Oden vaaliohjelma (7) Tuki seinille vai asukkaille?

Huo­mau­tus: seu­raa­va teks­ti ei vas­taa Hel­sin­gin vih­rei­den kan­taa asun­to­po­li­tii­kas­sa. Vih­reät kan­nat­ta­vat sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non lisäämistä.

Jos val­lit­se­va vuo­kra­ta­so on kan­sa­lai­sen A tuloi­hin näh­den koh­tuu­ton, onko parem­pi mak­saa hänel­le 300 euroa kuus­sa asu­mis­tu­kea vai antaa kol­me­sa­taa euroa kuus­sa hal­vem­pi ARA-asun­to. Kan­nat­taa lukea jut­tu lop­puun, kos­ka lopus­sa ker­ron, mik­si kysy­myk­se­na­set­te­lu ei ole oikein.

Asumistuen puolesta

Pre­fe­rens­sien kun­nioi­tus. Asu­mis­tu­ki­vaih­toeh­dos­sa saa itse etsiä vuo­kra-asun­non mis­tä halu­aa. Jos halu­aa asun­non Meri­ka­dul­ta, asu­mis­tu­ki ei sii­hen rii­tä, mut­ta eipä Meri­ka­dul­la ole myös­kään yhtään ARA-asun­toa. ARA-asun­toi­hin on 23 000 haki­jaa ja nii­tä vapau­tuu vuo­sit­tain run­saat 3 000, joten on otet­ta­va se, mitä tarjotaan.

Luki­tus­vai­ku­tus. ARA-asun­nos­ta ei kan­na­ta läh­teä, vaik­ka työ­paik­ka siir­tyi­si kau­pun­gin toi­sel­le puo­lel­le, ei aina­kaan, jos on onnis­tu­nut saa­maan asun­non hyväl­tä asuinalueelta.

Tuen osu­mi­nen oikein Asu­mis­tu­ki on tulos­i­don­nai­nen, joten suu­ri­tu­loi­set eivät voi sitä saa­da kuin lyhyen aikaa. Ara-asuk­kais­ta suu­ri­tu­loi­sem­paan puo­lis­koon kuu­lu­via on yli vii­den­nes. Vaik­ka alun perin ARA-asun­to­ja jae­taan koros­te­tun sosi­aa­li­sin perus­tein, niis­tä ei tar­vit­se muut­taa pois, vaik­ka tulot nouse­vat. Laki­py­kä­lät tun­te­va voi siir­tää asun­non myös las­ten­sa nimiin, mitä kaut­ta myös asun­to­ja valuu yli­tu­loi­sil­le. Jos ARA-asun­not oli­si suun­ni­tel­tu aut­ta­maan pie­ni­tu­loi­sia, nii­den vuo­kra riip­pui­si tuloista.

Asu­mis­tu­ki koh­dis­tuu parem­min pie­ni­tu­loi­sil­le kuin ARA-Asun­to­jen tuot­ta­ma vuo­kra­sääs­tö. Läh­de: Essi Eero­la ja Tuuk­ka Saa­ri­maa: Who bene­fits from public housing?

Tas­a­puo­li­suus. Pel­kän onnen tur­vin kah­des­ta samas­sa ase­mas­sa ole­vas­ta toi­nen onnis­tuu saa­maan edul­li­sen ARA-asun­non ja toi­nen ei. Asu­mis­tuen sään­nöt ovat samat kaikille.

Segre­gaa­tion vält­tä­mi­nen. Ara-asun­not tuot­ta­vat talo­koh­tais­ta segre­gaa­tio­ta, kun pie­ni­tu­loi­sen asu­te­taan samoi­hin taloi­hin. Kau­pun­ki on pal­jon miel­lyt­tä­väm­pi, jos rik­kaat ja köy­hät asu­vat samois­sa rapuissa.

Jos eläi­sim­me kuin 1930-luvul­la rik­kaat ja köy­hät samois­sa talois­sa, ja pitäi­sim­me aivan tör­keä­nä, jos joku, kut­su­taan hän­tä vaik­ka Nal­lek­si, meni­si esit­tä­mään, että köy­hät pitää siir­tää pois her­ras­väen asut­ta­mis­ta talois­ta omiin kasar­mei­hin­sa. Kun tämä on val­lit­se­va asian­ti­la, emme näe sii­nä mitään ihmeellistä.

Hie­man yllät­täen ARA-poli­tik­ka jyr­ken­tää segre­gaa­tio­ta myös kau­pun­gi­no­sien välil­lä, vaik­ka ARA-poli­tiik­kaa on perus­tel­tu sil­lä, että Hekan asun­to­ja voi­daan raken­taa myös hyvä­osais­ten asui­na­lueil­le.  Palaan tähän alempana.

Ara-asuntojen puolesta

Asun­to­ja huo­no-osai­sim­mil­le. ARA-asun­toi­hin pää­see myös sel­lai­nen luot­to­tie­ton­sa menet­tä­nyt tai muu­ten yksi­tyi­sen vuo­kra­nan­ta­jan sil­mis­sä ris­kia­su­kas, joka ei saa asun­toa yksi­tyi­sil­tä vuo­kra­mark­ki­noil­ta mitenkään.

