Kategoria: _

Kokoomuksen persuuntuminen kaksinapaistaa politiikan

Kir­joitin Verde-lehteen siitä, että kokoomuk­sen päätös läh­estyä poli­ti­ikas­saan perus­suo­ma­laisia on todel­la ikävä asia ja kaksi­na­pais­taa puolueken­tän. Se syn­nyt­tään myös suuren poli­it­tis­es­ti kodit­tomien joukon, eri­tyis­es­ti suuris­sa kaupungeissa.

Poli­it­tis­es­ti kodit­tomil­la on taipumus löuytää uusi koti tai perus­taa sel­l­ainen itse.

Itse pidän tätä kehi­tys­tä erit­täin valitet­ta­vana ja toivon todel­la, että se mitä tapah­tuu val­takun­nan­poli­ti­ikas­sa, ei toteu­tu­isi Helsingissä.

Artikke­lin voi lukea tästä 

 

Valta ja vastuu kaupunkiseutujen liikenneinfrasta kunnille

Suurim­mil­la kaupunkiseuduil­la sovel­letaan MAL-menet­te­lyä, jos­sa kun­nat sitoutu­vat kaavoit­ta­maan maa­ta asumiseen ja val­tio sitoutuu liiken­nein­fra­struk­tu­urin rahoit­tamiseen. Tässä on minus­ta liian mon­ta kokkia ja vääristyneet kan­nus­timet. Siir­ret­täköön nuo investoin­nit kun­tien vas­tu­ulle ja mak­sakoon val­tio avus­tus­ta kun­nille toteu­tuneen asun­to­tuotan­non mukaan euroa/ asun­to tai euroa/asuntoneliö tai jotain siltä väliltä.

Joskus arvostelin Helsingis­sä Öster­sun­domin pohjoisosaan Por­voon moot­tori­tien var­relle kaavail­tu­ja omako­tialuei­ta siitä, että tule­vat todel­la kalli­ik­si, kun vähäi­nen määrä asun­to­ja tuot­taa kym­me­nien miljoonien investoin­ti­tarpeen moot­tori­tien kap­a­siteetin lisäämisek­si. “Val­tio mak­saa ne”, min­ulle vas­tat­ti­in. Näin muutkin kun­nat ajattelevat.

On oikein, että val­tio osal­lis­tuu asun­to­tuotan­non tuot­tami­in infrakus­tan­nuk­si­in, kos­ka val­tio on veron­saa­jana suurin hyö­tyjä kaupunkien kasvus­ta, mut­ta tuonkin pitäisi tapah­tua rationaalisesti.

Val­tion kannal­ta hyö­ty asun­to­tuotan­nos­ta riip­puu siitä ja vain siitä, paljonko asun­to­ja tulee, joten kom­pen­saa­tion tulisi sitoa toteu­tuneen asun­to­tuotan­non määrään. Pelkästä kaavoituk­ses­ta ei pidä palki­ta, sil­lä aina­han voi kaavoit­taa kymme­nen­tuhat­ta asun­toa paikkaan, jonne kukaan ei halua asumaan. Ei pidä mak­saa enem­män asun­to­tuotan­nos­ta, joka on kaavoitet­tu jon­nekin, johon tarvi­taan kallista liikenneinfraa.

Jos Helsin­ki saisi vähäisen kor­vauk­sen vähäis­es­tä määrästä omakoti­talo­ja Öster­sun­domi­in ja jou­tu­isi mak­samaan suuret kus­tan­nuk­set syn­nyt­tämistään moot­tori­tiein­vestoin­neista, Helsin­ki huo­maisi, että sil­lä on edullisem­pia paikko­ja asuntotuotannolle.

Liiken­nein­fra nos­taa maan arvoa – jos ei nos­ta, se on hyödytön­tä. On ole­mas­sa lain­säädän­tö, jol­la kun­ta saa merkit­tävän osan tästä arvon­nousus­ta itselleen, mut­ta ei ole tapo­ja, jol­la val­tion rahas­taa arvon­nousus­ta. Jo sik­si kun­ta on oikeampi taho mak­samaan ja päät­tämään liikenneuinfrasta.

Kokoomus­lais­ten julk­isu­udessa par­jaa­ma Kru­unuratik­ka esimerkik­si mak­saa itsen­sä suurelta osin takaisin kaupungille sil­lä, että kaupun­gin omis­ta­man maan arvo Laa­jasa­los­sa nousee. Jos mukaan las­ke­taan yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa ole­van maan arvon­nousu, investoin­ti on voit­toa tuot­ta­va, mut­ta yksi­ty­is­ten koke­ma voit­to jää heille. Mikäli kaavail­tu kiin­teistöver­ou­ud­is­tus toteu­tuu, kaupun­ki saa omansa pois niistäkin pikkuhil­jaa kiinteistöveroina.

Asun­to­tuotan­non ja liiken­nein­fran opti­moin­ti on mon­imutkainen asia.  Tulisi paljon parem­paa jälkeä, jos tämä opti­moin­ti tapah­tu­isi yhdessä paikas­sa eli siel­lä, mis­sä päätetään kaavoituk­ses­ta. Siis kun­nas­sa. Kun­nal­la on täl­löin pyrkimys sijoit­taa kaavoitus­ta niin, että tarvit­ta­vat liiken­nein­vestoin­nit ovat vähäisiä ja ohja­ta liiken­nein­vestoin­nit niin, että ne nos­ta­vat raken­nus­maan arvoa mah­dol­lisim­man paljon. Nyt opti­moidaan aivan toisin.

Mut­ta entä ne Öster­sun­domin omakoti­talot? Jos Helsin­ki vain kaavoit­taa ne eikä piit­tää Por­voon moot­toriten ruuhkau­tu­mis­es­ta? Tähän tarvit­see kehit­tää pelisään­nöt, jos­sa val­tio laskut­taa ruuhkaa aiheut­tavaa kuntaa.

