Puheeni Espanjan pankkitukikeskustelussa 19.7.2012

Osoit­taako euroalueen kulkem­i­nen kri­i­sistä kri­isi­in yhteis­val­u­u­tan epäon­nis­tuneen? Meiltähän puut­tuu nyt se tas­apain­ot­ta­va mekanis­mi, kun val­u­ut­takurssit eivät enää tas­apain­o­ta kil­pailukykyä maid­en välillä.

Maid­en sisältä tämä mekanis­mi on puut­tunut aina. Niin­pä jokaisen val­tion sisälle on syn­tynyt taan­tu­vat ja kukois­ta­vat alueet, ja jokaisen val­tion on ollut täysin vält­tämätön­tä ottaa käyt­töön alue­poli­it­tisia tulon­si­ir­to­ja. Voiko tästä vetää sen johtopäätök­sen, että yhteis­val­u­u­tan toim­imi­nen kun­nol­la vaatisi samaa mekanis­mia val­tioit­ten välil­lä: niin kuin eteläi­nen Suo­mi tukee itäistä ja pohjoista Suomea, niin Euroopan vau­raat maat tuk­i­si­vat Euroopan köy­hiä maita?

Täl­lainen saat­taisi kyl­lä lop­ul­ta johtaa vahvem­paan ja parem­paan Euroop­paan, niin kuin Suomen alue­poli­it­tiset tulon­si­ir­rot ovat hyväk­si Suomelle kokon­aisu­udessa, mut­ta poli­it­tis­es­ti täl­lainen olisi täysin mah­do­ton­ta. Kuun­nelkaa vain tääl­läkin käy­tyä keskustelua.

Jos yhteis­val­u­ut­ta siis todel­la vaatii eri mait­ten välisiä tulon­si­ir­to­ja, erään­laista tulon­si­ir­tounio­nia, on help­po ennus­taa euroalueelle varsin lyhyt­tä ikää. On siis varaudut­ta­va myös euron hajoamiseen. Se olisi erit­täin surullista ainakin Suomen kannal­ta, sil­lä Suo­mi on hyö­tynyt eurosta aivan tavattomasti.

On esitet­ty, että vain Euroopan taloudel­lis­es­ti vahvo­jen maid­en tulisi jäädä euroalueeseen. Jos näin kävisi, on kyl­lä harkit­ta­va tarkoin, kan­nat­taisiko Suomen täl­laiseen val­u­ut­ta-alueeseen osal­lis­tua. Tuol­laisen hansaeu­ron kurssi nousisi niin korkeak­si, että se vaikut­taisi aivan tuhoisas­ti Suomen vien­ti­in ja talouteen. Se edel­lyt­täisi sisäistä deval­vaa­tio­ta eli palkko­jen alen­tamista. Ter­veisiä vaan SAK:hon!

Tai sit­ten vika on aivan muual­la. Esimerkik­si vuon­na 2008 Espan­jan val­tion­talous oli parem­mas­sa kun­nos­sa kuin Sak­san. Espan­jan vaikeudet alkoi­vat kiin­teistöku­plan puhkeamis­es­ta. Tuo­ta kuplaa ei puhal­tanut val­tio, vaan sen puhal­si­vat pankit, ja näin kävi pari vuot­ta aikaisem­min Yhdys­val­lois­sa. (Kari Rajamä­ki: Mis­tä rahaa?)

2000-luvun rahoi­tus­markki­nat ovat riistäy­tyneet täysin käsistä ja aiheut­ta­vat ryn­täi­lyl­lään kri­isin toisen­sa jäl­keen. Vält­tämätön­tä, ehkä jopa riit­tävää, euroalueen vakaudelle olisi suit­sia pankki­toim­intaa ja merkittävästi.

Me voimme kysyä, mitä tämä eurokri­isi on Suomelle mak­sanut. Välit­töminä kus­tan­nuksi­na olemme selvästi voitol­la: me val­tio saa nyt lainaa aivan olemat­toma­l­la korol­la, osit­tain jopa negati­ivisel­la. Euroopan keskus­pank­ki, jota me myös omis­tamme, hyö­tyy tavat­tomasti siitä, että pankit eivät luo­to­ta toisi­aan. Toiset pankit lainaa­vat yli yön lain­oina jät­timäisiä sum­mia EKP:stä ja toiset tal­let­ta­vat sen sinne takaisin, ja tästä välistä EKP otti viime kuukausi­in saak­ka mukavasti korko­mar­gin­aalia. Kri­isi on painanut euron kurssia mukavasti alaspäin, mikä on helpot­tanut Suomen vien­nin kri­isiä olen­nais­es­ti ja tuonut tänne paljon työ­paikko­ja. Mut­ta kaiken kaikki­aan olemme kuitenkin huo­mat­tavasti miinuk­sel­la, sil­lä me olemme menet­täneet mil­jarde­ja toisen­sa jäl­keen Euroopas­sa val­lit­se­van taan­tu­man takia.

Koko Euroop­pa on nyt erit­täin vakavas­sa tilanteessa. Euroopan inte­graa­tio astuu nyt joko ison askeleen eteen­päin tai sit­ten se ottaa ison askeleen taak­sepäin. Mei­dän tulisi keskit­tyä nyt pohti­maan sitä, miltä osin halu­amme inte­graa­tio­ta syven­tää ja miltä osin emme sitä kan­na­ta. Pankki­u­nion­in osalta var­maankin kan­natamme. EKP:n man­daat­tia kan­nat­taa laa­jen­taa. On hauskaa, että EKP ei saa laina­ta suo­raan rahaa val­ti­olle, mut­ta se voi laina­ta pankille 100 mil­jar­dia ja pank­ki lainaa sen saman min­uutin aikana sille val­ti­olle eteen­päin. Tarvit­see olla juristi ymmärtääk­seen, että tässä on jotain eroa.

Finanssipoli­ti­ikkaa var­maan kan­nat­taa koordi­noi­da, ei vain sitä, että kiel­letään joitakin otta­mas­ta liikaa velkaa, vaan velvoite­taan toisia mai­ta elvyt­tämään. Muuten­han tästä tulee jatku­van deflaa­tion alue. EU:n oma bud­jet­ti voisi olla huo­mat­tavasti isom­pi. Sil­lä voisi olla enem­män vas­tu­u­ta, niin kuin Yhdys­val­tain liit­to­val­ti­ol­la on.

Inte­graa­tion syven­tämisen vai­h­toe­htona voi hyvinkin olla Timo Soinin hah­mot­ta­ma löy­hä vapaakaup­pa-alue. Soi­ni on kovin sin­isilmäi­nen, jos kuvit­telee, että sel­l­ainen vapaakaup­pa-alue toimisi reilu­jen ja oikeu­den­mukaisten pelisään­tö­jen mukaan. Siinä jokainen yrit­täisi pienel­lä kepuli­toimel­la ajaa pro­tek­tion­is­min hengessä (Puhemies kop­ut­taa) omaa etu­aan, isot isosti ja pienet pien­esti. Pienelle syr­jäiselle vien­nistä riip­pu­vaiselle Suomelle sel­l­ainen olisi katastrofi.

Huonos­ti siinä kävisi koko Euroopan. Vaik­ka Euroopan maat ovat keskenään kovin eri­laisia, ne ovat varsin saman­laisia, jos niitä ver­taa Yhdys­val­toi­hin tai Aasian mai­hin. Euroop­palaisen hyv­in­voin­nin arvois­sa on puo­lus­tamista. Vaikeaa on euroop­palaista mallia puo­lus­taa, jos Euroop­pa hajoaa toisi­aan vas­taan tak­tikoiviksi irral­lisik­si val­tioik­si, jot­ka eivät pysty puo­lus­ta­maan yhteisiä etu­ja yhdessä.

(Kos­ka puhuin osit­tain ilman pape­ria, tätä ver­sio­ta on hiukan stil­isoitu eduskun­nan pöytäkir­jas­sa olevasta)

 

77 vastausta artikkeliin “Puheeni Espanjan pankkitukikeskustelussa 19.7.2012”

  1. Hyvä puhe.

    Kyl­lä Euroopan tulee pysyä yhdessä jos ei halua taan­tua banaaval­tioiden tasolle. Kat­so­ma­l­la muu­ta­ma vuosikym­men taak­sen ei Euroop­pa ole pysynyt esimerkik­si USA:n perässä ja nyt uudet taloudet uhkaa­vat men­nä ohi.

    Syy on ollut selvä. Euroop­pa on koos­t­uu liian pienistä maista. Tarvi­taan iso markki­nalue. Kun tuote tai palvelu julka­istaa pitää asi­akkai­ta heti olla sato­ja miljoo­nia ei miljoona. Esimerkkinä kännykät.

    Tot­ta on myös että pankkien suit­sem­i­nen ei ole ollut kun­nos­sa. USA:sta kort­ti­ta­lo lähti kaa­tu­maan ja seu­rauk­set jatku­vat tääl­lä edelleen.
    Pankkisek­to­rien pelisään­nöt pitää pystyä uusi­maan, niin ettei enään kum­mallisia vir­i­tyk­siä pystytä tekemään. Rahoi­tusin­stru­men­tit pitää olla yksik­er­taisia, niin että ne ovat ymmär­ret­täviä. Riskit pitää olla selkeästi nähtävis­sä kun rahoi­tus­ta suunnitellaan.

  2. > Suo­mi on hyö­tynyt eurosta aivan tavattomasti

    Kurssiriskit ovat pois­tuneet, joten ainakin jotain hyö­tyä on tul­lut. Mut­ta onko Ruot­si käsrsinyt aivan tavat­tomasti omas­ta val­u­u­tas­taan? Ei tosiaankaan.

    > Se edel­lyt­täisi sisäistä deval­vaa­tio­ta eli palkko­jen alen­tamista. Ter­veisiä vaan SAK:hon!

    Minus­ta jokaisen laa­jaan yhteis­val­u­ut­taan liit­tyvän maan pitää jo ennakkoon uskoa kykenevän­sä sekä tiukkaan talouskuri­in, että tarvit­taes­sa myös jonk­in­malliseen sisäiseen devalvaatioon.

    > Espan­jan vaikeudet alkoi­vat kiin­teistöku­plan puhkeamis­es­ta. Tuo­ta kuplaa ei puhal­tanut val­tio, vaan sen puhal­si­vat pankit,…

    Pakoilua. Val­tio­than tuo­ta pros­es­sia edelleen ohjaa­vat. USA:ssa on jo ollut iso­ja yri­ty­selämän rak­en­tamia hui­jauk­seno­maisia kuplia, mut­ta Euroopas­sa, esimerkik­si Kreikas­sa, koko EU:n poli­tikot oli­vat valitet­ta­van täysil­lä ohjak­sis­sa. Myös Espan­ja on ollut poli­itikko­jen ohjauksessa.

    > Vält­tämätön­tä, ehkä jopa riit­tävää, euroalueen vakaudelle olisi suit­sia pankki­toim­intaa ja merkittävästi.

    Poli­itikko­jen pakoilua tässäkin. Olisiko tämä Tobinin vero vai mitä? Pitää esit­tää jotain konkreet­tista, tai muuten kyse on vain pop­ulis­mista tai toiveajattelusta.

    > Euroopan inte­graa­tio astuu nyt joko ison askeleen eteen­päin tai sit­ten se ottaa ison askeleen taaksepäin.

    Tarkoit­taako tämä taas joko liit­to­val­tio­ta tai euron purkamista. Mik­si enti­nen euro ei ole vai­h­toe­hto? Onko tämä kan­nan­ot­to liit­to­val­tion puoles­ta “Soini­laista” mallia parem­pana vaihtoehtona?

    > Pankki­u­nion­in osalta var­maankin kannatamme.

    Mik­si? (En usko, että keskusjo­hto pelas­taisi mei­dät nykyisen kaltaisil­ta sotkuil­ta. Voipi käy­dä val­lan toisin päin.)

    > Finanssipoli­ti­ikkaa var­maan kan­nat­taa koordinoida

    Mitä hyvää tästä seu­raa? Yhtäaikainen elvy­tys toteutet­taisi­in jonkin tarpeen vuok­si. Kenenköhän? Vai ylit­täisikö vel­jeys raja-aidat?

    Kokon­aisuute­na tämä malli kuu­lostaa vähän euroop­palaiselta (Euroopan etu­ja puo­lus­taval­ta) kansal­lis­val­ti­ol­ta (Amerikkaa ja Kiinaa vastaan).

    > Inte­graa­tion syven­tämisen vai­h­toe­htona voi hyvinkin olla Timo Soinin hah­mot­ta­ma löy­hä vapaakauppa-alue.

    Ahaa, siis kan­nan­ot­to liit­to­val­tion puolesta (?).

    Keskus­tan Sip­ilälle piste siitä, että on uskaltanut sanoa, että myös sopimusten mukainen euro on täysin mah­dolli­nen polku.

    > Siinä jokainen yrit­täisi pienel­lä kepuli­toimel­la ajaa pro­tek­tion­is­min hengessä (Puhemies kop­ut­taa) omaa etu­aan, isot isosti ja pienet pienesti.

    Ja yhteis­ten enem­mistöpäätösten mallis­sako omien etu­jen ajami­nen olisi vähäisem­pää? Tämä kuu­lostaa vähän nuoru­u­den idealismilta.

    > Vaikeaa on euroop­palaista mallia puo­lus­taa, jos Euroop­pa hajoaa toisi­aan vas­taan tak­tikoiviksi irral­lisik­si val­tioik­si, jot­ka eivät pysty puo­lus­ta­maan yhteisiä etu­ja yhdessä.

    Per­in­teinen euroop­palainen malli­han on toisia vas­taan tak­tikoivien ja yhteistyötä teke­vien eri­lais­ten aluei­den malli. Mik­si siitä on tul­lut nyt haitallinen?

  3. Ruotsin ja Tan­skan val­tion velka­kir­jo­jen korko on alhaisem­pi kuin Suomella.

  4. Onko kukaan tehnyt kun­nol­lista arvio­ta Euron hyödy­istä ja tap­pi­oista Suomelle? Kumpi on suurem­pi, (poten­ti­aa­li­nen) tap­pio Suomen osu­ud­es­ta ongel­ma­mait­ten tues­ta vai aliar­voste­tun val­u­u­tan tuo­mat hyödyt Suomelle?

  5. Osmo kir­joit­ti:

    On hauskaa, että EKP ei saa laina­ta suo­raan rahaa val­ti­olle, mut­ta se voi laina­ta pankille 100 mil­jar­dia ja pank­ki lainaa sen saman min­uutin aikana sille val­ti­olle eteenpäin.

    Tämän aamun (20.7.) TV1:n Jälkivi­i­sais­sa Kalle Isokallio sanoi pain­okkaasti pari­in ker­taan, että Suomen muka Espan­jalle mak­samat tuet viipyvät Espan­jan val­ti­ol­la min­uutin ajan, jon­ka jäl­keen ne siir­tyvät sak­salaisille pankeille.

    Jälkivi­isaat sanoi­vat, että eurokri­isi­toimen­piteistä tiedote­taan siten, että tiedo­nan­to­ja ei kukaan ymmär­rä, mikä ei voi merk­itä muu­ta kuin että tiedot­ta­jatkaan eivät ymmär­rä mitä tiedot­ta­vat. Isokallio täs­men­si että ei Urpi­lainen eikä Katainen ole kar­tal­la ollenkaan saati rivikansane­dus­ta­jat. Katais­es­ta en osaa sanoa, mut­ta luokanopet­ta­ja, kas­va­tusti­eteen mais­teri Urpi­laisen talousosaami­nen ei voi olla syväl­listä asiantun­ti­ju­ut­ta — eikä tämä ole epäilys hänen kyvy­istään vaan pätevyy­destään toimia siinä mis­sä hän nyt toimii. Pelot­tavaa­han se on.

    En osaa uskoa Osmonkaan sinän­sä san­gen ymmär­ret­tävi­in ja help­polukuisi­in kan­nan­ot­toi­hin. Puheen viimeisen kap­paleen kanssa olen kyl­lä samoil­la lin­joil­la. Minäkin uskon euroop­palaisen hyv­in­voin­ti­val­tion paremmuuteen.