Ei kan­nus­tin­louk­kua. Ara-asun­to­jen huo­no koh­den­tu­mi­nen pie­ni­tu­loi­sil­le tar­koit­taa toi­saal­ta, ettei niis­sä ole saman­lais­ta kan­nus­tin­louk­kua kuin asu­mis­tues­sa, joka pie­ne­nee, kun tulot kasvavat.

Ei liho­ta välis­tä­ve­tä­jiä. Kun Jät­kä­saa­reen raken­ne­taan noin 1 500 ARA-asun­to­ja ja kun näi­den asun­to­jen vuo­krat ovat noin 500 euroa kuus­sa alem­mat, ARA-asuk­kai­den koke­ma hyö­ty on noin yhdek­sän mil­joo­naa euroa. Kau­pun­ki ei kui­ten­kaan mene­tä ton­tin­vuo­kris­sa yhdek­sää mil­joo­naa vaan pal­jon vähem­män. Mik­si kau­pun­ki saa kovan rahan ton­teis­ta lii­an vähän vuo­kraa lihot­taen näin väli­kä­siä, on oma lukun­sa. Tämän vuok­si esi­tän­kin myö­hem­mäs­sä pos­tauk­ses­sa, että kau­pun­ki ryh­tyy tar­joa­maan kovan rahan vuo­kra-asun­to­ja markkinoille.

ARA-asun­to­ja voi­daan raken­taa myös kal­liil­le asui­na­lueil­le. Moni pie­ni­palk­kai­nen ja kes­ki­tu­loi­nen on ihme­tel­lyt, mik­si köy­hä työ­tön pää­see ARA-asun­toon alu­eel­le, johon heil­lä ei ole mitään asi­aa. Idea­na on tor­jua asui­na­luei­den sosi­aa­lis­ta eristäytymistä.

Jos ajat­te­li­sim­me ARA-asuk­kai­ta vain yksi­löi­nä, täl­lai­nen onnek­kai­den suo­si­mi­nen oli­si yhtä type­rää kuin arpoa sosi­aa­li­tu­kia. Jos Lah­ti­sel­le tar­jo­taan edul­lis­ta ARA-asun­toa Jät­kä­saa­res­ta, oli­si­ko vää­rin, jos hän ottai­si tuon 500 euroa puh­taa­na käteen, ja tyy­tyi­si asu­maan jos­sain hal­vem­mal­la alu­eel­la? Jos tar­kas­te­lem­me vain hänen tilan­net­taan, se oli­si jär­ke­vä valin­ta ja hänel­lä pitäi­si olla sii­hen oikeus, mut­ta segre­gaa­tio­ta aja­tel­len se ei oli­si oikein.

On kui­ten­kin todet­ta­va, että myös kau­pun­gi­no­sien tasol­la ARA-asun­not lisää­vät eivät­kä vähen­nä segre­gaa­tio­ta. VATT:n tut­kioi­den (sii­hen aikaan) Essi Eero­lan ja Tuuk­ka Saa­ri­maan tut­ki­muk­ses­sa tode­taan, että pie­ni­tu­loi­set ovat ARA-kan­nas­sa kes­kit­ty­neet pal­jon jyr­kem­min pie­ni­tu­loi­sil­le alueil­le kuin pie­ni­tu­loi­set asu­mis­tuen tur­vin asu­vat, joi­ta on tasai­sem­min eri­lai­sis­sa kaupunginosissa.

Saa­ri­maan ja Essi Eero­lan tulos on jo 10 vuot­ta van­ha. Sik­si se ei vält­tä­mät­tä pidä enää paik­kaan­sa tai aina­kin ero­tus on pie­nen­ty­nyt, sil­lä aiem­min ARA-asun­not kes­ki­tet­tiin huo­no­tu­lois­ten asui­na­lueil­le. Nyt nii­tä yri­te­tään raken­taa yhtä pal­jon kaikkialle.

Ei kui­ten­kaan mikään estä sitä, että myös asu­mis­tu­ki aut­tai­si pie­ni­tu­loi­sia pää­se­mään kal­liil­le asui­na­lueil­le. Sil­loin hyväk­syt­tä­vien vuo­krien pitää vaih­del­la kau­pun­gi­no­sit­tain. Ei se sen kum­mal­li­sem­paa ole kuin ARA-asun­to­jen raken­ta­mi­nen kal­liil­le asui­na­lueil­le. Samas­ta asias­ta sii­nä on kyse.

ARA-asun­to­jen raken­ta­mi­nen kal­liil­le asui­na­lueil­le tor­juu yksi­puo­li­ses­ti rik­kai­den asui­na­luei­den syn­tyä, mut­ta ei yksi­puo­li­ses­ti köy­hien asui­na­luei­den syn­tyä. Sitä tor­juu toi­saal­ta meneil­lään ole­va esi­kau­pun­kia­luei­den renes­sans­si, erään­lai­nen kas­vo­jen koho­tus, omis­tusa­sun­to­jen kaa­voit­ta­mi­nen esi­mer­kik­si Meri-Ras­ti­laan (jota Vasem­mis­to­liit­to tosin yrit­tää estää) ja kou­lu­jen posi­tii­vi­nen dis­kri­mi­naa­tio eli pie­ni­tu­lois­ten asui­na­luei­den kou­luil­le anne­tut suu­rem­mat mää­rä­ra­hat.  Todet­ta­koon, että posi­tii­vi­sen dis­kri­mi­naa­tion mää­rä­ra­ha on 3,5 mil­joo­naa euroa eli pal­jon vähem­män kuin on Jät­kä­saa­ren ARA-asuk­kai­den saa­ma vuokraetu.

