Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Kevään viimeinen kokous.

Town-house –kil­pailu

Saimme infor­maa­tio­ta Helsin­ki Town-house-kil­pailu­un tulleista ehdo­tuk­sista. Ne tule­vat julk­isu­u­teen vas­ta 23.6, joten en selosta niitä muu­ta kuin sanom­al­la, että oli todel­la innos­ta­van tun­tu­isia ehdo­tuk­sia. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 17.6.2010”

Lausun­to Kes­ki-Pasi­lan rat­api­ha-alueen suunnitelmista

Auto­jen rah­taami­nen pika­ju­ni­in lop­puu yhdel­lä Suomen arvokkaim­mista alueista Töölön­lahdel­la ja siir­tyy Pasi­laan. Helsin­gin lausun­nos­sa vas­tuste­taan sitä, että sieltä las­tat­taisi­in juni­in myös pohjoiseen myytäväk­si rah­dat­tavia uusia auto­ja. En ymmär­rä, mis­tä moinen aja­tuskin on tul­lut mieleen, mut­ta jos VR on käyt­tänyt Töölön­lahtea auto-pika­ju­na-toim­intaan, siltä voi odot­taa mitä hyvän­sä. Itse suun­nitel­mas­ta ei saa mitän selvää ilman kun­non kuvia.

Lausun­to Uuden­maan raken­nemalleista 2035

Uudelle­maalle yritetään ahtaa 430 000 uut­ta asukas­ta, siis suurin piirtein Pohjois-Kar­jalan ja Pohjois-Savon asukkaat. Tätä varten on tehty mie­lenki­in­toinen tarkastelu yhdyskun­tarak­en­teen vai­h­toe­hdoista. Näistä min­un on pitkään pitänyt rapor­toi­da tälle pal­stalle, mut­ta aikaa ei ole ollut, eikä ole nytkään. Helsin­ki aset­tuu kan­nat­ta­maan raskaim­min keskit­tävää mallia eli asu­tuk­sen keskit­tämistä nyky­is­ten tai päätet­ty­jen rato­jen var­relle +  Öster­sun­domi­in. Niin san­ot­tu lyhyi­den uusien rato­jen malli on mielestäni myös hark­it­semisen arvoinen.

Lausun­nos­sa valite­taan myös, ettei Malmin lento­kent­tää ole sijoitet­tu mihinkään. Hei haloo! Tämä ei ole kaa­va vaan rakennetarkastelu.

Malmin lento­kent­tä muuten kan­nat­taa sijoit­taa Kärkölään.

Nuot­taniemen virkistysaluekaava

Tämä jäi pöy­dälle sen selvit­tämisek­si, voiko kaupun­ki kaavoit­taa omien huviloiden­sa tont­te­ja rantaan, kun ei sal­li sitä yksi­ty­isillekään. Kat­so­taan mitä lau­takun­ta päät­tää. Myös yksi­tyiset suo­jel­lut huvi­lat ovat saa­neet säi­lyt­tää rantaan ulot­tuvat pihansa.

Saukon­lai­turin kaava

Tänne tulee 3000 asukas­ta. Vas­taa lau­takun­nan tavoit­teista neljä­sosaa eli riit­tää kolmek­si kuukaudek­si. Pysäköin­nistä tul­laan kinaa­maan. Kun se on nyt suun­nitel­tu niin, että on fyy­sis­es­ti mah­dol­lista erot­taa autopaikan hin­ta asun­non hin­nas­ta, normin pitäisi olla mah­dol­lis­ta­va mut­ta ei pakot­ta­va. Kuka mak­saa ne paikat, joi­ta kukaan ei halua ostaa?

Telakkaran­nan suunnitteluperiaatteet

Van­ho­ja teol­lisu­us­toimin­nas­ta vapau­tu­via tilo­ja suo­jel­laan ja ote­taan eri­laiseen kult­tuuri- ja tapah­tu­makäyt­töön. Kuu­lostaa hyvältä. Toteu­tus ratkaisee, ei kaa­va. Uut­ta asuinalaa tulee 20 000 neliötä, mikä vas­taa kah­den viikon tavoitetta.

