Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.3.2010

Keski-Pasila
Pantiin pöydälle.

Kolmiulotteisessa esityksessä on vähän selvittämistä. Listasta en ymmärtänyt mitään, monin kuvin tehdyn esittelyn jälkeen luulen ymmärtäväni jotain, mutta voin olla väärässä.
Kysyin, pitääkö Pasilan sillalle sallia autoilua, kun ratalinjan poikki menee kaksikin autotunnelia. Virasto oli keksinyt tämän itsekin, mutta ei kuulemma ollut toiminut. Silta paranee leventämällä joka tapauksessa paljon. Vakuutettiin, että Veturitien kasvava liikenne mahtuu Nordenskjöldinkadulle. Luottamusmies ei voi kuin luottaa.
Sillan eteläpuolelle tulee pilvenpiirtäjiä, pohjoispuolelle matalampaa, jotta ei kilpaistaisi veistoksellisten pilvenpiirtäjien kanssa. Niin kai sitten.
Tästä on tulossa mielenkiintoinen suunnittelukilpailu. Nyt ei lyödä kiinni kaavaa vaan vain sen raamit. Suunnittelukilpailun ratkettua tehdään kaava. Arkkitehtikilpailut ovat tuottaneet usein lennokkaita, mutta vaikeasti toteutettavia ehdotuksia. Nyt kilpailijoiden tulee sitoutua toteuttamaan oma ehdotuksensa.
Junarata lentokentälle
Lausunto hyväksyttiin. Sitä ihmeteltiin, onko samanaikaisesti tilausta myös metrolinjalle. Tästähän on tälläkin blogilla keskusteltu.
Munkkivuoren kokonaistarkastelu
Kysyin, voisiko paksulla setelitukulla vauhdittaa tunnelia Tarvontieltä Hakamäentielle, kun merkittävä osa investoinnista on rahoitettavissa kaavoitushyödyllä rakentamalla asuntoja Munkkiniemen ja Munkkivuoren väliin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.3.2010

Tulvastrategia

Strategiassa varaudutaan tulvahuippuihin, jotka ovat 2,3 metriä nykyisen keskimerenpinnan yläpuolella. Koska myrskyt ja matalapaineet voivat nostaa hetkellisesti merenpintaa liki kaksi metriä, ei tässä ole paljon sijaa ilmaston lämpenemisestä johtuvalle merenpinnan nousulle. Lisäsimmekin päätösesitykseen jotain sellaista, että ennusteet merenpinnan noususta ovat pitkällä aikavälillä erittäin epävarmoja. Siksi tulee selvittää, miten kaupunki voi varautua merenpinnanolennaisesti suurempaan nousuun. Jatka lukemista ”Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.3.2010”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.2.2010

Karhusaaren suunnitteluperiaatteet

Hyväksyttiin esittelijän ehdotus pienellä kielellisellä korjauksella. Jouduimme äänestämään tehokkuustavoitteesta, kun kokoomuksen Elina Palmroth-Leino ja RKP:n Stefan Johansson olisivat halunneet alentaa tehokkuustavoitetteen minimiä uusien alueiden osalta Päätettiin 0,4, heidän mielestään olisi riittänyt vähintään 0,3. Äänestys siis 7-2.

Lausunto Helsingin energian kehitysohjelmasta ”Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta”

Hanasaaren voimalaitosalueen on yleiskaavassa ollut määrä antaa tilaa asuinrakentamiselle. Energialaitos taas on suunnitellut jäävänsä paikalle ilman, että antaa tilaa neliötäkään. En tiedä, kumpi on oikeassa, mutta kovin huolestuttavaa on, että kaksi hallinnonalaa voivat Helsingissä toimia toisiinsa nähden näin. Meillä on syvällinen ongelma hallinnon rakenteessa. Tämä ansaitsee oman postauksensa.

Tapanilan kaava

Suojelu ja tiivistyskaava (liikennevihreää asuinrakentamiseen) kiitoksen läpi sellaisenaan.

Lidl:n kaava Vuosaaren Kalvikintiellä

Pohjavesiaalueela kenkää saaneen huoltoaseman tontille pysäköimistä, kauppa ja autoja. Risteykseen laitettiin kiertoliittymä. Kiertoliittymiin liittyy pieni turvallisuusriski, kun kiertoliittymän läpi suoraan ajava auto luulee ajavansa suoraan, eikä ymmärrä kääntyvänsä oikealle eikä siksi ymmärrä, että liittymästä ulos ajaessaan on väistövelvollinen fillariin. Kysyin liikennesuunnittelupäälliköltä, voisiko hän harkinta kolmiota ulos kääntyville autoille ja hän lupasi harkita.

