Oden vaaliohjelma (4) Keskustan elinvoimaisuus

Alek­san­terinkadul­ta on lyhyen ajan sisäl­lä läht­enyt lukuisia erikoiskaup­po­ja. Onko keskus­tan elin­voimaisu­us uhattuna?

Erikoiskaup­pa vähe­nee keskus­tas­sa väistämät­tä, kos­ka erikoiskaup­pa siir­tyy net­ti­in ja kos­ka pääkaupunkiseudul­la on raken­net­tu suuri määrä kaup­pakeskuk­sia. Korona on tyh­jen­tänyt keskus­tan ihmi­sistä ja joudut­tanut muu­tok­sia, jot­ka oli­si­vat tulleet myös ilman koron­aa, mut­ta hitaammin.

Alek­san­terinkatu ei tyh­jene, kos­ka se on alue, jos­sa liike­huoneis­to­jen hin­nat ovat korkeim­mat koko seudul­la. Kun liike­huoneis­to­jen kysyn­tä las­kee, vuokrat alenevat, kunnes markki­na tas­apain­ot­tuu. Jon­nekin syn­tyy tyhjiä tilo­ja, mut­ta ei Alek­sille. Joil­lakin kiin­teistösi­joit­ta­jil­la on tosin kum­mallisia palk­it­semisjär­jestelmiä, jot­ka kan­nus­ta­vat pitämään jonkin aikaa liiketilo­ja tyhjil­lään, jot­ta niiden arvoa ei tarvit­sisi kir­ja­ta alas, mut­ta kyl­lä nekin lop­ul­ta tun­nus­ta­vat tosiasiat.

Tilan raivaaminen jalankulkijoille lisää keskustan elinvoimaa

Joil­lakin on sitkeä kuvitel­ma, että keskus­ta tulisi elävämpi, jos jalankulk­i­joil­ta otet­taisi­in aluei­ta autoille. Kaik­ki kan­sain­väliset esimerk­it puhu­vat päin­vas­taista. Kau­palli­nen keskus­ta vahvis­tuu, kun autoil­ta ote­taan tilaa jalankulkijoille.

Tämä on todet­tu myös Helsingis­sä. Aikanaan Alek­san­terinkatu ry. vas­tusti toimin­nan­jo­hta­jansa Panu Toivosen johta­mana voimakkaasti käve­ly-Alek­sia, kos­ka tarvit­si autoile­via asi­akkai­ta. Pitkäl­lisen viivy­tys­tais­telun jäl­keen yhdis­tys hävisi kamp­pailun­sa, autot häädet­ti­in Alek­sil­ta ja jalka­käytäviä levitet­ti­in. Kaup­po­jen liike­vai­h­to nousi raketino­mais­es­ti. Panu Toivo­nen sai potkut.

Kokoomus on vas­tus­tanut Helsingis­sä jokaista käve­lykat­ua ja jalka­käytävien leven­nys­tä epäon­nis­tunut­ta Iso Roobertinkat­ua luku­un otta­mat­ta. Yhtään kat­ua puolue ei ole vaat­in­ut palautet­tavak­si autoille eikä kokoomus mielel­lään muis­tele vas­tus­ta­neen­sa Keskuskadun, Yliopis­tokadun, Klu­u­vikadun ja Mikonkadun käve­lykatu­ja tai auto­jen häätämistä Alek­sil­ta, nyt esimerkik­si.[1]

Keskuskatu 1969
Keskuskatu nyt

Onko kauppiailla väärät tiedot asiakkaistaan?

Keskus­tan liikkei­den liike­vai­h­dos­ta tulee alas­ta riip­puen vaivaiset 8–18 pros­ent­tia autoil­i­joil­ta. Jos siis joudu­taan val­it­se­maan autoil­i­jat ja ei-autoil­i­jat, jokaisen niistä kan­nat­taa vali­ta ei-autoil­i­jat. Ei-autoil­i­joiden kannal­ta jalankulkuym­päristö on olen­nainen kil­pailutek­i­jä. Kapeil­la pakokaa­su­jen ja liiken­nemelun vaivaamil­la jalka­käytävil­lä pujot­telu ei houkut­tele asiakkaita.

Tun­nus­tan olleeni huono vihreä, kun suh­tauduin avoimen kiin­nos­tuneesti Jan Vapaavuoren teet­tämään selvi­tyk­seen keskus­tatun­nelista. Ajat­telin, että se tar­joaisi his­to­ri­al­lisen kom­pro­missin paran­taa jalankulkuolo­suhtei­ta maan pääl­lä. Kokoomus oli vielä väläyt­tänyt, että tun­neli rahoitet­taisi­in käyttäjämaksuilla.

Kun sit­ten kävi ilmi, että han­ke tyr­määvän kallis eli mak­saisi 1,4 mil­jar­dia euroa, yli kaksinker­tais­es­ti sen, mitä mak­soi moot­tori­tie Espoos­ta Turku­un, totesin, ettei tuos­sa ole mitään järkeä. Kokoomus­laisetkin uno­hti­vat puheet käyt­täjä­mak­suil­la rahoit­tamis­es­ta, kos­ka ei sitä saataisi rahoite­tuk­si. Jos mak­su ei vaikut­taisi käyt­täjämääri­in, sen pitäisi olla kuusi euroa suun­taansa. Kun tuol­lainen mak­su vähin­tään puolit­taisi käytön, mak­su pitäisikin olla 12 euroa suun­taansa, mikä vähen­täisi käyt­töä yhä lisää jne. Autoil­i­joil­ta ei saa tun­nelin kus­tan­nuk­sia per­i­tyk­si, kos­ka tun­nelista ei autoil­i­joille koidu niin suur­ta hyö­tyä, että hei­dän kan­nat­taisi mak­saa. Noin kalli­is­sa tun­nelis­sa ei ole päätä eikä hän­tää. Kun­nal­isveron kaut­ta mak­set­tuna se nois­taisi vero­pros­ent­tia pros­ent­tiyk­siköl­lä kymme­nen vuo­den ajaksi.

Hin­ta olisi siis 14 Ood­ia ja neljä Kru­unuratikkaa. Kru­unuratikan päivit­täi­nen käyt­täjämäärä olisi samaa luokkaa ja aikasäästö yli kaksinkertainen.

Kokoomuk­sen pormes­tariehdokas Juhana Var­ti­ainen ker­toi kuu­li­aise­na kokoomus­laise­na, että hän on ihail­lut kuin­ka Tukhol­mas­sa tun­nelit suju­voit­ta­vat liiken­net­tä. Tukhol­man liikenne on aivan olen­nais­es­ti ruuhkau­tuneem­paa kuin Helsin­gin ja pääsy keskus­taan autol­la siten vaikeam­paa. Kaupunkili­iken­teestä ei saa ruuhkia pois­te­tuk­si väyliä rakennetamalla.

Keskustan rooli muuttuu

Kukaan ei ole valit­tanut, ettei keskus­tas­sa ole lau­tatarho­ja. Suh­teel­lisen edun peri­aat­teen mukaan jotkut toimin­not sopi­vat keskus­taan ja jotkut taas aivan muualle. Keskus­tan suh­teelli­nen ase­ma on muut­tunut sen jäl­keen, kun pääkaupunkiseudulle on raken­net­tu suuri määrä kaup­pakeskuk­sia. Sel­l­aiset toimin­nat, jot­ka edel­lyt­tävät auton käyt­töä, sovel­tu­vat aiem­paakin huonom­min ydinkeskus­taan, kos­ka on ole­mas­sa autoli­jan kannal­ta parem­min toimivia vaihtoehtoja.

En osaa olla murheis­sani siitä, ettei Van­taan perukoil­ta tul­la autol­la ruokaos­tok­sille Helsin­gin keskus­taan, vaan maitop­urk­it ja olutko­rit oste­taan Jum­bosta. Mik­si kenenkään Helsingis­sä pitäisi olla tästä murheis­saan? Ei ole mitään kun­nal­lista arvon­lisäveroa, jon­ka takia täl­lais­es­ta liike­toimin­nas­ta pitäisi pitää kynsin ja ham­pain kiinni.

Tämän päivän Hesaris­sa kaup­pias ker­toi, ettei mon­en tuhan­nen euron käsi­laukkua tul­la osta­maan metrol­la. Kaup­pi­aan kan­nat­taa kokeil­la liik­keen­sä siirtämistä Jum­boon. Ties vaik­ka palaisi takaisin Espalle. Min­un taas on vaikea ymmärtää, että tuhan­sien euro­jen käsi­laukku jäisi osta­mal­la sik­si, että pysäköin­nistä joutuu mak­samaan muu­ta­man euron.

Alek­san­terinkadun tyhji­in liiketiloi­hin tulee kyl­lä vuokralaisia, mut­ta ne saat­ta­vat olla aika eri­laisia kuin ne, jot­ka siitä lähtivät.

Ydinkeskus­tan vahvu­udet liit­tyvät ihmis­ten kohtaamiseen ja ajan­vi­et­toon. Täl­lais­ten toim­into­jen osu­us tulee kas­va­maan. Merkit­tävää ostovoimaa edus­ta­vat myös tur­is­tit, jot­ka eivät liiku autol­la ja joi­ta hyvät jalankulkuolo­suh­teet houkuttavat.

Erikoiskaupan tilantarve vähenee

Vaik­ka Alek­si ei kaupoista tyh­jene, erikoiskau­pan vaa­ti­ma tila muual­la kan­takaupungis­sa vähe­nee net­tikau­pan ja kaup­pakeskusten vuok­si. Sik­si nyt liiketiloik­si osoitet­tu­ja tilo­ja tulee osoit­taa muuhun käyttöön.

Toimis­toille aivan ydinkeskus­ta on maan parhait­en saavutet­tavaa aluet­ta julkiselle liiken­teel­lä, mut­ta kauem­pana Rautatiease­mas­ta saavutet­tavu­us on selvästi heikompi.

Asun­to­jen hin­nat pal­jas­ta­vat, että kan­takaupun­ki on maan halu­tu­in­ta aluet­ta asumiselle. Asum­ista kan­takaupungis­sa tulee lisätä sal­li­mal­la toimis­tok­si muutet­tu­jen asuin­talo­jen palaut­ta­mi­nen asun­noik­si ja kon­ver­toimal­la myös toimis­toik­si raken­net­tu­ja kiin­teistöjä asun­noik­si. Espan ja Bule­vardin eteläpuolel­la tätä ei pitäisi estää.

Oikeas­t­aan pitäisi olla vapaa­ta muut­taa toimis­to­ja asun­noik­si. Jos jostain tilas­ta mak­se­taan asun­tona enem­män kuin toimis­tona, se on asun­tona parem­pi. Virkamiehet eivät tätä hyväksy, kos­ka ”sil­loin­han kaik­ki muutet­taisi­in asunnoiksi”.

Se, että asun­noista mak­se­taan enem­män kuin toimis­tok­er­rosalas­ta, johtuu var­maankin siitä, että asun­noista on pulaa ja toimis­tok­er­rosalaa on tyhjil­lään yli miljoona ker­rosneliötä. Kun kon­ver­sioi­ta on tehty tarpeek­si, hin­nat tasoit­tuvat. Kaikkea ei siis muutet­taisi asunnoiksi.

Tämä asia ei kuitenkaan ole aivan yksinker­tainen ulkois­vaiku­tusten vuok­si, mut­ta en mene tässä asi­as­sa syvemmälle.

 

 

 

[1] Kokoomus­laiset ovat huo­maut­ta­neet min­ulle, että hävit­tyään asian he eivät viime vai­heessa he eivät enää vas­tus­ta­neet Keskuskadun käve­lykat­ua. Eivät, mut­ta viiväs­tivät sen toteut­tamista yli 20 vuotta.

87 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma (4) Keskustan elinvoimaisuus”

  1. Oletko sat­tunut seu­raa­maan Oulun kun­nal­lis­vaa­likeskustelua, jos­sa ykkö­sai­heek­si on nous­sut se, pitäisikö kun­nan­val­tu­us­ton sal­lia Oulun yliopis­ton keskus­takam­puskaavailu­jen toteut­ta­mi­nen? Yliopis­ton johdon aja­maa siir­to­su­un­nitel­maa on nous­sut vas­tus­ta­maan Pro Lin­nan­maa ‑kansan­li­ike (prolinnanmaa.fi). Val­tu­ute­tu­ille keskus­takam­pus­ta on markki­noitu keskus­tan elävöit­tämisel­lä ilman kun­ta­laisille aiheutu­via kulu­ja. Pro Lin­na­maa taas sanoo suun­nitel­man rikko­van yhteistyön Lin­nan­maan teknolo­giakylän kanssa, ja viemäl­lä syn­er­giae­tu­ja hajaut­ta­mal­la tiedekun­nat eri paikkoi­hin. Mikä on mielip­i­teesi asiaan?

    1. Min­ul­ta ei kysyt­ty, mut­ta olen siinä käsi­tyk­sessä, että Oulun han­ke liit­tyy Suomen yliopis­toki­in­teistö­jen korkeisi­in vuokri­in. Suomen yliopis­toki­in­teistöt on tehnyt vuosit­tain aika kovaakin voit­toa, eli laskut­tanut yliopis­toil­ta vuokria selvästi yli omakus­tan­nusten. Näin kan­nuste­taan tilankäytön tehostamiseen. Mut­ta toisaal­ta niin toimit­taes­sa hin­nat voivat olla olleet esim. Oulun Lin­na­maal­la olla jopa yli markki­navuokrien, kos­ka vuokrata­sot eivät juurikaan huomioi sijain­tia. Vuokraustapa mah­dol­lis­es­ti sub­ven­toi keskus­takam­puk­sia alivuokril­la ja yli­hin­noit­telee Lin­nan­maan tyyp­pisiä, keskus­tas­ta kauem­pana ole­via kam­puk­sia vuokris­saan. Olisi Suomen yliopis­toki­in­teistöille ehkä iso ongel­ma, jos Oulun kam­pus jäisi tyhjilleen, kos­ka luen­tos­ale­ja ei ihan hel­posti ja hal­val­la muun­neta esim. yri­tys­ten toim­i­tiloik­si. Ratkaisu tuos­sa voisi olla vuokra­sopimusten neu­vot­telem­i­nen uusiksi.

      Mitä syn­er­gioi­hin tulee, niin var­masti on niin, että Lin­nan­maal­la on syn­er­giae­tu­ja täl­lä het­kel­lä. Keskus­tas­sakin niitä ehkä ajan myötä muo­dos­tu­isi, mut­ta mur­rosvai­heessa menetet­täisi­in ehkä van­ho­ja syn­er­giae­tu­ja ja uusia ei ehkä heti olisi. Oulun kaupungis­sa on ollut Suomen yliopis­tokaupungeista yksi maltil­lisin asun­to­jen ja vuokrien hin­take­hi­tys — vaik­ka pohjoisen sijain­nin takia esim. jo läm­mi­tys­tarve on isom­paa, mikä voisi näkyä vuokris­sa. Maltil­lisen asun­tomarkki­nake­hi­tyk­sen taustal­la on ken­ties ollut juuri se, että yliopis­to-opiske­li­jat pää­sevät asumaan kam­puk­sen lähelle asumat­ta keskus­tas­sa, jol­loin keskus­tankaan vuokrat eivät ole kohon­neet korkeik­si. Asioil­la on puolen­sa ja puolensa.

  2. Onko jotain syytä mik­si edes säädel­lään sitä, mitkä ovat asun­to­ja ja mitkä toimis­to­ja? Eikö tämä nyt olisi asia, jon­ka voisi antaa markki­noiden päätet­täväk­si ihan kokon­aan. Jos seu­rauk­se­na on, että ei tule yhtään toimis­to­ja, niin sit­ten var­maan toimis­tot eivät koskaan olleetkaan kovin järkevää tilankäyt­töä noille kiinteistöille.

    1. Anonyy­mi:
      Onko jotain syytä mik­si edes säädel­lään sitä, mitkä ovat asun­to­ja ja mitkä toimis­to­ja? Eikö tämä nyt olisi asia, jon­ka voisi antaa markki­noiden päätet­täväk­si ihan kokon­aan. Jos seu­rauk­se­na on, että ei tule yhtään toimis­to­ja, niin sit­ten var­maan toimis­tot eivät koskaan olleetkaan kovin järkevää tilankäyt­töä noille kiinteistöille.

      On mon­takin syytä. Esimerkik­si tur­val­lisu­us­vaa­timuk­set ovat eri­laiset asun­nois­sa ja toimis­tois­sa. Samoin valais­tus­ta koske­vat vaa­timuk­set. Asuin­huoneisi­in pitää määräys­ten mukaan tul­la ulko­val­oa. WC-tiloi­hin ei tarvitse ja myös toimis­to voi olla muual­lakin kuin raken­nuk­sen ulko­seinäl­lä. Asuin­huoneis­to­jen vaa­timuk­set ovat yleen­sä tiukem­mat, jon­ka takia asuin­huoneis­tossa saa pitää toimis­toa. Mut­ta toimis­tossa ei saa automaat­tis­es­ti asua.

