Hallituspuolueen kansanedustajana olen tietysti ajamassa läpi hallituksen esityksiä, vaikka se ei aina olekaan niin hauskaa. Koalitiohallituksissa elämä on tällaista. Tiedän, että tämä tulee aiheuttamaan protestointia, mutta mielestäni maata ei voisi hallita, jos hallituspuolueet eivät pystyisi tekemään kompromisseja keskenään ja ajamaan niistä läpi myös itseään kiukuttavat asiat.
Minua kiukuttaa juuri nyt asuntokaupan varainsiirtovero. Sen osalta hallitus esittää veropohjan tiivistämistä niin, että myös asunnon mukana seuraavasta lainaosuudesta pitää maksaa veroa, mikä sinänsä on perusteltua, ja verokannan nostamista 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin.
Asuntokaupan varainsiirtovero perustuu ikivanhaan leimaveroon, joka taas juontaa ajalta, jolloin mitään järkevää veropohjaa ei ollut ja valtion tulojen keräämiseksi keksittiin mitä hullunkurisimpia pisteveroja. Jos varainsiirtovero pitäisi keksiä nyt, se jäisi keksimättä. Koko verossa ei ole mitään järkeä.
Onko asunnon vaihtaminen jokin haitake, jota pitäisi verottaa maassa, jossa aika-ajoin maksetaan toisaalta muuttoavustuksia? Verosta on selvää haittaa, koska se jarruttaa asunnon vaihtamista ja on siten osaltaan pitämässä asuntokantaa epätarkoituksenmukaisessa käytössä ja esimerkiksi pidentämässä työmatkoja. Se, että merkitys ei ole ratkaisevan suuri, ei ole mikään peruste etumerkiltään vääränsuuntaiselle kannustimelle.
Koko vero pitäisi poistaa ja kerätä samat verot omistusasumisesta muuta kautta. Tätä veroa parempia veroja on runsaasti, sellaisiakin, joiden vaikutus käyttäytymiseen on oikeansuuntainen.
Ongelman juuri on kuitenkin kokonaisuudessaan liian korkea veroaste. Se taas juontaa alkunsa käsistä lähteneistä sosiaali- ja terveysmenoista. Kolmas merkityksellinen menoerä on koulutus. Muilla menoerillä ei ole todellisuudessa mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta.
Olen osittain samaa mieltä, että asunnon vaihdon verottaminen ei ole järkevää kokonaisuuden kannalta. On kuitenkin paljon muita veroja, jotka aiheuttavat enemmän vahinkoa: pääomaverotus kokonaisuutena, sähkövero, polttoaineverot yleisemmin, autovero jne…
Kohtuullista olisi, että pörssiosakkeilla, osakkeilla, kiinteistöillä yms. olisi sama varainsiirtovero. (~0%)
Asuntokauapassa on kaksi varainsiirtoverokantaa riippuen siitä, onko kyseessä osakekauppa vai kiinteistökauppa.
Varainsiirtovero on yksi kustannus. Suurempi kuin kuitenkin välityspalkkio, yleensä veroineen n 3-4 % kauppasummasta.
Välityspalkkion maksaminen kerrostaloasunnosta on ihan hölmöä. Myymällä asunnon pari prosenttia normia halvella saa sen helposti kaupaksi ja vielä on voitolla. Jokin omintakeinen omakotitaloviristys keskellä ei mitään on asia erikseen.
Olen ihan samaa mieltä! Ja varainsiirtovero ei ole merkityksetön ollenkaan. Esimerkiksi nuorille tai keskituloisille asunnonvaihtajille varainsiirtovero on iso menoerä asunnonhankinnassa. Kenellä on 2000-5000€ siinä tilanteessa ylimääräistä, jota ei saa edes pankista lainana. Lisäksi asuntolainan korkovähennyksen vaikustus on paljon pienempi etu. Ehdotankin että molemmat voisi poistaa.
Niinhän sitä moni kuvittelee…
Olisi hyödyllisempää jatkaa keskustelua, jos tietäisi varasnsiirtoverojen nykyisen tuoton ja merkityksen budjetissa. En helpolla löytänyt mitään Tilastokeskuksen sivuilta.
