vät kas­va­vil­le kau­pun­ki­seu­duil­le, jois­sa kun­tien osaop­ti­moin­ti ja kil­pai­lu veron­mak­sa­jis­ta tuot­taa huo­noa jäl­keä ja kal­lii­ta vir­hei­tä. Kau­pun­ki­seu­duil­la kun­nat yleen­sä pys­ty­vät huo­leh­ti­maan pal­ve­luis­ta omin voi­min, joten pal­ve­lu­jen takia kun­ta­uu­dis­tus­ta ei kau­pun­ki­seu­duil­la teh­dä. Aika lais­kas­ti hal­li­tus­puo­luei­den polii­ti­kot ovat tätä pää­ky­sy­mys­tä pitä­neet esillä.

Syr­jäi­sel­lä maa­seu­dul­la ongel­mat ovat hupe­ne­vas­sa ja ikään­ty­väs­sä väes­tös­sä. Kun­tien kyky huo­leh­tia pal­ve­luis­ta sekä ennen kaik­kea rahoit­taa kal­lii­ta ja satun­nai­ses­ti vaih­te­le­via meno­ja on uhat­tu­na. Sik­si tar­vit­tai­siin leveäm­piä har­tioi­ta. Kir­joi­tin ennen edus­kun­ta­vaa­le­ja, että pie­net kun­nat voi­vat jat­kaa, jos niil­tä ote­taan ter­vey­den­huol­to pois. Edel­leen olen sitä miel­tä, että sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­toa lukuun otta­mat­ta ei ole estei­tä yllä­pi­tää pie­niä kun­tia, jos nii­den asuk­kaat ovat haluk­kai­ta täs­tä luk­suk­ses­ta mak­sa­maan. Joil­la­kin pie­nil­lä kun­nil­la on vai­keuk­sia yllä­pi­tää myös­kään kou­lua, kos­ka kun­nas­sa ei syn­ny lap­sia. Sosi­aa­li- ja ter­vey­den­hoi­to vie yli puo­let kun­tien bud­je­teis­ta, joten voi­daan aiheel­li­ses­ti kysyä, mitä ne teh­tä­vis­tään rii­su­tut kun­nat sit­ten enää teke­vät, jos lap­sia­kaan ei rii­tä kouluun.

Maa­seu­dun vähä­vä­kis­ten kun­tien yhdis­tä­mi­sel­lä ei ole kii­re. Jos jokin syr­jäi­nen kun­ta aikoo pär­jä­tä omil­laan, se ei ole muil­ta pois. Puut­tua tie­tys­ti pitää, jos jokin kun­ta ei sel­viä laki­mää­räi­sis­tä pal­ve­luis­taan. Kovin suu­ria sääs­tö­jä pien­ten kun­tien lak­kaut­ta­mi­ses­ta ei syn­ny. Voi olla, ettei syn­ny lain­kaan, kos­ka nyt nii­tä pide­tään yllä mel­kein tal­koo­hen­gel­lä. Kun­ta­lais­ten saa­mat pal­ve­lut ovat aika vaa­ti­mat­to­mia, mut­ta jos he itse sen hyväk­sy­vät, en ymmär­rä, mik­si mui­den pitäi­si sii­hen puuttua.

Kii­re on kau­pun­ki­seu­duil­la, kos­ka vara­kas­ta väkeä kes­kus­kau­pun­gis­ta imu­roi­vat kehys­kun­nat ovat ongel­ma koko alu­een tasa­pai­noi­sel­le kehi­tyk­sel­le. Täs­tä esi­mer­kik­si joh­tuu se, ettei­vät pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat pidä lupauk­si­aan sosi­aa­li­ses­ta asun­to­tuo­tan­nos­ta. Kau­pun­ke­ja raken­ne­taan mil­jar­deil­la euroil­la vuo­sit­tain. Nämä inves­toin­nit mene­vät huo­mat­ta­val­ta osal­taan vikaan tuot­taen huo­noa yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta ja toi­mi­mat­to­mia kaupunkeja.

Suur­ten kau­pun­ki­seu­tu­jen yhdis­tä­mi­nen yhdek­si kun­nak­si tuot­tai­si kovin iso­ja yksi­köi­tä, jois­sa kan­san vai­ku­tus­mah­dol­li­suu­ten­sa vaik­ka­pa lähi­puis­toon­sa jäi­si­vät etäi­sik­si. Sik­si tar­vi­taan suur­kun­nan sisäl­le lähi­de­mo­kra­ti­aa niin, että isot asiat pää­te­tään isois­sa yksi­köis­sä ja pie­net pie­nis­sä. Isoa yksik­köä voi­daan kut­sua kun­nak­si tai seu­tu­hal­lin­nok­si ja pien­tä yksik­köä vas­taa­vas­ti kun­nan osak­si (pitä­jä) tai kun­nak­si. Ihan sama, kun­han on kak­si tasoa. Yksin­ker­tai­sin­ta oli­si sää­tää kau­pun­ki­seu­tu­jen seu­tu­hal­lin­nos­ta lail­la, ja antaa mer­kit­tä­vä osa kun­tien nykyi­sis­tä teh­tä­vis­tä ja vero­tus koko­naan seutuhallinnolle.

Ter­vey­den­huol­to meni­si täl­le suur­kun­nal­le, joten läh­de­tään sii­tä, että meil­lä on tule­vai­suu­des­sa kau­pun­ki­seu­duil­la yhte­näi­nen ”kun­ta”, joka voi ottaa vas­tuul­leen kau­pun­ki­seu­dun ter­vey­den­huol­lon. Kut­su­taan sitä maa­kun­nan kes­kus­kau­pun­gik­si, joka voi siis olla joko kun­ta tai seutuhallinto.

Sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon uudis­tuk­ses­sa on kyse yhdis­tää perus­ter­vey­den­huol­to ja alue­sai­raa­la­ta­son eri­kois­sai­raan­hoi­to samaan orga­ni­saa­tioon, kos­ka nyt jyrk­kä raja kan­san­ter­veys­työn ja eri­kois­sai­raan­hoi­don välil­lä aiheut­taa pal­jon hait­taa ja har­mia. Yli­opis­tol­lis­ten sai­raa­loi­den hoi­toa edel­lyt­tä­vä vaa­ti­va eri­kois­sai­raan­hoi­to olkoon oma jut­tun­sa, johon ei muu­ten pal­jon tar­vit­tai­si polii­tik­ko­ja hää­rää­mään. Tätä var­ten on kek­sit­ty muo­di­kas ter­mi ERVA. Sopii hyvin ELY­jen ja AVIen jatkoksi.

Kes­kus­kau­pun­kien osal­ta asia on help­po. Ne hoi­ta­vat ter­vey­den­huol­lon koko­nai­suu­des­saan omas­sa orga­ni­saa­tios­saan sitä yli­opis­to­ta­sois­ta hoi­toa lukuu­not­ta­mat­ta. Pää­osa ongel­mas­ta on rat­kais­tu täl­lä, sil­lä kes­kus­kau­pun­geis­sa asuu enem­mis­tö suomalaisista.

Ne muut kun­nat voi­vat joko ostaa täl­tä maa­kun­tan­sa kes­kus­kau­pun­gil­ta koko ter­vey­den­huol­ton­sa tai vain eri­kois­sai­raan­hoi­don. Kun­ta voi niin halu­tes­saan jär­jes­tää ter­veys­kes­kuk­sen­sa niin kuin nyt­kin yksin tai naa­pu­rien kans­sa yhdes­sä. Sil­loin ne menet­tä­vät tavoi­tel­lun syner­giae­dun eri­kois­sai­raan­hoi­don ja perus­ter­vey­den­hoi­don välil­lä, mut­ta säi­lyt­tä­vät pää­tös­val­lan ter­veys­kes­kuk­siin­sa. Täs­tä työn­jaos­ta ei minus­ta pitäi­si sää­tää kovin tar­kas­ti, kos­ka tilan­ne vaih­te­lee niin pal­jon maan eri puolilla.

Sor­si­taan­ko maa­lais­kun­tia, jos ne jou­tu­vat osta­maan eri­kois­sai­raan­hoi­don kau­pun­geil­ta? Vaih­toeh­to­na on esi­tet­ty, että ter­vey­den­huol­to siir­re­tään koko­nai­suu­des­saan val­tiol­le. Tähän näh­den se maa­kun­nan kes­kus­kau­pun­ki on aika lähei­nen kump­pa­ni. Toi­nen esi­tet­ty vaih­toeh­to on, että ter­vey­den­hoi­to anne­taan maa­kun­nal­le. Kos­ka kes­kus­kau­pun­gil­la on joka tapauk­ses­sa sel­vä enem­mis­tö maa­kun­nas­sa, maa­kun­ta­vaih­toeh­to ei noin pää­tös­val­lan osal­ta eroa sii­tä, että sen toteut­taa se kes­kus­kau­pun­ki suo­raan. Kes­kus­kau­pun­ki­vaih­toeh­dos­sa on etu­na se, että se on saman kun­taor­ga­ni­saa­tion sisäl­lä kuin kun­nan muu­kin toi­min­ta ja sen hal­lin­to on sik­si yksinkertaista.

Jos maa­lais­kun­nat osta­vat ter­vey­den­huol­lon kes­kus­kau­pun­gil­ta, pal­jon­ko ne mak­sa­vat ja mistä?

Kah­ta peri­aa­tet­ta ei sai­si rikkoa:

1)    Se joka päät­tää menois­ta myös mak­saa ne, kos­ka kal­liik­si tulee, jos pää­see päät­tä­mään mui­den rahoista.

2)    Eri­kois­sai­raan­hoi­dol­la ja perus­ter­vey­den­huol­lol­la on olta­va sama mak­sa­ja, kos­ka muu­ten perus­ter­vey­den­huol­to kan­nat­taa hoi­taa huo­nos­ti ja siir­tää poti­laat eri­kois­sai­raan­hoi­toon sen toi­sen maksettavaksi.

Oli­si hyvä, että maa­lais­kun­nat mak­sai­si­vat kapi­taa­tion mukaan, siis kiin­teän sum­man suh­tees­sa väes­tön­sä mää­rään ja ikään, ja vakuu­tus­ma­te­maat­ti­nen vas­tuu satun­nais­vaih­te­lus­ta oli­si kes­kus­kau­pun­gil­la eikä pie­nel­lä kun­nal­la, joka voi jou­tua vai­keuk­siin yhden kal­liin poti­laan takia. Tämä toi­mii kui­ten­kin vain, jos ne osta­vat ter­vey­den­huol­lon koko­naan. Jos ne hoi­ta­vat ter­veys­kes­kuk­set itse, kapi­taa­tio­mal­li joh­tai­si sii­hen, että ter­veys­kes­kuk­sil­la ja eri­kois­sai­raan­hoi­dol­la oli­si tosia­sias­sa eri mak­sa­ja, ja se taas ei käy. Pie­nen kun­nan kan­nat­taa ostaa ter­vey­den­huol­to kokonaisuudessaan.

79 vastausta artikkeliin “Mistä kuntauudistuksessa olikaan kyse”

  1. Vaik­ka suur­ten kun­tayk­si­köi­den tehot­to­muu­teen on var­mas­ti mui­ta­kin syi­tä, niin Osmon manit­se­ma “…Se joka päät­tää menois­ta myös mak­saa ne, kos­ka kal­liik­si tulee, jos pää­see päät­tä­mään mui­den rahois­ta…” on var­mas­ti yksi kes­kei­siä. Suu­res­sa kun­nas­sa kato­aa luot­ta­mus­mie­hen ja äänes­tä­jän (eli mak­sa­van asiak­kaan) väli­nen yhteys. 

    Olen asu­nut sekä pie­nes­sä kun­nas­sa että suu­res­sa kun­nas­sa. Pie­nes­sä kun­nas­sa voi soit­taa aina tutul­le ja antaa välit­tö­män palaut­teen, jos raho­ja aio­taan tuh­la­ta. Suu­res­sa kun­nas­sa luot­ta­mus­mies voi käyt­tää rahaa ilman pel­koa palaut­tees­ta. Hän voi teh­dä kaik­kea kivaa välit­tä­mät­tä mitä se maksaa.

  2. > Kun­ta­lais­ten saa­mat pal­ve­lut ovat aika vaa­ti­mat­to­mia, mut­ta jos he itse sen hyväk­sy­vät, en ymmär­rä, mik­si mui­den pitäi­si sii­hen puuttua.

    Aivan. Muu­ta ei tar­vit­se taa­ta kuin sovi­tut perus­pal­ve­lut kai­kil­le. Muu­ta har­kin­nan mukaan (oop­pe­ra Hel­sin­kiin ja kan­sal­lis­puis­to syr­jä­seu­dul­le). Kan­sa­lai­set valit­se­vat sit­ten itse mis­sä asuvat.

    > vara­kas­ta väkeä kes­kus­kau­pun­gis­ta imu­roi­vat kehys­kun­nat ovat ongel­ma koko alu­een tasa­pai­noi­sel­le kehitykselle. 

    Eivät sen suu­rem­pi ongel­ma kuin vara­kas­ta väkeä imu­roi­va kes­kus­taa­ja­ma. Jos jär­jes­tel­mä antaa koh­tuu­ton­ta rahal­lis­ta etua joil­le­kin kun­nil­le (kes­kuk­sil­le tai kehys­kun­nil­le), oikea hoi­to­kei­no on kor­ja­ta epä­rei­lu­ja rahanjakoperiaatteita.

    > ettei­vät pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat pidä lupauk­si­aan sosi­aa­li­ses­ta asuntotuotannosta

    Val­tio voi halu­tes­saan aset­taa kun­nil­le tuol­lai­sia vel­voit­tei­ta ja val­voa nii­den toteutumista.

    > Ihan sama, kun­han on kak­si tasoa.

    Meil­lä­hän on jo. Kun­nat ja nii­den väli­nen yhteis­työ (val­tion orga­ni­soi­mien maa­kun­tien yms. lisäk­si). Pai­kal­lis­de­mo­kra­tia toi­mii nykyi­sin hyvin, juu­ri noi­den ihmis­tä lähel­lä ole­vien kun­tien kautta.

    > Kun­ta voi niin halu­tes­saan jär­jes­tää ter­veys­kes­kuk­sen­sa niin kuin nyt­kin yksin tai naa­pu­rien kans­sa yhdes­sä. Sil­loin ne menet­tä­vät tavoi­tel­lun syner­giae­dun eri­kois­sai­raan­hoi­don ja perus­ter­vey­den­hoi­don välillä

    Eipä tuos­sa mitään mer­kit­tä­viä syner­gioi­ta tai­da olla. Perus­ter­vey­den­hoi­to lähel­le kan­sa­lai­sia, ja eri­kois­sai­raan­hoi­to sin­ne, mis­sä asian­tun­te­mus on. Haja-asu­tusa­luei­den näkö­kul­mas­ta ne pitäi­si erot­taa toisistaan.

    > Sor­si­taan­ko maa­lais­kun­tia, jos ne jou­tu­vat osta­maan eri­kois­sai­raan­hoi­don kau­pun­geil­ta? Vaih­toeh­to­na on esi­tet­ty, että ter­vey­den­huol­to siir­re­tään koko­nai­suu­des­saan valtiolle.

    Ei sor­si­ta. Ne hank­ki­vat eri­kois­pal­ve­lun­sa muu­al­ta joka tapauk­ses­sa. Niil­le on peri­aat­tees­sa saman­te­ke­vää, onko toteut­ta­ja val­tio vai kaupunki.

    > 1) Se joka päät­tää menois­ta myös mak­saa ne, kos­ka kal­liik­si tulee, jos pää­see päät­tä­mään mui­den rahoista.

    Hyvä peri­aa­te. Yksi toteu­tus­ta­pa on sel­lai­nen, jos­sa yhteis­kun­ta hyväk­syy poti­laat eri­kois­sai­raan­hoi­toon ja mak­saa hyväk­syt­ty­jen poti­lai­den kulut.

    > 2) Eri­kois­sai­raan­hoi­dol­la ja perus­ter­vey­den­huol­lol­la on olta­va sama mak­sa­ja, kos­ka muu­ten perus­ter­vey­den­huol­to kan­nat­taa hoi­taa huo­nos­ti ja siir­tää poti­laat eri­kois­sai­raan­hoi­toon sen toi­sen maksettavaksi.

    Ei tar­vit­se olla sama mak­sa­ja, jos eri­kois­sai­raan­hoi­to mak­saa vain hyväk­sy­mien­sä poti­lai­den kulut.

    > Oli­si hyvä, että maa­lais­kun­nat mak­sai­si­vat kapi­taa­tion mukaan, siis kiin­teän sum­man suh­tees­sa väes­tön­sä mää­rään ja ikään, ja vakuu­tus­ma­te­maat­ti­nen vas­tuu satun­nais­vaih­te­lus­ta oli­si kes­kus­kau­pun­gil­la eikä pie­nel­lä kun­nal­la, joka voi jou­tua vai­keuk­siin yhden kal­liin poti­laan takia.

