Kaupunkisuunnitelulautakunta 3.6.2010

Kun­ta­jakoki­irei­den vuok­si en ehtinyt esit­telemään lis­taa ennen kokousta.

Kaisaniemen puis­ton ase­makaa­va ja asun­to­lai­vat, muis­tu­tuk­set ja lausunnot

Kaisaniemen puis­tos­ta on tehty kun­nos­tus­su­un­nitel­maa tuke­va ase­makaa­van muu­tos, joka on ollut lausun­noil­la. Puis­to para­nee olen­nais­es­ti ja sen valais­tus­ta paran­netaan. Esitän tässä vain kiis­tanalaiset koh­dat, useim­mat muu­tok­set on hyväksyt­ty yksimielis­es­ti raiku­vin aplodein. Isoin muu­tos on, että Rav­in­to­la kaisaniemestäå kansal­listeat­te­ria kulke­va katu pois­te­taan ja muute­taan kevyen liiken­teen väylällä.

Ten­nisken­tät pois­tu­vat, kos­ka kat­so­taan, että Kru­u­nun­haas­sa ja Kata­janokalla hyvää nuoriso­työtä tekevä SAPA tarvit­see ken­tän junior­eilleen kipeäm­min kuin ten­niksen­har­ras­ta­jat ten­nisken­tän. Olen jyrkästi samaa mieltä. SAPAn jun­nut eivät kohtu­upon­nis­tuksin pääse millekään muulle ken­tälle. Tänne ne pää­sevät tur­val­lis­es­ti fil­lar­il­la. Ten­niksen pelaa­jil­la on autot ja ajoko­r­tit, jota SAPAn jun­nuil­la ei ole. Aluelle tulee yksi täysikokoinen (?) kent­tä ja sen pää­tyyn poikit­tain jun­nukent­tä. Jär­jeste­lyä on arvostel­tu vaar­al­lisek­si, mut­ta siihen voi kuulem­ma maalin paikkeille lait­taa suo­ja-aidan jun­nu­jen turvaksi.

Kahvi­las­ta on kiis­tel­ty. Museovi­ras­to pelkää elämän ja ihmisvil­inän vahin­goit­ta­van muse­aal­ista tun­nel­maa.  (Hyvä, katso­vat uud­is­raken­nuk­sen vahin­goit­ta­van miljöötä) Kahvi­lan koko on rajat­tu 150 neliök­si, jota taas moni pitää liian pienenä. Lau­takun­nas­sa olisi ollut har­ras­tus­ta kas­vat­taa kahvi­laa, mut­ta tämä oli nyt jo ollut lausun­to­vai­heessa, emmekä halun­neet aloit­taa koko rul­janssia uudestaan.

Asun­to­lai­vat.  Kaisaniemen rantaan tulee tilaa kymmenelle asun­to­laivalle ja neljälle ravintola/toimistolaivalle. han­ke on ollut hyvin kiis­tel­ty, mut­ta lau­takun­nas­sa sitä vain kiitelti­in. Minä olen suh­tau­tunut vähän epäillen, mut­ta kat­so­taan toimi­iko se. Nykyti­lanteeseen se merk­it­see paran­nus­ta, mut­ta sitä rantaa olisi ollut mah­dol­lista paran­taa monel­la tavalla. 

Hanasaaren teras­si­talo­jen kaava

Tätä on pidet­ty pöy­däl­lä muut­tuneen pin­ta-alanormin takia. Se hyväksyt­ti­in nyt yksimielis­es­ti totea­muk­sel­la, että tämä ei ole ennakko­ta­paus. Pin­ta-alanormia pohdi­taan apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan vetämässä työryh­mässä. Itse kaaval­la on sen ver­ran korkea profi­ili, että se olisi ansain­nut myös sisäl­löl­listä tarkastelua. Toteu­tuuko se koskaan, riip­puu siitä, mitä Helsin­gin ener­giantuotan­nolle tapah­tuu. Jos ton­tille tulee suuri hakepu­u­varas­to, siihen ei tule taloja.

Kallah­den asemakaava

Tämä virk­istysaluekaa­va on ollut pari ker­taa pöy­däl­lä noin hehtaarin riidan takia. Yleiskaavas­sa alue on varat­tu virk­istysalueek­si. Sinne jätetään kuitenkin joitakin suo­jel­tu­ja huviloi­ta. Riita kos­ki sitä, kuin­ka suuri tont­ti huviloille jätetään. Äänin 5–4 jätet­ti­in pienem­pi tont­ti. kokoomus ja RKP oli­vat huvi­lan­omis­ta­jan puolel­la ja muut 30 000 vuosaare­laisen puolella.

Verkkokauppa.com:lle tont­ti Jätkäsaa­reen.

Verkkokau­pan vuokra­sopimus on irti­san­ot­tu Ruo­ho­lahdessa ja kaup­pa uhkasi siir­tyä jon­nekin tun­dralle Van­taan puolelle. Se pelastet­ti­in helsinki­in pika­op­er­aa­ti­olle. kaik­ki ei men­nyt ihan tavanomais­es­ti. Keskivi­ikkona tont­ti jo vuokrat­ti­in val­tu­us­tossa ja nyt sitä vas­ta kaavoite­taan. Mut­ta parem­pi se kuin häätää suosit­tu kaup­pa jon­nekin automatkan päähän.

Nuot­taniemen etc puis­toaluet­ta koske­va kaava

Henkilökun­ta­jär­jestö­jen käytössä ollut huvi­la-alue ote­taan virk­istyskäyt­töön. Yleistä virk­istysaluet­ta se on nytkin, vaik­ka pääsy kiel­let­ty, yksi­ty­isalue –kyl­teistä voisi luul­la muu­takin. Nyt sinne raken­netaan raitis­to, jol­loin se hah­mot­tuu parem­min virk­istysalueek­si. Paikalle jää neljä suo­jel­tua, jär­jestökäytössä ole­vaa huvi­laa. Asia pan­ti­in pöy­dälle, kos­ka kah­den huvi­lan tont­ti oli merkit­ty ulot­tuvan rantaan saak­ka. Tätä pidet­ti­in pienenä ongel­mana, kos­ka yksi­ty­isiä tont­te­ja kaupun­ki ei enää kaavoita rantaan.  Toisaal­ta yllä olevas­sa asi­as­sa Kallahdessa suo­jel­lun huvi­lan tont­ti ulot­tuu rantaan. Uusia raken­nuk­sia ei saa rantaan ulot­tuville ton­teille sijoit­taa, mut­ta van­han suo­jelta­van rantahuvi­lan kohdal­la asia on moni­u­lot­teisem­pi. Pyöräilin kat­so­maan. Jos tont­tia ei ulote­ta rantaan, ei siitä talon ja ran­nan välistä kyl­lä kukaan kul­je, mut­ta toisaal­ta ei pidä antaa yksi­ty­isille perustet­ta valituksiin.

Lausun­to val­tu­us­toaloit­teesta, jos­sa vaa­dit­ti­in ammat­ti­au­toil­i­joille vapaa­ta pysäköin­tioikeut­ta kävelykaduille.

Oikeas­t­aan­han aloit­teessa vaa­dit­ti­in vain val­lit­se­van tilanteen lail­lis­tamista. Vas­tauk­ses­sa ker­ro­taan, että esit­telijä suun­nit­telee esi­tys­tä, että tavarankul­je­tu­soikeus, joka nyt on aikavälil­lä 5–11 laa­jenisi aikavälille 5–12, mut­ta tämä uusi sään­tö poikkeaisi van­has­ta siinä, että tätä olisi tarkoi­tus nou­dat­taa.  Jos jakelu­au­tot ja pysäköimi­nen saadaan käve­lykaduil­ta pois muina aikoina, tuo­ta voisi harki­ta. Paperis­sa pitää olla sil­loin sekä yrit­täjäjär­jestö­jen että pysäköin­nin valvon­nan nimi.