Vielä hyödyllisempää olisi keskustella myös yleishyödyllisten yhdistysten kiinteistöverosta. Tällaisia yhdistyksiä on varsinkin maaseudulla, jossa esim. kyläyhdistykset omistavat kylätalot, vanhan koulun, tai nuorisoseuran- tai entisen työväentalon ja toimivat niissä. Ne pitävät kylän vilkkaassa liikkeessä ja ihmiset kiinnostuneina asuinpaikastaan. Vähentävät siis esim. kunnan muuttotappiota. Kiinteistövero, joka kunnan talouden kannalta on varsin pieni, mutta yhdistykselle rasite, koska yhdistysten toiminta ei tapahdu liikeperiaatteella, vaan toiminta on kokonaan vapaaehtoisuuden ajatuksen varassa. Näin kunta tavallaan ”syö omaa leipäänsä”, sillä kiinteistövero, on iso hidaste yhdistykselle, vaikka kunnan kukkarossa näyttää pieneltä. Joissakin kunnissa kiinteistöveroprosentti on 0%, joka kuitenkin hyödyttää kuntia enemmän, kuin mitä yhdistys maksaisi kiinteistöveroa. Valtuuston kannattaisi tosissaan ajatella rasittaisiko yhdistyksiä kyseisellä pienellä tulolla, vai hyödyttäisikö niiden toiminnan helpottamisella kunnan todellista asumisviihtyisyyttä. Ajatukset kunnan parhaaksi!
Ei voi olla. Kiinteistöveroporosentilla on lain vatima alaraja.
Olet tällä kertaa väärässä. Tai oikeassa, jos tarkoitat, että lain mukainen alaraja on 0 % tuossa tapauksessa – sillä normaalit alarajat eivät tuossa viitatussa poikkeustapauksessa päde. Vuonna 1998 säädetyn Kiinteistöverolain 13 a §:n mukaan yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin kohdalla yleiset kiinteistöveroprosentin alarajat eivät ole voimassa, vaan kunta saa päättää niiden verotuksesta vapaammin. Siinä pykälässä on selkokielisesti vielä erikseen sanottu kiinteistöveroprosentin voivan olla 0 % yleishyödyllisille yhdistyksille: ”Tässä pykälässä tarkoitetun kiinteistön kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00.”
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920654#L3P13a
OK Luulin, että sanoit yleisen kiinteistöverprosentinolevan kunnassa nolla.
Varainsiirtovero aiheuttaa kitkaa etenkin kiinteistöissä tilanteessa, jossa asukkaat tarvitsisivat muutamaksi vuodeksi enemmän huoneita, mutat lasten lennettyä pesästä olisivat valmiita tyytymään pienempään asuntoon. Esimerkiksi: oletetaan että perhe asuu 250 000 euron talossa ja tarvitsisi kaksi huonetta lisää. 20 lisäneliötä saisi ostamalla sen verran suuremman, mutta muuten samanlaisen talon naapurista. Oletetaan neliöhinnaksi 2000 euroa. Lisärahan tarve periaatteessa on siis 40 000 euroa. Kuitenkin 4% varainsiirtovero on maksettava 290 keur kauppasummasta eli 11 600 euroa. Jos asukkaat vielä ostavat myöhemmin entisen asuntonsa takaisin, on siitäkin maksettava varainsiirtoveroa 10 000 euroa.
On siis tarkoituksenmukaisempaa laajentaa taloa, vaikka se johtaisi epäkäytännölliseen ja tuleviin tarpeisiin nähden tarpeettoman suureen asuntoon. Ei tämä matematiikka kannusta myöskään asunnon vaihtoa paremmin sijaitsevaan – varainsiirtoveron hinnalla kulkee pitkään pitempää työmatkaa.
Osamo osaa varmaan selittää, miksi alle 40-vuotiaat on vapautettu ensiasunnon varainsiirtoverosta? Tai miksi iäkkäämpää ensiasunnon ostajaa kohdellaan tässä epätasa-arvoisesti? Ensiasunto omistusasuntona on kuitenkin aika suuri sijoitus ja kaikki ylimääräinen rasittaa iäkästäkin.
