Pinta-alanormi

Taus­taa: Hel­sin­gis­sä on aiem­min ollut kaa­vois­sa kes­ki­pin­ta-alan vähim­mäis­nor­mi­na 75 neliö­tä, jot­ta kau­pun­gis­ta ei tuli­si sink­ku­ho­tel­lia. Nyt esi­tet­tiin uut­ta nor­mia jon­ka mukaan asun­nos­ta kor­ke­ain­taan 20 % sai olla kool­taan alle 50 neliö­tä ja vähin­tään 40 % piti olla yli 80 neliötä.

Esi­tyk­se­ni:

Pin­ta-ala­nor­min tuli­si olla sel­lai­nen, että se estää asun­to­kan­nan muo­vau­tu­mi­sen lii­an pie­na­sun­to­val­tai­sek­si ilman, että se ohjaa asun­to­jen kokoa tur­han tar­kas­ti. Nykyi­ses­sä 75 neliön nor­mis­sa on se vika, että se on joh­ta­nut yli­suu­riin asun­toi­hin. Nyt esi­te­tys­sä saat­taa olla ongel­ma­na se, että joh­taa tasan 50 neliön ja 80 neliön asuntoihin.

Esit­täi­sin, että asi­aa tut­kit­tai­siin seu­raa­val­ta pohjalta.

Ylä­nor­mi

Nor­mi oli­si muo­toa vähin­tään X %  asuin­pin­ta-alas­ta oli­si asun­nois­sa, joi­den pin­ta-ala on vähin­tään Y neliö­met­riä. Esi­mer­kik­si vähin­tään 53 % pin­ta-alas­ta asun­nois­sa, joi­den pin­ta-ala ylit­tää 80 neliö­tä vas­tai­si tilan­net­ta, jos­sa asun­to­jen kes­ki­ko­ko oli­si 75 m² ja näis­tä 40 % oli­si yli 80 neliö­tä siten, että näi­den iso­jen asun­to­jen kes­ki­ko­ko oli­si 100 m². Se voi­si joh­taa myös tilan­tee­seen, jos­sa puo­let asun­nois­ta oli­si tasan 80 neliö­tä tai tilan­tee­seen, jos­sa iso­ja asun­to­ja oli­si kol­man­nes, mut­ta ne oli­si­vat kes­ki­mää­rin 120 neliön suuruisia.

Tämä muo­toi­lu ei tuo­ta kan­nus­tin­ta yli­suu­riin asun­toi­hin mut­ta ei toi­saal­ta ohjaa myös­kään tasan 80 neliön asun­toi­hin. Tilaa annet­tai­siin parem­min kysyn­nän mukai­sel­le rakentamiselle.

Ala­nor­mi

Ala­nor­min pitäi­si olla muo­toa: asun­nois­ta alle 50 neliön suu­rui­sia saa olla yksi jokais­ta yy ker­ros­ne­liö­tä koh­den. Jos asun­to­jen kes­ki­ko­ko oli­si 75 m² ja nor­mil­la täh­dät­täi­siin sii­hen, että kor­kein­taan 20 % on pie­na­sun­to­ja, nor­mi kuuluisi:

Yksi pie­na­sun­to jokais­ta 375 ker­ros­ne­liö­tä kohden.

Nor­min mää­rää­mi­nen näin oli­si hyvä, kos­ka se ei sil­loin kan­nus­ta teke­mään isois­ta asun­nois­ta mah­dol­li­sim­man pie­niä (mitä useam­pi asun­to, sitä enem­män saa raken­taa pienasuntoja)

Jous­ta­vuus

Jous­ta­vuu­den lisää­mi­sek­si sal­lit­tai­siin nor­mis­ta käy­tä­vän kaup­paa eri koh­tei­den välil­lä. Jos yhteen koh­tee­seen raken­ne­taan iso­ja asun­to­ja vaa­dit­tua enem­män, voi­si toi­seen raken­taa nii­tä vaa­dit­tua vähem­män. Nor­min ei ehkä kan­nat­tai­si olla sama koko kau­pun­gis­sa. Esi­mer­kik­si Munk­ki­vuo­res­sa voi­si uus­tuo­tan­nol­le vaa­tia enem­män iso­ja asun­to­ja kuin muu­al­la, kos­ka kau­pun­gin­osas­sa on niin pal­jon pie­niä asun­to­ja.  Vas­taa­vas­ti voi­si hyväk­syä, että kal­lion kal­tai­nen kau­pun­gin­osa eri­kois­tuu sink­ku­ta­louk­siin ja Öster­sun­dom vähän isom­piin asun­toi­hin.  Jos nor­mis­ta teh­dään liik­ku­va, sii­tä pitäi­si päät­tää esi­mer­kik­si kaa­voi­tus­oh­jel­man yhtey­des­sä. Jois­sa­kin koh­teis­sa ei tar­vit­tai­si lain­kaan ala­nor­mia, toi­sis­sa ei lain­kaan ylänormia.

108 vastausta artikkeliin “Pinta-alanormi”

  1. Tuol­lai­nen asun­to­jen kokoa mää­rää­vä nor­mi ei käy­tän­nös­sä toi­mi. Tuo­han on niin moni­mut­kai­nen, ettei raken­nus­val­von­nan kave­rit pys­ty kuvis­ta sel­vit­tä­mään, täyt­ty­vät­kö moi­set ehdot. Ark­ki­teh­dit ehkä nois­ta sel­viäi­si­vät, mut­ta hei­dän­kin työ­tään se rajoit­taa tur­han paljon.

    75 neliön kes­ki­ko­ko­nor­mi on kai­kes­sa yksin­ker­tai­suu­des­saan ihan hyvä. 

    Asun­to­ja osta­via ihmi­siä voi­si­toi­saal­ta valis­taa sii­tä, ettei­vät yli­pää­tään hyväk­sy alle 45 neliön yksiöi­tä eikä alle 70 neliön kak­sioi­ta eivät­kä alle 90 neliön kol­mioi­ta jne. Kaik­ki neliö­mää­rät alle yllä­mai­nit­tu­jen, ovat lii­an pieniä.

  2. Työs­sä käyn­ti on kal­lis­ta muu­al­la­kin. Nyt jo hii­pu­mas­sa ole­va Euroo­pan pii­laak­so, Irlan­nin Dublin, jon­ne jopa suo­ma­lai­set­kin IT-yhtiöt ulkois­ti­vat toi­min­ton­sa, on täs­tä oiva esi­merk­ki. Yksiö kes­kus­tas­sa ~1500€/kk ja sik­si tavan­omai­sem­pi asu­mis­muo­to, solua­sun­to lähiös­tä 700–900€/kk.

    Irlan­nin palk­ka­ve­ro­tus on toki Suo­mea kevyem­pi, mut­ta näi­tä vuo­kria mak­soi jopa alle 2000€/kk brut­to­na ansait­se­vat it-työ­läi­set. Repi­kää siitä!

  3. Pin­ta-ala­nor­mi on jär­ke­vää aset­taa Osmon esit­tä­mäl­lä taval­la mie­luum­min kuin uusi esi­tys tai van­ha normi.

    Olen­nai­sem­paa kuin miten nor­mi raken­ne­taan on minun mie­les­tä se miten tiuk­ka se on, eli miten voi­mak­kaas­ti se ohjaa raken­ta­mis­ta pois sii­tä mitä kulut­ta­jat halua­vat. Mitä vähem­män sen parempi.

    Paras­ta oli­si heit­tää koko nor­mi romu­kop­paan. Jos Hel­sin­gin suh­teel­li­nen etu on olla sink­ku­ho­tel­li, niin sit­ten on. (Oikees­ti Hel­sin­gis­tä ei tie­ten­kään tulis mitään sink­ku­ho­tel­lia. Se on pelk­kää pro­pa­gan­daa jol­la yri­te­tään oikeut­taa omian miel­ty­mys­ten pakkosyöttö.)

  4. Pet­ri:

    Asun­to­ja osta­via ihmi­siä voi­si­toi­saal­ta valis­taa sii­tä, ettei­vät yli­pää­tään hyväk­sy alle 45 neliön yksiöi­tä eikä alle 70 neliön kak­sioi­ta eivät­kä alle 90 neliön kol­mioi­ta jne. Kaik­ki neliö­mää­rät alle yllä­mai­nit­tu­jen, ovat lii­an pieniä.

    haha­ha­hah… Joo! On ne ihmi­set kyl­lä type­riä kun kuvit­te­lee­vat voi­van­sa elää eri taval­la kuin normi.

    Epä­sel­väks tosin jää, että voi­ko näin type­riä ihmi­siä edes valis­tuk­sel­la saa­da ajat­te­le­maan omaa parastaan?

  5. Kai niil­lä raken­nus­val­von­nas­sa on joku tau­luk­ko­las­ken­taoh­jel­ma? Ei tuo nyt niin vai­kea­ta ole.

  6. Minus­ta ei ole vie­lä tar­peek­si hyvin perus­tel­tu, että asun­to­ra­ken­ta­mi­ses­sa on tar­peen suo­sia yhtä ryh­mää (iso­ja asun­to­ja halua­vat) toi­sen ryh­män (pie­niä asun­to­ja halua­vien) kus­ta­nuk­sel­la. Suo­si­mi­sel­la tar­koi­tan täs­sä sitä, että asun­to­jen hin­nat ovat eri­lai­set kuin ne oli­si­vat vapail­la markkinoilla. 

    Eten­kään en ole vakuut­tu­nut, että suo­si­mi­sen pitäi­si olla sii­hen suun­taan, että iso­ja asun­to­ja pitäi­si suo­sia pien­ten kus­tan­nuk­sel­la, kos­ka tämä tar­koit­taa rik­kai­den (ne, joil­la on varaa isoi­hin asun­toi­hin) suo­si­mis­ta köy­hien (ne, jot­ka jou­tu­vat tyy­ty­mään pie­niin asun­toi­hin) kus­tan­nuk­sel­la. Eri­tyi­ses­ti tämä tun­tuu vää­räl­tä tilan­tees­sa, jos­sa pie­net asun­not ovat asu­mis­tu­ki­jär­jes­tel­mien vuok­si muu­ten­kin vää­ris­ty­neen kal­lii­ta vapai­den mark­ki­noi­den tuot­ta­maan hin­taan verrattuna. 

    Jos halu­taan tukea per­hei­tä sink­ku­jen kus­tan­nuk­sel­la, niin suo­si­taan sit­ten per­hei­tä kaa­ta­mal­la heil­le muil­ta nyh­det­tyä vero­ra­haa, eikä sido­ta tukea sii­hen, min­kä kokoi­ses­sa asun­nos­sa kukin asuu.

    Minus­ta tuo koko tar­ve sää­del­lä asun­to­jen kokoa pitäi­si ensin perus­tel­la hyvin ennen kuin ale­taan vään­tää jotain hyvin moni­mut­kai­sia mal­le­ja sii­tä, miten sää­te­ly toteutetaan.

    Sit­ten Pet­rin kommenttiin:

    Asun­to­ja osta­via ihmi­siä voi­si­toi­saal­ta valis­taa sii­tä, ettei­vät yli­pää­tään hyväk­sy alle 45 neliön yksiöi­tä eikä alle 70 neliön kak­sioi­ta eivät­kä alle 90 neliön kol­mioi­ta jne. Kaik­ki neliö­mää­rät alle yllä­mai­nit­tu­jen, ovat lii­an pieniä. 

    Mitä nyt tar­koi­tat tuol­la “eivät hyväk­sy”? Luu­let­ko, että ihmi­set eivät ostai­si isom­paa asun­toa, jos vain heil­lä oli­si varaa? Jos pank­ki antaa lai­naa sen ver­ran, että sil­lä saa vain 65 neliön kak­sion, niin mitä pitäi­si teh­dä? Minus­ta kysei­sel­le hen­ki­löl­le on kyl­lä parem­pi vaih­toeh­to ostaa se 65:n neliön kak­sio kuin olla osta­mat­ta mitään ja asua tel­tas­sa, kun rahat eivät rii­tä 70:n neliön kaksioon. 

    Muu­ten­kaan en muu­ten ymmär­tä­nyt, mis­tä nuo “lii­an pie­net” rajat olit tem­pais­sut. Itse olen asu­nut 61:n neliön kol­mios­sa, joka oli alun­pe­rin ollut kak­sio. Toki se toi­nen makuu­huo­ne oli pie­ni, mut­ta jos ajat­te­li­sin asun­toa kak­sio­na, niin kyl­lä tilaa oli ihan tar­peek­si, vaik­kei poh­ja­rat­kai­su edes ollut paras mahdollinen.

  7. Esi­mer­kik­si Munk­ki­vuo­res­sa voi­si uus­tuo­tan­nol­le vaa­tia enem­män iso­ja asun­to­ja kuin muu­al­la, kos­ka kau­pun­gin­osas­sa on niin pal­jon pie­niä asuntoja.

    Olet­ko junail­lut minun har­mik­se­ni tän­ne jotain uustuotantoa? 

    +++++++++

    Pik­ku­lin­nut ker­to­vat, että aina­kin Tai­mis­ton alu­eel­le raken­ne­tut ava­rat loft-asun­not ovat men­neet huo­nos­ti kaupaksi. 

    Syi­tä voi tie­tys­ti etsiä muu­al­ta kuin neliöistä. 

    Suun­nit­te­lus­sa on haet­tu atel­jee-tun­nel­maa paris­kun­nil­le tai pien­per­heil­le yli sadan neliön tilal­la, mut­ta mil­jöö talon ulko­puo­lel­la ei tätä inte­ri­öö­riä etsi­viä ehkä miellytä. 

    Mut­ta onko nyt oikeas­ti näil­lä sta­din hin­noil­la kysyn­tää var­mas­ti isoil­le asun­noil­le? Ovat­ko täl­lai­set sään­te­lyt var­mas­ti jär­ke­viä ja edis­tä­vät Hel­sin­gin menestystä? 

    Suh­tau­dun vähän nih­keäs­ti tähän koko hom­maan… Minus­ta täs­sä koh­den mark­ki­nat voi­si­vat hoi­taa asian, vaik­ken ole­kaan Art­tu­rin sivupersoona.

  8. Samu­li,
    “Me ollaan hävit­ty tää peli”. 

    Parem­pi­tu­loi­sia nyt vaan halu­taan suo­sia, eikä sitä nyt ker­ta­kaik­ki­aan voi­da mil­lään jär­kiar­gu­men­teil­la muut­taa. Has­suin­ta on se, että “vih­rei­den” luu­li­si pikem­min­kin kan­nat­ta­van sel­lais­ta, että ihmi­set asui­si­vat vähem­män väl­jäs­ti ja kulut­tai­si­vat vähem­män luon­non­va­ro­ja, mut­ta ei.

    En aio itse täs­tä aihees­ta vaah­toa­mis­ta enää jat­kaa, kos­ka se on ilmei­ses­ti tuu­leen huutamista.

    Sen sijaan kom­men­toi­sin tätä:

    Mitä nyt tar­koi­tat tuol­la “eivät hyväk­sy”? Luu­let­ko, että ihmi­set eivät ostai­si isom­paa asun­toa, jos vain heil­lä oli­si varaa?

    No minä aina­kaan en osta isom­paa asun­toa, vaik­ka minul­la oli­si sii­hen varaa. Minä en halua mitään isom­paa asun­toa, minä haluan ihan mui­ta asioita.

    Kari

  9. Eli­na, mis­sä ihmees­sä on Tai­mis­to? Nimeä­mis­toi­mi­kun­nal­la ollut kii­re vii­kon­lo­pun viittoon.

    Osmon kir­joi­tus käsit­tel­lee sitä miten tuol­lai­nen nor­mi oli­si jär­ke­vin toteut­taa, se pitäi­si­kö sel­lais­ta olla ollen­kaan on eri asia. Mut­ta kui­ten­kin aihee­seen liit­tyen voi­si­ko­han tätä aja­tel­la toisinkinpäin:

    Esi­mer­kik­si Munk­ki­vuo­res­sa voi­si uus­tuo­tan­nol­le vaa­tia enem­män iso­ja asun­to­ja kuin muu­al­la, kos­ka kau­pun­gin­osas­sa on niin pal­jon pie­niä asuntoja. 

    Eli onko sel­lai­sia kau­pun­gi­no­sia jois­sa on vähän tur­han­kin iso­ja asun­to­ja eli asu­kas­ti­heys jää pieneksi?

  10. tpyy­luo­ma,

    Tai­mis­to on Pitä­jän­mäel­lä Talin urhei­lu­puis­ton kupees­sa, Ström­ber­gin aluet­ta vas­ta­pää­tä eli toi­sel­la puo­len Pitä­jän­mäen­tie­tä, jos­sa on Kos­ki­puis­to, S‑market ja Alko siis.. Eli siis toi­sel­la puo­len on Tai­mis­to, mis­sä nämä edel­lä mai­ni­tut ovat. 

    (Öh, mun paras puo­li ei ole selit­tää sijan­te­ja ja reittejä.)

    Tai­mis­tok­si sitä aina­kin epä­vi­ral­li­ses­ti kut­su­taan. Voi olla, ettei viral­li­ses­ti. Sin­ne tulee nyt muu­ta­ma uusi asuin­ta­lo­kin– on raken­teil­la sii­nä mää­rin, että var­maan koh­ta alkaa pintatyöt.

  11. Huoh, uusi yritys. 

    Eli jos Haa­gan ympy­räs­tä ajaa Pitä­jän­mäen­tie­tä rei­lut puo­li kil­saa, niin Tai­mis­to on vasemmalla.

  12. Tpyy­luo­ma:

    Eli onko sel­lai­sia kau­pun­gi­no­sia jois­sa on vähän tur­han­kin iso­ja asun­to­ja eli asu­kas­ti­heys jää pieneksi? 

    Wes­tend?

    Kari

  13. Erääs­sä töö­lö­läis­ta­los­sa Urhei­lu­ka­dul­la on 1500 asun­to­ne­liö­tä ja 36 asun­toa, jos oikein muis­tan. Asuk­kai­den luku­mää­rä pyö­rein luvuin 50 eli tiheys 1 / 30 m². Tämä tun­tuu oel­van yleis­tä. Suu­ri osa siis sink­ku­ta­louk­sia (les­kia ja nai­mat­to­mia nuo­ria paljon)

    Kun olin kou­lus­sa nykyi­ses­sä Venä­jän kult­tuu­ri­kes­kuk­ses­sa, nämä yksiöt ja kak­siot oli­vat perheasuntoja.

  14. Karil­le:
    mis­sä päin Hel­sin­kiä on Wes­tend? Luu­lin sen ole­van Espoo­ta. No, aina viisastuu.

  15. OS,
    mik­si raken­ta­jien ei anne­ta raken­taa nii­tä asun­to­ja, jot­ka mene­vät kau­pak­si? Kun väki­sin raken­ne­taan iso­ja luuk­ku­ja, joi­ta on huo­no saa­da kau­pak­si, nii­den hin­ta ale­nee ja pien­ten asun­to­jen hin­ta nousee.

