Oden vaaliohjelma (2) Ihannekaupunkini on tiivis mutta harva

Ne alu­eet, jot­ka ote­taan raken­net­ta­vak­si, kan­nat­taa raken­taa tii­viis­ti ja pai­kas­ta riip­puen myös aika kor­keas­ti. Toi­saal­ta aluei­den väliin kan­nat­taa jät­tää kun­non viheralueet.

Suo­mes­sa pää­si 1960-luvul­le val­loil­le ame­rik­ka­lai­nen har­vaan raken­net­tu auto­kau­pun­ki-ideo­lo­gia. Syn­tyi­vät met­sä­lä­hiöt. Tii­viis­ti raken­ne­tus­ta kan­ta­kau­pun­gis­ta halut­tiin valoi­siin ja väl­jiin lähiöi­hin, kos­ka kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­mi­nen oli epä­ter­veel­lis­tä. Aurin­gon valon puu­te tuot­ti rii­si­tau­tia, talo­koh­tai­nen kok­si­läm­mi­tys, ros­kan­polt­to­uu­nit ja auto­jen pako­kaa­sut pila­si­vat hen­gi­ty­sil­man. Tapio­las­sa asun­nois­ta mak­set­tiin enem­män kuin Kruununhaassa.

Pih­la­ja­mä­ki

Tämän seu­rauk­se­na Hel­sin­ki on aivan olen­nai­ses­ti har­vem­min raken­net­tu kuin Tuk­hol­ma, Köö­pen­ha­mi­na tai Oslo. Se vas­taa ympä­ris­tö­ri­kos­ta. Har­vaan raken­ne­tus­sa kau­pun­gis­sa raken­ta­mi­sen ja tie­ver­kon alle jää pal­jon enem­män maa­ta ja luon­toa, Sipoos­sa asu­kas­ta koh­den kym­me­nen ker­taa niin pal­jon kuin Hel­sin­gin kantakaupungissa.

Rii­si­tau­din uhka on vaih­tu­nut iho­syö­vän uhak­si, ros­kan­polt­to­uu­nit on kiel­let­ty, talo­koh­tai­nen läm­mi­tys on vaih­tu­nut kau­ko­läm­pöön, lyi­jy on kiel­let­ty polt­toai­neis­sa ja kata­ly­saat­to­rit tul­leet pakol­li­sik­si. Tii­vis on taas ter­veel­lis­tä ­– ja haluttua.

Eko­no­mis­ti­kou­lu­tuk­sen saa­nee­na kat­son, että asu­mi­sen hin­ta eri alueil­la pal­jas­taa aluei­den suh­teel­lis­ta halut­ta­vuut­ta. Mik­si joku mak­sai­si asu­mi­ses­ta enem­män pai­kas­sa A kuin pai­kas­sa B, jos itse asias­sa asui­si mie­luum­min pai­kas­sa B. Tark­kaan ottaen hin­nat ker­to­vat, min­kä­lais­ta kau­pun­kia tar­vi­taan lisää, sil­lä onnek­si ihmis­ten toi­veet vaihtelevat.

Tii­vis kau­pun­ki on taas suosiossa.

Hin­nat puo­lus­ta­vat asui­na­luei­den tii­vis­tä­mis­tä. Tii­viit asui­na­lu­eet näin mitat­tu­na halutumpia.

Tii­vis kau­pun­ki­ra­ken­ne toi­mii parem­min. Pal­ve­lut ovat parem­pia ja enem­män asioi­ta on käve­ly­mat­kan säteel­lä. Lisää asuk­kai­ta tar­koit­taa parem­paa jouk­ko­lii­ken­net­tä, parem­pia pal­ve­lu­ja, enem­män elä­mää. Kun jotain asui­na­luet­ta tii­vis­te­tään, sii­tä tulee alu­ee­na halu­tum­pi ja asun­to­jen arvo nousee.

Olen ollut yhteen­sä 12 vuot­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nas­sa ja kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nas­sa. Siel­lä olen toi­mi­nut niin kuin olen puhu­nut. Kun aloi­tin, Her­ne­saa­reen kaa­vail­tiin 4 300 asu­kas­ta. ja val­tuus­ton hyväk­sy­mäs­sä kaa­vas­sa asuk­kai­ta on 7 800. Tein aika­naan palau­tus­esi­tyk­sen Kes­ki-Pasi­lan kaa­vas­ta esit­täen kor­keam­paa raken­ta­mis­ta. Kaa­va tuli­si takai­sin yli 1 500 asu­kas­ta suu­rem­mal­la asukasmäärällä.

Emme hyväk­sy­neet Kivi­no­kan raken­ta­mis­ta, mut­ta näin mene­te­tyn asu­kas­mää­rän kor­va­sim­me enem­män kuin koko­naan sijoit­ta­mal­la noin 3 400 asu­kas­ta met­roa­se­man lähel­le Hert­to­nie­men teollisuusalueelle.

Tii­vis­tä­mi­nen suo­je­lee luon­toa, kos­ka vähem­män luon­toa jää raken­ta­mi­sen alle. Jos­kus kui­ten­kin syn­tyy vai­kei­ta rajan­ve­to­ja, kuten Riis­ta­vuo­res­sa Haa­gas­sa tai Vuo­saa­res­sa. Näis­tä myö­hem­mis­sä kirjoituksissa.

 

 

90 thoughts on “Oden vaaliohjelma (2) Ihannekaupunkini on tiivis mutta harva”

  1. joo, Aurin­ko­lah­ti on par­haas­ta pääs­tä uusia kau­pin­gi­no­sia. Asu­kas­ti­heys rei­lut 10 000 per km2 mut­ta sil­ti väl­jät pihat ja luon­toa iha­nas­ti ympä­ril­lä. Raken­ta­mi­sen taso tyydyttävä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. pek­ka:
      joo, Aurin­ko­lah­ti on par­haas­ta pääs­tä uusia kau­pin­gi­no­sia. Asu­kas­ti­heys rei­lut 10 000 per km2 mut­ta sil­ti väl­jät pihat ja luon­toa iha­nas­ti ympä­ril­lä. Raken­ta­mi­sen taso tyydyttävä.

      Oli­si­pa Jät­kä­saa­ri­kin raken­net­tu sel­lai­sek­si. Surul­li­nen esi­merk­ki kun kaik­ki ran­nat kaa­voi­tet­tu taloil­le. Mis­sö tämän alu­een lähi­vi­he­ra­lue on. Mik­si muu­al­la suur­kau­pun­geis­sa osa­taan raken­taa. Ei tar­vit­se meren­nä kuib tuk­hol­maan tai Tal­lin­naan. Var­maan ruot­sis­sa vel­voit­taa pit­kä kult­tu­ri­pe­rin­tö ja Tal­lin­nas­sa taas nuo­ri into oman kult­tuu­rin kpo­ros­ta­mi­seen. Herl­sin­gis­sä kaik­ki ollaan val­mii­ta myy­mään gryn­de­reil­le, ilö­man mitään rajoi­tuk­sia. Kaui­pun­ki­luon­to on myös osa diver­si­teet­tiä Hel­sin­gin luon­non tuhoa­mi­nen ei pelas­ta luon­toa mis­sään muualla.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Ydin­ky­sy­mys on, pitää­kö yli­pää­tään raken­taa rei­lus­ti lisää asuin­ta­lo­ja? Mil­lä aika­vä­lil­lä asu­mi­sen tar­vet­ta on arvioi­tu rakentamisbuumissa?

    Uusi väes­tö­en­nus­te osoit­taa, että väki­lu­ku kään­tyy las­kuun kym­me­nen vuo­den pääs­tä. Nuo­ria on tule­vai­suu­des­sa vähem­män, jot­ka eri­tyi­ses­ti oli­si­vat olleet kau­pun­kien asuk­kai­ta, opis­ke­li­joi­ta tms.
    https://yle.fi/uutiset/3–10996563
    Väki­lu­ku läh­tee las­ke­maan jo 2030 luvun alus­sa ja 2050 mei­tä oli­si sata­tu­hat­ta vähem­män kuin nyt. Uuden­maan väes­tön­kas­vun ole­te­taan tule­van maa­han­muu­tos­ta, mut­ta miten sii­tä voi­daan sanoa mitään varmaa?

    Van­hoil­la ja monil­la kol­mes­ta­kym­pis­tä ylös­päin on jo asun­to val­mii­na. Näi­tä nuo­rem­mat ikä­luo­kat ovat huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­piä. Van­ho­jen talo­jen kor­jaus­ra­ken­ta­mi­nen on Hel­sin­gin asun­to­tuo­tan­non sel­vi­tyk­sen mukaan eko­lo­gi­sem­paa kuin uusien talo­jen kaa­voi­tus ja rakentaminen:
    https://www.rakennuslehti.fi/2019/11/selvitys-kerrostalon-korjaaminen-ilmastoystavallisempaa-kuin-uudisrakentaminen-myos-betonin-korvaaminen-puulla-vahentaa-paastoja/

    Eko­lo­gis­ta oli­si myös saa­da nyt tyh­jil­lään ole­viin kiin­teis­töi­hin asuk­kai­ta. Nii­tä on pait­si Hel­sin­gis­sä tyh­ji­nä toi­mis­to­kiin­teis­töi­nä (mah­dol­li­suus väl­jem­pään asun­toon), myös ympä­ri maan vaik­ka mil­lä mitalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tii­viy­den tur­huus:
      Ydin­ky­sy­mys on, pitää­kö yli­pää­tään raken­taa rei­lus­ti lisää asuintaloja?Millä aika­vä­lil­lä asu­mi­sen tar­vet­ta on arvioi­tu rakentamisbuumissa?

      Uusi väes­tö­en­nus­te osoit­taa, että väki­lu­ku kään­tyy las­kuun kym­me­nen vuo­den pääs­tä. Nuo­ria on tule­vai­suu­des­sa vähem­män, jot­ka eri­tyi­ses­ti oli­si­vat olleet kau­pun­kien asuk­kai­ta, opis­ke­li­joi­ta tms.
      https://yle.fi/uutiset/3–10996563
      Väki­lu­ku läh­tee las­ke­maan jo 2030 luvun alus­sa ja 2050 mei­tä oli­si sata­tu­hat­ta vähem­män kuin nyt. Uuden­maan väes­tön­kas­vun ole­te­taan tule­van maa­han­muu­tos­ta, mut­ta miten sii­tä voi­daan sanoa mitään varmaa?

      Van­hoil­la ja monil­la kol­mes­ta­kym­pis­tä ylös­päin on jo asun­to val­mii­na. Näi­tä nuo­rem­mat ikä­luo­kat ovat huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­piä. Van­ho­jen talo­jen kor­jaus­ra­ken­ta­mi­nen on Hel­sin­gin asun­to­tuo­tan­non sel­vi­tyk­sen mukaan eko­lo­gi­sem­paa kuin uusien talo­jen kaa­voi­tus ja rakentaminen:
      https://www.rakennuslehti.fi/2019/11/selvitys-kerrostalon-korjaaminen-ilmastoystavallisempaa-kuin-uudisrakentaminen-myos-betonin-korvaaminen-puulla-vahentaa-paastoja/

      Eko­lo­gis­ta oli­si myös saa­da nyt tyh­jil­lään ole­viin kiin­teis­töi­hin asuk­kai­ta. Nii­tä on pait­si Hel­sin­gis­sä tyh­ji­nä toi­mis­to­kiin­teis­töi­nä (mah­dol­li­suus väl­jem­pään asun­toon), myös ympä­ri maan vaik­ka mil­lä mitalla.

      Ensim­mäi­nen kap­pa­le nos­taa esiin kes­kei­sen kysy­myk­sen. Mikä kii­re meil­lä on tuho­ta kaik­kia vihe­ra­lui­eet, Kuin­ka nopeas­ti ne mil­joo­nat oíh­mi­set muu­it­ta­vat helsinkiin.
      Kun kau­pun­gil­la ei tun­nu ole­van lain­kaan rahaa niin suun­nit­te­lu­po­ruk­ka myös muut­tuu pel­käk­si kumi­lei­ma­si­mek­si. Maa­il­mal­la on rahaa todel­la pal­jon ja tämä raha etsii tuot­toi­sia sijoi­tus­koh­tei­ta ja hel­sin­ki on val­mis myy­mään pal­jon ja hal­val­la. Kii­reen var­jol­la ison rahan hais­tes­sa huo­nom­pi­kin tuot­ta­ja­suun­nit­tell­ma vail­la näke­mys­tä kau­pun­gin kehi­tys­tar­peis­ta on muut­ta­nut kau­pun­ki­suun­nit­te­lun kumi­lei­ma­si­mek­si eli kaik­ki menee läpi. Onnek­si meil­lä on vie­lä oikeus­i­lai­tos, kun oman suun­nit­te­lu­työn kont­rol­li ei kii­rees­sä rii­tä ja luon­to­sel­vi­tyk­sis­tä ja lii­ken­ne­sel­vi­tyk­sis­tä tin­gi­tään niin on ins­tas­se­ja, joil­la on valy­aa vie­raan pää­oman yli.
      Kun Soi­ni­vaa­ra tote­si että Hert­to­nie­mes­sä tuli vähän kol­hoa jäl­keä niin kyl­lä Her­ner­saa­res­ta­kin Telak­ka­tiel­tä löy­tyy Hit­le­rin bunk­ke­rin rekon­struk­tio. Ber­lii­nis­sä sen bunk­ke­rin pai­kal­la on puis­to. Hie­noa että täl­lai­sia vai­kut­tei­ta on saa­tu Helsinkiin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Kun asu­taan tii­viis­ti, niin olen­nais­ta on, ketä mui­ta siel­lä asuu. Voi­sin asua tii­viis­ti­kin, jos naa­pu­ris­sa ei asu koti­mais­ta tai ulko­mais­ta ros­ka­jouk­koa yhteis­kun­nan kus­tan­nuk­sel­la, mut­ta sii­tä ei ole takei­ta ja sik­si asun ok-talos­sa Pohjois-Hgissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jep. Samas­ta syys­tä, ja lisäk­si omaa rau­haa muu­ten­kin rakas­ta­va­na, asun itse OKT:ssa Itä-Hel­sin­gis­sä. Min­kään­lai­seen ker­ros­ta­loon minua ei sai­si enää iki­nä, kos­ka 30 vuot­ta kal­lio­lai­ses­sa rei­kä sei­näs­sä-kak­sios­sa riit­ti loppuiäksi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Aika­moi­nen tun­ku on pääs­tä Jät­kä­saa­reen asumaan.

        Ei pidä kui­ten­kaan sul­kea sil­miä sil­tä, että Jät­kä­saa­res­sa on osit­tain epä­on­nis­tut­tu kaa­voi­tuk­ses­sa, eten­kin kort­te­lien sisä­pi­ho­jen val­li­suu­den osal­ta ja raken­nus­ten kor­keuk­sien mää­rit­te­lys­sä. Oli­si saa­tu valoi­sam­pia kort­te­li­pi­ho­ja mikä­li oli­si luo­vut­tu tasai­ses­ta 7krs — 8 krs räys­täs­lin­jas­ta ja pie­neh­köis­tä kort­te­li­pi­hois­ta, eli madal­lu­tet­tu kort­te­lin ete­läis­tä sivua, lisää­mäl­lä vas­taa­vas­ti kort­te­lin kul­miin kor­keam­pia raken­nuk­sia sekä suu­ren­ta­mal­la jon­kin ver­ran kort­te­lien kokoa. Edel­lä mai­ni­tus­ti on toi­mit­tu esi­mer­kik­si Som­pa­saa­res­sa, jos­sa samal­la tehok­kuu­del­la on tulos­sa pal­jon valoi­sam­pia kort­te­li­pi­ho­ja. Jät­kä­saa­ren kor­keat asun­to­jen hin­nat ja tun­ku joh­tu­vat vain sijain­nis­ta, sijain­nis­ta ja sijainnista.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Aika­moi­nen tun­ku on pääs­tä Jät­kä­saa­reen asumaan.

        Tai­taa olla aika vai­kea raken­taa serl­lais­ta jät­kä­saar­ta, johon ei oli­si tunkua.
        Vaik­ka oli­sit­te sijoit­ta­nut asu­not park­ki­luo­laan niin edel­len­kin sin­ne oli­si tun­ku. Kum­mal­lis­ta ini­nää lii­ken­ne­jär­jäs­te­lyi­den huo­nou­des­ta. Minus­ta itsen­sä onnit­te­lu jät­kä­saa­ren suh­teen aika tur­haa. (oikees­ti pure­taan­ko jät­kä­saa­ri 60 vuo­den kulut­tua­ja. Sen tar­koi­tus ei ole kes­tää edes sataa vuot­ta eli jos suun­nit­te­lus­sa noi lyhyt aika­pers­pek­tii­vi niin suun­nit­te­lu ei vaa­di pal­joa­kaan taqi­toa.) Tie­ten­kin jos ihmi­set oli­si­vat saa­neet vali­ta muut­tai­si­vat­ko aurin­koi­seen ilma­vaan vih­re­ään jät­kä­saa­reen, joka tuot­ta­mi­nen oli­si ollut kum­mal­lis­ta kyl­lä yhtä kal­lis kuin nykyi­sen niin oli­si­ko tulos itses­tään sel­vää. Sää­li kun talin kaa­to­paik­ka lii­an kau­ka­na niin luxem­bur­gi­lai­nen raha voi­si kokeil­la riit­täi­si­kö sin­ne tuli­joi­ta. Vih­reä tali kuu­los­taa kivalta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Tii­vis on taas ter­veel­lis­tä ­– ja haluttua.

    Tii­vis ei ole kos­kaan ollut kumpaakaan.

    Ympä­ris­tö­myr­kyt oli­vat ja ovat edel­leen mer­kit­tä­vä teki­jä sai­rauk­sis­sa, mut­ta vil­li­nä jyl­lää­vät ja hei­koim­pia koh­tiam­me etsi­vät mutant­ti­na­no­bo­tit, joi­ta myös mik­ro­beik­si kut­su­taan, ovat maan­vil­je­lyk­sen kek­si­mi­ses­tä läh­tien olleet aina pahin vitsaus.

    Hen­gi­tys­tiein­fek­tiot leviä­vät pal­jon parem­min kau­pun­ki­seu­duil­la. Tämän on nyt vih­reä­kin tilas­to­tie­tei­li­jä tun­nus­ta­nut. Eikä kyse ole “vain fluns­sis­ta”: vii­me kevään hygie­nia­toi­men­pi­tei­den seu­rauk­se­na havait­tiin Suo­mes­sa sydän­ta­pah­tu­mien mer­kit­tä­vä las­ku ja maa­il­mal­la ennen­ai­kais­ten syn­ny­tys­ten vähe­ne­mi­nen murto-osaan.

    Jos taas käsi­te­tään ter­veys laa­jem­mas­sa kon­tek­sis­sa, evo­luu­tio­bio­lo­gi­ses­ti, tus­kin mikään rat­kai­su aiheut­taa yksi­lön kel­poi­suu­del­le suu­rem­paa iskua kuin muut­to kau­pun­kiin. Kuin­ka suu­ri se Hel­sin­gin hedel­mäl­li­syys­lu­ku oli­kaan? Nol­la pilk­ku…? Parin suku­pol­ven pääs­tä nykyi­set hel­sin­ki­läi­set ovat vie­lä kuol­leem­pia kuin muut: heil­lä ei ole jälkeläisiä.

    Ihmis­ten muut­ta­mi­ses­sa kau­pun­kiin ei ole kysy­mys pal­jas­tu­neis­ta pre­fe­rens­seis­tä sen enem­pää kuin esim. ihmis­ten tup­pau­tu­mi­ses­sa Face­boo­kiin. Aika har­va var­si­nai­ses­ti halu­aa olla sosi­aa­li­ses­sa medias­sa, kun taas useim­mat ovat sii­hen pako­tet­tu­ja nega­tii­vis­ten ver­kos­to­vai­ku­tus­ten vält­tä­mi­sen takia. Eli siis seu­raa­van­lai­nen kau­pun­gis­tu­miss­ke­naa­rio on täy­sin mah­dol­li­nen: kun x muut­taa kau­pun­kiin, sii­tä aiheu­tuu nega­tii­vi­nen ulkois­vai­ku­tus maa­lai­sel­le y ja kau­pun­ki­lai­sel­le z, mut­ta samal­la myös y:n kau­pun­kiin muut­ta­mi­sen mie­lek­kyys kasvaa.

    Miten voim­me kuvi­tel­la rat­kai­se­vam­me ilmas­ton­muu­tok­sen, jos emme saa rat­kais­tua pal­jon pie­nem­pää koor­di­naa­tio-ongel­maa: opti­maa­li­sen kau­pun­gis­tu­mi­sas­teen mää­rit­tä­mis­tä ja koordinaatiota?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ympä­ris­tö­myr­kyt oli­vat ja ovat edel­leen mer­kit­tä­vä teki­jä sai­rauk­sis­sa, mut­ta vil­li­nä jyl­lää­vät ja hei­koim­pia koh­tiam­me etsi­vät mutant­ti­na­no­bo­tit, joi­ta myös mik­ro­beik­si kut­su­taan, ovat maan­vil­je­lyk­sen kek­si­mi­ses­tä läh­tien olleet aina pahin vitsaus.

