Oden vaaliohjelma (7) Tuki seinille vai asukkaille?

Huo­mau­tus: seu­raa­va tek­sti ei vas­taa Helsin­gin vihrei­den kan­taa asun­topoli­ti­ikas­sa. Vihreät kan­nat­ta­vat sosi­aalisen asun­to­tuotan­non lisäämistä.

Jos val­lit­se­va vuokrata­so on kansalaisen A tuloi­hin näh­den kohtu­u­ton, onko parem­pi mak­saa hänelle 300 euroa kuus­sa asum­is­tukea vai antaa kolme­sa­taa euroa kuus­sa halvem­pi ARA-asun­to. Kan­nat­taa lukea jut­tu lop­pu­un, kos­ka lopus­sa ker­ron, mik­si kysymyk­se­naset­telu ei ole oikein.

Asumistuen puolesta

Pref­er­enssien kun­nioi­tus. Asum­is­tuki­vai­h­toe­hdos­sa saa itse etsiä vuokra-asun­non mis­tä halu­aa. Jos halu­aa asun­non Merikadul­ta, asum­is­tu­ki ei siihen riitä, mut­ta eipä Merikadul­la ole myöskään yhtään ARA-asun­toa. ARA-asun­toi­hin on 23 000 hak­i­jaa ja niitä vapau­tuu vuosit­tain run­saat 3 000, joten on otet­ta­va se, mitä tarjotaan.

Luk­i­tus­vaiku­tus. ARA-asun­nos­ta ei kan­na­ta lähteä, vaik­ka työ­paik­ka siir­ty­isi kaupun­gin toiselle puolelle, ei ainakaan, jos on onnis­tunut saa­maan asun­non hyvältä asuinalueelta.

Tuen osum­i­nen oikein Asum­is­tu­ki on tulosi­don­nainen, joten suu­rit­u­loiset eivät voi sitä saa­da kuin lyhyen aikaa. Ara-asukkaista suu­rit­u­loisem­paan puoliskoon kuu­lu­via on yli viidennes. Vaik­ka alun perin ARA-asun­to­ja jae­taan koroste­tun sosi­aal­isin perustein, niistä ei tarvitse muut­taa pois, vaik­ka tulot nou­se­vat. Lakipykälät tun­te­va voi siirtää asun­non myös las­ten­sa nimi­in, mitä kaut­ta myös asun­to­ja val­uu yli­t­u­loisille. Jos ARA-asun­not olisi suun­nitel­tu aut­ta­maan pien­i­t­u­loisia, niiden vuokra riip­puisi tuloista.

Asum­is­tu­ki kohdis­tuu parem­min pien­i­t­u­loisille kuin ARA-Asun­to­jen tuot­ta­ma vuokrasäästö. Lähde: Essi Eero­la ja Tuuk­ka Saari­maa: Who ben­e­fits from pub­lic housing?

Tas­a­puolisu­us. Pelkän onnen turvin kahdes­ta samas­sa ase­mas­sa olev­as­ta toinen onnis­tuu saa­maan edullisen ARA-asun­non ja toinen ei. Asum­istuen sään­nöt ovat samat kaikille.

Seg­re­gaa­tion vält­tämi­nen. Ara-asun­not tuot­ta­vat taloko­htaista seg­re­gaa­tio­ta, kun pien­i­t­u­loisen asute­taan samoi­hin taloi­hin. Kaupun­ki on paljon miel­lyt­tävämpi, jos rikkaat ja köy­hät asu­vat samoissa rapuissa.

Jos eläisimme kuin 1930-luvul­la rikkaat ja köy­hät samoissa talois­sa, ja pitäisimme aivan törkeänä, jos joku, kut­su­taan hän­tä vaik­ka Nallek­si, menisi esit­tämään, että köy­hät pitää siirtää pois her­rasväen asut­tamista taloista omi­in kasarmei­hin­sa. Kun tämä on val­lit­se­va asianti­la, emme näe siinä mitään ihmeellistä.

Hie­man yllät­täen ARA-poli­tik­ka jyrken­tää seg­re­gaa­tio­ta myös kaupungi­nosien välil­lä, vaik­ka ARA-poli­ti­ikkaa on perustel­tu sil­lä, että Hekan asun­to­ja voidaan rak­en­taa myös hyväo­sais­ten asuinalueille.  Palaan tähän alempana.

Ara-asuntojen puolesta

Asun­to­ja huono-osaisim­mille. ARA-asun­toi­hin pääsee myös sel­l­ainen luot­toti­eton­sa menet­tänyt tai muuten yksi­tyisen vuokranan­ta­jan silmis­sä riski­a­sukas, joka ei saa asun­toa yksi­ty­isiltä vuokra­markki­noil­ta mitenkään.

Ei kan­nustin­loukkua. Ara-asun­to­jen huono kohden­tu­mi­nen pien­i­t­u­loisille tarkoit­taa toisaal­ta, ettei niis­sä ole saman­laista kan­nustin­loukkua kuin asum­istues­sa, joka piene­nee, kun tulot kasvavat.