Olen poh­ti­nut tätä asi­aa nel­jä vuot­ta sit­ten täs­sä kirjoituksessa

Vuokrien nousu?

Asu­mis­tu­kea on syy­tet­ty vuo­krien nos­ta­mi­ses­ta. Täs­sä monen intui­tio pet­tää. Jos pie­ni­tu­loi­sil­le teh­dään tilaa asun­to­mark­ki­noil­la mil­lä tavoin tahan­sa, muil­le jää vähem­män asun­to­ja kil­pail­ta­vak­si ja vuo­kra­ta­so nousee. Ara-poli­tiik­ka ei nos­ta­si mui­ta vuo­kria, jos ne tuli­si­vat mui­den asun­to­jen lisäk­si, mut­ta nyt ne kil­pai­le­vat samois­ta ton­teis­ta mui­den kans­sa, eli ne syr­jäyt­tä­vät muu­ta asun­to­tuo­tan­toa. Itse asias­sa ARA-asun­not nos­ta­vat mui­ta vuo­kria vähän asu­mis­tu­kea enem­män, kos­ka ARA-asun­not raken­tu­vat hitaam­min ja kos­ka niis­sä asu­taan väljemmin.

Asumistuki ei kuitenkaan toimi oikein

Jos asu­mis­tu­ki oli­si sel­lai­nen kuin sen pitäi­si olla, sen käyt­tö joh­tai­si sel­väs­ti oikeu­den­mu­kai­sem­paan ja parem­paa asun­to­ti­lan­tee­seen kuin ARA-asun­to­jen rakentaminen.

Mut­ta se ei ole sel­lai­nen kuin sen pitäi­si. Asu­mis­tuen sään­nöt ovat peräi­sin ajal­ta, jol­loin vuo­kria sään­nös­tel­tiin. Se hyväk­syy sel­lai­sia vuo­kria, joi­ta on vain ARA-asun­nois­sa. Jos asuu ARA-asun­toa kal­liim­min, jou­tuu mak­sa­maan ero­tuk­sen itse. Tosin, jos asun­to on eri­tyi­sen pie­ni, sen hyväk­syt­tä­vä vuo­kra voi ylit­tää jon­kin ver­ran ARA-asun­to­jen vuo­kra­ta­son. Niin­pä asu­mi­nen asu­mis­tuen tur­vin vapail­la mark­ki­noil­la on lähes aina sel­väs­ti kal­liim­paa kuin asu­mi­nen ARA-asun­nois­sa – eri­tyi­ses­ti, kun mer­kit­tä­vä osa ARA-asun­nois­sa asu­vis­ta­kin saa asumistukea.

Pie­ni­tu­loi­nen ei pys­ty elä­mään yksi­tyi­ses­sa vuo­kra-asun­nos­sa asu­mis­tuen varas­sa, vaan hän tar­vit­see sen lisäk­si toi­meen­tu­lo­tu­kea. Se on aivan vihon­vii­mei­nen asian­ti­la, kos­ka toi­meen­tu­lo­tu­ki tekee työn teke­mi­sen kan­nat­ta­mat­to­mak­si ja sul­kee tuen koh­tee­na ole­van köyhyysansaan.

Kos­ka vuo­kra­sään­nös­te­lyn lop­pu­mi­ses­ta on kulu­nut jo yli nel­jän­nes­vuo­si­sa­ta, oli­si ehkä aika jus­tee­ra­ta asu­mis­tuen sään­nöt vuo­kra­sään­nös­te­lyn jäl­kei­seen aikaan.

Sil­loin sii­tä tuli­si sel­väs­ti jär­ke­väm­pi asun­to­po­li­tii­kan työ­ka­lu kuin ARA-asunnoista.

Nyky­sään­nöil­lä ARA-asun­not ovat tar­peel­li­sia, ellei­vät suo­ras­taan vält­tä­mät­tö­miä. Mut­ta huo­noa asun­to­po­li­tiik­kaa ne ovat.

Seu­raa­vas­sa pos­tauk­ses­sa asu­mis­tuen säännöistä.

23 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma (7) Tuki seinille vai asukkaille?”

  1. Kau­pun­ki on pal­jon miel­lyt­tä­väm­pi, jos rik­kaat ja köy­hät asu­vat samois­sa rapuissa.

    Tämä on monel­la tasol­la omi­tui­nen väit­tä­mä ja epäi­len että tuo pitäi­si paik­kaan­sa. Ja vaik­ka pitäi­si­kin niin sil­ti jää aika mon­ta kysy­mys­tä miten tuo toteutetaan

    Eikö ihmi­sen varal­li­suu­den saa antaa vai­kut­taa hänen asu­mi­seen­sa? Pitää­kö asu­mis­tuen tosi­aan olla niin kor­kea että köy­hä voi asua vaik­ka 4000e per kk kus­tan­ta­vas­sa asun­nos­sa “rik­kai­den” seas­sa (tosin ei tuo vie­lä nyt mikään kovin rikas vält­tä­mät­tä olisi)?