Helsin­ki on pan­nut kas­apäpin rahaa keskus­tan huolto­tun­neli­in. Sitä kuitenkin käyt­tää van Stock­mann. Kovin laisko­ja ovat kiin­teistöt olleet omi­in investoin­tei­hin­sa, joil­la tehtäisi­in mah­dol­lisek­si huolt­a­mi­nen maan alta. Jos sitä maan pinnal­ta tapah­tu­vaa tavarankul­je­tus­ta vähän kiristäisi, ehkä tuokin kallis investoin­ti saataisi­in käyttöön. 

 

 

57 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnitelulautakunta 3.6.2010”

  1. Itse olin pitänyt medioista luke­mani perus­teel­la jopa “luvat­tuna”, että huolto­tun­nelin valmis­tu­mi­nen siirtää Aleksin, Mikonkadun, Keskuskadun ym. kävelyalueen huoltoli­iken­teen täysin maan alle. Onkin suuri pet­tymys kuul­la nyt tun­nelin valmistues­sa, että kyseessä olisikin vapaae­htoinen, suuria investoin­te­ja vaa­ti­va toimen­pide liikkeille.

  2. Hyvä kun Verkkis säi­lyy Helsingis­sä! Näitä elek­tron­i­ikkahy­per­mar­ket­te­ja on jo ihan tarpeeks mon­ta Tun­dra-Van­taal­la. Helsin­gin ylpeys on, ja tulee aina ole­maan verkkis!

  3. “Verkkokau­pan vuokra­sopimus on irti­san­ot­tu Ruoholahdessa”

    Mihinkä tarkoituk­seen nuo Ruo­ho­lah­den tilat piti vapauttaa?

  4. Voisin veika­ta, ettei Verkkis tuo pahem­min asi­akkai­ta kaup­pakeskuk­sen mui­hin liikkeisi­in. Aika hil­jaiselta meno on siel­lä vaikut­tanut, kun olen siel­lä vierail­lut. Verkkik­sel­lä ei pahem­min naisia näy ja naiset lienevät tärkein asi­akas­ryh­mä kaup­pakeskuk­sille (jos näin karkeasti asi­akkai­ta lähde­tään jakamaan).

  5. “Itse olin pitänyt medioista luke­mani perus­teel­la jopa “luvat­tuna”, että huolto­tun­nelin valmis­tu­mi­nen siirtää Aleksin, Mikonkadun, Keskuskadun ym. kävelyalueen huoltoli­iken­teen täysin maan alle. Onkin suuri pet­tymys kuul­la nyt tun­nelin valmistues­sa, että kyseessä olisikin vapaae­htoinen, suuria investoin­te­ja vaa­ti­va toimen­pide liikkeille.”

    Miten tun­nelista päästään maan päälle, ellei ole varsin hin­tavaa ylöskulku­tun­nelia. Olen fla­neerail­lut Hel­sig­nis­sä näi­hinkin aikoi­hin, eikä huoltoli­ike­nen oleminua häirinnyt.

    Pitääpä ker­to yksi rik­keeni. Vein laatikol­lisen piirus­tuk­sia — pain­oi­vat kuin syn­ti — Mikonkatu 9:ään. Vier­essä ei ollut parkkipaik­ka. joten pysäkin het­ek­si jalka­käytävälle. Kyl­lä siitä vier­estä hyvin mahtui
    kävelemään.

  6. Enpä tiedä, mihin se Verkkokauppa.com Van­taal­lakaan olisi men­nyt. Tietysti jollei vai­h­toe­hto­ja ole, niin pakko se lie­nee. Mut­ta itse olen Verkkokauppa.comissa käynyt mon­esti spon­taanis­tikin juuri sik­si, että sinne on niin help­po kulkea, eikä sen jäl­keen tarvitse vai­h­taa toiseen kaup­paan sik­si, että sieltä ei löy­ty­isi. Ja keskimääräi­nen kau­pan osta­ja siel­lä lie­nee enem­män joukkoli­iken­nepain­ot­tunut kuin samal­la sukupuolisuh­teel­la pain­otet­tu joukko keskimäärin, jol­loin van­taalaiset toimistopuis­tot ovat aika kuole­mak­si kau­palle. Vaik­ka en minä tosin tiedä, mis­tä kat­teen­sa lop­ul­ta repivät.

    Hil­jaisu­ud­es­ta en tiedä; jonot­taa siel­lä on saanut läh­es aina keskimäärin kymme­nen min­u­ut­tia. Se tosin ker­tonee myös siitä, että kaup­pa tin­kii reilusti asi­akas­palveli­joiden määrästä.

  7. Kyl­lä siitä vier­estä hyvin mahtui
    kävelemään. 

    Täl­lä peri­aat­teel­la kun men­nään niin saa koko käve­lykeskus­tan uno­htaa. Mah­tuu kapeal­la jalka­käytäväl­läkin kävelemään. Eri asia on se, että tuleeko sinne tai jatku­vasti parkkipaikkana oleville käve­lykaduille ihmisiä.

  8. Ruo­ho­lah­den melu­alueille voisi vielä yrit­tää ahtaa liiketi­laa näille nouto­myymälän ja kivi­jalan väli­maas­ton liikkeille. Paik­ka olisi parem­pi kuin Jätkäsaari.

  9. Jotain mätää on Suomen­maas­sa, jos ilmeisen tuot­ta­va ja kan­nat­ta­va kaup­pali­ike ei saa markki­nae­htois­es­ti han­kit­tua sopivia liiketilo­ja, vaan tarvi­taan val­tu­us­ton hätätoimia 🙂

    Minus­takin näyt­tää Osmon kom­ment­tien val­os­sa, että huolto­tun­nelin rak­en­tamis­päätös tehti­in aikanaan vääris­tel­lyn tiedon varas­sa: kyl­lä sen piti pois­taa huoltoli­ikenne kaduilta.

  10. Kun tuos­ta Mikonkadus­ta on muu­ta­ma main­in­nut, niin voisin tuo­da esi­in tuon ratikkapätkän vaar­al­lisu­u­den: läh­es päivit­täin siinä näkee tilantei­ta, jos­sa ratik­ka on ajaa jalankulk­i­jan päälle. Ihme, ettei mitään ole vielä sattunut.

    Kadun sta­tus on jalankulk­i­joille ilmeis­es­ti vähän epä­selvä, kun sil­lä ei ole muu­ta liiken­net­tä. Ratikoil­la taas tun­tuu ole­van aina kiire, liekö aikataulu mitoitet­tu väärin?

  11. Luulisin pääosan Verkkik­sen myyn­tikat­teesta tule­van pos­timyyn­ti­toimin­nan puolelta, mis­sä lajis­sa se on alal­laan Suomen ylivoimainen markki­na­jo­hta­ja. Myymäläpuolel­la eivät kat­sone näin ollen katas­tro­faalisek­si sitäkään, jos joutu­vat jon­nekin huitsin tuut­ti­in Vantaalle.

    Mut­ta kyl­lä sen tavarat­alon säi­lymi­nen Helsingis­sä hyödyt­tää luul­tavasti sekä Verkkistä että Helsinkiä kokonaisuutena.