      1. Tuo ei mielestäni vas­taa kysymyk­seen. Jos olisi kyse vain tuos­ta, niin riit­tävä ratkaisu olisi, että toimis­tot saa aina muut­taa asun­noik­si, kun­han ne täyt­tävät (sen jäl­keen) asun­noille asete­tut vaa­timuk­set. Kaa­va ei kuitenkaan (lähtöko­htais­es­ti) sal­li edes täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa toimis­to­jen muut­tamista asun­noik­si, jos raken­nus on kaavoitet­tu pelkäk­si toimis­tok­si eikä asuin­raken­nuk­sek­si. Muu­tok­seen pitää erik­seen anoa lupaa.

      2. Ossi Sare­so­ja:

        Tuo ei mielestäni vas­taa kysymyk­seen. Jos olisi kyse vain tuos­ta, niin riit­tävä ratkaisu olisi, että toimis­tot saa aina muut­taa asun­noik­si, kun­han ne täyt­tävät (sen jäl­keen) asun­noille asete­tut vaa­timuk­set. Kaa­va ei kuitenkaan (lähtöko­htais­es­ti) sal­li edes täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa toimis­to­jen muut­tamista asun­noik­si, jos raken­nus on kaavoitet­tu pelkäk­si toimis­tok­si eikä asuin­raken­nuk­sek­si. Muu­tok­seen pitää erik­seen anoa lupaa.

        Sil­loin vika on kaavas­sa. Kaavoit­ta­ja voi kaavoit­taa alueen myös sal­lien sekä asun­not että toimis­tot. Sel­l­aiset kaa­vat ovat yleisiä ainakin jois­sain pienis­sä kun­nis­sa, jois­sa vaikka­pa keskus­tan kaavaa ker­ran kahdessa kymme­nessä vuodessa päivitet­täessä jätetään vapaille ton­teille varaus aika mon­en­laiseen käyt­töön, jot­tei tarvit­sisi tehdä heti tont­tiko­htaista kaava­muu­tos­ta, jos joku halu­aisi jotain rak­en­taa. Markki­nat sit­ten päät­tävät, mitä tulee, tai tuleeko mitään. 

        Jos poike­taan olen­nais­es­ti kaavas­ta, pitää yleen­sä kun­nan ensin muut­taa kaavaa ennen kuin muu­tos­ta saa tehdä. Poikkeusluvil­la voi tehdä muu­tok­sia myös tiet­ty­i­hin rajoi­hin asti kaavaan näh­den, mut­ta ei liian isoina pidet­tyjä muu­tok­sia. Esim. 3‑kerroksisen kaa­van tapauk­ses­sa talon voi poikkeuslu­vin saa­da tehdä 4‑kerroksisena, mut­ta oikeuskäytän­nön mukaan 5‑kerroksisena toteu­tus vaatii viimeistään kaava­muu­tok­sen, kos­ka 2 ker­roksen lisäys kaavaan näh­den on jo niin iso muu­tos, että se vaatii jo ase­makaaval­lisen asian tutkimisen, ase­makaaval­lisen päätöspros­essin ja sen mukaiset kuulemiset valitusoikeuksineen.

        Useim­miten toimis­to­talosta asuin­talok­si muun­net­taes­sa raken­nushankkeeseen ryhtyvä hakee kuitenkin joukon eri­laisia poikkeuk­sia voimas­sa ole­vista määräyk­sistä, eikä halua tehdä kohteesta täysin asuin­raken­nuk­sen nor­maalit vaa­timuk­set täyt­tävää, kos­ka se mak­saa tai johtaa ratkaisui­hin, joista raken­nushankkeeseen ryhtyvä saa huonom­man neliöhin­nan kuin saisi poikkeuk­sia hakemalla.

      3. sit: Sil­loin vika on kaavas­sa. Kaavoit­ta­ja voi kaavoit­taa alueen myös sal­lien sekä asun­not että toimistot.

        Niin­hän se on, mut­ta Anonyymin kysymys var­maan koskikin sitä, mik­si kaa­va on tehty nykyisel­lä taval­la rajoittavaksi.

  3. epäon­nis­tunut­ta Iso-Roobertin katua

    Mil­lä taval­la se on epäonnistunut?

  4. “Keskus­tan liikkei­den liike­vai­h­dos­ta tulee alas­ta riip­puen vaivaiset 8–18 pros­ent­tia autoilijoilta”

    Eihän tästä voi päätel­lä, että kan­nat­taa panos­taa ei-autoil­i­joi­hin. Jos ker­ran keskus­tan liikkei­den liike­vai­h­to on liian pien­tä, niin eikö päin­vas­toin voi ajatel­la, että se johtuu tästä liian pien­estä autoil­i­joiden asiakasosuudesta.

    1. Jar­mo Aal­to­nen:
      ”Keskus­tan liikkei­den liike­vai­h­dos­ta tulee alas­ta riip­puen vaivaiset 8–18 pros­ent­tia autoilijoilta”

      Eihän tästä voi päätel­lä, että kan­nat­taa panos­taa ei-autoil­i­joi­hin. Jos ker­ran keskus­tan liikkei­den liike­vai­h­to on liian pien­tä, niin eikö päin­vas­toin voi ajatel­la, että se johtuu tästä liian pien­estä autoil­i­joiden asiakasosuudesta.

      Miten autoil­i­joiden osu­ut­ta liike­vai­h­dos­ta voitaisi­in nos­taa? Pitäisikö tehdä keskus­tas­ta paik­ka, joka ei houkut­tele jalankulk­i­joi­ta? Toisiko se lisää autoil­i­joi­ta vai johtaisiko se vain asi­akkaiden määrän vähen­e­miseen? Vai yritetäänkö houkutel­la lisää autoil­i­joi­ta? Miten? Pitäisikö rak­en­taa enem­män ajokaisto­ja ja ilmaisia parkkipaikko­ja ja purkaa vaik­ka talo­ja niiden tieltä? Eikö se johtaisi siihen, että keskus­tas­ta muiden asi­akkaiden määrä vähenisi? 

      Min­un veikkauk­seni on, että lisäau­toil­i­joiden houkut­telu voisi ehkä lisätä autoil­i­joiden tuo­maa liike­vai­h­toa, mut­ta muiden kulku­muo­to­jen tuo­ma liike­vai­h­to vähenisi selvästi enem­män. Eli siis autoil­i­joiden suurem­pi osu­us liike­vai­h­dos­ta merk­it­see pienem­pää kokonaisliikevaihtoa.

    2. Jar­mo Aal­to­nen: Eihän tästä voi päätel­lä, että kan­nat­taa panos­taa ei-autoilijoihin.

      Se on ainakin jos­sain määrin todis­tu­saineis­toa siihen suun­taan, kos­ka mah­dolli­nen autoil­i­ja-asi­akkaiden mene­tys on sil­loin mak­simis­saan pienem­pi, kuin jos autoil­i­joiden osu­us asi­akkaista olisi suurempi.

  5. Soin­in­vaara:

    “Joil­lakin on sitkeä kuvitel­ma, että keskus­ta tulisi elävämpi, jos jalankulk­i­joil­ta otet­taisi­in aluei­ta autoille. Kaik­ki kan­sain­väliset esimerk­it puhu­vat päin­vas­taista. Kau­palli­nen keskus­ta vahvis­tuu, kun autoil­ta ote­taan tilaa jalankulkijoille.”

    Höh. Eihän kukaan tuo­ta ehdo­ta. Mis­sään. Päin­vas­toin nyt kuitenkin on val­lal­la sitkeä kuvitel­ma, että keskus­tas­ta tulee elävämpi jos nimeno­maan autoilu sinne estetään tai sitä vaikeutetaan. Tämähän on jo itse asi­as­sa tapah­tunut. Ja suun­ta kuten Soin­in­vaara hyvin tietää, tulee ole­maan saman­lainen entistä voimakkaam­min. Poli­it­ti­nen val­in­ta, jota kaupunkisu­un­nit­telu tukee. Kun­nal­lis­vaalien jäl­keen tämä val­in­ta vahvis­tunee. Samoin seuraukset. 

    Kehätei­den tuol­la puolen asuu suurin osan Helsin­gin metropo­lialueen kansalai­sista. Ei sieltä tul­la keskus­taan elävöi­tymään pelkästään julk­isil­la tai kaupunkisu­un­nit­telun havain­neku­vakansalaiselle piir­retyl­lä väli­neel­lä, polkupyöräl­lä. Suurim­mak­si osak­si ei tul­la lainkaan, ei ainakaan tekemään merkit­täviä ostoksia.
    Paljon rahaa ja vero­tuot­toa jää Helsin­gin rajo­jen toiselle puolen, kun stadin keskus­ta ei ole enää autoileville kansalaisille mikään mag­neet­ti kuin korkein­taan kesäl­lä pakol­lisen Kaup­pa­to­ril­la kahvil­la piipah­tamisen suh­teen. Yrit­täjät tämän nyt tunnistavat. 

    On haitalli­nen usko­mus, jos ajatel­laan että keskus­ta Helsingis­sä on “elävä” ja “kan­sain­vä­li­nen” ilman toimi­vaa vah­vaa kau­pal­lista keskus­taa, jos­sa markki­nat toimi­vat aivan niin kuin kaupunkien keskus­tois­sa vuosi­tuhan­sien aikaa ovat aina toim­i­neet. Kaupun­gin merkit­tävä perus­funk­tio on olla markki­na­paik­ka, jos­sa raha liikkuu. Vain se mah­dol­lis­taa muunkin, myös sen rahan liikku­mista suurem­man hyvän.

    1. fen­noskan­di stadista: jos nimeno­maan autoilu sinne estetään tai sitä vaikeutetaan. Tämähän on jo itse asi­as­sa tapahtunut.

      Oli pakko käy­dä keskus­tas­sa, ja koro­nan takia menin autol­la enkä julk­isil­la. Kukaan ja mikään ei estänyt, parkki­hal­lista löy­tyi mukavasti tilaa.

  6. Ton­nien käsi­laukku­ja osta­vat merkit­tävis­sä määrin venäläiset ja kiinalaiset, joten on nau­ret­tavaa tehdä nyt täl­lä poli­ti­ikkaa auto­jen puoles­ta, kun maa­han­tu­lo on käytän­nössä kiel­let­ty jo toista vuot­ta. Eikä autol­la keskus­taan tulo ole ongel­ma, jos on valmis siitä muu­ta­man euron mak­samaan maan alla, nyt tun­tuu ole­van ongel­ma se, että maan pin­nal­la Aleksin kul­mil­la ei ole sato­jen auto­jen parkkikent­tää jos­ta ei tarvitse mak­saa. Sun­nun­taisin on ollut halvem­paa park­keer­a­ta per­he maan alla Elieli­in kuin tul­la ker­tal­ip­ul­la julkisilla.

    Hauskin­ta tässä surke­as­sa keskustelus­sa on se, että kun lap­si­työvoimal­la halpo­ja ker­takäyt­tö­vaat­tei­ta tein­i­tytöille tehtail­e­vat ruot­salaiset häipyvät Alek­sil­ta ostoskeskuk­si­in halvem­pi­en ja suurem­pi­en tilo­jen perässä, joista ensim­mäi­nen kiven­heiton päässä Foru­mis­sa joka minus­ta on ydinkeskus­taa siinä mis­sä Alek­si, niin alkaa automi­esten krokoti­ilinkyyneleet val­umaan jostain kuol­ev­as­ta keskus­tas­ta. Kalli­il­la paikalla ei kan­na­ta myy­dä mitään hal­paa ja sik­si suurten kaupunkien paraati­paikat ovat täyn­nä oikei­ta merkkili­ikkeitä ja timant­te­ja kul­taan istut­tavia sep­piä. Kel­lään muul­la ei ole mitään ongel­maa kuin niil­lä jot­ka omis­ta­vat nuo liiketi­lat, ja heil­läkin vain sil­loin jos kukaan ei halua vuokra­ta niitä mil­lään hin­nal­la. Ei ole kaupunki­lais­ten velvol­lisu­us olla huolis­saan jostain kiin­teistösi­joit­ta­jan salkun tuo­to­s­ta. Keskus­ta on täyn­nä ihmisiä aina kun sää on hyvä ja heil­lä on silmin­näh­den hauskaa, joten aika kum­malli­nen tulokul­ma taas Hesar­il­la, kos­ka kai kulut­ta­jal­la sen­tään on vapaus vali­ta mitä ostaa. Ja jos tuhan­net kulke­vat ovien editse päivit­täin ja kaup­pa ei käy, niin ongel­ma lie­nee kuitenkin tuot­teesta jolle ei ole kysyn­tää. Kaupun­gin ja samal­la kaupunki­lais­ten syyl­listämi­nen tekosy­il­lä sit­ten siitä, että eivät osta, saa liikkei­den omis­ta­jat näyt­tämään aika ylim­ielisiltä idiooteil­ta jot­ka ovat valin­neet väärän uran.

  7. Vielä Osmo Soin­in­vaar­alle. Kir­joitit muu­ta­man euron pysäköin­nistä keskustassa…
    En tiedä onko sin­ul­la autoa, mut­ta kokeilepa seuraavaa.
    Pysäköi auto vaikka­pa johonkin keskus­tan maanalai­sista parkki­halleista arkipäivänä.
    Sit­ten pitkin tun­nelei­ta hissille ja ylös katu­ta­solle hissil­lä. Käy rauhas­sa hark­i­tu­il­la ostok­sil­la muu­ta­mas­sa paikas­sa keskus­ta-alueel­la, piipah­da sen jäl­keen vaikka­pa Aka­teemises­sa kir­jakau­pas­sa kat­se­le­mas­sa onko tul­lut mie­lenki­in­toisia uutu­uskir­jo­ja ja vielä vir­voit­taval­la kahvil­la jos­sakin hyvässä kahvi­las­sa Esplanadil­la. Palaa maanalaiseen hal­li­in hake­maan autoa.
    Huo­maat nyt kyl­lä, että elävässä kaupunkikeskus­tas­sa käyn­ti ei mak­sa vain “muu­ta­maa euroa.” Ja niin myös sen, että pysäköin­ti keskus­tas­sa on tarkoitet­tu vain rikkaille.
    Ja jos on ennakkolu­u­lo­ja: autoil­i­ja ei automaat­tis­es­ti ole yhtä kuin rikas hyvin toimeen­tule­va insinööri.

    1. Parkkilu­olan louhimi­nen on kallista puuhaa. Pysäköin­ti on kallik­s­ta, mut­ta tuo on kyl­lä omakus­tan­nush­in­ta. Mitään kul­takai­vok­sia nuo parkki­hal­lit eivät ole. Pitäisikö kaupun­gin lakkau­taaa vaikka­pa van­hus­ten­talo­ja, jot­ta voisi sub­ven­toi­da autoil­i­joi­ta, jot­ta nämä voivat piipah­taa kahvil­la Esplanadilla?

      1. Osmo Soin­in­vaara:

        Parkkilu­olan louhimi­nen on kallista puuhaa. Pysäköin­ti on kallik­s­ta, mut­ta tuo on kyl­lä omakus­tan­nush­in­ta. Mitään kul­takai­vok­sia nuo parkki­hal­lit eivät ole.

        Mak­sulli­nen pysäköin­ti on kyl­lä ihan tuot­toisaa, nor­maalia liike­toimi­in­taa, ei omakus­tan­nush­in­taista hyvän­tekeväisyyt­tä. Kat­so vaikka­pa pysäköin­te­jä hoitavien yri­tys­ten talous­luku­ja. Esimerkik­si Aimo Parkil­la liikevoit­toa ker­tyi viime tilivuon­na 51 miljoo­nan euron liike­vai­h­dol­la 7,1 % liike­vai­h­dos­ta, mikä on ihan nor­maalin kan­nat­ta­van yri­tyk­sen lukema.

      2. tuo­ta: Mak­sulli­nen pysäköin­ti on kyl­lä ihan tuottoisaa

        Luulen Osmon pointin olleen sen, ettei kaupun­gin tule tehdä mak­sullis­es­ta pysäköin­nistä halvem­paa. Mak­sullisel­la pysäköin­nil­lä tahko­taan rahaa ilman sub­ven­tio­ta, ei sitä sil­loin tarvitse estää, mut­tei myöskään tarvitse olla huolis­saan, jos autoil­i­joiden kus­tan­nuk­set ovat enem­män kuin se “muu­ta­ma euro”.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Parkkilu­olan louhimi­nen on kallista puuhaa. Pysäköin­ti on kallik­s­ta, mut­ta tuo on kyl­lä omakus­tan­nush­in­ta. Mitään kul­takai­vok­sia nuo parkki­hal­lit eivät ole. Pitäisikö kaupun­gin lakkau­taaa vaikka­pa van­hus­ten­talo­ja, jot­ta voisi sub­ven­toi­da autoil­i­joi­ta, jot­ta nämä voivat piipah­taa kahvil­la Esplanadilla?