    Jos ei, niin ilmei­ses­ti sit­ten kaa­voi­tat­te hyvin eri­lai­sia asun­to­ja samoi­hin rap­pui­hin. Entäs sit­ten sijain­ti, miten köy­hät arvo­taan noi­hin hyvil­lä pai­koil­la sijait­se­viin arvo­ta­loi­hin joi­hin nyt ilmei­ses­ti raken­ne­taan vähem­män varus­tel­tu­ja ja pie­niä asun­to­ja hei­tä varten?

    Mih­tä muu­ta köy­hil­lä pitäi­si olla samoin kuin rik­kail­la? Ei var­mas­ti aina­kaan hen­ki­lö­au­to­ja, nii­hin ei tie­ten­kään kenel­lä­kään pitäi­si olla varaa…

    Visio­si kyl­lä kuu­los­ta­vat yhteis­kun­nal­ta jos­sa kenel­lä­kään ei ole eri­tyi­sen mukavaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. hup­sis:
      Kau­pun­ki on pal­jon miel­lyt­tä­väm­pi, jos rik­kaat ja köy­hät asu­vat samois­sa rapuissa.

      Tämä on monel­la tasol­la omi­tui­nen väit­tä­mä ja epäi­len että tuo pitäi­si paik­kaan­sa. Ja vaik­ka pitäi­si­kin niin sil­ti­jää aika mon­ta kysy­mys­tä miten tuo toteutetaan

      Eikö ihmi­sen varal­li­suu­den saa antaa vai­kut­taa hänen asumiseensa?Pitääkö asu­mis­tuen tosi­aan olla niin kor­kea että köy­hä voi asua vaik­ka 4000e per kk kus­tan­ta­vas­sa asun­nos­sa ”rik­kai­den” seas­sa (tosin ei tuo vie­lä nyt mikään kovin rikas vält­tä­mät­tä olisi)?

      Jos ei, niin ilmei­ses­ti sit­ten kaa­voi­tat­te hyvin eri­lai­sia asun­to­ja samoi­hin rap­pui­hin. Entäs sit­ten sijain­ti, miten köy­hät arvo­taan noi­hin hyvil­lä pai­koil­la sijait­se­viin arvo­ta­loi­hin joi­hin nyt ilmei­ses­ti raken­ne­taan vähem­män varus­tel­tu­ja ja pie­niä asun­to­ja hei­tä varten?

      Mih­tä muu­ta köy­hil­lä pitäi­si olla samoin kuin rik­kail­la? Ei var­mas­ti aina­kaan hen­ki­lö­au­to­ja, nii­hin ei tie­ten­kään kenel­lä­kään pitäi­si olla varaa…

      Visio­si kyl­lä kuu­los­ta­vat yhteis­kun­nal­ta jos­sa kenel­lä­kään ei ole eri­tyi­sen mukavaa. 

      Voi olla että jos­sain päin maa­il­maa sel­lais­ta köy­hien ja varak­kai­den sekoit­tu­mis­ta on tapah­tu­nut suur­kau­pun­geis­sa niin että rakennetaan/kunnostetaan pie­ni­tu­loi­sil­le asun­to­ja kal­lii­siin aluei­siin mut­ta aika har­vas­sa ovat. 

      Nor­maa­lim­paa on että kes­ki­luok­kai­set alka­vat muut­taa enti­siin työ­läis­kort­te­lei­hin, remon­toi­vat käm­pät ja vähi­tel­len koko kau­pun­gin­osa on kes­ki­luok­kais­tu­nut. Joi­ta­kin kau­an asu­nei­ta pie­ni­tu­loi­sia elä­ke­läi­siä jää, todis­ta­maan että ei sekoit­tu­mi­ses­ta ole haittaa.

      Asuk­kai­den valin­ta nii­hin hyväl­lä sijain­nil­la ole­viin asun­toi­hin aiheut­taa aina närää suo­sit­tiin sit­ten kei­tä tahan­sa, kos­ka jos ker­ran hyvä sijain­ti on niuk­kuus niin useam­pi halu­aa kuin pääsee.
      Takaa-aja­tus lie­nee että pitää osa­ta täyt­tää lomak­kei­ta oikein ja tun­tea suo­ma­lai­nen byro­kra­tia hyvin ‚ja se suo­si­si sel­lai­sia pie­ni­tu­loi­sia joi­la on hyvä kou­lu­tus ja yleis­si­vis­tys, eikä häi­rit­se naa­pu­rei­taan elä­män­ta­voi­laan, mut­ta joil­la ehkä kui­ten­kin oli­si varaa ostaa oma asun­to tai tie­na­ta itse markkinavuokransa. 

      Itse en myös­kään kan­na­ta asu­mis­tuen nos­ta­mis­ta aina­kaan nyt kos­ka se aiheut­taa vain enem­män muut­to­pai­nei­ta pk-seu­dul­le, ja nyky­ti­lan­teees­sa ei edes paran­na työl­li­syyt­tä. Jos eläi­sim­me noususuh­dan­tees­sa voi­si korot­taa mut­ta nyt ei.

