Euroopan tulevaisuus ja solidaarisuuden rajat

Oikein mikään hyväk­syt­tä­vä filo­so­fia ei hyväk­sy ihmi­sen täy­del­lis­tä itsek­kyyt­tä. Ne joil­la on pal­jon, hei­dän on joten­kin autet­ta­va nii­tä joil­la on vähän. Mut­ta siis keitä?

Poh­jois­mai­sis­sa hyvin­voin­ti­val­tiois­sa läh­de­tään itses­tään sel­vyy­te­nä sii­tä, että tulo­ja tasa­taan saman val­tion sisäl­lä. Tämä ei ole kui­ten­kaan kai­kil­le yhtä itses­tään sel­vää. Roo­ma­lais­ka­to­li­seen kult­tuu­riin ja hyvin moneen muu­hun­kin kuu­luu soli­daa­ri­suus oman suvun jäsen­ten kes­ken. Se tuot­taa monia sel­lai­sia ilmiöi­tä, joi­ta mei­dän on vai­kea ymmär­tää. Suku­lais­ten suo­si­mi­nen, nepo­tis­mi, on meil­lä pahek­sut­ta­vaa, mut­ta monis­sa kult­tuu­reis­sa menes­ty­neen ihmi­sen vel­vol­li­suus. Tämä ilmiö pai­sut­taa monen maan hal­lin­toa, kun serk­ku­po­jal­le­kin pitää jokin vir­ka jär­kä­tä. Toi­saal­ta vero­jen mak­su­ha­lu ei ole kovin suu­ri, kos­ka ei miel­le­tä vel­vol­li­suu­dek­si käyt­tää omia raho­ja heik­ko-osai­sem­pien hyväk­si. Kato­li­seen etiik­kaan kuu­luu kyl­lä hyvän­te­ke­väi­syys, mut­ta lah­joit­ta­mi­nen on vapaa­eh­tois­ta eikä avun koh­teil­la ole sub­jek­tii­vis­ta oikeut­ta apuun.

Suo­mes­sa sai­si öyk­kä­rioi­keis­to­lai­sen mai­neen, jos ehdot­tai­si, että rik­kaat alu­eet Suo­men sisäl­lä sai­si­vat pitää rahan­sa, mitään vero­jen tasaus­ta ei kun­tien välil­lä oli­si, Kela jaet­tai­siin maa­kun­nal­li­sik­si kas­soik­si niin, että jokai­nen maa­kun­ta rahoit­tai­si omat kan­sa­ne­läk­keen­sä ja työt­tö­myys­kor­vauk­sen­sa itse sekä kun­tien vel­ko­jen takaa­mi­nen yhtei­ses­tä kun­tien takaus­kes­kuk­ses­ta kiel­let­täi­siin perus­tus­lail­la, sil­lä eihän sii­tä mitään tuli­si, että jot­kut kun­nat voi­si­vat elää velak­si ja mak­sat­taa lai­nan­sa muil­la. Joi­tain tien­pät­kiä voi­tai­siin ehkä kun­nos­taa yhtei­ses­tä kas­sas­ta kohee­sion nimis­sä, mut­ta muu­ten val­ta­kun­nas­sa rahaa ei siir­ret­täi­si mil­lään tavoin rik­kail­ta alueil­ta köyhille.

Täl­lais­ta esi­tys­tä ei hyväk­syi­si Suo­men sisäl­lä kukaan, mut­ta mel­kein kaik­ki kan­nat­ta­vat samo­ja sään­tö­jä EU-mai­den välil­lä. Soli­daa­ri­suus pysäh­tyy val­tion rajoil­le. Tämä näkyy muus­sa­kin. Vaa­ti­muk­set lähi­ruu­an suo­si­mi­ses­ta eivät tar­koi­ta, että hel­sin­ki­läis­ten pitäi­si hank­kia mai­ton­sa Virosta.

Yhte­näis­val­tiot yhtei­si­ne raha- ja talous­po­li­tiik­koi­neen ovat kaik­kial­la joh­ta­neet aluei­den eriy­ty­mi­seen rikas­tu­viin ja taan­tu­viin, mikä on joh­ta­nut suu­reen maan sisäi­seen muut­to­liik­kee­seen taan­tu­vil­ta alueil­ta menes­ty­vil­le samal­la, kun se on pakot­ta­nut mer­kit­tä­viin alue­po­liit­ti­siin tulon­siir­toi­hin. Suo­mes­sa muu­ten suu­rin alue­po­liit­ti­nen tulon­siir­to tapah­tuu Kelan kaut­ta. Kela kerää rahan­sa ihan muu­al­ta kuin min­ne se ne jakaa.

Olen tul­lut vakuut­tu­neek­si, että sama lai­na­lai­suus kos­kee myös Euroop­paa, eri­tyi­ses­ti, kos­ka kos­kee­han se myös Yhdys­val­to­ja. Täs­sä euro­krii­sis­sä on kyse sii­tä, hajo­aa­ko Euroop­pa takai­sin itsek­käik­si kan­sal­lis­val­tioik­si vai pyri­tään­kö vah­vaan Euroop­paan, joka pys­tyy puo­lus­ta­maan euroop­pa­lai­sia arvo­ja maa­il­man­ta­lou­den myl­ler­ryk­ses­sä. Vah­vas­sa Euroo­pas­sa mai­den väli­set tulon­siir­rot ovat yhtä vält­tä­mät­tö­miä kuin ne ovat esi­mer­kik­si Suo­men sisällä.

Ennen kuin kiih­ko­mie­li­set läh­te­vät liput­ta­maan itsek­käi­den kan­sal­lis­val­tioi­den puo­les­ta, kan­nat­taa muis­taa, että sel­lai­nen kehi­tys oli­si tuhoi­saa vien­nis­tä riip­pu­vai­sel­le Suo­mel­le. Itsek­käät kan­sal­lis­val­tiot oli­si­vat myös tie­tys­ti pro­tek­tio­nis­ti­sia. Mut­ta niin sii­nä voi sil­ti käydä.

Poh­jois­mai­nen hyvin­voin­ti­val­tio on ollut mah­dol­li­nen, kos­ka mel­kein kaik­ki ovat sii­tä hyö­ty­neet. Kovin köy­hä oli­si tämä maa, jos meil­lä ei oli­si huo­leh­dit­tu esi­mer­kik­si koko kan­san kou­lut­ta­mi­ses­ta, vaan kou­luun oli­si­vat pääs­seet vain ne, joi­den van­hem­mil­la on sii­tä varaa mak­saa. Vähem­män soli­daa­ri­ses­sa Ita­lias­sa noin 15 pro­sent­tia ikä­luo­kas­ta suo­rit­taa yli­opis­tol­li­sen tut­kin­non. On joten­kin irvo­kas­ta, että Sak­sa ja Suo­mi sii­nä muka­na vaa­ti­vat Ita­li­aa ”ter­veh­dyt­tä­mään” yhteis­kun­taan­sa esi­mer­kik­si kou­lu­tuk­ses­ta tinkimällä.

Mitä vau­raat maat hyö­tyi­si­vät soli­daa­ri­ses­ta Euroo­pas­ta? Vah­va Euroop­pa on myös vau­rai­den euroop­pa­lais­ten mai­den etu, sil­lä pien­ten pro­tek­tio­nis­tis­ten kan­sal­lis­val­tioi­den Euroop­pa oli­si kovin heik­ko ulospäin.

Vau­rail­la mail­la tar­koi­te­taan mai­ta, jois­sa kulu­tus­ta­so on kor­kea, eikä mai­ta, joi­den val­tion talous on hyväs­sä kun­nos­sa. Suo­mi ei ole Euroo­pan sisäl­lä eri­tyi­sen vau­ras Väli­me­ren mai­hin ver­rat­tu­na. Toki enti­set sosia­lis­ti­set maat ovat tois­tai­sek­si kau­ka­na taka­na elin­ta­so­kil­pai­lus­sa. Suo­mi oli­si nyky­tie­doin net­to­mak­sa­ja, mut­ta ei vält­tä­mät­tä kau­an. Talou­tem­me tuki­pi­la­rit ovat sor­tu­mas­sa yksi toi­sen­sa jäl­keen. Vah­vas­sa ja soli­daa­ri­ses­sa Euroo­pas­sa mei­dän­kin tule­vai­suu­tem­me oli­si turvallisempi

Tulon­siir­to-Euroop­pa tie­tys­ti tar­koit­tai­si, että kaik­kien mai­den oli­si osal­lis­tut­ta­va sen rahoi­tuk­seen yhte­näi­sin perus­tein. On oikeu­tet­tua kan­taa kau­naa sii­tä, että maat, jois­sa ihmi­set mak­sa­vat sän­til­li­ses­ti veron­sa, jou­tu­vat tuke­maan ehkä itse­ään vau­raam­pia mai­ta, vain kos­ka nois­sa mais­sa veron­mak­su­ha­luk­kuus on kovin vähäistä.

Jot­ta vah­va Euroop­pa tar­koit­tai­si Poh­jois­mai­den ja Sak­san kal­tai­sia hyvin­voin­ti­val­tioi­ta, se edel­lyt­täi­si, että ete­läi­sen Euroo­pan mais­sa yhteis­kun­tia alet­tai­siin uudis­ta­maan vah­voin toi­min. Juu­ri nyt aika voi­si olla otol­li­nen, kos­ka muu­tok­sen vält­tä­mät­tö­myys ale­taan niis­sä taju­ta.  Vie­lä ker­ran: vah­vo­ja toi­mia eivät oli­si kou­lu­tuk­sen vähen­tä­mi­nen köy­his­sä maissa.

Täl­lais­ta suun­ni­tel­maa hah­mot­ta­maan toi­voi­sin Suo­mes­sa­kin keskityttävän.

91 vastausta artikkeliin “Euroopan tulevaisuus ja solidaarisuuden rajat”

  1. Jo Suo­mes­sa tasa­taan aivan lii­an pal­jon tulo­ja yksi­löi­den, per­hei­den ja aluei­den välil­lä. Ei hel­ve­tis­sä pidä lisä­tä samaan sop­paan vie­lä koko EU:n kokoi­nen moo­lok verotusoikeuksineen.

    EI EI EI JA VIELÄ KERRAN EI

    Kyl­lä kai EU:sta pitäi­si mak­sa­jal­le­kin hyö­tyä olla? On ihan höpö­hö­pöä pelo­tel­la kan­sal­lis­val­tioi­den protektionismilla.

  2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos EU pro­jek­ti­na kaatuu

    Ei EU sii­hen kaa­du, vaik­ka yksi-kak­si maa­ta hei­tet­täi­siin euros­ta tai vaik­ka koko unio­nis­ta tai jos koko euro hajoai­si. EU on ollut ole­mas­sa ennen euroa ja voi hel­pos­ti olla ole­mas­sa sen jälkeenkin. 

    Nime­no­maan vapaa­kau­pan hyö­dyt ovat kaik­kein hel­poi­ten kaik­kien nähtävissä.

  3. Vaa­ti­vat­ko Suo­mi ja Sak­sa tosi­aan Ita­li­aa ter­veh­dyt­tä­mään talout­taan kou­lu­tuk­ses­ta tin­ki­mäl­lä? Enpä usko. En aina­kaan muis­ta tuol­lais­ta vaa­ti­mus­ta nähneeni.

    Mut­ta jos Ita­lial­le ei anne­ta lisää ilmais­ta rahaa ja se jou­tuu leik­kaa­maan bud­jet­ti­aan, bud­jet­ti­leik­kauk­set on tie­tys­ti käte­vä koh­dis­taa juu­ri kou­lu­tuk­seen — tai vie­lä parem­paa, vähä­osais­ten perus­tur­vaan — ja siten kiris­tää lisää tulon­siir­to­ja. Sama ilmiö­hän toi­mii Suo­men jul­ki­ses­sa sek­to­ris­sa: jos jotain bud­jet­tia lei­ka­taan, hal­lin­to lait­taa tuli­lin­jal­le suo­rit­ta­van por­taan, eikä niin­kään esi­mer­kik­si hal­lin­toa. Kes­kus­sai­raa­la toi­mi­si ker­ras­saan mai­nios­ti ja käyt­täi­si kyl­lä koko bud­jet­tin­sa ilman ainoa­ta­kaan poti­las­ta. Ja mitä suu­rem­pi sai­raa­la tai ter­veys­kes­kus, ja mitä suu­rem­paa väes­tö­aluet­ta se pal­ve­lee, sen voi­mak­kaam­pi tämä ilmiö on. Tämän vuok­si­han kun­ta­lii­tos­tou­hu­kin on niin onne­ton­ta, kos­ka suu­ruu­den eko­no­mia toi­mii vää­rin päin.

  4. Erin­omai­nen avaus.

    Soli­daa­ri­suu­teen liit­tyy myös luot­ta­muk­sen edel­ly­tys. Niin kan­sal­li­sel­la kuin maan­osan­kin tasol­la mak­su­ha­luk­kuus kär­sii, jos mak­sa­ja alkaa epäil­lä, että autet­ta­va ei itse tee paras­taan ase­man­sa eteen tai kät­kee omia tie­nes­te­jään samal­la kuin nos­taa apua muilta.

    Luot­ta­mus­ta voi osin kor­va­ta fis­kaa­li­set teh­tä­vät tehok­kaas­ti hoi­ta­val­la kes­kus­val­lal­la, joka kui­ten­kin samal­la lisää byro­kra­ti­aa ja hal­lin­to­ku­lu­ja. Ja joka sit­ten taas joko on tai ei ole mak­sa­jien sil­mis­sä luotettava.

    Ver­tai­lus­sa Yhdys­val­toi­hin jään aina miet­ti­mään, kuin­ka homo­gee­ni­nen liit­to­val­tio se mah­taa väes­töl­tään ja arvoil­taan olla ver­rat­tu­na Eurooppaan.

  5. Pyr­ki­mys tasa-arvoon esi­mer­kik­si alu­eel­li­ses­ti on kan­sal­lis­val­tioi­den omi­nai­suus. Tasa-arvon tavoit­te­lu kävi mah­dol­li­sek­si, kun ensin raken­net­tiin vai­val­la kan­sal­li­nen iden­ti­teet­ti, jos­sa kan­sa­lai­set oli­vat “mei­kä­läi­siä” ja joi­ta siten piti koh­del­la vähän kuin perheenjäseniä.

    Euroo­pas­sa ei ole ihan vie­lä pääs­ty saman­lai­seen iden­ti­teet­tiin. Veik­kai­li­sin, että se kui­ten­kin kehit­tyy noin tuhan­nes­sa vuo­des­sa. Voi­si­ko liit­to­val­tio­pyr­ki­mys­ten kans­sa odot­taa sii­hen asti?

    EU-par­la­men­tin­kin soi­si ennen liit­to­val­tio­ta muis­tut­ta­van vähem­män höl­mö­läis­ten kun­nan­val­tuus­toa, ennen kuin sil­le anne­taan oikeus tuh­la­ta nykyis­tä enem­män mei­kän rahaa pit­kin Väli­me­ren ran­to­ja ja Rans­kan peltoja.

    Kiva­han sel­lai­nen rak­kau­den ja voi­man liit­to­val­tio oli­si. Ikä­vää vain, että käy­tän­nös­sä lop­pu­tu­los oli­si kata­stro­fi. Eri­tyi­ses­ti pik­ku­rui­sel­le ja peri­fe­ri­sel­le Suomelle. 

    Pien­tä toi­voa Suo­mel­le antaa, jos pää­tös­ten kes­kiös­sä on isän­maal­li­suus ja suo­ma­lais­ten väli­nen soli­daa­ri­suus. Kun se kato­aa esi­mer­kik­si Brys­se­liin, voi tosis­saan alkaa Suo­mi nimi­sen kuver­ne­men­tin lähtölaskennan.

  6. Osmo kos­ket­ti kui­ten­kin asi­aa, min­kä takia tuol­lai­nen tulon­siir­tou­nio­ni oli­si erit­täin ongel­mal­li­nen: kult­tuu­ri, arvot ja moraa­li ovat EUn eri puo­lil­la erit­täin eri­lai­set. Jos nykyi­sil­lä eroil­la men­täi­siin tuol­lai­seen tulo­ja tasaa­vaan unio­niin, nuo erot tuhoai­si­vat sen hyväk­syt­tä­vyy­den ja legi­ti­mi­tee­tin erit­täin nopeas­ti kan­sa­lais­ten paris­sa. Ja oli­si todel­la tuhoi­saa teh­dä ja yllä­pi­tää sel­lais­ta unio­nia, jol­la ei oli­si legi­mi­teet­tiä kan­sa­lais­ten paris­sa. Se joh­tai­si nykyis­ten toi­mi­vien unio­nin osien hajoa­mi­seen lopulta.

    Tulon­siir­rot toi­mi­vat niin kau­an, kun mak­sa­jat koke­vat edes jos­sain mää­rin, että ne tulot siir­re­tään oman ryh­män ihmi­sil­le ja että siir­rot ovat kuta­kuin­kin rei­lu­ja. Ensim­mäi­nen ei täy­ty Euroo­pas­sa, kos­ka kuten päi­vän Hesa­ris­sa­kin todet­tiin, kan­sa­lai­sil­la ei ole mitään Euroop­pa­lais­ta iden­ti­teet­tiä polii­tik­ko­jen toi­veis­ta huo­li­mat­ta. Tämä on ensim­mäi­nen iso ero Yhdys­val­to­jen tilan­tee­seen. Tulon­siir­rot, jot­ka kan­sa­lai­set koke­vat mene­vän “noil­le ulko­puo­li­sil­le” eikä “noil­le toi­sil­le meis­tä” eivät kos­kaan saa hyväk­syt­tä­vyyt­tä. Euroop­pa­lai­nen iden­ti­teet­ti pitää olla ole­mas­sa ennen tulon­siir­to­ja, muu­ten seu­rauk­se­na on vain Euroo­pan sisäi­sen kyräi­lyn ja vihan­pi­don kas­va­mi­nen, kun eri mai­den kan­sa­lai­set koke­vat, että muut rikas­tu­vat hei­dän kustannuksellaan.

    Toi­nen ongel­ma on eri­lai­suus moraa­leis­sa ja arvois­sa. Tämä osuu taas sii­hen rei­luu­den tun­tee­seen. Jos yri­te­tään tulon­siir­to­ja nykyi­sen Ete­lä- ja Poh­jois-Euroop­pa­lai­ten veron­mak­su­kult­tuu­rien ja rahan­käy­tön val­li­tes­sa, erit­täin nopeas­ti tämä koe­taan täy­sin epä­rei­luk­si. Seu­rauk­se­na on var­mas­ti poh­joi­sen vaa­ti­muk­set pääs­tä hal­lit­se­maan enem­män ete­län rahan­käyt­töä, jota ete­lä taas pitää suo­ra­nai­se­na louk­kauk­se­na ja toden­nä­köi­ses­ti veron­mak­su­mo­raa­lin rapis­tu­mi­nen poh­joi­ses­sa. Jäl­leen ker­ran, molem­mat oli­si­vat tuhoi­sia tulonsiirtounionille.

    Jo nykyi­set Ita­lia ja Bel­gia on hyvä esi­merk­ki sii­tä, mitä seu­raa, jos tulon­siir­tou­nio­nia ale­taan raken­taa ilman riit­tä­vää kult­tu­rel­lis­ta saman­lai­suut­ta. Poh­jois-Ita­lias­sa pide­tään Ete­lä-Ita­li­aa pit­käl­ti loi­se­na ja vaa­di­taan voi­mak­kaas­ti enem­män itse­näi­syyt­tä ja vähem­män tulon­siir­to­ja. Bel­gias­sa on lähes jat­ku­va hal­li­tus­krii­si flaa­mien ja val­lo­nien kiis­to­jen takia. Ja nämä ovat kui­ten­kin koh­tuul­li­sen yhte­näi­siä aluei­ta ver­rat­tu­na koko Euroop­paan. Euroo­pan laa­jui­nen tulon­siir­tou­nio­ni kär­si­si monia ker­ta­luok­kia pahem­mis­ta, syvem­mis­tä ja kat­ke­ram­mis­ta kiistoista.

    Ilman riit­tä­vän yhte­näis­tä kult­tuu­ria ja moraa­li­kä­si­tys­tä, tulon­siir­tou­nio­ni ei voi saa­da kan­sa­lais­ten käsi­tyk­sis­sä legi­ti­mi­teet­tiä. Ja ilman sitä legi­ti­mi­teet­tiä täl­lai­nen tulon­siir­tou­nio­ni on tuhoon­tuo­mit­tu. Täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä onko se koko­nai­suu­te­na tai jon­kun maan kan­nal­ta järkevää.

  7. Jos EU pro­jek­ti­na kaa­tuu, niin tot­ta kai se joh­taa suur­ten val­tioi­den protektionismiin.”

    Että WTO:n sopi­muk­set menet­tä­vät mer­ki­tyk­se­nä sii­nä kohdin?

    En usko, että EU on mihin­kään kaa­tu­mas­sa. Hyvä kui­ten­kin oli­si, jos sen pää­tös­val­taa alet­tai­siin hiu­kan vähen­tää lisää­mi­sen sijaan.

