Kaupunkisuunnittelulautakunta 6.5.2010

Kaik­ki asi­at läpi yksimielis­es­ti esi­tyk­sen mukaan.

Tapu­likaupun­gin kaava

Kaa­va hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti kiitoksin. Asi­as­ta oli tul­lut asukkail­ta paljon kiel­teistä palautet­ta, jota lau­takun­nas­sa vähän ihmeteltiin.

Kiin­nos­tavin kysymys jäi kokon­aan ulkop­uolelle. Tapu­likaupunkia on ehdotet­tu puret­tavak­si ja raken­net­tavak­si tilalle uusi nykyaikainen ja paljon tehokkaam­min suun­nitel­tu alue. Sitä kuitenkin juuri perusko­r­jataan suurin kus­tan­nuksin, joten olemme jo men­neet sen tien­haaran ohi. Niin­pä tämäkin kaa­va vas­tasi alueen väljää rak­en­tamista, ase­man lähel­lä. Tapu­likaupun­gin väljyys on jotenkin eri­laista kuin vaikka­pa Munkkivuoren väljyys. Se on vain maan tuhaus­ta ilman, että väljyys ilmenisi parem­pana asuinympäristönä.

Jätkäsaaren rak­en­tamistapao­hje

Helsin­ki ohjeis­taa varsin pilkun­tarkasti, mut­ta huono­ja koke­muk­sia on saatu, kun ei ole ohjeis­tet­tu vaan on luotet­tu raken­nus­li­ikkei­den kykyyn tuot­taa hyvä asuinympäristöä. Ne oli­vat niitä aiko­ja, kun asukkail­la ei ollut varaa mak­saa parem­mas­ta ja sik­si vapaus tuot­ti huonoa ja hal­paa. Tämä oli sel­l­ainen jät­ti­paket­ti, ettei luot­ta­mus­mies voi kuin luottaa.

Lausun­to ELY-keskuk­sen investointisuunnitelmasta

Val­tion rahan­puute vaikeut­taa yhdyskun­tien kehit­tämistä. Olisi paljon parem­pi, jos vas­tuu infra­struk­tu­urin rahoituk­ses­ta siir­ret­täisi­in kun­nille. Tehtävän mukana siir­ty­isi tietysti myös rahaa.

Kyselin liit­tymien kaar­resäteistä. Ohjenopeuk­sia ja mitoituk­sia on kuulem­ma jatku­vasti alen­net­tu niin, ettei >Lah­den väylän ja Kehä III:n risteyk­sen kaltaisia jär­jet­tömyyk­siä enää tehdä, mut­ta vielä voisi parantaa.

Tässä lau­takun­ta poisti main­in­nan Itäväylän ja Kehä I:n risteyk­sen sil­tavai­h­toe­hdos­ta, kos­ka koko vai­h­toe­htoa ei ole meille vielä esitelty.

13 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 6.5.2010”

  1. Olisi paljon parem­pi, jos vas­tuu infra­struk­tu­urin rahoituk­ses­ta siir­ret­täisi­in kun­nille. Tehtävän mukana siir­ty­isi tietysti myös rahaa.
    Mik­si näin ei voi tehdä? Päätös­val­ta on kuitenkin kaavoituk­sen kaut­ta etupäässä kaupungilla, ja val­tio sit­ten rahoit­taa han­kkei­ta käytän­nössä mieli­v­al­taisin perustein 0 — 100% osu­udel­la. Ei sel­l­aiselle hallinnolle jos­sa yksi mak­saa ja toinen päät­tää ole mitään järkevää perustelua.

    Seu­raus on tietenkin että joka kylän­raitista ja paikallis­raiteesta yritetään tehdään moninker­taisin kokon­aiskus­tan­nuksin euroop­patie tai kauko­ju­nara­ta jot­ta siihen saa val­tion rahaa. LVM sit­ten yrit­tää suit­sia tätä esimerkik­si absur­deil­la kri­teereil­lä han­kkei­den kannattavuudelle.