Vasemmistoliiton Sampo Viljanen teki hyvän kysymyksen, olisiko yksimnkerroksisen kaupan päälle voitu rakentaa kerrostalo. Olisi, mutta pysäköintipaikat eivät olisi mahtuneet mihinkään. Eivätkö autotomat voisi asua siinä? Tuollainen laatikon näköinen myymälä ei ole mikään maisemankaunistus. Rakentaisin asunnot mieluummin tuohon kuin johonkin puistoon. Lisäksi kiinteristölautakunta oli varannut tontin yksikerroksisena kauppana Lidl:lle. (Höh!)

Tämän jälkeen 72 % vuosaarelaisista asuu alle 500 metrin päässä ruokakaupasta.

Lausunto ratikkaliikenteen kokonaiskehittämisselvityksestä

Hyväksyttiin esityksen mukaan, kun esittelijä oli ensin lisännyt tekstiin esityksen Munkkivuoren ratikkayhteyden selivttämisen kiirehtimisestä.

Hista ja rata

Espoo haluaa rakentaa 20 000 asukkaan pientalokaupungin Histaan Ihamuotilan perikunnan maille. Uudenmaan liitto on maakuntakaavan osalta pannut Histan ehdoksi rautatieyhteyden, koska 20 000 asukkaan autokaupungin rakentaminen on kaikkien hyväksyttyjen periaatteiden vastaista. Uudenmaanliiton hallituksen oli määrä , äänestettiin, äänet menivät tasan 9-9 ja puheenjohtajan äänin asia päätettiin palautettavaksi niin, ettei rautatieyhteyttä vaadita vaan tyydytään toivomaan, että valtio rakentaisi Histaan radan jossakin aikataulussa. Yksi demari oli kokouksesta poissa, joten ensi kerralla äänestetään uudestaan, elleivät demarit tässä välissä sovi asiasta kokoomuksen kanssa jotain. Jatka lukemista ”Hista ja rata”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.2.2010

Karhusaaren suunnittelun periaatteet

Tämä on lautakunnan käsittelylssä toistamiseen. Periaatteista on poistettu asukaslukutavoite, kun sen kuulemma vaikutti epäilyttävältä. (2500 – 4000 asukasta) Tehokkuusluvut pysyvät ennallaan, tonttitehokkuus vähintään 0,3:na, joten todellista muutosta ei taida olla. Alueelle tulee pientaloja, joiden kerrosluku on 1 – 3. Tärkeä periaate on, että rantaviivasta vähintään 50 % on julkisessa käytössä. Rantoja vähän ruopataan. Kasabergetiä kehitetään näköalapaikkana.

Lausunto Helsingin energian kehitysohjelmasta ”Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta”

Helsinki aikoo turvautua toisaalta jossain maakaasuputken varrella kaasutettuun hakkeeseen ja toisaalta merituulivoimaan. Lausunnossa harmitellaan sitä, että näitä hankkeita odoteltaessa hanasaaren voimala hiilikasoineen jököttää tulevan asutuksen tiellä, mikä pakottaa suunnittelemaan alueen uudestaan. Alun perin tarkoituksena oli laittaa hiilikasa maan alle, kuten on tehty Salmisaaressa.

Minä olen alkanut arvella tuota jättimäistä merituulipuistoa. Joidenkin laskelmien mukaan sähkön hinnaksi niistä tulisi 130 €/WMh. Toivon, että tämä laskelma on väärin, mutta jos se on totta, on pakko todeta, että on paljon tehokkaampia tapoja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Hiilidioksidi pitää arvottaa noin sadaksi euroksi tonnilta, ennen kuin tuossa on järkeä.

Tapanilan Kanervantien alueen asemakaava

Suojeluhenkinen kaavan modernisointi ja tiivistäminen, jossa  jonkin verran virkistysaluetta menee asuinrakentamisen alle. Uutta rakennusalaa tulee noin 4900 k-m2, eli asukkaita noin sata. Pitäisi käydä katsomassa, mutta pyöräilykelit eivät ole parhaimmillaan. Suuri joukko vanhoja rakennuksia suojellaan. Kuvien perusteella ne ovatkin upeita.

Lidlille myymälä Vuosaareen

Kallvikintien ja Rastilantien risteyksessä huoltoasematontti poistetaan ja tilalle tulee myymälärakennus ja asuntoja ja tietysti pysäköintipaikkoja. Huoltoasema on purettu, koska se ei saanut pohjavesialueelle ympäristölupaa.

Pöydältä lausunto ratikkaliikenteen kehittämisselvityksestä

Esittelijä on lisännyt tekstiin ”Alustavien selvitysten mukaan Munkkivuoren suunnan bussiliikenteen korvaaminen raitiotieyhteydellä näyttäisi kannattavalta. Tämän vuoksi asian jatkoselvityksiä tulisi kiirehtiä.”

