Oden vaaliohjelma (5) Ketkä pääsevät asumaan Helsinkiin?

Hel­sin­gin Sano­mat on kir­joit­ta­nut vii­me aikoi­na asu­mi­sen kor­keas­ta hin­nas­ta ja kysy­nyt polii­ti­koil­ta, mitä sil­le pitäi­si teh­dä. Asial­le on vai­kea teh­dä mitään muu­ta kuin raken­taa lisää asun­to­ja ja paljon.

Asu­mi­sen kor­kea hin­ta joh­tuu sii­tä, että Hel­sin­kiin haluai­si pääs­tä asu­maan enem­män ihmi­siä kuin kau­pun­kiin mah­tuu. Vas­taa­vas­ti asu­mi­nen on hal­paa siel­lä, mis­tä ihmi­set pyr­ki­vät muut­ta­maan pois. Tämä on asia, jota on vai­kea muuk­si muuttaa.

On tie­tys­ti toi­nen­kin mah­dol­li­suus: teh­dä Hel­sin­gis­tä huo­nom­pi paik­ka asua, jot­ta niin moni ei tän­ne haluai­si ja asun­to­jen hin­nat las­ki­si­vat. Tämän mah­dol­li­suu­den kui­ten­kin sivuutan.

On kol­mas­kin tapa. Muut kun­nat, eri­tyi­ses­ti Espoo ja Van­taa, voi­si­vat teh­dä itses­tään hou­kut­te­le­vam­man pai­kan asua. Olen kui­ten­kin ehdol­la kun­nal­lis­vaa­leis­sa Hel­sin­gis­sä ja yri­tän antaa mah­dol­li­sim­man vähän neu­vo­ja naapureillemme.

Asun­to­po­li­tii­kal­la voi­daan vai­kut­taa jol­la­kin tavoin sii­hen, ket­kä pää­se­vät asu­maan, kun kaik­ki eivät mahdu.

Jos mitään asun­to­po­li­tiik­kaa ei oli­si, asuk­kaat kar­sit­tai­siin hin­nal­la. Köy­hil­lä ei siis asi­aa, ja tulo­ta­so Hel­sin­gis­sä nousi­si kohis­ten. Tämä on ylei­nen rat­kai­su maa­il­mal­la. Sen seu­rauk­se­na köy­hät ihmi­set ja maa­han­muut­ta­jat asu­vat esi­mer­kik­si Parii­sis­sa kau­ka­na radan­var­si­lä­hiöis­sä ja var­si­nai­nen Parii­si on öky­rik­kai­den aluet­ta. Ei hyvä.

Vasem­mis­to­puo­lu­eet ja työ­nan­ta­jat vaa­ti­vat lisää koh­tuu­hin­tai­sia asun­to­ja. Jos raken­net­tai­siin pel­käs­tään koh­tuu­hin­tai­sia asun­to­ja, se ei tar­koit­tai­si, että kaik­ki haluk­kaat pää­si­vät Hel­sin­kiin ja asu­mi­nen oli­si hal­paa. Päin vas­toin, jonot kas­vai­si­vat entis­tä pidem­mik­si. Tämän jäl­keen on olen­nais­ta, miten ne onnek­kaat vali­taan, jot­ka asun­toi­hin pääsevät.

Edul­li­sia asun­to­ja jaet­taes­sa voi­daan käyt­tää joko jono­tus­ta tai tar­ve­har­kin­taa tai näi­den yhdistelmää.

Jono­tus on vihon­vii­mei­nen vaih­toeh­to, kos­ka kau­pun­ki hal­vau­tuu, jos asun­toa tar­vit­se­va jou­tuu jonot­ta­maan sitä vuo­sia. Tuk­hol­mas­sa jono­tusai­ka on tois­ta­kym­men­tä vuot­ta. Tuk­hol­man pelas­tuk­se­na ovat pimeät mark­ki­nat, jos­sa ihmi­set vuo­kraa­vat suu­rel­la voi­tol­la eteen­päin edul­li­sia vuokra-asuntojaan.

Hyvä asun­to­po­li­tiik­ka edel­lyt­tää, että osa asun­nois­ta toteu­te­taan mark­ki­na­hin­tai­ses­ti ja nii­hin pää­se­vät ne, joil­la on nii­hin varaa, ja osa taval­la tai toi­sel­la koh­tuu­hin­tai­ses­ti niin, että nii­den jaka­mi­ses­sa suo­si­taan pienituloisia.

Miten pitäi­si pai­not­taa koh­tuu­hin­tai­suut­ta ja mark­ki­naeh­toi­suut­ta? Täl­lä valin­nal­la on mer­ki­tys­tä muu­hun­kin kuin asu­mi­seen. Se vai­kut­taa myös työ­paik­ko­jen sijoit­tu­mi­seen, kos­ka työ­pai­kat pyr­ki­vät sijoit­tu­maan niin, että hen­ki­lö­kun­nal­la on nii­hin help­po pääsy.

Ennen kaik­kea tuo valin­ta kui­ten­kin vai­kut­taa kun­nan tuloi­hin. Ole­mal­la asun­to­po­li­tii­kas­saan koros­te­tun sosi­aa­li­nen, kun­ta rau­nioit­taa oman talou­ten­sa. Lop­pu­tu­lok­se­na on isom­mat ope­tus­ryh­mät kou­luis­sa, huo­no ter­vey­den­huol­to, huo­not van­hus­ten pal­ve­lut ja niin edel­leen.  On ikä­vä asia, että kun­tia kan­nus­te­taan näin vali­koi­maan asukkaitaan.

Eri­tyi­sen kum­mal­li­se­na pidin sitä, että pää­mi­nis­te­ri San­na Marin esit­ti, että kun­tia pitäi­si pal­ki­ta entis­tä voi­mak­kaam­min hyvä­tu­lois­ten suo­si­mi­ses­ta asun­to­po­li­tii­kas­saan, mitä pää­oma­ve­ro­tu­lo­jen ohjaa­mi­nen kun­nil­le oli­si tar­koit­ta­nut samoin kuin kun­nal­lis­ve­ron muut­ta­mi­nen progres­sii­vi­sek­si. Voi olla sitä miel­tä, että vero­tuk­sen progres­sii­vi­suut­ta pitää lisä­tä, mut­ta en ymmär­rä lain­kaan pää­mi­nis­te­rin halua pal­ki­ta kun­tia entis­tä enem­män hyvä­tu­lois­ten suo­si­mi­ses­ta asuntopolitiikassaan.

Pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat ovat har­joit­ta­neet ideo­lo­gi­ses­ti pai­not­tu­nut­ta asuk­kai­den vali­koin­tia pit­kään. Vuon­na 2018 vero­tu­lot asu­kas­ta koh­den olivat:

Espoo         25 678 €
Hel­sin­ki       23 631 €
Kau­niai­nen  38 973 €
Van­taa        20 614 €

Hel­sin­gin ei kan­na­ta olla täs­sä kil­pai­lus­sa ahne ja itse­käs, mut­ta ei myös­kään höl­mö. Sinän­sä Hel­sin­ki voi halu­tes­saan paran­taa suh­teel­lis­ta ase­maan­sa hel­pos­ti, joten naa­pu­ri­kun­tien ei kan­na­ta haas­taa sitä täs­sä asiassa.

Kovin tyy­ty­väi­nen ei voi olla nykyi­seen asun­to­po­li­tiik­kaan. Sen uhre­ja ovat ne pie­ni­palk­kai­set, jot­ka eivät ole tar­peek­si pie­ni­palk­kai­sia saa­dak­seen ARA-asun­toa mut­ta eivät tar­peek­si suu­ri­palk­kai­sia pär­jä­täk­seen vapail­la asun­to­mark­ki­noil­la. Hel­sin­gis­sä on tilaa rik­kail­le ja kai­kis­ta köy­him­mil­le, mut­ta ei pie­ni­palk­kai­sil­le, joi­ta työ­päi­vän päät­teek­si pak­kau­tuu suu­rin jou­koin lähi­lii­ken­teen juniin mat­ka­tak­seen kotiin­sa jos­sain juna­mat­kan päässä.