  16. Kari, se, että haluat mui­ta asioi­ta enem­män kuin isom­paa asun­toa, tar­koit­taa, että sinul­la ei ole varaa isom­paan asun­toon. Tai tätä sil­lä kir­joi­tuk­sel­la­ni ajoin takaa. Koi­tin sanoa sitä, että var­maan ihmi­set ottai­si­vat 80:n neliön asun­non 60:n sijaan, jos vaan samal­la hin­nal­la sai­si­vat, mut­ta kos­ka eivät saa, niin vaa­ti­mus, että hei­dän ei sit­ten pitäi­si ostaa sitä 60:n neliön asun­toa, on äly­tön. Tämä vain joh­tai­si sii­hen, että sinä jou­tui­sit pis­tä­mään raha­si asun­toon, etkä nii­hin mui­hin asun­toi­hin ja ne, joil­la ei ker­ta­kaik­ki­aan ole rahaa, jou­tuis­vat kadul­le sen pie­nem­män asun­non sijaan.

  17. Kuka täys­jär­ki­nen niis­sä 30 neliön runk­ku­bunk­ke­reis­sa halu­aa asua jos­sei ole ihan pak­ko? Siir­ty­kää (tai yrit­tä­kää siir­tyä) sit­ten rehel­li­ses­ti komen­to­ta­lou­teen kun­nei mark­ki­na­ta­lou­den “ohjai­lu” tuo­ta halut­tu­ja tulok­sia. Eihän sel­lais­ta ole­kaan kuin “yli­suu­ri asun­to”, ei aina­kaan niin kau­an kun puhu­taan alle 200 neliön räppänöistä.

  18. MIVa:

    Karille:
    mis­sä päin Hel­sin­kiä on Wes­tend? Luu­lin sen ole­van Espoo­ta. No, aina viisastuu. 

    🙂 Älä nyt viit­si vii­sas­tel­la, kyl­lä­hän minä sen toi­sen pol­ven espoo­lai­se­na tie­dän. Minä en vain oikein ole kiin­nos­tu­nut hal­lin­nol­li­sis­ta rajois­ta, kun puhu­taan “Hel­sin­gin” kaupunginosista…

    Kari

  19. jrn:

    Kuka täys­jär­ki­nen niis­sä 30 neliön runk­ku­bunk­ke­reis­sa halu­aa asua jos­sei ole ihan pakko? 

    Täys­jär­ki­syy­des­tä en tie­dä, mut­ta minä aina­kin haluan! Mik­si minä haluai­sin enem­män tilaa, jota sit­ten pitää siivota/siivotuttaa ja jota ei pys­ty käyt­tä­mään mihin­kään järkevään?

    Kyl­lä­hän sitä enem­män neliöi­tä voi­si ilmai­sek­si ottaa, mut­ta mak­su­val­miu­te­ni niis­tä on heikohko.

    Kari

  20. Samu­li Saarelma:

    Kari, se, että haluat mui­ta asioi­ta enem­män kuin isom­paa asun­toa, tar­koit­taa, että sinul­la ei ole varaa isom­paan asuntoon. 

    Onko se ihan mah­do­ton­ta aja­tel­la, että minä viih­dyn parem­min pie­nem­mäs­sä asun­nos­sa? Jopa niin pal­jon parem­min, että mak­san neliö­koh­tai­ses­ti enem­män pie­nem­mäs­tä asun­nos­ta, vaik­ka voi­sin vali­ta toisinkin.

    Myön­ne­tään: en ole val­mis ablo­luut­ti­ses­ti mak­sa­maan enem­män pie­nes­tä asun­nos­ta, mut­ta en myös­kään ole val­mis näke­mään muut­ta­mi­sen vai­vaa, vaik­ka sai­sin­kin isom­man asun­non samal­la hin­nal­la mui­den “omi­nai­suuk­sien” pysyes­sä käy­tän­nös­sä samoi­na (näin on tapah­tu­nut, tämä ei ole hypo­teet­ti­nen esimerkki).

    Kari

  21. Shang­hais­ta tuli uuti­nen, että siel­lä oli lan­see­rat­tu 2 m² asun­to hal­paan vuo­kraan tyy­ty­väi­si­ne asuk­kai­neen. Ensim­mäi­se­nä asuk­kaa­na oli nuo­ri nai­nen joka oli tyy­ty­väi­nen, kun jäi sääs­töön rahaa äidil­le lähe­tet­tä­väk­si maaseudulle.

    Toi­voo­ko joku meil­le­kin täl­lais­ta kehityssuuntaa?

    Kyl­lä tuol­lai­nen 30 m²/hlö on minus­ta Suo­meen sopivampi.

  22. Kari, se, että haluat mui­ta asioi­ta enem­män kuin isom­paa asun­toa, tar­koit­taa, että sinul­la ei ole varaa isom­paan asuntoon.

    Samaa miel­tä kuin Kari. Mis­tä ihmees­tä tulee tämä aja­tus, että tot­ta kai ihmi­set muut­tai­si­vat aina heti suu­rem­paan jos vain voi­si­vat? Aina? Ottai­sin minä­kin ehkä kym­me­nen neliö­tä lisää jos rahat riit­täi­si­vät, mut­ta tus­kin enem­pää. Se, että haluan mui­ta asioi­ta enem­män kuin kokoa ei todel­la­kaan vält­tä­mät­tä tar­koi­ta, ettei minul­la ole varaa isom­paan. Jos­sain vai­hees­sa tulee vas­taan ide­aa­li­ko­ko, jon­ka jäl­keen ei halua mak­saa lisä­ne­liöis­tä vaik­ka kuin­ka oli­si varaa.

    Toki voi­daan olet­taa että nyky­ti­lan­ne käy­tän­nös­sä on sel­lai­nen, että ihmi­set kes­ki­mää­rin asu­vat pie­nem­mäs­sä kuin haluai­si­vat. Tämä on ihan uskot­ta­va väi­te, mut­ta eri asia kuin että ihmi­set haluai­si­vat aina lisää jos vain sai­si­vat, mil­tä muu­ta­mat puheen­vuo­rot kuulostivat.

  23. Eli­na

    Ei siel­lä näkö­jään enää ole­kaan kuin nel­jä asun­toa myy­mät­tä. Muut­to­val­mis se on ollut puo­li­sen vuotta.

    Googlen Stree­Viewis­sa itse asias­sa näkyy ko. raken­nus­työ­maa naa­pu­ri­ka­dul­la tuos­ta lin­kit­tä­mäs­tä­ni koh­das­ta. (Saa­pi näh­dä, päi­vit­tää­kö Google kuvian­sa. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta saa­da vaik­ka aika­sar­ja katu­jen tilan­teis­ta muu­ta­man vuo­den välein. Suo­men kadut ovat vis­siin kuvat­tu vii­me kesä­nä ja syksynä.)

    En tun­ne Hel­sin­gin asun­to­mark­ki­noi­ta sen parem­min, mut­ta kiel­tä­mät­tä outoa, että myyn­tiai­ka on noin­kin pit­kä. Lie­kö lama pur­rut. Suo­men lof­teis­sa on se vika, että hie­no­ja van­ho­ja teol­li­suus­ra­ken­nuk­sia hyvil­lä pai­koil­la (tyy­liin Tam­mer­kos­ken alue tai Turun Ver­ka­teh­das) on perin vähän. Tuo esi­merk­ki näyt­tää tyy­pil­li­sel­tä, eli etäi­ses­ti ankeah­kon näköi­nen talo. Sijain­ti on var­maan monen työ­pai­kan suh­teen hyvä, mut­ta ei mikään eri­tyi­nen näkö­ala- tai keskustapaikka.

  24. Onko yksi­ne­lä­jä isoa lap­si­per­het­tä huo­nom­pi kun­nal­lis­ve­ron mak­sa­ja? Mik­si työ­tä teke­vä aikui­nen pitää hää­tää pois kaupungista?

  25. Yli­pää­tän­sä Hel­sin­gin seu­tua pitäi­si taju­ta ryh­tyä kehit­tä­mään 1,3 mil­joo­nan asuk­kaan met­ro­po­li­na eikä run­saan 500 tuhan­nen asuk­kaan pikkukaupunkina.

  26. Täys­jär­ki­syy­des­tä en tie­dä, mut­ta minä aina­kin haluan! Mik­si minä haluai­sin enem­män tilaa, jota sit­ten pitää siivota/siivotuttaa ja jota ei pys­ty käyt­tä­mään mihin­kään järkevään?”

    Kos­ka 100 neliön kämp­pä on hel­pom­pi sii­vo­ta kuin 30 neliön niin kau­an kun kalus­tei­den mää­rä on sama? Tie­tys­ti jos käy­tät asun­toa hotel­li­huo­neen omai­ses­ti niin mikäs sii­nä, koi­ran­ko­pin kokoi­nen luuk­ku on sit­ten ihan pas­se­li. Monis­sa pie­nis­sä asun­nois­sa ei kui­ten­kaan ole esim. hyl­ly- tai kaap­pi­ti­laa tar­peek­si, jol­loin tava­rat ovat vähän pit­kin poi­kin ja vai­ku­tel­ma on nuhjuinen.

    Väl­jyy­des­sä on omaa este­tiik­kaan­sa. Suo­mes­sa ihmi­set ovat tot­tu­neet asun­to­jen koos­tu­van pie­nien huo­nei­den sok­ke­lois­ta. Jos jos­kus näkee huo­neis­ton jos­sa 60–70% huo­neis­toa­las­ta on yhtä huo­net­ta, yleen­sä se tekee vai­ku­tuk­sen. Tämä ei luon­nol­li­ses­ti onnis­tu alle 80–90 neliön ja sil­loin­kin huo­ne­kor­keus on yleen­sä tur­han pie­ni mak­si­maa­li­sen vai­ku­tel­man aikaansaamiseksi. 

    Noin viit­teel­li­ses­ti 60 neliö­tä oli­si sin­kul­le sopi­va elin­ti­la. Sii­hen saa riit­tä­vän tila­van kyl­py­huo­neen, pie­nen makuu­huo­neen ja olo­huo­ne/­keit­tiö-yhdis­tel­män. 20–40 neliö­tä sit­ten per ihmi­nen lisää niin pysy­tään täs­sä opti­mis­sa, lisää tie­tys­ti jos halu­taan jotain luxus­ta kuten omaa sau­naa tms. Ainoa tapa pääs­tä tähän on raken­taa oma talo. Sit­ten ihme­tel­lään mik­si Van­ha­sen puu­tar­ha­kau­pun­git saa­vat suosiota.

  27. Entä jos ei laa­di­ta estei­tä raken­ta­mi­sel­le? Teh­kööt sink­ku­ho­tel­le­ja, jos nii­tä tarvitaan?

  28. Yhdyn kuo­roon: Mihin tar­vi­taan pinta-alanormia?

    Raken­ta­mis­mää­räyk­set ovat äärim­mäi­sen epä­suo­ra tapa suo­sia per­hei­tä yksi­na­su­vien kus­tan­nuk­sel­la. Minus­ta tulon­siir­to­jen pitäi­si olla mah­dol­li­sim­man sel­väs­ti esil­lä, jot­ta niis­tä käy­tä­vä kes­kus­te­lu ei vääristyisi.

    Jos pin­ta-alo­ja ei sään­nös­tel­lä, raken­nusoi­keu­den arvo on suu­rem­pi, ja se on ulos­mi­tat­ta­vis­sa ton­tin hin­nas­sa tai vuo­kras­sa. Täl­lä ero­tuk­sel­la (plus jotain) voi­tai­siin sit­ten sub­ven­toi­da lisää nii­tä isom­pia koti­ta­lous­yk­si­köi­tä. Esim. alen­ta­mal­la kiinteistöveroprosenttia?

  29. Voi­ko joku selit­tää oikeas­ti, mihin pin­ta-ala­nor­mi­tus­ta tar­vi­taan? Se on yksi niis­tä mark­ki­noi­ta sekoit­ta­vis­ta teki­jöis­tä, joi­den takia suo­ma­lai­set mak­sa­vat koh­tuut­to­man kovaa hin­taa asumisestaan.

    Pin­ta-ala­nor­mi kuu­luu samaan his­to­rial­li­seen romu­kop­paan, johon kuu­lu­vat mm. kaa­voi­tus­mo­no­po­li ja asu­mi­sen tuet. Kun nois­ta älyt­tö­myyk­sis­tä pääs­tään, tule­vat kus­tan­nuk­set laskemaan.

    1. Pin­ta-ala­nor­mi suo­sii nii­tä, jot­ka syys­tä tai toi­ses­ta halua­vat asua väl­jäs­ti ja kau­pun­gis­sa. Se ei ole lain­kaan niin räi­keä puut­tu­mi­nen mark­ki­na­me­ka­nis­miin kuin on jon­kin alu­een kaa­voit­ta­mi­nen pien­ta­loa­lu­eek­si. Mel­ko var­mas­ti samas­ta ton­tis­ta ker­ros­ta­loa­su­jat mak­sai­si­vat pal­jon enemmän.

      Kun­han jos­kus on aikaa, kir­joi­tan tar­kem­min sii­tä, mik­si asun­to­po­li­tii­kas­sa on toi­mit­ta­va mark­ki­na­voi­mia vastaan.

  30. Sijain­ti [Talin lof­tin] on var­maan monen työ­pai­kan suh­teen hyvä, mut­ta ei mikään eri­tyi­nen näkö­ala- tai keskustapaikka.

    Itse asias­sa se on mai­se­mil­taan tosi hie­no paik­ka, kos­ka näky­mät ovat osin Talin kar­ta­noa­lu­eel­le ja aina upeas­sa kun­nos­sa ole­val­le golf­ken­täl­le. Talo­kin on live­nä huo­mat­ta­vas­ti haus­kem­man näköi­nen kuin lin­kit­tä­mäs­sä­ni kuvas­sa, joka on jos­tain syys­tä epä­on­nis­tu­nut välit­tä­mään talon tunnelman. 

    Pai­kan veto­voi­maa ehkä hei­ken­tää alu­een lukui­sat kau­pun­gin vuo­kra­ta­lot, jot­ka ovat nuh­jui­sia ja asu­ja­mis­to on tiet­ty kir­ja­vaa: pal­jon mm. roma­nei­ta ja soma­lei­ta. Kun sat­saa puo­li mil­joo­naa asu­mi­seen­sa, niin odot­taa luon­nol­li­ses­ti ympä­ris­töl­tään tasoa ja tyy­liä joka suh­tees­sa. Se ei toteu­du täl­lä pai­kal­la. Esim. Munk­ki­vuo­res­sa myyn­ti oli­si var­mas­ti ollut jou­tui­sam­paa tämän koko­luo­kan asunnoissa. 

    Mut­ta aina­kin täs­tä voi pää­tel­lä, ettei näi­tä iso­ja asun­to­ja käsis­tä revi­tä osoi­tuk­se­na huu­ta­vas­ta iso­jen asun­to­jen pulas­ta. Eli sii­nä mie­les­sä vähän ihmet­te­len, että pako­tet­tai­siin raken­ta­maan sel­lais­ta, joka ei mene kaupaksi.…

  31. Kat­se­lin mui­den­kin Hel­sin­gin uudis­koh­tei­den varaus­ti­lan­tei­ta. Myy­mät­tä ole­vat asun­not ovat pai­not­tu­neet vah­vas­ti isoi­hin asun­toi­hin. Esim. Kona­lan yhdes­tä koh­tees­ta oli myy­ty kaik­ki alle 70-neliöi­set asun­not, yhdek­sän tätä isom­paa oli myymättä. 

    Laut­ta­saa­res­sa sama juttu.

    1. Jos uusi asun­to ei mene kau­pak­si, se on hin­noi­tel­tu vää­rin. Siis vää­rin asuk­kai­den kan­nal­ta. Jos ne meni­si­vät heti kau­pak­si, ne oli­si hin­noi­tel­tu vää­rin raken­nus­liik­keen kan­nal­ta. Oikea kysy­mys on, meni­si­vät­kö asun­not kau­pak­si hin­nal­la, joka koh­tuul­li­sen voi­ton jäl­keen peit­tää raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set. Tätä on kokeil­tu HITAS-ton­teil­la,. joil­la hin­ta on sään­nel­ty alas, mut­ta ei niin alas, ettei­kö raken­ta­mi­nen yhä kan­nat­tai­si. Asun­to­ja jono­te­taan ulko­na päivätolkulla.
      Minua epäi­lyt­tää tämä raken­nus­liik­kei­den tou­hu koko ajan enem­män. Jos oli­sin kil­pai­lu­vi­ran­omai­nen, ottai­sin alan tarkastukseen.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Pin­ta-ala­nor­mi suo­sii nii­tä, jot­ka syys­tä tai toi­ses­ta halua­vat asua väl­jäs­ti ja kau­pun­gis­sa. Se ei ole lain­kaan niin räi­keä puut­tu­mi­nen mark­ki­na­me­ka­nis­miin kuin on jon­kin alu­een kaa­voit­ta­mi­nen pientaloalueeksi. 

    Ei ehkä yhtä räi­keä, mut­ta osa­syy sii­hen, että nii­tä pien­ta­loa­luei­ta sin­ne Nur­mi­jär­vel­le kaa­voi­te­taan. Kos­ka asun­to­jen koko kes­kus­tas­sa teh­dään kei­no­te­koi­ses­ti lii­an suu­rik­si mark­ki­na­ky­syn­tään näh­den, saa­daan aikaan kak­si asi­aa: 1) kes­kus­ta-alueil­le tulee _vähemmän_ asun­to­ja ja 2) asun­not kes­kus­ta-alueil­la ovat kal­liim­pia (epä­te­ha­kas resurs­sien allokointi).

    Tämä tar­koit­taa sil­loin sitä, että niil­le Nur­mi­jär­ven pien­ta­loil­le on enem­män kysyn­tää, ja sit­ten kun kysyn­tää on, nii­tä kaavoitetaan.

    Kari

    1. Tuo­ta en usko lain­kaan. Olet­ko Kari tosis­sa­si, että jos kes­kus­taan lai­tet­tai­siin pelk­kiä 25 neliön yksiöi­tä sen sijaan, että raken­nus­liik­keet pako­te­taan raken­ta­maan sin­ne per­hea­sun­to­ja, saa­tai­siin vii­si­hen­ki­set per­heet jää­mään kes­kus­taan sen sijaan, että ne muut­ta­vat 150 neliön oma­ko­ti­ta­loi­hin Nur­mi­jär­vel­le. Kun per­hea­sun­to­jen pak­ko­tar­jon­ta nos­taa yksiöi­den hin­to­ja ja las­ke­vat per­hea­sun­to­jen hin­to­ja kes­kus­tas­sa, se saa moni­lap­si­set per­heet hakeu­tu­maan suu­riin oma­ko­ti­ta­loi­hin Nurmijärvellä? (???!!!)

