Saako europolitiikasta keskustella?

Kum­man kova haloo nousi Jan Vapaavuoren puheen­vuoros­ta, jos­sa hän sanoi, että vakuuk­sien vaa­timis­es­ta Espan­jan pankkien pääomit­tamisen yhtey­dessä on Suomelle enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Oliko tässä jotain uut­ta ja yllät­tävää? Saman­laisia lausun­to­ja ovat muutkin esit­täneet. Jokin syy­hän siihen täy­tyy olla, ettei mikään muu maa kat­so aiheel­lisek­si vakuuk­sia vaatia.

Vakuuk­sien vaa­timis­es­ta on main­in­ta hal­li­tu­so­hjel­mas­sa. On selvää, että hal­li­tu­so­hjel­maa muute­taan vain siinä järjestyk­sessä, mis­sä hal­li­tu­so­hjel­maa muute­taan. Mut­ta ei hal­li­tu­so­hjel­ma voi olla sel­l­ainen tabu, että siihen kuu­lu­via asioi­ta ei voisi edes puheen tasol­la kyseenalaistaa.

Lehdis­tön puheen­vuorona Helsin­gin Sanomien moite Vapaavuorelle oli aika outo, kun poli­it­tisen osas­ton esimies Marko Junkkari samas­sa artikke­lis­sa toteaa, ettei va­kuuk­sis­sa ei si­nän­sä ole edel­leen­kään mi­tään jär­keä. Onko juuri lehdis­tön tehtävä tässä maas­sa toitot­taa, että mis­tä ei ole sovelias­ta puhua, siitä on vaiettava?

Espan­jan vakuuk­sien järkevyy­teen on mah­do­ton ottaa kan­taa ennen kuin näkee mitä ne ovat. Ne eivät voi olla saman­laisia kuin Kreik­ka-vaku­udet. Suomel­la­han ei ole mitään sopimus­ta vakuuk­sista Kreikan kanssa, vaan saata­vat on vaku­utet­tu yksi­ty­is­ten pankkien kanssa solmi­t­ul­la hyvin mon­imutkaisel­la oper­aa­ti­ol­la. Mitä tämä vakuuk­sien ost­a­mi­nen Suomelle mak­soi, ei ole ainakaan min­ulle koskaan ker­rot­tu.  Tuskin kukaan kuitenkaan ottaa riskiä ilmaisek­si kan­net­tavak­seen. Espan­jalais­ten pankkien kanssa saman­laista sopimus­ta lie­nee mah­do­ton tehdä, kun pankkien osalta on kyse juuri siitä, ettei niil­lä ole riit­tävästi pääo­maa. Halu­aako Suo­mi täl­lä ker­taa siis vaku­udet val­ti­ol­ta, toisin kuin Kreikan kohdalla?

Kuten Heik­ki Saira­nen toteaa blo­gis­saan, aika oireelli­nen oli Jut­ta Urpi­laisen totea­mus, että Vapaavuori näyt­tää pelaa­van Espan­jan joukkueessa. Koko Euron pelas­tu­sop­er­aa­tio hah­mot­tuu näin pelik­si, jos­sa euro­maat pelaa­vat toisi­aan vas­taan. Eikö tässä kuitenkin pitäisi olla puo­lus­ta­mas­sa Euroop­paa ja euroop­palaista hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa muiden maanosien ja vieraiden yhteiskun­tanäke­mys­ten aset­tamia haastei­ta vastaan?

Meil­lä on kovin paljon keski­tyt­ty mure­hti­maan sitä, ettei vain suo­ma­lais­ten veron­mak­sajien raho­ja mene lui­hu­jen eteläeu­roop­palais­ten taskui­hin. Tässä me olemme samas­sa rin­ta­mas­sa Sak­san kanssa. Olem­meko? Viimeaikaiset pelas­tus­toimet näyt­tävät minus­ta enem­mänkin merk­it­sevän, että sak­salais­ten ja ran­skalais­ten insti­tuu­tioiden riske­jä siir­retään yhteis­vas­tu­un piiri­in.  Sik­si minus­ta on perustel­tua vas­tus­taa kri­isi­maid­en velka­pa­pe­rien ostamista jälki­markki­noil­ta – siinähän pelaste­taan velko­jia, ei velal­lisia. Tai jos näin tehdään, pitää sopia pelin sään­nöistä laajemminkin.

Mikä min­ua tässä har­mit­taa on, että kun Suo­mi keskit­tyy tui­jot­ta­maan omaan napaansa, se ei näe muu­ta kuin sen napansa, vaik­ka ympäril­lä tapah­tuu ratkai­se­van tärkeitä asioi­ta. Juuri nyt hah­mote­taan Euroopan yhteiskun­nal­lista tule­vaisu­ut­ta, mut­ta siitä ei Suomes­sa keskustel­la eikä Suomel­la ole siihen mitään san­ot­tavaa eikä koh­ta enää sanan­val­taakaan.  Pelis­sä on koko euroop­palaistyyp­pinen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta, jota aasialainen ja amerikkalainen kova kap­i­tal­is­mi on ahdis­ta­mas­sa nurkkaan.

Sen palveluk­sen Suo­mi on toki änkyröin­nil­lään Euroopan tule­vaisu­udelle tehnyt, ettei yksimielisyy­den vaa­timus­ta tul­la kir­jaa­maan enää mihinkään EU:n päätöksentekomenettelyihin.

Vaiken­e­misen sijas­ta tarvit­taisi­in nyt laa­ja-alaista keskustelua Euroopan tule­vaisu­ud­es­ta, eikä tähän keskustelu­un osal­lis­tu­mista voi­da hal­li­tus­puoluei­den edus­ta­jil­ta evätä.

On myös keskustelta­va siitä vai­h­toe­hdos­ta, että euro alkaa muren­tua etelästä. On käytet­ty puheen­vuoro­ja Suomes­sa ja ulko­mail­la, että euroon pitäisi jäädä vain taloudeltaan vahvo­jen euro­maid­en, Suo­mi mukaan luet­tuna.   En olisi var­ma, että Suomen kan­nat­taisi jäädä. Tuo Hansa-euro vahvis­tu­isi niin vah­vak­si, että Suomen vien­ti kär­sisi vakavia vau­ri­oi­ta. Me saisimme se laahu­sankkurin osan, joka nyt on ollut oli­ivivyöhyk­keen mail­la. Ylipään­sä voi kysyä, onko Suo­mi Nokian, paperi­te­ol­lisu­u­den ja konepa­ja­te­ol­lisu­u­den alasajon jäl­keen enää taloudeltaan vah­va maa.

42 vastausta artikkeliin “Saako europolitiikasta keskustella?”

  1. Vakuuk­sista: Eräi­den Euro­maid­en on vaikeuk­sia saa­da rahoi­tus­ta vapail­ta markki­noil­ta järkeväl­lä korkotasolla.
    Mikäli näi­den maid­en velas­ta etuoikeutet­tu­jen saatavien osu­ut­ta kas­vate­taan, niin vähen­tääkö vai kas­vat­taako se markki­noiden korkopainet­ta? Minus­ta kasvattaa.

    On speku­loitu vaikeil­la valin­noil­la: Ede­täkkö talous­in­te­graa­tios­sa vai ero­takko Eurosta. Kek­sit­ti­inkin sit­ten vielä huonon­pi vai­h­toe­hto (vaku­udet) ja päätet­ti­in nou­dat­taa sitä politiikkaa.

    Huh huh, hikeä pukkaa.

  2. Osmo Soin­in­vaara: “Eikö tässä kuitenkin pitäisi olla puo­lus­ta­mas­sa Eurooppaa”

    Taitaa kuitenkin olla niin, että jos kysymys­vai­h­toe­hdot ovat oletko:
    1. ensisi­jais­es­ti suomalainen
    vai
    2. ensisi­jais­es­ti eurooppalainen
    niin erit­täin suuri osa suo­ma­lai­sista vas­taa ole­vansa ensisi­jais­es­ti suo­ma­laisia. Yht­enäi­nen Euroop­pa on euroeli­itin han­ke, joka on kansan syville riveille vieras. Suurelle osalle suo­ma­laisia suo­ma­laisu­us on “me” ja euroop­palaisu­us EI OLE “me”.