Mik­si työ­nan­ta­jat kan­na­ta­vat sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa? Kos­ka tar­vit­se­vat työ­voi­maa eivät­kä halua mak­saa pie­ni­palk­kai­ses­ta työs­tä enem­pää. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to voi­daan näh­dä myös sub­ven­tio­na huo­no­ja palk­ko­ja mak­sa­vil­le työnantajille.

Jat­koa seuraa.

 

32 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma (5) Ketkä pääsevät asumaan Helsinkiin?”

  1. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008007277.html

    Etuovin.com tilas­to­ja Talous­sa­no­mien artikkelissa.

    Ei tämä nyt ihan taval­lis­ta ole, että muun muas­sa Tam­pe­reel­la myyn­tiai­ka on 14 päivää!

    Hel­sin­gis­sä oma­ko­ti­ta­lo­jen hin­nat ovat nous­seet 25,80%, joka kuvaa aika hyvin sitä, että mihin kysyn­tä oikeas­ti suuntautuu.

    Oden opil­la Hel­sin­kiin raken­ne­taan mini­maa­li­sia kanan­kop­pe­ja, kos­ka tavoi­te on vain mak­si­moi­da asun­to­jen luku­mää­rä. Näis­tä muu­te­taan pois heti, kun on mah­dol­lis­ta. Ne oli­si­vat ongel­ma­jä­tet­tä, jos talous kas­vai­si niin pal­jon, että duu­na­ri voi­si ostaa omakotitalon.

    Yli mil­joo­na työl­lis­tä voi teh­dä töi­tään etä­nä tai osit­tain etänä.

    Mik­si sitoa koko elä­män­sä kanan­kop­piin, jos­ta on lyhyt mat­ka työ­pai­kal­le, jos­sa ei tar­vit­se käy­dä kuin jos­kus ja jouluna?

    Toi­mis­tot ja etä­työ­läi­set ruok­ki­vat pal­ve­lu­yrit­tä­jiä. Kun toi­mis­tot ja etä­työ­läi­set eivät mak­sa Hel­sin­gin pal­ve­lui­ta, niin ne läh­te­vät sin­ne mis­sä toi­mis­tot ja etä­työ­läi­set ovat.

    Ei Hel­sin­kiin uusia asun­to­ja tar­vi­ta. Päin­vas­toin, pitäi­si pur­kaa pois ja pal­jon. Hin­nat nousi­si­vat ja sit­ten romah­tai­si­vat, ja lopul­ta tasa­pai­no löytyisi.

    Kanan­kop­pien raken­ta­mi­sel­la kas­va­te­taan Hel­sin­gin pahoin­voin­tia sil­lä sen enem­pää kuin kana­kaan, ei ihmi­nen­kään kes­tä kopis­sa olemista.

    Hel­sin­ki ei tar­joa muu­ta kuin kanan­ko­pin ja päih­tei­tä, joil­la tur­rut­taa huk­kaan valu­va elämä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Oli­sin kai­van­nut enem­män poh­din­taa, miten ne vähä­va­rai­sil­le koh­den­ne­tut asun­not jaet­tai­siin. Eten­kin työt­tö­mät vs pie­ni­palk­kai­set. Kol­mas kysy­mys oli­si­vat kai opis­ke­li­jat, mut­ta heil­le on jo ole­mas­sa omat rat­kai­su­mal­lin­sa, joi­den yhden­ver­tai­suu­des­ta voi tosin olla mon­taa mieltä. 

    Ehkä seu­raa­vas­sa kirjoituksessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Nel­jäs tapa oli­si vero­po­li­tiik­ka. Jos mer­kit­tä­vä osa ansio­tu­lo­ve­ros­ta kor­vat­tai­siin mark­ki­na­hin­taan sido­tul­la kiin­teis­tö­ve­rol­la, edul­lis­ten mark­ki­na­hin­to­jen alu­eet muut­tui­si­vat suh­tees­sa suo­si­tum­mik­si asuinpaikoiksi.

    Yksi syy mik­si asun­to­jen hin­nat nouse­vat on että suo­ma­lai­ses­sa vero­jär­jes­tel­mäs­sä kan­nat­taa mak­si­moi­da asu­mis­tu­lon mää­rä, eli jos yksi­löl­le laa­dul­li­ses­ti tasa-arvoi­set vaih­toeh­dot ovat asu­mi­nen kes­kus­tas­sa ja pie­nem­mät pää­oma­tu­lot tai asu­mi­nen kau­em­pa­na ja suu­rem­mat pää­oma­tu­lot, kan­nat­taa vero­tuk­sen vuok­si aina vali­ta kes­kus­tas­sa asuminen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Palaan kiin­teis­tö­ve­roon myö­hem­min täs­sä kir­joi­tus­sar­jas­sa. Kan­na­tan sitä suu­res­ti. Se ei kui­ten­kaan tee asu­mi­ses­ta hal­vem­paa (eikä kal­liim­paa!) mut­ta ohjaa sii­tä tulev­ban tulo­vir­ran kun­nal­le sen sijaan, että se valuu ansiot­to­miin taskuihin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Sen uhre­ja ovat ne pie­ni­palk­kai­set, jot­ka eivät ole tar­peek­si pie­ni­palk­kai­sia saa­dak­seen ARA-asun­toa mut­ta eivät tar­peek­si suu­ri­palk­kai­sia pär­jä­täk­seen vapail­la asuntomarkkinoilla.

        ARA-asun­toon ei pää­se pie­nel­lä palkalla.
        ARA-asun­toon pää­see, jos ei ole palk­kaa ollen­kaan tai on asunnoton.

        Vuo­sit­tain ARA-asun­toon pää­se noin 4000 asun­to­kun­taa ja jonos­sa on 25 000. Jos vaik­ka puo­let asun­non saa­jis­ta eivät kuu­lu tähän “pienipalkkaiset”-ryhmään, niin mate­maa­tik­ko las­ke­nee sii­tä kes­ki­mää­räi­sen odotusajan?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. toke:

        ARA-asun­toon ei pää­se pie­nel­lä palkalla.
        ARA-asun­toon pää­see, jos ei ole palk­kaa ollen­kaan tai on asunnoton.

        Vuo­sit­tain ARA-asun­toon pää­se noin 4000 asun­to­kun­taa ja jonos­sa on 25 000. Jos vaik­ka puo­let asun­non saa­jis­ta eivät kuu­lu tähän ”pienipalkkaiset”-ryhmään, niin mate­maa­tik­ko las­ke­nee sii­tä kes­ki­mää­räi­sen odotusajan?

        ARA-asun­toon pää­see myös pie­nel­lä pal­kal­la. ARA-koh­teis­ta asu­mi­soi­keus­a­sun­nois­sa ei ole edes tulo­ra­jaa ollen­kaan nyky­ään. Varal­li­suus­ra­ja niis­sä on, aina­kin teoriassa.