Ei liho­ta välistävetäjiä. Kun Jätkäsaa­reen raken­netaan noin 1 500 ARA-asun­to­ja ja kun näi­den asun­to­jen vuokrat ovat noin 500 euroa kuus­sa alem­mat, ARA-asukkaiden koke­ma hyö­ty on noin yhdek­sän miljoon­aa euroa. Kaupun­ki ei kuitenkaan menetä ton­tin­vuokris­sa yhdek­sää miljoon­aa vaan paljon vähem­män. Mik­si kaupun­ki saa kovan rahan ton­teista liian vähän vuokraa lihot­taen näin välikäsiä, on oma lukun­sa. Tämän vuok­si esitänkin myöhem­mässä postauk­ses­sa, että kaupun­ki ryhtyy tar­joa­maan kovan rahan vuokra-asun­to­ja markkinoille.

ARA-asun­to­ja voidaan rak­en­taa myös kalli­ille asuinalueille. Moni pieni­palkkainen ja keski­t­u­loinen on ihme­tel­lyt, mik­si köy­hä työtön pääsee ARA-asun­toon alueelle, johon heil­lä ei ole mitään asi­aa. Ideana on tor­jua asuinaluei­den sosi­aal­ista eristäytymistä.

Jos ajat­telisimme ARA-asukkai­ta vain yksilöinä, täl­lainen onnekkaiden suosimi­nen olisi yhtä type­r­ää kuin arpoa sosi­aal­i­tukia. Jos Lah­tiselle tar­jo­taan edullista ARA-asun­toa Jätkäsaares­ta, olisiko väärin, jos hän ottaisi tuon 500 euroa puh­taana käteen, ja tyy­ty­isi asumaan jos­sain halvem­mal­la alueel­la? Jos tarkastelemme vain hänen tilan­net­taan, se olisi järkevä val­in­ta ja hänel­lä pitäisi olla siihen oikeus, mut­ta seg­re­gaa­tio­ta ajatellen se ei olisi oikein.

On kuitenkin todet­ta­va, että myös kaupungi­nosien tasol­la ARA-asun­not lisäävät eivätkä vähen­nä seg­re­gaa­tio­ta. VATT:n tutkioiden (siihen aikaan) Essi Eerolan ja Tuuk­ka Saari­maan tutkimuk­ses­sa tode­taan, että pien­i­t­u­loiset ovat ARA-kan­nas­sa keskit­tyneet paljon jyrkem­min pien­i­t­u­loisille alueille kuin pien­i­t­u­loiset asum­istuen turvin asu­vat, joi­ta on tasaisem­min eri­lai­sis­sa kaupunginosissa.

Saari­maan ja Essi Eerolan tulos on jo 10 vuot­ta van­ha. Sik­si se ei vält­tämät­tä pidä enää paikkaansa tai ainakin ero­tus on pienen­tynyt, sil­lä aiem­min ARA-asun­not keskitet­ti­in huono­tu­lois­t­en asuinalueille. Nyt niitä yritetään rak­en­taa yhtä paljon kaikkialle.

Ei kuitenkaan mikään estä sitä, että myös asum­is­tu­ki aut­taisi pien­i­t­u­loisia pääsemään kalli­ille asuinalueille. Sil­loin hyväksyt­tävien vuokrien pitää vai­hdel­la kaupungi­nosit­tain. Ei se sen kum­mallisem­paa ole kuin ARA-asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen kalli­ille asuinalueille. Samas­ta asi­as­ta siinä on kyse.

ARA-asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen kalli­ille asuinalueille tor­juu yksipuolis­es­ti rikkaiden asuinaluei­den syn­tyä, mut­ta ei yksipuolis­es­ti köy­hien asuinaluei­den syn­tyä. Sitä tor­juu toisaal­ta meneil­lään ole­va esikaupunkialuei­den renes­sanssi, erään­lainen kasvo­jen koho­tus, omis­tusasun­to­jen kaavoit­ta­mi­nen esimerkik­si Meri-Rasti­laan (jota Vasem­mis­toli­it­to tosin yrit­tää estää) ja koulu­jen posi­ti­ivi­nen diskrim­i­naa­tio eli pien­i­t­u­lois­t­en asuinaluei­den kouluille annetut suurem­mat määrära­hat.  Todet­takoon, että posi­ti­ivisen diskrim­i­naa­tion määrära­ha on 3,5 miljoon­aa euroa eli paljon vähem­män kuin on Jätkäsaaren ARA-asukkaiden saa­ma vuokraetu.

Olen poht­in­ut tätä asi­aa neljä vuot­ta sit­ten tässä kir­joituk­ses­sa

Vuokrien nousu?

Asum­is­tukea on syytet­ty vuokrien nos­tamis­es­ta. Tässä mon­en intu­itio pet­tää. Jos pien­i­t­u­loisille tehdään tilaa asun­tomarkki­noil­la mil­lä tavoin tahansa, muille jää vähem­män asun­to­ja kil­pail­tavak­si ja vuokrata­so nousee. Ara-poli­ti­ik­ka ei nos­tasi mui­ta vuokria, jos ne tuli­si­vat muiden asun­to­jen lisäk­si, mut­ta nyt ne kil­pail­e­vat samoista ton­teista muiden kanssa, eli ne syr­jäyt­tävät muu­ta asun­to­tuotan­toa. Itse asi­as­sa ARA-asun­not nos­ta­vat mui­ta vuokria vähän asum­is­tukea enem­män, kos­ka ARA-asun­not rak­en­tu­vat hitaam­min ja kos­ka niis­sä asu­taan väljemmin.