    Euro sen sijaan voi hyvin hajo­ta, vaik­ka­pa sii­nä koh­das­sa, kun EKP:lle anne­taan oikeus sete­liel­vy­tyk­seen. Eikös sel­lai­nen ole Sak­san perus­tus­lain vas­tais­ta? Jos Sak­sa sii­nä koh­din siir­tyi­si uuteen valuut­taan, Suo­men kan­nat­tai­si ottaa takin­lie­pees­tä kiin­ni eikä pääs­tää irti.

  8. Hyvä poh­din­taa.

    Onhan tilan­ne suo­raan sanoen:

    Siir­re­tään­kö pää­kau­pun­ki­seu­den ja mui­den vau­rai­den aluei­den raho­ja poh­joi­seen vai etelään.

    Vie­lä ei olla sii­nä vai­hees­sa että todet­tai­sin ettei nii­tä raho­ja pidä­kään noin pal­jon siir­tää. Mik­si ei käy­te­tä alu­een paran­ta­mi­seen. Oli­si­ko se jopa Suo­men etu. Tuot­tai­si­ko se raha parem­min hyvin­voin­tia koko Suo­mel­le sijoi­tet­tu­na aluei­siin jos­sa on jo kou­lu­te­tum­pi väki valmiiksi. 

    Sii­nä oli­si poh­dit­ta­vaa jon­ka moni ampuu alas ennen kuin yhtään ajat­te­lee asiaa.

  9. 1) Osmo tote­aa aivan oikein, että mis­tä tahan­sa ihmis­jouk­kios­ta ei ole onnis­tut­tu teke­mään soli­daa­ris­ta yhtei­söä. Jos­sain se onnis­tuu suvun kans­sa, jos­sain hei­mon, jos­sain seu­dun, jos­sain kan­sal­lis­val­tion. Mil­lä meka­nis­mil­la tämä saa­daan onnis­tu­maan kyy­ni­syy­den ja rent-see­kin­gin val­taa­mas­sa EU:ssa?

    2) Mitä suu­rem­pia ovat koko­nai­suu­det, sitä suu­rem­pia ovat vähem­mis­töt jot­ka jou­tu­vat alis­tu­maan enem­mis­tön tah­toon. Pel­kään että voi­mak­kaas­ti demo­kraat­ti­sen Euroo­pan yhden­ty­mi­nen vain kiih­dyt­tää sen rap­peu­tu­mis­ta, kun tulee yhä vai­keam­mak­si Euroo­pan sisäl­lä “vaih­taa parempaan”.

    3) Mik­si pro­tek­tio­nis­mi on niin itses­tään­sel­vä tule­vai­suus jos Euro kariu­tuu? Onhan vapaa­kaup­pa-aluei­ta, Euroo­pas­sa ja muu­al­la. Ampui­si­vat­ko vau­raat ja kau­pan­käyn­nis­sä menes­ty­neet Euroo­pan maat todel­la itse­ään jal­kaan täl­lä tavalla?

  10. Eikö kui­ten­kin ennen soli­daa­ris­ta tulon­siir­toa euro­mai­den välil­lä pitäi­si sää­tää kaik­kiin euro­mai­hin saman­lai­nen vero­tus sekä vero­jen kerää­mi­nen yhtä tehok­kaas­ti? Iso­kal­lio sanoi TV1:n aamu-tv:n jäl­ki­vii­sais­sa per­jan­tai­na 13.7.2012 vii­saas­ti, että sii­tä ei tule mitään että anka­ras­ti verot­ta­vat ja jämp­tis­ti veron­sa kerää­vät maat tuke­vat keveäs­ti verot­ta­via ja vero­jen kerää­mi­ses­sä lep­sum­pia mai­ta, jot­ta jäl­kim­mäi­set voi­vat verot­taa keveästi.

    Tähän asti ehdin kir­joit­taa kom­ment­tia, kun olin luke­nut Osmon blo­gi­kir­joi­tuk­sen puo­leen­vä­liin asti. Sit­ten jat­koin blo­gi­kir­joi­tuk­sen luke­mis­ta, ja se jat­kui näin:

    Tulon­siir­to-Euroop­pa tie­tys­ti tar­koit­tai­si, että kaik­kien mai­den oli­si osal­lis­tut­ta­va sen rahoi­tuk­seen yhte­näi­sin perus­tein. On oikeu­tet­tua kan­taa kau­naa sii­tä, että maat, jois­sa ihmi­set mak­sa­vat sän­til­li­ses­ti veron­sa, jou­tu­vat tuke­maan ehkä itse­ään vau­raam­pia mai­ta, vain kos­ka nois­sa mais­sa veron­mak­su­ha­luk­kuus on kovin vähäistä.

    Jot­ta vah­va Euroop­pa tar­koit­tai­si Poh­jois­mai­den ja Sak­san kal­tai­sia hyvin­voin­ti­val­tioi­ta, se edel­lyt­täi­si, että ete­läi­sen Euroo­pan mais­sa yhteis­kun­tia alet­tai­siin uudis­ta­maan vah­voin toimin.

    Juu­ri näin.

    Ete­lä-Euroo­pan yhteis­kun­tien uudis­ta­mi­nen kovin nopeas­ti ei var­mas­ti toteu­du, jos hitaas­ti­kaan. Hori­sont­tiin asti näky­vis­sa on vain se mikä nyt­kin on täs­sä ja läs­nä: mak­sa­ja­maat mak­sa­vat ras­kai­ta vero­ja ja run­sai­ta tukia ja saa­ja­maat verot­ta­vat kevyesti.

  11. Olen Osmo kans­sa­si täs­mäl­leen samaa miel­tä. Koen huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­paa yhteen­kuu­lu­vuut­ta sak­sa­lais­ten, hol­lan­ti­lais­ten ja tans­ka­lais­ten kans­sa kuin Itä- tai Poh­jois-Suo­ma­lais­ten. Kan­sal­lis­val­tiot ovat aikan­sa elä­nyt asia. Kun New Yor­kiin mat­kaa nyt nopeam­min kuin 1917 mat­ka­si Lap­piin, voi­daan perus­tel­lus­ti kysyä onko mai­den rajoil­la enää mitään merkitystä.

  12. En usko että kukaan, ehkä hyvin har­va, vas­tus­taa lie­vää tai koh­ta­lais­ta tulon­ja­koa, JOS, se tapah­tuu varak­kail­ta köy­hil­le. Nyt näyt­täi­si sil­tä että poh­joi­sen euroo­pan kes­ki­luo­kal­ta siir­re­tään kes­ki­ja ete­lä euroo­pan kei­not­te­li­joil­le ja pank­kio­sak­kei­den omis­ta­jil­le. Täl­lais­ta tulon­siir­toa ei voi eikä pidä hyväk­syä sekun­tia­kaan. Men­köön mie­lum­min nurin koko ros­ka. Palaan eu:n van­ku­mat­to­mak­si kan­nat­ta­jak­si heti kun teh­dään jotain eu kan­sa­lais­ten luot­ta­muk­sen palaut­ta­mi­sek­si sys­tee­min reiluuteen.

  13. Tai­si sat­tua copy-pas­te ‑vir­he, iso osa teks­tis­tä on kah­teen kertaan.

    Mitä itse sisäl­töön tulee, niin me vs he ‑kysy­myk­set ovat arvo­ky­sy­myk­siä, jot­ka tosia­sias­sa palau­tu­vat psy­ko-sosi­aa­lis­ten meka­nis­mien takia iden­ti­fi­kaa­tioon: vero­tu­lot halu­taan jakaa nii­den kans­sa, joi­hin samaistutaan. 

    Yri­tät tur­haan kek­siä ratio­naa­lis­ta, kai­kil­le hyö­dyl­lis­tä perus­tet­ta EU-soli­daa­ri­suu­del­le. Toteu­tues­saan (muu­ten kuin pak­ko­kei­noin) se voi perus­tua vain euroop­pa­lai­sen iden­ti­tee­tin muo­dos­tu­mi­seen — mikä taas on yhtä ratio­naa­lis­ta ja irra­tio­naa­lis­ta kuin suo­ma­lai­sen­kin iden­ti­tee­tin muodostuminen.

    Arvo­pe­rus­tan osal­ta vai­ku­tat minus­ta pelaa­van kak­sil­la kor­teil­la, eli toi­saal­ta näy­tät pahek­su­van nykyis­tä suo­ma­lais­kan­sal­lis­ta iden­ti­fi­kaa­tio­ta, toi­saal­ta perus­te­let EU-soli­daa­ri­suut­ta sen näkö­kul­mas­ta: EU-soli­daa­ri­suus on *meil­le* (=suo­ma­lai­sil­le) hyödyllistä. 

    Itse väi­te taas on tosia­sia­väi­te, johon itse veik­kaan eri vas­taus­ta. Uskon, että suo­ma­lais­ten kan­nal­ta haju­ra­ku köy­hiin mai­hin oli­si hyö­dyl­lis­tä sii­nä mis­sä Espool­le oli­si hyö­dyl­lis­tä haju­ra­ko Kajaa­niin yms. Miten tähän tulee suh­tau­tua on tie­ten­kin asia erikseen.

  14. En näe maa­il­maa niin, että vaih­toeh­tom­me oli­si­vat vain joko eris­täy­ty­mään pyr­ki­vät kan­sal­lis­val­tiot tai koko maan­osan laa­jui­nen Tulonsiirto-Eurooppa.

    Minus­ta on luon­te­vaa, että yhteis­kun­nas­sa ja yhteis­työs­sä on eri taso­ja. Minul­la on oma lom­pak­ko­ni. Per­heel­lä on yhtei­nen jää­kaap­pi. Hel­sin­ki yllä­pi­tää Kai­vo­puis­toa vuo­saa­re­lais­ten ret­ki­kei­taa­na. Suo­mi takaa kai­kil­le kan­sa­lai­sil­le samat perus­pal­ve­lut. EU pyr­kii yhte­näis­tä­mään kau­pan sään­tö­jä. Suo­mi har­ras­taa maa­il­man­laa­juis­ta kehitysyhteistyötä.

    En näe syy­tä siir­tyä ker­ros­ta­lon rapun yhtei­seen jää­kaap­piin, enkä EU:n laa­jui­siin yhtei­siin kas­soi­hin aloil­la, joil­la EU:n toi­min­nan voi olet­taa ole­van huo­nom­paa kuin Suo­men oma toi­min­ta. Kul­le­kin asial­le on oma paras tason­sa. Ei ole mikään ihan­ne ajaa kaik­kea toi­min­taa laa­jim­mal­le mah­dol­li­sel­le tasol­le. Etsi­tään paras ja toi­mi­vin taso kai­kel­le. Jää­kaap­pi toi­mii par­hai­ten per­he­pii­ris­sä, kos­ka kes­ke­näis­tä luot­ta­mus­ta on sopivasti.

    Euroop­pa ei ole menes­ty­nyt maa­il­man­his­to­rias­sa sik­si, että sil­lä oli­si ollut yksi vah­va kes­kus­hal­lin­to, vaan enem­män­kin sik­si, että sil­lä ei ole ollut yhtä aino­aa oike­aa rat­kai­sua, vaan mon­ta kes­ke­nään kil­pai­le­vaa ja tois­taan kirit­tä­vää mallia.

    Poh­jois­mais­ta yhteis­kun­ta­mal­lia ei oli­si syn­ty­nyt, jos Poh­jois­maat oli­si­vat olleet jon­kin ete­läi­sen suur­val­tion osa. Ei voi olet­taa, että yhden­ty­mi­sen surauk­se­na poh­jois­mai­nen mal­li leviäi­si muu­al­le­kin. Yhtä hyvin voi käy­dä toi­sin päin. Tai omak­su­taan koko­naan uusi kes­kus­hal­lin­to­ve­toi­nen iso­jen mai­den vetä­mä mal­li. Paras tapa levit­tää poh­jois­mais­ta mal­lia oli­si pitää tuo mal­li kun­nos­sa (eikä ajaa alas), ja antaa mui­den näh­dä tulok­set ja oppia niis­tä. Tämä tar­koit­tai­si sitä, että kes­kus­joh­toi­suut­ta ei mak­si­moi­tai­si näil­tä osin.

    Minun mal­li­ni ei siis oli­si kes­ki­tet­ty Tulon­siir­to-Euroop­pa, vaan perin­tei­sen euroop­pa­lai­sen mal­lin mukai­nen ja rik­kaam­pi moni­muo­toi­nen Euroop­pa (ja myös maa­il­ma), joka perus­tuu yhteis­työl­le ja moni­puo­lis­ten luo­vien rat­kai­su­jen kirjolle.

    Tulon­siir­toa oli­si per­hei­den tasol­ta aina kehi­tys­a­puun saak­ka, sopi­vas­ti kul­la­kin tasol­la, mut­ta ei yhtä yhteis­tä kas­saa, jos­ta jokin vii­sas päät­tä­jä jakai­si kai­kil­le “oikeu­den­mu­kai­ses­ti” rahaa. En usko val­lan kes­kit­tä­mi­sen jalos­ta­vaan vai­ku­tuk­seen. Ei näy­tä kovin hyväl­tä nytkään.

    > Suo­mes­sa sai­si öyk­kä­rioi­keis­to­lai­sen mai­neen, jos ehdot­tai­si, että rik­kaat alu­eet Suo­men sisäl­lä sai­si­vat pitää rahansa … …

    Tämä kuu­los­taa aika vah­vas­ti Helsingiltä.

    Hal­li­tus taas ehdot­te­lee, että pitäi­si perus­taa suur­kun­tia, jot­ka kus­tan­tai­si­vat perus­pal­ve­lun­sa itse.

  15. Ei nois­sa euro­krii­sin tuis­sa ole soli­daa­ri­suu­den häivääkään,eivät nuo rahat mene kan­sa­lai­sil­ta kan­sa­lais­ten tukemiseen

    Esim Krei­kal­le anne­tuil­la tuil­la on mak­set­tu vain Krei­kan vel­ko­ja ja sijoit­ta­jien ros­ka­lai­noik­si muut­tu­neet saa­ta­vat on muu­tet­tu mui­den mai­den veron­mak­sa­jien tappioiksi.

    Espan­jan lai­noi­tus jae­taan pan­keil­le vas­tik­ket­to­ma­na tukena,ei siis cent­tiä­kään kansalle

    Taval­li­sil­le Kreik­ka­lai­sil­le on tar­jot­tu lähin­nä leik­kauk­sia ‚kep­piä ja kurjuutta.

    Ainoi­ta hyö­ty­jiä ovat olleet sijoittajat,suurten pank­kien joh­to ‚eliit­ti yleensä

    Enpä kut­sui­si mois­ta kan­so­jen väli­sek­si soli­daa­ri­suu­rek­si vaan hyvä-veli-ker­hon jäsen­ten etu­jen tukemiseksi

    Eli kysy­mys on sel­väs­tä korruptiosta.

  16. Euroop­pa­lai­set arvot”: ei nii­tä ole val­lan kes­kit­tä­mi­nen vaan val­lan hajaut­ta­mi­nen. Eri mai­den pitää kokeil­la eri mal­le­ja, ja par­haat voit­ta­koot, huo­nom­mat kopioi­koot nii­tä. Tulon­siir­tou­nio­ni myös vesit­täi­si vas­tui­ta omis­ta toi­mis­ta, kun nii­tä jo nyt vesi­te­tään liikaa.

  17. Vih­reä äänes­tä­jä:
    Olen Osmo kans­sa­si täs­mäl­leen samaa miel­tä. Koen huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­paa yhteen­kuu­lu­vuut­ta sak­sa­lais­ten, hol­lan­ti­lais­ten ja tans­ka­lais­ten kans­sa kuin Itä- tai Poh­jois-Suo­ma­lais­ten. Kan­sal­lis­val­tiot ovat aikan­sa elä­nyt asia.

    Kenen mie­les­tä on ja kenen mie­les­tä ei. Itse koen suu­rem­paa yhteen­kuu­lu­vuut­ta austra­lia­lais­ten, kuin por­tu­ga­li­lais­ten kans­sa. Se sii­tä euroop­pa­lai­ses­ta iden­ti­tee­tis­tä. Itä- ja poh­jois-suo­ma­lai­set taas ovat minul­le “mei­tä”, suo­ma­lai­sia. Suo­ma­lai­suus on ensi­jai­nen maan­tie­teel­li­nen iden­ti­teet­ti­ni ylit­se mal­mi­lai­sen, hel­sin­ki­läi­sen, uusi­maa­lai­sen ja euroop­pa­lai­sen. Mut­ta en olek­kaan “vih­reä äänestäjä”.

  18. Muu­ta­maa aikai­sem­paa kom­men­toi­jaa kom­pa­ten en usko, että vaih­toeh­toi­na olis ainoas­taan tulon­siir­tou­nio­ni vs. pro­tek­tio­nis­ti­set kan­sal­lis­val­tiot. Kai jär­ke­viä kaik­kia osa­puo­lia hyö­dyt­tä­viä kaup­pa­so­pi­muk­sia on mah­dol­lis­ta saa­da aikaan ilman tulonsiirtounioniakin?

    Visio euroo­pan­laa­jui­ses­ta tulon­siir­tou­nio­nis­ta ei yksin­ker­tai­ses­ti vai­ku­ta rea­lis­ti­sel­ta. Tulon­siir­rot kan­sal­lis­val­tioi­den sisäl­lä sie­de­tään, kos­ka tuet­ta­vat koe­taan edes etäi­ses­ti oman sisä­ryh­män jäse­nik­si. Moral hazard ‑ongel­ma muo­dos­tuis tulon­siir­tou­nio­nis­sa nykyis­tä­kin suu­rem­mak­si. Lisäks Euroo­pan sisäl­lä kult­tuu­rien kir­jo on niin laa­ja, että käsi­tyk­set moraa­li­ses­ta toi­min­nas­ta eroa­vat val­ta­vas­ti. Tie­tyis­sä Ete­lä-Euroo­pan kult­tuu­reis­sa poh­jois­mais­ta luot­ta­vai­suut­ta pidet­täis yksin­ker­tai­ses­ti type­ryy­te­nä. Luu­len että sel­lai­sis­ta kult­tuu­reis­ta tule­vil­la saat­tais olla vie­lä suo­ma­lai­sia­kin vähem­män halua jael­la raho­jaan muu­al­le Euroop­paan, sikä­li kun eivät itse sat­tui­si ole­maan kusi­ses­sa tilanteessa. 

    Mitä vau­raat maat hyö­tyi­si­vät soli­daa­ri­ses­ta Euroo­pas­ta? Vah­va Euroop­pa on myös vau­rai­den euroop­pa­lais­ten mai­den etu, sil­lä pien­ten pro­tek­tio­nis­tis­ten kan­sal­lis­val­tioi­den Euroop­pa oli­si kovin heik­ko ulospäin

    Täy­sin mah­do­ton­ta tie­tää, mitä kaik­kea seu­rais jos siir­ryt­täis tulon­siir­tou­nio­niin. Jos sel­lai­nen onnis­tut­tais run­no­maan väki­sin läpi kan­so­jen mie­li­pi­teis­tä välit­tä­mät­tä, niin seu­rauk­set vois olla arvaa­mat­to­mia. Sys­tee­mi saat­tais kaa­tua heti alus­sa omaan mah­dot­to­muu­teen­sa. Veron­kier­to vois lisään­tyä hui­kees­ti. Ihmi­set saat­tais ruve­ta vaik­ka äänes­tä­mään sel­lai­sia polii­tik­ko­ja, joi­den ne luot­tais ole­van val­mii­ta vää­ren­tä­mään tilin­pi­toa yms. Enkä tosi­aan usko, että pro­tek­tio­nis­mi olis ainoo­na vaihtoehtona. 

    Tulon­siir­tou­nio­ni toi­mii pape­ril­la hyvin kun olet­taa ihmi­set robo­teiks, joil­la ei oo bia­sia mihin­kään suun­taan. Jos taas olet­taa ihmi­sil­le vah­van tai­pu­muk­sen suo­sia sisä­ryh­mää, niin tilan­ne näyt­tää aivan toi­sel­ta. Jos tyk­kää tulon­siir­tou­nio­nin aja­tuk­ses­ta, niin jär­ke­väm­pää vois olla ottaa se pidem­män aika­vä­lin tavot­teeks ja sil­lä välin koit­taa taval­la tai toi­sel­la edis­tää kult­tuu­rien ja arvo­jen inte­graa­tio­ta Euroo­pan sisäl­lä. Jos vaik­ka aluks yrit­täis saa­da kaik­ki euroop­pa­lai­set edes ymmär­tä­mään jotain yhteis­tä kieltä.

  19. Koko EU:han on jo vuo­si­kym­me­niä ollut tulon­siir­tou­nio­ni rik­kail­ta köy­hil­le, Väli­me­ren mai­hin on upon­nut jo tril­joo­na tänä aika­na? Mis­sä tulokset?
    Ja nyt pitäis “soli­daa­ri­suu­den” nimis­sä tukea vie­lä näi­tä mai­ta rahoit­ta­nei­ta taho­ja, muu­toin ollaan itsek­käi­tä kansallisvaltioita…huoh.