  6. Hyvin puhut­tu! Vah­va euroop­pa on Suomen etu. Tarvit­ta­vat tuet on raken­net­ta­va mah­dol­lisim­man oikeu­den­mukai­isik­si ja vält­tämät­tömiä raken­nemuu­tok­sia tukeviksi.
    Mei­dän pitää olla päät­täjien pöy­dässä luo­mas­sa uut­ta euroop­paa ja yhteisiä pelisääntöjä.

  7. En ole hyvä pankki­maail­man asiantun­ti­ja. Luot­toekspan­sio­ta voi rajoit­taa lisäämäl­lä pankkien vakavaraisu­us­vaa­timuk­sia. Lisäk­si pyra­midi­hui­jaus­ta muis­tut­ta­vat inno­vati­iviset rahoi­tusin­stru­men­tit pitää yksinker­tais­es­ti vain kieltää — ja myös rahoi­tus­mall­it, jos­sa tap­pi­on toden­näköisyys min­i­moidaan, mut­ta sen hin­tana on tuon epä­to­den­näköis­es­ti toteu­tu­van tap­pi­on paisut­ta­mi­nen jättimäiseksi.
    Kos­ka ryn­täi­ly tapah­tuu yleen­sä kiin­steistöku­plan muo­dos­sa, pitää kiin­teistö­jen arvoa vakuuksi­na jotenkin rajoittaa.

  8. Kun luin uutisen Espan­jan tal­letus­suo­jara­has­ton käyt­tämis­es­tä vakuute­na Suomelle, min­ulle tuli sama mieleen kuin alla siteer­at­ulle HS:n mielipi­dekir­joit­ta­jalle. Asia ei kuitenkaan voine olla niin kuin kir­joit­ta­ja sanoo; tok­i­han talous­laki­asiantun­ti­jat oli­si­vat näin räikeästä virheestä nos­ta­neet suuren äläkän? Jos olisi niin kuin kir­joituk­ses­sa san­o­taan, miten voi olla mah­dol­lista, että asia on jäänyt pelkästään jonkun dip­painssin mielipi­dekir­joituk­ses­sa noteer­at­tavak­si? Miten ei oppo­si­tio nos­ta taivaaseen asti kuu­lu­vaa metakkaa?

    Helsin­gin Sanomat, Mielipi­de 20.7.2012:

    Tal­letus­suo­jan käyt­tö on laitonta
    [Helsin­gin Sanomis­sa 18.7.] todet­ti­in, että [Suomen ja Espan­jan pankkisek­torin välisen vaku­us­sopimuk­sen] vakuuk­si­in käytet­täisi­in Espan­jan tal­letus­suo­jara­has­toa. Täl­lainen tal­letus­ra­has­to­jen käyt­tö vaikut­taa kuitenkin ole­van asi­aa koske­vien direk­ti­ivien, molem­pi­en osa­puolten lakien ja kan­sain­välis­ten pankki­toim­intaa koske­vien sopimusten vas­taista. Tal­letus­suo­jara­has­to­jen ain­oa sal­lit­tu käyt­tö­tarkoi­tus on pankin tul­lessa mak­sukyvyt­tömäk­si tur­va­ta tal­let­ta­jien varat tal­letus­suo­jan enim­mäis­määrään asti.
    […]
    Jär­jeste­lyn lait­to­muud­es­ta on mon­en­laista hait­taa. Eräs hait­ta on se, että Suo­mi jäisi Espan­jan pankkikri­isin pahentues­sa ja pankkien konkurs­seis­sa täysin ilman vaku­us­ra­ho­jaan. Jos nimit­täin pankkien tal­let­ta­jat eivät ole saa­mas­sa tal­letus­suo­jan mukaista osaa säästöistään ulos, ne voivat nos­taa asi­as­ta kan­teen, jol­loin tilanteesta riip­puen asia pää­tyy Euroopan yhteisö­jen tuomiois­tu­imen tai Euroopan ihmisoikeustuomiois­tu­imen käsiteltäväksi.

    Lop­putu­lok­se­na tästä olisi tietenkin, että rahas­to­ja määrät­täisi­in käytet­täviksi niiden oikeaan tarkoituk­seen, sikäli kuin ne edes riit­täi­sivät, ja Suomen vaku­us­sopimus mitätöi­ty­isi lait­tomana. Suo­mi saat­taisi jäädä muitakin euroalueen rahoit­ta­ja­mai­ta huonom­paan asemaan.

    1. Tal­letus­suo­jara­has­ton käytön lait­to­muus tuli mieleen kaikille. On kuulem­ma tark­istet­tu espan­jalaisil­la juris­teil­la. Tässä käy niin, e5ttä ter­veet espan­jalaiset pankit tuke­vat kri­isi­pankke­ja tämän Suomen vaku­us­vaa­timuk­sen kautta.

  9. ” Suomen alue­poli­it­tiset tulon­si­ir­rot ovat hyväk­si Suomelle kokonaisuudessa”

    Kyl­lä tästäkin voi olla perustel­lusti mon­taa eri mieltä. Omas­ta mielestäni nykyisenkaltaisille tulon­si­ir­roille ei ole perusteita.

  10. Min­un mielestä pitäisi varsinkin val­tio­varain­min­is­ter­iltä edel­lyt­tää talousalan tutk­in­toa ja koke­mus­ta kun jatkos­sa val­i­taan uusi.
    Hom­ma alkaa olla tavat­toman vaativa.
    Oikeusmin­is­teri taitaa olla ain­oa jos­sa on pätevyysvaatimus.

    Anna-Liisa:
    Osmo kirjoitti:

    Tämän aamun (20.7.) TV1:n Jälkivi­i­sais­sa Kalle Isokallio sanoi pain­okkaasti pari­in ker­taan, että Suomen muka Espan­jalle mak­samat tuet viipyvät Espan­jan val­ti­ol­la min­uutin ajan, jon­ka jäl­keen ne siir­tyvät sak­salaisille pankeille.

    Jälkivi­isaat sanoi­vat, että eurokri­isi­toimen­piteistä tiedote­taan siten, että tiedo­nan­to­ja ei kukaan ymmär­rä, mikä ei voi merk­itä muu­ta kuin että tiedot­ta­jatkaan eivät ymmär­rä mitä tiedot­ta­vat. Isokallio täs­men­si että ei Urpi­lainen eikä Katainen ole kar­tal­la ollenkaan saati rivikansane­dus­ta­jat. Katais­es­ta en osaa sanoa, mut­ta luokanopet­ta­ja, kas­va­tusti­eteen mais­teri Urpi­laisen talousosaami­nen ei voi olla syväl­listä asiantun­ti­ju­ut­ta – eikä tämä ole epäilys hänen kyvy­istään vaan pätevyy­destään toimia siinä mis­sä hän nyt toimii. Pelot­tavaa­han se on.

    En osaa uskoa Osmonkaan sinän­sä san­gen ymmär­ret­tävi­in ja help­polukuisi­in kan­nan­ot­toi­hin. Puheen viimeisen kap­paleen kanssa olen kyl­lä samoil­la lin­joil­la. Minäkin uskon euroop­palaisen hyv­in­voin­ti­val­tion paremmuuteen.

    1. Oikeusmin­is­terin pätevyys­vaa­timus että on rehellisek­si ja taitavak­si tun­net­tu Suomen kansalaisu­us. Joskus viime vuosi­tuhan­nel­la piti olla myös lainoppinut.

  11. Aivan.

    Eli uhkapeli pois ja tilalle hal­lit­tu riskien hallinta.

    Nämä toimet voidaan toteut­taa EU:n sisäl­lä, kos­ka ei käsit­tääk­seni heiken­nä kil­pailukyky muuhun maail­maan nähden.

    Osmo Soin­in­vaara:
    En ole hyvä pankki­maail­man asiantun­ti­ja. Luot­toekspan­sio­ta voi rajoit­taa lisäämäl­lä pankkien vakavaraisu­us­vaa­timuk­sia. Lisäk­si pyra­midi­hui­jaus­ta muis­tut­ta­vat inno­vati­iviset rahoi­tusin­stru­men­tit pitää yksinker­tais­es­ti vain kieltää – ja myös rahoi­tus­mall­it, jos­sa tap­pi­on toden­näköisyys min­i­moidaan, mut­ta sen hin­tana on tuon epä­to­den­näköis­es­ti toteu­tu­van tap­pi­on paisut­ta­mi­nen jättimäiseksi.
    Kos­ka ryn­täi­ly tapah­tuu yleen­sä kiin­steistöku­plan muo­dos­sa, pitää kiin­teistö­jen arvoa vakuuksi­na jotenkin rajoittaa.

  12. Kiitos oikeas­ta pyrkimyk­ses­tä luon­nos­tel­la euroop­palaista tule­vaisu­ut­ta. Sitä ei ole liik­keel­lä yhtään liikaa.

    Luk­isin mielu­usti lisää siitä, miten euro on hyödyt­tänyt Suomen talout­ta. En mitenkään kiistä väitet­tä, halu­aisin vain kuul­la yksityiskohtaisemmin.

    Sen jäl­keen voisit hah­motel­la sitä, miten suo­ma­lais­ten ymmär­ret­tävää epälu­u­loisu­ut­ta euroa­siois­sa purettaisiin. 

    Poh­jal­la on yleinen tunne, että meiltä hui­jataan rahaa. Ja tarkem­min, että jonkun tasku­un kato­si­vat ne luo­tot, joi­ta nyt ei kyetä mak­samaan takaisin. Ja että vero­jen keruu ei ole kaikissa mais­sa ihans amal­la tasol­la (epämääräiset väit­teet pohjois­es­ta ver­sus eteläis­es­tä työ­moraal­ista voimme tois­taisek­si ohit­taa). Ja että EU päät­tää kaiken­lai­sista talous­normeista, joi­ta kuitenkin vain tyh­män­re­helliset nou­dat­ta­vat. Ja että pankkien riskinot­to tuot­ti jollekulle voit­to­ja mut­ta että se joku ei nyt ole vas­taa­mas­sa tap­pi­oista. Ja että liit­to­val­tioke­hi­tys ei olisi Suomelle eduk­si. Ei byrokra­t­ian määrässä eikä päätös­val­lan sijainnissa.

    Mutu­tun­tu­mal­ta sanois­in, että [monil­la] suo­ma­laisil­la on van­hanaikaisen tiuk­ka oikeu­den­mukaisu­uskäsi­tys, jota talousasioiden käsit­te­ly kuin pelkkänä pelinä loukkaa.

  13. > Soi­ni on kovin sin­isilmäi­nen, jos kuvit­telee, että sel­l­ainen vapaakaup­pa-alue toimisi reilu­jen ja oikeu­den­mukaisten pelisään­tö­jen mukaan.

    Ei toi­mi Unionikaan. 

    > Vaikeaa on euroop­palaista mallia puo­lus­taa, jos Euroop­pa hajoaa toisi­aan vas­taan tak­tikoiviksi irral­lisik­si val­tioik­si, jot­ka eivät pysty puo­lus­ta­maan yhteisiä etu­ja yhdessä.

    Euroop­pa on hajon­nut jo, sikäli kuin mitään yhteisiä etu­ja on koskaan ollutkaan. Kaik­ki muut maat aja­vat Unionis­sa omia kansal­lisia etu­jaan. Tämä asia pitäisi Suomen hal­li­tuk­senkin viimein tun­nus­taa. Espan­ja ei hoi­da pankkikri­isiään itse, kos­ka näkee mah­dol­lisu­u­den jakaa tap­pi­ot muiden kanssa. Espan­ja, Italia, Puo­la jne jne eivät nou­da­ta häkkidi­rek­ti­iviä, kos­ka se aiheut­taisi liikaa kus­tan­nuk­sia maid­en munatuottajille. 

    Sak­sa halu­aa pitää yhteis­val­u­u­tan koos­sa, kos­ka se hyö­tyy yhteis­val­u­ut­ta-alueesta kaikkein eniten. 

    Kuten suo­ma­laiset kel­pa­si­vat aikanaan puo­lus­ta­maan Ruotsin itäosaa, kel­paamme me puo­lus­ta­maan myös Euroop­paa. Kun suo­ma­lais­ten puo­lus­t­a­mi­nen ei vas­tan­nut Ruotsin etu­ja, jätet­ti­in hei­dät Venäjän hal­tu­un. Sama jut­tu se on Euroopan kanssa. Tämä nähti­in myös toisen maail­man­so­dan aikana. Mui­ta euroop­palaisia ei voisi vähempää kiin­nos­taa, mitä suo­ma­laisille tapah­tuu. Ain­oa, mikä heitä kiin­nos­taa on suo­ma­lais­ten mak­sut Union­ille, velkatakauk­set sekä vähäi­nen ostovoimamme euroop­palaisille tuot­teille. Sel­l­aista ihmettä kuin Suomen puo­lus­t­a­mi­nen euroop­palais­ten toimes­ta, ei ole his­to­ri­an saatossa nähty.

  14. Vaikken olekaan juristi, niin autan vähän:

    Jos pank­ki lainaa pankille, niin kumpaakin koske­vat yhteiset sään­nöt ja mah­dolli­nen sääte­ly. Kum­matkin ovat samo­jen lakien ja saman(kaltaisen) valvon­nan alla. Mikäli taas pank­ki lainaa val­ti­olle, niin val­tio­ta ei koske mitkään lait tahi asetukset. 

    Kansan­val­las­sa seu­raa­va hal­li­tus voi muut­taa edel­lisen hal­li­tuk­sen anta­mat lupauk­set ja sitoumuk­set. Sito­vaan päätök­seen esimerkik­si Suomes­sa tarvit­taisi­in eduskun­nan päätös, eli myös oppo­si­tion tuki. Tätä on vaikea saa­da, joten pankit toden­näköis­es­ti tyy­ty­i­sivät hal­li­tus­päätök­si­in, jot­ka ovat yhtä luotet­taval­la poh­jal­la kuin puoluei­den kannatus.

    Val­tio voi jät­tää myös velka­nsa mak­samat­ta men­emät­tä konkurssi­in. Val­tio voi tehdä täysin itsenäisiä päätök­siä ilman, että sen omaisu­ut­ta voidaan real­isoi­da, pank­ki ei.

    1. Keskus­pankkia ja yksi­ty­isiä pankke­ja eivät koske samat lait. Keskus­pankkia on kiel­let­ty lainaa­mas­ta val­tioille, kos­ka tämä olisi tuhoisaa setelira­hoi­tus­ta jonkaz hin­tana usko­taan ole­van inflaa­tio. Miten täm­nä tuhoisu­us pois­tuu sil­lä, että keskus­pank­ki “painaa seteleitä” ja lainaa ne val­ti­olle liiken­pankin kautta?

  15. Hyvä puhe. Mitä se puhemies turhaan kop­ut­taa – onko syynä ”kepuli­toimel­la” vai aikarajoitus.

    Puhu­ja myön­tää itse, että alue­poli­ti­ikkaan ver­rat­ta­van tulon­si­ir­tosys­teemin luomi­nen Euroopan maid­en välille olisi poli­it­tis­es­ti ”täysin mahdotonta”.

    Tämä pankki­u­nioni ja –valvon­ta ei ole rel­e­vant­tia, kun sen piiri­in eivät kuu­lu reaalis­es­ti ole­mas­sa ole­vat pankit, Iso-Bri­tan­nia ja Sveit­si, Nordea tai Sam­po. Miten se euroalueen pankki­valvo­ja voi mitään inno­vati­ivisia rahoi­tusin­stru­ment­te­ja kieltää, yksinker­tais­es­ti tai monimutkaisesti?

    ”Tuol­laisen hansaeu­ron kurssi nousisi niin korkeak­si, että se vaikut­taisi aivan tuhoisas­ti Suomen vien­ti­in ja talouteen.”

    Ei vält­tämät­tä. Soin­in­vaara selit­tää kan­so­jen var­al­lisu­ut­ta yksipuolis­es­ti val­u­ut­takurssipoli­ti­ikalla. Kyse on myös muus­ta, siitä onko jär­kee vai ei. Ran­skalaiset eivät myy ensim­mäistäkään autoa Yhdys­val­lois­sa, sak­salaiset valmis­ta­jat myyvät miljoona vuodessa. Britit ovat päät­täneet ajaa alas tai myy­dä ulko­maille per­in­teisen teol­lisu­u­den, kos­ka he keskit­tyvät fik­sumpi­in finanssi- ym. palvelui­hin. Jos briteille olisi esit­tänyt, että alka­kaa tehdä Miniä, aja­tus­ta ja esit­täjää olisi pidet­ty äärim­mäisen säälit­tävänä. Sak­salaiset osti­vat tehtaan ja oikeudet, ja nyt Mini on suuri vien­timen­estys Yhdysvalloissa.