        Asun­non saa­jat kuu­lu­vat kui­ten­kin pää­osin pie­ni­tu­lois­ten ryh­mään, mut­ta jos asun­non on hake­nut aikoi­naan esim. pie­ni­tu­loi­se­na opis­ke­li­ja­na, ja on sit­ten vaik­ka 10 vuot­ta myö­hem­min ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­nut ylem­pi toi­mi­hen­ki­lö, ei ARA-koh­teen asu­kas vält­tä­mät­tä ole enää pie­ni­tu­loi­nen, vaik­ka oli­si asun­non saan­ti­vai­het­ta ennen vie­lä ollut­kin. ARA-tukien ongel­ma­na on se, että yhden pis­te­mäi­sen het­ken tulo- tai varal­li­suus­ti­lan­teen perus­teel­la voi mää­räy­tyä se, saa­ko joku jopa vuo­si­kym­me­nik­si tue­tun asun­non — tilan­tees­sa, jos­sa moni muu jää ilman.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. hi: ARA-asun­toon pää­see myös pie­nel­lä pal­kal­la. ARA-koh­teis­ta asu­mi­soi­keus­a­sun­nois­sa ei ole edes tulo­ra­jaa ollen­kaan nyky­ään. Varal­li­suus­ra­ja niis­sä on, aina­kin teoriassa.

        Asu­mi­soi­keus­a­sun­toen varal­li­suus­ra­ja kos­kee vain alle 55-vuo­tiai­ta. Elä­ke­läi­sen voi olla jopa kan­nat­ta­vaa myy­dä omis­tusa­sun­to ja muut­taa asu­mi­soi­keus­a­sun­toon ja elää sääs­töil­lään + asu­mis­tuel­la! Voi asua vaik­ka Espan­jas­sa osan vuotta.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. hi: ARA-asun­toon pää­see myös pie­nel­lä pal­kal­la. ARA-koh­teis­ta asu­mi­soi­keus­a­sun­nois­sa ei ole edes tulo­ra­jaa ollen­kaan nyky­ään. Varal­li­suus­ra­ja niis­sä on, aina­kin teoriassa.

        Asun­non saa­jat kuu­lu­vat kui­ten­kin pää­osin pie­ni­tu­lois­ten ryh­mään, mut­ta jos asun­non on hake­nut aikoi­naan esim. pie­ni­tu­loi­se­na opis­ke­li­ja­na, ja on sit­ten vaik­ka 10 vuot­ta myö­hem­min ylem­män kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­nut ylem­pi toi­mi­hen­ki­lö, ei ARA-koh­teen asu­kas vält­tä­mät­tä ole enää pie­ni­tu­loi­nen, vaik­ka oli­si asun­non saan­ti­vai­het­ta ennen vie­lä ollut­kin. ARA-tukien ongel­ma­na on se, että yhden pis­te­mäi­sen het­ken tulo- tai varal­li­suus­ti­lan­teen perus­teel­la voi mää­räy­tyä se, saa­ko joku jopa vuo­si­kym­me­nik­si tue­tun asun­non – tilan­tees­sa, jos­sa moni muu jää ilman.

        Pää­see ja pääsee.
        Jonos­sa on 24000 ja 3000 pää­see per vuosi.
        Luon­nol­li­ses­ti vali­taan ekak­si ne, joil­la ei tulo­ja ollenkaan.
        Kuin­ka pal­jon alle 3000 kuvitt­let hei­tä oelvan?
        Joten hyvin har­va pää­see pie­nel­lä palkalla.
        Jos­kus puhut­tiin hitas-arpa­jai­sis­ta, kos­ka arpa­jai­sis­sa on niin pal­jon voittajia.
        Täs­sä kau­pun­gin ara-lotos­sa on siis voit­ta­jia yhtä vähän kuin lotossa.
        Jos tie­naa yhtään mitään.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Palaan kiin­teis­tö­ve­roon myö­hem­min täs­sä kir­joi­tus­sar­jas­sa. Kan­na­tan sitä suu­res­ti. Se ei kui­ten­kaan tee asu­mi­ses­ta hal­vem­paa (eikä kal­liim­paa!) mut­ta ohjaa sii­tä tule­van tulo­vir­ran kun­nal­le sen sijaan, että se valuu ansiot­to­miin taskuihin. 

        Jos kiin­teis­tö­jen hin­ta saa­tai­siin kiin­teis­tö­ve­ron kiris­tä­mi­sel­lä las­kuun, ne eivät oli­si enää niin kiin­nos­ta­via sijoi­tus­koh­tei­na, eikä raken­net­tai­si tar­peek­si uusia asun­to­ja. Asia var­maan­kin kor­jat­tai­siin mak­sa­mal­la kun­nan saa­mat lisä­tu­lot — ja vähän pääl­le­kin — inves­toin­ti­tu­ki­na raken­nut­ta­jil­le 🙂 Jos taas kiin­teis­tö­ve­ro­tu­loil­la keven­net­täi­siin muu­ta vero­tus­ta (jota ei todel­li­suu­des­sa tule tapah­tu­maan), ihmi­sil­lä oli­si lisää rahaa käy­tet­tä­vis­sä, ja varaa mak­saa enem­män asu­mi­ses­ta. Asu­mi­sen koh­dal­la ei tun­nu toi­mi­van teo­ria sii­tä, että rahaa käy­tet­täi­siin mie­luum­min vaih­toeh­toi­seen tar­koi­tuk­seen, jos on mah­dol­li­suus valita. 🙂

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Vuo­krat ovat nous­seet 2010-luvul­la n. kol­man­nek­sen pait­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, niin myös koko Suomessa:
    https://www.stat.fi/til/asvu/2018/02/asvu_2018_02_2018-08–02_tie_001_fi.html

    Joh­tuu­ko asu­mi­sen aina vain kal­lis­tu­va hin­ta sii­tä että Suo­meen halu­aa enem­män ihmi­siä asu­maan kuin tän­ne mah­tuu? Vai ken­ties alhai­ses­ta kor­ko­ta­sos­ta ja asun­to­si­joi­tus­buu­mis­ta? Vai jos­tain muusta?

    Asu­mi­nen on muut­tu­nut yhä enem­män suo­tui­sak­si spe­ku­laa­tiol­le, ja asun­to­si­joit­ta­mi­nen onkin ollut kuu­ma ja sijoit­ta­jil­le suo­tui­sa tren­di. Näki­sin että asu­mi­nen hal­pe­nee kun asun­tos­pe­ku­loi­jien ympä­ris­tö muut­tuu heil­le vähem­män suo­tui­sak­si. Kos­ka polii­ti­kot eivät näy­tä juu­ri­kaan halua asi­aan puut­tua, voim­me me ensia­sun­toa kodik­si haa­vei­le­vat eikä sijoi­tusin­stru­ment­ti­na pitä­vät vain toi­voa että kor­ko­ta­sot läh­te­vät nousuun ja pahim­mat vivut­ta­jat jou­tu­vat myy­mään sijoi­tuk­si­aan jot­ta myös meil­le tar­jou­tui­si mah­dol­li­suus pääs­tä omaan kotiin ilman että mei­dän tar­vit­see mak­saa hil­li­tön­tä ext­raa hal­po­jen kor­ko­jen ilmaa puo­lil­leen pump­paa­mil­ta nykymarkkinoilta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kil­go­re:

      Joh­tuu­ko asu­mi­sen aina vain kal­lis­tu­va hin­ta sii­tä että Suo­meen halu­aa enem­män ihmi­siä asu­maan kuin tän­ne mah­tuu? Vai ken­ties alhai­ses­ta kor­ko­ta­sos­ta ja asun­to­si­joi­tus­buu­mis­ta? Vai jos­tain muusta?

