Kaupunkiympäristölautakunta 1.6.2021

Pöydältä

Hon­ka­suon kaa­va, Poh­jois­kaa­ri 34–38, Atte Har­jan­teen toi­vo­mus­pon­si korttelipihapilotista

Uudet asiat

Mal­min kes­kus­tan suunnitteluperiaatteet

Kau­pun­ki panee kun­toon esi­kau­pun­kia­luei­ta, joi­ta ei siis saa kut­sua lähiöik­si. Suun­ni­tel­man yksi­tyis­koh­tiin on vai­kea ottaa kan­taa ilman esit­te­lyä. Hyvä, että pan­naan kuntoon.

Mal­min ja Pukin­mäen yleis­ten aluei­den suun­ni­tel­man hyväksyminen

Näin on aivan mah­do­ton ottaa kan­taa. Sksi ollaan pai­kal­lis­ten asuk­kai­den lausun­to­jen varas­sa. Esi­tys­lis­tal­la ker­ro­taan, mitä aio­taan teh­dä, mut­ta ei ker­ro­ta, mitä aja­tuk­sia on hylätty.

Mes­su­kes­kuk­sen ase­ma­kaa­van muutos

Mes­su­kes­kus laa­je­nee, pysä­köin­tiä tulee lisää. Mer­kit­tä­vin­tä kui­ten­kin on 33-ker­rok­si­nen hotel­li­tor­ni ja kongres­si­kes­kuk­sen laa­jen­tu­mi­nen. Miten näi­hin hotel­lei­hin riit­tää väkeä?

Kata­ja­no­kan toi­mis­to­ton­tin myy­mi­nen Varmalle

Muo­dol­li­ses­ti kyse on vuo­krauk­ses­ta osto-optiol­la, mut­ta on päi­vän sel­vää, että Var­ma ostaa ton­tin. Hin­ta 17 mil­joo­naa, noin tuhat euroa neliö­tä. Asun­to­tont­ti oli­si tuol­la pai­kal­la kol­me ker­taa kalliimpi.

Vii­den ton­tin varaa­mi­nen Suvi­lah­ti Event Hub Oy:lle

Suvi­lah­teen tulee tapah­tu­ma­kes­kus. Han­ke on kil­pai­lu­tet­tu aikai­sem­min. Helen Oy tyh­jen­tää lähi­vuo­si­na Hana­saa­ren voi­ma­lai­tok­sen. Se pitäi­si joten­kin huo­mioi­da tapah­tu­ma-alu­een suunnittelussa.

 

19 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunta 1.6.2021”

  1. Aina­kaan Mal­mi ei ole “lähiö” kos­ka sen his­to­ria ulot­tuu maa­lais­kun­nan ajal­le ja se on raken­tu­nut aika­naan kylä­nä rau­ta­tie­a­se­man ympä­ril­le. Lähiöt raken­net­tiin alue­ra­ken­ta­mis­so­pi­muk­sil­la 60-luvul­ta alkaen moder­nis­min hen­ges­sä yleen­sä yksit­täi­sen raken­nut­ta­jan toi­mes­ta. Toki Mal­mil­le on syn­ty­nyt lähiö­mäis­tä­kin raken­ta­miis­ta mut­ta niin tapah­tuu Hel­sin­gin kantakaupungissakin.

    1. Fak­tat koh­dil­leen:
      Aina­kaan Mal­mi ei ole ”lähiö” kos­ka sen his­to­ria ulot­tuu maa­lais­kun­nan ajal­le ja se on raken­tu­nut aika­naan kylä­nä rau­ta­tie­a­se­man ympä­ril­le. Lähiöt raken­net­tiin alue­ra­ken­ta­mis­so­pi­muk­sil­la 60-luvul­ta alkaen moder­nis­min hen­ges­sä yleen­sä yksit­täi­sen raken­nut­ta­jan toi­mes­ta. Toki Mal­mil­le on syn­ty­nyt lähiö­mäis­tä­kin raken­ta­miis­ta mut­ta niin tapah­tuu Hel­sin­gin kantakaupungissakin.

