Bussikaistojen valvonta

Hesa­ri kir­joit­ti sii­tä, kuin­ka pa,jon ja ket­kä autoi­li­jat aja­vat luvat­ta bus­si­kais­toil­la. Sii­nä on taval­laanb kyse varas­ta­mi­ses­ta. Sääs­tää omaa aikaa varas­ta­mal­la sitä muil­ta. Yleen­sä muil­ta tulee varas­te­tuk­si enem­män kuin itse säästää.

Barce­lo­nas­sa ihmet­te­lin, mik­si siel­lä ei bus­si­kais­toil­la aja kukaan luvat­ta. Seli­tys oli bus­sei­hin asen­ne­tut digi­ka­me­rat. Kul­jet­ta­ja otti aina kuvan, jos joku eksyi bus­si­kais­tal­le. Las­ku tuli perässä.

Tämä on parem­pi kuin kiin­teät val­von­ta­ka­me­rat, kos­ka se toi­mii koko rei­tin mat­kal­la ja kos­ka sak­ko tulee vain, jos on tun­ke­nut bus­sin teen sen kul­kua hai­ta­ten, mut­ta ei “tur­haan” tyh­jäl­lä bus­si­kais­tal­la ajamisesta.

41 vastausta artikkeliin “Bussikaistojen valvonta”

  1. Tuo Barce­lo­nan mal­li voi olla hiu­kan proble­maat­ti­nen tääl­lä Suo­mes­sa. Tääl­lä kun saa pät­kän bus­si­kas­taa ajaa, kun­han kään­tyy seu­raa­vas­ta ris­teyk­ses­tä oikeal­le. Bus­sis­sa pitäi­si olla siis video­ka­me­ra, jot­ta ris­teyk­sen yli­tys tal­tioi­tui­si luo­tet­ta­vas­ti. No, mik­si sit­ten ei video­ka­me­roi­ta, sii­tä vaan.

    Muu­ten olen ihan samaa miel­tä. Var­kai­ta ovat.

  2. Miten valo­ku­vas­ta voi näh­dä onko hen­ki­lö­au­to ryh­mit­ty­nyt bus­si­kais­tal­le kään­tyäk­seen seu­raa­vas­ta ris­teyk­ses­tä? Vai ottaa­ko bus­si­po­lii­si useam­pia valo­ku­via vai kuvaa­ko videokamella?

  3. Minä taas en voi ymmär­tää, mik­si bus­seil­le vara­taan omia kais­to­ja. Sii­nä varas­te­taan mak­sa­val­ta asiak­kaal­ta, hen­ki­lö­au­toi­li­jal­ta, tilaa. 😉

  4. Tämä tai­taa­kin olla ensim­mäi­nen ker­ta kun puhut autoi­lus­ta ja nime­no­maan sen val­von­nas­ta ilman tota­li­tää­ri­siä ehdo­tuk­sia. Mitä ihmet­tä olet­ko yhtäk­kiä alka­nut pitää ihmi­soi­keuk­sia muu­na­kin kuin markkinointikikkanan?

  5. Mik­sei noin­kin. Siis jos bus­si­kais­toil­la ajo halut­tai­siin estää.

    Samoin jos halut­tai­siin pois­taa jotain 80% rati­koi­den häi­riöis­tä ja suu­ri osa bus­sien­kin ongel­mis­ta niin pois­tet­tai­siin muu­ta­ma sata park­ki­paik­kaa, sääs­ty­neil­lä lii­ken­nöin­ti­ku­luil­le voi­si vaik­ka rahoit­taa kor­vaa­vat hal­li­pai­kat jos niin halut­tai­siin teh­dä. Samal­la sääs­tyi­si joku­nen pei­li ja park­ki­sak­ko autoi­li­joil­ta jot­ka eivät ihan ymmär­ret­tä­väs­ti tajua että se aikoi­naan kis­kon ja jal­ka­käy­tä­vän väliin joten kuten mah­tu­nut auto ei enää sii­hen mah­du kun nyky­au­tot on pari­kym­men­tä sent­tiä leveämpiä.

    Siis jos ihan oikeas­ti halut­tai­siin. Täl­lä het­kel­lä se usko päät­tä­jien haluun on sitä luok­kaa ettei lii­ken­ne­suun­ni­te­li­jat edes viit­si ehdot­taa min­kään­lais­ta ihan oike­aa rajoi­tus­ta hen­ki­lö­au­toi­luun, on sen vai­ku­tus kuin­ka mar­gi­naa­li­nen tahan­sa tai vaik­ka suju­voit­ta­va ja hyö­dyt kuin­ka suu­ret tahan­sa. Esi­mer­kik­si ns. jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dut mal­liin Fre­da Kam­pis­sa joil­le ajoa ei ole estet­ty eikä miten­kään val­vo­ta on pelk­kää ima­go­höt­töä. Tosin sii­nä mie­les­sä vaka­vaa että ruu­mi­ta tul­lee ennem­min tai myö­hem­min kun autot ohit­te­li­vat suo­ja­tien jäl­keen pysä­kil­lä sei­so­via rati­koi­ta ja busseja.

    Koh­ta minä­kin rupean tun­ne­li­fa­nik­si, ihan vaan sik­si että pin­ta­lii­ken­tees­sä ei saa­da mitään aikai­sek­si. Ne samai­set päät­tä­jät kai­va­nee ne mil­jar­dit sit­ten jostain.

  6. Minä taas en voi ymmär­tää, mik­si bus­seil­le vara­taan omia kais­to­ja. Sii­nä varas­te­taan mak­sa­val­ta asiak­kaal­ta, hen­ki­lö­au­toi­li­jal­ta, tilaa. 😉

    Oli­si oikein muka­vaa jos autoi­li­jat oli­si­vat kau­pun­gin mak­sa­via asiak­kai­ta, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti ruuh­ka­mak­sut herät­tä­vät kovas­ti vas­tus­tus­ta. Asi­aa voi lähes­tyä niin­kin että Man­ner­hei­min­tie­tä kul­kee hen­ki­lö­au­to­ja päi­vit­täin suu­rin piir­tein saman ver­ran kuin kym­pin rati­kas­sa on mak­sa­via matkustajia.