Tuossakin voi lisäksi kikkailla ostamalla yksi ensiasunto ilman vsv:a yhden nimiin ja sitten pariskunnan toinen ostaa seuraavan.
Varainsiirtoverolle on noin 544 miljoonaa hyvää syytä.
Toki myös asuntobisneksessä pitää olla vero – arvonlisävero sentään olisi ehkä liikaa.
Ei suinkaan. Varmasti joku sen keksisi ja tarmokkaasti ajaisi tätä rikkaisiin kohdistuvaa veroa. Kyllähän nytkin kehitellään uusia Robin Hood -veroja, esimerkiksi finanssitransaktioveroja, jotka ovat vähintään yhtä hölmöjä, tai saattavat sivuvaikutustensa takia olla vieläkin haitallisempia.
Mitäs, eikös ole hyvä hillitä spukulatiivista asuntokauppaa verotuksen keinoin, samalla saadaan rahaa hyvinvoinnin valtiolliseen edistämiseen.
Ai niin, tosiaan, eihän mikään lama ole koskaan alkanut asuntokuplasta.
Oikeasti todellinen ongelma on täysin järjettömäksi paisunut julkinen sektori joka tarvitsee ravinnokseen kaiken mitä suinkin vain irti saa ja aika paljon päälle.
Ettekös te jopa säätäneet lisäveron kaikkein solidarisimmille kansalaisille?
Verailun vuoksi, maksan Sveitsissä pitkälti yli 100kE vuosituloista veroa noin puolet Helsingin kunnallisverosta, siis sisältäen kylä-, kanttoni-, valtion- ja palokuntaverot. Viimeisistä pääsee eroon liittymällä vapaapalokuntaan.
Palveluissa ja infrassa ei ole eroa, ainakaan Suomen hyväksi.
Varainsiirtoveron poistosta tulevan verokertymäaukon voi paikata vaikka poistamalla asuntolainojen korkovähennyksen ja verokertymä taitaa siinä jo kasvaakin melkoisesti.
Ode:
Ja kuitenkin olet ihan hiljaa omankin puolueesi toiminnasta varainsiirtoveron laajentamiseksi myös arvopaperikauppaan (rahoitusmarkkinavero). Ehdotetun rahoitusmarkkinaveron aiheuttama lisäkustannus pelkästään suomalaiselle työeläkejärjestelmälle on yli 500 miljoonaa euroa vuodessa.
No eivät työeläkeyhtiöt tuota tietenkään tule maksamaan, vaan siirtävät kaupankäynnin pölvästien veroalueen ulkopuolelle, joten lopputuloksena on vain Helsingin pörssin lopun alku. Ja veron tuotto ei tietenkään ole kuin minimaalinen.
Rahoitusmarkkinavero olisi tietysti toimiva, jos se olisi globaali. Nykyinen ehdotus n. 10 euromaan verosta on ihan puhdasta tyhmyyttä (ja populismia, yritetään käyttää hyväksi kansan pyhää pankkivihaa).
On. Sen nimi on kiinteistövero. Sillä saadaan huomattavasti laajempi ja tasaisempi veropohja, ja sen kiertäminen on kovin vaikeaa. Ainoa varallisuusvero, joka kohtuudella toimii.
Transaktioista verottaminen estää asuntojen liikkumista ja vaikeuttaa oikean asunnon päätymistä oikealle henkilölle. Kiinteistöstä verottaminen taas edistää sitä, että asuntoja pidetään järkevässä käytössä.
Ei muuta kuin julkinen sektori verolle sitten!
Jos näin on asia, on varainsiirtoverossa jotain hyvääkin. Asuntoa ei pidä ostaa, jos oma talous ei anna varainsiirtoveron verran periksi. Äärimmilleen venyvä lainanotto haittaa rationaalisia ja varovaisia, säästämiseen taipuvaisia ihmisiä asunnoista kilpailtaessa ja suosii opportunisteja ja sun muita tilanteeseen heittäytyjiä, jotka venyttävät ostokykynsä äärilainaamisella muiden yli.
Tällaiset transaktioverot vain ruokkivat asuntokuplia. Ylihintaista asunto ei ole niin kannattavaa myydä varainsiirtoveron takia.
ARA:n tilastossa normaaleja tuettuja vuokra-asuntoja on käynistynyt tänä vuonna 106 asuntoa ! (PKS, 30.9. tilanne)
Jos olen oikein hallituksen esitystä ja uutisointia tulkinnut, niin vero kohdistuu erityisesti vuokra-asuntoinvestointeihin, joissa vakiintuneessa nykykäytännössä velkaosuudet ovat korkeita. Jos pääoman tuottovaatimukset eivät muutu niin uusiin vuokriin tulee automaatisesti vajaan 2% tasokorjaus tai pääoma ohjautuu vaihtoehtoisiin sijoituksiin.
Onhan toki 100 uutta vuokra-asuntoa miljoonan asukkaan kasvavalla kaupunkiseudulla niin hyvä luku, että hommaa kannattaa vähän jarruttaakkin.
”Koko vero pitäisi poistaa ja kerätä samat verot omistusasumisesta muuta kautta. Tätä veroa parempia veroja on runsaasti, sellaisiakin, joiden vaikutus käyttäytymiseen on oikeansuuntainen.”
Kiikarissa lienee taas tällä blogilla joskus aiemminkin esiintynyt ajatus omassa asunnossa asumisen verotuksesta. Tietystä näkökulmasta katsottuna siinä viedään oikeus omaan tupaan, kun henkilökohtaisen talouden kannalta lopputulos olisi omistusasumisen ja kaupungin vuokra-asunnon välimuoto. Jos ostat asunnon niin maksat veroa joka on pienempi kuin vuokra.
Omistusasunnon hankkineen ihmisen näkökulmasta tämä olisi ihan sama kuin jos kaupunki alkaisi periä pientä vuokraa asunnosta, johon on ensin laitettu elämän mittaan kertyneet säästöt.
Vaikka varainsiirtoverossa ei ole järkeä niin ainakaan se ei loukkaa ihmisen perusoikeuksia. Moni suomalainen kokee perusoikeudekseen, että työllä ja säästämisellä on mahdollista hankkia oma tupa, josta ei makseta muuta kuin sen ylläpidon aiheuttamat kustannukset ja mahdollinen tontin vuokra. Verottakaa sitten vaikka sähköä ja lämmitystä jos halutaan saada ihmiset käyttäytymään ekologisemmin.
Mitäs jos kunnille järkättäisi asunnonmyynti-monopoli.Kaavoitusmonopolihan on osoittautunut loistavaksi rahasammoksi suurten rakennus-ja grynderiliikkeiden omistajille. Kunnalta pitäisi saada lupa asunnon myymiseen, mikä olisi käytännössä mahdotonta, joten ainoa tapa päästä kämpästä eroon olisi myydä se kunnalle halvalla. Kunta myisi sitten eteenpäin ansitulla suurella voitolla. Rahaa ehkä kertyisi veronmaksajille, vähän aikaa, kunnes lobbarit saisi fiksattua rahavirrat oikeisiin uomiin.
Asuntotulon verotuksella tasotettaisiin sitä että jos oman asunnon sijasta elämän aikana kertyneet säästöt laittaa pankkitilille, pankin maksamasta korosta peritään lähdeverona 28 %. Tai jos pankkitilin sijasta säästää vaikka osakkeisiin, osinko- ja osakkeiden myyntivoitot ovat 28% pääomaveron alaisia.
Elikkä asuntotulona pitäisi verottaa asunnon ostohinnan suuruisen talletuksen koroista perittävää lähdeveroa vastaavasti.
Esim 200 000 euron asunto, vuoden talletuskorko 1%, asuntotulo olisi 560 euroa. Osuuskaupan edustajiston jäsenillä tuo talletuskorko olisi tietysti 4-5 %, ja asuntotulo vastaavasti reilut 2000 euroa.
Juuri näin! Täsmälleen. Ja perintä myös samalla tavalla kuin lähdeverossa: maksaja pidättää tulosta veron.
Niin kuinka päin se menikään?
Asuntokaupan verottaminen siis lisää hintaa ja jarruttaa kauppaa ja se taas kasvattaa kuplaa?