      Hen­gi­tys­tiein­fek­tiot leviä­vät pal­jon parem­min kaupunkiseuduilla. 

      Kun elä­mä on kau­pun­geis­sa noin epä­ter­veel­lis­tä, alkaa oikein ihme­tel­lä, mik­si kau­punkli­lai­set kui­ten­kin elä­vät maal­la asu­via vanhemmiksi?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kun elä­mä on kau­pun­geis­sa noin epä­ter­veel­lis­tä, alkaa oikein ihme­tel­lä, mik­si kau­punkli­lai­set kui­ten­kin elä­vät maal­la asu­via vanhemmiksi?

        Valin­tae­fek­tit: kau­pun­kei­hin muut­taa syn­ty­ään hyvä­kun­toi­sia ja kun­nos­taan huol­ta pitä­viä val­ko­kau­lus­työ­läi­siä. Maa­seu­dul­la myös pai­not­tu­vat maa­ta­lous, meka­ni­soi­dut työ­mat­kat ja eri­lai­set kone­työt, jot­ka eivät ole kovin ter­veel­li­siä. Elin­ta­vois­sa on muu­ta­kin eroa, mut­ta pidän kui­ten­kin vali­koi­tu­mis­ta tär­keäm­pä­nä tekijänä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Ennen kaik­kea kui­ten­kin, kau­pun­kien ulko­puo­lel­la ei kävel­lä. Men­nään mihin tahan­sa, aina men­nään autol­la. Tämä näkyy tau­din kuvas­sa, eriy­ti­ses­ti Hel­sin­gin kehyskunnissa.

        Tuo on kyl­lä hyvin vir­heel­li­nen käsi­tys. Tuol­lai­nen mie­li­ku­va osal­la tun­tuu ole­van. Ihmi­set asu­vat myös pie­nis­sä kylis­sä ja asu­tus­kes­kuk­sis­sa, jot­ka eivät ole viral­li­ses­ti kau­pun­ke­ja, vaan ikään kun mini­kau­pun­ke­ja, jois­ta autol­la men­nään vain asial­li­sil­le asioil­le. Täl­lai­sis­sa pai­kois­sa ne lähi­pal­ve­lut voi­vat olla lähem­pä­nä kuin Hel­sin­gis­sä. Näis­tä pai­kois­ta voi löy­tyä myös har­ras­tus­mah­dol­li­suu­det urhei­lu­kent­ti­neen ihan vie­res­tä. Täl­lai­set mini­kau­pun­git (jot­ka jos­kus saa­vat kau­pun­gin arvo­ni­men) voi­vat sijai­ta maa­seu­tu­ym­pä­ris­tön välit­tö­mäs­sä läheisyydessä.
        Kuvai­let var­maan jotain autoi­lus­ta tun­net­tua Espoo­ta (joka on kau­pun­ki). Pää­kau­pun­ki­seu­tu­lais­ten mie­li­ku­va asu­mi­ses­ta ja maan­tie­tees­tä on tyy­pil­li­ses­ti tuo kau­pun­ki eli sta­di tai sit­ten “lan­de” eli Hel­sin­gin kehyskunta.
        Mitä tulee var­si­nai­seen maa­seu­tuun ja maan­vil­je­lyyn, autoa tar­vi­taan tava­roi­den kul­jet­ta­mi­seen. Ras­kai­ta työ­vä­li­nei­tä, kont­te­ja tms. ei pys­ty kul­jet­ta­maan jal­kai­sin tai pyö­räl­lä. Mut­ta siel­lä maa­seu­dul­la tuo­te­taan ruo­ka kau­pun­kien asukkaille.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Tii­viy­den tur­huus: Ennen kaik­kea kui­ten­kin, kau­pun­kien ulko­puo­lel­la ei kävel­lä. Men­nään mihin tahan­sa, aina men­nään autol­la. Tämä näkyy tau­din kuvas­sa, eriy­ti­ses­ti Hel­sin­gin kehyskunnissa.

        Tuo on kyl­lä hyvin vir­heel­li­nen käsi­tys. Tuol­lai­nen mie­li­ku­va osal­la tun­tuu ole­van. Ihmi­set asu­vat myös pie­nis­sä kylis­sä ja asu­tus­kes­kuk­sis­sa, jot­ka eivät ole viral­li­ses­ti kau­pun­ke­ja, vaan ikään kun mini­kau­pun­ke­ja, jois­ta autol­la men­nään vain asial­li­sil­le asioille.

        Olen asu­nut aikoi­naan sekä pie­nes­sä kun­nas­sa että Hel­sin­gis­sä. Enää en asu kum­mas­sa­kaan. Ensin mai­ni­tus­sa pyö­räi­ly oli pal­jon ylei­sem­pää, ja näyt­tää ole­van yleis­tä yhä. Joh­tui ehkä monien asuk­kai­den hei­kom­mas­ta varal­li­suus­ta­sos­ta­kin, että moni jo sääs­tö­syis­tä pyö­räi­li, mut­ta myös sii­tä, että pyö­rä oli ja on yhä käte­vä ja nopea kul­ku­neu­vo pie­nes­sä kun­nas­sa pai­kas­ta toi­seen siir­ty­mi­seen, jos ei ole mitään eri­tyis­tä kul­je­tet­ta­vaa. Eri­tyis­tä eko­lo­gis­ta aja­tus­ta sen taus­tal­la tus­kin kovin monel­la oli. Mut­ta esi­mer­kik­si kou­lu­jen piho­jen pyö­rä­te­li­nei­den mää­rät oli­vat val­ta­vat ver­rat­tu­na oppi­las­mää­räl­tään saman­ko­koi­siin kau­pun­ki­kou­lui­hin, kun yli 80 % oppi­lais­ta saat­toi alkusyk­sys­tä ja lop­pu­ke­vääs­tä mat­ka­ta kou­luun pyö­räl­lä. Kauim­mat oppi­laat tuli­vat kou­lu­kyy­deil­lä, ja loput kävel­len. Lapis­sa ja vaik­ka ihan kes­kel­lä met­sää asues­sa pyö­räi­ly on vähäis­tä, mut­ta pie­nis­sä kun­ta­kes­kuk­sis­sa pyö­rä on monil­la sääs­te­liäil­lä ihmi­sil­lä ylei­nen kul­ku­neu­vo pit­käl­le elä­kei­kään asti.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kun elä­mä on kau­pun­geis­sa noin epä­ter­veel­lis­tä, alkaa oikein ihme­tel­lä, mik­si kau­punkli­lai­set kui­ten­kin elä­vät maal­la asu­via vanhemmiksi?

        Älä vie­lä sano. Nyt van­he­ne­va väes­tö on koke­nut raken­ne­muu­tok­sen 60–70 ‑luvuil­la. Maal­le jäi­vät ne, joil­la ei ollut ammat­ti­tai­toa tai kou­lu­tus­ta min­kään amma­tin har­joit­ta­mi­seen kau­pun­geis­sa. Köy­hem­pi ja pär­jää­mät­tö­mäm­pi väki. Maa­seu­tu koneis­tui, mut­ta enti­sa­jan ruo­kai­lu­tot­tu­muk­set säi­lyi­vät, vaik­ka työs­tä tuli pal­jon keveym­pää. Tupa­koin­ti oli tyy­pil­lis­tä var­sin­kin fyy­si­sis­sä amma­teis­sa työs­ken­te­le­vil­le. Vas­ta vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä on saa­tu tupa­koin­tia mer­kit­tä­väs­ti vähe­ne­mään. Erot elin­aja­no­dot­tees­sa ja ter­vey­des­sä ovat muu­ten suu­ret län­nen ja idän välil­lä Suo­mes­sa, samoin koti­mais­ten kie­li­ryh­mien välillä.

        Tämän päi­vän nuor­ten ihmis­ten van­huut­ta ei voi vie­lä tar­kas­ti ennus­taa. Uskon että ihmis­ten hen­kis­tä ja fyy­sis­tä hyvin­voin­tia edis­tää se, että saa asua itse valit­se­mas­saan pai­kas­sa. Eten­kin hen­ki­nen hyvin­voin­ti näyt­tää koros­tu­van elin­ajan odot­tees­sa nyky­ään. Luon­non­lä­hei­syys on ter­vey­den lähde:
        https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/virkistyskaytto/luonnon-hyvinvointivaikutukset/
        “Hel­sin­gis­sä tut­kit­tiin vuo­si­na 2011–2012, miten eri­lai­set kau­pun­kiym­pä­ris­töt elvyt­tä­vät työ­päi­vän jäl­keen. Kokeel­li­nen tut­ki­mus toteu­tet­tiin kol­mes­sa eri koh­tees­sa: met­säs­sä (Hel­sin­gin Kes­kus­puis­to), raken­ne­tus­sa puis­tos­sa (Alp­pi­puis­to) ja tii­viis­ti raken­ne­tus­sa ympä­ris­tös­sä (ydinkeskusta).Stressistä palau­tu­mi­nen vaih­te­li eri koh­teis­sa. Met­säs­sä ja puis­tos­sa elvyt­tiin huo­mat­ta­vas­ti parem­min kuin kau­pun­gin kes­kus­tas­sa. Ero­ja havait­tiin jo 15 minuu­tin oles­ke­lun – koe­hen­ki­löt istui­vat – jälkeen. ”

        Glo­baa­lis­ti kau­pun­git ovat hyvin epä­ter­veel­li­siä paik­ko­ja ilman­saas­tei­neen. Kii­nan suu­ris­sa kau­pun­geis­sa ei ole val­lit­se­vien sää­olo­suh­tei­den val­li­tes­sa edes ter­vel­lis­tä aina liik­kua ulko­na. Koro­na osoit­ti sen, mikä jo tie­det­tiin entuu­des­taan, ahtais­sa asui­no­lois­sa tar­tun­ta­tau­dit hel­poim­min leviä­vät. Melu on niin ikään ter­veys­ris­ki, altis­taa eten­kin sydän- ja veri­suo­ni­sai­rauk­sil­le. Hai­tal­lis­ta melua on desi­be­lien lisäk­si ään­ten kako­fo­nia, mitä on tyy­pil­lis­tä kau­pun­kiym­pä­ris­tös­sä. Melu­herk­kä ei tut­ki­mus­ten mukaan totu meluun:
        https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/melu_uhkaa_terveytta

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kun elä­mä on kau­pun­geis­sa noin epä­ter­veel­lis­tä, alkaa oikein ihme­tel­lä, mik­si kau­punkli­lai­set kui­ten­kin elä­vät maal­la asu­via vanhemmiksi?

        Eikö se ole niin, että maa­seu­dul­le jää van­him­mat ja sai­rai­mat ihmiset?
        Mis­tä olet saa­nut tie­tää että älyk­kyys­osa­mää­rä las­ki ennen vilk­kai­den tei­den var­sil­la, min­kä vuok­si asuin­ra­ken­ta­mis­ta rajoi­tet­tiin näi­den tei­den var­sil­la. Mihin perus­tuu käsi­tyk­se­si että vilk­kai­den tei­den var­ret oli­si­vat joten­kin auto­maa­gi­ses­ti puh­dis­tu­neet. Pien­hiuk­ka­set edel­leen vaa­ral­li­sia ja lii­ken­ne vain vil­kas­tu­nut. Mis­sä on tut­kit­tu tien­var­sien tilan­net­ta nykyi­sin, kun väi­tät että vil­kas­lii­ken­teis­ten katu­jen var­sil­la tur­val­lis­ta asua (lyi­jyä vähem­män, mut­ta muu­ten). Hel­sin­gis­sä ilma ei ole eri­tyi­sen puh­das­ta. Laa­ja­sa­lon kau­pun­ki­bu­le­var­di ei kovin uskot­ta­va pilot­ti sen vähäi­sen lii­ken­ne­mää­rän vuok­si. Minä muis­te­len luke­nee­ni, jos­tain leh­des­tä, että yleis­mail­mal­li­ses­ti älyk­kyys­osa­mää­rä on nykyi­sin laskussa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. En pys­ty lähet­tä­män sinul­le läh­det­tä, kos­ka en ole tal­let­ta­nut sitä, mut­ta lyi­jyn tun­kem­nen las­ten kes­kus­her­mos­toon vai­kut­taa myös kog­ni­tioon. Nämä muut epä­puh­tau­det vai­kut­ta­vat muu­ten. Kau­pun­geis­sa ei pitäi­si suo­sia kumipyöräliikennettä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Asun itse lähiös­sä omis­tusa­sun­nos­sa, mut­ta en viih­dy tääl­lä. Mie­li teki­si tii­vii­seen kau­pun­kiin, mut­ta se oli­si talou­del­li­nen itse­mur­ha, sil­lä hin­nois­ta joh­tuen sil­loin jou­tui­si vuo­kral­le, vaik­ka lait­tai­si van­han asun­non myyn­tiin. Niin­pä näen lähiöi­den tii­vis­tä­mi­sen ainoa­na poten­ti­aa­li­se­na mah­dol­li­suu­te­na pääs­tä kau­pun­ki­mai­sel­le alu­eel­le asu­maan sil­lä aja­tuk­sel­la, että tii­vis­tä­mi­sen myö­tä tämä­kin lähiö alkai­si pik­ku­hil­jaa muis­tut­taa kaupunkia.

    Aja­tus toi­mii puo­lit­tain, sil­lä kyl­lä­hän lähiöi­tä­kin tii­vis­te­tään, kuten esi­mer­kik­si nyt Rai­de-Joke­rin yhtey­des­sä. Täs­sä on kui­ten­kin se perus­on­gel­ma, että käy­tän­nön kaa­va­työs­sä asui­na­luei­den omi­nais­piir­tei­den säi­lyt­tä­mi­nen näh­dään ensiar­voi­sen tär­keä­nä, eli kaa­van val­mis­te­le­va ark­ki­teh­ti piir­tää talot siten, että nämä 60–70 ‑luvun met­sä­lä­hiöt myös pysy­vät olen­nai­sil­ta osin met­sä­lä­hiöi­nä. Jot­ta mikään voi­si muut­tua, niin tämä aluei­den omi­nais­piir­tei­den säi­lyt­tä­mi­sen peri­aa­te pitäi­si hylä­tä, mut­ta sitä ei ole kukaan aina­kaan ääneen ehdottanut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Atte Rätt:
      Asun itse lähiös­sä omis­tusa­sun­nos­sa, mut­ta en viih­dy tääl­lä. Mie­li teki­si tii­vii­seen kau­pun­kiin, mut­ta se oli­si talou­del­li­nen itse­mur­ha, sil­lä hin­nois­ta joh­tuen sil­loin jou­tui­si vuo­kral­le, vaik­ka lait­tai­si van­han asun­non myyn­tiin. Niin­pä näen lähiöi­den tii­vis­tä­mi­sen ainoa­na poten­ti­aa­li­se­na mah­dol­li­suu­te­na pääs­tä kau­pun­ki­mai­sel­le alu­eel­le asu­maan sil­lä aja­tuk­sel­la, että tii­vis­tä­mi­sen myö­tä tämä­kin lähiö alkai­si pik­ku­hil­jaa muis­tut­taa kaupunkia.

      Aja­tus toi­mii puo­lit­tain, sil­lä kyl­lä­hän lähiöi­tä­kin tii­vis­te­tään, kuten esi­mer­kik­si nyt Rai­de-Joke­rin yhtey­des­sä. Täs­sä on kui­ten­kin se perus­on­gel­ma, että käy­tän­nön kaa­va­työs­sä asui­na­luei­den omi­nais­piir­tei­den säi­lyt­tä­mi­nen näh­dään ensiar­voi­sen tär­keä­nä, eli kaa­van val­mis­te­le­va ark­ki­teh­ti piir­tää talot siten, että nämä 60–70 ‑luvun met­sä­lä­hiöt myös pysy­vät olen­nai­sil­ta osin met­sä­lä­hiöi­nä. Jot­ta mikään voi­si muut­tua, niin tämä aluei­den omi­nais­piir­tei­den säi­lyt­tä­mi­sen peri­aa­te pitäi­si hylä­tä, mut­ta sitä ei ole kukaan aina­kaan ääneen ehdottanut.

      Mitä etu­ja tark­kaan ottaen tii­vis­tä­mi­nen toi­si lähi­öö­si? Olen ymmär­tä­nyt, että tii­vis­tä­mi­sel­lä tar­koi­te­taan lähin­nä asuin­ta­lo­jen raken­ta­mis­ta. Haluai­sit­ko alu­eel­le­si siis lisää ihmisiä?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Jos­tain syys­tä asun­to­jen arvo nousee, kun alu­eel­le raken­ne­taan lisää. Uudet asuk­kaat tuo­vast muka­naan parem­mat kau­pat ja muut pal­ve­lut, parem­matg jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det, tiheäm­män vuo­ro­vä­lin, vilk­kaam­man elä­män ja niin edelleen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Tii­viy­den tur­huus: Mitä etu­ja tark­kaan ottaen tii­vis­tä­mi­nen toi­si lähi­öö­si? Olen ymmär­tä­nyt, että tii­vis­tä­mi­sel­lä tar­koi­te­taan lähin­nä asuin­ta­lo­jen raken­ta­mis­ta. Haluai­sit­ko alu­eel­le­si siis lisää ihmisiä?

        Kyl­lä tosi­aan haluai­sin lisää ihmi­siä. Se tuo alu­eel­le lisää asia­kas­vo­lyy­miä, joka vai­kut­taa kau­pal­li­siin pal­ve­lui­hin ja niin­kin arki­päi­väi­siin asioi­hin kuin ruo­ka­kaup­po­jen menek­kiin ja laa­jem­paan vali­koi­maan. Jouk­ko­lii­ken­teel­le on sil­loin myös parem­mat edel­ly­tyk­set, ja vaik­ka jul­kis­ten pal­ve­lui­den voi­daan näh­dä kuor­mit­tu­van lisä­asuk­kai­den myö­tä, niin lisä­asuk­kaat aina­kin paran­ta­vat toden­nä­köi­syyt­tä pitää jul­ki­set pal­ve­lut alu­eel­la. Vai­kea näh­dä lisä­asuk­kais­ta mitään muu­ta hait­taa kuin park­ki­paik­ko­jen huo­nom­pi saa­ta­vuus, mut­ta se ei minua koske.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Atte Rätt: Kyl­lä tosi­aan haluai­sin lisää ihmi­siä. Se tuo alu­eel­le lisää asia­kas­vo­lyy­miä, joka vai­kut­taa kau­pal­li­siin pal­ve­lui­hin ja niin­kin arki­päi­väi­siin asioi­hin kuin ruo­ka­kaup­po­jen menek­kiin ja laa­jem­paan vali­koi­maan. Jouk­ko­lii­ken­teel­le on sil­loin myös parem­mat edel­ly­tyk­set, ja vaik­ka jul­kis­ten pal­ve­lui­den voi­daan näh­dä kuor­mit­tu­van lisä­asuk­kai­den myö­tä, niin lisä­asuk­kaat aina­kin paran­ta­vat toden­nä­köi­syyt­tä pitää jul­ki­set pal­ve­lut alu­eel­la. Vai­kea näh­dä lisä­asuk­kais­ta mitään muu­ta hait­taa kuin park­ki­paik­ko­jen huo­nom­pi saa­ta­vuus, mut­ta se ei minua koske.

        Vaik­ka minun espoo­lai­se­na ei pitäi­si vas­ta­ta tähän Soi­nin­vaa­ran Hel­sin­kiä kos­ke­vaan kun­nal­lis­vaa­lioh­jel­ma­ju­lis­tuk­seen niin vas­taan näin:

        Olen asu­nut muu­ta­mas­sa lähiös­sä jos­sa pal­ve­lut oli ala­kan­tis­sa. Toi­nen niis­tä oli Hel­sin­gis­sä, toi­nen Lap­peen­ran­nas­sa. Molem­mis­sa olo­suh­tei­den pakos­ta. Lap­peen­ran­nas­sa sik­si että opis­ke­lin ja opis­ke­li­ja-asun­to­la oli siellä. 

        Hel­sin­gis­sä sik­si että asun­to oli hal­vim­mas­ta pääs­tä, (omis­tusa­sun­to), ja sik­si että se oli samal­la ilman­suun­nal­la kuin työ­paik­ka­ni joka oli Espoossa.

        Näis­sä lähiöis­sä ei todel­la­kaan ollut mitään kun­noll­sia pal­ve­lu­ja. Yksi ruo­ka­kaup­pa vain ja kor­keal­le hila­tut hin­nat. Hel­sin­ki­läi­ses­sä oli myös pizze­ria ja R‑kioski, lähei­sel­lä teol­li­susa­lu­eel­la pan­kin ja pos­tin kont­to­rit. Jos halusi ostaa tai huol­lat­taa auto­ja niin auto­kaup­po­ja siel­lä piisasi. 