  33. Syy sii­hen, että ilman pin­ta-ala­nor­me­ja raken­nus­liik­keet raken­tai­si­vat “lii­kaa” pie­niä asun­to­ja on sii­nä, että nii­den pie­nien asun­to­jen kysyn­tä on niin kova. Ja nii­den kysyn­tä on niin kova, kos­ka Hel­sin­kiin on yli­pää­tään kaa­voi­tet­tu asun­to­ra­ken­nusoi­keut­ta lii­an vähän.

    Minun mie­les­tä­ni oikea tapa rat­kais­ta ongel­maa ei ole se, että pide­tään kiin­ni kei­no­te­koi­ses­ta niuk­kuu­des­ta kaa­voit­ta­mal­la lii­an vähän asun­to­pin­ta-alaa ja sit­ten samal­la sää­de­tään, että tie­tyn osuu­den asun­nois­ta tai pin­ta-alas­ta pitää olla riit­tä­vän iso. Oikea tapa oli­si kaa­voit­taa asun­to­ra­ken­nusoi­keut­ta niin pal­jon, että sitä oli­si tar­peek­si, ts. pie­niä asun­to­ja teh­täi­siin niin pal­jon, että nii­den tar­jon­ta alkai­si vas­ta­ta kysyn­tää, ja toi­saal­ta, kun raken­nusoi­keut­ta oli­si riit­tä­väs­ti, raken­ta­jat raken­tai­si­vat myös iso­ja asun­to­ja, kos­ka kyl­lä ihmi­set nii­tä­kin halua­vat ostaa.

    Sinän­sä pin­ta-ala­nor­mi ei ole mikään eri­tyi­sen huu­ta­va vää­ryys. Se, että Hel­sin­kiin ei kaa­voi­te­ta tar­peek­si raken­nusoi­keut­ta asun­noil­le, on.

    1. Hel­sin­gis­sä kaa­voi­te­taan nyt 5000 asun­toa vuo­des­sa, eli asun­not noin 10 000 hen­gel­le. Se on Lah­den ver­ran raken­nusa­laa kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Yleen­sä kri­tiik­ki on päin­vas­tais­ta. Lii­kaa ote­taan maa­ta rakentamiseen.

  34. Vain Osmol­le voi tul­la yllä­tyk­se­nä, että jos Hel­sin­gis­sä olis enem­män asun­to­ja ja ne asun­not olis hal­vem­pia Hel­sin­gis­sä asuis myös enem­män ihmi­siä. Kehys­kun­tien asun­to­jen kysyn­tä las­kis vastaavasti.

    1. Jos Hel­sin­gis­sä oli­si pelk­kiä pie­niä yksiöi­tä, per­hea­sun­to­jen hin­nat kehys­kun­nis­sa nousi­si­vat ja per­heet jou­tui­si­vat muut­ta­maan pois.

  35. Osmo: Kukaan ei oo ehdot­ta­nut, että pin­ta-ala­nor­min sijaan puret­tai­siin kaik­ki yli yhden huo­neen asun­not ja uusil­le raken­net­ta­vil­le asun­noil­le ase­tet­tai­siin pin­ta-ala­kat­to, joten voit jät­tää tuol­lai­set uhka­ku­vat maa­lai­le­mat­ta ja miet­tiä hyvin yksin­ker­tais­ta kysy­mys­tä: mitä käy asun­to­jen hin­noil­le Hel­sin­gis­sä, jos nii­tä on enem­män? Mitä käy asun­to­jen hin­noil­le muu­al­la kuin Hel­sin­gis­sä jos nii­tä on Hel­sin­gis­sä enemmän?

    Mis­sä muu­ten luu­let, että ne ihmi­set asu­vat, jot­ka ovat sil­lä rajal­la, että pin­ta-ala­nor­min takia yksiöt ovat heil­le lii­an kal­lii­ta heil­le? Sil­lan alla?

  36. Pin­ta-ala­nor­mi suo­sii nii­tä, jot­ka syys­tä tai toi­ses­ta halua­vat asua väl­jäs­ti ja kau­pun­gis­sa. Se ei ole lain­kaan niin räi­keä puut­tu­mi­nen mark­ki­na­me­ka­nis­miin kuin on jon­kin alu­een kaa­voit­ta­mi­nen pien­ta­loa­lu­eek­si. Mel­ko var­mas­ti samas­ta ton­tis­ta ker­ros­ta­loa­su­jat mak­sai­si­vat pal­jon enemmän. 

    Tuo ensim­mäi­nen lause on oikein. Nyt kun vie­lä sit­ten perus­te­li­sit, mik­si tuo­ta pitää suosia? 

    Ei “kau­pun­kiin” ole tie­ten­kään jär­keä pien­ta­lo­ja­kaan raken­taa. “Kau­pun­ki” kui­ten­kin lop­puu jos­sain vai­hees­sa, kun men­nään kes­kus­tas­ta kau­em­mas, ja moni per­heel­li­nen var­maan ennem­min valit­see hie­man kau­em­pa­na “kau­pun­gis­ta” ole­van pien­ta­lon kuin ker­ros­ta­loa­sun­non “kau­pun­gis­sa”. (Kau­pun­ki on täs­sä lai­naus­mer­keis­sä, kos­ka vaik­ka esim. koko Espoo on kau­pun­kia, iso osa sii­tä on sel­lais­ta, johon oli­si tilaa raken­taa pientaloja). 

    Ja siis lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jen vuok­si tie­ten­kin pitäi­si raken­taa ker­ros­ta­lo aina, jos sil­le on kysyn­tää, eli peri­aat­tees­sa kaik­ki ton­tit oli­si jär­ke­vää kaa­voit­taa niin, että niil­le saa raken­taa ker­ros­ta­lo­ja tai pien­ta­lo­ja (tai sano­taan aina­kin jokin alue oli­si jär­ke­vää noin kaa­voit­taa, jot­tei vie­rek­käin tule 20-ker­rok­si­sia talo­ja ja oma­ko­ti­ta­lo­ja) ja jät­tää sit­ten mark­ki­noi­den pää­tet­tä­väk­si, kum­pia sin­ne rakennetaan. 

    Ainoa suun­ta, mihin jotain pak­koa voi olla jär­keä käyt­tää on kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­nen (eli siis juu­ri päin­vas­toin kuin mitä nuo pin­ta-ala­sää­dök­set koit­ta­vat teh­dä), kos­ka tii­vii­seen kau­pun­kiin on hel­pom­pi saa­da toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne kuin väl­jään ja on siten kun­nal­le hyö­dyl­li­nen ulkoisvaikutus.

    Sum­ma sum­ma­rum, ei tul­lut perus­tel­tua pin­ta-ala­nor­me­ja. Edel­leen jäi se, että suo­si­taan rik­kai­ta köy­hien kus­tan­nuk­sel­la. Lisäk­si suo­si­taan kau­pun­gin levit­tä­mis­tä laa­jem­mal­le kuin mihin edes mark­ki­nat sen levit­täi­si­vät. Mis­sä tolkku?

  37. Jos Hel­sin­gis­sä oli­si pelk­kiä pie­niä yksiöi­tä, per­hea­sun­to­jen hin­nat kehys­kun­nis­sa nousi­si­vat ja per­heet jou­tui­si­vat muut­ta­maan pois. 

    Jos tädil­lä oli­si munat jne. Ensin­nä­kin, kuten täs­sä on jo todet­tu, pin­ta-ala­nor­mit eivät tue per­hei­tä, vaan ihmi­siä, jot­ka halua­vat asua isos­sa asun­nos­sa pie­nen sijaan. On tot­ta, että per­hei­den koh­dal­la näi­tä on var­maan enem­män kuin sink­ku­jen tai paris­kun­tien, mut­ta eten­kin moni van­hem­pi paris­kun­ta asuu usein suh­teel­li­sen väl­jäs­ti asun­nos­sa, jos­ta lap­set ovat len­tä­neet pois. 

    Räi­kein­tä täs­sä on kui­ten­kin se, että kos­ka pin­ta-ala nor­meis­ta seu­raa­va “tuki” on sidot­tu asun­non kokoon, se pahim­mil­laan huo­non­taa köy­him­pien per­hei­den ase­maa, kos­ka se pai­naa pien­ten asun­to­jen hin­to­ja ylem­mäs. Omil­laan sin­nit­te­le­viä pie­ni­palk­kai­sia per­hei­tä pot­ki­taan nykyi­sil­lä tuki­sys­tee­meil­lä (=tulot­to­mien asu­mis­tu­ki nos­taa hal­vois­sa asun­nois­sa omal­la kus­tan­nuk­sel­la asu­mi­sen hin­taa) jo ihan tar­peek­si pää­hän. Mik­si tätä pitää vie­lä enti­ses­tään pahentaa?

    Jos siis halu­taan suo­sia per­hei­tä (miten tämä sit­ten mää­ri­tel­lään­kin), niin suo­si­taan nii­tä, mut­ta mik­si sot­kea tähän asun­to­mark­ki­nat? Tämä on aina­kin minul­le ollut täs­sä suu­rin kysymys.

    Toi­sek­si, Hel­sin­gis­sä ei oli­si vain pie­niä yksiöi­tä, jos nor­mi­tuk­set pois­tet­tai­siin. Kyl­lä isom­mil­le asun­noil­le oli­si sil­ti edel­leen kysyn­tää. Ei niin pal­joa kuin nykyi­sin, mut­ta var­mas­ti oli­si edel­leen nii­tä per­hei­tä tai varak­kai­ta, jot­ka haluai­si­vat asua isos­sa asun­nos­sa Helsingissä. 

    Kol­man­nek­si, jos pin­ta-ala­nor­me­ja ei oli­si ja jos kaa­vo­tet­tai­siin tar­peek­si, Hel­sin­kiin raken­net­tai­siin _enemmän_ asun­to­ja yli­pää­tään, kos­ka se oli­si talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vam­paa kuin nykyi­nen raken­ta­mi­nen (kes­ki­mää­räi­ses­tä neliös­tä sai­si parem­man hin­nan). Tämä paran­tai­si siis kaik­kien asu­mis­ta, ei vain nii­den, jot­ka tyk­kää asua isos­sa asunnossa.

    1. Saa­rel­ma antaa ikään kuin ymmär­tää, että asun­to­jen raken­ta­mi­sen vauh­ti Hel­sin­gis­sä oli­si kiin­ni raken­ta­mi­sen kan­nat­ta­vuu­des­ta. Jokai­nen tont­ti, joka anne­taan raken­net­ta­vak­si, kyl­lä raken­tuu. Kyse on kau­pun­gin talou­des­ta; sii­tä, kuin­ka moneen kau­pun­gin­osaan ker­ral­laan pys­tyy raken­ta­maan infra­struk­tuu­rin ja palvelut.

  38. Osmo, kuten tie­dät rahaon­gel­maan on useam­pi­kin rat­kai­su. Yksi niis­tä on kaa­voit­taa nykyis­tä huo­mat­ta­vas­ti tii­viim­min (ja kor­keam­min) niil­le alueil­le, jois­sa kaa­voi­tusoi­keu­den arvo on kor­kea. Esi­merk­kei­nä vaik­ka­pa Jät­kä­saa­ri, Her­ne­saa­ri, Laut­ta­saa­ri ja Koi­vusaa­ri. Kes­ki-Pasi­las­sa pitäi­si olla mah­dol­lis­ta teh­dä val­tion kans­sa sopi­mus, joka hyö­dyt­täi­si molem­pia ja raken­taa nykyis­tä tiiviimmin. 

    Toi­nen, mitä olet itse­kin kan­nat­ta­nut on auto­paik­ka­nor­min pur­ka­mi­nen. Sehän aina­kin mer­kit­tä­väl­tä osin näkyy suo­raan, ei asun­no­nos­ta­jan kuk­ka­ros­sa, vaan kau­pun­gin saa­mas­sa raken­nusoi­keu­den hinnassa. 

    Kol­mas, lait­taa suu­rem­pi osa asun­nois­ta vapaa­ra­hoit­tei­sik­si, mikä lisää kau­pun­gin saa­mia tuloja. 

    Nel­jäs on sit­ten alue­ra­ken­ta­mi­sen ulkois­ta­mi­nen koko­naan infra­struk­tuu­ria myö­ten raken­nut­ta­jan teh­tä­väk­si. Mitä jos Öster­sun­do­mis­sa kokeil­tai­siin tätä, mut­ta vaa­dit­tai­siin raken­nut­ta­jaa raken­ta­maan alu­eel­le myös raideyhteys?

  39. Eikö­hän tämä ole jo kuo­li­aak­si pot­kit­tu aihe, ker­tauk­sen vuok­si ja bit­te­jä sääs­tääk­se­ni: Pin­ta-ala­nor­mis­sa on osit­tain kysy­mys sii­tä että halu­taan pitää lap­si­per­heet­kin kau­pun­gis­sa, täs­sä on mm. sel­lai­sia käy­tän­nön yksi­tyis­koh­tia että kou­lu edel­lyt­tää tiet­tyä mää­rää lap­sia. Toi­saal­ta kysy­mys on sii­tä että kau­pun­git kil­pai­le­vat veron­mak­sa­jis­ta, ja kes­ki­mää­rin isom­man asun­non asuk­kaat mak­sa­vat enem­män veroja.

    Nii­den jot­ka halua­vat sään­te­lyn pois­taa pitäi­si ker­toa miten nuo kak­si asia hoi­de­taan muu­ten. Vink­ki­nä että kau­pun­kien yhdis­tä­mi­nen aut­tai­si tuo­hon veron­mak­sa­jis­ta kilpailuun.

    Toi­nen asia on sit­ten se että nor­min toteu­tus on type­rä, mitä minus­ta Osmo ihan ansiok­kaas­ti pyr­kii korjaamaan.

    Sivu­men­nen, ja kos­ka alkaa ärsyt­tää se ainai­nen viki­nä, sem­moi­sil­la 50 ker­rok­sil­la taloil­la jois­sa on pelk­kiä yksiöi­tä oli­si var­maan omat ansion­sa mut­ta hal­puus tus­kin kuu­luu nii­hin. Neliö­kus­tan­nuk­set nousee jo ihan sii­tä että asun­to­ja on enem­män kos­ka suu­ri osa kus­tan­nuk­sis­ta on asun­to­koh­tai­sia, kor­keam­pi raken­ta­mi­nen yli­pään­sä mak­saa enem­män, ja tilaa sekä rahaa palaa his­sei­hin joi­ta tar­vi­taan sitä enem­män mitä kor­keam­pi talo ja enem­män asuk­kai­ta per kerros…

  40. Jos asun­to­jen kes­ki­pin­ta-ala­nor­mis­ta luo­vu­taan, mini­mi­pal­kat kan­nat­taa eriyt­tää osto­voi­ma­pe­rus­tei­ses­ti esim. maa­kun­nit­tain, jot­ta ei men­nä sii­hen, että koko maan hyvin­voin­ti revi­tään peni­palk­kai­sen hel­sin­ki­läis­ten kop­pia­su­jien selkänahasta. 

    Ket­ju menee siis niin, että kun mini­mi­pal­kat eurois­sa Hel­sin­gis­sä oli­si­vat vähän kor­keam­mat, uudet mata­lan tuot­ta­vuu­den työ­pai­kat syn­tyi­si­vät mah­dol­li­suuk­sien mukaan muu­al­le, jos­sa sil­lä pai­kal­li­sel­la mini­mi­pal­kal­la­kin saa asial­li­sen kokoi­sen asun­non. Näin pai­ne muut­taa Hel­sin­kiin hel­lit­täi­si hiu­kan ja pai­ne aloit­taa kes­ki­mää­räi­sen asuin­pin­ta-alan / hlö pie­nen­tä­mis­kier­re Hel­sin­gis­sä hel­lit­täi­si euro­mää­räis­ten mini­mi­palk­ko­jen ero­tuk­sen funktiona.

  41. Jos raken­ta­mi­sen nopeus on kiin­ni sii­tä, miten kau­pun­gin rahat riit­tää infran raken­ta­mi­seen, niin eikö sii­tä kaa­voi­tuk­ses­ta voi nyh­tää sen ver­ran fyrk­kaa, että sil­lä sai­si ne raken­net­tua. Tämän pitäi­si olla win-win-win kau­pun­gin, maa­no­mis­ta­jan ja asun­non­tar­vit­si­joi­den kan­nal­ta. Kau­pun­ki saa nopeam­min raken­net­tua pal­ve­lun­sa, maa­no­mis­ta­ja saa rahat ulos maas­taan ja asun­to­jen hin­ta las­kee (tai ei aina­kaan nouse yhtä nopeas­ti kuin nousi­si hitaam­mal­la rakentamisella). 

    Mut­ta tämä enem­pi raken­ta­mi­nen oli joka tapauk­ses­sa vain sivu­huo­mau­tus täs­sä asias­sa. Pal­jon mer­kit­tä­väm­pää oli se, että iso­jen asun­to­jen suo­si­mi­nen suo­sii nii­tä, joil­la on varaa isoi­hin asuntoihin. 

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta löy­tyy pal­jon hal­vem­pia asun­to­ja kuin yksiä Helsingissä. 

    Mitä­hän tämän pitäi­si todis­taa sii­tä, että kan­nat­taa suo­sia iso­ja asun­to­ja Hel­sin­gis­sä? Jos sii­nä ei ole mitään ongel­maa, että ihmi­set muut­ta­vat sin­ne, mis­sä heil­lä on varaa asua, niin mik­si ryh­tyä sot­ke­maan asun­to­mark­ki­noi­ta pin­ta-ala­nor­meil­la? Pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta löy­tyy myös per­hea­sun­to­ja, vaik­ka Hel­sin­ki ei pakot­tai­si raken­ta­jia nii­tä rakentamaan.

    Aah, nyt alan ymmär­tää, mis­tä täs­sä ken­kä oikein puris­taa. Hel­sin­ki halu­aa pitää pien­ten yksiöi­den hin­nan kei­no­te­koi­sen kor­keal­la, kos­ka yksiöis­sä asuu köy­hiä (kos­ka ne ovat ainoi­ta, johon heil­lä on varaa). Yksiö­ra­ken­ta­mis­ta rajoit­ta­vat pin­ta-ala­sään­nök­set­hän nos­ta­vat juu­ri kaik­kein hal­vim­pien asun­to­jen hin­to­ja. Kun näin teh­dään, niin saa­daan hätis­tet­tyä köy­hät naa­pu­ri­kun­tien taakaksi. 