Vallilan­laak­son joukkoliikennekatu

Fenix-lin­tu on taas nous­sut tuhkas­ta. Tämä katuy­hteys olisi joukkoli­iken­teelle erit­täin hyvä, mut­ta puis­tolle erit­täin huono. Päätök­sen­tekokult­tuurimme ongelmista ker­too, ettei joukkoli­iken­teen hyödy­istä ole mitään määräl­listä arvio­ta. Kymme­nen miljoo­nan rak­en­tamiskus­tan­nuk­set on kyl­lä luetel­tu sadan tuhan­nen euron tarkku­udel­la. Jos joukkoli­iken­teen hyödyt olisi las­ket­tu, ne mak­saisi­vat tuon 10 miljoon­aa hyvin nopeasti. (Terkku­ja esittelijälle)

Siir­to­la­pu­u­tarhan val­i­tuk­set häir­iötä eivät riitä. Jos pan­naan vas­takkain siir­to­la­pu­u­tarha­ton­tin onnekkaat omis­ta­jat ja kymmenet tuhan­net bus­si­matkus­ta­jat, bus­si­matkus­ta­jien edut voit­ta­vat 10–1. Siir­to­la­pu­u­tarhaväkeä tyyn­nytel­lään Hämeen­tien melu­aidal­la niin että hei­dän tilanteen­sa itse asi­as­sa para­nee. Todel­li­nen ongel­ma ovat puis­ton muut käyt­täjät, joiden tilanne heikke­nee, ja se kään­tää hel­posti argu­men­tit joukkoli­iken­nekat­ua vas­taan. Ei se kohtu­ut­toman paljon heikkene, mut­ta kun tuo alue on niin vah­vasti liiken­teen vaivaa­ma, puis­to olisi hyvä säästää.

Eräs ongel­ma on, että jos raken­netaan bus­sikatu, sinne tun­kee auto­ja. Olen aika vaku­ut­tunut, että tästä on päästävis­sä sopim,ukseen. Ratkaisu ovat hyd­lauliset tol­pat, jot­ka laskeu­tu­vat alas bussin läh­estyessä, mut­ta estävät muun liiken­teen. Näi­den toim­inta­pe­ri­aatet­ta voi käy­dä kat­so­mas­sa tästä.

Vallilan­laak­soon on hyväksyt­ty ratik­ka ja se sinne pitäisi saadakin.  Siihen minäkin olen valmis. On kuitenkin myön­net­tävä, etteivät joukkoli­iken­nekadun hyödyt tyh­jene tuo­hon ratikkayhteyteen.

Päätök­sen­teon his­to­ria tässä asi­as­sa on ollut niin vai­heikas, että tun­teet ovat ehti­neet nous­ta. Se saa joukkoli­iken­teen hai­tat tun­tu­maan vielä isom­mil­ta kuin ne objek­ti­ivis­es­ti ovat. Har­mi kuitenkin on juuri niin suuri mik­si se koetaan.

Itäkeskuk­seen City-Market

City-Mar­ketille kaavoite­taan lisää myymäläalaa 4,5 hehtaaria. Kun vas­tus­taa kau­pan siir­tymistä kehätei­den tun­tu­maan, ei voi vas­tus­taa niitä metropy­säkin luona. Est­teet­tis­eswtä lop­putu­lok­ses­ta tietäisi meiel­lään vähän enem­män. Pris­ma on kauhea.

Senaat­in­torin ratikkajärjestely

Kaupungilta lop­pui­v­at rahat, joten ratik­ka jatkaa Katari­inankatu pitkin. Jostain syys­tä kiskot kuitenkin siir­retään sen keskelle.

Kun­ta­jakoki­irei­den vuok­si en ehtinyt esit­telemään lis­taa ennen kokousta.