      Hal­vat asun­not nii­tä tar­vit­se­vil­le pitää raken­taa sin­ne mis­sä tont­ti­maa on hal­vin­ta, eli lähiöi­hin. Mun puo­les­ta­ni raken­ta­koot Hel­sin­ki koko Mal­min len­to­ken­tän täy­teen hal­po­ja asun­to­ja, niin on aikan­kin näy­tet­ty että asial­le on teh­ty jotain, ja muut kau­pun­gin­osat ja naa­pu­ri­kau­pun­git voi­vat jat­kaa elä­mään­sä kuten ennen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Van­has­sa Hel­sin­gis­sä oli työ­väen ja por­va­rien kau­pun­gin­osat, mut­ta kos­ka mat­kat teh­tiin kävel­len, ei voi­tu elää mah­dot­to­man kau­ka­na toi­sis­ta. Por­va­rien kau­pun­gi­no­sis­sa asuin duu­na­rei­ta. Hei­tä var­ten oli iso­jen asun­to­jen väleis­sä pie­niä ja myös pal­ve­lus­väen rappuja.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Van­has­sa Hel­sin­gis­sä oli työ­väen ja por­va­rien­kau­pun­gin­osat, mut­ta kos­ka mat­kat teh­tiin kävel­len, ei voi­tu elää mah­dot­to­man kau­ka­na toi­sis­ta. Por­va­rien kau­pun­gi­no­sis­sa asuin duu­na­rei­ta. Hei­tä var­ten oli iso­jen asun­to­jen väleis­sä pie­niä ja myös pal­ve­lus­väen rappuja.

        Meil­lä­kin on mum­mo­las­sa edel­leen jää­mis­töä ylä­ker­ta, mis­sä asui aptee­kin hen­ki­lö­kun­ta. Katu­ta­sos­sa oli apteek­ki ja apteek­ka­rin omat hen­ki­lö­koh­tai­set tilat. Ape­tee­kin myyn­nin jäl­keen niis­sä asun­nois­sa asui opet­ta­jia pää­asias­sa, ja jos­kus myös opis­ke­li­joi­ta. Nyky­po­li­tii­kal­la pen­de­löi­dään yli tun­nin työ­mat­kaa suun­taan­sa ihan vaan sik­si, että jär­ke­vän hin­tai­sia asun­to­ja ei ole saa­ta­vil­la tehot­to­man kaa­voi­tuk­sen takia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Gabriel: Meil­lä­kin on mum­mo­las­sa edel­leen jää­mis­töä ylä­ker­ta, mis­sä asui aptee­kin hen­ki­lö­kun­ta. Katu­ta­sos­sa oli apteek­ki ja apteek­ka­rin omat hen­ki­lö­koh­tai­set tilat. Ape­tee­kin myyn­nin jäl­keen niis­sä asun­nois­sa asui opet­ta­jia pää­asias­sa, ja jos­kus myös opis­ke­li­joi­ta. Nyky­po­li­tii­kal­la pen­de­löi­dään yli tun­nin työ­mat­kaa suun­taan­sa ihan vaan sik­si, että jär­ke­vän hin­tai­sia asun­to­ja ei ole saa­ta­vil­la tehot­to­man kaa­voi­tuk­sen takia. 

        Joku kir­kon­ky­lä on eri jut­tu kuin pääkaupunki. 

        Hel­sin­gis­sä­kin on ennen ollut ns talk­ka­ria­sun­to­ja ihan kes­kus­tas­sa isois­sa lii­ke­ra­ken­nuk­sis­sa­kin mut­ta niis­sä on asu­nut nime­no­maan se talk­ka­ri ja kun talk­ka­reis­ta on luo­vut­tu on asun­nos­ta teh­ty jotain muu­ta. Pal­ve­lus­väen ts pii­ko­jen asun­not ovat taval­li­ses­ti olleet yksi huo­ne vain keit­tiön takana. 

        1980-luvul­la kun piti ostaa eka asun­to niin kävin Val­li­las­sa kat­so­mas­sa paria yksiö­tä jot­ka oli katu­ta­sos­sa jon­kun myy­mä­lä­ti­lan taka­na. Ne oli­vat niin luo­kat­to­man sur­keat ettei oli­si ollut muka­va asua niis­sä. Hin­ta oli hie­man hal­vem­pi joo, mut­ta ikku­nat oli pos­ti­mer­kin kokoi­sia taka­pi­hal­le päin. 

        Ei voi syyt­tää aina kaa­voit­ta­jia sii­tä että asun­to­ja ei ole. Oikea osoi­te hauk­kua ovat nim­byi­li­jät jot­ka eivät halua että raken­ne­taan uusia talo­ja mihin­kään kos­ka ne pilaa­vat van­ho­jen asuk­kai­den näkö­alo­ja tai aiheut­ta­vat levottomuutta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. TimoT:
      Pitäi­si mak­saa tuo 300 euroa enem­män net­to­palk­kaa. Sil­loin jokai­nen sai­si asun­non, eikä tar­vit­si­si miet­tiä eri­lai­sia tukimuotoja.