    Oli­pa pöl­hö­fe­de­ra­lis­ti­nen kir­joi­tus, tulee kyl­lä ikä­vä kivo­ja pyörämatkaraporttejasi 🙁

  20. Vaik­ka tie­dän omas­ta koke­muk­sis­ta kuin­ka, vähän kokuk­sis­sa ja yheis­työ­pro­jek­teis­sa yleen­sä saa­daan aikaan ja vaa­ra­na on jopa “tyh­myy­den tii­vis­ty­mi­nen”, sil­ti kan­na­tan yhteis­työ­tä ja yhteis­tä valuut­taa. Kou­lu­tus on demo­kra­tian ja yhteis­työn kivi­jal­ka, jon­ka mer­ki­tys­tä ei voi lii­kaa koros­taa. Täs­sä on Osmon kir­joi­tuk­sen­kin mukaan tär­kein haas­te 2000-luvun Euroo­pal­le. Ei varal­li­suu­den vaan kou­lu­tus­ta­son tasaa­mi­nen > mate­ri­aa­li­ses­ta Euroo­pas­ta hen­ki­sem­pään Euroop­paan > se on ainoa kei­no äärioi­keis­ton nousun pysäyttämiseen.

    Mitä krii­si­val­tioi­den vel­kaan ja avun ker­jää­mi­seen tulee, ihmet­te­len eikö euro­mai­den rik­kail­la kan­sa­lai­sil­la ole ollen­kaan kan­sal­li­syl­peyt­tä: uskoak­se­ni Kre­kan ja Espan­jan rik­kain 10% voi­si hoi­taa val­tion vel­kaon­gel­man ilman, että tar­vit­si­si lähet­tää oma maa ker­juul­le ja ilman että oma toi­meen­tu­lo sii­tä miten­kään vaa­ran­tui­si. Näen euron krii­sin ennem­min rik­kai­den ja tavis­ten väli­sen kui­lun syve­ne­mi­se­nä Euroo­pas­sa enem­min kuin val­tioi­den väli­se­nä soli­daa­ri­suuson­gel­ma­na. Tämän kui­lun kas­va­mi­nen on huo­les­tut­ta­vaa, kos­ka se joh­taa aina yli­mie­li­syy­teen ja kat­ke­ruu­teen, joi­den pääl­lä jär­ke­vä poli­tiik­ka niin mai­den sisäl­lä kuin välil­lä tulee heik­ke­ne­mään. Olen huolissani!

  21. Ei tasa­päis­tet­ty ja yhden­mu­kais­tet­tu Euroop­pa ole vahva. 

    Päin­vas­toin moni­muo­toi­suus, kult­tuu­rien rik­kaus ja val­tioi­den kir­jo on aina ollut Euroo­pan vahvuus.

    Minä en käsi­tä tätä suu­ruu­den eko­no­mi­aa, jota tar­jo­taan rat­kai­suk­si niin kun­ta­ra­ken­tee­seen kuin valtiorakenteeseenkin. 

    Pitä­nee ker­ra­ta Karl Marxin aja­tuk­set ylä­ra­ken­teis­ta. EU:ssa ylä­ra­ken­teet ovat irrot­tau­tu­neet rea­li­tee­teis­ta omak­si maailmakseen. 

    Mitä muu­ta nämä yli­pa­pis­ton tois­tu­vat euro-huip­pu­ko­kouk­set ovat olleet kuin ritua­lis­tia uskon­vah­vis­ti­mia, palvontamenoja.

  22. Vodaa tulee ihan vitus­ti. Rans­ka on men­nyt­tä kalua. Sak­san ja Rans­kan väli­ses­sä akse­lis­sa ei ole enää jär­kee. Soli­daa­ri­suu­den raja kul­kee Rät­ti-Siti­kas­sa. Iso­kis­sa DS 21 (1955) oli sekin oma­pe­räi­nen, mut­ta on ihan jär­je­tön­tä että euro­ve­ron­mak­sa­jien pitäi­si tukea tyl­sien rans­ka­lai­sau­to­jen kilpailukyvyttömyyttä

  23. kuhl­mey:
    Koko EU:han on jo vuo­si­kym­me­niä ollut tulon­siir­tou­nio­ni rik­kail­ta köy­hil­le, Väli­me­ren mai­hin on upon­nut jo tril­joo­na tänä aika­na? Mis­sä tulokset? 

    Näin­hän se on. Itse oli­sin peri­aat­tees­sa edel­leen val­mis tulon­siir­toi­hin aina­kin raken­ne­tu­kien muo­dos­sa — jos vain oli­si ensim­mäis­tä­kään todis­tet­ta sii­tä, että niis­tä oli­si oikeas­ti ollut hyö­tyä vas­taa­not­ta­jien ja/tai koko EUn kil­pai­lu­ky­vyn suh­teen. Todel­li­suu­des­sa nämä tuet ovat lähin­nä onnis­tu­neet luo­maan koko­naan uuden rikol­li­suu­den muo­don Euroop­paan, jos­sa jär­jes­täy­ty­nyt rikol­li­suus yhdes­sä val­taa­pi­tä­vien puo­luei­den kans­sa pis­tää suu­rim­man osan rahois­ta taskuunsa.

    Kun jopa meil­lä Suo­mes­sa on ollut sel­kei­tä ongel­mia EU:n alue­tu­kien tehot­to­mas­sa ja rikol­li­suut­ta hipo­vas­sa jaos­sa (pää­osis­sa mm. eräs tupee­päi­nen ex-minis­te­ri…), niin on aika päi­vän sel­vää mikä hom­man nimi on etelämpänä.

    Koko­nai­suu­des­sa­kin voi­si kysyä, että mikä se yhte­näi­sen Euroo­pan pro­jek­ti oikein on kos­kaan edes ollut­kaan? Sehän on ollut jo pit­kään tun­net­tua, että mm. PIGS-maat ja Rans­ka ovat jaku­vas­ti pää punai­se­na miet­ti­neet miten kier­tää vapaa­kaup­pa­sään­nök­siä, jul­kis­ten han­kin­to­jen sään­tö­jä ja val­tion tukien rajoi­tuk­sia. Samoin joku Lis­sa­bo­nin sopi­mus — johon itse halusin aikoi­naan nai­vi­na uskoa — oli pelk­kä ves­sa­pa­pe­rik­si tar­koi­tet­tu vale, jol­la ete­län vete­lät ilmei­ses­ti ajat­te­li­vat lunas­taa itsel­leen muu­ta­man vuo­den rau­han poh­joi­sen pro­tes­tant­tien uudistusvaatimuksita.

    Samoin kaik­ki euro-alu­een vakaus­so­pi­muk­set, EKP:n sään­nöt ja yleen­sä­kin mit­kä tahan­sa jon­kin­lais­ta rotia vaa­ti­vat sopi­muk­set on laa­dit­tu eräi­den tahol­ta suo­raan siten, ettei nii­tä ole iki­nä ollut aiko­mus­kaan noudattaa.

    Täs­sä ilma­pii­ris­sä kun sit­ten ollaan vaa­ti­mas­sa lisää rahaa tyh­jiin syö­dyn val­tion kas­san ja tyh­jien pank­ki­hol­vien täyt­teek­si, niin luu­li­si, että ilmas­sa oli­si edes hiven nöy­ryyt­tä. Mut­ta mitä vie­lä — edel­leen kope­aa ylpeyt­tä — “tehän mak­sat­te, kun ette muu­ta voi” — eikä min­kään lais­ta halua lisä­tä luot­ta­mus­ta suos­tu­mal­la vält­tä­mät­tö­miin uudis­tuk­siin ja valvontaan.

    Joten minun puo­les­ta­ni voi­daan läh­teä vaik­ka sii­tä, että ei pel­käs­tään lope­te­ta nykyis­tä avus­ta­mis­ta vaan peri­tään takai­sin kaik­ki parin vii­me vuo­si­kym­me­nen alue‑, raken­ne- yms. tuet kor­ko­jen kera. Tus­kin­pa perin­tä edes tuot­taa suur­ta ongel­maa — eikö­hän mer­kit­tä­vim­pien poliit­tik­ko­su­ku­jen, tun­net­tu­jen rikol­lis­per­hei­den (usein ilmei­ses­ti sama kuin 1. ryh­mä), näi­den raha­lii­ken­tee­seen kes­kit­ty­nei­den pank­kien ja tukia­sis­ta hyö­ty­nei­den teol­li­suus­kon­glo­me­raat­tien ulko­mail­le pii­lo­te­tun omai­suu­den taka­va­ri­koin­ti rii­tä ihan hyvin.

  24. Onko niin että me ajat­te­lem­me, että muut Euroo­pan maat alka­vat toi­mi­maan kuten me, vai onko se niin, että mei­dän pitäi­si alkaa toi­mi­maan kuten Kes­ki- tai Ete­lä-Euroo­pas­sa toimitaan.

    Olen seu­ran­nut kato­li­ses­sa Euroo­pas­sa lähel­tä iäk­kään paris­kun­na pyhän­päi­vän viet­toa. Rou­va ajoi autoa, jät­ti mie­hen­sä huo­ra­ka­dul­le. Mies meni nuo­ren nai­sen vie­raak­si sil­lä aikaa, kun vai­mo meni lähei­seen kirk­koon. Rou­va tuli takai­sin ja poi­mi mie­hen kyytiinsä.

    Kum­pi­kin oli­vat tyydytettyjä.

    Meil­lä Suo­mes­sa voi­si olla pal­jon opit­ta­vaa ja omak­sut­ta­vaa täs­tä. Tus­kin sek­sin osto­kiel­to menee läpi EU:ssa, niin kau­an kuin se nos­taa mai­den brut­to­kan­san­tuo­tet­ta samas­sa mää­rin kuin kuin Hel­sin­gin­seu­dun bkt on rii­pu­vai­nen lähin­nä val­tion tuel­la tapah­tu­vas­ta metro/eduskuntatalo/kehärata yms. raken­ta­mi­ses­ta ja kiin­teis­tö­kei­not­te­lus­ta ja asun­to­jen arvot­to­mas­ta hin­nan noususta.

  25. USA:ssa “tulon­ta­saus” osa­val­tioi­den välil­lä tapah­tuu lähin­nä tulon­siir­to­jen muo­dos­sa, kun elä­ke­läi­set muut­ta­vat Flo­ri­daan ja eläk­keet mak­se­taan sin­ne koti­maan sijaan.

    Tämä oli­si aivan mah­dol­lis­ta Euroo­pas­sa, mut­ta vaa­ti­si mai­den sisäl­lä sel­väs­ti vähem­män tulon­ta­saus­ta. Minusa oli­si ihan OK, jos läh­det­täi­siin sii­tä, että tulon­ta­sauk­sen koko­nais­mää­rää ei muu­tet­tai­si, mut­ta sen levit­ty­mi­nen Euroop­pa­lai­sit­tain tapah­tui­si rei­luil­la meka­nis­meil­la. Tar­koi­tan rei­lul­la sitä, että yksi­löl­lä oli­si oikeus käyt­tää ne tulon­siir­rot, jot­ka hänel­le mak­se­taan, mis­sä tahan­sa Euroopassa.

    Samal­la voi­tai­siin koh­tuul­lis­taa noi­den tulon­siir­to­jen mää­rää. Jos elä­ke ei rii­tä Suo­mes­sa elä­mi­seen, niin takuu­eläk­keen sijaan voi­si muut­taa vaik­ka Espan­jaan tai Kreik­kaan, tai vaik­ka Ete­lä-Ita­li­aan. Ilmas­to­kin on miel­lyt­tä­väm­pi. Kos­ka tulon­siir­roil­la on tiet­ty ker­ran­nais­vai­ku­tus (jon­ka väi­tän ole­van ykkös­tä pie­nem­pi), eli tulon­siir­rot palaa­vat talou­teen, niin sää­tö­teh­tä­vä­nä tämä ei ole ihan helppo.

  26. …Art, science, tech­no­lo­gy, and human work in gene­ral, are divi­ded up into specia­li­ties, each con­si­de­red to be sepa­ra­te in essence from the others. Then, socie­ty as a who­le has deve­lo­ped in such a way that it is bro­ken up into sepa­ra­te nations and dif­fe­rent reli­gious, poli­tical, eco­no­mic, racial groups, etc. 

    Indeed, the attempt to live accor­ding to the notion that the frag­ments are real­ly sepa­ra­te is, in essence, what has led to the growing series of ext­re­me­ly urgent cri­ses that is confron­ting us today

    In essence, the process of divi­sion is a way of thin­king about things that is con­ve­nient and use­ful main­ly in the domain of prac­tical, tech­nical and func­tio­nal activities.

    Fag­men­ta­tion is con­ti­nual­ly being brought about by the almost uni­ver­sal habit of taking the con­tent of our thought for ‘a desc­rip­tion of the world as it is’. Or we could say that, in this habit, our thought is regar­ded as in direct cor­res­pon­dence with objec­ti­ve reality.

    When we look at the world through our theo­re­tical insights, the fac­tual know­led­ge that we obtain will evi­dent­ly be sha­ped and for­med by our theo­ries. Our theo­re­tical insights pro­vi­de the main source of orga­niza­tion of our fac­tual know­led­ge. Cla­ri­ty of percep­tion and thought evi­dent­ly requi­res that we be gene­ral­ly awa­re of how our expe­rience is sha­ped by the insight (clear or con­fused) pro­vi­ded by the theo­ries that are implicit or explicit in our gene­ral ways of thinking. 

    What pre­vents theo­re­tical insights from going bey­ond exis­ting limi­ta­tions and chan­ging to meet new facts is just the belief that theo­ries give true know­led­ge of rea­li­ty (which implies, of cour­se, that they need never chan­ge). This con­fusion is of crucial sig­ni­ficance, since it leads us to approach natu­re, socie­ty, and the indi­vi­dual in terms of more or less fixed and limi­ted forms of thought, and thus, appa­rent­ly, to keep on con­fir­ming the limi­ta­tions of the­se forms of thought in expe­rience, forms and sha­pes induced in our percep­tions by theo­re­tical insight with a rea­li­ty inde­pen­dent of our thought and our way of looking.

    On the other hand, if we regard our theo­ries as ‘direct desc­rip­tions of rea­li­ty as it is’, then we will ine­vi­tably treat the­se dif­fe­rences and dis­tinc­tions as divi­sions, implying sepa­ra­te exis­tence of the various ele­men­ta­ry terms appea­ring in the theo­ry. We will thus be led to the illusion that the world is actual­ly cons­ti­tu­ted of sepa­ra­te frag­ments and, as has alrea­dy been indica­ted, this will cause us to act in such a way that we do in fact pro­duce the very frag­men­ta­tion implied in our atti­tu­de to the theory. 

    who­le­ness is what is real, and that frag­men­ta­tion is the res­pon­se of this who­le to an’s action, gui­ded by illuso­ry percep­tion, which is sha­ped by
    frag­men­ta­ry thought. In other words, it is just because rea­li­ty is who­le that man, with his frag­men­ta­ry approach, will ine­vi­tably be answe­red with a cor­res­pon­dingly frag­men­ta­ry response.

    All our dif­fe­rent ways of thin­king are to be con­si­de­red as dif­fe­rent ways of loo­king at the one rea­li­ty, each with some domain in which it is clear and adequa­te. The who­le object is not percei­ved in any one view but, rat­her, it is gras­ped only implicit­ly as that single rea­li­ty which is shown in all the­se views.

    …people are led to feel that frag­men­ta­tion is not­hing but an expres­sion of ‘the way eve­ryt­hing real­ly is’ and that anyt­hing else is impos­sible. in the pre­sent sta­te of socie­ty, and in the pre­sent gene­ral mode of teac­hing science, which is a mani­fes­ta­tion of this sta­te of socie­ty, a kind of pre­ju­dice in favour of a frag­men­ta­ry selfworld view is fos­te­red and trans­mit­ted (to some extent explicit­ly and conscious­ly but main­ly in an implicit and unconscious manner).

    The very act of for­ming group (poli­tical, eco­no­mic, reli­gious, etc.) to crea­te a sen­se of divi­sion and sepa­ra­tion of the mem­bers from the rest of the world but, because the mem­bers are real­ly con­nec­ted with the who­le, this can­not work. Whe­ne­ver men divi­de them­sel­ves from the who­le of socie­ty and attempt to uni­te by iden­ti­fica­tion wit­hin a group, it is clear that the group must even­tual­ly deve­lop inter­nal stri­fe, which leads to a breakdown
    of its uni­ty. True uni­ty in the indi­vi­dual and between man and natu­re, as well as between man and man, can ari­se only in a form of action that does not attempt to frag­ment the who­le of reality.

    Frag­men­ta­tion seems to be the one thing in our way of life which is uni­ver­sal, which works through the who­le wit­hout boun­da­ry or limit. So frag­men­ta­tion is in essence a con­fusion around the ques­tion of dif­fe­rence and same­ness (or one-ness), but the clear percep­tion of the­se cate­go­ries is neces­sa­ry in eve­ry pha­se of life. To be con­fused about what is dif­fe­rent and what is not, is to be con­fused about eve­ryt­hing. Such a mode of thought implies unen­ding deve­lop­ment of chao­tic and mea­ningless conflict, in which the ener­gies of all tend to be lost by move­ments that are anta­go­nis­tic or else at cross-purposes. 

    David Bohm

  27. Vih­reä äänes­tä­jä: Koen huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­paa yhteen­kuu­lu­vuut­ta sak­sa­lais­ten, hol­lan­ti­lais­ten ja tans­ka­lais­ten kans­sa kuin Itä- tai Pohjois-Suomalaisten.

    Kysy­mys kuu­luu­kin, koke­vat­ko sak­sa­lai­set, hol­lan­ti­lai­set ja tans­ka­lai­set samoin suh­tees­sa omiin periferioihinsa?

  28. Ongel­ma­na ei ole soli­daa­ri­suu­den puu­te euroop­pa­lais­ten välil­lä vaan ete­län val­tioi­den ja kan­sa­lais­ten osoit­ta­ma vas­tuut­to­muus talou­den­pi­dos­sa ja poliit­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa. Kuten Osmo kir­joit­ti “On oikeu­tet­tua kan­taa kau­naa sii­tä, että maat, jois­sa ihmi­set mak­sa­vat sän­til­li­ses­ti veron­sa, jou­tu­vat tuke­maan ehkä itse­ään vau­raam­pia mai­ta, vain kos­ka nois­sa mais­sa veron­mak­su­ha­luk­kuus on kovin vähäistä.”

    Suo­ma­lai­set tun­te­vat laa­jal­ti myö­tä­tun­toa ja soli­daa­ri­suut­ta aidos­ti huo­no-osai­sia kan­so­ja koh­taan. Kehi­tys­a­pu ja kata­stro­fia­pu ovat laa­jal­ti hyväk­syt­ty­jä. Ete­läeu­roop­paa­lais­ta vas­tuu­ton­ta velan­ot­toa seu­rauk­sis­ta piit­taa­mat­ta on mah­do­ton hyväk­syä pro­tes­tant­ti­sen moraa­lin maissa. 

    Euroop­pa­lais­ta soli­daa­ri­suut­ta tai­taa olla mah­do­ton saa­da hyväk­sy­tyk­si, ennen kuin vas­tuul­li­sen talou­den­pi­don kult­tuu­ri saa­daan levi­tet­tyä myös ete­lään. Se ei tai­da onnis­tua muu­toin kuin vah­van kes­kus­joh­don ja yli­kan­sal­li­sen bud­jet­ti­ku­rin avul­la, jos sil­lä­kään. Toi­nen kysy­mys on miten sii­nä jär­jes­tel­mäs­sä huo­leh­di­taan pää­tök­sen­teon demokraattisuudesta.

  29. Jua­ni­to: …people are led to feel that frag­men­ta­tion is not­hing but an expres­sion of ‘the way eve­ryt­hing real­ly is’ and that anyt­hing else is impossible

    Kaik­ki kun­nia David Boh­mil­le, joka oli yksi kaik­kien aikoi­jen par­hai­ta fyy­si­koi­ta. Hänen kir­jan­sa “Quan­tum theo­ry” opet­ti minul­le (kir­jai­mel­li­ses­ti) mel­kein kai­ken mitä tie­dä kvant­ti­me­ka­nii­kas­ta, kos­ka se on ainoa oppi­kir­ja jon­ka olen aihees­ta lukenut. 

    Mut­ta, Boh­min jutus­sa nyt ei lopul­ta ole kovin pal­jon jär­keä jos sitä aja­tel­laan täs­sä yhtey­des­sä. Kyl­lä, koko­nais­ku­va on tär­keä, mut­ta koko­nais­ku­va kai­kes­ta on aina abstrak­tio, ja abstrak­tiot todel­li­ses­ta maa­il­mas­ta ovat aina kovin epätarkkoja. 

    Holis­ti­sen käsi­tyk­sen rum­mut­ta­mi­nen on mel­kein aina merk­ki sii­tä että ihmi­nen on joko hul­lu, tyh­mä, tai lais­ka. Ei aina, tie­ten­kään, mut­ta mel­kein aina. 