  12. Kun tuos­ta Mikonkadus­ta on muu­ta­ma main­in­nut, niin voisin tuo­da esi­in tuon ratikkapätkän vaar­al­lisu­u­den: läh­es päivit­täin siinä näkee tilantei­ta, jos­sa ratik­ka on ajaa jalankulk­i­jan päälle. Ihme, ettei mitään ole vielä sattunu

    Tuo kadun­pätkä oikeas­t­aan valaisee hyvin Helsin­gin “käve­lykatu­jen” syvim­män ole­muk­sen. Ei niitä ainakaan jalankulk­i­joille tai oleskelu­un tehdä. Leg­en­daarisel­la Iso-Robal­la on nykyään pelkkiä juo­ma­loi­ta, istu­miseen koko matkaltaan yhteen­sä 3 penkkiä ja siistinä pysymiseen yhteen­sä 0 roskista. 

    Mikonkadul­ta oli tärkeä häätää autosaatana pois, mut­ta väistää saa nyt myös jalankulkija.

  13. Hätkähdyt­tävä tieto on, että han­ke toteu­tui ilman sitoumuk­sia kort­teleil­ta siir­tyä sen käyt­täjik­si tietyn ajan kulues­sa. Jospa sit­ten annetaan se myös henkilöau­toli­iken­teelle ja pan­naan Kai­vokatu jalankulkualueek­si. Köy­hän miehen keskustatunneli.

  14. Ten­niksen pelaa­jil­la on autot ja ajoko­r­tit, jota SAPAn jun­nuil­la ei ole.

    Ten­nis on eit­tämät­tä elit­isti­nen har­ras­tus, joka kuu­lostaa kor­vaan vähän samal­ta kuin golf tai purjehdus. 

    Valitet­tavasti, Osmo hyvä, mei­dän lapset pelaa ten­nistä, samoin kuin hei­dän luokalta mm maa­han­muut­ta­jan­uoret. Ja ei, heil­lä ei perusk­oul­u­laisi­na ole sen enem­pää autoa kuin ajokorttia.

    Tiedän, että vah­vasti tuet mei­dän per­heen van­hempi­en oikeu­tus­ta kuska­ta lap­sia har­ras­tuk­si­in YKSITYISAUTOLLA — vai kuin­ka se nyt menikään.…?

    Lyhyesti vielä; eri­no­mainen peruste häätää huonot ihmiset pois Helsingistä. Rin­nan emme mah­du, on vain Enem­mistön oikeus!

    1. Helsingis­sä on paljon ten­niskent­tiä, jopa pyörä­matkan päässä. Todet­takoon, että olen joskus itse pelan­nut ten­nistä, mut­ta en koskaan jalkapalloa.

  15. Verkkokauppa.comin ruuhki­in palatak­seni: kir­joitin ehkä hie­man huoli­mat­tomasti, tarkoitin siis, että Ruo­ho­lah­den ostoskeskuk­sen liikkeis­sä tietokonekaup­paa luku­unot­ta­mat­ta on ollut hil­jaista. Tosin on siel­lä alak­er­ran super­mar­ketis­sa meno hil­jak­seen vilka­s­tunut. Alkuaikoina siel­lä ei ollut kuin muu­ta­ma asi­akas lisäk­seni kun siel­lä kävin. Rautakau­pas­sa ei ole koskaan ollut muu­ta­maa asi­akas­ta enem­pää — tosin siel­lä en olekaan käynyt kuin muu­ta­man kerran.

    Itse Verkkokauppa.comissakin ruuhkat rajoit­tuvat lähin­nä nouto­tiski­in ja joskus palvelupis­teeseen. Sen sijaan kas­soil­la olen tör­män­nyt jonoi­hin ain­oas­taan joulun alla. Itse myymälätilois­sa on mah­tunut liikku­maan mukavasti ja tutkiskele­maan tuot­tei­ta rauhas­sa. Kaiken kaikki­aan tuol­la on tul­lut käy­tyä muu­tamia kym­meniä ker­to­ja — aina julkisilla.

  16. Minus­ta Verkkokau­pan sijoituk­ses­sa Jätkäsaa­reen ja kaupun­gin toimin­nas­sa ei ole mitään vikaa, mut­ta jos­sain vai­heessa tuo Van­taa-kort­ti pitäisi kaupun­gin kat­soa. En esimerkik­si ole ollenkaan vaku­ut­tanut että SOK oli ylipään­sä lähdössä yhtään mihinkään, se on vaan kätevä keino neu­vot­teluis­sa kaupun­gin kanssa. Jon­nekin Pakkalaan on autol­lakin niin han­kala kulkea, julk­i­sista puhu­mat­takaan, että työn­tek­i­jät tai Verkkokau­pan yhtey­dessä asi­akkaat saat­tanevat hyvinkin nos­taa kytkintä.

    Mikonkadus­ta muuten sen ver­ran että ratikka­puoli olisi halun­nut ihan oikeat kiskot Keskuskadulle sen sijaan, mut­ta kun ei. Ja se käve­lykadulle ajo lop­punee kun vihan­nes­rek­ka tulee Stock­an herkun katon eli Keskuskadun kaut­ta sisään, noi­ta jalka­käytäviä ja käve­lykatu­ja ei ole raken­net­tu kestämään raskas­ta liikennettä.

  17. “Verkkik­sel­lä ei pahem­min naisia näy ja naiset lienevät tärkein asi­akas­ryh­mä kaup­pakeskuk­sille (jos näin karkeasti asi­akkai­ta lähde­tään jakamaan).”

    Ruo­ho­lah­den kaup­pakeskus­ta­han doim­noi kolme isoa liiket­tä. Verkkokaup­pa, City­mar­ket ja K‑Rauta. City­mar­ketis­sa noin mutu­na asi­akkaat ovat pitkälti per­hekun­tia (omat käyn­ti­a­janko­htani voivat vaikut­taa mielip­i­teeseen) ja rautakaup­pa tuol­lakaan ei ole eri­tyis­es­ti nais­ten­li­ike. Keskus tun­tuu ole­van ainakin avoli­itossa Keskon kanssa — mietin vain ovatke he jär­jestämässä jotain omaa ketjuaan sinne tilalle (‘har­mi’ henkilöko­htaiselta kannalta)

  18. Tuo Verkkokauppa.com:lle osoitet­tu tont­ti on muuten oikeasti hyvä asia. Sijaintin­sa ja kulkuy­hteyk­sien­sä takia siel­lä on käy­ty mon­et ker­rat ostok­sil­la julk­isil­la, lähin­nä metrol­la. Nopeaa ja helppoa.

    Men­estyvä kaup­pa kuu­luu kaupunki­in, eikä vaan ulkoke­hien ostoshel­vettei­hin. Tämän­su­un­taisil­la toimil­la saat­te myös min­un äänen joukkoli­iken­n­eve­toisen keskus­tan rakentamiseen.

  19. KSV paraikaa hakee ideoita väli­aikaiskäyt­tök­si (10 vuot­ta?) osal­la Her­ne­saaren ja Jätkäsaa­reen kent­tiä, voisiko tuol­la Jätkässä olla vaik­ka ten­niskent­tiä? Ysin ratik­ka aloit­taa aikataulun mukaan liiken­nöin­nin sinne muis­taak­seni 2012 syksyl­lä, eli Kaisaniemestä pää­sisi suo­raan. Kyl­lä niille muutenkin paik­ka löy­tyy jos halu­taan ja tarvet­ta on.

  20. Osmo:

    Ratikalla taitaa olla siinä aika mata­la nopeusra­joi­tus. Veikkaan 10km/h.

