Kaupunkiympäristölautakunta 1.6.2021

Pöydältä

Honka­suon kaa­va, Pohjoiskaari 34–38, Atte Har­jan­teen toivo­muspon­si korttelipihapilotista

Uudet asiat

Malmin keskus­tan suunnitteluperiaatteet

Kaupun­ki panee kun­toon esikaupunkialuei­ta, joi­ta ei siis saa kut­sua lähiöik­si. Suun­nitel­man yksi­tyisko­hti­in on vaikea ottaa kan­taa ilman esit­te­lyä. Hyvä, että pan­naan kuntoon.

Malmin ja Puk­in­mäen yleis­ten aluei­den suun­nitel­man hyväksyminen

Näin on aivan mah­do­ton ottaa kan­taa. Sksi ollaan paikallis­ten asukkaiden lausun­to­jen varas­sa. Esi­tys­listal­la ker­ro­taan, mitä aio­taan tehdä, mut­ta ei ker­ro­ta, mitä ajatuk­sia on hylätty.

Mes­sukeskuk­sen ase­makaa­van muutos

Mes­sukeskus laa­je­nee, pysäköin­tiä tulee lisää. Merkit­täv­in­tä kuitenkin on 33-ker­roksi­nen hotel­li­torni ja kon­gres­sikeskuk­sen laa­jen­tu­mi­nen. Miten näi­hin hotellei­hin riit­tää väkeä?

Kata­janokan toimis­to­ton­tin myymi­nen Varmalle

Muodol­lis­es­ti kyse on vuokrauk­ses­ta osto-opti­ol­la, mut­ta on päivän selvää, että Var­ma ostaa ton­tin. Hin­ta 17 miljoon­aa, noin tuhat euroa neliötä. Asun­to­tont­ti olisi tuol­la paikalla kolme ker­taa kalliimpi.

Viiden ton­tin varaami­nen Suvi­lahti Event Hub Oy:lle

Suvi­lah­teen tulee tapah­tu­makeskus. Han­ke on kil­pailutet­tu aikaisem­min. Helen Oy tyh­jen­tää lähivu­osi­na Hanasaaren voimalaitok­sen. Se pitäisi jotenkin huomioi­da tapah­tu­ma-alueen suunnittelussa.

 

19 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunta 1.6.2021”

  1. Ainakaan Mal­mi ei ole “lähiö” kos­ka sen his­to­ria ulot­tuu maalaiskun­nan ajalle ja se on rak­en­tunut aikanaan kylänä rautatiease­man ympärille. Lähiöt raken­net­ti­in aluer­ak­en­tamis­sopimuk­sil­la 60-luvul­ta alka­en mod­ernismin hengessä yleen­sä yksit­täisen raken­nut­ta­jan toimes­ta. Toki Malmille on syn­tynyt lähiömäistäkin rak­en­tami­ista mut­ta niin tapah­tuu Helsin­gin kantakaupungissakin.

    1. Fak­tat kohdilleen:
      Ainakaan Mal­mi ei ole ”lähiö” kos­ka sen his­to­ria ulot­tuu maalaiskun­nan ajalle ja se on rak­en­tunut aikanaan kylänä rautatiease­man ympärille. Lähiöt raken­net­ti­in aluer­ak­en­tamis­sopimuk­sil­la 60-luvul­ta alka­en mod­ernismin hengessä yleen­sä yksit­täisen raken­nut­ta­jan toimes­ta. Toki Malmille on syn­tynyt lähiömäistäkin rak­en­tami­ista mut­ta niin tapah­tuu Helsin­gin kantakaupungissakin.

      Yleen­sä Helsin­gin van­him­pana lähiönä pide­tään Maunulaa, sen rak­en­t­a­mi­nen alkoi vuo­den 1949 aravalakien hyväksymisen jäl­keen. Ensim­mäi­nen omis­tusar­avak­er­rosta­lo on vuodelta 1954, vuokrak­er­rostalo­ja oli jo ennen sitä. Hert­tonie­mi, Haa­ga ym. ja myös Mal­mi tuli­vat “valmi­ina” “lähiöinä” alue- ja kuntaliitoksissa.