    Hul­lut kuvit­te­le­vat että on ole­mas­sa jokin salat­tu todel­li­suus jota sala­liit­to yrit­tää pii­lo­tel­la. Pirs­ta­loi­tu­neen maa­il­man­ku­van kokoon­raa­pi­mi­nen on tavat­to­man vai­ke­aa, ja se on jon­kun muun syy. Sama pätee niil­le, joi­den on vai­ke­aa ymmär­tää asioi­ta, kun maa­il­ma nyt vaan oikeas­ti on moni­mut­kai­nen. Tek­no­lo­gia esi­mer­kik­si on kehi­tet­ty niin monel­la eri tahol­la, että mitään “koko­nais­ku­vaa” on mah­do­ton­ta muo­dos­taa niin että se vie­lä­pä selit­täi­si kaik­kien lait­tei­den toi­min­nan. Sama pätee ihmis­ten ins­ti­tuu­tioi­hin ja jopa kie­leen. Ihmi­siä ja sitä mitä ihmi­set teke­vät, on niin pal­jon, että ihmi­nen ei edes kyke­ne miten­kään ymmär­tä­mään niin suu­ria luku­ja muu­ten kuin abstrak­tioi­na; Miten ihmi­nen edes voi­si ymmär­tää edes oman kult­tuu­rin­sa kaik­kia piirteitä.

    Lais­ka ihmi­nen taas tyk­kää aja­tuk­ses­ta, että asiat on hal­lus­sa kun minul­la on täl­lai­nen koko­nais­ku­va. Olen tun­te­nut monia sel­lai­sia ihmi­siä, jot­ka usko­vat että hei­dän “koko­nais­ku­van­sa” on niin hyvä että he var­mas­ti pär­jäi­si­vät mis­sä tahan­sa älyä vaa­ti­vis­sa hom­mis­sa. Oikeas­ti se on vaan teko­syy sil­le, ettei viit­si­tä (tai oikeas­ti pys­ty­tä; myös itse­hil­lin­tä on kyky) oikeas­ti eri­kois­tua mihin­kään että voi­si hank­kia ns mar­ke­table skill­se­jä. Sit­ten ollaan mäk­kä­rin kas­sal­la tai työt­tö­mi­nä ja vali­te­taan kun sys­tee­mi sor­taa eikä mun eri­tyis­laa­tua ja koko­nais­ku­vaa­ni arvosteta. 

    Maa­il­maa ei voi ymmär­tää koko­nai­suu­te­na, kos­ka maa­il­ma nyt vaan oikeas­ti on moni­mut­kai­sem­pi kuin mitä me kyke­nem­me hah­mot­ta­maan. Jo sik­si että mui­ta ihmi­siä nyt vaan on niin pal­jon enem­män ja kaik­ki ovat vähän eri­lai­sia. Ei täs­tä ole syy­tä ottaa mitään pai­nei­ta. Sen kiel­tä­mi­nen on kui­ten­kin kes­kiös­sä kai­kil­la niil­lä, jot­ka vaa­ti­vat kes­ki­tet­ty­jä poliit­ti­sia rat­kai­su­ja joil­la tuu­pa­taan jotain yhtä oikeaop­pis­ta elä­män­ta­paa kaikille.

  30. Osmo, jos Espan­jan pank­kien rahoi­tus­va­rat ovat suo­raa vel­kaa EKP:lle, niin se on vähän ongel­mal­lis­ta, eten­kin kun Espan­jan pan­kit ovat ne, joil­la on Espan­jan val­tion vel­ka kontollaan. 

    Täs­sä herää kysy­mys, että mik­si vaka­va­rai­sem­mil­ta euro­mail­ta yli­pää­tään kerä­tään sitou­muk­sia ete­län “aut­ta­mi­sek­si” jos ker­ran EKP pai­naa niil­le rahaa, jos­ta nii­den ongel­mai­nen pank­ki­sek­to­ri saa sit­ten sii­vun itselleen? 

    Siis jär­jes­tel­mä on nyt täl­lai­nen: Espan­jan pan­keil­la on Espan­jan val­tion vel­ka­kir­jo­ja, jot­ka eivät ole enää likvi­de­jä Espan­jan ulko­puo­lel­la. EKP ei nii­tä saa ostaa, joten se lai­naa (käy­tän­nös­sä nol­la­ko­rol­la) rahaa Espan­jan pan­keil­le, jot­ka lai­naa­vat sen eteen­päin (“mark­ki­na­ko­rol­la”) Espan­jan val­tiol­le. Espan­jan val­tio taas tar­vit­see rahaa, kos­ka sen syliin on kaa­tu­mas­sa pank­ke­ja pahoi­ne luot­toi­neen, ja kos­ka sen pitää mak­saa työt­tö­myys­kor­vauk­sia jne. 

    Eikö täs­sä nyt voi­tai­si edes lopet­taa se pank­kii­ri­leik­ki välis­tä, jot­tei tar­vit­sei­si lihot­taa nii­den pank­kii­rien bonuk­sia (joi­ta tänä­kin vuon­na mak­set­ta­neen mil­jar­de­ja Espan­ja­lai­sil­le pank­kii­reil­le). Ei se iso sii­vu tiet­ty sii­tä potis­ta ole, mut­ta kyl­lä se kan­sa­lais­ten oikeus­ta­jun pääl­le käy. 

    Ja mitä jär­keä tähän peliin on sot­kea enää kym­me­niä tai sato­ja mil­jar­de­ja mui­den mai­den euro­mää­räis­tä vel­kaa? Eikö rei­lum­paa oli­si nyt vaan sanoa, että sori, mut­ta pan­kit nips naps EKP:n syliin, vakuu­del­lis­ten luot­to­jen vakuu­det taka­va­rik­koon ja kato­taan mitä jää jäl­jel­le. Kos­ka pai­no­ko­neet lau­laa jo, niin sitä rahaa saman ver­ran kai­kil­le. Inflaa­tio­tar­get­ti ylös muu­ta­maan pro­sent­tiin vuo­si­ta­sol­la nime­no­maan pohjoisessa. 

    Poh­joi­nen mak­saa jo nyt nega­tii­vis­ta nimel­lis­kor­koa. Talous menee nyt rytis­ten kivi­kon läpi, ja inflaa­tion pitä­mi­nen plus­sal­la koh­tuul­li­sen mää­rän voi­si edes vähän hel­pot­taa karik­koa. Jos Euro­sys­tee­mi halu­taan pelas­taa, niin tämä pitää saa­da kan­sa­lais­ten ymmär­ret­tä­vään muo­toon: Hom­ma hoi­de­taan inflaa­tiol­la, mikä tar­koit­taa että val­tioil­le lai­nan­neet otta­vat jon­kin ver­ran tak­kiin. Ete­län nimel­lis­pal­kat jäi­hin, ja poh­joi­ses­sa tai aina­kin Sak­sas­sa nousuun. Se paran­tai­si ete­län kil­pai­lu­ky­kyä ja oli­si Suo­men­kin etu. 

    Tämä on ihan yhtä­pi­tä­vä rat­kai­su sil­le, että Euro pure­taan. Jos Suo­men pank­ki alkai­si mana­ge­roi­da mark­kaa, sen deval­voi­tu­mi­nen oli­si myös edes­sä. Tämä EVM-pel­lei­ly alkaa näyt­tää jo nap­pi­kau­pal­ta tämän edessä.

  31. Muu­ten hyvä kir­joi­tus, mut­ta tämä menee minus­ta pieleen:

    Mitä vau­raat maat hyö­tyi­si­vät soli­daa­ri­ses­ta Euroo­pas­ta? Vah­va Euroop­pa on myös vau­rai­den euroop­pa­lais­ten mai­den etu, sil­lä pien­ten pro­tek­tio­nis­tis­ten kan­sal­lis­val­tioi­den Euroop­pa oli­si kovin heik­ko ulospäin. 

    Minus­ta pro­tek­tio­nis­mi ei lii­ty soli­daa­ri­suu­teen. Pro­tek­tio­nis­mi on tyh­mää jopa sii­nä tapauk­ses­sa, että ei tun­ne­ta min­kään­lais­ta soli­daa­ri­suut­ta ulko­puo­li­sia koh­taan, kos­ka se rap­paa omaa hyvin­voin­tia vapaa­kaup­paan ver­rat­tu­na. Ja vähim­mil­lään­kin pro­tek­tio­nis­mis­ta vapaa­kaup­paan siir­ty­mi­nen on vas­ta­vuo­rois­ta (sinä et pane tul­le­ja, kos­ka minä­kään en pane), kun taas soli­daa­ri­suu­des­ta tois­ten aut­ta­mi­nen on yksi­puo­lis­ta, vah­vem­pi aut­taa heikompaa. 

    Vaik­ka siis kir­joi­tuk­se­si oli hyvää poh­din­taa soli­daa­ri­suu­den rajois­ta, niin tähän on minus­ta ihan tur­ha sot­kea kes­kus­teua vapaa­kau­pas­ta, joka on jopa glo­baa­lil­la tasol­la jär­ke­vää, vaik­kei tun­net­tai­si mitään soli­daa­ri­suut­ta ulko­puo­li­sia koh­taan. Ennem­min­kin sanoi­sin, että soli­daa­ri­suus on ehkä ainoa syy, mik­si pro­tek­tio­nis­mia voi yli­pää­tään har­joit­taa. EU:ssa hyväk­sy­tään maa­ta­lou­den sub­ven­tio (joka on pro­tek­tio­nis­min muo­to) sik­si, että tun­ne­taan soli­da­ris­mia maan­vil­je­li­jöi­tä koh­taan. Ilman tätä soli­da­ris­mia kan­nat­tai­si ei-maan­vil­ve­li­jöi­den suo­sia vapaa­kaup­paa, kos­ka se nos­tai­si hei­dän hen­ki­lö­koh­tais­ta elintasoaan.

    1. Vapaa­kaup­pa on teo­rianb mukaan hyö­dyl­lis­tä jokai­sel­le sii­hen osal­lis­tu­val­le maal­le koko­nai­suu­te­na, mut­ta ei kai­kil­le osa­puo­lil­le mai­den sisäl­lä. Ne tahot, jot­ka ovat kär­si­mäs­sä, vetoa­vat mie­le­lään päät­täj­hiin. Syyt­ti­hän täl­lä pals­tas­sa aivan äsken joku polii­tik­ko­ja sii­tä, että ulko­mai­setr tar­joa­jat oli­vat voit­ta­neet tar­jous­kil­pai­lu­ja rau­ta­tie­ka­lus­ton suh­teen. Pupo­lis­ti­ses­sa pai­nees­sa suu­ret maat alka­vat her­käs­ti suo­jel­la omaa tuo­tan­to­aan ja työ­paik­ko­jaan. Sii­tä kär­si­vät pie­net maat.

  32. Kyl­lä­päs taas jae­taan innok­kaas­ti tois­ten ansait­se­mia rahoja.

    Kir­joit­ta­jat ovat hyvin sisäis­tä­neet hege­lin ja marxin ajatukset.

    Ikään­kuin imma­nuel kant­tia ei oli­si­kaan ja ihmi­set oli­si­vat vie­lä van­git­tui­na kan­sal­lis­val­tioi­den rajo­jen sisälle.

    Ikään­kuin suo­ma­lais­yri­tys­ten exo­dus­ta ulko­mail­le ei olisikaan!

    Sep­po korppoo
    Yrit­tä­jä, joka uskoo kanttiin

  33. Toki enti­set sosia­lis­ti­set maat ovat tois­tai­sek­si kau­ka­na taka­na elin­ta­so­kil­pai­lus­sa. ” <- aika kau­ka­na sosia­lis­mis­ta oli Neu­vos­to­lii­ton mei­nin­ki (rik­kaan elii­tin joh­ta­ma dik­ta­tuu­ri) ja luu­len Soi­nin­vaa­ran­kin sen tie­tä­vän, eli onko pak­ko leimata…

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vapaa­kaup­pa on teo­rianb mukaan hyö­dyl­lis­tä jokai­sel­le sii­hen osal­lis­tu­val­le maal­le koko­nai­suu­te­na, mut­ta ei kai­kil­le osa­puo­lil­le mai­den sisäl­lä. Ne tahot, jot­ka ovat kär­si­mäs­sä, vetoa­vat mie­le­lään päät­täj­hiin. Syyt­ti­hän täl­lä pals­tas­sa aivan äsken joku polii­tik­ko­ja sii­tä, että ulko­mai­setr tar­joa­jat oli­vat voit­ta­neet tar­jous­kil­pai­lu­ja rau­ta­tie­ka­lus­ton suh­teen. Pupo­lis­ti­ses­sa pai­nees­sa suu­ret maat alka­vat her­käs­ti suo­jel­la omaa tuo­tan­to­aan ja työ­paik­ko­jaan. Sii­tä kär­si­vät pie­net maat.

    Tota täs­mäl­leen samaa argu­ment­tia voi sovel­taa sii­hen, että miks tulon­siir­tou­nio­ni on epä­rea­lis­ti­nen. Teo­rias­sa tulon­siir­tou­nio­ni on koko­nai­suu­den kan­nal­ta hyö­dyl­li­nen, mut­ta käy­tän­nös­sä häviä­jiä on pal­jon ja ne pis­tää poli­tii­kas­sa hant­tiin. Lisäks ihmi­set suh­tau­tuu peri­aat­teel­li­ses­ti muu­ka­lai­sil­le annet­ta­viin tulon­siir­toi­hin pal­jon nega­tii­vi­sem­min ku mitä ne suh­tau­tuu vapaa­kaup­paan. Vapaa­kaup­paa kan­na­te­taan aina­kin puhei­den tasol­la lähes kaikkialla(myös muu­ka­lais­ten kans­sa), kun tulon­siir­rot hyväk­sy­tään pit­kin ham­pain edes oman kan­sal­lis­val­tion sisäl­lä. Väit­täi­sin, että toi­mi­va vapaa­kaup­pa on sel­väs­ti rea­lis­ti­sem­pi tavo­te ku toi­mi­va tulon­siir­tou­nio­ni, vaik­ka molem­mat var­maan koh­taa­kin tota “popu­lis­tis­ta painetta”.

    Suh­teel­li­sen toi­mi­vis­ta kaup­pa­so­pi­muk­sis­ta ja vapaa­kaup­pa-alueis­ta on myös pal­jon empii­ris­tä näyt­töä. Sen sijaan isos­ta, hyvin eri­lais­ten kult­tuu­rien muo­dos­ta­mas­ta toi­mi­vas­ta tulon­siir­tou­nio­nis­ta ei näyt­töä tai­da kau­hees­ti olla. Edel­leen koros­tai­sin, että syvem­pi inte­graa­tio, jon­ka läh­tö­koh­ta­na olis koh­ta­lai­sen suu­ri mai­den väli­nen soli­daa­ri­suus, edel­lyt­täis luul­ta­vas­ti sitä, että kan­sa­lai­set kokis ensin ole­van­sa jol­lain taval­la kult­tuu­ri­ses­ti integroi­tu­nei­ta. Niin kau­an kun ei ole edes yhteis­tä kiel­tä, niin voi­mak­kai­ta yhteen­kuu­lu­vuu­den ja soli­daa­ri­suu­den tun­tei­ta tus­kin syn­tyy kan­so­jen syvien rivien välille. .

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Suo­men pitäi­si siis ero­ta EU:sta ja pyr­kiä sol­mi­maan sen kans­sa sopi­mus vapaa­kau­pas­ta? ETA?

    En mä tiiä mikä on jär­ke­vin tapa ede­tä. Yri­tin vaan perus­tel­la, että miks vaih­toeh­dot ei oo mus­ta­val­ko­ses­ti tulon­siir­tou­nio­ni tai tiuk­ka pro­tek­tio­nis­mi. Ja kun tun­nuit ole­van sitä miel­tä, että poliit­ti­nen pai­ne estää vapaa­kau­pan, niin esi­tin että miks se sama poliit­ti­nen pai­ne vie­lä var­mem­min estä­nee tol­la­sen ekspli­siit­ti­ses­ti ilmo­te­tun tulonsiirtounionin.

    Tulon­siir­to­ja­han on ilmei­ses­ti har­ras­tet­tu mai­den välil­lä jos­sain mää­rin koko ajan EU:n sisäl­lä. Ne tulon­siir­rot on kui­ten­kin hoi­det­tu enem­män tai vähem­män sil­leen, ettei tavik­set oikees­taan oo tien­ny mis­sä men­nään. Pal­jon vai­keem­pi olis saa­da läpi jon­kin­lai­nen avoin tulon­siir­to­sys­tee­mi, jos­sa mak­sa­jat sel­kees­ti tie­täis ole­van­sa mak­sa­jia ja jos­sa val­tioil­le syn­tyis sel­kei­tä kan­nus­ti­mia moral hazardiin.

  36. Jos alu­een A tuot­ta­vuus on hei­kom­pi kuin alu­een B, niin sil­loin on valuu­tas­ta riip­pu­mat­ta kak­si vaihtoehtoa:

    1. Alu­een A elin­ta­so on heikompi.
    2. Alue B siir­tää rahaa alu­eel­le A.

    Poliit­ti­ses­ti vaih­toeh­to 1 ei ole alu­eel­le A kovas­ti mie­leen. Vaih­toeh­to 2 taas ei ole alu­eel­la B kovas­ti mie­leen. A:n tilal­le voi kir­joit­taa “Espan­ja”, “Poh­jois-Kar­ja­la”, “Jako­mä­ki” tai “Möt­tö­nen”, B:n tilal­le “Sak­sa”, “Uusi­maa”, “Kuusi­saa­ri” tai “von Fyffenberg”.

    Soli­daa­ri­suu­des­ta en viit­si puhua. Se kun yleen­sä on voi­mas­sa vain, jos omaan kuk­ka­roon ei tar­vit­se kos­kea. Se ei kui­ten­kaan ole ihan ainoa syy jos­kus jelp­piä köy­hem­pää. Rau­han säi­lyt­tä­mi­nen on yksi (täy­si vat­sa pitää mie­le­no­soi­tuk­set Face­boo­kis­sa), kau­pal­li­set syyt toi­nen (kes­ki­luok­ka ostaa enem­män kuin köyhät).

    Tähän asti Euroo­pas­sa asia on lakais­tu maton alle; annet­tu tukea, jota on kut­sut­tu lai­nak­si. Val­von­taa ei täl­lä tuel­la ole ollut, ja se on men­nyt saa­jien­kin kan­nal­ta huo­noi­hin kohteisiin.

    Kek­sii­kö joku, miten muu­ten kuin yllä­ole­vil­la vaih­toeh­doil­la sel­vi­tään eteen­päin? Ja sit­ten pitäi­si vie­lä kek­siä, miten demo­kraat­ti­ses­ti vali­tut hal­li­tuk­set saa­daan teke­mään pää­tök­siä asioi­den saat­ta­mi­ses­ta eteenpäin.

    Euron pur­ka­mi­ses­ta ja EU:sta eroa­mi­ses­ta voi­daan toki kes­kus­tel­la, mut­ta nekään eivät rat­kai­se tuot­ta­vuuse­ro­jen aiheut­ta­mia ongel­mia. Ymmär­rän, että pri­mi­tii­vi­reak­tio on jät­tää ete­län köy­hät heit­teil­le, mut­ta sit­ten oli­si hyvä ker­toa, mik­sei maan sisäl­lä teh­dä samaa vaik­ka­pa Pohjois-Karjalalle.

  37. Tah­ti:
    “Jos EU pro­jek­ti­na kaa­tuu, niin tot­ta kai se joh­taa suur­ten val­tioi­den protektionismiin.”

    Että WTO:n sopi­muk­set menet­tä­vät mer­ki­tyk­se­nä sii­nä kohdin?

    Pro­tek­tio­nis­mia voi har­joit­taa monel­la muul­la­kin taval­la. Jul­ki­set inves­toin­nit voi­daan koh­den­taa koti­mai­seen tuo­tan­toon, pai­kal­li­sil­la tek­ni­sil­lä vaa­ti­muk­sil­la voi­daan huo­mat­ta­vas­ti vai­keut­taa ulko­mais­ten toi­mi­joi­den toi­min­taa. Ei sii­nä tul­le­ja tarvita.

    Euro sen sijaan voi hyvin hajo­ta, vaik­ka­pa sii­nä koh­das­sa, kun EKP:lle anne­taan oikeus sete­liel­vy­tyk­seen. Eikös sel­lai­nen ole Sak­san perus­tus­lain vas­tais­ta? Jos Sak­sa sii­nä koh­din siir­tyi­si uuteen valuut­taan, Suo­men kan­nat­tai­si ottaa takin­lie­pees­tä kiin­ni eikä pääs­tää irti.

    Kum­man lie­pees­tä? Suo­men talout­ta pitää täl­lä het­kel­lä pin­nal­la juu­ri ja juu­ri se, että euro on heik­ko. Jos meni­sim­me johon­kin Sak­san vetä­mään supe­reu­roon, puli­pu­li vaan vientiteollisuudelle…

  38. Vihe­rins­si: Ymmär­rän, että pri­mi­tii­vi­reak­tio on jät­tää ete­län köy­hät heit­teil­le, mut­ta sit­ten oli­si hyvä ker­toa, mik­sei maan sisäl­lä teh­dä samaa vaik­ka­pa Pohjois-Karjalalle.

    Sik­si kun Suo­mes­sas ylin­tä val­taa käyt­tää edus­kun­ta, jos­ta äänes­tä­vät Suo­mes­sa asu­vat, jois­ta mer­ki­tä­vä osa kan­nat­taa kepua. Ei lie­ne yllä­tys että kepu­lai­set kan­nat­ta­vat enem­män tulon­siir­to­ja suo­ma­lai­sil­le kuin kreikkalaisille.

    Tilan­ne muut­tui­si aivan var­mas­ti mikä­li kreik­ka­lai­sil­le­kin annet­tai­siin ääni­val­ta Suo­men eduskuntavaaleissa.