        Kävin siel­lä sat­tu­mal­ta jokin aika sit­ten kun vein auto­ni huol­toon. Joi­tain asuin­ta­lo­ja sin­ne on raken­net­tu lisää, van­ha kaup­pa on puret­tu, mut­ta erää­seen van­haan teol­li­suus­hal­liin oli nous­sut pie­ni kaup­pa­kes­kus ja aina­kin yksi kun­non ruo­ka­kaup­pa, ja alu­eel­ta löy­tyi jopa Lidl. Muu­ten lähiö on yhtä nuk­ka­vie­ru kuin sil­loin kun asuin siel­lä 25 vuot­ta sit­ten. Ei tosin jär­jes­tys­häi­riöi­tä tai­da olla kos­ka sin­ne ei mene rai­de­lii­ken­ne eikä ole luon­te­vaa paik­kaa min­ne nuo­ri­so­jen­git kokoon­tui­si. Alu­eel­le sai­si pika­rai­tio­tien mut­ta kau­pun­ki ei halua raken­taa sitä sin­ne vaan lin­jan­nut pää­te­py­sä­kin erää­seen toi­seen lähi­öön jos­sa val­ta­va pris­ma-auto­mar­ket ja jon­ne ennes­tään kul­kee kehä­ra­dan junat. 

        Mä itse näki­sin tilan­teen niin että ei kan­na­ta jää­dä odot­ta­maan että pal­ve­lut kehit­tyi­si omas­sa lähiös­sä. Hel­sin­gis­sä ja PK-seu­dul­la on nykyi­sin valin­nan­va­raa myös parem­man pal­ve­lun lähiöis­tä. Huo­noa on sii­nä että jos omis­taa asun­non lähiös­sä jos­sa pal­ve­lut huo­not, jää asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tys alle keskitason.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Atte Rätt:
      Asun itse lähiös­sä omis­tusa­sun­nos­sa, mut­ta en viih­dy tääl­lä. Mie­li teki­si tii­vii­seen kau­pun­kiin, mut­ta se oli­si talou­del­li­nen itse­mur­ha, sil­lä hin­nois­ta joh­tuen sil­loin jou­tui­si vuo­kral­le, vaik­ka lait­tai­si van­han asun­non myyn­tiin. Niin­pä näen lähiöi­den tii­vis­tä­mi­sen ainoa­na poten­ti­aa­li­se­na mah­dol­li­suu­te­na pääs­tä kau­pun­ki­mai­sel­le alu­eel­le asu­maan sil­lä aja­tuk­sel­la, että tii­vis­tä­mi­sen myö­tä tämä­kin lähiö alkai­si pik­ku­hil­jaa muis­tut­taa kaupunkia.

      Aja­tus toi­mii puo­lit­tain, sil­lä kyl­lä­hän lähiöi­tä­kin tii­vis­te­tään, kuten esi­mer­kik­si nyt Rai­de-Joke­rin yhtey­des­sä. Täs­sä on kui­ten­kin se perus­on­gel­ma, että käy­tän­nön kaa­va­työs­sä asui­na­luei­den omi­nais­piir­tei­den säi­lyt­tä­mi­nen näh­dään ensiar­voi­sen tär­keä­nä, eli kaa­van val­mis­te­le­va ark­ki­teh­ti piir­tää talot siten, että nämä 60–70 ‑luvun met­sä­lä­hiöt myös pysy­vät olen­nai­sil­ta osin met­sä­lä­hiöi­nä. Jot­ta mikään voi­si muut­tua, niin tämä aluei­den omi­nais­piir­tei­den säi­lyt­tä­mi­sen peri­aa­te pitäi­si hylä­tä, mut­ta sitä ei ole kukaan aina­kaan ääneen ehdottanut.

      Ei kan­na­ta uskoa polii­tik­ko­jen lupauk­sia tii­vis­tä­mi­sen juma­luu­des­ta. Esi­mer­kik­si ei jät­kä­saa­ri mik­si­kää­nään kan­ta­kau­pun­gik­si ole muut­tu­nut. Ei sie­lä mitään pal­ve­lui­ta ole kol­me pien­tä valin­ta­myy­mä­lää yksi kah­vi­la pitze­ria. Kaup­pa­kes­kuk­set tap­pa­vat kaik­ki ympä­ris­tön pal­ve­lut. Mitä siis kuvit­te­let saa­va­si kun lähiö tii­vis­te­tään tie­tys­ti tii­viin lähiön vail­la pal­ve­lui­ta. Mik­si luxem­bu­rin raha haluais sijoit­taa kehä­tien tun­tu­maan asun­to­ra­ken­ta­mi­seen, vaik­ka sie­lä kul­ki­si rai­tio­vau­nu. Jät­kä­saa­res­ta pää­see pois kyl­lä hyvin, mut­ta jos halu­aa ympä­ril­le jotain vih­re­ää niin kan­nat­taa varau­tua kes­kus­te­le­maan polii­sien kans­sa, kos­ka puis­toa­lu­eet kor­til­la. (taas tyh­jenn­net­tiin sinebrycof­fin puis­to) Elä­mää ei jät­kä­saa­res­ta löy­dy. Se on edel­len­kin vain nukkumalähiö.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Kyt­ty­ra: Ei kan­na­ta uskoa polii­tik­ko­jen lupauk­sia tii­vis­tä­mi­sen juma­luu­des­ta. Esi­mer­kik­si ei jät­kä­saa­ri mik­si­kää­nään kan­ta­kau­pun­gik­si ole muut­tu­nut. Ei sie­lä mitään pal­ve­lui­ta ole kol­me pien­tä valin­ta­myy­mä­lää yksi kah­vi­la pitze­ria. Kaup­pa­kes­kuk­set tap­pa­vat kaik­ki ympä­ris­tön pal­ve­lut. Mitä siis kuvit­te­let saa­va­si kun lähiö tii­vis­te­tään tie­tys­ti tii­viin lähiön vail­la pal­ve­lui­ta. Mik­si luxem­bu­rin raha haluais sijoit­taa kehä­tien tun­tu­maan asun­to­ra­ken­ta­mi­seen, vaik­ka sie­lä kul­ki­si rai­tio­vau­nu. Jät­kä­saa­res­ta pää­see pois kyl­lä hyvin, mut­ta jos halu­aa ympä­ril­le jotain vih­re­ää niin kan­nat­taa varau­tua kes­kus­te­le­maan polii­sien kans­sa, kos­ka puis­toa­lu­eet kor­til­la. (taas tyh­jenn­net­tiin sinebrycof­fin puisto)Elämää ei jät­kä­saa­res­ta löy­dy. Se on edel­len­kin vain nukkumalähiö.

        Las­kes­ke­lin että kes­ke­ne­räi­ses­sä Jät­kä­saa­res­sa on 9 ruo­ka­ra­vin­to­laa (mm kii­na­lai­nen, nepa­lia­lai­nen, napo­li­lai­nen, viet­na­mi­lai­nen, siam/thai, espan­ja­lai­nen tapas) , 2 pit­se­ri­aa, 4 olut­ra­vin­to­laa, 3 kah­vi­laa, 1 vii­ni­ra­vin­to­la, 1 vis­ki­ra­vin­to­la, 5 hotel­lia (jois­ta 3 raken­teil­la), 3 elin­tar­vi­ke­myy­mä­lää, 1 eri­kois­ruo­ka­lii­ke, 1 kios­ki, elekt­ro­nii­kan ja kodin­tek­nii­kan lii­ke .com, 4 parturia/kampaamoa, 3 vaa­te­lii­ket­tä, 2 kun­toi­lua­lan tar­vi­ke­myy­mä­lää, 4 kun­to­sa­lia, 1 teat­te­ri, polkupyörämyymälä/huolto, 3 kau­neus­hoi­to­laa, eläin­lä­kä­ri, yksi­tyi­nen terveysasema/sairaala, sukel­lus­kou­lu, 3 musiik­kia­lan ope­tus­yri­tys­tä, jul­ki­nen sau­na, 2 sisus­tusa­lan myy­mä­lää, tatuoin­ti­lii­ke, urhei­lu­hie­ron­ta­lii­ke, raken­nus­tar­vi­ke­lii­ke, pari seu­ra­kun­ta­sa­lia, venä­jän vii­su­mi­kes­kus, joten tuo väi­te vain yhdes­tä kah­vi­las­ta ja kol­mes­ta valin­ta­myy­mä­läs­tä ei oikein pidä paikkaansa.
        Tie­tys­ti vali­koi­mat ja pal­ve­lut para­ne­vat kun Jät­kä­saar­ta raken­ne­taan, mut­ta kyl­lä pal­ve­lut jo nyt voit­ta­vat esi­mer­kik­si perus­lä­hiön palvelutarjonnan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Pek­su: Las­kes­ke­lin että kes­ke­ne­räi­ses­sä Jät­kä­saa­res­sa on 9 ruo­ka­ra­vin­to­laa (mm kii­na­lai­nen, nepa­lia­lai­nen, napo­li­lai­nen, viet­na­mi­lai­nen, siam/thai, espan­ja­lai­nen tapas) , 2 pit­se­ri­aa, 4 olut­ra­vin­to­laa, 3 kah­vi­laa, 1 vii­ni­ra­vin­to­la, 1 vis­ki­ra­vin­to­la, 5 hotel­lia (jois­ta 3 raken­teil­la), 3 elin­tar­vi­ke­myy­mä­lää, 1 eri­kois­ruo­ka­lii­ke, 1 kios­ki, elekt­ro­nii­kan ja kodin­tek­nii­kan lii­ke .com, 4 parturia/kampaamoa, 3 vaa­te­lii­ket­tä, 2 kun­toi­lua­lan tar­vi­ke­myy­mä­lää, 4 kun­to­sa­lia, 1 teat­te­ri, polkupyörämyymälä/huolto, 3 kau­neus­hoi­to­laa, eläin­lä­kä­ri, yksi­tyi­nen terveysasema/sairaala, sukel­lus­kou­lu, 3 musiik­kia­lan ope­tus­yri­tys­tä, jul­ki­nen sau­na, 2 sisus­tusa­lan myy­mä­lää, tatuoin­ti­lii­ke, urhei­lu­hie­ron­ta­lii­ke, raken­nus­tar­vi­ke­lii­ke, pari seu­ra­kun­ta­sa­lia, venä­jän vii­su­mi­kes­kus, joten tuo väi­te vain yhdes­tä kah­vi­las­ta ja kol­mes­ta valin­ta­myy­mä­läs­tä ei oikein pidä paikkaansa.
        Tie­tys­ti vali­koi­mat ja pal­ve­lut para­ne­vat kun Jät­kä­saar­ta raken­ne­taan, mut­ta kyl­lä pal­ve­lut jo nyt voit­ta­vat esi­mer­kik­si perus­lä­hiön palvelutarjonnan.

        Jät­kä­saar­ta raken­ne­taan pari­kymp­pi­sil­le sin­kuil­le pal­ve­luis­ta pää­tel­len? Tuos­ta mai­ni­tus­ta lis­tas­ta en ruo­ka­kau­pan lisäk­si tar­vit­si­si juu­ri mitään, ehkä pyö­rä­huol­toa lukuu­not­ta­mat­ta. Vis­ki­ra­vin­to­la ja sukel­lus­kou­lu nau­rat­ti­vat minua, no kaik­kea sitä voi ihmi­nen tarvita.
        Ehkäe kau­pun­ki ja raken­nus­suun­nit­te­li­jat ovat sit­ten­kin aja­tel­leet etu­kä­teen, mil­lais­ta väes­töä he halua­vat. Nuo­ria yksin asu­via hyvä­tu­loi­sia, tai tule­via hyvä­tu­loi­sia. Tämä tie­tys­ti selit­tää­kin asuin­ne­liöi­den vähyy­den ja tii­viin rakentamisen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Tii­viy­den tur­huus: Jät­kä­saar­ta raken­ne­taan pari­kymp­pi­sil­le sin­kuil­le pal­ve­luis­ta pää­tel­len? Tuos­ta mai­ni­tus­ta lis­tas­ta en ruo­ka­kau­pan lisäk­si tar­vit­si­si juu­ri mitään, ehkä pyö­rä­huol­toa lukuu­not­ta­mat­ta. Vis­ki­ra­vin­to­la ja sukel­lus­kou­lu nau­rat­ti­vat minua, no kaik­kea sitä voi ihmi­nen tarvita.
        Ehkäe kau­pun­ki ja raken­nus­suun­nit­te­li­jat ovat sit­ten­kin aja­tel­leet etu­kä­teen, mil­lais­ta väes­töä he halua­vat. Nuo­ria yksin asu­via hyvä­tu­loi­sia, tai tule­via hyvä­tu­loi­sia. Tämä tie­tys­ti selit­tää­kin asuin­ne­liöi­den vähyy­den ja tii­viin rakentamisen. 

        Kyl­lä tuo lis­ta hyväl­tä näyt­tää. Pari­kymp­pi­sen sin­kun lisäk­si Jät­kä­saa­res­sa var­maan viih­tyi­si myös neli­kymp­pi­nen dink­ku kuten minä. Hyvä­tu­loi­suut­ta­ni en haluai­si häpeil­lä. Toki hyvät tulot ei Jät­kä­saa­reen ihan rii­tä, vaan pitäi­si olla omaisuuttakin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Tii­viy­den tur­huus: Jät­kä­saar­ta raken­ne­taan pari­kymp­pi­sil­le sin­kuil­le pal­ve­luis­ta pää­tel­len? Tuos­ta mai­ni­tus­ta lis­tas­ta en ruo­ka­kau­pan lisäk­si tar­vit­si­si juu­ri mitään, ehkä pyö­rä­huol­toa lukuu­not­ta­mat­ta. Vis­ki­ra­vin­to­la ja sukel­lus­kou­lu nau­rat­ti­vat minua, no kaik­kea sitä voi ihmi­nen tarvita.
        Ehkäe kau­pun­ki ja raken­nus­suun­nit­te­li­jat ovat sit­ten­kin aja­tel­leet etu­kä­teen, mil­lais­ta väes­töä he halua­vat. Nuo­ria yksin asu­via hyvä­tu­loi­sia, tai tule­via hyvä­tu­loi­sia. Tämä tie­tys­ti selit­tää­kin asuin­ne­liöi­den vähyy­den ja tii­viin rakentamisen.

        Jät­kä­saa­ri on vie­lä pahas­ti kes­ke­ne­räi­nen ja sik­si se vai­kut­taa epä­viih­tyi­säl­tä. Raken­nus­töi­den pau­ke, jal­ka­käy­tä­vät poik­ki joka kort­te­lin koh­dal­la , iso­ja pöli­se­viä hiek­ka­kent­tiä aj lopu­ton rekkaralli.
        Se mikä on ollut myön­teis­tä kehi­tys­tä vii­me aikoi­na on että koli­se­via mat­ka­lauk­ku­jaan raa­haa­via turis­te­ja ei enää näe, mut­ta se lie­nee tilapäistä. 

        Naa­pu­ris­sa ole­va Ruo­ho­lah­ti jol­la on ikää jo n 20 vuot­ta taas on ihan viih­tyi­sä jos Itä­me­ren­ka­tua ja Pork­ka­lan­ka­tua ei las­ke­ta. Kana­va tekee sen var­sin­kin eloi­sam­mak­si. Voi olla että Jät­kä­saa­res­ta­kin sit­ten kun se on val­mis, tulee jos­kus viih­tyi­sä. Sii­hen on aina­kin lai­tet­tu kovoa odotuksia. 

        Sama mikä pätee Jät­kä­saa­reen kos­kee myös mui­ta uusia aluei­ta, Kala­sa­ta­maa ja Kes­ki-Pasi­laa. Nyt ne vai­kut­ta­vat kama­lil­ta mut­ta ehkä sit­ten jos­kus pöly laskeutuu.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Tii­viy­den tur­huus: Jät­kä­saar­ta raken­ne­taan pari­kymp­pi­sil­le sin­kuil­le pal­ve­luis­ta pää­tel­len? Tuos­ta mai­ni­tus­ta lis­tas­ta en ruo­ka­kau­pan lisäk­si tar­vit­si­si juu­ri mitään, ehkä pyö­rä­huol­toa lukuu­not­ta­mat­ta. Vis­ki­ra­vin­to­la ja sukel­lus­kou­lu nau­rat­ti­vat minua, no kaik­kea sitä voi ihmi­nen tarvita.
        Ehkäe kau­pun­ki ja raken­nus­suun­nit­te­li­jat ovat sit­ten­kin aja­tel­leet etu­kä­teen, mil­lais­ta väes­töä he halua­vat. Nuo­ria yksin asu­via hyvä­tu­loi­sia, tai tule­via hyvä­tu­loi­sia. Tämä tie­tys­ti selit­tää­kin asuin­ne­liöi­den vähyy­den ja tii­viin rakentamisen.

        Niin, aina­kin itse (ikää 55) olen käyt­tä­nyt lähes kaik­kia näi­tä Jät­kä­saa­ren ruo­ka­ra­vin­to­loi­ta, kuten myös yhtä olut­ra­vin­to­laa ja yhtä kah­vio­ta, käy­tän myös kaik­kia elin­tar­vi­ke­kaup­po­ja ja yhtä kun­to­sa­lia, lois­ta­vas­sa Sau­nas­sa­kin olen pariin ker­taan käy­nyt, myös verkkokauppa.comin myy­mä­lä on ahke­ras­sa käy­tös­sä. Sukel­ta­mi­nen ja myös lai­te­su­kel­lus ovat muu­ten mel­ko ylei­siä har­ras­tuk­sia, kan­nat­taa hank­kia Suo­mes­sa aina­kin alkeis­osaa­mi­nen, jol­loin saa sit­ten naut­tia ete­län kirk­kaam­mis­sa vesis­sä täy­del­li­ses­ti sukellusreissuilla.

        Onhan se sel­vää että uudes­sa kau­pun­gin­osas­sa on kes­ki­mää­rin nuo­rem­pia asuk­kai­ta, mujt­ta eivät kaik­ki. Ajan myö­tä sit­ten asuk­kaat van­he­ne­vat, jol­loin myös pal­ve­lut kehit­ty­vät tämän mukai­ses­ti. Ker­ro ihmees­sä mitä kau­pal­li­sia pal­ve­lui­ta itse käytät? 

        Tie­ten­kin Jät­kä­saa­res­sa on tai on tulos­sa pal­jon myös kun­nal­li­sia pal­ve­lui­ta; puis­toa, kir­jas­toa, kou­lua, uima­hal­lia, pal­ve­lu­ta­loa, uima­ran­taa, urhei­lu­kent­tää, jal­ka­pal­lo­hal­lia, rati­kat jne. Kysy­mys­hän oli sii­tä tulee­ko kau­pal­li­sia pal­veuil­ta parem­min kun raken­ne­taan tehok­kaas­ti, kyl­lä tulee aina­kin jos ver­taa Jät­kä­saar­ta vas­taa­vaan kokoi­seen har­vaan met­sä­lä­hi­öön. Jul­ki­set pal­ve­lut taa­sen eivät rii­pu asu­kas­ti­hey­des­tä, nii­den sijoit­tu­mi­nen on aina poliit­ti­nen ratkaisu.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. pek­su: Niin, aina­kin itse (ikää 55) olen käyt­tä­nyt lähes kaik­kia näi­tä Jät­kä­saa­ren ruo­ka­ra­vin­to­loi­ta, kuten myös yhtä olut­ra­vin­to­laa ja yhtä kah­vio­ta, käy­tän myös kaik­kia elin­tar­vi­ke­kaup­po­ja ja yhtä kun­to­sa­lia, lois­ta­vas­sa Sau­nas­sa­kin olen pariin ker­taan käy­nyt, myös verkkokauppa.comin myy­mä­lä on ahke­ras­sa käy­tös­sä. Sukel­ta­mi­nen ja myös lai­te­su­kel­lus ovat muu­ten mel­ko ylei­siä har­ras­tuk­sia, kan­nat­taa hank­kia Suo­mes­sa aina­kin alkeis­osaa­mi­nen, jol­loin saa sit­ten naut­tia ete­län kirk­kaam­mis­sa vesis­sä täy­del­li­ses­ti sukellusreissuilla.

        Onhan se sel­vää että uudes­sa kau­pun­gin­osas­sa on kes­ki­mää­rin nuo­rem­pia asuk­kai­ta, mujt­ta eivät kaik­ki. Ajan myö­tä sit­ten asuk­kaat van­he­ne­vat, jol­loin myös pal­ve­lut kehit­ty­vät tämän mukai­ses­ti. Ker­ro ihmees­sä mitä kau­pal­li­sia pal­ve­lui­ta itse käytät? 

        Tie­ten­kin Jät­kä­saa­res­sa on tai on tulos­sa pal­jon myös kun­nal­li­sia pal­ve­lui­ta; puis­toa, kir­jas­toa, kou­lua, uima­hal­lia, pal­ve­lu­ta­loa, uima­ran­taa, urhei­lu­kent­tää, jal­ka­pal­lo­hal­lia, rati­kat jne. Kysy­mys­hän oli sii­tä tulee­ko kau­pal­li­sia pal­veuil­ta parem­min kun raken­ne­taan tehok­kaas­ti, kyl­lä tulee aina­kin jos ver­taa Jät­kä­saar­ta vas­taa­vaan kokoi­seen har­vaan met­sä­lä­hi­öön. Jul­ki­set pal­ve­lut taa­sen eivät rii­pu asu­kas­ti­hey­des­tä, nii­den sijoit­tu­mi­nen on aina poliit­ti­nen ratkaisu.

