Kategoria: Kaupunkisuunnittelu

Listal­la ei ole kuin B‑asioita, joten keski­tyn lausun­toon aloit­teesta, joka kos­kee autopaikan hin­nan erot­tamista asun­non hin­nas­ta. Asia on tul­lut ajanko­htaisek­si, kun Helsin­ki kaavoit­taa sata­mal­ta vapau­tu­via aluei­ta tiivi­isti, jol­loin pysäköin­tipaikan hin­ta nousee kym­meni­in tuhan­si­in. Kun hyödyke on noin kallis, on luo­ta­va menet­te­ly, jol­la kysyn­tä ja tar­jon­ta sopeutetaan toisi­in­sa niin, että paikko­ja raken­netaan niin paljon kuin asukkaat halu­a­vat mak­saa, mut­ta rahaa ei haaska­ta ylimääräisi­in paikkoi­hin. Kansan­talousti­eteil­i­jälle on peruskau­raa se, että jos paik­ka mak­saa 50 000 euroa, mut­ta asukas on valmis mak­samaan siitä vain 10 000 euroa, syn­tyy 40 000 euron hyv­in­voin­ti­tap­pio. Poten­ti­aa­li­nen tap­pio on aika suuri, kun näitä jät­tikalli­ita paikko­ja ollaan rak­en­ta­mas­sa tuhan­sia, yhteen­sä noin puolel­la mil­jardil­la eurol­la. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 9.9.2010”

Vuosia sit­ten Helsin­ki päät­ti vilkkaan ja eripu­raisen keskustelun jäl­keen perus­taa vierasve­ne­sa­ta­man Kata­janokan tyveen Kru­u­nun­hakaan tun­tu­maan. Han­ke herät­ti eripu­raa sekä sik­si, että paik­ka oli niin keskeinen että kalleuten­sa vuok­si. Tätä pidet­ti­in kuitenkin hyvänä investointi­na matkailun kannal­ta ja mon­en mielestä, myös min­un mielestäni, veneet elävöit­tävät ranta­maise­maa. Jat­ka lukemista “Kata­janokalle tarvit­taisi­in vierasvenesatama”

Listal­la ei ole kuin yksi raken­nuskiel­to ja vas­tauk­sia pon­si­in ja aloit­teisi­in. Kok­ous kuitenkin pide­tään, kos­ka esi­tys­lis­tan ulkop­uolel­la keskustel­laan ase­makaavapääl­likön viran täyttämisestä.

Val­tu­us­toaloite pysäköin­tipaikan hin­nan irrot­tamis­es­ta asun­non hinnasta. 

Ikuisu­u­sai­he ete­nee, mut­ta hyvin hitaasti. Suun­nit­teli­jan on vaikea ymmärtää, että jokin asia irrotet­taisi­in suun­nit­telu­logi­ikas­ta ja annet­taisi­in markki­noille – siis että suun­nit­teli­ja ei määräisi, kuin­ka mon­ta autopaikkaa ton­tille kuu­luu vaan niitä tehtäisi­in niin mon­ta kuin asukkaat ovat halukkai­ta osta­maan tai vuokraa­maan. Toki tähän liit­tyy myös aito ongel­ma. Paikat on halv­in­ta tehdä ker­ral­la ja kysyn­tää saat­taa tul­la vuosien päästä.  Markki­noil­la ratkaistaan joskus tätäkin vaikeampia ongelmia. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 2.9.2010”

Kes­ki-Pasi­lan keskus­tako­rt­telin suunnitteluperiaatteet

Pitkän keskustelun jäl­keen hyväksyt­ti­in vähän muutet­tuna. Keskustelua en saa refer­oi­da, mut­ta sel­l­ainen tieto tuli virkamiehiltä, että val­tio saa raken­nu­soikeu­den ilmaisek­si, kos­ka siitä sovit­ti­in, kun val­tio osal­lis­tui Vuosaaren sata­man rak­en­tamiskus­tan­nuk­si­in. Pan­naan muis­ti­in, kun aikanaan las­ke­taan, kuin­ka huono investoin­ti sata­ma oli Helsingille. Tämäkin raha pitää pan­na osak­si sata­man kustannuksia.