    Tämä on tie­ten­kin fik­sua tou­hua Hel­sin­gin kau­pun­gin kan­nal­ta, kos­ka pie­ni­tu­loi­set eivät juu­ri vero­ja mak­sa, mut­ta käyt­tä­vät kyl­lä pal­ve­lui­ta sii­nä, mis­sä muut­kin. Koko pää­kau­pun­ki­seu­dun kan­nal­ta täs­sä ei sit­ten ole­kaan mitään tolkkua.

  42. Yksi­na­su­via asun­to­kun­nis­ta on noin 50%, asun­to­kun­tia jois­sa on kak­si asu­kas­ta on noin 30% ja useam­pi hen­ki­löi­set ovat loput 20% (1)

    Omat pää­tel­mät.
    Oli­si­ko nor­mi syy­tä teh­dä siten, että se tar­joai­si 50% asun­nois­ta yksi­hen­ki­sel­le talou­del­le sopi­via asuntoja?

    Eli enin­tään 50% asun­nois­ta saa olla alle 80 m² ja nii­den kes­ki­ko­ko pitää olla 50 m². Yli 130 m² asun­to­ja tulee olla 20% asunnoista.

    (1) http://www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/10_03_02_Tilastoja_8_Hietaniemi.pdf

  43. Niin, oikeas­taan Samu­li ja jot­kin muut ovat jo perus­tel­leet nuo minun argu­ment­ti­ni tuos­ta mark­ki­na­me­ka­nis­mis­ta ja sen toi­min­nas­ta suh­tees­sa pin­ta-ala nor­miin. Ja tämä aihe on kyl­lä jo var­sin lop­puun kaluttu.

    Mut­ta kos­ka täs­sä on vähän uut­ta­kin näkö­kul­maa, niin vas­taan­pa tähän. Tpyyluoma:

    Pin­ta-ala­nor­mis­sa on osit­tain kysy­mys sii­tä että halu­taan pitää lap­si­per­heet­kin kau­pun­gis­sa, täs­sä on mm. sel­lai­sia käy­tän­nön yksi­tyis­koh­tia että kou­lu edel­lyt­tää tiet­tyä mää­rää lap­sia. Toi­saal­ta kysy­mys on sii­tä että kau­pun­git kil­pai­le­vat veron­mak­sa­jis­ta, ja kes­ki­mää­rin isom­man asun­non asuk­kaat mak­sa­vat enem­män veroja. 

    Minä en ymmär­rä, mik­si meil­lä oli­si jokin eri­tyi­nen syy pitää lap­si­per­heet kau­pun­gis­sa? Esi­mer­kik­si kou­lu­jen mää­rä ei kui­ten­kaan ole mikään staat­ti­nen vakio, ja ihan aikuis­ten oikeas­ti tuon ei luu­lusi nime­no­maan _Helsingissä_ ole­van ongel­ma, kos­ka tääl­lä kui­ten­kin on mel­ko­lail­la riit­tä­väs­ti popu­laa­tio­ti­heyt­tä noi­den kou­lu­jen täyt­tä­mi­seen ja jul­ki­nen lii­ken­ne­kin toi­mii. Pien­ten kou­lu­jen ongel­ma on ihan jos­sain jos­sain muualla.

    Toi­nen syy on var­maan sinän­sä ihan vali­di: jos yksiöt pide­tään kal­lii­na, niin tie­ten­kin kaik­kein köy­him­mät saa­daan näp­pä­räs­ti ajet­tua muu­al­le. Samal­la nii­hin kal­lii­siin yksiöi­hin var­maan­kin hakeu­tuu lähin­nä varak­kaam­paa väkeä. Sama meka­nis­mi tie­ten­kin kos­kee myös isom­pia asun­to­ja, kos­ka sään­nös­te­ly nos­taa (abso­luut­ti­ses­ti) myös nii­den hintaa.

    Minus­ta aja­tus on lähin­nä vas­ten­mie­li­nen: köy­hät kyyk­kyyn vaan!

    Kari

  44. tpyy­luo­ma:

    Nii­den jot­ka halua­vat sään­te­lyn pois­taa pitäi­si ker­toa miten nuo kak­si asia hoi­de­taan muu­ten. Vink­ki­nä että kau­pun­kien yhdis­tä­mi­nen aut­tai­si tuo­hon veron­mak­sa­jis­ta kilpailuun. 

    Otin jo kan­taa kau­pun­kien väli­seen kil­pai­luun. Se, että köy­hät kipa­taan jon­kun toi­sen mur­heek­si jol­lain kikal­la, ei minus­ta rat­kai­se itse ongel­maa, eli sitä, joku ne köy­hät­kin pitää elät­tää. Ymmär­rän tämän kui­ten­kin motii­vi­na, kun tui­jo­te­taan vain yhden kau­pun­gin tou­hua. Ja tosi­aan pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tien pitäi­si kan­taa kol­lek­tii­vi­ses­ti vas­tuu alu­een köy­his­tä, eikä koit­taa kipa­ta nii­tä tois­ten­sa huo­lek­si samal­la, kun hou­kut­te­le­vat rik­kaat omal­le alueelleen.

    Mitä lap­si­per­hei­siin tulee, niin nyt­hän puhu­taan uudis­ra­ken­ta­mi­ses­ta. Tämä ei tie­ten­kään miten­kään voi vie­dä jo ole­mas­sa ole­vis­ta kou­lus­ta oppi­lai­ta, vaik­ka ei raken­net­tai­si yhtään uut­ta asun­toa lap­si­per­heil­le. Van­hat isot asun­not pysy­vät siis edel­leen ja niis­sä voi­vat asua ne lap­si­per­heet, joi­den lap­set käy­vät niis­sä ole­mas­sao­le­vis­sa kou­luis­sa. Uudet kou­lut taas voi­daan raken­taa sin­ne, mihin lap­si­per­heet aset­tu­vat ihan luon­nol­li­sen mark­ki­na­me­ka­nis­min vuoksi. 

    Peri­aat­tees­sa oli­si­kin hyvä, jos lap­si­per­heet aset­tui­si­vat jol­le­kin alu­eel­le, eivät­kä oli­si hujan hajan, kos­ka se lyhen­täi­si kou­lu­lais­ten kes­ki­mää­räi­siä kou­lu­mat­ko­ja. Tämä hel­pot­tai­si myös mui­den lap­si­per­heil­le tar­koi­tet­tu­jen pal­ve­lu­jen sijoit­ta­mis­ta niin, että ne ovat mah­dol­li­sim­man lähel­lä mah­dol­li­sim­man mon­taa perhettä.

  45. Se että sää­dök­sil­lä mää­rä­tään mil­lai­nen per­he­ra­ken­ne pitää olla vaik­ka­pa kes­kus­tan asu­jai­mis­tol­la siir­tää nuo “yli­jää­mäih­mi­set” asu­maan lähiöis­sä. Jos lähiöis­sä­kin sään­te­ly pelaa, niin hei­te­tään­kö tuo kau­pun­ki­ku­vaan sopi­ma­ton ihmis­mas­sa naa­pu­ri­kun­tien huoleksi?

    Lop­pu­pe­lis­sä on kyse sii­tä, että vir­ka­mies tie­tää kun­ta­lais­ta parem­min mitä tämä tar­vit­see — Kun­nas­sa kun­nan taval­la … tai sit­ten kun­nas­ta pois.

  46. Toi­nen, mitä olet itse­kin kan­nat­ta­nut on auto­paik­ka­nor­min purkaminen.

    Se kai toi­mii kes­kus­tas­sa, mis­sä polii­sit ja pysä­köin­nin­val­vo­jet enem­män pyö­rii. Vähän kau­em­pa­na tulok­se­na lie­nee se, että sit­ten nii­tä auto­ja pysä­köi­dään mihin sat­tuu mui­den riesaksi.

  47. Muu­ta­ma lisä­huo­mio lähin­nä Saarelmalle:

    Las­ten mää­rä kau­pun­gin­osas­sa vähe­nee kun asu­mis­väl­jyys kas­vaa, eli jos­sain myl­ly­pu­ro­lai­ses­sa kak­sios­sa asuu­kin neli­hen­ki­sen per­heen sijaan sink­ku. Esi­mer­kik­si useis­sa 50-luvul­la raken­ne­tuis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa lähes kaik­ki asun­not on 50 neliö­tä tai alle, eikä nois­sa enää nyky­ään lap­si­per­he asu. Eli jos esi­mer­kik­si kou­lun oppi­las­poh­jan halu­aa pitää ter­vee­nä niin kan­nat­taa suo­sia isom­pia uudisasuntoja.

    Hel­sin­gis­sä kau­pun­ki pää­sään­töi­ses­ti omis­taa maan, eli voi toki kau­pun­ki itse­ään las­kut­taa kaa­voit­ta­mi­ses­ta. 🙂 Minus­ta lisä­ra­hoi­tuk­sen voi hoi­taa vaik­ka velal­la, saa sen sit­ten tont­te­ja luo­vut­taes­sa mak­set­tua, mut­ta kun on sel­lai­nen kum­mal­li­nen tapa tui­jot­taa vain kau­pun­gin vel­ka­mää­rää eikä sitä mihin se vel­ka on otet­tu. On täy­sin eri asia ottaa vel­kaan kulu­tuk­seen eli sen paik­kaa­mi­seen että vero­tu­lot eivät rii­tä kuin ottaa nii­tä investoidakseen.

    Nor­mit­ta­mi­ses­ta luo­pu­mi­nen joh­taes­saan pie­nem­piin asun­toi­hin muu­ten luul­ta­vas­ti nos­tai­si kes­ki­ne­liö­hin­to­ja kos­ka raken­nus­kus­tan­nuk­sis­ta suu­ri osa on asun­to­koh­tai­sia, enkä oli­si hir­veän häm­mäs­ty­nyt jos yksiöt mak­sai­si­vat ihan saman ver­ran kuin nyt. Pitäi­si saa­da joten­kin kyn­nys­tä gryn­da­ta alen­net­tua, vaik­ka pie­nem­mil­lä tonteilla.

  48. Tpyy­luo­ma:

    Nor­mit­ta­mi­ses­ta luo­pu­mi­nen joh­taes­saan pie­nem­piin asun­toi­hin muu­ten luul­ta­vas­ti nos­tai­si kes­ki­ne­liö­hin­to­ja kos­ka raken­nus­kus­tan­nuk­sis­ta suu­ri osa on asun­to­koh­tai­sia, enkä oli­si hir­veän häm­mäs­ty­nyt jos yksiöt mak­sai­si­vat ihan saman ver­ran kuin nyt. Pitäi­si saa­da joten­kin kyn­nys­tä gryn­da­ta alen­net­tua, vaik­ka pie­nem­mil­lä tonteilla. 

    Niin, tie­ten­kin pie­nem­pien asun­to­jen raken­ta­mi­nen sinäl­lään nos­tai­si kes­ki­ne­liö­hin­to­ja, mut­ta kun se las­ki­si asun­to­jen kes­ki­hin­to­ja (näis­tä­hän se ostaja/vuokraaja on kiin­nos­tu­nut). Ja jos nyt läh­dem­me sii­tä, että yksiöi­den hin­nat muo­dos­tu­vat kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan, niin onhan se päi­vän­sel­vää, että sil­loin tar­jon­nan lisään­ty­mi­nen las­kee nii­den yksiöi­den hintoja!

    Mitä tulee tuo­hon lap­si­per­hei­den sijoit­tu­mi­seen, niin eikö oli­si luul­ta­vaa, että jokin muu kaa­voi­tuk­sen ohjaa­mi­nen oli­si (yleis­tä) neliö­nor­mia parem­pi kei­no? Jos vaik­ka kaa­voi­tam­me alu­een, joka sovel­tuu hyvin lap­si­per­heil­le (auto­lii­ken­ne rajat­tu alu­een ulko­puo­lel­le, kou­lut ja päi­vä­ko­dit raken­net­tu lähel­le, jne.), niin eikö­hän sin­ne sil­loin raken­net­tai­si enem­män lap­si­per­heil­le sovel­tu­via asun­to­ja ihan riip­pu­mat­ta neliönormeista? 

    Kari

  49. Voi­ko joku selit­tää oikeas­ti, mihin pin­ta-ala­nor­mi­tus­ta tarvitaan?”

    Sen tar­koi­tus on antaa tulon­siir­to­ja köy­hil­tä varakkaille.

  50. Kari, juu­ri noin jos ole­te­taan mark­ki­noil­la ole­van toi­mi­joi­ta jot­ka läh­te­vät hin­ta­kil­pai­luun yksiöis­sä. Samoin kuin mark­ki­noil­la on toi­mi­joi­ta jot­ka käyt­tä­vät hyväk­seen isom­pien asun­to­jen pie­nem­piä hin­to­ja kil­pail­lak­seen neliö­hin­noil­la, eiku…

    Minul­la on sel­lai­nen käsi­tys on että mitään kop­pe­ja ei Län­si­mais­sa juu­ri raken­nel­la. Pait­si Helsingissä.

  51. tpyy­luo­ma:

    Nor­mit­ta­mi­ses­ta luo­pu­mi­nen joh­taes­saan pie­nem­piin asun­toi­hin muu­ten luul­ta­vas­ti nos­tai­si kes­ki­ne­liö­hin­to­ja kos­ka raken­nus­kus­tan­nuk­sis­ta suu­ri osa on asun­to­koh­tai­sia, enkä oli­si hir­veän häm­mäs­ty­nyt jos yksiöt mak­sai­si­vat ihan saman ver­ran kuin nyt.

    Joo niin nos­tai­si. Samal­la taval­la bkt/henki las­kee, kun ote­taan lisää maa­han­muut­ta­jia, mut­ta täs­sä teh­dään just se vir­he, että meil­lä ei oo tavoit­tee­na las­kea kes­ki­ne­liö­hin­taa ihan samal­la taval­la kuin meil­lä ei oo tavoit­tee­na kas­vat­taa jon­kun val­tion rajo­jen sisäl­lä asu­vien keskituloja.

  52. Tpyy­luo­ma:

    Kari, juu­ri noin jos ole­te­taan mark­ki­noil­la ole­van toi­mi­joi­ta jot­ka läh­te­vät hin­ta­kil­pai­luun yksiöis­sä. Samoin kuin mark­ki­noil­la on toi­mi­joi­ta jot­ka käyt­tä­vät hyväk­seen isom­pien asun­to­jen pie­nem­piä hin­to­ja kil­pail­lak­seen neliö­hin­noil­la, eiku… 

    No eikö­hän se riit­täi­si, että mark­ki­noil­la oli­si sel­lai­sia toi­mi­joi­ta, jot­ka yrit­täi­si­vät kil­pail­la sel­lai­sil­la asun­noil­la, joi­ta ihmi­set halua­vat ostaa.

    Minul­la on sel­lai­nen käsi­tys on että mitään kop­pe­ja ei Län­si­mais­sa juu­ri raken­nel­la. Pait­si Helsingissä. 

    Enpä tie­dä, onko näin, mut­ta jos on, niin oli­si ehkä syy­tä poh­tia mis­tä moi­nen ilmiö joh­tuu. Joten­kin olen tai­pu­vai­nen ajat­te­le­maan, että pie­net tuloe­rot ja tiuk­ka sään­te­ly eivät aina­kaan ede­sau­ta asiaa…

    Kari

  53. Peri­aat­tees­sa oli­si­kin hyvä, jos lap­si­per­heet aset­tui­si­vat jol­le­kin alu­eel­le, eivät­kä oli­si hujan hajan, kos­ka se lyhen­täi­si kou­lu­lais­ten kes­ki­mää­räi­siä koulumatkoja. ”

    Ja 20 vuo­den kulut­tua alu­eel­la asuu vain kes­ki-ikäi­siä paris­kun­tia isois­sa asunnoissa.

  54. Peto:

    Ja 20 vuo­den kulut­tua alu­eel­la asuu vain kes­ki-ikäi­siä paris­kun­tia isois­sa asunnoissa. 

    Ensin­nä­kin, jos tuo pätee, niin se on argu­ment­ti nii­tä pin­ta-ala­nor­me­ja vastaan. 

    Toi­sek­si, kes­ki-ikäis­ten tar­peet ovat eri­lai­sia kuin lap­si­per­hei­den. Sik­si he toden­nä­köi­ses­ti muut­ta­vat alu­eel­le ja asun­toi­hin, jos­sa hei­dän omat tar­peen­sa tule­vat parem­min tyy­dy­tet­tyä ja saa­vat van­has­ta asun­nos­taan vie­lä hyvän hin­nan, kos­ka se on halut­tu lap­si­per­hei­den silmissä.

  55. tpyy­luo­ma, ensin­nä­kin olet­ko nyt ihan tosis­sa­si sen kans­sa, että Hel­sin­gin kou­lut oikeas­ti ovat ongel­mis­sa saa­da tar­peek­si oppi­lai­ta? Uskon tuon ole­van ongel­ma jos­sain kylä­kou­luis­sa, mut­ta epäi­len syväs­ti sen ole­van eri­tyi­nen ongel­ma Helsingissä. 

    Toi­sek­si, en ymmär­tä­nyt miten jut­tusi asu­mis­väl­jyy­des­tä tähän liit­tyy? Asu­mis­väl­jyys­hän juu­ri kas­vaa, kun raken­ne­taan iso­ja asun­to­ja. Jos tämä siis tuot­taa ongel­mia, niin mik­si sitä pitäi­si suosia?

    Ja yhdyn sii­hen, mitä Kari ja Art­tu­ri jo kir­joit­ti­vat kes­ki­ne­liö­hin­nois­ta. Vaik­ka kes­ki­ne­liö­hin­ta nousi­si­kin, tämä ei miten­kään ehdot­to­mas­ti tar­koi­ta sitä, että ihmi­set mak­sai­si­vat asun­nois­taan enem­män kuin nyt. Tai sano­taan niin, että kes­ki­mää­räi­nen asumismukavuus/raha voi hyvin­kin paran­tua, kun Hel­sin­gin yksiöi­den hin­nat las­ke­vat ja useam­pi ihmi­nen voi muut­taa sin­ne. Näin, vaik­ka samaan aikaan isom­pien asun­to­jen hin­nat nousi­si­vat­kin ja sel­lai­sia halua­vat muut­tai­si­vat kau­pun­gin ulkopuolelle. 

    Jos tämän kat­so­taan sor­si­van lap­si­per­hei­tä ja tämä on meis­tä vää­rin, niin kaa­de­taan niil­le sit­ten rahaa jotain muu­ta kaut­ta. Ei ole mitään syy­tä sot­kea asun­to­mark­ki­noi­ta sii­hen, että haluam­me suo­sia sitä, että ihmi­set hank­ki­vat lapsia.

    1. Asu­ymis­väl­jyys pie­nee, kun raken­ne­taan iso­ha asun­to­ja. Yksi­ne­lä­vil­lä on kes­ki­mää­rin 40 neliö­tä, mut­ta kuusi­lap­si­sil­la per­heil­lä ei ole kes­ki­mää­rin 320 neliötä.