    Se on silti kolmin-nelink­er­tainen käve­lykadul­la malek­si­vaan kaupunki­laiseen. Kieltämät­tä tuo pätkä on vaar­al­lisen oloinen, sem­minkin kun ratik­ka joka liukuu 10 km/h ei pidä juuri minkään­laista ään­tä. Mut­ta toisaal­ta, kyl­lähän stock­an edustal­lakin on de fac­to suo­jatie (vaikkei oikeasti ole) ja ei siinä kovin usein vakavia onnet­to­muuk­sia tapah­du. Silti kaupunkisu­un­nit­telem­i­nen tuuril­la kuu­lostaa vinkeältä.

  21. Tuo ten­niskent­tien pois­to tun­tui minus­takin aika kum­malliselta, vaik­ka en akti­ivipelaa­ja olekaan. Ne oli­vat osa totut­tua maise­maa. Mut­ta vaikea­pa näistä laji­a­sioista on kiis­tel­lä, kaupungis­sa on toki paljon muitakin tenniskenttiä.

  22. Mut­ta toisaal­ta, kyl­lähän stock­an edustal­lakin on de fac­to suo­jatie (vaikkei oikeasti ole) ja ei siinä kovin usein vakavia onnet­to­muuk­sia tapahdu. 

    Mihin tämä (suo­ja­tien puute) muuten perus­tuu? Onko kaupun­gin logi­ik­ka siinä, että mikäli se suo­jatie sinne maalat­taisi­in, niin ratikat jou­tu­isi­vat anta­maan tilaa jalankulkijoille?

  23. Osmo ei ole vähim­mässäkään määrin esteetikko, minkä on itsekin myöntänyt. 

    Sik­si mon­et näkökan­nat perus­tu­vat vain puh­taalle tehokku­usa­jat­telulle kuten tässä ten­niskent­täkysymyk­sessä. Täl­löin per­in­teitä hei­jas­ta­vat maise­malliset arvot ovat yhtä tyhjän kanssa.

    Osmo toisaal­ta kauhis­telee revit­tyjä kirkonkyliä (kos­ka se on tapana ja kuu­luu viiteryh­mäa­jat­telu­un), mut­ta itse toteut­taa repimis­poli­ti­ikkaa usein pahim­mil­laan. Vuosaaren huvi­lat sileik­si, las­ten luon­taiset, omae­htoiseen leikki­in kut­su­vat suvan­teet ovat “turhia pusikko­ja” jne. Surullista! 

    Kaisaniemen ten­nisken­tät ovat koh­ta sata vuot­ta olleet paikallaan. Ne ovat minus­ta olen­na­ni­nen osa Kaisaniemen puis­ton tun­nel­maa. Vaikkei itse pelaisikaan ten­nistä, on monista muka­va kat­soa muiden pelaavan. 

    Minus­ta aina kaiken ei tarvit­sekaan olla mah­dol­lisim­man suurille mas­soille suun­nitel­tua; mon­imuo­toisu­us kaupunkiku­vas­sa on min­ulle itseisarvo. 

    Eli ikävä huonon­nus ja turhan­päiväi­nen tas­apäistämi­nen taas min­un mielestäni. Ihmette­len myös eikö muka jalka­pal­lo­kent­tiä ole pyöräi­ly­matkan päässä tarpeek­si keskus­tan lap­sille? Olisiko se seu­raus­ta tästä Osmon kan­nat­ta­mas­ta yli­ti­ivi­istä rak­en­tamis­es­ta, minkä joh­dos­ta esim. Skat­tan kär­ki raken­neti­in täy­teen talo­ru­miluk­sia ja virk­istyskäyt­töön jätet­ti­in vain onneton kaistale rantaan?

    Ten­nis ei myöskään enää ole mikään eli­it­ti­la­ji, vaik­ka tästä Osmon har­ras­tuneisu­ud­es­ta voisikin niin päätel­lä. Yhtä lail­la ten­nistä har­ras­ta­vat nuoret kulke­vat polkupyöril­lä ja kävellen kuin fud­is­takin pelaa­vat. Vähem­män heitä tietysti lukumääräis­es­ti on, se pitää paikkansa.

    1. Jotenkin en koe ole­vani vas­tu­us­sa Kata­janokan kaavo­tuk­ses­ta 1970-luvul­la. Ranto­ja eri ole raken­net­tu täy­teena­sun­to­ja vaan parkkipaikko­ja. Jos olisin ollut päät­tämässä, olisin määrän­nyt parkki­a­paikat maan alle. Olisi ollut tilaa futisen­tällekin. Kahdek­san­vuo­ti­aat jun­nut ovat siitä vielä vähem­män vas­tu­us­sa. Ten­niswtä on kiva kat­sel­la, mut­ta jos hin­tana on jalka­pal­lon kieltämi­nen lap­sil­ta, on se vähän suh­tee­ton­ta. Päätök­sen teki kuitenkin edelli­nen lau­takun­ta, jos­sa en ollut. Vuosaa­res­sa en ole ollut purka­mas­sa yhtään huvi­laa. En ymmär­rä Eli­nan purkausta.

  24. Kuten kuvas­ta näkyy Stock­an pääoven kohdal­la ei ole suo­jati­etä, http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1f/Stockmann_Helsinki2.jpg

    Näin var­maan sik­si että de jure jos siinä sel­l­ainen olisi niin ratikoiden pitäisi väistää jalankulk­i­joi­ta, kuten Kim­mo kir­joit­ti. Tästä seu­raisi käytän­nössä että siihen pitäisi lait­taa jalankulku­val­ot, jot­ka hidas­taisi­vat sekä jalankulk­i­joi­ta että ratikoita.

    Jär­jeste­ly on eri­no­maisen toimi­va, käytössä muual­lakin Euroopas­sa, ja sen soisi yleistyvän. Helsin­ki käytän­nössä jalankulk­i­jat väistävät tule­vaa ratik­ka ja toisaal­ta eivät nou­da­ta jalankulku­val­o­ja pysäkeil­lä jos ratikkaa ei näy, eikä tässä ole mitään ongelmaa.

  25. Höp­sis!

    Kuka­han sen takia on kieltänyt lapseltaan jalka­pal­lon, että Kaisaniemessä on tenniskentät? 

    En tarkoit­tanut konkreet­tis­es­ti juuri Kata­janokkaa, vaan ylipään­sä tätä edus­ta­maasi raken­nusvim­maa, joka syö kaupun­gin viihty­isyyt­tä. Ihmiset tarvit­se­vat paljon muu­takin kuin asun­to­ja ja rav­in­toloi­ta — tai me useim­mat tarvit­semme, sinä ehkä et. 

    Muis­taak­seni jos­sain muus­sa ketjus­sa kan­natit tämän yksit­täisen huvi­lan purkamista, mut­ta muis­ta­nen sit­ten väärin. Sori siitä!

  26. Sanoit edel­lisessä lau­takun­taketjus­sa näin: 

    Jos alue sijait­sisi jos­sain muual­la, olisi söpön huvi­lan puolel­la, mut­ta en Vuosaa­res­sa, jos­sa on pysyvä ris­tiri­ita viher­aluei­den ja asun­to­tuotan­non välillä.

    Tämä lause oli ilmeis­es­ti jäänyt min­ulle mieleen, mut­ta tässä tarkoitet­ti­inkin vain ton­tin kokoa.

  27. Vir­tu­aali-Hels­ing­fors siis siinä mielessä, eetä häir­it­sevästi joku on tosi­aan sotkenut kielipoli­it­tisen kan­nan­oton Googlen liike­toim­intaan. Google maps ilmoit­taa esimerkik­si Pohjois­es­planadin nimek­si Nor­ra esplanaden (sateli­it­tinäkymässä ainakin). Sairaaloi­ta Helsingis­sä on vähän­lais­es­ti mut­ta onnek­si ruot­salaiset löytävät tarvit­taes­sa vaikka­pa Hes­pe­ria sjukhusin. 