Tämä menee suun­nit­teluk­il­pailu­un, jos­sa suun­nit­teli­jan on sitoudut­ta­va myös toteut­ta­maan oma suun­nitel­mansa. Ei tai­da ainakaan koti­maas­ta löy­tyä kovin mon­ta kilpailijaa.

Jän­nit­tävä suunnitelma.

Öster­sun­domin yhteinen yleiskaava

Min­ulle vaku­utet­ti­in, että valit­tuun liiken­nevai­h­toe­htoon olisi päädyt­ty, vaik­ka kaik­ki kolme kun­taa oli­si­vat kuu­luneet samaan kun­taan. Luot­ta­mus­mies ei voi kuin luottaa.

Lausun­to Kehä II:sta

Olin suun­nitel­lut lisät­täväk­si kaikkea ikävää tästä han­kkeesta, mut­ta esit­telijä olikin lait­tanut ne jo omaan lausun­toon­sa. Tämä on huonoa liiken­nepoli­ti­ikkaa, mut­ta ei huol­ta: tähän ei löy­dy rahaa.

Aja­tus, että tähän tehtäisi­in kevyem­pi katu­mainen tie (maantie, jot­ta val­tio sen mak­saa) on ain­oa mahdollisuus.

Joku kom­men­toi, että tämän han­kkeen kustannus/hyötysuhde on yli kak­si. Tuo lasken­tamenetelmä on kehitet­ty laske­maan tiey­hteyt­tä, joka raken­netaan aution preer­ian hal­ki. Kaupunkien sisäisi­in liiken­ney­hteyk­si­in se ei sovi lainkaan. Sama malli antoi raide-Jok­er­ille erit­täin huonon kan­nat­tavu­u­den. Kun laskel­ma avat­ti­in, havait­ti­in, että hyö­ty­puolel­la ei ollut mukana yhtään niistä syistä, mik­si raide-Jok­e­ria aje­taan. Liiken­ney­hteyk­sien rak­en­t­a­mi­nen on ennen kaikkea vaikut­tamista yhdyskun­tarak­en­teeseen, mut­ta tämä investoin­nin tärkein vaiku­tus puut­tuu kokon­aan. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 26.8.2010”

Kes­ki-Pasi­lan keskus­tako­rt­telin ase­makaaval­liset suunnitteluperiaatteet

Tästä ollaan tekemässä suun­nit­teluk­il­pailua. Nyt lyödään kiin­ni sen raamit. Lau­takun­ta palaut­ti asian kevääl­lä ja kehot­ti nos­ta­maan ker­rosalan ylära­jaa 20 000 ker­rosneliöl­lä. Nyt alueelle pitäisi ahtaa 100 000 – 140 000 k‑m². Hyvin mon­imutkainen asia. Kuun­te­len selostuk­sen ja ker­ron sit­ten, mitä tässä on muut­tunut. Uskoisin ker­rosneliötä mah­tu­van enem­mänkin, jos alueen omis­taisi kaupun­ki eikä val­tio. Kun val­tio ei suos­tu mak­samaan raken­nu­soikeud­es­ta, val­tio saa sitä vähemmän.

Hyvin tärkeä päätös.

Vetu­ri­tien ja Pasi­lan sil­lan liikennesuunnitelmat

Tämä liit­tyy edel­liseen asi­aan. Tiein­vestoin­te­ja 60 miljoonalla.

Yhteinen yleiskaa­va Östersundomiin

Pöy­dältä. Tässä asi­as­sa hiertää päätök­sen­teko. Voivatko luot­ta­mus­miehet vaikut­taa asi­aan lainkaan ennen kuin on liian myöhäistä enää vaikut­taa. Han­kala yhteen­tör­mäys luon­non­suo­jelun ja ter­veen kaupunki­rak­en­teen kanssa. Yhteiseen suun­nit­telu­un olisi pitänyt ottaa myös Söderkul­lan alue, kos­ka se vaikut­taa merkit­tävästi raider­atkaisu­un. Täl­lainen koordi­noin­ti kuu­luisi tietysti maakun­tali­itolle, mut­ta se elää kovin toises­sa todellisuudessa.

