Kaupunkiympäristölautakunta 25.5.2021

Teol­lisu­uskadun akseli, kaavarunko

Aikanaan Mikko Särelä teki aloit­teen, että Teol­lisu­uskadun alue merk­itään keskus­ta­toim­into­jen alueek­si. Nyt tämä on toteu­tu­mas­sa hienosti.

Paljon työ­paikko­ja tulee alueelle ja myös yöelämää ohjataan tänne. (Ei tarvitse ihme­tel­lä, että keskus­tan elin­voimaisu­us heikke­nee, kun sille omi­naisia toim­into­ja siir­retään pois. Silti kan­natet­ta­va ajatus)

Ongel­mako­htia on kolme. Minus­ta ja näköjään myös Ris­to Rauta­van mielestä alueel­la voisi olla yläk­er­roksis­sa myös asu­tus­ta. Viras­to pelkää yhteen­tör­mäys­tä yöelämän kanssa. Pieni ja vähän kulah­ta­neen tun­tu­inen Dal­lapén puis­to esitetään raken­net­tavak­si. Minus­ta yhden vihreän pläntinkin voisi tuonne jät­tää ja kohen­taa sitä. Tässä ei päätetä liiken­nesu­un­nitel­mas­ta, mut­ta jo tässä vai­heessa voisi korostaa siitä, että Kulosaaren sil­taa pitkin tule­va baanay­hteys voisi pysyä sil­lan tasol­la eikä laskea ensin alas nous­tak­seen takaisin Teol­lisu­uskadun tasoon. Tämä on ihmisille työ­matkay­hteys eikä kuntoilureitti.

Jatkos­sa var­maankin kiis­tel­lään kaisto­jen lukumäärästä Teollisuuskadulla.

Honka­suo asemakaava

Helsin­gin äärim­mäiseen nurkkaan suun­nitel­laan ker­rospu­u­talo­ja. Aiem­pi vähän kevyem­pi rak­en­t­a­mi­nen ei toimin­ut, kos­ka alueel­la on huono maaperä, joil­la pien­talot eivät pelitä taloudel­lis­es­ti. Nyt tehdään korkeam­paa rak­en­tamista parem­malle maalle. Paikalle tulee noin 500 asukasta.

Pohjoiskaari 34–38

Ope­tuskäytössä ollut kiin­teistö muute­taan asuinko­rt­te­lik­si, van­haa suo­jellen ja uut­ta rak­en­taen. Tilas­totiedois­sa on vähän epäjo­hdon­mukaisu­ut­ta, mut­ta ilmeis­es­ti uut­ta ker­rosalaa tulee 5 000 k‑m2. Laut­tasaare­laiset ovat muis­tut­ta­neet kaavas­ta ja valit­ta­neet liikaa tehokku­ut­ta, Pohjoiskaaren kapeut­ta ja pyöräil­i­jöi­den suur­ta määrää.

Ratikkapysäkkien ja jalankulkuy­hetyk­sien kehittämine

Tähän pitää tutus­tua tarkem­min, eli tämä menee var­maankin pöy­dälle. Kyse on siitä, onko ratikkapysäkin molem­mis­sa päis­sä suo­jatie vai vaan toises­sa ja voiko ratikan kohdal­la olla ”yli­ty­s­paik­ka” jol­lainen on Stock­an kel­lon kohdal­la. Kun suo­jati­etä ei ole, jalankulk­i­ja väistää ratikkaa.

Kru­unusil­to­jen han­kkei­den investoin­timäärära­han ylitys

Tämä yli­tys­tarve ei liity niinkään itse ratikkaan eikä sil­taan vaan kaik­keen muuhun, mitä tehdään Hakaniemessä.  

 

10 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunta 25.5.2021”

  1. Joko Helsin­ki olisi sen kokoinen, että tänne mah­tu­isi kak­si “keskus­taa”?

    Myös Kof­fin puis­ton voisi rak­en­taa täy­teen. Arvokas­ta tont­ti­maa­ta turhalle puis­tolle, jon­ka poli­isi tyh­jen­tää jos sitä käytetään puis­ton varsi­naiseen tarkoituk­seen eli oleskeluun.

    Vastaa

  2. Kok­ouk­sen asial­istal­la on kohdas­sa 5 eräi­den raken­nusten ja kiin­teistö­jen myyn­ti: Kaupun­ki aikoo myy­dä markki­noille omis­tami­aan (ja tyhjil­lään) pitämiä rakennuksia.

    Käpylän van­han poli­isi­ase­man (Pohjolankatu 3) osalta on ollut jonkin ver­ran kansalaiskeskustelua ja ‑aloit­tei­ta. Asukasy­hdis­tys on esit­tänyt tilan vuokraamista tai myymistä kaupungi­nosati­lak­si, sil­lä Käpylän alueelta ei löy­dy sel­l­aista ja kol­man­nen sek­torin tilatarve on huu­ta­va. Vetoan tei­hin luot­ta­mus­miehi­in, että joko kohde pois­te­taan myytäväk­si esitet­ty­jen listal­ta tai myyn­nin ehdok­si asete­taan etu­os­to-oikeus sen kaupunki­lais­ten yhteisek­si tilak­si tar­joavalle toim­i­jalle (asukasy­hdis­tys). Tun­tuu hyvin häm­mästyt­tävältä, että rikas kaupun­ki ei ole ollut lainkaan kiin­nos­tunut tilan kehit­tämis­es­tä asukkaiden toiveista huolimatta.