  3. Suomen konepa­ja­te­ol­lisu­ut­ta ei ole ajet­tu alas, päin­vas­toin. Kone- ja laite­te­ol­lisu­us on niitä har­vo­ja teol­lisu­u­den alo­ja, jot­ka täl­lä het­kel­lä vetävät des jotenkuten. Nokian mukana meni sit­ten telek­lus­teri eikä biotekni­ikas­takaan tul­lut mitään. 

    Ehkä ei kan­na­ta vähätel­lä niitä perusasioi­ta, joiden varas­sa Suomen teol­lisu­us on vuosikym­meniä ollut? Nokia ja telealan nousu oli sit­tenkin vain het­ken huumaa eikä vihreästä taloud­estakaan tule kuin kus­tan­nuk­sia valtiolle.

    1. On ehkä paljon san­ot­tu, että konepa­ja­te­ol­lisu­us oli ajet­tu alas, mut­ta on se suuris­sa vaikeuk­sis­sa. Oikeas­t­aan eurkri­isi on vähän helpt­tanut devalvoimal­la euroa. Telka­kka­te­ol­lisu­us oi suuri tilaa­ja, eikä sitä enää ole.

  4. Toivea­jat­telin, että Vapaavuori selit­täisi, mik­si vakuuk­sia ei saisi pyytää. Turha toi­vo. Kyse olikin jostain kum­mallis­es­ta perustelus­ta, jos­sa pikku-Suomen ei pitäisi härnätä entistä suur­val­taa, joka sitä pait­si ihan var­masti mak­saa lainansa takaisin. Toinen perustelu näkyi ole­van, että ei pidä keikut­taa venet­tä, kun isot pojat soutaa.

    Onko vaku­uskiel­lolle sit­ten järkipe­rustei­ta, jot­ka Vapaavuori mis­sasi tai joista hän ei poli­it­ti­sista syistä puhu? Kiva olisi kuulla.

    Toki on niin, että jos kaik­ki vaati­si­vat vakuuk­sia, mitään tukipaket­tia ei saataisi edes kasaan. Toki on myös niin, että hädän het­kel­lä ja viime kädessä vaku­us­sopimus on ihan yhtä arvokas ves­s­apa­peri kuin muutkin laina­pa­per­it, jos ker­ran niitä reaali­vakuuk­sia ei saa­da, esimerkik­si rekallista kul­taa. No joo, rekallisel­la kul­taakaan ei viime kädessä ole arvoa.

    Mut­ta entä sit­ten? Onhan vaku­udet parem­pia kuin ei mitään vakuuk­sia. Ja onhan luon­te­vaa, että nimeno­maan Suo­mi vaatii niitä, kos­ka tämä maa ja sen kansalaiset ovat poikkeuk­sel­lisen syyt­tömiä siihen mitä isot pojat (isot taloudet ja pankit) ja mañana-maat ovat aikoinaan päät­täneet ja tehneet. Eli Suomel­la ei ole val­taa, mut­ta ainakin Suo­mi voi sit­ten jälkikä­teen edes hiukan lais­taa vastuusta.

    Sitä pait­si, ei Suo­mi tarvitse euroa sen enem­pää kuin euro Suomea vaik­ka eroami­nen onkin kinkki­nen jut­tu ja tuskin onnis­tuu ilman Sak­san tai Ruotsin vetoa­pua. Suomen talous on edelleen poikkeuk­sel­lisen vah­va, (absolu­ut­ti­nen) kasvu liki maail­man paras­ta, markki­nat luot­tavaisia. Näi­den fak­to­jen edessä ei Soin­in­vaaran ja muiden pes­simistien arviot paljon paina.

  5. Etelä-Euroopan katol­li­sis­sa mais­sa on täysin eril­lainen käsi­tys yhteiskun­nas­ta. Kun eivät koe “me” henkeä edes omia maamiehiään kohtaan, tar­jo­tak­seen näille verovaroil­la raken­netun hyv­in­voin­ti­val­tion niin mik­si nämä tun­ti­si­vat “me” henkeä kaukaisten suo­ma­lais­ten kanssa. Vas­taavasti mik­si suo­ma­lais­ten tulisi kokea ole­vansa me, epäre­hellis­ten espan­jalais­ten ja ital­ialais­ten kanssa?

  6. Eikös Suomen vaku­us­vaa­timuk­sis­sa silti ole ihan hyvä pointti.

    Monil­la muil­la EU-mail­la, kuten Sak­sal­la ja Ran­skalla on usei­ta pankke­ja jot­ka ovat lainan­neet huo­mat­ta­van paljon rahaa poten­ti­aal­isi­in kri­isi­mai­hin: Espan­jaan, Kreikkaan, Ital­i­aankin. Hei­dän pankkin­sa ovat saa­neet erit­täin hyvää korkoa, ja Sak­sa (muiden iso­jen maid­en mukana) ajaakin näi­den takuiden läpi yhteis­vas­tu­u­ta hei­dän omien pankkien­sa pääomittamisesta.

    Suomen pankit eivät ole lainan­neet juuri lainkaan rahaa kri­isi­maille, eivätkä näin ole myöskään naut­ti­neet korkeista koroista. Vaku­us­ra­hoil­la aio­taan mak­saa velko­japankeille päät­tyvät lainat pois. Tästä ei käytän­nössä tule pen­nin pyörylää Suomelle, mut­ta esim. Sak­sa toden­näköis­es­ti saa takaisin enem­män rahaa kuin mitä se itse lait­taa vakausvälineeseen. 

    ERVV:hen osal­lis­tu­taan EKP-osuuk­sien suh­teessa, mikä on erit­täin kum­mallista kos­ka rahat eivät tule takaisin todel­lakaan samas­sa suh­teessa. Jos osal­lis­tut­taisi­in saatavien suh­teessa, mikä olisi “oikeu­den­mukaista”, Suomelle ei jäisi juuri mitään mak­set­tavaa ja saisimme nekin vähät rahat takaisin, jol­loin mitään vaku­us­vaa­timuk­sia ei tarvit­sisi tehdä.

    Sum­ma sum­marum: Sak­sal­la ja Ran­skalla on jo erit­täin kovat vaku­udet pankkisaatavien muo­dos­sa, Suomel­la ei.

  7. Tot­takai niistä vakuuk­sista voidaan olla mon­taa mieltä. Suomen kohta­lo maail­man kar­tal­la ei ole niistä kiinni.Keskustellakin niistä pitää voi­da. Suomen suurim­man puolueen,pääministeripuolueen, vaiku­tus­valaisimpi­in johto­hah­moi­hin kuu­lu­van Vapaavuoren vähätel­lessä hal­li­tu­so­hjel­maan kir­jat­tu­ja vaku­us­vaa­timuk­sia juuri vakuuk­si­in liit­tyvien neu­vot­telu­jen alla,on kyl­lä omi­aan heiken­tämään Suomen uskot­tavu­ut­ta näis­sä neuvotteluissa.

    Mil­lä foo­ru­mil­la valmis­tel­laan Euroopan tule­vaisu­ut­ta? EU-par­la­ment­ti on ainakin epäon­nis­tunut tiedottamisessaan,jos se ylipäätään osal­lis­tuu Euroopan kehit­tämiseen. Suomes­sa eduskun­ta valmis­telee ehkä salas­sa Euroop­pa politiikkaansa,kun mitään ei kuu­lu. Euroop­pamin­is­teri Stubb on nyky­isin melkoisen hil­jainen. Eli kuka voi keskustel­la ja mis­tä. Euroopan keskeiset päät­täjät rien­tävät kri­isikok­ouk­ses­ta toiseen ja ilmoi­tus­lu­on­toisi­na asioina tulee tietoa kehi­tys­sopimuk­sista ja näistä “ota tai itke ja ota”-paketeista. Ei kansalaisille ole esitet­ty mitään vaihtoehtoja,joiden poh­jal­ta voisi käy­dä rak­en­tavaa keskustelua. 

    Jos Vapaavuoren kom­men­tit ovat se keskustelu,jota hal­li­tus­puoluei­den edus­ta­jat tah­to­vat käydä,niin aika löysää on. Hal­li­tuk­sen pienet puolueet ovat olleet totaalisen hil­jaa Euroop­paa koske­vis­sa asiois­sa. Ei oppo­si­tios­sakaan ole mitään halua olla rak­en­ta­mas­sa Euroop­paa koske­vaa keskustelua. Näin yksi­tyisenä Suomen ja Euroopan kansalaise­na täy­tynee tyy­tyä tilanteeseen,jossa myös min­u­un vaikut­tavia asioi­ta hoide­taan kri­i­sis­sä ja pani­ikissa ilman mitään suunnitelmaa.