    Mut­ta älä stres­saa, ei nii­tä bus­si­kais­to­ja kukaan valvo.

  7. tpyy­luo­ma: “…Oli­si oikein muka­vaa jos autoi­li­jat oli­si­vat kau­pun­gin mak­sa­via asiak­kai­ta, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti ruuh­ka­mak­sut herät­tä­vät kovas­ti vastustusta…”

    Itse­kin nii­tä vas­tus­tin aikai­sem­min, kun­nes kuu­lin oikein mie­len­kiin­toi­sen haas­tat­te­lun radios­ta. Sii­nä KTH:n kaa­voi­tus­prof­fa ker­toi koke­muk­sia Tuk­hol­mas­ta. Rin­ke­by­läi­set eivät enää vie paik­ko­ja mak­sa­vil­ta asiak­kail­ta, joten kaup­pa­kin hyö­tyy maksuista! 😉 

    Espoon suun­nan mak­sa­vat asiak­kaat saa­vat enem­män tilaa, kun itä-hel­sin­ki­läi­set eivät enää tule kes­kus­taan asioi­maan. Minus­ta yhtä­lö toi­mii hyvin. Itse ruuh­kia­han on tur­ha Hel­sin­gis­tä hakea, joten nimi ollee tar­koi­tuk­sel­li­sen harhaanjohtava.

  8. S‑W:

    Autoi­lu tus­kin on mikään ihmi­soi­keus eikä sen rajoit­ta­mi­nen taa­tus­ti tee yhteis­kun­nas­ta tota­li­taa­ris­ta. Kuten var­mas­ti ymmär­rät, niin on ole­mas­sa yksi jos toi­nen­kin alue, jon­ne ei esi­mer­kik­si maan­käy­töl­li­sis­tä, ympä­ris­tö- tai tur­val­li­suus­syis­tä voi­da pääs­tä kuin­ka mon­ta autoa tahan­sa tai usein ei auto­ja lain­kaan. Sii­nä, mik­si monis­sa kau­pun­geis­sa on käy­tös­sä esi­mer­kik­si ruuh­ka­mak­sut on peri­aat­tees­sa kyse samas­ta asias­ta kuin mik­si vaik­ka­pa käve­ly­ka­duil­la tai kan­sal­lis­puis­tois­sa ei saa ajaa autol­la: autoi­lus­ta on enem­män hait­taa kuin hyö­tyä ja sitä tulee sik­si rajoittaa. 

    Mitä vähem­män isos­sa kau­pun­gis­sa on auto­ja, sitä miel­lyt­tä­väm­mäk­si kau­pun­kiym­pä­ris­tö muut­tuu val­tao­sal­le ihmi­sis­tä ja sitä vähem­män infra­struk­tuu­ri-inves­toin­te­ja tar­vi­taan, kos­ka ihmi­set liik­ku­vat olen­nai­ses­ti pin­ta-ala­te­hok­kaam­mil­la muil­la lii­ken­ne­muo­doil­la. Se, rajoitetaanko/pyritäänkö lisää­mään joukko‑, kevyt- vai auto­lii­ken­net­tä on puh­taas­ti poliit­ti­nen pää­tös. Ei ole todel­la­kaan ole­mas­sa mitään autoi­lun mark­ki­nao­suus­ra­jaa, jon­ka ali­tut­tua alu­ees­ta tulee “ihmi­soi­keuk­sia rik­ko­va tota­li­taa­ri­nen dik­ta­tuu­ri” tai vas­taa­vaa. Yhtä hyvin voi­si väit­tää, että esi­mer­kik­si Los Ange­le­sis­sa riko­taan ihmi­soi­keuk­sia, kos­ka kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta on teh­ty sel­lai­nen, että autoi­lul­le ei juu­ri jää vaihtoehtoja…

  9. Kun Hel­sin­gis­sä tulee ajel­tua vain muu­ta­man ker­ran vuo­des­sa, saat­taa­pi näh­dä toi­sin. Olin heit­tä­mäs­sä jen­giä len­to­ken­täl­le ja oltiin jos­sain koh­taa Tuusu­lan­tie­tä tai ennen sitä. Jonoa oli kilo­met­ri­kau­pal­la. Aika moni ohit­ti sit­ten oikeal­ta bus­si­kais­taa pitkin. 

    Poh­dis­ke­lim­me sii­nä aikam­me kuluk­si, piti­kö näi­tä ohit­te­li­joi­ta inho­ta vai ihail­la. Sel­vää­hän oli, että he lyhen­si­vät mei­dän odo­tusai­kaam­me, kos­ka eivät olleet jonos­sa. Sak­koa saat­toi kui­ten­kin tul­la. He siis teki­vät meil­le pal­ve­luk­sen omal­la ris­kil­lä. Pää­tin olla kiitollinen.

    Bus­si­mat­kus­ta­ja­na oli­sin saat­ta­nut pää­tyä toi­siin aatok­siin, mut­ta se oli epä­to­den­nä­köis­tä, kos­ka bus­se­ja liik­kui todel­la har­vak­seen kais­tan veto­ky­kyyn näh­den. Jos sii­hen oli­si joku bus­si tul­lut, eipä se oli­si pal­joa­kaan jou­tu­nut hidas­ta­maan ruuh­kan takia liki tyh­jäl­lä bussikaistalla.

    Ajat­te­lin sitä­kin, että ehkä Hel­sin­gin lii­ken­ne­suun­nit­te­lu on tar­koi­tuk­sel­la suun­ni­tel­lut niin, että kaik­kein rik­kaim­mat ja kii­rei­sim­mät pää­se­vät etui­le­maan, kun­han mak­sa­vat sii­tä sakon muo­dos­sa kes­ki­mää­rin tie­tyn sum­man. Mut­ta ei kai se niin voi olla.

