Kaupunkisuunnittelulautakunta 6.5.2010

Kaik­ki asiat läpi yksi­mie­li­ses­ti esi­tyk­sen mukaan.

Tapu­li­kau­pun­gin kaava

Kaa­va hyväk­syt­tiin yksi­mie­li­ses­ti kii­tok­sin. Asias­ta oli tul­lut asuk­kail­ta pal­jon kiel­teis­tä palau­tet­ta, jota lau­ta­kun­nas­sa vähän ihmeteltiin.

Kiin­nos­ta­vin kysy­mys jäi koko­naan ulko­puo­lel­le. Tapu­li­kau­pun­kia on ehdo­tet­tu puret­ta­vak­si ja raken­net­ta­vak­si tilal­le uusi nyky­ai­kai­nen ja pal­jon tehok­kaam­min suun­ni­tel­tu alue. Sitä kui­ten­kin juu­ri perus­kor­ja­taan suu­rin kus­tan­nuk­sin, joten olem­me jo men­neet sen tien­haa­ran ohi. Niin­pä tämä­kin kaa­va vas­ta­si alu­een väl­jää raken­ta­mis­ta, ase­man lähel­lä. Tapu­li­kau­pun­gin väl­jyys on joten­kin eri­lais­ta kuin vaik­ka­pa Munk­ki­vuo­ren väl­jyys. Se on vain maan tuhaus­ta ilman, että väl­jyys ilme­ni­si parem­pa­na asuinympäristönä.

Jät­kä­saa­ren rakentamistapaohje

Hel­sin­ki ohjeis­taa var­sin pil­kun­tar­kas­ti, mut­ta huo­no­ja koke­muk­sia on saa­tu, kun ei ole ohjeis­tet­tu vaan on luo­tet­tu raken­nus­liik­kei­den kykyyn tuot­taa hyvä asui­nym­pä­ris­töä. Ne oli­vat nii­tä aiko­ja, kun asuk­kail­la ei ollut varaa mak­saa parem­mas­ta ja sik­si vapaus tuot­ti huo­noa ja hal­paa. Tämä oli sel­lai­nen jät­ti­pa­ket­ti, ettei luot­ta­mus­mies voi kuin luottaa.

Lausun­to ELY-kes­kuk­sen investointisuunnitelmasta

Val­tion rahan­puu­te vai­keut­taa yhdys­kun­tien kehit­tä­mis­tä. Oli­si pal­jon parem­pi, jos vas­tuu infra­struk­tuu­rin rahoi­tuk­ses­ta siir­ret­täi­siin kun­nil­le. Teh­tä­vän muka­na siir­tyi­si tie­tys­ti myös rahaa.

Kyse­lin liit­ty­mien kaar­re­sä­teis­tä. Ohje­no­peuk­sia ja mitoi­tuk­sia on kuu­lem­ma jat­ku­vas­ti alen­net­tu niin, ettei >Lah­den väy­län ja Kehä III:n ris­teyk­sen kal­tai­sia jär­jet­tö­myyk­siä enää teh­dä, mut­ta vie­lä voi­si parantaa.

Täs­sä lau­ta­kun­ta pois­ti mai­nin­nan Itä­väy­län ja Kehä I:n ris­teyk­sen sil­ta­vaih­toeh­dos­ta, kos­ka koko vaih­toeh­toa ei ole meil­le vie­lä esitelty.

13 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 6.5.2010”

  1. Oli­si pal­jon parem­pi, jos vas­tuu infra­struk­tuu­rin rahoi­tuk­ses­ta siir­ret­täi­siin kun­nil­le. Teh­tä­vän muka­na siir­tyi­si tie­tys­ti myös rahaa.
    Mik­si näin ei voi teh­dä? Pää­tös­val­ta on kui­ten­kin kaa­voi­tuk­sen kaut­ta etu­pääs­sä kau­pun­gil­la, ja val­tio sit­ten rahoit­taa hank­kei­ta käy­tän­nös­sä mie­li­val­tai­sin perus­tein 0 — 100% osuu­del­la. Ei sel­lai­sel­le hal­lin­nol­le jos­sa yksi mak­saa ja toi­nen päät­tää ole mitään jär­ke­vää perustelua.

    Seu­raus on tie­ten­kin että joka kylän­rai­tis­ta ja pai­kal­lis­rai­tees­ta yri­te­tään teh­dään monin­ker­tai­sin koko­nais­kus­tan­nuk­sin euroop­pa­tie tai kau­ko­ju­na­ra­ta jot­ta sii­hen saa val­tion rahaa. LVM sit­ten yrit­tää suit­sia tätä esi­mer­kik­si absur­deil­la kri­tee­reil­lä hank­kei­den kannattavuudelle.