    Mie­les­tä­ni mal­li jos­sa elä­ke­läis­ve­toi­sen kun­nan (köy­hät) elä­ke­läi­set mak­sa­vat itse omat (suu­reh­kot) hoi­to­ku­lun­sa ei ole rei­lu. Kus­tan­ne­taan yhtei­ses­ti, kiitos.

    (Hal­li­tuk­sen kom­men­teis­sa vilah­te­le­vat usein “vah­va perus­kun­ta” ja “leveät har­tiat”, joi­den pel­kään ole­van myös pii­loil­mai­su sil­le, että jokai­sen (suur)kunnan halu­taan mak­sa­van kulun­sa itse.)

    Satun­nais­vaih­te­lun tasaa­mi­nen ei kuu­lu kes­kus­kau­pun­gil­le­kaan, vaan valtiolle.

  3. Mie­len­kiin­tois­ta oli­si tie­tää oikeas­ti miten ne raha­vir­rat mene­vät. Vil­li arvaus, elä­ke­läi­siä vili­se­vä pik­ku­kun­ta saa val­tio­no­suuk­sia ja sit­ten ne siir­re­tään joko “maa­kun­taan” tai “kes­kus­kau­pun­kiin” -> sama asia. Käsit­tääk­se­ni hom­ma toi­mii nyt sai­raan­hoi­to­pii­reit­täin, joka on jäl­leen ker­ran sama asia kuin kes­kus­kau­pun­ki. Mikään ei siis tule muut­tu­maan miten­kään. Pal­ve­lu­ja tuo­te­taan ja veron­mak­sa­jat mak­sa­vat palvelut.

    Läh­to­koh­dak­si tuli­si ottaa se että kun­nil­la ei ole rahaa (kaik­ki on veron­mak­sa­jien rahaa). Ja poh­tia mm. sitä että onko oikein ran­kais­ta pie­nes­sä kun­nas­sa asu­vaa veron­mak­sa­jaa isom­mal­la äyril­lä ihan vain sen takia että siel­lä asuu eläkeläisiä. 

    Tuo­hon val­tiol­li­seen ter­vey­den­huol­toon ote­tiin nyt kan­taa sil­lä että maa­kun­nan kes­kus­kau­pun­ki oli­si lähei­sem­pi kump­pa­ni. No, miten se demo­kra­tia sit­ten toi­mii maa­kun­nit­tain jos äänes­tä­mään pää­see vain val­ta­kun­nal­li­sis­sa ja kun­nal­li­sis­sa vaa­leis­sa? Niin, ei se toi­mi miten­kään. Ehkä kek­si­tään loma­ke 5rT3 jon­ka voi livaut­taa kes­kus­kau­pun­gin sai­raa­lan aulas­sa sijait­se­vaan palau­te­laa­tik­koon ja sii­nä se. 

    Uudis­tus kuu­los­taa sil­tä että sel­vi­tys­mie­hiä han­ki­taan vino pino, kon­sul­teil­le mak­se­taan jos­tain jotain ja sit­ten lop­pu­tu­le­ma on joku mys­ti­nen maa­kun­nal­li­nen hal­lin­to­him­me­li joka käyt­tää samo­ja tie­to­jär­jes­tel­miä kuin shp (sai­raan­hoi­to­pii­ri). Ja jos­sa on samat sai­raa­lat kuin shp:llä, sama hal­lin­to kuin shp:llä ja jos­sa on samat kun­nat kuin nykyi­sis­sä shp:eissä. Arvaan että näi­tä edis­tyk­sel­li­siä maa­kun­nal­li­sia viri­tel­miä tulee ole­maan 21 kap­pa­let­ta… Tie­to­jär­jes­tel­mäm­me eivät tai­da tai­pua muuhun.

    Mis­sä se uudis­tus pii­les­ke­lee, ja mik­si veron­mak­sa­jien raho­ja pitää vei­va­ta edes­ta­kai­sin kun­nil­le maa­kun­tiin kes­kus­kau­pun­kei­hin jne. Kun oli­si hel­poin­ta vain rahoit­taa suo­raan sai­raa­loi­ta ja arvaus­kes­kuk­sia. Lail­la tai ase­tuk­sel­la voi mää­ri­tel­lä mikä on riit­tä­vän iso väes­tö­kes­kit­ty­mä saa­maan oman val­tiol­li­sen ter­veys­a­se­man, mis­sä on väes­tö­mää­rät ja väli­mat­kat huo­mioi­den sai­raa­la jne.

  4. Juho Laa­tu:
    Aivan. Muu­ta ei tar­vit­se taa­ta kuin sovi­tut perus­pal­ve­lut kai­kil­le. Muu­ta har­kin­nan mukaan (oop­pe­ra Hel­sin­kiin ja kan­sal­lis­puis­to syr­jä­seu­dul­le). Kan­sa­lai­set valit­se­vat sit­ten itse mis­sä asuvat.

    Tämä näyt­tää nime­no­maan ole­van se “ongel­ma” mis­tä halu­taan pääs­tä eroon.

    Kun tie­tyis­sä kau­pun­geis­sa tie­tyt puo­lu­eet nime­no­maan koke­vat ne perus­pal­ve­lu­jen pääl­le tule­vat lisä­pal­ve­lut niin tär­keik­si ettei nii­tä sai­si olla tar­joa­mat­ta. Ja kau­pun­gin valit­se­mi­nen (kau­pun­kiin mis­sä näi­tä elin­tär­kei­tä lisä­pal­ve­lui­ta ei ole) on epä­rei­lua kilpailua.

  5. Osmo,
    olen jon­kin ver­ran eri miel­tä. Oikai­set lii­kaa mut­kia väit­täes­sä­si, että “Kos­ka kes­kus­kau­pun­gil­la on joka tapauk­ses­sa sel­vä enem­mis­tö maa­kun­nas­sa, maa­kun­ta­vaih­toeh­to ei noin pää­tös­val­lan osal­ta eroa sii­tä, että sen toteut­taa se kes­kus­kau­pun­ki suoraan.”

    Maa­kun­ta­mal­lin ja hah­mot­te­le­ma­si ns. vas­tuu­kun­ta­mal­lin välil­lä on suu­ri ero. Maa­kun­ta­mal­li on sel­keäm­pi ja sen kal­tai­sis­ta mal­leis­ta on myön­tei­siä esi­merk­ke­jä muu­al­ta Euroo­pas­ta, esi­mer­kik­si län­si­naa­pu­ris­ta. Maa­han ei pidä mie­les­tä­ni luo­da kah­den tason kun­tia tyy­liin “isän­tä­kun­nat” ja “torp­pa­ri­kun­nat”, vaan sel­keäs­ti ja joh­don­mu­kai­ses­ti kak­si­ta­soi­nen mal­li, jos­sa maa­kun­ta­hal­lin­to on kaik­kien kun­tien ylä­puo­lel­la. Tämä ehdot­ta­ma­si mal­li loi­si jat­ku­van vas­tak­kai­na­set­te­lun maa­kun­tien kes­kus­kau­pun­kien ja mui­den aluei­den välil­le, ja epäi­len, että sii­tä ei seu­raa hyvää kenellekään.

    Voit­ko joten­kin perus­tel­la, että miten tämä yllä esit­tä­mä­si mal­li oli­si parem­pi kuin Kes­kus­tan koti­kun­ta-maa­kun­ta­mal­li tai Ruot­sin mal­li (siis jäl­kim­mäi­nen muo­kat­tu­na siten että myös sosi­aa­li­toi­mes­ta vas­tai­si maa­kun­ta kuten Kes­kus­ta on esittänyt)?

    Pää­kau­pun­ki­seu­dun tar­pei­siin maa­kun­ta­mal­li voi­daan sovit­taa siten, että teh­dään Hel­sin­gis­tä ja tar­peel­li­ses­ta mää­räs­tä ympä­rys­kun­tia oma maa­kun­tan­sa, jol­le siir­re­tään kaik­ki ne teh­tä­vät, jot­ka nyt vaa­ti­si­vat kun­ta­ra­jat ylit­tä­vää yhteis­työ­tä ja hal­lin­toa pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Ainoas­taan siis Uudel­la­maal­la maa­kun­ta­ja­ko pitäi­si miet­tiä uusik­si ja muu­al­la maa­kun­nat voi­tai­siin muo­dos­taa pää­sään­töi­ses­ti nykyis­ten sai­raan­hoi­to­pii­rien alue­ra­jo­jen mukaisesti. 

    Teh­tä­vä­ja­ko maa­kun­tien ja lähi­kun­tien välil­lä voi­si vaih­del­la jon­kin ver­ran pai­kal­lis­ten tar­pei­den mukaan, mut­ta aina­kin sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­mi koko­nai­suu­des­saan siir­tyi­si maa­kun­nal­le sekä pää­sään­töi­ses­ti kaik­ki ne teh­tä­vät, joi­ta nyt hoi­de­taan kun­tayh­ty­mis­sä (kuten Kes­kus­ta on esit­tä­nyt). Kun­nil­le jää täs­tä huo­li­mat­ta pal­jon teh­tä­viä. Eivät ne kun­nat Ruot­sis­sa tai muis­sa­kaan Euroo­pan mais­sa ole tar­peet­to­mia. Ja ei kun­ta ole pel­käs­tään pal­ve­lu­jen tuot­ta­mis­ta var­ten, vaan sil­lä on mer­ki­tys­tä myös tämän esil­le nos­ta­ma­si tal­koo­hen­gen ylläpitäjänä.

    Maa­kun­ta­mal­lin lisäk­si tar­vit­tai­siin toki joi­ta­kin kun­ta­lii­tok­sia, esi­mer­kik­si Turun seu­dul­le. Mut­ta pidän erit­täin toden­nä­köi­se­nä, että näi­den kun­ta­lii­tos­ten teke­mi­nen hel­pot­tui­si sen jäl­keen, kun sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­mi ja mui­ta teh­tä­viä on siir­ret­ty maa­kun­nal­le. Esi­mer­kik­si Kau­niais­ten motii­vi säi­lyä itse­näi­se­nä vähe­ni­si huo­mat­ta­vas­ti, jos kau­niais­lai­set jou­tu­vat joka tapauk­ses­sa mak­sa­maan sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­men rahoit­ta­mi­ses­ta samal­la maa­kun­nal­li­sel­la vero­pro­sen­til­la kuin muut­kin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Ja toi­saal­ta, oli­si­ko sii­tä Kau­niais­ten itse­näi­syy­des­tä­kään enää muil­le pal­jon hait­taa, jos maa­kun­ta joka tapauk­ses­sa kerää heil­tä rahat ja asut­taa sin­ne­kin jon­kun sosi­aa­li­toi­men asiakkaan?

    1. En pys­ty miten­kään salaa­maan sitä, että olen vuo­sia ellei vuo­si­kym­me­niä pitä­nyt maa­kun­tait­se­hal­lin­toa kan­na­tet­ta­va­na asia­na. Ongel­ma täs­sä on se, ettei tätä kan­na­ta oikein kukaan muu. Jos­kus on osat­ta­va vali­ta toi­sek­si paras malli.
      Kes­kus­tas­sa­kin on epä­sel­vää, mitä mal­lia se kan­nat­taa. Vuo­si sit­ten puhut­tiin maa­kun­nis­ta, joi­den val­tuus­tot vali­taan suo­ril­la vaaleilla.Keväällä puhut­tiin monia­lai­ses­ta kun­tayh­ty­mäs­tä, mikä on aivan eri asia. Kun­tayh­ty­mät poik­kea­vat maa­kun­tait­se­hal­lin­nos­ta sii­nä, että demo­kra­tia on vain homeo­paat­tis­ta ja että kepu­lai­sil­la kun­nil­la on asu­kas­ta koh­den suu­rem­pi ääni­mää­rä kuin muil­la kun­nil­la. Nyt kun­tayh­ty­mäs­tä on pudo­tet­tu pois monia­lai­suus. Lop­pu­tu­lok­se­na on sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon anta­mi­nen sairaanhoitopiirille.

      Tätä­kin voi har­ki­ta, mut­ta sii­nä on kak­si huo­noa puolta.

      Maa­kun­nan kes­kus­kau­pun­ki mak­saa suu­rim­man osan menois­ta, mut­ta kau­pun­gin talous­hal­lin­to ei pää­se val­vo­maan rahan­käyt­töä eikä bud­je­tin val­mis­te­lua. Tämä on hep­poi­sen luot­ta­mus­hen­ki­lö­or­ga­ni­saa­tion varas­sa, eli lää­kä­ri­kun­nal­la on talous­au­to­no­mia. Tämä on tul­lut kal­liik­si sai­raan­hoi­to­pii­ris­sä ja kal­liik­si se tuli­si, jos jos sai­raan­hoi­to­pii­ril­le annet­tai­siin lisää tehtäviä.

      Kun­nal­lis­hal­lin­non ensim­mäi­nen luon­non­la­ki on, että yhteis­työ eril­lis­ten orga­ni­saa­tioi­den välil­lä on liki mah­do­ton­ta ja täy­sin mah­do­ton­ta se on, jos orga­ni­saa­tioil­le on eri omis­ta­ja­poh­ja. Ver­ra­tu­na isän­tä­kun­ta­mal­liin, kes­kus­kau­pun­gis­sa mene­te­tään mer­kit­tä­viä syner­gia­hyö­ty­jä. Kou­lu on kun­nal­lis­ta toi­min­taa, joten kou­lu­ter­vey­den­huol­lon on olta­va joko irral­laan kou­lus­ta tai ter­vey­den­huol­los­ta. Näi­tä esi­merk­ke­jä voi löy­tää loput­to­miin. Mer­kit­tä­vim­mät tule­vat kiin­teis­tö­jen käytöstä.

      Ruot­sin mal­lik­si tätä sai­raan­hoi­to­pii­ri­mal­lia ei oikein voi kut­sua, kos­ka Ruot­sis­sa maa­kun­nil­le on moni­puo­li­sia teh­tä­viä jouk­ko­lii­ken­tees­tä ja maan­käy­tös­tä alkaen Kaj val­tuus­to vali­taan suo­ril­la vaa­leil­la, jois­sa äänioi­keus on kai­kil­la yhtä suuri.

  6. Se nyt on useim­mil­le tul­lut sel­väk­si, että olo­suh­teet ja asu­kas­ti­hey­det eri puo­lil­la Suo­mea ovat eri­lai­sia. Isoi­hin maa­kun­ta­kes­kuk­siin ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­le pitäi­si syn­nyt­tää alas­päin muo­dos­tu­via hal­lin­to­him­me­lei­tä ja vähä­vä­ki­siin maa­kun­tiin ylös­päin raken­tu­via him­me­lei­tä. Pitää myös luo­da nimi­tyk­set, jot­ka eroa­vat Kepun mal­lis­ta. Kau­pun­gin­osa­de­mo­kra­tias­ta ei moni edes kyke­ne kes­kus­te­le­maan älyk­kääs­ti ja lakia pitäi­si sii­tä säädellä.

    Se ihme­tyt­tää, miten näil­le kes­kus­kau­pun­ki­aan vau­raam­mil­le ympä­rys­kun­nil­le saa­daan luo­tua ohjaus­pa­ko­te, jol­la pääs­tään halut­tuun raken­teen muu­tok­seen. Muu­ten käy täs­mäl­leen päin­vas­toin kuin tavoi­tel­laan. Kau­pun­ki­seu­tu­jen raken­ne ei muu­tu ja har­vaan asu­tuil­la seu­duil­la pakott… — anteek­si — talou­del­li­nen ohjaus teho­aa, vaik­kei mer­kit­tä­vää hyö­tyä ole mah­dol­lis­ta saada.

    Omal­la paik­ka­kun­nal­la­ni on kun­nan ja ter­veys­fir­man yhteis­yri­tys alka­nut pyö­rit­tää “alue­sai­raa­laa”. Sai­raan­hoi­to­pii­rin näi­vet­tä­mä paik­ka toi­mii nyt hyvin lää­kä­rei­tä riit­tää ja kevyt eri­kois­sai­raan­hoi­to on laa­jen­tu­nut. Vasem­mis­to ja kes­kus­kau­pun­git tie­tys­ti halua­vat teh­dä täs­sä sau­mas­sa vas­tais­kun näil­le kiro­tuil­le fir­moil­le, jot­ka onnis­tu­vat menes­ty­mään jopa pie­nem­mil­lä paikkakunnilla.

    Kun­ta­lii­tos­ten jäl­keen val­tuus­tois­sa kun­nan­os­a­puo­lu­eet kor­vaa osin perin­tei­set puo­lu­eet. Vähä­vä­ki­set reu­na-alu­eet häviä­vät väis­tä­mät­tä. Oma nah­ka kun ei ole pelis­sä har­kin­ta on kevyempää.

  7. Mika: Ja poh­tia mm. sitä että onko oikein ran­kais­ta pie­nes­sä kun­nas­sa asu­vaa veron­mak­sa­jaa isom­mal­la äyril­lä ihan vain sen takia että siel­lä asuu eläkeläisiä.