  56. Asu­ymis­väl­jyys pie­nee, kun raken­ne­taan iso­ha asun­to­ja. Yksi­ne­lä­vil­lä on kes­ki­mää­rin 40 neliö­tä, mut­ta kuusi­lap­si­sil­la per­heil­lä ei ole kes­ki­mää­rin 320 neliötä. 

    Tämä toi­mii vain, jos samal­la tapah­tuu niin, että yksi­na­su­jat muut­ta­vat yhteen ja hank­ki­vat lap­sia, kun raken­ne­taan isom­pia asun­to­ja. Pal­jon toden­nä­köi­sem­pää on se, että he vain hank­ki­vat sit­ten isom­man asun­non. Tai ehkä joku Kari ei han­ki, kos­ka hänel­le isom­pi asun­to aiheut­taa hait­taa asu­mis­mu­ka­vuu­teen, mut­ta sanoi­sin hänen ole­van vähemmistönä.

    1. Ei vasan lap­si­per­heet pysy­vät koh­tuu­ko­koi­sess­sa asun­nos­sa kau­pun­gis­sa sen sijaan että muut­tai­si­vat 250 neliön oma­ko­ti­ta­loon maalle.

  57. Samu­li Saa­rel­ma: “ensin­nä­kin olet­ko nyt ihan tosis­sa­si sen kans­sa, että Hel­sin­gin kou­lut oikeas­ti ovat ongel­mis­sa saa­da tar­peek­si oppilaita?”

    Vas­taan vaik­kei kysy­tä, mut­ta vas­taus on ehdot­to­mas­ti kyl­lä. Joi­tain vuo­sia sit­ten Ruo­ho­lah­ti oli oppi­las­ke­hi­tyk­sel­tään kan­ta­kau­pun­gin han­ka­lin alue. Joh­tuu sii­tä että lap­si­per­hea­lueil­la ikä­pul­lis­tu­ma kul­kee läpi pal­ve­luin­fran ja tilan­ne tasau­tuu vas­ta luon­nol­li­sen pois­tu­man kaut­ta. Täl­lä het­kel­lä lak­kau­tus­lis­tal­la on yhdek­sän kou­lua.

  58. Kari
    “Mitä tulee tuo­hon lap­si­per­hei­den sijoit­tu­mi­seen, niin eikö oli­si luul­ta­vaa, että jokin muu kaa­voi­tuk­sen ohjaa­mi­nen oli­si (yleis­tä) neliö­nor­mia parem­pi kei­no? Jos vaik­ka kaa­voi­tam­me alu­een, joka sovel­tuu hyvin lap­si­per­heil­le (auto­lii­ken­ne rajat­tu alu­een ulko­puo­lel­le, kou­lut ja päi­vä­ko­dit raken­net­tu lähel­le, jne.), niin eikö­hän sin­ne sil­loin raken­net­tai­si enem­män lap­si­per­heil­le sovel­tu­via asun­to­ja ihan riip­pu­mat­ta neliönormeista?” 

    Voi olla, että olet täs­sä oikeas­sa. Itse olen ehkä vir­heel­li­ses­ti aja­tel­lut, että asu­mis­väl­jyys kas­vaa tai estyy pie­ne­ne­mäs­tä, kun raken­ne­taan nor­min mukai­ses­ti iso­ja asun­to­ja, mut­ta jos se pie­ne­nee, vai­ku­tuk­set ovat eri­lai­sia kuin mitä ajat­te­lin. Toi­saal­ta, jos nor­mit­ta­mi­nen jätet­täi­siin koko­naan pois, onko ris­ki että uudis­tuo­tan­non pie­na­sun­to pie­ne­nee pienenemistään?

  59. Osmo:

    Asu­ymis­väl­jyys pie­nee, kun raken­ne­taan iso­ha asun­to­ja. Yksi­ne­lä­vil­lä on kes­ki­mää­rin 40 neliö­tä, mut­ta kuusi­lap­si­sil­la per­heil­lä ei ole kes­ki­mää­rin 320 neliötä.

    Nyt on moni­mut­kai­nen asia kyl­lä vedet­ty pik­kusen lii­an suo­raks. Vähän sama kuin sanois, että mitä enem­män neliöi­tä raken­ne­taan sitä väl­jem­mäks asu­mi­nen muuttuu.

    Eli jos on vaih­toeh­to­na raken­taa 3 yksi­öö 40 m² tai yks neliö 120 m², niin vaik­ka ekas­sa vaih­toeh­dos­sa asuis­kin vaan 3 tyyp­piä ja toi­ses­sa 5, niin ei voi sanoo, että asu­mis­väl­jyys olis jäl­kim­mäi­ses­sä joten­kin vähäi­sem­pi, kos­ka jos­ta­kin ne ihmi­set on näi­hin­kin asun­toi­hin muuttaneet.

    Jos ne van­hat asun­not on jää­ny tyh­jil­leen, niin asu­mis­väl­jyys on pie­nen­ty­nyt. Jos nii­hin on löy­ty­ny uudet asuk­kaat, niin se on kasvanu.

  60. Saa­rel­ma, olen yli­pään­sä sitä miel­tä että pin­ta-ala­nor­mis­ta koh­ka­taan tur­han pal­jon. En usko että yksiöi­den hin­nas­sa muut­tui­si käy­tän­nös­sä mikään sil­lä että tuo nor­mi pure­taan, nykyi­sil­lä asun­to­mark­ki­noil­la hin­nan mää­rää osta­jan mak­su­ky­ky eikä tuo nor­min pur­ka­mi­nen tätä yksis­tään mihin­kään muuta.

    tpyy­luo­ma, ensin­nä­kin olet­ko nyt ihan tosis­sa­si sen kans­sa, että Hel­sin­gin kou­lut oikeas­ti ovat ongel­mis­sa saa­da tar­peek­si oppilaita?

    Et ole sit­ten kau­heas­ti leh­tiä lukenut? 🙂

    Yli­pään­sä kyse on niin kou­lu­jen kuin mui­den­kin pal­ve­lui­den koh­dal­la Hel­sin­gis­sä sii­tä että jos asu­kas­ti­heys las­kee niin pal­ve­lut kar­kaa­vat kau­em­mak­si eli kes­kit­ty­vät. Esi­mer­kik­si ne nykyi­set riu­tu­vat osta­rit oli­vat aikoi­naan ihan koh­tuul­li­ses­ti pär­jä­viä, mut­ta sil­loin oli väkeä­kin käve­lye­täi­syy­del­lä tupla­ten. Kes­kei­nen syy on asu­mis­väl­jyy­den kas­vu, ja se kehi­tys ei sil­lä lak­kaa että Hel­sin­kiin ei teh­dä isom­pia asun­to­ja kos­ka sit­ten ne teh­dään muu­al­le. Tosin tuo neliö­koon vai­ku­tus ei ole ihan yksi­se­lit­tei­nen aina­kaan kaik­kien pal­ve­lui­den kan­nal­ta, pai­kal­li­sen osto­voi­man kan­nal­ta voi olla parem­pi että on vii­si 40 neliön yksiö­tä kuin kak­si 100 neliön per­hea­sun­toa kos­ka vii­si aikuis­ta tie­naa kes­ki­mää­rin enem­män kuin neljä.

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    “Asu­ymis­väl­jyys pie­nee, kun raken­ne­taan iso­ha asuntoja.”

    Ja oluen­juon­ti vähe­nee, kun tila­taan isom­pia tuoppeja?

    Kyl­lä minä luu­len että Hel­sin­kiin raken­net­ta­vien asun­to­jen kool­la on aika vähäi­nen vai­ku­tus esi­mer­kik­si ihmis­ten per­heel­lis­ty­mi­seen tai tulotasoon…

    Kari

    1. Jos lap­si­per­heet kar­ko­te­taan kau­pun­gis­ta maal­le sil­lä, ettei kau­pun­gis­ta löy­dy yli 6o neliön asun­to­ja, ne raken­ta­vat sin­ne maal­le pal­jon isom­mant asun­not kuin mihin oli­si­vat tyy­ty­neet kaupungissa.

  62. TOn­ni Käteen:

    Toi­saal­ta, jos nor­mit­ta­mi­nen jätet­täi­siin koko­naan pois, onko ris­ki että uudis­tuo­tan­non pie­na­sun­to pie­ne­nee pienenemistään?

    Kyl­lä on. Jos mark­ki­noi­ta ei sää­del­lä, niin on aina ris­ki, että tar­jon­ta vas­taa kysyntään.

    Eli jos nyky­ään raken­ne­taan lii­an suu­ria pie­na­sun­to­ja sää­te­lyn takia, niin sää­te­lyn pur­ka­mi­sen jäl­keen raken­ne­taan nii­tä sopi­van kokoi­sia pienasuntoja.

    Osmo: Ehkä asu­vat ehkä eivät. Se kas­vaa­ko asu­mis­väl­jyys riip­puu sii­tä mitä niil­le muil­le asun­noil­le käy. Jos yhtään asun­toa ei jää asu­mat­to­mak­si, niin asu­mis­väl­jyys kas­vaa saman ver­ran jos raken­ne­taan 100 neli­öö lisää täy­sin riip­pu­mat­ta sii­tä raken­ne­taan­ko ne yhteen vai kah­teen asuntoon.

    Eli ok, ihmi­set muut­taa maal­le 250 neliön asun­toi­hin. Mitä nii­den enti­sil­le asun­noil­le käy? Entäs nii­den asun­noil­le, jot­ka muut­taa nii­hin uusiin yksiöihin?

    Miks on joten­kin parem­pi, että raken­ne­taan kes­kus­taan iso­ja asun­to­ja kuin että raken­ne­taan maal­le iso­ja asun­to­ja ja kes­kus­taan pie­niä? Ei tätä pys­ty asu­mis­väl­jyy­del­lä perus­te­le­maan, vaan pitäs olla nyt joku syy miks ihmi­set ei sais asua miel­ty­mys­ten­sä mukai­ses­sa ympäristössä.

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Jos lap­si­per­heet kar­ko­te­taan kau­pun­gis­ta maal­le sil­lä, ettei kau­pun­gis­ta löy­dy yli 6o neliön asun­to­ja, ne raken­ta­vat sin­ne maal­le pal­jon isom­mant asun­not kuin mihin oli­si­vat tyy­ty­neet kaupungissa. 

    Pait­si että kau­pun­ki on täyn­nä yli 60 neliön asun­to­ja. Eri asia on se, että ne lap­si­per­heet koke­vat saa­van­sa parem­man elä­män­laa­dun ostaes­saan käm­pän jos­tain muu­al­ta hal­vem­paan neliö­hin­taan. Toi­sin sanoen: lap­si­per­heet (kes­ki­mää­rin) eivät hyö­dy kau­pun­gis­sa asu­mi­ses­ta samal­la tavoin kuin ei-lap­si­per­heet — toi­saal­ta ne hyö­ty­vät enem­män omas­ta rau­has­ta ja asun­non suu­rem­mas­ta neliömäärästä.

    Siis vie­lä ker­ran: sii­tä, että lapi­per­heet asu­vat per hen­ki­lö pie­nem­mäs­sä neliö­mää­räs­sä (kor­re­laa­tio) ei seu­raa sitä, että jos kau­pun­kiin raken­ne­taan isom­pia asun­to­ja, meil­lä oli­si enem­män lap­si­per­hei­tä yleen­sä tai edes siel­lä kau­pun­gis­sa (kausa­li­teet­ti). Näin voi tie­ten­kin käy­dä, mut­ta sit­ten tar­vit­tai­siin jotain ihan oike­aa evidenssiäkin.

    Ja sen lisäk­si sit­ten pitäi­si vie­lä perus­tel­la, mik­si se oli­si eri­tyi­sen hyvä asia että lap­si­per­heet asui­si­vat keskustassa.

    Ton­ni käteen:

    Toi­saal­ta, jos nor­mit­ta­mi­nen jätet­täi­siin koko­naan pois, onko ris­ki että uudis­tuo­tan­non pie­na­sun­to pie­ne­nee pienenemistään? 

    Vai­kea sanoa. Minus­ta se on toi­saal­ta yhden­te­ke­vää. Jos ker­ran ihmi­set halua­vat pienempiä/isompia asun­to­ja, niin sit­ten se on vain hyvä asia että sel­lai­sia teh­dään. Riip­pu­mat­ta sii­tä, min­kä kokoi­sia niis­tä lopul­ta tulee.

    Tpyy­luo­ma:

    Saa­rel­ma, olen yli­pään­sä sitä miel­tä että pin­ta-ala­nor­mis­ta koh­ka­taan tur­han pal­jon. En usko että yksiöi­den hin­nas­sa muut­tui­si käy­tän­nös­sä mikään sil­lä että tuo nor­mi pure­taan, nykyi­sil­lä asun­to­mark­ki­noil­la hin­nan mää­rää osta­jan mak­su­ky­ky eikä tuo nor­min pur­ka­mi­nen tätä yksis­tään mihin­kään muuta. 

    Voi olla, että olet oikeas­sa. Mut­ta sii­nä­pä oli­si aivan erin­omai­nen syy pois­taa moi­nen nor­mi: tur­haa on sel­lais­ta byro­kra­ti­aa pyö­rit­tää, joka ei ker­ran mihin­kään vaikuta.

    Kari

  64. Ei vasan lap­si­per­heet pysy­vät koh­tuu­ko­koi­sess­sa asun­nos­sa kau­pun­gis­sa sen sijaan että muut­tai­si­vat 250 neliön oma­ko­ti­ta­loon maalle. 

    Ja sit­ten samaan aikaan nii­den raken­ta­mat­ta jää­nei­den yksiöi­den vuok­si sin­kut asu­vat siel­lä maal­la 250:n neliön omakotitaloissa? 

    Minä en ihan oikeas­ti ymmär­rä, mik­si oli­si parem­pi, että lap­si­per­heet asu­vat kau­pun­gis­sa pie­nem­mis­sä asun­nois­sa kuin oikeas­ti haluai­si­vat samaan aikaan, kun sin­kut asu­vat maal­la, vaik­ka haluai­si­vat asua kau­pun­gis­sa. Kaik­kien tilan­ne para­ni­si sil­lä, että per­heet muut­tai­si­vat ulos kau­pun­gis­ta isoi­hin asun­toi­hin ja sin­kut muut­tai­si­vat sin­ne “sink­ku­ho­tel­lei­hin”. Tai siis peri­aat­tees­sa kaik­ki. Kau­pun­kien joh­ta­jat nyyh­ki­si­vät, kun asu­ja­kun­ta ei oli­si demo­gra­fial­taan sel­lai­nen kuin he oli­si­vat halun­neet, vaan sel­lai­nen kuin ihmi­set itse halusivat.

    1. Ei pidä paik­kaan­sa. Myös lap­si­per­heet asui­si­vat mie­luum­min kau­pun­gis­sa (kau­pun­gis­sa = ratik­ka­ver­kon äärel­lä) kuin maal­la, vaik­ka jou­tui­si­vat asu­maan vähän pie­nem­mis­sä asun­nois­sa. Sen näkee sii­tä, mitä tapah­tuu, kun pan­naan koh­tuu­hin­tai­sia hitas-asun­to­ja myyn­tiin tai sii­tä, että per­hea­sun­to­jen hin­ta kau­pun­gis­sa on pal­jon kor­keam­pi kuin maal­la. Ongel­ma on sii­nä, että kai­kis­ta ryh­mis­tä haluai­si useam­pi asua kau­pun­gis­sa. On kyse sii­tä, mil­lä meka­nis­mil­la etuoi­keus asua kau­pun­gis­sa jaetaan.
      On yksi ideo­lo­gi­nen rat­kai­su, että etuoi­keus rat­kais­taan mak­su­ky­vyn perus­teel­la, mut­ta se on vain yksi ja hyvin ideo­lo­gi­nen vaihtoehto.

  65. tpyy­luo­ma:

    En usko että yksiöi­den hin­nas­sa muut­tui­si käy­tän­nös­sä mikään sil­lä että tuo nor­mi pure­taan, nykyi­sil­lä asun­to­mark­ki­noil­la hin­nan mää­rää osta­jan mak­su­ky­ky eikä tuo nor­min pur­ka­mi­nen tätä yksis­tään mihin­kään muuta. 

    Niin, hin­nan mää­rää mar­gi­naa­li­sen osta­jan mak­su­ky­ky. Ja mitä enem­män yksiöi­tä on kau­pan, sitä alem­pi se luon­nol­li­ses­ti on, kos­ka sitä alem­mas pitää mak­su­ky­vys­sä men­nä ennen kuin yksiöt lop­pu­vat. Tai jos tuo ei päde, niin sinun pitäi­si osoit­taa, että yksiös­sä asu­vien mak­su­ky­ky­vys­sä ei ole mitään hajontaa.

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Ei pidä paik­kaan­sa. Myös lap­si­per­heet asui­si­vat mie­luum­min kau­pun­gis­sa (kau­pun­gis­sa = ratik­ka­ver­kon äärel­lä) kuin maal­la, vaik­ka jou­tui­si­vat asu­maan vähän pie­nem­mis­sä asun­nois­sa. Sen näkee sii­tä, mitä tapah­tuu, kun pan­naan koh­tuu­hin­tai­sia hitas-asun­to­ja myyn­tiin tai sii­tä, että per­hea­sun­to­jen hin­ta kau­pun­gis­sa on pal­jon kor­keam­pi kuin maalla. 

    Niin, Hitas-asun­to­jen jonot­ta­mi­nen kiel­tä­mät­tä on osoi­tus jos­ta­kin, mut­ta ei kyl­lä­kään per­hei­den asu­mispre­fe­rens­seis­tä. Vai löy­tyy­kö Hel­sin­gis­tä, tai edes Espoos­ta, jonot­ta­mat­ta omakotitalotontteja?

    Ja sen, että kiin­teis­töt ovat kal­liim­pia lähem­pä­nä kes­kus­taa ja parem­pien lii­ken­neyh­teyk­sien pääs­sä ei pitäi­si olla kenel­le­kään mikään yllä­tys — tie­ten­kin parem­mat pal­ve­lut ja pie­nem­mät liik­ku­mis­kus­tan­nuk­set hei­jas­tu­vat asun­to­jen hin­taan. Jos tuos­ta hin­nas­ta jotain voi pää­tel­lä (en usko, että voi), niin se on kyl­lä se, että yksin elä­vil­lä parem­mil­la yhteyk­sil­lä ja kes­kus­tan lähei­syy­del­lä on enem­män pai­noa: yksiöil­le on suh­tees­sa enem­män kysyn­tää keskustassa. 