  8. “Mikä min­ua tässä har­mit­taa on, että kun Suo­mi keskit­tyy tui­jot­ta­maan omaan napaansa, se ei näe muu­ta kuin sen napansa, vaik­ka ympäril­lä tapah­tuu ratkai­se­van tärkeitä asioita.”

    Tot­ta kai pitää Suomes­sakin keskustel­la ja miet­tiä tarpeek­si laa­jasti, mitä Euroopas­sa ja maail­mas­sa tapahtuu.

    Silti ei pidä yleistää ter­vet­tä ja järkevää Suomen oman edun valvom­ista pelkäk­si omaan napaan tui­jot­tamisek­si. Markki­noille kan­nat­taa lähteä avoimin mielin mut­ta pitää silti kiin­ni omas­ta kukkarostaan. Otta­jia kyl­lä on.

  9. Vaku­us­sopan selvit­tämi­nen kuu­luu Soinin/vaaran virkate­htävi­in. Loogis­es­ti vakuuk­sia ei kaiketi voisi vaa­tia oikein keneltäkään:

    - Ei val­tioil­ta, kos­ka niil­lä on vero­tu­soikeus, lain­säädän­tö­mo­nop­o­li, pakkol­u­nas­tuskäytän­nöt ym.;

    - Ei pankeil­ta, kos­ka kyse lie­nee oman pääo­man ehtois­es­ta rajoituksesta.

    Jos niitä kuitenkin vaa­di­taan, niin sit­ten vaa­di­taan, kun­han ei nyt suos­tu­ta siihen, että mak­set­taisi­in ker­ral­la jokin mak­su, jon­ka muut mak­sa­vat erissä.

    Tämä aihep­i­iri ei ole omi­aan herät­tämään kiin­tymys­tä ja rakkaut­ta yhteiseen Euroop­paan. Euroalue ei ole yhtä Euroopan Unioni, johon päätet­ti­in liit­tyä vuo­den 1994 kansanäänestyk­sessä. Tuo­hon unioni­in kuu­lu­vat lähim­pänä ja oleel­lis­es­ti Ruot­si ja Tan­s­ka, Tukhol­ma ja Kööpenhamina. 

    Løn­mod­tagerns Dyr­tids­fond –nimi­nen tan­skalainen insti­tuu­tio lähet­tää joka vuosi huolekkaan laskel­man siitä, kuin­ka ammoinen patatiskaa­jan rahas­to-osuuteni on kehit­tynyt. Tietysti olisi hauskaa, jos vaata­mat­tomat sum­mat oli­si­vat euro­ja eikä Tan­skan kru­unu­ja, mut­ta tämä ei liity siihen, että pitäisi olla yhteinen valuutta.

    Vuosien pois­saolon jäl­keenkin koen oloni luon­te­vak­si Tukhol­man Drot­tning­gatanil­la, vaik­ka en ole osta­mas­sa mitään. Vaik­ka olisin osta­mas­sa jotakin, val­u­ut­ta ei hait­taa, varsinkin kun sitä nykyään saa seinästä repimäl­lä kos­ka tahansa.
    Euroa ei tarvi­ta täl­lai­sista syistä. 

    Suomelle eurol­la on se merk­i­tys, että se suo­jaa val­u­ut­takeinot­telul­ta ja tuhoisil­ta kurssimuu­tok­sil­ta, joi­ta koet­ti­in 1990-luvun alus­sa. Jos itsenäisen val­u­u­tan arvon devalvoi­tu­isi, kun­nat ja Kun­tara­hoi­tus eivät selviäisi ulko­mais­ten lain­o­jen­sa hoi­dos­ta, ja sit­ten ollaan ongelmis­sa, kuten rikkaan Helsinginkin päät­täjä ymmärtänee. Tämän suo­jaamis­tarpeen toteut­taisi myös pienem­pi arvoeu­ro-alue, johon kuu­luisi­vat Sak­sa, Benelux ja Suo­mi. Sen sijaan oli­ivieu­ro ei sitä toteuttaisi.

    Suomen vien­ti on jo kärsinyt vakavia itse aiheutet­tu­ja vau­ri­oi­ta. Te ostat­te uudet vetu­rit joko Sveit­sistä tai Sak­sas­ta, maail­man kallispalkkaisimpi­en met­al­lim­i­esten tekem­inä. Ei se kil­pailukyky ole vain val­u­u­tan arvos­ta ja palkkata­sos­ta kiin­ni. Tiivi­impi yhteistyö Pohjois-Eurossa toisaal­ta vahvis­taisi järke­viä tuotan­non­alo­ja ja voisi purkaa kalli­ik­si tule­via kau­pan keskit­tymiä, tms. Ostovoiman kasvu ei olisi kansalle onnettomuus.

    Suomes­sa ihmisil­lä on taipumus­ta taloudel­liseen deter­min­is­mi­in, jon­ka mukaan Sak­sa ei voi lähteä nykyis­es­tä euroalueesta, kos­ka sil­lä on niin suuret saata­vat, jne. Sak­salaisi­in ei kuitenkaan vält­tämät­tä vetoa se, jos san­o­taan että ettekö ole tietoisia siitä, että tuo ei ole tei­dän etunne mukaista, ja nyt kyl­lä mak­sat­te! En täysin luot­taisi tähän argumentaatioon.

  10. Vakuuk­sista toki voidaan olla mon­taa mieltä. Julkisen keskustelun ja myös Suomen etu­jen ajamisen kannal­ta ne ovat kuitenkin vähän ongel­mallisia — sil­lä kyseessä on liian keskeiseen ase­maan nousseesta sivu­seikas­ta. Koti­maan poli­ti­ikas­ta jon­ka ei pitäisi hal­li­ta eurokri­isin ratkaisemista. 

    Niin kauan kun julki­nen keskustelu pain­ot­taa nykyisel­lä taval­la vakuuk­sia eivät ne tärkeäm­mät seikat oikein nouse keskustelu­un. Esimerkik­si Suomen etu­jen kannal­ta olisi ollut viisaam­paa panos­taa vakau­tus­paket­tien mielekky­teen ja niiden avoimuu­teen. Vaikka­pa sen laa­jem­pi pohtimi­nen että miten vakaut­ta raken­netaan — eli tue­taanko val­tioi­ta vaiko pankke­ja olisi ollut laa­jem­man keskustelun paik­ka. Myös vaikka­pa EVM:n syyte­suo­ja on varsin ongel­malli­nen piirre jon­ka pois­tamiseen Suomikin olisi voin­ut käyt­tää muu­ta­man paukun. 

    Muutenkin nyt keski­tytään liikaa nykyti­lanteen ylläpi­toon ja aivan liian vähän niiden varsi­nais­ten ongelmien ratkaisemiseen.

    On hyvä, että nyt on vih­doin alet­tu puhua elvy­tyk­ses­tä ja jopa setelira­hoituk­ses­ta, mut­ta se olisi pitänyt olla isom­mas­sa osas­sa jo aiemmin.

  11. En ole aiem­min huo­man­nut, että puhutaan etelä Euroopan rooma­laiska­toli­sista maista kuten tässä keskustelus­sa ja seu­raavas­sa kir­joituk­ses­sa. Pohtimisen paikka?

  12. Suurin ongal­ma on vai­h­toe­hdot­to­muus .Katainen ja kump­pan­it tyr­määvät kaik­ki omas­ta mielip­i­teestään poikkea­vat vai­h­toe­hdot jär­jet­töminä ja vaar­al­lisi­na ilman perusteluja

    Ja kiel­letään edes puhu­mas­ta niistä, kos­ka ne vaaran­ta­vat eurona ja Suomen edun.
    Niin­pä julk­isu­u­teen ei ole nous­sut vai­h­toe­htoisia ratkaisumalleja

    Nykypäivän poli­ti­ik­ka on yhtä vai­h­toe­hdo­ton­ta kuin oli aikoinaan NL politiikka.

    Mitä tulee vakuuk­si­in niin en minä ainakaan anna lainaa ilman vakuuk­sia, tyh­mät voivat niin tehdäkin.