        Tar­koi­tin lähin­nä, että jon­kin alu­een pal­ve­luis­ta voi ais­tia pai­kan ilma­pii­riä ja arvos­tuk­sia, sekä hiu­kan arvoi­da, mil­lai­sia ihmi­siä sin­ne muut­taa. Minun lis­tal­la­ni oma piha menee ylit­se kai­ken muun, sekä lähi­luon­to. Pal­ve­luis­ta lähi­kir­jas­to ja puu­tar­ha­lii­ke esi­mer­kik­si pal­jon tär­keäm­piä, kuin ravin­to­lat tai baa­rit, jois­sa ei tule käy­tyä. En mak­sai­si mal­tai­ta asu­mi­ses­ta vain alu­een pal­ve­lui­den takia, kos­ka se itse asun­to ja asu­mi­sen laa­tu on myös tär­keäm­pi asia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Minun lis­tal­la­ni oma piha menee ylit­se kai­ken muun

        Vai­kut­taa sil­tä, että et ole aikeis­sa muut­taa Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­kiin. Se on hyvä, että kaik­ki eivät sin­ne halua. Hyväs­sä kau­pun­gis­sa on eri­lai­sia alueita.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. olet­ko täy­sin varma..että myös sen van­hem­man ker­ros talon asun­to­jen arvo nousee„ jos vie­reen raken­ne­taan uusi kerrostalo?

      vai onko niin, että kes­ki­mää­rin asun­to­jen arvo nousee sen ver­ran, mitä..sit kun on uusi raken­net­tu siihen..niin anne­tul­la aluel­la kes­ki­mää­rin nousee sit känp­pien arvo, kos­ka sihen tuli nys­sit uudet kal­liit asun­not, jot­ka vai­kut­taa kes­ki­mää­räi­seen känp­pien hintaan?

      mut ne van­hat kän­pät on ihan samois hinnois…ellei jopa las­ke kun elin­ti­la kapeni

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Olen seu­ran­nut kes­kus­te­lua asun­to­si­joit­ta­jien pal­toil­la. Hei­dän mukaan­sa kan­nat­taa ostaa van­ha asun­to siel­tä, min­ne raken­ne­taan lisää, kos­ka täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­nen nos­taa alu­een arvostusta.

        Asia on juu­ri noin — jos vain hin­ta on koh­tuul­li­nen. Lisä­ra­ken­ta­mi­nen tuo muka­naan yleen­sä parem­man näköis­tä naa­pu­rus­tua — ja lisäk­si kau­pun­ki yleen­sä paran­taa sel­lais­ten paik­ko­jen kou­lu­jen tasoa jne. Van­hat asui­na­lu­eet saa­vat tyy­tyä huo­nom­piin kou­lui­hin. Jos taas asia on huo­mioi­tu jo hin­noit­te­lus­sa, sit­ten ei ole vält­tä­mät­tä eri­tyis­tä arvon­ke­hi­tys­tä enää odo­tet­ta­vis­sa. Asun­to­si­joit­ta­jat halua­vat teh­dä nuo oston­sa yleen­sä ennen kuin muut tie­tä­vät, että jotain aluet­ta aio­taan kehit­tää. Sijoit­ta­ja voi rum­mut­taa kes­kus­te­lu­pals­toil­la ja muu­al­la­kin sitä, että juu­ri kysei­nen alue on kehit­ty­mäs­sä, kun­nes tie­to asias­ta on levin­nyt ja tie­to sii­tä on kapi­ta­li­soi­tu­nut asun­non hin­taan — jon­ka jäl­keen sijoit­ta­ja voi­kin jo luo­pua koh­tees­ta voi­tol­la ja sijoit­taa seu­raa­vaan kehit­ty­vään alueeseen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Jär­je­tön väi­te, että ihmi­set eri­tyi­ses­ti haluai­si­vat “tii­viiis­ti” raken­net­tuun ympäristöön…

    jos kes­kus­tois­sa hin­nat ovat kor­keam­mat, se ei ker­ro sii­tä että ihmi­set haluai­si­vat nime­no­maan sinn­ne.. tai jos yksiöi­den neliö­hin­nat ovat kor­keim­mat, se ei tar­koi­ta sitä, että ihmi­set eri­tyi­ses­ti haluai­si­vat mah­dol­li­sim­man pie­neen kana­kop­piin asu­maan toteut­ta­maan jotain Vir­he­ää unelmaa..

    jos haluu “yti­meen” se on jokai­sen mahdollisuus..minä en yri­tä rajoit­taa ihmis­ten valin­to­ja, kuten eräät.

    ennus­tan kuitenkin..että autioi­tu­vat, matusoi­tu­vat kes­kus­tat alka­vat las­kea hinnoissaan

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. se ei ole todel­la­kaan mikään “ympä­ris­tö­ri­kos” ns. harvaanasuminen…tässä Turun ihan rajal­la Raisios.…täs pikkumetsikös..täällä on kettuja..metsäkauriita„ siiilejä..sammakoita..jopa rantakäärme..ja lin­tu­ja joka lähtöön!!!…

    täs on hom­mat balans­sis­sa, joka ei sovi sun ideo­lo­gi­aan näköjäään

    ja mä ja mun vaimmo..nautimme täs­tä luon­non lähe­lä asumisesta..jonka sinä…haluaisit..xxxxxx

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Siis loik­ki­vat mei­dän pihal­la asti…puutarha on täyn­nä vilinäää..luontoa…jäniksiä tietty..juuh myös..ei pel­käs­tään tos mett­täs ton­tin rajal­la vaan ihan tontilla..se on sitä aitoa luon­non­lä­heis­tä asumista..ennen mah­tol­lis­ta talou­del­lis­ta kon­kurs­sia en “tii­vii­seen” beto­ni­ky­lään muut­tai­si vaik­ka maksettais.

      Näis­sä ‑70 luvun har­vaan raken­ne­tuis­sa lähiöis­sä myös luon­to on lähellä..tai siis se on ihan sii­nä paikalla..mut joku “tii­vis­tä­mi­nen” sehän ajaa sen pois..luonnon…ei järkee..tuollanen sopii vain city­vih­reän ihanteisiin..ja mikä on syy sii­hen? joku ihmeel­li­nen kiis­ta­na­lai­nen ilmas­ton­muu­tos­ko? en usko, se on vain teko­syy suu­rem­mil­le päämäärille

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. MIk­si pitää luo­ki­tel­la kau­pun­ki ja maa­lai­sym­pä­ris­tö niin radi­kaa­lis­ti? mik­sei ihmi­sel­la sai­si olla iso tont­ti suo­mes­sa, ker­ta tääl­lä on elintilaa..vai onko se joi­tain ras­sis­mii tms?

    Eihän ketään pako­te­ta asu­maan Töö­löön tai Puna­vuo­reen. Tun­kua nii­hin kui­ten­kin on. Jos halu­aa itsel­leen kym­me­nen heh­taa­rin ton­tin, sel­lai­sen saa pal­jon hal­vem­mal­la kuin kak­sion Töö­lös­tä. Kukaan ei siis estä tai kiel­lä asu­mas­ta maal­la isol­la ton­til­la. Tai vaik­ka Nurmijärvellä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Dic­kie: jos on oma talo ja piha, ei myös­kään muo­dos­tu tar­vet­ta ulko­maan­ke­sä­lo­ma mat­koil­le tai edes kesä­mö­kin han­kin­taan, kun suo­ma­lai­sen luon­nol­li­nen geneet­ti­nen tar­ve omaan pik­ku pihaan ja luon­toon on saa­vu­tet­tu koh­tuuul­li­sen kokoi­ses­sa OK talos­sa ja tontissa…

    Hyvä point­ti. Kau­pun­geis­sa asu­vat tyy­pil­li­ses­ti (ne kenel­lä on varaa) mat­kus­te­le­vat ulko­mail­le ja Lap­piin, kos­ka hei­tä ahdis­taa olla siel­lä urbaa­nis­sa beto­ni­vii­da­kos­sa koko ajan. Ulko­maan­len­to aiheut­taa monen ton­nin hii­li­pääs­töt ja ehkä vie­lä hai­tal­li­sem­paa on len­tä­mi­sen len­to­pet­ro­li­pääs­töt, jot­ka saas­tut­ta­vat ilma­ke­hää. Kau­pun­ki­lai­nen elä­män­ta­pa on muka­va vain, jos on hyvä­tu­loi­nen. Sii­nä tapauk­ses­sa taas kulut­taa enem­män kaik­kea, kuin kes­ki­ver­to maa­kun­nas­sa maa­seu­tu­mai­sem­mas­sa ympä­ris­tös­sä elävä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Jos itse sai­sin päät­tää, niin kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­le ei raken­net­tai­si yhtä­kään ker­ros­ta­loa vaan otet­tai­siin mal­lia vanhoista
    puu­ta­lo­kau­pun­geis­ta, jot­ka ovat tii­vii­tä, kau­nii­ta ja veh­rei­tä. On kapeat, mut­kai­set kadut ja kadun­var­teen sijo­te­tut talot takapihoineen.
    Jos meil­lä raken­net­tai­siin näin, lähiöt eivät oli­si kiro­sa­na vaan niis­sä asu­mi­nen oli­si halut­tua ja arvos­tet­tua — oike­aa vih­re­ää ja tii­vis­tä kaupunkia!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Haluai­sin laa­jen­taa kes­kus­te­lua maa­seu­dun kir­kon­ky­liin. Monet niis­tä ovat 60-luvun ihan­tei­den toteut­ta­mi­sen jäl­keen mata­lia lät­tä­nöi­tä, pää­ka­tu sato­ja met­re­jä leveä ja yksi‑, kor­kein­taan kak­si­ker­rok­si­set lii­ke- ja asuin­ra­ken­nuk­set reu­nus­ta­vat rait­tia asfalt­ti­ken­tät ympä­ril­lään. Kau­pas­ta toi­seen lii­ku­taan autol­la, ja niin­pä min­kään­lais­ta katue­lä­mää ja koh­taa­mis­ta ei syn­ny muu­al­la kuin park­ki­pai­kal­la ja S‑marketin aulas­sa. Kui­ten­kin eräs täl­lai­nen hyvin tun­te­ma­ni kir­kon­ky­lä elät­ti aika­naan kak­si­kin kir­ja­kaup­paa, kon­di­to­rian, eri­kois­kaup­po­ja. Toki val­tio ei sil­loin ollut vetäy­ty­nyt maa­kun­nis­ta ja niin­pä kyläs­sä oli aika­naan myös polii­si, vero­toi­mis­to, Kela…

    Jos kir­kon­ky­lä oli­si tii­vis, se koet­tai­siin tur­val­li­se­na, miel­lyt­tä­vä­nä yhtei­sö­nä jos­sa pal­ve­lu­ta­so­kin voi­si parantua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. JH: Kui­ten­kin eräs täl­lai­nen hyvin tun­te­ma­ni kir­kon­ky­lä elät­ti aika­naan kak­si­kin kir­ja­kaup­paa, kon­di­to­rian, eri­kois­kaup­po­ja. Toki val­tio ei sil­loin ollut vetäy­ty­nyt maa­kun­nis­ta ja niin­pä kyläs­sä oli aika­naan myös polii­si, vero­toi­mis­to, Kela…

      Noin oli aikoi­naan. Nois­ta eri­tyi­ses­ti vero­toi­mis­to ja Kela toi kun­taan nai­sia asuk­kaik­si, ja polii­sin työ­kin oli ja on suh­teel­li­sen hyvin pal­kat­tua ver­rat­tu­na pien­ten kir­kon­ky­lien kes­ki­mää­räi­seen tulo­ta­soon, jois­sa asuk­kais­ta oli hyvin­kin pie­ni­tu­loi­sia. Jo nuo val­tion pal­ve­lut saat­toi­vat vai­kut­taa sii­hen, että kun­nas­sa pys­tyi ole­maan kon­di­to­ria ja kir­ja­kaup­po­ja — ja ne toi­vat mah­dol­li­ses­ti muka­naan myös lap­si­per­hei­tä, kos­ka eri­tyi­ses­ti Kelan työn­te­ki­jä­kun­nas­sa on pal­jon nai­sia, ja sosi­aa­lia­lal­le pää­tyy töi­hin pal­jon sel­lais­ta väkeä, joka hank­kii pal­jon lap­sia. Nykyi­sin Kelan toi­mi­pis­tei­tä ei pie­nis­sä kun­nis­sa enää juu­ri ole. Kir­kon­ky­län pal­ve­lut vaa­ti­vat yleen­sä riit­tä­väs­ti hyvä­tu­lois­ta asu­kas­poh­jaa. Jois­sain pie­nis­sä kir­kon­ky­lis­sä on yhä yllät­tä­vän­kin laa­ja pal­ve­lu­tar­jon­ta kuk­ka­kaup­paa, tili­toi­mis­toa, optik­ko­lii­ket­tä, pai­kal­lis­ta Osuus­pank­kia ja monia mui­ta pal­ve­lui­ta myö­ten, jos vain pai­kal­li­set käyt­tä­vät nii­tä pal­ve­lui­ta. Jois­sain ei ole jäl­jel­lä mitään palveluita.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Eri ihmi­set tun­tu­vat mää­rit­te­le­vän tii­viy­den eri tavoin. Ennen, vie­lä 70–80-luvuilla raken­net­tiin erit­täin hyvin toi­mi­via ava­ria lähiöi­tä, jois­sa on isot sisä­pi­hat asuk­kail­le ja nyky­kri­tee­rein väl­jät asun­not. Näis­tä lähiöis­tä löy­tyy tänä päi­vä­nä­kin lähi­kau­pat ja kir­jas­tot, kou­lut ja perus­ta­son ter­veys­pal­ve­lu­ja. Kui­ten­kaan kau­pun­gin kes­kus­taan ei ole muu­ta­mia kilo­met­re­jä enem­pää. Näin pää­kau­pun­ki­seu­dun ulko­puo­lel­la. En tie­dä, mitä siel­lä on men­nyt kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa pie­leen, kun taa­tus­ti on siel­lä täl­lä het­kel­lä­kin enem­män asuk­kai­ta lähiöis­sä, kuin mitä muu­al­la Suo­mes­sa. Asuk­kai­den vähyyys ei voi olla se ongel­ma, kun pie­nem­mil­le väki­mää­ril­le­kin osa kun­nis­ta tar­jo­aa hyvät lähipalvelut.

    Kysee­na­lais­tan myös tämän rai­de­lii­ken­ne­buu­min. Mik­si ihmees­sä tar­vit­tai­siin jotain rai­de­lii­ken­net­tä sel­lai­sil­le alueil­le, jois­sa on lähi­pal­ve­lut omas­ta takaa? Mikä tar­koit­taa, ettei kes­kus­taan tar­vit­se men­nä vapaa-ajal­la kuin eri­tyi­sis­tä syis­tä, vaik­ka mat­kaa ei pal­jon ole­kaan. Bus­si­lii­ken­ne on jous­ta­vam­paa ja kat­taa suu­rem­man pin­ta-alan, eikä ole muu­ta lii­ken­net­tä häi­rit­se­viä kis­ko­ja ja melusaas­tet­ta. Tule­vai­suu­des­sa on säh­kö­bus­sit. Ja kun lähiö sijait­see 3–5 kilo­met­rin pääs­sä kes­kus­tas­ta, sen kyl­lä ajaa pyö­räl­lä­kin. Itse ajan pidem­piä­kin mat­ko­ja. Ihan lihas­voi­mal­la taval­li­sel­la pyörällä.
    Voi tie­tys­ti olla että vika on Hel­sin­gin ase­ma­kaa­vas­sa. Se ei vält­tä­mät­tä ole paras mah­dol­li­nen, tai var­si­nai­nen alku­pe­räi­nen kau­pun­ki on jo levit­ty­nyt ikään kuin rajo­jen­sa ulkopuolelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Siel­lä mis­sä raken­ne­taan, asun­to­jen hin­nat nouse­vat eni­ten. Oden mie­les­tä on hie­noa, kun asu­mi­nen on kal­lis­ta. Sijoit­ta­jat osta­vat uudet asun­not ja tot­ta­kai tyk­kää­vät. Mut­ta nyky­ajan nuo­ril­la ei ole enää mah­dol­li­suut­ta ostaa omaa asun­toa ja ovat pako­tet­tu­ja vuo­kra-asu­mi­seen. Ennen oli nor­maa­lia, että ostet­tiin ensia­sun­to asp-lai­nal­la ja muu­tet­tiin sitä mukaa isom­paan kun per­he kas­voi. Nyt ei enää asun­to­va­ral­li­suus ker­ry. Yhteis­kun­ta mak­saa tukia, että voi­daan asua vuo­kral­la. Vero­ra­hoil­la kas­va­te­taan ulko­mais­ten sijoit­ta­jien varal­li­suut­ta. Juu, Hel­sin­gin kes­kus­tan asun­noil­la on kysyn­tää. Ulko­mai­sil­la kiin­teis­tö­si­joit­ta­jil­la. Ja sen takia Hel­sin­gin lähiöis­sä raken­ne­taan asuk­kai­den lähi­met­sät ja vir­kis­ty­sa­lu­eet täy­teen Oden tii­vis­tä kau­pun­kia. Pien­ta­loa­luei­siin kiin­ni kor­kei­ta ker­ros­ta­lo­ja. Pal­ve­lu­ja ja lii­ken­neyh­teyk­siä ei raken­ne­ta, vaik­ka asuk­kai­den mää­rä monin­ker­tais­tuu. Kor­keat talot var­jos­ta­vat aurin­gon van­ho­jen asuk­kai­den pihoil­ta. Hie­no jut­tu, tyk­kää Ode. Mis­sä pesi­vät lin­nut, kun met­sät on kaa­det­tu? No, ei kau­pun­gis­sa lin­tu­ja tar­vi­ta tyk­kää Ode. Eikä omistusasumista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Siel­lä mis­sä raken­ne­taan, asun­to­jen hin­nat nouse­vat eni­ten. Oden mie­les­tä on hie­noa, kun asu­mi­nen on kallista. 

      Nytt ymmär­rät tahal­la­si vää­rin. Asun­to­tar­jon­nan lisää­mi­nen alen­taa hin­to­ja ver­rat­tu­nas tilan­tee­seen, että asun­to­ja on vähem­män. Mut­ta jos jos­ta­kin asui­na­lu­ees­ta teh­dään aiem­paa parem­pi, sil­lä alu­eel­la asun­to­jen arvo nousee samal­la kun se muu­al­la als­kee. Hel­sin­gisn seu­dul­la asun­to­jen hin­nat ovat las­ke­neet voi­mak­kaas­ti kehys­kun­nis­sa, jon­kin ver­ran Van­taal­la ja Espoos­sa met­ron ulot­tu­mat­to­mis­sa ja jon­kin ver­ran myös eräis­sä Helsn­gin asuinalueista.
      Hyvä esi­merk­ki taas sii­tä, että raken­ta­mien paran­taa aluet­ta ja nos­taa hin­to­ja on Laa­ja­sa­lo, jos­sa lisä­ra­ken­ta­mien ja sii­hen kiin­teäs­ti liit­ty­vä ratik­ka­lin­ja nos­taa asun­to­jen hin­taa ja Myl­ly­pu­ro, jos­sa alu­een onnis­tu­nut ehos­ta­mi­nen on nos­ta­nut asun­to­jen arvoa. 

      Jos otam­me pää­mää­räk­si alen­taa asun­to­jen hin­to­ja Hel­sin­gis­sä, se käy par­hai­ten sijoit­tam­lal­la hai­se­va kaa­to­paik­ka jokai­seen kaupunginosaan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Nytt ymmär­rät tahal­la­si vää­rin. Asun­to­tar­jon­nan lisää­mi­nen alen­taa hin­to­ja ver­rat­tu­nas tilan­tee­seen, että asun­to­ja on vähem­män. Mut­ta jos jos­ta­kin asui­na­lu­ees­ta teh­dään aiem­paa parem­pi, sil­lä alu­eel­la asun­to­jen arvo nousee samal­la kun se muu­al­la als­kee. Hel­sin­gisn seu­dul­la asun­to­jen hin­nat ovat las­ke­neet voi­mak­kaas­ti kehys­kun­nis­sa, jon­kin ver­ran Van­taal­la ja Espoos­sa met­ron ulot­tu­mat­to­mis­sa ja jon­kin ver­ran myös eräis­sä Helsn­gin asuinalueista.
        Hyvä esi­merk­ki taas sii­tä, että raken­ta­mien paran­taa aluet­ta ja nos­taa hin­to­ja on Laa­ja­sa­lo, jos­sa lisä­ra­ken­ta­mien ja sii­hen kiin­teäs­ti liit­ty­vä ratik­ka­lin­ja nos­taa asun­to­jen hin­taa ja Myl­ly­pu­ro, jos­sa alu­een onnis­tu­nut ehos­ta­mi­nen on nos­ta­nut asun­to­jen arvoa. 