        Kap­pas, orpo­mum­mot lumi­hanges­sa argu­ment­ti. Julki­nen liikenne ja ratikat ovat kallista puuhaa, mik­si pitää ajaa mum­mot han­keen jot­ta Soin­in­vaar­aliset ratikkafeti­tis­tit saa­vat kolis­tel­la mielimenopeleillään?

      4. Osmo Soin­in­vaara: Pitäisikö kaupun­gin lakkau­taaa vaikka­pa van­hus­ten­talo­ja, jot­ta voisi sub­ven­toi­da autoil­i­joi­ta, jot­ta nämä voivat piipah­taa kahvil­la Esplanadilla?

        Sub­ven­toitu­jen paikko­jen käyt­täjät pitää erot­taa mak­sukyky­i­sistä kun­ni­al­li­sista autoil­i­joista siten, että auton keu­laan, molem­pi­in kylki­in ja perään kiin­nitetään isot kyltit, jois­sa lukee ‘Kun­nan­vaivainen’.

      5. Ei. Mis­sään tapauk­ses­sa kaupun­gin ei pidä sub­ven­toi­da kuvaa­mal­lasi taval­la autoil­i­joi­ta. Kaupun­gin tulisi antaa päin­vas­toin markki­noiden hoitaa pysäköin­tiä mah­dol­lisim­man pitkälle.
        Nythän keskus­tan yrit­täjät ovat ehdot­ta­neet jo ilmaista pysäköin­tiä. Ei kuulemme kel­paa politiikoille. 

        Jos jostakin etsitään sit­ten rahaa suju­van henkilöau­toli­iken­teen (myös sen) kus­tan­nuk­si­in, voitaisi­in aloit­taa siitä, että autoil­i­joil­ta kerä­tyt veroeu­rot käytet­täisi­in kokon­aisu­udessaan autoilun aiheut­tami­in kus­tan­nuk­si­in ja myös autoli­iken­teen suju­voit­tamiseen, joka parhaim­mil­laan on yhtä kuin ekol­o­gisu­us. Liiken­teen ruuhkaut­ta­mi­nen kas­vat­taa päästöjä monin eri mekanismein. 

        Ongelmis­sa ollaan jos autoilus­ta tehdään ideologia.
        Ongelmis­sa ollaan myös jos autot­to­muus­vaa­teesta tehdään ideologia.
        Nyt on val­lal­la jälkim­mäi­nen varsinkin Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telus­sa, kun sen tule­vaisu­usku­vaa ver­tailee siihen todel­lisu­u­teen, mitä suurin(n) osa ihmi­sistä edelleen arjen suju­miselta haluaa.

      6. Jos keskus­tan yrit­täjät halu­a­vat tar­jo­ta asi­akkailleen ilmaista pysäköi­tiä, kukaan ei sitä kiel­lä. Stoc­ka kai tekeekin niin, mut­ta edel­lyt­tää 50 euron ostosta.

      7. fen­noskan­di stadista:
        Ei. Mis­sään tapauk­ses­sa kaupun­gin ei pidä sub­ven­toi­da kuvaa­mal­lasi taval­la autoil­i­joi­ta. Kaupun­gin tulisi antaa päin­vas­toin markki­noiden hoitaa pysäköin­tiä mah­dol­lisim­man pitkälle.
        Nythän keskus­tanyrit­täjät ovat ehdot­ta­neet jo ilmaista pysäköin­tiä. Ei kuulemme kel­paa politiikoille. 

        Niukan hyödyk­keen anta­mi­nen ilmaisek­si on kyl­lä mie­lenki­in­toinen markki­nae­htoinen ratkaisu. Kenelle paikat muuten annet­taisi­in ilmaisek­si, yrit­täjille, autoil­i­joille vai jollekin muille?

    2. Pysäköin­ti Stock­man­nin hal­lis­sa mak­saa 3,50eur/30min. Kol­men tun­nin visi­itistä pysäköin­nille aivan ydinkeskus­tas­sa tulee siis hin­taa 21euroa. Jos on valmis kulke­maan neljä pysäkkiä suun­taansa raitio­vaunul­la tai kävelemään reilun kilo­metrin P‑töölöstä, hin­taa kol­men tun­nin pysäköin­nille tulee 12eur. Nämä sum­mat eivät rajaa pysäköin­tiä “vain rikkaille”.

      Olisi absur­dia tukea edullisem­paa keskustapysäköin­tiä yhteiskun­nan varoil­la. Liiken­teestä tulee ympäristö‑, turvallisuus‑, melu- ja tilankäyt­töhait­to­ja sinne, mis­sä ihmisiä on kaik­ista eniten. 

      Jos asioin­ti autol­la keskus­tas­sa on tarpeen, lie­nee parin kympin lasku ihan mak­set­tavis­sa, tulolu­okas­ta riippumatta.

      1. 12 eurol­la saa vaik­ka eräästä sak­salais­es­ta elin­tarvikekau­pas­ta 23 kiloa maka­ro­nia, jot­ka viel­lä keit­et­täessä tur­poa­vat pain­os­saan noin nelink­er­taisik­si, eli läh­es 100 kiloa safkaa!!!.. Niin et hal­paa on!!!! oh hoh..pysäköinti

      2. Vesa-Mat­ti:
        Olisi absur­dia tukea edullisem­paa keskustapysäköin­tiä yhteiskun­nan varoil­la. Liiken­teestä tulee ympäristö‑, turvallisuus‑, melu- ja tilankäyt­töhait­to­ja sinne, mis­sä ihmisiä on kaik­ista eniten.

        Jos asioin­ti autol­la keskus­tas­sa on tarpeen, lie­nee parin kympin lasku ihan mak­set­tavis­sa, tulolu­okas­ta riippumatta.

        Olen samaa mieltä. Ajat­te­len itsekin, että keskustapysäköin­ti saa mak­saa. Jol­la on varaa asioi­da keskus­tas­sa, on ehkä varaa mak­saa pysäköin­nistä tai joukkoli­iken­nematkois­takin. Olen pääasi­as­sa lopet­tanut asioin­nin keskus­tas­sa, ja käyn kau­pas­sa yleen­sä kivi­jal­ka­li­ikkei­den sijaan jos­sain kaup­pakeskuk­sista. Erikois­tuot­teet ostan netistä ulko­mail­ta, väl­tellen isoimpia verkkokaup­po­ja, ja koit­taen ostaa suo­raan tuot­ta­jil­ta. Keskus­taan on viime vuosi­na tul­lut asioitua esim. kok­ousten takia. Enää ei ole ollut juuri tarvet­ta käy­dä keskus­tas­sa niidenkään takia. Etäkok­ousten ansios­ta on säästynyt paljon matkaku­lu­ja ja myös aikaa kaupun­gin sisäisessä liiken­teessä niin paljon, että se käytän­tö säi­lynee mon­es­sa tapauk­ses­sa jatkos­sakin sil­loin, jos moni kok­ouk­seen osal­lis­tu­ja jou­tu­isi matkaamaan.

        On mie­lenki­in­toista nähdä, mil­laisek­si yhteiskun­ta muut­tuu, jos työ jää pysyvästi paikkari­ip­pumat­tomam­mak­si. Sil­loin kun­nat ja kaupun­git eivät kil­paile enää niin paljoa työ­paikoista (jota voi tehdä koulute­tun työn osalta osin mis­sä vain), vaan aiem­paa enem­män kil­pailu käy­dään vapaa-ajan tar­jon­nan kiin­nos­tavu­ud­es­ta. Siinä kil­pailus­sa pääkaupunkiseu­tu lie­nee vahvoil­la, mut­ta jotkut esimerkik­si liikun­ta- ja maise­matar­jonnal­taan rikkaat kun­nat voivat pär­jätä aiem­paa parem­min myös. Vas­taavasti mon­et sel­l­aiset kaupunkiseudut, jois­sa ei ole kun­non vapaa-ajan­tar­jon­taa, ja joi­hin ei nyt sel­l­aista luo­da, voivat olla moni­paikkaisen työn yhteiskun­nan kärsijöitä.

  8. Mitkä muuten ovat näitä autoilun vaikeut­tamisia viime ajoil­ta? Ain­oa mikä tulee mieleen on tuo Keskuskatu, jos­ta on jo 15 vuot­ta. Siinäkin on ramp­pi parkki­hal­li­in kun ennen men­ti­in Makkarat­alon ramp­pia parkki­in. Muuten pelkkää puhet­ta. Ihan samo­ja katu­ja sinne keskus­taan tul­laan kuin viime vuo­sisadal­la, mut­ta autot on vain suurem­pia ja vievät enem­män tilaa ja niitä lie­nee enem­män, joka itsessään vaikeut­taa autoilua. Mikään näistä ei muu­tu vaik­ka mitä tek­isi. Parkki­halle­jakin on laa­jen­net­tu ja tul­lut lisää ihan ytimeen. Onko joku siis myynyt samaa tuotet­ta vuosikym­meniä keskus­tas­sa ja on huo­man­nut aina myyn­nin laske­neen, kun on autoilulle jotain tehty? Halo­nen toki näyt­ti samal­ta pölyiseltä hal­pa­mar­ketil­ta vuodes­ta toiseen, joka myi sit­ten kalli­il­la bud­jet­timerkke­jä. Ei ehkä houku­ta aasialaisia ja venäläisiä, tai edes statuk­sen perässä juok­se­via rikkaampia paikallisia. Ehkä siinä oli sen ongel­ma maan kalleim­mal­la kadulla.

  9. Hert­toniemen autokaup­pa-alue on käveli­jälle melko ankeaa seu­tua, mut­ta sinne pääsee hel­posti autol­la. Auto­jen lisäk­si siel­lä myy­dään ainakin maale­ja ja joitain sis­us­tus­tavaroi­ta, joiden kul­jet­tamiseen auto onkin tarpeen. Yhtään Luis Vuit­ton ‑liiket­tä sinne ei ole vielä kek­sit­ty perus­taa, mut­ta sen ver­ran vajaakäytöl­lä ton­tit ovat, että ehkä Alek­sil­ta pois­tu­va erikoiskaup­pa voisi aluet­ta harkita?

    Marimekon tehtaan­myymälä kyl­lä on, ja ennen pan­demi­aa siel­lä kävi aasialaisia tur­is­te­ja. He tosin tuli­vat metrol­la ja käve­liv­ät perille.

    1. Jouni Sep­pä­nen:
      Hert­toniemen autokaup­pa-alue on käveli­jälle melko ankeaa seu­tua, mut­ta sinne pääsee hel­posti autolla. 

      Olen ostanut ainakin kolme autoa niin että olen men­nyt julk­isil­la autokaup­paan, ja liikkunut kävellen eri autokaup­po­jen välil­lä ver­taile­mas­sa auto­ja . Siinä mielessä Hert­toniemen autokaup­pa-alue on kulut­ta­jaystäväl­lisem­pi kuin Hyrylä tai Lentoase­man tienoo. Myös jos vie auton huoltoon on kätevää että pääsee julk­isil­la kor­jaamos­ta töi­ihin eikä tarvitse mak­saa sijaisautosta. 

      Tämä ei tosin liity Helsin­gin keskus­taan mil­lään taval­la. “Auto­ta­lo” Kamp­is­sa on haus­ka jäänne ajal­ta kun par­il­la auto­mopi­ilili­ik­keel­lä oli isot edus­ta­vat kau­pat katu­ta­sos­sa tarkoituk­se­na houkutel­la varakkai­ta kulut­ta­jia auto-ostok­sille näyt­tävin läpi vuorokau­den valais­tu­in näyteikkunoin. Tämä on sitä kadon­nut­ta Helsinkiä.

      1. R.Silfverberg: Tämä ei tosin liity Helsin­gin keskus­taan mil­lään taval­la. ”Auto­ta­lo” Kamp­is­sa on haus­ka jäänne ajal­ta kun par­il­la auto­mopi­ilili­ik­keel­lä oli isot edus­ta­vat kau­pat katu­ta­sos­sa tarkoituk­se­na houkutel­la varakkai­ta kulut­ta­jia auto-ostok­sille näyt­tävin läpi vuorokau­den valais­tu­in näyteikkunoin. Tämä on sitä kadon­nut­ta Helsinkiä. 

        Myös Espal­la oli 50 vuot­ta sit­ten peräti neljä autokaup­paa. (Läh­teeni on pro­to-soin­in­vaar­alainen pam­flet­ti Iso­kenkäis­ten maa: yhdyskun­ta­su­un­nit­telun taus­tavoimat, Ota­va 1971, s. 30.) Sieltä ne ovat teol­lisu­usalueille siir­tyneet, kai sil­loinkin ensisi­jais­es­ti kiin­teistöi­hin liit­tyvien kan­nat­tavu­us­laskelmien nojal­la. Mikä tietysti ei lainkaan vält­tämät­tä tarkoi­ta, että Vuit­ton-rin­nas­tus olisi vaaras­sa menet­tää hauskuutensa.

  10. Itseäni ei pätkääkään kiin­nos­ta, mitä Stadin ydinkeskustalle tapah­tuu. Käyn siel­lä har­voin. Tärkein ostoskatu­ni on Kehä3, ja liikku­misvä­li­neeni oma auto. Koko alue sopii lähin­nä vain tur­is­teille, virkamies­byråkraateille, viestin­tä­fir­moille ja asianajotoimistoille.

    1. Real­isti:
      Itseäni ei pätkääkään kiin­nos­ta, mitä Stadin ydinkeskustalle tapah­tuu. Käyn siel­lä har­voin. Tärkein ostoskatu­ni on Kehä3, ja liikku­misvä­li­neeni oma auto. Koko alue sopii lähin­nä vain tur­is­teille, virkamies­byråkraateille, viestin­tä­fir­moille ja asianajotoimistoille.

      Keskus­ta joka on elävä ja jos­sa raha liikkuu niin kuin pitääkin on yhtä kuin paljon verotuottoja.
      Ei siis kan­nat­taisi olla ihan välin­pitämätön keskus­tan kui­h­tu­misen suhteen.
      Kun kau­pat alka­vat vähetä, alkaa tur­istienkin kiin­nos­tus kaupunki­in haaleta.
      Kuvitel­laan­pa vaik­ka Berli­inin, Barcelo­nan tai Pari­isin tur­is­tialuei­ta ilman elävää kauppakulttuuria. 

      Ehkä vireän kaupun­gin syn­onyy­mi ei olekaan vihreä kaupunki:)

      Kyl­lä sen viimeistään huo­maa kun kaupun­gin kas­sa alkaa kui­h­tua keskus­tan tapaan.

      1. fen­noskan­di stadista: Keskus­ta joka on elävä ja jos­sa raha liikkuu niin kuin pitääkin on yhtä kuin paljon verotuottoja.Ei siis kan­nat­taisi olla ihan välin­pitämätön keskus­tan kui­h­tu­misen suhteen.
        Kun kau­pat alka­vat vähetä, alkaa tur­istienkin kiin­nos­tus kaupunki­in haaleta.
        Kuvitel­laan­pa vaik­ka Berli­inin, Barcelo­nan tai Pari­isin tur­is­tialuei­ta ilman elävää kauppakulttuuria. 

        Ehkä vireän kaupun­gin syn­onyy­mi ei olekaan vihreä kaupunki:)

        Kyl­lä sen viimeistään huo­maa kun kaupun­gin kas­sa alkaa kui­h­tua keskus­tan tapaan.

        Sta­di saa tulon­sa pääosin ansio­tuloveroista asukkail­taan, kiin­teistöbis­nek­ses­tä ja liike­laitosten­sa tuo­toista sekä val­tiono­suuksi­na. Cityn kau­pankäyn­nistä ei kaupun­gin kas­saan mon­taa killinkiä tule.

      2. fen­noskan­di stadista: Keskus­ta joka on elävä ja jos­sa raha liikkuu niin kuin pitääkin on yhtä kuin paljon verotuottoja.Ei siis kan­nat­taisi olla ihan välin­pitämätön keskus­tan kui­h­tu­misen suhteen.
        Kun kau­pat alka­vat vähetä, alkaa tur­istienkin kiin­nos­tus kaupunki­in haaleta.
        Kuvitel­laan­pa vaik­ka Berli­inin, Barcelo­nan tai Pari­isin tur­is­tialuei­ta ilman elävää kauppakulttuuria. 

        Ehkä vireän kaupun­gin syn­onyy­mi ei olekaan vihreä kaupunki:)

        Kyl­lä sen viimeistään huo­maa kun kaupun­gin kas­sa alkaa kui­h­tua keskus­tan tapaan.

        Höpö höpö. Keskus­tan kivi­jalat eivät mil­lään tasol­la kil­paile hyper­mar­ket­tien tai verkkokau­pan kanssa.

        Kivi­jal­ka on ihan puh­das­ta nap­pikaup­paa. Kivi kengässä.

        Jotain lat­tea ja viiden euron rät­tiä ei ikinä myy­dä sil­lä volyymil­lä, kuin hyper­mar­ketis­sa menee laatutuotteita.

        Barcelona, hah, kom­mu­nistien tärvelemä kirp­pusirkus, jon­ka keskus­tan elin­voimaisu­us perus­tuu tur­is­tei­hin, jot­ka mak­sa­vat majapaikas­ta ja päihteistä.

  11. Itse olen tar­ponut Keskuskat­ua usei­den vuosien ajan työ­matkallani sen käve­lykaduk­si muut­tamisen jäl­keen (sit­tem­min työ­nan­ta­jani on helpo­tuk­sek­seni uudelleen­si­joit­tunut ydinkeskus­tan ulkopuolelle).

    Iloinen kesäi­nen teleob­jek­ti­ivil­la otet­tu prideku­va on ilmeis­es­ti tarkoitet­tu havain­nol­lis­ta­maan että ympäristö on nykyään täyn­nä onnel­lisia kul­jek­sivia ihmisiä. 

    Ehkä rehellisyy­den nimis­sä voisi lisätä vielä annok­sen todel­lisu­ut­ta Helsin­gin toiselta vuo­de­na­jal­ta eli ikuiselta mar­rasku­ul­ta jol­loin paikalla on viisi jakelu­au­toa, tusi­nan ver­ran paikan läpi mah­dol­lisim­man nopeasti tar­povia työ­matkalaisia ja kau­pal­lisi­na palveluina ison­u­meron myyjä…

  12. Tämäkin on kohtu­ullisen ris­tiri­itainen kysymys — kuten mon­et Soin­in­vaaran esille otta­mat tai muual­ta keskustelu­un tulleet. Osmol­la on yleen­sä jos­sain määrin loogi­nen vas­taus kysymyk­si­in, mut­ta toisaal­ta ei.

    Melko var­masti Helsin­gin keskus­ta muut­tuu, tietyssä mielessä kui­h­tuu, vaik­ka sinne tehtäisi­in lisääkin parkkipaikko­ja. On paljon helpom­pi ja loogisem­pi lähteä ostok­sille Sel­l­oon, Jum­boon, Itik­seen, Isoon Ome­naan jne kuin men­nä taval­la tai toisel­la Alek­san­terinkadulle. Keskus­ta on tämän kil­pailun hävin­nyt ajat sit­ten. Keskus­taan ei tule mitään muu­ta lisää kuin kapakoi­ta ja kahviloi­ta — eloku­vateat­ter­itkin ovat siir­tyneet ostareihin.

    Van­taan perukan ihmisiä on help­poa pilkata ja aliarvioi­da, niin kuin Osmo tuol­la tekee, mut­ta tiedok­si vaan että nois­sa suuris­sa ostokeskuk­sis­sa käy paljon myös hesalaisia ja espoolaisia. Eihän kau­pat muuten sulk­isi ovi­aan Aleksanterinkadulla.

    Luulen että Soin­in­vaar­al­la ja Sin­nemäel­lä on hie­man tarkoituksenhakuisia/virheellisiä argu­ment­te­ja kun ver­rataan Helsinkiä Pari­isi­in, Barcelon­aan, Madridi­in jne. Ensin­näkin noiden suurien kaupunkien tiheis­sä keskus­tois­sa asuu paljon enem­män ihmisiä kuin Helsin­gin keskus­tas­sa. Ostovoimaa siis on paikallis­es­ti. Toisaal­ta ver­tailukaupun­git elävät paljon myös tur­is­mista. Noiden kaupunkien keskus­tois­sa “asuu” jatku­vasti kym­meniä­tuhan­sia tur­is­te­ja, jot­ka mielel­lään liikku­vat sup­peal­la alueel­la jalka­isin ja joil­la todel­lakin on “ostovoimaa”. Kol­man­nek­si, nois­sa kaupungeis­sa on suun­nilleen aina “kesä”, toisin kuin Helsingis­sä, jon­ka keskus­taan talvel­la pirukaan ei mene/tule huvikseen kävelemään. 

    Edel­lä sanomani on tietysti vain mutua.

    1. Kyösti Salo­vaara:
      Luulen että Soin­in­vaar­al­la ja Sin­nemäel­lä on hie­man tarkoituksenhakuisia/virheellisiä argu­ment­te­ja kun ver­rataan­Helsinkiä Pari­isi­in, Barcelon­aan, Madridi­in jne. Ensin­näkin noiden suurien kaupunkien tiheis­sä keskus­tois­sa asuu paljon enem­män ihmisiä kuin Helsin­gin keskus­tas­sa. Ostovoimaa siis on paikallis­es­ti. Toisaal­ta ver­tailukaupun­git elävät paljon myös tur­is­mista. Noiden kaupunkien keskus­tois­sa ”asuu” jatku­vasti kym­meniä­tuhan­sia tur­is­te­ja, jot­ka mielel­lään liikku­vat sup­peal­la alueel­la jalka­isin ja joil­la todel­lakin on ”ostovoimaa”.Kolmanneksi, nois­sa kaupungeis­sa on suun­nilleen aina ”kesä”, toisin kuin Helsingis­sä, jon­ka keskus­taan talvel­la pirukaan ei mene/tule huvikseen kävelemään. 

      EIvät Tallinna, Tart­to, Riika tai Vil­na ole mitään kymme­nen miljoo­nan asukkaan metropole­ja mut­ta niil­lä on tur­i­s­tirys­inä keski­aikainen käve­lykeskus­ta ja ainakin rav­in­tolois­sa halvem­pi hin­tata­so kuin Helsingillä. Myös neu­vos­tomiehi­tysa­jan rujous kiehtoo. Mitä vas­taavaa Helsingillä voisi olla?

      1. R.Silfverberg: EIvät Tallinna, Tart­to, Riika tai Vil­na ole mitään kymme­nen miljoo­nan asukkaan metropole­ja mut­ta niil­lä on tur­i­s­tirys­inä keski­aikainen käve­lykeskus­ta ja ainakin rav­in­tolois­sa halvem­pi hin­tata­so kuin Helsingillä. Myös neu­vos­tomiehi­tysa­jan rujous kiehtoo. Mitä vas­taavaa Helsingillä voisi olla?

        Tallinna oli rikas jo keski­a­jan hansakaupunk­i­na, kuten Riika, joka oli jonkin aikaan Suomen suurin, Tukhol­maakin suurem­pi kaupun­ki Liiv­in­maan kuu­lues­sa val­takun­taan. Vil­na oli suuri jo pakana-ajal­la ja Tar­tossa oli yliopis­to ennen Turkua. — Helsin­ki sen sijaan kasvoi Sve­abor­gin huoltokylänä ja sit­ten keis­arinkaupunk­i­na vail­la omaa sielua.

        Helsin­ki on kuitenkin mod­erni, nuorekas ja avoin kaupun­ki, jos­sa on vireä Yliopis­to, taide­museoita ja Musi­ikki­ta­lo. Olen pitkään esit­tänyt, että keskus­taa on kehitet­tävä Yliopis­ton ja kult­tuurin ehdoil­la sekä siel­lä sijait­se­vien val­tio­val­lan perusin­sti­tuu­tioiden, eduskun­nan ja val­tioneu­vos­ton tyys­si­joina, jopa siihen mit­taan, että uus­rak­en­tamisen tulisi keskit­tyä opiske­li­ja-asun­toi­hin nou­se­vien toivo­jemme määräaikaisek­si sosi­aalis-kult­tuuril­lik­sek­si sivistämiseksi.

        Toimis­tot ja kau­pustelu sopi­vat parem­min tavoitet­taviksi omi­in keskit­tymi­in­sä aluekeskuk­si­in tai keskus­tan lähi­maille Pasi­laan ja Vallilaan. Osana Itäkeskuk­sen kehit­tämis­hanket­ta kaupung­in­ta­lo luon­nol­lis­es­ti siir­retään Itik­seen tai Puoti­lan metrolle ja pormes­tarin asun­to per­spek­ti­ivin saavut­tamisek­si Lehtovuoreen.

    2. Kyösti Salo­vaara: Van­taan perukan ihmisiä on help­poa pilkata ja aliarvioi­da, niin kuin Osmo tuol­la tekee

      Ei Osmo heitä pilkan­nut tai aliarvioinut.

  13. Kaik­ki näistä Osmon mainit­semista ongelmista johtu­vat siitä, että ylipäätään koite­taan ohjail­laan kavoituk­sel­la maan ja kiin­teistö­jen käyt­töä — ja sit­ten kun kavoit­ta­ja ei tietenkään voi pysyä muut­tuvan maail­man perässä, niin seu­rauk­se­na on pulaa ja puutet­ta + ylijäämää.

    Toki feed­back-loopin tiuken­t­a­mi­nen on ihan jees, mut­ta mites jos vaan vähen­netään ongel­maa siir­tymäl­lä japani­laistyyliseen kaavoituk­seen, jos­sa rajataan vain joitakin asioi­ta pois ja muuten jätetään kiin­teistön­o­mis­ta­jille vapaam­mat kädet?

  14. Näin perussuomalaisena..siis ainakin heitä äänestävänä..voin tode­ta, että tietenkin on kiva, että on käve­lykatu­ja, jois­sa ei ajel­la autoil­la eikä paljoo mopoillakaan..Mutta tässäkin asi­as­sa eli käve­lykadut v. autoille myös sal­lit­tut kadut, lie­nee jonkin­lainen opti­mi tasapaino..ei niitä käve­lykatu­jakaan tarvi­ta määärään­sä enempäää..tai tulok­se­na voi olla Pohjois-euroopan Pjongjang..

    Kaiken­lainen tahalli­nen jonkin liikku­mis­muodon vaikeut­ta­mi­nen, kuten autoilun ..ei nos­ta kokon­aisu­u­den arvoa vaan vähen­tää sitä. Eli jos kokon­aisu­u­den arvoa halu­taan lisätä, sen täy­tyy tapah­tua porkkanalla..ei kepil­lä. Virhei­den meto­di on pääsään­töis­es­ti se kep­pi, Virheä siir­tymä 1800 luvulle?

    Sit tuo pyöräilyinto.…mitä enem­män ihmi­nen pyöräilee, sitä enem­män se tarvii ruokaa. Sen vaa­dit­ta­van liikun­ta­suorituk­sen ruokkimi­nen tuot­taa enem­män hiilid­iok­sidipäästöjä, mitä ehkä jopa auton polt­toaineku­lut samaan matkaan.. varsinkin jotain kaloriköy­hää salaat­tia syömällä…Mutta…ook..pyörä voi olla OK kulku­vä­line 1–2 km matkan tait­tamiseen, mut­ta talvel­la kovas­sa pakkases­sa lumimyrskyssä..aika epämiel­lyt­tävää ellei mah­do­ton­ta… Mun mielestä taa­jamis­sa opiti­mi kulkuneu­vo olisi siis mopo…bensalla kulke­va mopo tai moposkootteri..miksi näitä ei hehkute­ta enem­pää julk­isu­udess­sa? 2 litran ben­sanku­lu­tus satasel­la ja tarvit­see pienen tilan niin liikues­sa kuin parkkeeratessa.

    noh..onneks en asu PK seudul­la vaan Raisios­sa, joka on ken­ties suomen liiken­neystäväl­lisin kaup­pala ..kaikille kulkumuodoille.

    1. Dick­ie:
      Sit tuo pyöräilyinto….mitä enem­män ihmi­nen pyöräilee, sitä enem­män se tarvii ruokaa. Sen vaa­dit­ta­van liikun­ta­suorituk­sen ruokkimi­nen tuot­taa enem­män hiilid­iok­sidipäästöjä, mitä ehkä jopa auton polt­toaineku­lut samaan matkaan.. varsinkin jotain kaloriköy­hää salaat­tia syömällä…Mutta…ook..pyörä voi olla OK kulku­vä­line 1–2 km matkan tait­tamiseen, mut­ta talvel­la kovas­sa pakkases­sa lumimyrskyssä..aika epämiel­lyt­tävää ellei mahdotonta… 

      Minus­ta on jotenkin hauskaa, että monis­sa pyöräi­lyyn liit­tyvis­sä keskusteluis­sa tois­tuu poikkeuk­set­ta tämä sama troop­pi, eli että “Suomes­sa voi pyöräil­lä kak­si kuukaut­ta vuodes­ta”, tai niin kuin yllä: yli kah­den kilo­metrin matkan tait­ta­mi­nen pakkases­sa on muka mah­do­ton­ta. Tuo­hon hiilid­iok­sidipäästökysymyk­seen tarvit­sisi parem­min ter­mo­dy­nami­ikkaa tun­te­van, mut­ta väite kuu­lostaa myös poskettomalta.

      Itse olen hoi­tanut koh­ta vuosikymme­nen ajan kaik­ki työ­matkat ja läh­es kaik­ki muutkin matkat pyöräl­lä, lop­ut har­vat julk­isil­la. Kilo­me­tre­jä ker­tyy päälle kymme­nen tuhat­ta vuodessa, enkä ole mikään atleet­ti, vaan BMI:n mukaan lihavu­us­ra­jal­la. Talvel­la tarvit­see toki vil­la-alusker­ras­ton ja nastarenkaat. Ei mitenkään mah­do­ton setti.

      Isom­matkin ostok­set ja pienet kodinkoneet kulke­vat etu­tarakalla ja pyörälaukuis­sa. Ain­oa, johon olen tarvin­nut autoa ovat muu­tot. Niin, ja pyyk­in­pe­sukoneen vai­h­to ker­ran kymme­neen vuo­teen. Hoituu pienel­lä lisä­mak­sul­la kodinkoneliikkeeseen.

      Kom­men­toi­ja on toki ihan oike­as­sa siinä, että joku tas­apaino on ole­mas­sa käve­lykatu­jen ja autokaisto­jen kanssa. Maaseudul­la auto on tarpeel­lisem­pi kuin kaupungeis­sa, mut­ta tässähän kom­men­toidaan Helsinkiläisen kun­tavaaliehdokkaan ajatuk­sia. Ymmär­rän myös, etteivät kaik­ki ihmiset pysty ja osa halua pyöräil­lä kaikkialle. Jotenkin kuitenkin näis­sä yllä ole­van kaltai­sis­sa kom­menteis­sa särähtää kor­vaan se aja­tus, että yksi­ty­isautoilu on ihmisoikeus, joka nyt vaan jyrää kaiken kun siihen on ker­ran totuttu.

      Noh… onneks asun Helsingis­sä enkä Raisos­sa. Stadis­sa parinkymme­nen kilo­metrin työ­mat­ka sujuu hyvin polkupyörälläkin.

      1. JN: Minus­ta on jotenkin hauskaa, että monis­sa pyöräi­lyyn liit­tyvis­sä keskusteluis­sa tois­tuu poikkeuk­set­ta tämä sama troop­pi, eli että ”Suomes­sa voi pyöräil­lä kak­si kuukaut­ta vuodes­ta”, tai niin kuin yllä: yli kah­den kilo­metrin matkan tait­ta­mi­nen pakkases­sa on muka mah­do­ton­ta. Tuo­hon hiilid­iok­sidipäästökysymyk­seen tarvit­sisi parem­min ter­mo­dy­nami­ikkaa tun­te­van, mut­ta väite kuu­lostaa myös poskettomalta.

        Itse olen hoi­tanut koh­ta vuosikymme­nen ajan kaik­ki työ­matkat ja läh­es kaik­ki muutkin matkat pyöräl­lä, lop­ut har­vat julk­isil­la. Kilo­me­tre­jä ker­tyy päälle kymme­nen tuhat­ta vuodessa, enkä ole mikään atleet­ti, vaan BMI:n mukaan lihavu­us­ra­jal­la. Talvel­la tarvit­see toki vil­la-alusker­ras­ton ja nastarenkaat. Ei mitenkään mah­do­ton setti.

        Isom­matkin ostok­set ja pienet kodinkoneet kulke­vat etu­tarakalla ja pyörälaukuis­sa. Ain­oa, johon olen tarvin­nut autoa ovat muu­tot. Niin, ja pyyk­in­pe­sukoneen vai­h­to ker­ran kymme­neen vuo­teen. Hoituu pienel­lä lisä­mak­sul­la kodinkoneliikkeeseen.

        Kom­men­toi­ja on toki ihan oike­as­sa siinä, että joku tas­apaino on ole­mas­sa käve­lykatu­jen ja autokaisto­jen kanssa. Maaseudul­la auto on tarpeel­lisem­pi kuin kaupungeis­sa, mut­ta tässähän kom­men­toidaan Helsinkiläisen kun­tavaaliehdokkaan ajatuk­sia. Ymmär­rän myös, etteivät kaik­ki ihmiset pysty ja osa halua pyöräil­lä kaikkialle. Jotenkin kuitenkin näis­sä yllä ole­van kaltai­sis­sa kom­menteis­sa särähtää kor­vaan se aja­tus, että yksi­ty­isautoilu on ihmisoikeus, joka nyt vaan jyrää kaiken kun siihen on ker­ran totuttu.

        Noh… onneks asun Helsingis­sä enkä Raisos­sa. Stadis­sa parinkymme­nen kilo­metrin työ­mat­ka sujuu hyvin polkupyörälläkin.

        Itse kul­jen myös läh­es kaik­ki matkat pyöräl­lä, mut­ta en suosit­tele sitä kenellekään, sil­lä se mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Tavaroiden kul­jet­ta­mi­nen on ongel­ma. Taval­liset posti­paketitkin ovat joskus vaikei­ta kul­jet­taa, jos ovat sen muo­toisia, ettei paket­ti mah­du etuko­ri­in eikä taakse. Mitä kodinkonei­ta olet kul­jet­tanut pyöräl­lä!? Yksin paina­vat kaup­pakas­sit tekevät pyörästä epä­vakaan ja ajami­nen vaikeutuu.

        Toinen ongel­ma on Suomen neljä vuo­de­naikaa. Pyöräilem­i­nen talvel­la ja alkukevääl­lä voi merk­itä ajamista jään pääl­lä, jon­ka pääl­lä on vielä vet­tä, eikä hiekoituk­sista ole mitään hyö­tyä. Puhu­mat­takaan siitä, että pyöräteistä huoli­mat­ta niil­lä ei voi ajaa, kos­ka lumet kipataan valleik­si pyörätei­den päälle, tai niitä ei lainkaan pide­tä kun­nos­sa. Ymmär­rän ihmisiä, jot­ka eivät uskalla ajaa ajo­tien reunaa, kos­ka osa autoil­i­joista ei tun­nu piit­taavaan pyöräil­i­jöi­den tur­val­lisu­ud­es­ta. Liian läheltä aja­va auto voi tönäistä pyöräil­i­jän kumoon. Pyöräil­i­jä on aika heikoil­la suh­teessa auton painoon.
        Kol­mas ongel­ma on se, että joitain matko­ja ei vain ajal­lis­es­ti ole järkevää tehdä pyöräl­lä. Vaik­ka jak­saisi ajaa parikym­men­tä kilo­me­tria pyöräl­lä kuten sinä, kiireisel­lä ihmisel­lä ei tuo­ta aikaa vält­tämät­tä ole. Jos pitää hoitaa usei­ta asioi­ta samal­la reis­sul­la eri suun­nil­la, aika ei yksinker­tais­es­ti riitä. Tois­t­en pitää kul­jet­taa huonos­ti liikku­via per­hee­jäseniään. Täl­laises­sa tilanteis­sa julkisetkaan eivät vält­tämät­tä ole ratkaisu.

      2. Talvipyöräi­ly tarvit­see kun­non varus­teet, mut­ta helpok­si se muut­tuu vas­ta kun han­kkii sähköpyörän ja kun­non nastarenkaat. Tämän jäl­keen ei ole väliä vaik­ka pyörteitä ei olisi aurat­tu, matkanopeus on sama kesät tal­vet. Ja voi lait­taa lämpimät tam­i­neet päälle, ei silti tule hiki lopus­sa kun­han vain nos­taa avus­tus­ta­soa sitä mukaa kun lämpenee.

        Useim­miten maaseudul­la tai maaseu­tu­mai­sis­sa pitäjis­sä on olemat­tomim­mat mah­dol­lisu­udet pyöräil­lä, kos­ka ei ole pyöräteitä, kadut suht kapei­ta ja tien pien­nar olema­ton. Itse en aikaan täm­möisel­lä suos­tu­isi pyöräilemään.

      3. Tiiviy­den turhu­us: Itse kul­jen myös läh­es kaik­ki matkat pyöräl­lä, mut­ta en suosit­tele sitä kenellekään, sil­lä se mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Tavaroiden kul­jet­ta­mi­nen on ongelma. 

        Hei, kuten joku tuos­sa alem­pana tote­sikin, alkaa tosi­aan men­nä aiheen vier­estä. Vas­taan tähän pikaisesti.

        Ihan samaa mieltä: mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle. Point­ti­ni oli, että sekä kaikkialle autoilu että kaikkialle pyöräi­ly ovat molem­mat val­in­to­ja. Kaikkialle autoilu on nyt kätevää, kos­ka siihen on uhrat­tu val­tavasti resursse­ja ja rahaa. Niitä voisi ohja­ta muillekin valin­noille ja niiden kätevöittämiseen.

        Lähin­nä trig­geröidyin tuos­ta val­heel­lis­es­ta väit­teestä, että pyöräi­ly ensisi­jaise­na liikku­mis­muo­tona on uni­ver­saali mah­dot­to­muus, ja yksi­ty­isautoilu pait­si ilmi­selvä uni­ver­saali ole­tus­li­ikku­mis­muo­to, jonkin­lainen pyhä ihmisoikeus, tai iden­ti­teetin poh­ja kuten alla pohdi­taan. Mikroaal­tou­unin ja tor­ni­ti­etokoneen kokoiset ja sitä pienem­mät kodinkoneet kulke­vat pyörän etu­tarakalla. Ruokaos­tok­sia kul­kee min­ul­la sään­nön­mukaises­ti viisi­toista kiloa ker­ral­la. Pyörälaukut takaa­vat tas­apain­on. Nastarenkaat on kek­sit­ty. Kodinkoneli­ik­keet tar­joa­vat koti­inkul­je­tuk­sen varsin edullisesti.

        Itse kul­jen pyöräl­lä läh­es aina julk­ista liiken­net­tä nopeam­min. Poikkeuk­se­na kaupun­gin aivan laidal­ta toiselle siir­tymiset ja rospu­ut­toke­li pahimp­ina pyry­tyspäiv­inä. Julk­isil­la yksikin vai­h­to ja siir­tymi­nen pysäk­iltä päämäärään hidas­ta­vat. Pyörä liikkuu koko ajan.

      4. Aja­tus siit­tä, ett­tä pyöräi­ly tuot­taisi enem­m­män päästöjä (sekä tietysti maankäytössä vil­jelyalaa) kuin mitä joku pikkuautokinneri…siis kun jos raakaöljyä pumpataan maas­ta tai mer­estä, niin sil­lä saa val­ta­van ener­giamäärän (kalorimäärän) siis erit­täin edullisesti..pummpauskustannukset on..kait yleis­es­ti alle 10 dol­larii per bar­reli, jos­sa on hiton­moinen energiamäärä..

        ruuan tuotantoon..sitä pyöräi­lyä varten, sit tarvi­taankin kaiken­laisia resursse­ja ja paljon..maapinta-alaa, vet­tä, lan­noit­tei­ta, ja…öljyä maat­alouskonei­ta varten.… ja yleinen inf­s­tra­truku­uri ruokakaupois­sa, joka lie­nee suurem­pi kuin sen ben­san jakelu infra. juuh…ja lihaa kulu­uu, pyöräi­lyyn, ja pro­tei­inii tarvitaan..ei innokas liikku­ja voi olla pelkkä kasvis­syöjä„ vaik­kee­ta olis

        Tiijän eräänkin tyypin, joka kuulem­ma lentorahti­na rah­tas fil­lar­in­sa loma­lle Helsinki-´Vantaalta Kanari­ansaar­ille eh heh, et vois käyt­tää sitä tutkimusmatkoihinsa..ei kait ollu eräs O.S.

        Mut kuten sanoin…mopo..voisi olla oiva kom­pro­mis­si tässä, voi olla sähkömopokin..tosin niistä on enem­män vaivaa kuin hal­vas­ta yksinker­tais­es­ta bensamoposta

      5. Mä pär­jäsinkin ennen yksin ihan hyvin mun Man­ki kinuski­mopol­la, mut kun menin naimisi­in, niin vai­mon takia sit ostin tom­mosen pikkukinnerin..ei sil tuu ajoo kuin reilu 1000 km vuodes täs Rais­sios pör­rätessä.. korona-aikana ei sitäkään

  15. mopoilu toimii myös talvi­o­lo­suhteis­sa polkupyörää parem­min, kos­ka voi pistää päälle vaik­ka pilkki­halar­it ja kuin­ka paljon vaatet­ta tahansa ja vaik­ka kahdet pak­sut rukkaset päällekkäin käsiin…ja päänup­pi­i­in inte­graa­likypärää ja kom­man­dopi­pio jooh… pyöräil­lessä täm­mö­nen vaatemäärä vaikeut­taa sitä liikun­ta­suori­tus­ta… Mopo vetää myös auraa­mat­tomil­la teilla/ pyöräteil­la paljon parem­min kuin mitä polkemalla.

    jotkut kinuskisku­ut­teri tuskin läh­tee edes pakkasel­la käymään…mut van­han­malliset solkut ja tuntsat ja mankit kylläkin…ihan potki­mal­la käymään…siinä mis­sä akkus­tart­ti ei ruleta

    1. Dick­ie:
      mopoilu toimii myös talvi­o­lo­suhteis­sa polkupyörää parem­min, kos­ka voi pistää päälle vaik­ka pilkki­halar­it ja kuin­ka paljon vaatet­ta tahansa ja vaik­ka kahdet pak­sut rukkaset päällekkäin käsiin…ja päänup­pi­i­in inte­graa­likypärää ja kom­man­dopi­pio jooh… pyöräil­lessä täm­mö­nen vaatemäärä­vaikeut­taa sitä liikun­ta­suori­tus­ta… Mopo vetää myös auraa­mat­tomil­la teilla/ pyöräteil­la paljon parem­min kuin mitä polkemalla.

      jotkut kinuskisku­ut­teri tuskin läh­tee edes pakkasel­la käymään…mut van­han­malliset solkut ja tuntsat ja mankit kylläkin…ihan potki­mal­la käymään…siinä mis­sä akkus­tart­ti ei ruleta

      Vähän ohi aihei­den viimeisim­mät viestit tässä keskustelus­sa, mut­ta mopoista puheenollen nykyään on tar­jol­la läh­es mopoa vas­taavaa menoa sähköpeleil­lä joil­la ajaa ihan lail­lis­es­ti pyöräväylil­läkin jopa 1000w moot­to­ril­la. Näil­lä Helsingis­sä ajelleena voin vain kiitel­lä hyvää kevyen­li­iken­teen verkos­toamme sekä lain­säätäjiä sal­lies­saan näil­lä ajo. Huo­mat­tavasti autoilua miel­lyt­täväm­pää menoa hyväl­lä kelillä. 

      Harmil­lis­es­ti näi­den säi­ly­tys ja lataami­nen on haas­teel­lista kun varkaat vievät nämä lait­teet ihan uusimpi­enkin ker­rostalo­jen pyörä­varas­toista, joten omat ajot siir­tyi takaisin ben­sa-autoon. Sähköau­ton han­kkisin, mut­ta ei, sitä ei voi lada­ta taloy­htiössämme rahal­lakaan ennen enem­mistön päätöstä.

      Nykyään kun kaik­ki säi­lyt­tävät arvokkaampia pyöriään ja sähköpele­jään asun­nois­saan pitäisi lisätä asun­to­jen kaavamääräyk­seen verkko­häkki­tilo­ja sähköpis­tok­keel­la kak­sipyöräis­ten säi­ly­tyk­seen esteet­tömin kuluin. Niitä voisi esim. myy­dä osakkeina sille joka eniten mak­saa. Näis­sä tilois­sa tulisi palo­tur­val­lisu­us ottaa huomioon sil­lä lithi­um akut eivät sytyt­tyään sam­mu mitenkään. 

      Ps. tehkää päät­täjät jotain hul­luille palomääräyk­sille jot­ka estävät kevyen liiken­teen kulku­pelin pitämisen autopaikalla hal­lis­sa jos­sa palo­tur­val­lisu­us valmi­ik­si huip­pu­lu­okkaa. Lisäk­si taloy­htiöille laitet­ta­va velvol­lisu­us antaa halukkaiden rak­en­taa sähköt autopaikoilleen oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan jos/kun se ei taloy­htiön kanssa onnistu.

  16. Nuoru­us kului Hauk­i­lahdessa ja Tapi­o­las­sa, joista Helsin­gin keskus­tas­sa käyti­in autol­la, joka jätet­ti­in taval­lis­es­ti Makkarat­alon pysäköin­ti­hal­li­in. Nyt las­ten lähdet­tyä kotoa olemme asuneet 7 vuot­ta Kru­u­nun­haas­sa, viime vuodet autot­tom­i­na. Vaik­ka töi­hin ja keskus­tan palvelui­hin pääsee kävellen ja julk­isil­la, päädy­imme han­kki­maan täyssähköau­ton, jota nyt malt­ta­mat­tom­i­na odotamme. Itse läh­den heti sil­lä Ikeaan Espooseen. Tämä osoit­taa, että asi­at eivät ole joko-tai ja että samal­lakin ihmisel­lä voi olla mon­ta ”roo­lia” liikkumisessaan.

  17. Muu­ta­ma point­ti eri­no­maiseen kirjoitukseesi.

    Itsekin auton vuosia omis­ta­neena, vaik­ka mieluiten käytin polkupyörää ja raideli­iken­net­tä, huo­masi miten herkkä oli ben­san pie­nille hin­taeroille huoltoasemien välil­lä ja sille, saiko jos­sakin säästet­tyä pysäköin­tiku­luis­sa. Auton kiin­teitä kulu­ja kun ei pääse pakoon, mut­ta joskus pysäköimäl­lä sopi­vaan hal­li­in tai parin kort­telin päähän oli mah­dol­lista säästää. Mah­doinko koskaan säästää paikan haku­un menevän ajan ver­taa (tun­tipal­ka­lla las­ket­tuna) — tuskin. Samoin kek­seliäisyys liiken­neval­oristeysten vält­tämisessä (keskisu­ures­sa kaupungis­sa) ja nopeusra­joi­tusten opti­moin­nis­sa oli melkoinen. Autol­la kulkies­sa ajatuk­set vaan kulke­vat sitä rataa?

    Mik­si Kokoomus sit­ten vänkää keskus­ta-autoilun puoles­ta? Itse sosiaaliliberaalin/vihreän siiv­en kokoomus­laise­na uskoisin osin kyseessä lienevän iden­ti­teetin: jos itse on tot­tunut aja­maan autol­la ja menee mieluiten sinne, minne autol­la pääsee helpol­la, luulee maail­man muutenkin toimi­van samal­la taval­la. Toinen syy voi olla autoilun pitämi­nen ole­tusar­voise­na liiken­nemuo­tona: sen kus­tan­nuk­sia ei ehkä las­ke­ta kos­ka ne “kuu­lu­vat asi­aan”, toisin kuin joukko- ja kevyen liiken­teen kulut, jot­ka ovat “ylimääräistä hyvää”. Kol­mas syy lie­nee raadol­lisin, ja pätee ehkä osaan: pado­taan iden­ti­teet­tipoli­ti­ikalla laitaoikeistop­uolueen nousua pitämäl­lä meteliä “rajap­in­nas­sa” ole­vien mielestä tärkeästä autoilun vapaud­es­ta. Neljäs on autovero, joka on hiertänyt mieltä vuosikym­meniä ja jos­ta voi kum­mu­ta “ylisukupolvi­nen” katkeru­us (“8 mil­jar­dia euroa liiken­teen veroja”).

    Ulko­mail­la tur­isti­na tai työa­siois­sa työpäivän jäl­keen isom­mas­sa kaupungis­sa liikkues­sa huo­maa pari asi­aa: (1) Pyrkii käyt­tämään vain raideli­iken­net­tä, ja siitäkin mielu­usti vain metroa tai vas­taavaa. Bus­sil­in­jo­jen selvit­tämi­nen vaatii enem­män viit­seliäisyyt­tä, samoin kuin mil­lä pysäkil­lä nous­taan ulos. (2) Kun tulee ensi ker­taa johonkin isom­paan kaupunki­in, eikä tiedä mis­sä se keskus­ta, jos­sa tapah­tuu ja on kiin­nos­tavia asioi­ta löy­tyy, on kar­tas­ta help­po se etsiä. Etsii vain yleen­sä pinkil­lä merk­i­tyt käve­lykadut ja jos jos­sakin niitä on ryh­mit­tyneenä mon­ta, on kyseessä se keskus­ta. Helsingis­sä viivy­tys­tais­telu on ollut melkoista. Miten hieno prom­e­na­di ja rav­in­to­lakeskit­tymä voisi­vat Esplana­dit olla, jos sekä Etelä- että Pohjois-Esplana­di oli­si­vat käve­lykatu­ja (ja niille mah­tu­isi isot rav­in­to­lat­eras­sit ym.

    Toinen jut­tu on, että viime kesän tapaan voisi rav­in­to­lat­eras­si­tore­ja jär­jestää enem­mänkin. Jos Kasar­mi­to­rille pääsee tänä kesänä vain yksi kymme­ne­sosa sinne hak­eneista rav­in­toloista, olisi minus­ta itses­tään selvä ratkaisu osoit­taa käyt­töön ainakin 1–2 toria lisää: vaik­ka Senaat­in­tori ja Narikka­tori tai Rautatientori.

    Lopuk­si mainit­sisin työ­matkani Mosko­vaan, jos­sa kuljin yhteistyökump­panin kyy­dis­sä autol­la myyn­ti­matkalla mah­dol­liselta asi­akaste­htaal­ta toiselle . Yhteistyökump­pani sadat­teli pysäköin­tipaikkaa etsiessään, miten Mosko­van kaupung­in­jo­hto “käy sotaa auto­ja vas­taan” kun pysäköin­tipaikko­ja ei tuos­ta vaan löy­dy ja tiet (val­ta­vat prospek­tit) tukkeu­tu­vat autoista. Käsit­tääk­si sikäläistä val­ta­puoluet­ta ei voi ihan vihrei­den sis­arpuolueek­si kutsua…

    1. ij: Auton kiin­teitä kulu­ja kun ei pääse pakoon, mut­ta joskus pysäköimäl­lä sopi­vaan hal­li­in tai parin kort­telin päähän oli mah­dol­lista säästää. 

      Kyl­lä auto­jen kiin­teistä kulu­ja pääsee kohta­lais­es­ti pakoon. Itsekin olen viimeisen vuo­den aikana lait­tanut pari­in ker­taan auton seison­taan joik­sikin viikoik­si tai pisim­mil­lään kai yli kuukaudek­sikin, kun etä­työti­lanteessa auto ei ollut kovin tarpeelli­nen. Sil­loin kun on tarvin­nut autoa, on ottanut sen taas liiken­nekäyt­töön. Seison­taan Trafi­comin sivuil­ta auton lait­taes­sa liiken­nevaku­u­tus­mak­su­jen juok­su pysähtyy, samoin ajoneu­voveron juok­sem­i­nen, kunnes auton ottaa taas liiken­nekäyt­töön. Trafi­com tosin perii 5,40 euron rek­isteröin­ti­mak­sun, mut­ta jos sääs­to on use­ampia kymppe­jä lyhyessä seison­nas­sa tai pidem­män seison­nan tapauk­ses­sa kolminu­meroinen, seison­taan lait­to kan­nat­taa kyl­lä taloudel­lis­es­ti, ja kiin­teät kulut saa pysähtymään — luku­unot­ta­mat­ta auton ikään­tymiseen liit­tyvää arvon alen­e­mista, joka ei pysähdy. Seison­taan lait­to onnis­tuu, jos on paik­ka, jos­sa autoa pitää. Moni lait­taa auton­sa seison­taan esim. etelän loman ajak­si, jot­tei ajoneu­vos­ta juokse vero ja vaku­u­tuk­set kun sitä ei käytä, ja toiset pitävät joitain auto­ja vain esim. kesäkäytössä, ja pitävät auton tal­ven seison­nas­sa. Mut­ta etä­työaikana moni on tehnyt viikon tai parin mit­taisi­akin käytöstä poistoja.

    2. ij: Ulko­mail­la tur­isti­na tai työa­siois­sa työpäivän jäl­keen isom­mas­sa kaupungis­sa liikkues­sa huo­maa pari asi­aa: (1) Pyrkii käyttämään

      ij: Ulko­mail­la tur­isti­na tai työa­siois­sa työpäivän jäl­keen isom­mas­sa kaupungis­sa liikkues­sa huo­maa pari asi­aa: (1) Pyrkii käyt­tämään vain raideli­iken­net­tä, ja siitäkin mielu­usti vain metroa tai vas­taavaa. Bus­sil­in­jo­jen selvit­tämi­nen vaatii enem­män viit­seliäisyyt­tä, samoin kuin mil­lä pysäkil­lä nous­taan ulos

      Noin minäkin ajat­telin ennen, metrol­la pääsee nopeasti ja helpol­la. Sit­ten kuljin pari ker­taa Berli­inis­sä kak­sik­er­ros­bus­sil­la ja huo­masin sen edut. Bus­sista on tosi muka­va kat­soa katu­jen ja kort­telien elämää. Vielä enem­män näkee ja kokee tietysti pyöräl­lä liikkuen, mut­ta bus­sikin on oiva liikku­mis­muo­to tur­is­tille. Ne metrot. Jostain syys­tä niil­lä ei tehdä sight-seeing-ajeluja.

      1. TJAboa:
        Noin minäkin ajat­telin ennen, metrol­la pääsee nopeasti ja helpol­la. Sit­ten kuljin pari ker­taa Berli­inis­sä kak­sik­er­ros­bus­sil­la ja huo­masin sen edut. Bus­sista on tosi muka­va kat­soa katu­jen ja kort­telien elämää.Vielä enem­män näkee ja kokee tietysti pyöräl­lä liikkuen, mut­ta bus­sikin on oiva liikkumismuototuristille.Ne metrot. Jostain syys­tä niil­lä ei tehdä sight-seeing-ajeluja.

        Bus­sil­la kul­jen vier­aas­sa suurkaupungis­sa vain sil­loin jos on pakko. Järjestys on tämä. 1) metro, 2) raitio­vaunu 3) tak­si 4) bussi

  18. Vesa-Mat­ti:
    “Pysäköin­ti Stock­man­nin hal­lis­sa mak­saa 3,50eur/30min. Kol­men tun­nin visi­itistä pysäköin­nille aivan ydinkeskus­tas­sa tulee siis hin­taa 21euroa. Jos on valmis kulke­maan neljä pysäkkiä suun­taansa raitio­vaunul­la tai kävelemään reilun kilo­metrin P‑töölöstä, hin­taa kol­men tun­nin pysäköin­nille tulee 12eur. Nämä sum­mat eivät rajaa pysäköin­tiä ”vain rikkaille”. ”

    Kyl­lä nuo ovat Vesa-Mat­ti iso­ja sum­mia. Kahdel­la kympil­lä, tuo Stok­ka-esimerk­ki, mei­dän per­he saa koko päivän ruoat.
    Toki halvem­paa olisi käy­dä cityssä ratikalla. Kaup­pareis­sun hin­naksi tulee noin kuusi euroa. Jos on kak­si muu­ta per­heen­jäsen­tä mukana, kuten autossa, tulee yhdelle menopaluu-ratikalle hin­taa noin 18 euroa, mikä on taas se melkein se kak­sikymp­piä. Ei ole hal­paa sekään. 

    Joku ihmetteli miten autoilua on muka rajoitet­tu Helsingis­sä? No, liikenne on kas­vanut määräl­lis­es­ti todel­la reilusti, mut­ta ajoväyliä ei ole lisät­ty vaan päin­vas­toin esim. Hämeen­tiel­lä vähen­net­ty. Lisäk­si esil­lä koko ajan ran­gais­tusvero eli ruuhka­mak­su. Mak­su ruuhkas­ta joka on silleen jätetyl­lä liiken­nesu­un­nit­telul­la tiedostaen aiheutet­tu. Lisäk­si pysäköin­ti on indek­si­in ver­rat­tuna kallis­tunut roimasti.
    Jokainen päivit­täin keskus­tas­sa autoil­e­va tun­tee nämä asi­at hyvin. Entäpä keskus­tatun­neli? Ok, antaa sen olla. Puli­nat pois. 

    Pyöräil­i­jä on sen sijaan keskus­tan uusi kuningas. Onnea. Kuningas jol­la on oikeus verot­taa autoil­i­joi­ta. Kuten tiedämme autoilun vero­tus­tuot­to ei siir­ry täysimääräisenä autoilun kus­tan­nusten kat­tamiseen. Ymmär­rän ilmas­tosyyt mik­si pyöräi­lyä halu­taan monin tavoin sub­ven­toi­da, ja antaa­han Helsin­gin kaupun­ki mm. pyöräe­tu­u­den henkilökun­nalleen, jota toki ovat kaik­ki helsinkiläiset kus­tan­ta­mas­sa oli siihen halua tai ei. Min­ua asia ei hait­taa, mut­ta monia tun­tuu hait­taa­van autoilun jatku­mi­nen suurin piirtein vieläpä maail­man kalleim­paan hin­taan tääl­lä kaukana pohjoises­sa. Kapu­loi­ta on halua aset­taa lisää. 

    Espoon ja Van­taan jät­ti­mar­keteis­sa on pysäköin­ti ilmaista. Sinne on min­unkin help­po huraut­taa. Ja kyl­lä, olen laskenut ben­saku­lut: on reilusti halvem­paa silti.
    Kaupun­gin taloud­es­ta vas­tu­ullise­na henkilönä olisin tästä kehi­tyk­ses­tä kuitenkin ihan aidosti huolis­sani. Ja toki sel­l­ainen olenkin, kuten on jokainen muukin vero­ja mak­sa­va helsinkiläinen.
    Keskus­tan elävöit­tämis­es­tä ei ole sen liike-elämän ja peruskau­pan siirtämi­nen muualle. Min­ul­la voi olla eri­lainen käsi­tys kaupunkien his­to­ri­al­li­sista funk­tioista, mut­ta luulen jokaisen ymmärtävän että autoile­via ihmisiä ei kan­na­ta tak­la­ta pois pelistä jo kehäykkösellä.

    1. fen­noskan­di stadista: Kaupun­gin taloud­es­ta vas­tu­ullise­na henkilönä olisin tästä kehi­tyk­ses­tä kuitenkin ihan aidosti huolis­sani. Ja toki sel­l­ainen olenkin, kuten on jokainen muukin vero­ja mak­sa­va helsinkiläinen. 

      Olen vero­ja mak­sa­va helsinkiläi­nen enkä ole tästä kehi­tyk­ses­tä huolis­sani. Käyt­täisin sen sijaan vaikka­pa sel­l­aista adver­biä kuin “innois­sani”.

      1. Ossi Sare­so­ja: Ajoväylät vievät paljon tilaa ja ovat sik­si kalliita.

        Höpö höpö. Kan­takaupun­gin katu­verkko luoti­in pääpi­irteis­sään jo hevoskaudel­la. Se tarvit­ti­in ihan huoltoli­iken­teelle. Jostakin merkil­lis­es­tä syys­tä auton tul­tua kadut halu­taan sit­ten sulkea liiken­teeltä. Helsin­ki on matkalla Pjong-jangiksi.

  19. Soin­in­vaara:

    “Ydinkeskus­tan vahvu­udet liit­tyvät ihmis­ten kohtaamiseen ja ajan­vi­et­toon. Täl­lais­ten toim­into­jen osu­us tulee kas­va­maan. Merkit­tävää ostovoimaa edus­ta­vat myös tur­is­tit, jot­ka eivät liiku autol­la ja joi­ta hyvät jalankulkuolo­suh­teet houkuttavat.”

    Tässä on mielestäni oleelli­nen asia hyvin tiivis­tet­tynä. Hal­pa­b­ulkki­vaate­tus tai parin ton­nin käsi­laukut eivät tuo kovin paljon elin­voimaa saati viihty­isyyt­tä, ja täl­lais­ten liikkei­den tukem­i­nen autoilua helpot­ta­mal­la tuskin tilan­net­ta mihinkään suun­taan muut­taa. Tämä juna meni jo, onneksi. 

    Helsin­gin keskus­ta on kan­sain­välisessäkin ver­tailus­sa erit­täin viehät­tävä paik­ka kau­ni­ina kesäpäivänä — haas­teena kuitenkin on se, että suurin osa vuodes­ta ei kau­ni­ita kesäpäiviä tar­joa. Miten vahvuuk­si­in vaikut­taisi ydinkeskus­tan katu­jen kat­ta­mi­nen lasika­tok­sel­la? Kus­tan­nuk­set lienevät kohtu­ulliset, rak­en­teista saa hyvän näköisiä ja hyvät jalankulkuolo­suh­teet on taat­tu ympäri vuoden.

    1. un archos: Miten vahvuuk­si­in vaikut­taisi ydinkeskus­tan katu­jen kat­ta­mi­nen lasika­tok­sel­la? Kus­tan­nuk­set lienevät kohtu­ulliset, rak­en­teista saa hyvän näköisiä ja hyvät jalankulkuolo­suh­teet on taat­tu ympäri vuoden.

      Suomen ilmas­tossa julkiset lasika­tok­set ovat kalli­ita toteut­taa. Rak­en­teista joutuu tekemään järeät, kos­ka kate pitää mitoit­taa kestämään poikkeuk­sel­lis­ten lumis­ten vuosien lumikuor­matkin, lasikat­teen puh­taanapi­to on vaikeaa, ja toisaal­ta sisälle joutuu rak­en­ta­maan valais­tuk­sen, kos­ka val­okate on lumen peit­täessä sen talvel­la ylhäältä pimeä, ja liiken­neväylien sekaan sel­l­aisia rak­en­tei­ta tehdessä suo­jarak­en­teista pitää tehdä vieläpä sel­l­aiset, ettei lasin­sir­palei­ta tai lasilevyjä ei saa tip­pua kenenkään kat­teen alla ole­van niskaan, vaik­ka joku tör­mäisi vaikka­pa bus­sil­la vahin­gos­sa päin kat­teen pilar­ia. Peltikate tai muovikate on halvem­pi tehdä kuin lasikate. Niistä ei tipu mitään kenenkään niskaan, vaik­ka jotain hajoaisi. Teras­seil­la lasikat­tei­ta käytetään Suomes­sa jonkun ver­ran, mut­ta ajoneu­voli­iken­teen väylien lähel­lä ole­vis­sa paikois­sa niitä käytetään aika vähän, jos on yhtään tör­mäys­riskiä, tai sit­ten tuki­rak­en­teet pitää jotenkin tör­mäys­suo­ja­ta, jol­loin rak­en­teet eivät ole enää kovin hyvännäköisiä.

      1. nie: Suomen ilmas­tossa julkiset lasika­tok­set ovat kalli­ita toteuttaa. 

        Hel­si­gin rautatiease­man lai­tureil­la on ollut lasikate vuodes­ta 2001, käsit­tääk­seni ongelmit­ta eikä talvis­es­ta val­on puut­teestakaan ole harmia ollut. Mah­dol­lis­es­ti tör­mäilevää bus­sili­iken­net­tä alek­sil­la, keskuskadul­la ja mikonkadul­la on yhtä vähän kuin ase­man lai­tureil­la — eli ei lainkaan. Lisäk­si tur­valasi menee hajotes­saan pienek­si silpuk­si, jos­ta ei juuri vaaraa ole vaik­ka niskaan ropiseekin. Nämä näke­myk­set maal­likkopo­h­jal­ta, toki vakavampiakin ongelmia saat­taa asi­as­sa olla.

        Rak­en­tei­den ongelmien sijaan luulen, että täl­laisia pro­jek­te­ja estävät meil­lä Suomes­sa raken­nusten julk­i­sivu­ja jne sään­televät lait. Toiv­ot­tavasti emme ainakaan suo­jele keskus­taa hengiltä.

  20. Toisaal­la keskusteluis­sa mainit­ti­in keskus­tatun­neli, joka han­ke päätet­ti­in jäädyt­tää. Eikö keskus­tatun­neli olisi ratkaissut suurim­man osan ongelmista? Tun­neli, jol­la pääsee maan alla lähiöistä kätevästi keskus­tan parkki­hallei­hin. HS:n kir­joit­ta­jat ker­toi­vat, että parkki­halle­ja on nytkin puoli­ty­hjil­lään Helsin­gin keskus­tas­sa. Tuol­laista tun­nelia tarvit­taisi­in muis­sakin kaupungeis­sa, jois­sa on sama ongel­ma, kapei­ta katu­ja ja liian vähän parkki­ti­laa. Autot ovat myös nykyään kas­va­neet kokoa ja mas­si­ivi­su­ut­ta. Mon­et van­hat euroop­palaiset kaupun­git kapeine kuji­neen on raken­net­tu sil­loin kun auto­ja ei ollut ole­mas­sakaan. Jois­sakin mais­sa on päädyt­ty metro­verkos­toon, mut­ta Suomes­sa ei ole kaikkial­la riit­tävän suuria asukas­määriä metroille. Metron­tun­nelis­to tuo mukanaan metroasemien rikol­lisu­u­den ja turvattomuutta.
    Yksi syy mik­si jotkut suo­si­vatkin autoilua, on se tuo­ma tur­val­lisu­us. Kalli­ita ostok­sia ei vält­tämät­tä uskalla kul­jet­taa yhä lev­ot­tomam­mik­si muut­tuneis­sa julk­i­sis­sa kulkuneu­vois­sa, kun ryöstötkin ovat yleistyneet.

    1. Tiiviy­den turhu­us:
      Yksi syy mik­si jotkut suo­si­vatkin autoilua, on se tuo­ma tur­val­lisu­us. Kalli­ita ostok­sia ei vält­tämät­tä uskalla kul­jet­taa yhä lev­ot­tomam­mik­si muut­tuneis­sa julk­i­sis­sa kulkuneu­vois­sa, kun ryöstötkin ovat yleistyneet.

      Ryöstöt ovat kyl­lä olen­nais­es­ti vähen­tyneet. Nykyisenä valvon­takameroiden ja kän­nykkäkameroiden aikana kiin­ni­jäämis­ris­ki julk­isten paikko­jen isom­mista ryöstöistä on kas­vanut todel­la isok­si. Isom­pi ongel­ma on se, että isom­mat kul­jetet­ta­vat lastit eivät mah­du mihinkään. Aikoinaan junis­sa oli tavar­avaunut, ja jos­sain vai­heessa junis­sa oli yksi isom­pi tavarati­la, vaikkei enää omaa tavar­avaunua ollutkaan. Tavaratilo­ja voisi olla junis­sa nykyäänkin, ja mik­sei myös paikallis­bus­seis­sa ja ratikois­sakin voisi olla parem­pia tavarankul­je­tus­mah­dol­lisuuk­sia. Onnibus on yksi har­voista joukkoli­iken­netoim­i­joista, joka on oival­tanut tavarankul­je­tuk­sen merk­i­tyk­sen matkus­ta­jien kannal­ta, mut­ta siinäkin olisi vielä tuoteke­hi­tyk­sen paikkaa, jot­ta tavarat saisi sisään ja ulos nopeam­min, ilman kul­jet­ta­jan apua.

    2. Tiiviy­den turhu­us: Toisaal­la keskusteluis­sa mainit­ti­in keskus­tatun­neli, joka han­ke päätet­ti­in jäädyt­tää. Eikö keskus­tatun­neli olisi ratkaissut suurim­man osan ongelmista? 

      Tämä kom­ment­ti­na blogikir­joituk­seen, jos­sa tode­taan: “Noin kalli­is­sa tun­nelis­sa ei ole päätä eikä hän­tää. Kun­nal­lisveron kaut­ta mak­set­tuna se nos­taisi vero­pros­ent­tia pros­ent­tiyk­siköl­lä kymme­nen vuo­den ajaksi.”

    3. Tiiviy­den turhu­us: Toisaal­la keskusteluis­sa mainit­ti­in keskus­tatun­neli, joka han­ke päätet­ti­in jäädyt­tää. Eikö keskus­tatun­neli olisi ratkaissut suurim­man osan ongelmista? Tun­neli, jol­la pääsee maan alla lähiöistä kätevästi keskus­tan parkkihalleihin. 

      Keskus­tatun­nelin ongel­mana Helsingis­sä on kalliop­erä. Siitä nimit­täin puut­tuu rikas ja hyvälaa­tu­inen öljye­si­in­tymä, jon­ka tuo­toil­la olisi voin­ut mak­saa kyseisen tun­nelin. Nyt ei kan­nat­taisi vält­tämät­tä enää kehit­tää tuo­ta hypo­teet­tista öljykent­tää (jota ei löy­dy pari mil­jar­dia vuot­ta van­has­ta peruskalliosta).

    4. Tiiviy­den turhu­us:
      Yksi syy mik­si jotkut suo­si­vatkin autoilua, on se tuo­ma tur­val­lisu­us. Kalli­ita ostok­sia ei vält­tämät­tä uskalla kul­jet­taa yhä lev­ot­tomam­mik­si muut­tuneis­sa julk­i­sis­sa kulkuneu­vois­sa, kun ryöstötkin ovat yleistyneet.

      Suurin ris­ki on että onnis­tuneen ostos­matkan jäl­keen nukah­taa junaan tai bus­si­in ja kun jää pois oma­l­la pysäkil­lä, uno­htaa otta mukaan arvokkai­ta ostok­sia sisältävän kassin.

    5. Tiiviy­den turhu­us: Eikö keskus­tatun­neli olisi ratkaissut suurim­man osan ongelmista? Tun­neli, jol­la pääsee maan alla lähiöistä kätevästi keskus­tan parkkihalleihin.

      Ajan ensin Pohjois-Helsingistä kehää pitkin Espooseen ja sit­ten Keskus­tatun­nelin kaut­ta keskus­taan vs. ajan vaan suo­raan Jum­boon (ja pistäy­dyn matkan var­rel­la ole­vi­in mui­hin liikkeisi­in, jos siltä tun­tuu). Kumpi olisi min­ulle kätevämpää?
      Automar­ket­tien kanssa kil­pailu niis­sä asiois­sa, jot­ka ovat niiden eri­tyi­nen vahvu­us, ei voi päät­tyä kuin automar­ket­tien voittoon.

  21. Meil­lä taloudessa on auto, mut­ta liikku­miseen käytetään yhtä lail­la julk­isia kuin pyöriäkin. Täl­laisen lähiössä asu­van, liiken­teen sekakäyt­täjän näkökul­mas­ta Aleksin ongel­ma ei ole se, että sinne on vaikea päästä yksi­ty­isautol­la, vaan se, että sinne on vaikea päästä julk­isil­la: Bus­sit jät­tävät matkus­ta­jansa Kansal­listeat­terin eteen, junat Kaisaniemen­puis­toon. Triplaan, Redi­in, Sel­l­oon, Kamp­pi­in, Isoon Ome­naan tai Itik­seen men­nessä julk­isten käyt­täjät astu­vat suo­raan kaup­po­jen keskelle, eikä ole tarvet­ta odotel­la liiken­neval­oristeyk­sis­sä ja kävel­lä 0,5–1,0 kilo­metriä liiken­nevä­li­neestä sinne kaupoille, kuten Alek­sille mennessä. 

    Sitä mukaa kun Helsin­gin seudun väestölli­nen pain­opiste on siir­tynyt pohjoisem­mak­si ja liikenne juni­in ja metroon, Alek­si on jatku­vasti muut­tunut julk­isten käyt­täjien näkökul­mas­ta heikom­min saavutet­tavak­si alueek­si. Sama kos­kee oikeas­t­aan koko Aleksin eteläpuolista keskus­taa. Samaan aikaan on raken­net­tu kaup­pakeskuk­sia suo­raan raideli­iken­teen asemien yhtey­teen, jol­loin Aleksin suh­teelli­nenkin saavutet­tavu­us, siis saavutet­tavu­us mui­hin keskuk­si­in ver­rat­tuna, on heiken­tynyt absolu­ut­tisen saavutet­tavu­u­den lisäksi.

    Jospa van­han yti­men yrit­täjät ja kiin­teistö­jen omis­ta­jat lopet­taisi­vat ruikut­tamisen ja pyrk­i­sivät akti­ivis­es­ti edis­tämään keskus­tan saavutet­tavu­ut­ta myös julk­isil­la. Se ei olisi mil­lään taval­la pois yksi­ty­isautoilus­ta. Jos keskus­taa halu­taan elävöit­tää, tule­vat pikaraitio­vaunulin­jat kan­nat­taisi ehdot­tomasti ohja­ta keskus­tan läpi, eikä lait­taa niitä lop­pumaan Rauta­tien­torin bus­sisump­pu­un. Yri­tyk­set ja kiin­teistöt pitäisi myös saa­da kehit­tämään toim­intaansa ajan mukaisek­si. En ymmär­rä, mik­si Helsin­gin ensim­mäi­nen kaup­pakeskus, Euroop­palais­ten esiku­vien mukainen Wre­den Pasaasi vuodelta 1888 on esimerkik­si rap­pi­oitunut “mum­mo­tun­nelik­si”, kun se voisi olla katet­tu ylel­lisyys­tuot­tei­den kaup­pakeskus. Näi­den Stock­ien ja Halosten brän­di puolestaan on jäänyt jon­nekin 90-luvulle. Tun­tuu kuin Alek­sil­la ei olisi tapah­tunut oikein mitään 20 vuo­teen, kun samaan aikaan kaupun­ki on muut­tunut huikeasti ja kaiken­laista muu­ta kiin­nos­tavaa on syn­tynyt ydinkeskus­tan ulkop­uolelle. Eikä se kiin­nos­ta­va todel­lakaan tarkoi­ta mitään Jum­bon hypermarketteja. 

    Ehkä nykyi­nen mur­ros onkin jonkin uuden, parem­man alku ja pakot­taa sekä Helsin­gin kaupun­gin päät­täjien, kiin­teistö­jen omis­ta­jien ja yrit­täjien miet­timään, miten Helsin­gin keskus­ta voisi muut­tua viihty­isäm­mäk­si, houkut­tel­e­vam­mak­si ja mie­lenki­in­toisem­mak­si. Jospa käyn­nis­sä ei olekaan näivet­tymi­nen vaan luo­va tuho? Van­ho­jen liikkei­den tilalle tulee yrit­täjiä, jot­ka tun­te­vat parem­min ajan hen­gen ja tren­dit? Yrit­täjien nuri­na yksi­ty­isautoilun vaikeut­tamis­es­ta osoit­taa vain, että nämä ovat kadot­ta­neet otteen poten­ti­aal­i­sista asi­akkaista. Ei alle 50-vuo­tialle auto ole mikään itseis­ar­vo, kuten van­hem­malle väestönosalle.

    1. Tuo­mas:
      Meil­lä taloudessa on auto, mut­ta liikku­miseen käytetään yhtä lail­la julk­isia kuin pyöriäkin.Tällaisen lähiössä asu­van, liiken­teen sekakäyt­täjän näkökul­mas­ta Aleksin ongel­ma ei ole se, että sinne on vaikea päästä yksi­ty­isautol­la, vaan se, että sinne on vaikea päästä julk­isil­la: Bus­sit jät­tävät matkus­ta­jansa Kansal­listeat­terin eteen, junat Kaisaniemenpuistoon.Triplaan, Redi­in, Sel­l­oon, Kamp­pi­in, Isoon Ome­naan tai Itik­seen men­nessä julk­isten käyt­täjät astu­vat suo­raan kaup­po­jen keskelle, eikä ole tarvet­ta odotel­la liiken­neval­oristeyk­sis­sä ja kävel­lä 0,5–1,0 kilo­metriä liiken­nevä­li­neestä sinne kaupoille, kuten Alek­sille mennessä. 

      Sitä mukaa kun Helsin­gin seudun väestölli­nen pain­opiste on siir­tynyt pohjoisem­mak­si ja liikenne juni­in ja metroon, Alek­si on jatku­vasti muut­tunut julk­isten käyt­täjien näkökul­mas­ta heikom­min saavutet­tavak­si alueek­si. Sama kos­kee oikeas­t­aan koko Aleksin eteläpuolista keskustaa.Samaan aikaan on raken­net­tu kaup­pakeskuk­sia suo­raan raideli­iken­teen asemien yhtey­teen, jol­loinAleksin suh­teelli­nenkin saavutet­tavu­us, siis saavutet­tavu­us mui­hin keskuk­si­in ver­rat­tuna, on heiken­tynyt absolu­ut­tisen saavutet­tavu­u­den lisäksi.

      Hyvä viesti, jos­sa osu­va huomio joukkoli­iken­teestä. Helsin­gin joukkoli­iken­nehän on monil­ta osil­taan jämähtänyt jon­nekin hyvin kauas mod­ernistisen liiken­nesu­un­nit­telun aikaan, jol­loin keskus­taan päät­tyvät lin­jat oli­vat ilmeis­es­ti hyvä asia (eivät ne koskaan olleet). Käytän­nössä lähiöi­den joukkoli­ikenne pysähtyy Kai­vokadulle, jakelu keskus­taan on puolit­taista. Kampin ter­mi­naali, Elielin­aukio, Rautatiease­ma ja Rauta­tien­tori. Eteläm­mäs ei vai­h­dot­ta pääse. Keskus­tan läpi kulke­vat ns. heil­uril­in­jat ovat lähin­nä kan­takaupun­gin sisäisiä raiti­otie- tai bus­sil­in­jo­ja tai sit­ten metro, jol­la sil­läkään ei pääse etelään.

      Muu­tos­ta ei ole näköpi­iris­sä, siitä hyvä esimerk­ki on Laa­jasa­lon pikaraiti­o­tien suun­nitel­tu päät­tämi­nen Kai­vokadulle, tai ensi alku­un Hakaniemeen. Ei yksinker­tais­es­ti ole mitään järkeä katkaista lin­jaa sil­loin kun sen kuor­ma on hui­pus­saan tai hyvin lähelle sitä. Eri tutkimusten mukaan joukkoli­iken­teen käyt­täjämäärä kas­vaa jopa kymme­nen pros­ent­tia, kun kak­si vas­takkaisi­in suun­ti­in kulke­vaa säteit­täistä lin­jaa yhdis­tetään heil­uril­in­jak­si. Mon­elle laa­jasa­lon suun­nas­ta tule­valle matkan määrän­pää on Kai­vokadun sijaan Kamp­is­sa, Erot­ta­jal­la jne. Jotkut suun­nat tarvit­se­vat vält­tämät­tä vai­h­don, kaikkia ei voi tar­jo­ta vai­h­dot­tom­i­na, mut­ta jos jonkin voi, se kannattaa.

      1. j‑lu: Hyvä viesti, jos­sa osu­va huomio joukkoli­iken­teestä. Helsin­gin joukkoli­iken­nehän on monil­ta osil­taan jämähtänyt jon­nekin hyvin kauas mod­ernistisen liiken­nesu­un­nit­telun aikaan, jol­loin keskus­taan päät­tyvät lin­jat oli­vat ilmeis­es­ti hyvä asia (eivät ne koskaan olleet). Käytän­nössä lähiöi­den joukkoli­ikenne pysähtyy Kai­vokadulle, jakelu keskus­taan on puolit­taista. Kampin ter­mi­naali, Elielin­aukio, Rautatiease­ma ja Rauta­tien­tori. Eteläm­mäs ei vai­h­dot­ta pääse. Keskus­tan läpi kulke­vat ns. heil­uril­in­jat ovat lähin­nä kan­takaupun­gin sisäisiä raiti­otie- tai bus­sil­in­jo­ja tai sit­ten metro, jol­la sil­läkään ei pääse etelään.

        Muu­tos­ta ei ole näköpi­iris­sä, siitä hyvä esimerk­ki on Laa­jasa­lon pikaraiti­o­tien suun­nitel­tu päät­tämi­nen Kai­vokadulle, tai ensi alku­un Hakaniemeen. Ei yksinker­tais­es­ti ole mitään järkeä katkaista lin­jaa sil­loin kun sen kuor­ma on hui­pus­saan tai hyvin lähelle sitä. Eri tutkimusten mukaan joukkoli­iken­teen käyt­täjämäärä kas­vaa jopa kymme­nen pros­ent­tia, kun kak­si vas­takkaisi­in suun­ti­in kulke­vaa säteit­täistä lin­jaa yhdis­tetään heil­uril­in­jak­si. Mon­elle laa­jasa­lon suun­nas­ta tule­valle matkan määrän­pää on Kai­vokadun sijaan Kamp­is­sa, Erot­ta­jal­la jne. Jotkut suun­nat tarvit­se­vat vält­tämät­tä vai­h­don, kaikkia ei voi tar­jo­ta vai­h­dot­tom­i­na, mut­ta jos jonkin voi, se kannattaa. 

        Tot­ta. Kru­unuvuoren ratikan voisi ihan hyvin reitit­tää vaik­ka Län­sisa­ta­maan tai Kaivopuis­toon. Molem­mis­sa olisi tilaa päätepysäkille huo­mat­tavasti Kai­vokat­ua parem­min. Viisikul­ma tai Dianan­puis­tokin voisi­vat olla ihan kelvol­lisia päättäreitä.

  22. Nim­im. Tiiviy­den turhuus
    Kir­joitit, että lähiöistä pää­sisi hyvin tun­nelia pitkin parkki­hallei­hin. Aika har­vas­sa ovat kuitenkin ne lähiöt, joista tun­neli­in hel­posti pää­sisi, kos­ka se kulk­isi Län­siväylältä Sörnäis­ten rantatielle. Suurin osa helsinkiläi­sistä ja suo­ma­lai­sista tulee keskus­taan mui­ta väyliä pitkin, hei­dän kulkemis­taan tun­neli ei aut­taisi yhtään. 

    Tun­nelin tarkoi­tus olisikin itä-län­sisu­un­taisen läpi­a­jon suju­voit­ta­mi­nen ennen kaikkea raskaalle liiken­teelle. Työ­matkalaisille samas­sa lin­jas­sa kul­kee jo toinen tun­neli eli metro.

  23. Olen ollut pari vuosikym­men­tä verkkokaup­po­jen asi­akas. Joidenkin tuot­tei­den ost­a­mi­nen ilman, että näkee tuot­teen, on vaikeaa. On kir­joitel­tu, että suuri osa ainakin vaat­teista palaute­taan. Usein palaut­ta­mi­nen on ilmaista.

    Ideani olisi tilat, joista taide­taan käyt­tää englan­ninkielistä nimeä show­room. Tuotet­ta ei voisi pääsään­töis­es­ti ottaa mukaan, vaan se toimitet­taisi­in asi­akkaalle jälkikä­teen. Tilaus voitaisi­in ottaa joko vas­taan liik­keessä tai sit­ten vain verkossa.

    Voisi toki olla, että tuol­laisen toimin­nan saami­nen kan­nat­tavak­si olisi haas­tavaa, mut­ta tuol­la voitaisi­in vähen­tää noi­ta palau­tuk­sia. Sama tila voisi toimia use­am­man verkkokau­pan showroomina.

    Eräs verkkokaup­pa kehot­ti ker­ran asi­akkai­ta käymään kat­so­mas­sa tuotet­ta jos­sain kivi­jalka­kau­pas­sa. Kehoi­tus tun­tuu aika moraalittomalta.

    1. M.Vuorinen:

      Ideani olisi tilat, joista taide­taan käyt­tää englan­ninkielistä nimeä show­room. Tuotet­ta ei voisi pääsään­töis­es­ti ottaa mukaan, vaan se toimitet­taisi­in asi­akkaalle jälkikä­teen. Tilaus voitaisi­in ottaa joko vas­taan liik­keessä tai sit­ten vain verkossa.

      Voisi toki olla, että tuol­laisen toimin­nan saami­nen kan­nat­tavak­si olisi haas­tavaa, mut­ta tuol­la voitaisi­in vähen­tää noi­ta palau­tuk­sia. Sama tila voisi toimia use­am­man verkkokau­pan showroomina.

      Show­roomit ovat nyky­isin yleisiä esimerkik­si raken­nus­tuot­tei­den myyn­nis­sä. Vaikka­pa keit­tiökalus­tei­ta on helpom­pi esitel­lä sel­l­ai­sis­sa asen­net­tuina kuin alkaa kier­rät­tää asi­akkai­ta oikeis­sa asun­nois­sa. Vaikka­pa vain levy­inä esitet­tynä moni ei ymmär­rä, miltä keit­tiö asen­net­tuna näyttäisi. 

      Vaat­teis­sa show­roomit ovat harv­inaisia pienen valikoiman design-show­roome­ja luku­unot­ta­mat­ta. Siihen on mon­ta syytä. Vaat­teet ovat usein halpo­ja ja herä­teostoslu­on­teisia. Jos vaatet­ta ei saa kat­soes­saan mukaan, se jää herkästi osta­mat­ta kokon­aan. Keit­tiötä taas ei voi edes ottaa mukaan valmi­ina, vaan ne teetetään yleen­sä mit­tati­lauk­se­na, ja tehdas toimit­taa tehtaan suo­raan asi­akkaalle. Vaat­tei­den koot myös vai­htel­e­vat jo ompelun mit­ta­tol­er­anssien mukana. Vaik­ka joku pai­ta olisi juuri sopi­va, toinen saman kokoinen saman merkin tuote voi olla vaik­ka 2 sent­tiä lev­eämpi tai kapeampi jo ihan tuotan­non mitois­sa tapah­tu­van vai­htelun vuok­si. Sil­loin kun kau­pas­ta ostaa vaat­tei­ta, usein tuleekin laitet­tua saman kokoisik­si merkat­tu­ja saman­laisia tuot­tei­ta vierekkäin, ja valit­tua sit­ten tarpeesta riip­puen niistä suurin tai pienin yksilö.

      Isoimpi­en net­ti­vaatekaup­po­jen kil­pailue­tu kivi­jalka­kaup­poi­hin näh­den on ollut valikoiman laa­ju­us, joka voi olla jopa kym­meniä miljoo­nia tuote­vari­aa­tioi­ta yhteen­sä, jos huomioidaan myös kaik­ki väriver­siot ja kokolu­okat. Mis­sään tavanomaisen kokoises­sa kivi­jalkati­las­sa ei sel­l­aista vaatemäärää pysty näyt­tämään edes esitellen yhden kokolu­okan ja väri­vai­h­toe­hdon kaik­ista tuot­teista. Jos taas tar­jol­la oli­si­vat kaik­ki kokolu­okat laa­jas­ta tuote­va­likoimas­ta, pitäisi olla käytössä vaik­ka joku Pris­man kokolu­okan tila, jot­ta laa­jan valikoiman saisi esille ison kokolu­okkatar­jon­nan samal­la esitellen. Sel­l­ainen mak­saisi liikaa.

  24. En tarkoi­ta että Kiina olisi mikään ihan­na­maa, mut­ta siel­lä kasvu tapah­tuu toisin. Raken­netaan uusi entistä ulom­pi kehäväylä ja sen var­relle sit­ten asun­to­ja, palvelu­ja sekä työ­paikko­ja. Ei tarvitse kaikkien änkeä mihinkään keskus­taan (kaupunkikeskus, ei puolue). Ulom­pana löy­tyy parem­min vapaa­ta tilaa, ei tarvitse maan alle kaivaa. Mainite­se­mani kehäväylä ei tarkoi­ta ain­oas­taan autotietä.

  25. “Oikeas­t­aan pitäisi olla vapaa­ta muut­taa toimis­to­ja asun­noik­si. Jos jostain tilas­ta mak­se­taan asun­tona enem­män kuin toimis­tona, se on asun­tona parem­pi. Virkamiehet eivät tätä hyväksy, kos­ka ”sil­loin­han kaik­ki muutet­taisi­in asunnoiksi”.”

    Juuri tästä syys­tä keskus­su­un­nit­telu toimii vain har­voin. Sel­l­aisia byrokraat­te­ja ei olekaan, jot­ka kykeni­sivät tekemään markki­noi­ta eli suuria ihmisjoukko­ja parem­pia päätök­siä kuin aniharvoin.

  26. “Keskus­tan liikkei­den liike­vai­h­dos­ta tulee alas­ta riip­puen vaivaiset 8–18 pros­ent­tia autoil­i­joil­ta. Jos siis joudu­taan val­it­se­maan autoil­i­jat ja ei-autoil­i­jat, jokaisen niistä kan­nat­taa vali­ta ei-autoilijat. ”

    Niin­pä, kos­ka autoil­i­joiden saa­pumi­nen ja pysäköin­ti on tehty niin han­kalak­si ja kalliiksi.
    Vielä joitakin vuosia sit­ten minä töölöläi­nen stadi­lainen kävin keskus­tas­sa, mut­ta nyt autoni nok­ka kään­tyy ihan toiseen suun­taan ja kaupunkiin. 

    Lisäk­si ratikkare­ititkin on tehty kum­mallisik­si, pysäkkivälit paikoitellen kilo­metrin pitu­isia ja lip­pu­jen hin­nat melkein tuplaantuivat.

    Ruokar­avin­to­latkin houkut­tel­e­vat muualla.

  27. Kyl­lä min­un on kan­takaupunki­laise­na vaikea ymmärtää, mik­si esim. idästä tule­va liikenne ohjataan nyky­isin keskite­tysti Sörnäis­ten rantatielle aina Kru­u­nun­hakaan. Tästä liikenne sit­ten hajau­tuu eteen­päin ml. Pohjois­es­plana­di. Eli paljon turhaa saas­tut­tavaa, meluisaa läpikulkuli­iken­net­tä. Kaupun­gin läpikulku­tun­neleil­la saataisi­in siis paljon viihtyvyyt­tä kan­takaupunki­in ja myös samal­la sitä saavutettavuutta.

    On suo­ras­taan hölmöä liikennepolitiikkaa/kaupungin suun­nit­telupoli­ti­ikkaa, että kan­takaupunki­in ollaan raken­net­tu läh­es moot­toritei­den liiken­net­tä muis­tut­tavaa ajoneu­voli­iken­net­tä (vieläpä raskas­ta), kun sen kehitet­täisi­in ko. aluei­ta his­to­ri­aa kun­nioit­taen inno­vaa­tis­es­ti kaupunki­laisille, elinkei­noelämälle ja matkail­i­joille. Siinä näkökul­mas­sa 1,4 mrd euroa kuu­lostaa järkevältä investoin­nil­ta vrt. esim. Kru­u­nun­vuoren sil­taratkaisui­hin ja siihen liit­tyvään infraan.

    Ihme­tyt­tää myös, jos Pohjois­es­planadil­ta pois­te­taan autot, niin miten liikenne saadaan suju­maan enää järkevästi Kata­janokan, Kru­u­nun­haan ja Kaartinkaupun­gin osalta — ilman raju­ja uusia sump­pu­ja. Ko. aluei­den asukkaat ja liike-elämä kär­sisi tästä merkittävästi.

    1. Siinä näkökul­mas­sa 1,4 mrd euroa kuu­lostaa järkevältä investoin­nil­ta vrt. esim. Kru­u­nun­vuoren sil­taratkaisui­hin ja siihen liit­tyvään infraan.

      Kru­unuvuoren ratik­ka mak­saa kaikki­nen­sa neljä­sosan keskus­tatun­nelin hin­nas­ta, sil­lä on yhtä paljon käuyt­täjiä, mut­ta käyt­täien aika säästö on paljon suurem­pi. Mah­dol­lisu­udet paran­taa olo­suhtei­ta maan pääl­lä tun­nelin avul­la osoit­tau­tu­i­v­at aika vaatimattomiksi.

  28. kyl­lä nämä sähköiset auto­lau­tat Kru­unuvuoren­ran­nan ja Krunikan välil­lä tule­vat huo­mat­tavasti edullisem­mak­si, järkeväm­mäk­si kuin yli 500 milj euron sil­ta­hanke plus siihen liit­tyvät lisäin­frain­vestoin­nit Kai­vokadulle saakka.

    https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/kaupunginhallitus-paattaa-sahkolautasta-kruunuvuorenrannan-ja-kantakaupungin-valille-liikenne-alkaisi-kesalla-2023

    Skipataan kru­unuvuoren­ran­nan sil­ta­hanke. Vielä se on mah­dol­lista ja keski­tytään läpikulkuli­iken­teen järkevään suun­nit­telu­un edis­täen kan­takaupun­gin asukkaiden, matkail­i­joiden ja elinkei­noelämän viihtyvyyt­tä kestävästi sekä helpote­taan päivit­täistä työ­matkailua. Esim. raskaan ajoneu­voli­iken­teen läpikulku (ei edes satami­in) ei kuu­lu kan­takaupunki­in. Sik­si kan­natan läpikulku­tun­nelei­ta ja Vuosaaren sata­man jatku­vaa kehit­tämistä vähen­tääk­seemme raskaan ajoneu­voli­iken­teen läpikulkua kantakaupungissa.

    1. Kru­u­nun­vuoren­sil­loista vs. keskus­tatun­nelin investoin­tien mielekkyy­destä jatkan, kos­ka vas­tus­tan Kru­u­nun­vuoren­sil­ta­hanket­ta ja kan­natan keskustatunnelia.

      Taus­taa: Kru­unusil­lat-han­kkeen raideo­su­u­den alus­ta­va kus­tan­nusarvio oli 260 miljoon­aa euroa, kun Helsin­gin val­tu­us­to hyväksyi han­ke­su­un­nitel­man vuon­na 2016. Kulu­van vuo­den tam­miku­us­sa raideo­su­u­den kus­tan­nusarvio oli jo 350 miljoon­aa euroa vuo­den 2015 hin­tata­sos­sa, mikä tarkoit­taa noin 370 miljoon­aa euroa vuo­den 2021 hintatasossa.

      Kalus­to­hank­in­to­jen ja Laa­jasa­lon varikko­hankkeen osalta kus­tan­nusarvio on nous­sut 115 miljoonas­ta yhteen­sä noin 180 miljoon­aan euroon.

      ja nyt viimeis­ten arvioiden selvitysten/arvioiden mukaan Kru­unusil­lat-han­kkeen kus­tan­nusten raju kasvu on räjähtänyt viidessä vuodessa. Raiti­o­tien kus­tan­nusarvio on nous­sut kokon­aisu­udessaan val­tu­us­tolle vuon­na 2016 esite­tys­tä 430 miljoonas­ta läh­es 800 miljoon­aan euroon.

      Niin­pä Helsin­gin pormes­tari Vapaavuori käyn­nistää eril­lis­selvi­tyk­sen Kru­unusil­lat-raiti­otiehankkeesta. Ulkop­uo­li­nen selvi­tys kos­kee kus­tan­nusarvio­ta- ja päätök­sen­teko­pros­es­sia. Ulkop­uolisen selvi­tyk­sen tekee tilin­tarkas­tuk­seen ja taloushallinnon palvelui­hin erikois­tunut yhtiö KPMG. Vapaavuori ilmoit­ti tästä 10.6.2021.

      Joka päivä Hakaniemen sil­lal­la kul­kee aivan turhaa läpikulkuli­iken­net­tä vieläpä raskas­ta n. 33 000 ajoneu­voa päivässä tukkien ja häiriten kan­takaupunki­lais­ten elämää, matkail­i­joiden viihtyvyyt­tä ja kaupun­gin läpikulke­vien työ­matkail­i­joiden työ­matkailua. Huo­mat­tavasti järkeväm­pää olisi siis ohja­ta Kru­unusil­to­jen 800 miljoon­aa euroa keskus­tatun­neli­in avauk­se­na välille Sörnäis­ten rantatie — Länsiväylä.

  29. Jos ton­nien veskan osta­jista riit­tävän moni pitää autol­la oven eteen pääsyä oleel­lise­na ja nykyisessä sijain­nis­sa tämä ei olisi jatkos­sa mah­dol­lista, sit­ten fik­su kaup­pias var­maankin hark­it­see uud­estaan sijain­ti­aan liiken­nejär­jeste­lyt huomioiden. Veblenin hyödykkei­den myymi­nen ihan vilkkaim­mil­la kaup­pakaduil­la ei ole mikään luon­non­la­ki, pikem­minkin päin­vas­toin (hake­mat­ta tulee mieleen esimerkik­si Kudamm (jostain Uhland­straßes­ta maalle päin), P.C.Hoofdstraat, Bond Street ja Via del­la Spi­ga). Jos Helsingis­sä olisi kri­it­tistä mas­saa vas­taavalle keskit­tymälle, hak­isin sille paikkaa ehkä ennem­min Korkeavuorenkadul­ta tai vaik­ka jostain Etu-Töölööstä.

  30. Koulushop­pailun rantau­tu­mis­es­ta Suomeen on kir­joitet­tu viime aikoina. Tämä liit­tyy taval­laan myös keskus­tan elin­voimaisu­u­teen. Kan­takaupunkia ei pidä vara­ta pelkästään kaupoille, toimis­toille ja sinkuille, vaan myös per­heet on syytä huomioi­da — ja van­hem­mat useim­miten halu­a­vat lap­silleen hyvän koulun.
    Esim. nykyisessä kotikaupungi­nosas­sasi Krunikas­sa yläas­teen bud­jet­tia on tiet­tävästi ensi luku­vuodek­si leikat­tu, opet­ta­jien määrä vähe­nee, ja pien­ryh­mät ja tukiopetuk­set käytän­nössä lopete­taan. Jos tähän voi luva­ta kor­jauk­sen, sil­lä saisi hel­posti paljon ääniä (ainakin nyt, kun per­heitä kaupungis­sa vielä asuu). 😉

  31. Entä jos keskus­taan tarvit­taisi­in uusien kaup­po­jen sijaan sec­ond hand-kaup­po­ja? Net­tikaupoista turhik­si jääneet hyväkun­toiset tavarat myytäisi­in kirp­pareil­la. Net­tikau­pas­ta tilat­taisi­in uudet tavarat, mut­ta keskus­tas­sa myytäisi­in hyväkun­toista sec­ond handia.

    Perus­tu­lol­la voisi aut­taa työt­tömiä ylläpitämään kier­to­talout­ta tuke­via sec­ond hand-liikkeitä.

    1. sep­po:
      Entä jos keskus­taan tarvit­taisi­in uusien kaup­po­jen sijaan sec­ond hand-kaup­po­ja? Net­tikaupoista turhik­si jääneet hyväkun­toiset tavarat myytäisi­in kirp­pareil­la. Net­tikau­pas­ta tilat­taisi­in uudet tavarat, mut­ta keskus­tas­sa myytäisi­in hyväkun­toista sec­ond handia.

      Perus­tu­lol­la voisi aut­taa työt­tömiä ylläpitämään kier­to­talout­ta tuke­via sec­ond hand-liikkeitä.

      Hyvä aja­tus. Mallia SPR Kont­ti. Juuri kävin osta­mas­sa sieltä uuden­veroisia kesä­paito­ja. Siel­lä oli muurten melkoinen kuhi­na, mut­ta kun se nyt sijait­see tyl­säl­lä teol­lisu­ualueel­la, edes mukavaa kahvi­laa ei ole lähistöllä.

  32. Sec­ond hand-kaup­po­ja ja ompeli­joi­ta muokkaa­maan vaat­teet sopi­van kokoisiksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.