Ja ylihintaisen asunnon myynti ei ole kannattavaa – ilmeisesti siis alihintaisen asunnon myynti on tuottoisampaa? Keinottelu siis siirtyy alihintaisiin asuntoihin?
Verovirrat yleensäkin pitäisi ottaa kriittiseen tarkasteluun. Varainsiirtoverokin menee valtiolle eikä kunnalle tai maakunnalle.
Suomen valtio taitaa kerätä verot keskitetymmin kuin mikään muu valtio Länsi-Euroopassa. Pohjoismaissa verot maksetaan kunnille ja maakunnille.
Ihmisten ja yritysten maksamien tulo- ja arvolisäverojen ym. verojen määrittely ja kerääminen pitäisi olla seudullista ja verojen pitäisi myös jäädä asuinseuduille.
Valtiolle pitäisi riittää erilaiset valtiotason tariffit ja maksut, joita maksuja se nykyään perii joka käänteessä.
Nykyinen järjestelmä on tsaarinaikainen. Alueellinen raha kiertää valtion kirstun kautta. Mitä kaikkea kummallista siitä seuraakin.
Kyllähän se asuntokaupan vero todella on hölmö keksintö – täsmälleen yhtä hölmö (ja samanlainen) kuin arvonlisävero.
Arvonlisävero on ainoa, joka tässä härlessissä jää henkiin.
Keinottelija pyrkii yleensä myymään ylihintaisia asuntoja ja ostamaan alihintaisia. Tällainen toiminta hillitsee kuplien syntymistä. Transaktiovero ei kannustaa tällaiseen toimintaan. Sama pätee osakekauppaan.
Kiinteistöistä (esim. omakotitalo)varainsiirtovero on vielä paljon suurempi kuin asunto-osakkeissa, muistaakseni 4 %.
”Arvonlisävero on ainoa, joka tässä härlessissä jää henkiin.”
Eli tarkoittaako, että kuntauudistuksessa on takoitus, että tulo- ja yhteisöverot kerätään ja ne jäävät alueille?
Jos näin on niin kehitys on oikea.
Miksi sitä pitäisi tasoittaa juuri tuohon verrattuna?
Jotakuinkin yhtä perustellusti voisi tasoittaa veroja verraten siihen, että oman asunnon sijasta elämän aikana kertyneillä säästöillä ostaa marlboroa ja kossua ja säilöö kroppaansa. Siinähän valtiolle maksettavien verojen osuus on nykyään vielä paljon korkeampi.
Tai voisi kysyä, että miksi ylipäätään ihmisillä saa olla verotuksen jälkeen verottomia nettotuloja? Nehän lisäävät tuloeroja, kulutusta ja ympäristön kuormitusta.
Tämä selvä: ylihintaan myyminen siis hillitsee hintojen nousua.
Härlessi on minulle tuntematon taloustieteellinen termi, mutta olet varmaan havainnut, että myös arvonlisävero rajoittaa kaupankäyntiä ja supistaa kaupan vaatimattomia katteita, joten myös se on hölmö keksintö, josta tulisi luopua.
Käteen jää oikeastaan vain: verot valtion maksettaviksi!
Ostaminen nostaa hintatasoa ja myyminen laskee sitä, noin pääpiirteissään. Siksi keinottelu (kitkattomasti toimivilla täydellisillä markkinoilla, ja kun kaikilla toimijoilla on käytettävissä sama täydellinen erehtymätön informaatio markkinoiden tilasta) loiventaa sekä hintojen laskua että niiden nousua.
tuntematon termi minullekin. Asuntokaupan varainsiirtovero ja alv. ovat kuitenkin oleellisesti kaksi eri asiaa. Aikanaan asunnon rakentamisesta ja korjailuista maksetut alvit ovat sisällä asunnon arvossa. Tämä varainsiirtovero sen sijaan vain hankaloittaa kaupantekoa, eli vaihtamista kullekin parhaiten sopivaan asuntoon. Varainsiirtovero aiheuttaa aika merkittävän osan muuttokustannuksista. Tyhmä vero, soisi poistettavan. Joku aiempi kommentaattori oli ehdottanut tämän ohella poistettavaksi myös asuntolainan verovähennyksiä. Vaikka tämä nyt muutaman potentiaalisen suosituksen vähentääkin, niin erinomainen ajatus sekin.