        Jos otam­me pää­mää­räk­si alen­taa asun­to­jen hin­to­ja Hel­sin­gis­sä, se käy par­hai­ten sijoit­tam­lal­la hai­se­va kaa­to­paik­ka jokai­seen kaupunginosaan.

        Kiin­teis­tö­ve­ro on hai­se­vaa kaa­to­paik­kaa nopeam­pi ja tehok­kaam­pi kei­no las­kea asun­to­jen hin­taa. Haja-asu­tusa­lu­eel­la jo nyt eten­kin ison kiin­teis­tön arvo saat­taa olla nol­la tai jopa sen ala­puo­lel­la kun vero­tusar­vo las­ke­taan kaa­va­mai­ses­ti uuden raken­nuk­sen raken­nus­kus­tan­nus­ten mukaan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. K.k.: Kiin­teis­tö­ve­ro on hai­se­vaa kaa­to­paik­kaa nopeam­pi ja tehok­kaam­pi kei­no las­kea asun­to­jen hin­taa. Haja-asu­tusa­lu­eel­la jo nyt eten­kin ison kiin­teis­tön arvo saat­taa olla nol­la tai jopa sen ala­puo­lel­la kun vero­tusar­vo las­ke­taan kaa­va­mai­ses­ti uuden raken­nuk­sen raken­nus­kus­tan­nus­ten mukaan.

        Las­ke­taan kaa­va­mai­ses­ti, mut­ta kiin­teis­tö­ve­ro­tuk­ses­sa teh­dään van­hois­ta raken­nuk­sis­ta sil­ti myös ikä­vä­hen­nyk­set. Kiin­teis­tö­ve­ro­tus pää­omit­tuu kyl­lä asun­to­jen hin­toi­hin, mut­ta se vai­kut­taa myös kun­nal­lis­ve­roon. Jos on kor­kea kun­nal­lis­ve­ro­ker­ty­mä, kuten uusien asun­to­jen Hel­sin­gis­sä on ver­rat­tu­na van­hen­tu­vien asun­to­jen kun­tiin, voi uusien asun­to­jen kun­ta pitää alem­paa kun­nal­lis­ve­roa, mikä taas hou­kut­te­lee asukkaita.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Soi­nin­vaa­ran mukaan asu­mi­sen jat­ku­va kal­lis­tu­mi­nen on ennen­kaik­kea merk­ki kau­pun­ki­suun­nit­te­lun onnis­tu­mi­ses­ta ja sii­tä että kau­pun­ki on jat­ku­vas­ti vain entis­tä parem­pi paik­ka asuk­kail­le. Itse en ole näin opti­mis­ti­nen, en tie­dä kes­tää­kö Soi­nin­vaa­ran näkö­kul­ma kriit­tis­tä tarkastelua.

        Ensin­nä­kin nos­tai­sin esil­le mata­lan kor­ko­ta­son, ja sen mah­dol­lis­ta­neen asun­to­si­joi­tus­buu­min. Hypo-pan­kin tilas­tois­sa asun­to­si­joi­tus­lai­no­jen mää­rä on kah­dek­san­ker­tais­ta­nut vii­mei­ses­sä 15 vuodessa:
        https://yle.fi/uutiset/3–11455411

        Tämä ei tie­ten­kään yksit­täi­se­nä tilas­to­na vie­lä ker­ro koko totuut­ta, mut­ta vuo­kra­tu­loa saa­vien mää­rä on myös kas­va­nut sama­na aika­na erit­täin voimakkaasti:
        https://www.ptt.fi/ennusteet/kansantalous-ja-asuntomarkkinat/kansantalous-kevat-2018-erikoisteema-asuntosijoitusbuumi-suomessa

        Hypon mukaan huo­mat­ta­vin­ta on kui­ten­kin se, että he jot­ka sijoit­ta­vat, sijoit­ta­vat voi­mak­kaas­ti aiem­paa enem­män. Eli hank­ki­vat aina vain lisää sijoi­tusa­sun­to­ja. Eri­to­ten kuu­mi­mis­sa kas­vu­kes­kuk­sis­sa on ollut median leh­dil­lä nuri­naa että asun­non myy­dään käy­tän­nös­sä ennen näyt­tö­jä sijoit­ta­jien toi­mes­ta. Täs­sä kil­pai­lus­sa ei ole pal­jon sau­maa ihmi­sel­lä joka etsii itsel­leen kotia tule­vik­si vuo­si­kym­me­nik­si, jos elä­män­sä isoin pää­tös pitäi­si teh­dä minuu­teis­sa ilmoi­tuk­sen jul­kai­sus­ta ilman edes koh­teen näkemistä.

        Mut­ta onko Hel­sin­ki sit­ten teh­nyt itses­tään sel­lai­sen para­tii­sin että nime­no­maan se fak­ta tekee Hel­sin­gis­tä niin ris­kit­tö­män asun­to­si­joi­tus­koh­teen? Otan ver­tai­lu­koh­dak­si Rova­nie­men, joka on hie­man saman­lai­sen ongel­man paris­sa. Myös Rova­nie­mel­lä asun­to­mark­ki­nat käy­vät kuu­ma­na, eivät yhtä kuu­ma­na kuin Hel­sin­gis­sä, mut­ta kuu­ma­na sil­ti. Asun­to­jen ja vuo­krien hin­nat ovat esi­mer­kik­si kor­keam­mat mitä Oulus­sa, puhu­mat­ta­kaan Kemis­tä tai muis­ta vas­taa­van­ko­koi­sis­ta kaupungeista. 

        Onko Rova­nie­men kau­pun­ki­suun­nit­te­lu niin hyvää, että Soi­nin­vaa­ran seli­tys sopii myös Rova­nie­meen? Ei ole. Uusia ker­ros­ta­lo­ja raken­ne­taan, mut­ta lähin­nä van­ho­jen tilal­le. Pal­ve­lut eivät ole tii­vis­ty­neet, jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det eivät ole paran­tu­neet. Vii­mei­set 10v aika­na isoin edis­ty­sas­kel pal­ve­lui­den näkö­kul­mas­ta on uuden auto­mar­ke­tin perus­ta­mi­nen alu­eel­le jos­sa nii­tä oli aikai­sem­min jo kol­me kiven­hei­ton pääs­sä toisistaan.

        Mik­si sit­ten Rova­nie­mel­lä asun­to­jen hin­nat nouse­vat? Käy­tän­nös­sä samas­ta syys­tä, hal­vois­ta korois­ta ja sen mah­dol­lis­ta­mas­ta asun­to­si­joi­tus­buu­mis­ta. Rova­nie­mel­lä sen vauh­dit­ta­ja­na on mat­kai­lu, Hel­sin­gis­sä työ­paik­ko­jen mur­ros (tehos­tu­mi­nen tuo­tan­toon kes­kit­ty­vis­sä työ­pai­kois­sa, lisään­ty­vä kont­to­ri­työ­pai­kois­sa) ja keskittyminen.

        Rova­nie­mi on Suo­men Airbnb pää­kau­pun­ki, Rova­nie­mel­lä on monin­ver­roin Airbnb-tar­jon­taa väki­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na ver­rat­tu­na mihin­kään muu­hun Suo­men kau­pun­kiin. Tämä nos­taa hin­to­ja, sijoit­ta­jat vie­vät asun­not käsis­tä ja hin­nat nouse­vat. Soi­nin­vaa­ran logii­kan mukaan tämä tekee kau­pun­gis­ta viih­tyi­säm­män, nos­taa­han se asun­to­jen hin­to­ja. Itse en kyl­lä lai­sin­kaan ole var­ma, ilmiös­tä on nuris­tu maa­il­man­si­vu, miten turis­mi pilaa kau­pun­gin sen alku­pe­räi­sil­tä asuk­kail­ta. Kaik­ki kal­lis­tuu turis­ti­hin­toi­hin, isoim­pa­na juu­ri asuminen.

        Toki voi argu­men­toi­da että Hel­sin­gin koh­dal­la ilmiö on eri. Työ­pai­kat lisää­vät viih­ty­vyyt­tä. Tot­ta kai. Mut­ta toi­saal­ta kun työ­pai­kat katoa­vat muu­al­ta kiih­ty­väl­lä tah­dil­la, ja uudet syn­ty­vät vain muu­ta­miin tii­vii­siin kas­vu­kes­kuk­siin, ei se useil­le anna aina­kaan vaih­toeh­to­ja. Lisäk­si asun­to­si­joit­ta­mi­nen kal­lis­taa asu­mi­sen tuon työ­paik­ka­mur­rok­sen lisä­ker­toi­me­na, jota ruok­kii har­vi­nai­sen pit­kään jat­ku­nut har­vi­nai­sen alhai­nen kor­ko­ta­so. En usko että Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu voi ottaa glo­baa­lis­ta teol­li­suu­den auto­maa­tion lisään­ty­mi­ses­tä, len­to­mat­kus­ta­mi­sen pit­kään glo­baa­lis­ta jat­ku­nees­ta hal­ven­tu­mi­ses­ta joh­tu­vas­ta mat­kai­lu­buu­mis­ta, tai Euroo­pan alhai­ses­ta kor­ko­ta­sos­ta kunniaa.

        Toki Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu voi olla onnis­tu­nut­ta, ja näh­däk­se­ni mones­ta näkö­kul­mas­ta onkin esim. paran­tu­nee­na jouk­ko­lii­ken­tee­nä. Älkää kui­ten­kaan ylpis­ty­ky lii­kaa, tai tuu­dit­tau­tu­ko sii­hen että asu­mi­sen kas­va­vat hin­nat ovat vain ylä­vi­to­sien paik­ka. Itsel­lä aina­kin on nuo­re­na tilan­ne että en haluai­si läh­teä huu­to­kil­pai­lui­hin asun­to­si­joit­ta­jien kans­sa, vaan haluai­sin vain koh­tuu­hin­tais­ta asu­mis­ta koh­tuu­elä­vän kes­kuk­sen lie­peil­tä. Asun­to­si­joit­ta­jat ovat aina­kin itsel­tä­ni pilan­neet Rova­nie­men ja pää­kau­pun­ki­seu­dun, joten kat­seet mene­vät muu­al­le. Se on tie­tyn­suu­ruis­ta uhka­pe­liä työ- ja ura­mah­dol­li­suuk­sien kans­sa, mut­ta pak­ko kai täs­sä elä­mäs­sä on antaa arvoa myös muul­le. Kuten sil­le mitä oikeas­ti halu­aa asu­mi­sym­pä­ris­töl­tään, vaik­ka aika nurk­kaan minun­kal­tai­se­ni on nykyi­sin ajet­tu (itsel­le­ni löy­tyy hel­pos­ti etä­töi­tä, mut­ta puo­li­sol­le vali­tet­ta­vas­ti ei, mikä käy­tän­nös­sä luo sen rajoit­teen meil­le ja luo sen dilem­man asu­mis­pai­kan valin­nan suhteen).

        Toi­voi­sin että jotain rajaa asun­to­si­joit­ta­mi­sel­le ase­tet­tai­siin jot­ta hyviä paik­ko­ja asua jäi­si myös omas­ta kodis­ta haa­vei­le­vil­le vähän­kään jär­ke­vään hin­taan, mut­ta alkaa näyt­tä­mään että polii­ti­kot eivät sel­lais­ta pys­ty tai halua luo­da (useim­mat ovat asun­to­si­joit­ta­jia itse­kin), mut­ta onnek­si talous näyt­täi­si alkaa ole­maan kään­ty­mäs­sä. Otsi­koi­ta täyt­tä­vät puheet inflaa­tios­ta ja nouse­vis­ta korois­ta. Pie­ni toi­von­ki­pi­nä on siis että asun­to­mark­ki­nat siir­tyi­si­vät asun­to­si­joit­ta­jien käsis­tä taval­lis­ten kotia etsi­vien ihmis­ten pal­ve­luk­seen. Toki pel­ko­na on että asun­to­si­joit­ta­jat ovat suu­rin jou­koin vivut­ta­neet itsen­sä niin moneen vipuun suu­ril­la sum­mil­la, että hei­dän pelas­ta­jik­seen täs­sä veron­mak­sa­ja­na jou­tuu joka­ta­pauk­ses­sa kun korot läh­te­vät nousuun. Eli saa näh­dä ovat­ko he mas­sa­na jo sel­lai­ses­sa ase­mas­sa että ovat “too big to fail” että ris­kit on saa­tu sosia­li­soi­tua. Eläm­me mie­len­kiin­toi­sia aikoja.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Kil­go­re ymmär­tää nyt (tahal­laan?) vää­rin. Asun­to­jen hin­ta­ta­son nousu ei ole hyvä vaan huo­no asia ja osit­tain se todel­la joh­tuu mata­lis­ta korois­ta. Kui­ten­kin, jos on vie­rek­käin kak­si lähiö­tä, jos­sa toi­ses­sa asun­not ovat sel­väs­ti hal­vem­pia kuin toi­ses­sa, sii­nä jäl­kim­mäi­ses­sä on var­maan­kin jotain vikaa. Kun teem­me jotaimn oikein hyvää, se nos­taa sen alu­een hnta­ta­soa ja las­kee m,uiden hin­ta­ta­soa. Kun raken­nam­me lisää, hin­nat las­ke­vat (tai mnouse­vat vähem­män) koko kau­pun­gin alu­eel­la mut­ta saat­ta­vat nous­ta siel­lä, min­ne raken­ne­taan, kos­ka alue para­nee tiivistämällä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kil­go­re ymmär­tää nyt (tahal­laan?) vää­rin. Asun­to­jen hin­ta­ta­son nousu ei ole hyvä vaan huo­no asia ja osit­tain se todel­la joh­tuu mata­lis­ta korois­ta. Kui­ten­kin, jos on vie­rek­käin kak­si lähiö­tä, jos­sa toi­ses­sa asun­not ovat sel­väs­ti hal­vem­pia kuin toi­ses­sa, sii­nä jäl­kim­mäi­ses­sä on var­maan­kin jotain vikaa. Kun teem­me jotaimn oikein hyvää, se nos­taa sen alu­een hnta­ta­soa ja las­kee m,uiden hin­ta­ta­soa. Kun raken­nam­me lisää, hin­nat las­ke­vat (tai mnouse­vat vähem­män) koko kau­pun­gin alu­eel­la mut­ta saat­ta­vat nous­ta siel­lä, min­ne raken­ne­taan, kos­ka alue para­nee tiivistämällä.

        Jos olen ymmär­tä­nyt jotain vää­rin niin pahoit­te­len, huo­maan että vies­tis­tä­ni tuli aika kär­ke­vä pahoit­te­lu­ni sii­tä. Olen vain usein tör­män­nyt väit­tee­seen että nouse­vat asun­to­jen hin­nat ovat lähin­nä onnis­tu­mi­sen merk­ki, vaik­ka näh­däk­se­ni sen perim­mäi­se­nä syy­nä ovat enem­män­kin kor­ko­mark­ki­nat, työn mur­rok­sen tren­dit ja tosi­aan sijoit­ta­jien herkkupäivät.
        Eikä näis­sä asiois­sa ole pal­jon juh­li­mis­ta nuo­ril­le jot­ka yrit­tä­vät pääs­tä ekaan omis­tusa­sun­toon­sa käsik­si ilman mak­sa­mis­ta mal­tai­ta asun­to­jen arvos­pe­ku­laa­tios­ta. Toki jos asun­to­va­ral­li­suut­ta on jo ennew­tään niin ymmär­rän riemun.

        Lisä­ra­ken­ta­mis­taa toi­von minä­kin, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti päät­tä­jät eivät tosi­aan lii­ak­si äiy otta­maan vain kas­va­via hin­ta­ta­so­ja onnis­tu­mi­sen mit­ta­rik­si vaan muis­ta­vat teh­dä kau­pun­kia nime­no­maan kau­pun­gis­sa asu­vil­le, eikä suh­tees­sa pie­ni­lu­kui­sel­le asun­to­si­joit­ta­jien joukolle.

        Kiin­teis­tö­ve­roa sai­si vie­lä nostaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kil­go­re ymmär­tää nyt (tahal­laan?) vää­rin. Asun­to­jen hin­ta­ta­son nousu ei ole hyvä vaan huo­no asia ja osit­tain se todel­la joh­tuu mata­lis­ta korois­ta. Kui­ten­kin, jos on vie­rek­käin kak­si lähiö­tä, jos­sa toi­ses­sa asun­not ovat sel­väs­ti hal­vem­pia kuin toi­ses­sa, sii­nä jäl­kim­mäi­ses­sä on var­maan­kin jotain vikaa. Kun teem­me jotaimn oikein hyvää, se nos­taa sen alu­een hnta­ta­soa ja las­kee m,uiden hin­ta­ta­soa. Kun raken­nam­me lisää, hin­nat las­ke­vat (tai mnouse­vat vähem­män) koko kau­pun­gin alu­eel­la mut­ta saat­ta­vat nous­ta siel­lä, min­ne raken­ne­taan, kos­ka alue para­nee tiivistämällä.

        Uskot siis vakaas­ti tuo­hon ” alue para­nee tii­vis­tä­mäl­lä” vaik­ka se tar­koit­tai­si vihe­ra­luei­den tuhoa ja umpeen raken­ta­mis­ta, talo­jen var­joi­suu­den ja tuu­li­suu­den lisään­ty­mis­tä? Onko taval­lis­ta pie­nem­mik­si mitoi­te­tut asun­not oikein hyvää asu­mis­ta? Täl­lä het­kel­lä on käyn­nis­sä muut­to­lii­ke Hel­sin­gis­tä pois­päin niil­le, joil­le se on talou­del­li­ses­ti tai töi­den puo­les­ta mah­dol­lis­ta. Maa­han­muut­ta­jat­kin suun­taa­vat nyt kehys­kun­tiin, kuten Van­taal­le. Ja entäs ne, jot­ka kai­kes­ta huo­li­mat­ta halua­vat käyt­tää autoa, tai omaa autoa vält­tä­mät­tö­mis­tä syis­tä tarvitsevat?

        Olen­nais­ta on myös ark­ki­teh­tuu­rin laa­tu. Jos se on tätä Aal­lon sur­ke­aa imi­toin­tiy­ri­tys­tä yhdis­tet­ty­nä DDR:läiseen este­tiik­kaan ja ihmis­kä­si­tyk­seen, aina­kaan kau­nis­ta se ei ole. Kau­neus ei muu­ten ole kat­so­jan sil­mis­sä, vaan tie­tyt asiat yhdis­tä­vät glo­baa­lis­ti kau­neusar­vois­sa, kuten sym­met­ri­syys, kul­tai­nen leik­kaus jne. Kal­leim­pia talo­ja Hel­sin­gis­sä­kin on van­hat koreat jugend­ta­lot, ajal­ta jol­loin kau­neus näh­tiin perusarvona.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Tii­viy­den tur­huus: Kal­leim­pia talo­ja Hel­sin­gis­sä­kin on van­hat koreat jugend­ta­lot, ajal­ta jol­loin kau­neus näh­tiin perusarvona. 

        Venä­läis­tai­tei­li­jat Komar ja Mela­mid sel­vit­ti­vät 1990-luvul­la eri mais­sa kyse­ly­tut­ki­muk­sil­la, mil­lai­sia piir­tei­tä tau­lus­sa pitää olla jot­ta se on ko. maan asuk­kai­den mie­les­tä hyvä, ja sit­ten maa­la­si­vat vas­taus­ten perus­teel­la kun­kin maan “kaik­kein halu­tuim­man tau­lun”. Nuo halu­tuim­mat tau­lut muis­tut­ta­vat lähes jär­jes­tään ns. tori­tai­det­ta, täs­sä esi­mer­kik­si on suo­ma­lais­ten halu­tuin tau­lu: https://awp.diaart.org/km/fin/most.jpg

        Kau­neus ei muu­ten ole kat­so­jan sil­mis­sä, vaan tie­tyt asiat yhdis­tä­vät glo­baa­lis­ti kau­neusar­vois­sa, kuten sym­met­ri­syys, kul­tai­nen leik­kaus jne. 

        Itse olen opis­kel­lut este­tiik­kaa yli­opis­tos­sa niin pal­jon kuin sitä on yli­pään­sä mah­dol­lis­ta opis­kel­la otta­mat­ta sitä pää­ai­neek­si, ja voin tode­ta, etten ole kos­kaan tör­män­nyt argu­ment­tiin, joka osoit­tai­si esteet­tis­ten arvoar­vos­tel­mien objek­tii­vi­suu­den. Maut muut­tu­vat ajan myö­tä, myös ne joi­den täl­lä het­kel­lä kuvi­tel­laan ole­van ikui­ses­ti pysy­viä – ja ne saat­ta­vat saha­ta edes­ta­kai­sin vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa, esi­mer­kik­si jugend-ihan­teen ja beto­ni­kuu­tioi­han­teen välil­lä. Face­boo­kis­sa on beto­ni­bru­ta­lis­min ihai­li­joi­den ryh­mäs­sä jo nyt yli 152 000 jäsentä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Tom­mi Uscha­nov: Maut muut­tu­vat ajan myö­tä, myös ne joi­den täl­lä het­kel­lä kuvi­tel­laan ole­van ikui­ses­ti pysy­viä – ja ne saat­ta­vat saha­ta edes­ta­kai­sin vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa, esi­mer­kik­si jugend-ihan­teen ja beto­ni­kuu­tioi­han­teen välil­lä. Face­boo­kis­sa on beto­ni­bru­ta­lis­min ihai­li­joi­den ryh­mäs­sä jo nyt yli 152 000 jäsentä.