    Toi­sin­päin tuo menee, että onko oikein pal­ki­ta nii­tä kun­tia, jot­ka ovat hoi­ta­neet elin­kei­no­po­li­tiik­kan­sa hyvin? Esi­mer­kik­si jois­sa­kin kun­nis­sa on aika iso­ja kai­vok­sia, jois­ta on var­mas­ti pal­jon hait­taa pai­kal­li­sil­le. Onko nyt oikein, että kai­vok­sen tuo­mat työ­pai­kat näky­vät kysei­sis­sä kun­nas­sa mm. alhai­sem­pa­na vero­pro­sent­ti­na vai pitäi­si­kö niil­lä, jot­ka torp­paa­vat kaik­ki kehi­tys­hank­keet, olla ihan yhtä kivat olot? Entä jos kun­ta­lai­set pitä­vät teol­li­suusa­luet­ta niin ruma­na, ettei sem­moi­sia yksin­ker­tai­ses­ti perus­te­ta? Onko taas oikein, että täm­möi­sel­le kun­nal­le lapioi­daan rahaa samaan mal­liin kuin muillekin?

    Eli mikä oli­si se vaih­toeh­to? Jos kun­nat hoi­ta­vat asian­sa huo­nos­ti, oli­pa kyse ennal­taeh­käi­se­väs­tä van­hus­työs­tä tai sit­ten elin­kei­no­po­li­tii­kas­ta, niin kyl­lä sen pitää näkyä nime­no­maan omas­sa kuk­ka­ros­sa. Se on sit­ten eri asia, mikä mää­rä näky­mis­tä on lii­kaa ja lii­an vähän, mut­ta peri­aa­te ei voi olla sel­lai­nen, että elä­ke­läis­ten tai työl­lis­ten mää­rät eivät näkyi­si missään.

    Vas­ta-argu­ment­ti tähän on se Oden jos­kus väläyt­tä­mä elä­ke­läis­kun­ta-argu­ment­ti eli joku kun­ta voi­si spe­sia­li­soi­tua elä­ke­läis­ten kun­nak­si. Kos­ka elä­ke­läi­sil­lä on kum­min­kin äänioi­keus, niin en usko että tuol­lai­nen eri­kois­tu­mi­nen toi­mi­si kos­ka kysei­ses­sä kun­nas­sa oli­si var­maan aika kar­vais­ta, jos tar­vit­si­si mui­ta kuin elä­ke­läis­ten palveluita.

  8. Osmo on sel­väs­ti useim­pien mui­den polii­tik­ko­jen ylä­puo­lel­la sii­nä, että hän osaa kat­soa koko­nai­suuk­sia ja pys­tyy aset­ta­maan asiat omaan pai­noar­voon­sa. Pik­ku­kun­tien ongel­mat eivät todel­la­kaan ole kun­ta­uu­dis­tuk­sen tär­kein juttu.

    On hir­vit­tä­vää kuun­nel­la esi­mer­kik­si Katai­sen puhei­ta. Vii­mek­si tänä aamu­na hän pai­not­ti aamu­telk­ka­ris­sa tar­vet­ta muo­dos­taa pik­ku­kun­nis­ta vah­vo­ja kun­tia. Hän koros­ti huol­to­suh­teen mer­ki­tys­tä. Lap­sia ja ikäih­mi­siä ei kuu­lem­ma sai­si olla lii­kaa työi­käi­siin verrattuna.

    Mut­ta mitä väliä on sil­lä, mikä on kun­nan huol­to­suh­de tai onko kun­nal­la omia vero­tu­lo­ja kat­ta­maan kaik­ki menot? 

    Kun­nat saa­vat esi­mer­kik­si van­huk­sis­ta val­tio­no­suuk­sia. Niil­lä kate­taan suu­ri osa “köy­hien” kun­tien menois­ta. Ja var­maan tasaus­jär­jes­tel­mää tar­vi­taan jatkossakin.

    Oleel­lis­ta on se, että tuot­ta­vat­ko isot “vah­vat” kun­nat pal­ve­lut tehok­kaam­min kuin pie­net kunnat. 

    Kun miet­tii Katai­sen puhei­ta vähän­kin syväl­li­sem­min, niin niis­tä pal­jas­tuu hel­pos­ti hänen osaa­mi­sen­sa heik­ko taso. Mut­ta vali­tet­ta­vas­ti polii­tik­ko­jen char­mi on ään­ten­ka­las­te­lus­sa usein tär­keäm­pää kuin puhei­den todel­li­nen sisältö.

  9. Ode,
    kuin­ka kes­kus­kau­pun­ki­mal­li­si ottaa huo­mioon sen, että mer­kit­tä­vä osa eri­kois­sai­raan­hoi­dos­ta hoi­de­taan maa­kun­ta­kes­kus­ten ulko­puo­lel­la aluesairaaloissa?

    Alkai­si­ko Hel­sin­ki laa­jen­taa toi­min­taan­sa vaik­ka­pa Loh­jan tai Raa­se­po­rin sai­raa­loi­hin. Tai Tur­ku Saloon ja Uuteenkaupunkiin?
    Vai lak­kau­tet­tai­siin­ko mal­lis­sa­si alue­sai­raa­lat koko­naan ja eri­kois­sai­raan­hoi­toa sai­si vaan maakuntakeskuksesta?

    1. Minä en sido aja­tuk­sia­ni ole­viin maa­kun­tiin. Salo muo­dos­ta­koon oman vah­van kau­pun­kin­sa. samoin sekä Kot­ka että Kou­vo­la. Uudel­le­maal­le mah­tuu useita.

  10. Pal­jol­ti samaa mieltä!
    Osmo: “Sosi­aa­li- ja ter­vey­den­hoi­to vie yli puo­let kun­tien bud­je­teis­ta, joten voi­daan aiheel­li­ses­ti kysyä, mitä ne teh­tä­vis­tään rii­su­tut kun­nat sit­ten enää tekevät”.
    No, nehän har­ras­ta­vat sitä lähidemokratiaa.

    Maa­kun­ta­mal­lis­sa taas har­ras­te­taan byro­kra­ti­aa. Toi­min­to­jen kokoa­mi­nen vas­tuu­kun­ta­mal­lil­la taas vähen­tää sitä.

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    En pys­ty miten­kään salaa­maan sitä, että olen vuo­sia ellei vuo­si­kym­me­niä pitä­nyt maa­kun­tait­se­hal­lin­toa kan­na­tet­ta­va­na asia­na. Ongel­ma täs­sä on se, ettei tätä kan­na­ta oikein kukaan muu. 

    Tur­haan uusia taso­ja ei kan­na­ta muo­dos­taa. Demo­kraat­ti­sen hal­lin­non perus­ta­sot ovat edus­kun­ta ja kun­nan­val­tuus­to. Maa­kun­ta voi olla val­tion hal­lin­non alao­sas­to (on sitä nyt), oma demo­kraat­ti­nen väli­ta­son­sa tai kun­tien yhteis­työ­ta­so. Maa­kun­nil­la on oma his­to­rial­li­nen iden­ti­teet­tin­sä ja yhteen­kuu­lu­vai­suu­den­tun­teen­sa (mikä tukee itse­hal­lin­non aja­tus­ta), mut­ta en ole var­ma onko niil­lä niin pal­jon maa­kun­nal­lis­ta (val­tion tar­peis­ta poik­kea­vaa) teh­tä­vää, että uusi väli­ta­so kan­nat­tai­si perus­taa. Jos kun­nat halua­vat, ne voi­vat teh­dä yhteis­työ­tä maa­kun­nan tasol­la oma-aloitteisestikin.

    Kes­kus­tas­sa­kin on epä­sel­vää, mitä mal­lia se kannattaa.

    Aina. Nykyi­nen maa­kun­ta­mal­li näyt­tää vain vaa­li­tak­ti­sel­ta vaih­toeh­dol­ta hal­li­tuk­sen ehdotuksille.

    Kun­tayh­ty­mät poik­kea­vat maa­kun­tait­se­hal­lin­nos­ta sii­nä, että demo­kra­tia on vain homeopaattista

    Miten ihmees­sä homeo­paat­tis­ta? Minus­ta kun­tien oikeus hank­kia pal­ve­lui­ta halua­mas­taan suun­nas­ta on demo­kra­ti­aa vah­vim­mil­laan. Yksi argu­ment­ti kiin­tei­tä maa­kun­ta­ta­son rat­kai­su­ja vas­taan on se, että niil­lä kun­nat lukit­tai­siin yhteen pal­ve­lui­den toteut­ta­jaan ilman mah­do­li­suut­ta äänes­tää jaloil­laan. Demo­kra­tia siis häviäi­si täs­sä mie­les­sä. Maa­kun­ta­vaa­lit voi­si­vat pai­ka­ta hie­man, mut­ta käy­tän­nös­sä yksit­täis­ten kun­tien ääni huk­kui­si mas­saan. Kun­tien itse­hal­lin­to takaa siis parem­man pai­kal­lis­de­mo­kra­tian ja itse­hal­lin­non, ja aidon ter­veys­pal­ve­lu­jen­kin valvonnan.

    Maa­kun­nan kes­kus­kau­pun­ki mak­saa suu­rim­man osan menoista

    Ei kes­kus­kau­pun­kien vel­vol­li­suus ole mak­saa köy­hien naa­pu­rei­den­sa kulu­ja. Jos kulu­ja tai tulo­ja halu­taan tasa­ta, tasa­taan ne val­tion tasol­la. Köy­hien aluei­den pitä­mi­nen köy­hi­nä oli­si kohtuutonta.

    Kun­nal­lis­hal­lin­non ensim­mäi­nen luon­non­la­ki on, että yhteis­työ eril­lis­ten orga­ni­saa­tioi­den välil­lä on liki mah­do­ton­ta ja täy­sin mah­do­ton­ta se on, jos orga­ni­saa­tioil­le on eri omistajapohja.

    Näin sil­loin kun kiin­nos­tus­ta yhteis­työ­hön ei ole tai se on yksi­puo­lis­ta (kun­ten monis­sa asiois­sa Hel­sin­gin ja sen naa­pu­rei­den välil­lä). Ter­vey­den­hoi­dos­sa yhteis­työn tar­ve on ilmei­nen, ja (pie­net) kun­nat toi­mi­vat sik­si oma-aloit­tei­ses­ti­kin yhteis­työs­sä mui­den kanssa.

    1. Ymmär­tääk­se­ni kes­kus­ta kan­nat­taa ter­vey­den­huol­toon pak­ko­kun­tayh­ty­mää, johon kun­nan on pak­ko liittyä.
      Demo­kra­tia on homeo­paat­tis­ta, kos­ka seon kovin välil­lis­tä. Kan­sa valit­see kun­nan­val­tuus­tot, kun­nan­val­tuus­to­jen ryh­mät tai val­tuus­tos­sa ole­vat puo­lu­eet valit­se­vat neu­vot­te­li­jat ja jon­kin­lai­sen suh­mu­roin­nin perus­teel­la kun­tayh­ty­mää joh­ta­maan vali­taan hal­li­tus. Äänes­tä­jän tah­to on täs­sä välis­sä lai­men­tu­nut olemattomiin.
      Kes­kus­kau­pun­ki mak­saa suu­rim­man osan menois­ta, kos­ka siel­lä asuu suu­rin osa ihmisistä.

  12. Sylt­ty: Toi­sin­päin tuo menee, että onko oikein pal­ki­ta nii­tä kun­tia, jot­ka ovat hoi­ta­neet elin­kei­no­po­li­tiik­kan­sa hyvin? Esi­mer­kik­si jois­sa­kin kun­nis­sa on aika iso­ja kai­vok­sia, jois­ta on var­mas­ti pal­jon hait­taa pai­kal­li­sil­le. Onko nyt oikein, että kai­vok­sen tuo­mat työ­pai­kat näky­vät kysei­sis­sä kun­nas­sa mm. alhai­sem­pa­na vero­pro­sent­ti­na vai pitäi­si­kö niil­lä, jot­ka torp­paa­vat kaik­ki kehi­tys­hank­keet, olla ihan yhtä kivat olot? Entä jos kun­ta­lai­set pitä­vät teol­li­suusa­luet­ta niin ruma­na, ettei sem­moi­sia yksin­ker­tai­ses­ti perus­te­ta? Onko taas oikein, että täm­möi­sel­le kun­nal­le lapioi­daan rahaa samaan mal­liin kuin muillekin?

    Eli mikä oli­si se vaih­toeh­to? Jos kun­nat hoi­ta­vat asian­sa huo­nos­ti, oli­pa kyse ennal­taeh­käi­se­väs­tä van­hus­työs­tä tai sit­ten elin­kei­no­po­li­tii­kas­ta, niin kyl­lä sen pitää näkyä nime­no­maan omas­sa kuk­ka­ros­sa. Se on sit­ten eri asia, mikä mää­rä näky­mis­tä on lii­kaa ja lii­an vähän, mut­ta peri­aa­te ei voi olla sel­lai­nen, että elä­ke­läis­ten tai työl­lis­ten mää­rät eivät näkyi­si missään.

    Vas­ta-argu­ment­ti tähän on se Oden jos­kus väläyt­tä­mä elä­ke­läis­kun­ta-argu­ment­ti eli joku kun­ta voi­si spe­sia­li­soi­tua elä­ke­läis­ten kun­nak­si. Kos­ka elä­ke­läi­sil­lä on kum­min­kin äänioi­keus, niin en usko että tuol­lai­nen eri­kois­tu­mi­nen toi­mi­si kos­ka kysei­ses­sä kun­nas­sa oli­si var­maan aika kar­vais­ta, jos tar­vit­si­si mui­ta kuin elä­ke­läis­ten palveluita.

    Suo­mes­sa on sel­lai­nen sään­tö että elä­ke­läi­siä­kään ei oikein voi lopet­taa, van­he­ne­mi­nen on sel­lai­nen luon­non­la­ki. Vai pitäi­si­kö elä­ke­läis­ten muut­taa Hel­sin­kiin jäl­ki­kas­vun peräs­sä? Se oli­si rei­luin­ta, kos­ka muut­ta­neet­han mak­sa­vat kun­nal­lis­ve­ron Helsinkiin.

    Nykyi­nen jär­jes­te­ly tar­koit­taa tulon­siir­toa val­tion­ve­ro (valtionosuudet)>kunta>terveydenhuoltohimmeli.

    Kan­nat­ta­ma­ni val­tiol­li­nen ter­vey­den­huol­to pois­taa tuon väli­vai­heen, joten mis­sä näet sen kun­nil­le rahan lapioimisen?

    1. Kun­nat saa­vat ikäih­mi­sis­tä mel­ko ylen­palt­ti­ses­ti val­tio­no­suuk­sia. Län­si-Suo­mes­sa se on yli­kom­pen­soi­va, Itä-Suo­mes­sa ali­kom­pen­soin­ti. Ongel­ma on, miten kun­ta pys­tyy toi­mi­maan, jos medi­aa­ni-ikä ylit­tää 60 vuot­ta ja työi­käi­sis­tä kaik­ki tar­vit­tai­siin sote-palveluihin.

  13. Hyvä! Vii­mein­kin sel­keäs­ti kuntauudistuksesta.

    Vali­tet­ta­vas­ti kun­ta­vaa­leis­sa tul­laan valit­se­maan run­sain mitoin nar­sis­te­ja, joil­le seu­raa­van nel­jän vuo­den aika­na tär­kein agen­da on hei­dän itsen­sä uudel­leen­va­lin­ta ja oma valtuustopaikka.

  14. Kir­joi­tus on hyvä ja osoit­taa mik­si on jää­ty jumiin.

    Minä ehdot­tai­sin asi­aan aka­tee­mis­ta lähestymistä.

    Ote­taan mal­lia par­hais­ta käy­tän­nöis­tä maa­il­mas­sa ja sovel­le­taan par­hai­ten sopi­va Suomeen.

    Ter­vey­den­huol­los­sa on alku­pe­räi­nen mal­li Bri­teis­sä vuo­del­ta ‑48 ja toi­nen Ruot­sis­sa Bri­teis­tä kopioituna.

    Ter­vey­den­huol­lon osal­ta oli­si luon­te­vaa otta jom­pi­kum­pi näis­tä toi­mi­vis­ta mal­leis­ta käyttöön. 

    Muu­ta kun­nal­lis­hal­lin­toa en yhtä hyvin tun­ne, mut­ta var­mas­ti samaan tapaan voi­si teh­dä muil­le­kin osalueille.

    On kai sel­vät, että kaik­ki ovat sii­tä yksi­mie­li­siä ettei nykyi­seen tapaan voi enään jatkaa.

    Joten nyt yhteys yli­opis­to­jen asian­tun­ti­joi­hin sekä Suo­meen että ulko­mail­le. Hei­dän kans­saan ehdo­tus. Nyt on aika lopet­taa pik­ku­po­li­ti­koin­ti ja jarruttelu.