Asumistuki ei kuitenkaan toimi oikein

Jos asum­is­tu­ki olisi sel­l­ainen kuin sen pitäisi olla, sen käyt­tö johtaisi selvästi oikeu­den­mukaisem­paan ja parem­paa asun­toti­lanteeseen kuin ARA-asun­to­jen rakentaminen.

Mut­ta se ei ole sel­l­ainen kuin sen pitäisi. Asum­istuen sään­nöt ovat peräisin ajal­ta, jol­loin vuokria sään­nöstelti­in. Se hyväksyy sel­l­aisia vuokria, joi­ta on vain ARA-asun­nois­sa. Jos asuu ARA-asun­toa kalli­im­min, joutuu mak­samaan ero­tuk­sen itse. Tosin, jos asun­to on eri­tyisen pieni, sen hyväksyt­tävä vuokra voi ylit­tää jonkin ver­ran ARA-asun­to­jen vuokrata­son. Niin­pä asum­i­nen asum­istuen turvin vapail­la markki­noil­la on läh­es aina selvästi kalli­im­paa kuin asum­i­nen ARA-asun­nois­sa – eri­tyis­es­ti, kun merkit­tävä osa ARA-asun­nois­sa asu­vis­takin saa asumistukea.

Pien­i­t­u­loinen ei pysty elämään yksi­tyises­sa vuokra-asun­nos­sa asum­istuen varas­sa, vaan hän tarvit­see sen lisäk­si toimeen­tu­lo­tukea. Se on aivan vihon­vi­imeinen asianti­la, kos­ka toimeen­tu­lo­tu­ki tekee työn tekemisen kan­nat­ta­mat­tomak­si ja sul­kee tuen kohteena ole­van köyhyysansaan.

Kos­ka vuokrasään­nöste­lyn lop­pumis­es­ta on kulunut jo yli neljän­nesvu­o­sisa­ta, olisi ehkä aika jus­teer­a­ta asum­istuen sään­nöt vuokrasään­nöste­lyn jälkeiseen aikaan.

Sil­loin siitä tulisi selvästi järkevämpi asun­topoli­ti­ikan työkalu kuin ARA-asunnoista.

Nykysään­nöil­lä ARA-asun­not ovat tarpeel­lisia, elleivät suo­ras­taan vält­tämät­tömiä. Mut­ta huonoa asun­topoli­ti­ikkaa ne ovat.

Seu­raavas­sa postauk­ses­sa asum­istuen säännöistä.

27 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma (7) Tuki seinille vai asukkaille?”

  1. Kaupun­ki on paljon miel­lyt­tävämpi, jos rikkaat ja köy­hät asu­vat samoissa rapuissa.

    Tämä on monel­la tasol­la omi­tu­inen väit­tämä ja epäilen että tuo pitäisi paikkaansa. Ja vaik­ka pitäisikin niin silti jää aika mon­ta kysymys­tä miten tuo toteutetaan

    Eikö ihmisen var­al­lisu­u­den saa antaa vaikut­taa hänen asumiseen­sa? Pitääkö asum­istuen tosi­aan olla niin korkea että köy­hä voi asua vaik­ka 4000e per kk kus­tan­ta­vas­sa asun­nos­sa “rikkaiden” seassa (tosin ei tuo vielä nyt mikään kovin rikas vält­tämät­tä olisi)?

    Jos ei, niin ilmeis­es­ti sit­ten kaavoitat­te hyvin eri­laisia asun­to­ja samoi­hin rap­pui­hin. Entäs sit­ten sijain­ti, miten köy­hät arvotaan noi­hin hyvil­lä paikoil­la sijait­se­vi­in arvotaloi­hin joi­hin nyt ilmeis­es­ti raken­netaan vähem­män varustel­tu­ja ja pieniä asun­to­ja heitä varten?

    Mihtä muu­ta köy­hillä pitäisi olla samoin kuin rikkail­la? Ei var­masti ainakaan henkilöau­to­ja, niihin ei tietenkään kenel­läkään pitäisi olla varaa…

    Visiosi kyl­lä kuu­losta­vat yhteiskunnal­ta jos­sa kenel­läkään ei ole eri­tyisen mukavaa.

    1. hup­sis:
      Kaupun­ki on paljon miel­lyt­tävämpi, jos rikkaat ja köy­hät asu­vat samoissa rapuissa.

      Tämä on monel­la tasol­la omi­tu­inen väit­tämä ja epäilen että tuo pitäisi paikkaansa. Ja vaik­ka pitäisikin niin silti­jää aika mon­ta kysymys­tä miten tuo toteutetaan

      Eikö ihmisen var­al­lisu­u­den saa antaa vaikut­taa hänen asumiseensa?Pitääkö asum­istuen tosi­aan olla niin korkea että köy­hä voi asua vaik­ka 4000e per kk kus­tan­ta­vas­sa asun­nos­sa ”rikkaiden” seassa (tosin ei tuo vielä nyt mikään kovin rikas vält­tämät­tä olisi)?

      Jos ei, niin ilmeis­es­ti sit­ten kaavoitat­te hyvin eri­laisia asun­to­ja samoi­hin rap­pui­hin. Entäs sit­ten sijain­ti, miten köy­hät arvotaan noi­hin hyvil­lä paikoil­la sijait­se­vi­in arvotaloi­hin joi­hin nyt ilmeis­es­ti raken­netaan vähem­män varustel­tu­ja ja pieniä asun­to­ja heitä varten?

      Mihtä muu­ta köy­hillä pitäisi olla samoin kuin rikkail­la? Ei var­masti ainakaan henkilöau­to­ja, niihin ei tietenkään kenel­läkään pitäisi olla varaa…

      Visiosi kyl­lä kuu­losta­vat yhteiskunnal­ta jos­sa kenel­läkään ei ole eri­tyisen mukavaa. 

      Voi olla että jos­sain päin maail­maa sel­l­aista köy­hien ja varakkaiden sekoit­tumista on tapah­tunut suurkaupungeis­sa niin että rakennetaan/kunnostetaan pien­i­t­u­loisille asun­to­ja kalli­isi­in alueisi­in mut­ta aika har­vas­sa ovat. 

      Nor­maalimpaa on että keskilu­okkaiset alka­vat muut­taa entisi­in työläisko­rt­telei­hin, remon­toi­vat käm­pät ja vähitellen koko kaupungi­nosa on keskilu­okkaistunut. Joitakin kauan asunei­ta pien­i­t­u­loisia eläkeläisiä jää, todis­ta­maan että ei sekoit­tumis­es­ta ole haittaa.

      Asukkaiden val­in­ta niihin hyväl­lä sijain­nil­la ole­vi­in asun­toi­hin aiheut­taa aina närää suosit­ti­in sit­ten keitä tahansa, kos­ka jos ker­ran hyvä sijain­ti on niukku­us niin use­ampi halu­aa kuin pääsee.
      Takaa-aja­tus lie­nee että pitää osa­ta täyt­tää lomakkei­ta oikein ja tun­tea suo­ma­lainen byrokra­tia hyvin ‚ja se suo­sisi sel­l­aisia pien­i­t­u­loisia joila on hyvä koulu­tus ja yleis­sivistys, eikä häir­itse naa­pure­itaan elämän­tavoilaan, mut­ta joil­la ehkä kuitenkin olisi varaa ostaa oma asun­to tai tien­ata itse markkinavuokransa. 

      Itse en myöskään kan­na­ta asum­istuen nos­tamista ainakaan nyt kos­ka se aiheut­taa vain enem­män muut­topainei­ta pk-seudulle, ja nykyti­lanteeessa ei edes paran­na työl­lisyyt­tä. Jos eläisimme noususuh­dan­teessa voisi korot­taa mut­ta nyt ei.

      Hal­vat asun­not niitä tarvit­seville pitää rak­en­taa sinne mis­sä tont­ti­maa on halv­in­ta, eli lähiöi­hin. Mun puolestani rak­en­takoot Helsin­ki koko Malmin lento­ken­tän täy­teen halpo­ja asun­to­ja, niin on aikankin näytet­ty että asialle on tehty jotain, ja muut kaupungi­nosat ja naa­purikaupun­git voivat jatkaa elämään­sä kuten ennen.

      1. Van­has­sa Helsingis­sä oli työväen ja por­varien kaupungi­nosat, mut­ta kos­ka matkat tehti­in kävellen, ei voitu elää mah­dot­toman kaukana toi­sista. Por­varien kaupungi­nosis­sa asuin duunare­i­ta. Heitä varten oli iso­jen asun­to­jen väleis­sä pieniä ja myös palvelusväen rappuja.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Van­has­sa Helsingis­sä oli työväen ja por­varienkaupungi­nosat, mut­ta kos­ka matkat tehti­in kävellen, ei voitu elää mah­dot­toman kaukana toi­sista. Por­varien kaupungi­nosis­sa asuin duunare­i­ta. Heitä varten oli iso­jen asun­to­jen väleis­sä pieniä ja myös palvelusväen rappuja.

        Meil­läkin on mum­mo­las­sa edelleen jäämistöä yläk­er­ta, mis­sä asui apteekin henkilökun­ta. Katu­ta­sos­sa oli apteek­ki ja apteekkarin omat henkilöko­htaiset tilat. Apeteekin myyn­nin jäl­keen niis­sä asun­nois­sa asui opet­ta­jia pääasi­as­sa, ja joskus myös opiske­li­joi­ta. Nyky­poli­ti­ikalla pen­delöidään yli tun­nin työ­matkaa suun­taansa ihan vaan sik­si, että järkevän hin­taisia asun­to­ja ei ole saatavil­la tehot­toman kaavoituk­sen takia.

      3. Gabriel: Meil­läkin on mum­mo­las­sa edelleen jäämistöä yläk­er­ta, mis­sä asui apteekin henkilökun­ta. Katu­ta­sos­sa oli apteek­ki ja apteekkarin omat henkilöko­htaiset tilat. Apeteekin myyn­nin jäl­keen niis­sä asun­nois­sa asui opet­ta­jia pääasi­as­sa, ja joskus myös opiske­li­joi­ta. Nyky­poli­ti­ikalla pen­delöidään yli tun­nin työ­matkaa suun­taansa ihan vaan sik­si, että järkevän hin­taisia asun­to­ja ei ole saatavil­la tehot­toman kaavoituk­sen takia. 

        Joku kirkonkylä on eri jut­tu kuin pääkaupunki. 

        Helsingis­säkin on ennen ollut ns talkkari­a­sun­to­ja ihan keskus­tas­sa isois­sa liik­er­aken­nuk­sis­sakin mut­ta niis­sä on asunut nimeno­maan se talkkari ja kun talkkareista on luovut­tu on asun­nos­ta tehty jotain muu­ta. Palvelusväen ts piiko­jen asun­not ovat taval­lis­es­ti olleet yksi huone vain keit­tiön takana. 

