Kun nyt kerran pitää säästää

Entä jos teh­täi­siin Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan sil­ta mata­lam­pa­na niin, ettei sen ali pää­se pur­je­ve­neel­lä, kuten ei pää­se esi­mer­kik­si Munk­ki­nie­men ran­taan. Ymmär­tääk­se­ni mata­lam­pi sil­ta oli­si pal­jon hal­vem­pi. Se ei peit­täi­si meri­mai­se­maa niin monel­ta. Pyö­räi­li­jät ja jalan­kul­ki­jat eivät jou­tui­si kapua­maan kor­kea­ta mäkeä ylös eikä sil­ta oli­si niin tuu­li­nen. Kuin­ka monen pur­jeh­ti­jan takia kaik­ki tämä rahan­me­no ja riesa?

===

Kol­me vuot­ta sit­ten Sta­lowa Wolas­sa Puo­las­sa räi­keän har­haan­ajon jälkeen

99 vastausta artikkeliin “Kun nyt kerran pitää säästää”

  1. Pyö­räi­li­jät ja jalan­kul­ki­jat eivät jou­tui­si kapua­maan kor­kea­ta mäkeä ylös eikä sil­ta oli­si niin tuu­li­nen. Kuin­ka monen pur­jeh­ti­jan takia kaik­ki tämä rahan­me­no ja riesa?

    Jos­pa nyt sen ver­ta hank­ki­si kun­toa, ettei tar­vit­si­si moot­to­roi­tua inva­ramp­pia rakentaa. 

    Ja voi­si­han sen meren­poh­jan aina täyt­tää, ettei lii­an kal­liil­la veneel­lä mah­tui­si kul­kea. Siel­tä sil­lal­ta nii­tä oli­si kui­ten­kin käte­vä kivittää..

  2. Kun nyt pitää sääs­tää, niin voi­tai­siin lykä­tä se Itä­väy­län liit­ty­män paran­nus hamaan tulevaisuuteen. 

    Suun­ni­tel­ma on myös ris­ti­rii­das­sa sen mah­dol­li­suu­den kans­sa, että Hert­to­nie­mi — Itä­kes­kus välis­tä raken­tai­si toi­sen kau­pun­ki­kes­kus­tan Helsingille.

  3. Jät­kä­saa­ren uuden sil­lan koh­dal­la valit­tu suun­ni­tel­ma tai­si olla tuplas­ti kal­liim­pi kuin hal­vin mal­li, mut­ta ulko­nä­kö­syyt rat­kai­si­vat. Toi­vot­ta­vas­ti sama lin­ja jatkuu.
    Jos hal­val­la halu­taan teh­dä, kan­nat­tai­si ehkä teh­dä kak­si kapeam­paa sil­taa, yksi kum­paan­kin suun­taan. Ne voi­si mitoit­taa puol­ta pie­nem­mäl­le kuormalle.

  4. Sil­lan taak­se jää yksi vene­te­lak­ka ja useam­pi vene­sa­ta­ma, ihan pie­nes­tä uudel­leen­si­joit­ta­mi­ses­ta ei ole kysy­mys. Välit­tö­mäs­ti sil­lan ete­lä­puo­lel­le raken­net­ta­va vene­sa­ta­ma tus­kin tulee kysee­seen kos­ka se vaa­ti­si mas­sii­vis­ta poi­kit­tais­ta aal­lon­mur­ta­jaa, joka vai­kut­tai­si mer­kit­tä­väs­ti virtaamiin.

    Paik­ka on niin tuu­li­nen ettei sitä voi aja­tel­la vapaa­seen ulkoilmaoleskeluun.

  5. Kol­me vuot­ta sit­ten Sta­lowa Wolas­sa Puo­las­sa räi­keän har­haan­ajon jälkeen

    Onko tämän tar­koi­tus olla kuva­teks­ti­nä jol­le­kin kuval­le? Sitä ei näy.

  6. Ihan hyvä, että näin­kin mata­lan tuot­ta­vuu­den inves­toin­ti lai­te­taan jäi­hin. Ottaen huo­mioon Suo­men sää­olot ja meren tuo­mat eri­tyis­haas­teet on vai­kea kuvi­tel­la, että sil­ta oli­si kevyen lii­ken­teen osal­ta tehok­kaas­sa käy­tös­sä puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että kan­nat­taa­ko raken­taa näin­kin hui­keil­la kus­tan­nuk­sil­la sil­taa kah­den pus­sin­pe­rän välil­le? Todel­li­nen haas­te­han oli­si rat­koa päät­tä­väi­ses­ti idän ja län­nen välis­tä lii­ken­net­tä, joka täl­lä het­kel­lä kuor­mit­taa suot­ta Hel­sin­gin keskustaa.

  7. spot­tul­ta erit­täin hyvä huo­mio se telak­ka, mut­ta tuu­li­nen se on esi­mer­kik­si Uuni­saa­ri­kin ja ihan vapaas­ti siel­lä ihmi­siä oleilee.

    Län­si­puo­lel­la Hel­sin­kiä on teh­ty niin että sil­lat on sen kor­kui­sia kuin on ja venee­no­mis­ta­jat hank­ki­koon veneen­sä sen mukaan. Sen takia siel­lä on sil­taa saa­res­ta saa­reen. Kun itä­puol­ta ja yli­pään­sä ran­ta-aluei­ta raken­ne­taan niin tuo on kyl­lä ylei­sem­män peri­aa­te­kes­kus­te­lun paik­ka, kysy­mys ei ole pel­käs­tään Laa­ja­sa­lon sil­las­ta. Toi­sel­la puo­lel­la on vapaa meren­kul­ku, toi­sel­la kus­tan­nuk­set ja kevyen lii­ken­teen vai­vat jyr­kis­tä nousuista.

    Esi­mer­kik­si Hol­lan­nis­sa on muu­ten sel­lai­sia pur­je­ve­nei­tä jois­sa on las­ket­ta­va masto.

  8. Nos­tal­gi­ses­ti muis­te­len pyö­rä­ret­keä Hel­sin­gis­tä Nizzaan.”

    Tää var­maan aina­kin on kuva­teks­ti. Osmon kat­se siin­tää yli Itä­me­ren koh­ti ete­län koleut­ta. Sii­tä ekas­ta (“Kol­me vuot­ta sit­ten Sta­lowa Wolas­sa Puo­las­sa räi­keän har­haan­ajon jäl­keen”) en tie­dä. Mut­ta jos on, veik­kaan, että kuvas­sa pyö­rä len­tää juu­ri sil­lal­ta alas ja suus­ta kuu­luu ulvah­dus: “per­ke­le, mikä on tak­si puolaksi”.

  9. Onko teh­ty muu­ten sel­vi­tys­tä, että onko yksi­tyis­ve­ne hai­tal­li­sem­pi kuin yksi­tyi­sau­to ja onko iso pur­je­ve­ne jopa pahek­sut­ta­vam­pi kuin iso kaupunkimaasturi?

  10. Mis­tä sai­si tie­toa mitä Poh­jois-Espal­la Teat­te­rin edes­sä lou­hi­taan nyt seu­raa­vat 6–7kk?

    Katu oli ensin auki ja kais­to­ja pois­sa pari kuu­kaut­ta, kun Hel­sin­gin Ener­gia asen­si kau­ko­jääh­dy­tys­put­ket. Sit­ten työ val­mis­tui ja kuop­pa sul­jet­tiin. Pari viik­koa myö­hem­min katu on samas­ta koh­taa auki ja nyt työ­maal­la on vir­ka-aikaan Hel­sin­gin Veden autot ja kyl­tit, jon­ka mukaan kadun perus­pa­ran­nus val­mis­tuu mar­ras­kuus­sa… Sitä seu­raa tie­tys­ti 3 kk kes­tä­vä kive­tys­työ, joka revi­tään taas auki kesäk­si 2011.

    Vai­no­har­hai­sem­pi hel­sin­ki­läi­nen uskoi­si joka­ke­säis­ten Espan lou­hos­ten ole­van vain kei­no las­kea poi­kit­tai­sen katu­ver­kos­ton välityskykyä.

    Eikö oli­si kivem­pi sul­kea suo­siol­la kum­mat­kin Espat auto­lii­ken­teel­tään koko­naan ja raken­taa tilal­le Kes­ki-Euroop­pa­lai­set tori­kah­viot?? Toi­ses­sa vai­hees­sa Espoil­le voi­si raken­taa Mikon­ka­dun mal­liin viih­tyi­sän “piha­ka­dun”, jos­sa 85% katu­ti­las­ta vara­taan ratikoille.

  11. Asi­aa hie­man enem­män mie­tit­tyä­ni sil­lan madal­ta­mi­nen, jos se joka tapauk­ses­sa raken­ne­taan, oli­si kyl­lä mie­le­käs­tä. Lii­an kor­kea kevyen lii­ken­teen sil­ta on läh­tö­koh­tai­ses­ti huo­no rat­kai­su. Lie­nee tär­keäm­pää, että vähin­tään kym­me­nien mil­joo­nien euro­jen inves­toin­ti edes mah­dol­lis­tai­si miel­lek­kääs­ti suun­ni­tel­lun käy­tön, kuin se, että pur­je­ve­nei­li­jät pää­se­vät liik­ku­maan van­hoil­la vesil­lään. Täs­sä voi miet­tiä esim. Län­si­väy­lää, joka nousee pyö­räi­li­jän näkö­kul­mas­ta pys­tyyn (17 met­rin kor­keus­e­ro) Espoos­ta Laut­ta­saa­reen tultaessa.

  12. Kim­mo:

    Eikö oli­si kivem­pi sul­kea suo­siol­la kum­mat­kin Espat auto­lii­ken­teel­tään koko­naan ja raken­taa tilal­le Kes­ki-Euroop­pa­lai­set tori­kah­viot?? Toi­ses­sa vai­hees­sa Espoil­le voi­si raken­taa Mikon­ka­dun mal­liin viih­tyi­sän “piha­ka­dun”, jos­sa 85% katu­ti­las­ta vara­taan ratikoille. 

    Ehdot­to­man kan­na­tet­ta­vaa! Minus­ta nykyi­nen auto­lii­ken­ne käy­tän­nös­sä pilaa erään Hel­sin­gin hie­noim­mis­ta miljöistä.

    Kari

  13. olen samaa mieltä.

    ehdot­to­mas­ti kan­nat­taa teh­dä kaik­ki mikä teh­tä­vis­sä on,että nettoveronmaksajat(purjehtijat) tun­te­vat nahois­saan suu­ret tulonsa.

    ja mie­les­tä­ni sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa pitää lisä­tä sil­las­ta sääs­ty­neil­lä rahoilla,koska vuo­kra-asu­mi­nen on Suo­men ainoa toi­vo nous­ta lamas­ta ylös!

  14. Espo­jen sul­ke­mi­nen oli­si ehdot­to­man kan­na­tet­ta­vaa. Vähin­tään­kin pitäi­si aloit­taa Poh­jois-Espla­na­din sul­ke­mi­sel­la. Samal­la puis­toon voi­si muu­ten raken­taan pie­nen las­ten leikkipuiston…

  15. Jos se raha on oikeas­ti käy­tet­tä­vis­sä täs­sä talous­ti­lan­tees­sa, niin lait­ta­kaa sil­lä sit­ten Laa­ja­sa­lon lii­ken­ne kun­toon. Eli spå­ra siten, että se syöt­tää met­roa Herttoniemeen.

    Kun spå­ra vie­dään jäl­leen itään, niin samal­la alue tulee täy­den­nys­ra­ken­taa riit­tä­vän asia­kas­poh­jan saa­mi­sek­si. Pal­jon mui­ta­kin aluei­ta tulee täy­den­tää, ei pel­käs­tään entis­tä öljy­sa­ta­maa. Pro­jek­tin voi­si aloit­taa vaih­ta­mal­la kaa­voit­ta­jak­si jon­kun, joka ymmär­tää jotain kaupungeista.

  16. Ode, ymmär­rän kyl­lä, mut­ta: Sil­lan taka­na sijait­see muis­taak­se­ni 7 pur­si­seu­raa ja muu­ta­ma sata pur­je­ve­net­tä, jot­ka jou­tui­si­vat etsi­mään uuden sata­man. Pur­je­ve­nei­den pois­ta­mi­nen köyh­dyt­täi­si myös esim. Hert­si­gan­ran­nan ran­to­ja ja venea­lan yrit­tä­jien toi­meen­tu­loa kun vene­pai­koil­le jäi­si vain moot­to­ri­ve­nei­tä. Kru­ni­kan­se­län pur­jeh­dus­kil­pai­lut tai­tai­si­vat lop­pua tai siir­tyä muu­al­le. Munk­kaan tai esim. Van­han­mau­pun­gin­lah­del­le ei köli­ve­neel­lä muu­ten­kaan pää­si­si, kun lah­det ovat matalia.

    Kruu­nu­vuo­ren jouk­ko­lii­ken­teen kes­kus­taan päin voi­si hoi­taa lau­toil­la esim. Vancou­ve­rin tapaan.

  17. Kim­mo on muu­ten­kin höve­lil­lä pääl­lä, 85% on aina­kin kol­met kis­kot suun­taan­sa. Mut­ta kiel­tä­mät­tä erit­täin kan­na­tet­ta­va idea. Tätä­hän kokeil­laan vuo­sit­tain pari­kin ker­taa ja sen vai­ku­tus auto­lii­ken­teen suju­vuu­ten on, no sitä ei oikeas­taan ole.

    Mis­tä pää­sen lem­piai­hee­see­ni, min­kä­lai­nen juop­po­hul­lu lii­ken­ne­suun­nit­te­li­ja piir­tää hevo­sil­le suun­ni­tel­tuun kau­pun­kiin yhden moot­to­ri­tien idäs­tä, toi­sen län­nes­tä ja yhdis­tää ne ete­lä­kaut­ta sen ahtaim­man kau­pun­gion­osan läpi? Mah­toi olla 60-luvul­la pit­kät lounaat.

  18. Mis­tä pää­sen lem­piai­hee­see­ni, min­kä­lai­nen juop­po­hul­lu lii­ken­ne­suun­nit­te­li­ja piir­tää hevo­sil­le suun­ni­tel­tuun kau­pun­kiin yhden moot­to­ri­tien idäs­tä, toi­sen län­nes­tä ja yhdis­tää ne ete­lä­kaut­ta sen ahtaim­man kau­pun­gion­osan läpi?

    Eikös kau­pun­kia pitä­nyt tuol­loin moder­ni­soi­da tehok­kaam­mak­si pur­ka­mal­la van­han­ai­kai­sia ja rumia talo­ja, jot­ta edis­tys pää­si­si vir­taa­maan tehokkaammin?