Blogilla esitet­ty kri­ti­ik­ki hidas­ta metrolin­jaus­ta vas­taan sai min­ut miet­teliääk­si. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 26.8.2010”

Kesäkausi päät­tyi maanan­taina 13:30. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista kolahti eteisen lattialle.

Yhteinen yleiskaa­va Öster­sun­domin alueelle

Helsin­ki, Van­taa ja Sipoo alka­vat tehdä yhteistä yleiskaavaa yleiskaavaa Öster­sun­domin alueelle. Sen on tarkoi­tus poh­jau­tua metroon, mut­ta myös liityn­täli­iken­teeseen. Metron puolelle vaa­ka on olmeis­es­ti kallis­tunut sen vuok­si, että Sipoo on kään­tänyt asi­as­sa kelkkansa ja halu­aa raitei­den jatku­van Sipoon puolelle. Tähän ratik­ka olisi liian hidas. Mut­ta onko metrokaan riit­tävän nopea? Tämän kaa­va-alueen ulkop­uolel­la Sipoo suun­nit­telee huo­mat­tavaa väestön­lisäys­tä Söderkul­laan. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 19.8.2010”

Helsingillä on rahat lop­pu. Nyt pitäisi säästää ja esimerkik­si lykätä investoin­te­ja. Esille on nous­sut sekä Kru­unuvuoren sil­ta että Hert­toniemen yli sata miljoon­aa euroa mak­sa­va eri­ta­soli­it­tymä. Jat­ka lukemista “Pitääkö Kru­unuvuoren­ran­nan rak­en­tamista lykätä?”

Ihmiset halu­a­vat yhä kiihkeäm­min asua Helsingis­sä ja eri­tyis­es­ti kan­takaupungis­sa. Tämän pal­jas­taa van­ho­jen asun­to­jen hin­tain­dek­si. Helsin­gin tietokeskuk­sen uusi tuore julka­isu ”Asun­to­jen hin­nat Helsingis­sä huhti-kesäku­us­sa 2010 ker­too, että jos vuo­den 2005 hin­ta merk­itään sadal­la, vuo­den 2010 toisel­la neljän­nek­sel­lä hin­nat oli­vat seu­raa­vat: Jat­ka lukemista “Helsinkiä pitää rak­en­taa lisää”

Olin 20 vuot­ta siten Han­noveris­sa Helsin­gin liiken­nekomitean mukana tutus­tu­mas­sa käve­lykatu­un ja pikaratikkaan. Nämä liit­tyivät toisi­in­sa sikäli, että pikaratik­ka oli raken­net­tu pää­tien alle cut and cov­er –menetelmäl­lä. Raken­nustyön piti johtaa liiken­nekaaok­seen, mut­ta kaik­ki sujui hyvin. Niin­pä katu päätet­ti­in raken­nustyön jäl­keen muut­taa käve­lykaduk­si, eikä kukaan katunut ratkaisua.

Liiken­n­ev­erkon väl­i­tyskyky on mon­imutkainen asia, jon­ka simu­loimiseen eivät ihmi­saiv­ot pysty.   Samaa kuin Han­noveris­sa tapah­tui pienessä mit­takaavas­sa Yliopis­tokadul­la Porthan­ian edessä. Kat­ua oli pitkään vaa­dit­tu käve­lykaduk­si, mut­ta aina oli vas­tat­tu, että koko kaupun­ki jou­tu­isi seka­sor­toon, jos tämä yhteys katkaistaisi­in. Sit­ten raken­nusvi­ras­ton (vai oliko se  ener­gialaitok­sen) aina niin nopeat pojat katkaisi­vat sen yli vuodek­si, mut­ta kaupun­ki vält­tyi seka­sor­rol­ta. Nyt siitä tehdään käve­lykat­ua. Jat­ka lukemista “Hämeen­tie ja Pohjois-Espa”