  10. Aina­kin Man­ner­hei­min­tiel­lä voi­si hyvin kes­kim­mäi­set kais­tat olla bus­si­kais­toi­na. Vasem­mal­le kään­ty­mi­nen on isol­ta osin kiel­let­ty, joten hen­ki­lö­au­toil­la ei ole syy­tä ajaa siel­lä. Tämä myös yksin­ker­tais­tai­si lii­ken­net­tä, nyt esim. Elie­li­nau­kiol­le mene­vät bus­sit ris­tei­le­vät kadun reu­nas­ta toi­seen. Voi­si myös aut­taa Tuk­hol­man­ka­dun liit­ty­män toi­mi­vuut­ta, mitä vii­mei­sin uudis­tus lähin­nä huononsi.

  11. Aina­kin Man­ner­hei­min­tiel­lä voi­si hyvin kes­kim­mäi­set kais­tat olla bus­si­kais­toi­na. Vasem­mal­le kään­ty­mi­nen on isol­ta osin kiel­let­ty, joten hen­ki­lö­au­toil­la ei ole syy­tä ajaa siel­lä. Tämä myös yksin­ker­tais­tai­si lii­ken­net­tä, nyt esim. Elie­li­nau­kiol­le mene­vät bus­sit ris­tei­le­vät kadun reu­nas­ta toi­seen. Voi­si myös aut­taa Tuk­hol­man­ka­dun liit­ty­män toi­mi­vuut­ta, mitä vii­mei­sin uudis­tus lähin­nä huononsi.”

    Bus­seis­sa sat­tuu ole­maan ovet oikeal­la kyl­jel­lä. Niin­pä pois­tu­mi­nen sa sisää­nas­tu­mi­nen meni­si aika vaa­ral­li­sek­si tuos­sa jär­je­te­le­lys­sä. Muu­ten ihan hyvä idea.

  12. Kal­le, ruuh­ka­mak­sut luul­ta­vas­ti hel­pot­tai­si­vat kes­kus­taan aja­mis­ta, tämän takia en ole muu­ten kos­kaan oikein ymmär­tä­nyt mik­si tämä on nime­no­maan vih­rei­den agen­dal­la. Sii­tä ei tosin vie­lä ole hir­veäs­ti hyö­tyä jos autoa ei saa park­kiin edes rahal­la. Jos park­ki­pai­kat kier­täi­si­vät nopeam­min niin ongel­maa ei oli­si, nyt ne vara­taan päi­vik­si asu­kas­py­sä­köin­ti­lu­val­la tai ihan vaan jät­tä­mäl­lä maksamatta.

    Tämä on ongel­ma var­sin­kin pie­nil­le eri­kois­liik­keil­le, jon­kun kalas­tu­kau­pan autoi­le­vat asiak­kaat eivät tule sel­lai­seen paik­kaan min­ne ei voi pysä­köid­lä. Samas­ta syy­tä muu­ten jake­luau­tot on jal­ka­käy­tä­väl­lä, kun ei muu­al­la mah­du. Se hoi­taa­ko tuon ongel­man aika­ra­joit­tei­sil­la pai­koil­la vai rahal­la on tois­si­jais­ta, olen­nais­ta on että pitäi­si val­voa että nitä nou­da­te­taan. Mitä ei teh­dä kos­ka kaup­pa­ka­me­ri ei tätä tajua ja vasem­mis­ton mie­les­tä tämä on regres­sii­vis­tä verotusta.

  13. Opa, YTV (nyt­tem­min HSL) ehdot­ti pari vuot­ta sit­ten vasem­man­puo­lei­sia bus­si­kais­to­ja, pysä­kit oli­si sit­ten kais­to­jen välis­sä. On nii­tä maa­il­mal­le tosin sem­moi­sia­kin viri­tyk­siä että bus­sit ajaa vasem­man­puo­lei­ses­ti, val­von­taon­gel­ma­kin hoi­tui­si ihan itsestään.:)

  14. Bus­si­kais­tat ovat kom­mu­nis­tien ja vih­rei­den type­rä kek­sin­tö, jol­la yri­te­tään kiusa­ta autoi­li­joi­ta, huo­li­mat­ta sii­tä, että näin aiheu­te­taan lisää saas­tei­ta katu­kui­luun. Bus­sien mat­ka-aikaan bus­si­kais­to­jen vai­ku­tus on mar­gi­naa­li­nen: bus­sien mat­ka­no­peu­den tär­kein hidas­ta­ja ovat pysäkit.

    Hel­sin­gis­sä toi­nen mer­kit­tä­vä lii­ken­teen hait­ta ovat rai­tio­vau­nut. Ne varaa­vat katu­kui­lus­ta pal­jon tilaa ja tuot­ta­vat mar­gi­naa­li­sen lii­ken­ne­suo­rit­teen. Lisäk­si ne ovat erit­täin kal­lii­ta ja lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den kan­nal­ta kysee­na­lai­sia. Rai­tio­vau­nut tuli­si välit­tö­mäs­ti kor­va­ta sähköbusseilla.

  15. 500 VAIN PALJON VAI LIIKAA

    HS.n toi­mi­tuk­sen kyky esit­tää asioi­ta har­haan­joh­ta­vas­ti on herät­tä­nyt ansait­tua ihai­lua. Auto­mer­kit vas­tan­ne­vat yleis­tä jakau­tu­maa. Oli­si parem­pi tie­tää kuin­ka uusi ja hin­ta­va mal­li on kyseessä.

    Sit­ten muu­ta: 500 yhdel­lä vai kais­tal­la päi­vä­sai­kaan ja kuin­ka pit­käl­lä mat­kal­la. Ole­te­te­taan leh­ti­ju­tus­ta pää­tel­len, että mitt­taus ja uuti­nen käsit­tää yhtä (meno­kais­taa) Täl­löin näi­tä rois­to­ja on, kun muis­te­taan että kaik­ki ajat eivät ole yhtä mer­kit­tä­viä. 50 autoa tun­nis­sa eli yksi run­saas­sa minuu­tis­sa, siis n 600 met­rin välein. Toi­saal­ta bus­sien väli kais­tal­laa on ruuh­kai­sim­paan aikaan n (n 150 bus­sia /tunti ?) 200 m. Nämä ovat puh­taas­ti teo­reet­ti­sia las­kel­mia ja par­haim­mas­saa­kin tapauk­ses­sa vain suun­taa antavia.

    Toi­nen kysy­mys: Kuin­ka pal­jon bus­si­kai­tois­toil­la on ryh­mit­ty­mis­lii­ken­net­tä. Oikeal­le saa bus­si­kais­tal­le ryh­mit­tyä hyvis­sä ajoin ennen ris­teys­tä (tark­kaa pykä­lää en tunne.)
    Kol­mas kysy­mys. kuin­ka pit­kiä mat­ko­ja nämä kus­kit aja­vat? ja Nel­jäs. mihin aikaan?

    Hait­ta jul­ki­sel­le lii­ken­teel­le voi olla suu­rem­pi kuin mitä luku­mää­rä suh­te­tet­tu­na koko lii­ken­ne­vir­taan antaa olettaa.

  16. Vil­le: “…Aina­kin Man­ner­hei­min­tiel­lä voi­si hyvin kes­kim­mäi­set kais­tat olla bussikaistoina…”

    Mans­kul­la ei ole mitään tar­vet­ta ajel­la bus­sil­la. 😉 Sii­nä menee spå­ra, joka hoi­taa pai­kal­lis­lii­ken­teen ja pit­kän mat­kan autot voi­daan ottaa suo­raan ase­mal­le kes­kus­ta­tun­ne­lin kaut­ta. Ai niin, sen tun­ne­lin raken­ta­mis­ta ei ole aloi­tet­tu ihan vielä. 😀

    Muu­ten­kin kes­kus­tan lin­ja-auto­lii­ken­net­tä kan­nat­taa tar­kas­tel­la kriit­ti­ses­ti. Suu­ri osa sii­tä on tar­pee­ton­ta. Kulut­taa vain tur­haa katuja.

  17. Kal­le, ruuh­ka­mak­sut luul­ta­vas­ti hel­pot­tai­si­vat kes­kus­taan aja­mis­ta, tämän takia en ole muu­ten kos­kaan oikein ymmär­tä­nyt mik­si tämä on nime­no­maan vih­rei­den agendalla. 

    Yksi­kään tun­net­tu tie­tul­li­mal­li ei kyl­lä ole pitä­nyt sisäl­lään muu­ta­man sadan kes­kus­tas­sa liik­ku­van auton lisä­ve­rot­ta­mis­ta. Tie­tul­lit läh­te­vät kyl­lä yksin kehien ja nii­den väy­lien lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nus­ten lisää­mi­ses­tä, joil­la alku­jaan edes on jotain mer­kit­tä­vää liikennettä.

    Ja älä­kä taas tois­ta mant­raa­si, että pois­ta­mal­la aina yhä lisää kapa­si­teet­tia katu­jen lii­ken­teen­vä­li­tys­ky­vys­tä, niin ruuh­kat vähenevät.

  18. Pie­ni­kin ruuh­ka­mak­su voi aut­taa autoi­li­joi­ta pal­jon suju­vam­paan ajoon, kun tur­him­mat autot jää­vät pois.

    Bus­si­kais­tal­la ruuh­ka­mak­sun tuli­si olla vähän kor­keam­pi, jos niin tark­ka pai­kan­nus on mah­dol­lis­ta. Näin kii­rei­sim­mät pää­si­si­vät nopeam­min peril­le ja kor­vai­si­vat sen muil­le, kun kun­nal­lis­ve­roa pudo­te­taan vastaavasti. 

    Ellei ole mah­dol­lis­ta, sakon tulee olla sen suu­rui­nen, että nii­tä käy­te­tään vain kiireessä.

    Autoi­lun rajoit­ta­mi­nen on tota­li­ta­ris­mia sii­nä mis­sä homo­baa­rien tai avoin­ten kau­la-auk­ko­jen rajoit­ta­mi­nen, siis jon­kin verran.

    Se, että joka paik­kaan ei ole raken­net­tu tei­tä tai että tien­käy­tös­tä ja saas­tut­ta­mi­ses­ta perit­täi­siin kustannuksia/terveyshaittoja vas­taa­va mak­su, ei ole autoi­lun rajoittamista.

  19. lp: Ole­tan S‑W:n vii­tan­neen satel­liit­ti­pai­kan­nuk­seen perus­tu­vaan ruuh­ka­mak­su­jen kerää­mi­seen. Sys­tee­mi, jos­sa jul­kis­hal­lin­to kerää jokai­sen autoi­li­jan liik­keet 10 met­rin tark­kuu­del­la tie­to­kan­taan, on monien mie­les­tä hyvin­kin auto­ri­tää­ri­nen kei­no. Olkoon­kin, että tar­koi­tus oli­si hyvä ja vilpitön.

    Säh­köis­ten, poten­ti­aa­li­ses­ti arka­luon­tois­ta dataa sisäl­tä­vien tie­to­kan­to­jen vää­rin­käy­töl­le on help­po kek­siä mil­joo­na ikä­vää käyt­tö­tar­koi­tus­ta (kuka val­voo val­vo­jaa). Ja onhan tuol­lai­nen idea ris­ti­rii­das­sa jo ihan ylei­sen län­si­mai­sen ihmi­soi­keus­kä­si­tyk­sen kans­sa, jon­ka mukaan läh­tö­koh­tai­ses­ti kai­kil­la on oikeus yksityisyyteen.

    Jul­ki­sen lii­ken­teen puo­lel­la (jon­ka ahke­ra käyt­tä­jä itse­kin olen) koet­tiin muu­ta­ma vuo­si sit­ten vähän saman­lai­nen ase­tel­ma kun Hel­sin­gin seu­dul­la otet­tiin uusi mat­ka­kort­ti käyt­töön. YTV halusi tal­len­taa kaik­ki säh­köi­sel­lä kor­til­la rekis­te­röi­dyt mat­kat tie­to­kan­taan (ml. mat­kus­ta­jan tie­dot). Datan perus­teel­la oli­si voi­tu suun­ni­tel­la jul­ki­sen lii­ken­teen verk­koa ja reit­te­jä. Tai vaih­toeh­toi­ses­ti seu­ra­ta, mis­sä päin joku tiet­ty hen­ki­lö liik­kuu. Hom­ma onnek­si kaa­tui jul­ki­sen vas­tus­tuk­sen takia.