 

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 9.2.2021

En mene täl­lä ker­taa lau­takun­taan, kos­ka tärkein asia on maanalainen osayleiskaa­va ja vara­jäse­neni Mikko Särelä on paneu­tunut asi­aan min­ua paremmin.

Tämä pelasti viikon­lop­puni, sil­lä lis­tatek­stis­sä oli taas vähän lukemista. Yhteen­sä 1 388 sivua. Jos olisi dik­taat­tori, määräisin lis­tat raken­net­taviksi vähän lyhyt­sanaisem­min. Ei näitä voi kukaan kokon­aan lukea.

PÖYDÄLTÄ

Maanalainen yleiskaa­va (652 sivua)

Tämän selostin viikko sit­ten sil­lä tarkku­udel­la kuin ole siihen tutustunut

Kurki­moisin ase­makaa­va (192 sivua)

Tämänkin selostin viikko sit­ten. Alueelle oli kaavoitet­tu aiem­min pien­talo­ja, mut­ta ne kaa­vat eivät toteu­tuneet. Niin­pä alue annet­ti­in kump­panu­uskaavoituk­se­na raken­nus­li­ike Reposelle ja nyt alueelle esitetään ker­rostalo­ja. Naa­pu­ri­talot toivoisi­vat, että tyhjät ton­tit oli­si­vat jatkos­sakin hei­dän piho­jen­sa jatkeena.

Ryh­märaken­nut­tamista koske­vat hakuo­hjeet (74 sivua)

Ryh­märaken­nut­ta­mi­nen paran­taa kaupun­gin sosi­aal­ista toimivu­ut­ta, kun ker­rostaloi­hin tule­vat asukkaat ovat valin­neet toisen­sa. Nyky­muo­dos­saan tämä on hyvin elit­isti­nen asum­is­muo­to, kos­ka ryh­märaken­nut­ta­mi­nen edel­lyt­tää melkoista sosi­aal­ista pääo­maa tulevil­ta asukkail­ta. Sik­si en halu­aisi sub­ven­toi­da tätä asum­is­muo­toa halvem­mil­la ton­teil­la. Näin ymmärtääk­seni ei myöskään enää tapah­du, kos­ka nämä eivät ole enää Hitas-kohteita.

Fatim Diar­ran aloite ruokarekko­jen sähkön saatavu­ud­es­ta (5 sivua)

Tämä asia alkaa lop­ul­takin toimia. Eri puo­lil­la kaupunke­ja tulee ”pis­tora­sioi­ta”, joi­hin voi tila­ta puhe­limel­la vir­ran. Hin­ta on 5 €/8 tun­tia yksi­vai­he­vir­ras­ta ja 15 euroa kolmivaihevirrasta.

Kati Juvan aloite osatyökyky­is­ten työl­listämis­es­tä (4 sivua)

Vas­taus on aika ympäripyöreä. Olisi kaupun­gin taloudenkin kannal­ta hyvä saa­da vajaakun­toisia töi­hin, sil­lä muuten hei­dän elinku­lun­sa kaatu­vat kaupun­gin päälle kokon­aisu­udessaan. Eri­laiset kil­pailu­tus­mall­it tekevät tästä vaikea­ta – tai eivät tee, jos sen osaa, mut­ta pitäisi osata.

UUDET ASIAT

Lausun­to val­takun­nal­lisen liiken­nejär­jestelmä­su­un­nitel­man luon­nok­ses­ta (225 sivua)

Tässä jae­taan taas niukku­ut­ta. Rahareik­iä on paljon enem­män kuin on rahaa. Tässä ei ole tun­nin junia, mut­ta kuitenkin niitä suunnitellaan.

Niille, jot­ka kuvit­tel­e­vat rahaa käytet­tävän lähin­nä vain fil­lar­itei­hin todet­takoon, että tiev­erkos­toon menee noin mil­jar­di euroa vuodessa ja tästä 10 miljoon­aa pyöräi­lyn hyväksi.

Olen sanonut ennenkin, että halu­aisin val­tion pois kaupunkiseu­tu­jen sisäis­es­tä liiken­teestä niin, että rahoi­tus- ja toteu­tus­vas­tuu siir­ret­täisi­in kun­nille. Val­tion asi­aan nyt käyt­tämät rahat mak­set­taisi­in kunnille

Kasvul­la noi­ta investoin­te­ja perustel­laan. Kir­joi­tan tästä (taas) eril­lisen artikke­lin, kun­han ehdin.

Oulunkylän ja Maunulan alue­su­un­nitel­ma (180 sivua)

Tässä suun­nitel­laan yleis­ten aluei­den, puis­to­jen ja katu­jen kun­nos­s­api­toa ja paran­nuk­sia. Näitä lukies­sa alkaa kai­va­ta alueel­lisia jaos­to­ja lautakunnallemme.

Hulevesisopimuk­sen ja sekaviemäröin­ti­sopimuk­sen muut­ta­mi­nen (12 sivua)

Minus­ta tämän ei pitäisi kuu­lua lau­takun­nan päätet­tävi­in asioi­hin. Nyt sitä kyl­lä esitetäänkin osit­tain delegoitavaksi

Perus­suo­ma­lais­ten ryh­mäaloite tak­si­asemien tur­val­lisu­u­den ja laadun tur­vaamisek­si (3 sivua)

Perus­suo­ma­laiset oli­vat tehneet itsen­sä näköisen aloit­teen. Sen aiheena oli epä­sopu tak­si­asemil­la, joi­ta on ase­ma-auki­ol­la ratkot­tu jopa painien. Kysyvät, voisiko olla sama käytän­tö kuin lentoase­mal­la, jos­sa jokaiselle fir­malle on oma jonon­sa. Vas­tauk­sen mukaan ei voi.

Venet­miehen aloite Hert­toniemen pyöräkuole­maan johta­neen risteyk­sen liiken­netur­val­lisu­ud­es­ta (4 sivua)

Ympäripyöreä vas­taus. Vaikea siinä risteyk­sessä on mitään tehdä. Kuor­ma-autoi­hin tarvit­taisi­in automati­ik­ka, joka estää oikealle kään­nyt­täessä aja­maan suo­jatiel­lä jalankulk­i­jan tai pyöräil­i­jän päälle. Ei olisi kallis, jos olisi vakio­varuste. (4 sivua)

Tyhjeneekö Aleksi kaupoista?

Kuusi­nen lopet­ti Alek­sil­la ajat siten, suuri määrä pankkien kont­tor­e­i­ta on sulkenut oven­sa, maan johta­va val­oku­vaus­li­ike lopet­ti 1990-luvul­la, Elan­non tavarat­a­lo joskus 1980-luvul­la ja nyt lopet­ti Alek­si 13. Onko Helsin­gin keskus­ta ja Alek­si eri­tyis­es­ti menet­tänyt suo­sion­sa, kun kaik­ki toimin­nan kaikkoa­vat sieltä?

Toimi­va kaup­pakatu muut­tuu koko ajan. Toiset liik­keet – esimerkik­si nyt pankkien kont­torit ja val­oku­vaus­li­ike – väistyvät jonkin uudem­man tieltä.

Tämä tilanne on kuitenkin toinen. Aleksin ja laa­jem­min koko Helsin­gin keskus­tan suh­teelli­nen ase­ma on heiken­tynyt. Kun se oli ennen ylivoimainen, se on edelleen vah­va, mut­ta ei niin vah­va kuin ennen. Kun­han markki­nat tas­apain­ot­tuvat, kaup­pali­ikkei­den pitämi­nen Alek­sil­la on yhtä kan­nat­tavaa kuin ennen, mut­ta liiketi­lan omis­t­a­mi­nen ei ole yhtä kan­nat­tavaa. Kun alueen kaup­po­jen myyn­tikate las­kee, las­kee se myös markki­navuokria niin, että kaup­pali­ikkei­den kan­nat­tavu­us pysyy entisenä. Tap­pi­on kär­sii siis liiketi­lan omis­ta­ja, eivät vuokralaiset. (Lähde: Ricardo)

Jos Aleksin liiketilo­jen vuokrat ovat viisinker­taiset vaikka­pa Itäkeskuk­seen näh­den, keskus­tan heiken­tyneen ase­man jäl­keen ne ovat enää nelink­er­taiset, mut­ta tilat eivät jää tyhjilleen.

Tämä ei tarkoi­ta, että kaik­ki liik­keet pysy­i­sivät pystyssä, mut­ta lopet­ta­neen kau­pan tilalle tulee toinen.

Keskus­tan kau­pat valit­ta­vat, että ne mak­sa­vat nyt aivan liian korkea­ta vuokraa ja joutu­vat sik­si lopettamaan.

Mik­si liiketilo­jen vuokrat eivät laske vaan tilat tyhjenevät?

Tör­mäsin yllät­tävään syy­hyn, mik­si vuokranan­ta­jat viivyt­televät omak­si tap­piok­seen vuokrien alen­nus­ta. Lyhyel­lä aikavälil­lä toimi­van johdon kan­nat­taa pitää liiketi­laa tyhjil­lään sen sijaan, että tun­nus­taa tosi­asi­at ja las­kee vuokraa. Tun­nus­taes­saan tosi­asi­at joutuu tun­nus­ta­maan myös sen, että liiketi­lan arvo on alen­tunut. Sehän on ennuste­tun tulovir­ran nyk­yar­vo. Jos alen­nat vuokraa 10 000 eurol­la kuus­sa, joudut alaskir­jaa­maan liiketi­lan arvoa par­il­la miljoon­al­la eurol­la. Yhden vuo­den tilin­päätös näyt­tää kau­ni­im­mal­ta, jos sitä puut­tuu vain 120 000 euroa vuokrat­u­lo­ja sen sijaan, että siinä on kah­den miljoo­nan euron alaskir­jaus. Alaskir­jauk­sel­la saat­taa olla ikävä vaiku­tus johdon bonuksiin.

Eikö tilin­tarkas­ta­jan pitäisi vaa­tia alaskir­jaus­ta, jos liiketi­laa ei saa vuokratuk­si pyy­detyl­lä hin­nal­la?  Entä omis­ta­jat? Hehän tässä vitkut­telus­sa häviävät.

Joskus ne tosi­asi­at joutuu kuitenkin tun­nus­ta­maan. Mitä aikaisem­min sen tekee, sitä vähem­mäl­lä pääsee. Siinä välis­sä keskus­tas­sa saat­taa olla joukko tyhjiä liiketilo­ja.  Pitkäaikaista tästä vai­heesta ei tule.

Kun vuokrat vähän maltil­lis­tu­vat, saamme keskus­taan mie­lenki­in­toisem­pia kaup­po­ja ja kapakoita.

 

Iso päätös Helsingin keskustan rantojen vapauttamisesta

Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­tossa tehti­in tänään suuri päätös vapaut­taa Eteläsa­ta­ma laut­tali­iken­teeltä parem­paan käyt­töön. Val­tu­us­to ei keskustel­lut tästä suures­ta ratkais­us­ta juuri lainkaan vaan keskit­tyi aika pie­neen yksi­tyisko­htaan. Vihreät esit­tivät, että päätöstä sata­matun­nelista Jätkäsaares­ta Län­siväylälle ei tehtäisi nyt vaan selvitet­täisi­in vielä, että osa liiken­teestä siir­ret­täisi­in Jätkäsaares­ta Vuosaa­reen niin, että Jätkäsaari pain­ot­tuisi ihmisi­in ja Vuosaari rekkoi­hin ja henkilöautoihin.

Tämä selvi­tys pää­ty­isi toden­näköis­es­ti siihen, että tun­neli on parem­pi, mut­ta mei­dän tietomme asi­as­ta ker­to­vat, ettei tuo tun­neli ole lainkaan niin hyvä kuin moni kuvit­telee. Se saat­taa tul­la olen­nais­es­ti kalli­im­mak­si eikä sen väl­i­tyskyky ole kovin hyvä.

Sata­man hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jan Mat­ti Parpalan mukaan tun­neli tulee vas­ta joskus 2040-luvul­la, joten pitkään pitää selvitä ilman sitä. Aja­tus ohja­ta liiken­net­tä ainakin sik­si aikaa Vuosaa­reen ei ole aivan pöhkö.

Saat­toi olla vihreiltä tyh­mää jatkaa hävit­tyä sotaa val­tu­us­tossa, sil­lä sen alle peit­tyi se, että tämä oli suuri voit­to vihreille. Me olemme vaati­neet sata­ma-alueen saamista parem­paan käyt­töön pitkään, mut­ta tätä on pidet­ty suo­ras­taan vastuuttomana.

Vihreät ja Vuosaaren satama

Moni halusi muis­tel­la, että vihreät jar­rut­ti­vat sata­man siir­toa Vuosaa­reen niin, että se lykkäy­tyi vuosia. Tämä ei pidä paikkaansa.

Minä esimerkik­si kyl­lä ajoin sitä, että Sata­ma tehtäisi­in Helsin­gin län­sipuolelle Kirkkon­um­melle. Kirkkon­um­men kun­ta olisi tar­jon­nut tähän kohtu­uhin­nal­la maan ja sallinut Helsin­gin har­joit­taa siel­lä satam­a­toim­intaa. Suurin osa logis­ti­ikan asiantun­ti­joista piti tätä parem­pana ratkaisuna. Onhan hölmöä kul­jet­taa lai­vat Helsin­gin ohi, vaikeampi­in jääolosuhteisiin.

Tämä hylät­ti­in, kos­ka ei halut­tu sata­man voiton menevän verolle. Nyt sata­ma on osakey­htiö, joka mak­saa voitostaan veroa.

Jos olisi tehty kuten vihreät esit­tivät, Helsingillä olisi nyt kan­nat­tavampi sata­ma Kirkkon­um­mel­la ja paljon arvokas­ta maa­ta Vuosaaressa.

Kun val­tu­us­to äänestyk­sen jäl­keen päät­ti sata­man rak­en­tamis­es­ta Vuosaa­reen, val­tu­us­to­ryh­mämme päät­ti, että vas­tus­tus päät­tyy tähän, emmekä sitä jatkaneet.

Ympäristöjär­jestöt sen sijaan jatkoi­vat kamp­pailua Vuosaaren sata­maa vas­taan Faz­erin perikun­nan ystäväl­lisel­lä rahoituk­sel­la. Hei­di Hau­ta­la tuki EU-par­la­men­tis­sa näitä jär­jestöjä, mut­ta täl­lä ei ollut asi­aan vaiku­tus­ta eikä se ollut Helsin­gin vihrei­den toimintaa.

Sata­ma lykkään­tyi lähin­nä apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Pekka Kor­pis­es­ta (sd) johtuen. Hän päät­ti vali­ta Natu­ra-strate­giak­seen, että Natu­ra voidaan sivu­ut­taa, kos­ka sata­ma on niin tärkeä asia. Paa­vo Niku­la otti mei­hin yhteyt­tä varoit­taen, ettei tuo­ta voi kuin hävitä. Väl­itimme varo­tuk­sen Kor­piselle, mut­ta hän ei ottanut sitä huomioon. Se oli aivan hölmöä, kos­ka näin hän pakot­ti koko Euroopan ympäristöli­ik­keen vas­taansa, sil­lä Kor­pisen aja­tus olisi kumon­nut Nat­u­ran vaiku­tuk­sen koko Euroopasta

Tämä johti men­estyneeseen val­i­tuk­seen, joka ympäristöli­ik­keen oli pakko tehdä, kos­ka Kor­pisen manööveri olisi kaatanut koko Nat­u­ran juridis­en ase­man. Näin menetet­ti­in ainakin kak­si vuotta.

Sata­mali­ikenne

Sata­matun­neli­in sitoutuneet ryh­mät suh­tau­tu­vat tun­neli­in vähän yliop­ti­mis­es­ti. Se ei poista Jätkäsaaren liiken­neon­gelmia ihan siitä syys­tä, että muut kuin sata­man asi­akkaat eivät saa tun­nelia käyt­tää. Arvioiden mukaan vain kol­mannes laival­la tle­vista henkilöau­toista menisi tun­neli­in. Kun lai­vat tuo­vat huo­mat­tavasti enem­män liiken­net­tä, ruuhkat säi­lyvät ennallaan.

Sil­jan Ruotsin­lai­vat siir­tyvät Kata­janokalle ja Kata­janokalle nyt tule­va Tallinnan liikenne Jätkäsaa­reen. Kata­janokalle tulee vähem­män liiken­net­tä, mut­ta sinne tulee kak­si Ruotsin­laivaa samanaikaises­ti. Niiden on tul­ta­va samanaikaises­ti, kos­ka ne toimi­vat tois­t­en­sa pelas­tusveneinä. Se ei ole aivan pieni ongelma.

 

 

Kotitalousvähennyksen menetetty maine

Min­is­teri Kale­vi Hemilän enti­nen eri­ty­isavus­ta­ja Jan Heino Lip­posen I hal­li­tuk­sen ajoil­ta sanoi muu­ta­ma vuosi sit­ten jos­sain koh­dates­samme, että sinähän toit tähän maa­han koti­talousvähen­nyk­sen. Huu­dahdin spon­taanisti, että en kyl­lä tuonut, mut­ta hän sanoi, että kyl­lä, siinä Sisko Sepän giljoti­in­i­työryh­mässä me saimme meno­jen karsin­nan lisäk­si esit­tää työl­lisyyt­tä kohen­tavia etu­ja, sinä esi­tit koti­talousvähen­nys­tä, me esitimme sitä yhdessä ja hal­li­tus toteut­ti sen.

(Sisko Sepän giljoti­in­i­työryh­mä perustet­ti­in etsimään viiden mil­jardin euron edestä säästöjä. Lip­posen ensim­mäisen hal­li­tuk­sen hal­li­tu­so­hjel­mas­sa vuon­na 1995 sovit­ti­in 20 mil­jardin säästöistä, mut­ta mieliku­vi­tus lop­pui 15 mil­jardin kohdal­la. Giljoti­in­i­työryh­män piti etsiä lop­ut. Olin työryh­män ain­oa vaaleis­sa valit­tu jäsen.)

Piti oikein lukea päiväkir­jo­jani, ja toden tot­ta. Niin siinä taisi käydä.

Tänään julk­istet­ti­in VATT:n (Jarkko Har­ju) ja Palka­nsaa­jien tutkimus­laitok­sen (Tuo­mas Koso­nen) tutkimus koti­talousvähen­nyk­sen työl­lisyys­vaiku­tuk­sista. Tulos oli tyr­määvä. Koti­taloisvähen­nyk­sen vaiku­tus palvelu­jen käyt­töön on nol­la. Se on verovähen­nys, joka kohdis­tuu lähin­nä suurituloisille.

Vaik­ka seu­raavas­sa vähän kyseenalais­tan tutkimus­ta, kat­son tämän tutkimuk­sen osoit­ta­van, että vaiku­tuk­set ovat vähäisem­piä kuin on kuvitel­tu. En kuitenkaan usko sen epäin­tu­iti­iviseen tulok­seen, että palvelu­jen kysyn­nän hin­ta­jous­to olisi suun­nilleen nol­la. En usko nol­laan hnta­jous­tona oikein minkään hyödyk­keen osalta. Kaikkien hin­ta­jous­to­jen keskiar­vo on ident­tis­es­ti ‑1. On vaikea kuvitel­la, että se olisi koti­in oste­tu­il­la palveluil­la poikkeuk­sel­lisen pieni.

Sinä aikana kun koti­talousvähen­nys on ollut käytössä, verokir­jal­la tehty­jen remont­tien ja kotisi­ivouk­sen määrä on lisään­tynyt selvästi. Tämä ei kuitenkaan todista, että lisään­tymi­nen olisi seu­raus­ta koti­talousvähen­nyk­ses­tä. Tutk­i­jat selit­tävät syyk­si kaupungis­tu­misen, joka ylipään­sä lisää palvelu­jen käyttöä.

Kausali­teet­ti­in kiin­ni pääsemisek­si on käytet­tävä fik­sumpia keino­ja. Kun sekä Suomes­sa että Ruot­sis­sa on ajanko­htia, jol­loin koti­talousvähen­nys­tä on vuoroin heiken­net­ty ja vuoroin paran­net­tu, tutkimusasetel­mak­si valit­ti­in trendikkäästi ennen — jäl­keen asetel­mat. Paljonko vähen­nys­tä käytet­ti­in aiem­min ja paljonko muu­tok­sen jäl­keen. Jot­ta asetel­maan ei vaikut­taisi muu taloudelli­nen kehi­tys, on ver­rat­tu Ruotsin ja Suomen aikasar­jo­ja, mikä sisältää ole­tuk­sen, että taloudelli­nen tilanne on kehit­tynyt näis­sä mais­sa samal­la tavalla.

Väitän, että tämä aliarvioi hin­ta­jous­toa, ei vain vähän vaan todel­la paljon. Uuteen tilanteeseen sopeu­tu­mi­nen vie vuosia. Näin kävi myös työt­tömyys­tur­van 300 euron suo­jao­su­u­den kanssa. Kesti usei­ta vuosia, ennen kuin työn­tek­i­jät ja työ­nan­ta­jat oppi­vat käyt­tämään sen suo­mia mah­dol­lisuuk­sia hyväk­seen. Jos sitä olisi tutkit­tu ver­taa­mal­la tilan­net­ta jouluku­us­sa ja tam­miku­us­sa, tulos oli myös ollut nol­la. Ihmis­ten tieto muu­tok­sista on myös hyvin vähäistä, joten ei se välit­tömästi edes voi vaikut­taa. Tämä heikko tietämys tuli tutkimuk­ses­sa myös esille.

Saman­lainen on liiken­nepolt­toainei­den hin­ta­jous­to. Lyhyen ajan hin­ta­jous­to liki olema­ton, pitkän ajan hin­ta­jous­to paljon suurem­pi ja vuosikym­menten mit­tainen hin­ta­jous­to todel­la iso. Tätä hyvin pitkän ajan hin­ta­jous­toa voi tutkia ver­taa­mal­la Euroop­paa ja Yhdys­val­to­ja keskenään.

Voi siis olla, että koti­talousvähen­nys on kyl­lä lisän­nyt palvelu­jen käyt­töä, mut­ta sen pienet muu­tok­set eivät asi­aan vaiku­ta. Tätä pitkän ajan muu­tos­ta voisi tutkia ver­taa­mal­la Suomen ja Ruotsin aikasar­jo­ja sel­l­aiseen maa­han, jos­sa tätä vähen­nys­tä ei ole ollut koskaan tai siihen ei ole tehty 25 vuo­den kulues­sa muutosta.

Jos sopeu­tu­mi­nen kestää vuosia tai jopa vuosikym­meniä, kovin hyvä elvy­tyskeino koti­talousvähen­nys ei ole. Se on myös hyvä lyhyen ajan säästökeino, kos­ka solmit­tua kotisi­ivous­sopimus­ta ei irti­san­o­ta, vaik­ka vähen­nyk­sen ehto­ja vähän huononnetaankin.

Teo­reet­ti­nen, joskin kiis­tanalainen perus­ta koti­talousvähen­nyk­selle on, että itse tekem­i­nen on vero­ton­ta ja ostet­tu työ verol­lista. Jos koti­talousvähen­nys saa koti­taloudet (lue naiset) tekemään enem­män ansio­työtä, se ei ehkä mak­sa verot­ta­jallekaan niin paljon kuin luulisi. Tämä argu­ment­ti tietysti kumoutuu, jos vähen­nyk­sel­lä ei ole minkään­laista vaiku­tus­ta palvelun kysyntään.Tätä perustelua ajatellen vähen­nyspros­ent­ti (40 %) on kuitenkin liian suuri.

Koti­talousvähen­nyk­sel­lä on vaiku­tus­ta myös nais­ten urake­hi­tyk­seen, mut­ta tietysti vain, jos sil­lä on vaiku­tus­ta palvelun käyt­töön. Jos vero­tuk­sel­la saisi tehdä työl­lisyyspoli­ti­ikkaa, pohtisin vähen­nyk­sen kohdis­tamista lap­siper­hei­den vähem­män ansait­se­valle puolisolle tai yksin­huolta­jalle vähen­nyk­senä verotet­tavas­ta tulosta, ei verosta.

Jos tätä vähen­nys­tä ei tämän tutkimuk­sen jäl­keen pois­te­ta, se kan­nat­taisi muut­taa saman­laisek­si kuin Ruot­sis­sa, jos­sa tuki mak­se­taan palvelun tuot­ta­jalle ja kulut­ta­ja saa hin­nan alen­nuk­sen välit­tömästi palvelun hinnassa.

= = =

Eivät vain koti­taloudet ole tietämät­tömiä koti­talousvähen­nyk­sen sään­nöistä. Kun vihreät oli­vat hölmöilleet itsen­sä ulos Lip­posen II hal­li­tuk­ses­ta, emme olleet myöskään bud­jet­tineu­vot­teluis­sa 2002. Siel­lä koti­talousvähen­nyk­sen pros­ent­ti nos­tet­ti­in 60 %:iin. Eduskun­nan por­tail­la paljok­suin tätä Ben Zyskow­iczille, joka vas­tasi, että kokoomuk­sen tavoit­teena on nos­taa vähen­nys sataan pros­ent­ti­in. Hän ei tarkoit­tanut, että val­tio mak­saisi palkan kokon­aan, vaan luuli, että vähen­nys tehdään tulosta, vaik­ka se tehdään veros­ta. Niin oli­vat tain­neet muutkin neu­vot­teli­jat luulla.

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.1.2021

Mikko Särelä menee puolestani lau­takun­taan, kos­ka hän on min­ua paremin tutus­tunut maanalaiseen yleiskaavaan

Pöy­dältä Malmin lentoase­mako­rt­telei­den kaa­va ja Han­nu Oskalan aloite Ruo­ho­lah­den metroase­man itäis­es­tä sisäänkäynnistä

Maanalainen yleiskaa­va

Puo­lus­tusvoimat vas­tusti aikanaan moi­sen paperin julk­ista käsit­te­lyä. Tässä ei kyl­lä näy yhtään puo­lus­tusvoimien maanalaista kohdet­ta. Maanalainen yleiskaa­va on aikamoista eri tarpei­den välistä yhteensovittamista.

Jät­timäi­nen paperi. Luet­te­len tässä omas­ta mielestäni tärkeim­mät liiken­teen tunnelivaraukset.

  • Pis­araradan tunneli
  • Lentoradan tun­neli Pasi­las­ta lentokentälle.
  • Helsin­ki-Tallinna tunneli
  • Raideli­iken­netun­neli Pasi­las­ta Kamp­pi­in, aiem­min tun­net­ti­in Töölön metrona, nyt siihen tunge­taan var­maankin pikaratikkaa
  • Kulosaa­res­sa tun­neli Itäväylälle ja metrolle, mikä toisi run­saasti rak­en­tamista Kulosaareen
  • Ratikkatun­neli Korkeasaares­ta Kamp­pi­in – uusi lin­ja Kruunuratikalle
  • Sörnäis­ten autoli­iken­teen tunneli
  • Keskus­tan kokoo­jakatu, yhä vain 
    • Aiem­pi lin­jaus, keskus­tatun­neli lisäsi Ood­in rak­en­tamiskus­tan­nuk­sia melkois­es­ti, koka raken­nus joudut­tin rak­en­ta­maan sil­lak­si. Nyt kun Oodi on valmis, tuo kalli­ik­si tul­lut kaavava­raus poistetaan.

Pak­i­lantiel­lä varas­to­tont­ti asumiseen

Pak­i­lantien vart­ta on päätet­ty tiivistää, ja tässä sitä taas pan­naan käytän­töön. Kol­mi- ja kak­sik­er­roksisia raken­nuk­sia, yhteen­sä 3 350 k‑m2. Noin 80 onnel­lista pak­i­lalaista saa tästä kodin itselleen.

Luovutet­tu­jen tont­tien määrä

Val­tu­us­to oli määrän­nyt sito­vak­si tavoit­teek­si, että kaupun­ki luovut­taa asun­to­tuotan­toon 400 000 k‑m2. Onnis­tut­ti­in kuitenkin luovut­ta­maan vain 302 000 k‑m2, eli 75 %. Tek­stistä ei käy ilmi, joh­tuiko ero­tus siitä, ettei ollut tont­te­ja luovutet­tavak­si vai siitä, ettei virkamiehillä ollut resursse­ja hoitaa niiden vuo­raus­ta ja myymistä. Jos kysymys on jälkim­mäis­es­tyä, resurssip­u­las­sa ei ole mitään järkeä.

Tämä ei ole koko asun­to­tuotan­to, sil­lä jonkin ver­ran Helsingis­sä raken­netaan myös yksi­ty­is­ten omis­tamille tonteille.

Asun­to­tuotan­to tuot­taa kaupungille melkoisen rahavir­ran. Jos ker­rosneliön keski­hin­ta on 500 €, noista 300 000 ker­rosneliöstä koi­tui 150 miljoon­aa euroa tulona tai vuokrat­u­lon nyky­het­keen diskon­tat­tuna arvona ja puut­tu­va 100 000 k‑m2 mak­soi kaupungille menetet­tynä tulona 50 M€..

 

 

Muuntunut virus ja rokote

Viikon ikävä korona-uuti­nen oli, että viruk­sen eteläafrikkalainen mutaa­tio ei tot­tele rokotetta.

Tässä ei ole muu­ta yllät­tävää kuin, että täl­lainen mutaa­tio ilmaan­tui ennen rokot­tei­ta. Mutaa­tioi­ta tapah­tuu koko ajan ja elinkelpoisim­mat niistä alka­vat run­sas­tua. Kun merkit­tävä osa väestöstä on rokotet­tu, syn­tyy voimakas val­in­ta­paine rokot­tei­ta kestävien mutaa­tioiden eduk­si. Niin­pä eteläafrikkalainen mutaa­tio ei jää viimeisek­si resisten­tik­si virusmuunnokseksi.

Onnek­si rokotete­knolo­gia on kokenut val­lanku­mouk­sen. Ennen rokot­teen kehit­tämiseen meni vuosia, nyt RNA-rokote syn­tyy muu­ta­mas­sa päivässä, kun virus­mu­taa­tio on löytynyt.

Tämä nyt jaet­ta­va Pfiz­erin rokote syn­tyi muu­ta­mas­sa päivässä, mut­ta sen tes­tauk­set ja luvi­tus kestivät läh­es vuoden.

Influ­enssa muun­tuu joka vuosi ja uut­ta ver­sio­ta varten tehdään uusi rokote van­hal­la luval­la. Rokote on riit­tävän saman­lainen, jot­ta luvan saa nopeasti. Se ei ole täysin riskitön­tä, mut­ta riskitön­tä ei ole myöskään vuo­den odotus. Kymme­nessä kuukaudessa koron­aan on kuol­lut yli kak­si miljoon­aa ihmistä – ainakin. Kaikkia koron­akuolemia ei var­maankaan ole las­ket­tu. Vähän muun­nel­lun RNA-rokot­teen ris­ki on todel­la mar­gin­aa­li­nen. Kun menet ulos kävelemään, pelkäätkö, että päähäsi putoaa meteoriitti?

Voi hyvinkin käy­dä niin, että SARS-Cov‑2:sta tulee A‑viruksen kaltainen vit­saus, joka tulee vähän muun­nel­tuna takaisin tois­tu­vasti. Influ­enssaroko­tuk­sia pitää ottaa vuosit­tain, korona-roko­tuk­sia ehkä jopa useammin.

Tämä vaatii globaalia valmis­tau­tu­mista. Lääkey­htiöille kuu­luu kun­nolli­nen kor­vaus tehdys­tä työstä, mut­ta niiden ei kan­na­ta ryhtyä kiristämään val­tioi­ta. Rokot­tei­den tuotan­toka­p­a­siteet­tia on raken­net­ta­va lisää ja paljon.

Ei ole hyvä jut­tu, että Israel pääsi jonon ohi mak­samal­la nelink­er­taisen hin­nan rokotteesta.

= = = = =

LISÄYS 26.1.2021

Tämä kan­sain­välisessä lehdis­tössä kieränyt uuti­nen rokot­tei­den heikos­ta tehos­ta ete­leafrikkalaiseen viruksmu­taa­tion oli ilmis­es­ti ennenaikainen. Mod­er­na vaku­ut­taa yhtiön­sä rokot­teen toden­näköis­es­ti pätevän siihenkin, mut­ta muut­taa rokotet­taan var­muu­den vuok­si vähän. Se ei kuitenkaan poista sitä, että on hyvin toden­näköistä, että val­in­ta­paine syn­nyt­tää rokot­teen kestäviä muun­nok­sia viruk­ses­ta, jol­loin joudu­taan samaan tilanteeseenkin influ­enssaroko­tuk­sten kanssa, jot­ka joudu­taan otta­maan joka vuosi uudestaan.

 

Autoilun verottaminen vai subventiot

Kir­joitin Verde-lehteen pääkir­joituk­sen liiken­teen päästö­jen puolit­tamis­es­ta. Kun valit­ta­vana on saas­tut­tamisen verot­ta­mi­nen tai vähäpäästöisen sub­ven­tio, porkkanal­in­ja on päät­täjälle helpom­pi mut­ta val­tion­taloudelle raskaampi.

Keskus­tan esit­tämä kilo­metripo­h­jainen vero on hyvä, kos­ka kuten olen mon­een ker­taan kir­joit­tanut, autoilu on kaupungeis­sa aliv­erotet­tua ja haja-asun­tusalueil­la yliv­erotet­tua. Autoilun korkeampi verot­ta­mi­nen kaupungeis­sa on perustel­tua, mut­ta kun perus­teena on kaupunki­lais­ten toisilleen aiheut­ta­ma hait­ta, verot pitäisi mak­saa alueen kun­nille eikä siirtää keskus­tan kannatusalueille.
Jos perus­teena käytetään sitä, että autoilua voidaan verot­taa enem­män siel­lä, mis­sä kun­nat ovat käyt­täneet rahaa joukkoli­iken­teen hyväk­si, oikea kohde vero­tu­loille olisi joukkoli­iken­teen tuki.

Biopolt­toaineisi­in panos­tamises­sa veikataan väärää hevos­ta. Se teknolo­gia ei skaalaudu. Tule­vaisu­us on sähköau­to­jen ja vetyteknologian.

Lue lisää tästä.

Mikä asumisessa mättää?

Yhden ihmisen muut­to muual­ta Suomes­ta töi­hin Helsinki­in mak­saa noin 250 000 euroa. Tästä val­taosan vie asun­to, jon­ka työn perässä muut­ta­va mak­saa yleen­sä itse. Noin 30 000 euroa koituu investoin­tiku­luina kaupungille väk­ilu­vun kasvun aiheut­ta­m­i­na investoin­teina. Tämä tieto on kymme­nen vuo­den takaa. Nyt sum­ma lie­nee korkeampi.

Kuka muu­tos­ta hyötyy?

Muut­ta­ja saa yleen­sä parem­paa palkkaa, mut­ta ero­tuk­ses­ta menee yli puo­let eri­laisi­in veroi­hin ja lop­pu usein asumiseen.

Kaupun­ki saa lisää vero­tu­lo­ja, mut­ta joutuu mak­samaan kas­va­van väestön palve­lut ja kasvun vaa­ti­mat investoinnit.

Kiis­ta­ton voit­ta­ja on val­tio, joka saa työn perässä muut­taval­ta enem­män vero­tu­lo­ja. Ei olisi perus­tee­ton­ta, että val­tio osal­lis­tu­isi enem­män kaupunkien kasvun tuot­tami­in kului­hin, kuten Ruotsissa.

Hin­nat ja vuokrat

Asun­to­jen vuokrat ovat nousseet selvästi nopeam­min kuin niiden hin­nat, vaik­ka korko­jen lask­ies­sa pitäisi käy­dä päin­vas­toin. Tämä kielii merkit­tävästä markkinapuutteesta.

Asun­nos­ta ei sinän­sä joudu mak­samaan Helsin­gin seudul­la kohtu­ut­tomasti, jos ei ole ronke­li osoit­teen suh­teen. On halpo­ja lähiöitä ja kehyskun­nis­sa asun­to­jen hin­nat ovat viime vuosi­na jopa laske­neet. Osoit­teen suh­teen ihmiset ovat kuitenkin tulleet yhä ronke­lim­mik­si. Ollaan valmi­it mak­samaan neljän­nesmiljoona pääsys­tä halut­tuun kaupunginosaan.

Hin­ta ker­too lahjo­mat­tomasti, mis­sä asun­to­ja tarvi­taan lisää. Hin­to­jen alen­tamisek­si asun­to­ja pitäisi rak­en­taa sinne, mis­sä niistä mak­se­taan eniten.

Vain 15 % suo­ma­lai­sista halu­aisi asua suuren kaupun­gin keskus­tas­sa. Se on kuitenkin 800 000 ihmistä eli moninker­tais­es­ti enem­män kuin keskus­toi­hin mahtuu.

Kun aiem­paa use­ampi arvostaa urbaa­nia elämän­ta­paa, pitäisi urbaa­nia asum­ista rak­en­taa paljon lisää. Syyt­tävä sor­mi osoit­taa Helsinkiä. Mik­si Helsinki­in raken­netaan niin vähän asuntoja?

Kaavoitus ei ole help­poa. Kun asuinaluei­ta tiivis­tetään, asukasak­ti­iveil­ta saa har­voin tukea. Kun tiivistyskaa­va kuitenkin hyväksytään ja alueelle raken­netaan lisää, koke­mus ker­too, että van­ho­jen asun­to­jen arvo ei laske vaan nousee.

Vaik­ka tut­tu maise­ma muut­tuu, liiken­ney­htey­det, lähikaup­pa ja koulu paranevat. Uudet asukkaat tuo­vat alueelle vils­ket­tä ja vip­inää. Vasta­lau­seista huoli­mat­ta tiivistämi­nen paran­taa asuinalueita.

Kaavoista se ei silti ole enää kiin­ni. Niitä on tarpeek­si, mut­ta tont­te­ja ei voi­da antaa raken­net­tavak­si ennen kuin kadut, viemärit, vesi­jo­hdot ja ratikkalin­jat on raken­net­tu ja esir­ak­en­tamisel­la on saatu tont­ti raken­nuskelpoisek­si. Helsin­ki investoi liki mil­jardil­la eurol­la, mut­ta sekään ei riitä.

Helsin­ki on sitonut omat kätensä

Korkeat vuokrat eivät tuo­ta lisää asun­to­ja, kos­ka pula on ton­teista. Investoin­tien rahoit­tamisek­si rahan pitäisi ohjau­tua kaupungille. Kaupun­gin tuot­taa itse markki­nae­htoisia vuokra-asun­to­ja painaak­seen markki­navuokria alas ja saadak­seen rahaa asun­to­tuotan­non vaa­timi­in infra-investointeihin.

Helsingis­sä kaupun­ki omis­taa yleen­sä ton­tin, joten se saa kyl­lä omansa pois ja vähän enem­mänkin. Luulisi ole­van kan­nat­tavaa investoi­da 100 miljoon­aa han­kkeeseen, joka tuot­taa 200 miljoon­aa, mut­ta Helsin­ki on sitonut käten­sä kum­mallisil­la investoin­ti- ja lainakatoilla.

Kaupunkia ei voi johtaa kuin osakey­htiötä, mut­ta tässä asi­as­sa niin olisi hyvä toimia. Tulisi paljon lisää asuntoja.

Menoka­tot ovat järke­viä juok­se­vien meno­jen kohdal­la, mut­ta ei niil­lä pitäisi rajoit­taa voit­toa tuot­tavia investoin­te­ja, eri­tyis­es­ti kun se pahen­taa asuntopulaa.

 

= = =

Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Talouselämä-lehden nettisivuilla.