Kiitos tpyyluomalle liitteiden ahkerasta lukemisesta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.2.2010

Arkadiankadun pyörätiejärjestelyt

Uuden pyöräilypäällikkö Salermo Marekin kädenjälki alkaa näkyä. Nyt muutetaan puolitoista vuotta vanhaa pyörätiesuunnitelmaa Arkadiankadulla. Alkuperäisessä suunnitelmassa oli tavanomaiset pyörätiet Runeberginkadulta krematoriolle, eli pyöräilijät olisi pakotettu hitaille jalkakäytävfän laitaan tehdyille pyöräteille. Nyt Mechelininkadun länsipuolelta pyörätie jätetään kokonaan pois turhana. Runeberginkadun ja Mechelininkadun välille tehdään keskelle katua (kaistojen väliin!) pyöräkaista länteen päin. Itään päin (kiellettyyn ajosuuntaan siis) tehdään yksisuuntainen pyörätie kadun vierelle.

Tämä nopeuttaa pyöräilyä huomattavasti ja tulee paljon halvemmaksi, mutta arimmat pyöräilijät varmaan arastelevat. Ei toimi lumisina talvina, mutta ei niin väliksi. Jatka lukemista ”Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.2.2010”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.2.2010

 Oulunkylän kaava hyväksyttiin yksimielisesti

Lausunto Östersundomin luonnonsuojelualueesta. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yksimielisesti lausunnon, jonka ydinajatus oli, että ennen kuin päätetään luonnonsuojelualueen rajauksesta ja säännöistä, tulisi maankäytön suunnittelussa olla vähän pidemmällä. Tässä ei ole mitään tekemistä Natura-alueen kanssa. Sitä ei Helsingin päätöksin voi kumota, vaikka jossain sellaisia haluja olisikin. Luonnonsuojelualue asettaa alueelle suurempia käyttörajoituksia kuin pelkkä Natura.

Niistä Natura-alueista minua entisenä Koijärvi-liikkeen aktivistina kiinnostaisi tietää, miten on ajateltu estää alueiden kasvaminen umpeen, joka tarkoittaisi niiden kuolemista lintulahtina.   Tuossa muodossaan ne eivät elä kymmentä vuotta pidempään.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.2.2010

Nyt on kaupunkisuunnitteluvirastossa laiskoteltu oikein kunnolla. Listalla on yksi ainoa uusi a-asia.

Oulunkylän Mikkolantien kaava

Mikkolantien tontteja koskeva asemakaava Oulunkylässä. Ammattikoulun rakennuksia pannaan nurin ja tiallle rakennetaan asuntoja noin 200 hengelle, 9640 k-m2. Tontilla oleva 1930-luvulta oleva asuinrakennus suojellaan. Kaikki tämä kaupungin omasta aloitteesta. Jatka lukemista ”Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.2.2010”

Autot ja kaupunki: katutila

Harva asia herättää niin vahvoja tunteita kuin suhtautuminen autoihin ja liikenteeseen kaupungissa. Jos mielipidetiedusteluissa kysyy jotain asiaa, saa haluamansa tuloksen vähän sanamuotoa muuttamalla. Mutta jos kysyy suhtautumisesta autoihin, jakauma on kysymyksestä riippuen sama: selvä enemmistö helsinkiläisistä on autoja vastaan kaikessa ja yhtä määrätietoinen vähemmistö kannattaa autoilijoiden etuja kaikessa. Tässä mustavalkoisuudessa on se vika, ettei hyviä kompromisseja voida saada aikaan. Jatka lukemista ”Autot ja kaupunki: katutila”

Katajanokan hotellihankkeesta

Katajanokalle suunnitellaan hotelliksi sveitsiläisen sankariarkkitehtien Herzog ja Meuron suunnittelemaa Tuomiokirjon kokoista lasiluomusta. Samat kaverit ovat suunnitelleet Pekingin olympiastadionin, joten mainetta siis on. Niin suvereeneista arkkitehdeista on kyse, että he pystyvät suunnittelemaan rakennuksen Helsingin keskustaan käymättä kertaakaan Helsingissä.

Sillä uhallakin, että tulen leimatuksi vanhaksi kalkkikseksi, minusta härväke ei sovi empire-keskustan peitoksi. On vaikea ymmärtää, millä ihmeellä kaupunkisuunnittelulautakunta on saatu innostumaan moisesta. On kuulemme ”vau-arkkitehtuuria”.


Oheinen kuva on kaupunkisuunnitteluviraston virallisesta havainneaineistosta.

Tuollainen kapistus sopisi kyllä jonnekin Helsingin rannoille, mutta ei juuri tuohon paikkaan.

Kun nyt alan kiviä heitellä, sanon senkin, että en ymmärrä hanketta suojella Enso Gutzeitin toimistotalo oikein rakennussuojelulailla. Jos talo olisi täsmälleen samanlainen, mutta sen olisi suunnitellut joku Hakan toimistoarkkitehti virkatyönään, kukaan ei esittäisi sen suojelua. Rakennuksia tulisi suojella siksi, että ne rakennuksina ovat suojelun arvoisia, ei henkilökultin perusteella.