    YTV/HSL:llä on tänä­kin päi­vä­nä kaik­ki edel­ly­tyk­set halu­tes­saan kerä­tä tuol­lais­ta tie­to­kan­taa, sil­lä lait­teet on ole­mas­sa ja käy­tös­sä jokai­ses­sa lii­ken­ne­vä­li­nees­sä. Kysy­mys on vain sii­tä mitä sin­ne pää­ty­väl­lä datal­la teh­dään tai jäte­tään teke­mät­tä. Taval­li­sel­la yksi­tyi­syy­des­tään kiin­nos­tu­neel­la mat­kus­ta­jal­la ei ole pal­jon muu­ta vaih­toeh­toa kuin luot­taa sii­hen, että YTV/HSL toi­mii lupauk­sen­sa mukai­ses­ti, eikä kerää tie­to­kan­taa, jos­ta on mah­dol­lis­ta seu­ra­ta yksit­täis­ten ihmis­ten liik­kei­tä. Satel­liit­ti­seu­ran­taa ei onnek­si voi tapah­tua “vahin­gos­sa” tai jul­ki­suu­del­ta pii­los­sa, kos­ka jokai­seen autoon pitäi­si ensin asen­taa GPS-pai­kan­nin ja jon­kin sor­tin datan tallennusväline.

  20. Mans­kul­la ei ole mitään tar­vet­ta ajel­la bus­sil­la. Sii­nä menee spå­ra, joka hoi­taa pai­kal­lis­lii­ken­teen ja pit­kän mat­kan autot voi­daan ottaa suo­raan ase­mal­le kes­kus­ta­tun­ne­lin kautta.

    Mitä tar­koi­te­taan pit­kän mat­kan autoilla?
    Spå­ra­kis­kot lop­pu­vat Haagaan.

    Muu­ten­kin kes­kus­tan lin­ja-auto­lii­ken­net­tä kan­nat­taa tar­kas­tel­la kriit­ti­ses­ti. Suu­ri osa sii­tä on tar­pee­ton­ta. Kulut­taa vain tur­haa katuja.

    Kes­kus­tassa pyö­ri­vä bus­si­lii­ken­ne lie­nee suu­rim­mal­ta osal­taan aika tur­haa. Bus­seil­la kui­ten­kin lii­ku­taan pal­jon sin­ne ja siel­tä pois.

    Jos kui­ten­kin ale­taan puhua tur­huu­den rajoit­ta­mi­ses­ta, niin sit­ten voi­daan kiel­tää kes­kus­tan yksi­tyi­sau­toi­lu koko­naan. Se, jos mikä on tur­haa, kun ympä­ril­lä pyö­rii kat­ta­va jouk­ko­lii­ken­ne ja taksit.
    Tava­roi­den kul­jet­ta­mi­nen­kin onnis­tuu niil­lä tai sit­ten isom­mil­la ammattikuljetuksilla.

  21. Ip: “…Mitä vähem­män isos­sa kau­pun­gis­sa on auto­ja, sitä miel­lyt­tä­väm­mäk­si kau­pun­kiym­pä­ris­tö muuttuu…”

    Tuol­lais­ta sano­taan myös kuol­leek­si kau­pun­gik­si. Tulee mie­leen joku poh­jois-korea­lai­nen hallintokeskus. 😀 

    En ymmär­rä sitä, että Suo­men aino­aan vähän suu­rem­paan tup­pu­ky­lään yri­te­tään tuo­da nur­mi­jär­ve­läi­siä arvo­ja. Jos ei pidä kau­pun­gis­ta asui­nym­pä­ris­tö­nä, niin sit­ten kan­nat­taa muut­taa sin­ne Nurmijärvelle. 😉

    1. Minus­ta Bal­tian kau­pun­kien van­hat kaupn­git ovat hyvin miel­lyt­tä­viä, vaik­ka niis­sä auto­ja on kovin vähän. Hyvin vähän muis­tut­ta­vat poh­jois­ko­rea­lais­ta hallintokeskusta.

  22. Tuo­mak­sen esit­tä­mät yksi­tyis­huo­let on täy­sin aiheel­li­sia ja tup­paa­vat unoh­tu­maan. Samoin täy­sin aiheel­li­nen oli mat­ka­kort­ti­se­koi­lus­ta aikoi­naan annet­tu Iso­ve­li-pal­kin­to. (Meni­kö sen jär­jes­tel­män kans­sa mikään put­keen?) Tosin sii­nä isoin ongel­ma oli se että tun­nis­tei­na käy­tet­tiin sotu­ja, jota ei suo­si­tel­la jo ihan tek­ni­sis­tä syis­tä (sotua ei voi vaihtaa). 

    Suu­rin osa tie­to­suo­ja­ris­keis­tä on minus­ta yli­pään­sä sel­lai­sia että ne voi­daan huo­lell­li­sil­la ja avoi­mel­la toteu­tuk­sel­la mini­moi­da, esi­mer­kik­si mah­dol­li­nen tie­mak­su­jär­jes­tel­mä kan­nat­taa muu­ten­kin toteut­taa niin että pai­kan­nus­lai­te autos­sa ei lähe­tä kuin tie­don mak­su­luo­kas­ta jon­ka se las­kee paik­ka­da­tan perus­teel­la, tms. Mik­si yli­pään­sä kerä­tä dataa käyt­tä­jis­tä jos ei ole ihan pak­ko kun sen säi­lyt­tä­mi­nen ja suo­jaa­mi­nen maksaa?

  23. tpyy­luo­ma: “…tie­mak­su­jär­jes­tel­mä kan­nat­taa muu­ten­kin toteut­taa niin että pai­kan­nus­lai­te autos­sa ei lähe­tä kuin tie­don maksuluokasta…”

    Kai­ken lisäk­si jär­jes­tel­mä on todel­la hal­pa toteut­taa. Pari­kin isoa tie­to­tek­niik­ka­ta­loa tekee sen var­mas­ti lähes ilmai­sek­si: CIA ja FSB.