    Surul­li­sin­ta täs­sä on se että noi­ta mota­ri­suun­ni­tel­mia teh­dään edel­leen, vrt. Vetu­ri­tie Pasi­las­sa, vaik­kei talo­ja saak­kaan enää purkaa.

  19. Kim­mo on muu­ten­kin höve­lil­lä pääl­lä, 85% on aina­kin kol­met kis­kot suuntaansa.

    Ei vält­tä­mät­tä. Hom­ma voi­daan toteut­taa, kuten Arka­dian­ka­dul­la Fre­dan ja Rune­ber­gin­ka­dun välil­tä; lisä­tään rai­de­pa­rin etäi­syyt­tä kol­min­ker­tai­sek­si nor­maa­lis­ta, niin hups, leveä­kin katu saa­daan kaven­net­tua yksi­suun­tai­sen yksi­kais­tai­sek­si, jos­sa on lisäk­si tilaa vain kapeil­le jalkakäytäville. 

    Mut­ta onko Mikon­ka­tu nyt siis Alek­sin ja Yli­op­pi­las­ku­dun välil­tä jon­kin muun kuin ratik­ka­fa­naa­ti­kon mie­leen? Ei ole kiva kävel­lä sil­mät seläs­sä, kun vihai­ses­ti kel­lo­jaan soit­te­le­va ratik­ka vaa­tii itsel­leen tilaa ja lisää vauh­tia kävelykadulta!

  20. tpyy­luo­ma

    Mis­tä pää­sen lem­piai­hee­see­ni, min­kä­lai­nen juop­po­hul­lu lii­ken­ne­suun­nit­te­li­ja piir­tää hevo­sil­le suun­ni­tel­tuun kau­pun­kiin yhden moot­to­ri­tien idäs­tä, toi­sen län­nes­tä ja yhdis­tää ne ete­lä­kaut­ta sen ahtaim­man kau­pun­gion­osan läpi? Mah­toi olla 60-luvul­la pit­kät lounaat. 

    Smith-Pol­vi­sen (juop­po­hul­lus­ta) suun­ni­tel­mas­ta­han ajat­te­lua voi havain­noi­da. Epäi­le­mät­tä moot­to­ri­tiet oli tar­koi­tus yhdistää.

    Vahin­koa­han voi­si pai­ka­ta otta­mal­la kais­to­ja pika­ra­ti­kal­le (mikä oli idäs­sä suun­ni­tel­ma­kin), pait­si että kis­kot on pää­tet­ty lait­taa maan uumeniin.

  21. Kim­mo: “Mut­ta onko Mikon­ka­tu nyt siis Alek­sin ja Yli­op­pi­las­ku­dun välil­tä jon­kin muun kuin ratik­ka­fa­naa­ti­kon mieleen?”

    Mikon­ka­dun tuo osuus ei ollut kovin kum­moi­nen ennes­tään­kään, joten vahin­ko ei ole suu­ri, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti opettavainen.

  22. Kruu­nu­vuo­ren jouk­ko­lii­ken­teen kes­kus­taan päin voi­si hoi­taa lau­toil­la esim. Vancou­ve­rin tapaan.”

    Laut­ta­lii­ken­ne ei nyt vain ole kovin­kaan eko­lo­gi­nen rat­kai­su, sen voit tar­kis­taa vaik­ka reit­tiop­paas­ta. Hidas­kin se on.

  23. Laut­ta­lii­ken­ne ei nyt vain ole kovin­kaan eko­lo­gi­nen rat­kai­su, sen voit tar­kis­taa vaik­ka reit­tiop­paas­ta. Hidas­kin se on.

    Reit­tio­pas tie­tää myös, ettei ihmi­nen syn­ny­tä kävel­les­sä tai pyö­räil­les­sään lain­kaan hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä. Kun sam­mal­la huo­maa, ettei mat­kaan kulu­tet­tu aika ole lain­kaan rele­vant­tia nopeam­man kul­ku­muo­don valin­nan yhtey­des­sä tai sen, että hen­ki­lö­au­to­jen pääs­töt perus­tu­vat todel­lis­ta kes­kiar­voa pie­nem­pään mat­kus­ta­ja­mää­rään, niin ainoa jär­jel­li­nen rat­kai­su reit­tiop­paan mukaan oli­si kävel­lä kes­kus­taan ja takaisin!

  24. Mihin muu­ten bus­sien pääs­töt perus­tu­vat? Alle­kir­joit­ta­nut on useam­man­kin ker­ran istu­nut käy­tän­nös­sä tyh­jäs­sä bus­sis­sa pidem­män­kin matkan.

    1. Reit­tiop­paan pääs­tö­ker­toi­met ovat pää­kau­pun­ki­seu­dun bus­seis­ta ja nii­den kes­ki­mää­räi­ses­tä kuor­mi­tuk­ses­ta. Kun tie­de­tään mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­rien mää­rä ja polt­toai­neen kulu­tus, sel­vi­tään yksin­ker­tai­sel­la jakolaskulla.

  25. kim­mo:

    Reit­tio­pas tie­tää myös, ettei ihmi­nen syn­ny­tä kävel­les­sä tai pyö­räil­les­sään lain­kaan hiilidioksidipäästöjä. 

    Huraa, iki­liik­ku­ja on keksitty!
    Mut­ta vaka­vas­ti, onko jos­sa­kin oikeas­ti las­ket­tu luku­ja käve­lyn ja pyö­räi­lyn CO2-pääs­töis­tä? Tein pika­googlauk­sen ja ensim­mäi­se­nä osui sil­miin vain väit­tei­tä, että pyö­räi­ly ja käve­ly eivät aiheu­ta päästöjä.
    Kun ottaa huo­mioon, että glo­baa­leis­ta CO2-pääs­töis­tä jopa kol­man­nes aiheu­tuu ravin­non tuo­tan­nos­ta ja pyöräily/kävely lisää­vät ener­gian­ku­lu­tus­ta, tuo väi­te pääs­töt­tö­myy­des­tä ei tie­ten­kään voi olla totta.

  26. Reit­tiop­paas­ta ja käve­lyn ja pyö­räi­lyn päästöttömyydestä:

    Reit­tio­pas siis väit­tää ver­tail­les­saan eri lii­ken­ne­muo­to­ja, että käve­ly ja pyö­räi­ly eivät aiheu­ta CO2 päästöjä.

    Las­kin reit­tiop­paan käve­lyn ener­gian­ku­lu­tuk­sen (50 kCal/km) ja MTT:n tut­ki­muk­sen perus­teel­la erääl­lä esi­merk­ki­ra­vin­toai­neel­la (emmen­tal-juus­to, 12,6 CO2 eqv/kg) että todel­li­suu­des­sa käve­lyn CO2 pääs­töt ovat 166 g/km eli enem­män kuin nyky­ai­kai­sel­la hen­ki­lö­au­tol­la (pyö­räi­lyl­lä 83 g/km).

    Toki MTT:n tut­ki­muk­sen esi­merk­ki­ra­vin­toai­ne (emmen­tal) on var­sin kor­kea­pääs­töis­tä, mut­ta toi­saal­ta reit­tiop­paan las­kel­ma on teh­ty vain 70 kg pai­noi­sel­la henkilöllä.
    Lie­nee kui­ten­kin tur­val­lis­ta väit­tää, että käve­ly ja pyö­räi­ly aiheut­ta­vat ravin­non kaut­ta enem­män CO2-pääs­tö­jä kuin jul­ki­nen lii­ken­ne, eivät­kä ole kovin kau­ka­na nyky­ai­kais­ta henkilöautoista.

    link­ki MTT:n tut­ki­muk­seen ravin­toai­nei­den CO2 päästöistä:
    http://www.ekokumppanit.fi/ruoka/JM.pdf

    1. Ihmi­nen hen­git­tää, vaik­ka ei käve­li­si. Jos ei käve­le elä­män­sä aika­na lain­kaan, eikä har­joi­ta muu­ta­kaan lii­kun­taa, ei tie­ten­kään hen­gi­tä kau­an. Jos nyt olet­taa, että aikoo elää joten­kin ter­vees­ti ja har­joit­taa lii­kun­taa tar­peel­li­nen mää­rä, voi­daan hyvin arvioi­da, että käve­ly ei tuo­ta hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä, kos­ka muu­ten se lii­kun­ta pitäi­si kor­va­ta kuntosalilla.

  27. Ihmi­nen hen­git­tää, vaik­ka ei käve­li­si. Jos ei käve­le elä­män­sä aika­na lain­kaan, eikä har­joi­ta muu­ta­kaan lii­kun­taa, ei tie­ten­kään hen­gi­tä kau­an. Jos nyt olet­taa, että aikoo elää joten­kin ter­vees­ti ja har­joit­taa lii­kun­taa tar­peel­li­nen mää­rä, voi­daan hyvin arvioi­da, että käve­ly ei tuo­ta hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä, kos­ka muu­ten se lii­kun­ta pitäi­si kor­va­ta kuntosalilla.

    Kun­han ei vaan aja auto­saa­ta­nal­la? On se kum­ma, kun jär­ke­vän ja tar­kan mie­hen ote lip­suu joka ker­ta samas­sa aiheessa.

    1. Kun­han ei vaan aja auto­saa­ta­nal­la? On se kum­ma, kun jär­ke­vän ja tar­kan mie­hen ote lip­suu joka ker­ta samas­sa aiheessa.

      ????

  28. Hen­ki­lö­au­to­jen pääs­töt perus­tu­vat havait­tui­hin mat­kus­ta­ja­mää­riin kaupunkiliikenteessä.

    Reit­tiop­paan pääs­tö­ker­toi­met ovat pää­kau­pun­ki­seu­dun bus­seis­ta ja nii­den kes­ki­mää­räi­ses­tä kuor­mi­tuk­ses­ta. Kun tie­de­tään mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­rien mää­rä ja polt­toai­neen kulu­tus, sel­vi­tään yksin­ker­tai­sel­la jakolaskulla.

    Ja näin sekoit­tuu suju­vas­ti aate ja fakta.

  29. Meren­ku­lun vapau­den vuok­si tie­ten­kään mata­la sil­ta ei ole mah­dol­li­nen, mut­ta jos olisi:

    Kau­pun­ki voi­si las­kea sil­lan kus­tan­nuk­set edul­li­sim­man vaih­toeh­don mukaan (jos­ta ali­tus­kor­keu­des­ta sit­ten tuli­si ilmai­nen kai­kil­le) ja sit­ten tar­jo­ta [pur­si­seu­roil­le] yksi­noi­keut­ta sil­lan alit­ta­mi­seen kor­keam­mil­la aluk­sil­la, jos mak­sa­vat lisäkustannuksen.

    Täl­lä taval­la sil­lan kor­keus opti­moi­tui­si jär­ke­vyy­den kan­nal­ta edullisimmaksi.

    Nykyi­se­nä kän­nyk­kä­ai­ka­na ei lie­ne tek­ni­ses­ti mah­do­ton­ta pur­si­seu­ral­le (omal­la kus­tan­nuk­sel­laan) jär­jes­tää sil­lan alit­ta­jien kor­keu­den val­von­ta. Vene­sa­ta­mien omis­ta­jil­le kai­ken­lai­set rajoi­tuk­set tie­ten­kin mer­kit­se­vät mene­tyk­siä pää­oman tuot­toon, kun isoim­mat aluk­set vaih­tui­si­vat pienempiin.

  30. Kun jotain ker­ran teh­rä­hän, se teh­rä­hän sil­loin kunnolla.”

    Jos rai­tio­vau­nusil­ta on teke­mi­sen väärt­ti, mitä roh­keen epäil­lä, se kan­nat­ta teh­dä oikein ja ali­tus­kel­poi­sek­si. Pur­jeh­dus ja meren­kul­ku on osa Hel­sin­kiä. Se on osa kau­pun­gin ole­mus­ta. Jokus myöäs lai­vo­jen pitää pääs­tä alu­eel­le, vaik­ka sata­ma onkin siirretty.

  31. Tämä on sitä iloi­sin­ta liikennekeskustelua,kun voi­daan nokit­taa liik­ku­mi­sen eri tapo­ja. Sil­ta estää pur­jeh­dus­ta, pur­jeh­dus pyö­räi­lyä, pyö­räi­ly käve­lyä, käve­ly autoi­lua, autoi­lu rati­koin­tia, rati­koin­ti met­roi­lua jne. Kivat hom­mat kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joil­la sii­vut­taa kai­kil­le omat eko­lo­gi­set loko­sen­sa kaupunkitilasta.

    Tähän tee­maan tar­tun siis minä­kin Kim­mon pyynnöstä.
    Poh­jois-Espan län­si­pään Fabia­nin­ka­dul­ta eteen­päin ja Man­ne­hei­min­tien itäi­sen ajo­ra­dan Espal­ta Kai­vo­ka­dul­le voi­si kyl­lä muut­taa jalan­kul­ku­ti­lak­si. Ete­lä-Espa kak­si­suun­tai­sek­si, samoin Mans­kun itäi­nen ajo­ra­ta. Jo vain kes­kus­ta para­ni­si eikä pur­jeh­dus sii­tä kär­si­si juu­ri mitään.

  32. TKi­vat hom­mat kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joil­la sii­vut­taa kai­kil­le omat eko­lo­gi­set loko­sen­sa kaupunkitilasta.

    Kau­pun­ki­lii­ken­ne, ‑talous ja ‑poli­tiik­ka on rajal­li­sen tilan jakoa. Meil­lä tämä menee vali­tet­ta­van usein niin että polii­ti­kot totea­vat ympä­ri­pyö­reäs­ti että kai­ken pitää mah­tua, joka on ihan puh­das­ta vas­tuun pakoi­lua mut­ta ei suu­tu­ta mitään ryh­mää. Jon­ka jäl­keen kau­pun­ki­suun­nit­te­li­ja reu­naeh­doil­la että kenen­kään liik­ku­mi­nen ei saa tip­paa­kaa vai­keu­tua ja muu­ten­kaan mitään ei saa muut­taa suun­nit­te­lee maa­na­lai­sia raken­tei­ta mal­liin pysä­köin­ti­hal­lit, met­ro­tun­ne­lit, auto­tun­ne­lit, mik­sei ratik­ka­tun­ne­lit­kin ja var­maan koh­ta pyö­räi­ly­tun­ne­lit. Jon­ka jäl­keen talous­ih­mi­set tote­aa että näi­hin ei mil­lään ole rahaa. Jon­ka jäl­keen polii­tik­ko tote­aa, että kan­na­tan peri­aat­tees­sa, mut­ta kun val­tio ei osal­lis­tu kustannuksiin.