      Yleen­sä Hel­sin­gin van­him­pa­na lähiö­nä pide­tään Mau­nu­laa, sen raken­ta­mi­nen alkoi vuo­den 1949 ara­va­la­kien hyväk­sy­mi­sen jäl­keen. Ensim­mäi­nen omis­tusa­ra­va­ker­ros­ta­lo on vuo­del­ta 1954, vuo­kra­ker­ros­ta­lo­ja oli jo ennen sitä. Hert­to­nie­mi, Haa­ga ym. ja myös Mal­mi tuli­vat “val­mii­na” “lähiöi­nä” alue- ja kuntaliitoksissa.

  2. Otin vii­me lau­an­tai­na pyö­rän junas­sa Tapa­ni­laan ja jat­koin sii­tä Kar­ta­non­kos­kel­le, Van­taan­joen vart­ta ete­lään ja takai­sin kotiin Kru­nik­kaan. Eri­tyi­ses­ti Tapa­ni­lan ase­man­seu­dul­la on moni­ker­rok­si­nen van­han yhdys­kun­nan aikai­nen raken­nus­kan­ta ja itse Mosa­bac­kal­la mie­len­kiin­toi­nen, rosoi­nen­kin his­to­ria. En kut­sui­si Tapa­ni­laa­kaan lähiöksi.

  3. Miten näi­hin hotel­lei­hin riit­tää väkeä?

    Sano­pa muu­ta! Kau­pun­ki kaa­voit­ti jo niin pal­jon ostos­kes­kuk­sia, että Alek­si on hen­ki­to­reis­saan. Seu­raa­vak­si tulee niin pal­jon hotel­le­ja, että osas­ta niis­tä var­maan tulee nuh­rui­sia bordelleja.

  4. Mitä enem­män on hotel­li­huo­nei­ta kau­pun­gis­sa, niin sitä suu­rem­pia tapah­tu­mia voi Mes­su­kes­kuk­sen­kin tapai­nen jär­jes­tää. Hel­sin­gis­sä on ollut hotel­lit täyn­nä seson­ki­na nor­maa­lio­lois­sa ja tämä on rajoit­ta­nut turis­min kas­vua ja isom­pien tapah­tu­mien jär­jes­tä­mis­tä samaan aikaan tois­ten­sa kans­sa, kun tie­de­tään ettei ole majoi­tus­ta kai­kil­le tuli­joil­le. Kan­nat­taa muis­taa turis­min ole­van seson­ki­hom­maa ja huo­nei­den ei odo­te­ta­kaan ole­van ympä­ri vuo­den käy­tös­sä. Sit­ten taas mitä enem­män on huo­nei­ta tar­jol­la seson­ki­na, niin sitä enem­män voi jär­jes­tää tapah­tu­mia kun kai­kil­le riit­tää majoi­tus­ta ja sitä enem­män jää rahaa­kin kaupunkiin.

  5. Täs­sä juu­ri uuti­soi­tiin miten Hel­sin­gin Vih­rei­den kun­nal­lis­vaa­li­tee­ma­na on Espoon puo­lel­la sijait­se­van val­tion tie­verk­koon kuu­lu­van moot­to­ri­väy­län muut­ta­mi­nen kaduksi.

    Ehkä näi­hin kun­nal­lis- ja val­ta­kun­nan­po­li­tii­kan vas­tuu­aluei­siin ja pää­tök­sen­te­ko­jär­jes­tyk­seen kan­nat­tai­si pereh­tyä vaik­ka opin­to­pii­ris­sä. On sit­ten hel­pom­paa siel­lä val­tuus­tos­sa eikä niin nolota.

    Se “naa­pu­rin ton­til­le raken­ta­mi­nen” on toki aina ollut perin­tei­sen pus­ka­huu­mo­rin koh­de ja ehkä tämä on esi­merk­ki nyky­ajan ines­sä ske­nes­sä ole­van sisä­pii­rin kau­pun­ki­lais­huu­mo­rin­ta­jus­ta jota vää­rin ajat­te­le­vien ei kuu­lu­kaan tajuta.