    Ei val­tio ole enää sen varmem­pi lainan­ot­ta­ja kuin yksi­tyi­nen. ihminen

  13. Itse asi­as­sa Espan­jan pankkien tukem­i­nen muut­tui pankki­jär­jestelmän pelas­tamis­es­ta niiden omis­ta­jien omaisu­u­den pelastamiseksi.

    Aluk­si puhuttiin,että tuki on vastik­keel­ista eli tuen osu­udel­la val­tiot tule­vat omistajiksi,silloin val­tiot hyö­tyvät kurssin arvon palautumisesta

    Nyt tuo puhe on vaimen­nut ja puhutaan vain vastik­keet­tomas­ta pääomatuesta.

    Vapaavuoren, Soin­in­vaaran etc tarkoi­tus on vain joh­dat­taa keskustelu pois olennaisesta.

    Sak­sas­sa, Ranskassa,Italiassa,Espanjassa ‚Englan­nis­sa liike-elämä ja poli­itikot elävät voimakkaam­mas­sa sym­bioosis­sa kuin Suomes­sa ja Suomes­sa on tarkoi­tus tehdä nämä suh­teet läpinäkyvim­mik­si ja neu­traaleik­si ‚sen vuok­si poli­ti­ikkakin on erilaista .

    Ruot­si ja Tan­s­ka ovat säi­lyt­täneet Pohjo­is­maisen demokra­t­ian oma­l­la rahapoli­ti­ikalla, Suomen on pakko siir­tyä yhäen­em­män liike-elämän ohjaile­maan poli­it­tiseen päätöksentekoon

  14. Mart­ti:
    Monil­la muil­la EU-mail­la, kuten Sak­sal­la ja Ran­skalla on usei­ta pankke­ja jot­ka ovat lainan­neet huo­mat­ta­van paljon rahaa poten­ti­aal­isi­in kri­isi­mai­hin: Espan­jaan, Kreikkaan, Ital­i­aankin. Hei­dän pankkin­sa ovat saa­neet erit­täin hyvää korkoa, ja Sak­sa (muiden iso­jen maid­en mukana) ajaakin näi­den takuiden läpi yhteis­vas­tu­u­ta hei­dän omien pankkien­sa pääomittamisesta.

    Suomen pankit eivät ole lainan­neet juuri lainkaan rahaa kri­isi­maille, eivätkä näin ole myöskään naut­ti­neet korkeista koroista.

    Niin. On selvitet­ty paljonko suo­ma­laisil­la pankeil­la ja eläk­er­a­has­toil­la on suo­ria sijoituk­sia kri­isi­mai­hin. Olen­nainen on jäänyt kysymät­tä: Paljonko sijoituk­sia on niis­sä pankeis­sa, jot­ka ovat tehneet suo­ria sijoituk­sia kri­isi­mai­hin. Mon­enko yri­tyk­sen rahoi­tus on riip­pu­vainen näistä pankeista? Mon­enko suo­ma­laisen yri­tyk­sen päämies tai asi­akas löy­tyy yri­tyk­sistä, joiden rahoi­tus on näi­den sak­salais­ten tai ran­skalais­ten pankkien varassa?

    On epä-älyl­listä tui­jot­taa vain sen pitkän domi­non­ap­pu­lar­iv­in ensim­mäistä palikkaa kun olen­naista on ymmärtää ne riskit, jot­ka ketjureak­tios­ta seu­raisi­vat. Jos riskiä ei ymmär­rä, on tur­val­lis­in­ta pyrk­iä huole­hti­maan siitä ettei se ensim­mäi­nenkään palik­ka kaadu.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    On ehkä paljon san­ot­tu, että konepa­ja­te­ol­lisu­us oli ajet­tu alas, mut­ta on se suuris­sa vaikeuksissa. 

    Suuris­sa vaikeuk­sis­sa on ainakin “metalliteollisuus”-lehden perus­teel­la liioitel­tua. Investoin­te­ja kyl­lä pitäisi saa­da lisää.

    Tosin kyl­lähän tässä tietenkin mon­ta pro­jek­tia on taas menos­sa, joil­la Suomen konepa­ja­te­ol­lisu­ud­es­ta pyritään tekemään selvää, mut­ta toisaal­ta use­ampi pro­jek­ti, joka taas toimii täysin päin­vas­taiseen suun­taan. Rikkidi­rek­ti­ivi ja ydin­voimalu­vat tule­vat ensim­mäisenä mieleen isoina.

    PS Espan­jas­sa sähkö mak­saa melkein 2x enem­män kuin tääl­lä, kun ote­taan huomioon muut ongel­ma­seikat, ei liene mikään ihme ettei siel­lä kan­na­ta teol­lis­es­ti valmis­taa “paljoa mitään”

  16. Liian van­ha:

    Itse asi­as­sa Espan­jan pankkien tukem­i­nen muut­tui pankki­jär­jestelmän pelas­tamis­es­ta niiden omis­ta­jien omaisu­u­den pelastamiseksi.

    Aluk­si puhuttiin,että tuki on vastik­keel­ista eli tuen osu­udel­la val­tiot tule­vat omistajiksi,silloin val­tiot hyö­tyvät kurssin arvon palautumisesta

    Nyt tuo puhe on vaimen­nut ja puhutaan vain vastik­keet­tomas­ta pääomatuesta.

    Kuka puhuu? Todel­lisu­udessa suun­nitel­mat Espan­jan pankkitues­ta koske­vat kurakun­nos­sa ole­vaa säästö­pankkisek­to­ria (Cajas) ja tuki on tarkoi­tus tehdä siten, että osakepääo­maan ja junior bon­dei­hin sijoit­ta­neet menet­tävät sijoituk­sen­sa. Ei siis todel­lakaan ole kyse mis­tään pankkien omis­ta­jien ja sijoit­ta­jien vastik­keet­tomas­ta pelastamisesta.

  17. > Espan­jan vakuuk­sien järkevyy­teen on mah­do­ton ottaa kan­taa ennen kuin näkee mitä ne ovat. Ne eivät voi olla saman­laisia kuin Kreikka-vakuudet.

    Kreikan vaku­ude­than oli­vatkin vain SDP:lle räätälöi­ty poli­it­ti­nen viiku­nan­le­hti. Espan­jan tapauk­ses­sa voisi lähteä ihan samoista lähtöko­hdista, kuin pankki­ni läh­tee, ryhtyessämme keskustele­maan asun­to­lainas­ta ja vakuuk­sista. Jos taas halu­amme lahjoit­taa jotain suo­raan Espan­jan (tai velko­jien) pankeille, se pitää myös sanoa suoraan.

    > Eikö tässä kuitenkin pitäisi olla puo­lus­ta­mas­sa Euroop­paa ja euroop­palaista hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa muiden maanosien ja vieraiden yhteiskun­tanäke­mys­ten aset­tamia haastei­ta vastaan?

    Ehdot­tomasti mei­dän tulee puo­lus­taa Euroop­paa ja euroop­palaista hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa (Suomen vas­taavien lisäk­si), mut­ta ei mui­ta vas­taan, vaan myös muiden puolesta.

    > Juuri nyt hah­mote­taan Euroopan yhteiskun­nal­lista tule­vaisu­ut­ta, mut­ta siitä ei Suomes­sa keskustel­la eikä Suomel­la ole siihen mitään san­ot­tavaa eikä koh­ta enää sananvaltaakaan.

    Keskustelu­pal­stathan ovat vääräl­lään kan­nan­ot­to­ja aiheeseen. Ja juuri oli iso mielipi­deky­se­lykin kansalais­ten asenteista.

    > Pelis­sä on koko euroop­palaistyyp­pinen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta, jota aasialainen ja amerikkalainen kova kap­i­tal­is­mi on ahdis­ta­mas­sa nurkkaan.

    Minus­ta Euroop­pa rak­en­taa sekä ongelmi­aan että uut­ta malli­aan ihan itse, muiden pain­os­ta­mat­ta. Ihan oma val­in­ta. Juuri nyt meno pankki­tukien maail­maan näyt­tää keskeiseltä. Joku voisi nähdä myös tuon “kovana kapitalismina”.

    > Sen palveluk­sen Suo­mi on toki änkyröin­nil­lään Euroopan tule­vaisu­udelle tehnyt, ettei yksimielisyy­den vaa­timus­ta tul­la kir­jaa­maan enää mihinkään EU:n päätöksentekomenettelyihin.

    Niin. Suomen hal­li­tus taitaa tosi­aan ajaa syven­net­tyyn inte­graa­tioon ja enem­mistöpäätök­si­in siirtymistä.

    > Vaiken­e­misen sijas­ta tarvit­taisi­in nyt laa­ja-alaista keskustelua Euroopan tule­vaisu­ud­es­ta, eikä tähän keskustelu­un osal­lis­tu­mista voi­da hal­li­tus­puoluei­den edus­ta­jil­ta evätä.

    Jään innol­la odot­ta­maan Osmo Soin­in­vaaran ja vihrei­den lin­jauk­sia. (esit­te­len toki innol­la myös omia näkemyksiäni)

  18. Mart­ti kir­joit­ti 15.7.2012 kel­lo 11:20:

    ERVV:hen osal­lis­tu­taan EKP-osuuk­sien suh­teessa, mikä on erit­täin kum­mallista kos­ka rahat eivät tule takaisin todel­lakaan samas­sa suh­teessa. Jos osal­lis­tut­taisi­in saatavien suh­teessa, mikä olisi “oikeu­den­mukaista”, Suomelle ei jäisi juuri mitään mak­set­tavaa ja saisimme nekin vähät rahat takaisin, jol­loin mitään vaku­us­vaa­timuk­sia ei tarvit­sisi tehdä.

    Sak­sal­la ja Ran­skalla on jo erit­täin kovat vaku­udet pankkisaatavien muo­dos­sa, Suomel­la ei.

    Tämä oikein täräyt­ti min­ua. Voiko näin ajatel­la? Jos voi, onko näitä näköko­htia esitet­ty tukipakettineuvotteluissa?

    Kaatuuko tämä näkökul­ma siihen, mihin kaik­ki näyt­tää kaatu­van: sijoit­ta­jat kieltäy­tyvät otta­mas­ta tap­pi­oi­ta. Onko ain­oa syy siihen, että tähän suos­tu­taan, se, että pankkien kaat­ues­sa miljoonat syyt­tömät pankki­tal­let­ta­jat joutu­vat ahdinkoon? Sen minäkin halu­an estää hin­nal­la mil­lä hyvän­sä, mut­ta onko oikeasti pois­sul­jet­tua se, että varsi­naiset isorikkaat, jot­ka riske­jä ovat otta­neet, kärsisivät?

  19. Kup­pi­lase­laimel­la ei pääse kom­men­toimaan seu­raavaa euroketjua. Tämä on epä­sol­i­daarista ja räikeää eri­ar­voisu­ut­ta. Huo­mau­tan vaan, että kah­den ker­roksen eroa on esit­tänyt Sak­san met­al­li­te­ol­lisu­u­den työ­nan­ta­jali­iton puhis Ukko Kan­negiess­er. Mies voi lähteä Kan­nelmäestä, mut­ta Kan­nelmä­ki ei lähde miehestä. Ei voi tasokkaam­paa vaa­tia näis­sä oloissa.

  20. Marko Kivelä:
    Vakuuk­sista toki voidaan olla mon­taa mieltä. Julkisen keskustelun ja myös Suomen etu­jen ajamisen kannal­ta ne ovat kuitenkin vähän ongel­mallisia – sil­lä kyseessä on liian keskeiseen ase­maan nousseesta sivu­seikas­ta. Koti­maan poli­ti­ikas­ta jon­ka ei pitäisi hal­li­ta eurokri­isin ratkaisemista.

    No ei niistä vakuuk­sista oikein voi olla kuin yhtä mieltä asial­lis­es­ti, polit­ti­nen puoli kuten mainit­set on toinen juttu.

    Kun tämä talouskri­isi nyt pitäisi jotenkin ratkoa. Ei me Suomes­sa pystytä Euroopan ja maail­man taloud­es­ta eristäy­tymään, yhteinen val­u­ut­takin on lop­pu­jen lopuk­si tois­si­jainen asia, jos tämä tilanne kär­jistyy kun­non lamak­si niin kyl­lä se tun­tuu muual­lakin kuin euromaissa.

    Tässä pohdit­ti­in päivänä eräänä, että olisiko mitenkään mah­dol­lista että Suo­mi vaatisi tukien ehdok­si jotain järkevää? Kuten vaikka­pa kasvua tukeaa rahapoli­ti­ikkaa. Eli muute­taan EKP:n man­daat­tia laa­jem­mak­si, eli sisältäen työl­lisyy­den, talouskasvun, tms. inflaa­tion ohel­la. Tuo käy finanssi-insinöörin sielu­un, kos­ka on sekavaa ja osit­tain ris­tiri­itaista, mut­ta jotenkin nyt esim. FED ja BOE kuitenkin pystyvät oper­oimaan laa­jem­mal­la mandaatilla.

    Viimeisin EKP:n suunnal­ta: Her­rat blo­gos­fääris­sä pohti­vat että kun esim. Espan­ja nos­taa ALVia, kos­ka taan­tu­ma ja laske­vat vero­tu­lot, niin ei kai nyt EKP sit­ten vas­taavasti nos­ta korkoa kos­ka veronko­ro­tus nos­taa hin­to­ja? No juuri niin se peri­aat­teessa menee EKP:n mukaan, kos­ka käyte­tyn inflaa­tiomit­tarin hin­nat ovat verol­lisia. Eli jos taan­tu­mas­sa val­tiot nos­taa vero­ja niin EKP nos­taa korkoa, kuka pahvi täm­möisiä peri­aat­tei­ta kek­sii? Pidem­min ja lähtei­neen: http://www.themoneyillusion.com/?p=15263

    Narul­la ei voi työn­tää, mut­ta jos nyt lakkaisi vetämästä.

  21. “Koko Euron pelas­tu­sop­er­aa­tio hah­mot­tuu näin pelik­si, jos­sa euro­maat pelaa­vat toisi­aan vas­taan. Eikö tässä kuitenkin pitäisi olla puo­lus­ta­mas­sa Euroop­paa ja euroop­palaista hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa muiden maanosien ja vieraiden yhteiskun­tanäke­mys­ten aset­tamia haastei­ta vastaan?”

    Sehän tässä niin iro­nista onkin. “Rauhan­pro­jek­ti” sai Euroopan vuosikym­meniä rauhanomais­es­ti vapaakaup­paa käyneet maat toisi­aan vastaan.

  22. tpyy­lu­o­ma:

    Tässä pohdit­ti­in päivänä eräänä, että olisiko mitenkään mah­dol­lista että Suo­mi vaatisi tukien ehdok­si jotain järkevää? Kuten vaikka­pa kasvua tukeaa rahapoli­ti­ikkaa. Eli muute­taan EKP:n man­daat­tia laa­jem­mak­si, ‘eli sisältäen työl­lisyy­den, talouskasvun, tms. inflaa­tion ohella. 

    Mitähän se halu­a­masi vielä enem­män kasvua tuke­va rahapoli­ti­ik­ka EKP:ltä sit­ten oikein edellyttäisi?
    Ohjausko­rko on jo las­ket­tu (ja las­ke­taan var­maan seu­raavas­sa kok­ouk­ses­sa vielä 25 pis­tet­tä). Setelira­hoi­tus­tako? Sitä vaa­ti­vat pakkaa­vat uno­hta­maan, että EKP on tehnyt sil­läkin sar­al­la jopa enem­män kuin FED. EKP:n taset­ta on kas­vatet­tu niin rajusti, että tase/BKT on korkeampi kuin USAssa.
    EKP on myös laskenut pankkien keskus­pankista saa­man tal­letusko­ron nol­laan (jota ei muual­la ole tehty). Täl­lä yritetään pain­os­taa pankit pistämään rahat kier­toon, eikä maku­ut­ta­maan niitä keskuspankissa.

  23. pekka: EKP on myös laskenut pankkien keskus­pankista saa­man tal­letusko­ron nol­laan (jota ei muual­la ole tehty).

    Hie­man epäoleelli­nen sivuhuomio, mut­ta (ainakin) Tan­skas­sa keskus­pankin tal­letusko­rko on täl­lä het­kel­lä negatiivinen.

  24. tpyy­lu­o­ma: Her­rat blo­gos­fääris­sä pohti­vat että kun esim. Espan­ja nos­taa ALVia, kos­ka taan­tu­ma ja laske­vat vero­tu­lot, niin ei kai nyt EKP sit­ten vas­taavasti nos­ta korkoa kos­ka veronko­ro­tus nos­taa hin­to­ja? No juuri niin se peri­aat­teessa menee EKP:n mukaan, kos­ka käyte­tyn inflaa­tiomit­tarin hin­nat ovat verollisia. 

    Tämä tohtori Sum­n­er ei tain­nut olla luokkansa nopeimpia oppi­lai­ta? Ihan vält­tämät­tä ei kan­na­ta luot­taa her­raan, joka perus­taa blogimerk­in­tän­sä lähin­nä oman blo­gin­sa kommentteihin. 

    Googeli­in sana “poh­jain­flaa­tio” ja luo­ta tuuri­in, ja kas, selviää seu­raavaa EKP:n käyt­tämistä inflaatiomittareista:

    Lähivu­osi­na Keskus­pankin kiin­nos­tuk­sen kohteena tulee ole­maan yhden­mukaistet­tu net­to­hin­tain­dek­si. Kos­ka Euroopan Union­in sisäl­lä vero­jen yhden­mukaist­a­mi­nen on hidas­ta ja vaikeaa, halu­aa Keskus­pank­ki seu­ra­ta indek­siä, jos­sa kansal­liset veron­muu­tok­set eivät näy. 

  25. Sehän tässä niin iro­nista onkin. “Rauhan­pro­jek­ti” sai Euroopan vuosikym­meniä rauhanomais­es­ti vapaakaup­paa käyneet maat toisi­aan vastaan.

    Näin kävi, tie hel­vetti­in on päällystet­ty hyvil­lä aiko­muk­sil­la. Nyt alkaa olla viimeisiä het­k­iä puhal­taa peli poik­ki. Jos ja kun esim. Kreikas­sa yhteiskun­ta kaatuu niin näitä yhteiskun­tia voidaan vielä aut­taa ja pitää pystyssä kan­sain­välis­ten apu­jär­jestö­jen kaut­ta ja saadaan jonk­i­nasteinen rauha säi­lymään. Mut­ta jos me jatkamme tätä hul­lu­ut­ta vielä muu­ta­man vuo­den ja sen seu­rauk­se­na Espan­ja, Italia yms. ovat samas­sa tilas­sa niin sil­loin asi­at ovat todel­la huonol­la tolal­la. Jos lopuk­si jäl­jelle jää vain yksi mak­sa­ja ja ympärille lau­ma nälkäisiä niin jäl­ki voi olla todel­la pelot­tavaa, pahim­mas­sa tapauk­ses­sa koko Euroop­pa palaa taas. Aika vas­tu­u­ton­ta riskinot­toa tämä nykyi­nen meno vain muu­ta­man poli­itikon kasvo­jen säi­lyt­tämisen vuoksi.

  26. EKP:n inflaa­tiomit­tari on jokat­a­pauk­ses­sa pahasti rik­ki. tpyy­lu­o­man huo­mau­tus ALV:stä inflaa­tiomit­taris­sa on hyvä, kos­ka ALV:n nos­to­tarve liit­tyy yleen­säkin taan­tu­maan (valitet­tavasti! oikeast­i­han sen pitäisi liit­tyä pikem­minkin nousukau­teen!) ja sil­loin koron­nos­t­a­mi­nen ei ole hyvä idea noin ylipäätään. 

    Nyt on tietenkin kaikil­la pääl­lim­mäisenä mielessä se, mitä EKP:n pitäisi tehdä rahapoli­ti­ikan osalta laskukaudel­la, mut­ta olen­naisem­paa minus­ta on se, mitä sen pitäisi tehdä nousukaudel­la. Hom­ma ei saisi men­nä ns. bang-bang-säädök­si, mut­ta sel­l­ainen ris­ki on nyt olemassa. 

    Alan taipua noiden nom­i­naal­i­tar­get­tien argu­ment­tien kan­nalle, vaikkakin vain osit­tain. Vähin­täin niin, että inflaa­tio­tar­getis­sa pitää olla joku kupla-indikaat­tori mukana ja toisaal­ta joku sel­l­ainen klausu­uli, joka mah­dol­lis­taa järkevän ja reilun QE:n kriiseissä. 

    Toisaal­ta, setelira­hoi­tus nyt ei ratkaise suo­raan mitään, kos­ka inflaa­tio yksin ei hävitä vajei­ta, kun vel­ka pitää kuitenkin rul­la­ta. Se tekee kyl­lä vajei­den vähen­tämis­es­tä vähem­män kivu­lias­ta, mut­ta ennenkuin vähen­tämi­nen on todel­la kun­nol­la vauhdis­sa, sitä ei voi aloit­taa, muuten hom­ma jää puoli­tiehen. Fiskaa­li­nen sok­ki run­telee talout­ta ja sitä pitäisi kom­pen­soi­da raha­puolen ekspan­sioil­la (jos nyt IS/LM ote­taan annet­tuna), mut­ta ekspan­sio on epäreilu niitä kohtaan jot­ka ovat hoi­ta­neet asiansa hyvin. 

    Äkkiseltään (ja olen var­maan väärässä) näyt­täisi siltä, että asi­aa voisi lähteä kor­jaa­maan niin, että vakavaraisem­mille maille vas­tu­iden kat­tamisek­si EKP:lta ihan kylmää pain­okoneesta tul­lut­ta käteistä rahas­toitavak­si, vaik­ka 20–40 pros­ent­tia vas­tu­ista. Näil­lä rahoil­la voidaan sit­ten ostaa omaisu­user­iä etelästä “vakuik­si”. Näin etelä saisi käteisen­sä ja pohjoinen vakuuten­sa ja mikä paras­ta, veron­mak­sa­jat eivät mak­saisi rahal­la, vaan inflaa­ti­ol­la, mut­ta saisi­vat myös jotain takaisin.

    Tämä siis sik­si, että jos ker­ran meil­lä on bal­anssis­sa niin, että etelä on pohjoiseen velkaa, niin lop­putu­lok­sen pitäisi olla se, että kun vel­ka on hoidet­tu, pohjoiseen on siir­tynyt ihan oikeaa omaisu­ut­ta (tai kulu­tus­ta). Tätä pros­es­sia vas­tuste­taan sik­si, että pelätään että näin ei käy, vaan vas­tu­ut tule­vat veron­mak­sajille, ja sit­ten tehdään töitä har­ti­avoimin että saadaan etelän velat mak­set­tua. Näin se ei voi men­nä. Ei yhteis­vas­tuu sitä voi tarkoit­taa, vaan sitä että aute­taan.

  27. EKP on epäon­nis­tunut tai halun­nut epäon­nis­tua siinä, mis­tä tässä nyt keskustel­laan eli akuutin kri­isin rauhoit­tamis­es­ta. Kadun­miehet ajat­tel­e­vat aivan ratio­naalis­es­ti halutes­saan muu­takin kuin konkurssikyp­sien espan­jalais­ten pankkien osuuk­sia vastik­keek­si siitä, että jokin ran­skalainen rahoi­tus­laitos saa tekemän­sä sijoituk­set takaisin.

  28. Ehdot­taisin pere­htymistä asioi­hin ennen kom­ment­tien heittoa.
    Koulus­sa ei ilmeis­es­ti oikein opete­ta mui­ta mai­ta kunnolla. 

    Ei Kiinan pieni syn­tyvyys ole elin­ta­son nousus­ta johtuva.
    Tästä voi lukea mis­tä on kysymys:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhden_lapsen_politiikka

    Tässä myös Intiasta

    http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/vt/13/06/index.html

    Uskon­to­jen opetuk­ses­sa näyt­tää myös ole­van puutteita.

    Tässä tietoa muslimeista

    Korkea syn­tyvyys on monis­sa mus­lim­i­mais­sa merkit­tävä sosi­aa­li­nen ongelma.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Islam_ja_naiset

  29. Tuore uuti­nen Brit­tien saarelta.
    Ei näytä siel­läkään väestö vähenevän. Ollaan vielä Euroopassa.

    The pop­u­la­tion of Eng­land and Wales has boomed by sev­en per cent over the last 10 years — the largest growth in num­bers seen in any peri­od since records began.

    1. JouniL
      Myös Helsin­gin seudul­la väk­iluku on kas­vanut. Brit­tein­saarten pohjoisosa val­uu etelään. Lisäk­si alueelle muute­taan Bri­tann­ian ulkop­uolelta. Bri­tan­ni­as­sa syn­tyvyys las­ki alle väestön uusi­u­tu­mis­ra­jan (2,1 lasta/nainen) vuon­na 1974 ja on pysynyt rajan alla siitä lähtien. 

  30. Mulle jäi tästä Vapaavuori-cas­es­ta se vaikutel­ma, että muut hal­li­tus­puoluei­den jäsenet oikeutetusti otti­vat nokki­in­sa Vapaavuoren irtioto­s­ta. Kyseessähän oli vähän sama asia kuin jos ammat­ti­jär­jestö vaatisi puheen­jo­hta­jansa suul­la 3 % palkanko­ro­tuk­sia, ja sit­ten saman jär­jestön pääsi­h­teeri sanoisi het­ken päästä lehti­haas­tat­telus­sa että nol­lal­in­ja oikeas­t­aan riit­täisi. Että turhaan tässä ale­taan änkyröimään kun taloudessa menee huonosti.

    Kyse ei siis niinkään ollut siitä, ovatko vaku­udet hyvä vai huono jut­tu, vaan siitä että tuol­laiset Vapaavuori-lausun­not ovat tietysti omi­aan vetämään mat­toa vaku­us­neu­vot­telijoiden alta. Hal­li­tuk­sen pitää pystyä keskenään sopi­maan halu­taanko vakuuk­sia vaiko ei, ja sit­ten julk­isu­udessa vetää yhtä köyttä.

    Sinän­sä koko eurosop­pa on täyt­tä pelleilyä, Pihtiputaan mummokin tajuaa ettei 100 mil­jar­dia riitä Espan­jan pankkisek­torin pelas­tamisek­si (500 mil­jar­dia saat­taisi riit­tää alku­un) ja että kri­isin syy ei ole itse velois­sa vaan velko­jen syn­tymekanis­mis­sa. Tämä on kil­pailukyvyn kri­isi. Eteläeu­roop­palaiset maat eivät ole kil­pailukyky­isiä euroval­u­u­tas­sa. Se on ihan sama, vaik­ka kaik­ki näi­den maid­en velat mitätöitäisi­in, sil­lä het­ken päästä maat oli­si­vat velka­an­tuneet uud­estaan. Niin ali­jäämäisiä niiden bud­jetit ovat. Ain­oa pysyvä ratkaisu on eurosta eroami­nen, deval­vaa­tio ja sitä kaut­ta kil­pailukyvyn palaut­ta­mi­nen ja bud­jetin tasapainottaminen. 

    Mitään muu­ta reit­tiä ulos kri­i­sistä ei ole. Nykyiset EVM-roska­pankkimekanis­mit ovat täysin hölmöläis­ten hom­maa. Para­neeko pelion­gel­maisen tilanne siitä, jos hänen pikavip­pin­sä mak­se­taan pois?

  31. Marko Kivelä:
    Vakuuk­sista toki voidaan olla mon­taa mieltä. Julkisen keskustelun ja myös Suomen etu­jen ajamisen kannal­ta ne ovat kuitenkin vähän ongel­mallisia – sil­lä kyseessä on liian keskeiseen ase­maan nousseesta sivuseikasta.

    Vakuuk­sista on eniten puhunut se poruk­ka, joka niitä ei halua. Niitä halu­avien­han ei tarvitse niistä puhua, sil­lä ne ovat poli­it­ti­nen pakko.

    Vakuuk­sia vas­tus­tavien moti­iv­it ovat hie­man epä­selvät, kos­ka tun­tuu, että hei­dän tarkoituk­se­naan on saa­da lap­at­tua suo­ma­lais­ten raho­ja mah­dol­lisim­man paljon ja mah­dol­lisim­man huonoil­la ehdoil­la muille — lähin­nä pankeille ja keinot­telijoille. Ilmeis­es­ti näin tehdään jot­ta voisimme olla “euroop­palaisia”. Muut­taisi­vat sinne ja eroaisi­vat niin ongel­ma olisi ratkaistu ja tulisi meille halvemmaksi.

  32. Kun Timo Soi­ni esit­ti kansanäänestys­tä syksyn kun­tavaalien yhtey­dessä siitä, tukeako EU:n yhteistä talous­poli­ti­ikkaa vai ei, minä en kan­na­ta. En ole kan­nat­ta­mat­ta täl­laisia kansanäänestyk­siä sik­si, etten luot­taisi kansan ymmäryk­seen vaan sik­si, etten kan­na­ta sitä, että mon­imutkaiset asi­at kär­jis­tetään juu­pas-eipäs ‑tyyp­pisik­si, irrot­taen ne asi­ay­hteyk­sistään ja syy-seu­raus ‑suhteis­taan. Val­in­tati­lanteista tah­too täl­löin tul­la herkästi “oletko lakan­nut hakkaa­mas­ta vaimoasi” ‑tyyp­pisiä.

    Kun ote­taan kan­taa siihen, tuleeko Suomen osal­lis­tua EU:n talous­poli­ti­ikkaan, samal­la ote­taan kan­taa siihen, ote­taanko osaa EU:n koulutus‑, työllisyys‑, siirtolais‑, ulko‑, ympäristö‑, kult­tuuri- ja niin edelleen poli­ti­ikkaan. Samal­la ote­taan myös kan­taa siihen, halu­taanko niiden viimeis­tenkin perus­te­ol­lisu­u­den työ­paikko­jen lam­put sam­mut­taa nyt vai vas­ta 13.päivä.

  33. Tot­ta osittain.

    Pohjois-Englan­nista väki val­uu etelään, kuten täällä.
    Silti kaikil­la alueil­la väestö on lisään­tynyt. Tietääk­seni Skot­lannista ei ole mitään merkit­tävää muut­toa Englan­ti­in. Siel­lä on asi­at aika hyvin. Halu­a­vat itsenäisyyt­täkin. Skot­lanin luvut ilmoite­taan myöhem­min tänä vuonna.

    Syn­tyvyys on lisääntynyt.

    Lehti on mak­sulli­nen ja sen vuok­si en oikein uskalla lait­ta jut­tua tähän julkises­ti liit­teek­si. Lehti var­masti löy­tyy hyvistä kir­ja­toista ja var­maan Eduskunnastakin.

    Tässä osoite ja pieni osa tekstistä.

    https://www.evernote.com/shard/s23/sh/c9998377-eafd-4c07-9aa2-f8a2fcb81e56/f80f98de2a1f2a6dc9203f90372fa7a0

    Around 55% of the growth in pop­u­la­tion, or 2.1 mil­lion, between 2001 and 2011 was the result of net migra­tion, the ONS said, with 45%, or 1.6 mil­lion, attrib­ut­able to increased life expectan­cy and fer­til­i­ty rates. The ONS results showed that every region in Eng­land and Wales had a larg­er pop­u­la­tion in 2011 than 10 years earlier.

    Osmo Soin­in­vaara:
    JouniL
    Myös Helsin­gin seudul­la väk­iluku on kas­vanut. Brit­tein­saarten pohjoisosa val­uu etelään. Lisäk­si alueelle muute­taan Bri­tann­ian ulkop­uolelta. Bri­tan­ni­as­sa syn­tyvyys las­ki alle väestön uusi­u­tu­mis­ra­jan (2,1 lasta/nainen) vuon­na 1974 ja on pysynyt rajan alla siitä lähtien. 

  34. Puhua var­maan saa, mut­ta saako kansane­dus­ta­ja äänestää per­jan­taina eduskun­nas­sa Espan­jan tues­ta vakau­muk­sen­sa ja omatun­ton­sa mukaan?

    Mielestäni tämä olisi poli­it­tista vastuuta. 

    Nyt kansane­dus­ta­ja painaa nap­pia puolueen­sa selän takana ja vetäy­tyy kaikesta vas­tu­us­ta — äänesti hän sit­ten jaa, tyhjää tai ei.

  35. “Ylipään­sä voi kysyä, onko Suo­mi Nokian, paperi­te­ol­lisu­u­den ja konepa­ja­te­ol­lisu­u­den alasajon jäl­keen enää taloudeltaan vah­va maa.”

    Puhuit siis täyt­tä roskaa muu­ta­ma vuosi sitten?

    Sil­loin vas­tasi viestiin:

    Ode ja muut enem­män vasem­malle kallel­la ole­vat poli­itikot eivät mielestäni ajat­tele asioi­ta korkeak­oulutet­tu­jen miesten kannal­ta. Nythän tilanne on se, että korkeasti koulute­tut miehet ovat use­am­min aloil­la, joista saa potkut, jos tulosta ei tule. Toista on tilanne kun­nan sosi­aal­i­työn­tek­i­jänä. Vasem­mistopoli­itikot myös rin­nas­ta­vat esimerkik­si teo­reet­tisen fysi­ikan mais­terin tutkin­non las­ten­tarhanopet­ta­jan mais­terin tutk­in­toon ja käyt­tävät tätä perustelu­na, että heil­lä tulisi olla sama palk­ka. Mut­ta, ihan oikeasti se fysi­ik­ka on paljon raskaampi ja haas­tavampi opiskelulinja.

    Korkeak­oulutet­tu­jen miesten kannal­ta tilanne on se, että hei­dän tulisi mak­saa suuria vero­ja kun­nan (nais)työntekijöille, joil­la ei ole suur­ta irti­sanomisuhkaa ja joiden koulu­tus voi olla myös hyvin kevyt, vaik­ka se paper­il­la voi ollakin maisterintutkinto.

    Vaik­ka mielestäni tulo­ero­ja on hyvä tasoit­taa, niin kan­natan tätä veroalea vain sen takia, että kun­nille ei voitaisi syytää raho­ja, vaan rahan käyt­töä joudut­taisi­in miet­timään enem­män. Miehen näkökul­mas­ta nykyi­nen tilanne tun­tuu turhauttavalta.

    täl­lä tavalla:
    “Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 2.8.2008 kel­lo 14:23

    Antero Kosken käsi­tys­tä miesten ja nais­ten työ­suhtei­den tur­val­lisu­ud­es­ta eivät kyl­lä tilas­tot tue. Naiset ovat pätkä­työ­suhteis­sa miehiä enem­män ja juuri nois­sa “tur­val­li­sis­sa” kun­nan töissä.

    Nais­ten palkko­jen nos­t­a­mi­nen miesten kus­tan­nuk­sel­la on vuo­sisadan huijaus.

  36. Saako europoli­itikas­ta keskustella? 

    Olin matkoil­la tänään ja kuun­telin YLE:n suo­raan radi­olähetys­tä eduskun­nan täysistunnosta.

    Yleis­ra­dio välit­ti tänään klo. 14 seu­raa­vat Espan­jan tukea puo­lus­ta­va puheenvuorot:

    Päämin­is­teri Katainen (KOK)
    Val­tio­varain­min­is­teri Urpi­lainen (SD)
    Jan Vapaavuori (KOK)
    Jouni Back­man (SD)

    Sit­ten tuli oppos­tion vuoro.

    Timo Soi­ni tuskin ehti vetää henkeä, kun klo. 14.50 lähetys yllät­täen katkaisti­in ja siir­ryt­tin haas­tat­tele­maan jotain Nokia-ana­lyytikkoa, jol­la ei ollut mitään uut­ta kerrottavaa.

    Olen var­ma, että tämä oli Yleis­ra­dios­sa tietoinen valinta.

    Tal­lainen jour­nal­is­mi ei tee oikeut­ta sen parem­min hal­li­tus- kuin oppositiopolitiikalle.

    Oliko tämä esi­makua siitä, mitä seu­raa, kun Yleis­ra­dio siir­tyy ensi vuon­na syömään hal­li­tuk­sen kädestä.

    Län­si­maista riip­puma­ton­ta tiedonväl­i­tys­tä YLE ei osaa eikä halua tehdä.

    Ensin puhui

  37. Kat­sokaa­pa ajatuk­sel­la tämän illan uutiset jos­sa Kataisen haas­tat­telu kohdas­ta 6:05 eteenpäin:

    http://areena.yle.fi/tv/1586012

    Vuorop­uhelu toimit­ta­jan ja haas­tatelta­van välil­lä on todel­la sym­bioot­tista. Katainen saa vas­ta­ta juuri niihin kysymyk­si­in jot­ka olisi itse kir­joit­tanut, minkään­laista kri­ti­ikkiä ei esitetä. 

    Katainen sen sijaan saa esit­tää vapaasti kri­ti­ikkiä oppo­si­tio­ta kohtaan. Mieleen ei voi olla tulemat­ta Venäjän tilanne, hal­li­tuk­sen media ylistää hal­li­tuk­sen lin­jaa ja par­jaa oppo­si­tio­ta. Olisi todel­la mie­lenki­in­toista tietää kuka laati YLEn toimit­ta­jan Kataiselle esit­tämät kysymykset.

  38. Evert The NeveR­est:
    Saako europoli­itikas­ta keskustella? 

    Yleis­ra­dio välit­ti tänään klo. 14 seu­raa­vat Espan­jan tukea puo­lus­ta­va puheenvuorot:

    Päämin­is­teri Katainen (KOK)
    Val­tio­varain­min­is­teri Urpi­lainen (SD)
    Jan Vapaavuori (KOK)
    Jouni Back­man (SD)

    Sit­ten tuli oppos­tion vuoro.

    Timo Soi­ni tuskin ehti vetää henkeä, kun klo. 14.50 lähetys yllät­täen katkaisti­in ja siir­ryt­tin haas­tat­tele­maan jotain Nokia-ana­lyytikkoa, jol­la ei ollut mitään uut­ta kerrottavaa.

    Olen var­ma, että tämä oli Yleis­ra­dios­sa tietoinen valinta.

    Tal­lainen jour­nal­is­mi ei tee oikeut­ta sen parem­min hal­li­tus- kuin oppositiopolitiikalle.

    Ko. ohjel­ma on kuun­neltavis­sa YLE:n nettisivuilta:

    http://areena.yle.fi/radio/1619197

    Ohjel­mas­sa puheen­vuoro­jen pitu­udet menevät about­taral­laa näin:

    Hal­li­tus:
    Katainen n. 17 min
    Urpi­lainen alle 11 min
    Vapaavuori n. 7 min
    Back­mann n. 7 min
    Oppisitio
    Soi­ni alle 2 min
    Keskus­ta 0 min

    Jos asi­as­sa halu­aa nähdä humoris­tisen puolen niin se on että Katainen aloit­taa puheen­sa sanoil­la “…on hyvä että käymme tänään perus­teel­lisen keskustelun…”, ei tai­da koskea YLEn radioku­un­telijoi­ta tämä.

    Ajanko­htaan sat­tui sopi­vasti osumaan mielipi­de­tiedustelu jon­ka mukaan toimit­ta­jista 31% äänesti Vihre­itä viime vaaleissa

    http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/sunnuntaisuomalainen-vihreat-toimittajien-suosikki/1228081

    YLE kiel­si toimit­ta­jiansa vas­taa­mas­ta kyse­lyyn, arve­len että tuo 31% olisi suurem­pi jos sanan­va­paus olisi sal­lit­tu. Sen sijaan YLE muokkasi alku­peräisen uutisen alen­taen Vihrei­den kan­natuk­sen 26%:iin ja uuti­soi että (vain?) joka neljännes toimit­ta­ja äänesti Vihreitä:

    http://yle.fi/uutiset/sunnuntaisuomalainen_vihreat_toimittajien_suosikkipuolue/6225996

    Tämän YLE teki siten että otti mukaan myös ne toimit­ta­jat jot­ka eivät lainkaan vas­tan­neet “ketä äänestin” kyse­lyyn. Mah­taa olla kipeä paik­ka kun pitää alku­peräistä uutista muoka­ta omia tarkoi­tus­per­iä mukailevaksi.

    Minus­ta medi­an tila Suomes­sa alkaa ihan oikeasti olla vähän huolestut­ta­va. Hal­li­tus on onnis­tunut pain­os­ta­maan suurim­mat medi­at 70-luvun “älä keiku­ta venet­tä” suomet­tumiseen, jos nyt kir­joi­tat­te liian avoimesti niin eurovene kaatuu.

    Onnek­si löy­tyy poikkeuk­sia, onnek­si kaik­ki media ei ole YLEä, Hesaria tai Tusaria.

    http://suomenkuvalehti.fi/blogit/paivitys/silmat-ummessa-eu-ei-ole-pyora

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.