  15. Osmo,
    mie­les­tä­ni annat nyt kyl­lä vää­rän todis­tuk­sen Kes­kus­tan mal­lis­ta. Onhan se var­mas­ti muut­tu­nut aiko­jen saa­tos­sa, mut­ta kyl­lä vii­me aikoi­na on tul­lut var­sin sel­kei­tä ja joh­don­mu­kai­sia lin­jauk­sia, aina­kin ko. puo­lu­een enti­sel­tä kun­ta­mi­nis­te­ril­tä Töl­lil­tä ja nykyi­sel­tä puheen­joh­ta­jal­ta (esim. http://www.juhasipila.fi/blogi.html ja http://www.juhasipila.fi/45) .

    Minus­ta myös nämä väit­tee­si Kes­kus­tan mal­lin muut­tu­mi­ses­ta päi­vit­täin ovat pelk­kää poliit­tis­ta pro­pa­gan­daa. Mikä muu suu­ri puo­lue yli 15 % kan­na­tuk­sel­la on kun­ta-asiois­sa Kes­kus­taa yhtenäisempi? 

    Kor­jaan täs­sä yllä esit­tä­miä­si väit­tei­tä, jot­ka ovat mie­les­tä­ni virheellisiä:

    - Kes­kus­tan mal­li ei ole mikään moni­toi­mi­kun­tayh­ty­mä vaan maa­kun­tait­se­hal­lin­to pit­käl­le Ruot­sin mal­liin. Suo­ra lai­naus Sipi­län Vaih­toeh­to-kir­ja­ses­ta: “Maa­kun­nan pää­tök­sen­teos­ta vas­tai­si vaa­leil­la valit­tu val­tuus­to ja luottamushenkilöt.”

    - Kes­kus­tan mal­lis­ta ei ole pois­tet­tu monia­lai­suut­ta. Jäl­leen lai­naus em. kir­ja­ses­ta: “Maa­kun­nat hoi­tai­si­vat kus­tan­nuk­sil­taan ja vel­voit­teil­taan ras­kaim­mat pal­ve­lu­teh­tä­vät, nykyi­set maa­kun­tien teh­tä­vät sekä pää­osan kun­tayh­ty­mien ja yhteis­työ­elin­ten nykyi­sin hoi­ta­mis­ta teh­tä­vis­tä. Niil­le voi­tai­siin myös siir­tää teh­tä­viä val­tion kes­kus- ja
    alue­hal­lin­nos­ta sovel­tu­vin osin.”

    - Kes­kus­tan esit­tä­mät maa­kun­nat eivät oli­si hep­poi­sen luot­ta­mus­mie­sor­ga­ni­saa­tion varas­sa, vaan sin­ne voi­daan luo­da vah­va ja päte­vä hal­lin­to kuten Ruot­sis­sa on teh­ty. Samal­la kun­tiin vuo­sien saa­tos­sa ker­ty­nyt ras­kas ja teho­ton hal­lin­to pääs­tään suu­rel­ta osin pur­ka­maan ja maa­kun­ta­hal­lin­to voi­daan luo­da puh­taal­ta pöy­däl­tä, toi­sin kuin täs­sä sinun esit­tä­mäs­sä­si isäntäkuntamallissa.

    Osmo, minus­ta tämä hyök­käyk­se­si Kes­kus­tan mal­lia koh­taan näyt­tää vähän omi­tui­sel­ta. Kes­kus­ta esit­tää lähes samaa kuin sinä edel­lä kir­joit­ta­ma­si valos­sa pidät hyvä­nä. Esi­mer­kik­si Töl­li kir­joit­ti Kale­vas­sa pari viik­koa sit­ten pitä­vän­sä tuo­ta Ruot­sin mal­lia hyvä­nä läh­tö­koh­ta­na, mut­ta sinä kes­ki­tyt vain mol­laa­maan Kes­kus­tan mal­lia. Ja sen sijaan, että pyr­ki­sit etsi­mään Kes­kus­tas­ta saman­mie­li­syyt­tä ja tukea Vih­rei­den lin­jauk­sil­le, etsit Kes­kus­tas­ta juu­ri ne ihmi­set, joil­la on type­rim­mät ja asian­tun­te­mat­to­mim­mat mie­li­pi­teet, ja käy­tät hei­tä kep­pi­he­vo­si­na, vaik­ka heil­lä ei mitään kes­keis­tä roo­lia puo­lu­ees­sa oli­si­kaan. Samal­la käyt ikään kuin nega­tii­vis­ta mai­nos­kam­pan­jaa myös itse hyvä­nä pitä­mää­si mal­lia vas­taan, tyy­liin “vali­tet­ta­vas­ti täl­lä ei ole mer­ki­tys­tä kun ei tätä tue kukaan muu kuin minä”. Ei se ihme, että hal­li­tus ei ole edes vai­vau­tu­nut sel­vit­tä­mään Ruot­sin mal­lia. Kuu­los­taa juu­ri sil­tä kuin Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen edel­lä kom­men­tis­saan tote­aa “Pitää myös luo­da nimi­tyk­set, jot­ka eroa­vat Kepun mallista.” 

    Tätä­kö tämä suo­ma­lai­nen poli­tiik­ka on? Sen sijaan, että etsit­täi­siin yhtei­siä rat­kai­su­ja puo­luei­den kes­ken, kes­ki­ty­tään etsi­mään eroa­vai­suuk­sia, ettei vain vahin­gos­sa­kaan oltai­si mis­tään samaa miel­tä, eten­kään hal­li­tuk­sen ja oppo­si­tion välil­lä. Höl­mö­läis­ten hommaa.

    1. Jos tapa­ni Töl­li ja minut pan­tai­siin teke­mään mal­lia Suo­meen, meil­tä ei meni­si kuin kak­si tun­tia, ja val­mis­ta tuli­si. Tämän olem­me molem­mat toden­neet. Mut­ta kun kes­kus­te­len edus­kun­nas­sa mui­den kes­kus­ta­lais­ten kans­sa, heti muut­tuu vaikeammaksi,

  16. Kun­ta­uu­dis­tuk­sen tuli­si mie­les­tä­ni täh­dä­tä sii­hen että Hel­sin­gin ja pk-seu­dun osuuut­ta muun Suo­men meno­jen rahoit­ta­mi­sek­si vähe­ni­si. Ja sii­hen var­maan täh­tää­kin mut­ta sii­tä ei ker­ro­ta ääneen kos­ka se herät­täi­si närää nsiel­lä jos­sa ollaan saa­ma­puo­lel­la nyt. Liit­tä­mäl­lä pie­nem­piä ja köy­hem­piä kun­tia Sisä-Suo­men vah­voi­hin kau­pun­kei­hin saa­daan yhtä hyvät pal­ve­lut tuo­tet­tua kuin nyt kun “Hel­sin­ki maksaa”.

    Hel­sin­ki­läi­nen tai espoo­lai­nen tai van­taa­lai­nen joka äänes­tää ehdo­kas­ta joka henlk­keen ja vereen vas­tus­taa kun­ta­uu­dis­tus­ta aiheut­taa hal­laa vain itselleen.

  17. OS: “Sik­si tar­vi­taan suur­kun­nan sisäl­le lähi­de­mo­kra­ti­aa niin, että isot asiat pää­te­tään isois­sa yksi­köis­sä ja pie­net pie­nis­sä. Isoa yksik­köä voi­daan kut­sua kun­nak­si tai seu­tu­hal­lin­nok­si ja pien­tä yksik­köä vas­taa­vas­ti kun­nan osak­si (pitä­jä) tai kunnaksi.”

    Täs­sä on saman­lai­nen poten­ti­aa­li­nen ongel­ma kuin kau­pun­gin­osayh­dis­tys­ten ja joi­den­kin kun­tien koh­dal­la: riit­tää­kö joka paik­kaan tar­peek­si ehdok­kai­ta luot­ta­mus­teh­tä­viin, että äänes­tä­jät pää­se­vät kar­si­maan? Kos­ka äänes­tä­jät eivät aina kar­si hyvin (tar­koi­tan täl­lä pää­tök­sen­te­ko­ky­kyä, en pää­tös­ten laa­tua), oli­si val­tuus­ton toi­mi­vuu­den kan­nal­ta tär­ke­ää, että edus­ta­maan oli­si kun­non kil­pai­lua. Jos käy­tän­nös­sä kaik­ki ehdol­le aset­tu­neet kui­ten­kin vali­taan, tai — mikä pahem­paa — ehdok­kaat jou­du­taan valit­se­maan puo­li­vä­ki­sin, on tilan­ne hyvin, hyvin, huo­no. Nimim. koke­mus­ta on.

  18. OS: “Yli­opis­tol­lis­ten sai­raa­loi­den hoi­toa edel­lyt­tä­vä vaa­ti­va eri­kois­sai­raan­hoi­to olkoon oma jut­tun­sa, johon ei muu­ten pal­jon tar­vit­tai­si polii­tik­ko­ja hää­rää­mään. Tätä var­ten on kek­sit­ty muo­di­kas ter­mi ERVA. Sopii hyvin ELY­jen ja AVIen jatkoksi.”

    Entä­pä jos yhdis­täi­si erva-alu­eet, hovioi­keus­pii­rit, vaa­li­pii­rit (kyn­ny­son­gel­ma pois ker­ta­hei­tol­la) ja avi/ely:t uudek­si alueit­se­hal­lin­nok­si. Kun vähän jakai­si teh­tä­viä val­tion ja alu­een välil­lä, voi­si esi­mer­kik­si val­tion tulo­ve­ro­tuk­sen siir­tää alu­eel­le. Alu­eel­le valit­tai­siin alue­val­tuus­to omal­la vaa­lil­laan, kuten muu­al­la Euroo­pas­sa. Aluei­den koko­kin oli­si enem­män Euroop­pa­lais­ta tasoa väes­tön suh­teen (puo­li mil­joo­naa asu­kas­ta tai enemmän).

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä en sido aja­tuk­sia­ni ole­viin maa­kun­tiin. Salo muo­dos­ta­koon oman vah­van kau­pun­kin­sa. samoin seko Kot­ka että Kou­vo­la. Uudel­le­maal­le mah­tuu useita.

    Enhän minä­kään sido aja­tuk­sia­ni nykyi­siin rajoi­hin. Uuden­maan maa­kun­ta kan­nat­tai­si ehdot­to­mas­ti jakaa useam­paan osaan, mah­dol­li­ses­ti myös Kymi. Pää­sään­töi­ses­ti nykyi­set sai­raan­hoi­to­pii­ri­ra­jat oli­si­vat kui­ten­kin hyvät maa­kun­nal­li­sen itse­hal­lin­to­mal­lin alueik­si. Selos­tin tätä aiem­mas­sa kom­men­tis­sa­ni aiem­paan kir­joi­tuk­see­si: http://www.soininvaara.fi/2012/10/05/7552/

    Kes­kus­tan mal­lis­sa Salo voi aivan hyvin muo­dos­taa oman vah­van kau­pun­kin­sa. Sil­lä oli­si entis­tä­kin parem­mat edel­ly­tyk­set tähän, jos sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­men ja mui­den laa­jem­paa väes­tö­poh­jaa vaa­ti­vien pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mis- ja rahoit­ta­mis­vas­tuu siir­ret­täi­siin maa­kun­nal­li­sel­le tasolle.

    Kuin­ka Osmon mal­lis­sa Salol­ta onnis­tui­si perus­ter­vey­den­hoi­don ja alue­sai­raa­la­ta­son eri­kois­sai­raan­hoi­don jär­jes­tä­mi­nen? Riit­tä­vää väes­tö­poh­jaa eri­kois­sai­raan­hoi­toon ei oli­si, mut­ta vel­vol­li­suus jär­jes­tää ja rahoit­taa nämä pal­ve­lut asuk­kail­le jäi­si. Täl­lä taval­la­ko nii­tä “vah­vo­ja perus­kun­tia” luodaan?

    Hal­li­tuk­sen mal­lil­la ei perus- ja eri­kois­ta­son ter­vey­den­hoi­don yhdis­tä­mi­nen yhden alu­eel­li­sen orga­ni­saa­tion jär­jes­tä­mis- ja rahoi­tus­vas­tuun alle tule onnis­tu­maan maan­laa­jui­ses­ti. Epäi­len seu­rauk­se­na syn­ty­vän seka­via ja rii­tai­sia “hal­lin­to­him­me­lei­tä”, jot­ka vie­lä raken­ne­taan nykyis­ten tehot­to­mien kes­kus­kau­pun­kien hal­lin­to­ra­ken­tei­den päälle.

    Maa­kun­nal­li­ses­sa mal­lis­sa nime­no­maan toteu­tui­si­vat nämä Osmon kir­joi­tuk­sen lop­pu­puo­lel­la esi­te­tyt kak­si hyvää perus­pe­ri­aa­tet­ta. Jää erit­täin epä­sel­väk­si, että miten nämä perus­pe­ri­aat­teet saa­tai­siin toi­mi­vas­ti ja maan­laa­jui­ses­ti toteu­tet­tua isäntäkuntamallissa.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ymmär­tääk­se­ni kes­kus­ta kan­nat­taa ter­vey­den­huol­toon pak­ko­kun­tayh­ty­mää, johon kun­nan on pak­ko liit­tyä. demo­kra­tia on homeo­paat­tis­ta, kos­ka seon kovin välil­lis­tä. kan­sa valit­see kun­nan­val­tuus­tot, kun­nan­val­tuus­to­jen ryh­mät tai val­tuus­tos­sa ole­vat puo­lu­eet valit­se­vat neu­vot­te­li­jat ja jon­kin­lai­sen suh­mu­roin­nin perus­teel­la kun­tayh­ty­mää joh­ta­maan vali­taan hal­li­tus. äänes­tä­jän tah­to on täs­sä välis­sä lai­men­tu­nut olemattomiin.
    Kes­kus­kau­pun­ki mak­saa suu­rim­man osan menois­ta, kos­ka siel­lä asuu suu­rin osa ihmiisistä.

    Näh­däk­se­ni olet ymmär­tä­nyt vää­rin, joko tahat­to­mas­ti tai tarkoituksellisesti. 

    Maa­kun­nal­li­sen itse­hal­lin­non pää­tök­sen­teon täs­mäl­li­nen mal­li on ilmei­ses­ti Kes­kus­tal­la­kin vie­lä osin auki, mut­ta maa­kun­ta­päät­tä­jien valin­ta suo­ral­la vaa­lil­la Ruot­sin mal­lin mukai­ses­ti on vaih­toeh­to­jen jou­kos­sa, ja sil­le on käsit­tääk­se­ni kan­na­tus­ta Kes­kus­tan piirissä.

    Suo­ra lai­naus Sipi­län kirjoituksesta:
    “Yksi väi­te maa­kun­ta­mal­lia vas­taan on ollut hal­lin­to­him­me­lei­den kas­va­mi­nen. Se ei pidä paik­kaan­sa. Hal­lin­to keve­nee nyky­ti­laan ver­rat­tu­na. Toi­nen väi­te on ollut demo­kra­tia­va­je. Sekään ei pidä paik­kaan­sa. Kes­kus­tan vaih­toeh­dos­sa päät­tä­jät voi­daan vali­ta maa­kun­ta­val­tuus­toi­hin samois­sa vaa­leis­sa kuin kun­ta­päät­tä­jät­kin. Toi­nen vaih­toeh­to on vali­ta kun­nan­val­tuu­te­tuis­ta kun­nan edus­ta­jat maakuntahallintoon.”

    (läh­de http://www.juhasipila.fi/blogi/2012/10/05/50 )

    1. Nuo Kak­si. mal­lia, suo­rat vaa­lit ja välil­li­set vaa­lit kun­tayh­ty­mä­mal­lin mukaan ovat aivan eri asia. kun­tayh­ty­män kokouk­ses­sa kokoo­mus­joh­toi­nen kun­nan­hal­li­tus voi vel­voit­taa vasem­mis­to­liit­to­lai­sen edus­ta­jan äänes­tä­mään kun­nan kan­nan mukai­ses­ti. Vaa­leil­la valit­tu on vas­tuus­sa vain äänestäjilleen.
      Kun­tayh­ty­mä­mal­lis­sa usein ääni­mää­rät vaihtelevat.

  21. Ode:

    Kes­kus­kau­pun­kien osal­ta asia on help­po. Ne hoi­ta­vat ter­vey­den­huol­lon koko­nai­suu­des­saan omas­sa orga­ni­saa­tios­saan sitä yli­opis­to­ta­sois­ta hoi­toa lukuu­not­ta­mat­ta. Pää­osa ongel­mas­ta on rat­kais­tu täl­lä, sil­lä kes­kus­kau­pun­geis­sa asuu enem­mis­tö suo­ma­lai­sis­ta.

    Ei sen­tään, man­ner-Suo­men 19 maa­kun­ta­kes­kuk­sen yhteen­las­ket­tu väki­lu­ku on 2,17 miljoonaa.
    Jot­ta pääs­täi­siin enem­mis­töön pitää saa­da aikai­sek­si suur­ten kau­pun­kien (Hel­sin­ki, Tam­pe­re, Tur­ku) kun­ta­lii­tok­set, mut­ta se ei onnis­tu, kos­ka kaik­ki puo­lu­eet sano­vat “ei pakkoliitoksia”.