    Noin vuosi sit­ten Google lupasi tutkia asi­aa. Kos­ka mitään muu­tos­ta ei ole tapah­tunut se tarkoit­ta­nee, että Googlen kielipoli­ti­ikan mukaan suo­ma­laisi­in kart­toi­hin kuu­luu sotkea sat­un­nais­es­ti ruotsinkielisiä nimiä. 

    Voi vain kuvitel­la, miten joku jap­si­tur­isti iloit­see asianti­las­ta. “Now my wife has to get to Barn­morseke­in­sti­tutes sjukhus fast, where is it, please?”

  28. Kuten kuvas­ta näkyy Stock­an pääoven kohdal­la ei ole suo­jati­etä, http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1f/Stockmann_Helsinki2.jpg

    Tämähän nykyti­lanne vaan käytän­nössä nor­mit­taa lain kir­jaimen siihen, että suo­jati­etä tarvit­see käyt­tää vain mikäli se on 15–20m lähempänä muuten aiot­tua yli­ty­s­paikkaa. Siitä vaan hyp­pimään bussien ja ratikoiden alle ihan mis­sä sat­tuu, ja vika on aina muus­sa kuin jalankulkijassa..

    Osmo olisiko aloit­teen paikka?

    1. Min­un piti käy­dä oikein kat­so­mas­sa tuo­ta paikkaa, kos­ka jokin aika sit­ten siinä oli suo­jatie. En tiedä olleeni päät­tämässä sen pois­tamis­es­ta. Sinän­sä ratkaisu toimii. Eie­mi ei toimin­ut kuin lakia rikko­ma­l­la, sil­lä aina oli joku astu­mas­sa suo­jatielle, jol­loin ratik­ka ei olisi lain mukaan ajaa ylit­tää suo­jatielle koskaan. Näin on luo­tu tilanne, jos­sa jalankulk­i­jan on väis­tet­tävä ratikkaa, joka tuos­sa paikas­sa on oikein.

  29. Eli­na voi käy­dä vaik­ka tutus­tu­mas­sa vaik­ka Jätkäsaa­reen kaavoihin jot­ka on täl­lä viikol­la Kaup­sus­sa, ensim­mäi­nen sana joka min­ulle tulee mieleen ei ole yli­ti­heä, ja jalka­pal­lo­kent­täkin löy­tyy. Kuva: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2010/Ksv_2010-06–10_Kslk_20_El/83B5E309-A235-4F6D-8C25-5C86D964E88D/saukonlaituri_havainnekuva_10062010.pdf

    Ne omi­tuisen näköiset pal­lukat siel­lä oike­as­sa yläkul­mas­sa on pysäköin­ti­ta­lo espoolaiselle autopaikkami­toituk­sel­la ja venei­den säi­ly­tys­ta­lo, jot­ka on tietenkin hyvä sijoit­taa 50 metrin päähän ratikkapysäkistä.

  30. Olisiko­han kysymys siitä että Alek­si on kävelykatu?

    6 a) käve­lykadul­la jalankulku- ja polkupyöräli­iken­teelle tarkoitet­tua, liiken­nemerkein sel­l­aisek­si kaduk­si osoitet­tua tietä; (5.5.2006/343)

    Alek­si ei tietääk­seni ole kävelykatu.

    Min­un piti käy­dä oikein kat­so­mas­sa tuo­ta paikkaa, kos­ka jokin aika sit­ten siinä oli suojatie. 

    Paikalla ei tietääk­seni ole ollut ihan lähi­aikoina suo­jati­etä..

  31. Voiko muuten har­ras­taa val­oku­vaus­ta ja olla epästeetikko? 

    Hel­posti. Hyvin suuri osa val­oku­vauk­sen har­ras­tuk­sek­seen mainit­se­vista on tosi­asi­as­sa har­ras­tunut kam­era- ja kuvankäsit­te­lytekni­ikas­ta aivan puh­taasti vim­painten itsen­sä takia. Kaik­ki ovat var­masti kat­selleet näi­den ihmis­ten ottamia kuvia. En toki syytä Osmoa mis­tään tällaisesta.

    Asi­aa äärim­mäisen etäis­es­ti liit­tyen pätkä oikeasti tiheää kaupunkia:

    http://www.youtube.com/watch?v=fbsPEVbcsXc

  32. EDIT 21 pää­ty­seinää po.41 eril­listä päätyä:
    En ole yleen­sä ottanut kan­taa näi­hin Helsin­gin kaupun­gin­su­un­nit­telu­lau­takun­nan jut­tui­hin, mut­ta sen ver­ra halu­aisin kom­men­toi­da, kun näin tänään Hesaris­sa suun­nitel­maku­via, miten Koivusaa­reen ollaan tekemässä Her­van­taa tai Svetogorskia.

    Viime viikol­la YLE:n radion puheo­hjel­mas­sa tuli arkkitehti/kirjailija Arne Nevan­lin­nan 85-vuo­ti­so­hjel­ma. Hän kuvaili Helsin­gin arkkite­hton­ista his­to­ri­aa tai oikeas­t­aan sen tuhoa varsin mie­lenki­in­tois­es­ti. Hän sanoi, kuten olen minäkin havain­nut, että nykyi­nen arkkite­ht­turi ei osaa tehdä kokon­aisuuk­sia vaan yksit­täisiä rakennuksia.

    Tänän kun näin Koivusaaren suun­nitel­man, radio-ohjel­ma tuli mieleen. Koivusaari on kuin tule­vaisu­udessa Lem­päälä. Eril­lisiä töt­teröitä. Kort­teleista ei tietoakaan. Ja kun vielä ajat­telee, miten on ener­gian­haasku­u­ta rak­en­taa 20 eril­listä lähiök­er­rostaloa Koivusaa­reen, joil­la on yhteen­sä 41 eril­listä kylmää pää­ty­seinää, kun man­ner­maiseen met­ro­pol­i­tyyli­in voitaisi­in rak­en­taa yksi yht­enäi­nen kort­teli, jol­la olisi vain kak­si kylmää päätyseinää.

  33. http://www.cabe.org.uk/case-studies/crown-street

    Lisää offtopic­cia kaupunkisu­un­nit­telus­ta, yllä olevas­sa linkissä on muu­ta­man kort­telin suu­ru­inen kokeilu­alue Glas­gow­sta. Siinä on onnis­tut­tu luo­maan puret­tu­jen 60-luvun tornien paikalle toimi­van näköistä kaupunkia. Parkkipaikko­jakin on onnis­tut­tu tekemään maan päälle. Tehokku­ud­es­ta en osaa sanoa mitään mut­ta ei tuo var­mas­tikkaan häviä mod­ernille suo­ma­laiselle lähiölle.

  34. Oli­pa mieleinen ja läm­min läh­estymiskul­ma tuos­sa Kuto­jan linkit­tämässä Glas­gown tapauksessa.

    Kat­sokaa­pa tätä kuvaa Koivusaaresta:
    http://www.hel2.fi/ksv/press/koivusaari/197_3D_METROKESKUS.jpg

    Asetel­ma on kuin Volvon jäähdyt­ti­men säleikkö. Suun­nit­telus­sa ei ole ajatel­tu lainkaan edes sitä, miten tuol­la tarke­nee, kun mereltä vih­moo ja tuiskuaa ja ahtau­tuu noi­hin talo­jen rakoi­hin ja vie men­nessään kaiken minkä irti saa.

