Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.6.2010

Lausun­to Kes­ki-Pasi­lan rata­pi­ha-alu­een suunnitelmista

Auto­jen rah­taa­mi­nen pika­ju­niin lop­puu yhdel­lä Suo­men arvok­kaim­mis­ta alueis­ta Töö­lön­lah­del­la ja siir­tyy Pasi­laan. Hel­sin­gin lausun­nos­sa vas­tus­te­taan sitä, että siel­tä las­tat­tai­siin juniin myös poh­joi­seen myy­tä­väk­si rah­dat­ta­via uusia auto­ja. En ymmär­rä, mis­tä moi­nen aja­tus­kin on tul­lut mie­leen, mut­ta jos VR on käyt­tä­nyt Töö­lön­lah­tea auto-pika­ju­na-toi­min­taan, sil­tä voi odot­taa mitä hyvän­sä. Itse suun­ni­tel­mas­ta ei saa mitän sel­vää ilman kun­non kuvia.

Lausun­to Uuden­maan raken­ne­mal­leis­ta 2035

Uudel­le­maal­le yri­te­tään ahtaa 430 000 uut­ta asu­kas­ta, siis suu­rin piir­tein Poh­jois-Kar­ja­lan ja Poh­jois-Savon asuk­kaat. Tätä var­ten on teh­ty mie­len­kiin­toi­nen tar­kas­te­lu yhdys­kun­ta­ra­ken­teen vaih­toeh­dois­ta. Näis­tä minun on pit­kään pitä­nyt rapor­toi­da täl­le pals­tal­le, mut­ta aikaa ei ole ollut, eikä ole nyt­kään. Hel­sin­ki aset­tuu kan­nat­ta­maan ras­kaim­min kes­kit­tä­vää mal­lia eli asu­tuk­sen kes­kit­tä­mis­tä nykyis­ten tai pää­tet­ty­jen rato­jen var­rel­le +  Öster­sun­do­miin. Niin sanot­tu lyhyi­den uusien rato­jen mal­li on mie­les­tä­ni myös har­kit­se­mi­sen arvoinen.

Lausun­nos­sa vali­te­taan myös, ettei Mal­min len­to­kent­tää ole sijoi­tet­tu mihin­kään. Hei haloo! Tämä ei ole kaa­va vaan rakennetarkastelu.

Mal­min len­to­kent­tä muu­ten kan­nat­taa sijoit­taa Kärkölään.

Nuot­ta­nie­men virkistysaluekaava

Tämä jäi pöy­däl­le sen sel­vit­tä­mi­sek­si, voi­ko kau­pun­ki kaa­voit­taa omien huvi­loi­den­sa tont­te­ja ran­taan, kun ei sal­li sitä yksi­tyi­sil­le­kään. Kat­so­taan mitä lau­ta­kun­ta päät­tää. Myös yksi­tyi­set suo­jel­lut huvi­lat ovat saa­neet säi­lyt­tää ran­taan ulot­tu­vat pihansa.

Sau­kon­lai­tu­rin kaava

Tän­ne tulee 3000 asu­kas­ta. Vas­taa lau­ta­kun­nan tavoit­teis­ta nel­jäs­osaa eli riit­tää kol­mek­si kuu­kau­dek­si. Pysä­köin­nis­tä tul­laan kinaa­maan. Kun se on nyt suun­ni­tel­tu niin, että on fyy­si­ses­ti mah­dol­lis­ta erot­taa auto­pai­kan hin­ta asun­non hin­nas­ta, nor­min pitäi­si olla mah­dol­lis­ta­va mut­ta ei pakot­ta­va. Kuka mak­saa ne pai­kat, joi­ta kukaan ei halua ostaa?

Telak­ka­ran­nan suunnitteluperiaatteet

Van­ho­ja teol­li­suus­toi­min­nas­ta vapau­tu­via tilo­ja suo­jel­laan ja ote­taan eri­lai­seen kult­tuu­ri- ja tapah­tu­ma­käyt­töön. Kuu­los­taa hyväl­tä. Toteu­tus rat­kai­see, ei kaa­va. Uut­ta asui­na­laa tulee 20 000 neliö­tä, mikä vas­taa kah­den vii­kon tavoitetta.

Val­li­lan­laak­son joukkoliikennekatu

Fenix-lin­tu on taas nous­sut tuh­kas­ta. Tämä katu­yh­teys oli­si jouk­ko­lii­ken­teel­le erit­täin hyvä, mut­ta puis­tol­le erit­täin huo­no. Pää­tök­sen­te­ko­kult­tuu­rim­me ongel­mis­ta ker­too, ettei jouk­ko­lii­ken­teen hyö­dyis­tä ole mitään mää­räl­lis­tä arvio­ta. Kym­me­nen mil­joo­nan raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set on kyl­lä lue­tel­tu sadan tuhan­nen euron tark­kuu­del­la. Jos jouk­ko­lii­ken­teen hyö­dyt oli­si las­ket­tu, ne mak­sai­si­vat tuon 10 mil­joo­naa hyvin nopeas­ti. (Terk­ku­ja esittelijälle)

Siir­to­la­puu­tar­han vali­tuk­set häi­riö­tä eivät rii­tä. Jos pan­naan vas­tak­kain siir­to­la­puu­tar­ha­ton­tin onnek­kaat omis­ta­jat ja kym­me­net tuhan­net bus­si­mat­kus­ta­jat, bus­si­mat­kus­ta­jien edut voit­ta­vat 10–1. Siir­to­la­puu­tar­ha­vä­keä tyyn­ny­tel­lään Hämeen­tien meluai­dal­la niin että hei­dän tilan­teen­sa itse asias­sa para­nee. Todel­li­nen ongel­ma ovat puis­ton muut käyt­tä­jät, joi­den tilan­ne heik­ke­nee, ja se kään­tää hel­pos­ti argu­men­tit jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tua vas­taan. Ei se koh­tuut­to­man pal­jon heik­ke­ne, mut­ta kun tuo alue on niin vah­vas­ti lii­ken­teen vai­vaa­ma, puis­to oli­si hyvä säästää.

Eräs ongel­ma on, että jos raken­ne­taan bus­si­ka­tu, sin­ne tun­kee auto­ja. Olen aika vakuut­tu­nut, että täs­tä on pääs­tä­vis­sä sopim,ukseen. Rat­kai­su ovat hyd­lau­li­set tol­pat, jot­ka las­keu­tu­vat alas bus­sin lähes­tyes­sä, mut­ta estä­vät muun lii­ken­teen. Näi­den toi­min­ta­pe­ri­aa­tet­ta voi käy­dä kat­so­mas­sa täs­tä.

Val­li­lan­laak­soon on hyväk­syt­ty ratik­ka ja se sin­ne pitäi­si saa­da­kin.  Sii­hen minä­kin olen val­mis. On kui­ten­kin myön­net­tä­vä, ettei­vät jouk­ko­lii­ken­ne­ka­dun hyö­dyt tyh­je­ne tuo­hon ratikkayhteyteen.

Pää­tök­sen­teon his­to­ria täs­sä asias­sa on ollut niin vai­hei­kas, että tun­teet ovat ehti­neet nous­ta. Se saa jouk­ko­lii­ken­teen hai­tat tun­tu­maan vie­lä isom­mil­ta kuin ne objek­tii­vi­ses­ti ovat. Har­mi kui­ten­kin on juu­ri niin suu­ri mik­si se koetaan.

Itä­kes­kuk­seen City-Market

City-Mar­ke­til­le kaa­voi­te­taan lisää myy­mä­lä­alaa 4,5 heh­taa­ria. Kun vas­tus­taa kau­pan siir­ty­mis­tä kehä­tei­den tun­tu­maan, ei voi vas­tus­taa nii­tä met­ro­py­sä­kin luo­na. Est­teet­ti­sesw­tä lop­pu­tu­lok­ses­ta tie­täi­si meiel­lään vähän enem­män. Pris­ma on kauhea.

Senaa­tin­to­rin ratikkajärjestely

Kau­pun­gil­ta lop­pui­vat rahat, joten ratik­ka jat­kaa Kata­rii­nan­ka­tu pit­kin. Jos­tain syys­tä kis­kot kui­ten­kin siir­re­tään sen keskelle.

115 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.6.2010”

  1. Kom­men­toi­daan tähän­kin tuos­ta kes­ki­pa­si­las­ta, että kar­tan “Uudet ja säi­ly­tet­tä­vät rai­teet ja raken­teet” sii­hen pil­ven­piir­tä­jien ete­lä­puo­lel­le, kes­kel­le kau­pun­gin tavoi­tel­tua uut­ta kes­kus­taa raken­ne­taan 2–3 heh­taa­ria uusia seisontaraiteita.

    Sei­son­ta­rai­teet Pasi­lan ase­man ete­lä­puo­lel­la ovat var­maan­kin käte­väm­mät kuin poh­jois­puo­lel­la, mut­ta jos tuol­le maal­le las­ket­tai­siin käy­pää vuo­kraa, oli­si se aika pal­jon kor­keam­pi kuin kulut ajaa junia kilo­met­ri pohjoisemmaksi.

    Kata­rii­nan­ka­dun kis­kon­siir­to hämää itseä­ni­kin. Sil­le var­maan­kin on jokin syy, mut­ta en kek­si mikä. kadun sopi­vuut­ta käve­ly­ka­duk­si se ei aina­kaan mil­lään tavoin paran­na, kun yhte­näi­nen vapaa tila vain kapenee.

  2. Telak­ka­ran­ta on poten­ti­aa­li­ses­ti hie­no alue. Kan­nat­tai­si vaka­vas­ti har­ki­ta ran­nan täyt­tä­mis­tä sen ver­ran että suun­nit­te­lua­lu­eel­le saa­tai­siin kak­si isoa umpi­kort­te­lia. Nii­den pitäi­si olla riit­tä­vän iso­ja jot­ta vas­ta­pai­noa Meri­kort­te­lil­le on tar­peek­si, ja Puna­vuo­ren kort­te­li­jat­ku­mo ulot­tui­si luon­te­vas­ti ran­taan saak­ka. Talot tar­peek­si lähel­le ran­taa (punais­ta ruu­kin­tiil­tä, tot­ta­kai). Kah­vi­la kesä­te­ras­sei­neen kivi­jal­kaan, ja tyy­li­käs kevyen lii­ken­teen väy­lä talon ja ran­nan väliin. 

    Telak­ka­dus­ta tulee kui­lu, sil­le ei nyt tuos­sa koh­taa voi mitään. Lii­ken­ne tulee ole­maan mel­koi­nen jos Her­ne­saa­ren type­ryy­det mene­vät läpi, joten viih­tyi­syyt­tä katu­ti­lal­ta on tur­ha olet­taa muutenkaan.

    Nos­tu­rin funk­tiot pitäi­si kah­den umpi­kort­te­lin mal­lis­sa sijoit­taa kone­pa­jaan, jon­ne mah­tui­si kai­ken­lais­ta muu­ta­kin kivaa.

  3. Sen Val­li­lan­laak­son osal­ta kukaan ei kiis­tä lii­ken­teel­li­siä hyö­ty­jä myös bus­seil­le. Arve­len sinän­sä jär­ke­vän taus­ta-aja­tuk­sen ole­van että bus­se­ja aje­taan jat­kos­sa ene­män Pasi­laan kes­kus­tan sijaan.

    Lii­ken­teel­li­nen­kin ongel­ma sen sijaan on se että autoi­lua ei ole estet­ty, tai aina­kin suun­ni­tel­mis­sa ei ker­ro­ta miten se toteu­te­taan. Vrt. Eliel Saa­ri­sen tie jos­sa yksi­tyi­sau­toi­lu kas­vaa koko ajan, eli jos­sain vai­hees­sa vaan tode­taan että käy­tän­nös­sä se on ihan nor­maa­li katu eli se ava­taan lii­ken­teel­le. Jon­ka jäl­keen Joke­ri sei­soo ja asukk­kaat vaa­ti­vat Haa­ga­tun­ne­lia koko­nai­se­dul­li­seen sadan mil­joo­nan hin­taan läpia­jo­lii­ken­teen hait­to­jen vuoksi…

    Ykkö­son­gel­ma lii­ken­teen kan­nal­ta täs­sä on edel­leen­kin se että jos tämä han­ke sös­si­tään pilaa­mal­la puis­to niin jokai­ki­sen jouk­ko­lii­ken­ne­väy­län vas­tus­ta­jat vetoa­vat jat­kos­sa sii­hen että ei sen Val­li­lan­laak­son bus­si­ka­dun­kaan pitä­nyt olla häi­riök­si. Pelk­kä ratik­ka­ra­ta on minus­ta sen takia jär­ke­vä kompromissi.

    1. Kovin huo­les­tut­ta­vaa on, että pai­kal­li­set yrit­tä­jät ovat lausun­nos­saan jo ennen jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tua vaa­ti­neet sen avaa­mis­ta auto­lii­ken­teel­le. Tämä on estet­tä­vis­sä hydrau­li­sil­la tol­pil­la, jot­ka pääs­tä­vät vain bus­sit läpi. Näin pitäi­si teh­dä myös Eliel Saa­ri­sen tiel­lä. Olen yrit­tä­nyt löy­tää vii­me syk­syn kom­men­teis­ta link­kiä you tuben videoon, jos­sa havain­nol­lis­tet­tiin täl­lais­ten tolp­pien toi­min­taa Britanniassa.

  4. Olen yrit­tä­nyt löy­tää vii­me syk­syn kom­men­teis­ta link­kiä you tuben videoon, jos­sa havain­nol­lis­tet­tiin täl­lais­ten tolp­pien toi­min­taa Britanniassa.

    Pai­kal­lis­lii­ken­ne­liit­to on kuvan­nut mah­dol­li­set esteet ihan riit­tä­väl­lä tasol­la, http://www.paikallisliikenneliitto.com/liitteet/infrakortti_10.pdf
    Rati­kal­la on noi­den lisäk­si sel­lai­nen mah­dol­li­suus että teh­dään rata ajo­kel­vot­to­mal­le pinnalle.

    Jos jouk­ko­lii­ken­teen hyö­dyt oli­si las­ket­tu, ne mak­sai­si­vat tuon 10 mil­joo­naa hyvin nopeas­ti. (Terk­ku­ja esittelijälle)

    Bus­seil­le ei ole mal­lin­net­tu mat­kus­ta­ja­mää­riä tai aina­kaan nii­tä ei mate­ri­aa­lis­sa ole. JLF:ssä epäil­tiin että kun se ennus­te­mal­li huk­kaa koko kam­puk­sen niin se näyt­tää tie­ten­kin ihan samat nol­la mat­kus­ta­jaa niin rati­kal­le kuin bus­sil­le­kin. Eli han­ka­la las­kea ole­mat­to­mien mat­kus­ta­jien hyötyjä. 🙂

    1. Tar­koi­tus on ajaa joi­ta­kin Lah­den­tien suun­nan bus­seis­ta Kam­pin ter­mi­naa­liin. Täs­tä se hyö­ty tulee, mut­ta sii­tä meil­lä ei ole mitään laskelmia.

  5. Vaik­ka VR on hyvä syn­ti­puk­ki auto­pi­ka­ju­na­lai­tu­reil­le, asias­sa on mui­tan­kin syitä.
    1) Hel­sin­gin kau­pun­ki halusi muut­taa Pasi­las­sa nii­den sijain­tia, kos­ka enti­nen sijain­ti oli­si ollut Pasi­lan kes­kus­kort­te­lin kans­sa samassa.

    2) Lai­tu­rit ovat Lii­ken­ne­vi­ras­ton, eivät VR:n. Sik­si var­maan Lii­ken­ne­vi­ras­to mak­saa sen 42 mil­joo­naa, jon­ka koko siir­to Pasi­laan maksaa.

    3) Auto­ju­na­lai­tu­rit ovat alu­een reu­nas­sa. On täy­sin Hel­sin­gin kau­pun­gin “ansio”, että se pitää paraa­ti­paik­kan­sa moi­ses­sa kun­nos­sa. Puis­toa­lue on kau­pun­gin vas­tuul­la ja sen huo­maa: auton­ro­mu­ja, vää­rin pysä­köi­ty­jä auto­ja, jät­tei­tä, tump­pe­ja ja ros­kaa. Kos­ka Hel­sin­gis­sä ei ole min­kään­lais­ta kun­nol­lis­ta koko kau­pun­gin kat­ta­vaa met­ro­verk­koa, kes­kei­nen alue on lin­ja-auto­jen park­ki­paik­ka­na vuo­des­ta toi­seen, sii­nä mis­sä Elie­li­nau­kio ja Rau­ta­tien­to­ri­kin. Jos bus­si­ral­lia ei oli­si, nykyi­set kaa­su­tus­ken­tät voi­si­vat olla viih­tyi­siä puis­to­ja. Vaan sehän ei tie­tyil­le “tie­de­mies­asian­tun­ti­joil­le” kel­paa, he kun osaa­vat ker­toa meil­le, että met­roa tai kehä­ra­taa ei tar­vi­ta. Eikä kuu­lem­ma oli­si tar­vit­tu Kam­pin kes­kus­ta­kaan, vaan kurai­nen kaa­su­tus­kent­tä kes­kel­lä kau­pun­kia oli­si ollut “tie­de­mies­rat­kai­su” asi­aan. Huh huh.

  6. Tar­koi­tus on ajaa joi­ta­kin Lah­den­tien suun­nan bus­seis­ta Kam­pin ter­mi­naa­liin. Täs­tä se hyö­ty tulee, mut­ta sii­tä meil­lä ei ole mitään laskelmia.

    No jaa, toki tuos­ta jotain hyö­tyä on, mut­ta olen­nai­set hyö­dyt on kui­ten­kin se että Pasi­la-Kum­pu­la välil­lä saa­daan poi­kit­tai­syh­teys. Se Pasi­lan läpi aja­mi­nen muu­ten vaa­tii sit­ten sen sil­lan kunnostuksen.

  7. jos VR on käyt­tä­nyt Töö­lön­lah­tea auto-pika­ju­na-toi­min­taan, sil­tä voi odot­taa mitä hyvänsä. 

    Turus­sa auto­jen las­taus­lai­tu­ri on heti pää­rau­ta­tie­a­se­man vie­res­sä. Yllä­tyk­sek­se­ni näin vii­mek­si junal­la kau­pun­kiin tul­les­sa­ni ase­man edes­sä uusia auto­ja täyn­nä ole­van rekan. Se oli suo­raan rau­ta­tie­a­se­man ovien edes­sä tak­si­jo­non nor­maa­lil­la pai­kal­la. En tie­dä, oli­vat­ko autot tulos­sa vai menos­sa junaan. Sata­mas­ta tule­via hen­ki­lö­au­to­kuor­mas­sa ole­via rek­ko­ja näkyy ase­man edes­tä kul­ke­val­la Rata­pi­han­ka­dul­la jat­ku­vas­ti. Ilmei­ses­ti ko. auto­kul­je­tus oli pää­tet­ty lait­taa kis­koil­le ja sata­mas­sa ei ole auto­jen las­tauk­seen mah­dol­li­suut­ta (?). Joka tapauk­ses­sa VR:n puo­les­ta auto­rek­kaa näh­tä­väs­ti voi sei­sot­taa aivan mis­sä tahansa.

  8. Jos Lah­den­tien dösiä siir­re­tään mans­kul­le, miten se vetää tule­vai­suu­des­sa? Olen jos­kus istus­kel­lut kyy­dis­sä Kam­pin ja Töö­lön välil­lä pari­kin­kym­men­tä minuut­tia ruuhka-aikaan?

    Kun Tuusu­lan­väy­lä kään­ne­tään vie­lä Pasi­laan Vetu­ri­tiel­le, luu­li­si kumi­pyö­rä­lii­ken­teen ole­van aika hidas­ta sil­lä suunnalla…

    Vai onko tar­koi­tus päät­tää lin­jo­ja Pasi­laan kun Pisa­ra­ra­ta valmistuu?

  9. [quote]Itäkeskukseen City-Mar­ket

    City-Mar­ke­til­le kaa­voi­te­taan lisää myy­mä­lä­alaa 4,5 heh­taa­ria. Kun vas­tus­taa kau­pan siir­ty­mis­tä kehä­tei­den tun­tu­maan, ei voi vas­tus­taa nii­tä met­ro­py­sä­kin luo­na. Est­teet­ti­sesw­tä lop­pu­tu­lok­ses­ta tie­täi­si meiel­lään vähän enem­män. Pris­ma on kauhea.[/quote]

    Täs­sä unoh­de­taan, että City­mar­ke­tin laa­jen­nus on koko­nai­suu­te­na täy­sin tar­pee­ton. Tuon laa­jen­nuk­sen jäl­keen City­mar­ket kat­taa hyvin­kin nel­jän­nek­sen, ellei jopa kol­man­nek­sen koko Itä­kes­kuk­sen Itä­väy­län ete­lä­puo­li­ses­ta alueesta.
    Tar­kas­tel­taes­sa lii­ke­ti­lan ja asun­to­kan­nan suh­det­ta, koko Itä­kes­kus on alue­suun­nit­te­lul­li­ses­ti järjetön. 