Kaisaniemen puis­ton ase­makaa­va ja asun­to­lai­vat, muis­tu­tuk­set ja lausunnot

Kaisaniemen puis­tos­ta on tehty kun­nos­tus­su­un­nitel­maa tuke­va ase­makaa­van muu­tos, joka on ollut lausun­noil­la. Puis­to para­nee olen­nais­es­ti ja sen valais­tus­ta paran­netaan. Esitän tässä vain kiis­tanalaiset koh­dat, useim­mat muu­tok­set on hyväksyt­ty yksimielis­es­ti raiku­vin aplodein. Isoin muu­tos on, että Rav­in­to­la kaisaniemestäå kansal­listeat­te­ria kulke­va katu pois­te­taan ja muute­taan kevyen liiken­teen väyläl­lä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nitelu­lau­takun­ta 3.6.2010”

Hesari kir­joit­ti siitä, kuin­ka pa,jon ja ketkä autoil­i­jat aja­vat luvat­ta bus­sikaistoil­la. Siinä on taval­laanb kyse varas­tamis­es­ta. Säästää omaa aikaa varas­ta­mal­la sitä muil­ta. Yleen­sä muil­ta tulee varaste­tuk­si enem­män kuin itse säästää.

Barcelonas­sa ihmettelin, mik­si siel­lä ei bus­sikaistoil­la aja kukaan luvat­ta. Seli­tys oli bus­sei­hin asen­netut digikam­er­at. Kul­jet­ta­ja otti aina kuvan, jos joku eksyi bus­sikaistalle. Lasku tuli perässä.

Tämä on parem­pi kuin kiin­teät valvon­takam­er­at, kos­ka se toimii koko reitin matkalla ja kos­ka sakko tulee vain, jos on tunkenut bussin teen sen kulkua hai­tat­en, mut­ta ei “turhaan” tyhjäl­lä bus­sikaistal­la ajamisesta.

Kallah­den­niemen asemakaava

Tämä oli lau­takun­nas­sa jo ker­ran, mut­ta me palau­timme sen. Kyse on erän huvi­lan ympärille rajatun yksi­tyisen ton­tin pin­ta-alas­ta. Vuon­na 2002 lau­takun­ta antoi huvi­lalle isom­man ton­tin äänin 5–4 esit­telijän kan­nan vas­tais­es­ti ja mei­dän lau­takun­tamme jatkoi esit­telijän vas­tus­tamista äänin 5–4 ja palaut­ti esi­tyk­sen esit­telijän van­haan kan­taan pienem­mästä ton­tista. Jos alue sijait­sisi jos­sain muual­la, olisi söpön huvi­lan puolel­la, mut­ta en Vuosaa­res­sa, jos­sa on pysyvä ris­tiri­ita viher­aluei­den ja asun­to­tuotan­non välil­lä. Loogis­es­ti ottaen (näis­sä asiois­sa ei logi­ik­ka kyl­lä aina toi­mi) täl­löin yksi­tyisen huvi­lan tont­ti on pois asun­to­tuotan­nos­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 27.5.2010”

Entä jos tehtäisi­in Kru­unuvuoren­ran­nan sil­ta mata­lam­pana niin, ettei sen ali pääse pur­jeve­neel­lä, kuten ei pääse esimerkik­si Munkkiniemen rantaan. Ymmärtääk­seni mata­lampi sil­ta olisi paljon halvem­pi. Se ei peit­täisi mer­i­maise­maa niin mon­elta. Pyöräil­i­jät ja jalankulk­i­jat eivät jou­tu­isi kapua­maan korkea­ta mäkeä ylös eikä sil­ta olisi niin tuu­li­nen. Kuin­ka mon­en pur­je­hti­jan takia kaik­ki tämä rahan­meno ja riesa?

===

Kolme vuot­ta sit­ten Stalowa Wolas­sa Puo­las­sa räikeän harhaana­jon jälkeen

Taus­taa: Helsingis­sä on aiem­min ollut kaavois­sa keskip­in­ta-alan vähim­mäis­normi­na 75 neliötä, jot­ta kaupungista ei tulisi sinkkuhotel­lia. Nyt esitet­ti­in uut­ta normia jon­ka mukaan asun­nos­ta korkeain­taan 20 % sai olla kooltaan alle 50 neliötä ja vähin­tään 40 % piti olla yli 80 neliötä. Jat­ka lukemista “Pin­ta-alanor­mi”

Yhdek­sän kun­nan lakkaut­ta­mi­nen on niin työlästä, etten ehtinyt kir­joit­taa selostus­ta tulev­as­ta kok­ouk­ses­ta. Kos­ka määräaikani on 26.5., voi olla, etten ehdi ensikerrallakaan.