        1980-luvul­la kun piti ostaa eka asun­to niin kävin Vallilas­sa kat­so­mas­sa paria yksiötä jot­ka oli katu­ta­sos­sa jonkun myymäläti­lan takana. Ne oli­vat niin luokat­toman surkeat ettei olisi ollut muka­va asua niis­sä. Hin­ta oli hie­man halvem­pi joo, mut­ta ikku­nat oli pos­timerkin kokoisia takapi­halle päin. 

        Ei voi syyt­tää aina kaavoit­ta­jia siitä että asun­to­ja ei ole. Oikea osoite haukkua ovat nim­by­il­i­jät jot­ka eivät halua että raken­netaan uusia talo­ja mihinkään kos­ka ne pilaa­vat van­ho­jen asukkaiden näköalo­ja tai aiheut­ta­vat levottomuutta.

  2. Pitäisi mak­saa tuo 300 euroa enem­män net­topalkkaa. Sil­loin jokainen saisi asun­non, eikä tarvit­sisi miet­tiä eri­laisia tukimuotoja.

    1. Tim­oT:
      Pitäisi mak­saa tuo 300 euroa enem­män net­topalkkaa. Sil­loin jokainen saisi asun­non, eikä tarvit­sisi miet­tiä eri­laisia tukimuotoja.

      Jos asun­noista on niukku­ut­ta, voikin käy­dä niin että palkanko­ro­tus vain siir­tyy asun­to­jen hin­toi­hin. Ainakin tuo net­topalkan nos­to edel­lyt­tää mak­sajien tulon­nousua. Jos kuvitel­laan, että saa tulon­sa asun­to­jen myymis­es­tä (kuten raken­nus­li­ik­keet), pitäisi nos­taa hin­to­ja että kyke­nee mak­samaan ko. palkanko­ro­tuk­sen. No toinen vai­h­toe­hto on tietysti se, että tekee jonkin inno­vaa­tion, jol­la saa saman tuotan­non aikaisek­si, mut­ta alhaisem­min kus­tan­nuksin. Se, että inno­vaa­tion hyö­ty valuisi kokon­aan palka­nsaa­japuolelle, ei var­maankaan innovoi­jaa motivoi. Tämä voi tun­tua vähän viisas­telul­ta, mut­ta talousjär­jestelmämme on aika mutkikas kokonaisuus.

      1. Jaakko K: Jos asun­noista on niukku­ut­ta, voikin käy­dä niin että palkanko­ro­tus vain siir­tyy asun­to­jen hin­toi­hin. Ainakin tuo net­topalkan nos­to edel­lyt­tää mak­sajien tulon­nousua. Jos kuvitel­laan, että saa tulon­sa asun­to­jen myymis­es­tä (kuten raken­nus­li­ik­keet), pitäisi nos­taa hin­to­ja että kyke­nee mak­samaan ko. palkanko­ro­tuk­sen. No toinen vai­h­toe­hto on tietysti se, että tekee jonkin inno­vaa­tion, jol­la saa saman tuotan­non aikaisek­si, mut­ta alhaisem­min kus­tan­nuksin. Se, että inno­vaa­tion hyö­ty valuisi kokon­aan palka­nsaa­japuolelle, ei var­maankaan innovoi­jaa motivoi. Tämä voi tun­tua vähän viisas­telul­ta, mut­ta talousjär­jestelmämme on aika mutkikas kokonaisuus.

        Palkanko­ro­tus siirtäisi osan toimin­noista halvem­mille alueille ja asun­to­jen kysyn­tä tasaantuisi.

      2. Tim­oT: Palkanko­ro­tus siirtäisi osan toimin­noista halvem­mille alueille ja asun­to­jen kysyn­tä tasaantuisi.

        Tämä on aivan hypo­teet­ti­nen jut­tu että yri­tyk­set alka­isi­vat mak­saa parem­paa palkkaa sik­si että työ­paik­ka siir­tyy vaik­ka 20 km saman seudun sisäl­lä mut­ta ulkorajoille.
        Van­hoille työn­tek­i­jöille san­o­taan vaan että nyt me muu­tamme. Sinä tulet mukana tai et tule, uusia työn­tek­i­jöitä löy­tyy aina. 

        Muut­to kauas maan sisäl­lä tai ulko­maille voisi nos­taa palkko­ja mut­ta vain jos kyse ns avainhenkilöistä.

      3. R.Silfverberg: Tämä on aivan hypo­teet­ti­nen jut­tu että yri­tyk­set alka­isi­vat mak­saa parem­paa palkkaa sik­si että työ­paik­ka siir­tyy vaik­ka 20 km saman seudun sisäl­lä mut­ta ulkorajoille.
        Van­hoille työn­tek­i­jöille san­o­taan vaan että nyt me muu­tamme. Sinä tulet mukana tai et tule, uusia työn­tek­i­jöitä löy­tyy aina. 

        Muut­to kauas maan sisäl­lä tai ulko­maille voisi nos­taa palkko­ja mut­ta vain jos kyse ns avainhenkilöistä.