    City­mar­ket ja Pris­ma, ja koko Itä­kes­kus ovat auto­mer­ket­te­ja, eivät­kä ne muuk­si muu­tu, vaik­ka ne oli­si­vat kuin­ka met­roa­se­man lähel­lä tai vaik­ka pääl­lä. Minul­le sopii, että met­roa­se­man lähei­syy­teen anne­taan oikeus perus­taa mar­ket­te­ja, joil­le ei osoi­te­ta ensim­mäis­tä­kään auto­paik­kaa. Kokei­le, niin näet, pal­jon­ko se met­roa­se­ma sii­nä aut­taa. Anta­kaa raken­nusoi­keut­ta, mutat tur­ha sitä on perus­tel­la mul­la syyl­la kuin sil­lä, että ton­tin omis­taa Kes­ko, eikä kau­pun­gil­la ole sel­kä­ran­kaa teh­dä kaupunkisuunnittelua.

  10. Onko tuo­hon Uuden­maan raken­ne­mal­liin linkkiä? 

    Itä­kes­kuk­ses­ta: Kai sin­ne­kin saa­daan laa­jen­nuk­sen myö­tä myös iso mää­rä asun­to­ja kaup­pa­kes­kuk­sen pääl­le samal­la taval­la kuin Kam­pis­sa ja Isos­sa Ome­nas­sa? Itä­kes­kuk­sen raken­nus­kor­keuk­sil­la tuol­la on jo ihan merkitystä…

  11. Kuka mak­saa ne pai­kat, joi­ta kukaan ei halua ostaa?

    Tun­ne­li­kei­jun lähi­su­ku­lai­nen auto­kei­ju. Muu­ten kuka sen vene­säi­ly­tys­hal­lin maksaa?

    Spot­tun kans­sa täy­sin samaa miel­tä Tela­kan­ran­nan ran­ta­vii­van siir­tä­mis­tä, ei se mikään luon­nol­li­nen ole nyt­kään. Kun en parem­min tie­dä niin kuvit­te­li­sin että sen koko altaan voi­si padota.

  12. Uuden­maan raken­ne­mal­lit on tosi mie­len­kiin­toi­nen ana­lyy­si. Se pal­jas­taa myös näky­väm­min kuin aiem­mat tar­kas­te­lut läh­tö­koh­dak­si vali­tun rai­de­lii­ken­ne­ver­kon raken­teel­li­set heikkoudet.
    Kun lähi­ju­na- ja taa­ja­ma­ju­na­lii­ken­teen varaan ollaan sito­mas­sa mer­kit­tä­vä osa tule­vas­ta kas­vus­ta, tämän verk­ko-osan toi­mi­vuus tulee ole­maan kas­vu­pai­neis­sa yli­voi­mais­ten haas­tei­den edessä. 

    Ilman muu­ta on pyrit­tä­vä jaka­maan kuor­maa rai­de­ver­kon kehit­tä­mi­sel­lä sekä met­ro- että juna­verk­ko­jen kes­ken niin, että kes­kei­sil­lä alueil­la met­ro keven­tää juna­ver­kon työ­taak­kaan ja antaa tilaa hoi­taa piden­pi­mat­kais­ta taa­ja­ma­lii­ken­net­tä. Inves­toin­ti­ta­so ei sii­tä juu­ri­kaan nouse, mut­ta toi­min­ta­var­muus paranee.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Auto­jen rah­taa­mi­nen pika­ju­niin lop­puu yhdel­lä Suo­men arvok­kaim­mis­ta alueis­ta Töö­lön­lah­del­la ja siir­tyy Pasi­laan. Hel­sin­gin lausun­nos­sa vas­tus­te­taan sitä, että siel­tä las­tat­tai­siin juniin myös poh­joi­seen myy­tä­väk­si rah­dat­ta­via uusia auto­ja. En ymmär­rä, mis­tä moi­nen aja­tus­kin on tul­lut mie­leen, mut­ta jos VR on käyt­tä­nyt Töö­lön­lah­tea auto-pika­ju­na-toi­min­taan, sil­tä voi odot­taa mitä hyvänsä. 

    Oli­si­ko syy­nä se, että auto­jen las­taa­mi­seen tar­vit­ta­vaa infraa ei ole muu­al­la? Kysyin, kos­ka en tiedä.

    Tämä muu­ten oli­si yksi hyvä argu­ment­ti sen puo­les­ta, että rai­teet yksi­tyis­tet­täi­siin. Yksi­tyi­nen toi­mi­ja ei var­maan­kaan käyt­täi­si arvo­kas­ta maa-aluet­ta epä­te­hok­kaas­ti. Mut­ta ehkä­pä emme nyt taas aloi­ta kes­kus­te­lua Bri­ta­nian rautatieliikenteestä 🙂

    Tilan­ne­han nyt on jol­teen­sa­kin sel­lai­nen, että vas­tak­kain ovat VR:n (ja toki myös Lii­ken­ne­vi­ras­ton) halu vara­ta riit­tä­väs­ti tilaa, jot­ta juna­lii­ken­ne toi­mi­si tehok­kaas­ti — myös mah­dol­li­ses­ti kas­va­vil­la lii­ken­ne­mää­ril­lä. Toi­saal­ta sit­ten kau­pun­ki pyr­kii mini­moi­maan rato­jen vaa­ti­man tilan, kos­ka maa on kal­lis­ta. Olen tai­pu­vai­nen ajat­te­le­maan, että kau­pun­gin näke­mys on him­pun lyhyt­nä­köi­nen, kos­ka lähi­ju­na­lii­ken­teel­lä oli­si pal­jon kehit­tä­mis­mah­dol­li­suuk­sia ja se edis­täi­si kau­pun­gin kas­vua rato­jen ympäristöön.

    Yksi poh­din­nan arvoi­nen kysy­mys on se, pys­ty­tään­kö rata­kis­ko­jen varaa­maa tilaa olen­nai­ses­ti vähen­tä­mään, jos Pisa­ra toteu­te­taan. Sil­loin­han aluet­ta ei enää ole tar­peen pitää junien park­ki­paik­ka­na nykyi­seen mal­liin, vaan pää­rau­ta­tie­a­se­ma muut­tuu ihan nor­maa­lik­si läpikulkuasemaksi.

    Kari

  14. Kovin huo­les­tut­ta­vaa on, että pai­kal­li­set yrit­tä­jät ovat lausun­nos­saan jo ennen jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tua vaa­ti­neet sen avaa­mis­ta auto­lii­ken­teel­le. Tämä on estet­tä­vis­sä hydrau­li­sil­la tol­pil­la, jot­ka pääs­tä­vät vain bus­sit läpi.

    Hydrau­li­set tol­pat tosi­aan saat­ta­vat olla hyvä este, kun halu­taan hai­ta­ta pai­kal­lis­ta yrit­tä­mis­tä. Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta on hyvää koke­mus­ta, miten pie­net liik­keet tape­taan kaup­pa­kes­kus­ten tai juot­to­loi­den eduksi. 

    Mikä on se mie­li­hy­vä mikä näis­tä esteis­tä sit­ten syn­tyi­si taval­li­sel­le jouk­ko­lii­ken­teen käyttäjälle?

  15. Ääh, quo­tet oikein.

    Kuto­ja:

    Jos Lah­den­tien dösiä siir­re­tään mans­kul­le, miten se vetää tule­vai­suu­des­sa? Olen jos­kus istus­kel­lut kyy­dis­sä Kam­pin ja Töö­lön välil­lä pari­kin­kym­men­tä minuut­tia ruuhka-aikaan? 

    Niin olen minä­kin ja minua on ihme­tyt­tä­nyt eikö nii­tä kau­ko­lii­ken­teen bus­se­ja oli­si voi­nut ajat­taa sen hie­ta­lah­ti- lin­nun­lau­lu- rata­kui­lun kaut­ta vaik­ka Pasi­laan, jos­ta ne sai­si sit­ten ohjat­tua kun­nol­la vetä­vään (no tai aina­kin parem­min vetä­vään) katu­verk­koon? se bus­si­ral­li mikä päi­väs­tä toi­seen on sii­nä ahtaas­sa ris­teys­hel­ve­tis­sä on kyl­lä jotain täy­sin usko­ma­ton­ta. Tur­ha täs­tä nyt tie­tys­ti enää on nurista.

    Toi­nen kysy­mys on se, että mik­si ihmees­sä niit­ten bus­sien pitää läh­teä juu­ri Kam­pis­ta ja ajaa Suo­men ruuh­kai­sim­man kes­kus­tan läpi- eikö vaik­ka Pasi­laan oli­si voi­nut teh­dä pit­kien mat­ko­jen bus­sien ter­mi­naa­lin (nyt kun sin­ne se pisa­ra-rata tulee ja kaik­kea) ja teh­dä sii­hen sit­ten kun­non syöttöliikenteen?

    1. Voi­si myös aja­tel­la, että Lah­den­tien ja Por­voon­väy­län kau­ko­lii­ken­ne­ter­mi­naa­li oli­si Itäkeskuksessa.

  16. Turun ja Porin suun­nan bus­sit sai­si Kam­pin ter­mi­naa­lis­ta Län­si­väy­läl­le sit­ten, kun Espoon bus­sit siir­ty­vät siel­tä pois. Län­si­väy­läl­tä vaik­ka Kehä I bus­si­kais­taa Turun­väy­läl­le. Mat­ka-aika nopeu­tui­si var­mas­ti nykyi­ses­tä, mat­kaa tulee kar­tas­ta kat­sot­tu­na vain 2 km lisää. Yhtey­det toki heik­ke­ne­vät tuol­loin Mans­kun suun­nal­ta, mut­ta toi­saal­ta esim. Ota­nie­mi ja Kei­la­nie­mi tuli­si­vat rei­tin varrelle.

  17. Rau­ta­tie­a­se­mal­ta Lep­pä­suol­le ulot­tu­nut Kam­pin “mat­ka­kes­kus” yhdis­ti juna­lii­ken­teen, kau­ko- ja lähi­bus­sit käte­väs­ti ja ilma­vas­ti kilo­met­rin mit­tai­sel­le alu­eel­le. Sit­tem­min bus­sien pysäk­ki- ja park­kia­lu­ee­na käy­tet­ty tila on käy­tän­nös­sä kadon­nut raken­ta­mi­sen tiel­tä (mikä tosin on joh­ta­nut sii­hen, että kau­ko­bus­sien pysä­köin­ti on siir­ty­nyt Hel­sin­gin­nie­men asun­to­ka­tu­jen var­sil­le). Nyt alkaa näyt­tää sil­tä, että Töö­lön­lah­del­ta Poh­jois-Pasi­laan ulot­tu­va juna­lii­ken­teen (ja Trans­poin­tin ym.) val­taa­ma alue on tämän päi­vän Kamp­pi. Kau­pun­ki on kas­va­nut, ja sen kes­kel­le on jää­nyt liki neliö­ki­lo­met­ri varik­koa­luet­ta, joka voi­si toi­min­nal­li­ses­ti olla ihan yhtä hyvin kau­em­pa­na­kin. Jopa bus­sien ja rati­koi­den vari­koi­ta yri­te­tään tii­vis­tää, mut­ta eikö rau­ta­teil­le voi­da mitään?
    Kari on oikeas­sa, että VR/Liikennevirasto ovat oikeal­la asial­la vaa­ties­saan tilaa junil­le, mut­ta kun ne saa­vat maan käyt­töön käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si, ei ole kovin suur­ta tar­vet­ta siir­tää toi­min­to­ja tai kek­siä tehok­kaam­pia toi­min­ta­ta­po­ja. Kau­pun­gin ja val­tion maan­käyt­tö­so­pi­muk­set niin Töö­lön­lah­del­la kuin Pasi­las­sa eivät ole miten­kään ede­saut­ta­neet jär­ke­vää maankäyttöä.

  18. hyd­lau­li­set tolpat”

    Mikä noi­den hydrau­lis­ten tolp­pien toi­mi­vuus mah­taa olla Suo­men tal­ves­sa ja hie­koi­te­tuil­la väylillä?

  19. Muu­ten­kin aja­tus sii­tä että pitää olla kes­kus­a­se­mia mis­tä läh­tee koko maa­il­ma, on vähän outoa. Nykyi­ses­sä koti­kau­pun­gis­sa­ni Lyonis­sa esim. junat on hajau­tet­tu kol­mel­le kauu­ko­lii­ken­teen ase­mal­le, lähi­lii­ken­teen ase­mia on kes­ki­kau­pun­gis­sa­kin puo­len tusi­naa. Kau­kous­sit aapu­vat ja läh­te­vät aina juna-ase­mil­ta, joil­le suu­rim­mal­le osal­le on vie­lä met­ro ja/tai pikaratikkayhteys.

    Ymmär­rän että Län­si­väy­län bus­sit on lai­tet­tu kam­pin ter­mi­naa­liin, mut­ta se ei kyl­lä mun jär­kee­ni mee että koko Suo­men bus­si­kau­ko­lii­ken­ne on pitä­nyt tuk­kia mah­dol­li­sim­man idioot­ti­mai­ses­ti ahtaim­paan, häi­riö­her­kim­pään ja han­ka­lim­paan koloon. Mans­kul­la ei tar­vi­ta kum­moi­nen­kaan liikenneonnettomuus/valtiovierailu/normiruuhka tai vaik­ka kep­pi­tans­si­ta­pah­tu­ma edus­kun­ta­ta­lon edes­sä, kun käy­tän­nös­sä puo­len Suo­men bus­si­lin­jat on pois käytöstä.

  20. Tuo bus­si­kais­taan liit­ty­vä ongel­ma, että väy­lää käyt­tä­vät muut kuin on tar­koi­tus, toi mie­lee­ni toi­sen vas­taa­van ongel­man, joka esiin­tyy aina­kin Turus­sa. Tääl­lä on lähel­lä kes­kus­taa sijait­se­vis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa pal­jon ‘ajo­neu­vol­la ajo kiel­let­ty’ ‑kylt­te­jä, ja alla kylt­ti, että kos­kee läpia­joa sil­le ja sil­le kadul­le. Tar­koit­taa, että ton­teil­le ym. saa ajaa. 

    Eihän näi­tä katu­ja kukaan val­vo — eikä nii­tä kylt­te­jä myös­kään nou­da­te­ta. Niil­lä ei ole mitään vir­kaa, nii­tä riko­taan surut­ta. Miten nii­tä edes voi­tai­siin val­voa? Ja nii­den käyt­tä­mi­nen lyhen­tää mones­sa koh­din ajoai­kaa sel­väs­ti. Onko Hel­sin­gis­sä näi­tä kylt­te­jä, toi­mii­ko ne?

  21. Ricca­do, läpia­jo­kiel­to on näp­pä­rä tapa mer­ki­tä käte­vä oiko­reit­ti. Hel­sin­kiin seu­raa­va täm­möi­nen tulos­sa Kata­rii­nan­ka­dul­le. Kuten kir­joi­tat niin ei nii­tä kukaan val­vo kun polii­sil­la on rajal­li­ses­ti resurs­se­ja, ja kame­ra­val­von­ta on kiel­tä­mät­tä vähän epä­miel­lyt­tä­vää sekä kal­lis­ta. Ainoa kyt­tää­mät­tä toi­mi­va ja sel­keä rat­kai­su on fyy­si­set esteet.

    Puo­me­ja on Hel­sin­gis­sä muu­ten ollut aina­kin yksi bus­si­kais­tal­la Tapa­nin­vai­nios­sa, ja se rikot­tiin. Eli jotain järeämpää.

  22. Voi­si myös aja­tel­la, että Lah­den­tien ja Por­voon­väy­län kau­ko­lii­ken­ne­ter­mi­naa­li oli­si Itäkeskuksessa.

    Ei ihan huo­no idea. Suk­ku­loin Por­voos­ta puo­li­sen vuot­ta ja käyt­tä­mä­ni pika­bus­sin mat­ka-ajas­ta 60% muo­dos­tui Mel­lun­mäen ja kes­kus­tan välillä. 

    Rehel­li­ses­ti olen toki vähän tois­ta miel­tä, mut­ta… Sil­lä täs­sä toki men­nään taas per­se edel­lä puu­hun, kun vie­lä 20 vuot­ta taka­pe­rin sama mat­ka (about Puo­tin­har­ju-Kes­kus­ta) kes­ti puo­let vähem­män.. Sen jäl­keen alet­tiin raken­ta­maan “etuut­ta jouk­ko­lii­ken­teel­le” ja kaik­kien mat­ka-ajat pite­ni­vät nykyiseen.

  23. Sep­po Vepsäläinen:

    Kun lähi­ju­na- ja taa­ja­ma­ju­na­lii­ken­teen varaan ollaan sito­mas­sa mer­kit­tä­vä osa tule­vas­ta kas­vus­ta, tämän verk­ko-osan toi­mi­vuus tulee ole­maan kas­vu­pai­neis­sa yli­voi­mais­ten haas­tei­den edessä. 

    Aika jyr­käs­ti sanot­tu. Tie­ten­kin nyky­ti­lan­tees­sa ongel­mia tulee, jos tar­vit­ta­van juna­ka­lus­ton mää­rä mer­kit­tä­väs­ti kas­vaa. On kui­ten­kin har­haan­joh­ta­vaa sanoa toi­mi­vuu­den ole­van _ylivoimaisten_ haas­tei­den edes­sä. Pisa­ra, uusi kulun­val­von­ta­jär­jes­tel­mä ja inves­toin­nit Pasi­laan käy­tän­nös­sä rat­kai­se­vat nuo kas­vu­pai­neen tuo­mat ongel­mat. Kun­han pääs­tään eroon sii­tä, että Hel­sin­gin rau­ta­tie­a­se­ma on pää­te­py­säk­ki — min­kä Pisa­ra tekee — kapa­si­teet­tion­gel­mat pys­ty­tään rat­kai­se­maan. Tämän osoit­taa esi­mer­kik­si Tuk­hol­man tilan­ne, jos­sa koko Ete­lä- ja Poh­jois-Ruot­sin väli­nen lii­ken­ne ja lähi­lii­ken­ne hoi­de­taan täl­lä het­kel­lä yhdel­lä (!) raideparilla.

    Toki siel­lä­kin on alka­nut tul­la ongel­mia (min­kä vuok­si City­ba­na­nia­kin raken­ne­taan), mut­ta me olem­me vie­lä kau­ka­na niis­tä liikennemääristä.

    Kari

  24. Kim­mo:

    Rehel­li­ses­ti olen toki vähän tois­ta miel­tä, mut­ta… Sil­lä täs­sä toki men­nään taas per­se edel­lä puu­hun, kun vie­lä 20 vuot­ta taka­pe­rin sama mat­ka (about Puo­tin­har­ju-Kes­kus­ta) kes­ti puo­let vähem­män.. Sen jäl­keen alet­tiin raken­ta­maan “etuut­ta jouk­ko­lii­ken­teel­le” ja kaik­kien mat­ka-ajat pite­ni­vät nykyiseen. 

    Eikö­hän luon­te­vam­pi seli­tys oli­si se, että auto­lii­ken­ne on yksin­ker­tai­ses­ti lisään­ty­nyt niin pal­jon, että lii­ken­ne on ruuhkautunut.

    Kau­pun­ki­ku­van kan­nal­ta minä en ole ollut eri­tyi­sen innos­tu­nut sii­tä, että auto­lii­ken­teel­le teh­dään lisää tilaa siir­tä­mäl­lä jouk­ko­lii­ken­ne pois jalois­ta esi­mer­kik­si tun­ne­lei­hin, mut­ta vaih­toeh­toi­nen tapa vaa­ti­si nykyis­tä mer­kit­tä­väm­piä rajoi­tuk­sia (tai kor­keam­paa hin­ta­ta­soa) autoi­li­joil­le, eikä sii­hen ole ollut poliit­tis­ta tahtoa.

    Toi­saal­ta näi­tä “etui­suuk­sia jouk­ko­lii­ken­teel­le” tun­nu­taan myös­kin teh­tä­vän vähän yksi­sil­mäi­ses­ti. Yksit­täi­siä bus­si­kais­to­ja ja valoe­tui­suuk­sia rois­ki­taan sin­ne tän­ne, eikä oikein osa­ta huo­mioi­da sitä seik­kaa, että jos ne joh­ta­vat lii­ken­teen sump­puun­tu­mi­seen toi­saal­la, saa­te­taan itse asias­sa teh­dä hal­laa pait­si auto­lii­ken­teel­le niin myös jouk­ko­lii­ken­teel­le: bus­si­kais­tas­ta ei ole pal­jon rie­mua, jos se bus­si sei­soo auto­ruuh­kas­sa edel­li­ses­sä liittymässä.

    Tun­tuu vain sil­tä, että täl­lai­sis­ta asiois­ta on kovin han­ka­laa kes­kus­tel­la, kun mie­li­pi­tee­tä ovat pola­ri­soi­tu­neet sel­lai­sik­si, että olet joko mei­dän (autopuolue/joukkoliikennehörhö) puo­lel­la tai mei­tä vastaan.

    Kari

  25. Kari:

    En nyt sanoi­si, että koko Ete­lä- ja Poh­jois-Ruot­sin väli­nen lii­ken­ne kul­kee Tuk­hol­man kak­si­rai­tei­sen pul­lon­kau­lan läpi. Pal­jon SJ:n kau­ko­ju­nia toki, mut­ta tava­ra­ju­nia mel­ko vähän. Tuk­hol­man ja Nor­jan rajan välil­tä löy­tyy las­ku­ta­vas­ta riip­puen noin nel­jä muu­ta säh­köis­tet­tyä poh­jois-ete­lä­suun­tais­ta rataa (kai­kil­la hen­ki­lö­lii­ken­net­tä) plus vii­des lii­ken­teel­tä sul­jet­tu. Yli­voi­mai­ses­ti vah­vin tava­ra­vir­ta kul­kee pit­kin Gods­strå­ket genom Bergs­la­gen — rataa Storvik-Krylbo-Örebro-Hallsberg-Mjölby.

    Gam­la Sta­nin ohi mene­väl­lä kak­si­rai­tei­sel­la osuu­del­la on kapa­si­teet­ti aivan lop­pu, opas­tin­vä­li on jotain pari­sa­taa met­riä, eikä ole tava­ton­ta näh­dä useam­paa junaa “perä keu­las­sa kiin­ni” jonot­ta­mas­sa pää­syä kes­kus­a­se­mal­le. Onnek­si SL:n lähi­ju­nat koh­ta siir­ty­vät Citybananille…

  26. Tota, en tie­dä mitä kaut­ta Por­voon bus­si ajaa Puo­tin­har­jus­ta kes­kus­taan, mut­ta kuvit­te­li­sin rei­tin ole­van Itä­väy­lä — Teol­li­suus­ka­tu — Stu­ren­ka­tu — Hel­sin­gin­ka­tu — Rune­ber­gin­ka­tu — Kamp­pi. Ja tuol­la välil­lä ei ole minus­ta mitään mui­ta etuuk­sia kuin bus­si­kais­tat Runeberginkadulla.

    Mikä­kö noin yleen­sä mät­tää? Tör­mä­sin BRT-bus­si­met­ro aihee­ieen mate­ri­aa­liin taan­noin, sii­nä kehut­tiin että omal­la neli­kais­tai­sel­la bus­si­ka­dul­la voi lii­ken­nöi­dä suju­vas­ti jopa sata bus­sia suun­taan­sa tun­nis­sa. Tuo on ihan nor­maa­li mää­rä bus­se­ja kan­ta­kau­pun­gin pääkaduilla.

  27. lp,

    Myön­ne­tään, ehkä tuos­sa oli him­pun lii­oit­te­lua. Mut­ta point­ti oli kui­ten­kin se, että Tuk­hol­mas­sa väli­te­tään kah­del­la lai­tu­ril­la suun­nil­leen sama mää­rä lii­ken­net­tä, joka Hel­sin­gis­sä ottaa 19 lai­tu­ria. Syy, ei tie­ten­kään ainoa syy, on sii­nä, että Tuk­hol­man ase­ma ei ole pus­sin­pe­rä. Toki Tuk­hol­mas­sa on myös ollut aika suu­ri moti­vaa­tio mak­si­moi­da kapa­si­tee­tin käyt­tö, kos­ka muut rat­kai­sut ovat olleet tur­ka­sen kal­lii­ta — tai­taa se City­ba­nan olla use­aa ker­ta­luok­kaa kal­liim­pi kuin Pisara.

    Tava­ra­lii­ken­net­tä en oikeas­taan täs­sä sen kum­mem­min huo­moi­nut, kos­ka ei sitä nyt niin kum­moi­ses­ti ole tar­peen Hel­sin­gin kes­kus­taan tuoda.

    Kari

  28. Äsh, siis kah­del­la rai­teel­la, toki­han siel­lä Tuk­hol­mas­sa lai­tu­rei­ta on enemmän.

    Kari

  29. Kam­pin kes­kus oli kai­kin tavoin jär­ke­vä inves­toin­ti, jos aja­tel­laan taval­lis­ta kul­ki­jaa ja veron­mak­sa­jaa: kau­pun­ki sai todel­la edul­li­ses­ti hie­nol­la kau­pal­la itsel­leen ter­mi­naa­lin. Sen lisäk­si aluet­ta elä­vöi­tet­tiin ja jalan­ku­lul­le tuli lisää tilaa. Met­roon teh­tiin toi­nen sisään­käyn­ti ja enti­nen kaa­su­tus­kent­tä (joka siis “tie­de­mies­ten ja asian­tun­ti­joi­den mie­les­tä oli ainoa oikea rat­kai­su) oli tie­sään. FAKTA: Kam­pin kes­kuk­ses­ta on ollut vain pelk­kää hyö­tyä kau­pun­gil­le, hait­taa ei ollen­kaan. Kam­pin kes­kus ei yhdis­tä­nyt lin­ja-autoa­se­maa ja rau­ta­tie­a­se­maa sen enem­pää kuin “tie­de­mies­ten” puo­lus­ta­ma kurai­nen kaa­su­tus­kent­tä. Mat­ka ken­täl­tä rau­ta­tie­a­se­mal­le on sama kuin siel­tä kura­ken­täl­tä­kin. Sen sijaan bus­sia voi odot­taa läm­pi­mis­sä ja viih­tyi­sis­sä sisä­ti­lois­sa ja jos oikein viit­sii kier­tää, pää­see jal­ko­ja kas­te­le­mat­ta rau­ta­tie­a­se­mal­le. Har­mi, että “asian­tun­ti­jat” eivät Kam­pin etu­ja huo­maa. Onnek­si taval­li­nen tal­laa­ja huomaa.

  30. ” Voi­si myös aja­tel­la, että Lah­den­tien ja Por­voon­väy­län kau­ko­lii­ken­ne­ter­mi­naa­li oli­si Itäkeskuksessa.”

    Ei ihan huo­no idea. Suk­ku­loin Por­voos­ta puo­li­sen vuot­ta ja käyt­tä­mä­ni pika­bus­sin mat­ka-ajas­ta 60% muo­dos­tui Mel­lun­mäen ja kes­kus­tan välillä. ”

    Mikä esti sinua hyp­pää­mäs­tä pois Itä­kek­suk­ses­ta ja otta­mas­ta met­roa kes­kus­taan? Joil­lain toi­sil­la mat­ka voi olla jon­ne­kin muu­al­le, esim Ara­bi­aan, Viik­kiin tai Kum­pu­lan laitoksille.

  31. Eikö­hän luon­te­vam­pi seli­tys oli­si se, että auto­lii­ken­ne on yksin­ker­tai­ses­ti lisään­ty­nyt niin pal­jon, että lii­ken­ne on ruuhkautunut.

    Kuten lii­ken­ne­ti­las­tot ker­to­vat, niin Hel­sin­gin kes­kus­tan (nie­men) lii­ken­ne­mää­rät ovat pysy­neet samal­la tasol­la vii­mei­set 26 vuot­ta. Jos täs­tä “nie­men” haa­ru­kas­ta ote­taan pois Ruo­ho­lah­den uudet raken­nel­mat, niin kes­kus­tan lii­ken­ne­mää­rät ovat sen min­kä sil­mä­kin ker­too (aina­kin pien­ko­nees­ta kat­soen), että tyh­jä kes­kus­ta tyh­je­nee enti­ses­tä ja muu­ta­ma kym­men­tä autoa ja bus­sia tuk­ki­vat ne ainoat jäl­jel­lä ole­vat poi­kit­tais­väy­lien sump­pui­set risteykset. 

    Sivu­huo­mio­na vähän samas­ta asias­ta: pik­ku­poi­ka­na olin inno­kas bus­si­mat­kus­ta­ja. Saa­toin istua hal­tioi­tu­nee­na etusi­vu­pen­kil­lä kat­so­mas­sa, kun kus­ki aje­li bus­sia. En vält­tä­mät­tä edes ollut mihin­kään menos­sa, aje­lin vaan edes­ta­kai­sin bus­sil­la kes­kus­taan ja takai­sin Vuo­saa­reen, jos­sa sil­loin asuin. Tun­sin jokai­sen bus­sin, kus­kin ja tämän ajo­ta­vat ulkoa.
    Ilta-aikaan oli ehdot­to­mas­ti jän­nin­tä mat­kus­taa. Ei sik­si, että oli ilta tai pime­ää, vaan sik­si, että Lii­ken­teen kus­kit ajoi­vat reit­tiä sen min­kä bus­sit kul­ki­vat. Kun päi­vä­sai­kaan reit­ti kes­ti 20–25 minuut­tia kes­kus­taan, niin ilta-aikaan moni ajoi rei­tin 15–16 minuu­tin pin­taan. Ehdo­ton ennä­tys oli muis­taak­se­ni 12:40 ja nousin kyy­dis­tä pie­nes­sä hur­mok­ses­sa, aivan kuten oli­sin itse tai­teil­lut bus­sin ratis­sa, tänä pimeä­nä, liuk­kaal­la ja lumi­sel­la myöhäisiltana.

    Sit­ten tuli met­ro ja HKL:än “vir­ka­kus­ki­bus­sit”. Mat­ka Itä­kes­kuk­seen kes­ti 15–20 minuut­tia, vaih­to mini­mi 5 minuut­tia ja met­ro mat­ka sen nykyi­set­kin 15 minuut­tia. Käy­tän­nös­sä mat­ka-aika tuplaan­tui, kun lii­ken­net­tä alet­tiin kehittää. 

    Nyky­ään on kak­si asun­toa. Yksi kes­kus­tas­sa, yksi Itä­kes­kuk­ses­sa. En ole enää inno­kas (bus­sin­kaan) mat­kus­ta­ja. Joka koh­das­sa tulee eteen pak­ko ja jos­pa hen­ki­lö-auto pal­ve­lee jos­sain koh­taan tänään parem­min 4 lap­sen kul­jet­ta­mi­ses­sa, niin “huo­men­na” voin olla var­ma, että rei­til­le on istu­tet­tu “hydrau­li­set tol­pat” tai mui­ta estei­tä, jot­ka eivät nopeu­ta sekun­tia­kaan jouk­ko­lii­ken­net­tä, mut­ta hidas­ta­vat muun lii­ken­teen lähem­mäk­si jouk­ko­lii­ken­teen tasoa. 

    Mei­dän per­hees­sä suu­rin ympä­ris­tö­ri­kos ei ole hen­ki­lö­au­toa. Se ei ole edes “öky­maas­tu­rin” pääs­töt omaa­va Labra­do­rin nou­ta­ja, vaan se on 4 las­ta. Sii­hen todel­li­seen ongel­maan ei uskal­la tart­tua kuin Linkola. 

    Popu­lis­tit: jat­ka­kaa mei­dän bema­rin kivittämistä!

  32. Jus­si Ahtola:

    Sen sijaan bus­sia voi odot­taa läm­pi­mis­sä ja viih­tyi­sis­sä sisä­ti­lois­sa ja jos oikein viit­sii kier­tää, pää­see jal­ko­ja kas­te­le­mat­ta rautatieasemalle. 

    No viih­tyi­sä nyt ei ole ehkä se sana mitä käyt­täi­sin sii­tä kam­pin kau­ko­lii­ken­ne­ter­mi­naa­lis­ta, mut­ta maku­asioi­ta yhtä kaik­ki. On tot­ta kai kiva odo­tel­la bus­sia läm­pi­mäs­sä ja kävel­lä sisä­ti­lois­sa suo­raan autoon mut­ta sijain­nil­taan ter­mi­naa­li on vain kiis­tat­to­man huono. 

    Sisä­ti­lois­sa on sit­ten kiva odo­tel­la, mut­ta onko sii­nä käve­ly­vauh­tia ete­ne­väs­sä bus­si­let­kas­sa­kaan nyt sit­ten niin jär­keä? Itse käy­tin vii­kot­tain kau­ko­bus­sia ja oma ennä­tys tai­si olla 20 minuut­tia kam­pis­ta finlandia-talolle.

  33. Tuo­mas S: miten Kam­pin kes­kus on sijain­nil­taan huo­nom­pi kuin enti­nen kaa­su­tus­kent­tä? Miten bus­si­mat­kus­ta­mi­sen taso on huo­non­tu­nut Kam­pin myötä?
    Vas­taus: ei miten­kään. Bus­sia saa odo­tel­la sisäl­lä, kau­pun­ki on elä­väm­pi, käve­ly­ti­laa on pal­jon niin ulko­na kuin sisäl­lä. Vaik­ka pai­kal­la oli­si pelk­kä kaa­su­tus­kent­tä, ei se let­ka Fin­lan­dia-talol­le ete­ni­si sen nopeam­min joh­tuen Arka­dian­ka­dun, Rau­ta­tie­ka­dun ja Mans­kun valois­ta. Samaa se oli sil­loin, kun let­kat ajoi­vat Annan­ka­tua (nyk.Antinkatu) hitaas­ti Mans­kun suun­taan (esim.h41).

    Ruuh­kat eivät lii­ty Kam­pin kes­kuk­seen miten­kään, vaan sii­hen, että lin­ja-autoa­se­mal­la on vilk­kai­ta katu­ja ympä­ril­lään. Mut­ta mikä oli­si vaih­toeh­to, jos ker­ran rai­de­lii­ken­ne ei kel­paa? Kaa­su­tus­kent­tä Töölönlahdelle?Pitää muis­taa, että kun Kamp­pia teh­tiin, Län­si­met­ros­ta ei ollut var­muut­ta. Sik­si Espoon suun­ta piti ottaa huo­mioon. Joka tapauk­ses­sa Kamp­pi on yli­ver­tai­nen kau­pun­ki­ke­hi­ty­sin­ves­toin­ti, joka hyö­dyt­ti kaik­kia, pait­si yhtä mari­se­vaa asu­ka­syh­dis­tys­tä ja “tie­de­mies­asian­tun­ti­jaa”.

    Kim­mo: Bus­si­nos­tal­gia on haus­ka har­ras­tus ja tari­na on mie­len­kiin­toi­nen. On tie­tys­ti kiva tie­tää, että HKL on syyl­li­nen tähän­kin pahaan uneen, jos­ta ker­rot. Mat­ka-aika var­maan kas­voi, mut­ta oli­sin halun­nut näh­dä ne viih­tyi­sät bus­si­mat­kat, kun nököt­täi­sit bus­sis­sa Hämeen­tiel­lä ja Rau­ta­tien­to­ri oli­si iso kaa­su­tus­kent­tä. Mitään roman­tiik­kaa ei löy­dy sii­tä, että kau­pun­ki tuki­taan linja-autoilla.Ei tähän usko enää kuin ehkä Ante­ro Alku.

  34. Kim­mo:

    Kuten lii­ken­ne­ti­las­tot ker­to­vat, niin Hel­sin­gin kes­kus­tan (nie­men) lii­ken­ne­mää­rät ovat pysy­neet samal­la tasol­la vii­mei­set 26 vuotta. 

    No Puo­tin­har­ju nyt ei var­si­nai­ses­ti ole Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tas­sa, jos­sa auto­lii­ken­teen mää­rä on pysy­nyt suh­teel­li­sen sama­na. Toi­sek­seen, onhan siel­lä ydin­kes­kus­tas­sa­kin lii­ken­teen mää­rä lisään­ty­nyt, vaik­ka auto­ja sin­ne ei enem­pää mah­du­kaan. Tämä muu lii­ken­ne, kuten vaik­ka­pa käve­li­jät ja pyö­räi­li­jät, kil­pai­lee myös auto­lii­ken­teen kans­sa. Jos suju­vuu­den pitäi­si olla vas­taa­va kuin 20 vuot­ta sit­ten, oli­si auto­lii­ken­teen itse asias­sa pitä­nyt vähentyä.

    Sit­ten tuli met­ro ja HKL:än “vir­ka­kus­ki­bus­sit”. Mat­ka Itä­kes­kuk­seen kes­ti 15–20 minuut­tia, vaih­to mini­mi 5 minuut­tia ja met­ro mat­ka sen nykyi­set­kin 15 minuut­tia. Käy­tän­nös­sä mat­ka-aika tuplaan­tui, kun lii­ken­net­tä alet­tiin kehittää. 

    No met­ron raken­ta­mi­nen­han oli pää­osin teol­li­suus­po­li­tiik­kaa (ja jos­sain mää­rin kor­rup­tio­ta). Toi­saal­ta sii­hen aikaan oli myös sel­lai­nen käsi­tys, että auto­lii­ken­teen kas­vuun pitää vas­ta­ta väy­lien väli­tys­ky­kyä nos­ta­mal­la, mihin jouk­ko­lii­ken­teen siir­tä­mi­nen tun­ne­liin pois auto­jen tiel­tä tie­ten­kin oli ihan var­tee­no­tet­ta­va vaih­toeh­to. Nykyi­sin aja­tel­laan hie­man toisin.

    Kari

  35. @Jussi Ahto­la

    Mat­ka-aika var­maan kas­voi, mut­ta oli­sin halun­nut näh­dä ne viih­tyi­sät bus­si­mat­kat, kun nököt­täi­sit bus­sis­sa Hämeen­tiel­lä ja Rau­ta­tien­to­ri oli­si iso kaasutuskenttä.

    Rön­sy­ni meni var­maan aiheen vie­res­tä, mut­ta et kai tosis­saan väi­tä, että ketään kiin­nos­taa ras­kaan die­sel-moot­to­rin typ­pi- tai kar­si­no­gee­ni­set hiukkaspäästöt?

    Kam­pin kes­kus ja ter­mi­naa­li on ihan ok (tiet­ty maa­kaa­su­bus­sien puu­te iso mii­nus), sen sijaan koko Kam­pin lii­ken­teen tuk­ki­neet “jouk­ko­lii­ken­ne-etuu­det” ja ‑rat­kai­sut ovat kuin jako­mie­li­tau­ti­sen märäs­tä unes­ta. Eihän se siis mitään, että kaik­kien mat­ka-ajat pite­ni ja kaik­ki sei­soo melun ja pako­kaa­su­jen kes­kel­lä, kun­han ei auto­saa­ta­na­kaan kul­je mihinkään.

  36. Muu­ten­kin aja­tus sii­tä että pitää olla kes­kus­a­se­mia mis­tä läh­tee koko maa­il­ma, on vähän outoa. Nykyi­ses­sä koti­kau­pun­gis­sa­ni Lyonis­sa esim. junat on hajau­tet­tu kol­mel­le kauu­ko­lii­ken­teen ase­mal­le, lähi­lii­ken­teen ase­mia on kes­ki­kau­pun­gis­sa­kin puo­len tusi­naa. Kau­kous­sit aapu­vat ja läh­te­vät aina juna-ase­mil­ta, joil­le suu­rim­mal­le osal­le on vie­lä met­ro ja/tai pikaratikkayhteys. 

    Käsit­tääk­se­ni lin­ja, jon­ka mukaan raken­ne­taan “mat­ka­kes­kuk­sia”, on LVM:n tavot­tei­den mukais­ta toi­min­taa. Eihän se nyt aja­tuk­se­na tie­ten­kään ihan pää­tön ole: yhdes­tä pai­kas­ta on help­po vaih­taa jat­ko­yh­teyk­siin. Toi­mii tie­tääk­se­ni var­sin hyvin esi­mer­kik­si Jyväskylässä.

    Hel­sin­gis­sä asia on sit­ten vähän keh­nom­mas­sa jamas­sa. Puhu­taan “hajau­te­tus­ta mat­ka­kes­kuk­ses­ta”, joka on jo ter­mi­nä­kin vähin­tään outo. Jos Kam­pin ter­mi­naa­li oli­si teh­ty Rau­ta­tie­a­se­man yhtey­teen, niin hom­mas­sa oli­si ehkä ollut jotain jär­keä­kin. Vaik­ka ei sekään oli­si kyl­lä kau­ko­bus­sien ruuh­kaon­gel­mia ratkaissut.

    Oltai­siin tie­ten­kin voi­tu teh­dä toi­sin­kin ja kehit­tää esi­mer­kik­si hei­lu­ri­lin­jo­ja kau­pun­gin läpi. Län­si­met­ron myö­tä­hän näin taval­laan tapah­tuu­kin, vaik­ka en muu­ten sii­tä ideas­ta pidä.

    Joten­kin minul­le on jää­nyt täs­tä ter­mi­naa­li­pai­not­tei­ses­ta suun­nit­te­lus­ta vähän sel­lai­nen maku, että sitä har­ras­te­taan enem­män kau­pal­li­sis­ta syis­tä kuin jouk­ko­lii­ken­teen kehittämiseksi.

    Kari

  37. no siis- ei se sen parem­pi tai huo­nom­pi ole sijain­nil­taan kuin se van­ha aukio mut­ta sekin oli ihan yhtä ongel.allinen.

  38. Oltai­siin tie­ten­kin voi­tu teh­dä toi­sin­kin ja kehit­tää esi­mer­kik­si hei­lu­ri­lin­jo­ja kau­pun­gin läpi.

    Rati­kat menee nyt hei­lu­rei­na kes­kus­tan läpi, met­ro­kin Ruo­ho­lah­teen saak­ka ja jat­kos­sa Espoo­seen, Pisa­ran myö­tä myös juna­lii­ken­ne siir­tyi­si tähän mal­liin. Kiel­tä­mät­tä se pis­tää kysy­mään että mik­sei näin voi teh­dä bus­seil­le, sem­min­kin kun nii­den sei­sot­ta­mi­nen kes­kus­tas­sa ei ole ongel­ma­ton­ta. Ainoa seli­tys mitä minä olen täl­le kuul­lut on että pit­kien lin­jo­jen pitä­mi­nen aika­tau­lus­sa on vaikeaa.

  39. Hei­lu­ri­lin­jat ovat ihan ok rajoi­te­tus­sa muo­dos­sa. Sen sijaan “tie­de­mies­ten” esi­tys sii­tä, että Espoon suun­nan (ennen myr­kyn­vih­reät) autot pitäi­si ampua Hel­sin­gin katu­verk­koon on luo­ka­ton. Tilan­ne oli­si täy­sin kata­stro­faa­li­nen, jos dösät h80-90 oli­si­vat ensin Rau­ta­tien­to­ril­la (met­ron­vas­tus­ta­jien haa­ve) pöri­se­mäs­sä ja sit­ten nii­den seu­rak­si ammut­tai­siin 100-sar­jan maan­tieäs­sät (esim s103-160 j.n.e) vie­lä Pos­ti­ka­dul­le, Hämeen­tiel­le ja Kai­vo­ka­dul­le. Sai­ras aja­tus. Kaik­kein fik­suin­ta on nime­no­maan kurais­ten kaa­su­tus­kent­tien vähen­tä­mi­nen kes­kus­tas­sa. Kun­han län­si­met­ro tulee, voi­daan Kamp­pi ottaa toi­seen käyt­töön ja itse elät­te­len toi­vei­ta jopa Elie­lin lii­ken­teen siir­ros­ta sin­ne, aina­kin osittain.
    Sen sijaan ete­läi­sen Sta­din yhteyk­siä voi­si paran­taa tuik­kaa­mal­la vaik­ka­pa osan h42:n vuo­rois­ta myö­täi­le­mään ex h17:n reit­tiä. Paras­ta oli­si toki ratik­ka Merikadulle.

  40. Mer­kit­tä­vin syy suu­reen bus­sia­se­maan Kam­pis­sa on kun­nol­lis­ten poi­kit­tai­syh­teyk­sien puut­tu­mi­nen. Jos esim Kehä I tai Joke­ri-lin­jan pai­kal­la oli­si myös kis­koil­la kul­ke­va jouk­ko­lii­ken­ne­rat­kai­su, kaik­kien suun­tien kau­ko­bus­sien päät­tä­rit voi­si yhtä hyvin olla siel­lä Kehä I:llä. Mut­ta kun kau­pun­ki on raken­net­tu sor­mi­pe­ri­aat­teel­la, kaik­kien pitää tun­kea aina kes­kus­taan vaih­ta­maan bussia.

  41. Rati­kat menee nyt hei­lu­rei­na kes­kus­tan läpi, met­ro­kin Ruo­ho­lah­teen saak­ka ja jat­kos­sa Espoo­seen, Pisa­ran myö­tä myös juna­lii­ken­ne siir­tyi­si tähän mal­liin. Kiel­tä­mät­tä se pis­tää kysy­mään että mik­sei näin voi teh­dä bus­seil­le, sem­min­kin kun nii­den sei­sot­ta­mi­nen kes­kus­tas­sa ei ole ongel­ma­ton­ta. Ainoa seli­tys mitä minä olen täl­le kuul­lut on että pit­kien lin­jo­jen pitä­mi­nen aika­tau­lus­sa on vaikeaa. 

    Eihän se var­maan­kaan miten­kään ongel­ma­ton­ta oli­si, mut­ta eipä tuo vaih­toeh­to­kaan mikään help­po ja hal­pa tapa ole asi­aa hoi­taa (pysä­köi­dä bus­se­ja kau­pun­gin kal­liim­mil­la neliöillä).

    Mitä tulee tuo­hon Pisa­raan, niin sii­hen­hän saa­tai­siin nätis­ti ras­kas­rai­de-kol­mo­sen-ratik­ka, kun pis­te­tään junat aja­maan kah­dek­sik­koa Kehä­ra­dan ja Pisa­ran ympä­ri, ei tar­vit­se junaa sei­sot­taa mis­sään tyh­jän panttina 🙂

    Kari

  42. Kari:

    Hel­sin­gis­sä asia on sit­ten vähän keh­nom­mas­sa jamas­sa. Puhu­taan “hajau­te­tus­ta mat­ka­kes­kuk­ses­ta”, joka on jo ter­mi­nä­kin vähin­tään outo. 

    Älä nyt, oli­han meil­lä pää­mi­nis­te­ri joka kan­nat­ti koko seu­tu­kun­nan suun­nit­te­lus­sa haja­kes­ki­tet­tyä mallia.

    Jos Kam­pin ter­mi­naa­li oli­si teh­ty Rau­ta­tie­a­se­man yhtey­teen, niin hom­mas­sa oli­si ehkä ollut jotain jär­keä­kin. Vaik­ka ei sekään oli­si kyl­lä kau­ko­bus­sien ruuh­kaon­gel­mia ratkaissut. 

    En kyl­lä ymmär­rä että miten sii­nä oli­si ollut jär­keä. Pers­tun­tu­mal­ta väit­täi­sin että ei ole pal­jon ihmi­siä jot­ka vaih­tai­si­vat junas­ta bus­siin aina­kaan Hel­sin­gis­sä. Voin tie­tys­ti olla väärässäkin. 

    Minus­ta tuo rau­ta­tie­a­se­ma-kamp­pi viri­tel­mä on ok, met­rol­la pää­see minuu­tis­sa molem­piin suun­tiin eikä se mat­ka kävel­len­kään mikään mah­dot­to­muus ole. Vie­lä parem­pi se oli­si jos sii­tä oli­si osa Pasi­las­sa tai jos­sain kehäl­lä, mut­ta on tuo sel­keäs­ti parem­pi kuin van­ha asfalttikenttä.

    Ahto­la:

    Kun­han län­si­met­ro tulee, voi­daan Kamp­pi ottaa toi­seen käyt­töön ja itse elät­te­len toi­vei­ta jopa Elie­lin lii­ken­teen siir­ros­ta sin­ne, aina­kin osittain. 

    Se olis kyl­lä oikeas­taan aika hyvä rat­kai­su. Vaa­tii vaan aika­moi­sia jär­jes­te­lyi­tä että se voi­daan jär­ke­väs­ti teh­dä, mut­ta toi­saal­ta niin noi mun­kin visiot. 

    Elie­li­nau­kio­ta suu­rem­pa­na ongel­ma­na pidän Rau­ta­tien­to­rin puol­ta. Bus­si­lii­ken­ne on huo­mat­ta­vas­ti mas­sii­vi­sem­paa, ja tämän lisäk­si ensim­mäi­set lii­ken­ne­va­lot Elie­li­nau­kion puo­lel­la tulee vas­ta musiik­ki­ta­lon koh­dal­la jos­sa ei pää­sään­töi­ses­ti ole kos­kaan ketään (bus­sien tyh­jä­käyn­ti jonos­sa ei hai­taa niin pal­jon) mut­ta Rau­ta­tien­to­rin puo­lel­la katu­verk­koon pää­se­mi­nen on huo­mat­ta­vas­ti työ­lääm­pää ja hitaam­paa. Valot kun on suo­raan Ate­neu­min edessä. 

    Täs­sä pääs­tään taas kysy­myk­see­ni- min­kä ihmeen takia kaik­ki poh­joi­ses­ta ja koil­li­ses­ta tule­va bus­si­lii­ken­ne pitää tuk­kia yhdel­le mah­dol­li­sim­man han­ka­la­kul­kui­sel­le aukiol­le, joka voi­si olla jotain muu­ta­kin kuin pelk­kä bus­sien parkkipaikka? 

    Voi­si­ko aja­tel­la että osa bus­seis­ta jäi­si Sör­näi­siin, osa Haka­nie­meen ja osa ajet­tai­siin Kam­pin ter­mi­naa­liin? tai Pasi­laan? Hakik­ses­ta ja Sör­kas­ta pää­see met­rol­la ja rati­kal­la huo­mat­ta­vas­ti nopeam­min oikeas­taan min­ne tahan­sa jo nyt. Itse aina­kin jään ruuh­ka-aikaan sör­kas­sa, niin­kuin näyt­tää teke­vän suu­rin osa possesta.

  43. Toki siel­lä­kin on alka­nut tul­la ongel­mia (min­kä vuok­si City­ba­na­nia­kin raken­ne­taan), mut­ta me olem­me vie­lä kau­ka­na niis­tä liikennemääristä.”

    Kau­ko­lii­ken­teen volyy­mi on suu­rem­pi, mut­ta ei lähi­ju­nien lii­ken­ne. Met­ro hoi­taa pää­kuor­man lähia­lueil­ta. Useim­mis­sa suu­ris­sa kau­pun­geis­sa on sekä lähi­ju­nat että met­ro, saat­taa olla vie­lä pika­ra­tik­ka­kin kes­kus­tan streetca­rin ( sel­lai­nen kuin Hel­sin­gin ratik­ka) lisäk­si. Lyonis­sa on arse­naa­lia, kun kau­pun­ki on mie­hit­tä­nyt lii­ken­ne­mi­nis­te­rin sal­kun kokoon­sa näh­den usein.

    Uut­ta­maa­ta aja­tel­len oli­si hyvä mal­li, että rai­de­lii­ken­teen pal­ve­lut Hel­sin­gin seu­dul­la jär­jes­tet­täi­siin kes­kus­tas­ta kat­soen vyö­hyk­keit­täin. Kan­ta­kau­pun­gis­sa ratik­ka yhdes­sä met­ron kans­sa hoi­tai­si pää­kuor­man, kehä kol­mo­sel­le saak­ka met­ro oli­si pää­vas­tuus­sa ja sitä ulom­mas lähi­ju­nat. Poi­kit­tai­syh­teyk­sien run­ko­lin­jat voi­daan hoi­taa pika­ra­ti­koil­la, jos niis­tä teh­dään riit­tä­vän nopeita.

    Näin maa­kun­nan rai­de­pal­ve­luil­le jär­jes­tyi­si tiheäm­pi juna­lii­ken­ne sen eri haa­roil­le. Nyt on käy­mäs­sä niin, että haa­roil­le on tar­jol­la ker­ran tun­nis­sa palveluja.

  44. niin, ja puhu­mat­ta­kaan nyt niis­tä viih­ty­vyys­hai­tois­ta mitä tämä mega­lo­maa­ni­nen bus­si­lii­ken­ne aiheut­taa esim. Kai­sa­nie­men­ka­dul­le ja hämeen­tiel­le. Kai­sa­nie­men­ka­dul­la­kin on kym­men­kun­ta ravin­to­laa jot­ka mie­lel­lään levit­täi­si­vät teras­sin (ja jot­kut ovat sen lait­ta­neet­kin). Ker­taal­leen ihan piruut­ta­ni kävin kokei­le­mas­sa desi­be­li­mit­ta­ril­la ja kun pii­kit nousi yli 105 dB (A) niin siir­ryin sisäl­le. Se katu­kui­lu kun vah­vis­taa aika hyvin sen ylä­mä­keen pus­ke­van bus­sin murinan. 

    Kai­sa­nie­men­ka­dul­la ei lie­ne asuin­ta­lo­ja aivan hir­veäs­ti, mut­ta sii­tä eteen­päin ole­van kau­pun­ki­mo­ta­rin var­rel­la on.

  45. Tuo­mas S:

    Minus­ta tuo rau­ta­tie­a­se­ma-kamp­pi viri­tel­mä on ok, met­rol­la pää­see minuu­tis­sa molem­piin suun­tiin eikä se mat­ka kävel­len­kään mikään mah­dot­to­muus ole. Vie­lä parem­pi se oli­si jos sii­tä oli­si osa Pasi­las­sa tai jos­sain kehäl­lä, mut­ta on tuo sel­keäs­ti parem­pi kuin van­ha asfalttikenttä. 

    No ei se aina­kaan minus­ta mikään eri­tyi­sen näp­pä­rä yhteys ole. Vaih­dot ovat kui­ten­kin hitai­ta (vaa­ti­vat tason­vaih­don) ja kul­ku Rau­ta­tie­a­se­mal­ta Kamp­piin on mut­ki­kas Man­ner­hei­min­tien ylittämisineen/alittamisineen. Oikeas­taan Kam­pis­sa vaih­dot suju­vat näp­pä­räs­ti lähin­nä, jos vaih­taa Espoos­ta tule­vas­ta bus­sis­ta Espoo­seen mene­vään bus­siin tai met­ro­lin­jal­ta samal­le metrolinjalle 🙂

    Muu­ten­kin nois­sa ter­mi­naa­leis­sa on se vika, että ne pal­ve­le­vat koh­tuul­li­sen huo­nos­ti sen vuok­si, että niil­lä pää­see tasan yhteen paik­kaan kes­kus­tas­sa. Jos­kus olen leik­ki­nyt sel­lai­sel­la­kin aja­tuk­sel­la, että jos vaik­ka jon­kin ratik­ka­lin­jan oli­si vetä­nyt Kam­pin läpi samas­sa tasos­sa kuin bus­si­ter­mi­naa­lit (tai met­roa­se­ma, tai­tai­si tosin olla kal­lis), niin sii­nä oli­si ollut näp­pä­rä vaih­to­yh­teys muu­al­le kantakaupunkiin.

    Mut­ta onhan sii­nä Kam­pis­sa toki pal­jon hyvää­kin, esteet­tö­myyk­si­neen ja lii­ke­ti­loi­neen. Sel­väs­ti sitä van­haa asfalt­ti­kent­tää parem­pi rat­kai­su­han se on, en minä sillä.

    Kari

  46. Vaih­to­ter­mi­naa­lien laa­tu­ta­son nos­ta­mi­nen on seu­dun jouk­ko­lii­ken­teen ykkö­s­asioi­ta. Sitä ei saa aikaan muu­ta­mas­sa vuo­des­sa, mut­ta sin­nik­kääs­ti ete­ne­mäl­lä jäl­keä syn­tyy. Kamp­pi on hyvä esi­merk­ki onnistumisesta. 

    Mat­ka­kes­kus­ta ei kes­kus­taan saa­tu, mut­ta kor­kea­ta­soi­sia ter­mi­naa­le­ja on saa­ta­vis­sa kym­me­niä rato­jen var­sil­le lii­tyn­tä­lii­ken­net­tä varten.

  47. Kari: “Jos­kus olen leik­ki­nyt sel­lai­sel­la­kin aja­tuk­sel­la, että jos vaik­ka jon­kin ratik­ka­lin­jan oli­si vetä­nyt Kam­pin läpi samas­sa tasos­sa kuin bus­si­ter­mi­naa­lit (tai met­roa­se­ma, tai­tai­si tosin olla kal­lis), niin sii­nä oli­si ollut näp­pä­rä vaih­to­yh­teys muu­al­le kantakaupunkiin.”

    Niin­pä. Nykyi­sel­lään menee her­mot sekä kus­kil­ta että mat­kus­ta­jil­ta pit­kin Puna­vuo­ren katu­ja pyö­ries­sä. Jos Munk­ki­saa­ri-Her­ne­saa­ri ‑alu­een kaa­voit­tai­si oikeak­si kau­pun­gik­si ja vähän täyt­täi­si reu­noil­ta, mah­tui­si 10000 uut­ta asu­kas­ta hel­pos­ti eikä tar­vit­si­si edes olla yhtä tihe­ää kuin Puna­vuo­res­sa. Sii­nä oli­si ratik­ka­tun­ne­lil­le riit­tä­väs­ti asukaspohjaa.

    Rati­kat­kin voi­si piden­tää nykyis­ten töpö­jen sijaan nor­maa­li­mit­toi­hin kun reit­ti oli­si sel­keä ja suo­ra eli Töö­lön met­ron lin­jaus­ta Pasi­laan ja siel­tä esi­mer­kik­si Vii­kin kaut­ta Itik­seen. Tai jotain.

  48. Ker­taal­leen ihan piruut­ta­ni kävin kokei­le­mas­sa desi­be­li­mit­ta­ril­la ja kun pii­kit nousi yli 105 dB (A) niin siir­ryin sisäl­le. Se katu­kui­lu kun vah­vis­taa aika hyvin sen ylä­mä­keen pus­ke­van bus­sin murinan. 

    Kuu­les nyt, on poliit­ti­ses­ti epä­kor­rek­tia puhua bus­sin melus­ta tai pääs­töis­tä. Vain auto­saa­ta­nas­ta läh­tee mete­liä ja tämä on hoi­det­ta­vis­sa hydrau­li­sin puo­mein, jol­loin vain hil­jai­nen ja haju­ton bus­si pää­see kadul­la kul­ke­maan. Tämän jäl­keen lap­si­per­heet voi­vat taas tul­la katua­lu­eel­le piknikille.

    Saman­lais­ta viih­tyi­sää pik­nik­kiä on luvas­sa jo 12. päi­vä, kun jouk­ko nuo­ria val­taa kadun­pät­kän ja soit­ta­vat kova­ää­nis­tä musiik­kia. Tapah­tu­man suo­je­li­ja­na toi­mii Hel­sin­gin pai­kal­lis­po­lii­si, joka takaa tut­tuun tapaan kai­kil­le pai­kal­lao­lo­joil­le oikeu­den tuk­kia ko. katua­lue niin pit­kään kuin huvittaa. 

    Auto­jen yli­val­ta kadul­la ei ole itses­tään­sel­vyys. Kau­pun­gin ei tar­vit­se olla tila, jos­sa kulu­tus­ky­kyi­set ja ‑halui­set ihmi­set kul­ke­vat liik­kees­tä toi­seen teh­den ostok­si­aan. Astu­mal­la ajo­väy­lil­le ja muut­ta­mal­la ne tans­si­sa­leik­sem­me, peli­ken­tik­sem­me, teras­seik­sem­me tai mik­si iki­nä haluam­me voim­me kiel­täy­tyä tuke­mas­ta hor­ju­mat­to­ma­na pidet­tyä jär­jes­tys­tä ja esit­tää vaih­toeh­toi­sen tavan käyt­tää jul­kis­ta tilaa.

  49. Sep­po Vepsäläinen:

    Vaih­to­ter­mi­naa­lien laa­tu­ta­son nos­ta­mi­nen on seu­dun jouk­ko­lii­ken­teen ykkö­s­asioi­ta. Sitä ei saa aikaan muu­ta­mas­sa vuo­des­sa, mut­ta sin­nik­kääs­ti ete­ne­mäl­lä jäl­keä syn­tyy. Kamp­pi on hyvä esi­merk­ki onnistumisesta. 

    Ikä­vä kyl­lä se ei vie­lä rii­tä, että jokin on “ykkö­s­asioi­ta”, ne vaih­to­ter­mi­naa­lit kun pitäi­si vie­lä toteut­taa­kin kun­nol­la. Nyt niin ei tapahdu.

    Sil­le ei ilmei­ses­ti mitään voi­nut Kam­pis­sa teh­dä, että met­ro nyt vaan on käyt­tä­jien kan­nal­ta lii­an syväl­lä, ja rati­kan aja­mi­nen ter­mi­naa­lin läpi oli­si ilmei­ses­ti ollut lii­an “radi­kaa­lia”. Mut­ta mik­sei voi­tu teh­dä edes kun­nol­lis­ta yhdys­käy­tä­vää Rau­ta­tie­a­se­mal­le, vaik­ka­pa varus­tet­tu­na sel­lai­sil­la liu­ku­käy­tä­vil­lä, joil­la len­to­kent­tien ter­mi­naa­lit on yhdistetty?

    Joten­kin tun­tuu, että meil­lä muu­ten­kin käy­te­tään täh­ti­tie­teel­li­siä raha­mää­riä sys­tee­mei­hin, jot­ka mak­sa­vat mal­tai­ta, mut­ta eivät paran­na pal­ve­lu­ta­soa juu­ri ollen­kaan (pahim­mil­laan jopa huo­non­ta­vat sitä). Samaan aikaan sit­ten pik­kusääs­tö­jen vuok­si teh­dään rat­kai­su­ja, jot­ka hei­ken­tä­vät lop­pu­tu­los­ta mer­kit­tä­väs­ti. Esi­mer­kik­si sisään­käyn­nin raken­ta­mis­ta met­ron molem­mis­ta päis­tä ei meil­lä pahem­min harrasteta.

    Lep­pä­vaa­ran kau­pun­ki­ra­dan ase­ma on jopa ihan koh­tuul­li­ses­ti toteu­tet­tu (jos­kin minä ihmet­te­len siel­lä­kin, mik­si jouk­ko­lii­ken­teen­käyt­tä­jien täy­tyy kävel­lä satees­sa Sel­loon men­nes­sään, ja autoi­li­joi­den ei), mut­ta siel­lä­kin sit­ten vii­me met­reil­lä lii­tyn­tä­lin­jas­to ja sen opas­tuk­set on teh­ty vähin­tään seka­vas­ti. Tur­haa­han sin­ne on mihin­kään kun­nol­li­seen info­tau­luun investoida.

    Mat­ka­kes­kus­ta ei kes­kus­taan saa­tu, mut­ta kor­kea­ta­soi­sia ter­mi­naa­le­ja on saa­ta­vis­sa kym­me­niä rato­jen var­sil­le lii­tyn­tä­lii­ken­net­tä varten. 

    Ei kovin hyväl­tä näy­tä nii­den­kään kanssa.

    Minul­le ei aina­kaan aukea, mik­si esi­mer­kik­si Tapio­lan met­roa­se­ma on pitä­nyt suun­ni­tel­la kah­den (2) pysä­köin­ti­hal­lin alle? Jouk­ko­lii­ken­teen­käyt­tä­jäl­le­hän aika ei “tie­ten­kään” ole niin tär­ke­ää kuin autoi­li­jal­le, mut­ta onhan tuo vähin­tään jär­kyt­tä­vää, kun huo­mioi käyttäjämäärät.

    Ja mis­sä niis­sä suun­ni­tel­mis­sa on lii­tyn­tä Rai­de­jo­ke­riin? Ei mis­sään. Jär­ke­vää oli­si tie­ten­kin ollut teh­dä se rai­de­jo­ke­riin lii­tyn­tä samaan tasoon met­ro­lai­tu­rin kans­sa (tai kor­kein­taan yhden “ker­rok­sen” pää­hän), mut­ta ei.

    Kari

  50. Kari/spottu, voi sen Töö­lön met­ron varauk­sen käyt­tää rati­kal­le­kin, sisään­ajo esim. Paciuk­sen­ka­dun ja Fre­dan mäes­sä Eeri­kin­ka­dul­la. Rai­de-Joke­riin yhdis­tet­ty­nä oli­si jo aika kat­ta­va pika­ra­tik­ka. Tuo sit­ten tosin maksaa.

    Puna­vuo­ren suun­nan ongel­mis­ta jotain ker­too taan­noi­nen lii­ken­neon­net­tu­muus Teh­taan­ka­dul­la, kak­si rek­kaa tör­mä­si­vät toi­sii­na. Kum­pi­kin tosin oli omal­la kais­tal­laan eli jäi­vät kyl­jis­tä toi­siin­sa kiin­ni, katu vaan on niin kapea kun kum­mal­le­kin puo­lel­le on pysä­köi­ty auto­ja. Tun­ne­li­ju­naa ja sitä paria sataa mil­joo­naa odo­tel­les­sa, ja joka tapauk­ses­sa, voi­si ensi alkuun pois­taa nuo pysä­köin­ti­pai­kat. Kol­mo­nen­kin kul­ki­si ihan eri tavalla.

  51. tpyy­luo­ma: “..voi­si ensi alkuun pois­taa nuo pysä­köin­ti­pai­kat. Kol­mo­nen­kin kul­ki­si ihan eri tavalla.”

    Yleen­sä kyl­lä rekat ovat tör­mäil­leet ratik­ka­py­sä­kei­den koh­dal­la jot­ka ovat huo­mat­ta­vas­ti kes­kem­mäl­lä tie­tä kuin vää­rin­kin pysä­köi­dyt autot (mik­si ?). Esi­mer­kik­si näin.

    Sil­mä­mää­räi­ses­ti Teh­taan­ka­tu on leveäm­pi kuin alu­een kadut yleen­sä Lai­vu­rin­ka­tua lukuu­not­ta­mat­ta, en kyl­lä ole mitannut.

  52. Lii­ken­ne­kin on tär­keä, mut­ta kom­men­toi­sin Hel­sin­gin kau­pun­gin aiet­ta vie­dä vaik­ka väki­sin läpi fuusio­yh­tiö kau­pun­gin asun­nois­sa, joka on niin epä­oi­keu­den­mu­kai­nen ja pit­käl­lä täh­täi­mel­lä takuu var­mas­ti tulee kal­liik­si, ei vain asuk­kail­le vaan myös kau­pun­gil­le. Edel­lä mai­nit­tua asi­aa ei saa­nut käsi­tel­lä edes vuo­kra­lais­toi­mi­kun­nan kokouk­ses­sa, kos­ka se pää­tös oli ilmei­ses­ti kabi­ne­tis­sa jo sovit­tu ( Van­ha­sen mal­liin )ja vuo­kra­lai­sil­le ei annet­tu mah­dol­li­suut­ta vai­kut­taa asiaan.
    Vih­reät puo­lus­taa kyl­lä eläi­miä ja luon­toa, mut­ta kos­ka alat­te puo­lus­taa ihmisiä.

  53. @kari

    Jouk­ko­lii­ken­teen­käyt­tä­jäl­le­hän aika ei “tie­ten­kään” ole niin tär­ke­ää kuin autoi­li­jal­le, mut­ta onhan tuo vähin­tään jär­kyt­tä­vää, kun huo­mioi käyttäjämäärät.

    Aika on kyl­lä yhtä unoh­det­tu kai­kil­ta liik­ku­jil­ta, vaik­ka­kin tot­ta puhut, auton ratis­sa on eri­tyi­sen vai­ke­aa ymmär­tää oman ajan varas­ta­mis­ta pel­kän hai­tan aiheut­ta­mi­sen perustelemana.

    @tpyyluoma

    Kum­pi­kin tosin oli omal­la kais­tal­laan eli jäi­vät kyl­jis­tä toi­siin­sa kiin­ni, katu vaan on niin kapea kun kum­mal­le­kin puo­lel­le on pysä­köi­ty autoja

    Olet­ko nyt ihan var­ma, ettei onnet­to­muus tapah­tu­nut koh­das­sa, jos­sa Teh­taan­ka­tua­kin on kaven­net­tu ja hai­tat­tu muul­ta lii­ken­teel­tä aset­ta­mal­la koro­te­tut ratik­ka­py­sä­kit molem­min puo­lin katua samaan kohtaan. 

    Täs­tä hert­tai­ses­ta lii­ken­teen hait­taa­mis­käy­tän­nös­tä oli­si muu­ten kiva kuul­la pelas­tus­lai­tok­sen palau­tet­ta; että kuin­ka moni on jo kuol­lut odot­taes­sa, kun ambu­lans­si tai paloau­to jonot­taa rati­koi­den takana?

  54. Tosi on, että ter­mi­naa­lien taso ei häi­käi­se. Mat­ka­kes­kuk­sen yhdys­tun­ne­li­kin supis­tui Foru­min ja Sokok­sen mak­sa­mak­si kolok­si. Kes­kus­tas­sa kau­pun­ki on otta­nut sen lin­jan, että jos kaup­pa halu­aa jotain, mak­sa­koon makun­sa ja rah­keit­ten­sa mukai­sen rat­kai­sun. Tyy­lik­käi­tä rat­kai­su­ja ei ole syn­ty­nyt täl­lä konseptilla.

    Sil­ti jat­kos­sa voi­daan teh­dä parem­paa ja kun­nian­hi­moi­sem­paa. Lii­ken­ne­po­liit­ti­nen ajat­te­lu on paran­tu­nut sit­ten 80- ja 90-luvul­la teh­ty­jen infra­pää­tös­ten, tosin koko­nais­ta­lou­del­li­suut­ta aja­tel­laan har­vem­min kuin kun­nal­lis­ta­lou­del­li­suut­ta. Jotain jäl­kiä näkyy sil­ti sii­tä ole­van vie­lä, kun rati­koi­ta halu­taan siir­tää tun­ne­lei­hin “talou­del­li­si­na” rat­kai­sui­na. Pasi­lan met­ro on kan­nat­ta­va han­ke, vaik­ka Pisa­ra­kin tehtäisiin.

  55. Kim­mo:

    Kuu­les nyt, on poliit­ti­ses­ti epä­kor­rek­tia puhua bus­sin melus­ta tai pääs­töis­tä. Vain auto­saa­ta­nas­ta läh­tee mete­liä ja tämä on hoi­det­ta­vis­sa hydrau­li­sin puo­mein, jol­loin vain hil­jai­nen ja haju­ton bus­si pää­see kadul­la kul­ke­maan. Tämän jäl­keen lap­si­per­heet voi­vat taas tul­la katua­lu­eel­le piknikille.

    😀 En ole kyl­lä ketään tavan­nut joka vihaan noin sydä­mel­lään bus­se­ja. Mun mie­les­tä oikeat työ­ka­lut oike­aan paik­kaan, ja nuo bus­sit eivät tuo­hon hom­maan sovi. Ja ne hydrau­li­set puo­mit on oikeas­ti ihan har­kin­nan arvoi­nen idea. Ja ne toi­mi­vat myös lumes­sa ja pakkasessa. 

    Saman­lais­ta viih­tyi­sää pik­nik­kiä on luvas­sa jo 12. päi­vä, kun jouk­ko nuo­ria val­taa kadun­pät­kän ja soit­ta­vat kova­ää­nis­tä musiik­kia. Tapah­tu­man suo­je­li­ja­na toi­mii Hel­sin­gin pai­kal­lis­po­lii­si, joka takaa tut­tuun tapaan kai­kil­le pai­kal­lao­lo­joil­le oikeu­den tuk­kia ko. katua­lue niin pit­kään kuin huvittaa. 

    Huo­les­tu­neem­pi oli­sin, jos polii­si ei takai­si tätä oikeut­ta. Vii­mek­si­hän sitä katu­ti­laa ovat käyt­tä­neet israe­lin puo­lus­ta­jat, vas­tus­ta­jat, ydin­voi­man vas­tus­ta­jat- noin niin­kuin muis­taak­se­ni. Mut­ta jos jouk­ko­lii­ken­ne­kin kul­ki­si tun­ne­leis­sa, sil­le koi­tui­si mie­le­no­soi­tuk­sis­ta huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pää hait­taa. Sikä­li kun nämä hai­tat nyt lie­ne­vät aika marginaalisia. 

    Täs­tä hert­tai­ses­ta lii­ken­teen hait­taa­mis­käy­tän­nös­tä oli­si muu­ten kiva kuul­la pelas­tus­lai­tok­sen palau­tet­ta; että kuin­ka moni on jo kuol­lut odot­taes­sa, kun ambu­lans­si tai paloau­to jonot­taa rati­koi­den takana? 

    no voi tai­vas sen­tään. Kyl­lä kai ne ratik­ka­kus­kit sen ver­ran osaa että ne siir­tyy syr­jään jos niit­ten taak­se tulee paloau­to soit­ta­maan pil­le­jä? Pitäi­si­kö teh­taan­ka­tua sit­ten leven­tää esi­mer­kik­si pois­ta­mal­la jal­ka­käy­tä­vät? Kan­ta­kau­pun­gis­sa on ahdas­ta, sil­le nyt ei voi mitään.

  56. @spottu

    Yleen­sä kyl­lä rekat ovat tör­mäil­leet ratik­ka­py­sä­kei­den koh­dal­la jot­ka ovat huo­mat­ta­vas­ti kes­kem­mäl­lä tie­tä kuin vää­rin­kin pysä­köi­dyt autot (mik­si ?). Esi­mer­kik­si näin.

    Tämä­hän on koko nykyi­sen lii­ken­ne­suun­nit­te­lun perus­ki­vi, pie­ni­kin hait­ta on voit­to ja mikään rat­kai­su ei ole lii­an jär­je­tön, kun sil­lä luo­daan “etuut­ta” ja “tas­a­puo­li­suut­ta” joukkoliikenteelle.

    Ja tie­tys­ti vie­lä täl­tä pals­tal­ta opit­tu­na, niin eihän tuo ratik­ka­py­säk­ki­vi­ri­tel­mä suin­kaan sen takia ole noin rat­kais­tu (hai­ta­tak­seen mah­dol­li­sim­man pal­jon muu­ta lii­ken­net­tä), vaan kysees­sä on tuol­loin arvioi­jan vai­no­har­hai­suus tai aistivirhe.

  57. spot­tu, pitäi­si käy­dä kat­so­mas­sa mai­nit­se­ma­si paik­ka tar­kem­min, mut­ta rati­kan ja-pysä­köi­ty­jen auto­jen välil­lä on ulko­muis­tis­ta Teh­taan­ka­dul­la niin vähän tilaa että minun on vai­kea uskoa että pysä­kit ovat juu­ri kes­kem­mäl­lä katua kuin pysä­köi­ty autorivistö.

    Kim­mo, miten ihmees­sä sem­moi­nen esim. Bule­var­dil­la ollut pysä­ki jos­sa jalan­kul­ki­joi­ta juok­see kes­kel­le ajo­ra­taa ratik­kaan oli autoi­lii­ken­teen kan­nal­ta parem­pi? Minul­la on sel­lai­nen mie­li­ku­va että niis­tä valit­ti­vat nime­no­maan autoilijat.

    Minus­ta nuo kapeat kadut pitäi­si teh­dä niin että kis­kot on heti jal­ka­käy­tä­vän vie­res­sä jol­loin myös kes­kel­lä jäi­si vähän enem­män tilaa. Se että samal­la kapeal­le kadul­le tun­kee kis­kot ja park­ki­pai­kat ei vaan toi­mi, var­sin­kin kun autot tun­tu­vat leve­ne­vän koko ajan. Bus­sil­le noi on usein vie­lä ongel­mal­li­sem­pia sen takia että ne ovat ratik­kaa leveämpiä.

  58. Vep­sä­läi­nen, en ole miten­kään varauk­set­to­man innos­tu­nut aja­tuk­ses­ta teh­dä Töö­lön met­ro rati­koil­la, ja ihan samois­ta syis­tä kun en ole innos­tu­nut koko Töö­lön met­ros­ta, eli hin­ta suh­tees­sa hyö­tyi­hin. Mie­luum­min pis­täi­si rahat sii­hen että saa auto Töö­lös­sä tun­ne­liin. Mut­ta joka tapauk­ses­sa, en minä nyt oikein ymmär­rä mik­sei voi­si mal­liin Por­ton met­ro käyt­tää katu­kel­pois­ta kalustoa?

  59. Sep­po Vepsälinen:

    Jotain jäl­kiä näkyy sil­ti sii­tä ole­van vie­lä, kun rati­koi­ta halu­taan siir­tää tun­ne­lei­hin “talou­del­li­si­na” ratkaisuina. 

    No minä en ole kovin innois­sa­ni raitiovaunun(kaan) tun­ne­loin­nis­ta. Ehkä, jos se teh­täi­siin mal­liin Parii­sin met­ro, eli yksi taso tien/jalkakäytävän alle…

    Minä ajat­te­lin, että rati­kan aja­mi­nen Kam­pin kes­kuk­sen läpi tus­kin oli­si ollut koh­tuut­to­man kal­lis­ta, jos se oltai­siin toteu­tet­tu koko kes­kuk­sen raken­ta­mi­sen yhtey­des­sä. Nyt tie­ten­kin tilan­ne on toinen.

    Sen sijaan Tapio­la voi­tai­siin vie­lä teh­dä toi­sin. Vaih­dot Joke­rin ja Län­si­met­ron (ja tie­ten­kin met­roa syöt­tä­vien bus­sien) välil­lä voi­tai­sin teh­dä halut­taes­sa hyvin­kin sau­mat­to­mak­si: käve­ly lai­tu­rin yli tai kor­kein­taan yksi tason­vaih­to. Vie­lä kun saa­tai­siin synk­ro­noin­ti toi­mi­maan edes koh­tuul­li­ses­ti, niin pal­ve­lu­ta­so oli­si suu­rin piir­tein niin hyvä kuin se vaih­dol­li­sel­la yhtey­del­lä voi olla. Nykyis­ten suun­ni­tel­mien mukaan näyt­tää vain sil­tä, että mitään täl­lais­ta ei synny. 🙁

    Kari

  60. Kes­kus­te­lu askar­te­lee hel­pos­ti kan­ta­kau­pun­kia­lu­een jär­jes­te­ly­ny­ans­seis­sa. On niil­lä mer­ki­tys­tä, vaik­ka jouk­ko­lii­ken­teen hou­kut­te­le­vuu­den kas­vu saa­daan aikaan pää­osin inves­toi­mal­la nopei­den, väli­tys­ky­kyis­ten ja luo­tet­ta­vien yhteyk­sien aikaan­saa­mi­seen niin esi­kau­pun­ki­vyö­hyk­keel­tä kan­ta­kau­pun­kiin kuin poi­kit­tai­siin runkoyhteyksiin.

    Verk­ko­vi­sio­ta hae­taan taas. Suo­rien bus­si­lin­jo­jen kausi ydin­kes­kus­taan seu­dul­la lop­puu ja kor­vau­tuu nopeil­la rai­deyh­teyk­sil­lä liityntälinjastoineen. 

    Kan­nat­taa hakea kehi­tys­lin­ja, jos­sa löy­de­tään elin­kaa­ri­kus­tan­nuk­sil­taan ja pal­ve­lu­ta­sol­taan edul­li­sin yhdis­tel­mä rai­de­ver­kos­ta ja sii­hen tukeu­tu­vas­ta bussilinjastosta.

  61. Tuo­mas S:
    “Täs­sä pääs­tään taas kysy­myk­see­ni- min­kä ihmeen takia kaik­ki poh­joi­ses­ta ja koil­li­ses­ta tule­va bus­si­lii­ken­ne pitää tuk­kia yhdel­le mah­dol­li­sim­man han­ka­la­kul­kui­sel­le aukiol­le, joka voi­si olla jotain muu­ta­kin kuin pelk­kä bus­sien parkkipaikka?
    Voi­si­ko aja­tel­la että osa bus­seis­ta jäi­si Sör­näi­siin, osa Haka­nie­meen ja osa ajet­tai­siin Kam­pin ter­mi­naa­liin? tai Pasi­laan? Hakik­ses­ta ja Sör­kas­ta pää­see met­rol­la ja rati­kal­la huo­mat­ta­vas­ti nopeam­min oikeas­taan min­ne tahan­sa jo nyt. Itse aina­kin jään ruuh­ka-aikaan sör­kas­sa, niin­kuin näyt­tää teke­vän suu­rin osa possesta.”

    Oman koke­muk­sen mukaan yli puo­let poh­jois­suun­nan bus­si­mat­kus­ta­jis­ta vaih­tuu Sörnäisissa.

    Jos näi­den lin­jo­jen pää­te­py­säk­ki oli­si kur­vis­sa, oli­si saa­ma­puo­lel­la Rau­ta­tien­to­rin lisäk­si Hämeen­tien rän­nin bus­si­kais­to­jen vaa­ti­ma tila sekä lyhyem­pien reit­tien myö­tä las­ke­neet kustannukset/ parem­pi palvelutaso.

    Sör­näi­siin pitäi­si tie­tys­ti raken­taa jon­kin sor­tin ter­mi­naa­li, mut­ta sil­le sai­si lii­ke­ti­lo­jen myö­tä rahoit­ta­jak­si yksi­tyi­sen sek­to­rin. Win-win par­haas­ta päästä.

    1. Oman koke­muk­sen mukaan yli puo­let poh­jois­suun­nan bus­si­mat­kus­ta­jis­ta vaih­tuu Sörnäisissa.
      Jos näi­den lin­jo­jen pää­te­py­säk­ki oli­si kur­vis­sa, oli­si saa­ma­puo­lel­la Rau­ta­tien­to­rin lisäk­si Hämeen­tien rän­nin bus­si­kais­to­jen vaa­ti­ma tila sekä lyhyem­pien reit­tien myö­tä las­ke­neet kustannukset/ parem­pi palvelutaso.

      Jos puo­let jää Sör­näi­siin ja toi­nen puo­li pako­te­taan vaih­ta­maan kul­ku­neu­voa, jäl­kim­mäi­sen puo­lik­kaan pal­ve­lu­ta­so heik­ke­nee. Jos se ei heik­ke­ni­si, he vaih­tai­si­vat jo nyt. Syöt­tö­lii­ken­ne on aiha huo­nom­pi kuin suo­ra yhteys. Sik­si kul­ku­neu­von vaih­to on perus­tel­tua vain jos­sa­kin kau­em­pa­na, vaik­ka Itä­kes­kuk­ses­sa, kos­ka rai­de­lii­ken­teen muka­vam­paa mat­kaa tulee sil­loin enemmän.

  62. Täys­lii­tyn­tään seu­dul­la pääs­tään raken­ta­mal­la Pasi­lan met­ro välil­le Espa-Kamp­pi-Pasi­la ja sii­tä haa­roit­taen Viik­kiin ja Mau­nu­laan, jon­ne lii­tyn­tä­ase­mat kan­nat­taa rakentaa. 

    Lähi­ju­niin lii­tyn­tä­ase­mat oli­si­vat Pasi­la, Mal­mi, Puis­to­la, Tik­ku­ri­la, Kor­so, Kera­va pää­ra­dal­la, Hupa­lah­ti, Myyr­mä­ki, Van­taan­kos­ki ja Kivis­tö Mar­tin­laak­son radal­la sekä
    Lep­pä­vaa­ra, Espoo ja Kirk­ko­num­mi rantaradalla.

  63. Lii­tyn­tä­lii­ken­tee­seen voi­daan siir­tyä vaik­ka huo­men­na, mat­kus­ta­jat vaan ovat asias­ta eri miel­tä ja äänes­tä­vät jaloil­laan. Van­taal­la myös toi­vat mie­li­pi­teen­sä voi­mak­kaas­ti esil­le kun tätä siel­lä yri­tet­tin. Se että onko jos­sain Vii­kis­sä ase­ma on koko­nai­suu­den kan­nal­ta suht yhden­te­ke­vää, Lah­den­väy­län suun­nal­ta on jo nyt ihan hyvät lii­tyn­tä­lii­ken­neyh­tey­det junaan ja metroonkin

  64. Kes­kus­te­lu askar­te­lee hel­pos­ti kan­ta­kau­pun­kia­lu­een jär­jes­te­ly­ny­ans­seis­sa. On niil­lä mer­ki­tys­tä, vaik­ka jouk­ko­lii­ken­teen hou­kut­te­le­vuu­den kas­vu saa­daan aikaan pää­osin inves­toi­mal­la nopei­den, väli­tys­ky­kyis­ten ja luo­tet­ta­vien yhteyk­sien aikaan­saa­mi­seen niin esi­kau­pun­ki­vyö­hyk­keel­tä kan­ta­kau­pun­kiin kuin poi­kit­tai­siin runkoyhteyksiin. 

    No minä olen jok­seen­kin päin­vas­tais­ta miel­tä. Jouk­ko­lii­ken­teen hou­kut­te­le­vuut­ta lisä­tään nime­no­maan teke­mäl­lä sel­lai­sia rat­kai­su­ja, jot­ka lähe­te­vät käyt­tä­jien tar­peis­ta ja nojaa­vat muu­hun alu­een raken­tum­seen, ei piir­te­le­mäl­lä nor­sun­luu­tor­nis­sa jotain hie­no­ja verk­ko­vi­sioi­ta ja nopei­ta yhteyk­siä keskustaan.

    Onhan noil­la koko­nai­suu­den ja koko ver­kon tar­kas­te­lul­la paik­kan­sa, mut­ta pahim­mil­laan ne ovat jopa hai­tal­li­sia jouk­ko­lii­ken­teen kehit­tä­mi­sen kan­nal­ta. Suu­rin ongel­ma on sii­nä, että ihmi­set eivät käyt­täy­dy, eikä tule­vai­suus muo­tou­du, sil­lä taval­la kuin me ajat­te­lem­me. Sen vuok­si ei pitäi­si hirt­täy­tyä lii­kaa “run­ko­lin­ja­vi­sioi­hin”, jot­ka on teh­ty mah­dol­li­ses­ti kym­me­niä vuo­sia sit­ten olet­ta­muk­sil­la, jot­ka eivät nyky­tie­don valos­sa pidä paikkaansa. 

    Esi­mer­kik­si tämä Smith-Pol­vi­sen suun­ni­tel­ma, jon­ka mukaan nykyis­tä run­ko­verk­koa on kehi­tet­ty, olet­ti kes­kus­taan suun­tau­tu­van lii­ken­teen pal­jon suu­rem­mak­si toteu­tu­nee­seen näh­den. Sen vuok­si meil­lä teh­dään mas­sii­vi­sim­mat inves­toin­nit juu­ri kes­kus­taan suun­tau­tu­viin run­ko­lin­joi­hin — edel­leen — ja ihme­tel­lään, että jouk­ko­lii­ken­teen kul­ku­muo­to-osuus las­kee kuin leh­män hän­tä. Parem­mas­sa maa­il­mas­sa oli­sim­me ymmär­tä­neet jo aikaa sit­ten, että vähem­män mas­sii­vi­sil­la inves­toin­neil­la pär­jät­täi­siin ja poi­kit­tai­siin­kin lin­joi­hin oli­si syy­tä sat­sa­ta nykyis­tä enemmän.

    Kari

  65. Vep­sä­läi­sen visio lii­tyn­näs­tä ei ole ehkä paras asiak­kaan näkö­kul­mas­ta. Rivien välis­tä olen ymmär­tä­nyt että sii­nä on tar­koi­tus ajaa mat­kus­ta­jat kie­mur­te­le­val­la dösäl­lä lähim­mäl­le ase­mal­le. Jos­ta voi­daan käy­dä vaih­ta­mas­sa kes­kus­tas­sa toi­seen väli­nee­seen ellei mat­ka koh­dis­tu kestustaan.

    Omas­ta mie­les­tä­ni par­haat lii­tyn­tä­lin­jat ovat joke­ri 550 ja 58. Ne ovat pit­kiä, suo­ria lin­jo­ja ja tar­joa­vat vaih­don useam­mal­le ras­kas­rai­teel­le. Ymmär­tääk­se­ni tämä näkyy myös nii­den matkustajamäärissä.

  66. Van­taan lii­tyn­tä­lin­jas­to­suun­ni­tel­mas­ta puut­tui ele­ment­te­jä, joil­la yhtey­det kan­ta­kau­pun­gin poh­jois- ja kes­kio­siin pide­tään koh­tuul­li­si­na. Rapor­tis­sa “Iso lii­tyn­tä” — v2006 jul­kais­tu HKL:n jul­kai­susar­jas­sa — on esi­tet­ty mal­li, jol­la tur­va­taan nämä yhtey­det suunnittain.

    Lii­tyn­tä­lin­jas­toon voi­daan siir­tyä, jos pys­ty­tään lyhen­tä­mään mat­ka-aiko­ja ja jos rai­deyh­tey­den väli­tys­ky­ky, luo­tet­ta­vuus ja muka­vuus on riittävä.

    Lii­tyn­tä­ase­mien sijoit­tu­mi­sel­la on tähän tulok­seen pää­se­mi­ses­sä suu­ri merkitys.

    Jos kat­ta­va lii­tyn­tä­jär­jes­tel­mä saa­daan aikaan, voi­daan kan­ta­kau­pun­gin kevyen ja rai­tio­lii­ken­teen olo­suh­tei­ta paran­taa mer­kit­tä­väs­ti. Mil­tä kuul­los­ta­vat Man­ne­hei­min­tien ja Hämeen­tien pyö­rä­kais­tat, Rau­ta­tien­to­rin ja Elie­lin jalan­kul­ku- ja oles­ke­luau­kiot sekä vuo­ro­vä­leil­tään tihen­ty­neet raitiolinjat ?

  67. Kim­mo, miten ihmees­sä sem­moi­nen esim. Bule­var­dil­la ollut pysä­ki jos­sa jalan­kul­ki­joi­ta juok­see kes­kel­le ajo­ra­taa ratik­kaan oli autoi­lii­ken­teen kan­nal­ta parem­pi? Minul­la on sel­lai­nen mie­li­ku­va että niis­tä valit­ti­vat nime­no­maan autoilijat.

    Kuten tie­däm­me, niin 35 ton­nia pai­na­va ratik­ka ei väis­tä mitään eikä ketään. Ei tar­vit­se, eikä pys­ty.. Kun katua ei kui­ten­kaan tar­koi­tuk­sel­la kaven­ne­ta (sijoit­ta­mal­la koro­ke­py­sä­kit molem­min puo­lin katua samaan koh­taan), niin esteen voi tar­vit­taes­sa ja hätä­ta­pauk­ses­sa kiertää. 

    Nyt ei voi ja tulok­se­na jos ei ihmi­suh­re­ja, niin aina­kin pal­jon hait­taa ja rypis­ty­nyt­tä pel­tiä. Tämä oli var­maan toki tar­koi­tus­kin, sil­lä saman­lai­sia viri­tel­miä on lähiöt täyn­nä bus­si­py­säk­kien ja kes­ki­ko­rok­kei­den yhdistelmillä.

  68. Syöt­tö­lii­ken­ne on aina huo­nom­pi kuin suo­ra yhteys.”

    Näin siis kun ainoa tapa mita­ta mat­kus­tus­mu­ka­vuut­ta on sekun­ti­kel­lo. Taik­ka oikeas­taan aika­tau­lu, mis­sä joko pysy­tään (met­ro), pysy­tään usein (VR) tai ei pysy­tä (ruuh­ka­bus­sit). Edel­leen jäte­tään tar­kas­te­lus­ta pois ruuh­ka-ajat, tämän pals­tan kir­joit­ta­jat eivät sil­loin mat­kus­ta. Tai jos mat­kus­ta­vat, kul­ke­vat ruuh­kaa vas­taan. Sen sijaan teki­jöil­lä mil­lä nor­maa­lil­le ihmi­sil­le on mer­ki­tys­tä; ruuh­ka-aiko­jen aika­tau­lus­sa pysy­mi­nen, mat­kus­tus­mu­ka­vuus. Näil­le teki­jöil­le ei anne­ta mitään painoarvoa.

  69. Kim­mo:

    Kuten tie­däm­me, niin 35 ton­nia pai­na­va ratik­ka ei väis­tä mitään eikä ketään. Ei tar­vit­se, eikä pys­ty.. Kun katua ei kui­ten­kaan tar­koi­tuk­sel­la kaven­ne­ta (sijoit­ta­mal­la koro­ke­py­sä­kit molem­min puo­lin katua samaan koh­taan), niin esteen voi tar­vit­taes­sa ja hätä­ta­pauk­ses­sa kiertää. 

    Juma­lan pys­syt ja puu­kuu­lat. Ensin­nä­kin ne paloau­tot ei aje­le miten sat­tuu ympä­ri kau­pun­kia vaan niil­lä­kin on tie­tyt rei­tit mitä pit­kin aje­taan. Nämä rei­tit ovat mie­tit­ty ja mitoi­tet­tu niin että paloau­to mah­tuu kään­ty­mään ja kul­ke­maan, ja tämän lisäk­si näil­le rei­teil­le saa pelas­tus­lai­tos sata­pro­sent­ti­sen valoe­tuu­den. Teh­taan­ka­dul­la uskoi­sin että palo­lai­tos kul­kee Puis­to­ka­tua pitkin. 

    Toi­sek­seen kyl­lä se ratik­ka kul­kee eteen ja taak­se. Paloau­tot ei noil­la kes­ki­kau­pun­gin kapeil­la kujil­la aja yhtään sen nopeam­paa kuin se ratik­kak­kaan- kan­ta­kau­pun­gis­sa paloau­tol­la sai­si nimit­täin mel­ko pahaa jäl­keä aikaan jos sil­lä runt­tai­si lusan poh­jaan eikä väis­täi­si mitään. 

    Ratik­kaa suu­rem­pi ongel­ma on (tun­te­ma­ni palo­mie­hen mukaan) pelas­tus­teil­le pysä­köi­vät autoi­li­jat. Lah­des­sa­han joku pari vuot­ta sit­ten kuo­li asun­to­pa­los­sa kun paloau­toa ei saa­tu tar­peek­si lähel­le. Pelas­tus­tie­tä oli käy­tet­ty pysäköintipaikkana. 

    Nyt ei voi ja tulok­se­na jos ei ihmi­suh­re­ja, niin aina­kin pal­jon hait­taa ja rypis­ty­nyt­tä peltiä. 

    Mitä hait­taa, kuka ryt­tää peltiä?

  70. Vil­kai­sin isoa liityntää.

    Mie­les­tä­ni ongel­ma­na sen lii­tyn­tä­lin­jas­tos­sa on se että dösät aja­vat pää­asias­sa ei mis­tään ei min­nek­kään yhden ase­man kautta.

    Jot­ta lii­tyn­nän sai­si toi­mi­maan pitäi­si reit­tien olla hie­man sel­keäm­piä ja suo­rem­pia, eivät­kä ne sai­si päät­tyä kau­pun­gin rajal­le. Nyt kun on HSL ole­mas­sa voi­si olla aiheel­lis­ta teh­dä edes sel­vi­tys vie­lä isom­mas­ta lii­tyn­näs­tä, jos­sa oli­si yhteyk­siä isom­pien kes­kus­ten kaut­ta, kuten Pasi­la, Lep­pä­vaa­ra ja Tikkurila.

  71. Vep­sä­läi­nen, var­maan Van­taan lii­tyn­tä­suun­ni­tel­mas­sa oli ongel­ma yhtey­det laa­jem­paan kan­ta­kau­pun­kiin, mut­ta kyl­lä se ongel­ma oli etu­pääs­sä että suo­rat ja aika nopeat yhtey­det esi­mer­kik­si Haku­ni­lan suun­nal­ta oli­si­vat kor­vau­tu­neet lii­tyn­näl­lä. Esi­mer­kik­si Nikin­mäes­tä pää­see nyt kes­kus­taan rei­lus­sa puo­les­sa tun­nis­sa, vaih­dol­la Kor­sos­sa mat­ka-aikaa kas­vai­si noin tuntiin.

    Olen täy­sin samaa miel­tä bus­sit­to­man kes­kus­tan eduis­ta ja sii­hen tulee pyr­kiä, noi­den suo­rien mota­ri­bus­sien kor­vaa­mi­nen vaan on vai­ke­aa. Mat­kus­ta­ja­mää­rät ovat kui­ten­kin sen ver­ran pie­niä että rai­teet eivät ole oikein perus­tel­tu­ja. Minus­ta tavoit­tee­seen voi­tai­siin pääs­tä kor­vaa­mal­la lyhyem­mät bus­si­lin­jat rati­kal­la, esi­mer­kik­si 18 on täy­sin sel­vä tapaus, ras­kas­rai­de ja lii­tyn­tä taas toi­mi­si parem­min pidem­mil­le mat­koil­le, esi­mer­kik­si met­ro Hakunilaan.

    Ant­ti, lii­tyn­tä­lii­ken­teen ongel­ma nime­no­maan on täs­mäl­li­syys ruuh­ka­lii­ken­tees­sä. Se että met­ro kul­kee täs­mäl­li­ses­ti ei kau­heas­ti loh­du­ta jos ja kun lii­tyn­tä­bus­si kum­mas­sa­kin pääs­sä mat­kaa ei ole aikataulussaan.

  72. Rivien välis­tä olen ymmär­tä­nyt että sii­nä on tar­koi­tus ajaa mat­kus­ta­jat kie­mur­te­le­val­la dösäl­lä lähim­mäl­le ase­mal­le. Jos­ta voi­daan käy­dä vaih­ta­mas­sa kes­kus­tas­sa toi­seen väli­nee­seen ellei mat­ka koh­dis­tu kestustaan.”

    Ei aivan niin. Lii­tyn­tä­bus­si tuo lii­tyn­tä­ase­mal­le, jos­ta on jat­ko­yh­tey­det eri suun­tiin usea­mal­la lin­jal­la. Nopean rai­deyh­tey­den lisäk­si lii­tyn­tä­ase­mal­ta pääs­tään mm kan­ta­kau­pun­gin poh­jois- ja kes­kio­siin tiheä­vuo­roi­sel­la runkolinjalla.

    Lii­tyn­tä­ase­mien kaut­ta kul­ke­vat myös nuo nopeat ja vähem­män nopeat poi­kit­tais­lin­jat, kuten lin­jat 550 ja 58. Poi­kit­tais­lin­jat tar­joa­vat suo­ria yhteyk­siä ja vaih­to­mah­dol­li­suuk­sia monil­le suun­nil­le. Esi­mer­kik­si lin­jat 78 ja 79 ovat myös mer­kit­tä­viä rai­dea­se­mil­le syöttölinjoja.

  73. OS:“Syöttöliikenne on aina huo­nom­pi kuin suo­ra yhteys.”

    Vähän riip­puu. Itä­suun­nan bus­sien kor­vaa­mi­nen met­rol­la oli aikoi­naan sel­keä huo­non­nus kun­nes Kam­pin, Kai­sa­nie­men ja Ruo­ho­lah­den ase­mat saa­tiin käyt­töön. Mat­ka-aika lopul­li­seen koh­tee­seen oli­kin yllät­täen aiem­paa nopeam­pi, eikä sisäl­tä­nyt ikä­vää sei­sos­ke­lu­kom­po­nent­tia Rautatientorilla. 

    Laa­dul­li­ses­ti nykyi­nen vaih­to esi­mer­kik­si met­ros­ta Län­si­väy­län bus­sei­hin muu­ta­mas­sa minuu­tis­sa sisä­ti­lois­sa on aivan jotain muu­ta kuin 80-luvun alus­sa kaa­su­tus­ken­täl­tä toi­sel­le. On syn­ti ja häpeä ettei lähi­ju­na­lii­ken­tees­sä ole kyet­ty samaan.

  74. Sep­po Vepsäläinen

    Ei aivan niin. Lii­tyn­tä­bus­si tuo lii­tyn­tä­ase­mal­le, jos­ta on jat­ko­yh­tey­det eri suun­tiin usea­mal­la lin­jal­la. Nopean rai­deyh­tey­den lisäk­si lii­tyn­tä­ase­mal­ta pääs­tään mm kan­ta­kau­pun­gin poh­jois- ja kes­kio­siin tiheä­vuo­roi­sel­la runkolinjalla.”

    Lois­ta­vaa, että pla­to­ni­nen /hegeliläinen ajat­te­lu vie­lä on voi­mis­saan. Asioi­den todel­li­sen lai­dan saam­me sel­vil­le vain tut­ki­mal­la nii­den i d e o i t a.

  75. kyl­lä se ongel­ma oli etu­pääs­sä että suo­rat ja aika nopeat yhtey­det esi­mer­kik­si Haku­ni­lan suun­nal­ta oli­si­vat kor­vau­tu­neet liitynnällä.”

    Sik­si­pä tar­vi­taan Tuusu­la­väy­län ja Lah­den­väy­län var­teen lii­tyn­tä­ase­mat Mau­nu­la ja Viikki.

  76. Suun­nit­te­lus­sa kuvi­tel­laan tule­vaa. Ajat­te­le muu­tok­sen mah­dol­li­suut­ta. Ideois­ta toteu­tuk­seen mat­ka voi olla pit­kä tai lyhyt. Val­tao­sa ideois­ta pyyh­kiy­tyy unoh­duk­sen met­sä­mai­se­maan, jos­ta nii­tä voi löy­tää sat­tu­mal­ta kuin sie­niä ainek­sek­si uuteen, jota ei vie­lä ole.

  77. Kun ei tähän näy­tä kukaan muu­kaan tart­tu­van, niin jos­ko sit­ten minä taas…

    Kim­mo:

    Kun katua ei kui­ten­kaan tar­koi­tuk­sel­la kaven­ne­ta (sijoit­ta­mal­la koro­ke­py­sä­kit molem­min puo­lin katua samaan koh­taan), niin esteen voi tar­vit­taes­sa ja hätä­ta­pauk­ses­sa kiertää. 

    Kyl­lä nii­tä katu­ja ihan tar­koi­tuk­sel­la kaven­ne­taan. Se nimit­täin las­kee ajo­no­peuk­sia, mikä pie­nen­tää lii­ken­teen ulkois­hait­to­ja (melu, onnttomuudet).

    Minul­le on muu­ten­kin jää­nyt epä­sel­väk­si, että miten tuo Kim­mon mie­les­tä nyt sit­ten pitäi­si teh­dä? Ilmei­ses­ti siis tilaa pitäi­si vie­dä jalan­kul­ki­joil­ta, jot­ta saa­tai­siin pysä­kit leveäm­mäl­le, vai oli­ko tar­koi­tus pois­taaa kadun­var­si­py­sä­köin­ti ja lait­taa ne rati­kat sin­ne? Vai onko se ratik­ka­py­säk­kien korot­ta­mi­nen se ongel­ma? Vai mis­tä nyt on kysymys?

    Kari

  78. @kari

    Minul­le on muu­ten­kin jää­nyt epä­sel­väk­si, että miten tuo Kim­mon mie­les­tä nyt sit­ten pitäi­si teh­dä? Ilmei­ses­ti siis tilaa pitäi­si vie­dä jalan­kul­ki­joil­ta, jot­ta saa­tai­siin pysä­kit leveäm­mäl­le, vai oli­ko tar­koi­tus pois­taaa kadun­var­si­py­sä­köin­ti ja lait­taa ne rati­kat sin­ne? Vai onko se ratik­ka­py­säk­kien korot­ta­mi­nen se ongel­ma? Vai mis­tä nyt on kysymys?

    Mikä teh­dä? Saa­da huu­ta­va bus­si muri­se­van auton tilalle? 

    Ajo­no­peu­det — jos todel­la tar­ve — las­ke­taan nopeus­ra­joi­tuk­sin. Yksi ainoi­ta kuo­le­maan joh­ta­nei­ta kes­kus­taon­net­to­muuk­sia oli vii­me vuon­na “kaa­haa­van” pol­ku­pyö­räi­li­jän osu­mi­nen jalan­kul­ki­jaan, joka ei nyt ole suu­ri ihme, kun yhteen lii­ken­teen ryh­mään ei ulo­te­ta mitään tur­val­li­suusoh­jaus­ta ja tois­ta talu­te­taan kädes­tä. Aloi­te­taan sii­tä kypä­rä­pa­kos­ta ja jos nopeuk­sia pitää edel­leen saa­da alas vähen­tääk­seen ulkois­hait­to­ja, niin tär­kein osa on syn­nyt­tää nopeus­ra­joi­tuk­sia, jot­ka kos­ket­ta­vat kaik­kia tiel­lä liik­ku­jia — eri­tyi­ses­ti pyöräilijöitä. 

    Jos rai­tio­vau­nu­py­sä­kit pitää saa­da inva-nor­mi­tet­tua (vaik­ka ilmai­nen inva­tak­si tuli­si var­maan hal­vem­mak­si), niin se voi­daan teh­dä monin tavoin. Yksi ihan uusi tapa oli­si ehdot­ta­ma­si kis­ko­jen vien­ti tien reu­naan. Pysäk­kien koh­dal­la ei pysä­köi­dä täl­lä­kään het­kel­lä, joten rai­tei­den kouk­kaa­min kadun lai­taan ei hait­tai­si kuin auto­saa­ta­nan vainoojia. 

    Hal­vem­pi ja hel­pom­pi tapa on por­ras­taa pysä­kit, kuten aiem­min onkin teh­ty. Täl­löin pysä­kit eivät ole samas­sa koh­taan molem­min puo­lin katua ja täy­del­lis­tä tukos­ta ei synny.

  79. Kim­mo, ensin­nä­kin se kadun reu­naan pysä­köi­ty auto­ri­vi vie sen saman kais­tan ver­ran tilaa kuin ulo­ke­py­säk­ki. Toi­sek­si, jos aja­tus on se että pysä­kil­lä ole­va ratik­ka pitäi­si pys­tyä ohit­ta­maan, käy­tän­nös­sä vas­taan­tu­le­vien kais­tal­la, niin miten sinä luu­let tämän toi­mi­van yhteen sen kans­sa että sen pysäh­ty­nee rati­kan edit­se kul­kee suo­ja­tie­tä jalankulkijoita?

  80. Kim­mo:

    Ajo­no­peu­det – jos todel­la tar­ve – las­ke­taan nopeusrajoituksin. 

    Kyse nyt on sii­tä, että sen tien pro­fii­lin tuli­si vas­ta­ta ase­tet­tua nopeus­ra­joi­tus­ta, jot­ta sitä rajoi­tus­ta yli­pää­tään nou­da­tet­tai­siin. Ei ole rea­lis­tis­ta olet­taa, että leveäl­lä baa­nal­la nou­da­te­taan kovin alhais­ta nopeus­ra­joi­tus­ta oli­pa se kuin­ka perus­tel­tu tahansa.

    Aloi­te­taan sii­tä kypäräpakosta 

    En kan­na­ta, kypä­rän käyt­tä­mät­tö­myys vaa­ran­taa vain ko. hen­ki­lön oman turvallisuuden.

    Jos rai­tio­vau­nu­py­sä­kit pitää saa­da inva-nor­mi­tet­tua (vaik­ka ilmai­nen inva­tak­si tuli­si var­maan halvemmaksi) 

    Ei se esteet­tö­myys vai­ku­ta pel­käs­tään lii­kun­ta­ra­joit­tei­siin, sii­tä hyö­ty­vät myös las­ten­vau­nu­jen ja kan­ta­mus­ten kans­sa liik­ku­vat. Lisäk­si se nopeut­taa pysäk­ki­toi­min­to­ja, eli sääs­tää mei­dän kaik­kien aikaa ja rahaa.

    Yksi ihan uusi tapa oli­si ehdot­ta­ma­si kis­ko­jen vien­ti tien reunaan.

    Ei aivan ongel­ma­ton­ta sekään, sil­lä sii­tä seu­rai­si leveäm­pi ajo­ra­ta yli­tet­tä­väk­si, mikä hait­tai­si jalan­kul­ki­joi­ta ja hei­ken­täi­si lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta. Tai sit­ten vaih­toeh­toi­ses­ti se aiheut­tai­si pysäh­dyk­siä autoi­li­joil­le, jos sii­hen toteu­tet­tai­siin ym. syis­tä lii­ken­ne­va­lot. Lisäk­si, tilan­tees­ta toki riip­puen, oikeal­le kään­ty­vät autot hait­taa­vat jouk­ko­lii­ken­ne-etui­suuk­sien toteuttamista.

    Pysäk­kien koh­dal­la ei pysä­köi­dä täl­lä­kään het­kel­lä, joten rai­tei­den kouk­kaa­min kadun lai­taan ei hait­tai­si kuin auto­saa­ta­nan vainoojia. 

    En nyt osaa suo­ral­ta kädel­tä sanoa, mil­lai­seen geo­met­ri­aan nuo ratik­ka­kis­kot tai­pu­vat, mut­ta joka tapauk­ses­sa se vaa­ti­si nykyis­tä enem­män tilaa — sem­min­kin, jos ja kun se esteet­tö­myys halu­taan toteut­taa -, mikä taas mm. vähen­täi­si pysä­köin­ti­paik­ko­ja ja kevyen lii­ken­teen käy­tös­sä ole­vaa tilaa. Lisäk­si se teki­si rai­tio­vau­nul­la mat­kus­ta­mi­ses­ta epämiellyttävämpää.

    Sivu­men­nen sanoen, olen sitä miel­tä, että myös bus­si­py­sä­kit (tai pää­osa niis­tä) pitäi­si teh­dä samaan mal­liin, eli siis niin, että pysäk­kia­lue levi­ää tiel­le päin. Edut: hel­pot­tai­si bus­sin aja­mis­ta pysä­kil­le, lisäi­si pysä­köin­ti­paik­ko­ja, toi­si enem­män tilaa kevyen lii­ken­teen väylille.

    Hal­vem­pi ja hel­pom­pi tapa on por­ras­taa pysä­kit, kuten aiem­min onkin teh­ty. Täl­löin pysä­kit eivät ole samas­sa koh­taan molem­min puo­lin katua ja täy­del­lis­tä tukos­ta ei synny. 

    Näin­hän sen voi­si tie­ten­kin teh­dä, olet­taen että sii­nä on tilaa 🙂

    Kari

  81. Kim­mo:

    Yksi ainoi­ta kuo­le­maan joh­ta­nei­ta kes­kus­taon­net­to­muuk­sia oli vii­me vuon­na “kaa­haa­van” pol­ku­pyö­räi­li­jän osu­mi­nen jalan­kul­ki­jaan, joka ei nyt ole suu­ri ihme, kun yhteen lii­ken­teen ryh­mään ei ulo­te­ta mitään tur­val­li­suusoh­jaus­ta ja tois­ta talu­te­taan kädes­tä. Aloi­te­taan sii­tä kypä­rä­pa­kos­ta ja jos nopeuk­sia pitää edel­leen saa­da alas vähen­tääk­seen ulkois­hait­to­ja, niin tär­kein osa on syn­nyt­tää nopeus­ra­joi­tuk­sia, jot­ka kos­ket­ta­vat kaik­kia tiel­lä liik­ku­jia – eri­tyi­ses­ti pyöräilijöitä. 

    Pitäi­si­kö tämä kypä­rä­pak­ko siis ulot­taa jalan­kul­ki­joi­hin? sil­le fil­la­ris­til­le­han ei käy­nyt mitään. No joo, vit­si vitsinä. 

    Olen jol­lain tasol­la jopa samaa miel­tä- nyt suu­ri ongel­ma on se että jalan­kul­ki­jat ja pyö­räi­li­jät on nipu­tet­tu “kevyt lii­ken­ne” käsit­teen alle. Pyö­räi­li­jät pitäi­si saa­da ihan ehdot­to­mas­ti pois käve­ly­teil­tä, ja käve­li­jät pyöräteiltä. 

    Yksi ihan uusi tapa oli­si ehdot­ta­ma­si kis­ko­jen vien­ti tien reunaan. 

    Tämä vaa­ti­si sit­ten sitä että sii­tä park­ki­ti­las­ta luo­vut­tai­siin pit­käl­tä mat­kal­ta, ja sii­tä seu­rai­si var­mas­ti niin hir­veä huu­to ettei moi­nen ehdo­tus meni­si autoi­lu­puo­lu­eel­le iki­nä läpi. 

    Rai­tio­vau­nu­lii­ken­tee­seen liit­tyy ongel­mia mut­ta en ole kyl­lä ollen­kaan vakuut­tu­nut että tämä rai­tio­vau­nu­jen ohit­ta­mi­sen vai­keus kes­ki­kau­pun­gil­la on nii­tä kes­kei­sim­piä rat­kais­ta­via han­ka­luuk­sia. En tie­dä kau­an­ko kes­ki­mää­räi­nen rai­tio­vau­nu­py­säh­dys kes­tää kan­ta­kau­pun­gis­sa. Veik­kai­sin että 30–40 sekuntia. 

    Jos rati­kan taka­na vaa­ni­va räik­kö­nen ei tätä puol­ta minuut­tia jak­sa odo­tel­la, niin sit­ten kan­nat­taa har­ki­ta jo asuin­pai­kan vaih­dos­ta. Her­mot nimit­täin menee muu­ten­kin kan­ta­kau­pung­sis­sa. Kumu­la­tii­vi­set ongel­mat voi vält­tää sil­lä että valit­see ajo­rei­tin niin ettei aja sitä koko ratik­ka­reit­tiä autol­la. Sit­ten­hän se oli­si tie­tys­ti hel­pom­pi men­nä sil­lä ratikalla.

  82. Tuo­mas S:

    Olen jol­lain tasol­la jopa samaa miel­tä- nyt suu­ri ongel­ma on se että jalan­kul­ki­jat ja pyö­räi­li­jät on nipu­tet­tu “kevyt lii­ken­ne” käsit­teen alle. Pyö­räi­li­jät pitäi­si saa­da ihan ehdot­to­mas­ti pois käve­ly­teil­tä, ja käve­li­jät pyöräteiltä. 

    Tämä on pik­ku­hil­jaa muut­tu­mas­sa. Aika­naan pyö­rää ei pidet­ty minään lii­ken­ne­vä­li­nee­nä, vaan ajan­ku­lu­na, jol­loin sitä käsi­tel­tiin suun­nit­te­lus­sa (ja suun­nit­te­luoh­jeis­sa) yhte­ne­vä­nä jalan­ku­lun kans­sa. Tilan­ne tai­si muut­tua Ruot­sis­sa­kin vas­ta 90-luvul­la ja meil­lä, tie­ten­kin, vie­lä myöhemmin.

    Täl­lä het­kel­lä suun­taus on sel­lai­nen, että toi­saal­ta auto­lii­ken­teen nopeuk­sia kau­pun­geis­sa las­ke­taan ja toi­saal­ta pyö­räi­lyä pide­tään jalan­ku­lus­ta eril­li­se­nä lii­ken­ne­muo­to­na. Seu­raus on se, että pyö­rää tul­laan siir­tä­mään pik­ku­hil­jaa autoi­lun sekaan ja omil­le väy­lil­leen siel­tä jalan­kul­ki­joi­ta pelottelemasta.

    Muu­tos tie­ten­kin on hidas­ta, kos­ka ympä­ris­töm­me on raken­net­tu kuten on.

    Kari

  83. Tuo­mas, ratik­ka­py­säh­dyk­set on nopei­ta, jotain 10s pikem­min kuin 30s. Jos menee pidem­pään niin joko
    — seis­tään pysä­kin jäl­kei­sis­sä valois­sa, jot­ka on sit­ten samal­la taval­la punai­sest autoi­li­joil­le, toki samal­la voi vie­lä ottaa mat­kus­ta­jia kyy­tiin, tai
    — kysees­sä on erit­täin vil­kas pysäk­ki tai aika­taun tasauk­sen vuok­si sei­so­mi­nen, kum­mas­sa­kin tapauk­ses­sa pysäk­ki on ero­tet­tu muus­ta lii­ken­tees­tä mal­liin Lasi­pa­lat­si, tai
    — myy­dään lip­pu­ja mat­kus­ta­jal­le, tämä lop­puu jah­ka auto­maa­tit tule­vat käyt­töön parin vuo­den sisään, tai
    — las­ten­vau­nu­jen nos­ta­mi­nen tms. kes­tää, ja tämän taas rat­kai­see yleis­ty­vä mata­la­lat­tiai­nen kalusto.

  84. http://yle.fi/alueet/helsinki/2010/06/jokeri_kakkonen_ei_kulje_viela_2012_1764139.html

    Näin Hel­sin­ki taas edis­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä. Han­ke­suun­ni­tel­ma hyväk­syt­tiin val­tuus­tos­sa vii­me vuon­na, bud­je­tis­sa rahat­kin val­mii­na. Vaan ei.
    Eihän tätä oli­si voi­nut hoi­taa miten­kään niin, että raken­nus­töi­hin oli­si pääs­ty alku­pe­räis­ten suun­ni­tel­mien mukaan 2010 ja lin­ja oli­si aloit­ta­nut 2012. Hohhoijaa.

  85. Ei jokeri2 tar­vit­se vält­tä­mät­tä tun­ne­lia aloit­taak­seen lii­ken­teen. Vai­kut­taa lähin­nä halut­to­muu­del­ta HKL:n tahol­ta. Jos ei tun­ne­lia vie­lä ole val­mii­na ajois­sa, lin­ja voi ajaa Paki­lan­tie­tä Kehä1:n ja Hämeen­lin­nan­väy­län kaut­ta reitilleen.

    Huo­no­kin pal­ve­lu on parem­pi kuin ei pal­ve­lua ollenkaan.

  86. tpyy­luo­ma, rupe­sin miet­ti­mään tosi­aan tuo­ta ja toi mun arvio oli tosi­aan ylä­kant­tiin. Mut­ta point­ti pysyy sama­na- jos sitä muu­ta­maa kym­men­tä sekun­tia ei mal­ta siel­lä rati­kan peräs­sä odo­tel­la, niin sit­ten kan­nat­taa kyl­lä kat­soa peiliin.

  87. Tuos­sa aiem­min taas vas­tus­tet­tiin kypä­rä­pak­koa sil­lä perus­teel­la, että vam­ma aiheu­tuu vain itsel­le. a) Jos on per­het­tä tai suku­lai­sia, kyl­lä sii­tä kal­lon hal­kea­mi­sen surus­ta muut­kin saa­vat osan­sa, ellei ole täy­del­li­nen erak­ko. b) Vaik­ka se kal­lo sit­ten hal­ke­ai­si, niin kyl­lä sii­nä jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to kulut­taa mon­ta euroa, että saa­tai­siin hen­ki­lö elvy­tet­tyä. Enkä usko, että kenel­lä­kään on tähän kat­ta­vaa vakuu­tus­ta. Jos ei kuo­le, vaan tulee eli­ni­käi­nen vam­ma ja työ­ky­vyt­tö­myys, niin se vas­ta yhteis­ku­nal­le mak­saa­kin. c) Mikä ihmeen hait­ta on käyt­tää sitä kypä­rää, ne ovat nyky­ään myös tyy­lik­käi­tä. Oli se vai­ke­aa myös vii­mei­sil­le NHL-pelaa­jil­le aikoi­naan. Mut­ta oli­si vai­kea kuvi­tel­la NHL:ään lie­hu­va­let­tis­tä pelaa­jaa ilman kypä­rää. Ei se ima­goa ole kau­hes­ti hai­tan­nut. Aika vai­vat­to­mas­ti se kävi.
    Mik­si pak­ko on niin paha sana, sitä lain­sää­dän­tö on? Mik­sei oma jär­ki riitä?

  88. Lii­ken­ne Hel­sin­gis­sä on het­kit­täin kuin oikeas­sa met­ro­po­lis­sa. Kan­ta­kau­pun­gis­sa voi arki-ilta­päi­vi­sin liik­kua yli 3 kilo­met­rin­kin mat­kan kävel­len nopeam­min kuin hen­ki­lö­au­tol­la, ja rei­tis­tä riip­puen myös nopeam­min kuin jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä. Aina­kin Espal­la käve­li­jöi­tä myös riit­tää niin, ettei nopea käve­li­jä tai pyö­räi­li­jä tah­do pääs­tä mas­sas­ta ohi. Eikä ilmiö rajoi­tu vain kan­ta­kau­pun­kiin, myös moot­to­ri­teil­lä voi­daan ede­tä kah­del­la kais­tal­la kävelyvauhtia. 

    Käve­li­jöi­den pal­jous on ehkä vain posi­tii­vis­ta elä­vää kau­pun­ki­ku­vaa, mut­ta muu­ten lii­ken­teen puu­rout­taa hen­ki­lö­au­toil­la tapah­tu­va pen­de­löin­ti. Joko autoi­li­jat ovat niin kova­päi­siä, ettei­vät vain opi, tai sit­ten kysees­sä on käy­tän­nön pak­ko, eli kotiin ei jär­ke­vää jul­ki­sen lii­ken­teen yhteyt­tä ole. Kau­pun­ki­ra­ken­teel­li­ses­ti rat­kai­su ongel­maan on toki jo esi­tet­ty, eli tii­viim­pi raken­ta­mi­nen rai­de­lii­ken­teen varaan. Mut­ta sit­ten raken­ne­taan kui­ten­kin suur­pel­to­ja ja sipoon­ran­to­ja. Aika lil­lu­kan­var­sia ovat sen rin­nal­la ratik­ka­py­säk­kien toteutustavat.

  89. Olin­kin jo häm­mäs­ty­nyt Joke­ri kak­kos­hank­keen ete­ne­mis­vauh­dis­ta. Joke­ri ykkö­sen käyt­töön­ot­to vuo­den 1988 ehdo­tuk­ses­ta vuo­den 2006 ava­jai­siin kes­ti lähes 20 vuotta. 

    Esi­tin Joke­ri 2:sta vuon­na 2003 ja ajat­te­lin sil­loin jo idean myy­mi­sen vie­vän vähin­tään vii­si vuot­ta. Päät­tä­jien asen­ne on kyl­lä sel­keäs­ti roh­keam­pi kuin Joke­ri 1:n han­ke­kä­sit­te­lyn aika­na, kun sii­tä saa­dut koke­muk­set kan­ta­vat uut­ta han­ket­ta eteenpäin.

  90. En kan­na­ta, kypä­rän käyt­tä­mät­tö­myys vaa­ran­taa vain ko. hen­ki­lön oman turvallisuuden.

    Lii­ken­teen vam­mau­tu­mi­sia tava­taan las­kea lii­ken­teen kus­tan­nuk­sik­si, kun halu­taan argu­men­toi­da edes joten­kin 5–10 ker­tais­ta tuot­to-panos­suh­det­ta lii­ken­teen verotuksessa. 

    Argu­ment­ti ontuu auto­lii­ken­teen (myös lin­ja-auto ja muu hyö­ty­lii­ken­ne) osal­ta sii­nä, että rahat tulee lii­ken­ne­va­kuu­tuk­sis­ta, jot­ka on kerät­ty ko. ajo­neu­von pakol­li­sis­ta liikennevakuutuksista. 

    Vaan toi­sin on tilan­ne, kun Kal­le Pyö­rä­nie­mi ajaa eko­lo­gi­sen, kak­si­pyö­räi­sen ruis­pa­la-hii­li­diok­sii­di­kon­vert­to­rin­sa nurin ja hal­kai­see kypä­rät­tö­män kal­lon­sa; vam­man ja Kal­len eli­ni­käi­sen lai­tos­hoi­don mak­saa yksin Kal­len asuinkunta.

  91. Tämä vaa­ti­si sit­ten sitä että sii­tä park­ki­ti­las­ta luo­vut­tai­siin pit­käl­tä mat­kal­ta, ja sii­tä seu­rai­si var­mas­ti niin hir­veä huu­to ettei moi­nen ehdo­tus meni­si autoi­lu­puo­lu­eel­le iki­nä läpi.

    Kadun­var­sien park­ki­ti­la ei ole enää nyky­ään tila- vaan poliit­ti­nen kysy­mys. Kes­kus­tan park­ki­pai­kois­ta val­tao­sa on siir­ty­nyt yksi­tyi­sil­le park­ki­ta­loil­le ja kau­pun­gin pysä­köin­ti­tu­lo­jen sel­vän enem­mis­tön muo­dos­taa nyky­ään pysäköintivirhemaksut.

    Lisäk­si vah­vas­ti uskon, ettei Kokoo­muk­sen halu, tah­to tai arvo­maa­il­ma pal­joa rasi­ta, kun Vih­reät saa­vat tar­vit­se­mat äänet eri­näi­sis­tä kun­nal­lis- tai val­tio­po­li­tii­kan leh­män­kau­pois­ta. Mitä veik­kaat Kes­kus­tan risu­pa­ke­tin tai toi­saal­ta Kokoo­muk­sen ydin­voi­ma­loi­den mak­sa­neen poliit­ti­sia pelimerkkejä?

  92. Sep­po,
    Aii miten niin Joke­ri on toteu­tet­tu 2006. Vai­hees­sa­han se mie­les­tä­ni edel­leen: JOKERI=JOustava KEhä Rata, tms.

    Pyö­räi­ly­ky­pä­rän käy­tön pakol­li­suu­des­ta. Minä tie­ten­kin vas­tus­tan peri­aat­teel­li­sis­ta syis­tä ihmis­ten suo­je­le­mis­ta heil­tä itsel­tään, mut­ta. Ei tuo yhteis­kun­nal­le aiheu­tu­neet kus­tan­nuk­set­kaan ole kovin vah­va argu­ment­ti: pakos­ta­kin syn­tyy kus­tan­nuk­sia. jos esi­mer­kik­si pyö­räi­ly sen vuok­si vähe­nee hyö­ty­lii­kun­nas­ta saa­ta­vat hyö­dyt­kin vähe­ne­vät. Ei siel­lä Ams­ter­da­mis­sa­kaan, jos­sa pyö­räi­ly on aivan eri ase­mas­sa kuin meil­lä, pahem­min kypä­riä käy­te­tä. Mikä ei tie­ten­kään tar­koi­ta, etten­kö suo­sit­te­li­si kypä­rän käyt­töä kaikille!

    Tosin minä olen näis­sä liikenneturvallisuuskysymyksissä(kin) muu­ten­kin oppo­si­tios­sa, kos­ka vas­tus­tan myös mm. pakol­lis­ta kat­sas­tus­ta ja nykyis­tä auto­kou­lusys­tee­miä. Niis­tä tulee kus­tan­nuk­sia, mut­ta nyky­tie­don valos­sa niil­lä ei ole lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta paran­ta­vaa vai­ku­tus­ta (kuten ei ajo­kor­tin ikä­ra­joil­la tai lää­kä­rin­tar­kas­tuk­sil­la­kaan). Voin etsiä täl­le läh­teet­kin, jah­ka minul­la on enem­män aikaa ja parem­pi päätelaite…

    Kari

  93. Kypä­rä­pa­kon suu­rin ongel­ma on, että se ei lisää lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta. Austra­lias­sa sää­det­tiin kypä­rä­pak­ko 1991, ja seu­rauk­se­na pyö­rä­on­net­to­muuk­sis­sa kuol­lei­den mää­rä suh­tees­sa pol­jet­tui­hin kilo­met­rei­hin nousi. Tämä joh­tui lähin­nä sii­tä, että pyö­räi­li­jä­mää­rä las­ki noin kol­man­nek­sel­la, mikä hei­ken­si pyö­räi­li­jöi­den huo­mioi­mis­ta lii­ken­tees­sä. Laa­jem­min aihees­ta Pol­ki­ja-leh­des­sä 5/2009.

    Kypä­rä­pak­ko on näi­tä poliit­tii­sia ideoi­ta, jois­sa halu­taan näyt­tä sil­tä että teh­täi­siin jotain, ja tulok­sil­la ei ole niin väliä. Ellei sit­ten tar­koi­tus ole vain vai­no­ta pyöräsaatanoita 🙂

    Pyö­räi­li­jän vas­tuu aiheut­ta­mis­taan onnet­to­muuk­sis­ta on muu­ten täs­mäl­leen sama kuin autoi­li­jan­kin. Pyö­ril­le ei vaan ole lii­ken­ne­va­kuu­tuk­sia, joten kor­vauk­set mene­vät joko koti­va­kuu­tuk­ses­ta tai sit­ten omas­ta pussista.