  2. Otin viime lauan­taina pyörän junas­sa Tapani­laan ja jatkoin siitä Kar­tanonkoskelle, Van­taan­joen vart­ta etelään ja takaisin koti­in Krunikkaan. Eri­tyis­es­ti Tapani­lan ase­manseudul­la on moniker­roksi­nen van­han yhdyskun­nan aikainen raken­nuskan­ta ja itse Mosaback­alla mie­lenki­in­toinen, rosoinenkin his­to­ria. En kut­su­isi Tapani­laakaan lähiöksi.

  3. Miten näi­hin hotellei­hin riit­tää väkeä?

    Sanopa muu­ta! Kaupun­ki kaavoit­ti jo niin paljon ostoskeskuk­sia, että Alek­si on henki­tor­eis­saan. Seu­raavak­si tulee niin paljon hotelle­ja, että osas­ta niistä var­maan tulee nuhruisia bordelleja.

  4. Mitä enem­män on hotel­li­huonei­ta kaupungis­sa, niin sitä suurem­pia tapah­tu­mia voi Mes­sukeskuk­senkin tapainen jär­jestää. Helsingis­sä on ollut hotel­lit täyn­nä sesonk­i­na nor­maali­olois­sa ja tämä on rajoit­tanut tur­is­min kasvua ja isom­pi­en tapah­tu­mien jär­jestämistä samaan aikaan tois­t­en­sa kanssa, kun tiede­tään ettei ole majoi­tus­ta kaikille tuli­joille. Kan­nat­taa muis­taa tur­is­min ole­van sesonki­hom­maa ja huonei­den ei odote­takaan ole­van ympäri vuo­den käytössä. Sit­ten taas mitä enem­män on huonei­ta tar­jol­la sesonk­i­na, niin sitä enem­män voi jär­jestää tapah­tu­mia kun kaikille riit­tää majoi­tus­ta ja sitä enem­män jää rahaakin kaupunkiin.

  5. Tässä juuri uuti­soiti­in miten Helsin­gin Vihrei­den kun­nal­lis­vaali­tee­m­ana on Espoon puolel­la sijait­se­van val­tion tiev­erkkoon kuu­lu­van moot­toriväylän muut­ta­mi­nen kaduksi.

    Ehkä näi­hin kun­nal­lis- ja val­takun­nan­poli­ti­ikan vas­tu­ualueisi­in ja päätök­sen­teko­järjestyk­seen kan­nat­taisi pere­htyä vaik­ka opin­topi­iris­sä. On sit­ten helpom­paa siel­lä val­tu­us­tossa eikä niin nolota.

    Se “naa­purin ton­tille rak­en­t­a­mi­nen” on toki aina ollut per­in­teisen puskahu­umorin kohde ja ehkä tämä on esimerk­ki nykya­jan inessä ske­nessä ole­van sisäpi­irin kaupunki­laishu­umor­in­ta­jus­ta jota väärin ajat­tele­vien ei kuu­lukaan tajuta.

    1. Kun­ta voi muut­taa kaavapäätök­sel­lä val­tion omis­ta­man tien kaduk­si jol­loin se siir­tyy automaat­tis­es­ti kun­nan omaisu­udek­si — ja kun­non ylläpitovastuulle.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Kun­ta voi muut­taa kaavapäätök­sel­lä val­tion omis­ta­man tien kaduk­si jol­loin se siir­tyy automaat­tis­es­ti kun­nan omaisu­udek­si – ja kun­non ylläpitovastuulle. 

        Se on tiedet­ty että Helsin­ki on voin­ut tehdä Sipoo­ta koske­via päätök­siä mut­ta nyt näköjään on siiryt­ty jo Espoonkin puolelle.

        Muut kun­nat tekevät kaavoitus­ta ja päätök­siä vain omien rajo­jen­sa sisällä.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Tässä taidet­ti­in käsitel­lä Espoos­sa käytävää keskustelua kaavoituksesta. 

        Espoos­sa kaavoitus. Keskustelu Helsingissä. 

        “Helsin­gin Vihreät nos­taa Autoli­iton kyselyssä esi­in Län­siväylän alen­tamisen moot­tori­ti­estä kaduksi
        Län­siväylä on Helsingistä Espoon eteläosien kaut­ta Kirkkon­um­melle johta­va moot­tori­tie. Autoli­iton kun­tavaa­liky­selyssä Helsin­gin vihreät nos­ta­vat nyt esi­in Län­siväylän muut­tamisen kaduksi.”