      Hel­sin­gis­sä asia joh­tuu kovas­ta kysyn­näs­tä. Muut­to­tap­pio­alueil­la vuo­krien nousu joh­tuu eten­kin vero­jen ja mui­den kus­tan­nus­ten nousus­ta. Niis­sä vuo­krat ovat usein lähel­lä omis­ta­jan oma­kus­tan­nus­hin­taa. Kun­nal­li­set vuo­kra­ta­lo­yh­tiöt ovat mones­sa kun­nas­sa jopa tap­piol­li­sia eli vuo­kraa­vat alle omien kus­tan­nus­ten­sa. Se on syö­nyt mones­ta kun­nas­ta yksi­tyi­sen vuo­kra-asun­to­tar­jon­nan. Mut­ta vuo­krat nouse­vat niis­sä­kin. Monet vuo­kra­ta­lo­yh­tiöt ovat perus­kor­jausiäs­sä. Nii­hin liit­tyy kal­lii­ta meno­ja. Lisäk­si mm. ener­gia­ve­ro­tus­ta on nos­tet­tu rei­lus­ti. Kun­nal­lis­ten vuo­kra­ta­lo­jen tapauk­ses­sa kiin­teis­tö­ve­ro­jen meno­ko­ro­tuk­set­kin tun­tu­vat usein täy­si­mää­räi­ses­ti, kos­ka oma­kus­tan­nus­hin­nan nousua pyri­tään siir­tä­mään asuk­kail­le. Toki sit­ten asu­mis­tuen ja toi­meen­tu­lo­tuen kaut­ta kiin­teis­tö­ve­ron mak­su­taak­ka siir­tyy huo­mat­ta­val­ta osin kun­nal­li­sis­sa vuo­kra­ta­lois­sa val­tiol­le, mut­ta se on toi­nen tari­na se.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. si: Hel­sin­gis­sä asia joh­tuu kovas­ta kysyn­näs­tä. Muut­to­tap­pio­alueil­la vuo­krien nousu joh­tuu eten­kin vero­jen ja mui­den kus­tan­nus­ten noususta.

        Ihan­ko totta?
        Pal­jon­ko nous­sei­den vero­jen osuus vuo­kra­nan­ta­jien kus­tan­nuk­sis­ta on?
        Entä pal­jon­ko vuo­krat ovat nousseet?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Kun talous­leh­dis­sä ja val­tuus­tos­sa ei myön­ne­tä hin­nan ker­to­van sii­tä mitä ihmi­set halua­vat ja mitä heil­le pitäi­si raken­taa, niin tämä kes­kus­te­lu jat­kaa samaa typre­rää pol­ku­aan vuo­des­ta toi­seen. Luu­li­si ole­van polii­ti­kol­le­kin vapaut­ta­vaa huo­ma­ta, että tuol­ta­han näkee hel­pos­ti mitä teh­dä edes jos­sain poli­tii­kan lajis­sa kun kat­so­vat eri aluei­den hin­to­ja. Nyt kui­ten­kin polii­ti­kot ja media toi­mii täs­sä­kin kuin puu­tar­hu­ri joka ensin suun­nit­te­lee omas­ta mie­les­tään hie­non puis­ton, mut­ta ihmi­set kui­ten­kin alka­vat kul­kea suo­rem­paa reit­tiä yli nur­mi­kon ja alka­vat muo­ka­ta näky­vää pol­kua itsel­leen. Täs­tä­päs puu­tar­hu­ri ei ota­kaan vies­tiä mark­ki­noil­ta että pol­ku on vää­räs­sä pai­kas­sa ja tee uut­ta pol­kua sii­hen mis­tä ihmi­set halua­vat kul­kea, vaan joka aamu koit­taa kor­ja­ta ihmis­ten teke­mää jäl­keä ja koit­taa sit­ten teh­dä estei­tä ettei ihmi­set saa kul­kea sii­tä mis­tä halua­vat, vaan hei­dän pitää men­nä siel­tä mis­tä puu­tar­hu­ri on suun­ni­tel­lut kulun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. kel­la­ris­ta:
      Kun talous­leh­dis­sä ja val­tuus­tos­sa ei myön­ne­tä hin­nan ker­to­van sii­tä mitä ihmi­set halua­vat ja mitä heil­le pitäi­si raken­taa, niin tämä kes­kus­te­lu jat­kaa samaa typre­rää pol­ku­aan vuo­des­ta toi­seen. Luu­li­si ole­van polii­ti­kol­le­kin vapaut­ta­vaa huo­ma­ta, että tuol­ta­han näkee hel­pos­ti mitä teh­dä edes jos­sain poli­tii­kan lajis­sa kun kat­so­vat eri aluei­den hin­to­ja. Nyt kui­ten­kin polii­ti­kot ja media toi­mii täs­sä­kin kuin puu­tar­hu­ri joka ensin suun­nit­te­lee omas­ta mie­les­tään hie­non puis­ton, mut­ta ihmi­set kui­ten­kin alka­vat kul­kea suo­rem­paa reit­tiä yli nur­mi­kon ja alka­vat muo­ka­ta näky­vää pol­kua itsel­leen. Täs­tä­päs puu­tar­hu­ri ei ota­kaan vies­tiä mark­ki­noil­ta että pol­ku on vää­räs­sä pai­kas­sa ja tee uut­ta pol­kua sii­hen mis­tä ihmi­set halua­vat kul­kea, vaan joka aamu koit­taa kor­ja­ta ihmis­ten teke­mää jäl­keä ja koit­taa sit­ten teh­dä estei­tä ettei ihmi­set saa kul­kea sii­tä mis­tä halua­vat, vaan hei­dän pitää men­nä siel­tä mis­tä puu­tar­hu­ri on suun­ni­tel­lut kulun.

      Olen samaa miel­tä aja­tuk­sis­ta­si. Taus­tal­la lie­nee hyvin mus­ta­val­koi­nen ajat­te­lu, jon­ka mukaan tasa-arvon pitää olla täy­del­lis­tä, mitään tilas­tol­li­sia ero­ja ei saa olla (pait­si ne, jois­ta minä itse hyö­dyn) Yleen­sä jos tavoi­tel­laan täy­del­lis­tä lop­pu­tu­le­mien tasa-arvoa, jou­du­taan jos­sain vai­hees­sa heit­tä­mään oikeu­den­mu­kai­suus romu­kop­paan. Ihmi­set nyt kuin­ten­kin halua­vat ja arvos­ta­vat eri asioi­ta. Esi­merk­ki­si puu­tar­hu­ri voi­si kes­kit­tyä luo­maan suu­ret kul­ku­väy­lät ihmi­sil­le, ja jos nyt muu­ta­mat har­vat kul­ke­vat eri reit­tiä, niin voi­si­ko hei­dän antaa kul­kea sitä?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. kel­la­ris­ta: Kun talous­leh­dis­sä ja val­tuus­tos­sa ei myön­ne­tä hin­nan ker­to­van sii­tä mitä ihmi­set halua­vat ja mitä heil­le pitäi­si raken­taa, niin tämä kes­kus­te­lu jat­kaa samaa typre­rää pol­ku­aan vuo­des­ta toiseen.

      Vai­keus on toki sii­nä, että ei mark­ki­na ker­ro suo­raan, mitä ihmi­set lopul­ta halua­vat. Vää­räs­sä pai­kas­sa nopeim­paan reit­tiin näh­den mene­vän polun taus­tal­la­kin voi olla jokin perus­te aina­kin jos­kus. Kysy­mys on myös sii­tä, että halu­taan­ko kal­lis­ta asu­mis­ta. Eli teh­dä lisää nime­no­maan sitä, min­kä mark­ki­nat hin­noit­te­le­vat kaik­kein kal­leim­mak­si. Jos taas pää­osal­la ihmi­sis­tä toi­vee­na oli­si kal­liin sijaan hal­pa asun­to. Jos esi­mer­kik­si tie­de­tään, että yli 20 ker­rok­sen kor­keu­del­la ole­vis­ta asun­nois­ta meri­nä­kö­alal­la mak­se­taan 2–3 ker­tai­ses­ti ver­rat­tu­na kol­mos­ker­rok­sen asun­toi­hin mata­lis­sa talois­sa, pitäi­si­kö kau­pun­gin sil­loin teh­dä eri­tyi­ses­ti sel­lai­sia, vai väl­tel­lä sel­lai­sia, jot­tei asun­to­jen kes­ki­hin­nat karkaa? 