  39. Täs­sä yhtey­des­sä tuli mie­leen, että yks type­rim­mis­tä val­lit­se­vis­ta kon­sen­suk­sis­ta on “mitä suu­rem­pi kiel­ten seka­mels­ka, sitä rik­kaam­pia ollaan”. Näke­mys­tä perus­tel­laan hata­ras­ti joten­kin niin, että jokai­nen kie­li on osa sitä ympä­röi­vää kult­tuu­ria ja jos kie­li hävi­ää, hävi­ää myös iso pala­nen kulttuurista. 

    Voi olla, että kie­len vai­pues­sa unho­laan tosi­aan mene­te­tään jotain. Mut­ta se mene­tys pitäi­si lait­taa sitä val­ta­vaa voit­toa vas­taan, jon­ka kaik­ki sai­si­vat jos ymmär­täi­si­vät samaa kiel­tä. Siks mun mie­les­tä pit­kän aika­vä­lin tavoi­te pitäis ilman muu­ta olla glo­baa­li kaik­kien ymmär­tä­mä yleis­kie­li sen sijaan, että tuh­la­taan käsit­tä­mä­tön mää­rä resurs­se­ja mar­gi­naa­lis­ten kiel­ten teko­hen­git­tä­mi­seen. Sel­la­set ihmi­set, jot­ka saa äidin­kie­lek­seen jon­kin laa­jal­le levin­neen kie­len, saa val­ta­van kil­pai­lue­dun suh­tees­sa mar­gi­naa­li­kiel­tä puhu­viin. Suo­mes­sa tilan­net­ta vie­lä pahen­ne­taan mer­kit­tä­väs­ti pakkoruotsituksella.

  40. Minä äänes­tin EU:n puo­les­ta sil­loin 1994 kos­ka minul­le se tar­koit­ti kau­pan estei­den pur­ka­mis­ta — nel­jää vapaut­ta ja euro­kin kuu­los­ti jär­ke­väl­tä, vaik­ka lop­pu­jen lopuk­si valuut­ta­kurs­si­ris­kit, hin­to­jen ver­tai­lun vai­keus ja kätei­sen rahan kans­sa säh­lää­mi­nen nyt eivät niin suu­ria kau­pan estei­tä olleetkaan.

    En ymmär­rä, mik­si emme voi­si pala­ta sii­hen jär­ke­vään itse­näis­ten kan­sal­lis­val­tioi­den väli­seen vapaa­kaup­paan, jos ja kun tulon­siir­tou­nio­ni, eli suo­mek­si sanot­tu­na euro­kom­mu­nis­mi, joten­kin yllä­tyk­sel­li­ses­ti vas­toin kaik­kia talous­tie­teen teo­rioi­ta ei toimisikaan.

  41. Lähin­nä tuos­sa aikai­sem­min ihmet­te­lin sitä, että Ylen uuti­sen perus­teel­la Espan­jan val­tio on jo jon­kin aikaa ollut täy­sin EKP:n ja nyt mui­den jäsen­mai­den rahoi­tuk­sen varas­sa (joko suo­raan tai välil­li­ses­ti). Tilan­ne on siis tuon uuti­sen perus­teel­la huo­mat­ta­vas­ti pahem­pi Espan­jan osal­ta kuin val­ta­me­dias­sa on annet­tu ymmär­tää, mut­ta ehkä tämä on asian­tun­ti­ja­pii­reis­sä ollut esillä.

  42. Euroo­pas­sa leviä­väs­tä pro­tek­tio­nis­mis­ta on puhut­tu jo pit­kään, ennen kuin oli mitään merk­ke­jä Euroo­pan unio­nin talous­krii­sis­tä. Työt ovat siir­ty­neet Euroo­pas­ta muu­al­le. Kor­vaa­via työ­paik­ko­ja ei syn­ny sii­nä tah­dis­sa, kuin työ­paik­ko­ja läh­tee. Tämä jo sinäl­lään on syn­nyt­tä­nyt tar­vet­ta mark­ki­noi­den suojaamiselle.

    Eikö se ole ollut vir­he, kun on Suo­mes­ta teh­ty lii­an riip­pu­vai­nen vien­nis­tä? Eikö tämä vir­he oli­si aika korjata?

  43. Tuo kun­ta­ver­tai­lu vähän ontuu, jos vaik­ka­pa Suo­mes­sa on köy­hiä kun­tia — niin ensim­mäi­nen tasaus­me­ka­nis­mi on vero­äy­ri, eli kun­nan veron­mak­sa­jat mak­sa­vat sii­tä että kun­nan talous on kural­la. Luu­len että se val­tio­no­suuk­siin­kin voi­si tul­la kit­kaa jos kun­ta päät­täi­si pitää vero­äy­rin huo­mat­ta­van alhaalla.

    EU:n sisäl­lä hom­ma on pal­jon han­ka­lam­pi, kos­ka tosi­aan näyt­tää sil­tä että pulas­sa ole­vil­la on alem­pi veroas­te kuin meil­lä “rik­kail­la” tääl­lä Suo­mes­sa — puhu­mat­ta­kaan sii­tä että vero­jen kerää­mi­nen on vähän niin ja näin..

    Ja Osmol­la on mie­les­tä­ni sekin aja­tuson­gel­ma, että vaik­ka jul­ki­nen talous on tääl­lä juu­ri­kin kor­kean veroas­teen takia suht mal­lil­laan aina­kin tois­tai­sek­si, se ei tar­koi­ta että suo­ma­lai­sen osto­voi­ma oli­si miten­kään erin­omai­nen — totuus on että tääl­lä on kal­lis­ta, veroas­te kor­kea ja perus­duu­na­rin tulot matalat. 

    Mie­les­tä­ni mil­lään itsek­kyy­sar­gu­men­teil­la ei voi­da antaa hil­jais­ta hyväk­syn­tää ongel­ma­val­tioi­den valeh­te­lul­le, type­ryy­del­le ja pank­kien ahneu­del­le — muu­ten sama vilun­ki jat­kuu vie­lä vuo­sia ja mil­jar­dit vaih­ta­vat omistajaa.

    Kos­ka olem­me menos­sa jo kovaa vauh­tia sete­li­ra­hoi­tuk­seen, teh­dään niin että sete­li­tuk­ko anne­taan jul­ki­seen talou­teen eikä anne­ta pan­keil­le. Näin saa­tai­siin ker­ran­kin jul­ki­nen talous tasa­pai­noon, Kreik­ka mak­sa­koon vir­ka­mie­hil­leen, Espan­ja pan­keil­leen ja Ita­lia Berlusconille. 

    Vaik­ka en ole talous­vii­sas, luu­len että hal­van vel­ka­ra­han tuput­ta­mi­nen kas­vat­taa vain vel­kaan­tu­neit­ten ongel­maa enti­ses­tään, ja aiheut­taa vie­lä lisää asun­to­kupru­ja ja yli­vel­kaan­tu­nei­ta _kansalaisia_.

  44. Tah­ti:
    Pyr­ki­mys tasa-arvoon esi­mer­kik­si alu­eel­li­ses­ti on kan­sal­lis­val­tioi­den omi­nai­suus. Tasa-arvon tavoit­te­lu kävi mah­dol­li­sek­si, kun ensin raken­net­tiin vai­val­la kan­sal­li­nen iden­ti­teet­ti, jos­sa kan­sa­lai­set oli­vat “mei­kä­läi­siä” ja joi­ta siten piti koh­del­la vähän kuin perheenjäseniä.

    Euroo­pas­sa ei ole ihan vie­lä pääs­ty saman­lai­seen iden­ti­teet­tiin. Veik­kai­li­sin, että se kui­ten­kin kehit­tyy noin tuhan­nes­sa vuo­des­sa. Voi­si­ko liit­to­val­tio­pyr­ki­mys­ten kans­sa odot­taa sii­hen asti?

    Orgaa­ni­sel­la kehi­tyk­sel­lä euroop­pa­lai­nen kan­sal­li­nen iden­ti­teet­ti syn­tyy tuhan­nes­sa vuo­des­sa, mut­ta jos aloi­te­taan euro­na­tio­na­lis­ti­nen kult­tuu­ri­pro­jek­ti, ja ome­let­tia teh­des­sä vähän riko­taan munia ja esi­mer­kik­si kiel­le­tään kan­sal­lis­ten kie­lien puhu­mi­nen, voi­daan pääs­tä peril­le sadas­sa vuodessa.

    http://www.tiede.fi/blog/2011/12/19/romanus-sum/

  45. Alue­po­liit­ti­set tuet ovat sikä­li ymmär­ret­tä­viä, että kus­sa­kin kan­sal­lis­val­tios­sa yli­opis­to­kau­pun­git ime­vät luo­van luo­kan (ÄO > 120) syr­jä­seu­duil­ta, jois­sa he ovat 20 vuot­ta olleet vain elätettävinä.

    Kan­sal­lis­val­tioi­den välil­lä ei ole yhtä suur­ta työ­voi­man liik­ku­vuut­ta, jol­la perus­tel­la tulon­siir­to­ja. Rik­kaat kan­sa­kun­nat ovat euroo­pas­sa köy­hiä rik­kaam­pia lähin­nä sik­si, että ne har­joit­ta­vat jär­ke­vää talous­po­li­tiik­kaa. Paras tapa aut­taa köy­hiä mai­ta on siir­tää poh­joi­ses­ta ete­lään hyvää hal­lin­toa ja pro­tes­tant­tis­ta etiik­kaa kuin rahaa tai takauksia.

    Jokai­nen kan­sal­lis­val­tio huo­leh­tii sit­ten itse sii­tä koh­tuul­li­ses­ta tulon­ta­sauk­ses­ta kel­lo­käy­rän oikean ja vasem­man hän­nän välillä.

  46. Minus­ta näyt­tää sil­tä, että mitä enem­män rahaa kier­rä­te­tään Brys­se­lin, Frank­fur­tin ja Luxem­bour­gin kaut­ta, sitä enem­män kan­sal­lis­val­tiot pyr­ki­vät itsek­kääs­ti otta­maan sin­ne yhtei­seen kekoon kasa­tus­ta rahas­ta oman­sa pois.

    Vapaa­kaup­pa-Euroo­pas­sa näin ei tar­vin­nut toi­mia. Kaik­ki tajusi­vat, että kau­pan vapaut­ta­mi­nen hyö­dyt­tää isos­sa kuvas­sa pitem­män pääl­le kaik­kia, vaik­ka lyhyel­lä aika­vä­lil­lä jot­kin toi­mia­lat saat­ta­vat het­ken kär­siä, ja itkeä ja loba­ta koval­la äänellä.

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­men pitäi­si siis ero­ta EU:sta ja pyr­kiä sol­mi­maan sen kans­sa sopi­mus vapaa­kau­pas­ta? ETA

    En tie­dä, pitäi­si­kö, mut­ta ETA on joka tapauk­ses­sa hyvä esi­merk­ki sii­tä, että vapaa­kaup­paa voi­daan ihan hyvin har­joit­taa ilman poliit­tis­ta unio­nia (ja sitä kaut­ta soli­daa­ri­suut­ta unio­nin jäsen­ten välillä). 

    Olen samaa miel­tä Roguen kans­sa sii­tä, että valin­nat eivät ole sen välil­lä, että käy­dään vapaa­kaup­paa ja ollaan soli­daa­ri­sia Euroo­pan vai­keuk­sis­sa ole­vil­le val­tioil­le, ja sen, että har­ras­te­taan pro­tek­tio­nis­mia ja ollaan aut­ta­mat­ta vai­keuk­sis­sa olevia. 

    Mitä taas suu­riin ja pie­niin mai­hin tulee, niin pro­tek­tio­nis­mi hait­taa kyl­lä suu­rien­kin val­tioi­den kan­sa­lai­sia. Se on perus­tel­tua vain jois­sain shok­ki­ti­lan­teis­sa. Pit­käl­lä täh­täi­mel­lä se joh­taa huo­noon lop­pu­tu­lok­seen, oli kysees­sä sit­ten iso tai pie­ni maa. Peri­aat­tees­sa on kysees­sä sama kuin sinun itse­si vas­tus­ta­mas­sa sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mäs­sä, jos­sa tuki sido­taan sii­hen, että ei tee mitään talou­del­li­ses­ti hyö­dyl­lis­tä. Vapaa­kau­pan sisäl­lä tapah­tu­va soli­daa­ri­suu­teen perus­tu­va tulon­siir­to rik­kail­ta köy­hil­le taas rin­nas­tuu kan­nat­ta­maa­si kansalaispalkkaan.

    1. Samu­li Saarelma
      Tie­dät­hän kui­en­kin, että hin­ta­na vapaa­kau­pas­ta Nor­ja jou­tuu osal­lis­tu­maan EU:n alue­po­li­tii­kan rahoi­tuk­seen. Se jou­tuu nou­dat­ta­maan suur­ta osaa EU:n direk­tii­veis­tä, mut­ta nii­den sisäl­töön se ei pää­se vaikuttamaan.

  48. Pro­tek­tio­nis­mia voi har­joit­taa monel­la muul­la­kin taval­la. Jul­ki­set inves­toin­nit voi­daan koh­den­taa koti­mai­seen tuo­tan­toon, pai­kal­li­sil­la tek­ni­sil­lä vaa­ti­muk­sil­la voi­daan huo­mat­ta­vas­ti vai­keut­taa ulko­mais­ten toi­mi­joi­den toi­min­taa. Ei sii­nä tul­le­ja tarvita.”

    Nyky­ään stan­dar­doin­ti­kin on kansainvälistä,joten omat sovel­luk­set­kin kat­so­taan niin stan­dar­doin­nin kuin kau­pan näkö­kul­mis­ta sopi­mus­ten vastaiseksi.

    Byro­kra­ti­aa voi­daan toki käyt­tää esteenä,mutta se on marginaalista.

  49. Kyl­lä­päs taas jae­taan innok­kaas­ti tois­ten ansait­se­mia rahoja.

    Kir­joit­ta­jat ovat hyvin sisäis­tä­neet hege­lin ja marxin ajatukset.”

    Suo­men Yrit­tä­jät ja Ek kan­nat­ta­vat läm­pi­mäs­ti satojen,jopa tuhan­sien mil­jar­dien jaka­mis­ta vastikkeetta

  50. Vihe­rins­si:
    Jos alu­een A tuot­ta­vuus on hei­kom­pi kuin alu­een B, niin sil­loin on valuu­tas­ta riip­pu­mat­ta kak­si vaihtoehtoa:

    1. Alu­een A elin­ta­so on heikompi.
    2. Alue B siir­tää rahaa alu­eel­le A.

    Kysymys/asetelma on vää­rin esi­tet­ty. Kreik­ka, Ita­lia ja Espan­ja eivät ole köy­hiä mai­ta. Varal­li­suut­ta on val­lan per­ha­nas­ti, mut­ta mm. vero­jen mak­su ei ole kiin­nos­ta­nut pät­kän­kään ver­taa tör­sää­mi­seen ver­rat­tu­na. Tääl­lä poh­joi­ses­sa elää onnek­si kuu­liais­ta poruk­kaa, joka mie­lel­lään kai­vaa kuvet­taan vaik­ka vähis­tään­kin ete­län­mai­den riemuksi.
    Ver­taus suo­ma­lai­siin taan­tu­viin taik­ka muu­ten vähä­va­rai­siin paik­ka­kun­tiin on sikä­li huono.

  51. Vihe­rins­si: Pro­tek­tio­nis­mia voi har­joit­taa monel­la muul­la­kin taval­la. Jul­ki­set inves­toin­nit voi­daan koh­den­taa koti­mai­seen tuo­tan­toon, pai­kal­li­sil­la tek­ni­sil­lä vaa­ti­muk­sil­la voi­daan huo­mat­ta­vas­ti vai­keut­taa ulko­mais­ten toi­mi­joi­den toi­min­taa. Ei sii­nä tul­le­ja tarvita. 

    Niin? Ei se pro­tek­tio­nis­mi muu­tu fik­suk­si tou­huk­si sen har­joit­ta­jan kan­nal­ta sil­lä, että kehi­te­tään jotain moni­mut­kai­sia kei­no­ja har­ras­taa sitä niin, ettei sii­tä voi käyt­tää nimeä “tul­li”.

  52. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Samu­li Saarelma
    Tie­dät­hän kui­en­kin, että hin­ta­na vapaa­kau­pas­ta Norf­ja jou­tuu osal­lis­tu­maan EU:n alue­po­li­tii­kan rahoi­tuk­seen. Se jou­tuu­nou­dat­ta­maan suur­ta osaa EU:n direk­tii­veis­tä, mut­ta nii­den sisäl­töön se ei pää­se vaikuttamaan. 

    Ero Suo­meen on ehkä tosia­sias­sa aika pieni.

  53. Suu­rim­mal­la osal­la näyt­tää ole­van vir­he­kä­si­tys siitä,mihin rahat päätyvät

    Nois­ta EU:n mak­sa­mis­ta krii­si­tu­kiai­sis­ta cent­tiä­kään ole pää­ty­nyt taval­li­sell kreik­ka­lai­sel­le, por­tu­ga­li­lai­sel­le, espan­ja­lai­sel­le, italialaiselleetc

    Kaik­ki ovat pää­ty­neet tai pää­ty­mäs­sä yksi­tyis­ten sijoittajien/ pank­kien / pank­kii­rien taskuihin.

    Näil­lä tuil­la pelas­te­taan yksi­tyis­ten sijoit­ta­jien omai­suut­ta ja sosia­li­soi­daan sijoit­ta­jien tappioita

    1. Ilman Krei­kan lai­na-apua Krei­kas­sa oli­si­vat jää­neet muun muas­sa eläkk­keet mak­sa­mat­ta, kos­ka val­tiol­ta oli­si lppu­nut raha. Lii­an Van­ha puhuu taas omia totuuksiaan.

  54. Jos seu­raa kes­ki-Euroop­pa­lai­sia leh­tiä noin laa­jem­mal­ti niin siel­lä ei näe vält­tä­mät­tä näh­dä Euro-ongel­maa suo­ma­lais­ten silmin.

    Asi­aa tahal­li­ses­ti yksin­ker­tais­taen nimi­tän suo­ma­lai­sen näkö­kul­man euroe­pä­luu­lok­si jos­sa ‘mei­tä nyt takuul­la kuse­te­taan taval­la tai toi­sel­la’ ja paras tapa hank­kiu­tua eroon koko hom­mas­ta on ero­ta EU:sta ja Euros­ta ja kär­siä eron var­sin kal­liit ja kivu­li­aat seu­rauk­set sekä elel­lä jat­kos­sa ihan omis­sa olois­saan muis­ta mais­ta sen kum­mem­min välit­tä­mät­tä. Äkki­pää­tään tämä näke­mys muu­ten saat­tai­si olla ihan vih­rei­den perus­ta­voit­tei­den mukais­ta. En ole ilkeä, kun­han totean. Olen var­ma sii­tä, että Soi­nin väri­käs poruk­ka ei tätä ‘viher­po­liit­tis­ta’ iro­ni­aa edes havaitse. 

    Sak­sa­lai­nen tai rans­ka­lai­nen näkee asian toi­sel­la taval­la. Heil­lä ei käy juu­ri kos­kaan mie­les­sä, että heil­le voi­si kan­sa­kun­ta­na käy­dä huo­nos­ti kävi Euron lop­pu­pe­leis­sä sit­ten miten tahan­sa. Eten­kin sak­sa­lai­sil­le Krei­kan, Por­tu­ga­lin ja Espan­jan finans­si­po­li­tii­kan heik­kous on vain mah­dol­li­suus ujut­taa omaa raha- ja finans­si­po­liit­tis­ta poli­tiik­kaan­sa ete­lä-Euroo­pan maihin. 

    Josch­ka Fischer tai­si jos­sain tode­ta­kin, että ‘jäl­leen ker­ran Sak­sa ajaa omaa poli­tiik­kaan­sa väki­pa­kol­la naa­pu­ri­mai­hin’ tai jotain sen tapaista. 

    On tär­ke­ää muis­taa, että ete­läis­ten EU-val­tioi­den vel­kaon­gel­mat eivät joh­tu­neet (Kreik­kaa lukuu­not­ta­mat­ta!) nii­den löpe­rös­tä raha- tai finans­si­po­li­tii­kas­ta vaan sii­tä, että yksi­tyi­nen pank­ki­sek­to­ri sai — ja saa edel­leen — ottaa hui­mia spe­ku­laa­tio­ris­ke­jä val­tioi­den kustannuksella. 

    Sak­sa käyt­tää tätä yksi­tyi­sen pank­ki­sek­to­rin kaut­ta tapah­tu­nut­ta val­tioi­den vel­kaan­tu­mis­ta työ­ka­lu­naan pakot­ta­mal­la ete­läi­siä kan­san­ta­louk­sia tiu­kem­paan raha­po­li­tiik­kaan. Tämä lie­nee Suo­men kan­sal­lis­ten etu­jen mukais­ta. Vai onko mui­ta mielipiteitä? 

    Se mis­tä nyt ei lii­em­mäl­ti puhu­ta on se seik­ka, että yksi­tyis­ten pank­kien ja val­tioi­den vel­kaan­tu­mis­kyt­kös on jat­kos­sa taval­la tai toi­sel­la kat­kais­ta­va jot­ta saman­kal­tai­sia vel­ka- ja rahoi­tuson­gel­mia ei jat­kos­sa syn­ny. Minul­la ei sii­hen val­mis­ta vas­taus­ta ole mut­ta haas­tan­pa Oden ja muut luki­jat esit­tä­mään omia ratkaisujaan. 