    1. pek­ka.
      Jos hal­li­tuk­sen kun­ta­uu­dis­tus toteu­tuu Kau­pun­ki­seu­duil­la, maa­kun­tien pää­kau­pun­geis­sa asuu. sel­väs­ti yli puo­let hel­sin­ki­läi­sis­tä. lisäk­si tuo­hon mal­liin kes­kus­kau­pun­geik­si tuli­si­vat myös esi­mer­kik­si Kouvola.

  22. Nyt on Ode jalos­ta­nut asian sel­lai­sek­si, joka on äly­käs, toteut­ta­mis­kel­poi­nen ja joka tuo myös syner­giae­tu­ja eli tehok­kuut­ta ja säästöjä:

    Kak­si tasoa:
    — Kun­ta, joka kerää myös VALTION tulo­ve­rot, kuten Ruot­sis­sa, ja
    — pitä­jä, joka toi­mii Ode:n esit­tä­mien teh­tä­vien hoitajana.

    Demo­kra­tia lisään­tyy, kun molem­mil­la tasoil­la käy­dään vaa­lit. Lisäk­si näen­näis­de­mo­kra­tia vähe­nee, kun ihmi­set voi­vat vai­kut­taa nii­hin asioi­hin, joi­hin on aidos­ti har­kin­ta­val­taa kun­ta- tai pitäjätasoilla.

    Tämä mal­li tehos­taa ja tuo syner­giae­tu­ja, kun val­tio­hal­lin­non alu­eel­li­sia toi­min­to­ja voi­daan yhdis­tää kun­ta­hal­lin­toon ja ‑orga­ni­saa­tioon.

    Itse olen ollut Oden nyt esit­tä­män mal­lin kan­nall­ta kai­ken aikaa. Tuo aar­ni- ja tun­dra-aluei­den jät­tä­mi­nen uusis­tuk­sen ulko­puo­lel­le on hyvä jut­tu. Jää­hän Ahve­na­maa­kin pois. 

    Oden mal­lin ongel­ma on sama kuin kaik­kien älyk­käi­den mal­lien ongel­ma, eli että miten se saa­daan seli­tet­tyä polii­ti­koil­le, joil­le 90 pro­sen­til­le käsi­tys­ky­ky riit­tää vain mekaa­ni­siin kun­ta­ra­ja­muu­tok­siin, eikä orga­ni­saa­tio­teo­reet­tis­ten ja raken­ten­teel­lis­ten muu­tos­ten hah­mot­ta­mi­seen. Ja kaik­ki mikä on outoa ja käsit­tä­mä­tön­tä koe­taan uhkak­si ja sil­lä voi­daan pelo­tel­la ja vil­li­tä kansanjoukkoja 🙂

  23. Ode:

    pekka.
    Jos hal­li­tuk­sen kun­ta­uu­dis­tus toteu­tuu Kau­pun­ki­seu­duil­la, maa­kun­tien pää­kau­pun­geis­sa asuu. sel­väs­ti yli puo­let hel­sin­ki­läi­sis­tä. lisäk­si tuo­hon mal­liin kes­kus­kau­pun­geik­si tuli­si­vat myös esi­mer­kik­si Kouvola.

    Selit­täi­sit­kö vie­lä miten hal­li­tuk­sen kau­pun­ki­seu­tu­jen kun­ta­uu­dis­tus voi­si onnis­tua ilman pak­ko­lii­tok­sia? Vai onko niin, että kun­han kun­ta­vaa­lit ovat ohi puo­lu­eet unoh­ta­vat “ei pak­ko­lii­tok­sia” lupauk­sen­sa. Täs­sä­kin taas dema­rei­den popu­lis­mi jyrää. Hehän aloit­ti­vat pak­ko­lii­tos­vas­tai­suu­den ja kokoo­muk­sen syyl­lis­tä­mi­sen pak­ko­hank­keis­ta (Vih­reät ovat muu­ten olleet asias­ta ihan hil­jaa ja jät­tä­neet Hen­na Virk­kusen yksin puo­lus­ta­maan kuntauudistusta).

    Kou­vo­la on muu­ten jo nyt oman maa­kun­tan­sa kes­kus­kau­pun­ki (joten se oli muka­na tuos­sa maa­kun­ta­kes­kus­ten 2,17 miljoonassa).

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    En pys­ty miten­kään salaa­maan sitä, että olen vuo­sia ellei vuo­si­kym­me­niä pitä­nyt maa­kun­tait­se­hal­lin­toa kan­na­tet­ta­va­na asia­na. Ongel­ma täs­sä on se, ettei tätä kan­na­ta oikein kukaan muu. 

    Nii. Mä kyl­lä kan­na­tan. Vähäs­tä on hyvä lähteä.

    Jos­kus on osat­ta­va vali­ta toi­sek­si paras malli.

    Ja jos sii­hen saa uju­te­tuk­si pii­le­vän mah­dol­li­suu­den paran­taa se par­haak­si mal­lik­si koke­muk­sien ker­ryt­tyä ja jär­jen voi­tet­tua, aina parempi.

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nuo Kak­si. mal­lia, suo­rat vaa­lit ja välil­li­set vaa­lit kun­tayh­ty­mä­mal­lin mukaan ovat aivan eri asia. 

    Niin­hän ne ovat­kin eri asia. Nime­no­maan toi­von, että Kes­kus­ta ottai­si vie­lä­kin sel­vem­min kan­taa suo­rien vaa­lien puo­les­ta, esi­mer­kik­si Ruot­sin maa­kun­nal­lis­ta vaa­li­pii­ri­mal­lia mukaillen. 

    Mut­ta Vih­reät tai muut puo­lu­eet eivät ole puhu­neet vas­taa­vas­ta maa­kun­nal­li­ses­ta itse­hal­lin­to­mal­lis­ta (tai yli­pään­sä 20–30 alu­een mal­lis­ta) sen­kään ver­taa kuin Kes­kus­ta. Osmos­ta nyt välil­lä saa puris­tet­tua jotain täl­le mal­lil­le myön­teis­tä näke­mys­tä, jos hän het­kek­si uskal­taa hiu­kan hel­lit­tää puo­lus­ta­mas­ta nyky­hal­li­tuk­sen kaik­kia toi­mia, mut­ta sii­hen­pä se mel­kein sit­ten jääkin.

  26. Kun tele­vi­sio-ohjel­ma Pris­mas­sa poh­dit­tiin, mitä pitäi­si lait­taa laa­tik­koon 500 vuo­dek­si odot­ta­maan tule­vien suku­pol­vien ihas­te­lua, niin Paa­vo Väy­ry­nen poh­dis­ke­li jos­ko sin­ne voi­si sujaut­taa nyky­ai­kai­sen kau­pun­gin. Paa­vo oli sitä miel­tä, että Yhdys­val­to­jen kes­kus­to­jen autioi­tu­mi­nen osoit­taa ettei nykyi­sen­kal­tai­sel­la kau­pun­gil­la ole sijaa tulevaisuudessa.

    Paa­vol­ta on men­nyt vain ihan ohi se, että USA:n kau­pun­git on nime­no­maan tapet­tu sal­li­mal­la yhdys­kun­ta­ra­ken­teen räjäh­tä­mi­nen, mis­tä nyt mak­se­taan kovaa hin­taa liik­ku­mi­seen eri tavoin kulu­vi­na ylen­mää­räi­si­nä kus­tan­nuk­si­na. Ja kai­kil­la on olta­va auto.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kun­nat saa­vat ikäih­mi­sis­tä mel­ko ylen­palt­ti­ses­ti val­tio­no­suuk­sia. Län­si-Suo­mes­sa se on yli­kom­pen­soi­va, Itä-Suo­mes­sa ali­kom­pen­soin­ti. Ongel­ma on, miten kun­ta pys­tyy toi­mi­maan, jos medi­aa­ni-ikä ylit­tää 60 vuot­ta ja työi­käi­sis­tä kaik­ki tar­vit­tai­siin sote-palveluihin. 

    Tilas­tot osoit­ta­vat, että kai­ken kokoi­set kun­nat kyke­ne­vät tuot­ta­maan perus­pal­ve­lut jok­seen­kin samaan hin­taan. Sik­si könt­tä­sum­ma­mal­li (kiin­teä sum­ma per tar­ve) toi­mi­si rei­lum­min ja tas­a­puo­li­sem­min kuin nykyi­nen val­tio­no­suus­mal­li. Ei noi­den könt­tä­sum­mien­kaan tar­peen arvioi­mi­nen täy­sin ongel­ma­ton­ta oli­si, mut­ta kui­ten­kin pal­jon suo­ra­vii­vai­sem­paa kuin nykyi­nen tyy­li, jos­sa hal­li­tus ruk­kaa val­tio­no­suuk­sien perus­tei­ta tuos­ta vain ilman sen kum­mem­pia reiluusharkintoja.

    En usko että sel­lai­sia kun­tia on, jot­ka eivät kyke­ni­si van­hus­val­tai­suu­ten­sa vuok­si toi­mi­maan. Vaik­ka 100% asuk­kais­ta oli­si elä­ke­läi­siä, riit­tää kun palk­kaa muu­ta­man kun­nan vir­ka­mie­hen ja hoi­to­hen­ki­lö­kun­taa naa­pu­ri­kun­nis­ta. Työ­voi­ma kyl­lä liik­kuu nyky­ään tar­peen ja rahan mukaan. Ei ongel­mia — vaik­ka hal­li­tus antaa­kin ymmär­tää, että jokut kun­nat oli­si­vat niin kel­vot­to­mia, ettei­vät kyke­ne pal­ve­lui­ta tuot­ta­maan. Heit­teil­le van­huk­sia ei kai ole mis­sään kun­nas­sa vie­lä jätet­ty, vaik­ka monis­sa isois­sa ja pie­nis­sä kun­nis­sa jono­tus voi­kin olla tuttua.

  28. Mit­kä ovat tähän asti pahim­mat vir­hein­ves­toin­nit pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, jot­ka joh­tu­vat osaop­ti­moin­nis­ta ja kil­pai­lus­ta veronmaksajista?

    1. Pahin vir­he on hajaan­tu­nut yhdys­kun­ta­ra­ken­ne, joka edel­lyt­tää noin kak­si ker­taa enem­män ener­gi­aa ihmis­ten lii­kut­ta­mi­seen pai­kas­ta toi­seen kuin euroop­pa­lai­sis­sa saman kokoi­sis­sa kau­pun­geis­sa. Tämä ei vie vain ben­saa. Se vie aikaa ja rahaa ja paljn asfal­tin alle hau­dat­tua maa­ta. Se tar­koit­taa, että kau­pun­gi­no­sien pal­ve­lu­ta­so on heik­ko eikä urbaa­ni pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta pys­ty kehit­ty­mään. Se joh­taa asu­mi­sen kal­leu­taan. Sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa ei syn­ny, kos­ka kun­nan ei kan­na­ta ottaa alu­eel­leen sai­rai­ta ja köyhiä.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Nuo Kak­si. mal­lia, suo­rat vaa­lit ja välil­li­set vaa­lit kun­tayh­ty­mä­mal­lin mukaan ovat aivan eri asia. kun­tayh­ty­män kokouk­ses­sa kokoo­mus­joh­toi­nen kun­nan­hal­li­tus voi vel­voit­taa vasem­mis­to­liit­to­lai­sen edus­ta­jan äänes­tä­mään kun­nan kan­nan mukai­ses­ti. Vaa­leil­la valit­tu on vas­tuus­sa vain äänestäjilleen.
    Kun­tayh­ty­mä­mal­lis­sa usein ääni­mää­rät vaihtelevat. 

    Kun­tayh­ty­mis­sä voi­si tar­peen mukaan olla joko yksi ääni per kun­ta tai yksi ääni per kun­nan asu­kas. Samoin äänes­tää voi­si joko kukin kun­ta yhte­näi­se­nä tai kukin kun­nan­val­tuu­tet­tu itsenäisesti.

    Suo­ris­sa alue­vaa­leis­sa voi­si pai­kat jakaa joko suh­teel­li­ses­ti eri osa­kas­kun­nil­le, tai sit­ten ilman vaa­li­pii­re­jä (tämä antaa toden­nä­köi­ses­ti kes­kus­taa­ja­mal­le hie­man yliedustusta).

    Kei­no­ja siis riit­tää. Demo­kra­tian tyy­lin voi toteut­taa eri­tyi­ses­ti kun­tayh­ty­mis­sä monel­la eri tavalla.

  30. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Nuo kak­si mal­lia, suo­rat vaa­lit ja välil­li­set vaa­lit kun­tayh­ty­mä­mal­lin mukaan, ovat aivan eri asia. 

    Aivan nii. Maa­kun­ta- tai seu­tu­val­tuus­ton kokoa­mi­nen kun­tien edus­ta­jis­ta – mis­tä aiem­min on puhut­tu – oli­si täy­sin äly­tön aja­tus, koska 

    [a] pien­ten kepu­lais­kun­tien asuk­kai­den ja ennen kaik­kea pien­ten kepu­lais­ten kun­ta­po­lii­tik­ko­jen suh­teel­li­nen edus­tus tuli­si suh­teet­to­mak­si – mut­ta tämä ei ole lähes­kään isoin ongel­ma; ja

    [b] kan­san­val­ta oli­si yhtä teo­reet­ti­nen höpö­hö­pö­jut­tu kuin pöhöt­ty­neis­sä kun­tayh­ty­mis­sä; ja 

    [c] var­mis­taak­seen uudel­leen­va­lin­tan­sa ja vält­tääk­sen lynk­kauk­sen tai hyl­käyk­sen koti­kul­mil­la jokai­sen edus­ta­jan täy­tyi­si kes­kit­tyä juu­ri saman­lai­seen pik­kusie­lui­seen ja umpi­sil­mäi­seen vän­kää­mi­seen kuin edes­men­nees­sä YTV:ssä oli – tämä on se todel­la tuhoi­nen juttu.

    Samas­ta syys­tä en osaa kan­nat­taa edes min­kään­lai­sia alu­eel­li­sia vaa­li­pii­re­jä maa­kun­ta-/seu­tu­val­tuus­ton vaa­lis­sa. Sil­loin­kin eteen­sä kat­so­van pyr­ky­rin pitäi­si kes­kit­tyä vetä­mään omil­le nur­kil­le päin myös ylei­sem­män edun ja jär­jen kus­tan­nuk­sel­la. Näin sil­loin­kin, vaik­ka mitään todel­lis­ta etu­ris­ti­rii­taa ei oli­si. Äänes­tä­jil­le näet voi­daan vähim­mäl­lä vai­val­la myy­dä mie­li­ku­vaa oman (maan­tie­teel­li­sen) osa-alu­een tin­ki­mät­tö­mäs­tä edunvalvojasta.

    Vaan pitää­hän kotikuntia/pitäjiä/seudunsyrjiä sil­ti puo­lus­taa. Kyl­lä kyl­lä, mut­ta pitä­jän­val­tuus­tot oli­si­vat arkis­ten asioi­den­sa hoi­don ohel­la tätä­kin var­ten. Isois­sa rii­dois­sa ehkä myös pitä­jien väliai­kai­set, vapaa­eh­toi­set ja laa­joi­hin neu­vot­te­lu­ryh­miin nojaa­vat liittoumat. 

    Pitä­jän­val­tuus­to­jen mah­dol­li­suus koh­tuul­li­ses­sa mää­rin jar­rut­taa ja tor­pa­ta jyräys­hank­kei­ta pitäi­si lais­sa mää­ri­tel­lä. Sanon tämän, jot­ta ei luul­tai­si pel­käs­tään jyrää­väk­si hel­sin­ki­läi­sek­si. Parem­pi lais­sa mää­ri­tel­ty koh­tuul­li­nen itse­puo­lus­tusoi­keus kui­ten­kin oli­si kuin kol­men mam­mu­tin ja muu­ta­man mar­sun eläi­mel­li­nen kis­san­hän­nän­ve­to aina­kin tääl­lä laa­jen­ne­tul­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Nämä kol­me mam­mut­tia muu­ten pitäi­si pilkkoa.

    Suo­rien, vaa­li­pii­rit­tö­mien maa­kun­ta-/seu­tu­vaa­lien tär­kein point­ti kui­ten­kin oli­si, että ei pel­käs­tään puo­lueil­la vaan yksit­täi­sil­lä ehdok­kail­la­kin oli­si mah­dol­li­suus kerä­tä kan­na­tus­taan koko laa­jal­ta alueelta.

    Miten muu­ten kol­mi­sil­mäi­nen inuiit­ti­su­kui­nen teo­so­fi­aa har­ras­ta­va undu­laat­tifriik­ki voi­si edes kuvi­tel­la pää­se­vän­sä päättäjäksi?

    Ja ennen kaik­kea: miten muu­ten kos­kaan voi­si kehit­tyä aidos­ti laa­ja­kat­sei­sia maakuntapäättäjiä?