Toim­inta­su­un­nitel­ma, bud­jet­tiesi­tys ja talous­su­un­nitel­ma vuosille 2011–2013 Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 20.5.2010”

Net­ti-Hesarin mukaan Helsin­gin kaupun­ki aikoo hidas­taa uusien asuinaluei­den rak­en­tamista. Uuti­nen on sen ver­ran epä­selvä, ettei siitä käy ilmi, onko tarkoi­tus vain tuo­da alueille palve­lut jälkikä­teen, vai jar­rute­taanko myös asun­to­tuotan­toa. Jos on kyse asun­to­tuotan­non jar­rut­tamis­es­ta, siinä ei ole mitään järkeä. Se on aivan kohtu­u­ton­ta nuo­ria kaupunki­laisia kohtaan, jot­ka joutu­vat kär­simään asun­to­jen hin­to­jen nousus­ta. Siitä joutu­vat kär­simään nekin, jot­ka ovat osta­mas­sa van­haa asun­toa. Jat­ka lukemista “Helsin­gin asun­to­tuotan­toa ei saa hidastaa”

Kaik­ki asi­at läpi yksimielis­es­ti esi­tyk­sen mukaan.

Tapu­likaupun­gin kaava

Kaa­va hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti kiitoksin. Asi­as­ta oli tul­lut asukkail­ta paljon kiel­teistä palautet­ta, jota lau­takun­nas­sa vähän ihmeteltiin.

Kiin­nos­tavin kysymys jäi kokon­aan ulkop­uolelle. Tapu­likaupunkia on ehdotet­tu puret­tavak­si ja raken­net­tavak­si tilalle uusi nykyaikainen ja paljon tehokkaam­min suun­nitel­tu alue. Sitä kuitenkin juuri perusko­r­jataan suurin kus­tan­nuksin, joten olemme jo men­neet sen tien­haaran ohi. Niin­pä tämäkin kaa­va vas­tasi alueen väljää rak­en­tamista, ase­man lähel­lä. Tapu­likaupun­gin väljyys on jotenkin eri­laista kuin vaikka­pa Munkkivuoren väljyys. Se on vain maan tuhaus­ta ilman, että väljyys ilmenisi parem­pana asuinympäristönä.

Jätkäsaaren rak­en­tamistapao­hje

Helsin­ki ohjeis­taa varsin pilkun­tarkasti, mut­ta huono­ja koke­muk­sia on saatu, kun ei ole ohjeis­tet­tu vaan on luotet­tu raken­nus­li­ikkei­den kykyyn tuot­taa hyvä asuinympäristöä. Ne oli­vat niitä aiko­ja, kun asukkail­la ei ollut varaa mak­saa parem­mas­ta ja sik­si vapaus tuot­ti huonoa ja hal­paa. Tämä oli sel­l­ainen jät­ti­paket­ti, ettei luot­ta­mus­mies voi kuin luottaa.

Lausun­to ELY-keskuk­sen investointisuunnitelmasta

Val­tion rahan­puute vaikeut­taa yhdyskun­tien kehit­tämistä. Olisi paljon parem­pi, jos vas­tuu infra­struk­tu­urin rahoituk­ses­ta siir­ret­täisi­in kun­nille. Tehtävän mukana siir­ty­isi tietysti myös rahaa.

Kyselin liit­tymien kaar­resäteistä. Ohjenopeuk­sia ja mitoituk­sia on kuulem­ma jatku­vasti alen­net­tu niin, ettei >Lah­den väylän ja Kehä III:n risteyk­sen kaltaisia jär­jet­tömyyk­siä enää tehdä, mut­ta vielä voisi parantaa.

Tässä lau­takun­ta poisti main­in­nan Itäväylän ja Kehä I:n risteyk­sen sil­tavai­h­toe­hdos­ta, kos­ka koko vai­h­toe­htoa ei ole meille vielä esitelty.