  2. En ota juu­ri Tapu­li­kau­pun­gin uudel­leen­ra­ken­ta­mi­seen kan­taa, kos­ka en aluet­ta raken­nus­tek­ni­ses­sä mie­les­sä tunne. 

    Raken­ta­mi­sen laa­tu vain on täl­lä het­kel­lä niin kura­sen huo­noa, että vähin­tään kak­si ker­taa tulee miet­tiä ennen­kuin van­haa pure­taan uuden tiel­tä. Ei mitään takui­ta, että saa­daan parem­paa tilal­le muu­ten kuin ehkä esteet­ti­ses­sä mielessä. 

    Link­ki­ni kal­tai­set tapauk­set ovat aivan taval­li­sia nyky­ään. Kaik­ki vain eivät pää­dy jul­ki­suu­teen. Vai­kut­taa, että Osmo ei vie­lä ole tätä tilan­net­ta tie­dos­ta­nut, kos­ka niin pal­jon kuin hän raken­ta­mi­ses­ta kir­joit­taa­kin, tämä erit­täin mer­kit­tä­vä asia huo­nos­ta laa­dus­ta ei kos­kaan ole esil­lä. Talous­mie­he­nä luu­li­si asian kui­ten­kin kiin­nos­ta­van, kos­ka kysees­sä on hui­keat sum­mat rahaa. 

    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Hutilointi+aiheutti+upouuteen+taloon+miljoonaremontin/HS20100417SI1KA030so

  3. Tapu­li­kau­pun­gin kaa­van vas­tus­tus joh­tu­nee sii­tä, että suun­ni­tel­tu ker­ros­ta­lon paik­ka edus­taa juu­ri sitä viih­tyi­syyt­tä paran­ta­vaa väl­jyyt­tä. Pie­ni met­sik­kö ja kes­kel­lä pol­ku, ei siis mitään ihmeel­lis­tä, mut­ta kui­ten­kin ihan miel­lyt­tä­vä paik­ka ver­rat­tu­na lähiym­pä­ris­tön “huo­noon väl­jyy­teen”, park­ki­kent­tiin ja epä­mää­räi­siin heinikoihin.

    Eli­nal­le kom­men­toi­sin, että uusi raken­ta­mi­nen ei miten­kään voi olla van­ho­ja ele­ment­ti­ta­lo­ja huo­nom­paa, kos­ka uusia raken­nuk­sia sen­tään on mah­dol­lis­ta kor­ja­ta: van­hat on suun­ni­tel­tu kun­nos­tet­ta­vik­si pus­kut­rak­to­ril­la. Käy­tän­nös­sä nii­den kor­jaa­mi­nen on uudel­leen rakentamista.

  4. Jos perus­kor­jaus­vai­hees­sa ollaan jo parin vuo­den pääs­tä uusien asuk­kai­den avai­men­jaos­ta, niin en oli­si ihan val­mis pus­kut­rak­to­roi­maan kaik­kea 1970-luvun rakennuskantaa. 

    Vrt. Ara­bian­ran­ta tai vaik­ka Espoon Ola­ri, jos­sa vas­ta nyt teh­dään peruskorjausta.

    http://www.helsinginuutiset.fi/Uutiset/Jutut/Paauutiset/Arabianrannan-loft-asuntojen-rakennusvirheita-korjataan-yha

    Täs­sä ylei­sem­min asias­ta vuo­del­ta 2008. Asia ei täs­tä ole men­nyt kuin huo­nom­paan suun­taan. Sen tiedän!

    http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2186

  5. Tämä oli sel­lai­nen jät­ti­pa­ket­ti, ettei luot­ta­mus­mies voi kuin luottaa.”

    Koko demo­kra­tian (tai siis luot­ta­mus­mies­jär­jes­tel­män) oikeu­tus ja mer­ki­tys rapau­tuu tehok­kaas­ti, jos tosi­aan pää­te­tään asiois­ta, joi­ta ei ole mah­dol­lis­ta omak­sua ja arvioi­da. Oikeas­taan tuo on esit­te­li­jän ja val­mis­te­li­jan ammat­ti­tai­dot­to­muut­ta — esi­tel­tä­vät asiat pitää pys­tyä tii­vis­tä­mään niin että nii­hin voi tutus­tua, että tie­tää mis­tä on kyse…

  6. Jotain rajaa sii­hen nos­tal­gi­aan, vas­ta­val­mis­tu­nei­ta talo­ja on kor­jat­tu ennen­kin eikä yli­pään­sä kir­ja­va laa­tu ole mikään uusi asia.

    Ihan mie­len­kiin­toi­nen kat­saus Tapu­li­kau­pun­gis­ta aika­naan käy­tyyn kes­kus­te­luun ja kau­pun­gin pää­tök­siin, aika­naan vali­tet­tiin mm. että se on lii­an tii­vis: http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/tapuli/Tapulikaupunki_lehtien_palstoille.htm

  7. Jotain rajaa sii­hen nos­tal­gi­aan, vas­ta­val­mis­tu­nei­ta talo­ja on kor­jat­tu ennen­kin eikä yli­pään­sä kir­ja­va laa­tu ole mikään uusi asia.”

    Nos­tal­gia on tär­ke­ää. Sää­ty­ta­lon taka­na ole­va talo puret­tiin heti val­mis­tut­tu­aan ja ark­ki­teh­ti jou­tui talou­del­li­seen kuri­muk­seen, kun sii­hen aikaan suun­nit­te­li­jal­la oli vas­tuu­ta. Töö­löä pidet­tiin aika­naan ihmi­sil­le sopi­mat­to­ma­na asui­nym­pä­ris­tö­nä, kun oli niin kovin kivis­tä ja tii­vis­tä ym. Yleen­sä­kin monet jäl­keen­päin nos­tal­gi­ses­ti kor­keal­le arvos­te­tut ympä­ris­töt ovat alun perin olleet var­sin vähän arvostettuja.

  8. Lan­ko on juu­ri myy­mäs­sä ano­pin van­haa asun­toa Tapu­lis­sa. Pai­koin Tapu­li vai­kut­taa hyvin­kin tii­viil­tä, mut­ta pääl­lim­mäi­nen vai­ku­tel­ma alu­ees­ta on kyl­lä hoi­ta­mat­to­muus. Toi­saal­ta alue on hyvä lisä pää­kau­pun­ki­seu­dul­le: asun­non saa rei­lus­ti alle 2000 euroa per neliö. Tosin naa­pu­rit­kin ovat juu­ri sel­lai­sia, joil­la on varaa vain asun­toon, joka mak­saa 1800 euroa neliö.

  9. Pää­tös­val­ta on kui­ten­kin kaa­voi­tuk­sen kaut­ta etu­pääs­sä kau­pun­gil­la, ja val­tio sit­ten rahoit­taa hank­kei­ta käy­tän­nös­sä mie­li­val­tai­sin perus­tein 0 – 100% osuu­del­la. Ei sel­lai­sel­le hal­lin­nol­le jos­sa yksi mak­saa ja toi­nen päät­tää ole mitään jär­ke­vää perustelua.”

    Tätä on yri­tet­ty hal­lin­noi­da pui­te­so­pi­mus­mal­lil­la. PLJ- ja nyt HLJ-suun­nit­te­lu­kier­rok­sil­la val­tio ja kun­nat val­mis­te­le­vat pape­rin, johon on kau­niis­ti ajoi­tet­tu lii­ken­ne­hank­keet jonoon. Sii­tä sit­ten yri­te­tään pitää kiin­ni yhden hal­li­tus­oh­jel­ma­kier­rok­sen ver­ran. Talou­den vel­lo­mi­nen rau­nioit­taa sit­ten nämä hal­lin­noin­ti­tek­no­kraat­tien rakennelmat. 

    Joku han­ke syn­tyy onnel­lis­ten täh­tien alla ja put­kah­taa lis­toil­le sen het­ki­se­nä lem­mik­ki­nä. Kun neu­vot­te­lu­pöy­däs­sä istuu mon­ta osa­puol­ta, kom­pro­mis­si muis­tut­taa tut­ta­val­li­ses­ti kame­lia. Kame­li on lii­ken­nein­stru­ment­ti­na ihan koh­tuul­li­nen tulos.

  10. OS: “Hel­sin­ki ohjeis­taa var­sin pil­kun­tar­kas­ti, mut­ta huo­no­ja koke­muk­sia on saa­tu, kun ei ole ohjeis­tet­tu vaan on luo­tet­tu raken­nus­liik­kei­den kykyyn tuot­taa hyvä asuinympäristöä.”

    Var­sin vapaa tuo ohje näyt­tää edel­leen ole­van esi­mer­kik­si ver­rat­tu­na Senaa­tin­to­rin vas­taa­vaan. Se mah­dol­lis­taa edel­leen katol­le raken­ne­tut “sirot” alumiini/lasihäkkyrät ja kui­tu­be­to­nil­la pääl­lys­te­tyt pihat. Toi­sek­seen, jos halu­taan “posi­tii­vi­sel­la taval­la levo­ton­ta” ulkoa­sua, se ei ohjeis­tuk­sel­la edes onnis­tu, vaan tapaus­koh­tai­sel­la harkinnalla.

    Eri­tyi­sen tär­keä asia on rasi­te­so­pi­muk­sis­ta huo­leh­ti­mi­nen, talo­yh­tiön pää­tök­sen­te­ko kos­kien yhteis­pi­ho­ja on välil­lä koko­nai­suu­den kan­nal­ta täy­sin absur­dia (koke­mus­ta on). Jon­kin­lai­nen luon­non­la­ki on tun­tuu ole­van että pää­sy piha-alueil­le pyri­tään sul­ke­maan kaik­kial­la mis­sä se on tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta, myös kort­te­li­pi­ho­jen sisällä.

    Mie­len­kiin­tois­ta on näh­dä, miten tuon raken­nus­ta­paoh­jeen hen­ki todel­li­suu­des­sa toteutuu.

  11. Kaa­voi­tuk­ses­sa on ongel­ma­na, että kaa­van laa­ti­ja usein halu­aa olla niin kaik­ki­voi­pa ja mää­ri­tel­lä kau­pun­gin kai­kil­ta osa-alueil­taan. Halut­tai­siin, että on pie­niä kivi­jal­ka­liik­kei­tä ja kah­vi­loi­ta, yhtei­söl­li­syyt­tä ja sosi­aa­lis­ta kans­sa­käy­mis­tä, sosio­eko­no­mis­ta sekoit­tu­mis­ta ym. Mää­ri­tel­lään, miten pal­jon ihmi­siä sopii asu­maan ja teke­mään työ­tä alu­eel­la ja mil­tä talo­jen pitää näyt­tää ja miten iso­ja asun­to­jen tulee olla jne. Käy­tän­nös­sä hom­ma menee pie­leen, kun ihmi­set eivät toi­mi­kaan kuin koneen osat, vaan heil­lä on oma tah­to ja mie­li. Ja sama kos­kee raken­nut­ta­jia ja suun­nit­te­li­joi­ta — pei­ja­kas, niil­lä­kin on oma tah­ton­sa ja omat mie­li­pi­teen­sä. Käy­tän­nös­sä sosi­aa­li­nen ja talou­del­li­nen elä­mä on pal­jon olen­nai­sem­paa sil­le, mik­si kau­pun­ki muo­dos­tuu, eikä sitä voi­da kaa­voi­tuk­sel­la määrätä. 

    Spottu:“Jonkinlainen luon­non­la­ki on tun­tuu ole­van että pää­sy piha-alueil­le pyri­tään sul­ke­maan kaik­kial­la mis­sä se on tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta, myös kort­te­li­pi­ho­jen sisäl­lä.” — Tämän kyl­lä ymmär­tää aika hyvin. Niin kuin sen­kin, että piha pide­tään mie­luum­min park­ki­paik­ka­na kuin lai­te­taan sin­ne pui­ta, penk­ke­jä ja las­ten leik­ki­paik­ka. Paras tapa on, että talot rajau­tu­vat jul­ki­seen puis­toon, mut­ta se var­mas­ti las­kee asun­to­jen arvoa, kun ei ole kiva, että vie­raat ihmi­set pää­se­vät ihan ikku­nan alle häiritsemään…;)

  12. Itse asias­sa on aina­kin yksi esi­merk­ki kort­te­lin sisä­pi­has­ta, joka on (ymmär­tääk­se­ni) jul­ki­nen puis­to: Pii­lo­puis­to Mei­lah­des­sa. Sin­ne ei ole kun­nol­lis­ta jul­kis­ta kul­ku­reit­tiä, eli se on käy­tän­nös­sä kort­te­lin yhtei­nen sisä­pi­ha — mut­ta kos­ka se on puis­to, sitä ei ole aidoil­la jaet­tu kiin­teis­tö­koh­tai­siin sektoreihin.

  13. Asian vie­res­tä, taas.…

    Espan joka­ke­säi­sis­tä katu­töis­tä erikoiskiitos!
    Luu­lin jo, ettei nii­tä riit­täi­si täk­si kesäk­si, mut­ta olin­pa vää­räs­sä. Poh­jois-Espan Mikon­ka­dun ja Mans­kun väli­nen monen ker­taan auki ollut kort­te­li saa­tiin mar­ras­kuu­hun asti kes­tä­vän raken­nus­jät­teen kes­to­näyt­te­lyk­si, jos­sa pie­nel­lä avo­lou­hok­ses­sa saa­daan koko Espan pitui­nen auto­jo­no hai­se­maan ja tuk­ki­maan turis­ti­bus­sien kul­kua. Sat­tu­maa, tietysti.

    Hie­noa hal­lin­to, ellei muuta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.