    Sak­sa aikoo a) pysyä teol­lisu­us­maana, b) rak­en­taa ihan pirusti vuosikym­meniä tästä eteen­päin. Pohjois-Euro voisi kään­tää uuteen nousu­un vetu­ri­te­ol­lisu­u­den, jon­ka Suomen poli­it­tiset päät­täjät ovat tarkoi­tushakuis­es­ti aja­neet alas. Raken­nus­te­ol­lisu­us ja ‑ala on itse päästet­ty surkeaan jamaan. Hansaeu­rossa voitaisi­in har­joit­taa jälleenrakennusta.

    Nyt tosin Sak­san Liit­topäivät hyväksyi Espan­jan pankkien tuen hyvin selväl­lä äänienem­mistöl­lä. Sak­sas­sa on kuitenkin arvioitu että tämä saat­toi sit­ten olla viimeinen ker­ta, kun edus­ta­jien selvä enem­mistö äänestää euroop­palaisen sol­i­daarisu­u­den puoles­ta. Kansan kesku­udessa täl­laista enem­mistöä ei ainakaan ole.

  16. Mil­lä taval­la Suo­mi on hyö­tynyt eurosta? Vien­ti olisi toden­näköis­es­ti vetänyt aivan yhtä hyvin Tan­skan tapaa euroon osit­tain sido­tul­la markalla. Teol­lisu­ustyö­paikko­ja olisi toden­näköis­es­ti säi­lynyt enem­män. Muis­tan esim. parin vuo­den takaa kuin­ka met­sä­te­ol­lisu­ut­ta siir­ret­ti­in paljon Ruot­si­in kalli­in euron takia.

    Suomen eurosta seu­ran­nut talouskasvu on mielestäni lähin­nä velka­ve­toista kasvua; julkisen sek­torin ja asun­to­jen hin­to­jen kasvua. Yksi­tyi­nen sek­tori ei ole euroaikana kasvanut.

    Matkailin pari viikkoa ulko­mail­la, ikäiseni koulute­tut kolmekymp­piset tun­tu­i­v­at ole­van kaik­ki hyvin kyp­siä euroon ja europoli­ti­ikkaan. Läh­es kaikil­la suo­ma­laisil­la tun­tui ole­van haavei­ta tai suun­nitelmia muut­taa pois Suomesta. 

    Mikäli EKP aloit­taa setelielvy­tyk­sen, Suomen tulisi aloit­taa voimakkaat investoin­nit infra­struk­tu­uri­in, koulu­tuk­seen ja ulko­maan kau­pan lisäämiseen. Eli sitä samaa mitä etelän maid­en pitäisi tehdä. Valitet­tavasti sol­i­daarisuuteni ei riitä siihen että näk­isin etelän maat autet­tavina naa­pureina, näen ne röyhkeinä kilpailijoina.

  17. Anna-Liisa:

    Tämän aamun (20.7.) TV1:n Jälkivi­i­sais­sa Kalle Isokallio sanoi pain­okkaasti pari­in ker­taan, että Suomen muka Espan­jalle mak­samat tuet viipyvät Espan­jan val­ti­ol­la min­uutin ajan, jon­ka jäl­keen ne siir­tyvät sak­salaisille pankeille.

    Isokallio on nykyään puh­dasver­i­nen pop­ulisti, jon­ka talous­tun­te­mus on hyvin rajalli­nen (se, että joskus on ollut Nokian tj ei mer­i­toi kym­meniksi vuosiksi).
    Espan­jan pankkitues­sa on tarkoi­tus leika­ta pankkien omis­ta­jien lisäk­si myös pankke­ja rahoit­tanei­den taho­jen saatavia. Näis­sä säästö­pankkien rahoit­ta­jis­sa on kaiken­laisia sijoit­ta­jia eri maista. Isokallion kaltaiset pop­ulis­tit eivät ole mis­sään esit­täneet ensim­mäistäkään fak­taa sak­salais­ten pankkien yliv­er­tais­es­ta rahoitusosuudesta.

  18. Ode:

    Keskus­pankkia on kiel­let­ty lainaa­mas­ta val­tioille, kos­ka tämä olisi tuhoisaa setelira­hoi­tus­ta jonkaz hin­tana usko­taan ole­van inflaa­tio. Miten täm­nä tuhoisu­us pois­tuu sil­lä, että keskus­pank­ki “painaa seteleitä” ja lainaa ne val­ti­olle liiken­pankin kautta?

    EU:n perus­sopimuk­sis­sa ei ole kiel­let­ty setelira­hoi­tus­ta pelkästään inflaa­tiopeikon takia. Toinen syy on, että puh­dasver­i­nen setelira­hoi­tus (val­tion­velka­kir­jo­jen osto) on aivan eurobon­dei­hin ver­ran­nol­lista yhteis­vas­tu­u­ta veloista (kuten Olli Rehn osu­vasti täl­lä viikol­la Poris­sa muis­tut­ti suomalaispoliitikkoja)

  19. Markki­noiden silmis­sä Espan­jan val­tion ja pankkien luo­tot­ta­mi­nen tarkoit­taa niiden velan kasvua ja vakavaraisu­u­den laskua.

    Seu­raavak­si luot­tolu­okit­ta­ja laskenevatkin Espan­jan val­tion ja pankkien luot­tolu­ok­i­tus­ta. Ne tekevät se siitä huoli­mat­ta, että Euroopan komis­sion yli­pa­pit ovat julis­ta­neet luot­tolu­ok­i­tuk­set pannaan.

    Luot­tolu­ok­i­tusten lasku merk­it­see lainako­rko­jen nousua.

    Tätä kir­joit­taes­sa Espan­jan val­tion velk­a­bon­di­en korot ovat nousseet yli kohtalokkaana pide­tyn seit­semän pros­entin. Kol­men vuo­den korko puhkaisi kuu­den pros­entin rajan.

    Suo­mi luo­tot­taa Espan­jaa otta­mal­la velkaa velan päälle. Miten suu sit­ten pan­naan ja miten käy kauhukataisen hyv­in­voin­tibud­jetin, jos Suomen luot­tolu­ok­i­tus las­kee ja lain­o­jen korot nousevat?

  20. Just.

    Olen koulu­ni käynyt viime vuosituhannella. 

    Tuos­sa on kyl­lä men­ty väärään suuntaan.

    Alan tun­te­mus on aina parem­pi. Tietää mis­tä puhutaan ja näin voi myös oikeasti vaikut­taa. Muuten kaiken­laiset lob­baa­jat yms pää­sevät ohjaile­maan liikaa, tai sit­ten ei uskalla tehdä mitään.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Oikeusmin­is­terin pätevyys­vaa­timus että on rehellisek­si ja taitavak­si tun­net­tu Suomen kansalaisu­us. Joskus viime vuosi­tuhan­nel­la piti olla myös lainoppinut.

  21. Anna-Liisa: Jälkivi­isaat sanoi­vat, että eurokri­isi­toimen­piteistä tiedote­taan siten, että tiedo­nan­to­ja ei kukaan ymmär­rä, mikä ei voi merk­itä muu­ta kuin että tiedot­ta­jatkaan eivät ymmär­rä mitä tiedot­ta­vat. Isokallio täs­men­si että ei Urpi­lainen eikä Katainen ole kar­tal­la ollenkaan saati rivikansane­dus­ta­jat. Katais­es­ta en osaa sanoa, mut­ta luokanopet­ta­ja, kas­va­tusti­eteen mais­teri Urpi­laisen talousosaami­nen ei voi olla syväl­listä asiantun­ti­ju­ut­ta – eikä tämä ole epäilys hänen kyvy­istään vaan pätevyy­destään toimia siinä mis­sä hän nyt toimii. Pelot­tavaa­han se on.

    Edel­lisen suuren laman arkkite­hdit oli­vat “talousti­eteil­i­jöitä”, Koivis­to mer­i­toitunut Suomen Pankissa ja Liika­nen opiskel­lut valt­sikas­sa kansan­talout­ta. Eipä aut­tanut, kun ei olut näke­mys­tä eikä koke­mus­ta. Urpi­laista edeltävä val­tio­varain­min­is­teri, joka on sit­tem­min ylen­net­ty viras­saan, sai sen­tään yliop­pi­laskokeis­sa lyhyestä (!) matem­ati­ikas­ta abro­ba­turin. Siis Siil­in­jär­ven lukios­ta. Varhaisem­man, 90-luvun laman aikaisen val­tion­va­rain­min­is­terin päästö­todis­tuk­sen keskiar­vo Salon Lyseosta oli 6,5. Hänkin on myöhem­min eden­nyt ural­laan. Pelot­tavaa­han tämä on, mut­ta näil­lä mennään.

  22. > Miten täm­nä tuhoisu­us pois­tuu sil­lä, että
    > keskus­pank­ki “painaa seteleitä” ja lainaa ne
    > val­ti­olle liiken­pankin kautta?

    Tämähän tässä koko kupletin juoni onkin. Espan­jan tapauk­ses­sa ESFS (väli­aikainen rahas­to) myy bon­de­jaan FROB:lle (Espan­jan pankkien uudelleen­jär­jeste­lyelin), joka ojen­taa ESFS-bon­dit pankeille pankkiosakkei­ta vas­tan). Pankit taas ojen­ta­vat ESFS-bon­dit eteen­päin EKP:lle käteistä vastaan. 

    EKP siis saa taseeseen­sa EFSF-bon­de­ja, joiden takaa­ji­na on mm. Suomen val­tio (eli siis me suo­ma­laiset veronmaksajat). 

    Ero sen välil­lä, että EKP:n tase olisi pul­lol­laan Espan­jalais­ten pankkien OSAKKEITA tai EFSF-bon­de­ja on aikamoinen. Toivon todel­lakin, että Sinä Osmo ja muut kansane­dus­ta­jakump­panisi TÄMÄN VERRAN edes tästä tuk­i­hässäkästä ymmär­rätte. Muuten taitaa meille suo­ma­laisille veron­mak­sajille jäädä se kuu­luisa luu käteen.

  23. Hieno puhe, Ode!

    Sitä vaan jään miet­timään, että mikä mah­taa olla joidenkin Euroopan maid­en vuo­sisa­taisen kult­tuurin merk­i­tys niiden nykyiselle jär­jestelmälle. Eli ovatko jotkut Euroopan maat, tai niiden tietyt alueet, köy­hiä nimeno­maan sik­si, että kysei­sis­sä mais­sa, ja alueil­la, on vuo­sisato­ja har­joitet­tu suo­ma­laisit­tain kat­soen erit­täin mit­tavaa har­maa­ta talout­ta kor­rup­tioi­neen? Ennen kuin tämä selvitetään ja asia, jos/kun siihen aihet­ta on, pyritään/kyetään aidosti hoita­maan pois päiväjärjestyk­ses­tä, on vaikea kuvitel­la, että rikkaam­mat maat oli­si­vat halukkai­ta anta­maan näille maille tai niiden alueille tulon­si­ir­to­ja euroop­palaisen mekanis­min kautta.

    Itse asi­as­sa arvioisin, että niin yhteis­val­u­ut­taa raken­net­taes­sa kuin yhteis­val­u­ut­ta­jär­jestelmää ennen kri­isi­aikaamme pyöritet­täessä jätet­ti­in tyystin otta­mat­ta huomioon yhteis­val­u­ut­ta-alueemme maid­en väliset suuret kult­tuuriset erot, jot­ka vääjämät­tä vaikut­ta­vat niihin käytän­töi­hin, joista päivit­täi­nen toim­inta muo­dos­tuu. Joh­tuiko tämä ken­ties siitä, että yhteis­val­u­ut­taa luo­taes­sa päät­täjien käytössä oli liian sup­pea — vain poli­it­tis-taloudelli­nen — tietämys yhteis­val­u­ut­ta-alueen sisäis­es­tä toiminnasta?

    No, Bai­jeris­sa kris­til­lis­demokraatit ovat nyt erit­täin halut­to­mia rahoit­ta­maan edes muu­ta Sak­saa, vaik­ka kyse Sak­san sisäl­lä ei ole mit­tavista kult­tuurieroista — pait­si ehkä protestantit-katoliset-akselilla.

    Sitäkin mietin, että miten paljon me Suomes­sa vas­taisu­udessa menetämme euroop­palaisen taan­tu­man ehkä yhä vuosia jatkues­sa, niin kuin jotkut ennus­ta­vat. Mil­jarde­ja ja mil­jarde­jako? Ja miten tämä suh­teu­tu­isi siihen, jos tek­isimme jonkin muun ratkaisun? Mitä jäisi käteemme “net­tona”?

    Tietysti EU on jo pitkään struk­tu­u­ri­na tun­tunut siltä, että siitä uupuu asioi­ta. Kos­ka liit­to­val­tio­ta ei ole pystytet­ty. Nyky­is­ten kri­isi­toimien myötä astu­taan kuitenkin väistämät­tä, ja on jo astut­tu, selvästi liit­to­val­tion suun­taan. Ehkä asi­aa ei kuitenkaan pitäisi nähdä pahana. Liit­to­val­tioiden eikä niiden toimin­nan pidä kaik­il­ta osin kaikkial­la olla saman­laista. Kyse on lop­ul­ta siitä, mil­laisen liit­to­val­tion — joka kuitenkin on toim­intakykyi­nen globaalis­sa ympäristössä — me euroop­palaiset rakentaisimme.

    Nyt kri­isi­aikana meitä Ruot­si­in, Tan­skaan ja Nor­jaan ver­rat­taes­sa on puhut­tu liian paljon pelkästään taloudel­li­seista seikoista. On selvä, että EU:lla ja siihen liit­tyen eurol­la, on meille eri­lainen tur­val­lisu­us­poli­it­ti­nen merk­i­tys kuin muille Pohjolan maille. Ne ovat joko NATO-jäseniä tai seiso­vat mei­dän selkämme takana. Täl­lä en tarkoi­ta sitä, etteivätkö men­neet olisi jo men­neitä ja toim­intaym­päristö olisi muut­tunut keskinäis­ri­ip­pu­vaisem­mak­si kuin esimerkik­si 1940-luvul­la tai kylmän sodan aikana. Jotkut vihreät ovat jo takavu­osi­na arvioi­neet, että jo pelkkä EU-jäsenyys on tuonut Suomelle turvaa!

  24. Euroop­pa ei ole koskaan ollut yht­enäi­nen. Maat ovat lyp­säneet EU:ssa minkä kerkeävät. Suo­mi vain on ollut hidas oppi­maan mut­ta nythän Suomikin näyt­tää herän­neen samaan toim­intaan. On naivia ajatel­la että Euroopas­sa ajateltaisi­in yhteistä etua EU:ssa tai EU:n ulkop­uolel­la. Pohjim­mil­taan iden­tio­foidumme kansal­lis­val­tioi­hin ja se määrit­telee toim­intamme oli euroalue tai ei. Vaatisi liit­to­val­tion ja usei­den sukupolvien pro­pa­gan­dakam­pan­jat ennenkuin kukaan ajat­telisi yhteistä etua ennen kansal­lista etua. Jos sittenkään.

    Mitä eurokri­isi­in tulee niin kuun­telin puhei­ta Eduskun­nas­sa siihen asti kunnes hal­li­tus käveli ulos. Jotenkin tuli mieleen että keskustelu oli kovin asian vier­estä. Euroop­pa on juuri myön­tänyt 100 mil­jar­dia Espan­jan pankeille mut­ta Espan­jan val­tion 10 ‑vuo­tis­ten bon­di­en korko on > + 7 %.

    On eri asia sään­nel­lä markki­na­t­alout­ta siten että on valvon­taa mut­ta poli­itikoil­la tun­tuu ole­van aika iso hybris kun tun­tu­vat luule­van että pystyvät manip­u­loimaan korko­ta­soa. Ehkä Brys­selin pitäisi joka aamu julk­istaa mikä on oikea korko % ja vaihtokurssi.

