Helsingin asuntotuotantoa ei saa hidastaa

Net­ti-Hesa­rin mukaan Hel­sin­gin kau­pun­ki aikoo hidas­taa uusien asui­na­luei­den raken­ta­mis­ta. Uuti­nen on sen ver­ran epä­sel­vä, ettei sii­tä käy ilmi, onko tar­koi­tus vain tuo­da alueil­le pal­ve­lut jäl­ki­kä­teen, vai jar­ru­te­taan­ko myös asun­to­tuo­tan­toa. Jos on kyse asun­to­tuo­tan­non jar­rut­ta­mi­ses­ta, sii­nä ei ole mitään jär­keä. Se on aivan koh­tuu­ton­ta nuo­ria kau­pun­ki­lai­sia koh­taan, jot­ka jou­tu­vat kär­si­mään asun­to­jen hin­to­jen nousus­ta. Sii­tä jou­tu­vat kär­si­mään nekin, jot­ka ovat osta­mas­sa van­haa asuntoa.

Tämä ei ole ehdo­tus, kos­ka en tun­ne uuti­sen taus­taa, mut­ta jos vaih­toeh­to­na on jar­rut­taa koko asun­to­tuo­tan­toa, on parem­pi aja­tus muut­taa sen jakau­maa enem­män kovan­ra­han tuo­tan­toon. Muut­taa siis HITAS-asun­to­ja kovan rahan asun­noik­si, joi­den ton­tit huu­to­kau­pa­taan. Tämä voi olla kova pala niel­tä­väk­si monel­le, mut­ta keho­tan poh­ti­maan rau­has­sa kah­ta vaihtoehtoa.

a)      3000 asun­toa vuo­des­sa, jois­ta sosi­aa­lis­ta tuhat, HITAS-tuo­tan­toa tuhat ja kovan­ra­han tuo­tan­toa tuhat tai

b)      5000 asun­toa vuo­des­sa, jois­ta sosi­aa­lis­ta tuhat, HITAS-tuo­tan­toa tuhat ja kovan­ra­han tuo­tan­toa kol­me tuhatta.

Mil­lä taval­la vaih­toeh­to a) on parempi?

Suu­rin osa sii­tä jou­kos­ta, joi­den asu­mis­ta yri­te­taan HITAS-tuo­tan­nol­la paran­taa, ei kos­kaa saa jono­te­tuk­si itsel­leen HITAS-asun­toa vaan ostaa käm­pän van­has­ta asun­to­kan­nas­ta. Asun­to­tuo­tan­non hidas­ta­mi­nen nos­taa van­ho­jen asun­to­jen hin­to­ja rajus­ti, kuten on havait­tu vii­me aikoi­na. Sik­si vaih­toeh­to b) on sosi­aa­li­sem­pi kuin vaih­toeh­to a).

Asun­to­tuo­tan­non jar­rut­ta­mi­nen Hel­sin­gis­sä siir­tää asu­tus­ta jon­ne­kin Juma­lan selän taak­se kah­den  auton kult­tuu­riin. Kun tämä vir­he pää­see tapah­tu­maan, sitä ei saa kor­ja­tuk­si ihan nopeasti.

Muu­ten olen sitä miel­tä, että Hel­sin­gin val­tuus­ton pitäi­si pik­ku­hil­jaa ope­tel­la teke­mään sääs­tö­pää­tök­siä, niin vai­kea­ta kuin se onkin.

=====

Lisäys 18.5.

Niin kuin vähän arve­lin­kin, net­ti­ver­sion uuti­soin­ti oli puut­teel­lis­ta. Kau­pun­gin­joh­ta­ja ei halua vähen­tää asun­to­tuo­tan­toa, vaan varus­taa asui­na­lu­eet myö­hem­min ja luo­pua jois­ta­kin rai­dein­ves­toin­neis­ta. Täl­lä hän ei voi tar­koit­taa kuin Sipoon met­roa, kos­ka Kruu­nu­vuo­ren ran­ta on suun­ni­tel­tu rati­kan varaan ja ilman ratik­kaa koko suun­nit­te­lu pitäi­si aloit­taa alus­ta. Edel­leen olen sitä miel­tä, että on parem­pi rahas­taa enem­män maas­ta kuin sääs­tää uusien aluei­den vaa­ti­mis­ta inves­toin­neis­ta. Eri­tyi­ses­ti siel­lä Öster­sun­do­min alu­eel­la voi­si maa­po­li­tii­kamn peri­aat­tei­ta miet­tiä uudel­ta pohjalta.

===

Kol­me vuot­ta sit­ten Augus­tow Puola

31 vastausta artikkeliin “Helsingin asuntotuotantoa ei saa hidastaa”

  1. Sääs­töt on help­po löy­tää. Pis­te­tään jouk­ko­lii­ken­ne­hank­keet jäi­hin ja raken­ne­taan kokoo­muk­sen joh­dol­la ame­rik­ka­lais­ta autokaupunkia!

  2. Hesa­rin jutus­sa ei suo­raan puhut­tu asun­to­tuo­tan­non hidas­ta­mi­ses­ta, vaan uusien aluei­den käyt­töön­o­ton hidas­ta­mi­ses­ta, kun inves­toin­ti­ra­haa on leikattava.

    Olin jo vuo­sia sit­ten, kun Laa­ja­sa­lon öljy­säi­liöi­den sopi­muk­set irti­sa­not­tiin, asias­ta tois­ta miel­tä. Vih­rei­den sata­ma­vii­vy­tys oli jo lopus­sa ja sekä Jät­kä­saa­ren että Som­pa­saa­ren start­ti tie­dos­sa. Tun­tui hul­lul­ta käyn­nis­tää monia suu­ria alue­hank­kei­ta suu­ri­ne alkuin­ves­toin­tei­neen samaan putkeen. 

    Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan kaa­voi­tus oli­si pitä­nyt käyn­nis­tää vas­ta sit­ten, kun San­ta­ha­mi­nas­ta oli­si saa­tu pää­tös val­tion kans­sa. Nyt teh­dään yleis­kaa­vas­ta poi­ke­ten vain Kru­nu­vuo­ren­ran­ta ja yleis­kaa­van perus­idea uudes­ta merel­li­ses­tä kas­vusuun­nas­ta lähel­le ydin­kes­kus­taa luovutaan.
    Pahoin pel­kään, että siel­lä odo­tel­laan rai­de­sil­taa kauan.

  3. Täs­sä ankei­den tuu­lis­ten aukioi­den kau­pun­gis­sa on pil­vin pimein tii­vis­tä­mis­va­raa myös alueil­la joil­la tar­vit­ta­va infra­struk­tuu­ri on jo ole­mas­sa, eri­tyi­ses­ti jos lisä­ra­ken­nusoi­keus koi­tuu talo­yh­tiöi­den hyväksi.

    Samoin kiin­teis­tö­jen muut­ta­mi­nen toi­mis­tois­ta asun­noik­si vauh­dit­tui­si otta­mal­la käyt­töön auto­paik­ka­ra­has­tot tääl­lä taan­noin refe­roi­dun Ham­pu­rin mal­lin mukaisesti.

  4. Val­tuus­ton toki tulee osa­ta sääs­tää, mut­ta ei nyt jär­ke­vien inves­toin­tien lyk­kää­mi­nen ole mitään oike­aa sääs­tä­mis­tä. Ja jos ne eivät ole jär­ke­viä niin nii­tä ei pidä teh­dä joka tapauksessa.

    Jos nyt kui­ten­kin likvi­di­tee­tis­tä pulaa, niin voi sen teh­dä näinkin:
    1. Kaa­voi­te­taan Öster­sun­do­miin tii­vis­ti 10 000 pientalotonttia.
    2. Myy­dään ne hin­taan 80 000 euroa kpl, eli 800 miljonalla.
    3. Teh­dään pika­ra­tik­ka 100 miljoonalla.
    4. Onnis­tui­si­ko kou­lut, kadut, muu infra 300 miljoonaan?
    5. Teh­dään jos tar­peel­li­sek­si koe­taan metro/lähijuna vie­lä lisäk­si sil­lä 400 mil­joo­nal­la, tai kii­ku­te­taan se Pajusel­le kol­men — nel­jän vuo­den investointisäästönä.

    Pää­omaa saa tie­ten­kin myös myy­mäl­lä muu­ta omai­suut­ta. Pal­jon­ko­han esi­mer­kik­si sii­tä tuli­si jos tar­joai­si kau­pun­gin vuo­kra-asun­nois­sa asu­vil­le mah­dol­li­suu­den ostaa asun­ton­sa joko koko­naan tai osit­tain markkinahintaan?

    Vep­sä­läi­nen:

    Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan kaa­voi­tus oli­si pitä­nyt käyn­nis­tää vas­ta sit­ten, kun San­ta­ha­mi­nas­ta oli­si saa­tu pää­tös val­tion kanssa.

    Tal­vi­so­dan päät­ty­mi­sen sata­vuo­tis­juh­lien yhtey­des­sä? Kruu­nun­vuo­ri on ihan tar­peek­si iso itse­näi­sek­si hank­keek­si, ja ennen sitä sil­taa ei kan­na­ta raken­taa jo ihan maa­nar­von vuoksi.

    1. 1. Kaa­voi­te­taan Öster­sun­do­miin tii­vis­ti 10 000 pientalotonttia.
      2. Myy­dään ne hin­taan 80 000 euroa kpl, eli 800 miljonalla

      Har­mi vain, ettei Hel­sin­ki omis­ta maa­ta. Lähes­tym­me kysy­mys­tä lunas­tusoi­keu­des­ta tai arvon­nousun leikkaamisesta. . 

      .

  5. Teh­dään vaik­ka niin että kau­pun­ki perii kaa­voi­tus­mak­sun pel­lon omis­ta­jal­ta. Se saa olla aika lähel­lä 100% ettei pel­loo­mis­ta­ja­kin tie­nai­si ihan muka­vas­ti. Lisä­pork­ka­na KSV voi­si antaa ymmär­tää että niis­tä pel­lois­ta joi­ta ei raken­ne­ta kaa­voi­te­taan luonnonsuojelualueita.

  6. Osmo:

    Lähes­tym­me kysy­mys­tä lunas­tusoi­keu­des­ta tai arvon­nousun leikkaamisesta. 

    Hei nyt kun tämä arvon­nousun leik­kaa­mi­nen tuli puheeks, niin halui­sin taas saa­da vas­tauk­sen sii­hen, että nousee­ko se kaa­voi­te­tun ton­tin arvo kaa­voit­ta­mat­to­man ver­rat­tu­na enem­män kuin sen kun­na­lis­tek­nii­kan raken­ta­mi­sen kustannukset?

    Jos nousee, niin onko meil­lä pulaa kaa­voi­te­tuis­ta tonteista?

    1. Meil­lä on pulaa kes­kei­ses­ti sijait­se­vas­ta maas­ta. Jos sil­le ei saa raken­taa mitään, sen arvo on sijain­nis­ta huo­li­mat­ta vähäi­nen, mut­ta arvo nousee, jos raken­ta­mi­nen sal­li­taan. Kun Töö­lön­lah­del­le kaa­voi­te­taan, maas­ta tulee kal­lis­ta, pal­jon kal­liim­paa kuin kun­nal­lis­tek­nii­kan raken­ta­mi­nen edel­lyt­täi­si. Enem­pää ei voi kaa­voit­taa. Arvon­nousua ei voi estää kuin sil­lä, ettei Töö­lön­lah­del­le kaavoiteta…

  7. Käsit­tääk­se­ni isot raken­nus­liik­keet eivät halua raken­taa yksi­tyis­tä tuo­tan­toa täl­lä het­kel­lä. Val­tion tuke­ma tuo­tan­to on taan­tu­man aika­na kannattavampaa.
    Pie­net raken­nus­fir­mat eivät taas voi raken­taa niin iso­ja raken­nus­koh­tei­ta, kuin mitä tar­jol­la ole­vat ton­tit edellyttäisivät.
    Jos olen ymmär­tä­nyt oikein, niin tont­ti­ko­koa pie­nen­tä­mäl­lä vähi­tel­len pie­nem­mät­kin raken­nus­liik­keet voi­si­vat ottaa raken­nusu­ra­koi­ta teh­tä­väk­seen, mikä lisäi­si kil­pai­lua ja lisäk­si moni­puo­lis­tai­si kaupunkikuvaa.

  8. Nyt­hän vaih­toeh­to b:tä eli tavoi­te 5000 on yri­tet­ty. Suh­teel­li­set tavoit­teet ovat huo­no, kos­ka jos taan­tu­mas­sa kovan rahan tuo­tan­to las­kee, niin ei pitäi­si jar­rut­taa kau­pun­gin omaa tuo­tan­toa kuten nyt on toi­mit­tu. Paju­nen pel­kää että teh­dään lii­kaa sää­del­tyä tuo­tan­toa. Mut­ta las­kusuh­dan­tees­sa kau­pun­gin kan­nat­taa itse raken­taa, vaik­ka kovan rahan tuo­tan­toa­kin, mut­ta sii­tä eivät raken­nus­liik­keet pidä.

  9. Asun­to­ja torien tilal­le: Hel­sin­ki on kivi­laa­toit­ta­nut vuo­si­kym­me­nien saa­tos­sa kym­me­niä iso­ja pysä­köin­tia­luei­ta, jot­ka sei­so­vat nyt tyh­jän­pant­tei­na jon­kun type­rän monu­men­tin kera. Mik­si näil­le par­hail­le pai­koil­le ei raken­ne­ta nyt asuntoja?

  10. Mik­si aina etsi­tään sitä maa­ta, kun ylös­päin­kin voi­si raken­taa. Tänään oli Hesa­ris­sa kuva Hie­ta­lah­den­ran­nan ja Jät­kä­saa­ren liit­ty­mäs­tä. Kuvas­sa on osin uudeh­ko­ja ker­ros­ta­lo­kort­te­lei­ta, näky­mäs­sä asuin­ker­rok­sia kes­ki­mää­rin vii­si (5!) — puhu­taan ‘met­ro­po­lia­lu­een’ yti­mes­tä? Vaik­ka­pa kah­dek­san ker­ros­ta toi­si aika pal­jon asun­to­ja lisää, ja tar­ve muu­al­la vähe­ni­si. Pie­nim­mis­sä­kin ‘met­ro­po­leis­sa’ kah­dek­san ker­ros­ta ei ole tava­ton­ta — ja voi­si nii­tä jos­sa­kin Jät­kä­saa­ren pääs­sä kes­kus­tas­ta olla vie­lä enem­män­kin. Valeh­te­lee­ko kuva, vai mikä idea täs­sä on?

  11. Jus­si: “… raken­ne­taan kokoo­muk­sen joh­dol­la ame­rik­ka­lais­ta autokaupunkia!”

    Ei veron­mak­sa­jan kan­nal­ta vält­tä­mät­tä ollen­kaan huo­no rat­kai­su 🙂 Hel­sin­gin asu­kas­ti­heys ei rii­tä nykyi­sen jul­ki­sen­lii­ken­teen ylläpitoon.

    Osmo: “Meil­lä on pulaa kes­kei­ses­ti sijait­se­vas­ta maasta…”

    Osmo hyvä, et voi ihan aikuis­ten oikeas­ti olla tuo­ta miel­tä. 😀 Raa­ka­maas­ta ei Hel­sin­gis­sä ole kos­kaan ollut pulaa. Ongel­ma on kau­pun­gin sot­keu­tu­mi­nen tonttikeinotteluun.

    Kun kun­nil­ta kiel­le­tään maa­no­mis­tus kei­not­te­lu­mie­les­sä, ollaan lähem­pä­nä rat­kai­sua. Mono­po­li on mur­ret­ta­va taval­la tai toisella.

  12. Eihän se tie­ten­kään rii­tä, jul­ki­set vaan pois ja pako­kaa­sua tilal­le, oikein kokoo­mus­lai­seen malliin!
    Rati­kat ja bus­sit vaan hait­taa­vat autoilua.
    Tur­ku ja Det­roit ovat hie­no­ja esi­merk­ke­jä juu­ri­kin näis­tä “onnis­tu­neis­ta” autokaupungeista.

  13. OS: “Meil­lä on pulaa kes­kei­ses­ti sijait­se­vas­ta maasta.”

    Lähiöis­sä­kin on tilaa. Täs­sä esi­mer­kik­si Ylis­ky­lä, alu­een hal­ki on suun­ni­tel­tu ratikka.

    Yksi­tyi­nen int­res­si­kin on ole­mas­sa, esi­mer­kik­si kuvas­sa Kou­lu­tan­huan pääs­sä sijain­nut 1989 val­mis­tu­nut tavat­to­man ruma vii­si­ker­rok­si­nen kaa­ke­lie­le­ment­ti­toi­mis­to­ta­lo puret­tiin kun pai­kal­le sai raken­taa asun­to­ja (näkyy street view:ssä).

    Kuvas­sa kes­kel­lä osta­rin park­ki­kent­tä, suu­ret yksi­ker­rok­si­set ostos­kes­kus­ra­ken­nuk­set, huol­toa­se­ma, yksi­ker­rok­si­nen pank­ki­ra­ken­nus, jäl­leen vähän park­ki­kent­tää jne. Päi­vä­ko­ti, ala- ja ylä­as­te sekä ter­veys­kes­kus muu­ta­man sadan met­rin päässä.

  14. spot­tu, joo ne van­hat ker­ros­ta­loa­lu­eet Laa­ja­sa­los­sa voi­si tii­vis­tää. Jos­kus kävin kat­se­le­mas­ta siel­tä päin asun­toa ja aina­kin sen kier­te­lyn perus­teel­la useim­mat talot on myös aika kar­meas­sa kun­nos­sa, poik­keuk­sia­kin on ja muu­ta­ma ark­ki­teh­too­ni­ses­ti onnis­tu­nut­kin talo. Yhdes­sä kol­mi­ker­rok­si­ses­sa talos­sa oli sil­mä­mää­räi­ses­ti ajan kysy­mys ennen kuin tulee ikkuna‑, parveke‑, jul­ki­si­vu- ja put­ki­re­mont­ti, ja his­si­kin pitäi­si var­maan teh­dä. Las­kes­ke­lin että ton­nin neliö, eikä tai­da edes riit­tää. Tont­ti­te­hok­kuus hyvää nur­mi­jär­ve­läis­tä tasoa, pal­ve­lui­ta ei sat­tu­moi­sin sit­ten ole.

    Jos oli­si parem­pi lii­ken­neyh­teys niin asia oli­si eri. Täl­lä het­kel­lä Laa­ja­sa­lo on käy­tän­nös­sä ajal­li­ses­ti nur­mi­jär­ve­läi­sel­lä etäi­syy­del­lä. Poten­ti­aa­lia on muu­ten­kin, vihe­ra­lu­eet ovat erin­omai­sia, se englan­ti­lais­puis­to on minus­ta kau­pun­gin hienoin.

  15. Mil­lä taval­la vaih­toeh­to a) on parempi?

    Por­va­rit tyk­kää kun saa­daan ros­ka­vä­ki ajet­tua pois.

  16. tpyyluoma:“Tällä het­kel­lä Laa­ja­sa­lo on käy­tän­nös­sä ajal­li­ses­ti nur­mi­jär­ve­läi­sel­lä etäisyydellä.”

    Eipäs ole. Ylis­ky­län osta­ril­ta on Hert­to­nie­men met­roa­se­mal­le 8 min bus­si­mat­ka, ja bus­si­kais­tat toi­mi­vat käsit­tääk­se­ni edel­leen oikein hyvin. Ratik­ka tus­kin tulee ole­maan osta­rin paik­keil­ta tul­les­sa sen nopeam­pi itäis­tä Kruu­nun­ha­kaa tai Senaa­tin­to­rin ympä­ris­töä lukuu­not­ta­mat­ta. Autol­la Laa­ja­sa­los­ta tul­les­sa auto kan­nat­taa jät­tää Kulos­aa­ren metroasemalle.

    Nur­mi­jär­vel­le sen sijaan jou­tuu aja­maan Poh­jois-Hel­sin­gin tai kehien ruuh­kien läpi.

    Btw, jos ratikka/fillarisiltaa jou­du­taan odot­ta­maan, pika­vuo­ro­bus­siyh­teys Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­ta Hert­to­nie­men met­roa­se­mal­le toi­mi­si ihan yhtä hyvin, lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt kun ovat mota­ri­ta­soa öljy­sa­ta­man jäljiltä.

  17. Osmo:

    Meil­lä on pulaa kes­kei­ses­ti sijait­se­vas­ta maasta. 

    Ei. Meil­lä on pula kes­kei­ses­ti sijait­se­vas­ta kaa­voi­te­tus­ta maas­ta. Eli kaa­voi­tus on pullonkaula.

    Pelk­kä pula kes­kei­ses­ti sijait­se­vas­ta maas­ta ei seli­tä mik­si kaa­voit­ta­mat­to­man ja kaa­voi­te­tun maan välil­lä on hintaero.

    Sit­ten kun kaa­voi­te­tun ja kaa­voit­ta­mat­ton maan välil­lä ei ole hin­tae­roa (kun muut teki­jät on vakioi­tu), niin meil­lä ei ole pulaa kaa­voi­te­tus­ta maasta.

  18. spot­tu, Kruu­nu­vuo­ren­ran­nas­ta menee käy­tän­nös­sä jotain 40 minuut­tia kes­kus­taan jul­ki­sil­la, Ylis­ky­läs­tä toki hie­man nopeam­paa, mut­ta se rata on muu­ten­kin sivu­tuo­te. Tuo on, jos ei nyt ihan Nur­mi­jär­ven tasoa, niin sano­taan nyt sit­ten vaik­ka Kor­soon ver­rat­ta­va aika. Ajo­mat­kaa Kruu­nun­vuo­res­ta autol­la kes­kus­taan tulee noin 12km, suu­rin­piir­tein sama etäi­syys kuin Kehä III, ja koko mat­ka ei ole mitään moottoritietä.

    Pit­kää sil­taa jos­sa on eris­tet­ty rata eikä lain­kaan pysäk­ke­jä kul­ke­van rati­kan nopeu­des­ta ei kan­na­ta olla huo­lis­saan. Kruu­nun­haas­ta eteen­päin toki hitaam­paa, mut­ta toi­saal­ta se on aika pie­ni pätkä.

    Sil­lan kan­nat­ta­vuus­lo­giik­ka on se että nos­taa Kruu­nu­vuo­ren maan arvoa, joka siis on kau­pun­gin omis­tuk­ses­sa, eikä se että se mak­saa itsen­sä edel­ly­tä edes mitään kovin kum­mal­lis­ta arvon­nousua. Talou­del­li­ses­ti oli­si äly­tön­tä ensin myy­dä tai vuo­kra­ta ton­tit, ja sit­ten raken­taa se sil­ta, pait­si jos halu­aa lah­joit­taa rahaa ne ton­tit osta­neil­la tai vuo­kra­neil­le. Sitä voi tie­ten­kin poh­tia että mak­saa­ko se sil­lan hin­tai­nen mota­ri­put­ki Hert­to­nie­mes­sä itsen­sä vas­taaa­vas­ti takaisin.

    Minun on muu­ten­kin joten­kin vai­kea ymmär­tää mik­si juu­ri Kruu­nu­vuo­res­ta kan­nat­tai­si tin­kiä, se on kai­ken lisäk­si käsit­tääk­se­ni etu­pääs­sä vapaa­ra­hoit­teis­ta asun­to­tuo­tan­toa. Kan­nat­ta­vuus­mie­les­sä oli­sin huo­les­tu­neem­pi esi­mer­kik­si Koi­vusaa­res­ta (hyvä han­ke, mut­ta ras­kaat maan­täy­töt ja kal­lis ase­ma suh­tees­sa aika pie­neen ker­ros­ne­liö­mää­rään), Kunin­kaan­tam­mes­ta (se on vaan vähän kau­ka­na) tai Öster­sun­do­mis­ta (se on todel­la kaukana).

  19. Uusien asu­ma-aluei­den käyt­töön­ot­to on siis kal­lis­ta myös Helsingille.

    Totean­pa vaan taas kuten niin mones­ti ennen­kin että uusi tuo­tan­to van­han sisään käyt­tä­mään van­ho­ja muu­toin näi­vet­ty­viä pal­ve­lui­ta oli­si poi­kaa. Ja tie­tys­ti tyt­töä myös näin tasa-arvon päi­vi­nä. Tur­ha miet­tiä Sipoon met­siä kun Hel­sin­ki on van­hoil­ta­kin osil­taan vajaas­ti rakennettu.

    Ylös, ei sivuil­le. Pituus­kas­vu aut­taa vyö­tä­rö­li­ha­vuu­teen tehokkaasti.

  20. Osmo: “Meil­lä on pulaa kes­kei­ses­ti sijait­se­vas­ta maasta.” 

    Ongel­ma onkin sii­nä, että kaa­voi­tus ei ole onnis­tu­nut luo­maan kun­nol­li­sia uusia kes­kuk­sia, jois­sa (aina­kin sekun­dää­ri­sen) kes­keis­tä maa­ta oli­si lisää. Itä­kes­kus on ollut pit­kä­ai­kai­sin pro­jek­ti uuden sivu­kes­kuk­sen luo­mi­sek­si, mut­ta lop­pu­jen lopuk­si se on vain iso kaup­pa­kes­kus, ei mikään kau­pun­kia­lu­een kes­kus. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu lop­pui Suo­mes­ta noin sata vuot­ta sit­ten — vapaas­ti ja sin­ne päin Otto-Iiva­ri Meur­ma­nia lai­na­ten. Sen jäl­keen ei ole osat­tu, eikä sitä osaa­mis­ta yhtäk­kiä tyh­jäs­tä taas ilmesty.

  21. En usko ettei oli­si osat­tu teh­dä kau­pun­kia, sen sijaan ei ole haluttu.

    Moder­ni kau­pun­ki­suun­nit­te­lu läh­tee mie­les­tä­ni sii­tä ettei van­han­ai­kais­ta ja huo­noa kau­pun­kia saa nyky­ään tehdä.

    Kyl­lä­hän se näkyy jo Kes­ki-Pasi­lan suun­ni­tel­mas­sa. Tar­jol­la oli­si erin­omais­ten jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien äärel­lä laa­ja, tasai­nen alue, johon voi­si raken­taa hel­pon kes­kus­tan kävel­lä, pyö­räil­lä tai ajel­la pyörätuolilla.

    Sen sijaan suun­ni­tel­laan mota­rin pien­ta­reel­le muu­ta­ma high­ri­se, joi­hin pää­see vain beto­ni­ramp­pien ja por­tai­den kaut­ta mota­ria kier­täen. Kes­kus­ta­kort­te­li tar­koit­taa kaup­pa­kes­kus­ta, joka on var­maan­kin puo­li­jul­kis­ta tilaa ilman häi­rit­se­vää köy­hyyt­tä ja muu­ta rumaa. Asui­na­lue lie­nee eril­lis­ta­lo­ja lähiökaavalla.

    Ihan vain jot­ta ei kopio­tai­si mitään wan­han­ai­kais­ta kaupunkia.

  22. Vil­le:

    kyl­lä maa­ta riit­tää. Voi­si­kos vaik­ka­pa Kes­kus­puis­toa tar­kas­tel­la vähän, tai Talin aluet­ta. Kes­ki-Pasi­la on myös­kin vie­lä huk­kaa­ma­ton mah­dol­li­suus. Mik­sei sin­ne voi teh­dä val­miin kau­pun­gin sisään kun­nol­lis­ta pil­ven­piir­tä­jä­aluet­ta, jos­sa on lii­ke­ra­nen­ta­mis­ta, toi­mis­toa ja asu­mis­ta sii­nä mää­rin että pal­ve­lut pyö­ri­si­vät muul­loin­kin kuin toimistoaikana?

  23. tpyy­luo­ma: “Talou­del­li­ses­ti oli­si äly­tön­tä ensin myy­dä tai vuo­kra­ta ton­tit, ja sit­ten raken­taa se sil­ta, pait­si jos halu­aa lah­joit­taa rahaa ne ton­tit osta­neil­la tai vuokraneille.”

    Eikö­hän mark­ki­noil­le rii­tä tie­toi­suus että sil­ta on tulos­sa. Kil­pai­lu on muu­ten­kin riit­tä­mä­tön­tä sii­hen että ran­ta­ton­teis­ta saa­tai­siin nykyi­sen­kal­tai­sil­la huu­to­kaup­pa­jär­jes­te­lyil­lä jär­ke­vä hin­ta. Jos maan arvoa ran­nas­sa halut­tai­siin mak­si­moi­da, kan­nat­tai­si raken­taa man­te­reen puo­lel­le aita ja vakuut­taa ettei alu­eel­le kos­kaan tule jul­ki­sia lii­ken­neyh­teyk­siä. Vähän sisem­pä­nä on tie­tys­ti toi­sin, mut­ta ran­nas­ta kai on tar­koi­tus aloittaa.

    Se Hert­to­nie­men Slus­sen on kyl­lä pää­tön hanke.

  24. Eikö­hän mark­ki­noil­le rii­tä tie­toi­suus että sil­ta on tulossa.

    Ei rii­tä kun mikään ei ole var­maa ennen kuin rahoi­tus- ja raken­ta­mis­pää­tös on teh­ty. Hel­sin­gis­sä on pit­kä his­to­ria väy­lis­tä jot­ka oli tulos­sa ja/tai val­mis­tu­vat 20 vuo­den päästä.

    Jos maan arvoa ran­nas­sa halut­tai­siin mak­si­moi­da, kan­nat­tai­si raken­taa man­te­reen puo­lel­le aita ja vakuut­taa ettei alu­eel­le kos­kaan tule jul­ki­sia liikenneyhteyksiä.

    Heh. Tuol­lai­nen ran­ta­hu­vi­la­mal­li kiel­tä­mät­tä pitää erik­seen tur­va­ta raken­ta­mis­ra­joi­tuk­sil­la ettei pahat mark­ki­nat ota maa­ta tuot­ta­vam­paan käyttöön.

  25. Minus­ta­kin Suo­mes­sa voi­si hyö­dyn­tää enem­män sitä mikä on osoit­tau­tu­nut hyväk­si ja pide­tyk­si (mikään ei näy­tä rumem­mal­ta kuin van­ho­jen raken­nus­ten kes­kel­lä ole­va yksit­täi­nen halpiselementtitalo).

    Kes­ki-Pasi­lan paraa­ti­pai­kal­le minus­ta voi­si kui­ten­kin kehit­tää ja har­ki­ta jotain aivan uuden­lais­ta. Esi­mer­kik­si hila­mai­sen “3‑ulotteisen” kau­pun­gin­osan, jos­sa oli­si eri kokoi­sia raken­nuk­sia, eri kor­kui­sia ja osa raken­nuk­sis­ta roik­kui­si raken­nuk­set yhdis­tä­vän tuki­ra­ken­nel­man varas­sa “ilmas­sa”. Tämä mah­dol­lis­tai­si aurin­gon valon lomit­tu­mi­sen mah­dol­li­sim­man monen nau­tit­ta­vak­si. Raken­nus­ten välil­lä lii­kut­tai­siin lasi­tet­tu­ja put­kia — vaa­ka- ja pys­ty­suun­tai­sia — pit­kin. Put­kia oli­si eri­kor­keuk­sil­la kapa­si­tee­tin hajaut­ta­mi­sek­si ja ruuh­kien vält­tä­mi­sek­si. Katoil­le voi­si raken­taa nyky­ajan “riip­pu­vat puu­tar­hat”. Raken­nel­mal­la voi­si olla pai­koin kor­keut­ta sato­ja­kin metrejä. 🙂

  26. Kuto­ja: “En usko ettei oli­si osat­tu teh­dä kau­pun­kia, sen sijaan ei ole haluttu.
    Moder­ni kau­pun­ki­suun­nit­te­lu läh­tee mie­les­tä­ni sii­tä ettei van­han­ai­kais­ta ja huo­noa kau­pun­kia saa nyky­ään tehdä.”

    Haluamattomuus/osaamattomuus kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa liit­tyy jos­sain mää­rin myös sii­hen, että Suo­mes­sa kau­pun­ki­suun­nit­te­lun ope­tus tapah­tuu ark­ki­teh­ti­kou­luis­sa. Vaik­ka iso osa opis­ke­li­jois­ta pää­tyy työ­hön kau­pun­ki­suun­nit­te­lun paris­sa, raken­nus­ten suun­nit­te­lun ope­tus on (ollut) etusi­jal­la ja arvos­te­tum­paa. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa onkin sit­ten sovel­let­tu ark­ki­teh­ti­kou­lu­tuk­ses­sa omak­sut­tu­ja moder­nin ark­ki­teh­tuu­rin totuuksia…

    Hol­lan­tia on pidet­ty hyvä­nä esi­merk­ki­nä moder­nis­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta. Siel­lä kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joil­la onkin omat kou­lun­sa ja perin­tei­sen kau­pun­kiym­pä­ris­tön arvo­ja ei ole unoh­det­tu. Olkoon­kin, että raken­ta­mi­sen tii­viys joh­tuu myös olo­suh­tei­den pakosta.

  27. Jus­si Ahtola

    Tur­ku ja Det­roit ovat hie­no­ja esi­merk­ke­jä juu­ri­kin näis­tä “onnis­tu­neis­ta” autokaupungeista. 

    Turun asuk­kaa­na täy­tyy sen ver­ran kor­ja­ta, että kau­pun­git eivät ole kyl­lä miten­kään ver­tai­lu­kel­poi­sia. Turus­sa kes­kus­tan asun­not ovat kal­lii­ta, nii­den hin­ta on nous­sut vähin­tään­kin val­ta­kun­nal­li­sen kehi­tyk­sen tah­dis­sa, ja kes­kus­tas­sa on myös raken­net­tu lisää asun­to­ja vii­me vuo­si­na (juu­ri täl­lä het­kel­lä on var­sin hil­jais­ta). Det­roi­tin kes­kus­tas­sa on iso­ja aluei­ta ja kym­me­nit­täin merk­ki­ra­ken­nuk­sia jätet­ty rau­nioi­tu­maan pys­tyyn ja väki­lu­ku on tip­pu­nut rajus­ti. Alue­han on kär­si­nyt var­maan maa­il­man suu­rim­man teol­li­suus­toi­min­nan alas­ajon vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä. Moot­to­ri­tei­den kul­ta-aika­na kau­pun­gin kes­kus­taan myös vedet­tiin isot tasoe­ris­te­tyt moot­to­ri­tiet. Mitään täl­lais­ta Turun kau­pun­ki­ra­ken­teel­le ei ole teh­ty, vaik­ka autot etusi­jal­la ovat olleetkin.

    Tot­ta tie­tys­ti on, että Turun tau­ti teki pahaa jäl­keä ja että Turun rati­koi­den lopet­ta­mi­nen oli his­to­rial­li­nen vir­he. Ajan hen­ki oli kyl­lä ihan sama Hel­sin­gis­sä, van­ho­ja talo­ja revit­tiin vaan suh­tees­sa vähem­män ja rati­kat säi­lyi­vät lähin­nä sik­si, että met­ro­han­ke myö­häs­tyi ja jäi enim­mäk­seen toteutumatta.

  28. Hol­lan­tia voi pitää hyvä­nä esi­merk­ki­nä lähes kaikessa.

  29. Mik­ko H:lle. Turun kes­kus­taan on tulos­sa mit­ta­va mää­rä uusia ker­ros­ta­loa­sun­to­ja, Kako­lan mäel­le, Telak­ka­ran­taan, Rau­nis­tu­laan, jne. jne., omakoti‑, rivi­ta­loa­su­tus­ta Hir­ven­sa­loon, Yli-Maa­ri­aan ym.
    Nämä ovat toki kal­lii­ta asun­to­ja. Mut­ta aina kun jos­sain joku muut­taa kal­lii­seen asun­toon, jos­sain vapau­tuu hal­vem­pi asun­to. Eihän kukaan raken­na kal­lii­ta asun­to­ja ellei niil­lä ole kysyntää.
    Olen havain­nut ilmiön, että kiel­tä opis­kel­leet, amma­tin hank­ki­neet maa­han­muut­ta­jat, muut­ta­vat van­hoil­le ‘kes­ki­luo­kan’ asui­na­lueil­le, tai rin­ta­ma­mies­ta­loi­hin. Heis­sä on van­haa Suo­ma­lais­ta työn­te­ke­mi­sen hen­keä, mikä nyky­ään puut­tuu niin monel­ta niil­tä, jot­ka valit­ta­vat lisään­ty­nees­tä mahaanmuutosta.
    Siis vie­lä Mik­ko H:lle. Turus­sa on 40 kilo­met­riä ja vähän yli kaa­vaa vaik­ka mil­le. Nyt tar­vi­taan vain syy muut­taa Tur­kuun ja raken­taa tän­ne asunto.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.