    Jos hyviä rat­kai­su­ja ei löy­dy niin sil­loin her­ra Soi­ni on oikeas­sa. Tähän en heti usko.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Samu­li Saarelma
    Tie­dät­hän kui­en­kin, että hin­ta­na vapaa­kau­pas­ta Nor­ja jou­tuu osal­lis­tu­maan EU:n alue­po­li­tii­kan rahoi­tuk­seen. Se jou­tuu­nou­dat­ta­maan suur­ta osaa EU:n direk­tii­veis­tä, mut­ta nii­den sisäl­töön se ei pää­se vaikuttamaan. 

    Siis, mak­saa­ko Nor­ja tosi­aan EU-jäsen­mak­su­ja? Uskon kyl­lä, että se jou­tuu direk­tii­ve­jä nou­dat­ta­maan, mut­ta tämä on kyl­lä aika lail­la eri asia kuin se, että rahoit­ta­maan tou­hua. Direk­tii­vit­hän ovat vain lakien har­mo­ni­soin­tia mai­den välil­lä, ei mitään rahansiirtoa.

  56. Täl­lai­nen soli­daa­ri­suus pitäi­si kyl­lä perus­tua vah­vem­mal­le yhtei­sel­le poh­jal­le kuin mitä nyt on tar­jol­la. Lyhyes­ti: jos me nyt takaam­me lai­nat, tul­laan­ko myös mei­dän lai­nam­me takaa­maan? Krei­kal­ta soli­daa­ris­ta oli­si ollut elää niin, ettei tar­vit­se mui­den almu­ja. Kreik­ka ei ole esi­merk­ki soli­daa­ri­suu­des­ta. Emme voi luot­taa Kreikkalaisiin.

    Voi tie­tys­ti olla, että euroop­pa käy­tän­nös­sä kul­kee koh­ti euroo­pan yhdys­val­to­ja ilman sel­ke­ää suun­ni­tel­maa, ainoas­taan krii­seis­sa teh­ty­jen hätä­rat­kai­su­jen pohjalta. 

    KÄy­tän­nös­sä var­maan sak­san pää­tök­set ovat rat­kai­se­via. Suo­mel­la lie­nee vaih­toeh­toi­na roik­kua muka­na tai jää­dä pois.

  57. Samu­li Saa­rel­ma:
    Pro­tek­tio­nis­mi on tyh­mää jopa sii­nä tapauk­ses­sa, että ei tun­ne­ta min­kään­lais­ta soli­daa­ri­suut­ta ulko­puo­li­sia koh­taan, kos­ka se rap­paa omaa hyvin­voin­tia vapaa­kaup­paan verrattuna.

    Pro­tek­tio­nis­mi on toi­nen ääri­pää sil­lä akse­lil­la, jos­sa toi­nen on nykyi­sen­kal­tai­nen rajoit­ta­ma­ton ja ihmi­siä huo­mioo­not­ta­ma­ton glo­ba­li­saa­tio. Sii­nä mis­sä pro­tek­tio­nis­mi ei ole opti­ma­lis­ta, ei nykyi­nen höl­mö glo­ba­li­saa­tio­kaan ole juu­ri kenen­kään edun mukais­ta. Totuus löy­tyy jos­tain sii­tä välil­tä, kos­ka sil­loin veroil­la ja tul­leil­la voi­daan kehi­tys­tä ohja­ta poliit­ti­ses­ti ilman, että mene­te­tään kau­pan hyötyjä.

    Mat­ti:
    Sak­sa käyt­tää tätä yksi­tyi­sen pank­ki­sek­to­rin kaut­ta tapah­tu­nut­ta val­tioi­den vel­kaan­tu­mis­ta työ­ka­lu­naan pakot­ta­mal­la ete­läi­siä kan­san­ta­louk­sia tiu­kem­paan raha­po­li­tiik­kaan. Tämä lie­nee Suo­men kan­sal­lis­ten etu­jen mukais­ta. Vai onko mui­ta mielipiteitä?

    On. Täs­sä krii­sis­sä on täl­lä het­kel­lä vah­vin osa­puo­li finans­si­pe­lu­rit eli häi­käi­le­mät­tö­mät pank­kii­rit, jot­ka otta­vat mak­si­maa­li­sen voi­ton lyhyel­lä täh­täi­mel­lä kai­kes­ta toi­min­nas­ta. Tämä on asian­ti­la niin kau­an, kun­nes ale­taan vih­doin­kin käyt­tää poliit­tis­ta val­taa ja pis­te­tään ala kuriin ja nuh­tee­seen. Se tar­koit­taa monia asioi­ta, mut­ta aina­kin sitä, että jäte­tään velat mak­sa­mat­ta, anne­taan pank­kien kaa­tua ja pis­te­tään kaik­ki, jot­ka suin­kin vain saa­daan syvään ja pit­kä­ai­kai­seen hen­ki­lö­koh­tai­seen kuseen toi­mis­taan. Se sat­tuu, mut­ta kuri­mus tait­tuu ja luot­ta­mus palau­tuu näil­lä toimilla.

  58. Euron kaa­tu­mi­nen ei tie­ten­kään tar­koi­ta kan­sain­vä­li­sen kau­pan lop­pu­mis­ta, vaan pikem­min­kin päin vas­toin. Euro­han estää täl­lä het­kel­lä krii­si­mai­ta nouse­mas­ta kil­pai­lu­ky­kyi­sik­si, mitä raken­teel­lis­ta ongel­maa pahen­ne­taan kur­jis­tus­tak­tii­kal­la. Jos mail­la oli­si oma valuut­ta, Suo­mi ei mak­sai­si pank­ki­tu­kia, vaan ostai­si hyö­dyk­kei­tä krii­si­mais­ta, mikä käsit­tääk­se­ni on kan­sain­vä­lis­tä kaup­paa. Toi­nen jut­tu on sit­ten koko kan­sain­vä­li­sen kau­pan heh­ku­tus. Kaik­ki perus­tuu johon­kin suh­teel­li­sen edun teo­ri­aan, joka toden­nä­köi­ses­ti ei päde suun­nil­leen kuin jois­sain maa­ta­lous­tuot­teis­sa oikeas­sa elä­mäs­sä (oikeas­sa elä­mäs­sä yri­tyk­set vie­vät tuo­tan­non abso­luut­ti­ses­ti tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sil­taan hal­vim­paan paik­kaan). Kun tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten alhai­suus teh­dään usein ehdoil­la, jois­ta Suo­mes­sa jou­tui­si put­kaan, niin hiu­kan tämä koko raken­nel­ma vai­kut­taa noja­tuo­li­teo­ree­tik­ko­po­ru­kan luo­muk­sel­ta. Soli­daa­ri­suut­ta sis­kot ja veljet.

  59. Samu­li Saa­rel­ma: Siis, mak­saa­ko Nor­ja tosi­aan EU-jäsen­mak­su­ja? Uskon kyl­lä, että se jou­tuu direk­tii­ve­jä nou­dat­ta­maan, mut­ta tämä on kyl­lä aika lail­la eri asia kuin se, että rahoit­ta­maan tou­hua. Direk­tii­vit­hän ovat vain lakien har­mo­ni­soin­tia mai­den välil­lä, ei mitään rahansiirtoa.

    Aina­kin Nor­jan hal­li­tuk­sen läh­tei­den mukaan (sivu 11) vuo­del­le 2013 bud­je­toi­tu sum­ma Nor­jan EU-kont­ri­buu­tioon on 290 MEUR.

    http://www.regjeringen.no/upload/UD/Vedlegg/eu/Norway%20and%20the%20EU.pdf

    Vuon­na 2010 Suo­men net­to­mak­su oli 300,2 MEUR, eli käy­tän­nös­sä mak­suo­suu­des­sa ei juu­ri ole eroa. 

    http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?nodeid=37961&contentlan=1&culture=fi-FI

  60. Lii­an van­ha:
    “Pro­tek­tio­nis­mia voi har­joit­taa monel­la muul­la­kin taval­la. Jul­ki­set inves­toin­nit voi­daan koh­den­taa koti­mai­seen tuo­tan­toon, pai­kal­li­sil­la tek­ni­sil­lä vaa­ti­muk­sil­la voi­daan huo­mat­ta­vas­ti vai­keut­taa ulko­mais­ten toi­mi­joi­den toi­min­taa. Ei sii­nä tul­le­ja tarvita.”

    Nyky­ään stan­dar­doin­ti­kin on kansainvälistä,joten omat sovel­luk­set­kin kat­so­taan niin stan­dar­doin­nin kuin kau­pan näkö­kul­mis­ta sopi­mus­ten vastaiseksi.

    Byro­kra­ti­aa voi­daan­to­ki käyt­tää esteenä,mutta se on marginaalista.

    En tie­dä, kuin­ka mar­gi­naa­lis­ta se on. Asi­aa voi kysyä vaik­ka­pa teol­li­suu­teen tai eri­tyi­ses­ti lää­kin­tä­lai­te­puo­lel­le asioi­ta teke­vil­tä fir­moil­ta. Täl­lä het­kel­lä Euroop­paan voi teh­dä tuot­tei­ta yksil­lä hyväk­syn­nöil­lä ja tar­kas­tuk­sil­la, mut­ta Yhdys­val­lois­sa on oman­sa, Kana­das­sa voi olla eri tul­kin­ta rans­kan­kie­li­sel­lä ja englan­nin­kie­li­sel­lä alu­eel­la, Venä­jäl­lä on GOST-nor­min­sa, Kii­nan kie­mu­rat ovat vie­lä ihan oma tari­nan­sa. Ja täs­sä ei sit­ten rii­tä se, että hyväk­syn­nät hae­taan, vaan koh­de­maan val­tuut­ta­mas­ta tar­kas­tus­lai­tok­ses­ta voi ram­pa­ta tar­kas­ta­ja kat­se­le­mas­sa pape­rei­ta nel­jä ker­taa vuodessa.

    Näi­den asioi­den vai­ku­tus kau­pan vapau­teen on kovin toi­mia­la­koh­tai­nen, mut­ta niil­lä voi­daan aika tehok­kaas­ti pitää nic­he-alueil­la kil­pai­lua kuris­sa. Tie­tyn alu­een mark­ki­nat voi­vat olla sen ver­ran pie­net, että tek­nis­ten hyväk­syn­tö­jen hake­mi­sen ja yllä­pi­tä­mi­sen kus­tan­nuk­set voi­vat olla suu­rem­mat kuin mark­ki­noil­le mene­mi­sen odo­te­tut tuotot.

    Suu­ren volyy­min kulut­ta­ja­tuot­tei­den koh­dal­la täs­tä ei tule ongel­maa, mut­ta suo­ma­lai­set teke­vät hyvin­kin pal­jon eri­kois­tuot­tei­ta, jois­sa maa- ja asia­kas­sek­to­ri­koh­tai­set volyy­mit ovat pie­niä. Peri­aat­tees­sa nämä ovat mei­dän kan­san­ta­lou­del­lem­me oikein muka­via putiik­ke­ja, kos­ka ne sei­so­vat monel­la tuki­ja­lal­la, mut­ta samal­la bis­nis nojaa voi­mak­kaas­ti sii­hen, että mark­ki­noil­le­tu­lo­kyn­nys on pai­kal­li­ses­ti matala.

    Sen­kin olen useam­paan ker­taan omin sil­min näh­nyt, kun samo­ja IEC-stan­dar­de­ja eri man­te­reil­la luke­vat tahot tul­kit­se­vat nii­tä eri taval­la. Tuo­te hyväk­sy­tään stan­dar­dil­la IEC 65432.1 — 2010:llä euroop­pa­lai­ses­sa hyväk­syn­tä­lai­tok­ses­sa EU-direk­tii­vien mukai­sek­si (jot­ka siis mai­nit­se­vat tuon stan­dar­din), mut­ta Yhdys­val­lois­sa vaik­ka­pa UL (joka mai­nit­see saman stan­dar­din) ei kel­puu­ta tuotetta.

    Sel­lai­sia kan­sain­vä­li­siä sopi­muk­sia on vähän, jot­ka pakot­ta­vat jon­kin maan hyväk­sy­mään esi­mer­kik­si kan­sain­vä­li­set IEC-stan­dar­dit siten, että val­von­nan hoi­taa IEC:n hyväk­sy­mä taho. Onko täl­lai­sia itse asias­sa lain­kaan? WTO:ta asia ei kiin­nos­ta, mut­ta kyse on kui­ten­kin mones­sa tapauk­ses­sa kau­pan estees­tä — ei aina tahal­li­ses­ta, mut­ta jos­kus sitäkin.

  61. Älyt­tö­miä nämä puheet työ­te­li­ääs­tä pro­tes­tant­ti­ses­ta poh­joi­ses­ta ja lais­kas­ta kato­li­ses­ta ete­läs­tä. Ihan kuin me oltai­siin joten­kin syn­ty­jäm­me talou­del­li­ses­ti ylivertaisia.

    Oikeas­ti­ko monien mie­les­tä varal­li­suuse­rot joh­tu­vat ensi­si­jai­ses­ti uskon­nos­ta? Pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten oltiin aivan saman­lai­ses­sa pank­ki- ja vel­ka­krii­sis­sä kuin ete­län maat nyt. Eikä todel­la­kaan oltu sil­loin kato­li­sia vaan nykyis­tä protestanttisempia. 

    Joten­kin vaan Sak­san vau­ras kato­li­nen ete­lä menes­tyy saa­ma­ton­ta pro­tes­tant­tis­ta poh­jois­ta parem­min. Alan­ko­maat on puo­lik­si kato­li­nen, Itä­val­ta täy­sin. Umpi­ka­to­li­nen Poh­jois-Ita­lia pär­jää ver­tai­lus­sa oikeas­taan minä tahan­sa P‑Euroopan alu­een kanssa. 

    En väi­tä ettei­kö kult­tuu­rie­roil­la oli­si min­kään­lais­ta mer­ki­tys­tä, mut­ta kan­nat­tai­si kes­kit­tyä johon­kin raken­ta­vam­paan kuin tois­ten uskon­non arvos­te­luun ja oman erin­omai­suu­den ihmettelyyn.

  62. Samu­li Saa­rel­ma: Niin? Ei se pro­tek­tio­nis­mi muu­tu fik­suk­si tou­huk­si sen har­joit­ta­jan kan­nal­ta sil­lä, että kehi­te­tään jotain moni­mut­kai­sia kei­no­ja har­ras­taa sitä niin, ettei sii­tä voi käyt­tää nimeä “tul­li”.

    Ei muu­tu ei. Reak­tio­ni oli sii­hen väit­tee­seen, että pro­tek­tio­nis­min har­joit­ta­mi­nen oli­si esi­mer­kik­si WTO:n sopi­muk­sen takia tek­ni­ses­ti joten­kin han­ka­laa tai mah­do­ton­ta. Pro­tek­tio­nis­min lisää­mi­nen on ihan vain poliit­ti­nen kysy­mys, ja polii­ti­koil­ta en läh­ti­si odot­ta­maan pit­kän aika­vä­lin kan­nal­ta fik­suim­pia rat­kai­su­ja, jos se aika­vä­li on vaa­li­kaut­ta pidempi…

    Pro­tek­tio­nis­mia ei siis pidät­te­le sen enem­pää kan­sain­vä­li­set sopi­muk­set kuin pro­tek­tio­nis­min poh­ja­ton tyhmyyskään.

  63. AH: Kysymys/asetelma on vää­rin esi­tet­ty. Kreik­ka, Ita­lia ja Espan­ja eivät ole köy­hiä mai­ta. Varal­li­suut­ta on val­lan per­ha­nas­ti, mut­ta mm. vero­jen mak­su ei ole kiin­nos­ta­nut pät­kän­kään ver­taa tör­sää­mi­seen ver­rat­tu­na. Tääl­lä poh­joi­ses­sa elää onnek­si kuu­liais­ta poruk­kaa, joka mie­lel­lään kai­vaa kuvet­taan vaik­ka vähis­tään­kin ete­län­mai­den riemuksi.
    Ver­taus suo­ma­lai­siin taan­tu­viin taik­ka muu­ten vähä­va­rai­siin paik­ka­kun­tiin on sikä­li huono.

    Sitä tus­kin kukaan kiis­tää, että vero­jen kerää­mi­nen on val­ko­si­pu­li­vyö­hyk­keel­lä hei­kom­paa kuin tääl­lä poh­joi­ses­sa. Mut­ta en minä ihan pure­mat­ta sitä nie­le, että esi­mer­kik­si Krei­kas­sa oli­si niin kovin pal­jon vau­raam­paa kuin vaik­ka­pa Sak­sas­sa. Mil­lä mit­ta­reil­la? BKT on alem­pi, palk­ka­ta­so on alempi.

    Koti­ta­louk­sien varal­li­suusar­vot voi­vat jois­sain tilas­tois­sa olla kor­keam­pia, mut­ta kun niis­tä sii­vo­taan koti­mai­nen kiin­teis­tö­va­ral­li­suus pois, niin mitä jää?

    Sen uskon, että Poh­jois-Ita­lia on osin vau­raam­paa kuin Suo­mi kes­ki­mää­rin. Koko maan koh­dal­la tilan­ne on sit­ten toinen.

    Veron­ke­ruun tehos­ta­mi­nen on ilman muu­ta moraa­li­nen edel­ly­tys lisä­tuen anta­mi­sel­le. Se ei kui­ten­kaan ole mikään ihme­lää­ke, jol­la tuot­ta­vuuse­rot tasaantuvat.

  64. Mar­ko Hami­lo:
    Alue­po­liit­ti­set tuet ovat sikä­li ymmär­ret­tä­viä, että kus­sa­kin kan­sal­lis­val­tios­sa yli­opis­to­kau­pun­git ime­vät luo­van luo­kan (ÄO > 120) syr­jä­seu­duil­ta, jois­sa he ovat 20 vuot­ta olleet vain elätettävinä.

    Tämä on jo toi­nen niis­tä kah­des­ta argu­men­tis­ta, jot­ka sel­väs­ti puol­ta­vat kan­sal­li­sia alue­tu­kia mut­ta eivät EU:n sisäi­siä. Täs­sä siis ne kak­si argumenttia:

    1. Maa­lai­set jalos­tu­vat tyh­mem­mik­si, kos­ka fik­sut muut­ta­vat pois.

    2. Elin­ta­soe­ro­jen yhteis­kun­taa hei­lut­ta­va vai­ku­tus on sidot­tu ver­tai­lu­ryh­mään ja sitä kaut­ta maan­tie­teel­li­seen etäi­syy­teen. Kau­pun­gi­no­sien jyr­kät erot ovat han­ka­lam­pia kuin man­te­reen eri osien erot.

    Odo­tan jän­ni­tyk­sel­lä, kuin­ka argu­ment­tia 1 käy­te­tään sisä­po­li­tii­kas­sa. Alue­tu­kien vas­tus­ta­jil­le se voi­si jopa kel­va­ta, kan­nat­ta­jil­le var­mas­ti ei. Lisäk­si argu­men­tis­sa on se pie­ni heik­kous, että krii­si­mais­sa käy samaa.

    Aikai­sem­min pois muut­ti­vat ne, jot­ka oli­vat kuo­le­mas­sa näl­kään. Nyky­ään pois muut­ta­vat ne, joil­la on par­haat ansain­ta­mah­dol­li­suu­det, ja jot­ka omaa­vat kie­lil­lä­pu­hu­mi­sen lah­jo­ja. Siis fik­sut, aloit­teel­li­set ja kou­lu­te­tut. Tämä joh­taa myös kan­sal­lis­val­tioi­den koh­dal­la argu­men­tin 1 vali­di­teet­tiin, vaik­ka pois­muu­ton kyn­nys onkin korkeampi.

    Kak­ko­sar­gu­men­tin ongel­ma on se, että nykyi­sel­lä naa­ma­kir­ja-aika­kau­del­la ver­tai­lu­ryh­mä ei ole naa­pu­ri eikä oma kylä, vaan jotain pal­jon laa­jem­paa. Nurk­ka­kun­tai­suus ja naa­pu­ri­ka­teus pelas­taa vie­lä pal­jon, mut­ta suun­ta on isom­piin ympyröihin.

  65. On Ange­la Mer­ke­lin syn­ty­mä­päi­vä! Yhty­kääm­me onnitteluihin:

    Gra­tu­lie­ren zum
    Geburts­tag aus Finnland!
    Kläuschen
    hat geschrie­ben „Die Deutschen soll­ten sich von Fran­kreich als Part­ner lösen
    und sich tat­säch­lich den USA, Groß­bri­tan­nien, Skan­di­na­vien, Nie­der­lan­den, dem
    Bal­ti­kum, Polen usw zuwenden.“
    Das ist zu hoffen.