        Tuo­hon voi­si lisä­tä, että ihan hel­pos­ti voi samaan aikaan pitää täy­sin vas­tak­kai­sis­ta ja toi­sen­sa pois­sul­ke­vis­ta kau­neusi­han­teis­ta. Aina­kin itse ihas­te­len yhtä­lail­la paras­ta moder­nia ark­ki­teh­tuu­ria ja desig­nia sii­nä kuin hie­noim­pia van­ho­ja raken­nuk­sia ja mil­jöi­tä. Lisäk­si näi­den onnis­tu­nut sekoi­tus­kin voi olla ihas­tut­ta­va. Usein kui­ten­kin vihastuttava 🙂

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. Tom­mi Uscha­nov: Venä­läis­tai­tei­li­jat Komar ja Mela­mid sel­vit­ti­vät 1990-luvul­la eri mais­sa kyse­ly­tut­ki­muk­sil­la, mil­lai­sia piir­tei­tä tau­lus­sa pitää olla jot­ta se on ko. maan asuk­kai­den mie­les­tä hyvä, ja sit­ten maa­la­si­vat vas­taus­ten perus­teel­la kun­kin maan ”kaik­kein halu­tuim­man tau­lun”. Nuo halu­tuim­mat tau­lut muis­tut­ta­vat lähes jär­jes­tään ns. tori­tai­det­ta, täs­sä esi­mer­kik­si on suo­ma­lais­ten halu­tuin tau­lu: https://awp.diaart.org/km/fin/most.jpg

        Itse olen opis­kel­lut este­tiik­kaa yli­opis­tos­sa niin pal­jon kuin sitä on yli­pään­sä mah­dol­lis­ta opis­kel­la otta­mat­ta sitä pää­ai­neek­si, ja voin tode­ta, etten ole kos­kaan tör­män­nyt argu­ment­tiin, joka osoit­tai­si esteet­tis­ten arvoar­vos­tel­mien objek­tii­vi­suu­den. Maut muut­tu­vat ajan myö­tä, myös ne joi­den täl­lä het­kel­lä kuvi­tel­laan ole­van ikui­ses­ti pysy­viä – ja ne saat­ta­vat saha­ta edes­ta­kai­sin vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa, esi­mer­kik­si jugend-ihan­teen ja beto­ni­kuu­tioi­han­teen välil­lä. Face­boo­kis­sa on beto­ni­bru­ta­lis­min ihai­li­joi­den ryh­mäs­sä jo nyt yli 152 000 jäsentä.

        Ver­ta­sit jugend­ta­lo­ja tori­tai­tee­seen? Nyky­ään vaan näyt­tää sil­tä, että se joka hal­vim­mal­la raken­taa, voit­taa tar­jous­kil­pai­lun. Jot­kut ihai­le­vat ruos­tu­nei­ta pel­ti­siä teol­li­suus­hal­le­ja­kin, tai lai­va­kont­te­ja, mut­ta ei se tee niis­tä asu­mi­seen sopi­vaa ark­ki­teh­tuu­ria. 70-luvun beto­ni­ta­lot voi­vat toi­sil­le olla nos­tal­gi­sia, mut­ta tus­kin sen raken­nus­kan­nan itsen­sä tähden. 

        Moder­nis­min par­haim­mat ovat toki kau­nii­ta, mut­ta Suo­mes­sa on jämäh­det­ty 1900-luvun moder­nis­min heik­ko­ta­soi­seen jäl­jit­te­lyyn. Esim. Aal­lon läh­tö­koh­ta oli ava­ruus raken­nuk­sen sisä- ja ‑ulko­ti­lois­sa, valoi­suus ja tila piha-alu­eel­la. Jos yrit­tää samaa ahtaal­la var­joi­sal­la ton­til­la, läh­tö­koh­ta­na sisä­ti­lan tii­vis­tä­mi­nen yhdis­tet­ty­nä beto­nie­le­ment­tiin, niin ei se nyt ole aivan sama. Suo­rat lin­jat vaa­ti­vat tilaa ympärilleen.

        Ja mik­si 1900-luvun tyy­lin ker­taa­mi­nen oli­si joten­kin enem­män ark­ki­teh­tuu­ria, kuin sitä van­hem­pien tyy­lien? Muis­sa Euroo­pan mais­sa raken­ne­taan surut­ta uusklas­sis­ti­sia talo­ja 2020-luvul­la, Ruot­sis­sa on jopa koko­nai­nen uusi myö­häis­kes­kiai­kais­tyy­li­nen kort­te­li, kes­kieu­roop­pa­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa taas jul­ki­si­vu­ja uusien raken­nus­ten kadun puo­lel­le. Jos toi­set raken­nuk­set ovat van­ho­ja, näyt­tää uudet nii­den vie­res­sä sil­li­sa­laa­til­ta. Har­mo­ni­suus on yksi esteet­ti­syyt­tä lisää­vä teki­jä. Täs­tä ei kai­ke­ti väli­te­tä Hel­sin­gis­sä, jos­sa sata­maan raken­ne­taan sin­ne sopi­mat­to­mia “pil­ven­piir­tä­jiä” mata­lien raken­nus­ten sekaan sil­li­sa­laa­tik­si. Näin ei toi­mi­ta Tuk­hol­mas­sa, jon­ka arvo­ra­ken­nuk­set sata­mas­sa ovat van­ho­ja. Tal­lin­nan van­ha­kau­pun­ki on mel­ko tii­vis mut­ta esteet­ti­nen, kos­ka van­hat talot istu­vat sii­hen tar­koi­tuk­seen parem­min kuin kor­keat tor­ni­ta­lot. Mie­tin kans­sa, kuin­ka käy­tän­nöl­lis­tä on Suo­mes­sa raken­taa noi­ta beto­ni­kuu­tioi­ta? Sii­hen on syyn­sä, mik­si tääl­lä on perin­tei­ses­ti raken­net­tu räystäskattoja.

        City­vih­rei­den suo­si­mas­sa Kal­lios­sa on noi­ta jugendtaloja.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      10. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Kil­go­re ymmär­tää nyt (tahal­laan?) vää­rin. Asun­to­jen hin­ta­ta­son nousu ei ole hyvä vaan huo­no asia ja osit­tain se todel­la joh­tuu mata­lis­ta korois­ta. Kui­ten­kin, jos on vie­rek­käin kak­si lähiö­tä, jos­sa toi­ses­sa asun­not ovat sel­väs­ti hal­vem­pia kuin toi­ses­sa, sii­nä jäl­kim­mäi­ses­sä on var­maan­kin jotain vikaa. Kun teem­me jotaimn oikein hyvää, se nos­taa sen alu­een hnta­ta­soa ja las­kee m,uiden hin­ta­ta­soa. Kun raken­nam­me lisää, hin­nat las­ke­vat (tai mnouse­vat vähem­män) koko kau­pun­gin alu­eel­la mut­ta saat­ta­vat nous­ta siel­lä, min­ne raken­ne­taan, kos­ka alue para­nee tiivistämällä.

        Riip­puu, mis­tä lähiöi­den hin­tae­ro joh­tuu. Lähiöi­hin saa hin­tae­ron jo niin, että pure­taan toi­ses­ta van­him­mat talot pois ja teh­dään tilal­le uusia. Hin­ta­ta­so nousee sil­loin kah­des­ta syys­tä: sekä sik­si, että uusis­sa asun­nois­sa on kal­liit vuo­krat että sii­tä syys­tä, että on pois­tet­tu mark­ki­noil­ta hal­vin asun­to­tar­jon­ta eli van­him­mat talot. Lop­pu­tu­lok­se­na sii­nä lähiös­sä on tar­jol­la vain kal­lii­ta ja vie­lä­kin kal­liim­pia asun­to­ja, kun taas hal­vin­ta asu­mis­ta kai­paa­vat muut­ta­vat sii­tä lähiös­tä sii­hen toi­seen lähi­öön van­hoi­hin taloi­hin, mikä voi nos­taa van­hat talon­sa jäl­jel­le jät­tä­nees­sä lähiös­sä­kin niis­tä perit­tä­viä vuo­kria hal­po­jen asun­to­jen tar­jon­nan kutis­tut­tua pur­ka­mis­ten myö­tä. Van­ho­jen talo­jen pur­ka­mi­nen ja nii­den tar­jon­nan pitä­mi­nen niuk­ka­na on yksi kei­no nos­taa jäl­jel­le jää­vien mui­den­kin van­ho­jen asun­to­jen vuokrapyyntejä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. On vähän häm­men­tä­vää seu­ra­ta tätä kes­kus­te­lua, jos­sa kau­pun­kien tur­miol­li­suut­ta todis­tel­laan lukui­sil­la argu­men­teil­la. Tot­ta kai kau­pun­kia­su­mi­ses­sa on hait­ta­puo­lia. Kau­pun­geil­la on kui­ten­kin aivan yli­voi­mai­nen etu har­vaan asut­tui­hin aluei­siin näh­den ja se on juu­ri ne toi­set ihmi­set. Ihmi­sil­lä on tar­pei­ta, joi­ta pitää tyy­dyt­tää. Täs­tä syn­tyy akti­vi­teet­tia, jota usein kut­su­taan myös talou­del­li­sek­si toi­me­liai­suu­dek­si. On koko­naan toi­nen kes­kus­te­lu­nai­he, pitää­kö työl­li­syyt­tä tavoi­tel­la ansio­ta­sos­ta piit­taa­mat­ta, mut­ta jos kui­ten­kin men­nään täs­sä kon­sen­susa­jat­te­lun poh­jal­ta ja tavoi­tel­laan kor­ke­aa työl­li­syyt­tä, tukee kau­pun­gis­tu­mi­nen tätä tavoi­tet­ta aika sel­keäs­ti. Suu­rin osa työ­pai­kois­ta kun syn­tyy pal­ve­lua­loil­le ja niil­lä yleen­sä asiak­kai­na ovat muut ihmi­set — joi­ta siis par­hai­ten löy­tyy kau­pun­geis­ta. Kau­pun­git tar­joa­vat vaih­toeh­to­ja, mah­dol­li­suuk­sia ja nii­tä siel­tä hae­taan. Har­vaan asu­tuil­la alueil­la on toki kau­niit ja viih­tyi­sät luon­to­mai­se­mat, mut­ta nii­tä on huo­mat­ta­vas­ti haas­ta­vam­paa hyö­dyn­tää kau­pal­li­ses­ti tär­ve­le­mät­tä nii­tä samal­la. Useim­mi­ten se kau­pal­li­nen hyö­dyn­tä­mi­nen tapah­tuu tuo­mal­la nii­tä ihmi­siä muu­al­ta, esim. kau­pun­geis­ta. Halu­taan tai ei, näin tämä maa­il­ma toi­mii. Aina­kin näil­lä nykyi­sil­lä “peli­sään­nöil­lä” (olen muu­ten alka­nut inho­ta tätä sanaa).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jaak­ko K:
      On vähän häm­men­tä­vää seu­ra­ta tätä kes­kus­te­lua, jos­sa kau­pun­kien tur­miol­li­suut­ta todis­tel­laan lukui­sil­la argu­men­teil­la. Tot­ta kai kau­pun­kia­su­mi­ses­sa on hait­ta­puo­lia. Kau­pun­geil­la on kui­ten­kin aivan yli­voi­mai­nen etu har­vaan asut­tui­hin aluei­siin näh­den ja se on juu­ri ne toi­set ihmi­set. Ihmi­sil­lä on tar­pei­ta, joi­ta pitää tyy­dyt­tää. Täs­tä syn­tyy akti­vi­teet­tia, jota usein kut­su­taan myös talou­del­li­sek­si toi­me­liai­suu­dek­si. On koko­naan toi­nen kes­kus­te­lu­nai­he, pitää­kö työl­li­syyt­tä tavoi­tel­la ansio­ta­sos­ta piit­taa­mat­ta, mut­ta jos kui­ten­kin men­nään täs­sä kon­sen­susa­jat­te­lun poh­jal­ta ja tavoi­tel­laan kor­ke­aa työl­li­syyt­tä, tukee kau­pun­gis­tu­mi­nen tätä tavoi­tet­ta aika sel­keäs­ti. Suu­rin osa työ­pai­kois­ta kun syn­tyy pal­ve­lua­loil­le ja niil­lä yleen­sä asiak­kai­na ovat muut ihmi­set – joi­ta siis par­hai­ten löy­tyy kau­pun­geis­ta. Kau­pun­git tar­joa­vat vaih­toeh­to­ja, mah­dol­li­suuk­sia ja nii­tä siel­tä hae­taan. Har­vaan asu­tuil­la alueil­la on toki kau­niit ja viih­tyi­sät luon­to­mai­se­mat, mut­ta nii­tä on huo­mat­ta­vas­ti haas­ta­vam­paa hyö­dyn­tää kau­pal­li­ses­ti tär­ve­le­mät­tä nii­tä samal­la. Useim­mi­ten se kau­pal­li­nen hyö­dyn­tä­mi­nen tapah­tuu tuo­mal­la nii­tä ihmi­siä muu­al­ta, esim. kau­pun­geis­ta. Halu­taan tai ei, näin tämä maa­il­ma toi­mii. Aina­kin näil­lä nykyi­sil­lä ”peli­sään­nöil­lä” (olen muu­ten alka­nut inho­ta tätä sanaa).

      Olen­nais­ta on se, kei­tä ovat ne ihmi­set, jot­ka sii­nä kau­pun­gis­sa tai tie­tys­sä lähiös­sä asu­vat. Ihmi­set yleen­sä halua­vat asua omien­sa kans­sa, lähi­su­ku­lais­ten, ystä­vien tai muu­ten saman­hen­kis­ten ihmis­ten kera. Ihmi­set muut­ta­vat niil­le asui­na­lueil­le, jot­ka par­hai­ten sopi­vat juu­ri hei­dän elä­män­tyy­liin­sä, sil­loin kun on mah­dol­li­suus vali­ta. Kau­pun­kia­luei­den raken­ta­mi­ses­sa on sik­si niin tär­ke­ää ottaa asuk­kai­den toi­veet ja tar­peet huo­mioon. Raken­nuk­sia raken­taes­sa pitäi­si aja­tel­la samaa asi­aa, kei­tä siel­lä tulee asu­maan? Mil­lai­sia ihmi­siä sin­ne odo­te­taan asuk­kaik­si? Täl­lai­nen toi­min­ta­ta­pa, että raken­ne­taan vain mah­dol­li­sim­man pal­jon lisää, mah­dol­li­sim­man tii­viis­ti, kos­ka pää­asia on että raken­ne­taan, ei ole mis­tään kotoi­sin. Ne raken­nuk­set ovat ihmi­siä var­ten, eikä ihmi­set raken­nuk­sia varten.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Tii­viy­den tur­huus: Olen­nais­ta on se, kei­tä ovat ne ihmi­set, jot­ka sii­nä kau­pun­gis­sa tai tie­tys­sä lähiös­sä asu­vat. Ihmi­set yleen­sä halua­vat asua omien­sa kans­sa, lähi­su­ku­lais­ten, ystä­vien tai muu­ten saman­hen­kis­ten ihmis­ten kera. Ihmi­set muut­ta­vat niil­le asui­na­lueil­le, jot­ka par­hai­ten sopi­vat juu­ri hei­dän elä­män­tyy­liin­sä, sil­loin kun on mah­dol­li­suus valita.Kaupunkialueiden raken­ta­mi­ses­sa on sik­si niin tär­ke­ää ottaa asuk­kai­den toi­veet ja tar­peet huo­mioon. Raken­nuk­sia raken­taes­sa pitäi­si aja­tel­la samaa asi­aa, kei­tä siel­lä tulee asu­maan? Mil­lai­sia ihmi­siä sin­ne odo­te­taan asukkaiksi?Tällainen toi­min­ta­ta­pa, että raken­ne­taan vain mah­dol­li­sim­man pal­jon lisää, mah­dol­li­sim­man tii­viis­ti, kos­ka pää­asia on että raken­ne­taan, ei ole mis­tään kotoi­sin. Ne raken­nuk­set ovat ihmi­siä var­ten, eikä ihmi­set raken­nuk­sia varten.

        Toi­veet ja tar­peet ovat päät­ty­mät­tö­miä, ris­ti­rii­tai­sia ja epä­ra­tio­naa­li­sia. Tie­ten­kin pitää kuul­la aluei­den asuk­kai­ta, mut­ta ei kai­kil­le voi miten­kään olla mie­lik­si. Esi­merk­ki­nä vaik­ka se, että joil­le­kin suku on se pahin, jos­ta halu­taan pääs­tä mah­dol­li­sim­man kau­ak­si. En minä usko, että mikään taho Suo­mes­sa raken­taa vain raken­ta­mi­sen vuok­si, kyl­lä sii­nä on aja­tus että ne raken­net­ta­vat asun­not saa­daan myy­tyä jol­le­kin (ellei nyt puhu­ta sii­tä, että raken­taa itsel­leen). Jos sii­hen ei usko­ta, raken­nus­han­ke ei käyn­nis­ty. Tii­viy­den etu on saa­vu­tet­ta­vuus. Lähel­le on kan­nat­ta­vaa perus­taa pal­ve­lui­ta, kos­ka lyhyen mat­kan pääs­sä on poten­ti­aa­li­sia asiak­kai­ta. Jos ei ole tii­vis­tä, voi miet­tiä onko kysees­sä lopul­ta kau­pun­ki enää ollen­kaan. Tie­tys­ti voi­daan men­nä lii­an pit­käl­le­kin. Jos asui­no­lot alka­vat muis­tut­taa mink­ki­tar­haa, ollaan var­maan yhtä miel­tä sii­tä että se ei ole tavoi­tel­ta­vaa. Mut­ta on vai­kea, ellei mah­do­ton­ta, mää­ri­tel­lä sitä opti­mi­koh­taa tii­viys­ja­nal­la johon kaik­ki oli­si­vat tyy­ty­väi­siä — pait­si viih­ty­vyy­den, myös kus­tan­nus­ten näkö­kul­mas­ta. Blo­gis­tin perus­a­ja­tus lisä­ra­ken­ta­mi­sel­le on kui­ten­kin aika loo­gi­nen, eli tar­koi­tus on teh­dä sin­ne, jos­sa on kysyn­tää. Kun tar­jon­taa on riit­tä­väs­ti, saa­daan aina­kin teo­rias­sa hin­ta­ta­so pidet­tyä kuris­sa. Raken­nus­liik­kei­den pyr­ki­mys on kyl­lä suo­jel­la hin­ta­ta­soa kont­rol­loi­mal­la juu­ri sitä tar­jon­taa. Kau­pat pyri­tään sopi­maan ennen kuin kuok­ka iske­tään maahan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Tii­viy­den tur­huus: Olen­nais­ta on se, kei­tä ovat ne ihmi­set, jot­ka sii­nä kau­pun­gis­sa tai tie­tys­sä lähiös­sä asu­vat. Ihmi­set yleen­sä halua­vat asua omien­sa kans­sa, lähi­su­ku­lais­ten, ystä­vien tai muu­ten saman­hen­kis­ten ihmis­ten kera. Ihmi­set muut­ta­vat niil­le asui­na­lueil­le, jot­ka par­hai­ten sopi­vat juu­ri hei­dän elä­män­tyy­liin­sä, sil­loin kun on mah­dol­li­suus valita.Kaupunkialueiden raken­ta­mi­ses­sa on sik­si niin tär­ke­ää ottaa asuk­kai­den toi­veet ja tar­peet huo­mioon. Raken­nuk­sia raken­taes­sa pitäi­si aja­tel­la samaa asi­aa, kei­tä siel­lä tulee asu­maan? Mil­lai­sia ihmi­siä sin­ne odo­te­taan asukkaiksi?Tällainen toi­min­ta­ta­pa, että raken­ne­taan vain mah­dol­li­sim­man pal­jon lisää, mah­dol­li­sim­man tii­viis­ti, kos­ka pää­asia on että raken­ne­taan, ei ole mis­tään kotoi­sin. Ne raken­nuk­set ovat ihmi­siä var­ten, eikä ihmi­set raken­nuk­sia varten.

        Minus­ta se on päin­vas­toin suu­rin vir­he min­kä kau­pun­ki­suun­nit­te­li­ja voi teh­dä, että olet­tai­si ihmis­ten asu­van täs­mäl­leen siel­lä, mis­sä haluavat.

        Aluei­den hin­tae­rot Hel­sin­gin sisäl­lä ovat monin­ker­tai­sia, joten kal­leim­mil­la alueil­la on ker­ta­kaik­ki­aan olta­va jotain, mis­tä on kovas­ti kysyn­tää. Sii­tä pää­see jyväl­le, kun ver­taa lähiöi­den ja kan­ta­kau­pun­gin kaupunkirakennetta.

        Ensi­si­jai­nen kysyn­tää lisää­vä teki­jä näyt­täi­si ole­van tii­viys, joka tuo muka­naan kau­pal­li­sia pal­ve­lui­ta käve­lye­täi­syy­del­le. Tämä pätee niin karus­sa Kal­lios­sa kuin koris­teel­li­ses­sa Ullan­lin­nas­sa­kin. Tii­viy­des­tä on tul­lut luk­sus­ta, kos­ka tii­vis­tä ei ole raken­net­tu vuo­si­kym­me­niin samal­la, kun kau­pun­ki on kas­va­nut. Nyt ollaan suun­nil­leen sii­nä pis­tees­sä, että lää­kä­rin ja insi­nöö­rin paris­kun­nal­la on varaa perus­ta­son kak­sioon kan­ta­kau­pun­gin lai­ta­mil­la, jos otta­vat 25 vuo­den lai­nan. Täs­tä jos vie­lä kal­lis­tuu, niin varaa omis­tusa­sun­toon kan­ta­kau­pun­gis­sa ei ker­ta­kaik­ki­aan ole ilman mer­kit­tä­vää perin­töä tai äkki­ri­kas­tu­mis­ta. Kau­ka­na ei sii­tä pis­tees­tä olla.

        Samal­la siel­tä lähiös­tä saa kak­sion ihan kes­ki­tu­loi­nen sink­ku­kin, sen kun vaan klik­kai­lee pan­kin sivuil­ta lai­na­ha­ke­muk­sen sisään.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Atte Rätt: Ensi­si­jai­nen kysyn­tää lisää­vä teki­jä näyt­täi­si ole­van tii­viys, joka tuo muka­naan kau­pal­li­sia pal­ve­lui­ta kävelyetäisyydelle.

        Ensi­si­jai­nen kysyn­tää lisää­vä teki­jä on sijain­ti. Hyvä sijain­ti on laa­jem­mas­sa kau­pun­ki- ja alue­ra­ken­tees­sa hyvin saa­vu­tet­ta­va, pai­kal­li­nen tii­viys ei ole yhtä tär­ke­ää. Edes Hel­sin­gin kal­leim­mis­sa ja tiheim­min asu­tuis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa ei ole eri­tyi­sen hyvä pal­ve­lu­tar­jon­ta käve­lye­täi­syy­del­lä. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin saa­vu­tet­ta­vuus rai­de­lii­ken­teel­lä on hyvä, mut­ta auto­lii­ken­teel­le kehä­tiet ovat parem­min saa­vu­tet­ta­via. Täs­tä on seu­ran­nut kak­si­ja­koi­nen aluekehitys.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Jote­kin vain on niin, että asun­to­jen hin­nat ovt tii­viis­ti raklen­ne­tuil­la alueil­la kor­keam­mat kuin väl­jäs­ti raken­ne­tuil­la aluilla.

        Noin on mones­ta­kin syys­tä. Sijain­nil­la on itse­näis­tä mer­ki­tys­tä­kin, mut­ta asi­aan vai­kut­taa myös se, että tii­vis­ti raken­ne­tuil­la alueil­la raken­ne­taan yleen­sä kal­liim­min, eli asun­to­jen ja talo­jen laa­tu­ta­sos­sa on eroa esim. lähiöi­den beto­nie­le­men­teis­tä sau­mat näkyen teh­tyi­hin hal­pa­ta­loi­hin. Mut­ta sen lisäk­si kau­pun­ki­ki panos­taa ihan eri tavoin tii­vii­den aluei­den kau­pun­ki­ku­vaan. Esi­mer­kik­si luon­non­ki­vis­ten katu­ki­veys­ten alu­eel­la asun­to­jen hin­nat ovat kor­keam­pia kuin beto­nis­ten katu­ki­veys­ten alu­eel­la. Luon­non­ki­vi koe­taan arvok­kaam­mak­si ja sitä se myös hin­nal­taan onkin, mut­ta täl­lai­set­kin asiat hei­jas­tu­vat aluei­den asun­to­jen arvoon. Tii­vii­den aluei­den kor­keam­mat asun­to­jen hin­nat eivät joh­du pel­käs­tä tii­viy­des­tä, vaan sen kans­sa kor­re­loi moni muu­kin asia, joka on yhtey­des­sä asun­to­jen arvoon, kuten vaik­ka­pa kysy­mys sii­tä, pal­jon­ko kau­pun­ki kulut­taa rahaa viher­ra­ken­ta­mi­seen neliö­tä koh­ti mis­sä­kin osas­sa kaupunkia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Vil­le: Ensi­si­jai­nen kysyn­tää lisää­vä teki­jä on sijain­ti. Hyvä sijain­ti on laa­jem­mas­sa kau­pun­ki- ja alue­ra­ken­tees­sa hyvin saa­vu­tet­ta­va, pai­kal­li­nen tii­viys ei ole yhtä tär­ke­ää. Edes Hel­sin­gin kal­leim­mis­sa ja tiheim­min asu­tuis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa ei ole eri­tyi­sen hyvä pal­ve­lu­tar­jon­ta käve­lye­täi­syy­del­lä. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin saa­vu­tet­ta­vuus rai­de­lii­ken­teel­lä on hyvä, mut­ta auto­lii­ken­teel­le kehä­tiet ovat parem­min saa­vu­tet­ta­via. Täs­tä on seu­ran­nut kak­si­ja­koi­nen aluekehitys. 

        si: Noin on mones­ta­kin syys­tä. Sijain­nil­la on itse­näis­tä mer­ki­tys­tä­kin, mut­ta asi­aan vai­kut­taa myös se, että tii­vis­ti raken­ne­tuil­la alueil­la raken­ne­taan yleen­sä kal­liim­min, eli asun­to­jen ja talo­jen laa­tu­ta­sos­sa on eroa esim. lähiöi­den beto­nie­le­men­teis­tä sau­mat näkyen teh­tyi­hin hal­pa­ta­loi­hin. Mut­ta sen lisäk­si kau­pun­ki­ki panos­taa ihan eri tavoin tii­vii­den aluei­den kau­pun­ki­ku­vaan. Esi­mer­kik­si luon­non­ki­vis­ten katu­ki­veys­ten alu­eel­la asun­to­jen hin­nat ovat kor­keam­pia kuin beto­nis­ten katu­ki­veys­ten alu­eel­la. Luon­non­ki­vi koe­taan arvok­kaam­mak­si ja sitä se myös hin­nal­taan onkin, mut­ta täl­lai­set­kin asiat hei­jas­tu­vat aluei­den asun­to­jen arvoon. Tii­vii­den aluei­den kor­keam­mat asun­to­jen hin­nat eivät joh­du pel­käs­tä tii­viy­des­tä, vaan sen kans­sa kor­re­loi moni muu­kin asia, joka on yhtey­des­sä asun­to­jen arvoon, kuten vaik­ka­pa kysy­mys sii­tä, pal­jon­ko kau­pun­ki kulut­taa rahaa viher­ra­ken­ta­mi­seen neliö­tä koh­ti mis­sä­kin osas­sa kaupunkia.

        Kan­ta­kau­pun­gin suo­sion selit­tää sen että asu­mal­la siel­lä voi­daan teh­dä sosi­aa­li­nen arvon­nousu, kos­ka muut­kin rik­kaat ja kuu­lui­sat asu­vat siel­lä, mah­dol­li­suus naut­tia kult­tuu­ri.- ja yöelä­mäs­tä, ja se että useim­pien raken­nus­ten ikä on lähem­pä­nä 100 vuot­ta vuot­ta eli kau­pun­gin­osat ovat saa­neet kehit­tyä rau­has­sa ilman suu­ria muu­tok­sia. Lisäk­si pie­na­sun­nois­ta saa­ta­va hyvä vuo­kra­tuot­to yllä­pi­tää kor­ke­aa hin­ta­ta­soa myös omistusasunnoissa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jote­kin vain on niin, että asun­to­jen hin­nat ovt tii­viis­ti raklen­ne­tuil­la alueil­la kor­keam­mat kuin väl­jäs­ti raken­ne­tuil­la aluilla. 

        Mut­ta mik­si ne alu­eet ovat tii­viis­ti raken­net­tu­ja? Kos­ka sijain­ti. Voi raken­taa tii­viis­ti vaik­ka Perä­hi­kiäl­le (anteek­si hikiä­läi­sil­tä tätä kie­li­ku­vaa) mut­ta ei pelk­kä tii­viys tee alu­ees­ta halut­tua. Pitää tun­nis­taa mikä on syy ja mikä seuraus.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Sil­la sijai­nil­la on jotain tye­ke­mis­tä väl­jyy­den kans­sa. Jos Hel­sin­gin nie­mi oli­si kaa­voi­tet­tu väl­jäl­lä oma­ko­ti­kaa­val­la, sil­lä ei oli­si ”sijain­tia”.

        ”Sijain­ti” on monen asian sum­ma. Hel­sin­ki kaa­voi­tet­tiin samaan tapaan kuin esim. Kas­ki­nen, mut­ta vain toi­ses­ta kas­voi iso kau­pun­ki. Käy­tän­nös­sä Hel­sin­ki oli aluk­si oma­ko­ti­ta­lo­jen mit­ta­kaa­vas­sa, kau­pun­gin kas­vaes­sa on raken­nus­kan­taa uudis­tet­tu tehokkaammaksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      8. Atte Rätt: Minus­ta se on päin­vas­toin suu­rin vir­he min­kä kau­pun­ki­suun­nit­te­li­ja voi teh­dä, että olet­tai­si ihmis­ten asu­van täs­mäl­leen siel­lä, mis­sä haluavat.

        Aluei­den hin­tae­rot Hel­sin­gin sisäl­lä ovat monin­ker­tai­sia, joten kal­leim­mil­la alueil­la on ker­ta­kaik­ki­aan olta­va jotain, mis­tä on kovas­ti kysyn­tää. Sii­tä pää­see jyväl­le, kun ver­taa lähiöi­den ja kan­ta­kau­pun­gin kaupunkirakennetta.

        Ensi­si­jai­nen kysyn­tää lisää­vä teki­jä näyt­täi­si ole­van tii­viys, joka tuo muka­naan kau­pal­li­sia pal­ve­lui­ta käve­lye­täi­syy­del­le. Tämä pätee niin karus­sa Kal­lios­sa kuin koris­teel­li­ses­sa Ullan­lin­nas­sa­kin. Tii­viy­des­tä on tul­lut luk­sus­ta, kos­ka tii­vis­tä ei ole raken­net­tu vuo­si­kym­me­niin samal­la, kun kau­pun­ki on kas­va­nut. Nyt ollaan suun­nil­leen sii­nä pis­tees­sä, että lää­kä­rin ja insi­nöö­rin paris­kun­nal­la on varaa perus­ta­son kak­sioon kan­ta­kau­pun­gin lai­ta­mil­la, jos otta­vat 25 vuo­den lai­nan. Täs­tä jos vie­lä kal­lis­tuu, niin varaa omis­tusa­sun­toon kan­ta­kau­pun­gis­sa ei ker­ta­kaik­ki­aan ole ilman mer­kit­tä­vää perin­töä tai äkki­ri­kas­tu­mis­ta. Kau­ka­na ei sii­tä pis­tees­tä olla.

        Samal­la siel­tä lähiös­tä saa kak­sion ihan kes­ki­tu­loi­nen sink­ku­kin, sen kun vaan klik­kai­lee pan­kin sivuil­ta lai­na­ha­ke­muk­sen sisään. 

        Eikö lää­kä­ri-insi­nöö­ri paris­kun­nan kan­nat­tai­si sit­ten ostaa vähän parem­min varus­tel­tu lähiö­asun­to, ja sit­ten kun on saa­tu sääs­tet­tyä jotain, ostaa se kan­ta­kau­pun­gi­na­sun­to. Tai jos ei nap­paa enää sii­nä vai­hees­sa, oma­ko­ti­ta­lo kehä­tei­den sisä­puo­lel­ta? Ja jos ikää on vain 30 pai­keil­la ja hyvät tulot, niin 25 vuo­den lai­nas­ta sel­vi­ää ilman ongel­mia. Mel­kein kaik­ki jot­ka nyt ovat 40–80 v ovat jos­sain vai­hees­sa elä­mää asu­neet lähiöissä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      9. R.Silfverberg: Eikö lää­kä­ri-insi­nöö­ri paris­kun­nan kan­nat­tai­si sit­ten ostaa vähän parem­min varus­tel­tu lähiö­asun­to, ja sit­ten kun on saa­tu sääs­tet­tyä jotain, ostaa se kan­ta­kau­pun­gi­na­sun­to. Tai jos ei nap­paa enää sii­nä vai­hees­sa, oma­ko­ti­ta­lo kehä­tei­den sisä­puo­lel­ta? Ja jos ikää on vain 30 pai­keil­la ja hyvät tulot, niin 25 vuo­den lai­nas­ta sel­vi­ää ilman ongel­mia. Mel­kein kaik­ki jot­ka nyt ovat 40–80 v ovat jos­sain vai­hees­sa elä­mää asu­neet lähiöissä.

        Sii­nä mie­les­sä kan­nat­taa ostaa se lähiö­asun­to, että asun­to­sääs­tä­mäl­lä toki jotain jää sääs­töön joka tapauk­ses­sa. Sii­nä mie­les­sä ei kan­na­ta, että jos hin­to­jen nousu kan­ta­kau­pun­gis­sa jat­kuu nopeam­pa­na kuin lähiöis­sä ja lähiöt myös pysy­vät pal­ve­lu­köy­hi­nä lähiöi­nä kai­kes­ta tii­vis­tä­mi­ses­tä huo­li­mat­ta, niin ero­tus kas­vaa lopul­ta lii­an suu­rek­si, että sil­lä sääs­te­tyl­lä lähiö­käm­päl­lä sai­si asun­toa kan­ta­kau­pun­gis­ta. Jos­sain vai­hees­sa työ­uraa se 25 vuo­den lai­na ei enää ole realistinen.

        Paras tilan­ne oli­si se, jos kukaan ei jou­tui­si väki­sin asu­maan sel­lai­sen tyyp­pi­sel­lä alu­eel­la, mis­sä ei viih­dy. Sii­hen tus­kin kos­kaan pääs­tään, mut­ta jos edes ylin­tä tulo­de­sii­liä sivua­vil­la ei ole varaa asua vähän­kään urbaa­nil­la alu­eel­la, niin jos­sain on vikaa.

        Asen­noi­tu­mi­nen näi­hin kau­pun­ki­haa­vei­siin ihme­tyt­tää. Mik­si ihmees­sä kau­pun­ki­mai­sen asu­mi­sen pitäi­si olla jotain har­vo­jen luk­sus­ta? Eikö se nyt ole ihan koh­tuul­li­nen toi­ve, että käve­lye­täi­syy­del­tä kotio­ves­ta löy­tyi­si jotain muu­ta­kin teke­mis­tä kuin lenk­kei­ly? Eihän täs­sä ole kyse kuin talo­jen raken­ta­mi­ses­ta riit­tä­vän lähel­le toi­si­aan. Ame­rik­ka­lai­ses­sa sosi­aa­li­ses­sa nousus­sa on idea­na se, että sinul­la ei ehkä nyt ole mitään mah­dol­li­suuk­sia saa­vut­taa mitään unel­mis­ta­si, mut­ta jos oikein kovas­ti teet töi­tä, niin ehkä jäl­ke­läi­sil­lä­si on. Sekään ei kovin rei­lua ole.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      10. Atte Rätt: Sii­nä mie­les­sä kan­nat­taa ostaa se lähiö­asun­to, että asun­to­sääs­tä­mäl­lä toki jotain jää sääs­töön joka tapauk­ses­sa. Sii­nä mie­les­sä ei kan­na­ta, että jos hin­to­jen nousu kan­ta­kau­pun­gis­sa jat­kuu nopeam­pa­na kuin lähiöis­sä ja lähiöt myös pysy­vät pal­ve­lu­köy­hi­nä lähiöi­nä kai­kes­ta tii­vis­tä­mi­ses­tä huo­li­mat­ta, niin ero­tus kas­vaa lopul­ta lii­an suu­rek­si, että sil­lä sääs­te­tyl­lä lähiö­käm­päl­lä sai­si asun­toa kan­ta­kau­pun­gis­ta. Jos­sain vai­hees­sa työ­uraa se 25 vuo­den lai­na ei enää ole realistinen. 

        Sel­lais­ta ei voi etu­kä­teen tie­tää että jat­kuu­ko hinn­an­nousu kan­ta­kau­pun­gis­sa ihan loput­to­miin. Se voi pysäh­tyä tai jopa las­kea mui­hin aluei­siin ver­rat­tu­na. Hin­ta­ke­hi­tys on kuin pörs­si­kurs­sit ja oma joh­to­pää­tök­se­ni on että hin­nat seu­raa yleis­tä talous­ke­hi­tys­tä ja kor­kea­suh­dan­teis­sa hin­nois­sa on ilmaa. Esim emme voi tie­tää mil­lai­sek­si tilan­ne muut­tu vie­lä koro­nan aikana. 

        Atte Rätt:
        Paras tilan­ne oli­si se, jos kukaan ei jou­tui­si väki­sin asu­maan sel­lai­sen tyyp­pi­sel­lä alu­eel­la, mis­sä ei viih­dy. Sii­hen tus­kin kos­kaan pääs­tään, mut­ta jos edes ylin­tä tulo­de­sii­liä sivua­vil­la ei ole varaa asua vähän­kään urbaa­nil­la alu­eel­la, niin jos­sain on vikaa. 

        Isois­sa kau­pun­geis­sa on kui­ten­kin onnek­si niin että on mon­ta kau­pun­gin­osaa ja esi­kau­pun­kia jot­ka voi­vat toi­mia vaih­toeh­to­na sil­le ns huip­pu­kal­liil­le ja himoi­tul­le pai­kal­le. Esim Kal­lio ja Sör­näi­ne ja Pasi­la ovat kan­ta­kau­pun­kia mut­ta nii­hin pää­see hal­vem­mal­la asu­maan kuin Eiraan tai Kruu­nu­ha­kaan. Lisäk­si on ole­mas­sa Hitas-vaih­toeh­to mut­ta se vaa­tii tuuria?

        Atte Rätt:
        Asen­noi­tu­mi­nen näi­hin kau­pun­ki­haa­vei­siin ihme­tyt­tää. Mik­si ihmees­sä kau­pun­ki­mai­sen asu­mi­sen pitäi­si olla jotain har­vo­jen luk­sus­ta? Eikö se nyt ole ihan koh­tuul­li­nen toi­ve, että käve­lye­täi­syy­del­tä kotio­ves­ta löy­tyi­si jotain muu­ta­kin teke­mis­tä kuin lenk­kei­ly? Eihän täs­sä ole kyse kuin talo­jen raken­ta­mi­ses­ta riit­tä­vän lähel­le toi­si­aan. Ame­rik­ka­lai­ses­sa sosi­aa­li­ses­sa nousus­sa on idea­na se, että sinul­la ei ehkä nyt ole mitään mah­dol­li­suuk­sia saa­vut­taa mitään unel­mis­ta­si, mut­ta jos oikein kovas­ti teet töi­tä, niin ehkä jäl­ke­läi­sil­lä­si on. Sekään ei kovin rei­lua ole. 

        Suo­mes­sa alkio­lai­suus ja agraa­rit arvot istuu niin tiu­kas­ti ihmis­ten mie­lia­las­sa että sii­tä on tul­lut jon­kin­lai­nen uskon­to. Pahek­su­taan kovaa kapi­ta­lis­mia joka käyt­tää hyväk­seen luon­toa ja samas­ta syys­tä pahek­su­taan sen vas­ta­koh­taa sosia­lis­mia. Kum­mat­kin talous­o­pit teke­vät kau­pun­geis­ta asu­mis- ja tuo­tan­to­ko­neen ja ihmi­sis­tä “konei­ta” ja sik­si kuvi­tel­laan että suo­ma­lai­nen kul­tai­nen kes­ki­tiei­han­ne on punai­nen tupa ja peru­na­maa ja vapaus teh­dä mitä huvit­taa omal­la ton­til­la. Työ­ajan jälkeen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      11. R. Silf­ver­berg: “Suo­mes­sa alkio­lai­suus ja agraa­rit arvot istuu niin tiu­kas­ti ihmis­ten mie­lia­las­sa että sii­tä on tul­lut jon­kin­lai­nen uskon­to. Pahek­su­taan kovaa kapi­ta­lis­mia joka käyt­tää hyväk­seen luon­toa ja samas­ta syys­tä pahek­su­taan sen vas­ta­koh­taa sosia­lis­mia. Kum­mat­kin talous­o­pit teke­vät kau­pun­geis­ta asu­mis- ja tuo­tan­to­ko­neen ja ihmi­sis­tä ”koneita”ja sik­si kuvi­tel­laa­net­tä suo­ma­lai­nen kul­tai­nen kes­ki­tiei­han­ne on punai­nen tupa ja peru­na­maa ja vapaus teh­dä mitä huvit­taa omal­la ton­til­la. Työ­ajan jälkeen.”

        Kysy­mys ei ole var­si­nai­ses­ti arvois­ta tai poliit­tis­ta mie­li­pi­teis­tä, vaan yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä, mil­lä tavoin halu­aa asua. Toi­sil­le tär­kein asia asu­mi­ses­sa on piha, esi­mer­kik­si puu­tar­ha­har­ras­tuk­sen takia. Lähi­luon­to voi myös osal­le olla se tär­kein moti­vaat­to­ri, mik­si halu­aa luon­toa suo­jel­la. Oikea fyy­si­nen todel­li­suus, ei se ole mitään teo­ri­aa, eikä ole kyse ihan­teis­ta, vaan ihan vaan sii­tä, mitä sii­nä fyy­si­ses­sä ympä­ris­tös­sä pitää tärkeänä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      12. Tii­viy­den tur­huus:

        Kysy­mys ei ole var­si­nai­ses­ti arvois­ta tai poliit­tis­ta mie­li­pi­teis­tä, vaan yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä, mil­lä tavoin halu­aa asua. Toi­sil­le tär­kein asia asu­mi­ses­sa on piha, esi­mer­kik­si puu­tar­ha­har­ras­tuk­sen takia. Lähi­luon­to voi myös osal­le olla se tär­kein moti­vaat­to­ri, mik­si halu­aa luon­toa suo­jel­la. Oikea fyy­si­nen todel­li­suus, ei se ole mitään teo­ri­aa, eikä ole kyse ihan­teis­ta, vaan ihan vaan sii­tä, mitä sii­nä fyy­si­ses­sä ympä­ris­tös­sä pitää tärkeänä.

        Monet niis­tä jot­ka eri­lai­si­sa foo­ru­meis­sa vas­tusa­vat sitä että Hel­sin­kiin (tai Espoo­seen tai Van­taal­le) raken­ne­taan lisää asun­to­ja ovat ite sel­lai­sia jot­ka asu­vat onnel­li­ses­ti pien­ta­los­sa joko pk-seu­dun lai­ta­mil­la, osa jopa hyvin kau­ka­na Hel­sin­gis­tä. He ovat sitä miel­tä että Suo­men pää­kau­pun­ki ei sai­si kas­vaa eikä kehit­tyä enää, että kaik­ki urba­ni­soi­tu­mi­nen on pahas­ta. Se on sitä alko­lai­suut­ta tyypillisimmillään.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      13. R.Silfverberg: Monet niis­tä jot­ka eri­lai­si­sa foo­ru­meis­sa vas­tusa­vat sitä että Hel­sin­kiin (tai Espoo­seen tai Vantaalle)rakennetaan lisää asun­to­ja ovat ite sel­lai­sia jot­ka asu­vat onnel­li­ses­ti pien­ta­los­sa joko pk-seu­dun lai­ta­mil­la, osa jopa hyvin kau­ka­na Hel­sin­gis­tä. He ovat sitä miel­tä että Suo­men pää­kau­pun­ki ei sai­si kas­vaa eikä kehit­tyä enää, että kaik­ki urba­ni­soi­tu­mi­nen on pahas­ta. Se on sitä alko­lai­suut­ta tyypillisimmillään.

        Ei ole pys­tyt­ty osoit­ta­maan, että tii­viys sääs­täi­si luon­toa jos­sa­kin. Kun kau­puin­gis­sa tii­vist­ge­tään niin ensik­si tuhou­tuu kau­pun­ki­luo­to. Tii­vis­tä­mi­nen näkyy haku­na tuho­ta kes­kus­puis­toa ja muu­ta neit­see­lis­tä maa­pe­rää. Mik­si tii­viys tar­koit­taa huo­noa ark­ki­teh­tuu­ria. Kala­sa­ta­maan tuli peri­aat­tee­sa hie­no raken­nus, mut­ta lii­an pie­nel­le ton­til­le. “Verk­ko­saa­ren uusi maa­merk­ki sopii edus­tusa­sun­nok­si. Ark­ki­teh­ti Jyr­ki Tasa kri­ti­soi alu­een levo­ton­ta raken­ta­mis­ta.” Tar­koit­taa­ko tii­vis­tä­mi­nen auto­maat­ti­ses­ti huo­noa ark­ki­tyeh­tuu­ria ja kau­pun­ki­ku­van tuhoutumista.
        En ymmär­rä myös­kään ras­ti­las­sa Soi­ni­vaa­ran pak­ko­mie­let­tä tuho­ta Poh­jo­lan puis­toa omis­tusa­sun­to­jen tiel­tä. Onko niin että kryn­de­rit eivät muuu­ten suos­tu eaken­ta­maan aluet­ta. Jos antaa pirul­le pik­kusor­men se vie koko käden.
        .

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      14. Atte Rätt:

        Ensi­si­jai­nen kysyn­tää lisää­vä teki­jä näyt­täi­si ole­van tii­viys, joka tuo muka­naan kau­pal­li­sia pal­ve­lui­ta kävelyetäisyydelle. 

        Osin noin­kin. Itse sel­vit­te­lin taan­noin yhden asui­na­lu­een osal­ta sitä, mik­sei siel­lä ole kau­pal­li­sia pal­ve­lui­ta. Syy­nä kaup­po­jen puut­tee­seen ei ollut se, että asui­na­lu­een asu­kas­mää­rä ei riit­täi­si kau­pal­lis­ten pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­seen, vaan se, että ase­ma­kaa­vas­sa ei ole sal­lit­tu kau­pal­lis­ten pal­ve­lui­den tar­joa­mis­ta mis­sään koh­taa koko kau­pun­gin­osas­sa. Sel­lai­sia pal­ve­lui­ta ei voi edes tul­la, jos kaup­po­jen raken­ta­mi­nen on kaa­vas­sa kiel­let­ty koko alu­eel­la niin, että vain asuin­ra­ken­nuk­sia on sal­lit­tua raken­taa. Naa­pu­ri­kau­pun­gin­osas­ta löy­tyy kyl­lä mm. iso kaup­pa­kes­kus. Aikoi­naan kaa­voi­tet­taes­sa on usein kai joten­kin aja­tel­tu, että rivi- ja pien­ta­lo­val­tai­sil­le alueil­le ei kau­pal­li­sia pal­ve­lui­ta kuu­lu kaa­voit­taa, mut­ta kyl­lä sel­lai­sil­la­kin alueil­la voi­si­vat pär­jä­tä aina­kin isom­pien kau­pun­kien osal­ta niin pik­ku­lä­hi­kau­pat pos­ti­pal­ve­lui­neen, kam­paa­mot kuin joku ravin­to­la­kin, jos oli­si lii­ke­ti­lan raken­ta­mi­nen sal­lit­tua. Vaik­ka asu­kas­ti­heys on pie­nem­pi, osto­voi­ma per asu­kas on sel­lai­sil­la alueil­la usein vas­taa­vas­ti suu­rem­pi. Aikoi­naan aja­tel­tiin, että pal­ve­lut pitää kes­kit­tää, ja toi­set alu­eet jäte­tään vain asuin­ra­ken­nuk­sil­le. Sii­tä seu­ra­si pal­ve­lut­to­mia asui­na­luei­ta, jois­sa asu­vat jou­tu­vat hake­maan jopa pie­net ruo­kaos­tok­sen­sa­kin muualta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Mikä on täl­lai­nen kau­pun­gin­osa on? Onko Helsingissä?

        Onhan nii­tä. Las­si­la, Paki­la, Torp­pa­rin­mä­ki, Sil­ta­mä­ki, Pitä­jän­mä­ki-Kona­la-Mäk­ky­lä-Paja­mä­ki-Tali, Kuusi- ja Leh­ti­saa­ri, Jol­las ym. Usein sel­lai­seis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa jot­ka ovat ulko­ra­jal­la ontu­vat palvelut.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      16. R.Silfverberg: Onhan nii­tä. Las­si­la, Paki­la, Torp­pa­rin­mä­ki, Sil­ta­mä­ki, Pitä­jän­mä­ki-Kona­la-Mäk­ky­lä-Paja­mä­ki-Tali, Kuusi- ja Leh­ti­saa­ri, Jol­las ym. Usein sel­lai­seis­sa kau­pun­gi­no­sis­sa jot­ka ovat ulko­ra­jal­la ontu­vat palvelut.

        Minul­la hen­ki­lö­koh­tai­nen koke­mus Kuusi- ja Leh­ti­saa­res­ta jois­sa ei ole lähi­kaup­paa mut­ta en jak­sa uskoa ettei­kö lähi­kaup­po­ja oli­si muka Las­si­las­sa, Paki­las­sa, Pitä­jän­mäel­lä, Konalassa,Mäkkylässa (otsit­tain Espoon puo­lel­la Lep­pä­vaa­ras­sa) , Paja­mäes­sä ja Talis­sa. Näis­sä kau­pun­gi­no­sis­sa olen käy­ty­nyt mones­ti ja kyl­lä siel­lä on pal­ve­lui­ta. Sil­ta­mäes­sä ja Torp­pa­rin­mäel­lä en ole käy­ty­nyt joten en tie­dä nii­den tilan­net­ta mut­ta Poh­jois-Hel­sin­gis­sä toden­nä­köi­ses­ti käy­dään pal­jon Van­taan puo­lel­la asioilla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      17. Rahul Soma­ni: Minul­la hen­ki­lö­koh­tai­nen koke­mus Kuusi- ja Leh­ti­saa­res­ta jois­sa ei ole lähi­kaup­paa mut­ta en jak­sa uskoa ettei­kö lähi­kaup­po­ja oli­si muka Las­si­las­sa, Pakilassa,Pitäjänmäellä, Konalassa,Mäkkylässa (otsit­tain Espoon puo­lel­la Lep­pä­vaa­ras­sa) , Paja­mäes­sä­ja Talis­sa. Näis­sä kau­pun­gi­no­sis­sa olen käy­ty­nyt mones­ti­ja kyl­lä siel­lä on pal­ve­lui­ta. Sil­ta­mäes­sä ja Torp­pa­rin­mäel­lä en ole käy­ty­nyt joten en tie­dä nii­den tilan­net­ta mut­ta Poh­jois-Hel­sin­gis­sä toden­nä­köi­ses­ti käy­dään pal­jon Van­taan puo­lel­la asioilla.

        Niis­sä on lähi­kaup­pa mut­ta aika pie­net ja yleen­sä yksi kauppa/lähiö. Ja näi­den lähiöi­den reu­na­mil­la jot­ka ovat pien­ta­lo­val­tai­sia ei ole yhtään kaup­paa. Syy on se että HOK-Elan­to ja Kes­ko halu­aa ohja­ta asiak­kaat isoi­hin kap­pa­kes­kuk­siin. Esim Kaa­reen, Sel­loon, Jum­boon jne.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      18. R.Silfverberg: Niis­sä on lähi­kaup­pa mut­ta aika pie­net ja yleen­sä yksi kauppa/lähiö. Ja näi­den lähiöi­den reu­na­mil­la jot­ka ovat pien­ta­lo­val­tai­sia ei ole yhtään kauppaa.Syy on se että HOK-Elan­to ja Kes­ko halu­aa ohja­ta asiak­kaat isoi­hin kap­pa­kes­kuk­siin. Esim Kaa­reen, Sel­loon, Jum­boon jne.

        Tähän kehi­tyk­seen on tulos­sa toden­nä­köi­ses­ti muu­tos kun Lidl on avaa­mas­sa uusia kaup­po­ja pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Lidl haas­taa koko ajan HOK-Elan­toa ja Kes­koa vähit­täis­kau­pan mark­ki­nao­suu­des­sa. Myös Tok­man­ni on laa­jen­ta­mas­sa vähit­täis­kau­paan­sa joka myös haas­taa HOK-Elan­toa ja Kes­koa. Itse asiass Kes­kol­la on pal­jon pie­niä lähi­kaup­po­ja monis­sa lähiöis­sä joi­den tar­jon­ta on erit­täin kattava.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      19. Rahul Soma­ni: Minul­la hen­ki­lö­koh­tai­nen koke­mus Kuusi- ja Leh­ti­saa­res­ta jois­sa ei ole lähikauppaa 

        Leh­ti­saa­res­sa on ollut Ale­pa pari vuot­ta, sii­nä uudes­sa talos­sa Kuusi­saa­ren­tien ja Leh­ti­saa­ren­tien ris­tyk­ses­sä. Samas­sa kort­te­lis­sa on muis­taak­se­ni kah­vi­la ja seniorikuntosali/fysioterapiakeskus. Eli pien­tä paluu­ta pal­ve­lut ovat teh­neet Leh­ti­saa­reen. Kuusi­saa­res­sa ei ole edel­leen­kään kauppaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Mikä on täl­lai­nen kau­pun­gin­osa on? Onko Helsingissä?

        Ei ole Hel­sin­gis­sä se paik­ka, mikä itsel­lä­ni oli mie­les­sä, vaan Pir­kan­maal­la. Kyse on vuo­sia sit­ten kaa­voi­te­tus­ta alu­ees­ta. Nyky­ään ei ehkä kaa­voi­tet­tai­si ihan niin puh­da­sop­pi­ses­ti, että joku alue on vain asui­na­lue, ja kau­pat kek­si­te­tään jon­ne­kin muu­al­le, ja jul­ki­set pal­ve­lut kol­man­teen paik­kaan jne.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      21. si: Aikoi­naan kaa­voi­tet­taes­sa on usein kai joten­kin aja­tel­tu, että rivi- ja pien­ta­lo­val­tai­sil­le alueil­le ei kau­pal­li­sia pal­ve­lui­ta kuu­lu kaa­voit­taa, mut­ta kyl­lä sel­lai­sil­la­kin alueil­la voi­si­vat pär­jä­tä aina­kin isom­pien kau­pun­kien osal­ta niin pik­ku­lä­hi­kau­pat pos­ti­pal­ve­lui­neen, kam­paa­mot kuin joku ravin­to­la­kin, jos oli­si lii­ke­ti­lan raken­ta­mi­nen sallittua.

        Asun van­hal­la pien­ta­loa­lu­eel­la, johon aika­naan kaa­voi­tet­tiin ja raken­net­tiin lii­ke­ti­laa. Van­has­sa ‘kes­kus­tas­sa’ on kol­men kau­pan ja yhden pos­tin raken­nuk­set, mut­ta ei kaup­paa eikä pos­tia. Kau­pat ovat hävin­neet, kos­ka pie­net kau­pat, jois­sa on pie­ni vali­koi­ma ja kor­keam­mat hin­nat, häviä­vät isom­mil­le (joi­hin men­nään autol­la). Ympä­röi­vil­le alueil­le on raken­net­tu lisää kaup­po­ja ja laa­jen­net­tu enti­siä, mut­ta val­miil­ta alu­eel­ta ei löy­dy vapaa­ta paik­kaa isol­le kau­pal­le ja isom­mal­le parkkikentälle.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      22. Nimi:

        Asun van­hal­la pien­ta­loa­lu­eel­la, johon aika­naan kaa­voi­tet­tiin ja raken­net­tiin lii­ke­ti­laa. Van­has­sa ’kes­kus­tas­sa’ on kol­men kau­pan ja yhden pos­tin raken­nuk­set, mut­ta ei kaup­paa eikä pos­tia. Kau­pat ovat hävin­neet, kos­ka pie­net kau­pat, jois­sa on pie­ni vali­koi­ma ja kor­keam­mat hin­nat, häviä­vät isom­mil­le (joi­hin men­nään autolla). 

        Se, että van­hat kau­pat ovat hil­jen­neet, ei tar­koi­ta, että sijain­nis­sa ei voi­si olla kan­na­ta­vaa­kin kau­pal­lis­ta toi­min­taa. Pie­ni koko ei ole vält­tä­mät­tä ongel­ma toi­min­nan saa­mi­sek­si kan­nat­ta­vak­si, jos vain myyn­ti on riit­tä­vää ja kulut riit­tä­vän alhaal­la suh­tees­sa myyntiin.

        Van­hat pie­net kaup­pa­ra­ken­nuk­set yli­pää­tään ovat kan­nat­ta­mat­to­mia. Sik­si nii­hin ei saa yleen­sä edes S- tai K- ket­ju­ja enää vuo­kra­lai­sek­si­kaan. S‑ketju on pur­ka­nut vii­me vuo­si­na val­ta­van mää­rän van­ho­ja Sale­ja ja S‑marketejaan pie­nis­sä kun­nis­sa ja raken­ta­nut tilal­le uudet, jok­seen­kin saman kokoi­set raken­nuk­set uudel­la tek­nii­kal­la. Van­han kaup­pa­ra­ken­nuk­sen kans­sa toi­min­ta tuli lii­an kal­liik­si, mut­ta uusis­sa tilois­sa toi­min­ta on ollut voi­tol­lis­ta. Jo esi­mer­kik­si kyl­mä­lait­tei­siin liit­ty­vä talo­tek­niik­ka on ollut monis­sa van­hois­sa kau­pois­sa aivan yli­kal­lis­ta, ja niis­tä pys­tyy pyö­rit­tä­mään myös pie­nem­mäl­lä mää­räl­lä hen­ki­lö­kun­taa suh­tees­sa lii­ke­vaih­toon. Olen ollut ymmär­tä­vi­nä­ni, että uusis­sa S‑ketjun pik­ku­kau­pois­sa kyl­mä­lait­tei­den käyt­tö­me­not ovat jotain tyy­liin alle puo­let tai kol­mas­osa sii­tä, mitä oli aikoi­naan van­hois­sa kau­pois­sa. Uudet kau­pat ovat ener­gia­te­hok­kaam­pia ja läm­piä­vät mer­kit­tä­väl­tä osin kyl­mä­lait­tei­den huk­ka­läm­möl­lä. Niis­sä on myös opti­moi­tu varas­tot, mikä sääs­tää myös kau­pan kulu­ja ja vähen­tää myös sii­hen liit­ty­viä työ­re­surs­si­tar­pei­ta jne. Lisäk­si asiak­kai­ta­kin ker­tyy parem­min uusiin kaup­pa­ra­ken­nuk­siin kuin rapis­tu­nei­siin. Myös esim. Lidl-ket­ju on pää­sään­töi­ses­ti raken­ta­nut uudis­ra­ken­nuk­sia toi­min­taan­sa var­ten — samas­ta syys­tä. Van­hat kaup­pa­ti­lat ovat lii­an kal­lii­ta käy­tön kan­nal­ta. Uusis­ta tilois­ta saa opti­moi­tua toi­min­nan kan­nal­ta hal­vem­mat käyt­tää, ja käyt­tä­jil­le sil­ti paremmat.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Tämä kom­ment­ti huk­kuu tän­ne mas­saan, mut­ta lai­tam­pa kuitenkin:

    Ode, onko sul­la mie­li­pi­det­tä sii­tä, miten Finans­si­val­von­nan lin­ja on ram­paut­ta­nut ensia­sun­no­nos­ta­jien mah­dol­li­suu­det ostaa asun­to­ja pk-seu­dul­ta ja eri­tyi­se­si Hki:stä vuo­des­ta 2011 lähtien?

    Täs­sä kun oli taan­noin HS:lläkin hie­no säh­köi­nen artik­ke­li, jos­sa las­ku­ri, joka oli aivan pielessä.

    Poliit­ti­set päät­tä­jät ja medias­sa äänes­sä ole­vat asian­tun­ti­jat eivät usein tun­ne tätä FiVan stres­si­tes­tiä kun­nol­la ollen­kaan. Sen pää­si­säl­tö on, ettei asu­mis­ku­lut (kaik­ki, yhteen­sä) saa nous­ta yli 40%:iin net­to-kk-tutu­lois­ta, KUN KORKOPROSENTTI ON 6%.

    Käy­tän­nös­sä tämän takia taval­li­nen pal­kan­saa­ja voi saa­da asun­to­lai­naa vain alle 100k€ ja toi­sin­sa­noen hän­tä vähän niin­kuin este­tään panos­ta­mas­ta asu­mi­seen­sa yli 400€/kk lai­nan muo­dos­sa. Joka tun­tuu täy­sin kum­mal­li­sel­ta noin niin­kuin muu­ten libe­raa­lis­sa markkinatalousmaassa.

    Ois­pa kiva kuul­la sun mie­le­pi­de tähän kuris­tuk­seen, joka on yksi syy sil­le, mik­si pie­net asun­not mene­vät hkis­sä sijoit­ta­jil­le ja asun­to­lai­na­kan­nat nousee ennä­tyk­siin, mut­ta vel­kaa kas­vat­ta­vat ne, joil­la on jo asun­to. Arvan­nee kyl­lä, mihin lai­naa tarvitaan…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.