      Jos ver­taa autoi­hin, niin kyse on sii­tä, että jos uudes­ta Fer­ra­ris­ta mak­se­taan mil­joo­na ja Toy­otas­ta 20 000 euroa, niin pitäi­si­kö poli­tii­kas­sa pyr­kiä sii­hen, että kai­kil­la on Fer­ra­ri, jota mark­ki­nat mark­ki­na­hin­to­jen perus­teel­la pitä­vät parem­pa­na — vai edis­tää kui­ten­kin toi­sen­lais­ta poli­tiik­kaa kuin mitä mark­ki­na­hin­nat näyt­tä­vät arvostetuimmaksi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. hi: Vai­keus on toki sii­nä, että ei mark­ki­na ker­ro suo­raan, mitä ihmi­set lopul­ta halua­vat. Vää­räs­sä pai­kas­sa nopeim­paan reit­tiin näh­den mene­vän polun taus­tal­la­kin voi olla jokin perus­te aina­kin jos­kus. Kysy­mys on myös sii­tä, että halu­taan­ko kal­lis­ta asu­mis­ta. Eli teh­dä lisää nime­no­maan sitä, min­kä mark­ki­nat hin­noit­te­le­vat kaik­kein kal­leim­mak­si. Jos taas pää­osal­la ihmi­sis­tä toi­vee­na oli­si kal­liin sijaan hal­pa asun­to. Jos esi­mer­kik­si tie­de­tään, että yli 20 ker­rok­sen kor­keu­del­la ole­vis­ta asun­nois­ta meri­nä­kö­alal­la mak­se­taan 2–3 ker­tai­ses­ti ver­rat­tu­na kol­mos­ker­rok­sen asun­toi­hin mata­lis­sa talois­sa, pitäi­si­kö kau­pun­gin sil­loin teh­dä eri­tyi­ses­ti sel­lai­sia, vai väl­tel­lä sel­lai­sia, jot­tei asun­to­jen kes­ki­hin­nat karkaa? 

        Jos ver­taa autoi­hin, niin kyse on sii­tä, että jos uudes­ta Fer­ra­ris­ta mak­se­taan mil­joo­na ja Toy­otas­ta 20 000 euroa, niin pitäi­si­kö poli­tii­kas­sa pyr­kiä sii­hen, että kai­kil­la on Fer­ra­ri, jota mark­ki­nat mark­ki­na­hin­to­jen perus­teel­la pitä­vät parem­pa­na – vai edis­tää kui­ten­kin toi­sen­lais­ta poli­tiik­kaa kuin mitä mark­ki­na­hin­nat näyt­tä­vät arvostetuimmaksi. 

        Tuo on ihan asuil­lis­ta poh­din­taa. Se mikä on muo­tia nyt voi ola pois­sa muo­dis­ta 10 vuo­den pääs­tä. Nur­mi­jär­vi-ilmiö ja urbaa­nin asu­mi­sen ihan­ne vuo­rot­te­le­vat n 15 vuo­den syklillä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. hi: Kysy­mys on myös sii­tä, että halu­taan­ko kal­lis­ta asu­mis­ta. Eli teh­dä lisää nime­no­maan sitä, min­kä mark­ki­nat hin­noit­te­le­vat kaik­kein kal­leim­mak­si. Jos taas pää­osal­la ihmi­sis­tä toi­vee­na oli­si kal­liin sijaan hal­pa asunto. 

        Blo­gis­ti on oiko­nut tätä ajat­te­lua mm. kir­joi­tuk­sis­sa Huo­noa ei kan­na­ta raken­taa ja Kan­nat­taa raken­taa sin­ne mis­sä asun­not ovat kal­lii­ta”.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Voi­si­ko segre­gaa­tion tor­jun­nan (hyvä asia) ja asu­mi­sen tuke­mi­sen aiheut­ta­man hin­ta­nousun (huo­no asia) kans­sa teh­dä kom­pro­mis­sin. Mää­ri­tel­lään Hel­sin­gin kes­kus­tan ympä­ril­le jokin raja, jon­ka sisäl­lä asu­mis­tuet­tu­ja asu­mis­ta ei tarjota. 

    Raja voi olla esim. jokin tiet­ty kilo­met­ri­mää­rä 3 Sepän pat­saal­ta tai alu­een hin­ta­ta­son perus­teel­la kar­tal­le piir­ret­ty raja. Rajan sisäl­lä yle­tön nousu­pai­ne tait­tuu, ja ulko­puo­lel­la riit­tää vie­lä monin ver­roin taa­ja­mia, joi­hin tuen tar­vit­si­jat hajau­te­taan vau­raam­pien sekaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. viher­lan­dia:
      Voi­si­ko segre­gaa­tion tor­jun­nan (hyvä asia) ja asu­mi­sen tuke­mi­sen aiheut­ta­man hin­ta­nousun (huo­no asia) kans­sa teh­dä kom­pro­mis­sin. Mää­ri­tel­lään Hel­sin­gin kes­kus­tan ympä­ril­le jokin raja, jon­ka sisäl­lä asu­mis­tuet­tu­ja asu­mis­ta ei tarjota. 

      Raja voi olla esim. jokin tiet­ty kilo­met­ri­mää­rä 3 Sepän pat­saal­ta tai alu­een hin­ta­ta­son perus­teel­la kar­tal­le piir­ret­ty raja. Rajan sisäl­lä yle­tön nousu­pai­ne tait­tuu, ja ulko­puo­lel­la riit­tää vie­lä monin ver­roin taa­ja­mia, joi­hin tuen tar­vit­si­jat hajau­te­taan vau­raam­pien sekaan.

      Voit vetää rajan min­ne haluat, mut­ta todel­li­suus on se, ettei kal­leim­mil­la pai­koil­la voi asua asumistuella.
      Jos yhtään tun­net asu­mis­tu­kea, niin sii­nä on mak­si­mi­mää­rän­sä, jota tukea saa ja sil­lä kun ei kal­leim­pia vuo­kria mak­se­ta. Jos sit­ten tie­naat lisää rahaa vuo­kraa var­ten, niin asu­mis­tu­ki las­kee lähes vas­taa­vas­ti, joten yhtä­lö ei vain toimi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. toke: Voit vetää rajan min­ne haluat, mut­ta todel­li­suus on se, ettei kal­leim­mil­la pai­koil­la voi asua asumistuella.
        Jos yhtään tun­net asu­mis­tu­kea, niin sii­nä on mak­si­mi­mää­rän­sä, jota tukea saa ja sil­lä kun ei kal­leim­pia vuo­kria mak­se­ta. Jos sit­ten tie­naat lisää rahaa vuo­kraa var­ten, niin asu­mis­tu­ki las­kee lähes vas­taa­vas­ti, joten yhtä­lö ei vain toimi.

        Asu­mis­tu­kea saa kyl­lä, se ei vain rii­tä sii­hen asu­mi­seen, jol­loin lopu voi mak­saa pää­oma­tu­loil­la, sääs­töil­lä tai pimeil­lä töillä.

        Hul­luu­den huip­pu on, että yrit­tä­jil­le mak­se­taan itse vali­tun yel-työ­tu­lon mukaan asu­mis­tu­kea. Voin siis saa­da fir­maan sata ton­nia kuus­sa ja sil­ti täy­den asu­mis­tuen, kos­ka mak­san mini­mi-yel-työ­tu­lon 8000€/v mukaan.