    Sel­vyy­den vuok­si fik­tii­vi­nen polii­tik­ko yllä ei ole viit­taus Osmoon, ja vih­rei­tä muu­ten­kin tämä tau­tii vai­vaa vähemmän.

    Tähän tee­maan tar­tun siis minä­kin Kim­mon pyynnöstä.
    Poh­jois-Espan län­si­pään Fabia­nin­ka­dul­ta eteen­päin ja Man­ne­hei­min­tien itäi­sen ajo­ra­dan Espal­ta Kai­vo­ka­dul­le voi­si kyl­lä muut­taa jalan­kul­ku­ti­lak­si. Ete­lä-Espa kak­si­suun­tai­sek­si, samoin Mans­kun itäi­nen ajo­ra­ta. Jo vain kes­kus­ta para­ni­si eikä pur­jeh­dus sii­tä kär­si­si juu­ri mitään.

    Kan­na­te­taan! Hen­ki­lö­au­toil­le on kak­si kais­taa koko mat­kan Man­ner­hei­min­tie­tä, mihin ihmee­seen nii­tä tar­vi­taan tuos­sa koh­ti nel­jä, sem­min­kin kun ne ovat käy­tän­nös­sä tyh­jiä kun pul­lon­kau­lat ovat risteykset?

    Tuol­lai­ses­sa jär­jes­te­lys­sä ei minus­ta tar­vit­tai­si Mans­kul­le tuo­hon koh­ti edes lii­ken­ne­va­lo­ja, eli hen­ki­lö­au­toi­lii­ken­ne voi­si hyvin­kin itsea­sias­sa jopa nopeu­tua. Koko­nai­sai­ka­sääs­tö oli­si posii­ti­vi­nen suju­vam­mas­ta jalan­ku­lus­ta ja pyö­räi­lys­tä, sekä rai­tio­vau­nu­jen nopeu­tu­mi­ses­ta joh­tuen. Jäl­kim­mäi­sel­lä sääs­te­tyil­lä rahoil­la mak­sai­si tuon remon­tin nopeasti.

  33. Sep­po Vepsäläinen

    Jo vain kes­kus­ta para­ni­si eikä pur­jeh­dus sii­tä kär­si­si juu­ri mitään. 

    Eikä met­roi­lu!

    Pyö­räi­li­jöi­den kulut­ta­ma ravin­to ja ulos­hen­git­tä­mä hii­li­diok­si­di nos­te­taan aina sil­loin täl­löin esil­le. Ihmi­sen ener­gian­ku­lu­tuk­ses­ta suu­rin osa menee elin­toi­min­to­jen ja ruu­miin yllä­pi­tä­mi­seen, ei lii­kun­taan. Pitäi­si osoit­taa, että kes­ki­ver­to pyö­räi­li­jä syö enem­män ruo­kaa kuin hän pyö­räi­le­mät­tä olles­saan söi­si. Ero voi tie­tys­ti olla ole­mas­sa, mut­ta väi­tän, että se on taval­li­sen hyö­ty­liik­ku­jan koh­dal­la mitä­tön, ja että pyö­räi­lys­tä saa­ta­vat ter­veys­hyö­dyt ovat suh­tees­sa pal­jon mer­kit­tä­väm­mät. Pyö­rä­lä­he­tit ja kil­paur­hei­li­jat ovat sit­ten kysy­mys erik­seen. Pol­ku­pyö­räi­ly on rei­lul­la mar­gi­naa­lil­la ener­gia­te­hok­kain liik­ku­mis­muo­to (jos ren­gas­pai­neet ja asval­tit ovat kunnossa).

  34. Mitä jos sääs­tet­täi­siin koko sil­ta pois ja vedet­täi­siin met­ro Laa­ja­sa­los­ta Kam­pin ja Pasi­lan kaut­ta len­to­ken­täl­le asti?

    Osa lähi­ju­na­lii­ken­tees­tä voi­si käyt­tää Pasi­laa pää­te­py­säk­ki­nä, kos­ka siel­tä oli­si erin­omai­set jat­ko­lii­ken­neyh­tey­det met­ron, rai­tio­vau­nun ja junan avul­la. Pisa­ra-rata muut­tui­si tar­peet­to­mak­si. Yhteys len­to­ken­täl­le oli­si kun­nos­sa, joten express-juna tun­ne­lis­sa len­to­ken­täl­le muut­tuis tar­peet­to­mak­si. Hyvät lii­ken­neyh­tey­det mah­dol­lis­tai­si­vat tii­viin Poh­jois-Pasi­lan ja antai­si­vat mah­dol­li­suu­den Mau­nu­lan jatkokehittämiseen.

    Met­ro on säh­kö­ju­na, joka on suun­ni­tel­tu tun­ne­li­käyt­töön. Sen vaa­ti­ma tun­ne­li on pie­nem­pi ja toi­min­ta­var­muus huo­mat­ta­vas­ti kor­keam­pi kuin taval­li­sen junan tun­ne­li­käy­tös­sä (Englan­nin kanaa­lin ongel­mat, Vuo­saa­ren tun­ne­lin ongel­mat jne.). Myös nämä puol­tai­si­vat met­roa taval­li­sen junan tun­ne­li­käy­tön sijaan.

    Tuli­si­ko Met­ro kal­liim­mak­si kuin kaik­ki mitä sen kor­vaa­mi­seen tar­vi­taan? Kevyt lii­ken­ne kär­si­si sil­lan pois­ta­mi­ses­ta, mut­ta oli­si­ko vaih­toeh­to kui­ten­kin parempi?

  35. Tämä on vähän tur­haa kinaa.

    Muis­tan­ko­han oikein kes­ki­kou­lus­ta, kök­sän tun­neil­ta. Kevyt­tä työ­tä teke­vä nai­nen tar­vit­see päi­väs­sä 1700 kilo­ka­lo­ria ener­gi­aa, mies siii­nä 2000. Vali­mo­työn­te­ki­jän ener­gian tar­ve oli ehkä 8000 kcal/vrk.

    Voi­ta­neen olet­taa, että aktii­vi­fil­la­roi­ja tar­vit­see 2000 lisäkilokaloria/vrk, siis 500 gram­maa hii­li­hy­draat­te­ja. Hii­li­hy­draa­tin ylei­nen kaa­va on (CH20)n. Eli 500 g hii­li­hy­draat­tia, esim. soke­ria sisäl­tää 200 g hiil­tä. Sen pala­mi­nen eli­mis­tös­sä tuot­taa n. 730 g hiilidioksidia.

    Tääl­tä täh­ti­teel­li­sen yhdis­tyk­sen Komee­tan ker­hol­le on mat­kaa n 7 km., edes­ta­kai­sin 14 km ja täl­lä kun­nol­la vie minul­ta fil­la­ril­la run­saan tun­nin. Autol­la se vie 1 lit­ran ben­saa, jon­ka polt­ta­mi­nen tuo liki­mää­rin 2500 g hiilidioksidipäästöjä.

  36. Mitä jos sääs­tet­täi­siin koko sil­ta pois ja vedet­täi­siin met­ro Laa­ja­sa­los­ta Kam­pin ja Pasi­lan kaut­ta len­to­ken­täl­le asti?”

    Tätä vaih­toeh­toa olen kan­nat­ta­nut pit­kään — yleis­kaa­van mukais­ta. San­ta­ha­mi­na kui­ten­kin on puo­lus­tus­voi­mil­le sen puo­lus­tus­ky­vyn jat­ku­va tes­tia­lue. Kun Kää­riäi­nen jut­te­li minis­te­ri­nä asias­ta savo­lai­sit­tain jär­ki­pu­hein, upsee­ri­rin­ta­ma ryh­tyi tais­toon täs­tä saar­rok­siin jou­tu­nees­ta linnakkeesta. 

    Kruu­nu­vuo­ren­ran­ta yksin on aika pie­ni kau­pun­kiyk­sik­kö met­rol­le. Minus­ta met­ro­rat­kai­su oli­si pitä­nyt sil­ti ottaa kaa­va­rat­kai­sun poh­jak­si. San­ta­ha­mi­nan käyt­töön­ot­to kau­pun­ki­lais­ten asui­na­lu­ee­na on ajan kysymys. 

    Toi­sen met­ro­lin­jan stra­te­gi­nen mer­ki­tys seu­dul­le on jää­nyt huo­maa­mat­ta. Pisa­ra hank­kee­na nousee, kun lähi­ju­na­lii­ken­ne on jat­ku­vas­ti vaikeuksissa.

    Onko sitä lääk­keek­si vai­voi­hin ? Väli­tys­ky­ky on puut­teel­li­sin nyky­ver­kos­sa Pasi­lan poh­jois­puo­lel­la. Ensi­si­jais­ta on saa­da juna­lii­ken­tee­seen uusi kulun­val­von­ta­tek­niik­ka, joka paran­taa väli­tys­ky­kyä nyky­ra­doil­la välil­lä Pasi­la — Huo­pa­lah­ti ja Pasi­la — Käpylä.

  37. Kaa­po, met­roa Laa­ja­sa­loon sel­vi­tet­tiin pit­kään ja har­taas­ti, arvioi­tu inves­toin­ti­kus­tan­nus oli kol­min­ker­tai­nen ver­ra­tu­na ratik­kaan. Lai­toin jos­kus itsel­le­ni link­ke­jä aihees­ta muis­tiin, jos kiin­nos­taa pidem­min: http://tolkku.blogspot.com/2008/08/laajasalon-ratikka.html

    Rati­kois­sa on hyvät ja huo­not puo­len­sa niin kuin mis­sä tahan­sa muus­sa­kin lii­ke­ne­rat­kai­sus­sa, mut­ta inves­toin­ti­kus­tan­nuk­set on ver­rat­taen pie­net mel­kein mihin­kä tahan­sa vaih­toeh­toon ver­rat­tu­na, vas­taa­va bus­si­väy­lä­kin mak­sas yleen­sä enem­män. Met­ro on erit­täin kal­lis raken­taa, toi­saal­ta käyt­tö­kus­tan­nuk­set ovat pie­net. Se että kan­nat­taa­ko riip­puu mat­kus­ta­ja­mää­ris­tä ja Laa­ja­sa­lon väest­poh­jal­la se nyt ei vaan kannata. 

    Mota­rit on sit­ten ihan oma lukun­sa, kun pelk­kä Kehä I perus­pa­ran­nus mak­saa puo­li mil­jar­dia niin kysy­mys sii­tä että pitäi­si­kö raken­taa jokin kes­kus­ta­tun­ne­li tai Kehä II jat­ko (kum­mat­kin jotain 600 — 800 mil­jo­naal) on vähän niin kuin poh­ti­si että ostaa­ko Rols­sin vai Bent­leyn. Niin kal­lis­ta jouk­ko­lii­ken­nein­ves­toin­tia on vai­kea teh­dä että se aut­tai­si vähem­män auto­ruuh­kiin kuin vas­taa­van kokoi­nen tieinvestointi.

  38. Voi­ta­neen olet­taa, että aktii­vi­fil­la­roi­ja tar­vit­see 2000 lisäkilokaloria/vrk, siis 500 gram­maa hiilihydraatteja. 

    Tuo on kyl­lä rei­lus­ti ylä­kant­tiin, jos se pitäi­si kulua 14 km / tun­nin pyö­räi­lyyn. Ver­tai­lus­sa­si on pyö­räi­li­jän vuo­ro­kausi vas­taan autoi­li­jan yksi mat­ka. Lisäk­si las­kel­mas­ta puut­tuu hyö­ty­pyö­räi­lyl­lä kor­vat­tu muu liikunta.

  39. Mark­ku af Heurlin:

    Voi­ta­neen olet­taa, että aktii­vi­fil­la­roi­ja tar­vit­see 2000 lisäkilokaloria/vrk, siis 500 gram­maa hii­li­hy­draat­te­ja. Hii­li­hy­draa­tin ylei­nen kaa­va on (CH20)n. Eli 500 g hii­li­hy­draat­tia, esim. soke­ria sisäl­tää 200 g hiil­tä. Sen pala­mi­nen eli­mis­tös­sä tuot­taa n. 730 g hiilidioksidia. 

    Oleel­li­sem­pi kom­po­nent­ti “ihmis­voi­mal­la” tapah­tu­van lii­ken­teen CO2 pääs­töis­tä tulee lisä­ra­vin­non tuot­ta­mi­ses­ta, ei siis ravin­non polttamisesta.

    Myön­nän, että kir­joi­tuk­se­ni käve­lyn ja pyö­räi­lyn CO2 pääs­töis­tä oli pro­vo­soin­tia, mut­ta halusin kiin­nit­tää nykyi­sin joka pai­kas­sa käy­tä­vän hii­li­ja­lan­jäl­ki­kes­kus­te­lun asenteellisuuteen.
    On hyviä pääs­tö­jä ja paho­ja pääs­tö­jä. Hyvis­tä esi­merk­ki­nä vaik­ka tuo pyö­räi­ly, mut­ta vähän vaka­vam­min biopolttoaineet.

    Jos maa­il­ma on kata­stro­fin par­taal­la, jos pääs­tö­jä ei äkil­li­ses­ti vähen­ne­tä vuo­teen 2020 men­nes­sä, niin on vähän fals­kia iloi­ses­ti hyväk­syä suu­ret, mut­ta aat­teel­li­ses­ti oikeat pääs­töt vaik­ka bio­polt­toai­neis­ta. Yhden Suo­meen suun­ni­tel­lun bio­ja­los­ta­mon pääs­töt ovat mel­kein mil­joo­na ton­nia vuodessa.

    Ja kaik­ki tämä vouh­kaa­mi­nen oikeas­ti tur­haan, sil­lä ei ole mitään mah­dol­li­suuk­sia pie­nen­tää pääs­tö­jä mer­kit­tä­väs­ti alle kym­me­nen vuo­den aikaskaalalla.

  40. Mark­ku, sanoi­sin, että sinul­la on ylä­kant­tiin arvioi­tu­na se, mitä fil­la­roi­ja tar­vit­see lisäe­ner­gi­aa, mut­ta ala­kant­tiin se, mitä sen ener­gian tuot­ta­mi­nen nykyi­ses­sä län­si­mai­ses­sa teho­maa­ta­lou­des­sa + ruu­an val­mis­ta­mi­nen tuot­taa hiilidioksidipäästöjä. 

    Sinun luvuil­la­si tun­nin pyö­räi­li­jä kulut­tai­si ener­gi­aa 2.3 kW:n teholla!

  41. Teho­mit­ta­ri näyt­tää fil­la­roin­nin ener­gia­ku­lu­tuk­sek­si 14 km työ­mat­ka-ajol­le noin 400 kJ, tuu­len suun­ta ja voi­mak­kuus vai­kut­taa aika pal­jon. Ihmi­sen hyö­ty­suh­de on 20–25%, elik­kä ravin­nos­ta pitää saa­da n 400 kcal, siis 100 g hii­la­rei­ta. Autol­la taas ener­ki­aa kulu­tus vaa­tii ~1000 g öljyjalosteita.

  42. Mik­ko H:

    Lisäk­si las­kel­mas­ta puut­tuu hyö­ty­pyö­räi­lyl­lä kor­vat­tu muu liikunta.

    Kor­vaaks hyö­ty­pyö­räi­ly muu­ta liikuntaa?

  43. Vep­sä­läi­nen, veron­mak­sa­ja­na en ole val­mis mak­sa­maan puol­ta mil­jar­dia yli­mää­räis­tä sii­tä ilos­ta että jos jos­kus San­ta­ha­mi­na saa­daan asuin­käyt­töön niin sit­ten on met­ron alku val­mii­na. Met­roar­keo­lo­geil­le on jo ihan tar­peek­si val­miik­si lou­hit­tu­ja käyt­töään odot­ta­via tun­ne­li­nal­ku­ja ja ase­mia ihmeteltäviksi.

    Sitä­pait­si jos se met­ro halu­taan jos­kus sin­ne San­ta­ha­mi­naan teh­dä niin sen voi ihan hyvin toteut­taa niin että se on pika­ra­tik­ka Kor­kea­saa­reen saak­ka ja käyt­tää sii­tä eteen­päin kak­kos­met­ron tun­ne­li­va­raus­ta. Jos nykyi­nen met­ro tai­pui­si tuo­hon niin suu­rin osa jat­keis­ta oli­si jo tehty.

  44. Pitäi­si osoit­taa, että kes­ki­ver­to pyö­räi­li­jä syö enem­män ruo­kaa kuin hän pyö­räi­le­mät­tä olles­saan söisi.

    Ei ole­kaan luu­lon asia, vaan juu­ri kul­ke­mi­sen vs. levon tar­vit­se­mas­ta lisä­ku­lu­tuk­ses­ta puhu­taan. Tie­tys­ti Lin­ko­la­lai­sit­tain voi­nen tode­ta, että sii­nä mis­sä Osmo Enem­mis­tö Ry:n kave­rei­neen kivit­tää kal­lii­ta län­si­au­to­ja, niin todel­li­nen eko­te­ko oli­si har­ven­taa näi­tä kak­si­jal­kai­sia ja nii­den kulu­tus­ta. Isot välit­tö­mät ja välil­li­set sääs­töt syn­tyi­si­vät todel­la nopeasti.

  45. Kor­vaaks hyö­ty­pyö­räi­ly muu­ta liikuntaa? 

    Tar­koi­tin sitä, että jos autoi­li­ja ben­san lisäk­si polt­taa ruo­ka­ka­lo­rei­ta kun­to­sa­lil­la, ja pyö­räi­li­jä pyö­räi­lyn­sä lisäk­si ei, niin se pitäi­si näkyä las­kel­mas­sa. Käy­tän­nös­sä lie­nee aika vai­kea arvioi­da, kuka mihin­kin lii­kun­taa ener­gi­aa polt­taa ja kuin­ka paljon.

    Olen Pekan kans­sa ylei­ses­ti ottaen samaa miel­tä, että tämän­sor­tin ener­gia­las­ku on koh­tuul­li­sen tur­haa hom­maa. Nyky­ään suo­ma­lai­sen pyö­räi­li­jän kalo­rit voi­vat tul­la yhtä hyvin itse poi­mi­tuis­ta mar­jois­ta kuin Ita­lias­ta len­nä­te­tys­tä juus­tos­ta, mikä jo sinän­sä kompli­soi las­kel­maa tol­kut­to­mas­ti. Kan­na­tan pyö­räi­lyä ensi­si­jas­sa sen takia, että autoi­lu luo huu­ta­van kau­hei­ta kau­pun­ki­ti­lo­ja, melu- ja pöly­saas­tet­ta ja muu­ta ahdistavaa.

    Olen aika vakuut­tu­nut sii­tä, että hii­li­pääs­töt kään­ty­vät las­kuun ainoas­taan tek­no­lo­gi­sen muu­tok­sen ansios­ta tai sit­ten sik­si, että fos­sii­li­set hii­li­ve­dyt oikeas­ti käy­vät vähiin, mihin menee kivi­hii­len osal­ta vie­lä aika kau­an. Kio­ton sopi­muk­sen kal­tai­sil­la viri­ty­sil­lä tai kan­sa­lais­ten hii­li­ja­lan­jäl­ki­va­lis­tuk­sel­la ei näy­tä ole­van koko­nais­pääs­töi­hin mitään vai­ku­tus­ta. Maa­il­ma polt­taa öljyä, kaa­sua ja hiil­tä niin nopeas­ti kuin tuo­tan­to suin­kin sallii.

  46. veron­mak­sa­ja­na en ole val­mis mak­sa­maan puol­ta mil­jar­dia yli­mää­räis­tä sii­tä ilos­ta että jos jos­kus San­ta­ha­mi­na saa­daan asuin­käyt­töön niin sit­ten on met­ron alku valmiina.”

    Puol­ta mil­joo­naa se lys­ti ei mak­sa, vaik­ka ei hal­pa­kaan ole inves­toin­ti­na. Ratik­ka tulee eikä se aivan hal­pa inves­toin­neil­taan ole sekään. Kun las­ket radan Laa­ja­sa­lon eri kul­ma­kun­nil­le, uudet rati­kat ja vari­kon laa­jen­nuk­sen, ero met­roin­ves­toin­tiin ei ole suuri. 

    Met­ro voi­daan teh­dä vai­heit­tain ja vau­nu­ja ei tar­vi­ta lisää, kun siir­ty­vien mat­kus­ta­jien tar­ve siir­tää nykyi­siä vau­nu­ja sin­ne. Lii­ken­nöin­ti on mur­to-osa rati­kan vuo­sit­tai­sis­ta käyttömenoista. 

    Rati­kan kans­sa tulee lii­ken­nöin­nin suun­nit­te­lu­pul­mia. Kol­me esi­kau­pun­ki­lin­jaa pitäi­si yhdis­tää kan­ta­kau­pun­gis­sa siel­lä lii­ken­nöi­viin kan­ta­kau­pun­ki­lin­joi­hin, joil­la kysyn­nän vaih­te­lu­muo­dot ovat toi­set kuin nuk­ku­ma­lä­hiöis­sä. Jou­du­taan yli­mi­toit­ta­maan sil­lan lii­ken­ne ja se maksaa.

    Esi­kau­pun­ki­lin­joil­la ruuh­kas­sa vau­nu­ja on puo­let päi­vä­lii­ken­tees­tä, ratik­ka­lin­joil­la ero on pie­ni. Nuo kol­me uut­ta lin­jaa ydin­kes­kus­tas­sa pane­vat rata­ver­kon väli­tys­ky­vyn lujille. 

    Kyl­lä kaik­ki saa­daan var­mas­ti koh­tuu­del­la toi­mi­maan, mut­ta lii­ken­ne­ta­lou­del­li­ses­ti ja lii­ken­teen luo­tet­ta­vuu­den näkö­kul­mas­ta ratik­ka­rat­kai­su ei ole edullisin.

  47. Vep­sä­läi­nen, rati­kan las­ke­tuis­sa kus­tan­nuk­sis­sa on muis­taak­se­ni kul­ku­muo­to-osuus (jotain 30% kuluis­ta) ja sitä kaut­ta varik­ko muka­na. Met­ro­va­ri­kon laa­jen­ta­mi­ses­ta pää­tet­tiin juu­ri ja hin­ta­lap­pu oli lähem­mäs 50 mil­joo­naa, ja perin­tei­tä nou­dat­taen kak­si ker­taa niin pal­jon kuin alun­pe­rin arvioitu. 

    Eroa inves­toin­nis­sa rati­kan ja met­ron välil­lä oli pyö­reäs­ti 500 mil­jo­naa ver­tai­lu­ra­por­tin mukaan eli nyky­kus­tan­nus­ta­sol­la enemmän.

    Mat­kus­ta­ja­mää­rät rati­koil­la hei­lah­taa vähän itään päin Kala­sa­ta­man ja Laa­ja­sa­lon myö­tä. Jos jat­kos­sa­kin halu­taan ajaa kaik­ki lin­jat itä­län­si­hei­lu­rei­na niin laa­jen­nuk­set län­nen puo­lel­la aut­tai­vat asi­aa. Yksi mie­leen tule­va mikä ei ole ollut mis­sään suun­ni­tel­mis­sa oli­si rati­koi­den palaut­ta­mi­nen Laut­ta­saa­reen, esi­mer­kik­si kasi ja/tai kuto­nen voi­si hoi­taa met­ron lii­tyn­nän ja samal­la tar­jo­ta suo­ria yhteyk­siä mui­hin suuntiin.

  48. Las­kel­mis­ta­ni.

    otin kuvi­tel­luk­si esi­mer­kik­si kuvi­tel­lun himo­liik­ku­jan, joka kul­kee päivt­täin 70 km fil­la­ril­la tai muu­ten jou­tuu työs­sään tai har­ras­tuk­ses­san liik­ku­maan pal­jon. (Muis­tu­tan tässs maa­lai­sis­ta juu­ris­ta­ni kau­ka­na Kehä III:n var­rel­la ja talon­poi­kai­sis­ta esi-isistäni.)

    Mie­le­sää­ni kyl­lä kävi, että 500 soke­ri­gram­man tuot­ta­mi­seen kyl­lä menee monin­ker­tai­nen mää­rä ener­gi­aa, em tie­dä kuin­ka moninkertainen.

    Oie­kas­taan tar­koi­tus oli vain osoit­taa väit­te­ly täs­säm uodos­sa turhaksi.

    Ei sen puo­leen. Las­kel­man teko oli ihan valai­se­vaa minul­le. En esim. tien­nyt hii­li­hy­dra­tin empii­ris­tä kaavaa.

  49. Art­tu­ri:

    Kor­vaaks hyö­ty­pyö­räi­ly muu­ta liikuntaa? 

    Riip­puuu vähän sii­tä, mik­si lii­kun­taa har­ras­taa. Jos sitä har­ras­taa hyväs­sä kun­nos­sa pysyäk­seen, niin tie­ten­kin kor­vaa. Lisäk­si sii­nä tie­ten­kin sääs­tää aikaa, vaik­ka itse pyö­räi­ly oli­si­kin hitaam­paa kuin autoi­lu. Jos har­ras­taa jotain tiet­tyä lii­kun­ta­muo­toa juu­ri sii­tä saa­man­sa ilon vuok­si, niin sit­ten tie­ten­kään ei kor­vaa, ellei se tyk­kää­män­sä lii­kun­ta sit­ten satu ole­maan juu­ri pyöräily. 

    ant­ti:

    Ihmi­sen hyö­ty­suh­de on 20–25%, elik­kä ravin­nos­ta pitää saa­da n 400 kcal, siis 100 g hii­la­rei­ta. Autol­la taas ener­ki­aa kulu­tus vaa­tii ~1000 g öljyjalosteita. 

    Tämä on jo jär­ke­väm­pi las­kel­ma kuin se alku­pe­räi­nen, mut­ta ruu­an ener­gi­aa ei suo­raan voi ver­ra­ta auton ener­gi­aan. Ensin­nä­kin pitäi­si huo­mioi­da se, että ruo­kae­ner­gian tuot­ta­mi­nen (vil­je­ly, kul­je­tus) aina­kin kes­ki­mää­rin vaa­tii enem­män öljyä kuin auton ben­san jalos­tus. Toi­sek­si ruo­ka pitää usein val­mis­taa, ja tämä vaa­tii vie­lä lisää ener­gi­aa. Muis­te­len kuul­lee­ni nyrk­ki­sään­nön, että ruu­an val­mis­tus kulut­taa enem­män ener­gi­aa kuin ihmi­nen sii­tä saa. Tie­ten­kin molem­piin voi vai­kut­taa sil­lä, mis­tä sen lisäe­ner­gian hankkii. 

    Tehok­kain­ta oli­si var­maan syö­dä jotain aamiais­vil­ja­tuot­tei­ta, joi­ta ei tar­vit­se keit­tää. Tehot­to­muu­des­sa ei var­maan ylä­ra­jaa ole. Syö­mäl­lä Espan­jas­ta len­nä­tet­ty­jä tomaat­te­ja on var­maan siel­tä huo­noim­mas­ta pääs­tä. Ne kun vie­lä gril­laa taval­li­ses­sa hii­ligril­lis­sä, niin var­maan pää­see aika hyviin CO2-päästöihin!

  50. Sep­po Vepsäläinen,

    Osoi­ta yhden­kin toteu­te­tun, tai suun­ni­tel­lun met­ron raken­ta­mi­sen Hel­sin­gis­sä (tai Tuk­hol­mas­sa) olleen kan­nat­ta­van mui­hin vaih­toeh­toi­hin näh­den (bussi/spåra) sel­lai­sin las­kel­min jot­ka minä hyväk­syn (ja en ole täs­sä koh­tuu­ton vaa­ti­muk­sis­sa­ni). Voin luva­ta, etten esi­tyk­siä tor­ju “tahal­li­ses­ti” — on minus­sa sen ver­ran tie­de­mies­tä vie­lä jäljellä.

    Väi­tän, ettei onnis­tu, ellei lähi­ju­nia las­ke­ta met­rok­si (kuten toki voi­tai­siin aiheel­li­ses­ti tehdä). 

    Osmol­ta saa yhteys­tie­dot, ja minä olen reilu,

    Kari

  51. Las­kin reit­tiop­paan käve­lyn ener­gian­ku­lu­tuk­sen (50 kCal/km) ja MTT:n tut­ki­muk­sen perus­teel­la erääl­lä esi­merk­ki­ra­vin­toai­neel­la (emmen­tal-juus­to, 12,6 CO2 eqv/kg) että todel­li­suu­des­sa käve­lyn CO2 pääs­töt ovat 166 g/km eli enem­män kuin nyky­ai­kai­sel­la hen­ki­lö­au­tol­la (pyö­räi­lyl­lä 83 g/km).

    Otta­mal­la las­ku­jen perus­teek­si toi­nen suo­sit­tu ener­gian­läh­de, eli rapea näk­ki­lei­pä (1,116 eCO2/kg), saa­daan pääs­töik­si ker­ta­luok­ka vähem­män, 16 g/km.