  94. Pyö­räi­ly­ky­pä­rän käyt­tö­pak­ko vähen­tää pyöräilyä.

    Kypä­rät eivät ole kal­lii­ta, mut­ta mak­sa­vat kui­ten­kin jota­kin, eten­kin jos kypä­rän pitää olla hier­tä­mä­tön ja hios­ta­ma­ton. Ja kypä­rän kus­kaa­mi­nen muka­na sii­nä vai­hees­sa kun jäte­tään pyö­rä park­kiin ja jat­ke­taan kävel­len on TOIVOTTOMAN vai­val­lois­ta. Aina ei ole mah­dol­li­suut­ta raa­ha­ta rep­pua tms. mukana.

    Eri asia jos pyö­räi­ly on pelk­kää kun­toi­lua eikä hyö­ty­lii­kun­taa. Minul­le pol­ku­pyö­rä on väli­ne, jol­la pää­see pai­kas­ta toiseen.

    Japa­nis­sa kuu­lem­ma jät­tä­vät pyö­räi­ly­ky­pä­rän­sä (ja jopa moot­to­ri­pyö­rä­ky­pä­rän­sä) pyö­rän sankaan/tarakalle roik­ku­maan läh­ties­sään käve­le­mään, kos­ka sikä­läi­nen hygie­niail­luusio­hys­te­ria aiheut­taa sen, ettei kukaan kos­ke toi­sen pääs­sä ollee­seen kypä­rään. Jos Suo­mes­sa tekee näin, kypä­rä kato­aa alta aikayksikön.

    Toi­sek­seen, jos pyö­räi­ly­ky­pä­rän käyt­tä­mät­tä jät­tä­mi­nen sää­det­täi­siin ran­gais­ta­vak­si, se oli­si aika tyh­jä pykä­lä. Ei polii­sil­la rii­tä resurs­sit kypä­rät­tö­mien pyö­räi­li­jöi­den sakottamiseen.

    Lain­sää­dän­nön, eten­kin ran­gais­tus­ten, vai­kut­ta­vuut­ta voi­si ylei­ses­ti­kin arvioi­da ennen kuin sää­de­tään type­riä lake­ja. Tun­tuu, että täs­sä maa­il­mas­sa lain­sää­tä­jän tar­koi­tus on toi­mia moraa­li­auk­to­ri­teet­ti­na eikä yhteis­kun­nan edun vaalijana.

  95. Kari
    Vai­hees­sa­han nämä kaik­ki jouk­ko­lii­ken­ne­hank­keet ovat. Rai­de­jo­ke­ris­ta on tilan­va­raus­suun­ni­tel­ma. Han­ke­suun­nit­te­lu­vai­hees­sa sen reit­ti­no­peut­ta on saa­ta­va parem­mak­si, jot­ta sii­hen pan­ta­vat eurot tuot­ta­vat inves­toin­nin vai­van verran.

  96. Kun Joke­rien suun­nit­te­lu ja lii­ken­teen käyn­nis­tä­mi­nen kes­tää noin kau­an, oli­si­ko syy­tä aloit­taa jo joke­ri 3:n suunnittelu?

    Oma­na ehdo­tuk­se­na­ni joke­ri 3 rei­til­le oli­si wes­tend-tik­ku­ri­la. Kun Joke­ri 1 pan­naan kis­koil­le, jää Kehä1 ja Turun­tien kapa­si­teet­ti vapaak­si Pitä­jän­mä­keen asti. 

    Muu­ten­kin jos halu­aa siir­tää jul­kis­ta lii­ken­net­tä enem­män lii­tyn­tä pai­not­tei­sek­si, oli­si parem­pi ete­ne­mis mal­li saa­da ensin lii­tyn­tä­lin­jas­to toi­mi­maan. Sen sijaan että ilmoit­taa suun­ni­tel­mas­ta suo­rien kes­kus­tayh­teyk­sien lop­pu­mi­ses­ta. Se on var­ma tapa saa­da kan­sa protestoimaan.

  97. Pyö­räi­li­jän vas­tuu aiheut­ta­mis­taan onnet­to­muuk­sis­ta on muu­ten täs­mäl­leen sama kuin autoi­li­jan­kin. Pyö­ril­le ei vaan ole lii­ken­ne­va­kuu­tuk­sia, joten kor­vauk­set mene­vät joko koti­va­kuu­tuk­ses­ta tai sit­ten omas­ta pussista.

    Täs­sä­pä tämä vas­taus onkin. Pakol­li­nen lii­ken­ne­va­kuu­tus, jos­sa anne­taan mer­kit­tä­vä alen­nus kypä­rän käy­tös­tä. Kun lii­ken­ne­va­kuu­tuk­sen hin­noit­te­lu tapah­tuu minis­te­riös­sä vakuu­tus­yh­tiöi­den kulu­las­kel­mien poh­jal­ta, niin veik­kaan­pa jokai­sel­le pyö­räi­li­jäl­le lan­kea­van sel­lai­nen 100–500€ vuo­des­sa hyvän asian puolesta.

  98. Ja aiem­paa aihet­ta sivu­ten, niin haluai­sin minä­kin elää kuin inti­aa­ni pel­los­sa; ajel­la punai­sia päin tai jal­ka­käy­tä­vil­lä, mää­rit­tää itse sopi­vak­si kat­so­ma­ni nopeus, yksin­ker­tai­ses­ti teh­dä ihan mitä minua huvit­taa — siis ei pol­ku­pyö­räl­lä vaan autosaatanalla.

  99. Kim­mo:

    Ja aiem­paa aihet­ta sivu­ten, niin haluai­sin minä­kin elää kuin inti­aa­ni pel­los­sa; ajel­la punai­sia päin tai jal­ka­käy­tä­vil­lä, mää­rit­tää itse sopi­vak­si kat­so­ma­ni nopeus, yksin­ker­tai­ses­ti teh­dä ihan mitä minua huvit­taa – siis ei pol­ku­pyö­räl­lä vaan autosaatanalla. 

    Onnek­si tämä sta­li­nis­ti­nen tasa­päis­tä­vä jär­jes­tel­mäm­me pitää huo­len että täs­tä seu­rai­si sanktioita. 

    Lii­ken­teen suju­vuus ja enna­koi­ta­vuus on kyl­lä kaik­kien etu. Hel­sin­gis­sä on kui­ten­kin esi­mer­kik­si mah­do­ton­ta pyö­räil­lä Man­ner­hei­min­tie pääs­tä pää­hän lail­li­ses­ti. Pyö­rä­tie lop­puu muu­ta­mas­sa koh­das­sa kort­te­lin mat­kal­le koko­naan ja alkaa taas eri puo­lel­ta katua kol­men sadan met­rin pääs­sä. Uskon että jos vas­taa­va häviä­mis­temp­pu tapah­tui­si man­ner­hei­min­tien auto­kais­toil­le niin autoi­li­jat­kin har­ras­tai­si­vat kan­sa­lais­tot­te­le­mat­to­muut­ta samas­sa mittakaavassa.

  100. Hel­sin­gis­sä on kui­ten­kin esi­mer­kik­si mah­do­ton­ta pyö­räil­lä Man­ner­hei­min­tie pääs­tä pää­hän lail­li­ses­ti. Pyö­rä­tie lop­puu muu­ta­mas­sa koh­das­sa kort­te­lin mat­kal­le koko­naan ja alkaa taas eri puo­lel­ta katua kol­men sadan met­rin päässä.”

    Näis­sä tilan­teis­sa (pyö­rä­tie lop­puu tai vaih­tuu toi­sel­le puo­lel­le ajo­ra­taa) on aivan lail­lis­ta pyö­räil­lä ajoradalla.

  101. Jos sää­de­tään kypä­rä­pak­ko, niin minä vaa­din että kiel­le­tään yli 65-vuo­tiai­den autoi­lu sekä väsy­nee­nä ajaminen.

    Yli 65-vuo­tias ratis­sa vas­taa 35-vuo­tias­ta 0,5 pro­mil­len huma­las­sa ja sama jut­tu väsy­nee­nä, eli yhtä mon­ta onnet­to­muut­ta ajo­ki­lo­met­ria kohden.

  102. Muu­ten­kin jos halu­aa siir­tää jul­kis­ta lii­ken­net­tä enem­män lii­tyn­tä pai­not­tei­sek­si, oli­si parem­pi ete­ne­mis mal­li saa­da ensin lii­tyn­tä­lin­jas­to toimimaan.”

    Lii­tyn­tä­lii­ken­teen toi­mi­vuus on koh­tuul­li­sel­la tasol­la met­ron osal­ta, kun met­ro­ju­nat liik­ku­vat tiheäl­lä vuo­ro­vä­lil­lä ja luo­tet­ta­vas­ti. Auto­ma­ti­soin­ti paran­taa tule­vai­suu­des­sa tilan­net­ta var­sin­kin met­ro­haa­roil­la Kon­tu­las­sa, Mel­lun­mäes­sä ja Vuo­saa­res­sa. Län­si­met­ron lii­tyn­tä­lin­jas­tol­le on ole­mas­sa hyvät lähtökohdat.

    Lähi­ju­na­lii­ken­teen lii­tyn­tä on koko lail­la kun­nos­sa Tikkurilassa,Malmilla ja Lep­pä­vaa­ras­sa. Juna­lii­ken­teen luo­tet­ta­vuus ja vuo­ro­vä­lit ovat hie­man hei­kom­mat kuin met­rol­la ja lii­tyn­tä­ter­mi­naa­lien laa­tu­ta­so myös mata­lam­pi. Jat­kos­sa on panos­tet­ta­va juu­ri lii­tyn­tä­ter­mi­naa­lien tason nostoon.

    Pol­ku­pyö­rä on lii­tyn­tä­lii­ken­tes­sä oival­li­nen väli­ne. Pyö­rä­lii­tyn­nän paran­ta­mi­sek­si tulee saa­da aikaan pyö­rien hyvät pysä­köin­ti­ti­lat. Kau­pun­ki­pyö­rien käyt­tö lii­tyn­tä­jär­jes­tel­män osa­na on mah­dol­li­suus, jota ei voi olla kokeilematta.

    Lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti muu­ten oli­si mie­tit­tä­vä vie­lä uudes­taan. Kun alun perin aja­tel­tiin siir­tää kes­kus­tan pysä­köin­tiä lii­tyn­tä­ase­mil­le, perus­te­lut mit­ta­val­le­kin inves­ton­nil­le oli ole­mas­sa. Näin ei ole käy­nyt. Kes­kus­taan inves­toi­daan koko ajan lisää pysäköintitiloja.

    Lii­tyn­tä­py­sä­köin­nin mitoi­tus oli­si teh­tä­vä uudel­ta poh­jal­ta. Paik­ko­jen käy­tön tuli­si olla pää­osin mak­sul­lis­ta ja integroi­tua ase­man lähiym­pä­ris­tön muu­hun pysä­köin­ti­tar­pee­seen päällekkäiskäyttöperiaatteella.

  103. Ant­ti

    Näis­sä tilan­teis­sa (pyö­rä­tie lop­puu tai vaih­tuu toi­sel­le puo­lel­le ajo­ra­taa) on aivan lail­lis­ta pyö­räil­lä ajoradalla.

    Polii­sin mukaan se että pyö­rä­tie vaih­taa puol­ta ei ole mikään syy ajaa ajo­ra­dal­la, mut­ta polii­si­kin voi olla tie­tys­ti vää­räs­sä Sel­vää­hän on että kukaan ei sen kah­den kort­te­lin takia vaih­da toi­sel­le puo­lel­le manerheimintietä. 

    Mans­kul­la on se jän­nä puo­li että tuo­ta pyö­rä­tien lop­pu­mis­ta ei huo­maa oikeas­taan mis­tään muus­ta kuin sii­tä, että rot­val­lien madal­luk­set puut­tu­vat. Ja sit­ten pyö­rä­tie taas vähän mat­kan pääs­tä alkaa. 

    Muu­ten­kin Hel­sin­gis­sä on kai­kis­ta peri­aa­te­pää­tök­sis­tä huo­li­mat­ta ongel­ma­na että pyö­rä­tei­tä raken­ne­taan sin­ne min­ne nii­tä mah­tuu eikä sin­ne min­ne nii­tä tarvitaan.

  104. Lii­tyn­tä­lin­jas­to ei toi­mi vielä.

    Hen.koht. olen koke­nut suu­rim­mak­si ongel­mak­si vai­kean hah­mo­tet­ta­vuu­den kos­ka lii­tyn­tä­lin­jat on suun­ni­tel­tu säteit­täi­ses­ti ase­mal­ta poispäin.

    Esim. Lep­pä­vaa­ras­sa ter­mi­naa­lil­ta läh­tee dösää sin­ne­tän­ne ja radan toi­sel­ta puo­lel­ta kul­kee ohi vaih­toeh­toi­sia dösiä, eikä ole mah­dol­lis­ta vali­ta var­muu­del­la ensim­mäis­tä sopi­vaa vaan pitää vali­ta jompikumpi.

    Tapio­laan tulee stok­kan alle sen sijaan todel­la jär­ke­vä lii­tyn­tä­ase­ma kun samaan suun­taan mene­vät dösät aja­vat saman pysä­kin ohi.

    Eli, lii­tyn­tä­lin­jat sai­si toi­mi­maan asiak­kaan kan­nal­ta parem­min jos lin­jat oli­si­vat hei­lu­rei­ta ase­man ohi, eikä nykyis­ten ja suun­ni­tel­mien mukai­sia säteit­täi­siä keräi­ly­vau­nu­ja. Eikä uusi maa­li ter­mi­naa­lin sei­näs­sä auta jos vain halu­aa siel­tä pois…

  105. Muu­ten­kin Hel­sin­gis­sä on kai­kis­ta peri­aa­te­pää­tök­sis­tä huo­li­mat­ta ongel­ma­na että pyö­rä­tei­tä raken­ne­taan sin­ne min­ne nii­tä mah­tuu eikä sin­ne min­ne nii­tä tarvitaan.

    Itse !!pal­jon!! pyö­räi­le­vä­nä olen oikeas­taan samaa miel­tä, mut­ta Hel­sin­gis­sä ei voi raken­taa mitään uut­taa ilman, a) sen pitää hai­ta­ta autol­la liik­ku­mis­ta, b) ja sen pitää teo­rias­sa hai­ta­ta vähem­män joukkoliikennettä. 

    Man­ner­hei­min­tien pyö­rä­tie tar­vit­si­si lähin­nä vähän tah­toa, muu­ta­man lii­ken­ne­mer­kin ja ison pur­kin maa­lia. Sitä ei vas­toin nyky­käy­tän­töä tar­vit­se reu­nus­taa tai pääl­lys­tää koris­te­ki­ve­tyk­sin, eikä sen vie­reen tar­vi­ta eksoot­ti­sia kasveja…

  106. Sylt­ty:

    Yli 65-vuo­tias ratis­sa vas­taa 35-vuo­tias­ta 0,5 pro­mil­len huma­las­sa ja sama jut­tu väsy­nee­nä, eli yhtä mon­ta onnet­to­muut­ta ajo­ki­lo­met­ria kohden. 

    Tämä ei pidä paik­kaan­sa. Yli 65 vuo­ti­aat ovat toki ylie­dus­tet­tui­na lii­ken­neon­net­to­muuk­sis­sa (ja var­sin­kin kuo­le­maan joh­ta­neis­sa onnet­to­muuk­sis­sa), mut­ta sii­tä ei voi suo­raan pää­tel­lä yli 65 vuo­tiai­den ole­van “ris­ki­kul­jet­ta­jia”. Yli 65 vuo­tiail­la nyt on muu­ten­kin suu­rem­pi kuolleisuus.

    Näi­hin tilas­to­tar­kas­te­lui­hin liit­tyy kasa­päin eri­nai­siä meto­do­li­gi­sia ongel­mia, mikä on yksi syy sii­hen, että ei ole ole­mas­sa min­kään­lais­ta pitä­vää tie­teel­lis­tä näyt­töä sii­tä, että oli­si perus­tei­ta rajoit­taa yli 65-vuo­tiai­den autoi­lua. Itse asias­sa edes lää­kä­rin­tar­kas­tus­ten perus­teel­la teh­tä­vil­le rajoi­tuk­sil­le ei ole ole­mas­sa perus­tei­ta muu­ten kuin joi­den­kin yksit­täis­ten tau­tien koh­dal­la (ei nyt satu ole­maan tuo­hon liit­ty­vää läh­de­kir­jal­li­suut­ta käsil­lä, mut­ta asi­aa on poh­dis­kel­tu var­sin perus­teel­li­ses­ti esi­mer­kik­si teok­ses­sa: Shi­nar D.: Traf­fic Safe­ty and Human Behavior).

    Itse asias­sa, jos joi­den­kin ryh­mien autoi­lua läh­dem­me rajoit­ta­maan (mitä en kyl­lä kan­na­ta), niin alle 25 vuo­tiai­den mies­ten autoi­lu tuli­si kiel­tää, sii­tä nimit­täin on ole­mas­sa pitä­vää näyt­töä, että ko. ryh­mä syy­lis­tyy koko väes­töä enem­män lii­ken­ne­rik­ko­muk­siin ja liikenneonnettomuuksiin.

    On ylei­nen har­ha­luu­lo, että esi­mer­kik­si huo­no näkö, hitaam­mat reflek­sit tai vas­taa­vat rajoit­teet lisäi­si­vät onnet­to­muus­ris­kiä. Eivät ne (aina­kaan auto­maat­ti­ses­ti) lisää, kos­ka ihmi­set ovat var­sin hyviä kom­ben­soi­maan puut­tei­taan esi­mer­kik­si valit­se­mal­la ainoas­taan tur­val­li­sia ajo­reit­te­jä ja ‑aiko­ja sekä aja­mal­la hitaam­min ja varo­vai­sem­min. Minun näh­däk­se­ni edes kän­nis­sä aja­mi­nen ei ole sen vaa­ral­li­sem­paa sii­tä syys­tä, että reak­tiot hidas­tu­vat, näkö­kent­tä kape­nee yms. , vaan sen vuok­si, että kän­nis­sä nii­tä puut­tei­ta ei kom­ben­soi­da — kos­ka nousu­hu­ma­las­sa­han ollaan euroo­pa­no­mis­ta­jia ja vähin­tään Ari Vata­sen tasoi­sia rallikuskeja.

    Olen esit­tä­nyt, että koko ajo­kort­ti­käy­tän­nös­tä ja lää­kä­rin­tar­kas­tuk­sis­ta voi­tai­siin luo­pua, kos­ka niis­tä saa­ta­vat hyö­dyt ovat mität­tö­miä kus­tan­nuk­siin näh­den. Sama pätee auto­jen katsastustoimintaan.

    Kari

  107. Sep­po Vepsäläinen:

    Lii­tyn­tä­lii­ken­teen toi­mi­vuus on koh­tuul­li­sel­la tasol­la met­ron osal­ta, kun met­ro­ju­nat liik­ku­vat tiheäl­lä vuo­ro­vä­lil­lä ja luo­tet­ta­vas­ti. Auto­ma­ti­soin­ti paran­taa tule­vai­suu­des­sa tilan­net­ta var­sin­kin met­ro­haa­roil­la Kon­tu­las­sa, Mel­lun­mäes­sä ja Vuosaaressa. 

    Met­ron lii­tyn­tä­lin­jas­ton toi­mi­vuu­teen en ota kan­taa, kos­ka en nii­tä ole juu­ri käyt­tä­nyt, mut­ta on har­haan­joh­ta­vaa väit­tää “auto­ma­ti­soin­nin” tilan­net­ta paran­ta­van. Lyhyem­pi vuo­ro­vä­li toki tuo mar­gi­naa­li­sia paran­nuk­sia, mut­ta sepä ei edel­ly­tä automatisointia.

    Län­si­met­ron lii­tyn­tä­lin­jas­tol­le on ole­mas­sa hyvät lähtökohdat. 

    Kuten olen tääl­lä aiem­min­kin nuris­sut, mie­les­tä­ni nykyi­nen suun­ni­tel­ma ei kovin kak­si­sia läh­tö­koh­tia tar­joa, kun met­ro­lin­ja vede­tään syväl­le kal­lioon ja esi­mer­kik­si lii­tyn­tää Joke­riin ei näkö­jään pahem­min olla pähkitty.

    Muis­ta näkö­kan­nois­ta­si olen kyl­lä var­sin samaa mieltä 🙂

    Kari

  108. Hen.koht. olen koke­nut suu­rim­mak­si ongel­mak­si vai­kean hah­mo­tet­ta­vuu­den kos­ka lii­tyn­tä­lin­jat on suun­ni­tel­tu säteit­täi­ses­ti ase­mal­ta poispäin.”

    Tämä on kiel­tä­mät­tä pul­mal­lis­ta. Jär­jes­tel­män komplek­si­suus ja valin­to­jen teke­mi­nen tilan­tees­sa, jos­sa ei näe tai hah­mo­ta vaih­toeh­to­ja yhtä aikaa, on var­sin­kin ei-vakio­käyt­tä­jäl­le hikeä pin­taan nos­ta­vaa kiiressä.

    Tämän tilan­teen paran­ta­mi­sek­si tar­vi­taan käyt­tä­jä­läh­töis­tä suun­nit­te­lua ja toteu­tus­ta. Kei­no­ja on ja nii­tä pitää käyt­tää kehi­tet­täes­sä. Jos autoi­li­joil­le on väsät­ty monen­mal­lis­ta navi­goin­ti­lai­tet­ta oikei­den nopei­den valin­to­jen teke­mi­sek­si komplek­si­ses­sa ympä­ris­tös­sä, ei sen luu­li­si ole­van sen vai­keam­pi teh­tä­vä jouk­ko­lii­ken­teen ympäristöönkään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.