  24. OS: “Minus­ta Bal­tian kau­pun­kien van­hat kaupn­git ovat hyvin miel­lyt­tä­viä, vaik­ka niis­sä auto­ja on kovin vähän. Hyvin vähän muis­tut­ta­vat poh­jois­ko­rea­lais­ta hallintokeskusta.”

    En tie­dä tar­koit­taak­ko Os mah­dol­li­ses­ti Tal­lin­naa. Sen van­has­sa kupun­giss autoi­lu on rajoi­tet­tu muttz ei koko­naan kiel­let­ty. Sen sijaan van­han kau­pun­gin muu­rien ulkou­o­lel­la on mel­koi­nen eri­laa­tui­nen lii­ken­ne, ei tosin vie­lä liiallinen.

    En osaa sano Tal­lin­na van­han kau­pun­gin pin­ta-alaa. Ulot­tu­vuus on kilo­met­rin luokkaa.

    Kuten valis­tu­neet luki­jat tie­tä­vät, esim Mariann­ka­dul­la päi­vä­sai­kaan kul­kee kor­keit­naan kort­te­lis­sa yksi auto kerrallaan.

  25. Kes­kus­tas­sa pyö­ri­vä bus­si­lii­ken­ne lie­nee suu­rim­mal­ta osal­taan aika tur­haa. Bus­seil­la kui­ten­kin lii­ku­taan pal­jon sin­ne ja siel­tä pois.

    Jos kui­ten­kin ale­taan puhua tur­huu­den rajoit­ta­mi­ses­ta, niin sit­ten voi­daan kiel­tää kes­kus­tan yksi­tyi­sau­toi­lu koko­naan. Se, jos mikä on tur­haa, kun ympä­ril­lä pyö­rii kat­ta­va jouk­ko­lii­ken­ne ja taksit.
    Tava­roi­den kul­jet­ta­mi­nen­kin onnis­tuu niil­lä tai sit­ten isom­mil­la ammattikuljetuksilla.”

    Aivan oikein. Kaik­ki­han on itse asias­sa tar­pee­ton­ta ja tur­haa. palat­kaam­me esi-isiem­me yksin­ker­tai­siin elämäntapoihin.

  26. Kuten valis­tu­neet luki­jat tie­tä­vät, esim Mariann­ka­dul­la päi­vä­sai­kaan kul­kee kor­keit­naan kort­te­lis­sa yksi auto kerrallaan.”

    Ja sekin etsii park­ki­paik­kaa. Epätoivoisesti.

    Autot­to­muu­des­sa­han ei ole kau­pun­gin kan­nal­ta asuin­kort­te­leis­sa kysy­mys vält­tä­mät­tä lii­ken­tees­tä tai läpia­jos­ta, vaan sii­tä, että autot vie­vät kai­ken tilan, min­kä ne iki­nä vain saat­ta­vat­kaan val­la­ta. Tämä puo­les­taan on jos­ta­kin tai joilt­kin pois, eten­kin niil­tä, joil­le tila on jota­kin muu­ta kuin park­ki­paik­ko­ja ja siir­ty­mis­tä pysä­köin­ti­pai­kal­ta toiselle.

  27. Aivan oikein. Kaik­ki­han on itse asias­sa tar­pee­ton­ta ja tur­haa. palat­kaam­me esi-isiem­me yksin­ker­tai­siin elämäntapoihin.

    Jos yri­tit olla haus­ka, lope­ta ihmees­sä yrittäminen.

  28. En ymmär­rä sitä, että Suo­men aino­aan vähän suu­rem­paan tup­pu­ky­lään yri­te­tään tuo­da nur­mi­jär­ve­läi­siä arvo­ja. Jos ei pidä kau­pun­gis­ta asui­nym­pä­ris­tö­nä, niin sit­ten kan­nat­taa muut­taa sin­ne Nurmijärvelle.”

    Mikä­hän mah­taa olla kes­ki­mää­räi­nen auto­jen mää­rä per­het­tä koh­den Nur­mi­jär­vel­lä ja mikä Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa? Veik­kaan­pa, että Nur­mi­jär­vel­lä on mer­kit­tä­väs­ti enem­män auto­ja hen­ki­löä tai työ­paik­kaa koh­den kuin Hel­sin­gis­sä — saa­ti sit­ten kantakaupungissa. 

    Niin ja Man­hat­ta­niin tule­vien ihmis­ten käyt­tä­mien met­ro­jen kor­vaa­mi­nen yksi­tyi­sau­toil­la vaa­ti­si n. 1500 kais­taa lisää siltoja.

  29. Autot­to­muu­des­sa­han ei ole kau­pun­gin kan­nal­ta asuin­kort­te­leis­sa kysy­mys vält­tä­mät­tä lii­ken­tees­tä tai läpia­jos­ta, vaan sii­tä, että autot vie­vät kai­ken tilan, min­kä ne iki­nä vain saat­ta­vat­kaan vallata. 

    Kuten kaik­ki tie­däm­me, niin auto­jen vas­tus­ta­mi­nen on myös itsei­sar­vo, jota ainoa­na asia­na aja­via pai­nos­tus­ryh­miä on ollut pit­kät ajat. 

    Olet­tai­sin, että n. 100 mak­sa­van jäse­nen Enem­mis­tö Ry tai­taa olla kokoon­sa näh­den Suo­men vai­ku­tus­val­tai­sin lob­by. Hei­dän rin­nal­laan “Israe­lin ystä­vät­kin” ovat pelk­kiä kuoropoikia. 

    Itsel­leen mie­lui­san vas­tus­tan [lisää tähän]-ryhmän löy­tää esim. Face­boo­kis­ta. Nopea hakua tuot­ti aina­kin kah­den kan­sain­vä­li­sen jär­jes­tön, joka ajaa ainoa­na asia­na auto­jen vastustamista.

  30. En ymmär­rä sitä, että Suo­men aino­aan vähän suu­rem­paan tup­pu­ky­lään yri­te­tään tuo­da nur­mi­jär­ve­läi­siä arvo­ja. Jos ei pidä kau­pun­gis­ta asui­nym­pä­ris­tö­nä, niin sit­ten kan­nat­taa muut­taa sin­ne Nurmijärvelle. 😉 

    En ymmär­rä tätä hin­kua mää­ri­tel­lä mui­den puo­les­ta kau­pun­ki­mai­nen ympä­ris­tö sel­lai­sek­si jos­sa on pal­jon auto­ja. Itse näen kau­pun­gin sel­lai­sek­si jos­sa pal­ve­lut on niin lähel­lä, että auto­ja ei tarvita.