    Ero Glasgow:n malli­in on, että Koivusaari on suun­nitel­tu kont­toris­sa ja ilmaku­vien avul­la. Glas­gow on suun­nitel­tu ruo­hon­ju­u­ri­ta­sol­ta läh­tien ja aivan eri filosofialla.

  35. Ville: “Jotain mätää on Suomen­maas­sa, jos ilmeisen tuot­ta­va ja kan­nat­ta­va kaup­pali­ike ei saa markki­nae­htois­es­ti han­kit­tua sopivia liiketilo­ja, vaan tarvi­taan val­tu­us­ton hätätoimia”

    Metroasemien välit­tömän ympäristön rak­en­t­a­mi­nen on jäänyt kesken. Ruo­ho­lah­den metroase­maa vastapäätä on aukio (Itämer­en­tori), Kamp­is­sa Sähkö­talon ja Auto­talon välis­sä on aukio, jonne on län­tät­ty vain kevyt metroase­malaatikko, ja toisel­la puolel­la Sähkö­taloa toinen aukio (Kamp­in­tori). Rauta­tien­torin ase­mal­la on aika käsit­tämätön Elielin­aukio ja ylisu­uri Rauta­tien­tori. Hakaniemen tori + ylim­i­toite­tut liiken­nejär­jeste­lyt + aukiot ovat jo ihan omaa luokkaansa.

    Ei kai ole mikään ihme että myymälät karkaa­vat tun­dralle kun niitä ei Helsingis­sä saa­da raken­net­tua sinne mis­sä a) ihmiset muutenkin liikku­vat b) hyvien liiken­ney­hteyk­sien eli metron varrelle ?

  36. Kyl­lä on hal­paa maa Helsingis­sä. Verkkokau­pan varas­to­hal­li ja sosi­aalia­sun­to­ja kaupun­gin keskustaan,työssäkäyville asun­not kehyskun­ti­in kor­pi­in tiet­tömien taipalei­den taakse. Tätä on poli­ti­ik­ka Helsingis­sä vuon­na 2010. Hämärää touhua.

  37. Äh — meikän pää­ty­seinälaskuri sekoilee. Eihän kun­non kort­telis­sa ole yhtään pää­ty­seinää ja keskel­lä ole­va pihakin on varsin suo­jaisa. Energianerokas!

  38. Koivusaari on kyl­lä surulli­nen todis­tus että mod­ernismin mukainen kaupunkisu­un­nit­telu on tulos­sa pikkuhil­jaa tien­sä päähän. 

    Tehokku­us­vaa­timusten mukaan pitäisi alkaa jo tehdä yht­enäistä kort­telia, mut­ta jonkin pyhän opin mukaan se on kiel­let­tyä. Sit­ten pan­naan eril­listalo­ja vaik­ka metrin kah­den välein, jot­ta tavoit­teeseen päästään.

    Onhan se var­mankin mukavaa sanoa käspäivää naa­pu­ri­taloon ikku­nas­ta, mut­ta ei tuo hyvältä kaupungilta näytä.

  39. Ever The nev­er­rest kirjoitti:

    “Asetel­ma on kuin Volvon jäähdyt­ti­men säleikkö. Suun­nit­telus­sa ei ole ajatel­tu lainkaan edes sitä, miten tuol­la tarke­nee, kun mereltä vih­moo ja tuiskuaa ja ahtau­tuu noi­hin talo­jen rakoi­hin ja vie men­nessään kaiken minkä irti saa.”

    Mitä turhaan val­i­tat. Tuos­sa­han on hienot tuuli­tun­nelit. Voit­ta­vat taku­ul­la Snellmanninkadun.

  40. Ei 3.6. kok­ous­es­ta, vaan 10.6. esi­tys­listal­ta (kun sille ei vielä ole omaa postausta):

    Vallilan­laak­son joukkoli­iken­nekadun ase­makaa­va- ja ase­makaa­van muu­tose­hdo­tus (nro 11978)

    Kumpu­lan­laak­son bus­sikatu tekee siis palu­un, täl­lä ker­taa Valilan reunalle. Tämä on suun­nilleen se ver­sio kadus­ta, jota Osmo muis­taak­seni kan­nat­ti viime kierroksella.

    Itse kan­nat­taisin ennem­min pelkkää nurme­tet­tua ratikkarataa, joka ei häir­it­sisi puis­toaluet­ta kadun tapaan. Esi­tys­ma­te­ri­aaleis­sa ratik­ka ohite­taan taas ilmeisen virheel­lisil­lä EMME-laskelmil­la (kam­puk­selle menee Pasi­las­ta ruuhkatun­nis­sa max 24 henkeä sen mukaan).

    jos mah­dol­lista, toivoisin lau­takun­nas­sa nos­tet­ta­van esi­in seu­raavia kysymyksiä:
    — Miten muu autoilu kuin bus­sit on tarkoi­tus kadul­la estää?
    — Paljonko busse­ja sen kaut­ta oikeas­t­aan on tarkoi­tus viedä? Välil­lä puhutaan pelkästään Tiedelin­jas­ta, välil­lä määrit­telemät­tömästä joukos­ta koil­lis-helsin­gin lin­jo­ja (68, 70, 70T, 73(N), 75 ja 77). Melu­arviot on ilmeis­es­ti tehty 300 bussin/vrk mukaan, mikä tarkot­taisi 2–3 linjaa.

    Havain­neku­vis­sa katu näyt­tää aika hirveältä (ker­rankin eivät kau­nis­tele?). KSV:ltä voisi pyytää havain­neku­vat myös nurme­te­tus­ta ratikkaradas­ta, niin niistä näk­isi kuin­ka suuri ero puis­tolle tuote­tus­sa haitas­sa on.

  41. Ei 3.6. kok­ous­es­ta, vaan 10.6. esi­tys­listal­ta (kun sille ei vielä ole omaa postausta):

    Mate­ri­aal­ista ei oikein saa selkoa, mitkä raiteet ovat uusia ja mitkä ole­mas­sa ole­via, mut­ta jos Pasi­las­sa aio­taan uud­is­taa van­ho­ja raitei­ta tai rak­en­taa uusia raitei­ta suures­sa määrin, pitäisi ensin het­ki miet­tiä. Tämä sik­si, että raitei­den ja sähköistyk­sen ym. lait­tei­den rak­en­t­a­mi­nen on kus­tan­nuk­se­na niin suuri, että sil­lä on perustel­tu, ettei esim. jär­jeste­lyrat­api­haa ole järkevää muut­taa raken­nus­maak­si, kos­ka siir­tokus­tan­nus on liian suuri. Mut­ta jos nyt aio­taan uusia joka tapauk­ses­sa kisko­ja, sil­loin kan­nat­taisi miet­tiä, minne ne raken­netaan. Tun­nelinkin rak­en­t­a­mi­nen on hal­paa touhua kisko­jen rak­en­tamiseen näh­den. Siis — tehtäisi­inkö sit­tenkin uudet kiskot tun­neli­in? Ja niin edelleen.
    Mut­ta kun asial­la on VR-Rata, lai­va lie­nee liian iso että kurssia voisi muut­taa, kun on ker­ran jotain päätet­ty tehdä.

  42. jos mah­dol­lista, toivoisin lau­takun­nas­sa nos­tet­ta­van esi­in seu­raavia kysymyksiä:
    — Miten muu autoilu kuin bus­sit on tarkoi­tus kadul­la estää?
    — Paljonko busse­ja sen kaut­ta oikeas­t­aan on tarkoi­tus viedä? Välil­lä puhutaan pelkästään Tiedelin­jas­ta, välil­lä määrit­telemät­tömästä joukos­ta koil­lis-helsin­gin lin­jo­ja (68, 70, 70T, 73(N), 75 ja 77). Melu­arviot on ilmeis­es­ti tehty 300 bussin/vrk mukaan, mikä tarkot­taisi 2–3 linjaa.