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Helsin­gin vihreät esit­tävät Län­siväylää kaduk­si Helsingissä. 

        Jos ajat­tel­laan rehellis­es­ti niin mitä hyö­tyä siitä olisi jos vain Laut­tasaaren kohdal­la se on katu ja muual­la moot­tori­tie? Laut­tasaaren ja man­tereen välil­lähän on pitkä lapin­lah­den sil­ta joka on joka tapauk­ses­sa moot­tori­tiesil­lak­si raken­netu eikä sitä voi muut­ta mik­sikään muuk­si. Sen ymmär­rän että Laut­tasaa­reen saataisi­in muu­ta­ma tont­ti raken­nuskäyt­töön mut­ta niin saataisi­in vaik­ka tie on nyky­senkaltainen. Jos tie aiheut­taa melua niin voihan sen nopeusra­joi­tus­ta alen­taa. Laut­tasaa­reen ei ole myöskään tulos­sa mitään pikaraiti­oti­etä kun sinne kul­kee jo metro, ja jos jonkin­lainen raiti­otie tulee joskus niin se kulk­isi van­haa Laut­tasaaren sil­ta pitkin.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos Län­siväylästä tehdään katu Laut­tasaaren kohdal­la, uusia asukkai­ta tulee tuhansia.

        Entä jos talo­ja raken­netaan län­siväylään kiin­ni? Tai se kate­taan osittain?

      5. R.Silfverberg: Jos ajat­tel­laan rehellis­es­ti niin mitä hyö­tyä siitä olisi jos vain Laut­tasaaren kohdal­la se on katu ja muual­la moottoritie?

        Kun kaupun­ki kas­vaa, kaikkien sisään­tuloväylien osalta on syytä aika ajoin tark­istaa, mis­sä kohtaa on oikea koh­ta moot­tori­tien muut­tua kaduk­si. Moot­tori­ti­et kaupunki­rak­en­teen sisäl­lä tuo­vat mieleen eräät kehi­tys- tai kehit­tyvät maat, joi­ta ei esim. oikein voi kut­sua sivistys­val­tioik­si. Myös rautati­et ja maan­pääl­liset metrolin­jat ovat kaupunki­rak­en­teen haavo­ja, joiden kyseenalais­t­a­mi­nen tiivistyvässä kaupungis­sa voi olla paikallaan.

      6. Ville: Kun kaupun­ki kas­vaa, kaikkien sisään­tuloväylien osalta on syytä aika ajoin tark­istaa, mis­sä kohtaa on oikea koh­ta moot­tori­tien muut­tua kaduk­si. Moot­tori­ti­et kaupunki­rak­en­teen sisäl­lä tuo­vat mieleen eräät kehi­tys- tai kehit­tyvät maat, joi­ta ei esim. oikein voi kut­sua sivistys­val­tioik­si. Myös rautati­et ja maan­pääl­liset metrolin­jat ovat kaupunki­rak­en­teen haavo­ja, joiden kyseenalais­t­a­mi­nen tiivistyvässä kaupungis­sa voi olla paikallaan.

        Kaupungista tulee aika yksipuo­li­nen ja tyl­sä jos pääväylät, rautati­et ja jopa metrot pitää lakaista pois näkyvistä.

      7. R.Silfverberg: Kaupungista tulee aika yksipuo­li­nen ja tyl­sä jos pääväylät, rautati­et ja jopa metrot pitää lakaista pois näkyvistä.

        Ihan oikeasti olet sitä mieltä, että moot­tori­tie, rautatie ja maan­päälli­nen metro ovat hyvää kaupunkiym­päristöä ? Mis­sä mah­dat asua ?

      8. Ville: Ihan oikeasti olet sitä mieltä, että moot­tori­tie, rautatie ja maan­päälli­nen metro ovat hyvää kaupunkiym­päristöä ? Mis­sä mah­dat asua ?