  31. En ymmär­rä tätä hin­kua mää­ri­tel­lä mui­den puo­les­ta kau­pun­ki­mai­nen ympä­ris­tö sel­lai­sek­si jos­sa on pal­jon auto­ja. Itse näen kau­pun­gin sel­lai­sek­si jos­sa pal­ve­lut on niin lähel­lä, että auto­ja ei tarvita.

    Meil­lä on läh­tö­ti­lan­ne, jos­sa on kau­pun­ki lii­ke-elä­män kera, on asu­tus­ta ja ihmi­siä, ja hei­dän liik­ku­mis­ta. Nyt tätä ale­taan kar­sia. Ei kenen­kään hyö­dyk­si, mut­ta vää­rien ihmis­ten haitaksi.

    Suo­mes­sa on myös run­saas­ti tilaa met­sän ja pel­lon kes­kel­lä, jos­sa jokai­nen saa (tai voi­si saa­da) har­ras­taa halu­tes­saan auto­no­mis­ta asumista.

  32. Meil­lä on läh­tö­ti­lan­ne, jos­sa on kau­pun­ki lii­ke-elä­män kera, on asu­tus­ta ja ihmi­siä, ja hei­dän liik­ku­mis­ta. Nyt tätä ale­taan kar­sia. Ei kenen­kään hyö­dyk­si, mut­ta vää­rien ihmis­ten haitaksi.

    Suo­mes­sa on myös run­saas­ti tilaa met­sän ja pel­lon kes­kel­lä, jos­sa jokai­nen saa (tai voi­si saa­da) har­ras­taa halu­tes­saan auto­no­mis­ta asumista.

    No tuos­ta läh­tö­koh­das­ta oli­si aika höl­möä ruve­ta raken­ta­maan liik­ku­mis­ta autoi­lun varaan. Täs­sä on var­maan­kin kysees­sä joku “täy­tyy olla auto, kos­ka mies” ‑ilmiö, jota en pys­ty ymmärtämään.

    Kes­kus­taan ei kukaan halua tul­la, kos­ka siel­lä on ikä­vä olla ja han­ka­la liik­kua auto­jen takia.

  33. Hel­sin­gin suun­nit­te­lus­sa aina­kin näi­den vih­rei­den aja­tus­ten näkö­kul­mas­ta ei koros­tu kau­pal­li­nen näkö­kul­ma, vaan ennem­min Hel­sin­gis­tä halu­taa teh­dä hil­jai­nen kävelyalue.

    Onko­han itsel­leen­kään sel­vää, että mitä oikein haluavat.

    1. Hil­jai­set käve­ly­ka­dut ovat par­hai­ta kaup­pa­paik­ko­ja. Kai­sa­nie­men­ka­dul­la liik­keet menes­ty­vät pal­jon huo­nom­min kuin Alek­sil­la. Näin ei ollut vie­lä 60-luvul­la, kun autoi­lu oli yhtä vapaa­ta molemmilla.

  34. Täs­sä on var­maan­kin kysees­sä joku “täy­tyy olla auto, kos­ka mies” ‑ilmiö, jota en pys­ty ymmärtämään.”

    Tulee mie­leen tut­ki­mus, jon­ka mukaan ter­ve­hen­ki­set nai­set aja­vat bus­seil­la ja öky­mäi­set mie­het autoi­le­vat. Mut­ta oli­ko kaik­ki oleel­li­set muut­ta­jat vakioi­tu? Tyh­mä­kin (meik­kä) tie­tää, että nai­set työs­ken­te­le­vät pal­ve­lua­loil­la ja sik­si väis­tä­mät­tä mene­vät töi­hin bus­si­lin­jo­jen var­sil­la. Femi­nis­ti­teo­rian mukaan mies­ten pitäi­si ottaa tak­si rak­sal­le aamui­sin, jot­ta tasa-arvo toteutuisi.

    No, ei vai­nes­kaan, kyl­lä­hän kaik­ki nai­mi­sis­sa olleet tie­tää, että mies se on joka mää­rää per­heen teke­mi­sis­tä, auton käy­tös­tä ja sen sellaisesta. 

    Vit­si.

    Sitä olen kyl­lä ihme­tel­lyt, mis­tä nai­set hank­ki­si­vat ne kork­ka­rit — tai yleen­sä uusim­mat maa­il­man­lo­pun krää­sän­sä — jos joku ei nii­tä sin­ne shop­pai­lu­pa­ra­tii­siin autoil­la kuskaisi.

    Ai, sori, het­kek­si unoh­din, kum­paa suku­puol­ta saa haukkua.

  35. Juha: “Hel­sin­gin suun­nit­te­lus­sa aina­kin näi­den vih­rei­den aja­tus­ten näkö­kul­mas­ta ei koros­tu kau­pal­li­nen näkö­kul­ma, vaan ennem­min Hel­sin­gis­tä halu­taa teh­dä hil­jai­nen kävelyalue.”

    Jos ihmi­set haluai­si­vat teh­dä ostok­sen­sa auto­jen seas­sa, ei esi­mer­kik­si näi­tä Idea­par­ke­ja ja Jum­bo­ja raken­net­tai­si. Käve­ly­aluei­ta voi teh­dä niin monel­la tavalla.

  36. Käve­ly­ka­dut ne on ostos­kes­kuk­sis­sa­kin. Kai­sa­nie­men­ka­dul­la ei ole muu­ten yhtään pysä­köin­ti­paik­kaa, eli ohia­ja­va auto­lii­ken­ne on liik­kei­den kan­nal­ta yksi­no­maan nega­tii­vi­nen asia.