Härlessi on tuntematon termi myös minulle. Sen sijaan Ipadin sana-arvaus näyttää sen tuntevan. Yritin kirjoittaa häslinki, mutta IPad halusi muuttaa sen ensin muotoon HS, sitten Härski sitten Helsinki ja sitten tuo outo Härlessi. Se meni vahingossa läpi.
Yritän ymmärtää mikä tämä asuntotulon perusteena oleva talletuskorko on (en ole kauppatieteilijä). Se ei voine olla sidottu mihinkään pankkitalletusten korkoon (esim euribor) eikä myöskään poliittisella päätöksellä saatu prosentti, koska silloin rokotettaisiin tosi pahasti niitä omistusasujia, jotka asuvat alueella, jossa asuntojen hinnat tippuvat. Muuttoliike pois muuttotappiopaikoista kiihtyisi keinotekoisesti ja tunku hyvien veronmaksajien asuinalueille kiihtyisi. Segregoitumisen riski on melkoinen, eikä sitä voine kokonaan torjua rakentamalla HITASeja ympäri merenrantoja.
Ainoa oikeudenmukainen talletuskorko lienee asunnon arvonnousu. Laskettaisiinko tämä saman kaupunginosan keskiarvona? Se voi joissain tapauksissa olla hyvinkin harhaanjohtavaa, mutta todellisen arvonnousun selvittäminen edellyttäisi että kiinteistönvälittäjä käy kerran vuodessa arvioimassa arvon.
Oli miten oli, niin kuinka käy kun asuntomarkkinat notkahtavat? Saisimmeko takaisin asuntotulosta maksamiamme veroja?
Yksi varsin tärkeä ominaisuus hyvälle verolle on verotulojen ennakoitavuus ja stabiilius. Asuntojen hinnannousuun sidottu verotus on tässä mielessä paljon huonompi kuin varainsiirtovero. Hinnannoususta riippumaton vero taas tekee oman kodin ostamisesta melkoisen riskisijoituksen ja voi ohjata eri alueiden sosiaalisia rakenteita sellaisiin suuntiin, jotka tässäkin blogissa on nähty ongelmana.
Minulta on voinut jäädä jotain huomaamatta. Olisi hyvä ymmärtää tämä asuntotulon verotus asia, kun sitä välillä väläytellään tällä blogilla.
Tästä on kysymys http://staff.etla.fi/maattanen/HS_asuntotulo.pdf
Ensinnäkin olen ihan samaa mieltä, että kyseinen vero on tyhmä ja se olisi järkevää poistaa. Kritisoisin kuitenkin sitä ajatusta, että siinä, että asian pitää olla ”haitake”, jotta sille olisi perusteet verotuksessa. Tällä hetkellä varmaan ylivoimaisesti suurin osa verotuloista tulee asioista, jotka eivät ole haitakkeita (ansiotulo-, pääomatulo- ja arvonlisävero).
Mutta jos siis asumisesta halutaan verottaa, niin minusta olisi järkevää kohdistaa se tasaisesti kaikkiin asujiin ja poistaa asuntolainan korkovähennys ja nostaa kiinteistöveroa sen sijaan, että rokotetaan niitä, joiden on syystä tai toisesta vaihdettava asuntoa.
Kumma hinku joillakin verottaa asumista, ei kai se Suomessa niin halpaa ole?
Jos ja kun verottaa halutaan, verotettakoon silloin kuin arvonnousut yms. realisoituvat eli myyntitapahtumassa. Varainsiirtovero on yksi tapa, myyntivoiton verotus on toinen.
Jos verotetaan vain asumista, reilua on kutsua sitä oikealla nimellä, sehän on asuntoon kohdistuva varallisuusvero – ja kiinteistövero hoitaa jo tämän asian, kunhan saadaan verotusarvot vastaamaan käypiä arvoja.
Varainsiirtoverolla on sama vaikutus kuin kiinteistöverolla: Se alentaa asunnon hintaa.
Ilman veroa asunnon hinta oliis veron verran kalliimpi.