    Vie­lä vaa­li­tek­nii­kas­ta: maa­kun­ta/­seu­tu- ja pitä­jän­vaa­lit voi­tai­siin jär­jes­tää yhdel­lä ker­taa. Tus­kin pal­jon­kaan lisä­ku­lu­ja. Ihmi­nen, lis­ta tai puo­lue voi­si olla tar­jol­la kum­mal­le­kin tasol­le, vaan ei oli­si pak­ko. Yksit­täis­ten ehdok­kai­den osal­ta se, joka tuli­si vali­tuk­si ylem­män tason val­tuus­toon, luo­vut­tai­si auto­maat­ti­ses­ti mah­dol­li­ses­ti myös saa­man­sa pitä­jän­val­tuus­to­pai­kan vara­hen­ki­löl­le. Val­taa hajau­tui­si, roo­li­ris­ti­rii­ta lai­men­tui­si, lää­hä­tys vähe­ni­si ja menet­te­ly oli­si selkeä.

  31. Hal­li­tuk­sen pitää saa­da luo­tua sel­lai­nen mal­li, jon­ka he pys­ty­vät myy­mään ympä­rys­kun­tien­sa pai­kal­lis­päät­tä­jil­le. Muu­ten jou­du­taan työn­tä­mään narua.

    Him­me­lis­sä on sen­tään sel­keä raken­ne. Jos uuteen Kun­ta- ja Sote ‑raken­tee­seen ede­tään eri­vauh­ti­ses­ti ja väliin saa­daan parit vaa­lit, niin toteu­tu­vaan seka­hy­bri­di­här­del­liin pitää saa­da nimeä­mis­a­pua Soi­nil­ta. Kai­ken­lais­ta pelaa­mis­ta tulee tapah­tu­maan. Tämän huo­maa kehys­kau­pun­kien kau­pun­gin­joh­ta­jis­ta. He mie­luum­min miel­lyt­tä­vät pai­kal­li­sia poli­ti­koi­jia, sen sijaan että pyr­ki­si­vät aktii­vi­ses­ti joh­ta­maan yhteenliittymiskehitystyötä.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos Kou­vo­la on muka­na maa­kun­ta­pää­kau­pun­ki­na, sil­loin Kot­ka puut­tuu siitä.

    Osmo,
    mitä sanoi­sit Ruot­sin mal­lin mukai­ses­ta maa­kun­nal­li­ses­ta itse­hal­lin­nos­ta seu­raa­val­la maa­kun­ta­jaol­la (maa­kun­nan kes­kus­kau­pun­ki mai­nit­tu suluissa):

    - Lap­pi (Rova­nie­mi)
    — Lou­nais-Lap­pi (Kemi-Tor­nio)
    — Kai­nuu (Kajaa­ni)
    — Poh­jois-Poh­jan­maa (Oulu)
    — Kes­ki-Poh­jan­maa (Kok­ko­la)
    — Poh­jan­maa (Vaa­sa)
    — Ete­lä-Poh­jan­maa (Sei­nä­jo­ki)
    — Kes­ki-Suo­mi (Jyväs­ky­lä)
    — Poh­jois-Savo (Kuo­pio)
    — Län­si-Savo (Mik­ke­li)
    — Itä-Savo (Savon­lin­na)
    — Poh­jois-Kar­ja­la (Joen­suu)
    — Ete­lä-Kar­ja­la (Lap­peen­ran­ta)
    — Sata­kun­ta (Pori)
    — Pir­kan­maa (Tam­pe­re)
    — Kan­ta-Häme (Hämeen­lin­na)
    — Päi­jät-Häme (Lah­ti)
    — Poh­jois-Kymen­laak­so (Kou­vo­la)
    — Ete­lä-Kymen­laak­so (Kot­ka)
    — Var­si­nais-Suo­mi (Tur­ku)
    — Län­si-Uusi­maa (Loh­ja)
    — Kes­ki-Uusi­maa (Hyvin­kää)
    — Itä-Uusi­maa (Por­voo)
    — Pää­kau­pun­ki­seu­tu (Hel­sin­ki)
    — Ahve­nan­maa (Maa­rian­ha­mi­na)

    Täs­sä lis­tauk­ses­sa on 25 aluet­ta, ja Suo­men 25:stä suu­rim­mas­ta kau­pun­gis­ta ainoas­taan Espoo, Van­taa, Nur­mi­jär­vi ja Jär­ven­pää eivät oli­si “maa­kun­ta­kes­kuk­sia” vaan nii­den sijaan tuli­si­vat Kou­vo­la, Kemi-Tor­nio, Savon­lin­na ja Maa­rian­ha­mi­na maan­tie­teel­li­sen tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suu­den ja toi­mi­vuu­den vuok­si (läh­de http://vrk.fi/default.aspx?docid=570&site=3&id=0).

    Alue­ja­ko vas­taa mel­ko tar­koin nykyis­tä sai­raan­hoi­to­pii­ri­ja­koa, ainoas­taan Uudel­la­maal­la ja Kymes­sä on poikkeuksia.

    Jos Itä-Savo alkaa käy­dä väki­mää­räl­tään lii­an pie­nek­si alue­sai­raa­la­ta­son eri­kois­sai­raan­hoi­don tar­joa­jak­si, niin Län­si-Savon ja Itä-Savon yhdis­tä­mi­nen Ete­lä-Savok­si voi­si ehkä tul­la kysy­myk­seen (ks. http://www.kunnat.net/fi/kunnat/sairaanhoitopiirit/asukasluvut/Sivut/default.aspx).

    Teh­tä­vien jaka­mi­nen maa­kun­tien ja lähi­kun­tien välil­lä voi­si tapah­tua pää­piir­teis­sään samoin kuin Ruot­sis­sa. Tosin ero­na Ruot­sin mal­liin sai­si olla aina­kin se, että myös sosi­aa­li­toi­mi kuu­lui­si koko­nai­suu­des­saan maa­kun­nan jär­jes­tä­mis- ja rahoi­tus­vas­tuun alle.

  33. Nuk­ku­Mat­ti: Nime­no­maan toi­von, että Kes­kus­ta ottai­si vie­lä­kin sel­vem­min kan­taa suo­rien vaa­lien puo­les­ta, esi­mer­kik­si Ruot­sin maa­kun­nal­lis­ta vaa­li­pii­ri­mal­lia mukaillen. 

    Niin mäkin.

    Mut­ta Vih­reät tai muut puo­lu­eet eivät ole puhu­neet vas­taa­vas­ta maa­kun­nal­li­ses­ta itse­hal­lin­to­mal­lis­ta (tai yli­pään­sä 20–30 alu­een mal­lis­ta) sen­kään ver­taa kuin Keskusta. — - -

    En intä vas­taan, mut­ta minul­la on se käsi­tys, että Hel­sin­gin, Espoon ja Van­taan vih­reil­lä on seu­dun (tai maa­kun­nan) kak­si­ta­soi­ses­ta, yhteis­ve­rol­li­ses­ta, suo­ra­vaa­li­ses­ta hal­lin­nos­ta – ja sii­hen liit­tyen myös nor­su­jen paloit­te­lus­ta – var­sin yhte­näi­nen näke­mys. Ihan kiva jos kai­kil­la olisi.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pahin vir­he on hajaan­tu­nut yhdys­kun­ta­ra­ken­ne, joka edel­lyt­tää noin kak­si ker­taa enem­män ener­gi­aa ihmis­ten lii­kut­ta­mi­seen pai­kas­ta toi­seen kuin euroop­pa­lai­sis­sa saman kokoi­sis­sa kau­pun­geis­sa. Tämä ei vie vain ben­saa. Se vie aikaa ja rahaa ja paljn asfal­tin alle hau­dat­tua maa­ta. Se tar­koit­taa, että kau­pun­gi­no­sien pal­ve­lu­ta­so on heik­ko eikä urbaa­ni pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta pys­ty kehit­ty­mään. Se joh­taa asu­mi­sen kal­leu­taan. Sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa ei syn­ny, kos­ka kun­nan ei kan­na­ta ottaa alu­eel­leen sai­rai­ta ja köyhiä.

    OK. Luki­sin täs­tä mie­lel­lä­ni lisää. Lukuvinkkejä?

  35. Vil­le Kom­si: Aivan nii. Maa­kun­ta- tai seu­tu­val­tuus­ton kokoa­mi­nen kun­tien edus­ta­jis­ta – mis­tä aiem­min on puhut­tu – oli­si täy­sin äly­tön ajatus

    Samas­ta syys­tä en osaa kan­nat­taa edes min­kään­lai­sia alu­eel­li­sia vaa­li­pii­re­jä maa­kun­ta-/seu­tu­val­tuus­ton vaa­lis­sa. Sil­loin­kin eteen­sä kat­so­van pyr­ky­rin pitäi­si kes­kit­tyä vetä­mään omil­le nur­kil­le päin myös ylei­sem­män edun ja jär­jen kus­tan­nuk­sel­la. Näin sil­loin­kin, vaik­ka mitään todel­lis­ta etu­ris­ti­rii­taa ei olisi. 

    Nos­tat esiin hyviä näkö­koh­tia. Mut­ta kuten itse­kin toteat, myös­kään vaa­li­pii­rit­tö­myys ei oli­si täy­sin ongel­ma­ton rat­kai­su, ja vaa­li­pii­rien puut­tu­mi­nen vaa­ti­si mui­ta kor­jaus­toi­mia. Tähän pitäi­si löy­tää joku har­kit­tu ja tasa­pai­noi­nen ratkaisu. 

    Ymmär­tääk­se­ni Ruot­sis­sa asia on kui­ten­kin onnis­tut­tu rat­kai­se­maan siten, että suu­ria epä­koh­tia ei ole (esim. kotiin päin vetä­mi­sen ja sys­tee­min roh­kai­se­man nurk­ka­kun­tai­suu­den tai suu­ren ääni­kyn­nyk­sen muo­dos­sa). Ehkä kan­nat­tai­si kat­soa sikä­läis­tä sys­tee­miä vie­lä yksi­tyis­koh­tai­sem­min ja miet­tiä voi­si­ko sel­lai­sen ottaa läh­tö­koh­dak­si ja kehit­tää edel­leen paremmaksi.

  36. Vil­le Kom­si: Niin mäkin.

    En intä vas­taan, mut­ta minul­la on se käsi­tys, että Hel­sin­gin, Espoon ja Van­taan vih­reil­lä on seu­dun (tai maa­kun­nan) kak­si­ta­soi­ses­ta, yhteis­ve­rol­li­ses­ta, suo­ra­vaa­li­ses­ta hal­lin­nos­ta – ja sii­hen liit­tyen myös nor­su­jen paloit­te­lus­ta – var­sin yhte­näi­nen näke­mys. Ihan kiva jos kai­kil­la olisi.

    Jaa, no mik­set­te ole vai­vau­tu­neet tar­joa­maan mal­lian­ne koko maa­han? Tar­vet­ta sel­lai­sel­le oli­si muuallakin.

  37. Nuk­ku­Mat­ti:

    Alue­ja­ko vas­taa mel­ko tar­koin nykyis­tä sai­raan­hoi­to­pii­ri­ja­koa, ainoas­taan Uudel­la­maal­la ja Kymes­sä on poikkeuksia.

    Mik­si ihmees­sä pilk­koi­sit Kymen­laak­son sai­raan­hoi­to­pii­rin (maan­tie­teel­li­ses­ti ja asu­kas­lu­vul­taan pie­ni alue)? Tulok­se­na oli­si kak­si uut­ta eri­kois­sai­raan­hoi­don kan­nal­ta lii­an pien­tä (alle 100000 asu­kas­ta) aluet­ta. Mui­ta mal­lis­sa­si ole­via lii­an pie­niä aluei­ta (Kemi-Tor­nio, Kai­nuu, Kes­ki-Poh­jan­maa, Savot) voi ehkä sen­tään puo­lus­taa maan­tie­teel­lä ja ole­mas­sa ole­vil­la sairaanhoitopiireillä).

  38. pek­ka:
    NukkuMatti:

    Mik­si ihmees­sä pilk­koi­sit Kymen­laak­son sai­raan­hoi­to­pii­rin (maan­tie­teel­li­ses­ti ja asu­kas­lu­vul­taan pie­ni alue)? Tulok­se­na oli­si kak­si uut­ta eri­kois­sai­raan­hoi­don kan­nal­ta lii­an pien­tä (alle 100000 asu­kas­ta) aluetta. 

    Jos 80000 asu­kas­ta on lii­an pie­ni eri­kois­sai­raan­hoi­toa­lu­eek­si, niin sit­ten on tosi­aan parem­pi olla pilkkomatta. 

    Tämä Osmon fik­saa­tio teh­dä Kou­vo­las­ta vah­va kau­pun­ki­kes­kus, jol­la oli­si oma eri­kois­sai­raan­hoi­to, hiu­kan ihme­tyt­tää minua­kin. Samoin hal­li­tuk­sen epä­rea­lis­ti­nen kuvi­tel­ma teh­dä sama vie­lä pie­nem­mil­le ja har­vem­min asu­tuil­le kaupungeille. 

    Eli mie­les­tä­ni tämä voi­si olla juu­ri ja juu­ri mah­dol­lis­ta Kou­vo­lan koh­dal­la, jos niin vält­tä­mät­tä halu­taan. Mut­ta itsel­lä­ni ei ole Kou­vo­lan suh­teen mitään eri­koi­sem­pia tavoit­tei­ta. Hekin var­maan oli­si­vat siel­lä onnel­li­sia, jos sai­si­vat siir­ret­tyä sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­men koko­nai­suu­des­saan maa­kun­nal­li­sel­le tasolle.

  39. pek­ka,
    olet var­maan huo­man­nut, että Osmon ja hal­li­tuk­sen mal­lis­sa alle tuon mai­nit­se­ma­si 100000 asuk­kaan rajan jäi­si toden­nä­köi­ses­ti lukui­sia nykyi­siä maa­kun­ta­kes­kuk­sia, yli puo­let edel­lä lis­taa­mis­ta­ni. Moni jäi­si alle tuon rajan jopa sii­nä­kin tapauk­ses­sa, että teh­täi­siin maa­kun­tien kokoi­sia kuntia.

    Tämä­hän täs­sä ihme­tyt­tää­kin, että miten Osmo­kin sor­tuu täl­lai­siin mie­li­ku­va­pu­hei­siin “vah­vois­ta perus­kun­nis­ta” tai “vah­vois­ta kau­pun­ki­kes­kuk­sis­ta”, jois­ta kui­ten­kin luku­mää­räl­tään val­tao­sa tuli­si ole­maan lii­an pie­niä edes alue­sai­raa­la­ta­son eri­kois­sai­raan­hoi­don järjestämisvastuuseen. 

    Onko nyt aivan vii­sas­ta lait­taa yli puo­let Suo­mes­ta pol­vil­leen ja rau­nioit­taa edes joten kuten toi­mi­va eri­kois­sai­raan­hoi­to­kin sen takia, että Turun, Tam­pe­reen ja Hel­sin­gin seu­dul­la saa­tai­siin kai­vat­tu­ja muu­tok­sia aikaan?

  40. Juho Laa­tu: Tilas­tot osoit­ta­vat, että kai­ken kokoi­set kun­nat kyke­ne­vät tuot­ta­maan perus­pal­ve­lut jok­seen­kin samaan hin­taan. Sik­si könt­tä­sum­ma­mal­li (kiin­teä sum­ma per tar­ve) toi­mi­si rei­lum­min ja tas­a­puo­li­sem­min kuin nykyi­nen valtionosuusmalli.
    ‘snip’

    Tilas­tot osoit­ta­vat, että kun­tien tuot­ta­mien pal­ve­lui­den hin­nois­sa on suu­ria, jopa 50% ero­ja — ja juu­ri sik­si könt­tä­sum­ma­mal­li oli­si tas­a­puo­li­sem­pi — tosin vapaa­eh­toi­sia pak­ko­lii­tok­sia tuli­si jon­kin verran.

  41. Asioi­den ja päät­tä­mi­sen kan­nat­taa olla sel­keä­tä. Nykyi­sin jokai­nen val­tion toi­mi­ja mää­rit­te­lee omat soti­las­lää­nin­sä ja vaa­li­pii­rin­sä, se aiheut­taa sotkua.

    Vii­si lää­niä on lii­an vähän vaa­li­pii­reik­si, polii­si­lai­tok­sik­si, pelus­tus­lai­tok­sik­si, ely:ksi ja ahv:ksi ja muuk­si alue­hal­lin­nok­si. 18 + Ahve­nan­maa on taas lii­kaa. Uusi­maa on taas muu­ten lii­an suu­ri yhdek­si kokonaisuudeksi.

    Jär­ke­vä lop­pu­tu­los lie­nee 10 lää­niä ja Ahve­nan­maa. Perin­tei­siä hei­mo­rii­to­ja jou­du­taan sel­vit­tä­mään, mut­ta aina­kin häly­tys­kes­kus­ten ja polii­si­lai­tos­ver­kos­ton kal­tai­sil­ta sekoi­luil­ta vältytään.