    Emp­feh­len (2) Mel­den vor 28 Minute „

    (Die Welt, 17.07.12)

  66. Mie­les­tä­ni ainoat vaih­toeh­dot eivät ole liit­to­val­tio ja toi­saal­ta pro­tek­tio­nis­ti­set eril­li­set pik­ku­val­tiot. EU on monel­la tapaa hyvä (jos­kin pal­jon valu­vi­ko­ja sisäl­tä­vä) jär­jes­tel­mä, jos­ta euro on vain osa. Eikä euro­kaan idea­na vält­tä­mät­tä ole huo­no, mut­ta euro­jär­jes­tel­mä raken­net­tiin ehkä tur­han kri­tii­kit­tö­män ideo­lo­gi­sen innos­tuk­sen lumois­sa, jol­loin sii­hen jäi iso­ja vikoja. 

    Ei ainoa vaih­toeh­to EU:n hajoa­mi­sel­le ole juu­ri nyky­muo­toi­sen euron säi­ly­tä­mi­nen, vaan on voi­ta­va kysyä voi­tai­siin­ko euro toteut­taa parem­min ja onko jotain rikot­ta­va ennen­kuin voi­daan raken­taa uut­ta. Vii­me kädes­sä EU voi val­tio­liit­to­na ja talous­a­lu­ee­na toi­mia ilman yhte­näis­tä valuut­ta­kin (jos­ta toki voi­daan saa­da monia etu­ja, jos se hyvin raken­net­tu). Nyky­muo­toi­sen euro­jär­jes­tel­män syven­tä­mi­nen ja pysy­vien yhteis­vas­tuu­jär­jes­tel­mien raken­ta­mi­nen ovat mie­les­tä­ni jat­koa sil­le, että euro­jär­jes­tel­mäs­sä ei alun­pe­rin­kään luo­tu tar­peek­si vah­vo­ja peli­sään­tö­jä. Teo­rias­sa yhteis­vas­tuuseen voi­tai­siin nykyeu­ros­sa­kin toki sel­keät peli­sään­nöt yhdis­tää, mut­ta käy­tän­nös­sä on sel­vää ettei sel­lai­sia saa­tai­si, vaan nii­hin jäi­si auk­ko­ja joi­ta edel­leen käytettäisiin.

    Lyhy­tai­kai­nen soli­daa­ri­suus ja toi­sen val­tion aut­ta­mi­nen on yhden­ty­nees­sä Euroo­pas­sa pait­si moraa­li­nen “vel­vol­li­suus” myös jokai­sen maan etu. Sen sijaan pit­kä­ai­kai­sil­la tai pysy­vil­lä val­tioi­den väli­sil­lä tulon­siir­to­jär­jes­te­lyil­lä luo­daan vain kie­ro­ja kan­nus­ti­mia, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat nyky­ti­lan­tee­seen joh­ta­nei­den toi­min­ta­ta­po­jen jat­ka­mi­sen. Ja ei, Euro-maat eivät iki­nä saa sovit­tua niin ehdot­to­mia ja sel­kei­tä peli­sään­tö­jä, että ne riit­täi­si­vät kumoa­maan näit­ten kie­ro­jen kan­nus­ti­mien vai­ku­tuk­sen. Monet toi­min­ta­ta­vat ovat niin syvään juur­tu­nei­ta, ettei­vät ne muu­tu ihan lyhyes­sä ajas­sa. Ei ole mitään tai­ka­kei­noa, jol­la Krei­kas­ta saa­tai­siin äkkiä kit­ket­tyä kor­rup­tio tai hel­lee­nit saa­tai­siin mak­sa­maan veron­sa. Nuo muu­tok­set tapah­tu­vat ajan kulues­sa. Ja eivät edes ajan kul­kues­sa, jos niis­tä ei aiheu­du Kreik­ka­lai­sil­le itsel­leen tar­peek­si har­mia (sel­lai­sia ihmi­set nyt aika uni­ver­saa­lis­ti vaan ovat). Sik­si pysy­vät tai pit­kä­ai­kai­set tulon­sir­to­jär­jes­tel­mät uskoak­se­ni pikem­min­kin hei­ken­tä­vät kuin tehos­ta­vat krii­sis­sä ole­vien euro­mai­den kehitystä.

  67. mut­ta Yhdys­val­lois­sa on oman­sa, Kana­das­sa voi olla eri tul­kin­ta rans­kan­kie­li­sel­lä ja englan­nin­kie­li­sel­lä alu­eel­la, Venä­jäl­lä on GOST-norminsa”

    Erot ovat kui­ten­kin vähen­ty­neet­si­tä muaa­kun kau­pan estei­tä on poistettu.

    Viran­omais­toi­min­nas­sa kuin oikeus­käy­tän­nöis­sä­kin on hajon­taa Suomessakin,eikaikkea voi­da tar­kas­ti yhtenäistää.

    Stan­dar­doin­ti on siir­ty­mäs­sä yhä enem­män ns teol­li­suuss­tan­dar­dien pii­riin eli viran­omais­ten osuus vähenee.
    Esim tie­to­lii­ken­tees­sä stan­dar­doin­ti oli kan­sal­lis­ta ja omaa teol­li­suut­ta suo­je­le­vaa aina 90-luvun alkuun.
    Nyt on siir­ryt­ty teollisuusstandardeihin,joidne tar­koi­tus on sopia eri lai­tei­den ja verk­ko­je yhten­so­pi­vuu­des­ta ja veto­vas­tuu on val­mis­ta­jil­la ja operatttoreilla.

    Niin­pä kan­sal­lis­ta tuo­tan­toa suo­je­le­vat stan­dar­dit ovat väistyneet.

    Mut­ta on haet­tu uusia alan hal­lin­taan tähtääviäkeinoja

  68. Tie­de­mies: Kii­tos komen­tis­ta. Suo­sit­te­len Bohm mui­ta kir­jal­li­suu­den tar­kas­te­lua, on avar­ta­va koke­mus. Quant­ti­me­ka­nii­kan mukaan kaik­ki mitä mie­lem­me tul­kit­see on abstrak­tio, Joten koko­nai­suus on abstrak­tio, mitä muu­ta se voi­si olla? Koko­nai­suus on tul­kit­se­ma­ton, vail­la koko­nai­sym­mär­rys­tä, mit­taus­ten ulko­puo­lel­la, ole­va “käsi­te”, eli abstrak­tio. Mut­ta kun kaik­ki mie­les­säm­me, pää­säm­me ovat pelk­kiä abstraktioita.

    Jos sei­sot ison puun alla, et näe koko­nais­puu­ta, et juu­ria, jne. Kuvit­te­let miten oli­si. Mut­ta pal­jon vai­keam­paa on kuvi­tel­la puun koko­nai­suut­ta näke­mät­tä sen, rap­su­tat pie­nen pala­sen pie­nes­tä puu­pa­la­ses­ta, niin kuin mei­dän tapauk­ses­sa. Kyl­lä, abstrak­tiot ovat epä­tark­ko­ja, sik­si meil­lä on aina vaan samat ja samat ongel­mat suku­puo­les­ta toi­seen, lopu­ton kier­re mikä ei kat­kea samas­tu­mal­la mihin­kään dog­maan, Kris­tit­tyyn, Budd­ha­lai­suu­teen, vih­rei­siin, koko­mus tai sosi­aa­lis­tiin, rik­kau­teen tai köy­hyy­teen, USA:nn tai Suo­meen, Israel tai Palestina. 

    Hul­luu­des­ta: Meil­lä­päin hul­lu on ihmi­nen joka ei pys­ty tule­maan toi­meen “nor­maa­lis­ti” yhteis­kun­nas­sam­me. Miten sen voi­si mita­ta tar­kas­ti, se on pelk­kä abstrak­tio jon­ka poh­jal­ta psy­ke­nam­mat­ti­lai­set sen arvio­vat. Quan­tum psy­ko­lo­gian, tai tras­sen­dent­taa­li­nen psy­ko­lo­gian mukaan ver­taus­koh­de oli­si ihmi­sen mak­si­maa­li­nen psyyk­ki­nen poten­ti­aa­li. Se tar­koit­tai­si että kaik­ki ollaan hul­lu­ja, kysy­mys on asteerossa. 

    Ihmi­set jot­ka samas­tu­vat frag­ment­tiin, usko­vai­set, poli­tii­kas­sa muka­na, natio­na­lis­tit, ymmär­tä­mät­ta koko­nai­suut­ta ovat hyvin aktii­vi­sia, ener­gi­sia. Samas­tu­mal­la johon­kin ulko­puo­li­seen dog­maan näyt­tää anta­van ihmi­sil­le pal­jon ener­gi­aa, joten holis­ti­set, älyk­kääm­mät, voi­vat tun­tua lais­ko­ja. Bohm ope-ohjaa­ja (Eins­tein) sen sanoi aiko­naan, idea suu­rem­piir­tein seu­raa­va: Voi­si­ko aidos­ti, oikeas­ti, äly­käs ihmi­nen olla kor­ru­poi­tu­nut, oman egon kas­vat­ta­ja, mui­den hyväk­si­käyt­tä­ja. Älyk­kyys tuo muka­na myö­tä­tun­toa ja rak­kaut­ta. Voi­si sit­ten ihme­tel­lä min­kä­lai­sia tyyp­pe­jä maa­il­man päät­tä­jät on, poli­tii­kot, pank­kii­rit, finans­si, jne. 

    Koko­nai­suus ei ole mikään sala­liit­to, sala­lii­tot ovat poli­tii­kas­sa usko­nos­sa, natio­na­lis­mis­sa kun jokai­nen ajaa omaa etua. Ja samat kuviot ja ongel­mat tois­tu­vat edel­leen je edel­leen. Yksin­ker­tai­ses­ti, mie­lem­me ja aja­tus kuu­luu quant­ti alu­eel­le (domain) ja sen peli­sään­nöil­lä on pelat­ta­va, eli koko­nai­suus toi­mii yhte­nä eikä sitä voi pilk­koa mie­len mukaan. 

    Frag­men­taa­tiol­la on käy­tön­sä, tek­no­lo­gian kehi­tyk­ses­sä, kaik­ki pidäm­me hyväs­tä, muka­vas­ta eämäs­tä, mut­ta kun men­nään sen sovel­ta­mi­seen, ihmis­ten, kirk­ko­jen, mai­den, ins­ti­tuut­tien väli­siin suh­tei­siin, pirs­tou­tu­mi­nen on tuhoa­vaa. Sii­nä domei­nis­sä ollaan quat­ti­maa­il­mas­sa ja oli­si otet­ta­va huo­mioon koko­nais­ku­va, mikä ei todel­la­kaan ole niin vai­kea hah­mot­taa, pait­si niil­le jot­ka ovat jon­kun ulko­puo­li­sen dog­man orjia, Tämä dog­man usko­mi­nen estää hei­tä näke­mät­tä mitään muu­ta kuin oma abstrak­tio koko­nai­suu­des­ta. jos sinul­la on jo val­mis oma mie­li­pi­de, käsi­tys, lop­pu­tu­los, on mah­do­ton­ta páäs­tä etenpäin.

  69. OSn muo­toi­le­ma tee­ma kuu­luu: “Euroo­pan tule­vai­suus ja soli­daa­ri­suu­den rajat
    15.7.2012 · Aihe: Talous­po­li­tiik­ka, _
    Oikein mikään hyväk­syt­tä­vä filo­so­fia ei hyväk­sy ihmi­sen täy­del­lis­tä itsek­kyyt­tä. Ne joil­la on pal­jon, hei­dän on joten­kin autet­ta­va nii­tä joil­la on vähän.”

    Täs­sä poh­din­nas­sa OS yrit­tää ohja­ta aja­tuk­siam­me mel­ko alkeel­li­sel­la ja polee­mi­sel­la­kin taval­la: Täy­del­li­ses­ti itsek­käät ovat pahik­sia ja toi­saal­ta täy­del­li­sen epäit­sek­käät (alt­ruis­tit) ovat nii­tä hyviä. Joh­to­pää­tös: Ote­taan nii­den pahik­sien rahat, sil­lä se on oikeu­den­mu­kais­ta ja Hege­lin sekä Marxin filo­si­fian mukaan hyväksyttävää.

    Voi­si tämän toi­sin­kin muo­toil­la, Kant­tia mukael­len: Vap­paa suo­ma­lai­nen mies ja nai­nen ansait­se­vat rahan­sa omal­la työl­lään ja ris­ki­no­tol­laan. Tämä on hyväk­syt­tä­vää ja oikeudenmukaista.

    Täs­tä rahas­ta voi hyvin­kin mak­saa koh­tuul­li­sen mää­rän vero­ja, joil­la mak­se­taan yhteis­kun­nan perus­toi­min­not ja hei­kom­pio­sais­ten auttaminen.

    Vero­ja mak­sa­va on kui­ten­kin oikeu­tet­tu odot­ta­maan sitä, että verot ovat tasol­taan kil­pai­lu­ky­kyi­siä ja nii­tä käy­te­tään tehok­kaas­ti ja oikei­siin (=hyväk­syt­tä­viin) tarkoituksiin.

    Veron mää­rän koh­tuul­li­suus mää­räy­tyy maa­il­mal­la (ei pel­käs­tään Euroo­pas­sa) val­lit­se­vien mark­ki­noi­den, eli vero­kil­pai­lun kautta.

    Kos­ka­pa ideat, tek­no­lo­giat, ihmi­set ja rahat liik­ku­vat nykyi­sin vapaas­ti ja ket­te­räs­ti rajo­jen yli, koh­tuu­ton vero­tus aiheut­taa exo­duk­sen pois kysei­ses­tä, kil­pai­lu­ky­vyt­tö­mäs­tä maasta.

    Täs­sä koh­din kuu­len jo joi­den­kin huu­ta­van, että min­ne ne niin kut­sut­tu Poh­jois­mai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta ja luon­non­suo­je­lu oikein unohtuivat!

    Täs­sä se ongel­man ydin juu­ri onkin: Suo­mes­sa val­lit­see yti­miin­käy­vän, todel­li­sen kes­kus­te­lun huu­ta­va hil­jai­suus näis­tä asiois­ta. Sen sijaan popu­lis­tis­ta dema­go­gi­aa kyl­lä kuullaan.

    Siis­pä oli­si kiin­nos­ta­vaa poh­tia sitä, että
    1) miten­kä mää­ri­te­lään tuo epä­mää­räi­nen käsi­te Poh­jois­mai­ses­ta hyvin­voin­tiyh­teus­kun­nas­ta. Sen spe­si­fi­kaa­tio­ta ei löy­dy nimit­täin mistään?
    2) miten­kä pitäi­si mää­ri­tel­lä epä­mää­räi­set käsit­teet bio­di­ver­si­tee­tis­tä ja kes­tä­väs­tä kehityksestä?
    3) miten kerä­tä koh­tien 1+2 aiheut­ta­mat kulut niin, että nii­den mak­sa­jat eivät läh­de maasta.

    Pitää jo tun­nus­taa se tosia­sia, että Euroo­pa, ja Suo­mi sii­nä muka­na, ovat nyt traa­gi­ses­ti ajau­tu­neet kil­pai­lu­ky­vyt­tö­myy­den, inves­ton­ti­la­man ja polii­tik­ko­jen kyvyt­tö­myy­den aiheut­ta­maan velka-syöveriin.

    Suo­men tilan­ne näyt­tä­kin nyt samal­ta kuin Nokian kym­men­kun­ta vuot­ta sit­ten: Ollaan aro­gan­tin oma­hy­väi­siä, tui­jo­te­taan omaan napaan ja kiel­täy­dy­tään usko­mas­ta (=total denial) ympä­ril­lä tapah­tu­nut­ta muutosta. 

    Kesä­ter­vei­sin,

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka lep­pois­taa Hämees­sä, 7‑päiväisellä lomallaan

  70. Nos­te­taan­pa taas esiin urhei­li­jat. Van­hat kun­non veron­mak­sa­jat kus­tan­ta­vat urhei­li­joil­le sta­dio­nit vero­va­rois­ta, joi­ta ilman urhei­lu­bis­nes­tä ei voi­tai­si teh­dä. Jos veron­mak­sa­jat on pako­tet­tu mak­sa­maan urhei­li­joi­den mil­joo­na­tu­lot, en ymmär­rä, mik­sem­me voi­si myös mak­saa myös tukea pan­keil­le. Yhtä sai­ras­ta hom­maa. Itse tuen ennem­min pank­ke­ja kuin miljonääriurheilijoita.

  71. Kan­sal­lis­val­tiot ovat aikan­sa elä­nyt asia.’ (vih­reä äänestäjä)
    Täs­sä ei ole muu­ta ongel­maa kuin se, että monet kivat ins­ti­tuu­tiot, joi­ta meil­lä on, esim. vaik­ka oikeus­va­tio, demo­kra­tia ja hyvin­voin­ti­val­tio, ovat kan­sal­lis­val­tio­hin perus­tu­via. Mitään muu­ta poh­jaa ei ole, eikä näy­tä tulevan.
    Jos minar­kis­ti­nen yövar­ti­ja­val­tio ilman sanot­ta­vaa demo­kra­ti­aa kel­paa, niin sit­ten voi­daan ilman muu­ta luo­pua kan­sal­lis­val­tios­ta, kan­sal­li­suu­des­ta ja rajoista.

  72. Ihmi­set jot­ka samas­tu­vat frag­ment­tiin, usko­vai­set, poli­tii­kas­sa muka­na, natio­na­lis­tit, ymmär­tä­mät­ta koko­nai­suut­ta ovat hyvin aktii­vi­sia, ener­gi­sia.’ (Jua­ni­to)
    Fra­gent­tiin? Uskon­to ja kan­sal­li­suus ovat olleet ensi­si­jai­ses­ti yhdis­tä­viä teki­jöi­tä, eivät erot­ta­via. Nor­mi­ti­la on se, että oma suku/klaani tai sää­ty on var­si­nai­ses­ti ihmi­siä, kaik­ki muut ovat jotain muu­ta, eikä nii­tä kos­ke mikään moraa­li. Tämän toteu­tu­mis­ta voi käy­dä kat­so­mas­sa eri­näi­sis­sä­kin Kol­man­nen maa­il­man maas­sa, jos­sa ei todel­la­kaan ole mitään kan­sal­lis­tun­toa, joka aut­tai­si vaik­ka­pa toi­mi­van hal­lin­non luomisessa.

  73. Lurk­ki.

    Uskon­to yhdis­tä­vä teki­jä?? Jos maa­il­mas­sa on sama tek­no­lo­gia, tie­de, tek­no­lo­gia, lää­ki­tys jne, kai­kil­le, toi­mii yhtä hyvin kaik­kien yhmis­ten kes­kuu­des­sa, hen­ki­syy­den tar­ve oli­si myös sama kai­kil­le, mut­ta rip­puu mis­sä syn­nyt, mihin yhtei­söön, olet kris­tit­ty, mus­lii­mi, hin­du, Budd­his­ti tai mitä vaan, sit­ten tapel­laan oman dog­man puo­les­ta eikä muus­ta olla kiinnostuneita.

    Natio­na­lis­mis­sa tapah­tuu aivan samoin. Nyky­ään asus­te­len Nepa­lis­sa, 5 vuo­den aika­na eivä ole kyke­neet samaan perus­tus­la­kia aikaan kos­ka noin 200 eri etni­aa tap­pe­le­vat kes­ke­nään, jokai­nen vetää omaan puo­leen, lisäk­si kii­nal­la ja Intial­la omat vaa­ti­muk­set, sekaan­tu­vat mie­len mää­rin maan sisäi­seen menoon, hal­li­tus ei toi­mi tai ei ole ole­mas­sa, kor­rup­tio on käsit­tä­mä­tön, vähäi­set tiet rap­peu­tu­nei­ta, 6–8 tun­tien säh­kö­kat­ko­ja päi­vit­täin. Sama Intias­sa, pakis­ta­nis­sa, Bangla­desh, jopa kiinassa. 

    kukaan ei väli­tä mis­tään muus­ta kon omas­ta pihas­ta. Frag­men­taa­tio mie­len­ku­ku par­hai­mil­laan. Sama tapah­tuu Euro­pas­sa, hyvin sen nyt huo­maa (frag­men­taa­tion suhteen).

    Ollaan samas­sa lai­vas­sa, samal­la mat­kal­la, se oli­si ymmär­ret­tä­vä. Samas­tu­mi­nen pie­niin ryh­miin ja käsi­tys että jokai­sel­lä on parem­pi tai ainoa totuus on jo lii­an pri­mi­tii­vis­tä ajat­te­lu­ta­paa ja tuhoavaa.

  74. onko vih­reil­lä solidaarisuus-rajaa?

    siis jos(kun) tämän­kin tuki­pa­ke­tin jäl­keen tulee uusi tuki­pa­ket­ti ‚vaik­ka­pa Italiaan,niin onko mitään rahal­lis­ta rajaa jol­loin sanotte,että ei enää,nyt riitti:
    Suo­mi ei osal­lis­tu enää tukipaketteihin

    -siis takaat­te­ko vie­lä lisää 1Mrd E vai 100Mrd euroa lisää?
    onko kattoa?

