Kaupunkirakentamisen aika (38) Onko huono-osaisuus tarttuva tauti?

Sosiaalinen segregaatio

Sosi­aa­li­nen segre­gaa­tio tar­koit­taa sitä, että eri sosi­aa­li­luo­kat asu­vat omil­la alueil­laan, köy­hät köy­hien alueil­la ja rik­kaat rik­kai­den alueil­la ja kes­ki­tu­loi­set jos­sain sii­nä välissä.

Itses­tään­sel­vyyk­siä­kin kan­nat­taa kysee­na­lais­taa. Onko huo­no-osai­suus pahem­pi asia, jos naa­pu­ri­kin on huo­no-osai­nen? Voi­si väit­tää myös päin­vas­toin: köy­hän työt­tö­män elä­mä voi olla pal­jon ikä­väm­pää, jos hän on yksin eris­tet­ty­nä rik­kai­den hyvä­osais­ten kes­kuu­des­sa. Oma köy­hyys tun­tuu sitä ikä­väm­mäl­tä, mitä enem­män oma tulo­ta­so poik­ke­aa naa­pu­rei­den tulotasosta.

Onko huono-osaisuus tarttuva tauti?

Pro­fes­so­ri Erik Allardt sanoi jos­kus vuo­si­kym­me­niä sit­ten, että asui­na­luei­den eri­lais­tu­mi­nen on hyvä asia, kun­han väl­te­tään sosi­aa­li­ses­ti lei­mau­tu­nei­den aluei­den synty.

Kah­den omal­la taval­laan hyvä­osai­sen asui­na­lu­een, vih­reän Kum­pu­lan ja kokoo­mus­lai­sen Paki­lan on aivan hyvä olla omi­na aluei­naan, kos­ka naa­pu­rei­den kans­sa­käy­mi­nen sujuu paremmin.

Mut­ta entä nuo huo­no-osais­ten alu­eet, slum­mit? Muut­tuu­ko köy­hyys syn­kem­mäk­si tai vai­keam­min voi­tet­ta­vak­si, jos köy­hät asu­vat omil­la köy­hien asui­na­lueil­laan vai tulee­ko sii­tä vain näky­väm­pi. Onko sosi­aa­li­nen sekoit­ta­mi­nen siis huo­no-osai­suu­den häi­vyt­tä­mis­tä – ei pois sil­mis­tä, mut­ta pois tilastoista?

Kysy­mys on siis sii­tä, pysy­vät­kö köy­hät yhtä köy­hi­nä ja huo­no-osai­si­na, jos he asu­vat sekai­sin mui­den ihmis­ten kes­kuu­des­sa sen sijaan, että asui­si­vat omil­la köy­hien asuinalueillaan.

Tätä­kin on tut­kit­tu kokeel­li­ses­ti. Yhdys­val­lois­sa köy­hiä arvot­tiin siir­ty­mään slum­meis­ta kes­ki­luok­kai­sil­le asui­na­lueil­le. Aikuis­ten työt­tö­myy­del­le ei tapah­tu­nut mitään, mut­ta hei­dän las­ten­sa tule­vai­suus para­ni kes­ki­mää­rin selvästi.

Huo­no-osais­ten asui­na­luei­den syn­ty­mis­tä pitää vält­tää jo sen­kin takia, että muu­ten edis­täm­me köy­hyy­den periy­ty­mis­tä. Tämä on asias­sa rat­kai­se­van tär­keä näkökohta.

Huo­no-osai­suus on tart­tu­va tau­ti, jol­ta lap­sia tulee varjella.

Kaupunkirakentamisen aika (38) Kuka hyötyy ruuhkamaksusta: köyhät pois rikkaiden tieltä?

Kuka hyötyy ruuhkamaksusta: köyhät pois rikkaiden tieltä?

Ket­kä hyö­ty­vät ruuh­ka­mak­sus­ta? Kenen etua ne pal­ve­le­vat lii­ken­tees­tä ja kei­tä ne syrjivät?

Lii­ken­tees­sä on tilaa vain tie­tyl­lä mää­räl­le auto­ja. Yli­mää­räi­set autot voi­daan kar­sia lii­ken­tees­tä joko ruuh­kil­la (aika­kus­tan­nus) tai ruuh­ka­mak­suil­la eli rahalla.

Jos ajat­te­lem­me ruuh­ka­mak­su­ja autoi­li­joi­den väli­se­nä nol­la­sum­ma­pe­li­nä, niis­tä hyö­ty­vät ne, joil­la on vähän aikaa ja pal­jon rahaa, kos­ka he voi­vat muut­taa ruuh­ka­mak­su­jen ansios­ta aikaa rahak­si ja kär­si­vät ne, joil­la oli­si aikaa seis­tä ruuh­kis­sa, mut­ta ei rahaa mak­saa ruuhkamaksuja.

Asia oli­si näin yksin­ker­tai­nen, jos jokin vero­pa­ra­tii­sis­sa elä­vä yhtiö keräi­si ruuh­ka­mak­sut, eikä kerät­ty­jä raho­ja näh­täi­si sen jälkeen.

Kos­ka ruuh­ka­mak­sut kerä­tään kun­nal­le, joka voi käyt­tää nii­tä joko kun­nal­lis­ve­ron alen­ta­mi­seen, parem­piin jul­ki­siin pal­ve­lui­hin tai jouk­ko­lii­ken­teen hyväk­si, voit­ta­jia ovat lopul­ta jok­seen­kin kaik­ki – myös ne, jot­ka jää­vät ruuh­kis­ta pois, kos­ka eivät halua maksaa.

Kaupunkirakentamisen aika (36) Toimistoja asunnoiksi

Hel­sin­gis­sä on kova pai­ne muut­taa toi­mis­to­ja asun­nok­si. Jos se oli­si ilmoi­tus­luon­toi­nen asia, var­maan­kin noin mil­joo­na neliö­tä toi­mis­to­ja joko remon­toi­tai­siin asun­noik­si tai puret­tai­siin ja raken­net­tai­siin asun­noik­si. Näin saa­tai­siin asun­to­ja 25 000 helsinkiläiselle.

Kau­pun­ki on suh­tau­tu­nut nih­keäs­ti näi­hin niin sanot­tui­hin konversioihin.

Jos tont­ti tuot­taa parem­min asun­toi­na kuin toi­mis­toi­na, eikö sen sil­loin pitäi­si suh­teel­li­sen edun peri­aa­tet­ta kun­nioit­taen pää­tyä asu­mi­seen? Vir­ka­mies­ten vas­taus on, että jos tuo­ta peri­aa­tet­ta nou­da­tet­tai­siin, kaik­ki meni­si asu­mi­seen, mut­ta myös työ­paik­ko­ja tar­vi­taan. Con­ti­nue rea­ding “Kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen aika (36) Toi­mis­to­ja asunnoiksi”

Kaupunkirakentamisen aika (33) Kannattaa rakentaa sinne, missä asunnot ovat kalliita

Asun­to­jen hin­ta kau­pun­gis­sa mää­räy­tyy kysyn­nän, ei raken­nus­kus­tan­nus­ten  mukaan. Halu­tut asun­not ovat kal­lii­ta, kos­ka nii­tä ei rii­tä kai­kil­le ja vähem­män halu­tut ovat hal­po­ja. Raken­nus­kus­tan­nus­ten kans­sa täl­lä on teke­mis­tä vain sil­tä osin, että jos raken­nus­kus­tan­nus ylit­tää asun­non mark­ki­na­hin­nan, sitä ei rakenneta.

Moni on vie­ras­ta­nut raken­ta­mi­sen kes­kit­tä­mis­tä hyvil­le pai­koil­le – ratik­ka­kau­pun­kiin, lähel­le meren­ran­taa tai rai­de­lii­ken­teen var­teen, kos­ka nois­ta asun­nois­ta tulee niin kal­lii­ta, että vain rik­kail­la on nii­hin varaa.

Asun­to­ja kan­nat­taa raken­taa sin­ne, mis­sä ihmi­set mie­lui­ten asu­vat ja niis­tä kan­nat­taa muu­ten­kin teh­dä sel­lai­sia, joi­ta ihmi­set halua­vat. Siis vain asun­to­ja rik­kail­le? Con­ti­nue rea­ding “Kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen aika (33) Kan­nat­taa raken­taa sin­ne, mis­sä asun­not ovat kalliita”

Kaupunkirakentamisen aika (31) Täydennysrakentaminen kantakaupungissa

Kan­ta­kau­pun­gis­sa on val­ta­va poten­ti­aa­li täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sel­le. Täs­sä vii­si tee­siä laa­duk­kaa­seen täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­seen kantakaupungissa:

Panos­te­taan miel­lyt­tä­vään urbaa­niin tilaan, kau­nii­seen ark­ki­teh­tuu­riin, puis­toi­hin, merel­li­seen ympä­ris­töön ja moni­puo­li­ses­ti käy­tet­tä­vään jul­ki­seen tilaan.

Tar­jo­taan entis­tä useam­mal­le mah­dol­li­suus asua kan­ta­kau­pun­gis­sa täy­den­nys­ra­ken­ta­mal­la, koro­tuk­sil­la ja käyt­tö­tar­koi­tus­ten muutoksilla.

Paran­ne­taan jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­siä kan­ta­kau­pun­gis­sa raken­ta­mal­la Hel­sin­gin­ka­dun ase­ma ja nopea rai­tio­tie­yh­teys Haka­nie­mes­tä Hel­sin­gin­ka­dul­le ja Töö­löön. Con­ti­nue rea­ding “Kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen aika (31) Täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen kantakaupungissa”

Kaupunkirakentamisen aika (30) Anteeksi, että teimme asumisesta Helsingissä kallista

Asun­to­jen hin­nat ovat pää­kau­pun­ki­seu­dul­la nous­seet jär­kyt­tä­väs­ti. Tämän me kaik­ki tie­däm­me, mut­ta tämä ei ole oikeas­taan kuin Hel­sin­gis­sä ja Hel­sin­gis­sä­kin vain osas­sa kau­pun­kia. Ohei­ses­sa tau­lu­kos­sa on van­ho­jen ker­ros­ta­loa­sun­to­jen hinta­kehitys vuo­des­ta 2005 vuo­teen 2016. Sitä on ver­rat­tu koko maan asun­to­jen hin­to­jen nousu­vauh­tiin. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa asun­to­jen hin­nat ovat todel­la nous­seet noin 20 % yli sen, mitä ne ovat nous­seet koko maas­sa kes­ki­mää­rin, Espoos­sa suun­nil­leen samaan tah­tiin kuin maas­sa kes­ki­mää­rin ja Van­taal­la ja kehys­kun­nis­sa sel­väs­ti koko maan tah­tia hitaammin.

Alue €/m2  (2016 III) Muutos/koko maa
Koko maa 2474 0,0%
Hel­sin­ki 1 6532 +19,7%
Hel­sin­ki 2 4974 +21,0%
Hel­sin­ki 3 3776 +8,2%
Hel­sin­ki 4 2653 −1,6%
Espoo–Kauniainen 3246 +1,7%
Van­taa 2402 −5,7%
Kehys­kun­nat 1935 −10,6%

 

On osit­tain mei­dän vikam­me, että Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­ta on tul­lut niin kal­lis. Con­ti­nue rea­ding “Kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen aika (30) Anteek­si, että teim­me asu­mi­ses­ta Hel­sin­gis­sä kallista”

Kaupunkirakentamisen aika (29) Miten Hakaniemenrantaan rakentaminen voi olla tappiollista

Sör­näis­ten­ran­nan ja Haka­nie­men­ran­nan tii­vis­tä­mi­ses­tä on teh­ty hie­no suun­ni­tel­ma, joka tuo alu­eel­le 3 400 uut­ta tyy­ty­väis­tä kau­pun­ki­lais­ta. Alu­een toteut­ta­mi­nen on kui­ten­kin kal­lis­ta. Se mak­saa noin 670 €/k‑m2 eli osa­puil­leen 100 mil­joo­naa euroa. Tämän lisäk­si tulee varau­tu­mi­nen ilmas­ton­muu­tok­seen eli täs­sä tapauk­ses­sa meren pin­nan nousuun (20–24 milj. €). Lois­ta­vas­ta sijain­nis­taan huo­li­mat­ta alu­een kaa­va­ta­lous on noin 15 mil­joo­naa euroa mii­nuk­sel­la. Miten tämä on mahdollista?

Tuon 15 mil­joo­naa sai­si hel­pos­ti kuro­tuk­si kiin­ni alen­ta­mal­la auto­paik­ka­vaa­ti­mus­ta vas­taa­maan alu­een auton käy­tön ylei­syyt­tä. Kal­lios­sa on auto vain joka nel­jän­nel­le talou­del­la, mut­ta täs­sä vaa­di­taan yksi auto­paik­ka noin kah­ta asun­toa koh­den – yhteen­sä noin 900 auto­paik­kaa, jot­ka mak­sa­ne­vat yhteen­sä 40–50 mil­joo­naa euroa. Jos auto­paik­ko­ja ei vaa­dit­tai­si noin pal­jon, kau­pun­gin ei tar­vit­si­si tukea vero­va­roin alu­een rakentamista.

Kan­nat­tai­si­ko täs­tä teh­dä kokei­lua­lue, jos­sa kokeil­tai­siin mark­ki­naeh­tois­ta pysä­köin­ti­po­li­tiik­kaa? Paik­ko­ja raken­net­tai­siin niin pal­jon kuin nii­tä tar­vi­taan – siis niin pal­jon, kuin löy­tyy pai­koil­le haluk­kai­ta osta­jia tai vuokraajia.

Kaupunkirakentamisen aika (28) Lisää korttelipuistoja

Uusil­le kau­pun­ki­mai­sil­le alueil­le on ollut tapa­na kaa­voit­taa alu­een kes­kel­le jon­kin­lai­nen tori. Aja­tuk­se­na on, että pai­kas­ta syn­tyi­si kes­kei­nen kokoon­tu­mis­paik­ka. Nämä torit ovat usein lii­an suu­ria ja tyh­jiä ja näin koros­ta­vat alu­een epäkaupunkimaisuutta.

Sama aihe nousi esiin, kun Met­sä­läs­sä sijait­se­van Maa­lii­ken­ne­kes­kuk­sen ase­ma­kaa­vaa käsi­tel­tiin. Alu­eel­le on tulos­sa noin 4 500 uut­ta asu­kas­ta ja aivan alu­een kes­kel­le suu­reh­ko kol­mion muo­toi­nen tori, joka on noin 100 met­riä kanttiinsa.

Kes­kus­tas­sa on muu­ta­ma­kin avoin paik­ka, jot­ka ovat saman­suu­rui­sia. Esi­mer­kik­si sopii vaik­ka Erot­ta­jan pääs­sä ole­va Kol­mi­kul­ma eli Dia­na­puis­to. Jokai­nen voi kuvi­tel­la mie­les­sään, kuin­ka pal­jon ankeam­pi Dia­na­puis­to oli­si, jos se oli­si tyh­jä kivi­nen aukio.

Uusiin urbaa­nei­hin kau­pun­kiym­pä­ris­töi­hin kan­nat­taa raken­taa kivis­ten torien sijas­ta urbaa­ne­ja kort­te­li­puis­to­ja. Kiven ja asfal­tin sijas­ta pui­ta, nur­mik­koa, niit­tyä, mul­taa ja hiek­kaa! Con­ti­nue rea­ding “Kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen aika (28) Lisää korttelipuistoja”

Kaupunkirakentamisen aika (27) Umpikorttelit tuottavat kaunista kaupunkia

Sei­nät luo­vat kadus­ta kau­pun­ki­ti­laa. Talot anta­vat kadul­le raa­mit, jot­ka teke­vät ympä­ris­tön hah­mot­ta­mi­ses­ta help­poa ja sel­ke­ää. Ris­teyk­set ja muut aukot sei­nis­sä tar­joa­vat yllät­tä­viä näky­miä toi­sen­lai­siin todel­li­suuk­siin. Kont­ras­ti eri­lais­ten tilo­jen välil­lä on vai­kea ellei mah­do­ton saa­vut­taa ellei­vät tilat rajau­du sel­keäs­ti. Täl­lai­nen yllät­tä­vyys tuo kau­pun­kiin arvoi­tuk­sel­li­suut­ta ja uusia paik­ko­ja, jot­ka voi löytää.

Umpi­kort­te­lit tar­joa­vat mah­dol­li­suuk­sia raken­taa vah­vaa katu­ti­laa. Jyke­vien sei­nien sijoit­tu­mi­nen, suo­ruus tai kaa­re­vuus, kul­mat; kadun kape­ne­mi­nen tai leve­ne­mi­nen pie­nek­si puis­toik­si, katu­pui­den ja pen­sai­den sijoit­tu­mi­nen ja ris­teyk­set tar­joa­vat mah­dol­li­suuk­sia suun­ni­tel­la hyvää esteet­ti­ses­ti miel­lyt­tä­vää ja moni­puo­lis­ta kau­pun­kiym­pä­ris­töä. Tähän kau­pun­kiym­pä­ris­tön laa­tuun pitää panos­taa ja se pitää oppia uudelleen.

Niin katu kuin sisä­pi­hat­kin ovat umpi­kort­te­liym­pä­ris­tös­sä raken­net­tua tilaa. Samal­la taval­la kuin keit­tiön ja olo­huo­neen koh­dal­la, eivät samat rat­kai­sut toi­mi kai­kil­le. Suun­nit­te­li­joil­le tar­vi­taan­kin näke­mys­tä sii­tä min­kä­lais­ta tilaa ollaan luo­mas­sa ja mah­dol­li­suut­ta teh­dä sii­tä paras­ta mahdollista.

Kaupunkirakentamisen aika (26) Asuntotuotanto on aivan keskeinen asia

Asu­mi­sen kor­kea hin­ta on ikä­vä asia, mut­ta samal­la se on hyvä merk­ki. Olem­me onnis­tu­neet teke­mään veto­voi­mai­sen kau­pun­gin, johon lii­an moni halu­aa asu­maan – lii­an moni suh­tees­sa ole­mas­sa ole­vaan asun­to­kan­taan. Hel­sin­gin seu­dul­la on myös aluei­ta, joil­la asu­mi­nen on hal­paa ja joil­la asun­to­jen hin­nat ovat vii­me vuo­si­na las­ke­neet absoluuttisesti.

Ongel­ma on asu­mi­sen kor­kea hin­ta nime­no­maan Hel­sin­gis­sä, joten asun­to­ja pitää raken­taa lisää Hel­sin­kiin – ei sin­ne, mis­sä asun­to­jen hin­nat ovat jo nyt las­kusuun­nas­sa. Kun raken­ne­taan hyvil­le pai­koil­le, ei tue­ta rik­kai­ta, vaik­ka rik­kaat ehkä tule­vat­kin juu­ri nii­hin asun­toi­hin. Rik­kail­la on toden­nä­köi­ses­ti ollut asun­to aikai­sem­min – itse asias­sa asunn­ot­to­muus on rik­kai­den koh­dal­la perä­ti har­vi­nais­ta. Jos rik­kaan van­ha asun­to toi­sek­si par­haal­la pai­kal­la vapau­tuu, sin­ne muut­taa joku kol­man­nek­si par­haal­ta pai­kal­ta ja niin edel­leen. Ket­jus­sa kaik­kien asu­mis­ta­so para­nee samal­la kun asun­to­jen hin­ta­pai­ne hel­pot­taa koko kau­pun­gin alu­eel­la. Con­ti­nue rea­ding “Kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen aika (26) Asun­to­tuo­tan­to on aivan kes­kei­nen asia”