        Rautatie: Matkus­ta­ja­ju­nil­la on paras päästä kaupun­gin keskus­taan, muuten juna menet­tää suo­sion­sa matkus­tusvä­li­neenä autoi­hin verrattuna.
        Kokon­aisen ison, Helsin­gin päärautatiease­man kokoisen ase­man raitei­den siirtämi­nen maan alle tai muuhun paikkaan mak­saa usei­ta mil­jarde­ja. Se voidaan ehkä toteut­taa jos siihen yhdis­tetään jokin muu rata­hanke, esim tun­neli Tallinnaan, mut­ta muuten ei saa kan­na­tus­ta. Jopa Pis­ara-lenk­ki, jota ehdotet­ti­in mon­ta vuot­ta, eli lähi­ju­naraitei­den siirtämistä maan alle, sai tyr­mäyk­sen liiken­ne­m­i­nis­ter­iöltä sen kalleu­den takia, vaik­ka siinä olisi ollut jotain hyö­tyäkin kos­ka se olisi muo­dostanut toisen metrolin­jan kaupunki­in ja gen­eroin­ut lisää joukkoliikennematkustajia.
        Junia on kanssa kiva katel­la. Dynaamiseen kaupunkiku­vaan kuu­lu­vat junat. 

        Moot­tori­tie: Moot­tori­ti­et kan­takaupungeis­sa tun­nelei­hin mieluiten. Suomen kolmes­sa muus­sa isos­sa kaupungis­sa Tam­pereel­la, Oulus­sa ja Turus­sa moot­tori­tie tulee 0,5 km päähän keskus­tas­ta. Tam­pereel­la myös tun­nelis­sa. Muis­sa Skan­di­na­vian pääkaupungeis­sa ja Euroopan Helsin­gin kokoi­sis­sa on kanssa mootoriteitä lähel­lä keskus­taa ja osit­tain tun­neleis­sa. Mik­si Helsin­gin pitäisi luop­ua kokon­aan moot­toriteistä ? Mikä hyö­ty sil­lä saavute­taan että matkat sekä autoilal että myös bus­seil­la kestävät yli puoli sisem­mältä kehätieltä keskus­taan? Vain sekö että kiusa se on pienikin kiusa?

        Metro maan pääl­lä on lähiöolo­suhteis­sa parem­pi kuin kokon­aan maanalainen. Keskikaupungilla maanalainen tietenkin ain­oa mah­dolli­nen. Siir­tymä­mat­ka lai­turil­ta katu­ta­solle pin­tamet­rossa lyhyem­pi ja helpom­pi kulkea. Asun Espoos­sa ja olen huo­man­nut että län­simetron yksi heikkous on että ase­mat ovat syväl­lä ja siir­tymi­nen kadul­ta ase­malle kestää 5 min­u­ut­tia kun pitää kulkea joka ase­malal 2–3 liuku­por­taas­sa. Itämet­rossa se on 0,5–1 min­u­ut­tia. Varsinkin kun käytetään liityn­täbusse­ja niin se har­mit­taa matkus­ta­jia kun saa ihail­la bussin perä­val­o­ja kun ne loittonee.

      9. R.Silfverberg: Jos ajat­tel­laan rehellis­es­ti niin mitä hyö­tyä siitä olisi jos vain Laut­tasaaren kohdal­la se on katu ja muual­la moottoritie?

        Tälle näyt­tää maail­ma auton ratin takaa.

        Kan­nat­taa välil­lä vai­h­taa per­spek­ti­iviä ja pyöräil­lä. Kri­it­tisel­lä pyöräretkel­lä ajet­ti­in Län­siväylää Helsingistä Laut­tasaaren kaut­ta Espoon puolelle. Sen lento­kent­tää muis­tut­ta­va tasainen asfalt­ti­aavikko kesti pii­i­i­itkääään. Toisaal­ta vaik­ka puut ovat vuosien saatossa kas­va­neet ja peit­tävät valle­ja tehokkaasti, Län­siväylän var­ren kevyen liiken­teen väylil­lä eri­ta­soli­it­tymiä kier­rel­lessä huo­maa, miten val­tavasti tilaa moot­tori­tielle pelkästään Laut­tasaa­res­sa on varattu.

        Kyl­lä sinne tuhan­sia asukkai­ta mah­tu­isi ja samal­la este­vaiku­tus vähenisi merkit­tävästi. Voisi myös niin lähistön asukkaat kuin Seurasaa­res­sa kulk­i­jat kuun­nel­la muu­takin kuin ikuis­es­ti jatku­vaa auto­jen kohinaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.