    Kes­kus­tas­sa liik­ku­vis­ta suu­rin osa kul­kee jouk­ko­lii­ken­teel­lä tai joten­kin muu­ten kuin autol­la ihan jo sii­tä­kin syys­tä että autoi­hin ei ker­ta­kaik­ki­aan mah­du kuin pie­nel­le osal­le kul­ki­jois­ta, jos eivät kul­ki­si niin ne nykyi­set­kään autot eivät liik­kui­si mihin­kään. Eikä tämä ole edes suku­puo­li tai tulo­ky­sy­mys, on lii­ken­ne­tar­pei­ta joi­ta ei yksin­ker­tai­ses­ti ole jär­ke­vä jouk­ko­lii­ken­teel­le hoi­taa ja suu­rin osa autoi­li­jois­ta on tätä ryh­mää. Esi­mer­kik­si remont­ti­mie­het tai muut vas­taa­vat joil­la on pal­jon kul­jet­ta­vaa ja toi­saal­ta kes­kus­taan suun­tau­va lii­ken­ne har­vaan asu­tuil­ta alueil­ta mal­liin Itä-Uusimaa.

    Olen­nais­ta auto­lii­ken­teen toi­mi­vuu­den kan­nal­ta kes­kus­tas­sa on ensin­nä­kin se että jouk­ko­lii­ken­ne toi­mii jol­loin auto­ja on vähem­män, ja toi­saal­ta se että prio­ri­soi­daan kes­kus­taan päät­ty­vää lii­ken­net­tä. Kum­paan­kin aut­tai­si se että läpia­jo­lii­ken­ne ohjat­tai­siin poh­joi­sem­mak­si, auto­mää­rä ja ris­teys­ten mää­rä vähe­ni­si joka aut­tai­si ruuh­kiin, ja toi­saal­ta jouk­ko­lii­ken­ne oli­si suju­vam­paa kun sil­le voi­tai­siin taa­ta omat kais­ta. Eli lyhyes­ti kävelykeskusta.

  37. Miten jär­jes­tet­täi­siin parem­mat etuu­det jouk­ko­lii­ken­teel­le esim. Man­ner­hei­min­tien ja Simonkadun/Kaivokadun ris­teyk­seen. Onhan se kes­tä­mä­tön­tä, että rai­tio­vau­nu odot­taa rai­tio­vau­nua, joka odot­taa rai­tio­vau­nua, joka odot­taa ris­teyk­sen tuk­ki­vaa kol­mea peräk­käis­tä bus­sia. Ja per­ha­na, vie­lä nii­tä jalan­kul­ki­joi­ta­kin on riesana.

    Ei, tämä ei ole trol­li tai pro­vo, vaan osoit­taa vaan mihin tämä nykyi­nen mal­li johtaa!

  38. Kim­mol­le vastaus:

    - 6x-bus­sit lopet­taa Län­si­met­ron myö­tä ja ne pari has­sua muu­ta bus­sia 4‑sarjaa voi siir­tää Elie­nau­kiol­le tai Kam­pin bus­si­ter­mi­naa­liin jos­sa on myös tilaa Län­si­met­ron myötä.
    — Kuten mm. Sep­po Vep­sä­läi­nen on tääl­lä ehdot­ta­nut Man­ner­hei­min­tien itä­puo­li leven­ne­tään kis­koi­hin saak­ka käve­ly­alu­eek­si välil­lä Pos­ti­ka­tu — Poh­jois-Espa, eli auto­lii­ken­ne kul­kee kah­del­la kais­tal­la länsipuolta.
    — Kai­vo­ka­dun auto­lii­ken­ne jos sel­lais­ta on ohja­taan Pos­ti­ka­dun kaut­ta Man­ner­hei­min­tiel­le, paik­kaan mah­tuu hel­pos­ti liikenneympyrä.
    — Kai­vo­ka­dul­la teh­dään eril­li­set kis­kot Man­ner­hei­min­tiel­tä ete­lään kään­ty­vil­le ratikoille.
    — Tämän jäl­keen välil­lä Pos­ti­ka­tu — Poh­jois-Espa Man­ner­hei­min­tiel­le ei tar­vi­ta lii­ken­ne­va­lo­ja lai­sin­kaan kos­ka pisin jalan­kul­ki­joi­den yli­te­tet­tä­vä osuus on kak­si kais­taa auto­ja, ratik­ka­kis­ko­jen yli voi har­ki­ta sel­lai­sia varoi­tus­va­lo­ja kuin Lasi­pa­lat­sin pysäkillä.
    — Seu­rauk­se­na rati­kat kul­kee suju­vas­ti ja väli Erot­ta­ja — Kias­ma on mitä toden­nä­köi­sim­min autol­la­kin nopeam­pi kuin nyt. Bonuk­se­na saa­daan leveä jalan­kul­kua­lue ilta-aurin­koon johon mah­tuu myös fillarikaistat.

  39. Entä­pä vaik­ka bus­sit 18 ja 55, ja mitä muu­ta lin­jo­ja Simon­ka­tua aina melui­sas­ti kiihdyttelee?

    Tot­ta tosi­aan, Man­ner­hei­min­tien väli Kes­kus­ka­tu-Alek­si levey­des­tä vas­ta 2/3 osaa on ratik­ka­kis­ko­ja, joten voi­han sii­tä loh­kais­ta lisää lää­niä, jot­ta ei autoi­li­jat vei­si kai­ken tilan ja joil­la­kin oli­si ikä­vä tun­ne tul­la kes­kus­taan asioimaan. 

    Kehit­tää vai hai­ta­ta? Kun todel­li­suus on kui­ten­kin sel­lai­nen, ettei alkeel­li­sin­ta pyö­rä­kais­tan ver­kos­toa ole kes­kus­tas­sa, niin voi­si nyt het­kek­si hel­lit­tää tätä auto­lii­ken­teen hait­taa­mis­ta ja sen sijaan raken­taa kai­kil­le kul­ke­mi­sen edel­ly­tyk­set. Mai­nit­tu Man­ner­hei­min­tien ja Simonkadun/Keskuskadun ris­teys on kevyen(kin) lii­ken­teen kan­nal­ta aivan pai­na­jai­nen ja syy löy­tyy kyl­lä enim­mäk­seen tuos­ta rai­de­lii­ken­teen minä-minä-roo­lis­ta alu­een suunnittelussa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.