Oden vaaliohjelma (2) Ihannekaupunkini on tiivis mutta harva

Ne alueet, jot­ka ote­taan raken­net­tavak­si, kan­nat­taa rak­en­taa tiivi­isti ja paikas­ta riip­puen myös aika korkeasti. Toisaal­ta aluei­den väli­in kan­nat­taa jät­tää kun­non viheralueet.

Suomes­sa pääsi 1960-luvulle val­loille amerikkalainen har­vaan raken­net­tu autokaupun­ki-ide­olo­gia. Syn­tyivät met­sälähiöt. Tiivi­isti raken­netus­ta kan­takaupungista halut­ti­in val­oisi­in ja välji­in lähiöi­hin, kos­ka kan­takaupungis­sa asum­i­nen oli epäter­veel­listä. Auringon val­on puute tuot­ti riisi­tau­tia, taloko­htainen kok­siläm­mi­tys, roskan­polt­tou­u­nit ja auto­jen pakokaa­sut pila­si­vat hen­gi­tysil­man. Tapi­o­las­sa asun­noista mak­set­ti­in enem­män kuin Kruununhaassa.

Pih­la­jamä­ki

Tämän seu­rauk­se­na Helsin­ki on aivan olen­nais­es­ti harvem­min raken­net­tu kuin Tukhol­ma, Kööpen­ham­i­na tai Oslo. Se vas­taa ympäristörikos­ta. Har­vaan raken­netus­sa kaupungis­sa rak­en­tamisen ja tiev­erkon alle jää paljon enem­män maa­ta ja luon­toa, Sipoos­sa asukas­ta kohden kymme­nen ker­taa niin paljon kuin Helsin­gin kantakaupungissa.

Riisi­taudin uhka on vai­h­tunut ihosyövän uhak­si, roskan­polt­tou­u­nit on kiel­let­ty, taloko­htainen läm­mi­tys on vai­h­tunut kaukoläm­pöön, lyi­jy on kiel­let­ty polt­toaineis­sa ja katalysaat­torit tulleet pakol­lisik­si. Tiivis on taas ter­veel­listä ­– ja haluttua.

Ekon­o­mistik­oulu­tuk­sen saa­neena kat­son, että asumisen hin­ta eri alueil­la pal­jas­taa aluei­den suh­teel­lista halut­tavu­ut­ta. Mik­si joku mak­saisi asumis­es­ta enem­män paikas­sa A kuin paikas­sa B, jos itse asi­as­sa asu­isi mielu­um­min paikas­sa B. Tarkkaan ottaen hin­nat ker­to­vat, minkälaista kaupunkia tarvi­taan lisää, sil­lä onnek­si ihmis­ten toiveet vaihtelevat.

Tiivis kaupun­ki on taas suosiossa.

Hin­nat puo­lus­ta­vat asuinaluei­den tiivistämistä. Tiivi­it asuinalueet näin mitat­tuna halutumpia.

Tiivis kaupunki­rakenne toimii parem­min. Palve­lut ovat parem­pia ja enem­män asioi­ta on käve­ly­matkan säteel­lä. Lisää asukkai­ta tarkoit­taa parem­paa joukkoli­iken­net­tä, parem­pia palvelu­ja, enem­män elämää. Kun jotain asuinaluet­ta tiivis­tetään, siitä tulee alueena halu­tumpi ja asun­to­jen arvo nousee.

Olen ollut yhteen­sä 12 vuot­ta kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa ja kaupunkiym­päristölau­takun­nas­sa. Siel­lä olen toimin­ut niin kuin olen puhunut. Kun aloitin, Her­ne­saa­reen kaavailti­in 4 300 asukas­ta. ja val­tu­us­ton hyväksymässä kaavas­sa asukkai­ta on 7 800. Tein aikanaan palau­tus­esi­tyk­sen Kes­ki-Pasi­lan kaavas­ta esit­täen korkeam­paa rak­en­tamista. Kaa­va tulisi takaisin yli 1 500 asukas­ta suurem­mal­la asukasmäärällä.

Emme hyväksyneet Kivi­nokan rak­en­tamista, mut­ta näin menete­tyn asukas­määrän kor­vasimme enem­män kuin kokon­aan sijoit­ta­mal­la noin 3 400 asukas­ta metroase­man lähelle Hert­toniemen teollisuusalueelle.

Tiivistämi­nen suo­jelee luon­toa, kos­ka vähem­män luon­toa jää rak­en­tamisen alle. Joskus kuitenkin syn­tyy vaikei­ta rajan­ve­to­ja, kuten Riis­tavuores­sa Haa­gas­sa tai Vuosaa­res­sa. Näistä myöhem­mis­sä kirjoituksissa.

 

 

91 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma (2) Ihannekaupunkini on tiivis mutta harva”

  1. joo, Aurinko­lahti on parhaas­ta päästä uusia kaupingi­nosia. Asukasti­heys reilut 10 000 per km2 mut­ta silti väljät pihat ja luon­toa ihanas­ti ympäril­lä. Rak­en­tamisen taso tyydyttävä.

    1. pekka:
      joo, Aurinko­lahti on parhaas­ta päästä uusia kaupingi­nosia. Asukasti­heys reilut 10 000 per km2 mut­ta silti väljät pihat ja luon­toa ihanas­ti ympäril­lä. Rak­en­tamisen taso tyydyttävä.

      Olisi­pa Jätkäsaarikin raken­net­tu sel­l­aisek­si. Surulli­nen esimerk­ki kun kaik­ki ran­nat kaavoitet­tu taloille. Mis­sö tämän alueen lähivi­her­alue on. Mik­si muual­la suurkaupungeis­sa osa­taan rak­en­taa. Ei tarvitse meren­nä kuib tukhol­maan tai Tallinnaan. Var­maan ruot­sis­sa velvoit­taa pitkä kult­turiper­in­tö ja Tallinnas­sa taas nuori into oman kult­tuurin kporostamiseen. Herlsingis­sä kaik­ki ollaan valmi­ita myymään gryn­dereille, ilö­man mitään rajoituk­sia. Kauipunkilu­on­to on myös osa diver­si­teet­tiä Helsin­gin luon­non tuhoami­nen ei pelas­ta luon­toa mis­sään muualla.

  2. Kyl­lä. Viih­dyn erit­täin hyvin tiivi­is­sä Etu-Töölössä vuokrakaksiossa.

  3. Ydinkysymys on, pitääkö ylipäätään rak­en­taa reilusti lisää asuin­talo­ja? Mil­lä aikavälil­lä asumisen tarvet­ta on arvioitu rakentamisbuumissa?

    Uusi väestöen­nuste osoit­taa, että väk­iluku kään­tyy lasku­un kymme­nen vuo­den päästä. Nuo­ria on tule­vaisu­udessa vähem­män, jot­ka eri­tyis­es­ti oli­si­vat olleet kaupunkien asukkai­ta, opiske­li­joi­ta tms.
    https://yle.fi/uutiset/3–10996563
    Väk­iluku läh­tee laske­maan jo 2030 luvun alus­sa ja 2050 meitä olisi satatuhat­ta vähem­män kuin nyt. Uuden­maan väestönkasvun olete­taan tule­van maa­han­muu­tos­ta, mut­ta miten siitä voidaan sanoa mitään varmaa?

    Van­hoil­la ja monil­la kolmes­takymp­istä ylöspäin on jo asun­to valmi­ina. Näitä nuorem­mat ikälu­okat ovat huo­mat­tavasti pienem­piä. Van­ho­jen talo­jen kor­jaus­rak­en­t­a­mi­nen on Helsin­gin asun­to­tuotan­non selvi­tyk­sen mukaan ekol­o­gisem­paa kuin uusien talo­jen kaavoitus ja rakentaminen:
    https://www.rakennuslehti.fi/2019/11/selvitys-kerrostalon-korjaaminen-ilmastoystavallisempaa-kuin-uudisrakentaminen-myos-betonin-korvaaminen-puulla-vahentaa-paastoja/

    Ekol­o­gista olisi myös saa­da nyt tyhjil­lään ole­vi­in kiin­teistöi­hin asukkai­ta. Niitä on pait­si Helsingis­sä tyhjinä toimis­toki­in­teistöinä (mah­dol­lisu­us väl­jem­pään asun­toon), myös ympäri maan vaik­ka mil­lä mitalla.

    1. Tiiviy­den turhu­us:
      Ydinkysymys on, pitääkö ylipäätään rak­en­taa reilusti lisää asuintaloja?Millä aikavälil­lä asumisen tarvet­ta on arvioitu rakentamisbuumissa?

      Uusi väestöen­nuste osoit­taa, että väk­iluku kään­tyy lasku­un kymme­nen vuo­den päästä. Nuo­ria on tule­vaisu­udessa vähem­män, jot­ka eri­tyis­es­ti oli­si­vat olleet kaupunkien asukkai­ta, opiske­li­joi­ta tms.
      https://yle.fi/uutiset/3–10996563
      Väk­iluku läh­tee laske­maan jo 2030 luvun alus­sa ja 2050 meitä olisi satatuhat­ta vähem­män kuin nyt. Uuden­maan väestönkasvun olete­taan tule­van maa­han­muu­tos­ta, mut­ta miten siitä voidaan sanoa mitään varmaa?

      Van­hoil­la ja monil­la kolmes­takymp­istä ylöspäin on jo asun­to valmi­ina. Näitä nuorem­mat ikälu­okat ovat huo­mat­tavasti pienem­piä. Van­ho­jen talo­jen kor­jaus­rak­en­t­a­mi­nen on Helsin­gin asun­to­tuotan­non selvi­tyk­sen mukaan ekol­o­gisem­paa kuin uusien talo­jen kaavoitus ja rakentaminen:
      https://www.rakennuslehti.fi/2019/11/selvitys-kerrostalon-korjaaminen-ilmastoystavallisempaa-kuin-uudisrakentaminen-myos-betonin-korvaaminen-puulla-vahentaa-paastoja/

      Ekol­o­gista olisi myös saa­da nyt tyhjil­lään ole­vi­in kiin­teistöi­hin asukkai­ta. Niitä on pait­si Helsingis­sä tyhjinä toimis­toki­in­teistöinä (mah­dol­lisu­us väl­jem­pään asun­toon), myös ympäri maan vaik­ka mil­lä mitalla.

      Ensim­mäi­nen kap­pale nos­taa esi­in keskeisen kysymyk­sen. Mikä kiire meil­lä on tuho­ta kaikkia viher­aluieet, Kuin­ka nopeasti ne miljoonat oíh­miset muuit­ta­vat helsinkiin.
      Kun kaupungilla ei tun­nu ole­van lainkaan rahaa niin suun­nit­telu­poruk­ka myös muut­tuu pelkäk­si kumileimasimek­si. Maail­mal­la on rahaa todel­la paljon ja tämä raha etsii tuot­toisia sijoi­tusko­htei­ta ja helsin­ki on valmis myymään paljon ja hal­val­la. Kiireen var­jol­la ison rahan haistes­sa huonom­pikin tuot­ta­ja­su­un­nit­tell­ma vail­la näke­mys­tä kaupun­gin kehi­tys­tarpeista on muut­tanut kaupunkisu­un­nit­telun kumileimasimek­si eli kaik­ki menee läpi. Onnek­si meil­lä on vielä oikeusi­laitos, kun oman suun­nit­te­lu­työn kon­trol­li ei kiireessä riitä ja luon­to­selvi­tyk­sistä ja liiken­ne­selvi­tyk­sistä tin­gitään niin on instasse­ja, joil­la on valyaa vier­aan pääo­man yli.
      Kun Soini­vaara tote­si että Hert­toniemessä tuli vähän kol­hoa jälkeä niin kyl­lä Hern­er­saarestakin Telakkatieltä löy­tyy Hit­lerin bunkkerin rekon­struk­tio. Berli­inis­sä sen bunkkerin paikalla on puis­to. Hienoa että täl­laisia vaikut­tei­ta on saatu Helsinkiin.

  4. Kun asu­taan tiivi­isti, niin olen­naista on, ketä mui­ta siel­lä asuu. Voisin asua tiivi­is­tikin, jos naa­puris­sa ei asu koti­maista tai ulko­maista roska­joukkoa yhteiskun­nan kus­tan­nuk­sel­la, mut­ta siitä ei ole takei­ta ja sik­si asun ok-talos­sa Pohjois-Hgissä.

    1. Jep. Samas­ta syys­tä, ja lisäk­si omaa rauhaa muutenkin rakas­ta­vana, asun itse OKT:ssa Itä-Helsingis­sä. Minkään­laiseen ker­rostaloon min­ua ei saisi enää ikinä, kos­ka 30 vuot­ta kalli­o­laises­sa reikä seinässä-kak­sios­sa riit­ti loppuiäksi.

      1. Jätkäsaa­res­sa on liikaa asun­to­ja jonne aurinko paista. Pimeil­lä kujil­la ikku­nat ja ala-asun­not hämärässä aina. Kuka niin halu­aa asua?

      2. Jätkäsaa­res­sa on liikaa asun­to­ja jonne aurinko paista. Pimeil­lä kujil­la ikku­nat ja ala-asun­not hämärässä aina. Kuka niin halu­aa asua?

        Aikamoinen tunku on päästä Jätkäsaa­reen asumaan.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Aikamoinen tunku on päästä Jätkäsaa­reen asumaan.

        Ei pidä kuitenkaan sulkea silmiä siltä, että Jätkäsaa­res­sa on osit­tain epäon­nis­tut­tu kaavoituk­ses­sa, etenkin kort­telien sisäpi­ho­jen val­lisu­u­den osalta ja raken­nusten korkeuk­sien määrit­telyssä. Olisi saatu val­oisampia kort­telip­i­ho­ja mikäli olisi luovut­tu tasais­es­ta 7krs — 8 krs räys­täs­lin­jas­ta ja pienehköistä kort­telip­i­hoista, eli madal­lutet­tu kort­telin eteläistä sivua, lisäämäl­lä vas­taavasti kort­telin kul­mi­in korkeampia raken­nuk­sia sekä suurenta­mal­la jonkin ver­ran kort­telien kokoa. Edel­lä maini­tusti on toimit­tu esimerkik­si Som­pasaa­res­sa, jos­sa samal­la tehokku­udel­la on tulos­sa paljon val­oisampia kort­telip­i­ho­ja. Jätkäsaaren korkeat asun­to­jen hin­nat ja tunku johtu­vat vain sijain­nista, sijain­nista ja sijainnista.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Aikamoinen tunku on päästä Jätkäsaa­reen asumaan.

        Taitaa olla aika vaikea rak­en­taa ser­l­laista jätkäsaar­ta, johon ei olisi tunkua.
        Vaik­ka olisitte sijoit­tanut asunot parkkilu­o­laan niin edel­lenkin sinne olisi tunku. Kum­mallista ininää liiken­nejär­jäste­lyi­den huo­noud­es­ta. Minus­ta itsen­sä onnit­telu jätkäsaaren suh­teen aika turhaa. (oikeesti pure­taanko jätkäsaari 60 vuo­den kulut­tua­ja. Sen tarkoi­tus ei ole kestää edes sataa vuot­ta eli jos suun­nit­telus­sa noi lyhyt aikaper­spek­ti­ivi niin suun­nit­telu ei vaa­di paljoakaan taqi­toa.) Tietenkin jos ihmiset oli­si­vat saa­neet vali­ta muut­taisi­vatko aurinkoiseen ilmavaan vihreään jätkäsaa­reen, joka tuot­ta­mi­nen olisi ollut kum­mallista kyl­lä yhtä kallis kuin nykyisen niin olisiko tulos itses­tään selvää. Sääli kun tal­in kaatopaik­ka liian kaukana niin lux­em­burgi­lainen raha voisi kokeil­la riit­täisikö sinne tuli­joi­ta. Vihreä tali kuu­lostaa kivalta.

  5. Tiivis on taas ter­veel­listä ­– ja haluttua.

    Tiivis ei ole koskaan ollut kumpaakaan.

    Ympäristömyrkyt oli­vat ja ovat edelleen merkit­tävä tek­i­jä sairauk­sis­sa, mut­ta villinä jyl­läävät ja heikoimpia kohti­amme etsivät mutant­ti­nanobotit, joi­ta myös mikrobeik­si kut­su­taan, ovat maanvil­je­lyk­sen kek­simis­es­tä läh­tien olleet aina pahin vitsaus.

    Hen­gi­tystiein­fek­tiot lev­iävät paljon parem­min kaupunkiseuduil­la. Tämän on nyt vihreäkin tilas­toti­eteil­i­jä tun­nus­tanut. Eikä kyse ole “vain flun­ssista”: viime kevään hygien­i­a­toimen­pitei­den seu­rauk­se­na havait­ti­in Suomes­sa sydän­ta­pah­tu­mien merkit­tävä lasku ja maail­mal­la ennenaikaisten syn­ny­tys­ten vähen­e­m­i­nen murto-osaan.

    Jos taas käsitetään ter­veys laa­jem­mas­sa kon­tek­sis­sa, evoluu­tio­bi­ol­o­gis­es­ti, tuskin mikään ratkaisu aiheut­taa yksilön kelpoisu­udelle suurem­paa iskua kuin muut­to kaupunki­in. Kuin­ka suuri se Helsin­gin hedelmäl­lisyys­luku olikaan? Nol­la pilkku…? Parin sukupol­ven päästä nykyiset helsinkiläiset ovat vielä kuolleem­pia kuin muut: heil­lä ei ole jälkeläisiä.

    Ihmis­ten muut­tamises­sa kaupunki­in ei ole kysymys pal­jas­tuneista pref­er­ens­seistä sen enem­pää kuin esim. ihmis­ten tup­pau­tu­mises­sa Face­booki­in. Aika har­va varsi­nais­es­ti halu­aa olla sosi­aalises­sa medi­as­sa, kun taas useim­mat ovat siihen pakotet­tu­ja negati­ivis­ten verkos­to­vaiku­tusten vält­tämisen takia. Eli siis seu­raa­van­lainen kaupungis­tu­misske­naario on täysin mah­dolli­nen: kun x muut­taa kaupunki­in, siitä aiheutuu negati­ivi­nen ulkois­vaiku­tus maalaiselle y ja kaupunki­laiselle z, mut­ta samal­la myös y:n kaupunki­in muut­tamisen mielekkyys kasvaa.

    Miten voimme kuvitel­la ratkai­se­vamme ilmas­ton­muu­tok­sen, jos emme saa ratkaistua paljon pienem­pää koor­di­naa­tio-ongel­maa: opti­maalisen kaupungis­tu­misas­teen määrit­tämistä ja koordinaatiota?