  25. Ai sen ver­ran vielä lisäisin että joku eilen kysyi että onko tuo Eurokri­isi mei­dän Viet­nam? Onko se? 

    Nixon kun piti puhei­ta että kun saadaan 20 000 uut­ta soti­last­sa alueelle niin kyl­lä sit­ten sota kään­tyy voitok­si. Nyt poli­itikot pitävät Euroopas­sa puhei­ta että kun saadan tämä ja tämä tukipaket­ti alueelle niin tilanne saadaan hallintaan.

    Eikä Pohjoisen tar­joa­mat mas­si­iviset leikkauk­set kovin kauak­si jää Nixonin mat­topom­mi­tuk­sista kun BKT sukeltaa ja työt­tömyys räjähtää käsi­in. Ei siis ihme että Espan­jan kadut ovat täyn­nä Viet­namin sotaa — ei kun siis leikkauk­sia — vas­tus­tavia protestoi­jia ja poli­isi ampuu heitä kumilu­odeil­la niin kuin kul­taisel­la 60 ‑luvul­la.

    Mut­ta kyl­lä se vielä voitok­si kään­tyy. Uskon asia.

  26. Taisi mopo kara­ta käsistä. Espan­jan velka­kir­jo­nen korot, sekä kymme­nen että kol­men vuo­den ovat korkeim­mil­lan vuo­den periodilla!

    Tämä siitä huoli­mat­ta, että jopa kuni­gashuone päät­ti uhrautua tai osoit­taa sol­i­daarisu­ut­ta, kuten tiedote ker­too. Kuninkaalli­nen bud­jet­ti las­kee 8,3 miljoonas­ta eurosta 8,2 miljoon­aan euroon. Laskua on siis huimat 0,1 miljoon­aa euroa.

  27. Olisiko­han sin­ul­la jotain todis­tei­ta sille, että Suo­mi on hyö­tynyt eurosta aivan tavat­tomasti? Voitko osoit­taa esimerkik­si, että Suo­mi on saanut etua Ruot­si­in ja Tan­skaan näh­den euro-aikana.
    “Esimerkik­si vuon­na 2008 Espan­jan val­tion­talous oli parem­mas­sa kun­nos­sa kuin Sak­san. Espan­jan vaikeudet alkoi­vat kiin­teistöku­plan puhkeamis­es­ta.” Oletko aivan var­ma? Minus­ta tun­tuu, että sin­ul­la nämä talouden lainalaisu­udet on vähän hukas­sa. Samal­la taval­la Katainen, Stubb ja Urpi­lainen ovat selit­täneet vuo­den 2008 notkah­dus­ta Lehman Broth­er­sil­la, mut­ta ei LB ollut syy vaan seu­raus. Samoin Suomen 8% notkah­dus BKT:ssä ei johtunut LB:stä vaan siitä, että sijoit­ta­jat vih­doin taju­si­vat tilanteen ja osa ylimääräis­es­tä ilmas­ta lähti pois (kupla ei ilmeis­es­ti kuitenkaan ole vielä puh­jen­nut kun­nol­la, joten …).
    “Soi­ni on kovin sin­isilmäi­nen, jos kuvit­telee, että sel­l­ainen vapaakaup­pa-alue toimisi reilu­jen ja oikeu­den­mukaisten pelisään­tö­jen mukaan.” Tämän voisi kir­joit­taa myös näin: Soin­in­vaara on kovin sin­isilmäi­nen, jos kuvit­telee, että euro-alue toimii reilu­jen ja oikeu­den­mukaisten pelisään­tö­jen mukaan.Siinä jokainen yrit­täisi pienel­lä kepuli­toimel­la ajaa pro­tek­tion­is­min hengessä omaa etu­aan, isot isosti ja pienet pienesti.
    Ihmette­len, että jotkut kehu­vat puhet­ta hyväk­si. Se on täyn­nä virheel­lisiä tai ainakin perustelemat­to­mia väit­teitä. Juho Laatu hyvin kom­men­toi muu­tamia heikko­ja kohtia.

  28. ‘Sel­l­aista ihmettä kuin Suomen puo­lus­t­a­mi­nen euroop­palais­ten toimes­ta, ei ole his­to­ri­an saatossa nähty.’ (Kris­t­ian)
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Lento-osasto_Kuhlmey , sekä maavoimista 122. jalka­väkidi­vi­sioona ‘Greif’.
    Eli on nähty, kun oli euroop­palais­ten etu­jen mukaista puo­lus­taa Suomea.

  29. “Me voimme kysyä, mitä tämä eurokri­isi on Suomelle mak­sanut. Välit­töminä kus­tan­nuksi­na olemme selvästi voitol­la: me val­tio saa nyt lainaa aivan olemat­toma­l­la korol­la, osit­tain jopa negatiivisella.”! 

    Häviäjiä ovat säästäjät,reaalikorko on negatiivinen.
    Se taas on johtanut siihen , etti kan­na­ta säästää vaan velka­an­tua ja se taas kiihdyt­tää velkakierrettä.

    Kun negati­ivisil­la korkotileil­lä makaa 83 mil­jar­dia 0,98 % korol­la (http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/tase_ja_korko/Pages/index_2012_06_29.aspx) niin säästäjän tap­pi­ot ovat suurem­mat kuin euron velal­liselle tuo­mat hyödyt

    Hal­pa korko on kap­i­tal­isoitunut asun­non hintoihin:
    Kun omakoti­talon sai 1990-luvun alus­sa Helsingis­sä 100000 eurol­la niin 15 % korol­la korkomenot oli­vat 15000 euroa ensi vuosina.Mutta vel­ka-aika oli vain 10–15 vuotta,joten kokon­aisko­rkoku­lu oli lyhyel­lä laina-ajal­la kohtuullinen

    Nyt sama talo mak­saa 400000 ja vaik­ka korko on 3 % luokkaa niin 30 vuo­den laina-ajal­la korkoku­lut ovat moninkertaiset.

    Poli­ti­ik­ka on pro­pa­gan­dan levit­tämistä ja kansal­is­ten harhaan­jo­htamista niin­pä Osmokin muis­taa aina maini­ta vain euron posi­ti­ivisen puolen, ei sen todellisuutta

  30. “Kos­ka ryn­täi­ly tapah­tuu yleen­sä kiin­steistöku­plan muo­dos­sa, pitää kiin­teistö­jen arvoa vakuuksi­na jotenkin rajoittaa.”

    Ennen oli pakko olla 30 % omaa rahaa .Pank­ki sai rahoit­taa vain 70 % asun­non hinnasta.

    Todel­la tehokas rajoitin,hillitsi myös asun­to­jen hintoja,kun osta­ja tajusi miten vaikea rahan säästämi­nen on

  31. “Se edel­lyt­täisi sisäistä deval­vaa­tio­ta eli palkko­jen alen­tamista. Ter­veisiä vaan SAK:hon!”

    SAK edus­taa n 1000000 palka­nsa­jaaeli n 40 %. Palkkao­su­us kaik­ista palkoista on alem­pi eli lie­nee nyrkki­tun­tu­mal­la n 30 % kaik­ista palkoista .

    Kun kaik­ki palkat rasit­ta­vat tuotan­to­hin­to­ja niin tun­tuu oudol­ta vaa­tia vain duunarei­den palkkajoustoja.

    Kun palkko­jen osu­us bkt:ta on vain 50 % niin pelkil­lä duu­nar­in palka­nalen­nuk­sil­la ei suuria kil­pailu­tu­ja saavuteta.

    Kun tuotan­to on hajaan­tunut niin yhden fir­man palkka­jous­toil­la ei ole suur­ta merkitystä.

    Oden jut­tu on pelkkää EK-propagandaa.…

    Koska­han tuon saman saa lukea sanas­ta sanaan jonkun toisen esim Var­ti­aisen kir­joit­ta­mana , heil­lä, samoin kuin monel­la muul­la ns talousasiantun­ti­jal­la, kun näyt­tää ole­van yhteinen pro­pa­gan­dakir­joit­ta­ja EK:n tiedotusosastolla.

  32. HS tänään:

    “Soin­in­vaaran mukaan euro­maid­en väliset kil­pailukykyerot ovat yhteis­val­u­ut­ta-alueen ongelmien ytimessä, ja ero­jen lieven­tämisek­si palkkata­so­jen pitäisi joustaa.”

    Sak­sa vie tuot­teitaan toki mui­hin mai­hin kuin vain euroalueelle.

    En käsitä tätä logi­ikkaa. Pitäisikö euroalueen kil­pailukyky laskea Kreikan takia Kreikan tasolle?

    1. Evert
      Yritä nyt edes vähän yrit­tää ymmärtää. Kel­lu­va val­u­ut­takurssi pitää euroalueen vai­h­to­taseen jok­seenkin tas­apain­os­sa. Sik­si, jos yhdel­lä maal­la on yli­jäämää, jol­lain toisel­la on olta­va ali­jäämää. Kansan­taloustiede on vaikea­ta, mut­ta se ei tarkoi­ta, että helpot aja­tus­ta­vat oli­si­vat oikeita.

  33. Useim­mista asioista olisin samaa mieltä (vaikken oikein ymmäräkään mik­si kat­sot tämän nykisen farsin jatku­misen vaivan arvoisek­si, kun tun­nut jaka­van ske­naar­i­ot niihin, jot­ka eivät toi­mi taloudel­lis­es­ti, ja niihin, jot­ka eivät ole polit­ti­is­es­ti elinkelpoisia)

    Kuitenkin:

    Se [euron hajoami­nen] olisi erit­täin surullista ainakin Suomen kannal­ta, sil­lä Suo­mi on hyö­tynyt eurosta aivan tavattomasti.

    Niin siis sen jäl­keenkin kun eurokri­isin takia (mainit­se­masikin) mene­tyt mil­jardit on otet­tu huomioon, mene­tyk­set, jot­ka kas­va­vat joka päivä suremmaksi?

    Ja

    Siinä jokainen yrit­täisi pienel­lä kepuli­toimel­la ajaa pro­tek­tion­is­min hengessä (Puhemies kop­ut­taa) omaa etu­aan, isot isosti ja pienet pienesti.

    Miten tämä eroasi sit­ten nyky­menos­ta — siinä, että Suomikin joskus yrit­täisi ajaa omaa etuaan?

  34. Euroopas­sa, muille maanosille demokra­tia­mal­li­na toimi­vas­sa demokra­t­ian kehdos­sa, päivän sana talouselämän edus­ta­jien puheis­sa juuri NYT on vaa­timus luop­ua demokratiasta.

    Tähän asti demokra­tia on ollut kansal­lista, kos­ka vai­h­toe­htoista ylikansal­lista mallia ei ole olemassakaan. 

    Euroopas­sa meil­lä on vain EU-byrokra­tia, jos­ta europar­la­ment­ti ei demokra­ti­aa tee. 

    Ylikansal­lis­es­ta demokra­ti­as­ta ei ole edes suun­nitel­maa kri­isin var­jol­la tavoitel­lus­sa val­tioiden pakkoli­itok­ses­sa, jolle suv­eren­i­teet­ti siirrettäisiin. 

    Jotkut puhu­vat siitä jo, kuin se olisi mah­dol­lista tuos­ta vain. Esimerkke­jä: Meil­lä Valion Pekka Laak­so­nen: “Itsenäisyys — on ollut tähänkin asti ensisi­jais­es­ti kult­tuuria ja urheilua”. Oma kom­ment­ti: Niinkö? Tietääk­seni meil­lä vielä on suveree­nia valtaa.

    Esimerk­ki Euroopas­ta: Otsikko Die Zeitissa:
    “Luovut­takaan suv­eren­i­teet­ti”, kir­joit­taa Merke­lin läheinen avus­ta­ja. Hänen mielestään Merkel voi hyvin tar­jo­ta Sak­san luop­umisen kansal­lis­es­ta suv­eren­i­teetis­taan vasti­neek­si siitä, että “velka­maat” suos­tu­vat talouk­sien­sa oikaisemiseen. Artikke­lin kom­men­toi­ja: Miten niin? Eihän se suv­eren­i­teet­ti Merke­lin suv­eren­i­teet­tia ole, vaan kansan!
    Meil­lä Kim­mo Sasi puhui radios­sa samal­la tyylil­lä kuin sijoit­ta­jat ja euroby­rokraatit: “Vaaleista on vain hait­taa päätök­sen­te­olle”. Joten? Kansal­lisen demokra­t­ian muo­dosta­ma este on syytä rai­va­ta pois tieltä? (Mut­ta — laulun sanoin: Mis­sä on se val­ta, joka puut­tuu kansalta?)

    Sasi puhuu täl­laisia sil­lä val­tu­u­tuk­sel­la, joka hänellä(toistaiseksi)kuitenkin on vain ja nimeno­maan kansal­li­sis­sa vaaleis­sa saadun man­daatin perus­teel­la. Kuvit­teleeko hän, että sitä man­daat­tia voi käyt­tää val­it­si­joiden val­lan siirtämiseen meiltä pois, mui­hin käsi­in, (val­it­si­joiden työl­lään itseään varten ansait­semien verovaro­jen poisan­tamisen lisäksi)? 

    Siltä vaikut­taa — muuten­han ei olisi mah­dolli­nen myöskään EVM, sopimus, jos­sa annetaan pois sekä val­ta että rahat, ilman val­i­tus- ja irtisanomisoikeutta!
    Suvereen­it Euroval­tiot luovut­ta­vat osan bud­jet­ti­val­las­taan ylikansal­liselle elimelle, joka on kaiken lail­lisen valvon­nan ja kon­trol­lin ulkopuolella.
    Ain­ut­laa­tu­ista maail­man­his­to­ri­as­sa? Käsit­tämätön­tä ainakin.

    Voisitko, Osmo ker­toa, kuka tämän kek­si? MIKSI sopimus on sel­l­ainen, että EVM:ää ei voi aset­taa vas­tu­useen mis­tään samal­la, kun se saa ehdot­toman oikeu­den määrätä jäsen­val­tion varo­ja käyt­töön­sä, val­tion voimat­ta kieltäy­tyä? Val­tiot suos­tu­vat jopa ran­gais­tuk­si­in kieltäytymistapauksessa! 

    Tämä ei sovi yhteen A) demokra­t­ian ja B) oikeusval­tion peri­aat­tei­den kanssa.

    Niiden sivu­ut­tamista ei voi selit­tää talousperustein.

    Miten EVM-sopimuk­sen kaltaista val­lan­lu­ovu­tus­ta siis voidaan edes harkita? 

    Mik­si tämä kysymys kiin­nos­taa perus­tus­lak­i­tuomiois­tu­in­ta Sak­sas­sa, mut­ta ei lau­takun­taa meil­lä? Ja mik­si alku­peräistä sopimustek­stiä ei ole saatavil­la suomek­si, vaik­ka kyse on suv­eren­i­teetin ydi­nasi­as­ta, bud­jet­ti­val­las­ta?? (Kos­ka Jonk­ka hyväksyy? Se ei ole vas­taus itse kysymykseen.)

    Jean Mon­net loi inte­graa­tion asteit­taisen syven­tämisen menetelmän liit­to­val­tion aikaansaamisek­si Euroop­paan perustellen sitä usko­muk­sel­la, että kunkin yksit­täisen yhteisen osajär­jestelmän käyt­tö kas­vat­taa osaltaan koet­tua sol­i­daarisu­ut­ta kan­so­jen kesken.

    Kun niin ei näytä käyneen, menetelmäk­si halut­taisi­in nyt vai­h­taa pakot­ta­mi­nen: Ei nyt enää ole lupa harkita,tai vali­ta, kun näin pitkälle on edet­ty, sanoo mm. Tei­ja Tiilikainen, komis­saarien ja bis­ne­seli­itin lisäksi.

    Pakko kuitenkin vaaran­taa sekä sol­i­daarisu­u­den että mah­dol­lis­es­ti myös rauhan Euroopassa,(mikä oli Mon­net’n toinen pääperustelu.)

    Pakkoa perustel­laan kri­is­in­hallinnal­la. Kun “kukaan ei tiedä mitä voi tapah­tua” (Katainen ja Urpi­lainen) parhaak­si ratkaisuk­si val­i­taan val­tioiden alis­tu­mi­nen finanssi­markki­noiden kiristyk­seen ja pankkien saamis­ten mak­sat­tamiseen viat­tomil­la veronmaksajilla?