        Asu­mis­tues­ta pitäi­si pääs­tä eroon ja kor­va­ta se kansalaispalkalla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. toke:
        Voit vetää rajan min­ne haluat, mut­ta todel­li­suus on se, ettei kal­leim­mil­la pai­koil­la voi asua asumistuella.

        Voi, jos ei muu­ten, niin esim. jon­kun tutun vuo­kraa­mas­sa asun­nos­sa, jon­ka vuo­kra on alle mark­ki­na­hin­nan. Per­he saa parem­mat tulot, jos perii edes jotain vuo­kraa, jos­ta Kela mak­saa ison osan kuin jos ei peri mitään. Asu­mis­tues­sa tosin on ehto­na, että jos vuo­kra­nan­ta­ja on isä tai äiti, ei saa asua samas­sa osoit­tees­sa, mut­ta toi­meen­tu­lo­tues­sa van­hem­mat saa­vat vuo­kra­ta vaik­ka yhtei­ses­tä asun­nos­ta lap­sen oman huo­neen 18-vuot­ta täyt­tä­neel­le, ja Kela mak­saa sit­ten vuo­kran tar­peen mukaan vuo­kra­nan­ta­jal­le. Van­hem­pien ela­tus­vel­vol­li­suus päät­tyy 18 ikä­vuo­teen, ja Suo­mes­sa van­hem­mil­la on laki­sää­tei­nen oikeus periä vuo­kraa 18 vuot­ta täyt­tä­neil­tä, koto­na asu­vil­ta lap­sil­taan, jos niin halua­vat tehdä.

        Suo­mes­sa on myös kai­ken­maa­il­man yhdis­tyk­siä ja sää­tiöi­tä, joil­la on hyvil­lä pai­koil­la asun­to­ja rei­lus­ti alle mark­ki­na­hin­nan tar­jol­la niil­le, jot­ka sat­tu­vat nii­tä asun­to­ja saa­maan, ja tie­tä­mään, mis­tä nii­tä voi yli­pää­tään edes hakea. Osa näis­tä on hyvin­kin mui­nai­sia jär­jes­tö­jä vail­la net­ti­si­vu­ja yms.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. hi:

        Suo­mes­sa on myös kai­ken­maa­il­man yhdis­tyk­siä ja sää­tiöi­tä, joil­la on hyvil­lä pai­koil­la asun­to­ja rei­lus­ti alle mark­ki­na­hin­nan tar­jol­la niil­le, jot­ka sat­tu­vat nii­tä asun­to­ja saa­maan, ja tie­tä­mään, mis­tä nii­tä voi yli­pää­tään edes hakea. Osa näis­tä on hyvin­kin mui­nai­sia jär­jes­tö­jä vail­la net­ti­si­vu­ja yms.

        Näin on. Esim jot­kus suo­men­ruot­sa­lai­set sää­tiöt omis­ta­vat kalii­ta asun­to­ja Hel­sin­gin kes­kus­tass­sa joi­ta vuo­kraa­vat onnek­kail­le jon­kin­lai­si­na “sti­pen­dei­nä”.

        Sit­ten ovat nuo eri osa­kun­tien asun­not . Ne eivät ole tar­koi­tet­tu pk-seu­dul­ta kotoi­sin ole­vil­le opis­ke­li­joil­le vaan muu­al­ta Suo­mes­ta tule­vil­le isän­maan toivoille.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. R.Silfverberg:

        Sit­ten ovat nuo eri osa­kun­tien asun­not . Ne eivät ole tar­koi­tet­tu pk-seu­dul­ta kotoi­sin ole­vil­le opis­ke­li­joil­le vaan muu­al­ta Suo­mes­ta tule­vil­le isän­maan toivoille.

        Osa­kun­tien asun­nois­ta voi ihan perus­tel­lus­ti olla mon­taa miel­tä, samoin voi­daan argu­men­toi­da ettei pk-seu­dul­ta kotoi­sin ole­vil­la ole saman­lais­ta tar­vet­ta asun­nol­le kuin kau­em­paa tule­vil­la. Mut­ta Suo­mes­sa yhden­ver­tai­suus on arvo­tet­tu niin kor­keal­le, toi­sin on esi­mer­kik­si sel­lai­ses­sa perä­hi­kiäs­sä kuin Sak­sas­sa jos­sa kaik­ki opis­ke­li­jat eivät saa tukea:

        https://en.wikipedia.org/wiki/Student_financial_aid_(Germany)

        Tosin Suo­mes­sa­han on lähes kan­sal­li­nen ylpey­de­nai­he hakea itsel­leen kaik­ki mah­dol­li­set tuet, eli min­kään­lais­ta moraa­lia ei tun­ne­ta. Pait­si ilmei­ses­ti var­sin­kin hei­kom­pio­sais­ten jou­kos­sa tukien ali­käyt­tö on ilmei­sen mit­ta­vaa useis­ta syis­tä joh­tuen, jois­ta yksi on lähes var­mas­ti keh­taa­mi­nen ja häpeä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Sta­dist:
        Tosin Suo­mes­sa­han on lähes kan­sal­li­nen ylpey­de­nai­he hakea itsel­leen kaik­ki mah­dol­li­set tuet, eli min­kään­lais­ta moraa­lia ei tun­ne­ta. Pait­si ilmei­ses­ti var­sin­kin hei­kom­pio­sais­ten jou­kos­sa tukien ali­käyt­tö on ilmei­sen mit­ta­vaa useis­ta syis­tä joh­tuen, jois­ta yksi on lähes var­mas­ti keh­taa­mi­nen ja häpeä. 

        Näin on!
        Tuo että pitää raken­taa hal­po­ja asun­to­ja Hel­sin­kiin lisää ymmär­rän kos­ka muu­ten pie­ni­tu­loi­set, elä­ke­läi­set ja opis­ke­li­jat eivät voi­si asua koko kau­pun­gis­sa. Mut­ta se että pitää­kö noi­den tuet­tu­jen asu­mis­muo­to­jen olla juu­ri kal­liim­mil­la pai­koil­la en ymmär­rä? Se herät­tää rai­voa sekä heis­sä jot­ka ovat hiki­ses­ti tie­na­tuil­la rahoi­laan mak­sa­neet asun­ton­sa itse, että niis­sä jot­ka asu­vat muu­al­la Suo­mes­sa kuin Hel­sin­gis­sä joil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta pääs­tä naut­ti­maan sel­lai­ses­ta luksuksesta. 

        Ei se segre­goi­tu­mi­nen ole niin pahaa kuin jot­kut väit­tää. Olen per­hee­ni kans­sa asu­nut n 20 vuo­den ajan paris­sa tun­ne­tus­ti segre­goi­tu­nees­sa lähiöis­sä Van­taal­la ja Espoos­sa ja ihan hyvin niis­sä pys­tyi asu­maan. Ei niis­sä jen­git ammus­ke­le sar­ja­tul­ta katu­ja pit­kin eikä ole no-go zone­ja, paria ase­man­seu­tua lukuu­not­ta­mat­ta, mut­ta ne pys­tyy öiseen aikaan kier­tä­mään kun on pai­kal­lis­tun­te­mus­ta. Sanoi­sin että Kal­lion Vaa­sa­nau­kio on pal­jon vaa­ral­li­sem­pi paik­ka. Tai Man­ner­hei­min­tie sen jäl­keen kun HIF­Kin futis­jen­gi on hävin­nyt pai­kal­lis­der­byn. Mut­ta sekin on sitä pöhi­nää jota kaivataan.
        Ainoa min­kä asu­mi­nen nois­sa lähiöis­sä aiheut­ti on että en ymmär­rä mik­si joku var­ta vas­ten halu­aa läh­teä lomal­le Thai­maa­han! Tai perä­ti asumaan!

