Kategoria: Talouspolitiikka

Kuka päätyy työttömäksi?

(Tek­sti on julka­istu Suomen Kuvale­hden net­tiver­sion ykkös­ketju ‑sar­jas­sa)

Rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den ongel­maa on järkev­in­tä läh­estyä ajatuk­sel­la, että työ­suhdet­ta ei syn­ny, ellei se ole kan­nat­ta­va sekä työn­tek­i­jän että työ­nan­ta­jan kannal­ta. Työ­nan­ta­jan on koet­ta­va työ­panos vähin­tään palkkakus­tan­nusten arvoisek­si ja työn­tek­i­jän on saata­va menete­tys­tä vapaa-ajas­ta riit­tävä kor­vaus suh­teessa siihen, mitä hän saisi kor­vauk­se­na työt­tömyy­destä. Vajaatyöl­lisyyt­tä Suomes­sa on ainakin seu­raavis­sa ryh­mis­sä. Jat­ka lukemista “Kuka pää­tyy työttömäksi?”

Eläkeikä ja elinaikakerroin

Eläke­jär­jestelmä ei tarvitse pysyäk­seen kestävänä eläkeiän korot­tamista, kos­ka niin san­ot­tu eli­naikak­er­roin alen­taa eläkkeitä automaat­tis­es­ti, kun odotet­tavis­sa ole­va elinikä nousee. Mut­ta juuri tämän takia lak­isääteistä eläkeikää pitäisi oikeu­den­mukaisu­u­den nimis­sä korot­taa. Jat­ka lukemista “Eläkeikä ja elinaikakerroin”

Perustulosta

Perus­tu­lokeskustelu on men­nyt Suomes­sa huimasti eteen­päin viimeisen vuo­den aikana. Eri­tyisen ilah­tunut olen, että nyt myös kokoomuk­ses­sa on oival­let­tu, miten perus­tu­lo oikeasti toimisi. 

Laiton het­ken emmit­tyäni main­ok­sen perus­tu­loaloit­teen allekir­joit­tamis­es­ta tuo­hon viereen. Empimi­nen joh­tui siitä, että perus­tu­lokeskustelu on men­nyt pait­si huimasti eteen­päin myös osit­tain vähän vikaraiteille. 

Niin san­otus­sa Suomen BIEN-verkos­tossa on ihmisiä, jot­ka yrit­tävät tähdätä yhtä aikaa kah­teen maali­in: perus­tur­van tason nos­tamiseen ja sen muut­tamiseen perus­tu­lok­si. Nämä kak­si tavoitet­ta eivät sovi yhteen. Jat­ka lukemista “Perus­tu­losta”

Matalatuottoinen työ

Kuvitelka­amme, että tehtävänä on las­ta­ta vil­jalai­va sata­mas­sa olev­as­ta vil­jasäil­iöstä käsi­työnä niin, että joukko ahtaa­jia kan­taa vil­jaa säkeil­lä laivaan, tyh­jen­tää säkin ja palaa hake­maan seu­raavaa säkil­listä. Mikä olisi paras koko säkille, jot­ta työ sujuisi mah­dol­lisim­man nopeasti? Työ on teho­ton­ta, jos säk­ki on liian pieni, mut­ta suur­ta säkkiä taas osa kan­ta­jista ei jak­saisi kan­taa ja he jou­tu­isi­vat kat­so­maan penkiltä vahvem­pi­en aher­rus­ta. Koulun matem­ati­ikan tun­nil­la opete­taan ratkaise­maan asia tyy­likkäästi derivoimal­la. Näin saatu vas­taus on kuitenkin väärä. Kan­nat­taa käyt­tää erikokoisia säkke­jä, kullekin voimien­sa mukaan.