Ihmisten maksukyky ei muutu oli veroa tai ei.
”Ehdotetun rahoitusmarkkinaveron aiheuttama lisäkustannus pelkästään suomalaiselle työeläkejärjestelmälle on yli 500 miljoonaa euroa vuodessa.”
Kalajuttuja, Bjarne Kallis laski todellisen kuluvaikutuksen eläkevakuutsuytiöiden ilmoittamien lukujen pohjalta ja sai summaksi 100 miljoonaa.
Ja todellista summaa ei kukaan tiedä,koska vero on vielä valmistelussa.
Ja jos kaiken ehdoksi pistetään kaikkien hyväksyntä niin eipä maailmassa kyetä sopimaan mistään milloinkaan
liian vanha:
Just joo, Bjarnen laskelma osoittaa, että hän ei ole lukenut eläkeyhtiöiden tiedotetta asiasta eikä ymmärrä ollenkaan missä niiden sijoitukset ovat.
Kalliksen laskelma pohjautui Helsingin pörssin osakekaupan volyymiin. Eläkeyhtiöiden vuosittaisista transaktioista valtaosa tehdään ihan muualla. Suurin volyymi tulee korko ja valuuttasijoitusten ja niiden suojaamisen kautta. Käytettyjä instrumentteja ei edes noteerata Helsingissä. (tuo 500 miljoonan kustannus tulisi siis pääasiassa Frankfurtista ja muista Euroopan isoista pörsseistä).
On aika rajua puhetta entiseltä kansanedustajalta väittää, että lakisääteistä toimintaa hoitavat eläkeyhtiöt valehtelisivat julkisuudessa niinkin triviaalisti tarkistettavasta asiasta kuin arvopaperi- ja johdannaiskauppansa volyymi.
”Eläkeyhtiöt valehtelisivat julkisuudessa niinkin triviaalisti tarkistettavasta asiasta”. Tuo oli Pekalta hyvä kommentti.
Ja alla Liian Vanhalle vielä lähde (Työeläkevakuuttajat TELA) ja lainaus (vähän luotettavampi kuin ex.edustaja Bjarne Kalliksen blogi) rahoitusmarkkinaveron n. 500 miljoonan kustannuksesta eläkejärjestelmälle.
”Mitä kustannuksia vero aiheuttaisi työeläkevakuuttajille ja mihin kustannusten laskelmat perustuvat?
Rahoitusmarkkinaveroa perittäisiin osakkeilla, joukkovelkakirjoilla, sijoitus- ja yritystodistuksilla ja johdannaisilla käytävästä kaupasta. Työeläkesijoituksista veron kustannus olisi arviomme mukaan 450–530 miljoonaa euroa vuodessa. Laskelma perustuu työeläkevakuuttajien viime vuoden kaupankäyntiin. Vaikka arvio perustuu viime vuoteen, suuruusluokka olisi sama vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta.
Summasta työeläkevakuutusyhtiöiden osuus olisi arviolta 350–400 miljoonaa euroa. Lisäksi kertymä muilta työeläkevakuuttajilta eli eläkesäätiöiltä, kassoilta, Merimieseläkekassalta, Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta ja julkisten alojen työeläkevakuuttajilta olisi arviolta 100–130 miljoonaa euroa.
Laskelmat perustuvat siihen, että suurimmat jäsenemme ovat käyneet läpi viime vuoden kaikki todelliset tekemänsä kaupat, ostot ja myynnit, kauppa kaupalta. Tällä tavoin on käyty läpi noin 2/3 koko työeläkealan sijoitusvarallisuudesta. Pienimpien jäsentemme osalta summat on arvioitu läpikäydyn kannan perusteella. Lisäksi on arvioitu niiden kaupankäyntimäärien olevan suhteessa varallisuuteen jonkin verran pienemmät kuin suurten toimijoiden. Arvio perustuu siihen, että samat kaupat tehtäisiin verosta huolimatta.”
linkki Telan sivuille:
http://www.tela.fi/rahoitusmarkkinavero#1_mik%C3%A4
Kai ne ovat laskeneet senkin, mitä palkkavero, ALV ja kiinteistövero eläkeyhtiöille maksavat? Niin, ja asuntokaupan leimavero.