    Ongel­ma on sii­nä, että kai­kis­ta ryh­mis­tä haluai­si useam­pi asua kau­pun­gis­sa. On kyse sii­tä, mil­lä meka­nis­mil­la etuoi­keus asua kau­pun­gis­sa jaetaan.
    On yksi ideo­lo­gi­nen rat­kai­su, että etuoi­keus rat­kais­taan mak­su­ky­vyn perus­teel­la, mut­ta se on vain yksi ja hyvin ideo­lo­gi­nen vaihtoehto. 

    Kyl­lä ne “ideo­lo­gi­set rat­kai­su­mal­lit” täy­tyy täs­sä tapauk­ses­sa hakea jos­tain muu­al­ta kuin nii­den suun­nal­ta, joi­den mie­les­tä pitäi­si teh­dä sel­lai­sia asun­to­ja joi­ta ihmi­set haluavat!

    Kari

  67. Osmo:

    Myös lap­si­per­heet asui­si­vat mie­luum­min kau­pun­gis­sa (kau­pun­gis­sa = ratik­ka­ver­kon äärel­lä) kuin maal­la, vaik­ka jou­tui­si­vat asu­maan vähän pie­nem­mis­sä asunnoissa.

    Tuo väi­te kyl­lä kuu­los­taa aina­kin mei­kä­läi­sen elä­män­ko­ke­muk­sel­la aika koval­ta yleis­tyk­sel­tä. Hitas-jonot tai kes­kus­tan asun­to­jen neliö­hin­nat eivät rii­tä todis­teek­si, että edes puo­let per­heis­tä ajat­te­li­si noin.
    On pal­jon ihmi­siä joi­den työ­pai­kat eivät ole ratik­ka­ver­kon äärel­lä (esi­mer­kik­si lähes koko IT-ala) eikä heil­lä ole mitään int­res­siä hank­kia pien­tä ja kal­lis­ta asun­toa Hel­sin­gis­tä kis­ko­jen var­rel­ta. Ja erit­täin mer­kit­tä­vä osa ihmi­sis­tä vaan halu­aa asua oma­ko­ti­ta­los­sa ja luon­non äärel­lä. Jos työ­paik­ka on kehä1:n var­rel­la, työ­mat­ka jos­tain Espoon tai ympä­rys­kun­tien oma­ko­tia­lu­eel­ta on vie­lä nopeam­pi, kuin Hel­sin­gin kes­kus­tan ratikkavyöhykkeeltä.

    1. Tie­ten­kään en tar­koi­ta, että kaik­ki lap­si­per­heet, vaan että useam­pi haluai­si kuin mitä raken­nus­kan­taan mahtuu.

  68. Saarelma,hyvä point­ti. Toi­saal­ta tuol­la perus­teel­la minus­ta vuo­kra-asu­mi­sen yksiös­sä pitäi­si olla hal­vem­paa kuin sel­lai­sen omis­ta­mi­nen kos­ka suu­rin osa asu­jis­ta on vuo­kral­la. Sii­tä olen samaa miel­tä että asun­to­jen mää­rän kas­vat­ta­mi­nen las­kee nii­den hintoja.

    Edel­leen­kin epäi­len ole­tus­ta että pin­ta-ala­nor­mis­ta luo­pu­mi­nen tuot­tai­si enem­män yksiöi­tä. Pikem­min­kin voi­si kuvi­tel­le että käy­tän­nös­sä teh­täi­siin enem­män pie­niä kak­sioi­ta luok­kaa 50 neliö­tä. Raken­nus­kus­tan­nuk­sis­sa ero 40 neliön yksi­öön joka on kai käy­tän­nös­sä mini­mi on pie­ni, eli kat­teet luul­ta­vas­ti paremmat.

  69. tpyy­luo­ma:

    nykyi­sil­lä asun­to­mark­ki­noil­la hin­nan mää­rää osta­jan maksukyky

    Tämä on niin usein näis­sä kes­kus­te­luis­sa kuul­tu vää­rä väi­te, että on pak­ko puuttua.

    Yksiöi­den hin­ta ei tie­ten­kään mää­räy­dy pel­käs­tään osta­jan mak­su­ky­vyn mukaan, kos­ka tämä tar­koit­tai­si, että uusia asun­to­jen raken­ta­mis­mää­rät eivät rea­goi­si miten­kään niis­tä saa­ta­vaan tuot­toon JA että yksiöi­tä osta­vat eivät sai­si miten­kään tyy­dy­tet­tyä halu­jaan muu­ten kuin osta­mal­la yksiöitä.

    Toden­nä­köi­ses­ti kum­pi­kaan ei pidä paik­kaan­sa. (Jäl­kim­mäi­nen ei var­mas­ti pidä paikkaansa.)

    Osmo:

    On yksi ideo­lo­gi­nen rat­kai­su, että etuoi­keus rat­kais­taan mak­su­ky­vyn perus­teel­la, mut­ta se on vain yksi ja hyvin ideo­lo­gi­nen vaihtoehto.

    Vää­rin. Ei se oo mikään etuoi­keus, jos sii­tä jou­tuu mak­sa­maan mark­ki­na­hin­taa. Sen lisäks sun mie­les­tä ilmei­ses­ti mikä tahan­sa tapa jakaa resurs­se­ja on hyvin ideo­lo­gi­nen? Mitä jär­kee on käyt­tää koko ter­miä, jos sil­lä ei pys­ty erot­te­le­maan mitään?

    Osmo:

    Tie­ten­kään en tar­koi­ta, että kaik­ki lap­si­per­heet, vaan että useam­pi haluai­si kuin mitä raken­nus­kan­taan mahtuu.

    No tää var­maan riip­puu sii­tä kus­tan­nuk­ses­ta? Var­mas­ti suun­nil­leen joka iki­nen lap­si­per­he haluis asua Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa, jos se olis täy­sin ilmaista.

  70. Ei pidä paik­kaan­sa. Myös lap­si­per­heet asui­si­vat mie­luum­min kau­pun­gis­sa (kau­pun­gis­sa = ratik­ka­ver­kon äärel­lä) kuin maal­la, vaik­ka jou­tui­si­vat asu­maan vähän pie­nem­mis­sä asunnoissa. 

    No, ok, men­nään sit­ten sai­var­te­lun kaut­ta. Ensin­nä­kin minus­ta pätee se, mitä pek­ka tuos­sa kir­joit­taa, eli osa lap­si­per­heis­tä ei todel­la­kaan noin tee. Mut­ta ei tie­ten­kään tee osa sin­kuis­ta­kaan. Puhu­mi­nen näis­tä ryh­mis­tä yksi­mie­li­si­nä blok­kei­na on siis harhaanjohtavaa.

    Oleel­lis­ta tämän kes­kus­te­lun kan­nal­ta on kui­ten­kin se, että kes­ki­mää­räi­sel­le per­heel­le ratik­ka­ver­kon ulko­puo­lel­la olo, jos sen vas­tik­keek­si saa lisää neliöi­tä, on suu­rem­pi etu kuin yksi­na­su­jil­le. Per­heil­le myös oma taka­pi­ha on arvok­kaam­pi kuin sin­kuil­le. Tämän vuok­si ei juu­ri raken­ne­ta rivitaloyksiöitä.

    Ongel­ma on sii­nä, että kai­kis­ta ryh­mis­tä haluai­si useam­pi asua kau­pun­gis­sa. On kyse sii­tä, mil­lä meka­nis­mil­la etuoi­keus asua kau­pun­gis­sa jaetaan. 

    Mie­len­kiin­toi­nen ilmaus tuo “etuoi­keus”. Samal­la tavoin mer­sul­la haluai­si useam­pi ajaa kuin tojo­tal­la. Pitäi­si­kö tätä­kin “etuoi­keut­ta” alkaa jakaa jol­lain muul­la tavoin kuin sil­lä, että ne, joil­la on varaa hank­kia mer­su, hank­ki­vat mer­sun ja ne, joil­la ei, hank­ki­vat tojotan? 

    Jos ei, niin mik­si näin oli­si asun­to­jen koh­dal­la? Olen täs­sä kes­kus­te­lus­sa jo esit­tä­nyt, että pin­ta-ala­nor­mit eivät joh­da vain sii­hen, että suo­si­taan per­hei­tä, vaan sii­hen, että suo­si­taan nii­tä, jot­ka halua­vat asua isos­sa asun­nos­sa ja joil­la on kyky mak­saa sii­tä. Räi­keim­mil­lään tämä joh­taa pie­ni­tu­lois­ten per­hei­den syrjimiseen. 

    Peri­aat­tees­sa tuo­hon auto­ver­tauk­seen vie­den pin­ta-ala­nor­mi tar­koit­tai­si samaa kuin, että annet­tai­siin vero­hel­po­tuk­sia tiet­tyä kokoa isom­mil­le autoil­le, kos­ka aja­tel­laan, että per­heet aja­vat yleen­sä isol­la autol­la. Seu­raus oli­si kui­ten­kin se, että samal­la toi­saal­ta suo­sit­tai­siin öky­maas­tu­ril­la yksik­seen huris­te­le­via ja toi­saal­ta sor­sit­tai­siin pik­kuau­toon ahtau­tu­vaa pie­ni­tu­lois­ta perhettä.

    Eli edel­leen­kin odo­tan, että joku ker­too minul­le, että jos per­hei­den suo­si­mis­ta halu­taan teh­dä (vaik­ka nii­den kou­lu­jen takia), niin mik­si tämä teh­dään pin­ta-ala­nor­min kaut­ta, eikä niin, että kaa­det­tai­siin per­heil­le rahaa, jol­loin a) hei­dän osto­voi­man­sa kas­vai­si ja raken­ta­jat tuot­tai­si­vat enem­män hei­dän halua­mi­aan asun­to­ja ja b) tuki meni­si vain ja ainoas­taan per­heil­le ja toi­saal­ta kaik­ki per­heet sai­si­vat sitä? 

    Täs­sä jäi­si tie­ten­kin edel­leen auki se, että mik­si juu­ri nii­tä per­hei­tä pitää tukea, mut­ta aina­kin sil­loin teh­täi­siin sitä, mitä halut­tiin teh­dä, eikä jotain ihan muuta.

  71. Toi­saal­ta, jos nor­mit­ta­mi­nen jätet­täi­siin koko­naan pois, onko ris­ki että uudis­tuo­tan­non pie­na­sun­to pie­ne­nee pienenemistään?

    Art­tu­ri:
    “Eli jos nyky­ään raken­ne­taan lii­an suu­ria pie­na­sun­to­ja sää­te­lyn takia, niin sää­te­lyn pur­ka­mi­sen jäl­keen raken­ne­taan nii­tä sopi­van kokoi­sia pienasuntoja.”

    Kari:
    “Vai­kea sanoa. Minus­ta se on toi­saal­ta yhden­te­ke­vää. Jos ker­ran ihmi­set halua­vat pienempiä/isompia asun­to­ja, niin sit­ten se on vain hyvä asia että sel­lai­sia teh­dään. Riip­pu­mat­ta sii­tä, min­kä kokoi­sia niis­tä lopul­ta tulee.”

    Jos koko val­ta­kun­nan tasol­la käy niin, että tila­via asun­to­ja jää tyh­jil­leen toi­saal­la, kos­ka ei ole työ­paik­ko­ja ja muut­ta­ja muut­taa sii­tä syys­tä, että yli­pään­sä saa töi­tä, oli­si ehkä fik­sum­paa hyö­dyn­tää sitä infraa joka jo maa­kun­nis­sa on. 

    Ts. kun ker­ran mini­mi­palk­ko­ja on pää­tet­ty sää­del­lä tämä joh­taa sii­hen, että työ­paik­ko­ja muo­dos­tet­taes­sa muut asiat jous­ta­vat ja kun muut edut ovat Hel­si­ni­gin puo­lel­la, talous kes­kit­tyy Hel­sin­kiin, vaik­ka mini­mi­pal­kan osto­voi­ma on Hel­sin­gis­sä pie­nem­pi kal­lii­den asu­mis­kus­tan­nus­ten takia. 

    Jos taas on osto­voi­mal­taan pie­nem­pi palk­ka on luon­nol­lis­ta, että tyy­tyy pie­nem­pään asun­toon ja voi tul­la kier­re, että uudet tuli­jat tyy­ty­vät aina pie­nem­piin ja pie­nem­piin asun­toi­hin. No eihän sii­nä mitään, jos on sitä miel­tä että tämä on jär­ke­vää. Hel­sin­gin kop­pia­su­jil­ta peri­tään vero­tuk­sen kaut­ta joka­ta­pauk­ses­sa osa­las­ku maa­kun­tien hyvinvointipalveluista. 

    Las­kun suu­ruus ja kopin koko ovat sel­lai­sia asioi­ta joi­hin kop­pia­su­ja voi poliit­ti­ses­ti­kin vai­kut­taa, mut­ta jos tämä ei halua ei hän­tä voi sii­hen pakot­taa. Sinän­sä itses­tä­ni tun­tuu nyt sil­tä, että kes­ki­pin­ta-ala­nor­mi on teho­ton tapa vai­kut­taa taus­tal­la ole­viin perus­on­gel­miin ja että parem­pia tapo­ja on löydettävissä.

  72. Ton­ni käteen,

    Kau­pun­gis­tu­mi­nen tuot­taa kiis­tat­to­mia etu­ja. Smoin jo raken­ne­tun infran “hyl­kää­mi­nen” tuot­taa kiis­tat­to­mia hait­to­ja. Näi­den hyö­ty­jen ja hait­to­jen tasa­pai­no “täy­tyy” jokai­sen omil­la valin­noil­laan tasa­pai­not­taa. Jos asi­aa ei sen kum­mem­min sää­del­lä, pää­dym­me mark­ki­naop­ti­maa­li­seen rat­kai­suun, joka käy­tän­nös­sä mak­si­moi ihmis­ten hyvin­voin­nin koko­nai­suu­te­na parem­min kuin se, että me tääl­lä päh­kim­me, mitä ihmi­set mei­dän mie­les­täm­me haluavat.

    Kari

  73. Ton­ni käteen:

    Jos koko val­ta­kun­nan tasol­la käy niin, että tila­via asun­to­ja jää tyh­jil­leen toi­saal­la, kos­ka ei ole työ­paik­ko­ja ja muut­ta­ja muut­taa sii­tä syys­tä, että yli­pään­sä saa töi­tä, oli­si ehkä fik­sum­paa hyö­dyn­tää sitä infraa joka jo maa­kun­nis­sa on.

    Joo se ote­taan jo huo­mioon hin­nois­sa. Ei sitä tart­te miten­kään erik­seen yrit­tää ottaa huo­mioon poliit­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa jol­lain pin­ta-ala­nor­meil­la tai muullakaan.

    (Tuo edel­li­nen sil­lä varauk­sel­la, että maa­no­mis­ta­jil­ta ulos­mi­ta­taan uuden infran raken­nus­kus­tan­nuk­set, mut­ta EI muu­ta kaavoitushyötyä.)

  74. Minul­la muu­ten alkaa koh­ta pala­maan päreet tähän keskusteluun.

    Kävi­sim­me­kö täl­lais­ta kes­kus­te­lua, jos kyse oli­si vaik­ka­pa sii­tä, pitäi­si­kö mei­dän sään­nök­sin mää­rä­tä, kuin­ka iso­ja lei­piä kau­pas­sa tulee olla tar­jol­la? “lap­si­per­heet osta­vat isom­pia lei­piä” kont­ra “pie­nem­pien lei­pien myyn­ti­kiel­tö sor­sii köy­hiä ja sink­ku­ja” AAARGH!

    Kari

  75. Art­tu­ri:
    “Joo se ote­taan jo huo­mioon hin­nois­sa. Ei sitä tart­te miten­kään erik­seen yrit­tää ottaa huo­mioon poliit­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa jol­lain pin­ta-ala­nor­meil­la tai muullakaan.

    (Tuo edel­li­nen sil­lä varauk­sel­la, että maa­no­mis­ta­jil­ta ulos­mi­ta­taan uuden infran raken­nus­kus­tan­nuk­set, mut­ta EI muu­ta kaavoitushyötyä.)”

    Kari:
    “Minul­la muu­ten alkaa koh­ta pala­maan päreet tähän keskusteluun.

    Kävi­sim­me­kö täl­lais­ta kes­kus­te­lua, jos kyse oli­si vaik­ka­pa sii­tä, pitäi­si­kö mei­dän sään­nök­sin mää­rä­tä, kuin­ka iso­ja lei­piä kau­pas­sa tulee olla tar­jol­la? “lap­si­per­heet osta­vat isom­pia lei­piä” kont­ra “pie­nem­pien lei­pien myyn­ti­kiel­tö sor­sii köy­hiä ja sink­ku­ja” AAARGH!”

    Voi olla että Art­tu­rin varaus infra­ku­lu­jen ulos­mit­taa­mi­ses­ta maa­no­mis­ta­jal­ta on sopi­va poliit­ti­nen toi­men­pi­de, voi olla että vähem­pi tai joku muu toi­men­pi­de riit­täi­si, mut­ta on siis mah­dol­lis­ta että näi­tä infra­ku­lu­ja ei nykyi­ses­sä mark­ki­na­ta­sa­pai­nos­sa huo­mioi­da todel­lis­ten kus­tan­nus­ten mukaisesti. 

    Olen aiem­min elä­mäs­sä­ni jou­tu­nut tilan­puut­teen takia jät­tä­mään teke­mät­tä joi­ta­kin minul­le edul­li­sia rat­kai­sui­ta. Jos infraa hyö­dyn­ne­tään levä­pe­räi­ses­ti ja saman­ai­kai­ses­ti kiis­tel­lään kah­den desi­maa­lin tark­kuu­del­la pal­jon vähä­mer­ki­tyk­si­sem­mis­tä asiois­ta, se tun­tuu type­räl­tä. Joka tapauk­ses­sa olen kans­san­ne samaa miel­tä pos­tauk­sen pää­ot­si­kon aihees­ta, että nykyi­nen kes­ki­pin­ta-ala­nor­mi tun­tuu ole­van epätarkoituksenmukainen.

  76. Kari, jos samaa lei­pää kun se on ker­ran lei­vot­tu syö­täi­siin seu­raa­vat sata vuot­ta, niin toden­nä­köi­ses­ti lei­pu­rei­ta­kin sää­del­täi­siin nykyis­tä tiukemmin. 🙂

    Luin jos­kus sel­lai­ses­ta tapauk­ses­ta että eräs poi­ka­mies halusi raken­taa itsel­leen 200 neliön asun­non jos­sa on yksi suih­ku yhdes­sä WC:ssä ja pie­ni keit­tiö­ko­me­ro. Ei men­nyt raken­nus­val­von­nas­ta läpi, perus­te­lu­na että toden­nä­köi­ses­ti tuos­sa talos­sa asuu jos­kus enem­män ihmi­siä ja jäl­keen­päin riit­tä­vien pesu- ja kei­tiö­ti­lo­jen raken­ta­mi­nen oli­si koh­tuut­to­man kal­lis­ta ja han­ka­laa. Vähän niin kuin jäl­keen­päin usei­den parin­kym­me­nen neliön yksiöi­den yhdis­tä­mi­nen sen ajan mini­mi­nä pide­tyn asun­non kokoi­sek­si oli­si koh­tuut­to­man kal­lis­ta ja hankalaa.

    Sii­tä mis­sä asiois­sa, mil­loin ja miten tuol­lais­ta sää­te­lyä tulee har­ras­taa tulee kes­kus­tel­la, rajan­ve­to on vai­ke­aa enkä minä esi­mer­kik­si ole ollen­kaan var­ma että pin­ta-ala­nor­mi on jär­ke­vä. Mut­ta sel­lai­nen kan­ta että ihan mitä tahan­sa saa raken­taa ei nyt aina­kaan ole järkevä.

  77. 9tpyyluoma, mikä ongel­ma niis­sä “koh­tuut­to­man kor­keis­sa” asun­non muut­to­ku­luis­sa on? Nehän mene­vät käy­tän­nös­sä suo­raan sen poi­ka­mie­hen (tai hänen peri­kun­tan­sa) tas­kus­ta. Asun­non myyn­ti­hin­ta­han jää vas­taa­van kokoi­sia, mut­ta per­heil­le sove­li­aam­pia asun­to­ja alem­mas juu­ri sen muut­to­ku­lu­jen ver­ran. Ainoas­taan, jos muut­to­ku­lut ovat niin suu­ret, ettei edes asun­non hin­ta rii­tä nii­den kat­ta­mi­seen, niin sit­ten niis­sä mää­räyk­sis­sä voi olla jotain järkeä.

    Se, mitä voi­daan ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­ja raken­ta­maan, on “riit­tä­vä” mää­rä vesi- ja vie­mä­ri­put­kia, mikä mah­dol­lis­taa nii­den muut­ta­mi­sen tar­peen mukaan halu­tun­lai­sik­si, mut­ta tämän suh­teen ei pitäi­si aina­kaan sitä yksiö­ra­ken­ta­mis­ta rajoit­taa, kos­ka kol­me 40:n neliön yksiö­tä tar­vit­see var­mas­ti enem­män vesi- ja vie­mä­ri­put­kia kuin yksi 120:n neliön asunto.

  78. tpyy­luo­ma:

    Mut­ta sel­lai­nen kan­ta että ihan mitä tahan­sa saa raken­taa ei nyt aina­kaan ole järkevä.

    Yri­tät­kö nyt sanoa, että aina­kin tuon poi­ka­mie­hen raken­ta­mis­suun­ni­tel­mien estä­mi­nen oli ihan ok?

    Vai tar­ko­tat­ko sanoa, että on ihan ok, että ei saa raken­taa jotain aurin­gon­va­lon siep­pa­ria kiin­ni toi­sen ikku­noi­hin vai mitä?

    Jos joku halu­aa raken­taa itsel­leen sopi­van asun­non, niin minus­ta polii­ti­koil­la ja byro­kraa­teil­la ei oo mitään oikeut­ta men­nä “suo­je­le­maan” tätä tyyp­piä itsel­tään. Jos se raken­nus ei sovel­lu muu­hun kuin tämän yksit­täi­sen tyy­pin asun­nok­si, niin ainoa joka sii­tä kär­sii on tämä rakentaja.

    Ihan sama olis kiel­tää vaik­ka ihmi­siä tuh­laa­mas­ta raho­jaan urhei­luau­toi­hin, kos­ka ne ei sovel­lu lap­si­per­heil­le kauppakassiks.

  79. Käy­tän­nös­sä muu­tos­ku­lu­ja mak­saa osit­tain yhteis­kun­ta, esi­mer­kik­si tukee his­sien raken­ta­mis­ta. Sii­tä onko pak­ko raken­taa his­si uuteen taloon käy­tiin muis­taak­se­ni muu­ten kovin saman­sä­vyi­nen kes­kus­te­lu aikoinaan. 

    Käy­tän­nös­sä myös­kin talo­jen pur­ka­mi­nen on vai­ke­aa, edel­lyt­tää usein esi­mer­kik­si uudel­leen­kaa­voi­tus­ta vali­tuk­si­neen ja yksi­mie­li­syyt­tä osak­kai­den kes­ken, ja tämän­kin takia oli­si hyvä teh­dä ne pit­käi­käi­sik­si. Ja jos asui­na­lue epä­on­nis­tuu niin se slum­miu­tuu, ja tätä­kin kor­ja­taan jul­ki­sin varoin

    Meil­lä nyt vaan on sel­lai­nen jär­jes­tel­mä jos­sa raken­nuk­set eivät ole pel­käs­tään gryn­de­rin tai omis­ta­jan asia. Jos tämä halu­taan pur­kaa, mis­sä oli­si kiel­tä­mät­tä puo­len­sa, se pitää pur­kaa ihan koko­naan ja vas­tuut vie­rit­tää täys­mää­räi­ses­ti omistajille.

    Minä en yli­pään­sä vas­tus­ta libe­ra­li­soin­tia peri­aat­tees­sa, mut­ta minul­la ei ole mitään hyvää sanot­ta­vaa osa­li­be­ra­li­soin­nis­ta jos­sa pure­taan sään­te­lyä mut­ta ei nii­den taus­tal­la ole­via yhteis­kun­nan vas­tui­ta, tukia tai mui­ta de fak­to sub­ven­tioi­ta. Art­tu­ri­kin lie­nee yhtä miel­tä sii­tä että jos yhteis­kun­nal­la on tapa­na myön­tää vaik­ka­pa kor­jausa­vus­tuk­sia sii­hen että lap­si­per­he saa tar­vit­se­man­sa pesu­ti­lat asun­toon niin toki tuo siir­tyy odo­tusar­vo­na sen poi­ka­mie­hen asun­non hintaan.

  80. tpyy­luo­ma, ensin­nä­kin argu­men­toin­ti­si ei ole kovin vakuut­ta­vaa, kun sinus­ta yhteis­kun­nan pitää mää­rä­tä his­sien raken­ta­mi­ses­ta, kos­ka se avus­taa his­sien raken­ta­mis­ta. Tämä on minus­ta kyl­lä aika teen­näi­nen ulkois­vai­ku­tus. Tai sano­taan niin, että tämä on talon ulko­puo­li­sen yhteis­kun­nan itsen­sä luo­ma ulkois­vai­ku­tus, joten sitä ei oikein voi enää pitää ulkoisvaikutuksena.

    Toi­sek­si, todel­li­set ulkois­vai­ku­tuk­set hyväk­syn raken­ta­jil­le teh­tä­vien rajoi­tus­ten perus­te­lui­na. Minus­ta vain täs­sä kes­kus­te­lus­sa ei ole kovin hyvin osoi­tet­tu, että pin­ta-ala­nor­mil­la kor­jat­tai­siin jotain todel­lis­ta ulkoisvaikutusta.

  81. Saa­rel­ma se his­sie­si­merk­ki oli argu­ment­ti sitä vas­taan että mitään sään­te­lyä ei tar­vi­ta, ei pin­ta-ala­nor­min puo­les­ta. En minä ole eri miel­tä sii­tä että tämä on ihan poliit­ti­ses­ti luo­tu ulkois­vai­ku­tus, point­ti on että on idioot­ti­mais­ta tode­ta että näin ei pitäi­si olla ja sen takia pois­taa sää­te­lyä ikään­kuin sitä ulkois­vai­ku­tus­ta ei olisi.

  82. tpyy­luo­ma:

    Art­tu­ri­kin lie­nee yhtä miel­tä sii­tä että jos yhteis­kun­nal­la on tapa­na myön­tää vaik­ka­pa kor­jausa­vus­tuk­sia sii­hen että lap­si­per­he saa tar­vit­se­man­sa pesu­ti­lat asun­toon niin toki tuo siir­tyy odo­tusar­vo­na sen poi­ka­mie­hen asun­non hintaan.

    Joo ehdot­to­mas­ti myönnän.

    En vaan tien­ny, että jos lap­si­per­he ostaa itsel­leen sopi­mat­to­man asun­non, niin sen saa muut­taa sopi­vak­si veron­mak­sa­jien rahoilla.

    Tämä on tie­tys­ti ihan älyt­tö­män type­rää. Vähän sama kun ostais Fer­ra­rin ja sit sais vie­dä sen mui­den rahoil­la kor­jaa­moon, mis­sä sii­hen teh­dään uus kori, että on tilaa kah­dek­sal­le mat­kus­ta­jal­le. Eiks olis parem­pi vaan antaa nii­den lap­si­per­hei­den ostel­la far­ma­rei­ta ja jät­tää ne Fer­ra­rit sit muille?

    Noin yli­pään­sä mä en hyväk­sy täl­lais­ta argu­men­toin­tia, että kos­ka yhteis­kun­ta on päät­tä­nyt teh­dä jotain tulon­siir­to­ja, sii­tä seu­raa oikeus rajoit­taa näi­den tulon­siir­to­jen koh­tei­na ole­vien elämää.

    Sen hyväk­syn taas ihan mie­lel­lä­ni, että näi­le tulon­siir­roil­le sää­de­tään ehto­ja, että jos ottaa ne vas­taan, niin sit vas­ta­pal­ve­luk­seks suos­tuu sit nii­hin ehtoihin.

  83. Tpyy­luo­ma:

    Minä en yli­pään­sä vas­tus­ta libe­ra­li­soin­tia peri­aat­tees­sa, mut­ta minul­la ei ole mitään hyvää sanot­ta­vaa osa­li­be­ra­li­soin­nis­ta jos­sa pure­taan sään­te­lyä mut­ta ei nii­den taus­tal­la ole­via yhteis­kun­nan vas­tui­ta, tukia tai mui­ta de fak­to subventioita. 

    No minä en ole kyl­lä­kään sitä miel­tä, että min­kään­lais­ta sään­te­lyä ei tar­vit­tai­si. Kuten itse tote­sit, kyse on jon­kin­lai­ses­ta rajan­ve­dos­ta. Mut­ta. Olen noin ylei­ses­ti ottaen sitä miel­tä, että meil­lä on sään­te­lyä aivan lii­kaa. Syy tähän on se, että polii­ti­kot yleen­sä pyr­ki­vät “kor­jaa­maan” ongel­mia jot­ka suu­rel­ta osal­ta joh­tu­vat lii­as­ta sään­te­lys­tä teke­mäl­lä _lisää_ sään­te­lyä. Kun­han hom­ma aikan­sa pyö­rii, pää­dy­tään sel­lai­seen seka­me­te­li­sop­paan, ettei sii­tä ota enää Erk­ki­kään selvää.

    Sen vuok­si minä läh­tö­koh­tai­ses­ti kan­na­tan aina sään­te­lyn vähen­tä­mis­tä ja sys­tee­min yksinkertaistamista.

    Toi­nen asia, mikä minua nyp­pii, on tämä yhteis­kun­nas­sa val­lit­se­va ihmeel­li­nen asen­ne, jos­sa “tyh­miä hal­lin­toa­la­mai­sia” pitää aina estää teke­mäs­tä tyh­miä pää­tök­siä, kos­ka “vii­sas vir­ka­mies” tie­tää asiat parem­min. Parem­mas­sa maa­il­mas­sa vir­ka­mis­ten pitäi­si yrit­tää aut­taa ihmi­siä teke­mään parem­pia rat­kai­su­ja, eikä yrit­tää mik­ro­ma­na­ge­roi­da ilmiöi­tä, joi­ta he eivät kyke­ne hallitsemaan.

    Ote­taan nyt vaik­ka esi­mer­kik­si tämä mai­nit­tu poi­ka­mies, joka halusi raken­taa asun­non, joka ei sovel­lu lap­si­per­heil­le. Myön­nän sen, että esi­mer­kik­si vir­ka­mies, joka pyö­rit­te­lee raken­nus­asioi­ta ja kaa­vo­ja työk­seen saat­taa aivan hyvin ymmär­tää ko. poi­ka­mies­tä parem­min, että hän on täs­sä ampu­mas­sa itse­ään jal­kaan — tai sit­ten ei. Oikea tapa oli­si tode­ta, että sen­kun raken­nat, mut­ta sit­ten voi­si liit­teek­si lait­taa paran­nuseh­do­tuk­sia. Esi­mer­kik­si mai­nin­nan, että kai sinä ymmär­rät, että jos jätät yli­mää­räi­set vesi­pis­teet raken­ta­mat­ta, luul­ta­vas­ti häviät pit­kän pääl­le rahaa, kos­ka asun­to­si jäl­leen­myyn­tiar­vo on sel­väs­ti hei­kom­pi. Samaan tapaan voi­si sit­ten mai­ni­ta esi­mer­kik­si sii­tä, että kai olet huo­mioi­nut, että teke­mäl­lä parem­mat läm­pö­eris­tyk­set sääs­täi­sit muu­ta­mas­sa vuo­des­sa inves­toin­ti­kus­tan­nuk­set pie­nem­pi­nä lämmityskuluina.

    Jos se jan­nu sit­ten tote­aa, että hän halu­aa teh­dä asiat eri taval­la sii­tä huo­li­mat­ta, niin oma­pa on asiansa.

    Kari

  84. niin oma­pa on asiansa

    Aluk­si noin eli jos jan­nu päät­tää vaik­ka­pa toteut­taa vesi­joh­to­jär­jes­tel­män­sä Feng Shui peri­aat­teel­la, niin joku vois saa­da käm­pän sika­hal­val­la kun muut ei halua, ja jan­nun oma tappio.

    Mut­ta täs­tä jäi nyt se veronmaksaja/tuki näkö­kul­ma uupu­maan. Kave­ri ostaa sen kos­ka las­kee että remon­tin teet­tä­mi­seen saa koti­ta­los­vä­hen­nys­tä ja jos oma vero% hipoo vaik­ka­pa 40:tä niin aina houkuttelevampaa.

    Per­jan­tai­ke­ven­nyk­sek­si havain­nol­lis­ta­va esimerkki:

    http://www.bbspot.com/news/2004/07/feng_shui_motherboard.html

  85. BRG
    “Mut­ta täs­tä jäi nyt se veronmaksaja/tuki näkö­kul­ma uupu­maan. Kave­ri ostaa sen kos­ka las­kee että remon­tin teet­tä­mi­seen saa koti­ta­los­vä­hen­nys­tä ja jos oma vero% hipoo vaik­ka­pa 40:tä niin aina houkuttelevampaa.”

    Arve­li­sin että kos­ka vähen­nys ei ole mikään “piik­ki auki”-juttu, niin se tulee hal­vem­mak­si kuin vir­ka­mies­ten suo­rit­ta­ma val­von­ta. Vir­ka­mie­het kun eivät ole ilmaisia.

  86. Noin näp­pi­tun­tu­mal­ta vai­kut­taa sil­tä että raken­nut­ta­jat mie­lel­lään mak­sat­ta­vat ulkois­vai­ku­tuk­set muil­la, ts. jos alue on sosio­eko­no­mi­ses­ti ja demo­gra­fi­ses­ti balans­sis­sa, esi­mer­kik­si juu­ri­kin tämän sää­te­lyn takia, ja siis halut­tu kai­kis­sa ikä­ryh­mis­sä, par­haan hin­nan saa pie­nis­tä asun­nois­ta joka tämän balans­sin sit­ten pik­ku­hil­jaa hävit­tää­kin, ja aiheut­taa tur­hia lisä­kus­tan­nuk­sia kun lap­si­per­hein­fra raken­ne­taan muu­al­le uudestaan.

    Vas­taa­vas­ti kehys­kun­nis­sa jouk­ko­lii­ken­teet­tö­myys on varak­kail­le per­heel­li­sil­le plus­saa, joten maa­no­mis­ta­jal­la on int­res­si saa­da huit­sin­kuuses­sa sijait­se­vat alu­eet kaa­voi­te­tuk­si. Kun­ta sit­ten raken­taa omal­la kus­tan­nuk­sel­laan lap­si­per­hein­fran ja lii­ken­teen mak­saa Joku Muu.

    En minä ymmär­rä mik­sei kun­nal­la mak­sa­jan omi­nai­suu­des­sa sai­si olla asias­sa sanan­val­taa. Kun pel­käs­tään asu­mis­ta tue­taan kat­san­to­kan­nas­ta riip­puen 1–5- mil­jar­dil­la vuo­sit­tain, eikä perus­pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­nen­kaan niin hal­paa ole että sitä kan­nat­taa käsi­tel­lä kaa­voi­tuk­ses­ta irral­laan on vapaan mark­ki­na­ta­lou­den huu­ta­mi­nen apuun juu­ri sii­nä koh­das­sa kun itse ei jou­du ulkois­vai­ku­tus­ten mak­su­mie­hek­si vähän tarkoitushakuista.

  87. Sylt­ty: Vir­ka­mie­het kun eivät ole ilmaisia.

    Tot­ta, toi usein unoh­tuu, unoh­tui minultakin.

    Muu­ten­kin tai­sin kir­joi­tel­la ihan vaan kir­joit­te­lun vuok­si, oikees­ti oon kyl­lä sitä miel­tä oma­pa on asiansa.

  88. spot­tu:

    Noin näp­pi­tun­tu­mal­ta vai­kut­taa sil­tä että raken­nut­ta­jat mie­lel­lään mak­sat­ta­vat ulkois­vai­ku­tuk­set muil­la, ts. jos alue on sosio­eko­no­mi­ses­ti ja demo­gra­fi­ses­ti balans­sis­sa, esi­mer­kik­si juu­ri­kin tämän sää­te­lyn takia, ja siis halut­tu kai­kis­sa ikä­ryh­mis­sä, par­haan hin­nan saa pie­nis­tä asun­nois­ta joka tämän balans­sin sit­ten pik­ku­hil­jaa hävit­tää­kin, ja aiheut­taa tur­hia lisä­kus­tan­nuk­sia kun lap­si­per­hein­fra raken­ne­taan muu­al­le uudestaan. 

    Minus­ta alue ei ole balans­sis­sa, jos sin­ne on tun­kua yhdel­lä pop­pool­la. Se on balans­sis­sa sii­nä vai­hees­sa, kun mark­ki­nat ovat tasoit­ta­neet tilan­teen niin, että yksit­täi­sen raken­ta­jan ei kan­na­ta suo­sia mitään ryh­mää, vaik­ka saisi. 

    Eli ei ole jär­keä, että esim. pien­ta­loa­lu­eel­la kei­no­te­koi­ses­ti koi­te­taan saa­da sin­kut asu­maan lap­si­per­hei­den kes­kel­lä rivi­ta­lois­sa yhtään sen enem­pää kuin se, että koi­te­taan ker­ros­ta­lois­ta hei­dät hää­tää suo­si­mal­la per­hea­sun­to­ja. Kun­nan infra kan­nat­taa tie­ten­kin raken­taa huo­mioi­den sen, mitä raken­ta­jat raken­ta­vat, eikä pakot­taa raken­ta­jat raken­ta­maan niin kuin joku kun­nan insi­nöö­ri oli suun­ni­tel­lut infrat. 

    Kuten tääl­lä jo sanot­tiin, talo kes­tää 100 vuot­ta. Kun alue on ker­ran raken­net­tu, niin sen asun­not eivät ihan heti muu­tu toi­sen­lai­sik­si, joten kun­nan ei tar­vit­se pelä­tä, mitä sen inves­toin­neil­le käy. Ja jos alu­eel­le raken­ne­taan _lisää_, niin aivan riip­pu­mat­ta sii­tä, miten ne uudet asun­not jakaan­tu­vat eri demo­gra­fis­ten ryh­mien kes­ken, ei min­kään pal­ve­lun tar­ve aina­kaan las­ke, kos­ka enti­nen väes­tö on siel­lä jo entuudestaan. 

    Ja mik­si sosio­eko­no­mi­ses­ti aluei­den pitäi­si olla balans­sis­sa? Sosio­eko­no­mi­set alu­eel­li­set erot­han joh­tu­vat sii­tä, että toi­set alu­eet vaan ovat parem­pia asui­na­luei­ta kuin toi­set. Ihmi­set nyt vaan halua­vat asua ennem­min meren ran­nal­la kuin juna­ra­dan vie­res­sä. Jos parem­mil­ta alueil­ta ale­taan jakaa jol­lain perus­teel­la asun­to­ja niil­le, joi­den varat eivät muu­ten siel­lä asu­mi­seen riit­täi­si, seu­raus on se, että ne vapaan rahan asun­not kal­lis­tu­vat enti­ses­tään ja entis­tä har­vem­mal­la on mah­dol­li­suus ostaa siel­tä asun­to pel­käs­tään omin voimin. 

    Tämä taas sekä luo nyreyt­tä, kun jotain talou­del­li­ses­ti arvo­kas­ta jae­taan ilmai­sek­si joil­le­kin, että syö ihmi­sil­tä kan­nus­tei­ta itse omin voi­min paran­taa omaa talou­del­lis­ta tilan­net­ta, kun toi­saal­ta osa saa paran­net­tua tilan­net­taan ilman pon­nis­tuk­sia ja samal­la omin pon­nis­tuk­sin ase­man paran­ta­mi­nen on enti­ses­tään vaikeutunut. 

    Jos ihmis­ten tuloe­ro­ja halu­taan tasoit­taa vaik­ka sik­si, että yhteis­kun­nan oikeu­den­mu­kai­suus ja sosi­aa­li­nen pää­oma säi­lyy, niin tasoi­te­taan sit­ten, mie­lui­ten tulo­ve­roil­la yhdis­tet­ty­nä kiin­te­ään kan­sa­lais­palk­kaan, mut­ta ei ole mitään syy­tä ryh­tyä sot­ke­maan asun­to­mark­ki­noi­ta, jol­la tuo­te­taan vain täs­mäl­leen päinvastaista. 

    Vas­taa­vas­ti kehys­kun­nis­sa jouk­ko­lii­ken­teet­tö­myys on varak­kail­le per­heel­li­sil­le plus­saa, joten maa­no­mis­ta­jal­la on int­res­si saa­da huit­sin­kuuses­sa sijait­se­vat alu­eet kaa­voi­te­tuk­si. Kun­ta sit­ten raken­taa omal­la kus­tan­nuk­sel­laan lap­si­per­hein­fran ja lii­ken­teen mak­saa Joku Muu. 

    Luin tämän koh­dan moneen ker­taan, mut­ten lopul­ta­kaan tajun­nut, mitä oikein ajat takaa. Kai­kil­la kau­pun­gin lähis­tön maa­no­mis­ta­jil­la on tie­ten­kin int­res­si­nä saa­da tont­tin­sa kaa­voi­te­tuik­si, kos­ka pel­lon arvo on aina pal­jon alem­pi kuin asun­noik­si kaa­voi­te­tun tontin. 

    Kaa­voi­tuk­sis­sa idea­na on kai kui­ten­kin se, että kun­ta kerää itsel­leen sen yli­mää­rän, min­kä alu­een kaa­voi­tus tuot­taa ja käyt­tää tämän sit­ten infraan. 

    En ymmär­rä, mitä haluat tuol­la jou­ko­lii­ken­teel­lä sanoa. Puhut varak­kais­ta per­heel­li­sis­tä, jot­ka eivät halua jouk­ko­lii­ken­net­tä käyt­tää. No, ei kai hei­tä var­ten sit­ten kau­pun­gin mitään jouk­ko­lii­ken­net­tä tar­vit­se raken­taa. Hyvä vaan, jos ovat johon­kin yhteen paik­kaan pak­kau­tu­nei­ta, kos­ka se hel­pot­taa sit­ten muu­al­le jouk­ko­lii­ken­teen raken­ta­mis­ta, kos­ka muu­al­ta puut­tu­vat jouk­ko­lii­ken­net­tä inhoa­vat varak­kaat per­heet ja siten jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jiä on tiheämmässä.

  89. Samu­li Saa­rel­ma: “Se on balans­sis­sa sii­nä vai­hees­sa, kun mark­ki­nat ovat tasoit­ta­neet tilan­teen niin, että yksit­täi­sen raken­ta­jan ei kan­na­ta suo­sia mitään ryh­mää, vaik­ka saisi.”

    Niin no, jos mark­ki­noi­den annet­tai­sin päät­tää, oli­si taval­laan ihan mie­len­kiin­tois­ta näh­dä mitä sink­kua­sun­to­jen hin­ta­ta­sol­le tapah­tui­si kun tuet­tu asu­mi­nen hää­det­täi­siin nie­mel­tä radan­var­teen. Onnek­si tämä ei tie­tääk­se­ni ole suunnitelmissa.

    Ja jos alu­eel­le raken­ne­taan _lisää_, niin aivan riip­pu­mat­ta sii­tä, miten ne uudet asun­not jakaan­tu­vat eri demo­gra­fis­ten ryh­mien kes­ken, ei min­kään pal­ve­lun tar­ve aina­kaan las­ke, kos­ka enti­nen väes­tö on siel­lä jo entuudestaan.”

    Jos edes empii­ri­nen evi­dens­si ei rii­tä osoit­ta­maan ettei tämä pidä paik­kaan­sa, sit­ten ei voi mitään.

    Kun­nan infra kan­nat­taa tie­ten­kin raken­taa huo­mioi­den sen, mitä raken­ta­jat raken­ta­vat, eikä pakot­taa raken­ta­jat raken­ta­maan niin kuin joku kun­nan insi­nöö­ri oli suun­ni­tel­lut infrat.”

    Tyk­kään enem­män aja­tuk­ses­ta että infra ja asui­na­lu­eet suun­ni­tel­laan koko­nai­suu­te­na. Moni muu­kin tun­tuu ajat­te­le­van näin, kos­ka Hel­sin­gis­sä asun­not ovat niin pal­jon arvok­kaam­pia kehys­kun­tien läm­pä­rei­siin verrattuna.

    Kaa­voi­tuk­sis­sa idea­na on kai kui­ten­kin se, että kun­ta kerää itsel­leen sen yli­mää­rän, min­kä alu­een kaa­voi­tus tuot­taa ja käyt­tää tämän sit­ten infraan.”

    Kun­ta käyt­tää yli­mää­rän miten käyt­tää, mut­ta kai kun­nan int­res­seis­sä on opti­moi­da koko­nai­suus mie­lek­kääk­si. Mikä on se kun­nan upsi­de jon­ka se saa anta­mal­la mark­ki­noi­den päät­tää min­ne ja min­kä­lais­ta infraa tar­vit­see rakentaa ?

    Luin tämän koh­dan moneen ker­taan, mut­ten lopul­ta­kaan tajun­nut, mitä oikein ajat takaa.”

    Kuka sen uuden infran mak­saa, joka tar­vi­taan kun per­heel­li­set aje­taan jon­ne­kin kehys­kun­tien pöpe­lik­köön ? Siis asiat kuten kehien perus­pa­ran­nuk­set tai Jor­vak­sen­tien laa­jen­nus, puhu­mat­ta­kaan vai­keam­min arvo­tet­ta­vis­ta asiois­ta kuten jat­ku­vat sisään­tu­lo­tei­den ja kehien ruuhkat ?

  90. spot­tu:

    Jos edes empii­ri­nen evi­dens­si ei rii­tä osoit­ta­maan ettei tämä pidä paik­kaan­sa, sit­ten ei voi mitään. 

    Siis onko sinul­la empii­ris­tä evi­dens­siä, että kun paik­kaan X on raken­net­tu asun­to­ja, kysei­sen alu­een tar­ve pal­ve­lui­hin jon­kun ihmis­ryh­män koh­dal­la on tämän vuok­si las­ke­nut (eli uudet asun­not ovat aiheut­ta­neet jon­kun ryh­män vähe­ne­mi­sen)? Alu­eet voi­vat toki muut­tua muis­ta syis­tä ja sil­loin jot­kut väes­tö­osat voi­vat vähen­tyä­kin, mut­ta sil­lä ei ole mitään teke­mis­tä tämän asian kanssa. 

    Sit­ten sanoi­sin, että esi­tit tois­tai­sek­si usko­mat­to­mim­man seli­tyk­sen sil­le, mik­si asun­not ovat Hel­sin­gis­sä kal­liim­pia kuin muu­al­la. Kaik­ki onkin vain suun­nit­te­lus­ta kiin­ni. Ovat nuo maa­il­man suur­kau­pun­git epe­lei­tä suun­nit­te­le­maan, kun suun­nil­leen kaik­kial­la asun­not lähel­lä kes­kus­taa ovat kal­liim­pia kuin kauempana. 

    Mikä on se kun­nan upsi­de jon­ka se saa anta­mal­la mark­ki­noi­den päät­tää min­ne ja min­kä­lais­ta infraa tar­vit­see rakentaa ? 

    Kun­nal­le lie­nee aika lail­la yhden­te­ke­vää, min­ne kou­lu tai ter­veys­kes­kus raken­ne­taan, kun­han se pal­ve­lee ihmi­siä. Lii­ken­ne on täs­sä poik­keus, mut­ta sen suh­teen olen täs­sä kes­kus­te­lus­sa jo kan­ta­ni ker­to­nut. Minus­ta enem­män autoa tar­vit­se­vien per­hei­den pakol­la istut­ta­mi­nen kau­pun­gin ker­ros­ta­loi­hin pin­ta-ala­nor­me­ja käyt­täen ja sitä kaut­ta enem­män jul­ki­sil­la liik­ku­vien sink­ku­jen hää­tä­mi­nen ulos aiheut­taa sen, että on vai­keam­pi teh­dä hyviä liikennejärjestelyjä. 

    Kuka sen uuden infran mak­saa, joka tar­vi­taan kun per­heel­li­set aje­taan jon­ne­kin kehys­kun­tien pöpelikköön ? 

    En todel­la­kaan pysy peräs­sä­si. Sinun itse­si mukaan sin­ne pöpe­lik­köön aje­taan varak­kaat lap­si­per­heet, joil­le jouk­ko­lii­ken­net­te­myys on hyvä asia. Eikö ole hem­me­tin hyvä, jos he makuut­ta­vat ja aja­vat nii­tä auto­jaan siel­lä pöpe­li­kös­sä sen sijaan, että teki­si­vät niin kau­pun­gis­sa? Miten kukaan hyö­tyi­si sii­tä, että nämä jouk­ko­lii­ken­net­tä käyt­tä­mät­tö­mät ihmi­set mie­hit­täi­si­vät ne asun­not, jot­ka ovat hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien varrella?

  91. Samu­li Saa­rel­ma: “Siis onko sinul­la empii­ris­tä evi­dens­siä, että kun paik­kaan X on raken­net­tu asun­to­ja, kysei­sen alu­een tar­ve pal­ve­lui­hin jon­kun ihmis­ryh­män koh­dal­la on tämän vuok­si las­ke­nut (eli uudet asun­not ovat aiheut­ta­neet jon­kun ryh­män vähenemisen)?”

    Nyt muu­tit väi­tet­tä, joka sisäl­si “riip­pu­mat­ta sii­tä, miten ne uudet asun­not jakaan­tu­vat eri demo­gra­fis­ten ryh­mien kes­ken”. Eli jos het­kel­lä X pää­te­tään­kin että kaik­ki alu­een uudet asun­not ovat ei-per­hea­sun­to­ja, parin­kym­me­nen vuo­den pääs­tä päi­vä­ko­ti- ja kou­luin­fra on vajaa­käy­tös­sä. Tämä on har­vi­nai­sen sel­väs­ti havait­ta­vis­sa Helsingissä.

    Kaik­ki onkin vain suun­nit­te­lus­ta kiinni.”

    Jep. Taka­vuo­si­na Espoos­sa kes­kuk­set suun­ni­tel­tiin näin. Ei sit­ten oikein vedon­nut ihmi­siin eikä syn­ty­nyt kes­kus­ta. Nyt on vuo­ros­sa purkaminen.

    Minus­ta enem­män autoa tar­vit­se­vien per­hei­den pakol­la istut­ta­mi­nen kau­pun­gin ker­ros­ta­loi­hin pin­ta-ala­nor­me­ja käyttäen”

    Pak­koa ei tar­vi­ta, ks. http://www.oikotie.fi ja “jär­jes­tä hin­nan mukaan”.

    Kun­nal­le lie­nee aika lail­la yhden­te­ke­vää, min­ne kou­lu tai ter­veys­kes­kus raken­ne­taan, kun­han se pal­ve­lee ihmisiä.”

    Rajat­to­mien resurs­sien todel­li­suu­des­sa kun­ta seu­raa min­ne ihmi­set päät­tä­vät aset­tua ja raken­taa sit­ten pal­ve­lut. Reaa­li­maa­il­mas­sa ei.

    Sinun itse­si mukaan sin­ne pöpe­lik­köön aje­taan varak­kaat lap­si­per­heet, joil­le jouk­ko­lii­ken­net­te­myys on hyvä asia.”

    Kehys­kun­tien sosio­eko­no­mi­nen todel­li­suus nyt vaan on tätä. Asui­na­luei­den segre­gaa­tio on joh­ta­nut sii­hen että asui­nym­pä­ris­tön laa­tu para­nee radan­var­sil­ta koh­ti pöpe­lik­kö­jä siir­ryt­täes­sä. Hel­sin­gis­sä on juu­ri päinvastoin.

  92. spot­tu:

    Eli jos het­kel­lä X pää­te­tään­kin että kaik­ki alu­een uudet asun­not ovat ei-per­hea­sun­to­ja, parin­kym­me­nen vuo­den pääs­tä päi­vä­ko­ti- ja kou­luin­fra on vajaakäytössä. 

    Mik­si? Uusiin asun­toi­hin muut­taa siis mui­ta kuin lap­si­per­hei­tä, mut­ta tämä ei seli­tä, mihin ne nykyi­set lap­si­per­heet (joil­le infra on raken­net­tu) katoa­vat. Miten se uusien asun­to­jen raken­ta­mi­nen voi olla huo­nom­paa sen infran kan­nal­ta kuin se, ettei raken­net­tai­si mitään? Ja onko väit­tee­si se, että kaik­kial­la maa­il­mas­sa lap­si­per­hein­fran käy­tet­ty­nä pysy­mi­nen vaa­tii sitä, että alu­eel­le koko ajan raken­ne­taan lisää asun­to­ja lapsiperheille? 

    Espoon kes­kus­ta on juu­ri esi­merk­ki sur­keas­ta kau­pun­gin byro­kraat­tien suun­nit­te­lus­ta. Ja sinä olet juu­ri tuke­nut sitä, että täl­le pop­pool­le pitää antaa enem­män val­taa ja mark­ki­na­voi­mil­le vähemmän.

    Pak­koa ei tar­vi­ta, ks. http://www.oikotie.fi ja “jär­jes­tä hin­nan mukaan”. 

    Mitä oikein koi­tat sanoa? “Pakko”-sanaa käy­tin sen kuvaa­mi­seen, että ihmi­siä koi­te­taan sään­nös­te­ly­toi­min saa­da aset­tu­maan muu­al­le kuin, mihin he luon­nol­li­ses­ti mark­ki­na­voi­mien ohjaamana.

    Kehys­kun­tien sosio­eko­no­mi­nen todel­li­suus nyt vaan on tätä. 

    Niin? Olet­ko siis Sta­li­nin ideo­lo­gian kan­nat­ta­ja? Hän­hän oli sitä miel­tä, että jos teo­ria ja käy­tän­tö ovat ris­ti­rii­das­sa, niin sen huo­nom­pi sit­ten käy­tän­nöl­le. Jos ihmi­set nyt vaan halua­vat aset­tua asu­maan alu­eel­le X ja liik­kua kul­ku­vä­li­neel­lä A, niin toden­nä­köi­ses­ti hei­dän elä­män­laa­tun­sa ei juu­ri para­ne, jos hei­dät pako­te­taan paik­kaan Y ja pan­naan liik­ku­maan kul­ku­vä­li­neel­lä B.

  93. Samu­li Saa­rel­ma: “Mik­si? Uusiin asun­toi­hin muut­taa siis mui­ta kuin lap­si­per­hei­tä, mut­ta tämä ei seli­tä, mihin ne nykyi­set lap­si­per­heet (joil­le infra on raken­net­tu) katoavat.”

    En minä tie­dä. Ehkä­pä lap­si­per­he­kään ei ole ikui­nen, lap­set käy­vät kou­lun­sa ja muut­ta­vat pois kotoa ja samal­la asu­mis­väl­jyys kas­vaa tai jotain.

    Miten se uusien asun­to­jen raken­ta­mi­nen voi olla huo­nom­paa sen infran kan­nal­ta kuin se, ettei raken­net­tai­si mitään?”

    Miten se ettei raken­ne­ta “mitään” liit­tyy tähän ?

    Ja onko väit­tee­si se, että kaik­kial­la maa­il­mas­sa lap­si­per­hein­fran käy­tet­ty­nä pysy­mi­nen vaa­tii sitä, että alu­eel­le koko ajan raken­ne­taan lisää asun­to­ja lapsiperheille?”

    Kai­kes­ta maa­il­mas­ta en tie­dä mut­ta kun kun­nan pitää pal­ve­luin­fra kui­ten­kin tar­jo­ta, on jär­ke­väm­pää nor­mit­taa niin että se pys­ty­tään tar­joa­maan ole­mas­sao­le­vas­ta kapa­si­tee­tis­ta sen sijaan että raken­ne­taan aina uutta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.