    Tämä “päätätetään” kansane­dus­tus­laitok­sil­la niin, että edus­ta­jille ei jätetä edes mah­dol­lisu­ut­ta ymmärtää, mitä päättävät?

    Voiko demokra­ti­aa enem­män halveksia?

    Eduskun­tavirkamiehen totea­mus (HS) ilmaisee tämän peri­aat­teen eri­no­maista sisäistämistä:” Riit­tää, että yksi kus­takin ryh­mästä pere­htyy asi­aan, selostaa sen muille (ja siis antaa äänestys­su­osi­tuk­sen, joka sitoo ryh­mää, — oma huom.) — nor­maa­likäytän­tö joka asiassa”.

    Voiko ymmärtämisen dele­goi­da itseltään pois?
    Oma moraali­ni ei sal­lisi painaa päätös­nap­pia (ottaa henkilöko­htainen vas­tuu päätök­ses­tä) sen perus­teel­la, mitä joku toinen on ymmärtänyt.

    Kuka oikein toimii edus­ta­janani, val­tu­u­tuk­sel­lani, täl­laises­sa työjaossa? 

    Suomen jär­jestelmässähän val­it­si­jaa ei edus­ta puolue, vaan yksit­täi­nen edustaja. 

    Minä halu­an, että demokra­ti­aa kun­nioite­taan ja vahvis­te­taan enkä suos­tu sen heikentämiseen. 

    Min­un mielestäni EVM-sopimus on Suomen ja suo­ma­lais­ten pet­tämistä samoin kuin jokainen olen­nainen suv­eren­i­teetin siir­to niin kauan kuin minkään­laista demokraat­tista liit­to­val­tio­ta ei ole tiedossa. 

    On loukkaavaa suo­ma­lais­ten poli­it­tisen valveu­tuneisu­u­den ja demokra­ti­ata­jun halvek­simista leima­ta mei­dän kansan­val­lan arvos­tuk­semme glob­al­isoitunut­ta maail­maa ymmärtämät­tömäk­si “impi­vaar­al­isu­udek­si”, kuten ainakin Kokoomuk­ses­sa tehdään. 

    Me vain halu­amme, että meille val­tiosään­nön mukaan kuu­lu­va val­ta pysyy meil­lä, kansalaisilla.

    Suomes­sakin suv­eren­i­teet­ti on mei­dän, kansalais­ten, val­taa päät­tää jaka­mat­toma­l­la, yksi­no­maisel­la val­lal­la — mm. yhteis­ten varo­jemme käytöstä ja vali­ta itsellemme valtiomuoto. 

    Val­tio­val­ta ei ole hal­li­tusten tai puoluei­den val­taa vaan mei­dän val­taamme vai­h­taa puoluet­ta tai hal­li­tus­ta oman näke­myk­semme mukaan. 

    Kaut­ta Euroopan monipuolue­hal­li­tuk­set venyt­tävät nyt man­daat­ti­aan demokra­t­ian sään­tö­jen vas­tais­es­ti, mitä kansalaiset “gallup­pi­en” mukaan kaikkial­la vastustavat.
    Mitä ihmettä puolueis­sa oikein ajatellaan? 

    Ker­rotte, että “vaik­ka kukaan ei tiedä, mitä tulee tapah­tu­maan”, väitätte kuitenkin,(millä perus­teel­la siis?), että ilman päätök­siä seu­rauk­set ovat pahem­mat kuin ne, jot­ka päätök­sistä seuraavat. 

    Suomek­si: Vaik­ka edel­lisetkin erät ovat vain kas­vat­ta­neet kaikkien velkaa hyödyt­tämät­tä yhtään maa­ta tai kansaa, mak­se­taan tämäkin erä siitä huoli­mat­ta. Syy? Kos­ka finanssi­markki­nat ja sol­i­daarisu­us Euroopalle vaatii oman maan uhraamista eikä omaa aja­tus­ta ja tah­toa ole. Siitäkään huoli­mat­ta, että vai­h­toe­hto nimeno­maan Suomelle on tarjolla. 

    Ainakin vielä nyt. 

    Täyskaaos ei Suomen suo­jaamis­es­ta alka­isi, (kos­ka osu­utemme on niin pieni ja halukkaiden muiden hel­posti paikat­tavis­sa), mut­ta kun se lop­ul­ta koit­taa (kos­ka nykymenetelmä ei tep­si eikä Euroop­pa vai­h­da demokra­ti­aa liit­to­val­tioon) suo­jaami­nen on jo mahdotonta. 

    Meil­lä on hal­li­tus, jos­sa kuusi puoluet­ta ker­ral­la pet­tää suo­ma­laiset ja jät­tää Suomen vaille suojaa?

    Olen poh­jat­toman pettynyt.
    Raivos­tut­tavaa joutua ennakoimaan aivan tarpee­ton­ta, type­r­yy­del­lä (= epäon­nis­tuneen euron käyt­tämisel­lä, epädemokraat­tisel­la euroop­paelit­ismil­lä ja demokra­tian­vas­taisil­la talousopeil­la) tuotet­tua tuhoa ja pelätä / tietää, että demokra­t­ian palaut­tavia syvällekäyviä muu­tok­sia ei ennätä tapah­tua ajois­sa, jot­ta rom­ah­dus vältettäisiin.

    Kaipaisin reak­tio­ta tähän, mitä kir­joi­tan, jos ei muu­ta niin lohduk­seni. Mut­ta ymmär­rän, jos et, Osmo, kestä tämän päästämistä näkyvi­in. Pääa­sia onkin, että vetoomus tavoit­taa sin­ut edus­ta­jana, ja kaut­tasi mah­dol­lis­es­ti mui­ta hal­li­tus­puolueis­sa ja hallituksessa. 

    En voisi olla enem­män vakavissani.

  35. Kuu­lostaa kovin huter­al­ta se, että tal­letus­suo­jara­has­ton käytön lail­lisu­us on tark­istet­tu espan­jalaisil­ta juris­teil­ta. En luot­taisi tuol­laiseen lausumaan.

  36. Ei Sak­san kil­pailukyky perus­tu mihinkään koko val­tio kat­tavaan työe­htosopimuk­seen vaan osaval­tio­rak­en­teeseen. Entisessä Itä-Sak­sas­sa palkato ovat pienem­mät kuin Län­si-Sak­sas­sa. Osaval­tio verot­tava­vat eri taval­la jne.

    Suomes­sa palkat ja verot ovat samat asuit sit­ten Eiras­sa tai Takahikiällä.

    Yrität ujut­taa suo­ma­laista onneton­ta yht­enäisy­hteiskun­ta­mallia koko Euroopan malliksi.

    Jos Euroopan muut maat ml. Ruot­si ottaisi­vat mallik­seen suo­ma­laisen yht­enäisy­hteiskun­nan, koko Euroop­pa taantuisi.

    Ihmette­len, miet Suo­mi Euroopan tiukim­pana yht­enäisy­hteiskun­tana on pär­jän­nyt näinkin hyvin. Suomes­sa joka iki­nen nor­mi on viety yht­enäis­es­ti joka ikiseen kun­taa ja joka ikiseen yri­tyk­seen ja talouteen. Mis­sään muus­sa Euroopan maas­sa ei ole.

  37. Kor­jaus ensim­mäiseen tek­sti­i­ni: Sitaat­ti “Luopukaa suv­eren­i­teetista” ei ollut Die Zeitista vaan FAZista (Frank­furter All­ge­maine Zeitungista),jonka Euroopan tule­vaisu­us — sar­jaa sak­sankiele­taitois­t­en ei pidä jät­tää väli­in. Huo­masin äsken, että 17.7.
    Thi­lo Sar­razin tekee sar­jas­sa oma­l­la artikke­lil­laan selvää euro-kri­isin hoi­dos­ta pelas­tus­paketein: Etelä ja Ran­s­ka) siinä vain viilaa linssi­in pohjoista “sol­i­daarisu­us” ‑vaa­timuk­sil­la. Sileää jälkeä syn­tyy myös argu­menteista, että euro on vält­tämätön inte­graa­ti­olle, tai että inte­graa­tio­ta tulisi muka juuri euron vuok­si syven­tää. Yhteis­val­u­u­tan ja Euroopan rauhan­ti­lan yhteys osoit­tau­tuu kään­teisek­si. Mitähän Hei­di Hau­ta­la siihen sanoisi? (Tiedän, että Sar­razin on ennakkolu­u­loisen häirikön maineessa mut­ta artikke­li vaikut­taa asial­liselta) — tai mui­hin sar­jan artikelei­hin, joista yksi kos­kee perus­tus­lail­lisu­us- ja lail­lisu­uskri­isiä EU:ssa.

  38. Mielestäni vaa­timuk­ses­sa että EKP lainaa pankeille, eikä suo­raan val­tioille, on kyse siitä että pank­ki oletet­tavasti kohtelee val­tio­ta kuin muitakin lainanano­jia. Jos pank­ki antaa val­ti­olle liian hal­val­la, niin mak­saa itse virhestään, siinä mis­sä EKP:n ei ole samal­la taval­la tulosvastuullinen. 

    Tuo­hon voisi kyl­lä vielä lisätä vaa­timuk­sen että EKP lainaisi ain­oas­taan pankeille joiden omis­ta­jat takaa­vat EKP:n velat oma­l­la omaisuudellaan.

  39. Tan­s­ka, nor­ja, ruot­si, sveit­si ja englan­ti näyt­tää pär­jän­neen taloudessa ihan hyvin ilman val­u­ut­tau­nio­nia riip­pakivien kanssa.

    Aja­tus että suomen tai sak­san talous tarvit­see velka­ra­hal­la vira­nomais­armei­joi­ta ylläpitäviä myl­lynkiv­i­talouk­sia val­u­u­tan arvon tas­apain­ot­tamisek­si taitaa olla key­ne­siläistä toiveajattelua.

    Pitää kat­soa muu­takin kuin euroalueen sisäistä talouden tas­apain­oa. Näin vaik­ka alka­jaisik­si euroalueen vai­h­to­taseen ali­jäämää kiinaan verrattuna.

    1. Euroalueel­la ei ole vai­h­to­tas­deen ali­jäämää, pikem­minkin euroalueen vai­h­to­tase on yli­jäämäi­nen. Yksit­täis­ten kaup­pakump­panien osalta on tietysti yli- ja ali­jäämiä. Yhdys­val­tain vai­h­to­tase on voimakkaasti alijäämäinen.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    En ole hyvä pankki­maail­man asiantun­ti­ja. Luot­toekspan­sio­ta voi rajoit­taa lisäämäl­lä pankkien vakavaraisu­us­vaa­timuk­sia. Lisäk­si pyra­midi­hui­jaus­ta muis­tut­ta­vat inno­vati­iviset rahoi­tusin­stru­men­tit pitää yksinker­tais­es­ti vain kieltää – ja myös rahoi­tus­mall­it, jos­sa tap­pi­on toden­näköisyys min­i­moidaan, mut­ta sen hin­tana on tuon epä­to­den­näköis­es­ti toteu­tu­van tap­pi­on paisut­ta­mi­nen jättimäiseksi.
    Kos­ka ryn­täi­ly tapah­tuu yleen­sä kiin­steistöku­plan muo­dos­sa, pitää kiin­teistö­jen arvoa vakuuksi­na jotenkin rajoittaa. 

    Ihan hyviä tavoit­tei­ta. Kos­ka rahoi­tus­maail­ma on nykyään jo ylikansalli­nen, jotain maail­man­laa­juista koordi­noin­tia (tai yksipuolisia kiel­to­ja) tarvi­taan. Euroopan liit­to­val­tio ei ole tarpeen.

    Kos­ka noiden eri instru­ment­tien tark­ka hallinta voi olla liian vaikeaa, ja kos­ka uhkapeli rahal­la on yleis­es­ti sal­lit­tua, vai­h­toe­htoinen läh­estymistapa olisi enem­män nykyisen kaltainen malli, johon kuu­luisi­vat vain korkeam­mat vakavaraisu­us­vaa­timuk­set ja tal­letus­suo­ja, ja entistä selvem­pi suuririskisten instru­ment­tien erot­ta­mi­nen riskit­tömik­si tarkoite­tu­ista asioista, kuten vaikka­pa per­hei­den tal­letuk­sista ja asun­to­lain­oista. Avoimuut­ta, valvon­taa ja tiedot­tamisvelvol­lisuuk­sia pitäisi myös lisätä, jot­ta kuplat pal­jas­tu­isi­vat nyky­istä aiem­min. Tässä valvo­jat voivat hyvin olla sekä kansal­lisia että maailmanlaajuisia.

    Myös pienet Tobinin veron kaltaiset yleiset kovaa pelaamista verot­ta­vat ja vakaam­paan rahamaaail­maan pyrkivät keinot voisi­vat olla mie­lenki­in­toisia. Niiden käyt­töönot­to on kuitenkin han­kalaa, kos­ka kaik­ki maat eivät niitä kan­na­ta, vaan mielu­um­min pitävät riskipääomil­la pelaamista rikas­tut­ta­mas­sa omaa talout­taan. Ehkä noi­ta vero­ja osat­taisi­in myös pian kiertää. Sik­si nuo maini­tut klas­sisem­mat keinot voivat olla toimivin, ja tässä vai­heessa eri­tyis­es­ti luotett­tavin tapa edetä.

    Euroopan liit­to­val­tiois­tu­mi­nen on siinä mielessä suuri ongel­ma, että mon­et euroalueen nokkamiehet ovat tehneet uraa kan­sain­väli­sis­sä raha­laitok­sis­sa. Nyt perustel­laan uusia raha­laitok­sia, jot­ka saa­vat aiem­paa riip­pumat­tomam­man ase­man, ja enem­män val­tuuk­sia toimia suo­raan pankki­maail­man kanssa. Brys­sel tun­netaan myös lob­bauk­sen mekkana. Talout­ta vain har­rasteli­janomais­es­ti hal­lit­se­via poli­itikko­ja on aika help­po pyörit­tää nois­sa ympyröis­sä. Epä­selvis­sä tilanteis­sa (joi­ta näkyy riit­tävän) parhait­en asi­at itselleen jär­jestää se, joka ymmärtää rahamaail­man lainalaisu­udet ja kyseisen het­ken tren­dit, juonet ja kuplat parhait­en. Valitet­tavasti tässä pelis­sä voit­ta­jia eivät yleen­sä ole etäis­es­ti eduste­tut kansalaiset.

    Suureen yhteiseen keskite­tysti hallinnoitu­un talousalueeseen liit­tyy lisäk­si se ris­ki, että taloudessa aina tehtävät virheet ja talouteen syn­ty­vat kuplat voivat kas­vaa. Nykyiset eurosään­nöt pitävät vielä viisaasti vas­tu­ut yksit­täis­ten maid­en kokoisi­na. Mut­ta nyt ollaan syn­nyt­tämässä melkoista riskiä siten, että yksit­täis­ten val­tioiden kuplien puhkeami­nen estetään yhteisil­lä takuil­la. Samal­la elvytetään talout­ta kaikin mah­dol­lisin tavoin ja taataan lisälainan saan­ti kaikille. Poli­itikoille on luon­te­vaa olla lait­ta­mat­ta suu­ta säkkiä myöten, ja elää mielu­um­min jatku­van kasvun toivos­sa. Seu­rauk­se­na voi hyvinkin olla muu­ta­man vuo­den päästä entistä suurem­pi (ainakin Euroopan laa­juinen) kupla, jota paikkaa­mas­sa ei enää olekaan ystäväl­lis­mielisiä naa­pure­i­ta, jot­ka halu­aisi­vat kan­taa lisää vas­tu­u­ta “yhtei­sistä” ongelmista.

    Minus­ta oikea lääke olisi paikallisi­na pidet­tävis­sä ole­vien riskien (esim. tal­letus­suo­ja) ja poli­it­tista väriä sisältävien päätösten (esim. elvyt­tävien) pitämi­nen paikallisi­na. Se joka hyö­tyy, se myös päät­tää, lähel­lä hyö­tyjiä ja kus­tan­nusten mak­sajia. Lisäk­si maail­man­laa­juisen rahapeli­in tulisi kehitel­lä maail­man­laa­juisia yhteisiä sään­töjä, eri­tyis­es­ti avoimuudessa, riskien ymmärtämisessä ja neu­traalis­sa (ei siis poli­itikko­jen) valvonnassa.