    1. Kun­ta voi muut­taa kaa­va­pää­tök­sel­lä val­tion omis­ta­man tien kaduk­si jol­loin se siir­tyy auto­maat­ti­ses­ti kun­nan omai­suu­dek­si — ja kun­non ylläpitovastuulle.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Kun­ta voi muut­taa kaa­va­pää­tök­sel­lä val­tion omis­ta­man tien kaduk­si jol­loin se siir­tyy auto­maat­ti­ses­ti kun­nan omai­suu­dek­si – ja kun­non ylläpitovastuulle. 

        Se on tie­det­ty että Hel­sin­ki on voi­nut teh­dä Sipoo­ta kos­ke­via pää­tök­siä mut­ta nyt näkö­jään on sii­ryt­ty jo Espoon­kin puolelle.

        Muut kun­nat teke­vät kaa­voi­tus­ta ja pää­tök­siä vain omien rajo­jen­sa sisällä.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Täs­sä tai­det­tiin käsi­tel­lä Espoos­sa käy­tä­vää kes­kus­te­lua kaavoituksesta. 

        Espoos­sa kaa­voi­tus. Kes­kus­te­lu Helsingissä. 

        Hel­sin­gin Vih­reät nos­taa Auto­lii­ton kyse­lys­sä esiin Län­si­väy­län alen­ta­mi­sen moot­to­ri­ties­tä kaduksi
        Län­si­väy­lä on Hel­sin­gis­tä Espoon ete­lä­osien kaut­ta Kirk­ko­num­mel­le joh­ta­va moot­to­ri­tie. Auto­lii­ton kun­ta­vaa­li­ky­se­lys­sä Hel­sin­gin vih­reät nos­ta­vat nyt esiin Län­si­väy­län muut­ta­mi­sen kaduksi.”

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Hel­sin­gin vih­reät esit­tä­vät Län­si­väy­lää kaduk­si Helsingissä. 

        Jos ajat­tel­laan rehel­li­ses­ti niin mitä hyö­tyä sii­tä oli­si jos vain Laut­ta­saa­ren koh­dal­la se on katu ja muu­al­la moot­to­ri­tie? Laut­ta­saa­ren ja man­te­reen välil­lä­hän on pit­kä lapin­lah­den sil­ta joka on joka tapauk­ses­sa moot­to­ri­tie­sil­lak­si raken­ne­tu eikä sitä voi muut­ta mik­si­kään muuk­si. Sen ymmär­rän että Laut­ta­saa­reen saa­tai­siin muu­ta­ma tont­ti raken­nus­käyt­töön mut­ta niin saa­tai­siin vaik­ka tie on nyky­sen­kal­tai­nen. Jos tie aiheut­taa melua niin voi­han sen nopeus­ra­joi­tus­ta alen­taa. Laut­ta­saa­reen ei ole myös­kään tulos­sa mitään pika­rai­tio­tie­tä kun sin­ne kul­kee jo met­ro, ja jos jon­kin­lai­nen rai­tio­tie tulee jos­kus niin se kul­ki­si van­haa Laut­ta­saa­ren sil­ta pitkin.

      4. Jos Län­si­väy­läs­tä teh­dään katu Laut­ta­saa­ren koh­dal­la, uusia asuk­kai­ta tulee tuhansia.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Jos Län­si­väy­läs­tä teh­dään katu Laut­ta­saa­ren koh­dal­la, uusia asuk­kai­ta tulee tuhansia.

        Entä jos talo­ja raken­ne­taan län­si­väy­lään kiin­ni? Tai se kate­taan osittain?

      6. R.Silfverberg: Jos ajat­tel­laan rehel­li­ses­ti niin mitä hyö­tyä sii­tä oli­si jos vain Laut­ta­saa­ren koh­dal­la se on katu ja muu­al­la moottoritie?