  42. Rai­mo K: Tilas­tot osoit­ta­vat, että kun­tien tuot­ta­mien pal­ve­lui­den hin­nois­sa on suu­ria, jopa 50% ero­ja – ja juu­ri sik­si könt­tä­sum­ma­mal­li oli­si tas­a­puo­li­sem­pi – tosin vapaa­eh­toi­sia pak­ko­lii­tok­sia tuli­si jon­kin verran. 

    Kun­nan koko ei kui­ten­kaan tai­da selit­tää ero­ja. Lapis­sa muis­taak­se­ni kulu­te­taan vähän enem­män rahaa (ok jos joh­tuu pit­kis­tä etäi­syy­kis­tä). Hel­sin­gis­sä tör­sä­tään ehkä sik­si, että rahaa on.

    Pak­ko­lii­tok­sia voi­si tul­la jos könt­tä­sum­man mitoi­tus oli­si ali­kant­tiin, tai jos eri­tyis­vai­keuk­siin ei sai­si mitään. Kenen ajat­te­lit jou­tu­van “vapaa­eh­tois­lii­tok­sen” kohteeksi?

  43. Rai­mo K:
    Tilas­tot osoit­ta­vat, että kun­tien tuot­ta­mien pal­ve­lui­den hin­nois­sa on suu­ria, jopa 50% ero­ja – ja juu­ri sik­si könt­tä­sum­ma­mal­li oli­si tas­a­puo­li­sem­pi – tosin vapaa­eh­toi­sia pak­ko­lii­tok­sia tuli­si jon­kin verran.

    Toi­saal­ta var­sin­kin pien­ten kun­tien koh­dal­la on myös kyse hyväs­tä tuu­ris­ta, eli että kal­lii­ta hoi­det­ta­via ei satu tulemaan.
    Kapi­taa­tio­pe­ri­aa­tet­ta vähän pidem­mäl­le vie­mäl­lä voi­tai­siin pää­tyä val­tiol­li­seen sai­raus­va­kuu­tuk­seen, joka kor­vai­sin hoi­don. Kan­sa­lai­sil­la oli­si sit­ten oikeus ostaa pal­ve­luse­te­lil­lä tms. pal­ve­lu mil­tä kun­nal­ta halua­vat. Jos jot­kut kun­nat eivät pys­tyi­si tuot­ta­maan pal­ve­lui­ta val­tion tarif­fi­hin­nal­la, nii­den pitäi­si joko lait­taa omia raho­jaan peliin tai luo­pua pal­ve­lui­den tuottamisesta.

  44. Nuk­ku­Mat­ti: Jaa, no mik­set­te ole vai­vau­tu­neet tar­joa­maan mal­lian­ne [= seu­dun tai maa­kun­nan kak­si­ta­soi­nen, yhteis­ve­rol­li­nen, suo­ra­vaa­li­nen hal­lin­to] koko maa­han? Tar­vet­ta sel­lai­sel­le oli­si muuallakin.

    Vas­taus mik­si-kysy­myk­seen saat­taa olla että puu­haa on kai­kil­la yli­mal­kaan niin per­ke­lees­ti. Mut­ta ihmet­te­len kyl­lä minäkin. 

    Oli­si erin­omai­sen suo­ta­vaa, että Pää­kau­pun­ki­seu­dun, Uuden­maan tai Ties­min­kä tule­val­la hal­lin­to­ra­ken­teel­la ja muun maan kuvioil­la oli­si edes jotain yhteis­tä. Jot­tei tar­vit­si­si tor­pa­ta hyviä yhteis­työ­aja­tuk­sia tai nujer­taa neu­von­ky­sy­jää sano­mal­la ettei me oikein tie­de­tä kuka tätä hoi­taa tuol­la. Tai jot­ta vähem­mäl­lä rutis­tuk­sel­la sai­si vähän enem­män rau­ta­lan­kaa vään­ne­tyk­si. Ja jopa jot­tei Hyrs­kyn­myrs­ky­län siir­to Neu­von­pi­toa­lu­ees­ta Yhteis­työ­alu­ee­seen vuon­na 2050 tys­säi­si sii­hen, että tuol­la puo­len kaik­ki on toi­vot­to­mas­ti yhteen­so­pi­ma­ton­ta ja käsittämätöntä.

    Pitää ehkä ryh­tyä vetä­mään jois­ta­kin hihois­ta. Aloi­te­taan Odes­ta. Kir­joi­ta lisää ja pot­ki paria minis­te­riä. Voin minä­kin yrittää.

    Suu­rin este jär­ke­vän aja­tuk­sen tiel­lä muun maan osal­ta saat­taa kyl­lä­kin olla, että se saat­tai­si osoit­taa osan jo puser­re­tuis­ta kun­ta­lii­tok­sis­ta tar­peet­to­mik­si. Pah.

  45. Suu­rin este jär­ke­vän aja­tuk­sen tiel­lä muun maan osal­ta saat­taa kyl­lä­kin olla, että se saat­tai­si osoit­taa osan jo puser­re­tuis­ta kun­ta­lii­tok­sis­ta tar­peet­to­mik­si. Pah”

    Näin var­mas­ti on. Mut­ta Paras-han­keen kei­no­te­kois­ten kun­ta­lii­tos­ten pur­ka­mi­nen sekin vain vähen­tää kus­tan­nuk­sia, kos­ka Paras-hank­keen mekaa­ni­set kun­ta­lii­tok­set vain lisä­si­vät kus­tan­nuk­sia — ja lisää­vät nii­tä koko ajan, eikä vain lii­tok­sen alku­vai­hees­sa, kuten on yri­tet­ty selittää.

    Paras han­ke oli kai­kil­la tavoi­en pie­leen men­nyt äärim­mäi­sen kal­lis pro­jek­ti. Sen takia nyt on pääl­lä äärim­mäi­nen varo­vai­suus- ja muutosvastarintavaihde.

    Oden esit­tä­mä mal­li kor­jaa Paras han­keen vir­heet, kun pitä­jät palau­te­taan kartalle.

  46. Vil­le: Jos jot­kut kun­nat eivät pys­tyi­si tuot­ta­maan pal­ve­lui­ta val­tion tarif­fi­hin­nal­la, nii­den pitäi­si joko lait­taa omia raho­jaan peliin tai luo­pua pal­ve­lui­den tuottamisesta. 

    Jos tarif­fi on jär­ke­vä, val­tio voi­si tar­jou­tua toteut­ta­maan pal­ve­lut kun­nal­le tuol­la hin­nal­la, jos kun­ta niin haluaa.

  47. Vil­le: Toi­saal­ta var­sin­kin pien­ten kun­tien koh­dal­la on myös kyse hyväs­tä tuu­ris­ta, eli että kal­lii­ta hoi­det­ta­via ei satu tulemaan.
    ‘snip’

    Mitä­hän kal­lii­ta hoi­det­ta­via esim. perus­kou­lus­sa mah­tai­si olla?
    Eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa on kal­lii­den hoi­to­jen tasaus.

  48. Jos kunn­nan medi­aa­ni-ikä on yli 60 vuot­ta ja kun­nan kaik­ki työi­käi­set tar­vit­tai­siin sote-pal­ve­lui­hin, niin kun­nas­ta­han tuli­si val­tio­no­suuk­sien varas­sa kehit­ty­vä kasvukunta.

    Sote-pal­ve­lu­jen kas­va­va tuot­ta­mi­nen avai­si työ­paik­ko­ja muu­al­ta tule­vil­le nuo­ril­le. Asun­to­ra­ken­ta­mi­nen viriäi­si ja kas­vu vetäi­si myös muu­ta pal­ve­lu­toi­min­taa kun­taan. Se puo­les­taan joh­tai­si medi­aa­ni-iän alenemiseen.

    Osa maa­seu­tu­kun­tien syr­jä­ky­lien asuk­kais­ta jou­tuu nykyi­sin muut­ta­maan pois kodeis­taan taa­ja­miin sen vuok­si, että syr­jä­ky­lil­le tar­jo­taan kun­nan koti­pal­ve­lua vain rajoi­te­tus­ti. Omais­ten olles­sa muu­al­la van­huk­sen kan­nal­ta on usein sama, muut­taa­ko hän oman kun­nan taa­ja­maan vai lähi­kau­pun­kiin kun­han pal­ve­lu vain pelaa.

    Kun­ta­koon kas­vat­ta­mi­nen epäi­le­mät­tä antaa näis­sä tilan­teis­sa jous­ta­vam­mat mah­dol­li­suu­det tar­jo­ta ikään­ty­neil­le vaih­toeh­to­ja ja pal­ve­lu­ja. Tämä myös pie­nen­tää kustannuksia.

    Ilmei­ses­ti osa pik­ku­kun­tien kun­nan­joh­ta­jis­ta on tajun­nut, mikä on hei­dän oma hen­ki­lö­koh­tai­nen etun­sa. He halua­vat joh­taa val­tio­no­suuk­sil­la kas­va­vaa itse­näis­tä pik­ku­kun­taa huo­li­mat­ta sii­tä, että isom­mis­sa koko­nai­suuk­sis­sa syn­tyi­si sel­vää sääs­töä. Ja voi­han pik­ku­kun­ta ulkois­taa sote-pal­ve­lut vaik­ka­pa Atten­dol­le luot­taen val­tion-osuuk­sis­ta tule­viin rahavirtoihin.

    1. On aika ymmär­ret­tä­vää tar­jo­ta koti­pal­ve­lu­ja rajoi­te­tus­ti, jos pii­pah­ta­mi­nen van­huk­sen koto­na edel­lyt­tää 40 kilo­met­riä ajoa.

  49. Sosi­aa­li- ja ter­vey­den­hoi­to vie yli puo­let kun­tien bud­je­teis­ta, joten voi­daan aiheel­li­ses­ti kysyä, mitä ne teh­tä­vis­tään rii­su­tut kun­nat sit­ten enää teke­vät, jos lap­sia­kaan ei rii­tä kouluun.“7

    Jos myös kou­lu­tus siir­re­tään val­tion hoi­det­ta­vak­si niin kun­ta­ra­ken­ne uudis­tuu luon­nol­lis­ta tie­tä eli näi­vet­tyy ja kuo­lee pois

    Jos yksi­tyi­set lää­kä­ri­fir­mat kyke­ne­vät toi­mi­maan koko val­ta­kunn­nan alu­eel­la, tun­tuu oudol­ta ettei yhteis­kun­ta voi toi­mia yhden orga­ni­saa­tion puit­teis­sa koko maassa.

    Nyt on hel­pom­pi saa­da tila­päis­tä ter­vey­den­hoi­toa ulko­mail­la kuin toi­sen kun­nan alueella.

  50. Sep­po S:
    He halua­vat joh­taa val­tio­no­suuk­sil­la kas­va­vaa itse­näis­tä pik­ku­kun­taa huo­li­mat­ta sii­tä, että isom­mis­sa koko­nai­suuk­sis­sa syn­tyi­si sel­vää säästöä. 

    Pait­si että suu­ri koko ei tuo sääs­tö­jä. Jos Kar­vian ja Kih­niön van­huk­set siir­ret­täi­siin Hel­sin­kiin, kulut kasvaisivat.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On aika ymmär­ret­tä­vää tar­jo­ta koti­pal­ve­lu­ja rajoi­te­tus­ti, jos pii­pah­ta­mi­nen van­huk­sen koto­na edel­lyt­tää 40 kilo­met­riä ajoa. 

    Koti­hoi­don tar­joa­mi­nen 40 km pää­hän voi hyvin olla edul­li­sem­pi rat­kai­su kuin kuin van­hus­ten sijoit­ta­mi­nen johon­kin laitokseen.

  52. Uusin kään­ne sote-asias­sa näyt­tää ole­van se, että Lähi­hoi­ta­ja­liit­to edel­lyt­tää, että van­hain­ko­tien­kin sii­voo­jil­ta edel­ly­te­tään 3 vuo­den kou­lu­tus­ta — tähän saak­ka tuo on kos­ke­nut vain sairaaloita.
    Sekoi­te­taan nyt ammat­tiyh­dis­tys­po­li­tiik­ka­kin tähän niin hyvä tulee 😉

  53. Sep­po S: He halua­vat joh­taa val­tio­no­suuk­sil­la kas­va­vaa itse­näis­tä pik­ku­kun­taa huo­li­mat­ta sii­tä, että isom­mis­sa koko­nai­suuk­sis­sa syn­tyi­si sel­vää säästöä.

    Sääs­töä ei syn­ny isom­mil­la hal­lin­to­ra­ken­teil­la. Sääs­töä syn­tyy ehkä sil­lä, että pal­ve­lu­pis­tei­tä sul­je­taan ja lope­te­taan toi­min­to­ja. Täl­löin kyse ei kui­ten­kaan ole vain kun­nan­joh­ta­jan halus­ta, vaan käy­tän­nös­sä koko kun­nan asuk­kai­den intresseistä.

    Kuten useas­ti todet­tu, pik­ku­kun­nat kyke­ne­vät tar­joa­maan pal­ve­lun­sa hal­vem­mal­la kuin suu­ret, ja kal­lein kai­kis­ta on Helsinki.

    Sur­ku­hu­pai­sal­ta näyt­tä­vät esi­mer­kik­si Salon seu­dun kun­ta­lii­tok­sen seuraukset…

  54. Kun­ta­uu­dis­tuk­ses­sa on myös kysy­mys ulkoistamisesta.
    Nyt ulkois­ta­mi­nen on lähin­nä räpel­tä­mis­tä, yhden­kään kun­nan ammat­ti­tai­to ei rii­tä pal­ve­lu­jen osta­mi­seen moni­kan­sal­li­sil­ta yrityksiltä.

    Eikä kun­tien nykyi­nen las­ken­ta­jär­jes­tel­mä tuo­ta kus­tan­nus­tie­toa oman tuo­tan­non kuluista,joten ulkois­ta­mis­pää­tök­set teh­dään joko panii­kis­sa oman orga­ni­saa­tion ajau­tues­sa umpi­sol­muun tai mitu-menetelmällä.

    Orga­ni­saa­tion madal­ta­mi­ses­ta­kaan ei ole ulkois­ta­mi­ses­sa kysy­mys, sil­lä eivät organ­saa­tio­ta­sot sil­lä vähene,että kak­si alin­ta tasoa ulkois­te­taan ja tui­jo­te­taan näitä,kaksi-kolme jää edel­leen kun­taan ja taso­jen mää­rä on entisellään.

    Niin­pä kun­ta on aina alta­vas­taa­ja ja jol­lei kun­ta suos­tu pal­ve­lun­tuot­ta­jan vaa­ti­muk­siin niin pää­dy­tään kulut­ta­viin ja kal­lii­siin oikeudenkäynteihin.

    Kun han­kin­ta hajau­te­taan 100–300 kun­taan niin mit­ta­kaa­vae­tu jää hyö­dyn­tä­mät­tä. Toi­saal­ta volyy­mei­hin pyri­tään niin,että yksit­täi­nen kun­ta voi ulkois­taa koko sosi­aa­li-ja ter­veys­sek­to­rin eli sijoit­taa kaik­ki munat samaan koriin.

    Sil­loin mene­te­tään kus­tan­nus­ten ver­tai­lu­poh­ja ja eri­tyi­se­ti oma tuo­tan­to vertailukohtana

    Ja taas kun­ta on tilan­tees­sa, jos­sa pal­ve­lun­tuot­ta­ja sane­lee pelisäännöt.Seurasin aikoi­naan säh­kö­lai­tos­ten kent­tä­tuo­tan­non ulkois­ta­mis­ta ja kaa­va oli selvä:Ensin teh­dään hou­kut­te­le­va tarjous,joka las­kee kuluja,mutta kun pari vuot­ta on kulu­nut ja hin­ta­tie­tous van­hen­tu­nut, alkaa hin­to­jen nos­ta­mis­kier­re ja pää­dy­tään entis­tä kor­keam­mal­le tasolle.

    Ja ulkois­ta­mi­ses­sa on pää­dyt­ty myös täy­sin jär­jet­tö­miin rat­kai­sui­hin, eri­tyi­ses­ti nuo­ret ja lap­set ovat heit­to­pus­sei­na, uushuutolaisina
    Eni­ten ulkois­tet­tu sek­to­ri kun on huos­taa­no­te­tut lapset.

    On var­sin mie­len­kiin­toi­nen kas­va­tus­ko­kei­lu kun las­ten isä ja äiti vaih­tu­vat joka kol­mas vuo­si kil­pai­lu­tuk­sen vuoksi.

    Ei ole ihme jos meil­lä on syr­jäy­ty­nei­tä nuoria.

    Ulkois­ta­mi­ses­ta saa­dan hyö­tyä, jos osta­ja on riit­tä­vän suu­ri ja ammat­ti­tai­toi­nen pal­ve­lun­tuot­ta­jaan näh­den ja tuo­tan­toa on hajau­tet­tu riit­tä­väs­ti, jot­ta on ver­tai­lu­tie­toa ja yksit­täi­nen epä­kel­po tuot­ta­ja voi­daan vaih­taa toi­min­nan jat­ku­vuu­den vaarantumatta.