    Toi­saal­ta lais­kat elä­män­ta­vat ja yli­pai­no lisää­vät myös kulu­tus­ta. Tyy­pil­li­sen autoi­li­jan 30 kilon lisä­läs­kit kas­vat­ta­vat ener­gian­tar­vet­ta 550 kcal vuo­ro­kau­des­sa. Jos tämä ener­gian­tar­ve tyy­dy­te­tään emmen­ta­lil­la, vuo­ro­kau­den jokai­se­na tun­ti­na syn­tyy yli­mää­räi­set 77 g eCO2.

  52. Olen Pekan kans­sa ylei­ses­ti ottaen samaa miel­tä, että tämän­sor­tin ener­gia­las­ku on koh­tuul­li­sen tur­haa hom­maa. Nyky­ään suo­ma­lai­sen pyö­räi­li­jän kalo­rit voi­vat tul­la yhtä hyvin itse poi­mi­tuis­ta mar­jois­ta kuin Ita­lias­ta len­nä­te­tys­tä juus­tos­ta, mikä jo sinän­sä kompli­soi las­kel­maa tol­kut­to­mas­ti. Kan­na­tan pyö­räi­lyä ensi­si­jas­sa sen takia, että autoi­lu luo huu­ta­van kau­hei­ta kau­pun­ki­ti­lo­ja, melu- ja pöly­saas­tet­ta ja muu­ta ahdistavaa.

    Ellei per­hees­sä­ni oli­si nel­jää har­ras­ta­vaa las­ta ja kak­si työ­tä teke­vää aikuis­ta, niin kan­nat­tai­sin mie­lel­lä­ni kau­pun­kien raken­ta­mis­ta ter­vei­den yksi­ne­lä­vien vir­ka­mies­ten ehdoilla.

    Saat­tai­sin sii­tä huo­li­mat­ta kysee­na­lais­taa asiayh­tey­des­tä irro­tet­tu­na eri taval­la tilas­toi­tu­jen hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen pak­ko­ymp­pää­mis­tä matkaoppaaseen.

    Jos lää­hät­tä­vän koi­ran tai käve­le­vän ihmi­sen kokoi­nen hii­li­diok­si­di­pääs­tö on ympä­ris­töl­lem­me mer­ki­tyk­se­tön, niin on se sitä myös auto­saa­ta­nan kohdalla.

    Ja vaik­ka sinä viih­dyt met­ro­kui­lus­sa, niin itseä­ni häi­rit­see bus­sien tuot­ta­ma näky­vä ja näky­mä­tön hiuk­kas­saas­te, koh­tuu­ton melu ja pöly, jon­ka koh­dal­la jopa ratik­ka kuu­los­taa välil­lä hil­jai­sel­ta ekoteolta.

  53. Olen Pekan kans­sa ylei­ses­ti ottaen samaa miel­tä, että tämän­sor­tin ener­gia­las­ku on koh­tuul­li­sen tur­haa hom­maa. Nyky­ään suo­ma­lai­sen pyö­räi­li­jän kalo­rit voi­vat tul­la yhtä hyvin itse poi­mi­tuis­ta mar­jois­ta kuin Ita­lias­ta len­nä­te­tys­tä juus­tos­ta, mikä jo sinän­sä kompli­soi las­kel­maa tol­kut­to­mas­ti. Kan­na­tan pyö­räi­lyä ensi­si­jas­sa sen takia, että autoi­lu luo huu­ta­van kau­hei­ta kau­pun­ki­ti­lo­ja, melu- ja pöly­saas­tet­ta ja muu­ta ahdistavaa.

    Ellei per­hees­sä­ni oli­si nel­jää har­ras­ta­vaa las­ta ja kak­si työ­tä teke­vää aikuis­ta, niin kan­nat­tai­sin mie­lel­lä­ni kau­pun­kien raken­ta­mis­ta ter­vei­den yksi­ne­lä­vien vir­ka­mies­ten ehdoilla.

    Saat­tai­sin sii­tä huo­li­mat­ta kysee­na­lais­taa asiayh­tey­des­tä irro­tet­tu­na eri taval­la tilas­toi­tu­jen hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen pak­ko­ymp­pää­mis­tä matkaoppaaseen.

    Jos lää­hät­tä­vän koi­ran tai käve­le­vän ihmi­sen kokoi­nen hii­li­diok­si­di­pääs­tö on ympä­ris­töl­lem­me mer­ki­tyk­se­tön, niin on se sitä myös auto­saa­ta­nan kohdalla.

    Ja vaik­ka sinä viih­dyt met­ro­kui­lus­sa, niin itseä­ni häi­rit­see bus­sien tuot­ta­ma näky­vä ja näky­mä­tön hiuk­kas­saas­te, koh­tuu­ton melu ja pöly, jon­ka koh­dal­la jopa ratik­ka kuu­los­taa välil­lä hil­jai­sel­ta ekoteolta.

  54. Kan­na­te­taan! Hen­ki­lö­au­toil­le on kak­si kais­taa koko mat­kan Man­ner­hei­min­tie­tä, mihin ihmee­seen nii­tä tar­vi­taan tuos­sa koh­ti nel­jä, sem­min­kin kun ne ovat käy­tän­nös­sä tyh­jiä kun pul­lon­kau­lat ovat risteykset?

    Hel­sin­gin lii­ken­ne­suun­nit­te­lun ykkösprio­ri­teet­ti on pit­kään ollut katu­ver­kos­ton poi­kit­tai­sen lii­ken­teen väli­tys­ky­vyn lasku. 

    Hul­lun­ku­ri­sin­ta on tren­din jat­ku­mi­nen, vaik­ka alku­jaan Enem­mis­tö Ry:n vaa­ti­ma kes­kus­ta­tun­ne­li pan­tiin jäihin. 

    Kai­vo­ka­tu-Simon­ka­tu-yhtey­den hei­ken­nyk­sen ja Kes­kus­ka­dun kat­kai­sun jäl­keen pai­ne Espal­le on val­ta­va. Tätä kaut­ta kii­ma häi­ri­tä Espan lii­ken­net­tä kas­vaa­kin näem­mä aivan valtavaksi.

  55. Hel­sin­gin lii­ken­ne­suun­nit­te­lun ykkösprio­ri­teet­ti on pit­kään ollut katu­ver­kos­ton poi­kit­tai­sen lii­ken­teen väli­tys­ky­vyn lasku.

    Tuo sala­liit­to ei ole ilmei­ses­ti onnis­tu­nut estä­mään sitä että lähes kaik­ki tie­ra­ha käy­te­tään poi­kit­tais­väy­liin. Kuten Haka­mäen­tien paran­nuk­siin (100 megaeu­roa) ja Kehä I paran­nuk­siin (500 megaeu­roa), Met­sä­län­tie­tä­kin uudis­tet­tiin vas­ta, samoin Teol­li­suus­ka­tua leven­net­tiin (kai se on jo valmis?)…

    Poi­kit­tai­sen auto­lii­ken­teen väli­tys­ky­vyn kan­nal­ta on kai­kin puo­lin jär­ke­vää panos­taa noi­hin isoi­hin väy­lin. Espa tai Kai­vo­ka­tu jol­la on run­saas­ti ris­teyk­siä ja jalan­kul­ku­lii­ken­net­tä ei mis­sään tilan­tees­sa tule vetä­mään kovin mer­kit­tä­viä auto­mää­riä. Suu­rim­mal­la osal­la auto­mat­kois­ta on täy­sin saman­te­ke­vää aje­taan­ko kum­paa puol­ta Töölönlahtea.

    Sii­tä idiot­ti­mai­suu­des­ta että lop­pua­kin poi­kit­tais­lii­ken­net­tä ei ohja­ta etu­pääs­sä Töö­lön­lah­den poh­jois­puo­lel­le ei seu­raa auto­lii­ken­teen kan­nal­ta mitään muu­ta kuin se että säteit­täi­set­kin väy­lät eli Poh­jois­ran­ta, Man­ner­hei­min­tie, ja Hie­ta­lah­den­ran­ta tuk­keu­tu­vat kun ne ris­teä­vät sen kans­sa. Vaka­vam­paa on tosin se että tuo­daan lii­ken­teen hai­tat vilk­kaim­mil­le jalan­kul­kua­lueil­le ja hyy­dy­te­tään joukkoliikenne.

    Kes­kus­ta­tun­ne­li rat­kai­su­na tuo­hon on kus­tan­nus­te­hok­kuu­del­taan absur­di. Suu­rin­piir­tein puo­lel­la sen hin­nas­ta sai­si teh­tyä esi­mer­kik­si Tuk­hol­man­ka­dun tun­ne­lin Nör­dens­kiöl­din­ka­dul­ta Paciuk­sen­ka­dul­le ja tun­ne­lit Haka­mäen­tien päi­hin eli Pasi­lan­väy­län valmiiksi.

    Ei sinän­sä että tuo saa poi­kit­tais­ta auto­lii­ken­net­tä suju­maan, sem­moi­sia rahamääriä/tiehankkeita ei ole ole­mas­sa­kaan. Syy mik­si säteit­täi­nen auto­lii­ken­ne joten kuten toi­mii on se että säteit­täi­ses­sä lii­ken­tees­sä suu­rin osa mat­kus­ta­jis­ta käyt­tää jouk­ko­lii­ken­net­tä eli auto­ja on lii­ken­tees­sä alle puo­let sii­tä mitä vas­taa­vas­sa poi­kit­tai­ses­sa lii­ken­tees­sä. Koo­mi­sin­ta täs­sä on se että poi­kit­tai­set lii­ken­ne­mää­rät hen­ki­löi­nä ei itsea­sias­sa edel­len­kään ole niin kau­hean suu­ria, auto­lii­ken­ne on vaan niin teho­ton­ta että sen tuk­ki­mi­seen ei mitään iso­ja mas­so­ja tarvita.

  56. Nousu­han ei ole aivan 18 met­riä. Ole­tet­ta­vat­si se o noin 15 met­riä peri­aat­tees­sa 500 m:n mat­kal­la ei 3 %. (Nousu on tosin pan­tu suun­ni­tel­mas­sa lyhyem­mäl­le matkalle)

    Eikös kun­non fil­la­ri­si­til­le sen pitäi­si olla­koht­lai­sen kevyt nousu. Tosin kuvit­te­lin Kiirk­ko­nu­memn näki tätä kor­keam­mik­si. Näin ei tai­da olla.

  57. Makun­sa kul­la­kin, mut­ta minus­ta kaik­kein rasit­ta­vin­ta fil­la­roi­ta­vaa on pit­kät loi­vat mäet. Mie­luum­min sitä kapu­aa ker­ral­la kunnolla.

  58. Itä­met­ron inves­toin­ti mak­soi itsen­sä liikennöinti-
    kus­tan­nus­sääs­töi­nä noin 24 vuo­des­sa. Sen sel­vi­tys­do­ku­ment­tia ei ole kotiar­kis­tos­sa­ni, mut­ta jäl­ki­las­ken­ta ei ole vai­kea, jos käyt­tää kar­ke­aa suu­ruus­luok­ka­las­ken­taa niil­lä kun­kin vuo­den yksik­kä­kus­tan­nus­tie­doil­la, jot­ka on doku­men­toi­tu HKL:n toi­mes­ta. Täs­sä siis vain ahtain lii­ken­ne­ta­lou­del­li­nen tarkastelutapa. 

    Tämä kun­nal­lis­ta­lou­del­li­nen lähes­ty­mis­ta­pa on lii­an kapea arvioi­taes­sa mm met­ron kan­nat­ta­vuut­ta. Hyö­dyik­si on las­ket­ta­va mm aika­hyö­dyt, ympä­ris­tö­hyö­dyt, onnet­to­muus­hyö­dyt, maan­käy­tön tii­vis­ty­mis­hyö­dyt jne.

    Jos kaik­ki toteu­te­tut kau­pun­ki­ra­dat oli­si teh­ty met­ro­tek­nii­kal­la, kau­pun­git oli­si­vat sääs­tä­neet pal­jon ja lipun­hin­nat oli­si­vat jon­kin ver­ran nykyis­tä edullisemmat.

    Hyö­ty-kus­tan­nus­sel­vi­tys löy­tyy kyl­lä kai­kis­ta met­ro­ver­kon laa­jen­nus­esi­tyk­sis­tä. Toi­sen met­ro­lin­jan osal­ta koko­nais­tar­kas­te­lua ei ole teh­ty samal­la tark­kuu­del­la kuin esim. län­si­met­ros­ta. Kar­keal­la tar­kas­te­lu­ta­sol­la arvioi­den toi­nen met­ro­lin­ja on kan­nat­ta­vam­pi kuin län­si­met­ro ja jo pää­te­tyt kau­pun­ki­ra­to­jen laajennukset. 

    Rai­de­ver­kon kehit­tä­mi­ses­sä pää­hyö­ty seu­dul­le syn­tyy kau­pun­ki­ra­ken­ne­hyö­ty­nä. Kun kau­pun­ki saa­daan pysy­mään riit­tä­vän tii­vii­nä, hyvin monet kau­pun­gin kus­tan­nuse­rät liik­ku­vat talou­del­li­sem­paan suun­taan. Näi­tä kus­tan­nuk­sia ei ole arvioi­tu teh­dyis­sä las­kel­mis­sa, kos­ka nii­tä on jär­ke­vää arvioi­da koko ver­kos­ta eikä yksit­täi­sis­tä ratapätkistä. 

    Laa­ja­sa­lon­kin pät­kä näyt­täy­tyy uudes­sa valos­sa, jos tar­kas­te­lu teh­dään läh­tien sii­tä, että met­ro­lin­jat Espa-Kamp­pi-Pasi­la-Viik­ki ja Espa-Kamp­pi-Pasi­la-Mau­nu­la ovat käy­tös­sä. Täs­sä jär­jes­tyk­ses­sä tois­ta met­ro­lin­jaa luon­nol­li­ses­ti on teh­tä­vä ja koko hank­keen “toi­nen met­ro­lin­ja” kan­nat­ta­vuus on arvioi­ta­vis­sa oikean suu­rui­se­na, kun las­kel­mat teh­dään koko lin­jas­ta eikä eril­li­sis­tä pätkistä.

  59. Vep­sä­läi­nen, rati­kan las­ke­tuis­sa kus­tan­nuk­sis­sa on muis­taak­se­ni kul­ku­muo­to-osuus (jotain 30% kuluis­ta) ja sitä kaut­ta varik­ko muka­na. Met­ro­va­ri­kon laa­jen­ta­mi­ses­ta pää­tet­tiin juu­ri ja hin­ta­lap­pu oli lähem­mäs 50 mil­joo­naa, ja perin­tei­tä nou­dat­taen kak­si ker­taa niin pal­jon kuin alun­pe­rin arvioitu.”