        Kun kau­pun­ki kas­vaa, kaik­kien sisään­tu­lo­väy­lien osal­ta on syy­tä aika ajoin tar­kis­taa, mis­sä koh­taa on oikea koh­ta moot­to­ri­tien muut­tua kaduk­si. Moot­to­ri­tiet kau­pun­ki­ra­ken­teen sisäl­lä tuo­vat mie­leen eräät kehi­tys- tai kehit­ty­vät maat, joi­ta ei esim. oikein voi kut­sua sivis­tys­val­tioik­si. Myös rau­ta­tiet ja maan­pääl­li­set met­ro­lin­jat ovat kau­pun­ki­ra­ken­teen haa­vo­ja, joi­den kysee­na­lais­ta­mi­nen tii­vis­ty­väs­sä kau­pun­gis­sa voi olla paikallaan.

      7. Vil­le: Kun kau­pun­ki kas­vaa, kaik­kien sisään­tu­lo­väy­lien osal­ta on syy­tä aika ajoin tar­kis­taa, mis­sä koh­taa on oikea koh­ta moot­to­ri­tien muut­tua kaduk­si. Moot­to­ri­tiet kau­pun­ki­ra­ken­teen sisäl­lä tuo­vat mie­leen eräät kehi­tys- tai kehit­ty­vät maat, joi­ta ei esim. oikein voi kut­sua sivis­tys­val­tioik­si. Myös rau­ta­tiet ja maan­pääl­li­set met­ro­lin­jat ovat kau­pun­ki­ra­ken­teen haa­vo­ja, joi­den kysee­na­lais­ta­mi­nen tii­vis­ty­väs­sä kau­pun­gis­sa voi olla paikallaan.

        Kau­pun­gis­ta tulee aika yksi­puo­li­nen ja tyl­sä jos pää­väy­lät, rau­ta­tiet ja jopa met­rot pitää lakais­ta pois näkyvistä.

      8. R.Silfverberg: Kau­pun­gis­ta tulee aika yksi­puo­li­nen ja tyl­sä jos pää­väy­lät, rau­ta­tiet ja jopa met­rot pitää lakais­ta pois näkyvistä.

        Ihan oikeas­ti olet sitä miel­tä, että moot­to­ri­tie, rau­ta­tie ja maan­pääl­li­nen met­ro ovat hyvää kau­pun­kiym­pä­ris­töä ? Mis­sä mah­dat asua ?

      9. Vil­le: Ihan oikeas­ti olet sitä miel­tä, että moot­to­ri­tie, rau­ta­tie ja maan­pääl­li­nen met­ro ovat hyvää kau­pun­kiym­pä­ris­töä ? Mis­sä mah­dat asua ?

        Rau­ta­tie: Mat­kus­ta­ja­ju­nil­la on paras pääs­tä kau­pun­gin kes­kus­taan, muu­ten juna menet­tää suo­sion­sa mat­kus­tus­vä­li­nee­nä autoi­hin verrattuna.
        Koko­nai­sen ison, Hel­sin­gin pää­rau­ta­tie­a­se­man kokoi­sen ase­man rai­tei­den siir­tä­mi­nen maan alle tai muu­hun paik­kaan mak­saa usei­ta mil­jar­de­ja. Se voi­daan ehkä toteut­taa jos sii­hen yhdis­te­tään jokin muu rata­han­ke, esim tun­ne­li Tal­lin­naan, mut­ta muu­ten ei saa kan­na­tus­ta. Jopa Pisa­ra-lenk­ki, jota ehdo­tet­tiin mon­ta vuot­ta, eli lähi­ju­na­rai­tei­den siir­tä­mis­tä maan alle, sai tyr­mäyk­sen lii­ken­ne­mi­nis­te­riöl­tä sen kal­leu­den takia, vaik­ka sii­nä oli­si ollut jotain hyö­tyä­kin kos­ka se oli­si muo­dos­ta­nut toi­sen met­ro­lin­jan kau­pun­kiin ja gene­roi­nut lisää joukkoliikennematkustajia.
        Junia on kans­sa kiva katel­la. Dynaa­mi­seen kau­pun­ki­ku­vaan kuu­lu­vat junat. 