      Jos asun­nois­ta on niuk­kuut­ta, voi­kin käy­dä niin että pal­kan­ko­ro­tus vain siir­tyy asun­to­jen hin­toi­hin. Aina­kin tuo net­to­pal­kan nos­to edel­lyt­tää mak­sa­jien tulon­nousua. Jos kuvi­tel­laan, että saa tulon­sa asun­to­jen myy­mi­ses­tä (kuten raken­nus­liik­keet), pitäi­si nos­taa hin­to­ja että kyke­nee mak­sa­maan ko. pal­kan­ko­ro­tuk­sen. No toi­nen vaih­toeh­to on tie­tys­ti se, että tekee jon­kin inno­vaa­tion, jol­la saa saman tuo­tan­non aikai­sek­si, mut­ta alhai­sem­min kus­tan­nuk­sin. Se, että inno­vaa­tion hyö­ty valui­si koko­naan pal­kan­saa­ja­puo­lel­le, ei var­maan­kaan inno­voi­jaa moti­voi. Tämä voi tun­tua vähän vii­sas­te­lul­ta, mut­ta talous­jär­jes­tel­mäm­me on aika mut­ki­kas kokonaisuus.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Jaak­ko K: Jos asun­nois­ta on niuk­kuut­ta, voi­kin käy­dä niin että pal­kan­ko­ro­tus vain siir­tyy asun­to­jen hin­toi­hin. Aina­kin tuo net­to­pal­kan nos­to edel­lyt­tää mak­sa­jien tulon­nousua. Jos kuvi­tel­laan, että saa tulon­sa asun­to­jen myy­mi­ses­tä (kuten raken­nus­liik­keet), pitäi­si nos­taa hin­to­ja että kyke­nee mak­sa­maan ko. pal­kan­ko­ro­tuk­sen. No toi­nen vaih­toeh­to on tie­tys­ti se, että tekee jon­kin inno­vaa­tion, jol­la saa saman tuo­tan­non aikai­sek­si, mut­ta alhai­sem­min kus­tan­nuk­sin. Se, että inno­vaa­tion hyö­ty valui­si koko­naan pal­kan­saa­ja­puo­lel­le, ei var­maan­kaan inno­voi­jaa moti­voi. Tämä voi tun­tua vähän vii­sas­te­lul­ta, mut­ta talous­jär­jes­tel­mäm­me on aika mut­ki­kas kokonaisuus.

        Pal­kan­ko­ro­tus siir­täi­si osan toi­min­nois­ta hal­vem­mil­le alueil­le ja asun­to­jen kysyn­tä tasaantuisi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. TimoT: Pal­kan­ko­ro­tus siir­täi­si osan toi­min­nois­ta hal­vem­mil­le alueil­le ja asun­to­jen kysyn­tä tasaantuisi.

        Tämä on aivan hypo­teet­ti­nen jut­tu että yri­tyk­set alkai­si­vat mak­saa parem­paa palk­kaa sik­si että työ­paik­ka siir­tyy vaik­ka 20 km saman seu­dun sisäl­lä mut­ta ulkorajoille.
        Van­hoil­le työn­te­ki­jöil­le sano­taan vaan että nyt me muu­tam­me. Sinä tulet muka­na tai et tule, uusia työn­te­ki­jöi­tä löy­tyy aina. 

        Muut­to kau­as maan sisäl­lä tai ulko­mail­le voi­si nos­taa palk­ko­ja mut­ta vain jos kyse ns avainhenkilöistä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. R.Silfverberg: Tämä on aivan hypo­teet­ti­nen jut­tu että yri­tyk­set alkai­si­vat mak­saa parem­paa palk­kaa sik­si että työ­paik­ka siir­tyy vaik­ka 20 km saman seu­dun sisäl­lä mut­ta ulkorajoille.
        Van­hoil­le työn­te­ki­jöil­le sano­taan vaan että nyt me muu­tam­me. Sinä tulet muka­na tai et tule, uusia työn­te­ki­jöi­tä löy­tyy aina. 

        Muut­to kau­as maan sisäl­lä tai ulko­mail­le voi­si nos­taa palk­ko­ja mut­ta vain jos kyse ns avainhenkilöistä.

        Käsi­tit vää­rin. Jos pal­kat Hel­sin­gis­sä nouse­vat, niin yri­tys­ten ja jul­kis­hal­lin­non­kin kan­nat­taa siir­tää toi­min­tan­sa muu­al­le, jos­sa on hal­vem­mat kus­tan­nuk­set. Sen takia­han Kii­naan­kin men­nään. Tämä vähen­täi­si asun­to­jen kysyn­tää pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja nii­den hin­nat las­ki­si­vat. Syn­tyi­si uusi tasa­pai­no. Nyt tasa­pai­noa ei ole, kos­ka tuil­la aina auto­maat­ti­ses­ti kor­va­taan asun­to­jen hin­to­jen nousu.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. TimoT: Käsi­tit vää­rin. Jos pal­kat Hel­sin­gis­sä nouse­vat, niin yri­tys­ten ja jul­kis­hal­lin­non­kin kan­nat­taa siir­tää toi­min­tan­sa muu­al­le, jos­sa on hal­vem­mat kus­tan­nuk­set. Sen takia­han Kii­naan­kin men­nään. Tämä vähen­täi­si asun­to­jen kysyn­tää pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja nii­den hin­nat las­ki­si­vat. Syn­tyi­si uusi tasa­pai­no. Nyt tasa­pai­noa ei ole, kos­ka tuil­la aina auto­maat­ti­ses­ti kor­va­taan asun­to­jen hin­to­jen nousu. 