    Met­ro­va­ri­kon laa­jen­nuk­sen hin­ta ker­too jotain myös tule­van ratik­ka­va­ri­kon laa­jen­nuk­sen hin­nas­ta. Tuo 30% on kes­ki­mää­räi­nen rai­tio­lii­ken­teen kul­je­tus­muo­to­kus­tan­nuso­suus nyky­lii­ken­tees­sä ja sii­tä val­tao­sa on rata­ver­kon yllä­pi­to­kus­tan­nus­ta. Nyky­va­ri­kon käyt­tö- ja pää­oma­ku­lut sii­nä on huo­mioi­tu. Uusin­ves­toin­neil­la on ikä­vä tai­pu­mus nos­taa tasoa pois­to­ku­lu­jen hypäh­dyk­sen takia.

    Kir­joi­tin tuon käsi­tyk­se­ni kah­den inves­toin­nin tasoe­ros­ta tähän, kun tie­dän kau­pun­gin­kans­lian talous­hal­lin­non sen kui­ten­kin koh­ta­pian anta­van las­ket­ta­vak­si ja kauhisteltavakseen.

  60. Kau­hus­ke­naa­rio ratik­ka­va­ri­kon hin­nan suh­teen on se että se jou­dut­tai­siin teke­mään koko­naan maan alle, jol­loin se mak­sai­si var­maan saman kuin Laa­ja­sa­lon ratik­ka. Rati­kois­ta eli varik­ko­kus­tan­nuk­sis­ta Laa­ja­sa­lon osuus on suht pie­ni, eli ei tuo nyt sen hank­keen kan­nat­ta­vuut­ta olen­nai­ses­ti muu­ta. Kus­tan­nus­ris­ki Laa­ja­sa­los­sa on minus­ta lähin­nä sii­nä että sii­tä sil­las­ta ruve­taan teke­mään isol­la rahal­la maa­merk­kiä, joka voi olla sinän­sä ihan hyvä ja perus­tel­tu idea, mut­ta ei se nyt suo­ra­nai­ses­ti rati­kan kus­tan­nus ole.

    Koko ratik­ka­va­ri­kon laa­jen­nus, samoin kuin muu­ten sii­hen liit­tyen Pasi­lan­väy­län takia Kos­ke­lan kaa­voi­tus, on edel­leen niin auki ole­va asia että hin­nat on aika arvai­lu­ja. Maan pääl­lä se toki mak­saa mur­to-osan lou­hin­nas­ta. Mir­va Hal­tian blo­gis­ta tilannekatsausta:

    Ratik­ka­va­ri­kon sijoi­tuk­sen sel­vi­tys­työs­sä Val­li­lan kal­lion vaih­toeh­to on kuo­pat­tu ja Kos­ke­lan osal­ta pal­lo­tel­laan eri vaih­toeh­to­ja, jois­sa tor­ni­ta­lon ja Anna­lan ken­tän osal­ta poh­di­taan eri rat­kai­su­ja. Toden­nä­köi­sel­tä kui­ten­kin näyt­tää, että pro­jek­tin erit­täin pal­jon kal­liim­mak­si teke­vä tor­ni­ta­lon pai­kal­leen jää­mi­nen ei ole kier­ret­tä­vis­sä. Lisäk­si yri­te­tään edel­leen etsiä vaih­toeh­tois­ta “neit­seel­lis­tä” sijoi­tus­paik­kaa vari­kol­le eli jos mie­leen tulee ratik­ka­ver­kon välit­tö­mäs­tä lähei­syy­des­tä 10 heh­taa­rin vapaa­ta länt­tiä, lai­tos ottaa vink­ke­jä ilol­la vastaan!

  61. Noi­hin ener­gia­las­kui­hin vie­lä sel­lai­nen tie­don­jy­vä, että Mic­hael Phelp­sin päi­vit­täi­nen ener­gia­ku­lu­tus on 12 000 kcal! Tie­dä sit­ten, kuin­ka pit­kän mat­kaa tuol­la ete­nee uiden, mut­ta aina­kaan ener­gia­ta­lou­del­li­ses­ti ei lie­ne jär­ke­vää jär­jes­tää Laa­ja­sa­lon työ­mat­kai­lua uiden, vaik­ka sil­lan hin­nan sii­nä sääs­täi­si­kin ja ruuh­kaa­kaan ei takuul­la pää­si­si syntymään 😉

  62. Sii­tä idiot­ti­mai­suu­des­ta että lop­pua­kin poi­kit­tais­lii­ken­net­tä ei ohja­ta etu­pääs­sä Töö­lön­lah­den poh­jois­puo­lel­le ei seu­raa auto­lii­ken­teen kan­nal­ta mitään muu­ta kuin se että säteit­täi­set­kin väy­lät eli Poh­jois­ran­ta, Man­ner­hei­min­tie, ja Hie­ta­lah­den­ran­ta tuk­keu­tu­vat kun ne ris­teä­vät sen kans­sa. Vaka­vam­paa on tosin se että tuo­daan lii­ken­teen hai­tat vilk­kaim­mil­le jalan­kul­kua­lueil­le ja hyy­dy­te­tään joukkoliikenne.

    Hel­sin­gin nie­mel­lä asuu edel­leen ihmi­siä ja siel­lä sijait­see edel­leen yritystoimintaa. 

    On sur­ku­hu­pai­saa, kun lii­ken­teen rajoit­ta­mis­ta argu­men­toi­daan lii­ken­teen rajoit­ta­mi­sen haitoilla.

    Onko sit­ten mitään perus­tet­ta sil­le, ettei kau­ko- ja lähiö­bus­sien tuloa Hel­sin­gin kes­kus­taan kiel­le­tä. Lii­tyn­tä- ja syöt­tö­lii­ken­ne voi­daan jär­jes­tää kau­pun­gin reu­noil­ta. Mat­ka-aika ei ole mikään argu­ment­ti, ei myös­kään kus­tan­nuk­set. Sitä pait­si vähäi­sem­pi bus­si­lii­ken­ne mah­dol­lis­taa pakol­li­sen lii­ken­teen sujuvuuden.

    1. Mones­sa kau­pun­gis­sa kes­kus­tan läpi aja­mi­nen on rat­kais­tu niin, että kes­kus­taan pää­syä ei vai­keu­te­ta, mut­ta kes­kus­ta jae­taan loh­koi­hin, jois­ta ei pää­se toi­ses­ta toi­seen. Näin esi­mer­kik­si Köö­pen­ha­mi­nas­sa. Sel­lais­ta suun­ni­tel­laan myös Lahdessa.

  63. Hel­sin­gin nie­mel­lä asuu edel­leen ihmi­siä ja siel­lä sijait­see edel­leen yritystoimintaa.
    Aivan, sin­ne ja siel­tä pois pitää pääs­tä myös yksi­tyi­sau­tol­la. Ja pää­see huo­mat­ta­vas­ti parem­min jos ahtaas­ta katu­ver­kos­ta pois­te­taan läpia­jo. Lait­taa nyt sen folio­ha­tun nau­laan, ei tuos­sa mitä Osmo kuvaa ole mitään sen ihmeel­li­sem­pää kuin mis­sä tahan­sa ohitustiehankkeessa.

  64. Köö­pen­ha­mi­nan lii­ken­ne­suun­nit­te­lu on ollut pit­kään sel­lais­ta, jos­ta on opit­ta­vaa Hel­sin­kiin­kin. Ei suu­ria pysä­köin­ti­lai­tok­sia ja moot­to­ri­väy­liä kes­kus­tas­sa. Käve­ly­ka­tu­ja lisää kort­te­lin ver­ran joka vuosi.

    Jouk­ko­lii­ken­tees­sä tosin kau­pun­ki jumit­tui vuo­si­kym­me­nik­si laa­jan bus­si­lin­jas­ton yllä­pi­tä­jäk­si, kun asian­tun­ti­jat odot­ti­vat siel­lä kuten Göte­bor­gis­sa jotain uut­ta tek­niik­kaa avuk­si. Nyt teh­dään nope­aan tah­tiin automaattimetroa.

  65. Sep­po Vepsäläinen:

    Köö­pen­ha­mi­nan lii­ken­ne­suun­nit­te­lu on ollut pit­kään sel­lais­ta, jos­ta on opit­ta­vaa Hel­sin­kiin­kin. Ei suu­ria pysä­köin­ti­lai­tok­sia ja moot­to­ri­väy­liä kes­kus­tas­sa. Käve­ly­ka­tu­ja lisää kort­te­lin ver­ran joka vuosi.

    Jouk­ko­lii­ken­tees­sä tosin kau­pun­ki jumit­tui vuo­si­kym­me­nik­si laa­jan bus­si­lin­jas­ton yllä­pi­tä­jäk­si, kun asian­tun­ti­jat odot­ti­vat siel­lä kuten Göte­bor­gis­sa jotain uut­ta tek­niik­kaa avuk­si. Nyt teh­dään nope­aan tah­tiin automaattimetroa. 

    Muu­ten, olen sitä miel­tä, että Kart­ha­go on tuhottava…

    Täy­tyy myön­tää, että Sepon argu­men­toin­ti­tyy­li on yksin­ker­tai­sen nero­kas­ta. Ensin ker­ro­taan tosi­asioi­ta esi­mer­kik­si Köö­pen­ha­mi­nas­sa teh­dyis­tä rat­kai­suis­ta (joi­ta en läh­de kiis­tä­mään, kos­ka en Köö­pen­ha­mi­nan rat­kai­su­ja tun­ne) ja sit­ten ikään­kuin sivu­lausees­sa vih­jail­laan met­ron auto­ma­ti­soin­nin ole­van myös­kin erin­omai­sen hie­no ja kan­na­tet­ta­va idea. Tie­ten­kään sitä ei sano­ta suo­raan, kos­ka muu­ten joku tääl­lä saat­tai­si sii­hen tart­tua — ehkä jopa osoit­taa sen ole­van paik­kaan­sa pitä­mä­tön väite.

    Osmon alku­pe­räi­nen otsik­ko oli “Kun nyt ker­ran pitää sääs­tää”. Jos nyt ker­ran jos­tain pitää sääs­tää, niin mitä­pä jos luo­pui­sim­me näi­den met­ro­mies­ten märis­tä unis­ta ja tek­no­lo­gi­ses­ta impe­ra­tii­vis­ta ja jät­täi­sim­me sen met­ron auto­ma­ti­soi­mat­ta? Sääs­töä tuli­si heti kym­me­niä mil­joo­nia, mah­dol­li­ses­ti jopa sata mil­joo­naa. Lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nuk­sia­han tuo ei sääs­tä käy­tän­nös­sä ollen­kaan, kos­ka auto­maat­ti­kin vaa­tii val­von­tan­sa ja yllä­pi­tön­sa, joka hyvin luul­ta­vas­ti on kal­liim­paa kuin met­ron­kul­jet­ta­jien palk­ko­jen maksaminen.

    Kari

    1. Jos met­roa ei auto­ma­ti­soi­da, sil­loin kai Espoon ase­mat pitää piden­tää, kos­ka lyhyet ase­mat perus­tu­vat tihe­ään vuo­ro­vä­liin, joka taas manu­aa­lioh­jauk­sel­la ei onnis­tu. Näin olen asian ymmär­tä­nyt, mut­ta Sep­po Vep­sä­läi­nen tie­tää var­maan­kin tämän tarkemmin.

  66. Auto­maat­ti­met­roin­ves­toin­ti tulee. Pää­tök­set ja sopi­muk­set on teh­ty. Perus­te­lut löy­ty­vät kan­nat­ta­vuus­las­kel­mi­neen HKL:n jul­kai­suis­ta, jot­ka ovat netis­tä saatavissa. 

    Met­ron kulu­noh­jaus oli uusit­ta­va, kos­ka se van­he­ni tek­ni­ses­ti. Met­ro­jat­kei­ta ei oli­si voi­tu toteut­taa ilman tätä ja varao­sien puut­teen takia met­ron luo­tet­ta­vuus oli­si ensin hii­pu­nut ja lopul­ta lii­ken­ne pysähtynyt.

    Uusi­mis­tek­nii­kan vaih­toeh­dot tut­kit­tiin ja pää­dyt­tiin auto­ma­ti­soin­tiin talou­del­li­sim­pa­na rat­kai­su­na. Vas­taa­vaan uusi­mis­ti­lan­tee­seen lähi­ju­na­lii­ken­tees­sä jou­du­taan pian, oli­si ollut syy­tä ede­tä asias­sa ripeäm­min­kin. Siel­lä asian tekee kompli­soi­dum­mak­si se, että radoil­la on sekaliikenne.

    Auto­maat­ti­met­ros­sa nykyi­set vuo­ro­vä­lit voi­daan puo­lit­taa ilman lisä­kus­tan­nuk­sia. Se taas antaa mah­dol­li­suu­den puo­lit­taa juna­pi­tuus ja ase­ma­pi­tuus. Näin saa­daan kevyem­pi, not­keam­pi ja hal­vem­pi met­ro mm Espoo­seen. Ase­mat ovat lyhyem­piä kuin itä­met­ros­sa. Jos ei auto­ma­ti­soi­tai­si, meni­si­vät län­si­met­ron suun­ni­tel­mat uusiksi

  67. Mitä ihmeen eroa on “itä” ja “länsi“metrossa asiak­kaan kan­nal­ta? Eikö se muka ole samaa putkea. 

    Jos auto­ma­ti­soin­tia ja junien ja ase­mien lyhen­nys­tä ei suo­ri­tet­tai­si jou­tui­si siis Ota­nie­men len­kin jät­tä­mään väliin? Eihän se oli­si suu­ri­kaan ongel­ma. Ota­ni­men raken­nuk­set on ammut­tu hau­li­ko­la leväl­leen, kuten myös Kei­la­nie­men. Alu­eet tar­vit­se­vat joka tapauk­ses­sa lii­tyn­tää dösillä. 

    Yhdel­lä Kei­la­nie­men ja Ota­nie­men yhtei­sel­lä ase­mal­la ja tiheäm­mäl­lä dösä­lii­tyn­näl­lä tuli­si lii­ken­tees­tä mie­les­tä­ni nopeam­paa asiak­kaan kannalta.

  68. Sääs­tö­jä tar­vi­taan­kin, jot­ta Hel­sin­ki voi jakaa kymm­ne­niä mil­joo­nia rahaa Sipoon maanomistajille.…

  69. Met­ron auto­maa­ti­soin­tia on kri­ti­soi­tu sii­tä että kul­jet­ta­ma­ton ajo ja kulu­noh­jauk­sen uusin­ta on koplat­tu kes­ke­nään, point­ti­na kai se että pelk­kä kulu­noh­jauk­sen uusi­mi­nen oli­si ollut kus­tan­nus­te­hok­kaam­pi rat­kai­su. Esi­mer­kik­si Mos­ko­van met­roa ajaa ihan kul­jet­ta­jat 90s vuorovälillä.