    Lisäbonuk­se­na olisin kiin­nos­tunut myös neu­traaleista ja ehdot­toman riip­pumat­tomista asiantun­ti­jae­lim­istä, joiden velvol­lisu­us olisi tuot­taa tietoa ja kom­ment­te­ja tas­apain­ot­tomaan poli­itikko­jen hypetys­tä, pankki­irien juo­nia ja kansalais­ten tietämättömyyttä.

  41. Tästä ketjus­ta puut­tuu tärkein. Luot­ta­muk­sen puute sopimuskump­panei­ta kohtaan. EU-toimii jatku­vasti vas­toin sään­töjään. Kaik­ki tehtyjä sopimuk­sia muute­taan nyky­is­ten EU:n val­taapitävien halu­jen mukaan. Neu­vot­telu­jen päätök­sistä kinastel­laan jo neu­vot­telun jälkeis­inä päiv­inä. Yksimielisyyt­tä vaa­ti­vat sopimuk­set muo­toil­laan siten, että niitä kukin oi lukea miten halu­taa. EU:n kan­ta on aina nyky­is­ten val­taapitävien halun mukainen.

    Kan­sain­välis­es­ti tun­net­tu viisaus on:“Kuka ker­ran kek­sitään, sitä aina epäil­lään”. EU:n piiris­sä tätä suur­ta viisaut­ta ei noteer­a­ta ensinkään. Ker­ta toisen­sa jäl­keen sovi­taan tai päätetään jotakin ja koh­ta huo­mataan, että sopimus­ta tai päätöstä joku määräävä taho lukee päin­vas­toin kuin nor­maal­i­jär­jel­lä varustet­tu ihminen. 

    Pahin­ta on, että Suomen poli­it­ti­nen johtokin on ottanut tavak­seen suo­ran vale­htelun EU-asiois­sa. Tämän päivän HESARIs­sa ker­ro­taan mm, että EVM:n luo­toil­ta pois­te­taan etuoikeus Espan­jan apu­paketeille. Myöskään muil­la EVM:n mah­dol­lisil­la apu­paketeil­la ei enää ole automaat­tis­es­ti etuoikeut­ta. Näin on kuulem­ma val­tio­varain­min­is­teri URPILAINEN sopin­ut per­janatain puhe­lin­palaveris­sa. Tämä yksi­tyisko­h­ta on Urpi­laiselta uno­htunut puhe­lin­palaverin selostuk­sista. Ja tämä tieto julk­iste­taan seu­raa­vana päivänä siitä, kun Suomen eduskun­ta on hyväksynyt Espan­jan apupaketin.

    Kaiken kaikki­aan tilanne on se, ettei EU:hun, Euro­ryh­mään, Suomen nyky­isi­in poli­tikoi­hin, Suomen ylem­pään virkamiehistöön eikä EU:n virkamiehistöön voi luot­taa. Ain­oa, johon voi luot­taa, on totu­us, että EU:ssa jokainen maa hakee itselleen edullis­in­ta ratkaisua keinoista välittämättä.

    Yhteen­ve­t­ona edel­lis­es­tä on:” mah­dol­lisim­man nopeasti eroon nyky­isitä Suomen poli­itikoista, Euro­ryh­mästä, EU:sta.” Palu­u­ta EU:n ytimeen voidaan harki­ta sit­ten, kun se on osoit­tau­tunut luotet­tavak­si sopimuskumppaniksi.

  42. Tietenkin on tärkeää hoitaa tämä eurokri­isi kunnolla.

    Tässä kuitenkin käy taas hel­posti niin, että kun innol­la haukumme mui­ta, vielä tärkeämpi ongel­ma kotona uno­htuu kokonaan.

    Se ongel­ma on Suomen talouden huono kil­pailu- ja työl­listämiskyky, sekä tähän kytkök­sis­sä ole­va vaa­ti­ma­ton talouskasvu.

    Tässä ei saa ere­htyä tui­jot­ta­maan vain Euroop­paa, sil­lä olemme jul­mas­sa talouskil­pailus­sa kaikkien maid­en kanssa.

    OSn ja muidenkin kom­menteista saa sen käsi­tyk­sen, että yleis­es­ti ajatel­laan näin: Suomenkin kil­pailukyky-ongel­mat voitaisi­in parhait­en ratkaista heiken­tämäl­lä Sak­san epäreilun hyvää kil­pailukykyä, nos­ta­mal­la siel­lä palkkoja!

    SAK ja muut kolmikan­ta-skle­rootikot ovat tästä, syvältä hanurista tulev­as­ta ideas­ta tietenkin onnes­ta soikeina.

    Tämän idean mukaan velka­juh­lat pää­sevätkin nimit­täin jatku­maan entiseen tahti­in ja vält­tämät­tömiä raken­nemuu­tok­sia ei tarvit­sekaan tehdä. 

    Samaan ideaan perus­tuu nykyi­nen hal­li­tu­so­hjel­makin, jos­sa ei talouskasvun stim­u­loin­tia konkreet­tisin toimin juurikaan edes mainita.

    Sen sijaan sul­je­taan silmät ja kor­vat (total denial) ympäril­lämme tapah­tuneesta rajus­ta muu­tok­ses­ta maail­man­talouden rak­en­teis­sa ja kilpailutilanteessa.

    Tämä idea on sukua sille, että kusee pakkasel­la housu­un­sa. Ensin vähän läm­mit­tää, mut­ta koh­ta vilut­taa entistäkin enemmän.

    Onkin selvää, että Suomen kolmikan­ta-skle­rootikot eivät ole kykeneviä luop­umaan van­has­ta. Odot­ta­vat vain euforis­es­ti, että talouskasvu ja työl­lisyys kohenevat aivan itses­tään, niinkuin aina ennenkin. 

    Nyt eivät van­hat keinot kuitenkaan enään valitet­tavasti toi­mi, ja pakka­sia on taas tulos­sa, niinkuin aina ennenkin.

    Kyl­lä tässä se van­ha suo­ma­lainen idea on paras: Vain rehellistä tuot­tavaa työtä tekemäl­lä pysyy pakkasel­lakin lämpöisenä!

    Pidem­män päälle Suo­mi selviää kun­ni­al­la vain koval­la talouskasvul­la, joka voi tul­la vain kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyis­es­tä PK-sektoristamme.

    Käy eurokri­i­sis­sä sit­ten niin tai näin, Suomen hyvä kil­pailukyky ja vah­va talous ovat kaikissa tapauk­sis­sa mei­dän paras turvamme.

    Sik­si on tärkeää, että saamme nuo kolmikan­ta-skle­rootikot nopeasti eläkkeelle.

    Muuten tulee sel­l­ainen pakka­nen, että tiuk­ka-Jutan hymy hyy­tyy kun pitää ruve­ta kehit­telemään vakuuk­sia Suomen tarvisemille kriisi-lainoille.

    Sep­po Korppoo
    Vela­ton PK-yrit­täjä, joka tekee tuot­tavaa työtä hiki hatus­sa 24/7

  43. Täy­tyy sanoa, että Ode on liikut­ta­van rehelli­nen ja pitää linjansa.

    Helsin­gin Sanomien vaa­likoneen aineis­ton perus­teel­la Ode luokitelti­in, oliko se ääri­oikeis­to­lainen. Olisi pitänyt luokitel­la “äärire­helli­nen”.

    Ode on sama Ode ennen ja jäl­keen vaalien.

    Ylen vaa­likoneessa oli kysymys “Suomen kuu­luu jatkos­sakin tukea taloudel­lis­es­ti ahdinkoon joutunei­ta maita”.

    Täysin eri mieltä vastanneet/puolue:

    kd 56%
    kesk 15%
    kok 5%
    ps 92%
    r 0%
    sd 16%
    vas 59%
    vihr 0%

    Jok­seenkin eri mieltä:
    Kd 44%
    kesk 52%
    kok 39%
    ps 8%
    r 27%
    sd 61%
    vas 41%
    vihr 39%

    Eduskun­taan val­i­tut hal­li­tus­puoluei­den vas­taa­jat ovat sokeasti puo­lus­ta­neet ja äänestäneet ahdinko­maid­en tukemista.

    Ennen vaale­ja kris­til­lis­demokraatit vas­tus­ti­vat tukia 100 pros­ent­tis­es­ti. Kymme­nen käskyä tal­lot­ti­in hal­li­tuskäskyn jalkoihin.

    Ode on vaalien jälkeis­ten teko­jen perus­teel­la saanut rin­nalleen “ääri­oikeis­toon­sa” mon­ta vasuria ja demaria.

  44. On kauhean surullista lukea, kun ihmi­nen puhuu vas­toin parem­paa tietoaan. En voi uskoa, ettei kansane­dus­ta­ja Soini­vaara tietäisi, että sil­lä on suuri merk­i­tys, mitä allakir­joituk­sia laina­pa­pereis­sa on. On se vas­tuu. Vas­tuu on nyt pyrit­ty häivyt­tämään näkyvistä sik­si, että poli­it­ti­sista syistä halu­taan (ainakin Osmo ja kokoomus­puolue halu­a­vat) niin voimakkaasti EUn muo­dostamista liit­to­val­tiok­si tai itse asi­as­sa yht­enäis­val­tiok­si, jos­sa per­in­teis­ten val­tioiden itsenäisyys on vähäisem­pi kuin USAn tai Sak­san osaval­tioiden. Ja jostain syys­tä täl­löin, kun niiltä Euroopan kansan­val­taisem­mil­ta elim­iltä, par­la­menteil­ta, olisi viety val­ta, lakkaisi kaikki­nainen oman­voiton­pyyn­ti ja koti­in­päin vetämi­nen. Eikö pikem­minkin lakkaisi kaikki­nainen kansalai­sista huole­htimi­nen? Pankkien ja sijoit­ta­jien val­ta olisi entistä rajat­tomampi, kaik­ki yksi­ty­is­tet­täisi­in kan­sain­välisille fir­moille, joiden voiton tavoit­telu on jostain syys­tä yleväm­pää kuin kansal­li­seista eduista huolehtiminen.

    1. Tiedä hän­tä, onko siinä nyt eroa, k,uka paperin on allekir­joit­tanut. Jos EKP lainaa rahaa kreikkalaisille pankeille ja nämä ostra­vat sil­lä rahal­la Kreikan val­tion bgond­fe­ja, mis­sä on ero? Tai espan­jalaiset pankit osta­vat Espan­jan val­tion bon­de­ja. Ero on tietysti siinä, että pank­ki voi men­nä suun­nitel­lusti konkurssi­in ja jät­tää kylmästi lainan mak­samat­ta, eikä siinä perään huudel­la. Val­tion osalta velkaa ei voi pyyhk­iä pois. Tosin val­tio voi julik­staa, ettei mak­sa, mut­ta dil­lä julis­tuk­sel­la se rajaa itsen­sä ulos vähän kaikesta.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Evert
    Yritä nyt edes vähän yrit­tää ymmärtää. Kel­lu­va val­u­ut­takurssi pitää euroalueen vai­h­to­taseen jok­seenkin tasapainossa.

    Eikö USA:n val­u­ut­takurssi kel­lu vai mik­si sen vai­h­to­tase on kroonis­es­ti alijäämäinen?

    Ja euro ei kel­lu ainakaan Kiinan val­u­ut­taan näh­den, sil­lä Kiinan val­u­ut­ta ei kel­lu. Joten miten kel­lu­vu­us vaikut­taa siihen?

    Mon­imutkaisek­si menee…

    1. Yhdys­val­tain vai­h­to­tasxe pystyy ole­maan kroonis­es­ti ali­jäämäi­nen, kos­ka Yhd­cys­val­tain paras vien­tiar­tikke­li, dol­lar­in setelit, ei kir­jaudu tavar­avi­en­niksi vaan velak­si. USA hyö­tyy reser­vival­u­u­tan ase­mas­taan aivan pos­ket­tomasti, mut­ta joskus sekin etu loppuu.

  46. Juho Laatu:

    suuririskisten instru­ment­tien erot­ta­mi­nen riskit­tömik­si tarkoite­tu­ista asioista, kuten vaikka­pa per­hei­den tal­letuk­sista ja asuntolainoista.

    Muuten hyvä, mut­ta kun nämä finanssikri­isit (USAn sub­prime, Irlan­ti, Espan­ja) ovat läht­e­neet liik­keelle kiin­teistöku­plien puhkeamis­es­ta ja suurelta osin juuri taval­lis­ten ihmis­ten asuntolainoista.

  47. Sep­po Korp­poo: OSn ja muidenkin kom­menteista saa sen käsi­tyk­sen, että yleis­es­ti ajatel­laan näin: Suomenkin kil­pailukyky-ongel­mat voitaisi­in parhait­en ratkaista heiken­tämäl­lä Sak­san epäreilun hyvää kil­pailukykyä, nos­ta­mal­la siel­lä palkkoja!

    Min­un taas on vaikea ymmärtää, mik­si tuo idea ei toimisi. Jos Sak­sas­sa nos­te­taan palkko­ja, palkanko­ro­tuk­ses­ta osa menee euron arvon putoamiseen. Tämä sik­si, että palkanko­ro­tuk­set hidas­ta­vat Sak­san vien­tiä ja nopeut­ta­vat tuon­tia, jol­loin vai­h­to­tase alkaa jäädä koko euroalueel­la ali­jäämäisek­si. Kor­jaus­li­ik­keenä euron arvo putoaa. (Käytän­nössä tosin euron arvo pudon­nee nopeam­min, kos­ka kehi­tys on ennakoitavaa.)

    Euroalueen sisäi­nen ongel­ma on se, että rahat pää­tyvät Sak­saan. Ne voidaan siirtää sieltä pois:
    — laivaa­mal­la yli­jäämät vastik­keet­ta alijäämämaihin
    — alen­ta­mal­la ali­jäämä­maid­en työn hintaa
    — paran­ta­mal­la sak­salais­ten ostovoimaa

    Vastik­keet­ta laivaami­nen tun­tuu ole­van nyt muo­tia. Työn hin­nan alen­t­a­mi­nen taas ei yleen­sä ole poli­it­tis­es­ti real­is­tista. Sen sijaan sak­salais­ten ostovoiman paran­t­a­mi­nen olisi real­is­tista. Lop­putu­lok­se­na sekä sak­salainen kulut­ta­ja että koko euroalue voit­taisi. Mei­dän ostovoimamme kär­sisi vähän, mut­ta työl­lisyys paranisi ja uhkaa­va velka­on­gel­ma lievenisi.

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Tiedä hän­tä, onko siinä nyt eroa, k,uka paperin on allekir­joit­tanut. Jos EKP lainaa rahaa kreikkalaisille pankeille ja nämä ostra­vat sil­lä rahal­la Kreikan val­tion bgond­fe­ja, mis­sä on ero? Tai espan­jalaiset pankit osta­vat Espan­jan val­tion bon­de­ja. Ero on tietysti siinä, että pank­ki voi men­nä suun­nitel­lusti konkurssi­in ja jät­tää kylmästi lainan mak­samat­ta, eikä siinä perään huudel­la. Val­tion osalta velkaa ei voi pyyhk­iä pois. Tosin val­tio voi julik­staa, ettei mak­sa, mut­ta dil­lä julis­tuk­sel­la se rajaa itsen­sä ulos vähän kaikesta.

    Raha kiertää ja siihen se on tarkoitet­tu, mut­ta jokin merk­i­tys on sen­tään niil­lä sitoumuk­sil­la, joi­ta rahan kiertäessä on tehty. Per­im­mältään raha on pelkkiä sitoumuk­sia. Suomen val­tio ottaa lainaa jostain ja lainaa ne rahat edelleen. Olen­naista on, että vaik­ka raha ei ole Suomel­la kuin het­ken, säi­lyy meil­lä vas­tuu sen takaisin mak­samis­es­ta. Järkevä pank­ki ei enää antaisi Espan­jalle koro­ton­ta lainaa. Suo­ma­laiset anta­vat ja esit­tävät perusteluina jär­jet­tömälle teolleen jotain aikaa hämärää. Tietenkin sekä Espa­jan val­ti­olle että espan­jalaisille pankeille on mieluista saa­da Suo­mi ja muutkin euro­maat välikäsik­si ja taku­umiehik­si kaupoilleen. Jos välikädet oli­si­vat yhden­teke­viä, ei niitä tarvit­taisi. Espan­jalais­ten lakimi­esten seli­tys, että Suomen saa­mat vaku­udet ovat pitäviä, on var­maan asian­omis­ten mielestä isän­maalli­nen teko. Luotan espan­jalais­ten lakimi­esten seli­tyk­si­in tasan yhtä vah­vasti kuin kreikkalaisi­in tilas­toti­eteil­i­jöi­hin ja siihen, että EU nou­dat­taa omia sään­töjään ja sopimuksiaan.