    1. Ympäristömyrkyt oli­vat ja ovat edelleen merkit­tävä tek­i­jä sairauk­sis­sa, mut­ta villinä jyl­läävät ja heikoimpia kohti­amme etsivät mutant­ti­nanobotit, joi­ta myös mikrobeik­si kut­su­taan, ovat maanvil­je­lyk­sen kek­simis­es­tä läh­tien olleet aina pahin vitsaus.

      Hen­gi­tystiein­fek­tiot lev­iävät paljon parem­min kaupunkiseuduilla. 

      Kun elämä on kaupungeis­sa noin epäter­veel­listä, alkaa oikein ihme­tel­lä, mik­si kaupun­klilaiset kuitenkin elävät maal­la asu­via vanhemmiksi?

      1. Osmo Soin­in­vaara: Kun elämä on kaupungeis­sa noin epäter­veel­listä, alkaa oikein ihme­tel­lä, mik­si kaupun­klilaiset kuitenkin elävät maal­la asu­via vanhemmiksi?

        Val­in­tae­fek­tit: kaupunkei­hin muut­taa syn­tyään hyväkun­toisia ja kun­nos­taan huol­ta pitäviä valkokaulustyöläisiä. Maaseudul­la myös pain­ot­tuvat maat­alous, mekanisoidut työ­matkat ja eri­laiset kone­työt, jot­ka eivät ole kovin ter­veel­lisiä. Elin­tavois­sa on muu­takin eroa, mut­ta pidän kuitenkin valikoi­tu­mista tärkeäm­pänä tekijänä.

      2. Ennen kaikkea kuitenkin, kaupunkien ulkop­uolel­la ei kävel­lä. Men­nään mihin tahansa, aina men­nään autol­la. Tämä näkyy taudin kuvas­sa, eriy­tis­es­ti Helsin­gin kehyskunnissa.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Ennen kaikkea kuitenkin, kaupunkien ulkop­uolel­la ei kävel­lä. Men­nään mihin tahansa, aina men­nään autol­la. Tämä näkyy taudin kuvas­sa, eriy­tis­es­ti Helsin­gin kehyskunnissa.

        Tuo on kyl­lä hyvin virheelli­nen käsi­tys. Tuol­lainen mieliku­va osal­la tun­tuu ole­van. Ihmiset asu­vat myös pienis­sä kylis­sä ja asu­tuskeskuk­sis­sa, jot­ka eivät ole viral­lis­es­ti kaupunke­ja, vaan ikään kun minikaupunke­ja, joista autol­la men­nään vain asial­lisille asioille. Täl­lai­sis­sa paikois­sa ne lähipalve­lut voivat olla lähempänä kuin Helsingis­sä. Näistä paikoista voi löy­tyä myös har­ras­tus­mah­dol­lisu­udet urheilukent­ti­neen ihan vier­estä. Täl­laiset minikaupun­git (jot­ka joskus saa­vat kaupun­gin arvon­i­men) voivat sijai­ta maaseu­tuym­päristön välit­tömässä läheisyydessä.
        Kuvailet var­maan jotain autoilus­ta tun­net­tua Espoo­ta (joka on kaupun­ki). Pääkaupunkiseu­tu­lais­ten mieliku­va asumis­es­ta ja maanti­eteestä on tyyp­il­lis­es­ti tuo kaupun­ki eli sta­di tai sit­ten “lande” eli Helsin­gin kehyskunta.
        Mitä tulee varsi­naiseen maaseu­tu­un ja maanvil­je­lyyn, autoa tarvi­taan tavaroiden kul­jet­tamiseen. Raskai­ta työvä­lineitä, kont­te­ja tms. ei pysty kul­jet­ta­maan jalka­isin tai pyöräl­lä. Mut­ta siel­lä maaseudul­la tuote­taan ruo­ka kaupunkien asukkaille.

      4. Tiiviy­den turhu­us: Ennen kaikkea kuitenkin, kaupunkien ulkop­uolel­la ei kävel­lä. Men­nään mihin tahansa, aina men­nään autol­la. Tämä näkyy taudin kuvas­sa, eriy­tis­es­ti Helsin­gin kehyskunnissa.

        Tuo on kyl­lä hyvin virheelli­nen käsi­tys. Tuol­lainen mieliku­va osal­la tun­tuu ole­van. Ihmiset asu­vat myös pienis­sä kylis­sä ja asu­tuskeskuk­sis­sa, jot­ka eivät ole viral­lis­es­ti kaupunke­ja, vaan ikään kun minikaupunke­ja, joista autol­la men­nään vain asial­lisille asioille.

        Olen asunut aikoinaan sekä pienessä kun­nas­sa että Helsingis­sä. Enää en asu kum­mas­sakaan. Ensin maini­tus­sa pyöräi­ly oli paljon yleisem­pää, ja näyt­tää ole­van yleistä yhä. Joh­tui ehkä monien asukkaiden heikom­mas­ta var­al­lisu­us­ta­sostakin, että moni jo säästösy­istä pyöräili, mut­ta myös siitä, että pyörä oli ja on yhä kätevä ja nopea kulkuneu­vo pienessä kun­nas­sa paikas­ta toiseen siir­tymiseen, jos ei ole mitään eri­ty­istä kul­jetet­tavaa. Eri­ty­istä ekol­o­gista aja­tus­ta sen taustal­la tuskin kovin monel­la oli. Mut­ta esimerkik­si koulu­jen piho­jen pyöräte­linei­den määrät oli­vat val­ta­vat ver­rat­tuna oppi­las­määrältään samankokoisi­in kaupunkik­oului­hin, kun yli 80 % oppi­laista saat­toi alkusyksys­tä ja lop­pukeväästä matka­ta koulu­un pyöräl­lä. Kauim­mat oppi­laat tuli­vat koulukyy­deil­lä, ja lop­ut kävellen. Lapis­sa ja vaik­ka ihan keskel­lä met­sää asues­sa pyöräi­ly on vähäistä, mut­ta pienis­sä kun­takeskuk­sis­sa pyörä on monil­la säästeliäil­lä ihmisil­lä yleinen kulkuneu­vo pitkälle eläkeikään asti.

      5. Osmo Soin­in­vaara: Kun elämä on kaupungeis­sa noin epäter­veel­listä, alkaa oikein ihme­tel­lä, mik­si kaupun­klilaiset kuitenkin elävät maal­la asu­via vanhemmiksi?

        Älä vielä sano. Nyt van­hene­va väestö on kokenut raken­nemuu­tok­sen 60–70 ‑luvuil­la. Maalle jäivät ne, joil­la ei ollut ammat­ti­taitoa tai koulu­tus­ta minkään ammatin har­joit­tamiseen kaupungeis­sa. Köy­hempi ja pär­jäämät­tömämpi väki. Maaseu­tu koneis­tui, mut­ta enti­sa­jan ruokailu­tot­tumuk­set säi­lyivät, vaik­ka työstä tuli paljon keveym­pää. Tupakoin­ti oli tyyp­il­listä varsinkin fyy­si­sis­sä ammateis­sa työsken­televille. Vas­ta viime vuosikym­meninä on saatu tupakoin­tia merkit­tävästi vähen­emään. Erot eli­na­jan­odot­teessa ja ter­vey­dessä ovat muuten suuret län­nen ja idän välil­lä Suomes­sa, samoin koti­mais­ten kieliryh­mien välillä.

        Tämän päivän nuorten ihmis­ten van­hu­ut­ta ei voi vielä tarkasti ennus­taa. Uskon että ihmis­ten henkistä ja fyy­sistä hyv­in­voin­tia edis­tää se, että saa asua itse val­it­se­mas­saan paikas­sa. Etenkin henk­i­nen hyv­in­voin­ti näyt­tää koros­tu­van eli­na­jan odot­teessa nykyään. Luon­non­läheisyys on ter­vey­den lähde:
        https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/virkistyskaytto/luonnon-hyvinvointivaikutukset/
        “Helsingis­sä tutkit­ti­in vuosi­na 2011–2012, miten eri­laiset kaupunkiym­päristöt elvyt­tävät työpäivän jäl­keen. Kokeelli­nen tutkimus toteutet­ti­in kolmes­sa eri kohteessa: met­sässä (Helsin­gin Keskus­puis­to), raken­netus­sa puis­tossa (Alp­pipuis­to) ja tiivi­isti raken­netus­sa ympäristössä (ydinkeskusta).Stressistä palau­tu­mi­nen vai­hteli eri kohteis­sa. Met­sässä ja puis­tossa elvyt­ti­in huo­mat­tavasti parem­min kuin kaupun­gin keskus­tas­sa. Ero­ja havait­ti­in jo 15 min­uutin oleskelun – koe­henkilöt istu­i­v­at – jälkeen. ”

        Globaal­isti kaupun­git ovat hyvin epäter­veel­lisiä paikko­ja ilmansaastei­neen. Kiinan suuris­sa kaupungeis­sa ei ole val­lit­se­vien sääolo­suhtei­den val­lites­sa edes ter­vel­listä aina liikkua ulkona. Korona osoit­ti sen, mikä jo tiedet­ti­in entu­ud­estaan, ahtais­sa asuinolois­sa tar­tun­tatau­dit helpoim­min lev­iävät. Melu on niin ikään ter­veysris­ki, altistaa etenkin sydän- ja verisuon­i­sairauk­sille. Haitallista melua on desi­belien lisäk­si ään­ten kako­fo­nia, mitä on tyyp­il­listä kaupunkiym­päristössä. Meluherkkä ei tutkimusten mukaan totu meluun:
        https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/melu_uhkaa_terveytta

      6. Osmo Soin­in­vaara: Kun elämä on kaupungeis­sa noin epäter­veel­listä, alkaa oikein ihme­tel­lä, mik­si kaupun­klilaiset kuitenkin elävät maal­la asu­via vanhemmiksi?

        Eikö se ole niin, että maaseudulle jää van­him­mat ja sairaimat ihmiset?
        Mis­tä olet saanut tietää että älykkyysosamäärä las­ki ennen vilkkaiden tei­den var­sil­la, minkä vuok­si asuin­rak­en­tamista rajoitet­ti­in näi­den tei­den var­sil­la. Mihin perus­tuu käsi­tyk­sesi että vilkkaiden tei­den var­ret oli­si­vat jotenkin automaagis­es­ti puhdis­tuneet. Pien­hiukkaset edelleen vaar­al­lisia ja liikenne vain vilka­s­tunut. Mis­sä on tutkit­tu tien­var­sien tilan­net­ta nyky­isin, kun väität että vilka­sli­iken­teis­ten katu­jen var­sil­la tur­val­lista asua (lyi­jyä vähem­män, mut­ta muuten). Helsingis­sä ilma ei ole eri­tyisen puh­das­ta. Laa­jasa­lon kaupunkibule­var­di ei kovin uskot­ta­va pilot­ti sen vähäisen liiken­nemäärän vuok­si. Minä muis­te­len luke­neeni, jostain lehdestä, että yleis­mail­mallis­es­ti älykkyysosamäärä on nyky­isin laskussa.

      7. En pysty lähet­tämän sin­ulle lähdet­tä, kos­ka en ole tal­let­tanut sitä, mut­ta lyi­jyn tunkem­nen las­ten keskush­er­mostoon vaikut­taa myös kog­ni­tioon. Nämä muut epäpuh­taudet vaikut­ta­vat muuten. Kaupungeis­sa ei pitäisi suosia kumipyöräliikennettä.

  6. Asun itse lähiössä omis­tusasun­nos­sa, mut­ta en viihdy tääl­lä. Mieli tek­isi tiivi­iseen kaupunki­in, mut­ta se olisi taloudelli­nen itse­murha, sil­lä hin­noista johtuen sil­loin jou­tu­isi vuokralle, vaik­ka lait­taisi van­han asun­non myyn­ti­in. Niin­pä näen lähiöi­den tiivistämisen ain­oana poten­ti­aalise­na mah­dol­lisuute­na päästä kaupunki­maiselle alueelle asumaan sil­lä ajatuk­sel­la, että tiivistämisen myötä tämäkin lähiö alka­isi pikkuhil­jaa muis­tut­taa kaupunkia.

    Aja­tus toimii puolit­tain, sil­lä kyl­lähän lähiöitäkin tiivis­tetään, kuten esimerkik­si nyt Raide-Jok­erin yhtey­dessä. Tässä on kuitenkin se peru­songel­ma, että käytän­nön kaa­vatyössä asuinaluei­den omi­naispi­irtei­den säi­lyt­tämi­nen nähdään ensiar­voisen tärkeänä, eli kaa­van valmis­tel­e­va arkkite­hti piirtää talot siten, että nämä 60–70 ‑luvun met­sälähiöt myös pysyvät olen­naisil­ta osin met­sälähiöinä. Jot­ta mikään voisi muut­tua, niin tämä aluei­den omi­naispi­irtei­den säi­lyt­tämisen peri­aate pitäisi hylätä, mut­ta sitä ei ole kukaan ainakaan ääneen ehdottanut.

    1. Atte Rätt:
      Asun itse lähiössä omis­tusasun­nos­sa, mut­ta en viihdy tääl­lä. Mieli tek­isi tiivi­iseen kaupunki­in, mut­ta se olisi taloudelli­nen itse­murha, sil­lä hin­noista johtuen sil­loin jou­tu­isi vuokralle, vaik­ka lait­taisi van­han asun­non myyn­ti­in. Niin­pä näen lähiöi­den tiivistämisen ain­oana poten­ti­aalise­na mah­dol­lisuute­na päästä kaupunki­maiselle alueelle asumaan sil­lä ajatuk­sel­la, että tiivistämisen myötä tämäkin lähiö alka­isi pikkuhil­jaa muis­tut­taa kaupunkia.

      Aja­tus toimii puolit­tain, sil­lä kyl­lähän lähiöitäkin tiivis­tetään, kuten esimerkik­si nyt Raide-Jok­erin yhtey­dessä. Tässä on kuitenkin se peru­songel­ma, että käytän­nön kaa­vatyössä asuinaluei­den omi­naispi­irtei­den säi­lyt­tämi­nen nähdään ensiar­voisen tärkeänä, eli kaa­van valmis­tel­e­va arkkite­hti piirtää talot siten, että nämä 60–70 ‑luvun met­sälähiöt myös pysyvät olen­naisil­ta osin met­sälähiöinä. Jot­ta mikään voisi muut­tua, niin tämä aluei­den omi­naispi­irtei­den säi­lyt­tämisen peri­aate pitäisi hylätä, mut­ta sitä ei ole kukaan ainakaan ääneen ehdottanut.

      Mitä etu­ja tarkkaan ottaen tiivistämi­nen toisi lähiöösi? Olen ymmärtänyt, että tiivistämisel­lä tarkoite­taan lähin­nä asuin­talo­jen rak­en­tamista. Halu­aisitko alueelle­si siis lisää ihmisiä?

      1. Jostain syys­tä asun­to­jen arvo nousee, kun alueelle raken­netaan lisää. Uudet asukkaat tuo­vast mukanaan parem­mat kau­pat ja muut palve­lut, parem­matg joukkoli­iken­ney­htey­det, tiheäm­män vuorovälin, vilkkaam­man elämän ja niin edelleen.

      2. Tiiviy­den turhu­us: Mitä etu­ja tarkkaan ottaen tiivistämi­nen toisi lähiöösi? Olen ymmärtänyt, että tiivistämisel­lä tarkoite­taan lähin­nä asuin­talo­jen rak­en­tamista. Halu­aisitko alueelle­si siis lisää ihmisiä?

        Kyl­lä tosi­aan halu­aisin lisää ihmisiä. Se tuo alueelle lisää asi­akasvolyymiä, joka vaikut­taa kau­pal­lisi­in palvelui­hin ja niinkin arkipäiväisi­in asioi­hin kuin ruokakaup­po­jen menekki­in ja laa­jem­paan valikoimaan. Joukkoli­iken­teelle on sil­loin myös parem­mat edel­ly­tyk­set, ja vaik­ka julk­isten palvelu­iden voidaan nähdä kuor­mit­tuvan lisäa­sukkaiden myötä, niin lisäa­sukkaat ainakin paran­ta­vat toden­näköisyyt­tä pitää julkiset palve­lut alueel­la. Vaikea nähdä lisäa­sukkaista mitään muu­ta hait­taa kuin parkkipaikko­jen huonom­pi saatavu­us, mut­ta se ei min­ua koske.

      3. Atte Rätt: Kyl­lä tosi­aan halu­aisin lisää ihmisiä. Se tuo alueelle lisää asi­akasvolyymiä, joka vaikut­taa kau­pal­lisi­in palvelui­hin ja niinkin arkipäiväisi­in asioi­hin kuin ruokakaup­po­jen menekki­in ja laa­jem­paan valikoimaan. Joukkoli­iken­teelle on sil­loin myös parem­mat edel­ly­tyk­set, ja vaik­ka julk­isten palvelu­iden voidaan nähdä kuor­mit­tuvan lisäa­sukkaiden myötä, niin lisäa­sukkaat ainakin paran­ta­vat toden­näköisyyt­tä pitää julkiset palve­lut alueel­la. Vaikea nähdä lisäa­sukkaista mitään muu­ta hait­taa kuin parkkipaikko­jen huonom­pi saatavu­us, mut­ta se ei min­ua koske.

        Vaik­ka min­un espoolaise­na ei pitäisi vas­ta­ta tähän Soin­in­vaaran Helsinkiä koske­vaan kun­nal­lis­vaalio­hjel­ma­julis­tuk­seen niin vas­taan näin:

        Olen asunut muu­ta­mas­sa lähiössä jos­sa palve­lut oli alakan­tis­sa. Toinen niistä oli Helsingis­sä, toinen Lappeen­ran­nas­sa. Molem­mis­sa olo­suhtei­den pakos­ta. Lappeen­ran­nas­sa sik­si että opiske­lin ja opiske­li­ja-asun­to­la oli siellä. 

        Helsingis­sä sik­si että asun­to oli halvim­mas­ta päästä, (omis­tusasun­to), ja sik­si että se oli samal­la ilman­su­un­nal­la kuin työ­paikkani joka oli Espoossa.

        Näis­sä lähiöis­sä ei todel­lakaan ollut mitään kun­noll­sia palvelu­ja. Yksi ruokakaup­pa vain ja korkealle hilatut hin­nat. Helsinkiläisessä oli myös pizze­ria ja R‑kioski, läheisel­lä teol­lis­usalueel­la pankin ja postin kont­torit. Jos halusi ostaa tai huol­lat­taa auto­ja niin autokaup­po­ja siel­lä piisasi. 