  70. Ei ole erik­seen itä- ja län­si­met­roa, mut­ta kun tätä lin­jaa on jou­dut­tu teke­mään yli 30 vuot­ta tun­ne­tuis­ta syis­tä, met­ro­tek­nii­kan kehit­ty­mi­nen näkyy mm asemapituuserona. 

    Espoo­lai­set halusi­vat ase­mat niin kuin ne nyt raken­ne­taan. Kyl­lä ne oli­si saa­tu vään­net­tyä 135 met­rin pitui­si­na­kin pai­koil­leen, mut­ta 90- met­ri­set ase­mat luon­tu­vat mut­ka­rei­til­le parem­min. Lähi­ju­na­ra­taa ei oli­si saa­tu tai­pu­maan, kun sen ase­mat ovat niin pit­kiä ja rata­geo­met­ria muu­ten­kin kankeampi.

  71. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Jos met­roa ei auto­ma­ti­soi­da, sil­loin kai Espoon ase­mat pitää piden­tää, kos­ka lyhyet ase­mat perus­tu­vat tihe­ään vuo­ro­vä­liin, joka taas manu­aa­lioh­jauk­sel­la ei onnis­tu. Näin olen asian ymmär­tä­nyt, mut­ta Sep­po Vep­sä­läi­nen tie­tää var­maan­kin tämän tarkemmin. 

    Ikä­vä sanoa, mut­ta sinul­le on Osmo syö­tet­ty — kau­niis­ti sanot­tu­na — vää­ris­tel­tyä totuut­ta, niin­kuin toki kai­kil­le muil­le­kin Hesa­rin lukijoille.

    Se on tie­ten­kin tot­ta, että pie­nem­mäl­lä vuo­ro­vä­lil­lä saa­daan Espoo­seen teh­tyä lyhem­mät ase­mat. Tämä on kui­ten­kin idioo­tis­min huip­pu: mik­si ihmees­sä me raken­nam­me län­teen met­ro­ra­taa, joka ei ole yhteen­so­pi­va nykyi­sen met­ron kans­sa? Argu­ment­ti on tie­ten­kin se, ettei siel­lä kos­kaan tul­la (?) tar­vit­se­maan nykyi­sen met­ron kapa­si­teet­tia. No, tar­vi­taan­ko sin­ne sil­loin mei­dän met­rom­me kal­tais­ta jär­jes­tel­mää yli­pää­tään kysyy nimi­merk­ki “epä­tie­toi­nen”?

    Toi­sek­seen, se suu­rem­pi vale on sii­nä, että lyhyem­pi vuo­ro­vä­li vaa­ti­si auto­ma­tis­toin­tia. Ei vaa­di. Itse asias­sa jokai­nen, jol­la on vähän rahaa ja sil­mät pääs­sä, voi men­nä vaik­ka Parii­siin tai Lon­too­seen kat­so­maan, miten kul­jet­ta­jaoh­ja­tuil­la met­roil­la aje­taan pie­nem­mäl­lä vuo­ro­vä­lil­lä kuin mitä Hel­sin­kiin suun­ni­tel­laan. Nii­tä täy­sau­to­ma­ti­soi­tu­ja met­ro­ja voi käy­dä myös ihmet­te­le­mäs­sä esi­mer­kik­si Lausan­nes­sa, Sin­ga­po­res­sa tai siel­lä Köö­pen­ha­mi­nas­sa. Vuo­ro­vä­lit vaan eivät ole kovin kak­si­sia, kos­ka auto­maat­ti ei sii­hen pysty.

    Kuten Sep­po tuos­sa aivan oikein kir­joit­ti, kulun­hal­lin­ta­jär­jes­tel­mä, joka nykyi­sin on käy­tös­sä, tar­vit­see kyl­lä päi­vi­tys­tä (?), mut­ta se voi­tai­siin teh­dä kym­me­niä mil­joo­nia hal­vem­mal­la, eikä se vai­kut­tai­si vuo­ro­vä­liin miten­kään. Ellei vai­ku­tuk­se­na pide­tä sitä, että kul­jat­ta­jal­li­sel­la mal­lil­la voi­tai­siin ajaa _lyhemmillä_ vuo­ro­vä­leil­lä kuin täy­sau­to­maa­til­la, mut­ta tämä ei ole edes kiin­nos­ta­vaa kos­ka sitä vuo­ro­vä­liä ei oikeas­ti ole tar­vet­ta lyhentää.

    Jos Sep­po väit­tää auto­ma­ti­soin­nin ole­van talou­del­li­sin rat­kai­su, niin toi­voi­sin hänen lyö­vän las­kel­mat tis­kiin sit­ten. Minus­ta väi­te ei pidä paikkaansa.

    Kari

  72. Mitä täs­sä yhtey­des­sä tar­koi­te­taan pie­nem­mäl­lä vuorovälillä?
    Nyt­hän se lie­nee jotain 10–15 minuut­tia ja 5 minuut­tia ruuh­ka-aikoi­na. Eikö se muka riitä?

  73. Kari, auto­maat­tia­jol­le yleen­sä esi­te­tään hyö­dyik­si että hen­ki­lö­kun­ta voi­daan jal­kaut­taa ohjaa­mos­ta asiak­kai­den sekaan vau­nui­hin tai lai­tu­reil­la ja että kapa­si­teet­tia eli vuo­ro­vä­liä on hel­pom­pi sää­del­lä piden­tä­mäl­lä sitä hil­jai­sen kysyn­nän aikoi­na kun ei tar­vit­se miet­tiä työ­vuo­ro­lis­to­ja. Nämä on minus­ta ihan uskot­ta­via hyö­ty­jä, tosin Hel­sin­gis­sä asiat esi­te­tään päinvastoin. 🙂

    Se mikä minua täs­sä huo­les­tut­taa on että lai­tu­rei­ta lyhen­ne­tään ennen kuin on mitään koke­mus­ta sii­tä että sil­lä tiheäm­mäl­lä vuo­ro­vä­lil­lä pys­ty­tään lii­ken­nöi­mään, perus­te­lu­ja epäi­ly­jä­kin on esi­tet­ty. Jos tuo ris­ki lau­ke­aa niin Itä­met­ros­sa sit­ten kapa­si­teet­ti voi lop­pua, ja rat­kai­suk­si tar­jo­taan tie­ten­kin että on pak­ko teh­dä toi­nen met­ro­ra­ta Itäkeskukseen. 🙂

  74. Kari ei ole neu­vo­tel­lut Hel­sin­gin rahoi­tus­joh­ta­ja Tapio Kor­ho­sen kans­sa inves­toin­ti­asiois­ta. Niis­sä neu­vot­te­luis­sa on olta­va sel­vät las­kel­mat, eikä kan­nat­ta­mat­to­mia hank­kei­ta aina­kaan lii­ke­lai­tos­puo­lel­ta pää­se läpi.

    Rapor­tis­sa “Met­ron kulun­val­von­ta­tek­nii­kan uusi­mi­nen.” vuo­del­ta 2005 ( HKL:n julkaisusarja )
    tode­taan s16 seu­raa­vaa: Kan­nat­ta­vuus HKL:n käyt­tö­ta­lous­vai­ku­tuk­sil­la 5,6% ja lisät­ty­nä yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­sil­la vai­ku­tuk­sil­la 20,1%.
    Samas­sa jul­kai­susar­jas­sa ( HKL:n koti­si­vuil­ta löy­tyy reit­tiä HKL-tie­toa/­jul­kai­sut/­suun­ni­tel­mat)
    Asias­ta on useam­pia raport­te­ja samas­sa sarjassa.

    Las­kel­mat Tapio hyväk­syi vain nykyis­tä met­roa kos­ke­vi­na, kos­ka esim. län­si­met­ro­pää­tös­tä ei vie­lä ollut. HKL oli kyl­lä las­ke­nut kan­nat­ta­vu­den myös met­ro­ver­kon laa­jem­mil­le ver­sioil­le, jois­sa kan­nat­ta­vuus on parempi. 

    Kan­nat­ta­vuus las­ket­tiin tie­tys­ti myös kul­jet­ta­ja­ver­sioil­le, mut­ta nii­den kan­nat­ta­vuus oli sel­väs­ti hei­kom­pi kuin auto­ma­ti­soin­ti­rat­kai­sus­sa. Itse inves­toin­ti niis­sä on pie­nem­pi, mut­ta talou­del­li­set hyö­dyt sel­väs­ti pie­nem­mät kuin automatisoinnissa.

    Vuo­ro­vä­liä voi toki lyhen­tää myös uusi­mal­la tek­nii­kan kul­jet­ta­jaoh­jauk­sel­la toi­mi­vak­si, mut­ta jos puo­li­tat täs­sä jär­jes­tel­mäs­sä vuo­ro­vä­lin, kak­sin­ker­tais­tat kul­jet­ta­ja­mää­rän. Lipun hin­nan kan­nal­ta rat­kai­su ei ole paras.

  75. Vep­sä­läi­nen, pari kom­ment­tia tuo­hon laskelmaan. 

    Ensin­nä­kin, las­kel­ma on teh­ty ole­tuk­sel­la että auto­maat­ti mak­saa 50 — 70 mil­joo­naa euroa. Tämän het­ki­nen kus­tan­nus tai­taa lai­tu­rio­vi­neen olla tuplat.

    Toi­sek­si, suu­rim­mat hyö­dyt on las­ket­tu pin­ta­lii­ken­teen sääs­töis­tä, ja minä en kyl­lä näi­tä nyt oikein osta. Esi­mer­kik­si 65A:n mat­kus­ta­ja­mää­rä tip­puu n. 10% ihan vaan sik­si että met­ro kul­kee kah­den eikä nel­jän minuu­tin vuo­ro­vä­lil­lä? Sitä­paits jos met­ron hou­kut­ta­vuus kas­vaa niin eikö se pikem­min­kin lisäi­si esim. 65A:n mat­kus­ta­ja­mää­riä kos­ka se on myös lii­tyn­tä­lin­ja? Sitä­pait­si tuon vuo­ro­vä­lin puo­lit­tu­mi­sen vai­ku­tus on kai­ken jär­jen mukaan olen­nai­nen itä­haa­roil­la mis­sä se tip­puu kah­dek­sas­ta minuu­tis­ta nel­jään, eli toden­nä­köi­ses­ti lisää lii­tyn­tä­lii­ken­net­tä siel­lä. Koko­nais­mat­kus­ta­ja­mää­rien kas­vu oli­si sinän­sä tie­ten­kin hyvä asia, ja se olen­nai­nen mittari.

    Kol­man­nek­si, toi­saal­ta sääs­töt uusien ase­mien raken­nus­ku­luis­ta eli Län­si­met­ros­ta lie­nee ala­kant­tiin ja onnet­to­muus­ku­luis­ta en näh­nyt mitään säästöä.

  76. Kulos­aa­ren sil­lal­le tar­vi­taan kah­den vau­nu­pa­rin junil­la ajaen vähin­tään 2,5 minuu­tin vuo­ro­vä­li. Sipoon suun­nan kas­vu nos­taa kysyn­nän niin, että aikaa myö­ten on syy­tä tihen­tää 2 minuuttiin.

    Espoon suun­nan kysyn­tä on nykyi­sin noin 60% Kulos­aa­ren sil­lan mat­kus­ta­ja­mää­ris­tä. Riit­täi­si siis,jos joka toi­nen juna ylit­täi­si kun­ta­ra­jan. Kään­tö­pai­kak­si on sovit­tu kui­ten­kin Tapiola.

    Toi­vot­ta­vas­ti espoo­lai­set mak­sa­vat ylitarjonnan.
    Sama tilan­ne syn­tyy ran­ta­ra­dal­la, jos Pisa­ra teh­dään ja pää­ra­dan juna­ryh­mät kul­je­te­taan Espoon ase­mal­le. Pää­ra­dan junis­sa sei­so­taan ja Espoos­sa mat­kus­ta­jat istu­vat ikkunapaikoilla.

    Itä­kes­kuk­ses­ta voi­daan kyl­lä perus­tel­lus­ti men­nä myös Vii­kin ja Pasi­lan kaut­ta Kamp­piin met­rol­la. Verk­ko oli­si tas­pai­noi­ses­ti kuor­mit­tu­nut ja tar­joai­si Pasi­la­lin­kin nopea­na. Se oli­si nii­tä Pasi­lan met­ron laajemismahdollisuuksia.

  77. Sitä­paits jos met­ron hou­kut­ta­vuus kas­vaa niin eikö se pikem­min­kin lisäi­si esim. 65A:n mat­kus­ta­ja­mää­riä kos­ka se on myös liityntälinja?

    Jo nyt 65:sta kan­nat­taa hypä­tä Ruo­ho­lah­des­sa pois, ajaa met­rol­la Sörk­kaan ja hypä­tä siel­lä takai­sin bus­sin kyy­tiin. Jos met­ron vuo­ro­vä­li oli­si pie­nem­pi, sääs­täi­si kes­ki­mää­rin sen 2 minuuttia.

  78. Pes­si, siis sääs­täi­si kes­ki­mää­rin yhden minuu­tin. Met­ro on jo nyt vaih­toeh­to 65A:lle ja toi­sin­päin, tämän takia jo nyt tiheän vuo­ro­vä­lin puo­li­tus tus­kin muut­taa nii­tä osuuk­sia merkittäväsi.

  79. Osaa­ko joku ker­toa, mitä ohjaus­tek­no­lo­gi­aa käy­te­tään Mos­ko­van met­ros­sa: vuo­ro­vä­li ruuh­ka-aika­na on 90 sekuntia.

  80. Sep­po Vepsäläinen:

    Kari ei ole neu­vo­tel­lut Hel­sin­gin rahoi­tus­joh­ta­ja Tapio Kor­ho­sen kans­sa inves­toin­ti­asiois­ta. Niis­sä neu­vot­te­luis­sa on olta­va sel­vät las­kel­mat, eikä kan­nat­ta­mat­to­mia hank­kei­ta aina­kaan lii­ke­lai­tos­puo­lel­ta pää­se läpi. 

    Kyl­lä sinun Sep­po pitäi­si tie­tää vähin­tään yhtä hyvin kuin minun­kin, että noi­hin hyö­ty­jen ja kus­tan­nus­ten arvioin­tei­hin käy­tet­tyi­hin las­kel­miin liit­tyy erit­täin suu­ria epä­var­muus­te­ki­jöi­tä ja ole­tuk­sia, joi­den käsit­te­ly vai­kut­taa voi­mak­kaas­ti tuloksiin.