Palkkata­so on nous­sut Suomes­sa viime vuosikym­meninä ripeästi ja sen mukana myös alim­mat palkat. Palkko­jen nousu on seu­raus­ta tuot­tavu­u­den nousus­ta, mut­ta kään­täen palkko­jen nousu on myös nos­tanut tuot­tavu­ut­ta luo­van tuhon kaut­ta. Huonos­ti tuot­ta­vat työt ja kokon­aiset teol­lisu­u­den alat saa­neet väistyä ja työvoimaa on säästynyt tuot­tavam­mille aloille.  Esimerkik­si tek­sti­ili­te­ol­lisu­ut­ta ei Suomes­sa juuri enää ole. Ilman tätä tuot­ta­mat­toman työn karsin­taa emme olisi lainkaan niin rikkai­ta kuin nyt olemme. Jat­ka lukemista “Mata­latuot­toinen työ”

Miksi asumistuki on välttämätön osa perusturvaa?

Saa­jan kannal­ta asum­is­tu­ki on huonoa rahaa, kos­ka se on sidot­tu asumiseen, vaik­ka voisi olla parem­pi asua vähän vaa­ti­mat­tomam­min ja käyt­tää säästyneet rahat vaikka­pa ruokaan. Niin­pä jok­seenkin jokainen pää­tyy esit­tämään, että luovu­taan asum­istues­ta ja ohjataan nuo rahat yleiseen, menoista riip­pumat­tomaan tulo­tu­keen, siis korote­taan vaik­ka työ­markki­natukea. Pohdit­tuaan asi­aa vähän pidem­mälle jokainen lop­ul­ta pää­tyy siihen, että asum­is­tu­ki on vält­tämätön osa perus­tur­vaa. Se on vält­tämätön osa myös real­is­tisia perustulomalleja.

Mik­si? Jat­ka lukemista “Mik­si asum­is­tu­ki on vält­tämätön osa perusturvaa?”

Tiilikainen esittää työttömälle 300 euron etuoikeutettua tuloa

Keskus­tan eduskun­taryh­män puheen­jo­hta­ja Kim­mo Tiilikainen esit­tää Uutisvuok­sen kolum­nis­saan, että työtön saisi ansai­ta 300 euroa kuus­sa ilman, että työt­tömyys­tur­vaa sovite­taan yhteen tulo­jen kanssa. Nykykäytän­nöl­lähän tuos­ta 150 euroa leikkau­tu­isi pois työt­tömyyspäivära­has­ta tai työmarkkinatuesta.

Tiilikainen on oikeil­la jäljil­lä, mut­ta asia ei ole näin yksinker­tainen. Tuol­lainen käytän­tö oli aiem­min, mut­ta siitä luovut­ti­in, kos­ka se vähen­si työhalu­ja. Sil­loin sai ansai­ta 750 markkaa kuus­sa (nykyra­has­sa jotain 250 euroa), mut­ta tämän ylit­tävä osa leikkasi päivära­ho­ja 80 pros­en­til­la. Tästä tietysti seurasi, että työtä tehti­in vain tuo­hon 750 euroon saak­ka ja siihen lopetet­ti­in. Jat­ka lukemista “Tiilikainen esit­tää työt­tömälle 300 euron etuoikeutet­tua tuloa”

Lainakatto ja verovähennysoikeus

Jos reaa­liko­rko on nol­la ja sen voi luot­taa ole­van nol­la tästä ikuisu­u­teen, kiin­teästä omaisu­ud­es­ta kan­nat­taisi teo­ri­as­sa mak­saa kuin­ka paljon tahansa – ainakin, jos se kel­paa lainan vaku­udek­si sel­l­aise­naan. Koro­ton­ta lainaa­han voi olla kuin­ka paljn tahansa. Asun­to­lain­o­jen mata­lat korot eivät räjäytä asun­to­jen hin­to­ja heti, vaan vai­heit­tain, mut­ta nousulle ei peri­aat­teessa ole kat­toa. Jos ette usko, kat­sokaa, mitä on tapah­tunut USA:ssa, Irlan­nis­sa, Kreikas­sa ja Espan­jas­sa. Jat­ka lukemista “Lainakat­to ja verovähennysoikeus”

On isojen uudistusten aika

Sain lop­ul­ta lomaki­ireiltäni lue­tuk­si Esko Ahon kir­joituk­sen Taloudessa ei ole palu­u­ta entiseen. Kohu­un ver­rat­tuna kir­joi­tus vaikut­ti pet­tymyk­seltä. Eihän Aho sanonut oikeas­t­aan kuin, että menee huonos­ti eivätkä ongel­mat ratkea itses­tään, vaan tart­tis tehdä jotain.

Tämän minäkin voin allekir­joit­taa. Eri­tyis­es­ti Suomel­la menee huonos­ti. Olemme menet­täneet nopeasti paljon. Emme ole enää euka­lyp­tuk­sen vuok­si sel­l­ainen puun­jalostuk­sen suur­val­ta kuin ennen. Lisäk­si paperinku­lu­tus las­kee tai ei ainakaan kas­va niin nopeasti kuin kuvit­te­limme, kos­ka paine­tul­la sanal­la menee huonos­ti ja net­tipo­h­jaisil­la julka­isuil­la hyvin. Jat­ka lukemista “On iso­jen uud­is­tusten aika”

Rakenteellinen työttömyys

(Kir­joi­tus on julka­istu Savon Sanomissa)

Patru­u­na-aikana Kekkosen hal­lites­sa maa­ta oli tapana, että paikkakun­taa hallinnut tehdas otti kokon­ais­vas­tu­un väestön työl­listämis­es­tä. Koulun­sa päät­täneet pää­sivät halutes­saan tehtaalle töi­hin, nekin joiden todis­tus oli huono tai ruumi­in­rakenne hin­telä. Tehtaalle oli kun­nia-asia huole­htia työn­tek­i­jöistään eläkeikään saak­ka, vaik­ka työkyky alkoi jo vähän reistailla.

Tämä on men­nyt­tä. Yri­tys­ten väli­nen raa­ka kil­pailu estää moi­sen laa­jasy­dämisyy­den. Näin toimi­va yri­tysjo­hta­ja olisi pian enti­nen yri­tysjo­hta­ja tai entisen yri­tyk­sen johtaja.

Nyt työl­listymisen tulee kan­nat­taa molem­mille tai työ­suhdet­ta ei syn­ny. Työn­tek­i­jän tulee saa­da niin paljon palkkaa, että työhön meno kan­nat­taa ja työ­nan­ta­jan tulee saa­da pal­ka­lle riit­tävästi vastinet­ta. Yhä use­am­min jom­pikumpi edel­ly­tys puut­tuu. Tästä johtuu rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den kasvu. Tämä on hyvä tun­nus­taa, jos halu­amme nos­taa työl­lisyy­den muiden Pohjo­is­maid­en tasolle. Työ­markki­noi­ta pitää välil­lä aut­taa eri­laisin tuin, jot­ta kaik­ki saataisi­in töi­hin. Jat­ka lukemista “Rak­en­teelli­nen työttömyys”

Hallitus teki telakkatuessa oikean päätöksen

Hal­li­tuk­sen vain 40 miljoo­nan euron arvoinen suo­ra telakkatu­ki (inno­vaa­tio­tu­ki) lois­toris­teil­i­jälle ei ehkä riitä tuo­maan tilaus­ta Suomeen. Päätös oli vaikea, mut­ta minus­ta oikea.

Ris­teil­i­jäti­lauk­sen arvioiti­in tuo­van 22 000 miestyövuot­ta Suomeen. Tätä arvioi­ta voi kri­ti­soi­da, kos­ka mikään ei takaa, että telak­ka keskit­ty­isi käyt­tämään vain suo­ma­laisia ali­hankki­joi­ta. On itse asi­as­sa syytä olet­taa, että han­kkeen koti­maisu­usaste olisi laskusu­un­nas­sa. Rikkidi­rek­ti­ivi ei riitä suo­jaa­maan koti­maisia toimit­ta­jia puo­lalaisil­ta kil­pail­i­joil­ta. Suomen val­tion tuki tuk­isi puo­lalaisia ja venäläisiä ali­hankki­joi­ta ilman, että Puo­la ja Venäjä mak­saisi­vat tästä mitään. Jat­ka lukemista “Hal­li­tus teki telakkat­ues­sa oikean päätöksen”