Helsingissä on kova paine muuttaa toimistoja asunnoksi. Jos se olisi ilmoitusluontoinen asia, varmaankin noin miljoona neliötä toimistoja joko remontoitaisiin asunnoiksi tai purettaisiin ja rakennettaisiin asunnoiksi. Näin saataisiin asuntoja 25 000 helsinkiläiselle.
Kaupunki on suhtautunut nihkeästi näihin niin sanottuihin konversioihin.
Jos tontti tuottaa paremmin asuntoina kuin toimistoina, eikö sen silloin pitäisi suhteellisen edun periaatetta kunnioittaen päätyä asumiseen? Virkamiesten vastaus on, että jos tuota periaatetta noudatettaisiin, kaikki menisi asumiseen, mutta myös työpaikkoja tarvitaan.
Se, että asumisesta maksetaan enemmän kuin toimistoista, johtuu tietysti siitä, että asunnoista on valtava pula ja toimistoja on tyhjillään lähes kaksi miljoonaa neliömetriä.
Helsingin keskusta olisi aika tylsä pelkkänä nukkumalähiönä, mutta melko paljon voisi toimistoja – entisiä piilokonttoreita – muuttaa asunnoiksi, koska erityisesti Etelä-Helsinki on hyvin haluttua asuinaluetta.
Bulevardin eteläpuolella voisi hyvin sallia kaikkien ylimpien kerrosten toimitilojen muuttamisen asuinkäyttöön, jos kiinteistön omistaja niin haluaa. Toimisto- ja liiketilaa voisi jättää ensimmäiseen tai ehkä toiseenkin kerrokseen, koska näyteikkunat virkistävät katukuvaa ja koska alueella on järkevää suosia pientoimistoja – työpaikkoja niille, jotka asuvat alueella. Muualta pääkaupunkiseudulta katsottuna Etelä-Helsinki on aika vaikeasti saavutettavissa oleva työpaikka-alueena.
On mielenkiintoista, miten uhkakuvat muuttuvat ajan myötä. Ennen pelättiin keskustan kehittyvän Central Business Districtiksi, joka on iltaisin ja viikonloppuisin kuollut. Nyt siis pelätään, että keskustasta tulee nukkumalähiö… Keskustan palveluiden käyttäjät tulevat koko pääkaupunkiseudulta ja kauempaakin, joten kaupunkikuvan elävyyden kannalta on oikeastaan ihan se ja sama onko 2. kerroksesta ylöspäin toimistoja vai asuntoja. Kadulle ero ei näy.