    Alueel­la on nyt liki 10000 asukas­ta ja Koske­lan sairaala-alueen ja hie­man myöhem­min Tuusu­lan­bule­vardin rak­en­t­a­mi­nen tuo asukkai­ta toisen moko­man. Ei ole kestävää muut­taa entistä julk­ista raken­nus­ta yksit­täisek­si asun­nok­si tämän kaiken keskel­lä kun toim­i­joi­ta riittäisi.

    Lisäk­si ton­tille kaavail­tu täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen on lähtöko­htais­es­ti ongel­mallista, sil­lä satavuo­tias hienos­ti säi­lynyt Puu-Käpylä kuu­luu RKY-alueeseen eikä sil­lä liene yhtään sadan vuo­den aikana tehtyä näkyvää täy­den­nys­raken­nus­ta. Ympäristöön tul­laan rak­en­ta­maan niin paljon, etten lähtisi sotke­maan arvokas­ta raken­nus­taiteel­lista kokonaisuutta.

    Vastaa

    1. Suun­nit­teli­ja:
      Kok­ouk­sen asial­istal­la on kohdas­sa 5 eräi­den raken­nusten ja kiin­teistö­jen myyn­ti: Kaupun­ki aikoo myy­dä markki­noille omis­tami­aan (ja tyhjil­lään) pitämiä rakennuksia.

      Käpylän van­han poli­isi­ase­man (Pohjolankatu 3) osalta on ollut jonkin ver­ran kansalaiskeskustelua ja ‑aloit­tei­ta. Asukasy­hdis­tys on esit­tänyt tilan vuokraamista tai myymistä kaupungi­nosati­lak­si, sil­lä Käpylän alueelta ei löy­dy sel­l­aista ja kol­man­nen sek­torin tilatarve on huu­ta­va. Vetoan tei­hin luot­ta­mus­miehi­in, että joko kohde pois­te­taan myytäväk­si esitet­ty­jen listal­ta tai myyn­nin ehdok­si asete­taan etu­os­to-oikeus sen kaupunki­lais­ten yhteisek­si tilak­si tar­joavalle toim­i­jalle (asukasy­hdis­tys). Tun­tuu hyvin häm­mästyt­tävältä, että rikas kaupun­ki ei ole ollut lainkaan kiin­nos­tunut tilan kehit­tämis­es­tä asukkaiden toiveista huolimatta.

      Alueel­la on nyt liki 10000 asukas­ta ja Koske­lan sairaala-alueen ja hie­man myöhem­min Tuusu­lan­bule­vardin rak­en­t­a­mi­nen tuo asukkai­ta toisen moko­man. Ei ole kestävää muut­taa entistä julk­ista raken­nus­ta yksit­täisek­si asun­nok­si tämän kaiken keskel­lä kun toim­i­joi­ta riittäisi.

      Lisäk­si ton­tille kaavail­tu täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen on lähtöko­htais­es­ti ongel­mallista, sil­lä satavuo­tias hienos­ti säi­lynyt Puu-Käpylä kuu­luu RKY-alueeseen eikä sil­lä liene yhtään sadan vuo­den aikana tehtyä näkyvää täy­den­nys­raken­nus­ta. Ympäristöön tul­laan rak­en­ta­maan niin paljon, etten lähtisi sotke­maan arvokas­ta raken­nus­taiteel­lista kokonaisuutta.

      Kyl­lä,
      Kaupun­gin toim­inta kiin­teistö­jen­sä kanssa on onnetonta.
      Kol­mat­ta sek­to­ria ei ikäänkuin ole ole­mas­sa, jos kat­soo kaupun­gin strategiaa.
      Ehkä Kaupun­ki (ja KYLK (?)) on yksimielis­es­ti sitä mieltä, että kol­mas sek­tori saa kaikin mokomin ostaa kaupungilta tarvit­se­mansa tilat?

      Vastaa

  3. Voisikos ratikkapysäkkien kehit­tämisen yhtey­dessä miet­tiä vih­doin, että pysäkeil­lä olisi aina roskik­set? Nythän näin ei ole – tosin saat­taa olla siel­lä kadun toisel­la puolen… Mis­tä ei toki ole mitään iloa, ellei satu ole­maan sinne menos­sa ja/tai toisen suun­nan pysäk­ki ole juuri kohdal­la sekä sopi­vasti suo­jatein varustettu…
    Pöljin­tä on myös, että pysäkin ollessa pois­sa käytöstä, myös roskik­sia on huputet­tu “väli­aikaises­ti pois­sa käytöstä”, vaikkei sitä var­mas­tikkaan ratikalla tyhjennetä?

    Ei suo­raan liity enää ratikkapysäkei­hin, mut­ta tuo roskisten puute on muutenkin ongel­ma ja Helsin­ki osin sik­si muis­tut­taa jonkun kehi­tys­maan pääkaupunkia. Kan­nat­taa vilka­ista kart­ta­palvelus­ta keskus­tan roskik­set, nimit­täin use­am­paa kat­ua saa kävel­lä usei­ta sato­ja metre­jä, ennenkö tulee seu­raa­va vas­taan (Kale­vankadul­la taitaa ola yli kilo­metri Man­skul­ta Köy­den­puno­jan puis­toon).. Paikoin­han astioi­ta, jopa “molokke­ja” sit­ten onkin ryp­päässä, kuten esim Baanan eteläpäässä, jot­ta ilmeis­es­ti voidaan ne tyh­jen­tää yhden pysähdyk­sen taktiikalla…

    Voisi­han nämä ehkä ulkois­taa kiin­teistöillekin? Yleinen hoidet­tu roskis joka ton­til­la ei olisi oikesti minkään­lainen kus­tan­nus lisänä jalka­käytävän kun­nos­s­api­toon. Tosin kaupun­ki ja Senaat­tikin jou­tu­isi sit­ten omi­in kiin­teistöi­hin­sä vas­taavasti satsaamaan…

    Vastaa

    1. J‑P: Voisikos ratikkapysäkkien kehit­tämisen yhtey­dessä miet­tiä vih­doin, että pysäkeil­lä olisi aina roskikset? 

      Pitäisi olla pien­imuo­toiset lajit­telupis­teet, eikä roskik­sia, jois­sa kaik­ki jäte menee sekaisin. Keskus­tas­sa kulkies­sa on todel­la vaikea saa­da jät­teen­sä lajitel­luk­si, jos esim. ostaa noutoruokaa, tai käsi­in jää vaik­ka kuit­ti tai muovipakkaus, joista pitäisi päästä eroon — ellei ole valmis kan­ta­maan jät­teitä pitk­iä matko­ja. Sel­l­aista jätet­tä, joka ei ole muovia, pahvia, pape­ria, met­al­lia tai bio­jätet­tä, syn­tyy liiken­teessä kulkevil­la aika vähän. Nyky­isin kaik­ki tämä heit­etään yleen­sä sekajätteeseen.

      Vastaa

      1. Heit­etään kadulle, kun edes niitä seka­jäteas­t­ioi­ta ei ole.
        Sinän­sä toki tuo olisi se loogi­nen seu­raa­va askel, mut­ta jos aloitet­taisi­in edes jotenkin…

  4. Kyl­lä, ratikkapysäkin kohdal­la voi olla yli­tysko­h­ta, jos­sa ei ole liiken­neval­o­ja ollenkaan! Voisit­teko kiltit kiltit pyörtää sen jonkin peri­aatepäätök­sen, että val­ot­tomista suo­jateistä luovu­taan, kun on use­ampia kuin 2 kaistaa. Tämä on varsi­nainen deter­rent­ti ter­ve­jalka­isten ihmis­ten jalankululle.

    Vastaa

  5. Tule­vaisu­udessa puis­tot kan­nat­taisi rak­en­taa talo­jen katoille, ja niiden tulisi siis olla julkisia.

    Vastaa

    1. Keke:
      Tule­vaisu­udessa puis­tot kan­nat­taisi rak­en­taa talo­jen katoille, ja niiden tulisi siis olla julkisia.

      Niin, lain­muu­tos sal­lii sen, että eri kiin­teistöt voivat sijai­ta päällekkäin, eikä vain vierekkäin, kuten ennen.
      Julki­nen kat­topuis­to voi kuitenkin johtaa julk­isil­la varoil­la tapah­tu­van kun­nos­s­api­don, joka voikin olla paljon kalli­im­paa kuin maas­sa ole­vien puis­to­jen. Onko kukaan näh­nyt koskaan yhtään kiin­teistö­vaku­u­tush­in­taa kattopuistolle?

      Jos ajatel­laan, kuin­ka onnet­tomasti kaupun­ki täl­lä het­kel­lä esim. istut­taa pui­ta uusille raken­netun ympäristön alueille (vrt. muun Euroopan isot kaupun­git), “kos­ka kallista”, niin kat­topuis­to­jen kus­tan­nuk­set siirtäisin mielum­min puiden istuttamiseen.

      Vastaa

      1. Ode: “Pieni ja vähän kulah­ta­neen tun­tu­inen Dal­lapén puis­to esitetään rakennettavaksi.”

        Ole­tan että tämä oli myös esi­teel­i­jän mieleipide?
        Ja kumpikaan ei tiedä, että Dal­lapen­puis­to on mon­en nuoriso/pop/ala/vastakulttuurin tärkein kokoontumispaikka.
        Jatkos­sa kokoon­tuu sit­ten jo leg­en­daarisek­si tulleessa Muualla-puistossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.