    Tuo­tan­non hajaut­ta­mi­nen ja pal­ve­lu­tuot­ta­jien vaih­ta­mi­nen vähen­tää luon­nol­lis­ten kar­tel­lien syntyä

    Pitää miet­tiä myös mitä kan­nat­taa ulkoistaa:Kaikki bulk­ki, jon­ka laa­tua ja kus­tan­nuk­sia voi­daan val­voa tehok­kaas­ti, voi ulkois­taa helposti

    Tämä kaik­ki voi tapah­tua pie­nes­sä maaas­sa vain valtakunnallisesti

  55. Lii­an van­ha:
    Nyt ulkois­ta­mi­nen on lähin­nä räpel­tä­mis­tä, yhden­kään kun­nan ammat­ti­tai­to ei rii­tä pal­ve­lu­jen osta­mi­seen moni­kan­sal­li­sil­ta yrityksiltä.

    Niin tai pikem­min­kin nykyi­sil­lään se riit­tää osta­mi­seen _vain_ moni­kan­sal­li­sil­ta yrityksiltä. 

    Ei jak­se­ta, lai­te­taan ker­ral­la tar­jous­pyyn­töön koko kun­nan toi­min­ta X ja sit­ten ihme­tel­lään, mik­sei tul­lut kuin kak­si tar­jous­ta ja seu­raa­val­la ker­ral­la tulee enää yksi..

  56. Pek­ka Tai­pa­le:
    ‘snip’
    Sur­ku­hu­pai­sal­ta näyt­tä­vät esi­mer­kik­si Salon seu­dun kun­ta­lii­tok­sen seuraukset…

    Aivan! Sii­tä­hän se Nokian läh­tö var­maan aiheutui.

  57. Lii­an van­ha:
    Kun­ta­uu­dis­tuk­ses­sa on myös kysy­mys ulkoistamisesta.
    Nyt ulkois­ta­mi­nen on lähin­nä räpel­tä­mis­tä, yhden­kään kun­nan ammat­ti­tai­to ei rii­tä pal­ve­lu­jen osta­mi­seen moni­kan­sal­li­sil­ta yrityksiltä.
    ‘snip’

    Ei se nyt ihan ammat­ti­tai­dos­ta­kaan ole kysy­mys. Oste­taan sitä, mitä on kaupan.

    Käy­tän­tö on osoit­ta­nut, että iso yri­tys tuot­taa hoi­to- ja hoi­va­pal­ve­lut hal­vem­mal­la kuin kun­ta itse, mut­ta las­kut­taa kal­liim­min — ja lähet­tää ero­tuk­sen vero­pa­ra­tii­siin emoyhtiölle.

    Ja tätä Kokoo­mus kan­nat­taa, se on ideo­lo­gi­nen valinta.

  58. Rai­mo K: Aivan! Sii­tä­hän se Nokian läh­tö var­maan aiheutui.

    Tähän voi­si var­maan suh­tau­tua kuin savo­lai­nen vai­mon huk­ku­mi­seen: ei naarata.

    Salon kus­tan­nus­ta­so (esi­mer­kik­si vii­me vuon­na val­mis­tu­nut uusi kau­pun­gin­ta­lo, noin 14 mil­joo­naa euroa) on kyl­lä epäi­le­mät­tä mitoi­tet­tu Nokian hyvien aiko­jen mukaan.

  59. Rai­mo K: Ei se nyt ihan ammat­ti­tai­dos­ta­kaan ole kysy­mys. Oste­taan sitä, mitä on kaupan.

    Käy­tän­tö on osoit­ta­nut, että iso yri­tys tuot­taa hoi­to- ja hoi­va­pal­ve­lut hal­vem­mal­la kuin kun­ta itse, mut­ta las­kut­taa kal­liim­min – ja lähet­tää ero­tuk­sen vero­pa­ra­tii­siin emoyhtiölle.

    Ja tätä Kokoo­mus kan­nat­taa, se on ideo­lo­gi­nen valinta.

    Käy­tän­tö on osoit­ta­nut että hoi­va­pal­ve­lu­jen ostoon ollaan yhtä val­mii­ta dema­ri ja kepu-vetoi­sis­sa kun­nis­sa ja kau­pun­geis­sa. Onnek­si jär­jen käyt­töä löy­tyy muil­ta­kin kuin kokoomukselta.

  60. Ei se nyt ihan ammat­ti­tai­dos­ta­kaan ole kysy­mys. Oste­taan sitä, mitä on kaupan.”

    Iso yri­ty­sos­ta­ja ostaa mitä tar­vit­see, kulut­ta­ja ostaa mitä on kaupan.

  61. ant­ti: Käy­tän­tö on osoit­ta­nut että hoi­va­pal­ve­lu­jen ostoon ollaan yhtä val­mii­ta dema­ri ja kepu-vetoi­sis­sa kun­nis­sa ja kau­pun­geis­sa. Onnek­si jär­jen käyt­töä löy­tyy muil­ta­kin kuin kokoomukselta.

    Siis oste­taan hoi­to- ja hoi­va­pal­ve­lui­ta kal­liil­la isoil­ta moni­kan­sal­li­sil­ta yri­tyk­sil­tä — mitäs jär­jen käyt­töä sii­hen liit­tyy? Siis kunnissa?
    Kyl­lä se on ideo­lo­gi­nen, ei jär­jen valinta.

  62. Lii­an van­ha:
    Seu­ra­sin aikoi­naan säh­kö­lai­tos­ten kent­tä­tuo­tan­non ulkois­ta­mis­ta ja kaa­va oli selvä:Ensin teh­dään hou­kut­te­le­va tarjous,joka las­kee kuluja,mutta kun pari vuot­ta on kulu­nut ja hin­ta­tie­tous van­hen­tu­nut, alkaa hin­to­jen nos­ta­mis­kier­re ja pää­dy­tään entis­tä kor­keam­mal­le tasolle.

    Aika tum­pe­loi­ta ovat säh­kö­lai­tok­sil­la olleet, jos eivät ulkois­tuk­sil­la sääs­tä­neet. 90-luvul­la pää­kau­pun­ki­seu­dun huol­ta­moi­den kah­vi­lat oli­vat pit­kin päi­vää niin täyn­nä aikaa tap­pa­via säh­kö- ja puhe­lin­lai­tok­sen asen­ta­jia, ettei sekaan mei­nan­nut sopia. Me asiak­kaat nuo ajan­tap­pa­mi­set mak­soim­me säh­kö- ja puhe­lin­las­kuis­sam­me. Onnek­si sys­tee­mi on nyky­ään vähän terveempi.

  63. Uskon vah­vas­ti, että pitem­män pääl­le sosi­aa­li-ja ter­veys­pal­ve­lut kan­nat­taa tuot­taa nykyis­tä radi­kaa­lis­ti suu­rem­pi­na koko­nai­suuk­si­na. Suu­ruu­den eko­no­mia ja eri­tyi­ses­ti osaa­mi­sen eko­no­mia toi­mii. Suu­ret orga­ni­saa­tiot kyke­ne­vät kehit­tä­mään, toteut­ta­maan ja monis­ta­maan tehok­kai­ta uusia toi­min­ta­mal­le­ja ja niil­lä voi olla osaa­mis­ta myös ulkois­taa jär­ke­väs­ti ja hal­li­tus­ti. Atten­do­jen yms kil­pai­lu­ky­ky perus­tuu mm tähän osaa­mi­sen ekon­no­mi­aan. Jul­ki­sil­le sosi­aa­li- ja ter­vey­pal­ve­lui­den tuot­ta­jil­le pitää myös antaa mah­dol­li­suus kil­pai­lu­ky­kyi­seen pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­seen ja osaa­vaan jär­jes­tä­mi­seen. Sik­si kun­ta­lii­tok­sia on saa­ta­va aikaan vaik­ka pakol­la tai muu­ten luo­ta­va suu­ria vastuuyksiköitä.Työikäisen työ­voi­man mää­rä las­kee ja pal­ve­lu­jen tar­ve kas­vaa. Sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­sen tuot­ta­vuu­den paran­ta­mi­nen ( jul­ki­set + yksi­tyi­set tuottajat)on sik­si erit­täin tär­ke­ää. Muu­ten muu­hun, var­sin­kaan vien­ti­tu­lo­ja hank­ki­vaan toi­min­taan ei rii­tä resurs­se­ja, tai pal­ve­lui­ta on väis­tä­mät­tä lei­kat­ta­va ja kunnolla.

  64. Edus­kun­nan istun­toa kun seu­ra­si, niin toi­voi­si, että puhee­na ole­vat mal­lit perus­tui­si­vat muu­hun­kin kuin poliit­ti­seen puheeseen.

    Ter­vey­den­huol­lon toi­mi­mat­to­mat tie­to­jär­jes­tel­mät ker­to­vat mil­lais­ta jäl­keä syn­tyy, kun sys­tee­me­jä raken­ne­taan poliit­ti­ses­sa ohjauksessa.

    Ode:n täs­sä esit­tä­mä mal­lin ete­vyy­den voi osoit­taa orga­ni­si­aa­tio­teo­reet­ti­ses­ti ja toi­mi­vuut­ta voi­daa hel­pos­ti simu­loi­da käy­tet­tä­vis­sä ole­vil­la väes­tö- ja talousaineistoilla.

    Kaik­ki mal­lit pitäi­si koe­pon­nis­taa ja simu­loi­da joka kan­til­ta — myös kan­sa­lais­ten kan­nal­ta. Ver­tai­lus­sa Kun­ta-Pitä­jä — mal­li on objek­tii­vi­ses­ti ottaen paras mah­dol­li­nen. Muut mal­lit­han eivät itse asias­sa muu­ta mitään — vain mit­ta­kaa­vat muut­tu­vat. Niis­tä ei ole saa­ta­vis­sa muu­ta kuin lisäkustannuksia.

  65. Kun­ta­ve­ro ei nyky­ään enää ole tasa­ve­ro eikä progres­sii­vi­nen vero, vaan lähin­nä fik­tii­vi­nen vero.

    Kai­ken puli­vei­vauk­sen jäl­keen veron efek­tii­vi­nen taso on tyy­pil­li­ses­ti 70 pro­sent­tia, eli 20 pro­sen­tin kun­ta­ve­ros­ta jää kun­nal­le tyy­pil­li­ses­ti käteen 14 pro­sen­tin tasoi­set verotulot.

    Mitä miel­tä Ode ja muu seu­ra­kun­ta on sii­tä, että val­tion tulo­ve­ro ja kun­ta­ve­ro yhdis­tet­täi­siin ja sel­key­tet­täi­siin kunta/pitäjä ‑mal­lis­sa yhdek­si progres­sii­vi­sek­si kuntaveroksi.

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos tapa­ni Töl­li ja minut pan­tai­siin teke­mään mal­lia Suo­meen, meil­tä ei meni­si kuin kak­si tun­tia, ja val­mis­ta tuli­si. Tämän olem­me molem­mat toden­neet. Mut­ta kun kes­kus­te­len edus­kun­nas­sa mui­den kes­kus­ta­lais­ten kans­sa, heti muut­tuu vaikeammaksi,

    Ota Töl­li kai­na­loon ja mars­si Sipi­län pakeil­le. Sinul­la on sen jäl­keen piak­koin iso osa Kes­kus­taa taka­na­si. Ei pitäi­si olla niin vaikeata.

    1. Sinul­la on sen jäl­keen piak­koin iso osa Kes­kus­taa takanasi.

      Se oli­si­kin jo kuu­des­osa edus­kun­nas­ta. Asiois­ta pää­te­tään enemmistöllä.

  67. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Se oli­si­kin jo kuu­des­osa edus­kun­nas­ta. Asiois­ta pää­te­tään enemmistöllä.

    No, sit­ten aina­kin mui­den pitäi­si ottaa sii­hen kan­taa. Ken­ties Vih­rei­tä­kin kiin­nos­tai­si ja mik­sei muitakin.
    Vai onko taas niin, että Kokoo­mus vie ja muut viki­se­vät? Sitä ollaan jo kat­sel­tu ihan tar­peek­si. Ja tie­dät­kö mitä? Kokoo­mus­kin on vain rei­lu viidesosa.

    Ymmär­rän kyl­lä, että siel­lä Arka­dian­mäel­lä menee usein poli­ti­koin­ti ter­veen jär­jen edel­le. Sitä vaan kan­sa­lai­nen toi­voi­si, että ennen kuin val­taa taas vie­dään hänes­tä kau­em­mas, tut­kit­tai­siin vaka­vas­ti ja teh­täi­siin ihan oikeas­ti päte­vä ehdo­tus mah­dol­li­suu­des­ta siir­tää muu­al­le nii­tä nyt kun­nil­le säly­tet­ty­jä vel­voit­tei­ta, jois­sa nyky­ti­lan­ne ei toimi.

    Tämä kun­tien yhdis­te­ly nimit­täin tuot­taa tilan­teen, jos­sa koh­ta huo­ma­taan, että lähi­de­mo­kra­tia on retu­pe­räl­lä ja suur­kun­tien pal­ve­lut kes­kit­ty­vät yhteen paik­kaan. Sit­ten astu­taan taas kehiin, jae­taan kun­nat kun­na­no­siin, joil­le jär­jes­te­tään jon­kin­lai­nen oma demo­kra­tia­ke­hys ja lai­te­taan kun­nal­le vel­voi­te jär­jes­tää nii­hin kaik­kiin pal­ve­lut. Ero­na maa­kun­ta­mal­liin tms. on lähin­nä se, että ollaan mää­ri­tel­ty ter­mis­tö uusik­si sekä pol­tet­tu pal­jon työ­tä, aikaa ja rahaa.

    On toki mah­dol­lis­ta, ettei noi­hin ongel­miin puu­tu­ta, mut­ta sil­loin­han ollaan vain teh­ty kal­lis ja mit­ta­va huo­non­nus täs­sä maas­sa elä­mi­seen. Sitä toi­voi­si, että ihan näin type­räk­si ei tahal­laan heittäydyttäisi.

  68. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos tapa­ni Töl­li ja minut pan­tai­siin teke­mään mal­lia Suo­meen, meil­tä ei meni­si kuin kak­si tun­tia, ja val­mis­ta tulisi. 

    Minul­la on ehdotus. 

    Käyt­tä­kää Töl­lin kans­sa yksi päi­vä tähän ja teh­kää täy­sin oman mie­len­ne mukai­nen mah­dol­li­sim­man yksi­tyis­koh­tai­nen ehdo­tus ja sil­le perus­te­lut. Jos ette uskal­la omis­sa nimis­sän­ne sitä jul­kais­ta, niin lait­ta­kaa net­tiin nimet­tö­mäs­ti ja lähet­tä­kää myös tär­keim­pien tie­do­tus­vä­li­nei­den toi­mi­tuk­siin. Saa­tai­siin tämä kun­ta­uu­dis­tus­kes­kus­te­lu jul­ki­suu­des­sa­kin parem­min oikeil­le rai­teil­le ja fokus oikei­siin ongel­miin. Toi­mit­ta­jil­ta ei näy­tä asiao­saa­mis­ta, mie­len­kiin­toa ja näke­mys­tä tähän löy­ty­vän. Koko kun­ta­uu­dis­tus­asi­aa kom­men­toi­daan tie­do­tus­vä­li­neis­sä kuin jotain teat­te­ri­näy­tel­mää tosi­asiois­ta ja koko­nai­suu­des­ta välit­tä­mät­tä, ja pei­laa­mat­ta mie­li­pi­tei­tä juu­ri­kaan asian­tun­ti­joi­den näkemyksiin.

    Nämä kak­si mies­työ­päi­vää voi­si­vat osoit­tau­tua kor­vaa­mat­to­man arvok­kaik­si suo­ma­lai­sel­le kan­san­ta­lou­del­le ja kan­sa­kun­nan hyvinvoinnille. 

    Hal­li­tuk­sen työ­ryh­mien ja tie­do­tus­vä­li­nei­den oli­si pak­ko ottaa kan­taa yksi­tyis­koh­tai­seen ehdo­tuk­seen. Ehdo­tuk­sen esit­tä­mi­nen nimet­tö­mä­nä myös vähen­täi­si sitä vaa­raa, että se tei­la­taan poliit­ti­sin perus­tein. Ehkä myös Kokoo­mus ja SDP voi­si­vat ottaa sii­tä jotain onkeen­sa, ilman vaa­raa kas­vo­jen menet­tä­mi­ses­tä. Mie­les­tä­ni eräät hal­li­tus­puo­lu­eet ovat aja­neet itsen­sä nyt niin pahaan jamaan, että pel­kään hei­dän yrit­tä­vän pelas­taa nah­kan­sa teke­mäl­lä jon­kin keh­non, poliit­ti­sin perus­tein laa­di­tun ja Suo­mel­le tuhoi­san kun­ta­uu­dis­tuk­sen välit­tä­mät­tä asian­tun­ti­joi­den näke­myk­sis­tä, tosi­asiois­ta ja muis­sa mais­sa saa­duis­ta kokemuksista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.