  49. Mis­täköhän rajaa itsen­sä ulos?

    Kreik­ka on use­asti jo jät­tänyt velka­nsa mak­samat­ta ja edelleen lainaa­jia piisaa. Minäkin olen tah­tomat­tani lainannut.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    En ole hyvä pankki­maail­man asiantun­ti­ja. Luot­toekspan­sio­ta voi rajoit­taa lisäämäl­lä pankkien vakavaraisuusvaatimuksia.

    …jol­loin pankit lainaa­vat vähem­män ja kalli­im­mal­la hin­nal­la. Mis­tä vetoa, että seu­raa­van nousukau­den taas ollessa kuumim­mil­laan nämä opit on poli­itikko­jen piiris­sä tyystin uno­hdet­tu ja puheenai­heena on ennem­min se, kuin­ka “ahneet pankki­ir­it” ennem­min makaa­vat raho­jen­sa pääl­lä kuin tuke­vat työl­lisyytä ja talouskasvua.

    Lisäk­si pyra­midi­hui­jaus­ta muis­tut­ta­vat inno­vati­iviset rahoi­tusin­stru­men­tit pitää yksinker­tais­es­ti vain kieltää – ja myös rahoi­tus­mall­it, jos­sa tap­pi­on toden­näköisyys min­i­moidaan, mut­ta sen hin­tana on tuon epä­to­den­näköis­es­ti toteu­tu­van tap­pi­on paisut­ta­mi­nen jättimäiseksi. 

    Eikös täl­laisia ajatel­lessa kan­nat­taisi myös huolestua siitä mihin suun­taan sääte­ly on menossa?

    Käsit­tääk­seni nykyi­nenkin sääte­ly vaatii rahoi­tus­laitok­sia käyt­tämään mon­imutkaisia tietokones­im­u­laa­tioi­hin perus­tu­via riski­malle­ja lainakan­tansa ja sijoi­tusten­sa riskien arvioimisek­si. Täl­lainen arvioin­ti ei kuitenkaan voi olla ikinä muu­ta kuin tun­net­tu­jen ja oletet­tu­jen riskien vält­tämistä. Val­ta­vat “jaa, eipäs tuo­takaan kukaan tul­lut ajatelleek­si” ‑sys­teemiriskit jäävät täysin huomiotta (esim. USAn sub­prime-kri­isi oli yllä­tys tämän kaltaisille malleille, kos­ka koskaan aiem­min asun­tomarkki­nat eivät olleet rom­ah­ta­neet koko maan laa­juis­es­ti — ja ne mallit oli­vat (käsit­tääk­seni) myös SEC:n hyväksymiä).

    Riski­malleis­sa, jot­ka paikalli­nen finanssi­valvon­ta hyväksyy, on myös ilmeinen ris­ki (älyl­liseen) laisku­u­teen finanssi­laitok­sis­sa. Kun tietokone las­kee (= pakko olla “oikein”) riskit, niin toim­i­joiden ei tarvitse itse vai­va­ta päätään — erim­ieltä mallin kanssa olem­i­nen­han tarkoit­taisi val­tavaa vaivaa, kun taas mallien type­r­iltä näyt­tävienkin tulosten hyväksymi­nen vapaut­taa vas­tu­us­ta — “emmää mitään väärää tehnyt — fivan hyväksymä malli hyväksyi tämä sijoituk­sen ja sen piti siten olla riskitön…”

    Voisi siis sanoa, että parhaas­sa tapauk­ses­sa nykyisen kaltainen sääte­ly voi vähen­tää har­maid­en jout­sen­ten määrää, mut­ta tule­vat mus­tat jout­senet tule­vat ole­maan sitäkin kaameampia.

    Taanoin jos­sain lehdessä (Talouseläin?) oli joku parin riv­in lain­aus jonkun sys­teemien kom­plek­sisu­u­teen ja talouteen(?) pere­htyneen matemaatikon ajatuk­sista. Muistin varais­es­ti sisältö oli jok­seenkin sel­l­ainen, että ihmisen luo­tainen taipumus reagoi­da kom­plek­sisu­u­teen on lisätä uusi entistä kom­plek­sisem­pi ker­ros sen hallintaan — kunnes kunnes koko hom­ma ylit­tää kaikkien käsityskyvyn.

    Voisikin kysyä yhä tiukem­man sääte­lyn kan­nat­ta­jil­ta, että jos nyt ei satu ole­maan sitä mieltä, että kaik­ki sääte­ly per se hyvää ja kan­natet­tavaa, niin mik­si ihmeessä tähän asti luo­tu sääte­ly ei tun­nu toimi­van pienessäkään kri­i­sis­sä jos edes vakaina aikoina. Konkreet­tise­na esimerkkinä — mik­si ihmessä vakavaraisu­ussääte­ly on sel­l­aista, että se pakot­taa rahoi­tus­laitok­set myötäsyk­liseen markkinakäyttäytymiseen?

    Vielä konkreet­tisem­pana esimerkkinä — jos sääte­ly on toimi­vaa, niin mik­si ihmeessä finas­sikri­isin yhtey­dessä Suomes­sa (ja mon­es­sa muus­sa maas­sa) mm. eläke­vaku­u­tusy­htiöt vapautet­ti­in määräaikaises­ti osas­ta sääte­lyä? (Joo — vas­taus on tietysti, ettei olisi tul­lut nähtyä pahempia pani­ikkimyyn­te­jä markki­noil­la joil­la ei ollut käytän­nössä ollenkaan osta­jia… mut­ta tuliko tämä sääte­lyn suun­nit­telijoille ihan oikeasti yllätyksenä…?)

  51. Kun puhutaan EU:n liit­to­val­tios­ta, suo­ma­lais­ten sivistyk­sessä on iso iso aukko. Muiden euroop­palais­ten val­tioiden val­tio­rakenne on aivan toinen kuin Suomen.

    Tääl­lä on tapana, että eduskun­nas­sa sääde­tään pilkun päälle kaik­ki asi­at, jot­ka kaik­ki koske­vat kaikkia. Val­tio kerää verot ja jakaa niitä takaisin kun­nille ja alueille.

    Olsiko aika antaa tietoisku Suomen kansalle, mil­laista paikallista ja alueel­ista päätän­tä­val­taa muual­la sovelletaan.

    ps. Minä en käsitä, miten kilt­ti malliop­pi­las Suo­mi voisi kieltää pim­pan oston, kun vapaakaup­pa-alue EU:ssa nimeno­maan tavaraa pitää saa­da kau­pa­ta ja ostaa vapaasti 🙂 Kiel­to on EU:n peru­sopimuk­sen vastainen.

  52. Uno­h­tui tuos­ta postauk­ses­ta vielä se, että käsi­tyk­seni mukaan entistä mon­imutkaisem­pi­en riski­mallien (kun meil­lä on tehokkaam­mat tietokoneet niin aina voidaan laskea entistä enem­män ja entistä “tarkem­min”) käyt­tö on vain lisään­tymässä lähi­aikoina voimaan­tulevas­sa säätelyssä — ja ettei ole mitään syytä olet­taa, etteikö sama tren­di jatkuisi tulevaisuudessa.

    (oikeast­i­han “tarkem­min” laskem­i­nen voi hyvin hel­posti laskea tietokone­mallin anta­man tulok­sen luotet­tavu­ut­ta, jos mallinnet­ta­va asia on hyvin kompleksinen)

  53. Etelä-Euroopan olisi hyvä oival­taa nopeasti:

    1- yli­varo­jen elämi­nen aut­taa vain sak­salaisia pankke­ja nou­se­vien korko­jen kautta

    2- nykyisel­lä mallil­la vain palkko­jen lasku aut­taa — mikään muu ratkaisu ei tuo tulosta

    Muu Euroopan olisi hyvä oivaltaa:

    1- tukipaket­te­ja tai takui­ta ei kan­na­ta antaa yhtään enem­pää kuin mitä vaa­di­taan sak­salais­ten ja pohjo­is­mais­ten pankkien pelas­tamisek­si — sit­ten etelä-euroop­pa takaisin markki­noiden armoille

    2- etelä-euroopas­sa ei ole kyse suh­dan­nevai­htelus­ta vaan pysyvästä kil­pailukyvyn mene­tyk­ses­tä. On tot­ta että kun kysyn­tä las­kee myös suo­ma­laisia tehtai­ta menee nurin (kuten vaik­ka teräste­htai­ta). On kuitenkin väärin ajatel­la, että lain­oit­ta­mal­la etelä-euroop­paa parin vuo­den ajan saadaan se joukko taas jaloilleen. Niiden säk­ki on poh­ja­ton, niitä saadaan rahoit­taa seu­raa­vat 20 vuot­ta. Taku­ut ja rahoi­tus ei tuo kestävää ratkaisua vaan vain köy­den johon itsekin voidaan hirttäytyä.

  54. aex­is:
    Vielä konkreet­tisem­pana esimerkkinä – jos sääte­ly on toimi­vaa, niin mik­si ihmeessä finas­sikri­isin yhtey­dessä Suomes­sa (ja mon­es­sa muus­sa maas­sa) mm. eläke­vaku­u­tusy­htiöt vapautet­ti­in määräaikaises­ti osas­ta säätelyä? 

    Kap­pas vaan… ko. poikkeuk­ses­ta tulikin sit­ten pysyvä:

    http://www.kauppalehti.fi/etusivu/elakeyhtio+voi+saada+lisaaikaa+talousremonttiin/201207218903

    KL: “Eläke­laitosten riskikan­tokyvyn vahvis­tamista koske­vaan lain­säädän­töön tulee uusi pykälä, jon­ka mukaan poikkeuk­sel­li­sis­sa olo­suhteis­sa eläkey­htiöt voivat ase­tuk­sen nojal­la saa­da lisäaikaa kolme vuot­ta ter­ve­hdyt­tämiso­hjel­man toteuttamiselle.

    Esi­tys kor­vaa vuon­na 2008 sääde­tyn määräaikaislain…

    Pres­i­dent­ti vahvisti lait perjantaina.”

    Sääte­ly­poli­itikko: “Meil­lä on nämä aivan ehdot­tomat finanssisäädök­set, jos­ta ei poike­ta mis­sään tapauk­ses­sa!! …pait­si sit­ten tietysti, jos tapah­tuu jotain poikkeusel­lista, niin sään­nöistä voidaan toki jous­taa… ja jos tämäkään ei riitä, niin kyl­lä me vielä lisälöy­sen­nyk­siä keksitään…”

  55. Kreikkalainen maa­han­muut­ta­jakol­le­ga on val­ot­tanut tukipaket­tien tähä­nas­tista vaikutusta.

    Kreikan ongel­ma on nol­latuot­ta­vat poli­it­tiset suo­jatyö­paikat, joi­ta julki­nen sek­tori on pul­lol­laan. Näi­hin ei aio­ta puut­tua mil­lään taval­la. Troikan vaa­timuk­sista esim kaikkien eläkkeitä leikataan tasais­es­ti, alka­en niiltä jot­ka saa 500euroa kuus­sa. Kysyn­tä vähe­nee ja työt­tömyys ja varsinkin nuoriso­työt­tömyys kas­vaa. Sys­teemin remont­tia ei harki­ta niin kauan kun on toivoa saa­da lisätukipaketteja.

    Kreikas­ta eroon­pääsyä voisi ehkä kuitenkin harki­ta. Se ei vielä tarkoi­ta hansaeuroa.

  56. pekka:
    Juho Laatu:

    Muuten hyvä, mut­ta kun nämä finanssikri­isit (USAn sub­prime, Irlan­ti, Espan­ja) ovat läht­e­neet liik­keelle kiin­teistöku­plien puhkeamis­es­ta ja suurelta osin juuri taval­lis­ten ihmis­ten asuntolainoista. 

    Aivan. Tämän halu­aisin kor­ja­ta. Ajat­telin että suuririskisten instru­ment­tien erot­ta­mi­nen riskit­tömik­si tarkoite­tu­ista voisi tapah­tua jotenkin niin, että taval­lis­ten kansalais­ten yleis­es­ti käyt­tämis­sä instru­menteis­sa, kuten asun­to­lain­ois­sa, olisi tiet­ty peruskaa­va, joka sisältää tietyt tavanomaisu­us- ja tur­val­lisu­us­vaa­timuk­set. Mui­ta kuin nämä tiukat ehdot täyt­täviä instru­mente­ja ei saisi tar­jo­ta asun­to­lainan nimellä.

    Nythän meil­lä on jo vähän samaa ideaa nou­dat­ta­va tal­letus­suo­ja taval­lis­ten ihmisen taval­lisen kokoisille rahatalletuksille.

    Asun­to­lain­ois­sa voisi olla myös val­tion ennakkoon määräämät “kuplara­jat”, jot­ka rajoit­taisi­vat lananan­toa liian korkeil­la olete­tu­il­la asun­non arvoilla.

    Jos asi­aa halu­taan vielä varmis­taa, muis­sa kuin näin hilli­tyis­sä sopimuk­sis­sa voisi lukea suurin kir­jaimin “vapaa sopimus ilman kohtuullisuusvelvoitetta”.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Yhdys­val­tain vai­h­to­tasxe pystyy ole­maan kroonis­es­ti ali­jäämäi­nen, kos­ka Yhd­cys­val­tain paras vien­tiar­tikke­li, dol­lar­in setelit, ei kir­jaudu tavar­avi­en­niksi vaan velak­si. USA hyö­tyy reser­vival­u­u­tan ase­mas­taan aivan pos­ket­tomasti, mut­ta joskus sekin etu loppuu.

    Tämä on var­maankin tot­ta. Ilmeis­es­ti tärkein syy monille euroalueen kas­vat­tamisek­si ja koos­s­apitämisek­si onkin se, että unel­moidaan euron saamisek­si saman­laisek­si reser­vival­u­u­tak­si. Sitä ei vaan saa sanoa ääneen. Myös mon­et USA:n reak­tiot on selkeästi suun­nat­tu juuri euroa vas­taan, kos­ka euron merk­i­tyk­sen vahvis­tu­mi­nen on kaik­ki pois USA:lta. Etenkin amerikkalais­ten luot­tolu­ok­i­tus­laitosten toim­intaa on mie­lenki­in­toista seurata.

  58. Olin matkan pääl­lä ja tuli kahvitel­tua yhdessä sun toises­sa Esson Baarissa.

    Esson­baarib­arometri ker­too että nämä Suomen takaushom­mat eivät oikein vaku­u­ta vai oliko se niin, että vaku­ushom­mat ei oikein takaa vai miten se nyt menikään? 

    Val­tio­varain­min­is­ter­iö ja Suomen pank­ki eivät ole euro­ju­tu­ista kartalla. 

    Esson baaris­sa tiede­tään mis­sä on men­ty, mis­sä men­nään ja mihin ollaan menossa.

  59. OSn mielestä “Sep­po Korp­poo ei näytä ymmärtävän kel­lu­vista val­u­ut­takurs­seista mitään.”

    Viher­linssikin tun­tuu pitävän hyvänä OSn ideaa siitä, että jotenkin pakotet­taisi­in Sak­saa nos­ta­maan epäreilun matalia palkkojansa.

    Ja sim­sal­abim! Euron kel­lukurssi las­kee ja ongel­mamme häviävät…

    OSn idea on klassi­nen esimerk­ki reduk­tion­is­tisen ajat­telun rumas­ta kukkas­es­ta: Jae­taan ongel­ma ensin osi­in ja ratkaistaan sit­ten “nerokkaasti” yksi näistä osista.

    Samal­la pide­tään var­mana, että mon­imutkaisenkin sys­teemin luke­mat­tomat muut osat eivät mitenkään muutu.

    Sit­ten vaan jäädään odot­ta­maan Nobelin palkkintoa.

    OS saat­taa olla siinä oike­as­sa, että en saa Nobelia kel­lu­vista val­u­ut­takurs­seista, mut­ta minä puolestani olen 100-var­ma siitä, ettei OS saa tästä idas­taan minkään­laista palkintoa.