        Moot­to­ri­tie: Moot­to­ri­tiet kan­ta­kau­pun­geis­sa tun­ne­lei­hin mie­lui­ten. Suo­men kol­mes­sa muus­sa isos­sa kau­pun­gis­sa Tam­pe­reel­la, Oulus­sa ja Turus­sa moot­to­ri­tie tulee 0,5 km pää­hän kes­kus­tas­ta. Tam­pe­reel­la myös tun­ne­lis­sa. Muis­sa Skan­di­na­vian pää­kau­pun­geis­sa ja Euroo­pan Hel­sin­gin kokoi­sis­sa on kans­sa moo­to­ri­tei­tä lähel­lä kes­kus­taa ja osit­tain tun­ne­leis­sa. Mik­si Hel­sin­gin pitäi­si luo­pua koko­naan moot­to­ri­teis­tä ? Mikä hyö­ty sil­lä saa­vu­te­taan että mat­kat sekä autoi­lal että myös bus­seil­la kes­tä­vät yli puo­li sisem­mäl­tä kehä­tiel­tä kes­kus­taan? Vain sekö että kiusa se on pie­ni­kin kiusa?

        Met­ro maan pääl­lä on lähiö­olo­suh­teis­sa parem­pi kuin koko­naan maa­na­lai­nen. Kes­ki­kau­pun­gil­la maa­na­lai­nen tie­ten­kin ainoa mah­dol­li­nen. Siir­ty­mä­mat­ka lai­tu­ril­ta katu­ta­sol­le pin­ta­met­ros­sa lyhyem­pi ja hel­pom­pi kul­kea. Asun Espoos­sa ja olen huo­man­nut että län­si­met­ron yksi heik­kous on että ase­mat ovat syväl­lä ja siir­ty­mi­nen kadul­ta ase­mal­le kes­tää 5 minuut­tia kun pitää kul­kea joka ase­ma­lal 2–3 liu­ku­por­taas­sa. Itä­met­ros­sa se on 0,5–1 minuut­tia. Var­sin­kin kun käy­te­tään lii­tyn­tä­bus­se­ja niin se har­mit­taa mat­kus­ta­jia kun saa ihail­la bus­sin perä­va­lo­ja kun ne loittonee.

      10. R.Silfverberg: Jos ajat­tel­laan rehel­li­ses­ti niin mitä hyö­tyä sii­tä oli­si jos vain Laut­ta­saa­ren koh­dal­la se on katu ja muu­al­la moottoritie?

        Täl­le näyt­tää maa­il­ma auton ratin takaa.

        Kan­nat­taa välil­lä vaih­taa pers­pek­tii­viä ja pyö­räil­lä. Kriit­ti­sel­lä pyö­rä­ret­kel­lä ajet­tiin Län­si­väy­lää Hel­sin­gis­tä Laut­ta­saa­ren kaut­ta Espoon puo­lel­le. Sen len­to­kent­tää muis­tut­ta­va tasai­nen asfalt­ti­aa­vik­ko kes­ti piiiiit­kääään. Toi­saal­ta vaik­ka puut ovat vuo­sien saa­tos­sa kas­va­neet ja peit­tä­vät val­le­ja tehok­kaas­ti, Län­si­väy­län var­ren kevyen lii­ken­teen väy­lil­lä eri­ta­so­liit­ty­miä kier­rel­les­sä huo­maa, miten val­ta­vas­ti tilaa moot­to­ri­tiel­le pel­käs­tään Laut­ta­saa­res­sa on varattu.

        Kyl­lä sin­ne tuhan­sia asuk­kai­ta mah­tui­si ja samal­la este­vai­ku­tus vähe­ni­si mer­kit­tä­väs­ti. Voi­si myös niin lähis­tön asuk­kaat kuin Seu­ra­saa­res­sa kul­ki­jat kuun­nel­la muu­ta­kin kuin ikui­ses­ti jat­ku­vaa auto­jen kohinaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.