    Minä en luo­ta kovin­kaan pal­jon HKL:n teke­miin las­kel­miin. Syy ei ole se, etten uskoi­si HKL:n ihmis­ten ammat­ti­tai­toon, vaan se, että HKL ei ole täs­sä yhtey­des­sä mil­lään tavoin riip­pu­ma­ton tai puo­lu­ee­ton instanssi.

    HKL:lle on tie­ten­kin ilmeis­tä etua sii­tä, että teh­dään (veron­mak­sa­jien rahoil­la) suu­ria inves­toin­te­ja, jot­ka las­ke­vat HKL:n käyt­tö­kus­tan­nuk­sia ja hel­pot­ta­vat toi­min­taa muu­ten. Eri asia on sit­ten se, ovat­ko ne kysei­set hank­keet myös veron­mak­sa­jien etu­jen mukaisia.

    Rapor­tis­sa “Met­ron kulun­val­von­ta­tek­nii­kan uusi­mi­nen.” vuo­del­ta 2005 ( HKL:n julkaisusarja )
    tode­taan s16 seu­raa­vaa: Kan­nat­ta­vuus HKL:n käyt­tö­ta­lous­vai­ku­tuk­sil­la 5,6% ja lisät­ty­nä yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­sil­la vai­ku­tuk­sil­la 20,1%.
    Samas­sa jul­kai­susar­jas­sa ( HKL:n koti­si­vuil­ta löy­tyy reit­tiä HKL-tie­toa/­jul­kai­sut/­suun­ni­tel­mat)
    Asias­ta on useam­pia raport­te­ja samas­sa sarjassa. 

    Tuo­han on lois­ta­va asia! Jos han­ke ker­ran on HKL:n kan­nal­ta (lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti) kan­nat­ta­va, mei­dän ei tar­vit­se käyt­tää sent­tiä­kään veron­mak­sa­jien rahaa, vaan HKL voi ottaa pan­kis­ta lai­naa ja teh­dä toteut­taa tuon hank­keen ihan itse!

    Ole­tan, että viit­ta­sit tähän raporttiin:
    http://www.hel2.fi/ksv/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Esityslistat/liitteet/051610340.pdf

    Mie­les­tä­ni tuo ei ole asial­li­nen arvioin­ti kulun­val­von­nan kehit­tä­mis­suun­nis­ta, vaan pamflet­ti auto­maat­ti­met­ron puolesta.

    Alkuo­sa on ihan hyvä. Sii­nä on mie­les­tä­ni ihan hyvin kuvat­tu nyky­ti­lan­ne ja ne tavoit­teet, edut ja toi­veet, joi­ta kulun­val­von­nan uusi­mi­nen tuo mat­kus­ta­jil­le ja ope­roin­nil­le. Jopa se on mai­nit­tu, että “auto­maa­tiol­la” voi­daan tar­koit­taa eri asioi­ta — siis muu­ta­kin kuin kul­jet­ta­ja­ton­ta ajoa.

    Sit­ten mopo kar­kaa­kin käsis­tä. Rapor­tin lop­puo­sas­sa ei näkö­jään enää ollen­kaan muis­te­ta että met­ron auto­maa­tio­as­te on pikem­min­kin jat­ku­mo, käsit­teet sot­ke­taan iloi­ses­ti sekai­sin ja anne­taan ymmär­tää, että kaik­ki parem­man kulun­jär­jes­tel­män hyö­dyt saa­vu­te­taan nime­no­maan kul­jet­ta­jat­to­mal­la met­rol­la. Tämä ei tie­ten­kään pidä paikkaansa.

    Uuden tek­nii­kan käyt­töön­ot­toon liit­ty­viin hait­toi­hin tai ris­kei­hin (joi­ta myös on) ei tie­ten­kään uhra­ta lausettakaan.

    Mitä noi­hin itse lukui­hin tulee, suh­tau­tui­sin nii­hin aika suu­rel­la varauk­sel­la — olkoon­kin, että tuon rapor­tin perus­teel­la nii­hin ei kovin hyvin pää­se kiin­ni, eikä minul­la ole nyt aikaa kai­vel­la tar­kem­pia laskelmia.

    Tpyy­luo­ma jo mai­nit­si­kin, että tuo kus­tan­nusar­vio on nyky­tie­don valos­sa pahas­ti ala­kant­tiin arvioi­tu, mut­ta on tuol­la muu­ta­kin häm­min­kiä. Esi­mer­kik­si kor­ko­ta­so on valit­tu nel­jäk­si pro­sen­tik­si, eikä olla käy­tet­ty LVM:n vaa­ti­maa viit­tä pro­sent­tia (mik­si?). Ero voi tie­ten­kin tun­tua mität­tö­mäl­tä, mut­ta se on kui­ten­kin mil­joo­na euroa vuo­des­sa. Lisäk­si nuo arviot auto­lii­ken­teen nopeu­tu­mi­ses­ta ja mat­kus­ta­ja­mää­rien lisään­ty­mi­ses­tä ovat vähin­tään­kin hata­ral­la pohjalla.

    Vuo­ro­vä­liä voi toki lyhen­tää myös uusi­mal­la tek­nii­kan kul­jet­ta­jaoh­jauk­sel­la toi­mi­vak­si, mut­ta jos puo­li­tat täs­sä jär­jes­tel­mäs­sä vuo­ro­vä­lin, kak­sin­ker­tais­tat kul­jet­ta­ja­mää­rän. Lipun hin­nan kan­nal­ta rat­kai­su ei ole paras. 

    Tämä on tie­ten­kin tot­ta, mut­ta minä olen­kin argu­men­toi­nut, ettei pie­nem­pään vuo­ro­vä­liin ole tar­vet­ta. En ole kovin innos­tu­nut tuos­ta tavas­ta las­kea mat­kus­ta­jien koke­mia muu­ta­man kym­me­nen sekun­nin mat­ka-aika­sääs­tö­jä. Olkoon­kin, että se teo­reet­ti­ses­ti tar­kas­tel­tu­na on sinän­sä ihan vali­di tapa arvioi­da hyötyjä.

    Jos me nyt mie­tim­me jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­määm­me koko­nai­suu­te­na, niin ei oikein voi­da aja­tel­la met­ron lii­an pit­kän vuo­ro­vä­lin ole­van sel­lai­nen “ongel­ma”, jon­ka rat­kai­se­mi­seen kan­nat­tai­si käyt­tää täy­sau­to­ma­ti­soin­tiin tar­vit­ta­vaa raha­mää­rää, tai edes lisä­kul­jet­ta­jien palk­kaa­mi­seen tar­vit­ta­vaa raha­mää­rää. Tus­kin nykyi­sin­kään kovin moni aika­tau­lua kyt­tää met­rol­la matkustaessaan.

    Kyl­lä nii­tä parem­pia­kin kehi­tys­koh­tei­ta oli­si vaik­ka kuin­ka pal­jon. Jos­pa vaik­ka yrit­täi­sim­me paran­taa lii­tyn­tä­lii­ken­teen toimivuutta?

    Ja lisä­tään nyt var­muu­den vuok­si sekin, että minul­la ei ole sinäl­lään mitään met­ron kulun­val­von­nan kehit­tä­mis­tä vas­taan, eikä var­si­nai­ses­ti täy­sau­to­maat­tis­ta met­roa­kaan vas­taan. Minus­ta vain näyt­tää sil­tä, että täs­sä tapauk­ses­sa hyö­dyt täy­sau­to­maat­ti­suu­des­ta eivät ole niin suu­ria, että inves­toin­ti oli­si kannattava.

    Minä olen muu­ten­kin sitä miel­tä, että met­roa pitäi­si kehit­tää enem­män rai­tio­vau­nun suun­taan, jol­loin sen jat­ka­mi­seen esi­mer­kik­si Matin­ky­läs­tä eteen­päin tai Sipool­ta siir­ty­neil­le alueil­le oli­si parem­mat edel­ly­tyk­set (toteu­tuk­set voi­tai­siin teh­dä kevyem­min investointikustannuksin).

    Kari

  81. Dep­po vep­sä­läi­nen kirjoitti

    Kari ei ole neu­vo­tel­lut Hel­sin­gin rahoi­tus­joh­ta­ja Tapio Kor­ho­sen kans­sa inves­toin­ti­asiois­ta. Niis­sä neu­vot­te­luis­sa on olta­va sel­vät las­kel­mat, eikä kan­nat­ta­mat­to­mia hank­kei­ta aina­kaan lii­ke­lai­tos­puo­lel­ta pää­se läpi.

    Rapor­tis­sa “Met­ron kulun­val­von­ta­tek­nii­kan uusi­mi­nen.” vuo­del­ta 2005 ( HKL:n julkaisusarja )
    tode­taan s16 seu­raa­vaa: Kan­nat­ta­vuus HKL:n käyt­tö­ta­lous­vai­ku­tuk­sil­la 5,6% ja lisät­ty­nä yhteis­kun­ta­ta­lou­del­li­sil­la vai­ku­tuk­sil­la 20,1%.
    Samas­sa jul­kai­susar­jas­sa ( HKL:n koti­si­vuil­ta löy­tyy reit­tiä HKL-tie­toa/­jul­kai­sut/­suun­ni­tel­mat)
    Asias­ta on useam­pia raport­te­ja samas­sa sarjassa.”

    En ota asi­aan kan­taa, kun en ole las­kel­mia tai perus­te­lu­ja näh­nyt. Olen vain lukio­ai­koi­na­ni luke­nut Sodan ja rau­han. Sii­nä oli erin­omai­sen opet­ta­vai­nen koh­ta (tai­si olla III osan alus­sa) , miten pää­hen­ki­lö krei­vi Bez­hu­hov las­ki Napo­leo­nin luvun, pää­tyen tulok­seen 666.

  82. Pek­ka Pes­si kirjoitti


    Sitä­paits jos met­ron hou­kut­ta­vuus kas­vaa niin eikö se pikem­min­kin lisäi­si esim. 65A:n mat­kus­ta­ja­mää­riä kos­ka se on myös liityntälinja?”

    Jo nyt 65:sta kan­nat­taa hypä­tä Ruo­ho­lah­des­sa pois, ajaa met­rol­la Sörk­kaan ja hypä­tä siel­lä takai­sin bus­sin kyy­tiin. Jos met­ron vuo­ro­vä­li oli­si pie­nem­pi, sääs­täi­si kes­ki­mää­rin sen 2 minuuttia.”

    Huo­li­mat­to­ma­na olin kir­joit­taa Pek­ka Peitsi.
    Täl­lä viri­tyk­sel­lä epäi­le­mät­tä lyhen­tää mat­ka-aikaa, mut­ta pie­nen­tää­kö sil­lä mat­kan vaivaa?

  83. Ensin­nä­kin, las­kel­ma on teh­ty ole­tuk­sel­la että auto­maat­ti mak­saa 50 – 70 mil­joo­naa euroa. Tämän het­ki­nen kus­tan­nus tai­taa lai­tu­rio­vi­neen olla tuplat.”

    Kus­tan­nusar­vio on 100 M€, jos­ta lai­tu­rio­vet 20M€. Las­kel­mat teh­tiin 70 M€:n tasos­sa v2005. Nämä­kin huo­mioo­not­taen inves­toin­ti on kannattava.

    Lai­tu­rio­vet eivät ole vält­tä­mät­tö­miä auto­ma­tii­kan takia, enkä pidä tätä inves­toin­tia auto­ma­tiik­kain­ves­toin­ti­na, vaan met­ro­lii­ken­teen jo nyt erin­omai­sen luo­tet­ta­vuu­den paran­ta­mi­sin­ves­toin­ti­na, joka halut­tiin teh­dä tämän muu­tok­sen yhtey­des­sä. Auto­ma­tiik­ka rea­goi kul­jet­ta­jaa nopeam­min radal­la ole­viin estei­siin, joten jo se paran­taa luotettavuutta.

  84. Kau­pun­gin­val­tuus­to hyväk­syi 2008 kus­tan­nus­ten kas­vun 115 mil­joo­naa euroon. Pidem­min aihees­ta http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2008/Halke_2008-06–18_Kvsto_14_El/E7686329-BC3F-4830-A555-F56C1D121270/Metron_kulunvalvontatekniikan_uusimista_koskevan_h.html

    Saa sitä kan­nat­ta­vuut­ta toki lisää nos­ta­mal­la ver­tai­lu­vaih­toeh­don hin­taa kol­min­ker­tai­sek­si. Käy­tet­ty kor­ko tuos­sa muu­ten poik­keuk­sel­lis­ti 5% mal­liin LVM ehkä Espoon osuu­des­ta joh­tuen, joka on päin hon­kia niin kuin kaik­ki muu­kin LVM:n mal­lis­sa. Tuol­le 5% ei löy­dy oikein mitään muu­ta perus­tet­ta kuin että se on nät­ti tasa­lu­ku, kau­pun­ki käyt­tää yleen­sä aivan oikein eri kor­koa omis­sa inves­toin­tiar­viois­saan, vii­mek­si kun tör­mä­sin asi­aan se oli 3,5%.

  85. Osaa­ko joku ker­toa, mitä ohjaus­tek­no­lo­gi­aa käy­te­tään Mos­ko­van met­ros­sa: vuo­ro­vä­li ruuh­ka-aika­na on 90 sekuntia.

    Samal­la lin­jal­la vai eri linjoilla?

  86. Inves­toin­ti­kus­tan­nuk­sis­ta kes­kus­tel­taes­sa itse kukin käyt­tää nii­tä luku­ja, jot­ka miel­lyt­tä­vät kuten krei­vi Bez­hu­hov. Han­ke­pää­tök­set sido­taan yleen­sä rakennuskustannusindeksiin,mutta kuka­pa nii­tä jak­sai­si seu­ra­ta. Arvio­ni 100 M€ perus­tui tie­toon toi­mit­ta­jan tarjoushinnasta.

    Hyvä, että kai­voit val­tuus­to­lis­tan, jos­ta näkyy myös ylei­nen tren­di teh­dä inves­toin­ti­pää­tök­sen jäl­keen hank­keen jat­ko­suun­nit­te­lus­sa esi­tyk­siä saman­ai­kai­suusin­ves­toin­neis­ta, joil­le erik­seen ei teh­dä kan­nat­ta­vuus­las­kel­mia. Lai­tu­rio­vet ovat hyvä esi­merk­ki sellaisesta.

  87. Köpik­ses­tä tulee ottaa senvrt oppia että Pk-seu­dul­la kehä­tiet kun­toon vrt E47 Köpiksessä.
    se pitää sanoa; Samal­la taval­la tulee siel­lä­kin moot­to­ri­tei­den päät kes­kus­tan lähelle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.