Yksi työeläkeyhtiön kaveri, joita tunnen aika lailla, kertoi, että heidän mielestään johtajien asunnot ovat kohtuuhintaisia Suomessa. Kaikki muu on ihan #&”!?+*:n kallista, minkä takia he lähtevät Ruotsiin tai Tanskaan, jotka ovat euromaista parhaimmassa kunnossa, mikä johtuu siitä, että niissä on öljyä, vai miten se nyt oli…No joka tapauksessa ne lähtee vähän äkkiä.
Tietenkään kukaan ei summaa tiedä, koska on päivänselvää että olipa se summa mitä tahansa, se on niin suuri että aivan tasan varmasti vaikuttaa verotettavien toimintaan siten, että välttävät veroa niin paljon kuin voivat tavalla tai toisella. Ihan ensihätään työeläkeyhtiöt voivat yksinkertaisesti tiputtaa kaupankäynnin volyymit vaikka puoleen aikaisemmasta. Toiseksi, kun puhtaan sadoista miljoonista, niin siinä tulee kyllä nopeasti veron kiertämiseksi tehdyt melkoisetkin viritykset erinomaisen kannattaviksi.
Esimerkiksi eikö ole päivänselvää, että siirtämällä fyrkat vaikkapa Ruotsiin, välttää suurimman osan verosta? Jos eläkeyhtiö siirtää rahansa vaikkapa ruotsalaiseen rahastoon, niin se maksaa siitä transaktioveron. Ruotsalaiset sitten hoitavat salkun veivaamisen, eivätkä maksa mitään. Jos eläkeyhtiä veivaa itse, se maksaa jokikisestä transaktiosta sen veron.
Sama juttu suomalaisilla rahastoilla. Edes tavallisen piensijoittajan ei ole enää mitään järkeä ostaa suomalaisia rahastoja, jotka joutuvat pulittamaan veron jokaisesta kaupastaan. Samalla vaivalla voi ostaa suoraan ruotsalaisia/tanskalaisia rahastoja koska pankit tulevat niitä aivan varmasti tarjoamaan, taitaa olla jo nyt tarjolla vaikka mitä vaihtoehtoja.
Jos tämä vero tulisi toimimaan tällä tavoin, niin se on kyllä naurettavan helppo kiertää.
Tuo perustuu tietysti oletukseen, että jokainen salkunhoitajan tekemä kauppa, kauppojen lukumäärästä riippumatta, parantaa odotusarvoisesti salkun riski/tuotto-ominaisuuksia. Tuosta on toisenlaisiakin näkemyksiä. Jollei kenelläkään muulla, niin minulla.
Mihin logiikkaan tämä nyt perustuu?
Tietenkään salkunhoitajat eivät ole täydellisiä ja ole aina oikeassa. Siitä huolimatta on aika omituista olettaa, että salkunhoitajien kaupankäyntiä vähentämällä ja kalliimmaksi tekemällä salkunhoito jotenkin paranee, tai edes pysyy yhtä hyvänä.
Kun kitkaa tehdään tarkoituksella, joku sen kitkan joutuu maksamaan. Se joku on asiakas. Siis esimerkiksi eläkesäästäjä.
Tällä ei oikeastaan ole mitään merkitystä, koska pohjoismaisen pankin ei ole mitään järkeä olla tarjoamatta Ruotsiin sijoittuvia rahastoja ja kovasti mainostaa, että hankkikaa näitä älkääkä niitä suomalaisten kilpailijoiden yliverotettuja rahastoja.
Esimerkiksi Seligsonilla varmaan mietitään jo, minkälaisilla vippaskonsteilla saadaan rahastot sijoitettua kaikkialle muualle kuin Suomeen.
Täysin naurettava tilanne, että perheelliselle muuttajalle varallisuusvero edustaa sitä kaikkein suurinta muuttokustannusta.
Samaan aikaan valtio antaa ylipitkistä työmatkoista erilaisia verovähennyksiä eli tukee sitä, että ihmiset asuvat mahdollisimman pitkällä työpaikastaan sen sijaan, että vaihtaisivat asuntoa työtilanteen muuttuessa.