        Mil­lä taval­la saa­tai­siin työ­nan­ta­jia nos­ta­maan palk­ko­ja? Suo­mes­sa on niin pal­jon työt­tö­miä jo että nykyi­set työn­te­ki­jöt pysy­vät töis­sä vaik­ka palk­ko­ja ei nostettaisi.
        Jos jokin yri­tys toi­mii teho­kaam­min muu­al­la Suo­mes­sa, esim raa­ka-aineen saan­nin takia, niin se toi­mii siel­lä joka tapauk­ses­sa, PK-seu­dul­le ovat kes­kit­ty­neet pal­ve­lua­lan ja kau­pan työ­pai­kat ja hyvin moni on sel­lai­nen ettei nii­tä voi siir­tää noin vaan kos­ka ei ole asiakkaita.

        Sii­nä olet oikeas­sa että on vää­rin että sel­lais­ten ihmis­ten joil­la oli­si varaa mak­saa asu­mi­sen­sa itse, ja vie­lä lois­to­si­jain­nil­la, asu­mis­ta tuetaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. TimoT: Käsi­tit vää­rin. Jos pal­kat Hel­sin­gis­sä nouse­vat, niin yri­tys­ten ja jul­kis­hal­lin­non­kin kan­nat­taa siir­tää toi­min­tan­sa muu­al­le, jos­sa on hal­vem­mat kus­tan­nuk­set. Sen takia­han Kii­naan­kin men­nään. Tämä vähen­täi­si asun­to­jen kysyn­tää pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ja nii­den hin­nat las­ki­si­vat. Syn­tyi­si uusi tasa­pai­no. Nyt tasa­pai­noa ei ole, kos­ka tuil­la aina auto­maat­ti­ses­ti kor­va­taan asun­to­jen hin­to­jen nousu.

        Kär­jis­tän nyt vähän. Kun nos­te­taan palk­ko­ja Suo­mes­sa, niin työ­pai­kat siir­ty­vät Kii­naan, jos­sa on hal­vem­mat kus­tan­nuk­set ja ihmi­set sit­ten peräs­sä, jol­loin syn­tyy uusi tasapaino?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. TimoT:
      Pitäi­si mak­saa tuo 300 euroa enem­män net­to­palk­kaa. Sil­loin jokai­nen sai­si asun­non, eikä tar­vit­si­si miet­tiä eri­lai­sia tukimuotoja.

      Ehdo­tat siis, että työ­eh­to­so­pi­muk­siin sisään­ra­ken­net­tai­siin jon­kin­lai­nen palk­ka­ker­roin Hkin kau­pun­gi­no­sien mukaan?
      Tyä­nan­ta­ja­puo­li var­maan hyväk­syy hurraten?

      Vai miten nii­tä palk­ko­ja “nos­te­taan”? Mahtikäskyllä?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. toke: Ehdo­tat siis, että työ­eh­to­so­pi­muk­siin sisään­ra­ken­net­tai­siin jon­kin­lai­nen palk­ka­ker­roin Hkin kau­pun­gi­no­sien mukaan?
        Tyä­nan­ta­ja­puo­li var­maan hyväk­syy hurraten?

        Vai miten nii­tä palk­ko­ja “nos­te­taan”? Mahtikäskyllä?

        Palk­ko­ja pitää nos­taa, jos nykyi­sil­lä pal­koil­la ei löy­dy teki­jöi­tä. Nii­tä ei löy­dy, jos pal­kat ovat niin alhai­set, että se ei rii­tä elä­mi­seen kul­la­kin paik­ka­kun­nal­la. Nyt teki­jöi­den löy­ty­mi­nen pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tur­va­taan mak­sa­mal­la ihmi­sil­le eri­lai­sia tukia pal­kan lisäk­si. Nykyi­nen työ­eh­to­so­pi­mus­jär­jes­tel­mä kyl­lä jäy­kis­tää palk­ka­ra­ken­tei­ta, mut­ta kai­ke­ti sen yli voi­daan mak­saa, jos työn­te­ki­jöi­tä ei sil­lä hin­nal­la löy­dy. Mah­ti­käs­ky­jä voi­daan käyt­tää eri­lais­ten tuki­jär­jes­tel­mien lopet­ta­mi­seen hal­li­tus­ti. Työ­nan­ta­jan har­kin­taan jää, vaa­tii­ko toi­min­ta sen jat­ka­mis­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la vai siir­ry­tään­kö johon­kin muu­hun paik­kaan, jos­sa työ­voi­maa on parem­min saatavilla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. TimoT: Palk­ko­ja pitää nos­taa, jos nykyi­sil­lä pal­koil­la ei löy­dy teki­jöi­tä. Nii­tä ei löy­dy, jos pal­kat ovat niin alhai­set, että se ei rii­tä elä­mi­seen kul­la­kin paik­ka­kun­nal­la. Nyt teki­jöi­den löy­ty­mi­nen pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tur­va­taan mak­sa­mal­la ihmi­sil­le eri­lai­sia tukia pal­kan lisäk­si. Nykyi­nen työ­eh­to­so­pi­mus­jär­jes­tel­mä kyl­lä jäy­kis­tää palk­ka­ra­ken­tei­ta, mut­ta kai­ke­ti sen yli voi­daan mak­saa, jos työn­te­ki­jöi­tä ei sil­lä hin­nal­la löy­dy. Mah­ti­käs­ky­jä voi­daan käyt­tää eri­lais­ten tuki­jär­jes­tel­mien lopet­ta­mi­seen hal­li­tus­ti. Työ­nan­ta­jan har­kin­taan jää, vaa­tii­ko toi­min­ta sen jat­ka­mis­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la vai siir­ry­tään­kö johon­kin muu­hun paik­kaan, jos­sa työ­voi­maa on parem­min saatavilla.

