Kategoria: Eduskuntatyö

Nuorisopalkka

Kuten moni verkko­julka­isu tietää ker­toa, esit­te­limme tänään Juhana Var­ti­aisen kanssa Talous­neu­vos­ton tilaa­maan selvi­tyk­sen ”Lisää mata­la­palkkatyötä”. Muis­tio on val­tioneu­vos­ton kanslian omaisu­ut­ta ja tulee julkisek­si, kun val­tioneu­vos­ton kanslia saa sen painetuksi.

Kos­ka min­is­teri Arhin­mä­ki on Face­book-sivul­laan halun­nut ker­toa, että esitämme nuo­rille 20 pros­en­til­la alen­net­tua palkkaa, ajat­telin ker­toa tältä osin, mitä ehdo­tamme oikeasti. Jat­ka lukemista “Nuorisopalk­ka”

Miten sähkön ja lämmönkulutuksen ominaispäästöt tulee laskea?

Seu­raa­va laskel­ma on tehty koske­maan vain niitä tun­te­ja vuodessa, jol­loin samal­la hin­ta-alueel­la viimeinen voimalaitos on kivi­hi­ililauhde­voimala. Näitä tun­te­ja on vuodessa 75% kaik­ista tun­neista. Ne muut tun­nit ovat lähin­nä läm­mi­tyskau­den ulkop­uolel­la ja pääasi­as­sa yötun­te­ja sekä kevätkau­sia, jol­loin Ruot­sista ja Nor­jas­ta tulee vesivoimaa enem­män kuin voidaan käyt­tää. Kun kun­non siir­toy­htey­det Kes­ki-Euroop­paan aukea­vat, hiililauhde­tun­tien määrä nousee lähelle sataa pros­ent­tia. Jat­ka lukemista “Miten sähkön ja läm­mönku­lu­tuk­sen omi­nais­päästöt tulee laskea?”

Ilmastopolitiikka ei onnistu vapaan kaupan oloissa.

Run­sas viikko sit­ten päät­tyi Sitran tule­vaisu­us­foo­ru­mi. Foo­ru­min oli koot­tu merkit­täviä eri alo­jen henkilöitä pohti­maan kestävän talouden kysymyk­siä. Tarkoituk­se­na on käyn­nistää Esko Ahon lakkaut­ta­mat Talous­poli­ti­ikan johtamiskurssit uud­estaan, mut­ta nyt kestävän talouden teemal­la. Kestävä talous tarkoit­taa kestävyyt­tä sosi­aalis­es­ti, taloudel­lis­es­ti ja ekol­o­gis­es­ti. Päähuomio keskit­tyi ekol­o­giseen kestävyy­teen ja sen sisäl­lä ilmas­ton­muu­tok­seen, vaik­ka toki muis­takin kestävyy­den osista puhut­ti­in. Jat­ka lukemista “Ilmastopoli­ti­ik­ka ei onnis­tu vapaan kau­pan oloissa.”

Ara-asuntoihin pienipalkkaisia

Asumisen hin­taa on alen­net­ta­va jo työl­lisyy­denkin nimis­sä. Sik­si työ­nan­ta­jat ja hal­li­tus halu­a­vat Helsin­gin seudulle ARA-vuokra-asun­to­ja. VM taas halu­aa säästää sosi­aal­i­meno­ja ja halu­aa sik­si ARA-asun­not varat­tavak­si kaik­ista pien­i­t­u­loisim­mille. VM myös halu­aisi häätää asun­noista pois ne, joiden tulot ovat nousseet — jot­ka siis ovat päässeet töi­hin. Jat­ka lukemista “Ara-asun­toi­hin pienipalkkaisia”

Eläkeikä ja elinaikakerroin

Eläke­jär­jestelmä ei tarvitse pysyäk­seen kestävänä eläkeiän korot­tamista, kos­ka niin san­ot­tu eli­naikak­er­roin alen­taa eläkkeitä automaat­tis­es­ti, kun odotet­tavis­sa ole­va elinikä nousee. Mut­ta juuri tämän takia lak­isääteistä eläkeikää pitäisi oikeu­den­mukaisu­u­den nimis­sä korot­taa. Jat­ka lukemista “Eläkeikä ja elinaikakerroin”

Ryhmäpuheenvuoro perussuomalaisten välikysymyksestä

Kysymyk­sessä oli kak­si sisäl­löltään ja tyyliltään täysin eri­laista osaa. Minus­ta se osa, joka kos­ki yleistä talous­poli­ti­ikkaa sinän­sä, oli paljon mie­lenki­in­toisem­pi kuin se, joka osal­lis­tui tähän yleiseen syyt­te­lyyn telakoiden karus­ta kohtalosta. Sik­si keski­tyin tuo­hon toiseen osaan.

===

Välikysymyk­set ovat kärsi­neet inflaa­tion, mut­ta nyt perus­suo­ma­laiset ovat tehneet paina­van kysymyk­sen siltä osin, kuin se kos­kee talous­poli­ti­ikkaa kokon­aisu­udessaan. On syytä keskustel­la siitä, miten reagoi­da val­tion­talouden velkaantumiseen.

On tot­ta, että työt­tömyyt­tä lisäävä säästämi­nen ja veronko­ro­tuk­set Euroopan nykyisessä talousti­lanteessa on ongel­mallista. Nopean sopeu­tuk­sen sijas­ta kehys­ri­ihessä tulisi sopia val­tion­talouden tas­apain­ot­tamis­es­ta pitkäl­lä aikavälil­lä – siis sopia, ei lykätä. On toisaal­ta sovit­ta­va vero­jen koro­tuk­sista ja säästöistä, jot­ka toteutetaan suh­dan­tei­den elpyessä ja toisaal­ta päätet­tävä suurista rak­en­teel­li­sista kor­jauk­sista, jot­ka vähen­tävät meno­ja ja nos­ta­vat työl­lisyyt­tä. Hal­li­tu­so­hjel­man kir­jauk­set ovat out­o­ja: jos talous elpyy, ryhdytään elvyt­tämään ja jos talous taan­tuu, leikataan meno­ja ja korote­taan vero­ja. Jat­ka lukemista “Ryh­mäpuheen­vuoro perus­suo­ma­lais­ten välikysymyksestä”

Asuminen Helsingin seudulla (4): Vuokra-asuntojen rakentamiseen ei tarvita yksityistä rahaa

Kun asun­to­jen markki­nahin­ta on korkea, eri­laiset hyeenat kokoon­tu­vat saali­in­jaolle. Tämä kos­kee myös vuokra-asun­to­jen rakentamista.

Tähän asti aravavuokrat­alo­ja on raken­net­tu niin, että yleishyödylli­nen yhtiö tai kun­ta perus­taa kiin­teistöy­htiön muodol­lisel­la oma­l­la pääo­ma­l­la. Oman pääo­man määrä on ymmärtääk­seni viisi pros­ent­tia kus­tan­nuk­sista. Lop­ut lainataan raha­laitok­ses­ta. Korko on markki­nae­htoinen, jos se ei ylitä 3,4 pros­ent­tia vuodessa. (Vuon­na 2014 omavas­tuuko­rko ale­nee 1,7 pros­ent­ti­in) Ylimenevästä koros­ta val­tio antaa korko­tukea 90 pros­ent­tia. Vuokralaisil­ta per­itään vuokra, joka kat­taa kiin­teistön ylläpi­don, varautu­misen perusko­r­jauk­seen, koron JA LAINAN LYHENNYKSET. Talo on pidet­tävä vuokrakäytössä säädel­tyine vuokri­neen määräa­jan. Ennen tuo määräai­ka oli 41 vuot­ta. Siihen men­nessä vuokralaiset oli­vat mak­sa­neet lainan pois kokon­aan ja kiin­teistö jäi omis­ta­jansa vapaak­si ja velat­tomak­si omaisu­udek­si. Ei huono bisnes. Jat­ka lukemista “Asum­i­nen Helsin­gin seudul­la (4): Vuokra-asun­to­jen rak­en­tamiseen ei tarvi­ta yksi­ty­istä rahaa”

Asuminen Helsingin seudulla (3): Miksi ei kaavoiteta enemmän?

Asumisen kalleus johtuu siitä, että asun­to­ja on liian vähän. Syytös kohdis­tuu kun­ti­in: kaavoit­takaa enemmän.

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­ta voin ker­toa ter­veis­inä, että kovin help­poa ei lähin­nä tiivistämiseen perus­tu­va kaavoitus ole, kun asukkail­ta viedään alueet, jot­ka he ovat mieltäneet virk­istysalueik­si. Mut­ta on kaavoituk­sen hitau­teen toinenkin syy.

Kaavoit­ta­mi­nen mak­saa, enkä tarkoi­ta täl­lä kaavoit­ta­jan kynään ostet­tavaa mustet­ta. Tont­ti pitää saat­taa rak­en­tamiskelpoisek­si, eli maaperä on puhdis­tet­ta­va ja vahvis­tet­ta­va, on raken­net­ta­va kadut ja muu infra. Se on Helsingis­sä keskimäärin 400 — 500 euroa ker­rosneliöltä. Koivusaa­res­sa peräti 900 euroa neliöltä, mut­ta sitä ei näköjään raken­neta. Tämän päälle tule­vat koulut, päiväkodit, ratikat, metrot ja kaik­ki muu sel­l­ainen. Jat­ka lukemista “Asum­i­nen Helsin­gin seudul­la (3): Mik­si ei kaavoite­ta enemmän?”

Asuminen Helsingin seudulla (2): Asuntopolitiikka sortaa pienipalkkaista

Asun­topoli­ti­ik­ka heiken­tää pieni­palkkaisten ase­maa pääkaupunkiseudul­la kah­ta kaut­ta. Korko­jen verovähen­nysoikeus nos­taa asun­to­jen hin­to­ja ja tätä kaut­ta myös vuokria, kos­ka vuokrat ovat asun­non hin­nan johdan­naisia. Toisaal­ta toimeen­tu­lotues­ta kor­vat­ta­va 600 euroa kuus­sa asun­non kokoon ja kun­toon kat­so­mat­ta nos­taa eri­tyis­es­ti pien­impi­en asun­to­jen vuokria edelleen. Jat­ka lukemista “Asum­i­nen Helsin­gin seudul­la (2): Asun­topoli­ti­ik­ka sor­taa pienipalkkaista”

Asuminen Helsingin seudulla (1): Hinnat ja muuttopaine

(Kysymys Helsin­gin asun­to­jen hin­tata­sos­ta on nouse­mas­sa yhdek­si kehys­ri­ihen kuumista perunoista. Kom­men­toin asi­aa use­am­man postauk­sen sar­jal­la, joista tämä on ensimmäinen.)

Asun­to­jen hin­nat Helsin­gin seudul­la ylit­tävät kaksin- tai jopa kolminker­tais­es­ti vas­taavien asun­to­jen, eri­tyis­es­ti ker­rostaloa­sun­to­jen,  hin­nat muual­la Suomes­sa. Eri­tyisen kalli­ita asun­not ovat Helsin­gin kan­takaupungis­sa ja joil­lakin Espoon halu­tu­im­mil­la alueil­la. Moni ere­htyy sanomaan, että asun­to­jen hin­nat karkot­ta­vat asukkai­ta muualle Suomeen tai kehyskun­ti­in. Tämä kuu­lostaa vähän siltä, että väkeä tulisi enem­män, jos onnis­tu­isimme vain vaikka­pa hin­tasään­nöste­lyl­lä alen­ta­maan asumisen hin­taa. Jat­ka lukemista “Asum­i­nen Helsin­gin seudul­la (1): Hin­nat ja muuttopaine”