    Olen suo­ras­taan häm­mästynyt, että OS on koke­neena tilas­toti­eteil­i­jänä men­nyt tekemään täl­laisen alkeel­lisen virheen: Se on teo­ret­tis­es­ti hanurista ja käytän­nöllekin vieras.

    Ote­taam­pa OSn virheel­lisen idean sijaan käyt­töön se oikea:

    1) Sak­sa on ihailavasti saanut pidet­tyä kus­tan­nus­ta­son­sa kil­pailukykyisenä vaa­ti­mat­tomil­la palkanko­roituk­sil­la ja esim. Suomeen ver­rat­tuna pienel­lä julkisel­la sektorilla.

    2) Sak­salaiset toteut­ta­vat onnis­tuneesti strate­gista ajat­telua investoimal­la rajusti uuden teknolo­gian kehit­tämiseen ja samal­la LUOPUNEET kan­nat­ta­mat­tomas­ta osas­ta teol­lisu­ut­taan. Myivät esimerkik­si tyh­mälle Nokialle Siemensin telekommunikaatio-sektorin.

    3) Sak­salaiset ovat otta­neet maa­han miljoonit­tain turkki­laisia, yms. vierastyöläisiä, jot­ka sit­ten rak­en­ta­vat esim. suo­ma­laisille Aude­ja, Mer­su­ja ja Folkkareita.
    Näin myös Sak­san ikärakenne pysynee kun­nos­sa, mikä on tietenkin maan tule­vaisu­u­den kan­nala­ta keskeisen tärkeätä.

    Sak­sa ide­as­sa olisi Suomen, ja varsinkin oli­ivi­maid­en velas­ta humal­tuneille poli­itikoille oppimista.

    Suomes­sa pääidea näyt­tää kuitenkin ole­van se, että sul­je­taan silmät ympäril­lä ole­val­ta todel­lisu­udelta ja tar­rataan pani­iki­no­mais­es­ti vanhaan.

    Lisäk­si jah­dataan epäoikeu­den­mukaises­ti niitä, jot­ka uskalta­vat yrit­tää jotain uut­ta, vrt. Talvivaara.

    Olisi­pa mie­lenki­in­toista kuul­la mitä OS sanoo tähän!

    Sep­po Korppoo
    PK-yrit­täjä, joka on kateelli­nen Saksalle

  60. aex­is:

    Vielä konkreet­tisem­pana esimerkkinä – jos sääte­ly on toimi­vaa, niin mik­si ihmeessä finas­sikri­isin yhtey­dessä Suomes­sa (ja mon­es­sa muus­sa maas­sa) mm. eläke­vaku­u­tusy­htiöt vapautet­ti­in määräaikaises­ti osas­ta säätelyä?

    Eikö tuo vapaut­ta­minekin ole säätelyä?

  61. Mis­sä ovat euro­tuo­vakaut­ta puhu­jat nyt?

    Espan­jan korko on huikeat 7,6 pros­ent­tia ja euron kurssi dol­lari­in näh­den on laskenut 1,5 tasol­ta 1,2 tasolle.

    Kataisen sano­ja mukaillen voi sanoa “että talves­ta tulee kylmä”, kun Suomen öljy­lasku nousee ja vai­h­to­tase kärsii.

    Ruotsin kru­unu on ja pysyy erit­täin vakaana. Toisin kuin euro, se on taloudelli­nen instrumentti.

    Meil­lä on jo käytän­nössä pohjo­is­mainen pankkiunioni. 

    Nyt pitää perus­taa pohjo­is­mainen val­u­ut­tau­nioni ja uno­htaa euro!

    Pohjoimaid­en liit­to olisi taloudel­lis­es­ti erit­täin vauras ja kil­pailukyi­nen ja poli­it­tis­es­ti vah­va ja harteikas toim­i­ja EU:ssa.

  62. aex­is:
    Taanoin jos­sain lehdessä (Talouseläin?) oli joku parin riv­in lain­aus jonkun sys­teemien kom­plek­sisu­u­teen ja talouteen(?) pere­htyneen matemaatikon ajatuk­sista. Muistin varais­es­ti sisältö oli jok­seenkin sel­l­ainen, että ihmisen luo­tainen taipumus reagoi­da kom­plek­sisu­u­teen on lisätä uusi entistä kom­plek­sisem­pi ker­ros sen hallintaan – kunnes kunnes koko hom­ma ylit­tää kaikkien käsityskyvyn.

    Noin perus­logi­ikalla pitäisi kukin ker­ros (ja siten kokon­aiskom­plek­sisu­us) laskea eril­lisek­si riskik­si vaikka­pa siten, että se kas­vat­taisi sään­te­lyyn ja var­al­lisu­us­laskui­hin käytet­tyä ohjel­mallis­es­ti las­ket­tua riskipros­ent­tia viidenek­sel­lä. Tuo aika tehokkaasti ohjaisi yksinker­taisem­paan toimintaan.

    Kom­plek­sisu­us itsessään­hän kas­vat­taa sys­teemiriskiä ja yleen­sä on ole­mas­sa lähin­nä vain sen vuok­si, että matemaat­tisel­la kikkailul­la saataisi­in ohjat­tua riskiä itseltä pois eli siis näyt­tämään parem­mal­ta kaup­pakump­panille. Sen tarkoi­tus on piilot­taa riskit.

    Voisikin kysyä yhä tiukem­man sääte­lyn kan­nat­ta­jil­ta, että jos nyt ei satu ole­maan sitä mieltä, että kaik­ki sääte­ly per se hyvää ja kan­natet­tavaa, niin mik­si ihmeessä tähän asti luo­tu sääte­ly ei tun­nu toimi­van pienessäkään kri­i­sis­sä jos edes vakaina aikoina.

    Voisin vas­ta­ta, että ainakin viimeisen kol­menkymme­nen vuo­den aikana on lähin­nä pyrit­ty purka­maan sään­te­lyä ja valvo­vat vira­nomaiset ovat enenevässä määrin siir­tyneet sym­bioosi­in valvot­tavien kanssa siten, että ainakin osa on tul­lut alt­ti­ik­si vähin­täänkin pehmeälle korruptiolle.

  63. Olli Rehn jou­tui ilmeis­es­ti virkansa vuok­si hölmök­si sijaiskär­si­jäk­si, kun hänen piti tode­ta, että EVM:n ensisi­jaisu­ud­es­ta päätetäänkin tapausko­htais­es­ti. Ja siitähän Kumpu­la-Natri heti suut­tui, kos­ka EVM-sopimuk­sen johdan­nos­sa selkeästi san­o­taan, että EVM-tuki­ra­hoil­la on ensisijaisuus.

    Kumpu­la-Natri on oike­as­sa siinä, että kyl­lä sopimusten johdan­totek­steil­lä on aina vah­va merk­i­tys, vaik­ka samoista asioista ei varsi­nai­sis­sa sopimus­pykälis­sä puhut­taisikaan. Se on aivan jokapäiväistä juridiikkaa.

    Mut­ta mikä on tämän nahis­telun tausta? 

    Huip­pukok­ouk­ses­sa tehti­in päätös laa­jen­taa EVM:n käyt­töä suo­raan pankki­tu­keen. Mut­ta kukaan päät­täjistä ei ilmeis­es­ti tajun­nut, että eihän suo­ra pankki­tu­ki voi olla mitään ensisi­jaista lainaa, vaan sen pitää olla sel­l­ainen sijoi­tus, joka mak­se­taan viimeis­ten joukos­sa takaisin. Itse kom­men­toin tätä ris­tiri­itaa jo heti huip­pukok­ouk­sen jälkeen.

    Nyt komis­sio jou­tui ratkaise­maan tämän ris­tiri­idan tekemäl­lä lait­toman tulkin­nan EVM:n sopimustekstistä.

    Tari­na todel­lakin on surkuhu­paisa. Pitäisikö itkeä vai nau­raa? Tilanne ker­too, että huip­pukok­ouk­sen päät­täjät, Katainen mukaan­lukien, eivät ymmärtäneet, mis­tä oli­vat päät­tämässä. Ja se ker­too sen, että mei­dän suuren valiokun­nan puheen­jo­hta­ja Kumpu­la-Natri on ollut pihal­la kuin lumiukko. Ja entäs mei­dän eduskunta?

    Pres­i­dent­ti Niin­istö tote­si aivan oikeutetusti, että nyt tarvit­taisi­in selkok­ieli­nen selvi­tys päätök­sistä. Mut­ta sehän vaan todis­taisi nolosti sen, ettei mei­dän päät­täjät ole olleet kartalla.

  64. @Aexis: Kom­plek­sisu­ud­es­ta

    Ihmi­nen ja esimerkik­si ekosys­tee­mi tapaa ratkaista ongelmia lisäämäl­lä erikois­tu­mista ja työ­jakoa, mikä kas­vat­taa kom­plek­sisu­ut­ta. Jär­jestelmästä tulee yhä kytkey­tyneem­pi, ja osat ovat yhä riip­pu­vaisem­pia toi­sis­taan. Samal­la sys­teemin ylläpi­to sitoo yhä enem­män voimavaro­ja (enem­män lajeja/virastoja/toimialoja). Nyt eurokri­isin kohdal­la polvire­flek­sireak­tiona on esitet­ty uusia sään­töjä ja uuden valvon­tavi­ras­ton perus­tamista. Myös yri­tys­maail­ma on tiukasti kytkey­tynyt ja kom­pleksi­nen (esim. rahoi­tusala). Uudet toim­i­jat etsivät uusia ekol­o­gisia lokeroi­ta muiden kainaloista ja nivustaipeista. 

    Tämä toimii niin pitkään, kun jär­jestelmäl­lä on voimavaro­ja uuden lajin/viraston/toimialan ylläpitämiseen. Sit­ten jos­sain vai­heessa jär­jestelmä kohtaa shokin tai kri­isin, johon sopeu­tu­misek­si ei enää riitäkään voimavaro­ja, tiukasti kytkey­tynyt sys­tee­mi alkaa purkau­tua. Toisin kuin sademet­sille omae­htoinen kom­plek­sisu­u­den purkami­nen ja resilienssin kohen­t­a­mi­nen olisi mah­dol­lista yhteiskun­nille, mut­ta ensin pitäisi voit­taa joitain ide­ol­o­gisia taisteluita. 

    Holling kehit­ti tämän pararkkisen kehän ekosys­teemin kasvun ja rom­ah­duk­sen mallintamiseen tai kuvaamiseen. Tain­ter on soveltanut sitä Län­si-Rooman rom­ah­duk­seen. Moni on kir­joit­tanut sen soveltamis­es­ta maail­mas­sa val­lit­se­vaan talousjär­jestelmään ja sen äärim­mäis­es­tä tehokku­ud­es­ta johtu­vaan haurauteen.

  65. juha: Etelä-Euroopan olisi hyvä oival­taa nopeasti:1- yli­varo­jen elämi­nen aut­taa vain sak­salaisia pankke­ja nou­se­vien korko­jen kaut­ta2- nykyisel­lä mallil­la vain palkko­jen lasku aut­taa – mikään muu ratkaisu ei tuo tulosta­Muu Euroopan olisi hyvä oivaltaa:1- tukipaket­te­ja tai takui­ta ei kan­na­ta antaa yhtään enem­pää kuin mitä vaa­di­taan sak­salais­ten ja pohjo­is­mais­ten pankkien pelas­tamisek­si – sit­ten etelä-euroop­pa takaisin markki­noiden armoille2- etelä-euroopas­sa ei ole kyse suh­dan­nevai­htelus­ta vaan pysyvästä kil­pailukyvyn mene­tyk­ses­tä. On tot­ta että kun kysyn­tä las­kee myös suo­ma­laisia tehtai­ta menee nurin (kuten vaik­ka teräste­htai­ta). On kuitenkin väärin ajatel­la, että lain­oit­ta­mal­la etelä-euroop­paa parin vuo­den ajan saadaan se joukko taas jaloilleen. Niiden säk­ki on poh­ja­ton, niitä saadaan rahoit­taa seu­raa­vat 20 vuot­ta. Taku­ut ja rahoi­tus ei tuo kestävää ratkaisua vaan vain köy­den johon itsekin voidaan hirttäytyä.

    Palkko­jen reilu lasku on ain­ut lääke, mut­ta käytän­nössä aika toiv­o­ton. Riit­tävän reilu lasku ajaa kaik­ki asun­tove­lal­liset konkurssi­in. Lisäk­si palkko­jen laskun jäl­keen pitäisi vielä vaki­in­nut­taa sijoi­tusil­mas­to muu­ta­mak­si vuodek­si ennen kuin työl­listäviä investoin­te­ja alka­isi taas virrata.

  66. Alfoin Oraakke­li: Palkko­jen reilu lasku on ain­ut lääke, mut­ta käytän­nössä aika toiv­o­ton. Riit­tävän reilu lasku ajaa kaik­ki asun­tove­lal­liset konkurssi­in. Lisäk­si palkko­jen laskun jäl­keen pitäisi vielä vaki­in­nut­taa sijoi­tusil­mas­to muu­ta­mak­si vuodek­si ennen kuin työl­listäviä investoin­te­ja alka­isi taas virrata.

    Vaik­ka ongelmia tulee, ei ole muu­ta vai­h­toe­htoa. Markkki­nae­htois­t­en lain­o­jen korot nou­se­vat niin korkeik­si, että velka­ra­hoi­tus tulee liian kalli­ik­si. Sak­salaiset taas jos­sain vai­heessa kyl­lästyvät rahoit­ta­maan etelä-euroop­paa ja sisäpoli­ti­ik­ka lopet­taa sieltä saata­van rahan. Muil­la val­tioil­la taas ei rahaa riitä. Lop­putule­ma on, että palkat tule­vat laskemaan.

    Mut­ta sisäpoli­ti­ikas­ta johtuen kreikkalaiset ja kump­pan­it var­maan viivyt­tävät palkko­jen laskua niin kauan kuin sak­sa ja kump­pan­it anta­vat rahaa. Tyh­mä ei ole se joka pyytää vaan se joka maksaa.

    Rahan ja takuiden syytämi­nen etelä-euroop­paan kan­nat­taa siis lopet­taa heti, kun­han sak­salaiset pankit on pelastet­tu. Sen jäl­keen kreik­ka las­kee virkami­esten palkkoo­jen luul­tavasti vetoa­mal­la val­tion mak­sukyvyt­tömyy­teen eli konkurssi­in. Mut­ta ennen konkurssia sisälpoli­it­tis­es­ti ei luul­tavasti saa­da riit­täviä toimen­piteitä aikaisek­si. Uskon, että Kreik­ka kuit­nekin pysyy eurossa, kos­ka irtau­tu­mi­nen tuhoaisi vielä jäl­jel­lä ole­vat säästöt.

  67. USA:n vai­h­to­tase on kroonis­es­ti ali­jäämäi­nen sen takia, että se on suun­nitel­tu sel­l­aisek­si (kts. Bret­ton Woods vaik­ka wikipedi­as­ta). US Dol­lar toimii maail­man reser­vival­u­ut­tana, kaik­ki val­tiot ham­straa­vat sitä keskus­pankkei­hin­sa. Käytän­nössä jenkit paina­vat jatku­vasti lisää taalo­ja eli elävät veloik­si muun maail­man kus­tan­nuk­sel­la. Tilan­net­ta ei kuitenkaan kor­ja­ta (velko­ja mak­se­ta takaisin), mon­es­takin syys­tä. Rick Falkvinge on joskus kauan sit­ten muis­taak­seni kir­joit­tanut aika osu­van artikke­lin USD:n ase­mas­ta maail­mas­sa, kan­nat­taa lukea. Google löysi:
    http://falkvinge.net/2011/06/17/the-imminent-dollar-collaps-explained-to-an-8-year-old/

    Sylt­ty: Eikö USA:n val­u­ut­takurssi kel­lu vai mik­si sen vai­h­to­tase on kroonis­es­ti alijäämäinen?

    Ja euro ei kel­lu ainakaan Kiinan val­u­ut­taan näh­den, sil­lä Kiinan val­u­ut­ta ei kel­lu. Joten miten kel­lu­vu­us vaikut­taa siihen?

    Mon­imutkaisek­si menee…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.