    Älä ole huolis­sasi samas­sa kap­paleessa “muus­ta autoilus­ta kuin bus­seista” ja liiken­teen melu­ar­voista. Yksikään henkilö- tai paket­ti­au­to ei melua yhtä paljon kuin linja-auto.

  43. Otso, Vesa Nur­mi­nen ystäväl­lis­es­ti teki mielestäni amatööriresurs­seil­la oikein hyvin suun­taa-anta­van kuvan siitä miltä nur­mi­ra­ta näyt­täisi lau­takun­nan avuk­si, http://jlf.fi/f20/662-yhteys-kumpulan-kampukselle/index9.html#post88768

    Muuten niiden samo­jen EMME-mallien mukaan joiden­ka mielestä Kumpu­lan kamps on jos­sain Käpylässä tuol­la radal­la olisi Kalasa­ta­man valmis­tut­tua enem­män matkus­ta­jia kuin Kehäradal­la. On veron­mak­sa­jan näkökul­mas­ta vähän vaikea ymmärtää miten on varaa tehdä puolen mil­jardin rata odot­ta­maan matkus­ta­jia, mut­ta rataa joka mak­saa jopa vähem­män kuin bus­sikatu ei ole.

    Ja ihan selvyy­den vuok­si, liiken­nesu­un­nit­teli­jat on tehnyt asial­lista työtä niil­lä huonoil­la työkaluil­la mitä on käytet­tävis­sä ja havain­neku­vat on kiitet­tävän kaunistelemattomia.

  44. tpyy­lu­o­ma: Tuo jlf:n kuva ei näy rek­isteröi­tymät­tä, joten tässä samat kuvat yhdis­tet­tynä

    Kim­mo, olet toki trol­li, eikä sin­ulle oikeas­t­aan sik­si kan­nat­taisi vas­ta­ta, mut­ta olet kyl­lä aivan oike­as­sa siitä, että melun osalta juuri bus­sit ovat suurin ongel­ma Vallilan­laak­sos­sa. Autois­takin tulee kyl­lä melu­on­gel­ma siinä vai­heessa kun niitä menee koko ajan. Bus­si ker­ran 5min on suurem­pi ongel­ma kuin auto ker­ran 5min, mut­ta auto 20s välein ärsyt­tää jo vähän enem­män piknik-paikan vieressä.

    Ville: tuo Kes­ki-pasi­la oli muuten hyvä huomio. Siel­lä tosi­aan näyt­täisi ole­van 2–3 hehtaaria “Torali­nan­nan seison­taraitei­ta” aivan niiden pil­ven­pi­irtäjien kupeessa. Jos junia pitää seisot­taa, onko se aivan pakko tehdä noin kalli­il­la paikalla?

  45. Kim­mo, olet toki trol­li, eikä sin­ulle oikeas­t­aan sik­si kan­nat­taisi vas­ta­ta, mut­ta olet kyl­lä aivan oike­as­sa siitä, että melun osalta juuri bus­sit ovat suurin ongel­ma Vallilanlaaksossa. 

    Kiitos kovasti kat­e­gorisoin­nistasi. Täl­lä blogilla on vaikea olla olemat­ta ääliö, urpo tai vaik­ka sit­ten trol­li, jos omaa tästä “Enem­mistön” mielip­i­teestä poikkea­van maailmankatsomuksen. 

    Olen kuitenkin ennem­min äänessä, kun hakkaan vaimoani, kuten tekee se hil­jainen, ehkä 45% vähem­mistö, joka näi­den päätösten ja demokra­t­ian kukkas­ten kanssa joutuu elämään.

    Ja jos jonkun lopet­taisin heti — eli veisin tuet pois — niin se on autoli­it­to, joka on muna­ton ja ham­paa­ton muinaisjäänne, jol­la ei ole edes huono­ja mielip­iteitä yhteiskun­tamme asioihin.

  46. Onko ten­nis eli­itin laji? Helsin­gin tapauk­ses­sa on vas­tat­ta­va kyl­lä ja ei.

    Ten­niksen peluu on nimit­täin kallista puuhaa Helsingis­sä kaikki­na muina aikoina pait­si kesäkaudel­la. Ja sil­loinkin on parem­pi totutel­la pelaa­maan kaupun­gin omil­la kentillä.

    Kesäl­lähän pelaa­maan pääsee ihan ilmaisek­si. Ja vain 50 eurol­la voi vara­ta peliv­uoro­ja läpi kau­den useim­mil­ta kaupun­gin ken­tiltä. Net­ti­va­raus­palvelukin toimii hyvin.

    Ver­tailun vuok­si kotiani lähim­pänä sijait­se­van ilmeisen eksklusi­ivisen ten­nis­seu­ran ulkope­likausi kus­tan­taa 225€ (plus liit­tymis­mak­su). Siis yhdeltä.

    Har­va kum­minkaan pelaa ten­nistä yksin. Ja itse peliäkin oppisi pelaa­maan parem­min jos ei tarvit­sisi aina pela­ta saman vas­tus­ta­jan kanssa. Sisäkau­den tun­ti­hin­ta tuol­la on muuten 27€.

    Näil­lä hin­noil­la on selvää, että pien­i­t­u­loinen — saati työtön — ei ten­nistä pelaa kuin kesäisin ja sil­loinkin veron­mak­sajien subventoimana.

    Ikävä kyl­lä suurin osa kaupun­gin ken­tistä on asfalt­tikent­tiä ja niistäkin moni on enem­män tai vähem­män kun­nos­tuk­sen tarpeessa. Väitän, että asfalt­tikent­tä ei edis­tä ten­niksen pelaamista, päin vastoin.

    Voisiko asfalt­tip­in­ta olla suo­ras­taan syy siihen, mik­si lukuisia ten­niskent­tiämme käytetään silmi­in­pistävän vähän? Asfalt­ti lie­nee alus­toista se kaikkein vaikein — ainakin aloit­telijoille. Veikkaan­pa, että juuri asfalt­ti lie­nee suurin syy sille mik­si moni mailaan kesäl­lä tart­tuneista ei tar­tu siihen enää toistamiseen.

    Olisin var­maan itsekin ripus­tanut han­skat naulaan, ellen olisi ymmärtänyt kar­toit­taa kaupun­gin mui­ta kent­tiä. Löy­tyi hyväkun­tois­takin asfalt­tia, mut­ta myös hiekkatekonurmea! Jälkim­mäistä kokeil­tuani ei tehnyt enää mieli asfaltille… Vaik­ka kyl­lä sil­läkin pelaami­nen jo alkaa sujua.

    Mut­ta mitä ihmettä: ei YHTÄKÄÄN kaupun­gin mas­sak­ent­tää MISSÄÄN päin Helsinkiä?

    Sat­tumoisin pääsin viime kesänä kokeile­maan ensim­mäistä ker­taa mas­sak­ent­tää. Anonyymin kun­ta­laa­jen­netun pikkukaupun­gin per­iferis­es­tä ken­tästä toinen näyt­ti puske­neen heinää jo 90-luvun lamas­ta läh­tien, mut­ta toinen oli jotenkin kyet­ty pelas­ta­maan. Näin aloit­teli­jan näkökul­mas­ta se oli vielä ihan pelat­tavas­sa kunnossa.