    Vastaa

  2. En ota juuri Tapu­likaupun­gin uudelleen­rak­en­tamiseen kan­taa, kos­ka en aluet­ta raken­nusteknisessä mielessä tunne. 

    Rak­en­tamisen laatu vain on täl­lä het­kel­lä niin kurasen huonoa, että vähin­tään kak­si ker­taa tulee miet­tiä ennenkuin van­haa pure­taan uuden tieltä. Ei mitään takui­ta, että saadaan parem­paa tilalle muuten kuin ehkä esteet­tisessä mielessä. 

    Linkki­ni kaltaiset tapauk­set ovat aivan taval­lisia nykyään. Kaik­ki vain eivät päädy julk­isu­u­teen. Vaikut­taa, että Osmo ei vielä ole tätä tilan­net­ta tiedostanut, kos­ka niin paljon kuin hän rak­en­tamis­es­ta kir­joit­taakin, tämä erit­täin merkit­tävä asia huonos­ta laadus­ta ei koskaan ole esil­lä. Talous­miehenä luulisi asian kuitenkin kiin­nos­ta­van, kos­ka kyseessä on huikeat sum­mat rahaa. 

    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Hutilointi+aiheutti+upouuteen+taloon+miljoonaremontin/HS20100417SI1KA030so

    Vastaa

  3. Tapu­likaupun­gin kaa­van vas­tus­tus johtunee siitä, että suun­nitel­tu ker­rostalon paik­ka edus­taa juuri sitä viihty­isyyt­tä paran­tavaa väljyyt­tä. Pieni met­sikkö ja keskel­lä polku, ei siis mitään ihmeel­listä, mut­ta kuitenkin ihan miel­lyt­tävä paik­ka ver­rat­tuna lähiym­päristön “huonoon väljyy­teen”, parkkikent­ti­in ja epämääräisi­in heinikoihin.

    Eli­nalle kom­men­toisin, että uusi rak­en­t­a­mi­nen ei mitenkään voi olla van­ho­ja ele­ment­ti­talo­ja huonom­paa, kos­ka uusia raken­nuk­sia sen­tään on mah­dol­lista kor­ja­ta: van­hat on suun­nitel­tu kun­nos­tet­taviksi pusku­trak­to­ril­la. Käytän­nössä niiden kor­jaami­nen on uudelleen rakentamista.

    Vastaa

  4. Jos perusko­r­jaus­vai­heessa ollaan jo parin vuo­den päästä uusien asukkaiden avaimen­jaos­ta, niin en olisi ihan valmis pusku­trak­toroimaan kaikkea 1970-luvun rakennuskantaa. 

    Vrt. Ara­bi­an­ran­ta tai vaik­ka Espoon Olari, jos­sa vas­ta nyt tehdään peruskorjausta.

    http://www.helsinginuutiset.fi/Uutiset/Jutut/Paauutiset/Arabianrannan-loft-asuntojen-rakennusvirheita-korjataan-yha

    Tässä yleisem­min asi­as­ta vuodelta 2008. Asia ei tästä ole men­nyt kuin huonom­paan suun­taan. Sen tiedän!

    http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2186

    Vastaa

  5. “Tämä oli sel­l­ainen jät­ti­paket­ti, ettei luot­ta­mus­mies voi kuin luottaa.”

    Koko demokra­t­ian (tai siis luot­ta­mus­miesjär­jestelmän) oikeu­tus ja merk­i­tys rapau­tuu tehokkaasti, jos tosi­aan päätetään asioista, joi­ta ei ole mah­dol­lista omak­sua ja arvioi­da. Oikeas­t­aan tuo on esit­telijän ja valmis­teli­jan ammat­ti­taidot­to­muut­ta — esiteltävät asi­at pitää pystyä tiivistämään niin että niihin voi tutus­tua, että tietää mis­tä on kyse…

    Vastaa

  7. “Jotain rajaa siihen nos­tal­giaan, vas­tavalmis­tunei­ta talo­ja on kor­jat­tu ennenkin eikä ylipään­sä kir­ja­va laatu ole mikään uusi asia.”

    Nos­tal­gia on tärkeää. Sää­ty­talon takana ole­va talo puret­ti­in heti valmis­tut­tuaan ja arkkite­hti jou­tui taloudel­liseen kurimuk­seen, kun siihen aikaan suun­nit­teli­jal­la oli vas­tu­u­ta. Töölöä pidet­ti­in aikanaan ihmisille sopi­mat­tomana asuinympäristönä, kun oli niin kovin kivistä ja tiivistä ym. Yleen­säkin mon­et jäl­keen­päin nos­tal­gis­es­ti korkealle arvoste­tut ympäristöt ovat alun perin olleet varsin vähän arvostettuja.

    Vastaa

  8. Lanko on juuri myymässä anopin van­haa asun­toa Tapulis­sa. Paikoin Tapuli vaikut­taa hyvinkin tiivi­iltä, mut­ta pääl­lim­mäi­nen vaikutel­ma alueesta on kyl­lä hoita­mat­to­muus. Toisaal­ta alue on hyvä lisä pääkaupunkiseudulle: asun­non saa reilusti alle 2000 euroa per neliö. Tosin naa­pu­ritkin ovat juuri sel­l­aisia, joil­la on varaa vain asun­toon, joka mak­saa 1800 euroa neliö.

    Vastaa

  9. “Päätös­val­ta on kuitenkin kaavoituk­sen kaut­ta etupäässä kaupungilla, ja val­tio sit­ten rahoit­taa han­kkei­ta käytän­nössä mieli­v­al­taisin perustein 0 – 100% osu­udel­la. Ei sel­l­aiselle hallinnolle jos­sa yksi mak­saa ja toinen päät­tää ole mitään järkevää perustelua.”

    Tätä on yritet­ty hallinnoi­da puite­sopimus­mallil­la. PLJ- ja nyt HLJ-suun­nit­telukier­roksil­la val­tio ja kun­nat valmis­tel­e­vat paperin, johon on kau­ni­isti ajoitet­tu liiken­nehankkeet jonoon. Siitä sit­ten yritetään pitää kiin­ni yhden hal­li­tu­so­hjel­makier­roksen ver­ran. Talouden vel­lomi­nen rau­nioit­taa sit­ten nämä hallinnoin­tite­knokraat­tien rakennelmat. 

    Joku han­ke syn­tyy onnel­lis­ten täh­tien alla ja putkah­taa lis­toille sen het­kisenä lem­mikkinä. Kun neu­vot­telupöy­dässä istuu mon­ta osa­puol­ta, kom­pro­mis­si muis­tut­taa tut­taval­lis­es­ti kamelia. Kameli on liiken­ne­in­stru­ment­ti­na ihan kohtu­ulli­nen tulos.

    Vastaa

  10. OS: “Helsin­ki ohjeis­taa varsin pilkun­tarkasti, mut­ta huono­ja koke­muk­sia on saatu, kun ei ole ohjeis­tet­tu vaan on luotet­tu raken­nus­li­ikkei­den kykyyn tuot­taa hyvä asuinympäristöä.”

    Varsin vapaa tuo ohje näyt­tää edelleen ole­van esimerkik­si ver­rat­tuna Senaat­in­torin vas­taavaan. Se mah­dol­lis­taa edelleen katolle raken­netut “sirot” alumiini/lasihäkkyrät ja kuitu­be­tonil­la päällyste­tyt pihat. Toisek­seen, jos halu­taan “posi­ti­ivisel­la taval­la lev­o­ton­ta” ulkoa­sua, se ei ohjeis­tuk­sel­la edes onnis­tu, vaan tapausko­htaisel­la harkinnalla.

    Eri­tyisen tärkeä asia on rasite­sopimuk­sista huole­htimi­nen, taloy­htiön päätök­sen­teko koskien yhteispi­ho­ja on välil­lä kokon­aisu­u­den kannal­ta täysin absur­dia (koke­mus­ta on). Jonkin­lainen luon­non­la­ki on tun­tuu ole­van että pääsy piha-alueille pyritään sulke­maan kaikkial­la mis­sä se on teknis­es­ti mah­dol­lista, myös kort­telip­i­ho­jen sisällä.

    Mie­lenki­in­toista on nähdä, miten tuon raken­nustapao­hjeen hen­ki todel­lisu­udessa toteutuu.

    Vastaa

  11. Kaavoituk­ses­sa on ongel­mana, että kaa­van laati­ja usein halu­aa olla niin kaikkivoipa ja määritel­lä kaupun­gin kaik­il­ta osa-alueil­taan. Halut­taisi­in, että on pieniä kivi­jal­ka­li­ikkeitä ja kahviloi­ta, yhteisöl­lisyyt­tä ja sosi­aal­ista kanssakäymistä, sosioekon­o­mista sekoit­tumista ym. Määritel­lään, miten paljon ihmisiä sopii asumaan ja tekemään työtä alueel­la ja miltä talo­jen pitää näyt­tää ja miten iso­ja asun­to­jen tulee olla jne. Käytän­nössä hom­ma menee pieleen, kun ihmiset eivät toimikaan kuin koneen osat, vaan heil­lä on oma tah­to ja mieli. Ja sama kos­kee raken­nut­ta­jia ja suun­nit­telijoi­ta — pei­jakas, niil­läkin on oma tah­ton­sa ja omat mielip­i­teen­sä. Käytän­nössä sosi­aa­li­nen ja taloudelli­nen elämä on paljon olen­naisem­paa sille, mik­si kaupun­ki muo­dos­tuu, eikä sitä voi­da kaavoituk­sel­la määrätä. 

    Spottu:“Jonkinlainen luon­non­la­ki on tun­tuu ole­van että pääsy piha-alueille pyritään sulke­maan kaikkial­la mis­sä se on teknis­es­ti mah­dol­lista, myös kort­telip­i­ho­jen sisäl­lä.” — Tämän kyl­lä ymmärtää aika hyvin. Niin kuin senkin, että piha pide­tään mielu­um­min parkkipaikkana kuin laite­taan sinne pui­ta, penkke­jä ja las­ten leikkipaik­ka. Paras tapa on, että talot rajau­tu­vat julkiseen puis­toon, mut­ta se var­masti las­kee asun­to­jen arvoa, kun ei ole kiva, että vier­aat ihmiset pää­sevät ihan ikku­nan alle häiritsemään…;)

    Vastaa

  12. Itse asi­as­sa on ainakin yksi esimerk­ki kort­telin sisäpi­has­ta, joka on (ymmärtääk­seni) julki­nen puis­to: Piilopuis­to Meilahdessa. Sinne ei ole kun­nol­lista julk­ista kulkure­it­tiä, eli se on käytän­nössä kort­telin yhteinen sisäpi­ha — mut­ta kos­ka se on puis­to, sitä ei ole aidoil­la jaet­tu kiin­teistöko­htaisi­in sektoreihin.

    Vastaa

  13. Asian vier­estä, taas.…

    Espan jokakesäi­sistä katutöistä erikoiskiitos!
    Luulin jo, ettei niitä riit­täisi täk­si kesäk­si, mut­ta olin­pa väärässä. Pohjois-Espan Mikonkadun ja Man­skun väli­nen mon­en ker­taan auki ollut kort­teli saati­in mar­rasku­uhun asti kestävän raken­nusjät­teen kestonäyt­te­lyk­si, jos­sa pienel­lä avolouhok­ses­sa saadaan koko Espan pitu­inen auto­jono haise­maan ja tukki­maan tur­istibussien kulkua. Sat­tumaa, tietysti.

    Hienoa hallinto, ellei muuta!

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.