Yhdeksän kunnan lakkauttaminen on niin työlästä, etten ehtinyt kirjoittaa selostusta tulevasta kokouksesta. Koska määräaikani on 26.5., voi olla, etten ehdi ensikerrallakaan.
Toimintasuunnitelma, budjettiesitys ja taloussuunnitelma vuosille 2011-2013
Kävimme perusteellisen keskustelun viraston toiminnasta, kaavataloudesta ja toiminnan luonteesta. Tavoitteena on kaavoittaa vuodessa rakennusoikeutta 5000 asunnolle. Esityksen mukaan tästä 25 prosenttia on täydennysrakentamista. Esitin tuon jälkimmäisen tavoitteen muuttamisen 1250 asunnoksi, mikä hyväksyttiin yksimielisesti. Tällä muodollisesti mitättömällä muutoksella oli tarkoitus irrottaa kytkentä uusien alueiden ja täydennysrakentamisen kaavoituksen tuloksista. Vaikka pystyisi kaavoittamaan vain 1250 täydennysrakentamisasuntoa, saa silti kaavoittaa yli 3750 asuntoa uusille alueille
.Kaavojen arvo rakennuksina on noin 2,3 miljardia. Tähän verrattuna kaavoituksen hinta on aivan mitätön, mutta hnuono kaavoittaja voi alentaa arvoa helpostikin kymmenellä prosentilla. Suiksi kaavoituksen voimavaroja ei pitäisi ajaa alas.
Sen sijaan virfastooon tarvittaisiin enemmän taloudellista asiantuntemusta arvioimaan kaavojen hintaa. Joskus viraston taiteilijasielut laittavat kaavoihin määräyksiä, joiden arvo laatuna on vähäinen, mutta hinta rakentamiskuluina on melkoinen. Jos kaavataloudellista asiantuntemista olisi enemmän, ei kaavoitettaisi pakollisia pysäköintiluolia puolella miljardilla.
Taloudellisia ongelmia tuottaa myös se, että meillä kiinteistövirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat erillään, kun ne muualla kuuluvat tekniseen virastoon. Toisaalta jos ne olivat yhdessä, olisi riski, että kaupunkisuunnittelun laatu uhrattaisiin lyhytnäköiselle taloudelliselle hyötyajattelulle. Ei uhrattaisi, jos taloudellinen hyöty osattaisiin laskea oikein. Maakuntakaupungeissa tai vaikka vaan Vantaalla vierailu osoittaa, että aina ei osata.
Kun kaupunkisuunnittelu jos mikä on osaamisala, se pitäisi kytkeä osaksi tutkimusta. Kokouksessa esitettiin, että tutkimuksessa pitää välttää päällekkäisyyttä kaupungin rahoittaman muun tutkimuksen kanssa. Pitäisikö. Tällaisen tutkimuksen tarkoituksena ei ole saada tutkimustuloksia, vaan oppia itse. Oppimisessa ei pidä välttää päällekkäisyyttä.
Hanasaaren terassitalojen asemakaava
Asia oli kolme viikkoa pöydällä, koska kaavaan sisältyi uudenlainen pinta-alanormi (alle 50 neliön asuntoja saa olla korkeintaan 20 % ja yli 80 neliön asuntoja pitää olla vähintään 40 %.) Tästä voi selvitä 58 neliön keskikoolla, kun aiempi normi oli keskikokona 75 neliötä, Espoon uustuotannossa yli 90 neliötä. Pöydälle se jäi uudestaan, vaikka koko pinta-alanormi on siirtynyt apulaiskaupunginjohtajan työryhmään. Koska luulin, että asia jää meidän ratkaistavaksemme kaavassa (mikä olisi ollut aika typerää) olin laatinut hätäisden muistion siitä, mitlä pohjalta asia pitäisi ratkaista. Panen sen esdille erillisenä postauksena
Itse kaavaan kenelläkään ei ollut huomauttamista. Kaavalla ei nyt sinänsä ole kiirettä, koska sen toteuttamisen tiellä on vähän esteitä. Esimerkiksi hiilikasa ja likaiseksi epäilty maaperä.
Lauttasaaren metroaseman Gyldeninaukion sisäänkäynnin kaava
Hyväksyttiin. Ennen kokousta esitettiin huoli, että tässä sorrettaisiin vammaisia, mutta ei pidä paikkansa.
Kannelmäki
Eräässä korttelissa sallittiin sulkea aiempi pihan läpi kulkenut kevyenliikenteen reitti ilkivallan takia. Kiellon sai varmistaa korkeintaan 120 senttiä korkealla kevytrakenteisella aidalla. Ikävä asia, mutta ymmärrettävää. Asian vastustajat vetosivat paloautoon, jonka pitää päästä pihalle sammuttamaan palavaa taloa. Siinähän luki kevytrakenteinen aita.
Fillarireitti Hietalahdenaltaan junasillalle
Lopultakin. Juna meni jo, vuosia sitten. Kohta saa mennä fillarilla. Saa kävelläkin.
====
Kolme vuotta sitten Pulawy Puola.
Puolivakavissa, mitä jos siirtäisi ATT:n KSV:n alle tai vaikka kierrättäisi henkilöstöä? Tulisi vähän kokemusta ja perspektiiviä kun suunnittelijat itse gryndaisi jotain.