        Käsi­tit väärin. Jos palkat Helsingis­sä nou­se­vat, niin yri­tys­ten ja julk­ishallinnonkin kan­nat­taa siirtää toim­intansa muualle, jos­sa on halvem­mat kus­tan­nuk­set. Sen taki­a­han Kiinaankin men­nään. Tämä vähen­täisi asun­to­jen kysyn­tää pääkaupunkiseudul­la ja niiden hin­nat lask­i­si­vat. Syn­ty­isi uusi tas­apaino. Nyt tas­apain­oa ei ole, kos­ka tuil­la aina automaat­tis­es­ti kor­vataan asun­to­jen hin­to­jen nousu.

      4. Tim­oT: Käsi­tit väärin. Jos palkat Helsingis­sä nou­se­vat, niin yri­tys­ten ja julk­ishallinnonkin kan­nat­taa siirtää toim­intansa muualle, jos­sa on halvem­mat kus­tan­nuk­set. Sen taki­a­han Kiinaankin men­nään. Tämä vähen­täisi asun­to­jen kysyn­tää pääkaupunkiseudul­la ja niiden hin­nat lask­i­si­vat. Syn­ty­isi uusi tas­apaino. Nyt tas­apain­oa ei ole, kos­ka tuil­la aina automaat­tis­es­ti kor­vataan asun­to­jen hin­to­jen nousu. 

        Mil­lä taval­la saataisi­in työ­nan­ta­jia nos­ta­maan palkko­ja? Suomes­sa on niin paljon työt­tömiä jo että nykyiset työn­tek­i­jöt pysyvät töis­sä vaik­ka palkko­ja ei nostettaisi.
        Jos jokin yri­tys toimii tehokaam­min muual­la Suomes­sa, esim raa­ka-aineen saan­nin takia, niin se toimii siel­lä joka tapauk­ses­sa, PK-seudulle ovat keskit­tyneet palvelu­alan ja kau­pan työ­paikat ja hyvin moni on sel­l­ainen ettei niitä voi siirtää noin vaan kos­ka ei ole asiakkaita.

        Siinä olet oike­as­sa että on väärin että sel­l­ais­ten ihmis­ten joil­la olisi varaa mak­saa asumisen­sa itse, ja vielä lois­tosi­jain­nil­la, asum­ista tuetaan.

      5. Tim­oT: Käsi­tit väärin. Jos palkat Helsingis­sä nou­se­vat, niin yri­tys­ten ja julk­ishallinnonkin kan­nat­taa siirtää toim­intansa muualle, jos­sa on halvem­mat kus­tan­nuk­set. Sen taki­a­han Kiinaankin men­nään. Tämä vähen­täisi asun­to­jen kysyn­tää pääkaupunkiseudul­la ja niiden hin­nat lask­i­si­vat. Syn­ty­isi uusi tas­apaino. Nyt tas­apain­oa ei ole, kos­ka tuil­la aina automaat­tis­es­ti kor­vataan asun­to­jen hin­to­jen nousu.

        Kär­jistän nyt vähän. Kun nos­te­taan palkko­ja Suomes­sa, niin työ­paikat siir­tyvät Kiinaan, jos­sa on halvem­mat kus­tan­nuk­set ja ihmiset sit­ten perässä, jol­loin syn­tyy uusi tasapaino?

    2. Tim­oT:
      Pitäisi mak­saa tuo 300 euroa enem­män net­topalkkaa. Sil­loin jokainen saisi asun­non, eikä tarvit­sisi miet­tiä eri­laisia tukimuotoja.

      Ehdo­tat siis, että työe­htosopimuk­si­in sisään­raken­net­taisi­in jonkin­lainen palkkak­er­roin Hkin kaupungi­nosien mukaan?
      Tyä­nan­ta­japuoli var­maan hyväksyy hurraten?

      Vai miten niitä palkko­ja “nos­te­taan”? Mahtikäskyllä?

      1. toke: Ehdo­tat siis, että työe­htosopimuk­si­in sisään­raken­net­taisi­in jonkin­lainen palkkak­er­roin Hkin kaupungi­nosien mukaan?
        Tyä­nan­ta­japuoli var­maan hyväksyy hurraten?

        Vai miten niitä palkko­ja “nos­te­taan”? Mahtikäskyllä?

        Palkko­ja pitää nos­taa, jos nyky­isil­lä palkoil­la ei löy­dy tek­i­jöitä. Niitä ei löy­dy, jos palkat ovat niin alhaiset, että se ei riitä elämiseen kul­lakin paikkakun­nal­la. Nyt tek­i­jöi­den löy­tymi­nen pääkaupunkiseudul­la tur­vataan mak­samal­la ihmisille eri­laisia tukia palkan lisäk­si. Nykyi­nen työe­htosopimusjär­jestelmä kyl­lä jäyk­istää palkkarak­en­tei­ta, mut­ta kaiketi sen yli voidaan mak­saa, jos työn­tek­i­jöitä ei sil­lä hin­nal­la löy­dy. Mahtikäskyjä voidaan käyt­tää eri­lais­ten tuk­i­jär­jestelmien lopet­tamiseen hal­li­tusti. Työ­nan­ta­jan hark­in­taan jää, vaati­iko toim­inta sen jatkamista pääkaupunkiseudul­la vai siir­ry­täänkö johonkin muuhun paikkaan, jos­sa työvoimaa on parem­min saatavilla.

      2. Tim­oT: Palkko­ja pitää nos­taa, jos nyky­isil­lä palkoil­la ei löy­dy tek­i­jöitä. Niitä ei löy­dy, jos palkat ovat niin alhaiset, että se ei riitä elämiseen kul­lakin paikkakun­nal­la. Nyt tek­i­jöi­den löy­tymi­nen pääkaupunkiseudul­la tur­vataan mak­samal­la ihmisille eri­laisia tukia palkan lisäk­si. Nykyi­nen työe­htosopimusjär­jestelmä kyl­lä jäyk­istää palkkarak­en­tei­ta, mut­ta kaiketi sen yli voidaan mak­saa, jos työn­tek­i­jöitä ei sil­lä hin­nal­la löy­dy. Mahtikäskyjä voidaan käyt­tää eri­lais­ten tuk­i­jär­jestelmien lopet­tamiseen hal­li­tusti. Työ­nan­ta­jan hark­in­taan jää, vaati­iko toim­inta sen jatkamista pääkaupunkiseudul­la vai siir­ry­täänkö johonkin muuhun paikkaan, jos­sa työvoimaa on parem­min saatavilla.

        Mis­sä päin Suomea työvoimaa on parem­min saatavil­la kuin pääkaupunkiseudul­la? Väestön­ti­hey­del­lä ja ‑kasvul­la näyt­täisi ole­van yhteys myös yri­tys­ten kiin­nos­tuk­seen pääkaupunkiseu­tua kohtaa. Asum­isongel­ma pitäisi tietenkin ratkaista jol­lain taval­la. Työvoiman hajasi­joit­ta­mi­nen ei ratkaisuideana oikein vakuuta.

      3. Jaakko K: Mis­sä päin Suomea työvoimaa on parem­min saatavil­la kuin pääkaupunkiseudul­la? Väestön­ti­hey­del­lä ja ‑kasvul­la näyt­täisi ole­van yhteys myös yri­tys­ten kiin­nos­tuk­seen pääkaupunkiseu­tua kohtaa. Asum­isongel­ma pitäisi tietenkin ratkaista jol­lain taval­la. Työvoiman hajasi­joit­ta­mi­nen ei ratkaisuideana oikein vakuuta.

        Pääkaupunkiseudul­la ei olisi työvoimaa saatavil­la, jos ihmiset eivät pysty­isi siel­lä asumaan. Nyt pystyvät tukien avul­la. Tuet houkut­telee ihmiset sinne.

      4. Tim­oT: Pääkaupunkiseudul­la ei olisi työvoimaa saatavil­la, jos ihmiset eivät pysty­isi siel­lä asumaan. Nyt pystyvät tukien avul­la. Tuet houkut­telee ihmiset sinne.

        Ja miten ratkaiset asian? Tuet pois, niin ihmiset muut­ta­vat muualle? Ja mitä tapah­tuu sille työvoiman saatavu­udelle, joka perus­tuu laa­jaan väestöpohjaan?

      5. Jaak­ko K: Ja miten rat­kai­set asian? Tuet pois, niin ihmi­set muut­ta­vat muu­al­le? Ja mitä tapah­tuu sil­le työ­voi­man saa­ta­vuu­del­le, joka perus­tuu laa­jaan väestöpohjaan?

        Tuet pois, niin palkko­ja on pakko nos­taa. Markki­na­t­alous kyl­lä ratkaisee tämän asian. Luul­tavasti uusi tas­apain­oti­lanne tässä tapauk­ses­sa löy­tyy jopa hyvinkin vähäisil­lä muutoksilla.

      6. Tim­oT: Tuet pois, niin palk­ko­ja on pak­ko nos­taa. Mark­ki­na­ta­lous kyl­lä rat­kai­see tämän asian. Luul­ta­vas­ti uusi tasa­pai­no­ti­lan­ne täs­sä tapauk­ses­sa löy­tyy jopa hyvin­kin vähäi­sil­lä muutoksilla.

        Oletko tosi­aan sitä mieltä, että nykyisen asumistuen/toimeentulotuen muut­ta­mi­nen palkanko­ro­tuk­sik­si on vähäi­nen muu­tos? Koro­tuk­sethan pitäisi var­maankin kohden­taa nk. matalapalkka-aloille.

      7. Jaak­ko K: Olet­ko tosi­aan sitä miel­tä, että nykyi­sen asumistuen/toimeentulotuen muut­ta­mi­nen pal­kan­ko­ro­tuk­sik­si on vähäi­nen muu­tos? Koro­tuk­set­han pitäi­si var­maan­kin koh­den­taa nk. matalapalkka-aloille.

        Juu, korkea­palkkaisten palkko­ja ei tarvitse tämän takia korottaa.

      8. Tim­oT: Juu, kor­kea­palk­kais­ten palk­ko­ja ei tar­vit­se tämän takia korottaa.

        Ja siihenkö se sit­ten jäisi? Sari Sairaan­hoita­jan tapauk­ses­sa kävi kyl­lä toisin.

  3. Asumisen ongel­mat olisi hyvin help­poa ratkaista: kiel­letään vuokra-asum­i­nen. Tämä olisi mah­dol­lista, kos­ka sil­loin asun­to­jen osto­hin­nat tas­an­tuu jokaisen henkilön ostokykyä vas­taavak­si. Ja kun vuokra-asun­to­ja ei ole, ei Helsinki­in tul­la kuin työtä tekemään. Mon­ta asi­aa ratkeaa itsestään.

    1. tap­sa:
      Asumisen ongel­mat olisi hyvin help­poa ratkaista: kiel­letään vuokra-asum­i­nen. Tämä olisi mah­dol­lista, kos­ka sil­loin asun­to­jen osto­hin­nat tas­an­tuu jokaisen henkilön ostokykyä vas­taavak­si. Ja kun vuokra-asun­to­ja ei ole, ei Helsinki­in tul­la kuin työtä tekemään. Mon­ta asi­aa ratkeaa itsestään. 

      Voisi syn­tyä pimei­den vuokra-asun­to­jen markki­nat siinä tapauk­ses­sa. Täystyöl­lisyy­den saavut­tamisek­si vaatisi myös irto­lais­lain uudelleenkäyttöönottoa.

  4. Olen miet­tinyt kovasti, minkä takia asum­istuen pitää olla kulu­pe­rus­tainen tai riip­pua alueesta; mak­se­taan korkein­taan 80% asun­non vuokras­ta johonkin ylära­jaan asti. Esim. kansane­dus­ta­jien tapauk­ses­sa kuluko­r­vaus on vakio­sum­ma riip­pumat­ta minkä hin­tainen työa­sun­to, huone tai saunan puku­ti­la tulee vuokrat­tua. Toisaal­ta kansane­dus­ta­jal­la työ­matkara­ja on 30km, jon­ka jäl­keen kor­vauk­set kas­va­vat. Työssäkäyvä ei saa edes verois­sa vähen­tää moi­sen työ­matkan kulu­ja kuin maito­ju­nal­la kulkien. 

    Tietenkään tasa-arvo ei ole tavoite vaan yhden­ver­taisu­us. Jos kuitenkin tasa-arvoa tavoiteltaisi­in, niin eikö voisi rehellis­es­ti kaikille mak­saa saman tuen riip­pumat­ta asum­is­muo­dos­ta, sivi­il­isäädys­tä, tuloista yms. Tuloveroil­la tietenkin tasoite­taan taas ylem­mät tulolu­okat mak­samaan tämä huvi, mut­ta kansalais­palkka­mainen asum­is­tu­ki mah­dol­lis­taisi val­tavasti liikku­vu­ut­ta työvoimas­sa. Tämä olisi tietenkin tulon­si­ir­to maakun­ti­in — ja vähen­täisi huo­matavasti pk-seudun vetovoimaa. Saataisi­in pidet­tyä kuol­e­vat kaupun­git asut­tuna. Paljon turhaa rak­en­tamista jäisi tekemät­tä, paljon byrokra­ti­aa pyörit­tämät­tä ja tuk­ilo­ukku­ja muodostumasta.

    1. Asum­istuen mak­simivuo­rat ovat niin matalia, että todel­lisu­udessa asum­is­tu­ki on euromääräis­es­ti kiin­teä ja riip­puu vain tuloista, ei vuokrasta.

      1. Tarkkaan ottaen asum­is­tu­ki ei riipu pelkästään tuloista. Eläkeläis­ten asum­istues­sa omaisu­us yhä huomioidaan, vaik­ka yleisessä asum­istues­sa sitä ei enää huomioidakaan.

      2. Tot­takai vuokrat ovat aina vähin­tään enim­mäis asum­istuen suu­ruisia ja sehän se ongel­ma onkin. PK-seudul­la huo­mat­tavasti tämän ylikin ymmär­ret­tävistä syistä.
        Esimerkik­si Kotkas­sa pien­ten asun­to­jen neliöhin­ta on luokkaa 1500€/m² ja Helsingis­sä 7000€/m². Vuokrat taasen luokkaa 14.5€/m² ja 25€/m². Toisin sanoen Helsingis­sä vuokral­la asum­i­nen on hyvin hal­paa tai Kotkas­sa äärim­mäisen kallista. Olet­taen 4€/m² hoitoku­lut, Kotkan kämp­pi­en neliövuokran pitäisi olla 8.5€/m², jot­ta sijoite­tulle pääo­ma­lle saa saman tuo­ton kuin Helsingis­sä. Toki tuo­tok­si pitää laskea myös mah­dolli­nen arvon nousu, jota Kotkas­sa ei ole tapah­tu­mas­sa. Toisaal­ta Helsin­gin kämp­pi­en arvo katoaa savu­na ilmaan, jos Euri­bor joskus nousisi plus­salle — eli ei mei­dän elinaikana.
        Tul­laan siihen miten asum­istuel­la ylläpi­de­tään köy­hyyt­tä ja vuokralo­or­di­en rahankäärin­tää. Kotkas­sa asum­istuen enim­mäis­määrä yksineläjälle on 353€/kk — täl­lä sum­mal­la hoitaisi lyhen­nyk­set ja hoitoku­lut 100% rahoite­tus­ta 35 neliöis­es­tä käm­pästä Kotkas­sa — siitä huoli­mat­ta asum­istuen saa vain ja ain­oas­taan jos se luovute­taan vuokralo­ordille. Kyseinen mekanis­mi pus­kee ihmisiä PK-seudulle syyt­tä suot­ta nos­taen asun­to­jen hin­taa ja kas­vat­taen val­tion ja kun­nan meno­ja tukien puoles­ta. Toki Helsingis­sä asu­vien pitää olla yhden­ver­taisia ja täten siis saa­da enem­män rahaa (eikä sekään riitä), jot­ta maa olisi tasa-arvoinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.