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Sta­dist: Osa­kun­tien asun­nois­ta voi ihan perus­tel­lus­ti olla mon­taa miel­tä, samoin voi­daan argu­men­toi­da ettei pk-seu­dul­ta kotoi­sin ole­vil­la ole saman­lais­ta tar­vet­ta asun­nol­le kuin kau­em­paa tule­vil­la. Mut­ta Suo­mes­sa yhden­ver­tai­suus on arvo­tet­tu niin kor­keal­le, toi­sin on esi­mer­kik­si sel­lai­ses­sa perä­hi­kiäs­sä kuin Sak­sas­sa jos­sa kaik­ki opis­ke­li­jat eivät saa tukea:

        https://en.wikipedia.org/wiki/Student_financial_aid_(Germany)

        Tosin Suo­mes­sa­han on lähes kan­sal­li­nen ylpey­de­nai­he hakea itsel­leen kaik­ki mah­dol­li­set tuet, eli min­kään­lais­ta moraa­lia ei tun­ne­ta. Pait­si ilmei­ses­ti var­sin­kin hei­kom­pio­sais­ten jou­kos­sa tukien ali­käyt­tö on ilmei­sen mit­ta­vaa useis­ta syis­tä joh­tuen, jois­ta yksi on lähes var­mas­ti keh­taa­mi­nen ja häpeä.

        Muis­te­li­sin, että 90-luvul­la oli oikeus­jut­tu, jos­sa hoa­sia kiel­let­tiin koh­te­le­mas­ta eriar­voi­ses­ti haki­joi­ta sen mukaan, kuin­ka kau­ka­na hei­dän van­hem­pan­sa opis­ke­lu­pai­kas­ta asuvat.
        Ja että tämä oli­si suo­raan sovel­let­tu kos­ke­maan myös osakuntia.

        Mut­ta voi tiet­ty hyvin olla, että joku uusi por­saan­rei­kä on löy­ty­nyt sil­le, mik­si “lähel­lä asu­vien van­hem­pien lap­si” saa käyt­tää vaik­ka 2 tun­tia kou­lu­mat­kaan ja herä­tä kukon­lau­lun aikaan. Kos­ka huo­no säkä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      7. R.Silfverberg: Näin on. Esim jot­kus suo­men­ruot­sa­lai­set sää­tiöt omis­ta­vat kalii­ta asun­to­ja Hel­sin­gin kes­kus­tass­sa joi­ta vuo­kraa­vat onnek­kail­le jon­kin­lai­si­na ”sti­pen­dei­nä”.

        Sit­ten ovat nuo eri osa­kun­tien asun­not . Ne eivät ole tar­koi­tet­tu pk-seu­dul­ta kotoi­sin ole­vil­le opis­ke­li­joil­le vaan muu­al­ta Suo­mes­ta tule­vil­le isän­maan toivoille.

        Nuo osa­kun­ta-asun­not ovat peräi­sin ajal­ta ennen HOA­Sia. Nii­den jako­pe­ri­aa­te on hyvä: etusi­ja kan­ta-alu­eel­ta tule­vil­le uusil­le osakuntalaisille.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. viher­lan­dia:
      Voi­si­ko segre­gaa­tion tor­jun­nan (hyvä asia) ja asu­mi­sen tuke­mi­sen aiheut­ta­man hin­ta­nousun (huo­no asia) kans­sa teh­dä kom­pro­mis­sin. Mää­ri­tel­lään Hel­sin­gin kes­kus­tan ympä­ril­le jokin raja, jon­ka sisäl­lä asu­mis­tuet­tu­ja asu­mis­ta ei tarjota. 

      Raja voi olla esim. jokin tiet­ty kilo­met­ri­mää­rä 3 Sepän pat­saal­ta tai alu­een hin­ta­ta­son perus­teel­la kar­tal­le piir­ret­ty raja. Rajan sisäl­lä yle­tön nousu­pai­ne tait­tuu, ja ulko­puo­lel­la riit­tää vie­lä monin ver­roin taa­ja­mia, joi­hin tuen tar­vit­si­jat hajau­te­taan vau­raam­pien sekaan.

      Peri­aat­tees­sa voi­si olla toi­mi­va­kin rat­kai­su pin­ta­puo­li­ses­ti, mut­ta se joh­taa vah­vas­ti sii­hen, että eten­kin kou­lut tule­vat erit­täin halu­tuik­si (siel­tä kun puut­tu­vat ongel­ma­per­hei­den ja maa­han­muut­ta­jien lap­set), ja sit­ten tätä ekskluusio­vyö­hy­ket­tä kas­va­te­taan tasai­ses­ti, sitä mukaa kun poliit­ti­set vai­kut­ta­jat itse muut­ta­vat alu­eel­le. Lopul­ta asun­not ovat niin kal­lii­ta, ettei sin­ne ole varaa muut­taa, eikä polii­ti­kot suos­tu raken­ta­maan sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa tms, kos­ka se ”pilai­si” hei­dän oman taka­pi­han­sa ja lähi­kou­lun­sa. Eikös suu­rin­piir­tein täs­tä ilmiös­tä Hesa­ri­kin kir­joit­ta­nut viik­ko — pari sitten?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Suo­mi on EU:n kär­ki­pai­koil­la avio­eroi­ti­las­tois­sa. Avio­eron jäl­keen ruo­ka­kun­ta jakau­tuu kah­tia: yhden asun­non sijas­ta tar­vi­taan­kin kak­si. Ei ehkä heti käy mie­les­sä mut­ta avio­erot itse asias­sa lisää­vät asun­to­jen tar­vet­ta. Suo­ma­lai­sil­la tun­tuu ole­van se käsi­tys että ali­vuo­kra­lai­suus kuu­luu pime­ään men­nei­syy­teen. Mut­ta näin­hän ei ole — ei edes mei­tä pal­jon, pal­jon parem­min menes­ty­vis­sä mais­sa kuten Sak­sas­sa. Kyl­lä siel­lä työ­tön berii­ni­läi­nen sink­ku on usein “unter­mie­ter” sen sijaan että asus­te­li­si omaa yksiö­tä. Näin samas­sa asun­nos­sa voi asua useam­pi­kin hen­ki­lö mikä vähen­tää asun­to­jen tar­vet­ta. Opis­ke­li­jat var­maan mie­lel­lään asu­vat Hel­sin­gis­sä. Mut­ta miten taval­lis­ta on muu­al­la maa­il­mas­sa että maan pää­kau­pun­gin par­hail­la­kin pai­koil­la opis­ke­li­jat asu­vat vero­va­roin tuet­tu­na yksiöis­sä. Asun­to­jen tar­vet­ta vähen­täi­si huo­mat­ta­vas­ti jos opis­ke­li­jat asui­si­vat ali­vuo­kra­lai­si­na. Samal­la yksi­tyi­nen vuo­kra­nan­ta­ja sai­si vuo­kra­tu­lo­ja jot­ka aina­kin osit­tain siir­tyi­si­vät talou­den kier­toon. Kor­kea­kou­luo­pe­tuk­ses­sa tul­laan var­mas­ti käyt­tä­mään entis­tä enem­män (jos­kaan ei koko­naan) verk­ko-ope­tus­ta. Näin opis­ke­li­joi­den tar­ve käy­dä “opi­nah­jos­sa” tulee huo­mat­ta­vas­ti vähe­ne­mään. Hel­sin­gin yli­opis­ton opis­ke­li­ja voi­si siten asua vaik­ka Tam­pe­reel­la ja mik­sei vie­lä van­hem­pien­sa kans­sa ? Jäl­leen vähe­ni­si asun­to­jen tar­ve Hesas­sa. Entä sit­ten elä­ke­läi­set. Kyl­lä hyvät suo­ma­lai­set asia on vain niin että muu­al­la pie­ni­tu­loi­set elä­ke­läi­set muut­ta­vat pää­kau­pun­kien kal­liis­ta vuo­kris­ta hal­vem­mil­le alueil­le. Näin vapau­tuu asun­to­ja työs­sä­käy­vil­le. Yleis­tä esi­mer­kik­si Sak­sas­sa. Tai­taa Hesan asun­to­pu­la ja asu­mi­sen kal­leus olla osit­tain suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan tie­tois­ten valin­to­jen tulosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. :Exper­ta:
      Mut­ta miten taval­lis­ta on muu­al­la maa­il­mas­sa että maan pää­kau­pun­gin par­hail­la­kin pai­koil­la opis­ke­li­jat asu­vat vero­va­roin tuet­tu­na yksiöissä. 