    Hin­takaan ei huiman­nut: pyöreät 0€ — kiitos ilmeis­es­ti paikallisen talkoohengen. 

    Vietinkin ken­täl­lä parin ystävän kanssa seu­raa­vat kolme pitkää iltaa pal­loa lätkien. Koimme, että ken­tän tasoit­ta­mi­nen ja kastelu annet­tu­jen ohjei­den mukaises­ti illan päät­teek­si oli vähin­tä mitä voimme tehdä. Ehkä se olisi pitänyt kokea isok­sikin vaivak­si ja toimek­si jon­ka vain palkat­tu rau­dan­lu­ja ammat­ti­lainen voi suorit­taa oikein, tai ylipäätään. 

    Any­ways, mas­sal­la pelaami­nen sai aikaan pait­si eufo­ri­an myös kaikkivoipaisu­u­den tun­net­ta. Tun­tui kuin maila olisi kas­vanut yht’äkkiä osak­si kät­tä ja pal­lot tun­tu­i­v­at hakeu­tu­van kuin itses­tään oikeisi­in paikkoi­hin. Näin ei var­maankaan ollut, mut­ta siltä se tun­tui. Tun­tui pirun hyvältä! Tätä herkkua pitäisi saa­da lis­see. Pieni kulu, iso ilo mon­elle. Pieni ekologi­nen jalan­jäl­ki. Win-win-win?

    Itse en ole Kaisaniemen mas­sak­ent­tää käyt­tänyt (enkä ilmeis­es­ti enää ehdikään käyt­tää jos suun­nitel­mat pitävät kutin­sa). Olin aina kuvitel­lut, ettei ko. kent­tää voi ns. tavikset käyt­tää (tyyli­in: mysti­nen jäsenyys jos­sain ja/tai hin­noitel­tu pil­vi­in). Eikä her­ra intern­jet itse asi­as­sa vieläkään suos­tunut ker­tomaan min­ulle miten ja mil­lä hin­nal­la sitä suop käyttee…

    Jokainen on var­masti sitä mieltä, että Kaisaniemen puis­to on lois­ta­va paik­ka ihan mitä tahansa tarkoi­tus­ta varten. Sur­prise? Minus­ta on vas­ten­mielistä keskustelu jos­sa eri liikun­ta­la­jien tarpeel­lisu­us tai tarpeet­to­muus asete­taan vastakkain.

    En ymmär­rä mik­si nykyisel­lä paikalla ole­vaa fud­iskent­tää pitäisi laa­jen­taa siinä määrin, ettei ten­niksen peluu olisi jatkos­sa enää mah­dol­lista mis­sään päin Kaisaniemeä. Mitä **tun demokra­ti­aa tämä täl­läi­nen olisi, ma tiedustelen?

    Nyky­logi­ikalla hom­man luulisi toimi­van varsin tehokkaasti ja vieläpä sosi­aalis­es­ti: pienem­mäl­lä fud­isken­täl­lä jen­gi juok­see enem­män, väsyvät nopeam­min joten myös vuoro siir­tyy nopeam­min seu­raav­ille pelaa­jille. Lop­putule­m­ana use­ampi pääsee hikipelaa­maan. Lönköt­te­ly, paskan­jauhami­nen, vai­h­topenkil­lä istu­mi­nen, röökaami­nen etc. jää vähem­mälle. Win-win-win?

    Itseäni ihme­tyt­tää se, ettei Helsin­gin keskus­tas­ta löy­dy ain­oatakaan kaupun­gin ten­niskent­tää. Käsi­in­murenevia sen sijaan on koh­ta pil­vin pimein…

    En näe mitään syytä, mik­si kaupun­ki ei voisi ottaa hoitaak­seen yhden mas­sak­en­tän Kaisaniemessä/Töölön lah­den tietämilllä?

    Se voisi toimia jono­tus­pe­ri­aat­teel­la ihan kaikille keskus­tas­sa vis­i­teer­aav­ille. Täl­löin myös tur­is­teil­la olisi mah­dol­lisu­us mielekkääseen ja ter­veyt­tä edis­tävään tekemiseen turhan kalli­is­sa kaupungis­samme. Tässä olisi myös oikeasti hal­pa ja tehokas brän­di-Suomen main­os. Tilaa löy­tyy jos halua on.

    Kaupun­gin olisi kaiketi syytä kar­sia nyky­is­ten kent­tien määrää kun niiden kun­nos­s­api­toon ei kuitenkaan näytä ole­van rahaa. Sil­loin nämä ken­tät eivät ole muu­ta kuin hukka­tont­te­ja. Säästyneil­lä mas­seil­la voisi vaik­ka lunas­taa “VR:n” Met­sälän mas­sak­en­tät kaupungille — näin ei tarvit­sisi rak­en­taa aina uut­ta — ja julki­moil­la pääsee lähelle, tarvit­taes­sa munamankelillakin.

    Pli­ide Ode, tulee­han edes pari has­sua mas­sak­ent­tää ehostet­tuun Kivikon liikun­ta­puis­toon (vaikkei sekään onnis­tu ole­maan kehä ykkösen sisäpuolella)?

  47. anonanon,

    Ten­nis­tun­ti esim. Tal­in mas­sak­en­til­lä mah­tuu haarukkaan 12–18 euroa tunti..Jos tun­tee porukat, niin vielä halvem­paa peruutustunneilla. 

    Tosi kallista?

    Joku on viss­si­in köy­hempi kuin minä, kos­ka minus­ta tämä on ihan halpaa. 

    +++++

    Minus­ta Kaisamiemen mas­sak­ent­tien hävit­tämi­nen on epäkult­tuu­riteko. Mut­ta niitähän on nähty, ei ole lajis­saan ensim­mäi­nen eikä viimeinen. 

    Ja samaa mieltä, että asfalt­ti ten­nisken­tän­po­h­jana sopii vain anopin kanssa pelaamiseen.

  48. Joo. Sä oot liian rikas.

    Em. Met­sälässä mas­salle pääsee vieläkin halvem­mal­la eli 8, 10, tai 14 eurol­la riip­puen ajankohdasta/päivästä. Ihan vaan ratio­naal­isille kulut­ta­jille pienenä vinkkinä.

    Ker­ta­mak­sut ulkoilma­har­ras­tamis­es­ta no-to-low main­te­nance tapauk­sis­sa istu­vat allekir­joit­ta­neen moraa­likäsi­tyk­seen heikosti — ja vielä vähem­män Met­sälän kaltai­sis­sa val­tion edis­tämis­sä yhdis­tysseu­rois­sa (kts. his­tori­ik­ki http://www.vrtennis.net). Sinäl­lään lois­ta­va esimerk­ki siitä kuin­ka nopeasti yksi met­säi­nen tont­ti muute­taan talkoovoimin vaikka­pa sit­ten tenniskentiksi.

    Vaik­ka ketut­taa, ei se elämä tähän kaadu.

    On vain tyy­dyt­tävä asfalt­ti­in ja hiekkatekonurmeen, ja olla kiitolli­nen, että köy­hä ylipäätään voi pela­ta ten­nistä jossain.

    Ja voihan sitä tehdä muu­takin. Vaikka­pa meloa.

    Niin, onhan se “vähän” has­sua, että yli 100 vuot­ta van­hoil­la ken­til­lä ei yht’äkkiä olisikaan minkään­laisia säi­lyt­tämistä puoltavia arvoja/näkökantoja. Sen sijaan vaikka­pa suuren yleisön mielestä absolu­ut­tisen rumana pitämiä homet­ta puske­via betonikoulu­ja ei saa katuku­vas­ta pois mitenkään, milloinkaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *