Kategoria: Eduskuntatyö

Perus­tu­lokeskustelu on men­nyt Suomes­sa huimasti eteen­päin viimeisen vuo­den aikana. Eri­tyisen ilah­tunut olen, että nyt myös kokoomuk­ses­sa on oival­let­tu, miten perus­tu­lo oikeasti toimisi. 

Laiton het­ken emmit­tyäni main­ok­sen perus­tu­loaloit­teen allekir­joit­tamis­es­ta tuo­hon viereen. Empimi­nen joh­tui siitä, että perus­tu­lokeskustelu on men­nyt pait­si huimasti eteen­päin myös osit­tain vähän vikaraiteille. 

Niin san­otus­sa Suomen BIEN-verkos­tossa on ihmisiä, jot­ka yrit­tävät tähdätä yhtä aikaa kah­teen maali­in: perus­tur­van tason nos­tamiseen ja sen muut­tamiseen perus­tu­lok­si. Nämä kak­si tavoitet­ta eivät sovi yhteen. Jat­ka lukemista “Perus­tu­losta”

Saa­jan kannal­ta asum­is­tu­ki on huonoa rahaa, kos­ka se on sidot­tu asumiseen, vaik­ka voisi olla parem­pi asua vähän vaa­ti­mat­tomam­min ja käyt­tää säästyneet rahat vaikka­pa ruokaan. Niin­pä jok­seenkin jokainen pää­tyy esit­tämään, että luovu­taan asum­istues­ta ja ohjataan nuo rahat yleiseen, menoista riip­pumat­tomaan tulo­tu­keen, siis korote­taan vaik­ka työ­markki­natukea. Pohdit­tuaan asi­aa vähän pidem­mälle jokainen lop­ul­ta pää­tyy siihen, että asum­is­tu­ki on vält­tämätön osa perus­tur­vaa. Se on vält­tämätön osa myös real­is­tisia perustulomalleja.

Mik­si? Jat­ka lukemista “Mik­si asum­is­tu­ki on vält­tämätön osa perusturvaa?”

Keskus­tan eduskun­taryh­män puheen­jo­hta­ja Kim­mo Tiilikainen esit­tää Uutisvuok­sen kolum­nis­saan, että työtön saisi ansai­ta 300 euroa kuus­sa ilman, että työt­tömyys­tur­vaa sovite­taan yhteen tulo­jen kanssa. Nykykäytän­nöl­lähän tuos­ta 150 euroa leikkau­tu­isi pois työt­tömyyspäivära­has­ta tai työmarkkinatuesta.

Tiilikainen on oikeil­la jäljil­lä, mut­ta asia ei ole näin yksinker­tainen. Tuol­lainen käytän­tö oli aiem­min, mut­ta siitä luovut­ti­in, kos­ka se vähen­si työhalu­ja. Sil­loin sai ansai­ta 750 markkaa kuus­sa (nykyra­has­sa jotain 250 euroa), mut­ta tämän ylit­tävä osa leikkasi päivära­ho­ja 80 pros­en­til­la. Tästä tietysti seurasi, että työtä tehti­in vain tuo­hon 750 euroon saak­ka ja siihen lopetet­ti­in. Jat­ka lukemista “Tiilikainen esit­tää työt­tömälle 300 euron etuoikeutet­tua tuloa”

Jos reaa­liko­rko on nol­la ja sen voi luot­taa ole­van nol­la tästä ikuisu­u­teen, kiin­teästä omaisu­ud­es­ta kan­nat­taisi teo­ri­as­sa mak­saa kuin­ka paljon tahansa – ainakin, jos se kel­paa lainan vaku­udek­si sel­l­aise­naan. Koro­ton­ta lainaa­han voi olla kuin­ka paljn tahansa. Asun­to­lain­o­jen mata­lat korot eivät räjäytä asun­to­jen hin­to­ja heti, vaan vai­heit­tain, mut­ta nousulle ei peri­aat­teessa ole kat­toa. Jos ette usko, kat­sokaa, mitä on tapah­tunut USA:ssa, Irlan­nis­sa, Kreikas­sa ja Espan­jas­sa. Jat­ka lukemista “Lainakat­to ja verovähennysoikeus”

Hal­li­tuk­sen vain 40 miljoo­nan euron arvoinen suo­ra telakkatu­ki (inno­vaa­tio­tu­ki) lois­toris­teil­i­jälle ei ehkä riitä tuo­maan tilaus­ta Suomeen. Päätös oli vaikea, mut­ta minus­ta oikea.

Ris­teil­i­jäti­lauk­sen arvioiti­in tuo­van 22 000 miestyövuot­ta Suomeen. Tätä arvioi­ta voi kri­ti­soi­da, kos­ka mikään ei takaa, että telak­ka keskit­ty­isi käyt­tämään vain suo­ma­laisia ali­hankki­joi­ta. On itse asi­as­sa syytä olet­taa, että han­kkeen koti­maisu­usaste olisi laskusu­un­nas­sa. Rikkidi­rek­ti­ivi ei riitä suo­jaa­maan koti­maisia toimit­ta­jia puo­lalaisil­ta kil­pail­i­joil­ta. Suomen val­tion tuki tuk­isi puo­lalaisia ja venäläisiä ali­hankki­joi­ta ilman, että Puo­la ja Venäjä mak­saisi­vat tästä mitään. Jat­ka lukemista “Hal­li­tus teki telakkat­ues­sa oikean päätöksen”

Keskus­tan puheen­jo­hta­ja Juha Sip­ilä esit­ti puheessaan, että Suomeen perustet­taisi­in 3–5 mil­jardin euron kasvu­ra­has­to, joka investoisi muun muas­sa bio­talouteen ja loisi 200 000 työ­paikkaa. Rahas­to rahoitet­taisi­in niin, että Solid­i­um myisi 1,5 mil­jardil­la osake­salkkuaan ja työeläkey­htiöt määrät­täisi­in sijoit­ta­maan toiset 1,5 mil­jar­dia. Lop­ut tuli­si­vat yksityisiltä.

En pysty otta­maan kan­taa itse rahas­toon, sil­lä Sip­ilä luon­nehti sitä vain parin riv­in ver­ran, eikä min­ulle oikein val­jen­nut, miten muu­ta­man mil­jardin investoin­neil­la syn­tyy 200 000 kan­nat­tavaa työ­paikkaa. Rahoi­tus sen sijaan tuli selväk­si eikä se tun­nu järkevältä. Jat­ka lukemista “Kasvu­ra­has­ton rahoitus”

(Lep­pois­t­a­mi­nen, talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys, osa 3/3)

Keynes ennusti aikanaan, että mei­dän aikanamme ihmiset tek­i­sivät työtä vain muu­ta­man tun­nin viikos­sa, kos­ka työn tuot­tavu­us on teknolo­gian mukana kas­vanut niin paljon, että kaik­ki tarpeelli­nen syn­tyy vähäl­lä työ­panok­sel­la. Tuot­tavu­u­den nousun hän ennusti oikein, mut­ta muuten ei men­nyt ihan putkeen.

On oikeas­t­aan ihme, että tuot­tavu­u­den nousus­ta niin pieni osa on otet­tu lisään­tyneenä vapaa-aikana. Län­si-Euroopan vauras­tuneis­sa mais­sa työaikaa on lyhen­net­ty yleistyneen osa-aikatyön kaut­ta. Enti­sis­sä sosial­is­ti­sis­sa mais­sa työai­ka on pitkä van­has­ta tot­tumuk­ses­ta ja heikon tuot­tavu­u­den vuoksi.

Tätä kuvaa ei voi tulki­ta niin, että työa­jan piden­tämi­nen viidel­lä pros­en­til­la Suomes­sa lask­isi val­tion velan roskalaina-luokkaan. Mais­sa, jot­ka ovat hoi­ta­neet talouten­sa kun­nol­la, eletään mukavaa elämää, ja osa mukavaa elämää on lyhyt työvu­osi. Suo­mi on selvä poikkeus. Jat­ka lukemista “Lep­pois­t­a­mi­nen yleistyy”

(Lep­pois­t­a­mi­nen, talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys, osa 2/3)

Talouskasvu muut­tuu määräl­lis­es­tä laadullisek­si. Ei sen tai­ka, että täl­lais­ten sem­i­naarien viisas­tut­ta­mat päät­täjät ohjaisi­vat sitä, vaan aivan markki­noiden pakot­ta­mana. Maa­pal­lon resurssien käytöstä vas­taa­vat pääosin teol­lisu­us­maid­en tulota­sol­la elävät ihmiset. Näi­den määrä tulee nopeasti kehit­tyvien entis­ten kehi­tys­maid­en vuok­si kolmin- tai peräti nelink­er­tais­tu­maan. Resurssit käyvät niukoik­si ja sik­si talous ei kas­va määräl­lis­es­ti, mut­ta tuot­teet paranevat laadullis­es­ti. Jat­ka lukemista “Talouskasvu muut­tuu määräl­lis­es­tä laadulliseksi”