      Ei kovin taval­lis­ta. Kimp­pa tai asun­to­la­kämp­pä on se nor­mi Euroo­pas­sa ja USA:ssa. Sit­ten kun on van­hem­pi opis­ke­li­ja ja osan ajas­ta käy töis­sä, tai on per­heel­li­nen niin eri juttu. 

      Sit­ten nuo van­hat sivis­tys­maat eroa­vat Suo­mes­ta niin että suu­rin osa joh­ta­vis­ta yli­opis­tois­ta on perus­tet­tu kes­kia­jal­la eivät­kä ole maan pää­kau­pun­gis­sa vaan eril­li­sis­sä yli­opis­to­kau­pun­geis­sa jois­sa asu­mi­nen on halvempaa.

      :Exper­ta:
      Kor­kea­kou­luo­pe­tuk­ses­sa tul­laan var­mas­ti käyt­tä­mään entis­tä enem­män (jos­kaan ei koko­naan) verk­ko-ope­tus­ta. Näin opis­ke­li­joi­den tar­ve käy­dä ”opi­nah­jos­sa” tulee huo­mat­ta­vas­ti vähe­ne­mään. Hel­sin­gin yli­opis­ton opis­ke­li­ja voi­si siten asua vaik­ka Tam­pe­reel­la ja mik­sei vie­lä van­hem­pien­sa kans­sa ? Jäl­leen vähe­ni­si asun­to­jen tar­ve Hesassa. 

      Jos asuu Tam­pe­reel­la ja opis­ke­lee Hel­sin­gis­sä jää koko­naan ilman opiskelijaelämää. 

      :Exper­ta:
      Entä sit­ten elä­ke­läi­set. Kyl­lä hyvät suo­ma­lai­set asia on vain niin että muu­al­la pie­ni­tu­loi­set elä­ke­läi­set muut­ta­vat pää­kau­pun­kien kal­liis­ta vuo­kris­ta hal­vem­mil­le alueil­le. Näin vapau­tuu asun­to­ja työssäkäyville.Yleistä esi­mer­kik­si Sak­sas­sa. Tai­taa Hesan asun­to­pu­la ja asu­mi­sen kal­leus olla osit­tain suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan tie­tois­ten valin­to­jen tulosta. 

      Suo­mes­sa elä­ke­läi­set yleen­sä omis­ta­vat asun­ton­sa. Jot­kut elä­ke­läi­set tosin kik­kai­le­vat niin että myy­vät asun­ton­sa hyvis­sä ajoin ennen­kuin koit­taa van­hain­ko­tiin muut­to, ja anta­vat rahat ennakkoperintönä. 

      Asu­mi­sen kal­leus Hel­sin­gis­sä ja muu­ta­mas­sa kas­vuk­ses­kuk­ses­sa on seu­raus Suo­men huo­nos­ta maan­tie­teel­li­ses­tä sijain­nis­ta eli sii­tä että naa­pu­ri­mai­hin pitää joko len­tää tai men­nä hitaal­la lai­val­la tai sit­ten raja on koko­naan kiin­ni pait­si niil­tä joil­la on työ­ko­men­nus- tai akkre­di­toin­ti­vii­su­mi tai kysei­sen naa­pu­ri­maan kansalaisuus. 

      Toi­saal­ta Hel­sin­gin kor­keat asun­to­hin­nat hei­jas­tu­vat jo lähimm­pään naa­pu­ri­maan pää­kau­pun­kiin Tal­lin­naan eli siel­lä­kin on kallista.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. > kun­nat ovat har­joit­ta­neet ideologisesti
    > pai­not­tu­nut­ta asuk­kai­den vali­koin­tia pitkään.
    Rik­kaus ei ole ideo­lo­gi­nen kysy­mys vaik­ka se poli­tii­kas­ta lei­pän­sä saa­vas­ta sil­tä näyt­tää: valit­se­mal­la oikean ideo­lo­gian var­mis­taa muka­van toi­meen­tu­lon itsel­leen ja sii­nä sivus­sa jär­jes­tää lap­sil­leen eli­ni­käi­set virat.
    – Vau­ras­tu­mi­nen on vain yksi elä­män sel­viy­ty­mis­stra­te­gia mui­den jou­kos­sa, mut­ta se ei ole elä­män tarkoitus.
    – Yksi tut­ki­muk­sen aihe, jol­le on mah­do­ton­ta saa­da rahoi­tus­ta onkin «vir­ko­jen periy­ty­vyys»; kuin­ka toden­nä­köi­ses­ti vir­ka­mie­hen lap­si pää­tyy virkamieheksi.

    Ideo­lo­gi­nen asu­kas­va­lin­ta suo­sii köy­hiä, kos­ka heil­tä ostet­tu­na yhden äänen hin­ta on kaik­kein halvin.
    – Ei tar­vi­ta kal­lii­ta meren­ran­ta­tont­te­ja, ei poik­keus­lu­pia kaa­va­pää­tök­siin, ei …

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. > Asu­mi­sen kor­kea hin­ta joh­tuu sii­tä, että
    > Hel­sin­kiin haluai­si pääs­tä asumaan
    > enem­män ihmi­siä kuin kau­pun­kiin mahtuu

    Kau­pun­ki ei kui­ten­kaan ole staat­ti­nen olo­ti­la. Sin­ne jat­ku­vas­ti tulee uusia ihmi­siä ja toi­mi­joi­ta ja siel­tä läh­tee pois. Kau­pun­ki on ole­mas­sa myös nii­tä naa­pu­ri­kun­ta­lai­sia var­ten, jot­ka vain poik­kea­vat siel­lä, kuka töis­sä, kuka huvia saadakseen.

    Tule­vai­suu­den kau­pun­kia ei pidä raken­taa poliit­tis­ten unel­mien varaan vaan tren­dit on näh­tä­vis­sä jo nyt.

    Tyh­jä liiketila.
    Käyt­tä­mät­tö­miä neliöi­tä on Hel­sin­gis­sä­kin aika pal­jon. Mik­si: kos­ka sään­te­ly estää lii­ke­ti­lan muut­ta­mi­sen asuinkäyttöön.

    Mie­les­tä­ni pitää ensin täyt­tää jo ole­mas­sa ole­vat neliöt ja vas­ta sen jäl­keen ryh­tyä raken­ta­maan uutta.
    – Käyt­tä­mät­tö­mät neliöt pitää antaa nii­den käyt­töön, jot­ka mak­sa­vat niis­tä eni­ten. Ei sei­sot­taa tyh­jän pant­ti­na odot­ta­mas­sa sitä «tule­vai­suu­den kau­pun­kia», jos­sa nuo­kin tilat oli­si­vat sit­ten käytössä.
    – Eihän lii­ke­ti­lan raken­ta­mi­nen ole sen kal­liim­paa kuin asuin­ne­liöi­den. Ne tilat vain ovat kal­liim­mil­la paikoilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.