        Mis­sä päin Suo­mea työ­voi­maa on parem­min saa­ta­vil­la kuin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la? Väes­tön­ti­hey­del­lä ja ‑kas­vul­la näyt­täi­si ole­van yhteys myös yri­tys­ten kiin­nos­tuk­seen pää­kau­pun­ki­seu­tua koh­taa. Asu­mi­son­gel­ma pitäi­si tie­ten­kin rat­kais­ta jol­lain taval­la. Työ­voi­man haja­si­joit­ta­mi­nen ei rat­kai­sui­dea­na oikein vakuuta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Jaak­ko K: Mis­sä päin Suo­mea työ­voi­maa on parem­min saa­ta­vil­la kuin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la? Väes­tön­ti­hey­del­lä ja ‑kas­vul­la näyt­täi­si ole­van yhteys myös yri­tys­ten kiin­nos­tuk­seen pää­kau­pun­ki­seu­tua koh­taa. Asu­mi­son­gel­ma pitäi­si tie­ten­kin rat­kais­ta jol­lain taval­la. Työ­voi­man haja­si­joit­ta­mi­nen ei rat­kai­sui­dea­na oikein vakuuta.

        Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ei oli­si työ­voi­maa saa­ta­vil­la, jos ihmi­set eivät pys­tyi­si siel­lä asu­maan. Nyt pys­ty­vät tukien avul­la. Tuet hou­kut­te­lee ihmi­set sinne.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. TimoT: Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ei oli­si työ­voi­maa saa­ta­vil­la, jos ihmi­set eivät pys­tyi­si siel­lä asu­maan. Nyt pys­ty­vät tukien avul­la. Tuet hou­kut­te­lee ihmi­set sinne.

        Ja miten rat­kai­set asian? Tuet pois, niin ihmi­set muut­ta­vat muu­al­le? Ja mitä tapah­tuu sil­le työ­voi­man saa­ta­vuu­del­le, joka perus­tuu laa­jaan väestöpohjaan?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Jaak­ko K: Ja miten rat­kai­set asian? Tuet pois, niin ihmi­set muut­ta­vat muu­al­le? Ja mitä tapah­tuu sil­le työ­voi­man saa­ta­vuu­del­le, joka perus­tuu laa­jaan väestöpohjaan?

        Tuet pois, niin palk­ko­ja on pak­ko nos­taa. Mark­ki­na­ta­lous kyl­lä rat­kai­see tämän asian. Luul­ta­vas­ti uusi tasa­pai­no­ti­lan­ne täs­sä tapauk­ses­sa löy­tyy jopa hyvin­kin vähäi­sil­lä muutoksilla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. TimoT: Tuet pois, niin palk­ko­ja on pak­ko nos­taa. Mark­ki­na­ta­lous kyl­lä rat­kai­see tämän asian. Luul­ta­vas­ti uusi tasa­pai­no­ti­lan­ne täs­sä tapauk­ses­sa löy­tyy jopa hyvin­kin vähäi­sil­lä muutoksilla.

        Olet­ko tosi­aan sitä miel­tä, että nykyi­sen asumistuen/toimeentulotuen muut­ta­mi­nen pal­kan­ko­ro­tuk­sik­si on vähäi­nen muu­tos? Koro­tuk­set­han pitäi­si var­maan­kin koh­den­taa nk. matalapalkka-aloille.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Jaak­ko K: Olet­ko tosi­aan sitä miel­tä, että nykyi­sen asumistuen/toimeentulotuen muut­ta­mi­nen pal­kan­ko­ro­tuk­sik­si on vähäi­nen muu­tos? Koro­tuk­set­han pitäi­si var­maan­kin koh­den­taa nk. matalapalkka-aloille.

        Juu, kor­kea­palk­kais­ten palk­ko­ja ei tar­vit­se tämän takia korottaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Asu­mi­sen ongel­mat oli­si hyvin help­poa rat­kais­ta: kiel­le­tään vuo­kra-asu­mi­nen. Tämä oli­si mah­dol­lis­ta, kos­ka sil­loin asun­to­jen osto­hin­nat tasan­tuu jokai­sen hen­ki­lön osto­ky­kyä vas­taa­vak­si. Ja kun vuo­kra-asun­to­ja ei ole, ei Hel­sin­kiin tul­la kuin työ­tä teke­mään. Mon­ta asi­aa rat­ke­aa itsestään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. tap­sa:
      Asu­mi­sen ongel­mat oli­si hyvin help­poa rat­kais­ta: kiel­le­tään vuo­kra-asu­mi­nen. Tämä oli­si mah­dol­lis­ta, kos­ka sil­loin asun­to­jen osto­hin­nat tasan­tuu jokai­sen hen­ki­lön osto­ky­kyä vas­taa­vak­si. Ja kun vuo­kra-asun­to­ja ei ole, ei Hel­sin­kiin tul­la kuin työ­tä teke­mään. Mon­ta asi­aa rat­ke­aa itsestään. 

      Voi­si syn­tyä pimei­den vuo­kra-asun­to­jen mark­ki­nat sii­nä tapauk­ses­sa. Täys­työl­li­syy­den saa­vut­ta­mi­sek­si vaa­ti­si myös irto­lais­lain uudelleenkäyttöönottoa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.