  75. @Juanito,
    Kyl­lä, uskon­to on yhdis­tä­vä teki­jä. Se yhdis­tää toi­siin­sa ihmi­siä, joil­la ei ole mitään muu­ta yhteis­tä, syy­tä toi­mia yhteis­työs­sä kes­ke­nään tai luot­taa toisiinsa.
    Bene­dict Ander­so­nin käsi­te ‘kuvi­tel­tu yhtei­sö’ on oival­ta­va: yhtei­söt, joi­den jäse­net eivät oikeas­ti tun­ne toi­si­aan, ovat kuvi­tel­tu­ja yhtei­sö­jä. Toi­set eivät vain tun­nu usko­van, että ‘ihmis­kun­ta’ on aivan yhtä kuvi­tel­tu kuin ‘suo­ma­lai­set’ tai ‘kris­ti­kun­ta’, ja toi­mii tois­tai­sek­si pal­jon, pal­jon huonommin.
    Jos perus­ne­pa­li­lai­nen ei kuvit­te­le kuu­lu­van­sa kan­sa­kun­taan ‘nepa­li­lai­set’, ja toi­mi sen mukai­ses­ti, ongel­ma­na on nepa­li­lai­sen natio­na­lis­min puu­te. Ei ole koko val­tion kat­ta­vaa kuvi­tel­tua yhtei­söä, jon­ka puit­teis­sa oltai­siin soli­daa­ri­sia ja isänmaallisia.

  76. Lurk­ki
    Kii­tos vin­kis­tä. Aika­naan ihmi­set yhdis­tyi­vät tur­val­li­suu­den mer­kis­sä, sekä fyy­si­nen tur­val­li­suus, natio­na­lis­mi, että hen­ki­nen tur­val­li­suus, uskon­to. Sil­loin se toi­mi hyvin hei­dän maa­il­mas­sa. Samal­la taval­la toi­mi heil­le käsi­tys että maa­pal­lo on lit­teä ja aurin­ko kier­tää maa­pal­loa. Mut­ta nyky­ään se ei enään toimi.

    Maa­il­ma on pie­ni, kaik­ki on tii­vis­ti yhtey­des­sä kaik­kiin taval­la jol­la aikai­sem­min oli käsit­tä­mä­tön, talous, poli­tiik­ka, mark­ki­nat, kom­mu­ni­kaa­tio jne. Sik­si noin “pri­mi­tii­vi­nen” aset­te­lu, ajat­te­lu ei toi­mi. Ei nepa­lis­sa eikä euro­pas­sa, niin kuin kym­me­nien vuo­sien aika­na ollaan nähty. 

    Mik­si ihmis­kun­ta käsi­tys toi­mii pal­jon huo­nom­min, eihän meil­lä ole mis­sään oike­aa koke­mus­ta sii­tä. Ihmis­kun­ta on tämä planeetamme.

    Nepal, kuten monet muut maat, ovat poliit­ti­nen, mui­den, kek­si­mä johon samas­tu­taa rajal­li­ses­ti, sik­si oman yhtei­söön luot­ta­mi­nen on suu­rem­pi, tur­val­li­suu­den takia. Tur­val­li­suu­den käsi­tys on kas­va­nut maa­il­man laajaiseksi.

  77. Kävin juu­ri osta­mas­sa 18-vol­tin, 2‑akkuisen, kii­na­lai­sen käsiporakoneen.

    Muka­na on myös set­ti poran­te­riä ja ruuvinväännin-paloja.

    Kaik­ki pakat­tu­na nät­tiin muovilaatikkoon.

    Mak­soin 26,80 euroa.

    Tun­tuu toi­mi­van OK.

    Leh­ti­tie­to­jen mukaan OS on sitä miel­tä, että ongel­mam­me ovat rat­kais­ta­vis­sa siten, että Sak­sa nos­taa epä­rei­lun mata­lia palkojansa…

    Tämä kom­ment­ti on niin syvä­tä hanu­ris­ta, että mel­kein olen kiihdyksissäni.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka ei ole hanurista

  78. nos:
    Euron kaa­tu­mi­nen ei tie­ten­kään tar­koi­ta kan­sain­vä­li­sen kau­pan lop­pu­mis­ta, vaan pikem­min­kin päin vas­toin. Euro­han estää täl­lä het­kel­lä krii­si­mai­ta nouse­mas­ta kil­pai­lu­ky­kyi­sik­si, mitä raken­teel­lis­ta ongel­maa pahen­ne­taan kur­jis­tus­tak­tii­kal­la. Jos mail­la oli­si oma valuut­ta, Suo­mi ei mak­sai­si pank­ki­tu­kia, vaan ostai­si hyö­dyk­kei­tä krii­si­mais­ta, mikä käsit­tääk­se­ni on kan­sain­vä­lis­tä kaup­paa. Toi­nen jut­tu on sit­ten koko kan­sain­vä­li­sen kau­pan heh­ku­tus. Kaik­ki perus­tuu johon­kin suh­teel­li­sen edun teo­ri­aan, joka toden­nä­köi­ses­ti ei päde suun­nil­leen kuin jois­sain maa­ta­lous­tuot­teis­sa oikeas­sa elä­mäs­sä (oikeas­sa elä­mäs­sä yri­tyk­set vie­vät tuo­tan­non abso­luut­ti­ses­ti tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sil­taan hal­vim­paan paik­kaan). Kun tuo­tan­to­kus­tan­nus­ten alhai­suus teh­dään usein ehdoil­la, jois­ta Suo­mes­sa jou­tui­si put­kaan, niin hiu­kan tämä koko raken­nel­ma vai­kut­taa noja­tuo­li­teo­ree­tik­ko­po­ru­kan luo­muk­sel­ta. Soli­daa­ri­suut­ta sis­kot ja veljet.

    Aivan: Jäl­leen ker­ran kuvi­tel­laan, että todel­li­suu­den voi pakot­taa seu­raa­maan teo­ri­aa — mikä käy­tän­nös­sä AINA joh­taa ihmis­ten jol­la­kin oppi­ra­ken­nel­mal­la pyhi­tet­tyyn alis­ta­mi­seen dik­ta­to­ri­sel­le vallankäyttölle.

    Osmon kir­joi­tus ja tämä ket­ju, jota luen myö­häs­sä, on itsel­le­ni järi­syt­tä­vän valai­se­va: saat­taa Suo­men vih­reät omis­sa sil­mis­sä­ni aivan uuteen valoon anta­mal­la aiem­min vih­rei­tä hyväs­sä uskos­sa äänes­tä­neel­le rat­kai­se­vaa uut­ta tietoa.

    Edel­li­set dik­ta­tuu­rit itse koke­nei­den uhrien lap­sen­lap­set ovat val­mii­ta pys­tyt­tä­mään seu­raa­van …Tai aina­kin sal­li­maan sen pys­tyt­tä­mi­sen. Sil­tä tämä näyttää.

  79. Veroas­tei­den ver­tai­lu ei ole koko­to­tuus. Kor­kean veroas­teen mais­sa veroil­la saa­daan kan­sa­lai­sil­le ali­hin­noi­tel­tu­ja pal­ve­lui­ta, joi­ta alhai­sem­man veroas­teen mais­sa pitää ostaa täy­teen hintaan. 

    Vero­tuk­sen täy­tän­töön­pa­non tehok­kuus oli­si sen sijaan ehdot­to­mas­ti pys­tyt­tä­vä edes osa­puil­leen saa­maan samal­le tasol­le ennen tulonsiirtounionia.

  80. lurk­ki:
    ‘Kan­sal­lis­val­tiot ovat aikan­sa elä­nyt asia.’ (vih­reä äänestäjä)
    Täs­sä ei ole muu­ta ongel­maa kuin se, että monet kivat ins­ti­tuu­tiot, joi­ta meil­lä on, esim. vaik­ka oikeus­va­tio, demo­kra­tia ja hyvin­voin­ti­val­tio, ovat kan­sal­lis­val­tio­hin perus­tu­via. Mitään muu­ta poh­jaa ei ole, eikä näy­tä tulevan.
    Jos minar­kis­ti­nen yövar­ti­ja­val­tio ilman sanot­ta­vaa demo­kra­ti­aa kel­paa, niin sit­ten voi­daan ilman muu­ta luo­pua kan­sal­lis­val­tios­ta, kan­sal­li­suu­des­ta ja rajoista.

    Mai­nio kitey­tys. Tämän­päi­väi­nen (22.7.) Guar­dia­nin atik­ke­li “Glo­bal banks are the financial ser­vices wing of the drug car­tells” ker­too, mil­lais­ta oli­si val­lan­käyt­tö sii­nä yövartijavaltiossa.
    Kii­tok­set myös Mar­ko H:n Tie­de-leh­den artik­ke­li-viit­tees­tä. Artik­ke­lis­sa hän ansiok­kaas­ti osoit­taa, että min­kään­lais­ta empii­ris­tä aineis­toa, joka puol­tai­si inte­graa­tion syven­tä­mis­tä, ei ole. 

    Fede­ra­lis­tit tar­joa­vat asut­ta­vak­sem­me pelk­kää oman mie­li­ku­vi­tuk­sen­sa luo­maa tuulentupaa. 

    Se kuu­lem­ma toteu­tuu, kos­ka “päät­tä­jät Euroo­pas­sa ovat inves­toi­neet sii­hen niin pal­jon poliit­tis­ta pää­omaa” (Drag­hi YLE:n net­ti­si­vun uuti­ses­sa tänään). Sil­tä­hän tämä näyt­tää: Päät­tä­jien kas­vo­jen säi­lyt­tä­mi­sen takia Euro-Tita­nic saa mak­saa Euroo­pan kan­soil­le mitä tahansa. 

    Hal­lin­to­ra­ken­teel­taan ja demo­kraat­ti­suu­del­taan EU:sta joh­det­tu liit­to­val­tio-tuu­len­tu­pa muis­tut­taa kaik­kein lähei­sim­min entis­tä Neu­vos­to­liit­toa — tie­ten­kin sen sosi­aa­li­tur­va ja työl­li­syy­sas­te pois­lu­kien, kun yövar­ti­ja­ver­sios­ta on puhe.

  81. Hyviä point­te­ja. Mut­ta en ole var­ma kui­ten­kaan olet­ko kui­ten­kaan oikeassa. 

    Ote­taan esi­mer­kik­si mai­nit­se­ma­si Ita­lia. Kun olen Put­na­mia luke­nut ja saa­nut sen kuvan että Ete­lä-Ita­lia on vii­mei­set mel­kein 1000 vuot­ta ollut epä­luot­ta­muk­sen yhteis­kun­ta joka tuot­taa lähin­nä kor­rup­tio­ta ja jär­jes­tet­tyä rikol­li­suut­ta, koko Ita­lia toi­mi­si ehkä parem­min jos Poh­jois-Ita­lia ja Kol­mas Ita­lia (Tos­ka­na jne.) pää­si­si­vät eroon Etelä-Italiasta.

    Soli­daa­ri­suus voi olla hyvä asia kun koh­de ja anta­ja omaa­vat saman perus­ar­vo-maa­il­man mut­ta ei ehkä muu­ten. Muu­ten peli muut­tuu nopeas­ti Van­gin Dilem­mak­si, jos­sa anta­jaa kut­su­taan kan­san­omai­ses­ti kuse­tet­ta­vak­si ja saa­jaa kusettajaksi.

  82. Pek­ka Vaara
    Suo­ma­lai­set tun­te­vat laa­jal­ti myö­tä­tun­toa ja soli­daa­ri­suut­ta aidos­ti huo­no-osai­sia kan­so­ja koh­taan. Kehi­tys­a­pu ja kata­stro­fia­pu ovat laa­jal­ti hyväk­syt­ty­jä. Ete­läeu­roop­paa­lais­ta vas­tuu­ton­ta velan­ot­toa seu­rauk­sis­ta piit­taa­mat­ta on mah­do­ton hyväk­syä pro­tes­tant­ti­sen moraa­lin maissa. 

    Annan itse­kin muu­ta­man euron yhteen intia­lai­seen kou­lu­pro­jek­tiin, mut­ta en sil­ti välit­täi­si että Intia liit­tyi­si EU:hun. Kehi­tys­a­pu on jol­lain lail­la hal­lit­tua, mut­ta Krei­kan aut­ta­mi­nen näkö­jään ei.

  83. Mai­nio avaus ja hyvää keskustelua.

    Aihe on äärim­mäi­sen moni­mut­kai­nen ja siis­pä en nau­laa omia kan­to­ja­ni vie­lä, vaan lähes­tyn asi­aa hypo­tee­sin kaut­ta. Muu­rin­ra­ken­ta­mi­ses­ta ker­to­van albu­min sanoin “Toget­her we stand, divi­ded we fall”.

    Kuten pit­kä kes­kus­te­lu osoit­taa, on “Euroo­pan idean” toteu­tus äärim­mäi­sen vai­ke­aa. Haas­tei­ta, ongel­mia ja kai­ken­lai­sia epäi­de­aa­li­suuk­sia on tul­lut lis­ta­tuk­si mel­koi­nen joukko.

    Mut­ta pitäi­si­kö vie­lä ker­ra­ta koko hom­man moti­vaa­tio? Var­sin­kin kun täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa on jo aina­kin epä­suo­ras­ti kysee­na­lais­tet­tu kes­kei­siä moti­vaa­tio­te­ki­jöi­tä. Ja jos kan­sa­nää­nes­tyk­siin jos­kus men­nään, niin äänes­tä­jä­kun­nal­la oli­si hyvä olla mie­les­sä myös posi­tii­vi­set moti­vaa­tio­te­ki­jät pelk­kien ongel­mien lisäksi.

    Jos­tain syys­tä jul­ki­ses­ta medias­ta puut­tuu geo­po­liit­ti­nen ja stra­te­gi­nen aspek­ti lähes koko­naan — 99% kes­kus­te­lus­ta kes­kit­tyy pöy­hi­mään Euroo­pan sisäi­siä asioita.

    Vas­taa­vas­ti Kii­nan sano­taan toi­mi­van joh­don­mu­kai­ses­ti stra­te­gi­ses­ti ja pit­kän aika­vä­lin tar­peet huo­mioi­den (sat­sauk­set uusiu­tu­vaan ener­gi­aan ja maan­vil­je­lys­ti­lan han­kin­nat Itä-Afri­kas­ta). Ame­rik­ka­lai­nen käy­tän­tö on ehkä tutun­paa enna­koi­van iskun dokt­rii­nei­neen ja super-yli­ää­ni­pom­mi­ko­ne ‑pro­jek­tei­neen.

    Mikä on Euroo­pan vas­taa­va Mas­ter Plan?

    Talou­del­lis­ten int­res­sien var­mis­ta­mi­nen lie­nee tavoit­tee­na annet­tu, mut­ta Euroo­pan glo­baa­lin vai­ku­tus­val­lan var­mis­ta­mi­sen moti­vaa­ti­te­ki­jät ovat laa­jem­mat ja poh­jaa­vat osal­taan Valis­tuk­sen aikaan (seku­laa­ri­suus, natu­ra­lis­ti­nen maa­il­man­kat­so­mus, ratio­naa­li­suus, tasa-arvo, jne.), mut­ta sisäl­tä­vät myös tuo­reem­pia arvo­ja. Vai mil­tä vai­kut­ta­vat kii­na­lai­nen käsi­tys ihmi­soi­keuk­sis­ta, ame­rik­ka­lai­nen käsi­tys ilmas­to­po­li­tii­kas­ta taik­ka venä­läi­nen käsi­tys demo­kra­tias­ta? Kai­kis­sa tapauk­sis­sa ja kai­kil­la kom­bi­naa­tioil­la valit­sen mie­luum­min euroop­pa­lai­sen vaihtoehdon.

    Näi­den euroop­pa­lais­ten arvo­jen ja ideoi­den vie­mi­nen maa­il­mal­le riip­puu hyvin pal­jon Euroo­pan talou­del­li­ses­ta mer­ki­tyk­ses­tä glo­baa­lis­sa kon­teks­tis­sa (ketä tar­vii tai kan­nat­taa kuun­nel­la). Talou­del­li­nen mer­ki­tys taas riip­puu ennen muu­ta pit­kän aika­vä­lin kil­pai­lu­ky­vys­tä. Minul­le on (hypo­tee­si­na) sel­vää, että Euroo­pan inte­graa­tio edis­tää sekä tätä kil­pai­lu­ky­kyä että var­sin­kin euroop­pa­lais­ten ideoi­den viemistä.

    Suu­ruu­den eko­no­mia vali­tet­ta­vas­ti pätee vie­lä tänä­kin päi­vä­nä. Sak­sa­lai­set pk-yri­tyk­set (joi­den osuus Sak­san vien­nis­tä on lähes 70%) ovat kil­pai­lu­ky­kyi­siä maa­il­man­mark­ki­noil­la ennen muu­ta suu­ren koti­mark­ki­nan tuo­man “start­tie­dun” myö­tä. Suu­ri ja mah­dol­li­sim­man hyvin toi­mi­va euroop­pa­lai­nen sisä­mark­ki­na on myös suo­ma­lais­ten start-up:ien ja pk-yri­tys­ten etu — ja tämän sek­to­rin menes­tys on Suo­mel­le­kin kriit­tis­tä juu­ri nyt. Hyvin toi­mi­va sisä­mark­ki­na edel­lyt­tää tai vähin­täin­kin mer­kit­tä­väs­ti hyö­tyy asiois­ta kuten vapaa liik­ku­vuus ja Euro.

    Moni­muo­toi­suus eli kult­tuu­ril­li­nen ja kie­lel­li­nen diver­si­teet­ti on osa euroop­pa­lai­sia arvo­ja, mut­ta viit­taus parem­paan pär­jää­mi­seen hajaan­tu­nee­na ei päde. Impe­ria­lis­min läh­tö­lau­kauk­ses­sa Euroop­pa eit­tä­mät­tä hyö­tyi kil­pai­le­vis­ta kau­pun­ki­val­tiois­ta, mut­ta glo­baa­li kil­pai­lu­ti­lan­ne on tänään tyys­tin toinen.

    EU:n ja var­sin­kin Euron his­to­ria todel­la­kin perus­te­lee asioi­den kriit­ti­sen tar­kas­te­lun, mut­ta pitäi­si­kö pain­opis­tet­ta kui­ten­kin siir­tää ongel­ma­kes­kei­syy­des­tä ratkaisukeskeisyyteen?!

    Näyt­tää vah­vas­ti sil­tä, että seu­raa­vien 2–3 vuo­den aika­na teh­tä­vät rat­kai­sut tule­vat vai­kut­ta­maan Euroo­pan geo­po­liit­ti­seen ase­maan stra­te­gi­ses­ti — vai­ku­tus­ten olles­sa moni­ta­hoi­sia, dra­maat­ti­sia ja ulot­tuen 50 tai 100 vuo­den päähän.

    Ant­ti Pikkusaari
    liik­keen­joh­don konsultti

  84. Ant­ti Pik­kusaa­ri: Näyt­tää vah­vas­ti sil­tä, että seu­raa­vien 2–3 vuo­den aika­na teh­tä­vät rat­kai­sut tule­vat vai­kut­ta­maan Euroo­pan geo­po­liit­ti­seen ase­maan stra­te­gi­ses­ti – vai­ku­tus­ten olles­sa moni­ta­hoi­sia, dra­maat­ti­sia ja ulot­tuen 50 tai 100 vuo­den päähän.

    Tär­keäm­pää on kysyä mitä tapah­tuu mai­nit­se­mil­le­si arvoil­le, jos krii­sin paniik­ki­rat­kai­sus­sa aje­taan maan­osa vel­ka­kier­tee­seen ja pysy­vään poliit­ti­seen kor­rup­tioon sekä tape­taan samal­la demo­kraat­ti­nen pää­tök­sen­te­ko. EU toi­mii jo muu­ten­kin lii­kaa suu­ry­ri­tys­ten ja mui­den suur­ten talou­del­lis­ten toi­mi­joi­den ehdoil­la uha­ten näi­tä arvoja.

    Ana­lyy­sis­tä­si puut­tuu toi­nen puo­li. Kii­na jou­tu­nee vau­ras­tues­saan avaa­maan myös poliit­tis­ta kent­tään­sä, sil­lä talou­del­lis­ten toi­mi­joi­den val­lan kaut­ta tapah­tuu väis­tä­mät­tä jon­kin­lais­ta demo­kra­ti­soi­tu­mis­ta, ellei siel­lä siir­ry­tä suo­raan fasis­miin, mikä taas saat­taa hyvin­kin näyt­tää sel­lai­sel­ta poliit­ti­sel­ta täys­kään­nök­sel­tä, jol­la hal­lin­to menet­tää kan­san hil­jai­sen kan­na­tuk­sen. Sama­ten, ellei muu­tos­ta tapah­du, Yhdys­val­lois­sa talou­del­lis­ten etu­ryh­mien suh­mu­roin­ti ja pro­pa­gan­da­ko­neis­to saa koh­ta hei­dän poliit­ti­sen kata­stro­fin­sa heit­tä­mään koko maan lopul­li­ses­ti alas jyrkänteeltä.

    Euroop­pa­lais­ten arvo­jen vah­vuus tulee eri­lai­suu­des­ta ja ikä­vien­kin tosi­seik­ko­jen tun­nus­ta­mi­ses­ta ja vah­vuus mita­taan sil­lä, uskal­le­taan­ko arvo­ja toteut­taa täl­tä poh­jal­ta. Kun ker­ran talous­u­nio­ni ei näy­tä toi­mi­van, teh­dään yhteis­työ­tä sel­lai­sel­la tasol­la, jol­la se toi­mii. Talou­del­li­nen pai­noar­vo on tär­keä­tä euroop­pa­lais­ten arvo­jen edis­tä­mi­sek­si, mut­ta näi­tä arvo­ja ei saa uhra­ta sen alttarille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.