        Kävin siel­lä sat­tumal­ta jokin aika sit­ten kun vein autoni huoltoon. Joitain asuin­talo­ja sinne on raken­net­tu lisää, van­ha kaup­pa on puret­tu, mut­ta erääseen van­haan teol­lisu­ushal­li­in oli nous­sut pieni kaup­pakeskus ja ainakin yksi kun­non ruokakaup­pa, ja alueelta löy­tyi jopa Lidl. Muuten lähiö on yhtä nukkavieru kuin sil­loin kun asuin siel­lä 25 vuot­ta sit­ten. Ei tosin järjestyshäir­iöitä tai­da olla kos­ka sinne ei mene raideli­ikenne eikä ole luon­te­vaa paikkaa minne nuoriso­jen­git kokoon­tu­isi. Alueelle saisi pikaraiti­o­tien mut­ta kaupun­ki ei halua rak­en­taa sitä sinne vaan lin­jan­nut päätepysäkin erääseen toiseen lähiöön jos­sa val­ta­va pris­ma-automar­ket ja jonne ennestään kul­kee kehäradan junat. 

        Mä itse näk­isin tilanteen niin että ei kan­na­ta jäädä odot­ta­maan että palve­lut kehit­ty­isi omas­sa lähiössä. Helsingis­sä ja PK-seudul­la on nyky­isin valin­nan­varaa myös parem­man palvelun lähiöistä. Huonoa on siinä että jos omis­taa asun­non lähiössä jos­sa palve­lut huonot, jää asun­to­jen hin­take­hi­tys alle keskitason.

      4. “Asun itse lähiössä omis­tusasun­nos­sa, mut­ta en viihdy tääl­lä. Mieli tek­isi tiivi­iseen kaupunki­in, mut­ta se olisi taloudelli­nen itse­murha, sil­lä hin­noista johtuen sil­loin jou­tu­isi vuokralle, vaik­ka lait­taisi van­han asun­non myyn­ti­in. Niin­pä näen lähiöi­den tiivistämisen ain­oana poten­ti­aalise­na mah­dol­lisuute­na päästä kaupunki­maiselle alueelle asumaan sil­lä ajatuk­sel­la, että tiivistämisen myötä tämäkin lähiö alka­isi pikkuhil­jaa muis­tut­taa kaupunkia.”
        Kovin on lyhyt­näköi­nen ja itsekäs näkökul­ma kaupun­gin kehit­tämiseen. Kaikkea ei voi elämässä saa­da ja sen ymmärtämi­nen on aikuisuutta.

    2. Atte Rätt:
      Asun itse lähiössä omis­tusasun­nos­sa, mut­ta en viihdy tääl­lä. Mieli tek­isi tiivi­iseen kaupunki­in, mut­ta se olisi taloudelli­nen itse­murha, sil­lä hin­noista johtuen sil­loin jou­tu­isi vuokralle, vaik­ka lait­taisi van­han asun­non myyn­ti­in. Niin­pä näen lähiöi­den tiivistämisen ain­oana poten­ti­aalise­na mah­dol­lisuute­na päästä kaupunki­maiselle alueelle asumaan sil­lä ajatuk­sel­la, että tiivistämisen myötä tämäkin lähiö alka­isi pikkuhil­jaa muis­tut­taa kaupunkia.

      Aja­tus toimii puolit­tain, sil­lä kyl­lähän lähiöitäkin tiivis­tetään, kuten esimerkik­si nyt Raide-Jok­erin yhtey­dessä. Tässä on kuitenkin se peru­songel­ma, että käytän­nön kaa­vatyössä asuinaluei­den omi­naispi­irtei­den säi­lyt­tämi­nen nähdään ensiar­voisen tärkeänä, eli kaa­van valmis­tel­e­va arkkite­hti piirtää talot siten, että nämä 60–70 ‑luvun met­sälähiöt myös pysyvät olen­naisil­ta osin met­sälähiöinä. Jot­ta mikään voisi muut­tua, niin tämä aluei­den omi­naispi­irtei­den säi­lyt­tämisen peri­aate pitäisi hylätä, mut­ta sitä ei ole kukaan ainakaan ääneen ehdottanut.

      Ei kan­na­ta uskoa poli­itikko­jen lupauk­sia tiivistämisen jumalu­ud­es­ta. Esimerkik­si ei jätkäsaari mik­sikäänään kan­takaupungik­si ole muut­tunut. Ei sielä mitään palvelui­ta ole kolme pien­tä val­in­tamyymälää yksi kahvi­la pitze­ria. Kaup­pakeskuk­set tap­pa­vat kaik­ki ympäristön palve­lut. Mitä siis kuvit­telet saavasi kun lähiö tiivis­tetään tietysti tiivi­in lähiön vail­la palvelui­ta. Mik­si lux­em­burin raha halu­ais sijoit­taa kehä­tien tun­tu­maan asun­torak­en­tamiseen, vaik­ka sielä kulk­isi raitio­vaunu. Jätkäsaares­ta pääsee pois kyl­lä hyvin, mut­ta jos halu­aa ympärille jotain vihreää niin kan­nat­taa varautua keskustele­maan poli­isien kanssa, kos­ka puis­toalueet kor­tilla. (taas tyh­jennnet­ti­in sine­brycof­fin puis­to) Elämää ei jätkäsaares­ta löy­dy. Se on edel­lenkin vain nukkumalähiö.

      1. Kyt­tyra: Ei kan­na­ta uskoa poli­itikko­jen lupauk­sia tiivistämisen jumalu­ud­es­ta. Esimerkik­si ei jätkäsaari mik­sikäänään kan­takaupungik­si ole muut­tunut. Ei sielä mitään palvelui­ta ole kolme pien­tä val­in­tamyymälää yksi kahvi­la pitze­ria. Kaup­pakeskuk­set tap­pa­vat kaik­ki ympäristön palve­lut. Mitä siis kuvit­telet saavasi kun lähiö tiivis­tetään tietysti tiivi­in lähiön vail­la palvelui­ta. Mik­si lux­em­burin raha halu­ais sijoit­taa kehä­tien tun­tu­maan asun­torak­en­tamiseen, vaik­ka sielä kulk­isi raitio­vaunu. Jätkäsaares­ta pääsee pois kyl­lä hyvin, mut­ta jos halu­aa ympärille jotain vihreää niin kan­nat­taa varautua keskustele­maan poli­isien kanssa, kos­ka puis­toalueet kor­tilla. (taas tyh­jennnet­ti­in sine­brycof­fin puisto)Elämää ei jätkäsaares­ta löy­dy. Se on edel­lenkin vain nukkumalähiö.

        Laskeske­lin että kesken­eräisessä Jätkäsaa­res­sa on 9 ruokar­avin­to­laa (mm kiinalainen, nepalialainen, napo­lilainen, viet­nami­lainen, siam/thai, espan­jalainen tapas) , 2 pit­se­ri­aa, 4 olu­trav­in­to­laa, 3 kahvi­laa, 1 viini­rav­in­to­la, 1 viski­rav­in­to­la, 5 hotel­lia (joista 3 rak­en­teil­la), 3 elin­tarvike­myymälää, 1 erikois­ruokali­ike, 1 kios­ki, elek­tron­i­ikan ja kod­in­tekni­ikan liike .com, 4 parturia/kampaamoa, 3 vaateli­iket­tä, 2 kun­toilu­alan tarvike­myymälää, 4 kun­tos­alia, 1 teat­teri, polkupyörämyymälä/huolto, 3 kauneushoito­laa, eläin­läkäri, yksi­tyi­nen terveysasema/sairaala, sukel­lusk­oulu, 3 musi­ikkialan ope­tusyri­tys­tä, julki­nen sauna, 2 sis­us­tusalan myymälää, tatuoin­tili­ike, urheiluhierontali­ike, raken­nus­tarvike­li­ike, pari seu­rakun­tasalia, venäjän viisumikeskus, joten tuo väite vain yhdestä kahvi­las­ta ja kolmes­ta val­in­tamyymälästä ei oikein pidä paikkaansa.
        Tietysti valikoimat ja palve­lut paranevat kun Jätkäsaar­ta raken­netaan, mut­ta kyl­lä palve­lut jo nyt voit­ta­vat esimerkik­si perus­lähiön palvelutarjonnan.

      2. Peksu: Laskeske­lin että kesken­eräisessä Jätkäsaa­res­sa on 9 ruokar­avin­to­laa (mm kiinalainen, nepalialainen, napo­lilainen, viet­nami­lainen, siam/thai, espan­jalainen tapas) , 2 pit­se­ri­aa, 4 olu­trav­in­to­laa, 3 kahvi­laa, 1 viini­rav­in­to­la, 1 viski­rav­in­to­la, 5 hotel­lia (joista 3 rak­en­teil­la), 3 elin­tarvike­myymälää, 1 erikois­ruokali­ike, 1 kios­ki, elek­tron­i­ikan ja kod­in­tekni­ikan liike .com, 4 parturia/kampaamoa, 3 vaateli­iket­tä, 2 kun­toilu­alan tarvike­myymälää, 4 kun­tos­alia, 1 teat­teri, polkupyörämyymälä/huolto, 3 kauneushoito­laa, eläin­läkäri, yksi­tyi­nen terveysasema/sairaala, sukel­lusk­oulu, 3 musi­ikkialan ope­tusyri­tys­tä, julki­nen sauna, 2 sis­us­tusalan myymälää, tatuoin­tili­ike, urheiluhierontali­ike, raken­nus­tarvike­li­ike, pari seu­rakun­tasalia, venäjän viisumikeskus, joten tuo väite vain yhdestä kahvi­las­ta ja kolmes­ta val­in­tamyymälästä ei oikein pidä paikkaansa.
        Tietysti valikoimat ja palve­lut paranevat kun Jätkäsaar­ta raken­netaan, mut­ta kyl­lä palve­lut jo nyt voit­ta­vat esimerkik­si perus­lähiön palvelutarjonnan.

        Jätkäsaar­ta raken­netaan parikymp­pisille sinkuille palveluista päätellen? Tuos­ta maini­tus­ta lis­tas­ta en ruokakau­pan lisäk­si tarvit­sisi juuri mitään, ehkä pyörähuoltoa luku­unot­ta­mat­ta. Viski­rav­in­to­la ja sukel­lusk­oulu nau­rat­ti­vat min­ua, no kaikkea sitä voi ihmi­nen tarvita.
        Ehkäe kaupun­ki ja raken­nus­su­un­nit­teli­jat ovat sit­tenkin ajatelleet etukä­teen, mil­laista väestöä he halu­a­vat. Nuo­ria yksin asu­via hyvä­tu­loisia, tai tule­via hyvä­tu­loisia. Tämä tietysti selit­tääkin asuin­neliöi­den vähyy­den ja tiivi­in rakentamisen.

      3. Tiiviy­den turhu­us: Jätkäsaar­ta raken­netaan parikymp­pisille sinkuille palveluista päätellen? Tuos­ta maini­tus­ta lis­tas­ta en ruokakau­pan lisäk­si tarvit­sisi juuri mitään, ehkä pyörähuoltoa luku­unot­ta­mat­ta. Viski­rav­in­to­la ja sukel­lusk­oulu nau­rat­ti­vat min­ua, no kaikkea sitä voi ihmi­nen tarvita.
        Ehkäe kaupun­ki ja raken­nus­su­un­nit­teli­jat ovat sit­tenkin ajatelleet etukä­teen, mil­laista väestöä he halu­a­vat. Nuo­ria yksin asu­via hyvä­tu­loisia, tai tule­via hyvä­tu­loisia. Tämä tietysti selit­tääkin asuin­neliöi­den vähyy­den ja tiivi­in rakentamisen. 

        Kyl­lä tuo lista hyvältä näyt­tää. Parikymp­pisen sinkun lisäk­si Jätkäsaa­res­sa var­maan viihty­isi myös nelikymp­pinen dinkku kuten minä. Hyvä­tu­loisu­ut­tani en halu­aisi häpeil­lä. Toki hyvät tulot ei Jätkäsaa­reen ihan riitä, vaan pitäisi olla omaisuuttakin.

      4. Tiiviy­den turhu­us: Jätkäsaar­ta raken­netaan parikymp­pisille sinkuille palveluista päätellen? Tuos­ta maini­tus­ta lis­tas­ta en ruokakau­pan lisäk­si tarvit­sisi juuri mitään, ehkä pyörähuoltoa luku­unot­ta­mat­ta. Viski­rav­in­to­la ja sukel­lusk­oulu nau­rat­ti­vat min­ua, no kaikkea sitä voi ihmi­nen tarvita.
        Ehkäe kaupun­ki ja raken­nus­su­un­nit­teli­jat ovat sit­tenkin ajatelleet etukä­teen, mil­laista väestöä he halu­a­vat. Nuo­ria yksin asu­via hyvä­tu­loisia, tai tule­via hyvä­tu­loisia. Tämä tietysti selit­tääkin asuin­neliöi­den vähyy­den ja tiivi­in rakentamisen.

        Jätkäsaari on vielä pahasti kesken­eräi­nen ja sik­si se vaikut­taa epävi­ihty­isältä. Raken­nustöi­den pauke, jalka­käytävät poik­ki joka kort­telin kohdal­la , iso­ja pöli­se­viä hiekkak­ent­tiä aj lop­u­ton rekkaralli.
        Se mikä on ollut myön­teistä kehi­tys­tä viime aikoina on että koli­se­via matkalaukku­jaan raa­haavia tur­is­te­ja ei enää näe, mut­ta se lie­nee tilapäistä. 

        Naa­puris­sa ole­va Ruo­ho­lahti jol­la on ikää jo n 20 vuot­ta taas on ihan viihty­isä jos Itämerenkat­ua ja Porkkalankat­ua ei las­ke­ta. Kana­va tekee sen varsinkin eloisam­mak­si. Voi olla että Jätkäsaarestakin sit­ten kun se on valmis, tulee joskus viihty­isä. Siihen on ainakin laitet­tu kovoa odotuksia. 

        Sama mikä pätee Jätkäsaa­reen kos­kee myös mui­ta uusia aluei­ta, Kalasa­ta­maa ja Kes­ki-Pasi­laa. Nyt ne vaikut­ta­vat kamalil­ta mut­ta ehkä sit­ten joskus pöly laskeutuu.

      5. Tiiviy­den turhu­us: Jätkäsaar­ta raken­netaan parikymp­pisille sinkuille palveluista päätellen? Tuos­ta maini­tus­ta lis­tas­ta en ruokakau­pan lisäk­si tarvit­sisi juuri mitään, ehkä pyörähuoltoa luku­unot­ta­mat­ta. Viski­rav­in­to­la ja sukel­lusk­oulu nau­rat­ti­vat min­ua, no kaikkea sitä voi ihmi­nen tarvita.
        Ehkäe kaupun­ki ja raken­nus­su­un­nit­teli­jat ovat sit­tenkin ajatelleet etukä­teen, mil­laista väestöä he halu­a­vat. Nuo­ria yksin asu­via hyvä­tu­loisia, tai tule­via hyvä­tu­loisia. Tämä tietysti selit­tääkin asuin­neliöi­den vähyy­den ja tiivi­in rakentamisen.

        Niin, ainakin itse (ikää 55) olen käyt­tänyt läh­es kaikkia näitä Jätkäsaaren ruokar­avin­toloi­ta, kuten myös yhtä olu­trav­in­to­laa ja yhtä kahvio­ta, käytän myös kaikkia elin­tarvikekaup­po­ja ja yhtä kun­tos­alia, lois­tavas­sa Saunas­sakin olen pari­in ker­taan käynyt, myös verkkokauppa.comin myymälä on ahk­eras­sa käytössä. Sukelt­a­mi­nen ja myös laite­sukel­lus ovat muuten melko yleisiä har­ras­tuk­sia, kan­nat­taa han­kkia Suomes­sa ainakin alkeisosaami­nen, jol­loin saa sit­ten naut­tia etelän kirkkaam­mis­sa vesis­sä täy­del­lis­es­ti sukellusreissuilla.

        Onhan se selvää että uudessa kaupungi­nosas­sa on keskimäärin nuorem­pia asukkai­ta, mujt­ta eivät kaik­ki. Ajan myötä sit­ten asukkaat van­henevat, jol­loin myös palve­lut kehit­tyvät tämän mukaises­ti. Ker­ro ihmeessä mitä kau­pal­lisia palvelui­ta itse käytät? 

        Tietenkin Jätkäsaa­res­sa on tai on tulos­sa paljon myös kun­nal­lisia palvelui­ta; puis­toa, kir­jas­toa, koulua, uima­hal­lia, palve­lu­taloa, uimaran­taa, urheilukent­tää, jalka­pal­lo­hal­lia, ratikat jne. Kysymyshän oli siitä tuleeko kau­pal­lisia palveuil­ta parem­min kun raken­netaan tehokkaasti, kyl­lä tulee ainakin jos ver­taa Jätkäsaar­ta vas­taavaan kokoiseen har­vaan met­sälähiöön. Julkiset palve­lut taasen eivät riipu asukasti­hey­destä, niiden sijoit­tumi­nen on aina poli­it­ti­nen ratkaisu.

      6. peksu: Niin, ainakin itse (ikää 55) olen käyt­tänyt läh­es kaikkia näitä Jätkäsaaren ruokar­avin­toloi­ta, kuten myös yhtä olu­trav­in­to­laa ja yhtä kahvio­ta, käytän myös kaikkia elin­tarvikekaup­po­ja ja yhtä kun­tos­alia, lois­tavas­sa Saunas­sakin olen pari­in ker­taan käynyt, myös verkkokauppa.comin myymälä on ahk­eras­sa käytössä. Sukelt­a­mi­nen ja myös laite­sukel­lus ovat muuten melko yleisiä har­ras­tuk­sia, kan­nat­taa han­kkia Suomes­sa ainakin alkeisosaami­nen, jol­loin saa sit­ten naut­tia etelän kirkkaam­mis­sa vesis­sä täy­del­lis­es­ti sukellusreissuilla.

        Onhan se selvää että uudessa kaupungi­nosas­sa on keskimäärin nuorem­pia asukkai­ta, mujt­ta eivät kaik­ki. Ajan myötä sit­ten asukkaat van­henevat, jol­loin myös palve­lut kehit­tyvät tämän mukaises­ti. Ker­ro ihmeessä mitä kau­pal­lisia palvelui­ta itse käytät? 

        Tietenkin Jätkäsaa­res­sa on tai on tulos­sa paljon myös kun­nal­lisia palvelui­ta; puis­toa, kir­jas­toa, koulua, uima­hal­lia, palve­lu­taloa, uimaran­taa, urheilukent­tää, jalka­pal­lo­hal­lia, ratikat jne. Kysymyshän oli siitä tuleeko kau­pal­lisia palveuil­ta parem­min kun raken­netaan tehokkaasti, kyl­lä tulee ainakin jos ver­taa Jätkäsaar­ta vas­taavaan kokoiseen har­vaan met­sälähiöön. Julkiset palve­lut taasen eivät riipu asukasti­hey­destä, niiden sijoit­tumi­nen on aina poli­it­ti­nen ratkaisu.

        Tarkoitin lähin­nä, että jonkin alueen palveluista voi ais­tia paikan ilmapi­ir­iä ja arvos­tuk­sia, sekä hiukan arvoi­da, mil­laisia ihmisiä sinne muut­taa. Min­un listal­lani oma piha menee ylitse kaiken muun, sekä lähilu­on­to. Palveluista lähikir­jas­to ja puu­tarhali­ike esimerkik­si paljon tärkeämpiä, kuin rav­in­to­lat tai baar­it, jois­sa ei tule käy­tyä. En mak­saisi mal­tai­ta asumis­es­ta vain alueen palvelu­iden takia, kos­ka se itse asun­to ja asumisen laatu on myös tärkeämpi asia.

      7. Min­un listal­lani oma piha menee ylitse kaiken muun

        Vaikut­taa siltä, että et ole aikeis­sa muut­taa Helsin­gin kan­takaupunki­in. Se on hyvä, että kaik­ki eivät sinne halua. Hyvässä kaupungis­sa on eri­laisia alueita.

    1. oletko täysin varma..että myös sen van­hem­man ker­ros talon asun­to­jen arvo nousee„ jos viereen raken­netaan uusi kerrostalo?

      vai onko niin, että keskimäärin asun­to­jen arvo nousee sen ver­ran, mitä..sit kun on uusi raken­net­tu siihen..niin annetul­la aluel­la keskimäärin nousee sit känppi­en arvo, kos­ka sihen tuli nys­sit uudet kalli­it asun­not, jot­ka vaikut­taa keskimääräiseen känppi­en hintaan?

      mut ne van­hat kän­pät on ihan samois hinnois…ellei jopa laske kun elin­ti­la kapeni

      1. Olen seu­ran­nut keskustelua asun­tosi­joit­ta­jien pal­toil­la. Hei­dän mukaansa kan­nat­taa ostaa van­ha asun­to sieltä, minne raken­netaan lisää, kos­ka täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen nos­taa alueen arvostusta.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Olen seu­ran­nut keskustelua asun­tosi­joit­ta­jien pal­toil­la. Hei­dän mukaansa kan­nat­taa ostaa van­ha asun­to sieltä, minne raken­netaan lisää, kos­ka täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen nos­taa alueen arvostusta.

        Asia on juuri noin — jos vain hin­ta on kohtu­ulli­nen. Lisärak­en­t­a­mi­nen tuo mukanaan yleen­sä parem­man näköistä naa­pu­rus­tua — ja lisäk­si kaupun­ki yleen­sä paran­taa sel­l­ais­ten paikko­jen koulu­jen tasoa jne. Van­hat asuinalueet saa­vat tyy­tyä huonom­pi­in koului­hin. Jos taas asia on huomioitu jo hin­noit­telus­sa, sit­ten ei ole vält­tämät­tä eri­ty­istä arvonke­hi­tys­tä enää odotet­tavis­sa. Asun­tosi­joit­ta­jat halu­a­vat tehdä nuo oston­sa yleen­sä ennen kuin muut tietävät, että jotain aluet­ta aio­taan kehit­tää. Sijoit­ta­ja voi rum­mut­taa keskustelu­pal­stoil­la ja muual­lakin sitä, että juuri kyseinen alue on kehit­tymässä, kunnes tieto asi­as­ta on levin­nyt ja tieto siitä on kap­i­tal­isoitunut asun­non hin­taan — jon­ka jäl­keen sijoit­ta­ja voikin jo luop­ua kohteesta voitol­la ja sijoit­taa seu­raavaan kehit­tyvään alueeseen.

  7. Jär­jetön väite, että ihmiset eri­tyis­es­ti halu­aisi­vat “tiivi­i­isti” raken­net­tuun ympäristöön…

    jos keskus­tois­sa hin­nat ovat korkeam­mat, se ei ker­ro siitä että ihmiset halu­aisi­vat nimeno­maan sinnne.. tai jos yksiöi­den neliöhin­nat ovat korkeim­mat, se ei tarkoi­ta sitä, että ihmiset eri­tyis­es­ti halu­aisi­vat mah­dol­lisim­man pie­neen kanakop­pi­in asumaan toteut­ta­maan jotain Virheää unelmaa..

    jos haluu “ytimeen” se on jokaisen mahdollisuus..minä en yritä rajoit­taa ihmis­ten val­in­to­ja, kuten eräät.

    ennus­tan kuitenkin..että autioitu­vat, matu­soitu­vat kesku­s­tat alka­vat laskea hinnoissaan

  8. se ei ole todel­lakaan mikään “ympäristörikos” ns. harvaanasuminen…tässä Turun ihan rajal­la Raisios.…täs pikkumetsikös..täällä on kettuja..metsäkauriita„ siiilejä..sammakoita..jopa rantakäärme..ja lin­tu­ja joka lähtöön!!!…

    täs on hom­mat bal­anssis­sa, joka ei sovi sun ide­olo­giaan näköjäään

    ja mä ja mun vaimmo..nautimme tästä luon­non lähelä asumisesta..jonka sinä…haluaisit..xxxxxx

    1. Siis loikki­vat mei­dän pihal­la asti…puutarha on täyn­nä vilinäää..luontoa…jäniksiä tietty..juuh myös..ei pelkästään tos mett­täs ton­tin rajal­la vaan ihan tontilla..se on sitä aitoa luon­non­läheistä asumista..ennen mah­tol­lista taloudel­lista konkurssia en “tiivi­iseen” betonikylään muut­taisi vaik­ka maksettais.

      Näis­sä ‑70 luvun har­vaan raken­ne­tuis­sa lähiöis­sä myös luon­to on lähellä..tai siis se on ihan siinä paikalla..mut joku “tiivistämi­nen” sehän ajaa sen pois..luonnon…ei järkee..tuollanen sopii vain cityvihreän ihanteisiin..ja mikä on syy siihen? joku ihmeelli­nen kiis­tanalainen ilmas­ton­muu­tosko? en usko, se on vain tekosyy suurem­mille päämäärille

  9. MIk­si pitää luokitel­la kaupun­ki ja maalaisym­päristö niin radikaal­isti? mik­sei ihmisel­la saisi olla iso tont­ti suomes­sa, ker­ta tääl­lä on elintilaa..vai onko se joitain ras­sis­mii tms?

    Eihän ketään pakote­ta asumaan Töölöön tai Punavuoreen. Tunkua niihin kuitenkin on. Jos halu­aa itselleen kymme­nen hehtaarin ton­tin, sel­l­aisen saa paljon halvem­mal­la kuin kak­sion Töölöstä. Kukaan ei siis estä tai kiel­lä asumas­ta maal­la isol­la ton­til­la. Tai vaik­ka Nurmijärvellä.

  10. Dick­ie: jos on oma talo ja piha, ei myöskään muo­dos­tu tarvet­ta ulko­maankesälo­ma matkoille tai edes kesämökin han­k­in­taan, kun suo­ma­laisen luon­nolli­nen geneet­ti­nen tarve omaan pikku pihaan ja luon­toon on saavutet­tu kohtu­u­ullisen kokoises­sa OK talos­sa ja tontissa…

    Hyvä point­ti. Kaupungeis­sa asu­vat tyyp­il­lis­es­ti (ne kenel­lä on varaa) matkustel­e­vat ulko­maille ja Lap­pi­in, kos­ka heitä ahdis­taa olla siel­lä urbaanis­sa betonivi­idakos­sa koko ajan. Ulko­maan­len­to aiheut­taa mon­en ton­nin hiilipäästöt ja ehkä vielä haitallisem­paa on lentämisen lentopetrolipäästöt, jot­ka saas­tut­ta­vat ilmake­hää. Kaupunki­lainen elämän­ta­pa on muka­va vain, jos on hyvä­tu­loinen. Siinä tapauk­ses­sa taas kulut­taa enem­män kaikkea, kuin keskiver­to maakun­nas­sa maaseu­tu­maisem­mas­sa ympäristössä elävä.

  11. Jos itse saisin päät­tää, niin kan­takaupun­gin ulkop­uolelle ei raken­net­taisi yhtäkään ker­rostaloa vaan otet­taisi­in mallia vanhoista
    puu­talokaupungeista, jot­ka ovat tiivi­itä, kau­ni­ita ja vehre­itä. On kapeat, mutkaiset kadut ja kadun­var­teen sijote­tut talot takapihoineen.
    Jos meil­lä raken­net­taisi­in näin, lähiöt eivät olisi kirosana vaan niis­sä asum­i­nen olisi halut­tua ja arvostet­tua — oikeaa vihreää ja tiivistä kaupunkia!

  12. Halu­aisin laa­jen­taa keskustelua maaseudun kirkonkyli­in. Mon­et niistä ovat 60-luvun ihantei­den toteut­tamisen jäl­keen matalia lät­tänöitä, pääkatu sato­ja metre­jä lev­eä ja yksi‑, korkein­taan kak­sik­er­roksiset liike- ja asuin­raken­nuk­set reunus­ta­vat rait­tia asfalt­tiken­tät ympäril­lään. Kau­pas­ta toiseen liiku­taan autol­la, ja niin­pä minkään­laista kat­uelämää ja kohtaamista ei syn­ny muual­la kuin parkkipaikalla ja S‑marketin aulas­sa. Kuitenkin eräs täl­lainen hyvin tun­te­mani kirkonkylä elät­ti aikanaan kak­sikin kir­jakaup­paa, kon­di­to­ri­an, erikoiskaup­po­ja. Toki val­tio ei sil­loin ollut vetäy­tynyt maakun­nista ja niin­pä kylässä oli aikanaan myös poli­isi, vero­toimis­to, Kela…

    Jos kirkonkylä olisi tiivis, se koet­taisi­in tur­val­lise­na, miel­lyt­tävänä yhteisönä jos­sa palve­lu­ta­sokin voisi parantua.

      1. Ehkä, mut­ta omat koulukaveri­ni oli­vat 70-luvun Tapi­o­las­sa, joka oli ”väljä” mut­ta tar­josi hyvät palvelut.

    1. JH: Kuitenkin eräs täl­lainen hyvin tun­te­mani kirkonkylä elät­ti aikanaan kak­sikin kir­jakaup­paa, kon­di­to­ri­an, erikoiskaup­po­ja. Toki val­tio ei sil­loin ollut vetäy­tynyt maakun­nista ja niin­pä kylässä oli aikanaan myös poli­isi, vero­toimis­to, Kela…

      Noin oli aikoinaan. Noista eri­tyis­es­ti vero­toimis­to ja Kela toi kun­taan naisia asukkaik­si, ja poli­isin työkin oli ja on suh­teel­lisen hyvin palkat­tua ver­rat­tuna pien­ten kirkonkylien keskimääräiseen tulota­soon, jois­sa asukkaista oli hyvinkin pien­i­t­u­loisia. Jo nuo val­tion palve­lut saat­toi­vat vaikut­taa siihen, että kun­nas­sa pystyi ole­maan kon­di­to­ria ja kir­jakaup­po­ja — ja ne toi­vat mah­dol­lis­es­ti mukanaan myös lap­siper­heitä, kos­ka eri­tyis­es­ti Kelan työn­tek­i­jäkun­nas­sa on paljon naisia, ja sosi­aalialalle pää­tyy töi­hin paljon sel­l­aista väkeä, joka han­kkii paljon lap­sia. Nyky­isin Kelan toimip­is­teitä ei pienis­sä kun­nis­sa enää juuri ole. Kirkonkylän palve­lut vaa­ti­vat yleen­sä riit­tävästi hyvä­tu­loista asukaspo­h­jaa. Jois­sain pienis­sä kirkonkylis­sä on yhä yllät­tävänkin laa­ja palve­lu­tar­jon­ta kukkakaup­paa, tili­toimis­toa, optikkoli­iket­tä, paikallista Osu­us­pankkia ja monia mui­ta palvelui­ta myöten, jos vain paikalliset käyt­tävät niitä palvelui­ta. Jois­sain ei ole jäl­jel­lä mitään palveluita.

  13. Eri ihmiset tun­tu­vat määrit­televän tiiviy­den eri tavoin. Ennen, vielä 70–80-luvuilla raken­net­ti­in erit­täin hyvin toimivia avaria lähiöitä, jois­sa on isot sisäpi­hat asukkaille ja nykykri­teere­in väljät asun­not. Näistä lähiöistä löy­tyy tänä päivänäkin lähikau­pat ja kir­jas­tot, koulut ja perus­ta­son ter­veyspalvelu­ja. Kuitenkaan kaupun­gin keskus­taan ei ole muu­tamia kilo­me­tre­jä enem­pää. Näin pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la. En tiedä, mitä siel­lä on men­nyt kaupunkisu­un­nit­telus­sa pieleen, kun taa­tusti on siel­lä täl­lä het­kel­läkin enem­män asukkai­ta lähiöis­sä, kuin mitä muual­la Suomes­sa. Asukkaiden vähyyys ei voi olla se ongel­ma, kun pienem­mille väkimäärillekin osa kun­nista tar­joaa hyvät lähipalvelut.

    Kyseenalais­tan myös tämän raideli­iken­neb­u­umin. Mik­si ihmeessä tarvit­taisi­in jotain raideli­iken­net­tä sel­l­aisille alueille, jois­sa on lähipalve­lut omas­ta takaa? Mikä tarkoit­taa, ettei keskus­taan tarvitse men­nä vapaa-ajal­la kuin eri­ty­i­sistä syistä, vaik­ka matkaa ei paljon olekaan. Bus­sili­ikenne on jous­tavam­paa ja kat­taa suurem­man pin­ta-alan, eikä ole muu­ta liiken­net­tä häir­it­se­viä kisko­ja ja melusaastet­ta. Tule­vaisu­udessa on sähköbus­sit. Ja kun lähiö sijait­see 3–5 kilo­metrin päässä keskus­tas­ta, sen kyl­lä ajaa pyöräl­läkin. Itse ajan pidem­piäkin matko­ja. Ihan lihasvoimal­la taval­lisel­la pyörällä.
    Voi tietysti olla että vika on Helsin­gin ase­makaavas­sa. Se ei vält­tämät­tä ole paras mah­dolli­nen, tai varsi­nainen alku­peräi­nen kaupun­ki on jo levit­tynyt ikään kuin rajo­jen­sa ulkopuolelle.

  14. Siel­lä mis­sä raken­netaan, asun­to­jen hin­nat nou­se­vat eniten. Oden mielestä on hienoa, kun asum­i­nen on kallista. Sijoit­ta­jat osta­vat uudet asun­not ja tot­takai tykkäävät. Mut­ta nykya­jan nuo­ril­la ei ole enää mah­dol­lisu­ut­ta ostaa omaa asun­toa ja ovat pakotet­tu­ja vuokra-asumiseen. Ennen oli nor­maalia, että ostet­ti­in ensi­a­sun­to asp-lainal­la ja muutet­ti­in sitä mukaa isom­paan kun per­he kasvoi. Nyt ei enää asun­to­var­al­lisu­us ker­ry. Yhteiskun­ta mak­saa tukia, että voidaan asua vuokral­la. Verora­hoil­la kas­vate­taan ulko­mais­ten sijoit­ta­jien var­al­lisu­ut­ta. Juu, Helsin­gin keskus­tan asun­noil­la on kysyn­tää. Ulko­maisil­la kiin­teistösi­joit­ta­jil­la. Ja sen takia Helsin­gin lähiöis­sä raken­netaan asukkaiden lähimet­sät ja virk­istysalueet täy­teen Oden tiivistä kaupunkia. Pien­taloalueisi­in kiin­ni korkei­ta ker­rostalo­ja. Palvelu­ja ja liiken­ney­hteyk­siä ei raken­neta, vaik­ka asukkaiden määrä moninker­tais­tuu. Korkeat talot var­josta­vat auringon van­ho­jen asukkaiden pihoil­ta. Hieno jut­tu, tykkää Ode. Mis­sä pesivät lin­nut, kun met­sät on kaadet­tu? No, ei kaupungis­sa lin­tu­ja tarvi­ta tykkää Ode. Eikä omistusasumista.

    1. Siel­lä mis­sä raken­netaan, asun­to­jen hin­nat nou­se­vat eniten. Oden mielestä on hienoa, kun asum­i­nen on kallista. 

      Nytt ymmär­rät tahal­lasi väärin. Asun­to­tar­jon­nan lisäämi­nen alen­taa hin­to­ja ver­rat­tunas tilanteeseen, että asun­to­ja on vähem­män. Mut­ta jos jostakin asuinalueesta tehdään aiem­paa parem­pi, sil­lä alueel­la asun­to­jen arvo nousee samal­la kun se muual­la alskee. Helsingisn seudul­la asun­to­jen hin­nat ovat laske­neet voimakkaasti kehyskun­nis­sa, jonkin ver­ran Van­taal­la ja Espoos­sa metron ulot­tumat­tomis­sa ja jonkin ver­ran myös eräis­sä Hel­sngin asuinalueista.
      Hyvä esimerk­ki taas siitä, että rak­en­tamien paran­taa aluet­ta ja nos­taa hin­to­ja on Laa­jasa­lo, jos­sa lisärak­en­tamien ja siihen kiin­teästi liit­tyvä ratikkalin­ja nos­taa asun­to­jen hin­taa ja Myl­ly­puro, jos­sa alueen onnis­tunut ehost­a­mi­nen on nos­tanut asun­to­jen arvoa. 

      Jos otamme päämääräk­si alen­taa asun­to­jen hin­to­ja Helsingis­sä, se käy parhait­en sijoit­tam­lal­la hai­se­va kaatopaik­ka jokaiseen kaupunginosaan.

      1. Osmo Soin­in­vaara: Nytt ymmär­rät tahal­lasi väärin. Asun­to­tar­jon­nan lisäämi­nen alen­taa hin­to­ja ver­rat­tunas tilanteeseen, että asun­to­ja on vähem­män. Mut­ta jos jostakin asuinalueesta tehdään aiem­paa parem­pi, sil­lä alueel­la asun­to­jen arvo nousee samal­la kun se muual­la alskee. Helsingisn seudul­la asun­to­jen hin­nat ovat laske­neet voimakkaasti kehyskun­nis­sa, jonkin ver­ran Van­taal­la ja Espoos­sa metron ulot­tumat­tomis­sa ja jonkin ver­ran myös eräis­sä Hel­sngin asuinalueista.
        Hyvä esimerk­ki taas siitä, että rak­en­tamien paran­taa aluet­ta ja nos­taa hin­to­ja on Laa­jasa­lo, jos­sa lisärak­en­tamien ja siihen kiin­teästi liit­tyvä ratikkalin­ja nos­taa asun­to­jen hin­taa ja Myl­ly­puro, jos­sa alueen onnis­tunut ehost­a­mi­nen on nos­tanut asun­to­jen arvoa. 

        Jos otamme päämääräk­si alen­taa asun­to­jen hin­to­ja Helsingis­sä, se käy parhait­en sijoit­tam­lal­la hai­se­va kaatopaik­ka jokaiseen kaupunginosaan.

        Kiin­teistövero on hai­se­vaa kaatopaikkaa nopeampi ja tehokkaampi keino laskea asun­to­jen hin­taa. Haja-asu­tusalueel­la jo nyt etenkin ison kiin­teistön arvo saat­taa olla nol­la tai jopa sen ala­puolel­la kun vero­tusar­vo las­ke­taan kaava­mais­es­ti uuden raken­nuk­sen raken­nuskus­tan­nusten mukaan.

      2. K.k.: Kiin­teistövero on hai­se­vaa kaatopaikkaa nopeampi ja tehokkaampi keino laskea asun­to­jen hin­taa. Haja-asu­tusalueel­la jo nyt etenkin ison kiin­teistön arvo saat­taa olla nol­la tai jopa sen ala­puolel­la kun vero­tusar­vo las­ke­taan kaava­mais­es­ti uuden raken­nuk­sen raken­nuskus­tan­nusten mukaan.

        Las­ke­taan kaava­mais­es­ti, mut­ta kiin­teistövero­tuk­ses­sa tehdään van­hoista raken­nuk­sista silti myös ikävähen­nyk­set. Kiin­teistövero­tus pääomit­tuu kyl­lä asun­to­jen hin­toi­hin, mut­ta se vaikut­taa myös kun­nal­lisveroon. Jos on korkea kun­nal­lisvero­ker­tymä, kuten uusien asun­to­jen Helsingis­sä on ver­rat­tuna van­hen­tu­vien asun­to­jen kun­ti­in, voi uusien asun­to­jen kun­ta pitää alem­paa kun­nal­lisveroa, mikä taas houkut­telee asukkaita.

      3. Soin­in­vaaran mukaan asumisen jatku­va kallis­tu­mi­nen on ennenkaikkea merk­ki kaupunkisu­un­nit­telun onnis­tu­mis­es­ta ja siitä että kaupun­ki on jatku­vasti vain entistä parem­pi paik­ka asukkaille. Itse en ole näin opti­misti­nen, en tiedä kestääkö Soin­in­vaaran näkökul­ma kri­it­tistä tarkastelua.

        Ensin­näkin nos­taisin esille mata­lan korko­ta­son, ja sen mah­dol­lis­ta­neen asun­tosi­joi­tus­bu­umin. Hypo-pankin tilas­tois­sa asun­tosi­joi­tus­lain­o­jen määrä on kahdek­sanker­tais­tanut viimeisessä 15 vuodessa:
        https://yle.fi/uutiset/3–11455411

        Tämä ei tietenkään yksit­täisenä tilas­tona vielä ker­ro koko totu­ut­ta, mut­ta vuokrat­u­loa saavien määrä on myös kas­vanut samana aikana erit­täin voimakkaasti:
        https://www.ptt.fi/ennusteet/kansantalous-ja-asuntomarkkinat/kansantalous-kevat-2018-erikoisteema-asuntosijoitusbuumi-suomessa

        Hypon mukaan huo­mat­tavin­ta on kuitenkin se, että he jot­ka sijoit­ta­vat, sijoit­ta­vat voimakkaasti aiem­paa enem­män. Eli han­kki­vat aina vain lisää sijoi­tusasun­to­ja. Eri­toten kuumimis­sa kasvukeskuk­sis­sa on ollut medi­an lehdil­lä nuri­naa että asun­non myy­dään käytän­nössä ennen näyt­töjä sijoit­ta­jien toimes­ta. Tässä kil­pailus­sa ei ole paljon saumaa ihmisel­lä joka etsii itselleen kotia tule­viksi vuosikym­meniksi, jos elämän­sä isoin päätös pitäisi tehdä min­u­uteis­sa ilmoituk­sen julka­is­us­ta ilman edes kohteen näkemistä.

        Mut­ta onko Helsin­ki sit­ten tehnyt itses­tään sel­l­aisen parati­isin että nimeno­maan se fak­ta tekee Helsingistä niin riskit­tömän asun­tosi­joi­tusko­hteen? Otan ver­tailuko­hdak­si Rovaniemen, joka on hie­man saman­laisen ongel­man paris­sa. Myös Rovaniemel­lä asun­tomarkki­nat käyvät kuumana, eivät yhtä kuumana kuin Helsingis­sä, mut­ta kuumana silti. Asun­to­jen ja vuokrien hin­nat ovat esimerkik­si korkeam­mat mitä Oulus­sa, puhu­mat­takaan Kemistä tai muista vas­taa­vankokoi­sista kaupungeista. 

        Onko Rovaniemen kaupunkisu­un­nit­telu niin hyvää, että Soin­in­vaaran seli­tys sopii myös Rovaniemeen? Ei ole. Uusia ker­rostalo­ja raken­netaan, mut­ta lähin­nä van­ho­jen tilalle. Palve­lut eivät ole tiivistyneet, joukkoli­iken­ney­htey­det eivät ole paran­tuneet. Viimeiset 10v aikana isoin edis­tysaskel palvelu­iden näkökul­mas­ta on uuden automar­ketin perus­t­a­mi­nen alueelle jos­sa niitä oli aikaisem­min jo kolme kiven­heiton päässä toisistaan.

        Mik­si sit­ten Rovaniemel­lä asun­to­jen hin­nat nou­se­vat? Käytän­nössä samas­ta syys­tä, halvoista koroista ja sen mah­dol­lis­ta­mas­ta asun­tosi­joi­tus­bu­umista. Rovaniemel­lä sen vauhdit­ta­jana on matkailu, Helsingis­sä työ­paikko­jen mur­ros (tehos­tu­mi­nen tuotan­toon keskit­tyvis­sä työ­paikois­sa, lisään­tyvä kont­tor­i­työ­paikois­sa) ja keskittyminen.

        Rovanie­mi on Suomen Airbnb pääkaupun­ki, Rovaniemel­lä on mon­in­ver­roin Airbnb-tar­jon­taa väk­iluku­un suh­teutet­tuna ver­rat­tuna mihinkään muuhun Suomen kaupunki­in. Tämä nos­taa hin­to­ja, sijoit­ta­jat vievät asun­not käsistä ja hin­nat nou­se­vat. Soin­in­vaaran logi­ikan mukaan tämä tekee kaupungista viihty­isäm­män, nos­taa­han se asun­to­jen hin­to­ja. Itse en kyl­lä laisinkaan ole var­ma, ilmiöstä on nuris­tu maail­man­sivu, miten tur­is­mi pilaa kaupun­gin sen alku­peräisiltä asukkail­ta. Kaik­ki kallis­tuu tur­is­ti­hin­toi­hin, isoim­pana juuri asuminen.

        Toki voi argu­men­toi­da että Helsin­gin kohdal­la ilmiö on eri. Työ­paikat lisäävät viihtyvyyt­tä. Tot­ta kai. Mut­ta toisaal­ta kun työ­paikat katoa­vat muual­ta kiihtyväl­lä tahdil­la, ja uudet syn­tyvät vain muu­tami­in tiivi­isi­in kasvukeskuk­si­in, ei se useille anna ainakaan vai­h­toe­hto­ja. Lisäk­si asun­tosi­joit­ta­mi­nen kallis­taa asumisen tuon työ­paikka­mur­roksen lisäk­er­toime­na, jota ruokkii harv­inaisen pitkään jatkunut harv­inaisen alhainen korko­ta­so. En usko että Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu voi ottaa globaal­ista teol­lisu­u­den automaa­tion lisään­tymis­es­tä, lentomatkus­tamisen pitkään globaal­ista jatkuneesta hal­ven­tu­mis­es­ta johtu­vas­ta matkailubu­umista, tai Euroopan alhais­es­ta korko­ta­sos­ta kunniaa.

        Toki Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu voi olla onnis­tunut­ta, ja nähdäk­seni mon­es­ta näkökul­mas­ta onkin esim. paran­tuneena joukkoli­iken­teenä. Älkää kuitenkaan ylpistyky liikaa, tai tuu­dit­tau­tuko siihen että asumisen kas­va­vat hin­nat ovat vain ylävi­tosien paik­ka. Itsel­lä ainakin on nuore­na tilanne että en halu­aisi lähteä huu­tok­il­pailui­hin asun­tosi­joit­ta­jien kanssa, vaan halu­aisin vain kohtu­uhin­taista asum­ista kohtu­uelävän keskuk­sen liepeiltä. Asun­tosi­joit­ta­jat ovat ainakin itseltäni pilan­neet Rovaniemen ja pääkaupunkiseudun, joten kat­seet menevät muualle. Se on tietyn­su­u­ruista uhkapeliä työ- ja uramah­dol­lisuuk­sien kanssa, mut­ta pakko kai tässä elämässä on antaa arvoa myös muulle. Kuten sille mitä oikeasti halu­aa asum­isym­päristöltään, vaik­ka aika nurkkaan min­unkaltaiseni on nyky­isin ajet­tu (itsel­leni löy­tyy hel­posti etätöitä, mut­ta puolisolle valitet­tavasti ei, mikä käytän­nössä luo sen rajoit­teen meille ja luo sen dilem­man asum­i­s­paikan valin­nan suhteen).

        Toivoisin että jotain rajaa asun­tosi­joit­tamiselle asetet­taisi­in jot­ta hyviä paikko­ja asua jäisi myös omas­ta kodista haaveileville vähänkään järkevään hin­taan, mut­ta alkaa näyt­tämään että poli­itikot eivät sel­l­aista pysty tai halua luo­da (useim­mat ovat asun­tosi­joit­ta­jia itsekin), mut­ta onnek­si talous näyt­täisi alkaa ole­maan kään­tymässä. Otsikoi­ta täyt­tävät puheet inflaa­tios­ta ja nou­se­vista koroista. Pieni toivonkip­inä on siis että asun­tomarkki­nat siir­ty­i­sivät asun­tosi­joit­ta­jien käsistä taval­lis­ten kotia etsivien ihmis­ten palveluk­seen. Toki pelkona on että asun­tosi­joit­ta­jat ovat suurin joukoin vivut­ta­neet itsen­sä niin mon­een vipu­un suuril­la sum­mil­la, että hei­dän pelas­ta­jik­seen tässä veron­mak­sa­jana joutuu jokat­a­pauk­ses­sa kun korot lähtevät nousu­un. Eli saa nähdä ovatko he mas­sana jo sel­l­aises­sa ase­mas­sa että ovat “too big to fail” että riskit on saatu sosial­isoitua. Elämme mie­lenki­in­toisia aikoja.

      4. Kil­go­re ymmärtää nyt (tahal­laan?) väärin. Asun­to­jen hin­tata­son nousu ei ole hyvä vaan huono asia ja osit­tain se todel­la johtuu matal­ista koroista. Kuitenkin, jos on vierekkäin kak­si lähiötä, jos­sa toises­sa asun­not ovat selvästi halvem­pia kuin toises­sa, siinä jälkim­mäisessä on var­maankin jotain vikaa. Kun teemme jotaimn oikein hyvää, se nos­taa sen alueen hntata­soa ja las­kee m,uiden hin­tata­soa. Kun raken­namme lisää, hin­nat laske­vat (tai mnou­se­vat vähem­män) koko kaupun­gin alueel­la mut­ta saat­ta­vat nous­ta siel­lä, minne raken­netaan, kos­ka alue para­nee tiivistämällä.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Kil­go­re ymmärtää nyt (tahal­laan?) väärin. Asun­to­jen hin­tata­son nousu ei ole hyvä vaan huono asia ja osit­tain se todel­la johtuu matal­ista koroista. Kuitenkin, jos on vierekkäin kak­si lähiötä, jos­sa toises­sa asun­not ovat selvästi halvem­pia kuin toises­sa, siinä jälkim­mäisessä on var­maankin jotain vikaa. Kun teemme jotaimn oikein hyvää, se nos­taa sen alueen hntata­soa ja las­kee m,uiden hin­tata­soa. Kun raken­namme lisää, hin­nat laske­vat (tai mnou­se­vat vähem­män) koko kaupun­gin alueel­la mut­ta saat­ta­vat nous­ta siel­lä, minne raken­netaan, kos­ka alue para­nee tiivistämällä.

        Jos olen ymmärtänyt jotain väärin niin pahoit­te­len, huo­maan että viestistäni tuli aika kärkevä pahoit­telu­ni siitä. Olen vain usein tör­män­nyt väit­teeseen että nou­se­vat asun­to­jen hin­nat ovat lähin­nä onnis­tu­misen merk­ki, vaik­ka nähdäk­seni sen per­im­mäisenä syynä ovat enem­mänkin korko­markki­nat, työn mur­roksen tren­dit ja tosi­aan sijoit­ta­jien herkkupäivät.
        Eikä näis­sä asiois­sa ole paljon juh­lim­ista nuo­rille jot­ka yrit­tävät päästä ekaan omis­tusasun­toon­sa käsik­si ilman mak­samista mal­tai­ta asun­to­jen arvospeku­laa­tios­ta. Toki jos asun­to­var­al­lisu­ut­ta on jo ennewtään niin ymmär­rän riemun.

        Lisärak­en­tamis­taa toivon minäkin, mut­ta toiv­ot­tavasti päät­täjät eivät tosi­aan liiak­si äiy otta­maan vain kas­vavia hin­tata­so­ja onnis­tu­misen mit­tarik­si vaan muis­ta­vat tehdä kaupunkia nimeno­maan kaupungis­sa asuville, eikä suh­teessa pie­nilukuiselle asun­tosi­joit­ta­jien joukolle.

        Kiin­teistöveroa saisi vielä nostaa.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        Kil­go­re ymmärtää nyt (tahal­laan?) väärin. Asun­to­jen hin­tata­son nousu ei ole hyvä vaan huono asia ja osit­tain se todel­la johtuu matal­ista koroista. Kuitenkin, jos on vierekkäin kak­si lähiötä, jos­sa toises­sa asun­not ovat selvästi halvem­pia kuin toises­sa, siinä jälkim­mäisessä on var­maankin jotain vikaa. Kun teemme jotaimn oikein hyvää, se nos­taa sen alueen hntata­soa ja las­kee m,uiden hin­tata­soa. Kun raken­namme lisää, hin­nat laske­vat (tai mnou­se­vat vähem­män) koko kaupun­gin alueel­la mut­ta saat­ta­vat nous­ta siel­lä, minne raken­netaan, kos­ka alue para­nee tiivistämällä.

        Uskot siis vakaasti tuo­hon ” alue para­nee tiivistämäl­lä” vaik­ka se tarkoit­taisi viher­aluei­den tuhoa ja umpeen rak­en­tamista, talo­jen var­joisu­u­den ja tuulisu­u­den lisään­tymistä? Onko taval­lista pienem­mik­si mitoite­tut asun­not oikein hyvää asum­ista? Täl­lä het­kel­lä on käyn­nis­sä muut­toli­ike Helsingistä pois­päin niille, joille se on taloudel­lis­es­ti tai töi­den puoles­ta mah­dol­lista. Maa­han­muut­ta­jatkin suun­taa­vat nyt kehyskun­ti­in, kuten Van­taalle. Ja entäs ne, jot­ka kaikesta huoli­mat­ta halu­a­vat käyt­tää autoa, tai omaa autoa vält­tämät­tömistä syistä tarvitsevat?

        Olen­naista on myös arkkite­htu­urin laatu. Jos se on tätä Aal­lon surkeaa imi­toin­tiyri­tys­tä yhdis­tet­tynä DDR:läiseen esteti­ikkaan ja ihmiskäsi­tyk­seen, ainakaan kau­nista se ei ole. Kauneus ei muuten ole kat­so­jan silmis­sä, vaan tietyt asi­at yhdis­tävät globaal­isti kauneusar­vois­sa, kuten sym­metrisyys, kul­tainen leikkaus jne. Kalleimpia talo­ja Helsingis­säkin on van­hat kore­at jugend­talot, ajal­ta jol­loin kauneus nähti­in perusarvona.

      7. Tiiviy­den turhu­us: Kalleimpia talo­ja Helsingis­säkin on van­hat kore­at jugend­talot, ajal­ta jol­loin kauneus nähti­in perusarvona. 

        Venäläis­taiteil­i­jat Komar ja Melamid selvit­tivät 1990-luvul­la eri mais­sa kyse­ly­tutkimuk­sil­la, mil­laisia piirteitä taulus­sa pitää olla jot­ta se on ko. maan asukkaiden mielestä hyvä, ja sit­ten maala­si­vat vas­tausten perus­teel­la kunkin maan “kaikkein halu­tu­im­man taulun”. Nuo halu­tu­im­mat taulut muis­tut­ta­vat läh­es jär­jestään ns. tori­taidet­ta, tässä esimerkik­si on suo­ma­lais­ten halu­tu­in taulu: https://awp.diaart.org/km/fin/most.jpg

        Kauneus ei muuten ole kat­so­jan silmis­sä, vaan tietyt asi­at yhdis­tävät globaal­isti kauneusar­vois­sa, kuten sym­metrisyys, kul­tainen leikkaus jne. 

        Itse olen opiskel­lut esteti­ikkaa yliopis­tossa niin paljon kuin sitä on ylipään­sä mah­dol­lista opiskel­la otta­mat­ta sitä pääaineek­si, ja voin tode­ta, etten ole koskaan tör­män­nyt argu­ment­ti­in, joka osoit­taisi esteet­tis­ten arvoar­vostelmien objek­ti­ivi­su­u­den. Maut muut­tuvat ajan myötä, myös ne joiden täl­lä het­kel­lä kuvitel­laan ole­van ikuis­es­ti pysyviä – ja ne saat­ta­vat saha­ta edestakaisin vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa, esimerkik­si jugend-ihanteen ja betonikuu­tioi­hanteen välil­lä. Face­bookissa on betoni­bru­tal­is­min ihail­i­joiden ryh­mässä jo nyt yli 152 000 jäsentä.

      8. Tom­mi Uschanov: Maut muut­tuvat ajan myötä, myös ne joiden täl­lä het­kel­lä kuvitel­laan ole­van ikuis­es­ti pysyviä – ja ne saat­ta­vat saha­ta edestakaisin vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa, esimerkik­si jugend-ihanteen ja betonikuu­tioi­hanteen välil­lä. Face­bookissa on betoni­bru­tal­is­min ihail­i­joiden ryh­mässä jo nyt yli 152 000 jäsentä.

        Tuo­hon voisi lisätä, että ihan hel­posti voi samaan aikaan pitää täysin vas­takkai­sista ja toisen­sa pois­sulke­vista kauneusi­hanteista. Ainakin itse ihaste­len yhtälail­la paras­ta mod­er­nia arkkite­htu­uria ja desig­nia siinä kuin hienoimpia van­ho­ja raken­nuk­sia ja miljöitä. Lisäk­si näi­den onnis­tunut sekoi­tuskin voi olla ihas­tut­ta­va. Usein kuitenkin vihastuttava 🙂

      9. Tom­mi Uschanov: Venäläis­taiteil­i­jat Komar ja Melamid selvit­tivät 1990-luvul­la eri mais­sa kyse­ly­tutkimuk­sil­la, mil­laisia piirteitä taulus­sa pitää olla jot­ta se on ko. maan asukkaiden mielestä hyvä, ja sit­ten maala­si­vat vas­tausten perus­teel­la kunkin maan ”kaikkein halu­tu­im­man taulun”. Nuo halu­tu­im­mat taulut muis­tut­ta­vat läh­es jär­jestään ns. tori­taidet­ta, tässä esimerkik­si on suo­ma­lais­ten halu­tu­in taulu: https://awp.diaart.org/km/fin/most.jpg

        Itse olen opiskel­lut esteti­ikkaa yliopis­tossa niin paljon kuin sitä on ylipään­sä mah­dol­lista opiskel­la otta­mat­ta sitä pääaineek­si, ja voin tode­ta, etten ole koskaan tör­män­nyt argu­ment­ti­in, joka osoit­taisi esteet­tis­ten arvoar­vostelmien objek­ti­ivi­su­u­den. Maut muut­tuvat ajan myötä, myös ne joiden täl­lä het­kel­lä kuvitel­laan ole­van ikuis­es­ti pysyviä – ja ne saat­ta­vat saha­ta edestakaisin vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa, esimerkik­si jugend-ihanteen ja betonikuu­tioi­hanteen välil­lä. Face­bookissa on betoni­bru­tal­is­min ihail­i­joiden ryh­mässä jo nyt yli 152 000 jäsentä.

        Ver­t­a­sit jugend­talo­ja tori­taiteeseen? Nykyään vaan näyt­tää siltä, että se joka halvim­mal­la rak­en­taa, voit­taa tar­jouskil­pailun. Jotkut ihail­e­vat ruos­tunei­ta peltisiä teol­lisu­ushalle­jakin, tai laivakont­te­ja, mut­ta ei se tee niistä asumiseen sopi­vaa arkkite­htu­uria. 70-luvun betoni­talot voivat toisille olla nos­tal­gisia, mut­ta tuskin sen raken­nuskan­nan itsen­sä tähden. 

        Mod­ernismin parhaim­mat ovat toki kau­ni­ita, mut­ta Suomes­sa on jämähdet­ty 1900-luvun mod­ernismin heikko­ta­soiseen jäljit­te­lyyn. Esim. Aal­lon lähtöko­h­ta oli avaru­us raken­nuk­sen sisä- ja ‑ulkotilois­sa, val­oisu­us ja tila piha-alueel­la. Jos yrit­tää samaa ahtaal­la var­joisal­la ton­til­la, lähtöko­htana sisäti­lan tiivistämi­nen yhdis­tet­tynä betoniele­ment­ti­in, niin ei se nyt ole aivan sama. Suo­rat lin­jat vaa­ti­vat tilaa ympärilleen.

        Ja mik­si 1900-luvun tyylin ker­taami­nen olisi jotenkin enem­män arkkite­htu­uria, kuin sitä van­hempi­en tyylien? Muis­sa Euroopan mais­sa raken­netaan surut­ta uusklas­sis­tisia talo­ja 2020-luvul­la, Ruot­sis­sa on jopa kokon­ainen uusi myöhäiskeski­aikaistyy­li­nen kort­teli, keskieu­roop­palai­sis­sa kaupungeis­sa taas julk­i­sivu­ja uusien raken­nusten kadun puolelle. Jos toiset raken­nuk­set ovat van­ho­ja, näyt­tää uudet niiden vier­essä sil­lisalaatil­ta. Har­mon­isu­us on yksi esteet­tisyyt­tä lisäävä tek­i­jä. Tästä ei kaiketi välitetä Helsingis­sä, jos­sa sata­maan raken­netaan sinne sopi­mat­to­mia “pil­ven­pi­irtäjiä” matal­ien raken­nusten sekaan sil­lisalaatik­si. Näin ei toimi­ta Tukhol­mas­sa, jon­ka arvo­raken­nuk­set sata­mas­sa ovat van­ho­ja. Tallinnan van­hakaupun­ki on melko tiivis mut­ta esteet­ti­nen, kos­ka van­hat talot istu­vat siihen tarkoituk­seen parem­min kuin korkeat tor­ni­talot. Mietin kanssa, kuin­ka käytän­nöl­listä on Suomes­sa rak­en­taa noi­ta betonikuu­tioi­ta? Siihen on syyn­sä, mik­si tääl­lä on per­in­teis­es­ti raken­net­tu räystäskattoja.

        Cityvihrei­den suosi­mas­sa Kallios­sa on noi­ta jugendtaloja.

      10. Osmo Soin­in­vaara:

        Kil­go­re ymmärtää nyt (tahal­laan?) väärin. Asun­to­jen hin­tata­son nousu ei ole hyvä vaan huono asia ja osit­tain se todel­la johtuu matal­ista koroista. Kuitenkin, jos on vierekkäin kak­si lähiötä, jos­sa toises­sa asun­not ovat selvästi halvem­pia kuin toises­sa, siinä jälkim­mäisessä on var­maankin jotain vikaa. Kun teemme jotaimn oikein hyvää, se nos­taa sen alueen hntata­soa ja las­kee m,uiden hin­tata­soa. Kun raken­namme lisää, hin­nat laske­vat (tai mnou­se­vat vähem­män) koko kaupun­gin alueel­la mut­ta saat­ta­vat nous­ta siel­lä, minne raken­netaan, kos­ka alue para­nee tiivistämällä.

        Riip­puu, mis­tä lähiöi­den hin­taero johtuu. Lähiöi­hin saa hin­taeron jo niin, että pure­taan tois­es­ta van­him­mat talot pois ja tehdään tilalle uusia. Hin­tata­so nousee sil­loin kahdes­ta syys­tä: sekä sik­si, että uusis­sa asun­nois­sa on kalli­it vuokrat että siitä syys­tä, että on pois­tet­tu markki­noil­ta halvin asun­to­tar­jon­ta eli van­him­mat talot. Lop­putu­lok­se­na siinä lähiössä on tar­jol­la vain kalli­ita ja vieläkin kalli­impia asun­to­ja, kun taas halv­in­ta asum­ista kaipaa­vat muut­ta­vat siitä lähiöstä siihen toiseen lähiöön van­hoi­hin taloi­hin, mikä voi nos­taa van­hat talon­sa jäl­jelle jät­täneessä lähiössäkin niistä perit­täviä vuokria halpo­jen asun­to­jen tar­jon­nan kutis­tut­tua purkamis­ten myötä. Van­ho­jen talo­jen purkami­nen ja niiden tar­jon­nan pitämi­nen niukkana on yksi keino nos­taa jäl­jelle jäävien muidenkin van­ho­jen asun­to­jen vuokrapyyntejä.

  15. On vähän häm­men­tävää seu­ra­ta tätä keskustelua, jos­sa kaupunkien turmi­ol­lisu­ut­ta todis­tel­laan lukuisil­la argu­menteil­la. Tot­ta kai kaupunki­a­sumises­sa on hait­ta­puo­lia. Kaupungeil­la on kuitenkin aivan ylivoimainen etu har­vaan asut­tui­hin alueisi­in näh­den ja se on juuri ne toiset ihmiset. Ihmisil­lä on tarpei­ta, joi­ta pitää tyy­dyt­tää. Tästä syn­tyy aktivi­teet­tia, jota usein kut­su­taan myös taloudel­lisek­si toimeli­aisu­udek­si. On kokon­aan toinen keskustelu­nai­he, pitääkö työl­lisyyt­tä tavoitel­la ansio­ta­sos­ta piit­taa­mat­ta, mut­ta jos kuitenkin men­nään tässä kon­sen­susa­jat­telun poh­jal­ta ja tavoitel­laan korkeaa työl­lisyyt­tä, tukee kaupungis­tu­mi­nen tätä tavoitet­ta aika selkeästi. Suurin osa työ­paikoista kun syn­tyy palvelu­aloille ja niil­lä yleen­sä asi­akkaina ovat muut ihmiset — joi­ta siis parhait­en löy­tyy kaupungeista. Kaupun­git tar­joa­vat vai­h­toe­hto­ja, mah­dol­lisuuk­sia ja niitä sieltä haetaan. Har­vaan asu­tu­il­la alueil­la on toki kau­ni­it ja viihty­isät luon­tomaise­mat, mut­ta niitä on huo­mat­tavasti haas­tavam­paa hyö­dyn­tää kau­pal­lis­es­ti tärvelemät­tä niitä samal­la. Useim­miten se kau­palli­nen hyö­dyn­tämi­nen tapah­tuu tuo­ma­l­la niitä ihmisiä muual­ta, esim. kaupungeista. Halu­taan tai ei, näin tämä maail­ma toimii. Ainakin näil­lä nyky­isil­lä “pelisään­nöil­lä” (olen muuten alka­nut inho­ta tätä sanaa).

    1. Jaakko K:
      On vähän häm­men­tävää seu­ra­ta tätä keskustelua, jos­sa kaupunkien turmi­ol­lisu­ut­ta todis­tel­laan lukuisil­la argu­menteil­la. Tot­ta kai kaupunki­a­sumises­sa on hait­ta­puo­lia. Kaupungeil­la on kuitenkin aivan ylivoimainen etu har­vaan asut­tui­hin alueisi­in näh­den ja se on juuri ne toiset ihmiset. Ihmisil­lä on tarpei­ta, joi­ta pitää tyy­dyt­tää. Tästä syn­tyy aktivi­teet­tia, jota usein kut­su­taan myös taloudel­lisek­si toimeli­aisu­udek­si. On kokon­aan toinen keskustelu­nai­he, pitääkö työl­lisyyt­tä tavoitel­la ansio­ta­sos­ta piit­taa­mat­ta, mut­ta jos kuitenkin men­nään tässä kon­sen­susa­jat­telun poh­jal­ta ja tavoitel­laan korkeaa työl­lisyyt­tä, tukee kaupungis­tu­mi­nen tätä tavoitet­ta aika selkeästi. Suurin osa työ­paikoista kun syn­tyy palvelu­aloille ja niil­lä yleen­sä asi­akkaina ovat muut ihmiset – joi­ta siis parhait­en löy­tyy kaupungeista. Kaupun­git tar­joa­vat vai­h­toe­hto­ja, mah­dol­lisuuk­sia ja niitä sieltä haetaan. Har­vaan asu­tu­il­la alueil­la on toki kau­ni­it ja viihty­isät luon­tomaise­mat, mut­ta niitä on huo­mat­tavasti haas­tavam­paa hyö­dyn­tää kau­pal­lis­es­ti tärvelemät­tä niitä samal­la. Useim­miten se kau­palli­nen hyö­dyn­tämi­nen tapah­tuu tuo­ma­l­la niitä ihmisiä muual­ta, esim. kaupungeista. Halu­taan tai ei, näin tämä maail­ma toimii. Ainakin näil­lä nyky­isil­lä ”pelisään­nöil­lä” (olen muuten alka­nut inho­ta tätä sanaa).

      Olen­naista on se, keitä ovat ne ihmiset, jot­ka siinä kaupungis­sa tai tietyssä lähiössä asu­vat. Ihmiset yleen­sä halu­a­vat asua omien­sa kanssa, lähisuku­lais­ten, ystävien tai muuten saman­henkisten ihmis­ten kera. Ihmiset muut­ta­vat niille asuinalueille, jot­ka parhait­en sopi­vat juuri hei­dän elämän­tyyli­in­sä, sil­loin kun on mah­dol­lisu­us vali­ta. Kaupunkialuei­den rak­en­tamises­sa on sik­si niin tärkeää ottaa asukkaiden toiveet ja tarpeet huomioon. Raken­nuk­sia rak­en­taes­sa pitäisi ajatel­la samaa asi­aa, keitä siel­lä tulee asumaan? Mil­laisia ihmisiä sinne odote­taan asukkaik­si? Täl­lainen toim­intat­a­pa, että raken­netaan vain mah­dol­lisim­man paljon lisää, mah­dol­lisim­man tiivi­isti, kos­ka pääa­sia on että raken­netaan, ei ole mis­tään kotoisin. Ne raken­nuk­set ovat ihmisiä varten, eikä ihmiset raken­nuk­sia varten.

      1. Tiiviy­den turhu­us: Olen­naista on se, keitä ovat ne ihmiset, jot­ka siinä kaupungis­sa tai tietyssä lähiössä asu­vat. Ihmiset yleen­sä halu­a­vat asua omien­sa kanssa, lähisuku­lais­ten, ystävien tai muuten saman­henkisten ihmis­ten kera. Ihmiset muut­ta­vat niille asuinalueille, jot­ka parhait­en sopi­vat juuri hei­dän elämän­tyyli­in­sä, sil­loin kun on mah­dol­lisu­us valita.Kaupunkialueiden rak­en­tamises­sa on sik­si niin tärkeää ottaa asukkaiden toiveet ja tarpeet huomioon. Raken­nuk­sia rak­en­taes­sa pitäisi ajatel­la samaa asi­aa, keitä siel­lä tulee asumaan? Mil­laisia ihmisiä sinne odote­taan asukkaiksi?Tällainen toim­intat­a­pa, että raken­netaan vain mah­dol­lisim­man paljon lisää, mah­dol­lisim­man tiivi­isti, kos­ka pääa­sia on että raken­netaan, ei ole mis­tään kotoisin. Ne raken­nuk­set ovat ihmisiä varten, eikä ihmiset raken­nuk­sia varten.

        Toiveet ja tarpeet ovat päät­tymät­tömiä, ris­tiri­itaisia ja epära­tionaal­isia. Tietenkin pitää kuul­la aluei­den asukkai­ta, mut­ta ei kaikille voi mitenkään olla mielik­si. Esimerkkinä vaik­ka se, että joillekin suku on se pahin, jos­ta halu­taan päästä mah­dol­lisim­man kauak­si. En minä usko, että mikään taho Suomes­sa rak­en­taa vain rak­en­tamisen vuok­si, kyl­lä siinä on aja­tus että ne raken­net­ta­vat asun­not saadaan myy­tyä jollekin (ellei nyt puhuta siitä, että rak­en­taa itselleen). Jos siihen ei usko­ta, raken­nushanke ei käyn­nisty. Tiiviy­den etu on saavutet­tavu­us. Lähelle on kan­nat­tavaa perus­taa palvelui­ta, kos­ka lyhyen matkan päässä on poten­ti­aal­isia asi­akkai­ta. Jos ei ole tiivistä, voi miet­tiä onko kyseessä lop­ul­ta kaupun­ki enää ollenkaan. Tietysti voidaan men­nä liian pitkällekin. Jos asuinolot alka­vat muis­tut­taa minkki­tarhaa, ollaan var­maan yhtä mieltä siitä että se ei ole tavoiteltavaa. Mut­ta on vaikea, ellei mah­do­ton­ta, määritel­lä sitä opti­miko­htaa tiiviys­janal­la johon kaik­ki oli­si­vat tyy­tyväisiä — pait­si viihtyvyy­den, myös kus­tan­nusten näkökul­mas­ta. Blo­gistin perusa­ja­tus lisärak­en­tamiselle on kuitenkin aika loogi­nen, eli tarkoi­tus on tehdä sinne, jos­sa on kysyn­tää. Kun tar­jon­taa on riit­tävästi, saadaan ainakin teo­ri­as­sa hin­tata­so pidet­tyä kuris­sa. Raken­nus­li­ikkei­den pyrkimys on kyl­lä suo­jel­la hin­tata­soa kon­trol­loimal­la juuri sitä tar­jon­taa. Kau­pat pyritään sopi­maan ennen kuin kuok­ka isketään maahan.

      2. Tiiviy­den turhu­us: Olen­naista on se, keitä ovat ne ihmiset, jot­ka siinä kaupungis­sa tai tietyssä lähiössä asu­vat. Ihmiset yleen­sä halu­a­vat asua omien­sa kanssa, lähisuku­lais­ten, ystävien tai muuten saman­henkisten ihmis­ten kera. Ihmiset muut­ta­vat niille asuinalueille, jot­ka parhait­en sopi­vat juuri hei­dän elämän­tyyli­in­sä, sil­loin kun on mah­dol­lisu­us valita.Kaupunkialueiden rak­en­tamises­sa on sik­si niin tärkeää ottaa asukkaiden toiveet ja tarpeet huomioon. Raken­nuk­sia rak­en­taes­sa pitäisi ajatel­la samaa asi­aa, keitä siel­lä tulee asumaan? Mil­laisia ihmisiä sinne odote­taan asukkaiksi?Tällainen toim­intat­a­pa, että raken­netaan vain mah­dol­lisim­man paljon lisää, mah­dol­lisim­man tiivi­isti, kos­ka pääa­sia on että raken­netaan, ei ole mis­tään kotoisin. Ne raken­nuk­set ovat ihmisiä varten, eikä ihmiset raken­nuk­sia varten.

        Minus­ta se on päin­vas­toin suurin virhe minkä kaupunkisu­un­nit­teli­ja voi tehdä, että olet­taisi ihmis­ten asu­van täs­mälleen siel­lä, mis­sä haluavat.

        Aluei­den hin­taerot Helsin­gin sisäl­lä ovat moninker­taisia, joten kalleim­mil­la alueil­la on ker­takaikki­aan olta­va jotain, mis­tä on kovasti kysyn­tää. Siitä pääsee jyvälle, kun ver­taa lähiöi­den ja kan­takaupun­gin kaupunkirakennetta.

        Ensisi­jainen kysyn­tää lisäävä tek­i­jä näyt­täisi ole­van tiiviys, joka tuo mukanaan kau­pal­lisia palvelui­ta käve­lyetäisyy­delle. Tämä pätee niin karus­sa Kallios­sa kuin koris­teel­lises­sa Ullan­lin­nas­sakin. Tiiviy­destä on tul­lut luk­sus­ta, kos­ka tiivistä ei ole raken­net­tu vuosikym­meni­in samal­la, kun kaupun­ki on kas­vanut. Nyt ollaan suun­nilleen siinä pis­teessä, että lääkärin ja insinöörin pariskun­nal­la on varaa perus­ta­son kak­sioon kan­takaupun­gin laita­mil­la, jos otta­vat 25 vuo­den lainan. Tästä jos vielä kallis­tuu, niin varaa omis­tusasun­toon kan­takaupungis­sa ei ker­takaikki­aan ole ilman merkit­tävää per­in­töä tai äkkirikas­tu­mista. Kaukana ei siitä pis­teestä olla.

        Samal­la sieltä lähiöstä saa kak­sion ihan keski­t­u­loinen sinkkukin, sen kun vaan klikkailee pankin sivuil­ta laina­hake­muk­sen sisään.

      3. Atte Rätt: Ensisi­jainen kysyn­tää lisäävä tek­i­jä näyt­täisi ole­van tiiviys, joka tuo mukanaan kau­pal­lisia palvelui­ta kävelyetäisyydelle.

        Ensisi­jainen kysyn­tää lisäävä tek­i­jä on sijain­ti. Hyvä sijain­ti on laa­jem­mas­sa kaupun­ki- ja aluer­ak­en­teessa hyvin saavutet­ta­va, paikalli­nen tiiviys ei ole yhtä tärkeää. Edes Helsin­gin kalleim­mis­sa ja tiheim­min asu­tuis­sa kaupungi­nosis­sa ei ole eri­tyisen hyvä palve­lu­tar­jon­ta käve­lyetäisyy­del­lä. Helsin­gin kan­takaupun­gin saavutet­tavu­us raideli­iken­teel­lä on hyvä, mut­ta autoli­iken­teelle kehäti­et ovat parem­min saavutet­tavia. Tästä on seu­ran­nut kak­si­jakoinen aluekehitys.

      4. Jotekin vain on niin, että asun­to­jen hin­nat ovt tiivi­isti rak­len­ne­tu­il­la alueil­la korkeam­mat kuin väljästi raken­ne­tu­il­la aluilla.

      5. Osmo Soin­in­vaara:

        Jotekin vain on niin, että asun­to­jen hin­nat ovt tiivi­isti rak­len­ne­tu­il­la alueil­la korkeam­mat kuin väljästi raken­ne­tu­il­la aluilla.

        Noin on mon­es­takin syys­tä. Sijain­nil­la on itsenäistä merk­i­tys­täkin, mut­ta asi­aan vaikut­taa myös se, että tiivisti raken­ne­tu­il­la alueil­la raken­netaan yleen­sä kalli­im­min, eli asun­to­jen ja talo­jen laatu­ta­sos­sa on eroa esim. lähiöi­den betoniele­menteistä saumat näkyen tehty­i­hin hal­pat­aloi­hin. Mut­ta sen lisäk­si kaupunki­ki panos­taa ihan eri tavoin tiivi­iden aluei­den kaupunkiku­vaan. Esimerkik­si luon­nonkivis­ten katukiveysten alueel­la asun­to­jen hin­nat ovat korkeampia kuin beton­is­ten katukiveysten alueel­la. Luon­nonkivi koetaan arvokkaam­mak­si ja sitä se myös hinnal­taan onkin, mut­ta täl­laisetkin asi­at hei­jas­tu­vat aluei­den asun­to­jen arvoon. Tiivi­iden aluei­den korkeam­mat asun­to­jen hin­nat eivät johdu pelkästä tiiviy­destä, vaan sen kanssa kor­reloi moni muukin asia, joka on yhtey­dessä asun­to­jen arvoon, kuten vaikka­pa kysymys siitä, paljonko kaupun­ki kulut­taa rahaa viher­rak­en­tamiseen neliötä kohti mis­säkin osas­sa kaupunkia.

      6. Ville: Ensisi­jainen kysyn­tää lisäävä tek­i­jä on sijain­ti. Hyvä sijain­ti on laa­jem­mas­sa kaupun­ki- ja aluer­ak­en­teessa hyvin saavutet­ta­va, paikalli­nen tiiviys ei ole yhtä tärkeää. Edes Helsin­gin kalleim­mis­sa ja tiheim­min asu­tuis­sa kaupungi­nosis­sa ei ole eri­tyisen hyvä palve­lu­tar­jon­ta käve­lyetäisyy­del­lä. Helsin­gin kan­takaupun­gin saavutet­tavu­us raideli­iken­teel­lä on hyvä, mut­ta autoli­iken­teelle kehäti­et ovat parem­min saavutet­tavia. Tästä on seu­ran­nut kak­si­jakoinen aluekehitys. 

        si: Noin on mon­es­takin syys­tä. Sijain­nil­la on itsenäistä merk­i­tys­täkin, mut­ta asi­aan vaikut­taa myös se, että tiivisti raken­ne­tu­il­la alueil­la raken­netaan yleen­sä kalli­im­min, eli asun­to­jen ja talo­jen laatu­ta­sos­sa on eroa esim. lähiöi­den betoniele­menteistä saumat näkyen tehty­i­hin hal­pat­aloi­hin. Mut­ta sen lisäk­si kaupunki­ki panos­taa ihan eri tavoin tiivi­iden aluei­den kaupunkiku­vaan. Esimerkik­si luon­nonkivis­ten katukiveysten alueel­la asun­to­jen hin­nat ovat korkeampia kuin beton­is­ten katukiveysten alueel­la. Luon­nonkivi koetaan arvokkaam­mak­si ja sitä se myös hinnal­taan onkin, mut­ta täl­laisetkin asi­at hei­jas­tu­vat aluei­den asun­to­jen arvoon. Tiivi­iden aluei­den korkeam­mat asun­to­jen hin­nat eivät johdu pelkästä tiiviy­destä, vaan sen kanssa kor­reloi moni muukin asia, joka on yhtey­dessä asun­to­jen arvoon, kuten vaikka­pa kysymys siitä, paljonko kaupun­ki kulut­taa rahaa viher­rak­en­tamiseen neliötä kohti mis­säkin osas­sa kaupunkia.

        Kan­takaupun­gin suo­sion selit­tää sen että asumal­la siel­lä voidaan tehdä sosi­aa­li­nen arvon­nousu, kos­ka muutkin rikkaat ja kuu­luisat asu­vat siel­lä, mah­dol­lisu­us naut­tia kult­tuuri.- ja yöelämästä, ja se että useimpi­en raken­nusten ikä on lähempänä 100 vuot­ta vuot­ta eli kaupungi­nosat ovat saa­neet kehit­tyä rauhas­sa ilman suuria muu­tok­sia. Lisäk­si pien­asun­noista saata­va hyvä vuokratuot­to ylläpitää korkeaa hin­tata­soa myös omistusasunnoissa.

      7. Osmo Soin­in­vaara:
        Jotekin vain on niin, että asun­to­jen hin­nat ovt tiivi­isti rak­len­ne­tu­il­la alueil­la korkeam­mat kuin väljästi raken­ne­tu­il­la aluilla. 

        Mut­ta mik­si ne alueet ovat tiivi­isti raken­net­tu­ja? Kos­ka sijain­ti. Voi rak­en­taa tiivi­isti vaik­ka Perähik­iälle (anteek­si hik­iäläisiltä tätä kieliku­vaa) mut­ta ei pelkkä tiiviys tee alueesta halut­tua. Pitää tun­nistaa mikä on syy ja mikä seuraus.

      8. Sil­la sijainil­la on jotain tyekemistä väljyy­den kanssa. Jos Helsin­gin nie­mi olisi kaavoitet­tu väljäl­lä omakotikaaval­la, sil­lä ei olisi “sijain­tia”.

      9. Osmo Soin­in­vaara:
        Sil­la sijainil­la on jotain tyekemistä väljyy­den kanssa. Jos Helsin­gin nie­mi olisi kaavoitet­tu väljäl­lä omakotikaaval­la, sil­lä ei olisi ”sijain­tia”.

        ”Sijain­ti” on mon­en asian sum­ma. Helsin­ki kaavoitet­ti­in samaan tapaan kuin esim. Kask­i­nen, mut­ta vain tois­es­ta kasvoi iso kaupun­ki. Käytän­nössä Helsin­ki oli aluk­si omakoti­talo­jen mit­takaavas­sa, kaupun­gin kas­vaes­sa on raken­nuskan­taa uud­is­tet­tu tehokkaammaksi.

      10. Atte Rätt: Minus­ta se on päin­vas­toin suurin virhe minkä kaupunkisu­un­nit­teli­ja voi tehdä, että olet­taisi ihmis­ten asu­van täs­mälleen siel­lä, mis­sä haluavat.

        Aluei­den hin­taerot Helsin­gin sisäl­lä ovat moninker­taisia, joten kalleim­mil­la alueil­la on ker­takaikki­aan olta­va jotain, mis­tä on kovasti kysyn­tää. Siitä pääsee jyvälle, kun ver­taa lähiöi­den ja kan­takaupun­gin kaupunkirakennetta.

        Ensisi­jainen kysyn­tää lisäävä tek­i­jä näyt­täisi ole­van tiiviys, joka tuo mukanaan kau­pal­lisia palvelui­ta käve­lyetäisyy­delle. Tämä pätee niin karus­sa Kallios­sa kuin koris­teel­lises­sa Ullan­lin­nas­sakin. Tiiviy­destä on tul­lut luk­sus­ta, kos­ka tiivistä ei ole raken­net­tu vuosikym­meni­in samal­la, kun kaupun­ki on kas­vanut. Nyt ollaan suun­nilleen siinä pis­teessä, että lääkärin ja insinöörin pariskun­nal­la on varaa perus­ta­son kak­sioon kan­takaupun­gin laita­mil­la, jos otta­vat 25 vuo­den lainan. Tästä jos vielä kallis­tuu, niin varaa omis­tusasun­toon kan­takaupungis­sa ei ker­takaikki­aan ole ilman merkit­tävää per­in­töä tai äkkirikas­tu­mista. Kaukana ei siitä pis­teestä olla.

        Samal­la sieltä lähiöstä saa kak­sion ihan keski­t­u­loinen sinkkukin, sen kun vaan klikkailee pankin sivuil­ta laina­hake­muk­sen sisään. 

        Eikö lääkäri-insinööri pariskun­nan kan­nat­taisi sit­ten ostaa vähän parem­min varustel­tu lähiöa­sun­to, ja sit­ten kun on saatu säästet­tyä jotain, ostaa se kan­takaupung­i­na­sun­to. Tai jos ei nap­paa enää siinä vai­heessa, omakoti­ta­lo kehätei­den sisäpuolelta? Ja jos ikää on vain 30 paikeil­la ja hyvät tulot, niin 25 vuo­den lainas­ta selviää ilman ongelmia. Melkein kaik­ki jot­ka nyt ovat 40–80 v ovat jos­sain vai­heessa elämää asuneet lähiöissä.

      11. R.Silfverberg: Eikö lääkäri-insinööri pariskun­nan kan­nat­taisi sit­ten ostaa vähän parem­min varustel­tu lähiöa­sun­to, ja sit­ten kun on saatu säästet­tyä jotain, ostaa se kan­takaupung­i­na­sun­to. Tai jos ei nap­paa enää siinä vai­heessa, omakoti­ta­lo kehätei­den sisäpuolelta? Ja jos ikää on vain 30 paikeil­la ja hyvät tulot, niin 25 vuo­den lainas­ta selviää ilman ongelmia. Melkein kaik­ki jot­ka nyt ovat 40–80 v ovat jos­sain vai­heessa elämää asuneet lähiöissä.

        Siinä mielessä kan­nat­taa ostaa se lähiöa­sun­to, että asun­tosäästämäl­lä toki jotain jää säästöön joka tapauk­ses­sa. Siinä mielessä ei kan­na­ta, että jos hin­to­jen nousu kan­takaupungis­sa jatkuu nopeam­pana kuin lähiöis­sä ja lähiöt myös pysyvät palveluköy­hinä lähiöinä kaikesta tiivistämis­es­tä huoli­mat­ta, niin ero­tus kas­vaa lop­ul­ta liian suurek­si, että sil­lä säästetyl­lä lähiökäm­päl­lä saisi asun­toa kan­takaupungista. Jos­sain vai­heessa työu­raa se 25 vuo­den laina ei enää ole realistinen.

        Paras tilanne olisi se, jos kukaan ei jou­tu­isi väk­isin asumaan sel­l­aisen tyyp­pisel­lä alueel­la, mis­sä ei viihdy. Siihen tuskin koskaan päästään, mut­ta jos edes ylin­tä tulode­si­il­iä sivuavil­la ei ole varaa asua vähänkään urbaanil­la alueel­la, niin jos­sain on vikaa.

        Asen­noi­tu­mi­nen näi­hin kaupunki­haaveisi­in ihme­tyt­tää. Mik­si ihmeessä kaupunki­maisen asumisen pitäisi olla jotain har­vo­jen luk­sus­ta? Eikö se nyt ole ihan kohtu­ulli­nen toive, että käve­lyetäisyy­deltä kotioves­ta löy­ty­isi jotain muu­takin tekemistä kuin lenkkeily? Eihän tässä ole kyse kuin talo­jen rak­en­tamis­es­ta riit­tävän lähelle toisi­aan. Amerikkalaises­sa sosi­aalises­sa nousus­sa on ideana se, että sin­ul­la ei ehkä nyt ole mitään mah­dol­lisuuk­sia saavut­taa mitään unelmis­tasi, mut­ta jos oikein kovasti teet töitä, niin ehkä jälkeläisil­läsi on. Sekään ei kovin reilua ole.

      12. Atte Rätt: Siinä mielessä kan­nat­taa ostaa se lähiöa­sun­to, että asun­tosäästämäl­lä toki jotain jää säästöön joka tapauk­ses­sa. Siinä mielessä ei kan­na­ta, että jos hin­to­jen nousu kan­takaupungis­sa jatkuu nopeam­pana kuin lähiöis­sä ja lähiöt myös pysyvät palveluköy­hinä lähiöinä kaikesta tiivistämis­es­tä huoli­mat­ta, niin ero­tus kas­vaa lop­ul­ta liian suurek­si, että sil­lä säästetyl­lä lähiökäm­päl­lä saisi asun­toa kan­takaupungista. Jos­sain vai­heessa työu­raa se 25 vuo­den laina ei enää ole realistinen. 

        Sel­l­aista ei voi etukä­teen tietää että jatkuuko hin­nan­nousu kan­takaupungis­sa ihan lop­ut­tomi­in. Se voi pysähtyä tai jopa laskea mui­hin alueisi­in ver­rat­tuna. Hin­take­hi­tys on kuin pörssikurssit ja oma johtopäätök­seni on että hin­nat seu­raa yleistä talouske­hi­tys­tä ja korkea­suh­dan­teis­sa hin­nois­sa on ilmaa. Esim emme voi tietää mil­laisek­si tilanne muut­tu vielä koro­nan aikana. 

        Atte Rätt:
        Paras tilanne olisi se, jos kukaan ei jou­tu­isi väk­isin asumaan sel­l­aisen tyyp­pisel­lä alueel­la, mis­sä ei viihdy. Siihen tuskin koskaan päästään, mut­ta jos edes ylin­tä tulode­si­il­iä sivuavil­la ei ole varaa asua vähänkään urbaanil­la alueel­la, niin jos­sain on vikaa. 

        Isois­sa kaupungeis­sa on kuitenkin onnek­si niin että on mon­ta kaupungi­nosaa ja esikaupunkia jot­ka voivat toimia vai­h­toe­htona sille ns huip­pukalli­ille ja himoit­ulle paikalle. Esim Kallio ja Sörnäine ja Pasi­la ovat kan­takaupunkia mut­ta niihin pääsee halvem­mal­la asumaan kuin Eiraan tai Kru­unuhakaan. Lisäk­si on ole­mas­sa Hitas-vai­h­toe­hto mut­ta se vaatii tuuria?

        Atte Rätt:
        Asen­noi­tu­mi­nen näi­hin kaupunki­haaveisi­in ihme­tyt­tää. Mik­si ihmeessä kaupunki­maisen asumisen pitäisi olla jotain har­vo­jen luk­sus­ta? Eikö se nyt ole ihan kohtu­ulli­nen toive, että käve­lyetäisyy­deltä kotioves­ta löy­ty­isi jotain muu­takin tekemistä kuin lenkkeily? Eihän tässä ole kyse kuin talo­jen rak­en­tamis­es­ta riit­tävän lähelle toisi­aan. Amerikkalaises­sa sosi­aalises­sa nousus­sa on ideana se, että sin­ul­la ei ehkä nyt ole mitään mah­dol­lisuuk­sia saavut­taa mitään unelmis­tasi, mut­ta jos oikein kovasti teet töitä, niin ehkä jälkeläisil­läsi on. Sekään ei kovin reilua ole. 

        Suomes­sa alki­o­laisu­us ja agraar­it arvot istuu niin tiukasti ihmis­ten mielialas­sa että siitä on tul­lut jonkin­lainen uskon­to. Pahek­su­taan kovaa kap­i­tal­is­mia joka käyt­tää hyväk­seen luon­toa ja samas­ta syys­tä pahek­su­taan sen vas­tako­htaa sosial­is­mia. Kum­matkin talouso­pit tekevät kaupungeista asum­is- ja tuotan­tokoneen ja ihmi­sistä “konei­ta” ja sik­si kuvitel­laan että suo­ma­lainen kul­tainen keski­tiei­hanne on punainen tupa ja peruna­maa ja vapaus tehdä mitä huvit­taa oma­l­la ton­til­la. Työa­jan jälkeen.

      13. R. Sil­fver­berg: “Suomes­sa alki­o­laisu­us ja agraar­it arvot istuu niin tiukasti ihmis­ten mielialas­sa että siitä on tul­lut jonkin­lainen uskon­to. Pahek­su­taan kovaa kap­i­tal­is­mia joka käyt­tää hyväk­seen luon­toa ja samas­ta syys­tä pahek­su­taan sen vas­tako­htaa sosial­is­mia. Kum­matkin talouso­pit tekevät kaupungeista asum­is- ja tuotan­tokoneen ja ihmi­sistä ”koneita”ja sik­si kuvitel­laanet­tä suo­ma­lainen kul­tainen keski­tiei­hanne on punainen tupa ja peruna­maa ja vapaus tehdä mitä huvit­taa oma­l­la ton­til­la. Työa­jan jälkeen.”

        Kysymys ei ole varsi­nais­es­ti arvoista tai poli­it­tista mielip­iteistä, vaan yksinker­tais­es­ti siitä, mil­lä tavoin halu­aa asua. Toisille tärkein asia asumises­sa on piha, esimerkik­si puu­tarha­har­ras­tuk­sen takia. Lähilu­on­to voi myös osalle olla se tärkein moti­vaat­tori, mik­si halu­aa luon­toa suo­jel­la. Oikea fyysi­nen todel­lisu­us, ei se ole mitään teo­ri­aa, eikä ole kyse ihanteista, vaan ihan vaan siitä, mitä siinä fyy­sisessä ympäristössä pitää tärkeänä.

      14. Tiiviy­den turhu­us:

        Kysymys ei ole varsi­nais­es­ti arvoista tai poli­it­tista mielip­iteistä, vaan yksinker­tais­es­ti siitä, mil­lä tavoin halu­aa asua. Toisille tärkein asia asumises­sa on piha, esimerkik­si puu­tarha­har­ras­tuk­sen takia. Lähilu­on­to voi myös osalle olla se tärkein moti­vaat­tori, mik­si halu­aa luon­toa suo­jel­la. Oikea fyysi­nen todel­lisu­us, ei se ole mitään teo­ri­aa, eikä ole kyse ihanteista, vaan ihan vaan siitä, mitä siinä fyy­sisessä ympäristössä pitää tärkeänä.

        Mon­et niistä jot­ka eri­lai­sisa foo­rumeis­sa vas­tusa­vat sitä että Helsinki­in (tai Espooseen tai Van­taalle) raken­netaan lisää asun­to­ja ovat ite sel­l­aisia jot­ka asu­vat onnel­lis­es­ti pien­talos­sa joko pk-seudun laita­mil­la, osa jopa hyvin kaukana Helsingistä. He ovat sitä mieltä että Suomen pääkaupun­ki ei saisi kas­vaa eikä kehit­tyä enää, että kaik­ki urban­isoi­tu­mi­nen on pahas­ta. Se on sitä alko­laisu­ut­ta tyypillisimmillään.

      15. R.Silfverberg: Mon­et niistä jot­ka eri­lai­sisa foo­rumeis­sa vas­tusa­vat sitä että Helsinki­in (tai Espooseen tai Vantaalle)rakennetaan lisää asun­to­ja ovat ite sel­l­aisia jot­ka asu­vat onnel­lis­es­ti pien­talos­sa joko pk-seudun laita­mil­la, osa jopa hyvin kaukana Helsingistä. He ovat sitä mieltä että Suomen pääkaupun­ki ei saisi kas­vaa eikä kehit­tyä enää, että kaik­ki urban­isoi­tu­mi­nen on pahas­ta. Se on sitä alko­laisu­ut­ta tyypillisimmillään.

        Ei ole pystyt­ty osoit­ta­maan, että tiiviys säästäisi luon­toa jos­sakin. Kun kaupuingis­sa tiivist­getään niin ensik­si tuhoutuu kaupunkilu­o­to. Tiivistämi­nen näkyy haku­na tuho­ta keskus­puis­toa ja muu­ta neit­seel­istä maaperää. Mik­si tiiviys tarkoit­taa huonoa arkkite­htu­uria. Kalasa­ta­maan tuli peri­aat­teesa hieno raken­nus, mut­ta liian pienelle ton­tille. “Verkkosaaren uusi maamerk­ki sopii edus­tusasun­nok­si. Arkkite­hti Jyr­ki Tasa kri­ti­soi alueen lev­o­ton­ta rak­en­tamista.” Tarkoit­taako tiivistämi­nen automaat­tis­es­ti huonoa arkki­tye­htu­uria ja kaupunkiku­van tuhoutumista.
        En ymmär­rä myöskään rasti­las­sa Soini­vaaran pakkomielet­tä tuho­ta Pohjolan puis­toa omis­tusasun­to­jen tieltä. Onko niin että kryn­der­it eivät muuuten suos­tu eak­en­ta­maan aluet­ta. Jos antaa pir­ulle pikku­sor­men se vie koko käden.
        .

      16. Atte Rätt:

        Ensisi­jainen kysyn­tää lisäävä tek­i­jä näyt­täisi ole­van tiiviys, joka tuo mukanaan kau­pal­lisia palvelui­ta kävelyetäisyydelle. 

        Osin noinkin. Itse selvit­telin taan­noin yhden asuinalueen osalta sitä, mik­sei siel­lä ole kau­pal­lisia palvelui­ta. Syynä kaup­po­jen puut­teeseen ei ollut se, että asuinalueen asukas­määrä ei riit­täisi kau­pal­lis­ten palvelu­iden jär­jestämiseen, vaan se, että ase­makaavas­sa ei ole sal­lit­tu kau­pal­lis­ten palvelu­iden tar­joamista mis­sään kohtaa koko kaupungi­nosas­sa. Sel­l­aisia palvelui­ta ei voi edes tul­la, jos kaup­po­jen rak­en­t­a­mi­nen on kaavas­sa kiel­let­ty koko alueel­la niin, että vain asuin­raken­nuk­sia on sal­lit­tua rak­en­taa. Naa­purikaupungi­nosas­ta löy­tyy kyl­lä mm. iso kaup­pakeskus. Aikoinaan kaavoitet­taes­sa on usein kai jotenkin ajatel­tu, että rivi- ja pien­talo­val­taisille alueille ei kau­pal­lisia palvelui­ta kuu­lu kaavoit­taa, mut­ta kyl­lä sel­l­aisil­lakin alueil­la voisi­vat pär­jätä ainakin isom­pi­en kaupunkien osalta niin pikkulähikau­pat posti­palveluineen, kam­paamot kuin joku rav­in­to­lakin, jos olisi liiketi­lan rak­en­t­a­mi­nen sal­lit­tua. Vaik­ka asukasti­heys on pienem­pi, ostovoima per asukas on sel­l­aisil­la alueil­la usein vas­taavasti suurem­pi. Aikoinaan ajatelti­in, että palve­lut pitää keskit­tää, ja toiset alueet jätetään vain asuin­raken­nuk­sille. Siitä seurasi palve­lut­to­mia asuinaluei­ta, jois­sa asu­vat joutu­vat hake­maan jopa pienet ruokaos­tok­sen­sakin muualta.

      17. Osmo Soin­in­vaara:
        Mikä on täl­lainen kaupungi­nosa on? Onko Helsingissä?

        Onhan niitä. Las­si­la, Pak­i­la, Torp­par­in­mä­ki, Sil­tamä­ki, Pitäjän­mä­ki-Kon­ala-Mäkkylä-Pajamä­ki-Tali, Kuusi- ja Lehti­saari, Jol­las ym. Usein sel­l­ai­seis­sa kaupungi­nosis­sa jot­ka ovat ulko­ra­jal­la ontu­vat palvelut.

      18. R.Silfverberg: Onhan niitä. Las­si­la, Pak­i­la, Torp­par­in­mä­ki, Sil­tamä­ki, Pitäjän­mä­ki-Kon­ala-Mäkkylä-Pajamä­ki-Tali, Kuusi- ja Lehti­saari, Jol­las ym. Usein sel­l­ai­seis­sa kaupungi­nosis­sa jot­ka ovat ulko­ra­jal­la ontu­vat palvelut.

        Min­ul­la henkilöko­htainen koke­mus Kuusi- ja Lehti­saares­ta jois­sa ei ole lähikaup­paa mut­ta en jak­sa uskoa etteikö lähikaup­po­ja olisi muka Las­si­las­sa, Pak­i­las­sa, Pitäjän­mäel­lä, Konalassa,Mäkkylässa (otsit­tain Espoon puolel­la Lep­pä­vaaras­sa) , Pajamäessä ja Talis­sa. Näis­sä kaupungi­nosis­sa olen käy­tynyt mon­esti ja kyl­lä siel­lä on palvelui­ta. Sil­tamäessä ja Torp­par­in­mäel­lä en ole käy­tynyt joten en tiedä niiden tilan­net­ta mut­ta Pohjois-Helsingis­sä toden­näköis­es­ti käy­dään paljon Van­taan puolel­la asioilla.

      19. Rahul Somani: Min­ul­la henkilöko­htainen koke­mus Kuusi- ja Lehti­saares­ta jois­sa ei ole lähikaup­paa mut­ta en jak­sa uskoa etteikö lähikaup­po­ja olisi muka Las­si­las­sa, Pakilassa,Pitäjänmäellä, Konalassa,Mäkkylässa (otsit­tain Espoon puolel­la Lep­pä­vaaras­sa) , Pajamäessä­ja Talis­sa. Näis­sä kaupungi­nosis­sa olen käy­tynyt mon­esti­ja kyl­lä siel­lä on palvelui­ta. Sil­tamäessä ja Torp­par­in­mäel­lä en ole käy­tynyt joten en tiedä niiden tilan­net­ta mut­ta Pohjois-Helsingis­sä toden­näköis­es­ti käy­dään paljon Van­taan puolel­la asioilla.

        Niis­sä on lähikaup­pa mut­ta aika pienet ja yleen­sä yksi kauppa/lähiö. Ja näi­den lähiöi­den reunamil­la jot­ka ovat pien­talo­val­taisia ei ole yhtään kaup­paa. Syy on se että HOK-Elan­to ja Kesko halu­aa ohja­ta asi­akkaat isoi­hin kap­pakeskuk­si­in. Esim Kaa­reen, Sel­l­oon, Jum­boon jne.

      20. R.Silfverberg: Niis­sä on lähikaup­pa mut­ta aika pienet ja yleen­sä yksi kauppa/lähiö. Ja näi­den lähiöi­den reunamil­la jot­ka ovat pien­talo­val­taisia ei ole yhtään kauppaa.Syy on se että HOK-Elan­to ja Kesko halu­aa ohja­ta asi­akkaat isoi­hin kap­pakeskuk­si­in. Esim Kaa­reen, Sel­l­oon, Jum­boon jne.

        Tähän kehi­tyk­seen on tulos­sa toden­näköis­es­ti muu­tos kun Lidl on avaa­mas­sa uusia kaup­po­ja pääkaupunkiseudulle. Lidl haas­taa koko ajan HOK-Elan­toa ja Keskoa vähit­täiskau­pan markki­nao­su­udessa. Myös Tok­man­ni on laa­jen­ta­mas­sa vähit­täiskau­paansa joka myös haas­taa HOK-Elan­toa ja Keskoa. Itse asi­ass Keskol­la on paljon pieniä lähikaup­po­ja monis­sa lähiöis­sä joiden tar­jon­ta on erit­täin kattava.

      21. Rahul Somani: Min­ul­la henkilöko­htainen koke­mus Kuusi- ja Lehti­saares­ta jois­sa ei ole lähikauppaa 

        Lehti­saa­res­sa on ollut Alepa pari vuot­ta, siinä uudessa talos­sa Kuu­sisaar­en­tien ja Lehti­saar­en­tien ristyk­sessä. Samas­sa kort­telis­sa on muis­taak­seni kahvi­la ja seniorikuntosali/fysioterapiakeskus. Eli pien­tä palu­u­ta palve­lut ovat tehneet Lehti­saa­reen. Kuu­sisaa­res­sa ei ole edelleenkään kauppaa.

      22. Osmo Soin­in­vaara:

        Mikä on täl­lainen kaupungi­nosa on? Onko Helsingissä?

        Ei ole Helsingis­sä se paik­ka, mikä itsel­läni oli mielessä, vaan Pirkan­maal­la. Kyse on vuosia sit­ten kaavoite­tus­ta alueesta. Nykyään ei ehkä kaavoitet­taisi ihan niin puh­da­sop­pis­es­ti, että joku alue on vain asuinalue, ja kau­pat kek­sitetään jon­nekin muualle, ja julkiset palve­lut kol­man­teen paikkaan jne.

      23. si: Aikoinaan kaavoitet­taes­sa on usein kai jotenkin ajatel­tu, että rivi- ja pien­talo­val­taisille alueille ei kau­pal­lisia palvelui­ta kuu­lu kaavoit­taa, mut­ta kyl­lä sel­l­aisil­lakin alueil­la voisi­vat pär­jätä ainakin isom­pi­en kaupunkien osalta niin pikkulähikau­pat posti­palveluineen, kam­paamot kuin joku rav­in­to­lakin, jos olisi liiketi­lan rak­en­t­a­mi­nen sallittua.

        Asun van­hal­la pien­taloalueel­la, johon aikanaan kaavoitet­ti­in ja raken­net­ti­in liiketi­laa. Van­has­sa ‘keskus­tas­sa’ on kol­men kau­pan ja yhden postin raken­nuk­set, mut­ta ei kaup­paa eikä pos­tia. Kau­pat ovat hävin­neet, kos­ka pienet kau­pat, jois­sa on pieni valikoima ja korkeam­mat hin­nat, häviävät isom­mille (joi­hin men­nään autol­la). Ympäröiville alueille on raken­net­tu lisää kaup­po­ja ja laa­jen­net­tu entisiä, mut­ta valmi­il­ta alueelta ei löy­dy vapaa­ta paikkaa isolle kau­palle ja isom­malle parkkikentälle.

      24. Nimi:

        Asun van­hal­la pien­taloalueel­la, johon aikanaan kaavoitet­ti­in ja raken­net­ti­in liiketi­laa. Van­has­sa ’keskus­tas­sa’ on kol­men kau­pan ja yhden postin raken­nuk­set, mut­ta ei kaup­paa eikä pos­tia. Kau­pat ovat hävin­neet, kos­ka pienet kau­pat, jois­sa on pieni valikoima ja korkeam­mat hin­nat, häviävät isom­mille (joi­hin men­nään autolla). 

        Se, että van­hat kau­pat ovat hiljen­neet, ei tarkoi­ta, että sijain­nis­sa ei voisi olla kan­natavaakin kau­pal­lista toim­intaa. Pieni koko ei ole vält­tämät­tä ongel­ma toimin­nan saamisek­si kan­nat­tavak­si, jos vain myyn­ti on riit­tävää ja kulut riit­tävän alhaal­la suh­teessa myyntiin.

        Van­hat pienet kaup­pa­raken­nuk­set ylipäätään ovat kan­nat­ta­mat­to­mia. Sik­si niihin ei saa yleen­sä edes S- tai K- ketju­ja enää vuokralaisek­sikaan. S‑ketju on purkanut viime vuosi­na val­ta­van määrän van­ho­ja Sale­ja ja S‑marketejaan pienis­sä kun­nis­sa ja rak­en­tanut tilalle uudet, jok­seenkin saman kokoiset raken­nuk­set uudel­la tekni­ikalla. Van­han kaup­pa­raken­nuk­sen kanssa toim­inta tuli liian kalli­ik­si, mut­ta uusis­sa tilois­sa toim­inta on ollut voitol­lista. Jo esimerkik­si kylmälait­teisi­in liit­tyvä talotekni­ik­ka on ollut monis­sa van­hois­sa kaupois­sa aivan ylikallista, ja niistä pystyy pyörit­tämään myös pienem­mäl­lä määräl­lä henkilökun­taa suh­teessa liike­vai­h­toon. Olen ollut ymmärtäv­inäni, että uusis­sa S‑ketjun pikkukaupois­sa kylmälait­tei­den käyt­tö­menot ovat jotain tyyli­in alle puo­let tai kol­ma­sosa siitä, mitä oli aikoinaan van­hois­sa kaupois­sa. Uudet kau­pat ovat ener­giate­hokkaampia ja lämpiävät merkit­tävältä osin kylmälait­tei­den hukkaläm­möl­lä. Niis­sä on myös opti­moitu varas­tot, mikä säästää myös kau­pan kulu­ja ja vähen­tää myös siihen liit­tyviä työresurssi­tarpei­ta jne. Lisäk­si asi­akkaitakin ker­tyy parem­min uusi­in kaup­pa­raken­nuk­si­in kuin rapis­tuneisi­in. Myös esim. Lidl-ketju on pääsään­töis­es­ti rak­en­tanut uud­is­raken­nuk­sia toim­intaansa varten — samas­ta syys­tä. Van­hat kaup­pati­lat ovat liian kalli­ita käytön kannal­ta. Uusista tiloista saa opti­moitua toimin­nan kannal­ta halvem­mat käyt­tää, ja käyt­täjille silti paremmat.

  16. Tämä kom­ment­ti hukkuu tänne mas­saan, mut­ta laita­m­pa kuitenkin:

    Ode, onko sul­la mielipi­det­tä siitä, miten Finanssi­valvon­nan lin­ja on ram­paut­tanut ensi­a­sun­nonos­ta­jien mah­dol­lisu­udet ostaa asun­to­ja pk-seudul­ta ja eri­tyis­esi Hki:stä vuodes­ta 2011 lähtien?

    Tässä kun oli taan­noin HS:lläkin hieno sähköi­nen artikke­li, jos­sa laskuri, joka oli aivan pielessä.

    Poli­it­tiset päät­täjät ja medi­as­sa äänessä ole­vat asiantun­ti­jat eivät usein tunne tätä FiVan stres­sitestiä kun­nol­la ollenkaan. Sen pää­sisältö on, ettei asumisku­lut (kaik­ki, yhteen­sä) saa nous­ta yli 40%:iin net­to-kk-tutu­loista, KUN KORKOPROSENTTI ON 6%.

    Käytän­nössä tämän takia tavalli­nen palka­nsaa­ja voi saa­da asun­to­lainaa vain alle 100k€ ja toisin­sa­noen hän­tä vähän niinkuin estetään panos­ta­mas­ta asumiseen­sa yli 400€/kk lainan muo­dos­sa. Joka tun­tuu täysin kum­malliselta noin niinkuin muuten lib­er­aalis­sa markkinatalousmaassa.

    Ois­pa kiva kuul­la sun mielepi­de tähän kuris­tuk­seen, joka on yksi syy sille, mik­si pienet asun­not menevät hkissä sijoit­ta­jille ja asun­to­lainakan­nat nousee ennä­tyk­si­in, mut­ta velkaa kas­vat­ta­vat ne, joil­la on jo asun­to. Arvan­nee kyl­lä, mihin lainaa tarvitaan…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *