Kategoria: Talouspolitiikka

Kirja tuli painosta

Kir­jani Vihreä poli­ti­ik­ka on lop­ul­ta tul­lut pain­os­ta. Viralli­nen julk­ist­a­mi­nen on Osmon päivänä 11.5., jol­loin aamu­virkku­jen ilok­si olen keskustele­mas­sa kir­jas­tani YLE1:n Aamu-TV:ssa kel­lo 06:48.

 

Kir­ja on tilat­tavis­sa oikean palkin ban­ner­ista kus­tan­ta­jan verkkokau­pas­ta. Kood­is­anal­la ”vihreä” saa kir­jan tar­joush­in­taan 27,50€, muu­toin 28,50€. Koo­di tulee ostosko­ris­sa kohtaan “kuponkikoo­di”.

Omis­tuskir­joi­tus­ta halavia varten tulen lait­ta­maan kir­jan myyn­ti­in van­haan tapaan myös tälle blogille, kun­han palaan koti­maa­han ensi maanan­taina alka­val­ta hallinto­valiokun­nan Yhdys­val­tain matkalta. Jat­ka lukemista “Kir­ja tuli painosta”

Kattavaan arvonlisäveroon

Olen tul­lut pikkuhil­jaa sille kan­nalle, että arvon­lisävero tulisi kehit­tää kaiken kulu­tuk­sen kat­tavak­si veroksi. Eri­laisil­la verokan­noil­la ja arvon­lisäverot­to­muudel­la ollaan tukev­inaan hyviä asioi­ta, mut­ta tuki val­uu pahasti ohi kohteen. Jos halu­taan tukea hyviä asioi­ta, kan­nat­taa tukea niitä suo­raan. Köy­hiä tue­taan parhait­en tuloveron ja tulon­si­ir­to­jen puolel­la, ei arvaile­mal­la, mihinkä köy­hä rahansa käyt­tää. En ymmär­rä, mik­si vir­voitusjuo­mia ja makeisia nyt esimerkik­si pitää tukea alem­mal­la arvon­lisäverol­la. Jat­ka lukemista “Kat­tavaan arvonlisäveroon”

Kuka maksaa Kreikan velat?

Jaakko Kian­derin mukaan Kreikalla ei ole mah­dol­lisu­ut­ta selvitä velka­o­hjel­mas­taan. Amerikkalaiset talousle­hdet eivät arvaile, suis­tuuko Kreik­ka mak­sukyvyt­tömyy­teen, vaan mil­loin se tapah­tuu. Tähänkin ske­naar­i­oon on siis varus­taudut­ta­va. Kuka mak­saa Kreikan velat ja mil­lainen lasku Suomelle koituu? En osaa olla tästä kovin huolis­sani. Huolis­saan kan­nat­taa olla Euroop­paa kohtaavas­ta lamas­ta, joka mak­saa meille kym­meniä mil­jarde­ja. Jat­ka lukemista “Kuka mak­saa Kreikan velat?”

Euro on liian kallis

Tiedot Suomen kaup­pataseen vajauk­ses­ta ovat huolestut­tavia. Vaikeuk­si­in joutuneil­la euro­mail­la ensin vai­h­to­tase on men­nyt vah­vasti miinuk­selle ja muu­ta­ma vuosi tämän jäl­keen julki­nen talous on sukeltanut. Kun yhteis­val­u­ut­taa siir­ryt­ti­in, ajatelti­in, ettei kansal­lisil­la vai­h­to­ta­seil­la olisi enää merk­i­tys­tä. Jokainen koti­talous ja yri­tys on vas­tu­us­sa omas­ta taloud­estaan eikä kansan­talouden aggre­gaat­tisu­ureil­la ei ole merk­i­tys­tä. Jäl­keen­päin ajatellen aja­tus oli ihan hölmö, mut­ta jäl­keen­päin on aina help­po olla viisas.

Vai­h­to­taseen ali­jäämä tarkoit­taa, että kansan­talous velka­an­tuu net­tomääräis­es­ti. Jos kansan­taloudessa kovin moni yksikkö velka­an­tuu, ennen pitkään velka­an­tu­jat alka­vat rajoit­taa velka­an­tu­mis­taan eli säästää meno­jaan. Ne säästyvät menot ovat – tai siis oli­vat – tois­t­en tulo­ja. Velat eivät kansan­taloud­es­ta katoa, vaan se siir­tyvät toiselta toiselle. Var­ma häviäjä tässä on julki­nen talous, sil­lä kun taloudelli­nen akti­ivi­su­us las­kee, vero­tu­lot vähenevät ja työt­tömyysko­r­vauk­set kas­va­vat. Jat­ka lukemista “Euro on liian kallis”