Oden vaaliohjelma (4) Keskustan elinvoimaisuus

Alek­san­te­rin­ka­dul­ta on lyhyen ajan sisäl­lä läh­te­nyt lukui­sia eri­kois­kaup­po­ja. Onko kes­kus­tan elin­voi­mai­suus uhattuna?

Eri­kois­kaup­pa vähe­nee kes­kus­tas­sa väis­tä­mät­tä, kos­ka eri­kois­kaup­pa siir­tyy net­tiin ja kos­ka pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on raken­net­tu suu­ri mää­rä kaup­pa­kes­kuk­sia. Koro­na on tyh­jen­tä­nyt kes­kus­tan ihmi­sis­tä ja jou­dut­ta­nut muu­tok­sia, jot­ka oli­si­vat tul­leet myös ilman koro­naa, mut­ta hitaammin.

Alek­san­te­rin­ka­tu ei tyh­je­ne, kos­ka se on alue, jos­sa lii­ke­huo­neis­to­jen hin­nat ovat kor­keim­mat koko seu­dul­la. Kun lii­ke­huo­neis­to­jen kysyn­tä las­kee, vuo­krat ale­ne­vat, kun­nes mark­ki­na tasa­pai­not­tuu. Jon­ne­kin syn­tyy tyh­jiä tilo­ja, mut­ta ei Alek­sil­le. Joil­la­kin kiin­teis­tö­si­joit­ta­jil­la on tosin kum­mal­li­sia pal­kit­se­mis­jär­jes­tel­miä, jot­ka kan­nus­ta­vat pitä­mään jon­kin aikaa lii­ke­ti­lo­ja tyh­jil­lään, jot­ta nii­den arvoa ei tar­vit­si­si kir­ja­ta alas, mut­ta kyl­lä nekin lopul­ta tun­nus­ta­vat tosiasiat.

Tilan raivaaminen jalankulkijoille lisää keskustan elinvoimaa

Joil­la­kin on sit­keä kuvi­tel­ma, että kes­kus­ta tuli­si elä­väm­pi, jos jalan­kul­ki­joil­ta otet­tai­siin aluei­ta autoil­le. Kaik­ki kan­sain­vä­li­set esi­mer­kit puhu­vat päin­vas­tais­ta. Kau­pal­li­nen kes­kus­ta vah­vis­tuu, kun autoil­ta ote­taan tilaa jalankulkijoille.

Tämä on todet­tu myös Hel­sin­gis­sä. Aika­naan Alek­san­te­rin­ka­tu ry. vas­tus­ti toi­min­nan­joh­ta­jan­sa Panu Toi­vo­sen joh­ta­ma­na voi­mak­kaas­ti käve­ly-Alek­sia, kos­ka tar­vit­si autoi­le­via asiak­kai­ta. Pit­käl­li­sen vii­vy­tys­tais­te­lun jäl­keen yhdis­tys hävi­si kamp­pai­lun­sa, autot hää­det­tiin Alek­sil­ta ja jal­ka­käy­tä­viä levi­tet­tiin. Kaup­po­jen lii­ke­vaih­to nousi rake­tin­omai­ses­ti. Panu Toi­vo­nen sai potkut.

Kokoo­mus on vas­tus­ta­nut Hel­sin­gis­sä jokais­ta käve­ly­ka­tua ja jal­ka­käy­tä­vien leven­nys­tä epä­on­nis­tu­nut­ta Iso Roo­ber­tin­ka­tua lukuun otta­mat­ta. Yhtään katua puo­lue ei ole vaa­ti­nut palau­tet­ta­vak­si autoil­le eikä kokoo­mus mie­lel­lään muis­te­le vas­tus­ta­neen­sa Kes­kus­ka­dun, Yli­opis­to­ka­dun, Kluu­vi­ka­dun ja Mikon­ka­dun käve­ly­ka­tu­ja tai auto­jen hää­tä­mis­tä Alek­sil­ta, nyt esi­mer­kik­si.[1]

Kes­kus­ka­tu 1969
Kes­kus­ka­tu nyt

Onko kauppiailla väärät tiedot asiakkaistaan?

Kes­kus­tan liik­kei­den lii­ke­vaih­dos­ta tulee alas­ta riip­puen vai­vai­set 8–18 pro­sent­tia autoi­li­joil­ta. Jos siis jou­du­taan valit­se­maan autoi­li­jat ja ei-autoi­li­jat, jokai­sen niis­tä kan­nat­taa vali­ta ei-autoi­li­jat. Ei-autoi­li­joi­den kan­nal­ta jalan­kul­ku­ym­pä­ris­tö on olen­nai­nen kil­pai­lu­te­ki­jä. Kapeil­la pako­kaa­su­jen ja lii­ken­ne­me­lun vai­vaa­mil­la jal­ka­käy­tä­vil­lä pujot­te­lu ei hou­kut­te­le asiakkaita.

Tun­nus­tan ollee­ni huo­no vih­reä, kun suh­tau­duin avoi­men kiin­nos­tu­nees­ti Jan Vapaa­vuo­ren teet­tä­mään sel­vi­tyk­seen kes­kus­ta­tun­ne­lis­ta. Ajat­te­lin, että se tar­joai­si his­to­rial­li­sen kom­pro­mis­sin paran­taa jalan­kul­kuo­lo­suh­tei­ta maan pääl­lä. Kokoo­mus oli vie­lä väläyt­tä­nyt, että tun­ne­li rahoi­tet­tai­siin käyttäjämaksuilla.

Kun sit­ten kävi ilmi, että han­ke tyr­mää­vän kal­lis eli mak­sai­si 1,4 mil­jar­dia euroa, yli kak­sin­ker­tai­ses­ti sen, mitä mak­soi moot­to­ri­tie Espoos­ta Tur­kuun, tote­sin, ettei tuos­sa ole mitään jär­keä. Kokoo­mus­lai­set­kin unoh­ti­vat puheet käyt­tä­jä­mak­suil­la rahoit­ta­mi­ses­ta, kos­ka ei sitä saa­tai­si rahoi­te­tuk­si. Jos mak­su ei vai­kut­tai­si käyt­tä­jä­mää­riin, sen pitäi­si olla kuusi euroa suun­taan­sa. Kun tuol­lai­nen mak­su vähin­tään puo­lit­tai­si käy­tön, mak­su pitäi­si­kin olla 12 euroa suun­taan­sa, mikä vähen­täi­si käyt­töä yhä lisää jne. Autoi­li­joil­ta ei saa tun­ne­lin kus­tan­nuk­sia peri­tyk­si, kos­ka tun­ne­lis­ta ei autoi­li­joil­le koi­du niin suur­ta hyö­tyä, että hei­dän kan­nat­tai­si mak­saa. Noin kal­liis­sa tun­ne­lis­sa ei ole pää­tä eikä hän­tää. Kun­na­lis­ve­ron kaut­ta mak­set­tu­na se nois­tai­si vero­pro­sent­tia pro­sent­tiyk­si­köl­lä kym­me­nen vuo­den ajaksi.

Hin­ta oli­si siis 14 Oodia ja nel­jä Kruu­nu­ra­tik­kaa. Kruu­nu­ra­ti­kan päi­vit­täi­nen käyt­tä­jä­mää­rä oli­si samaa luok­kaa ja aika­sääs­tö yli kaksinkertainen.

Kokoo­muk­sen por­mes­ta­rieh­do­kas Juha­na Var­tiai­nen ker­toi kuu­liai­se­na kokoo­mus­lai­se­na, että hän on ihail­lut kuin­ka Tuk­hol­mas­sa tun­ne­lit suju­voit­ta­vat lii­ken­net­tä. Tuk­hol­man lii­ken­ne on aivan olen­nai­ses­ti ruuh­kau­tu­neem­paa kuin Hel­sin­gin ja pää­sy kes­kus­taan autol­la siten vai­keam­paa. Kau­pun­ki­lii­ken­tees­tä ei saa ruuh­kia pois­te­tuk­si väy­liä rakennetamalla.

Keskustan rooli muuttuu

Kukaan ei ole valit­ta­nut, ettei kes­kus­tas­sa ole lau­ta­tar­ho­ja. Suh­teel­li­sen edun peri­aat­teen mukaan jot­kut toi­min­not sopi­vat kes­kus­taan ja jot­kut taas aivan muu­al­le. Kes­kus­tan suh­teel­li­nen ase­ma on muut­tu­nut sen jäl­keen, kun pää­kau­pun­ki­seu­dul­le on raken­net­tu suu­ri mää­rä kaup­pa­kes­kuk­sia. Sel­lai­set toi­min­nat, jot­ka edel­lyt­tä­vät auton käyt­töä, sovel­tu­vat aiem­paa­kin huo­nom­min ydin­kes­kus­taan, kos­ka on ole­mas­sa auto­li­jan kan­nal­ta parem­min toi­mi­via vaihtoehtoja.

En osaa olla mur­heis­sa­ni sii­tä, ettei Van­taan peru­koil­ta tul­la autol­la ruo­kaos­tok­sil­le Hel­sin­gin kes­kus­taan, vaan mai­to­pur­kit ja olut­ko­rit oste­taan Jum­bos­ta. Mik­si kenen­kään Hel­sin­gis­sä pitäi­si olla täs­tä mur­heis­saan? Ei ole mitään kun­nal­lis­ta arvon­li­sä­ve­roa, jon­ka takia täl­lai­ses­ta lii­ke­toi­min­nas­ta pitäi­si pitää kyn­sin ja ham­pain kiinni.

Tämän päi­vän Hesa­ris­sa kaup­pias ker­toi, ettei monen tuhan­nen euron käsi­lauk­kua tul­la osta­maan met­rol­la. Kaup­pi­aan kan­nat­taa kokeil­la liik­keen­sä siir­tä­mis­tä Jum­boon. Ties vaik­ka palai­si takai­sin Espal­le. Minun taas on vai­kea ymmär­tää, että tuhan­sien euro­jen käsi­lauk­ku jäi­si osta­mal­la sik­si, että pysä­köin­nis­tä jou­tuu mak­sa­maan muu­ta­man euron.

Alek­san­te­rin­ka­dun tyh­jiin lii­ke­ti­loi­hin tulee kyl­lä vuo­kra­lai­sia, mut­ta ne saat­ta­vat olla aika eri­lai­sia kuin ne, jot­ka sii­tä lähtivät.

Ydin­kes­kus­tan vah­vuu­det liit­ty­vät ihmis­ten koh­taa­mi­seen ja ajan­viet­toon. Täl­lais­ten toi­min­to­jen osuus tulee kas­va­maan. Mer­kit­tä­vää osto­voi­maa edus­ta­vat myös turis­tit, jot­ka eivät lii­ku autol­la ja joi­ta hyvät jalan­kul­kuo­lo­suh­teet houkuttavat.

Erikoiskaupan tilantarve vähenee

Vaik­ka Alek­si ei kau­pois­ta tyh­je­ne, eri­kois­kau­pan vaa­ti­ma tila muu­al­la kan­ta­kau­pun­gis­sa vähe­nee net­ti­kau­pan ja kaup­pa­kes­kus­ten vuok­si. Sik­si nyt lii­ke­ti­loik­si osoi­tet­tu­ja tilo­ja tulee osoit­taa muu­hun käyttöön.

Toi­mis­toil­le aivan ydin­kes­kus­ta on maan par­hai­ten saa­vu­tet­ta­vaa aluet­ta jul­ki­sel­le lii­ken­teel­lä, mut­ta kau­em­pa­na Rau­ta­tie­a­se­mas­ta saa­vu­tet­ta­vuus on sel­väs­ti heikompi.

Asun­to­jen hin­nat pal­jas­ta­vat, että kan­ta­kau­pun­ki on maan halu­tuin­ta aluet­ta asu­mi­sel­le. Asu­mis­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa tulee lisä­tä sal­li­mal­la toi­mis­tok­si muu­tet­tu­jen asuin­ta­lo­jen palaut­ta­mi­nen asun­noik­si ja kon­ver­toi­mal­la myös toi­mis­toik­si raken­net­tu­ja kiin­teis­tö­jä asun­noik­si. Espan ja Bule­var­din ete­lä­puo­lel­la tätä ei pitäi­si estää.

Oikeas­taan pitäi­si olla vapaa­ta muut­taa toi­mis­to­ja asun­noik­si. Jos jos­tain tilas­ta mak­se­taan asun­to­na enem­män kuin toi­mis­to­na, se on asun­to­na parem­pi. Vir­ka­mie­het eivät tätä hyväk­sy, kos­ka ”sil­loin­han kaik­ki muu­tet­tai­siin asunnoiksi”.

Se, että asun­nois­ta mak­se­taan enem­män kuin toi­mis­to­ker­ro­sa­las­ta, joh­tuu var­maan­kin sii­tä, että asun­nois­ta on pulaa ja toi­mis­to­ker­ro­sa­laa on tyh­jil­lään yli mil­joo­na ker­ros­ne­liö­tä. Kun kon­ver­sioi­ta on teh­ty tar­peek­si, hin­nat tasoit­tu­vat. Kaik­kea ei siis muu­tet­tai­si asunnoiksi.

Tämä asia ei kui­ten­kaan ole aivan yksin­ker­tai­nen ulkois­vai­ku­tus­ten vuok­si, mut­ta en mene täs­sä asias­sa syvemmälle.

 

 

 

[1] Kokoo­mus­lai­set ovat huo­maut­ta­neet minul­le, että hävit­ty­ään asian he eivät vii­me vai­hees­sa he eivät enää vas­tus­ta­neet Kes­kus­ka­dun käve­ly­ka­tua. Eivät, mut­ta vii­väs­ti­vät sen toteut­ta­mis­ta yli 20 vuotta.

87 thoughts on “Oden vaaliohjelma (4) Keskustan elinvoimaisuus”

  1. Olet­ko sat­tu­nut seu­raa­maan Oulun kun­nal­lis­vaa­li­kes­kus­te­lua, jos­sa ykkö­sai­heek­si on nous­sut se, pitäi­si­kö kun­nan­val­tuus­ton sal­lia Oulun yli­opis­ton kes­kus­ta­kam­pus­kaa­vai­lu­jen toteut­ta­mi­nen? Yli­opis­ton joh­don aja­maa siir­to­suun­ni­tel­maa on nous­sut vas­tus­ta­maan Pro Lin­nan­maa ‑kan­san­lii­ke (prolinnanmaa.fi). Val­tuu­te­tuil­le kes­kus­ta­kam­pus­ta on mark­ki­noi­tu kes­kus­tan elä­vöit­tä­mi­sel­lä ilman kun­ta­lai­sil­le aiheu­tu­via kulu­ja. Pro Lin­na­maa taas sanoo suun­ni­tel­man rik­ko­van yhteis­työn Lin­nan­maan tek­no­lo­gia­ky­län kans­sa, ja vie­mäl­lä syner­giae­tu­ja hajaut­ta­mal­la tie­de­kun­nat eri paik­koi­hin. Mikä on mie­li­pi­tee­si asiaan?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Minul­ta ei kysyt­ty, mut­ta olen sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että Oulun han­ke liit­tyy Suo­men yli­opis­to­kiin­teis­tö­jen kor­kei­siin vuo­kriin. Suo­men yli­opis­to­kiin­teis­töt on teh­nyt vuo­sit­tain aika kovaa­kin voit­toa, eli las­kut­ta­nut yli­opis­toil­ta vuo­kria sel­väs­ti yli oma­kus­tan­nus­ten. Näin kan­nus­te­taan tilan­käy­tön tehos­ta­mi­seen. Mut­ta toi­saal­ta niin toi­mit­taes­sa hin­nat voi­vat olla olleet esim. Oulun Lin­na­maal­la olla jopa yli mark­ki­na­vuo­krien, kos­ka vuo­kra­ta­sot eivät juu­ri­kaan huo­mioi sijain­tia. Vuo­kraus­ta­pa mah­dol­li­ses­ti sub­ven­toi kes­kus­ta­kam­puk­sia ali­vuo­kril­la ja yli­hin­noit­te­lee Lin­nan­maan tyyp­pi­siä, kes­kus­tas­ta kau­em­pa­na ole­via kam­puk­sia vuo­kris­saan. Oli­si Suo­men yli­opis­to­kiin­teis­töil­le ehkä iso ongel­ma, jos Oulun kam­pus jäi­si tyh­jil­leen, kos­ka luen­to­sa­le­ja ei ihan hel­pos­ti ja hal­val­la muun­ne­ta esim. yri­tys­ten toi­mi­ti­loik­si. Rat­kai­su tuos­sa voi­si olla vuo­kra­so­pi­mus­ten neu­vot­te­le­mi­nen uusiksi.

      Mitä syner­gioi­hin tulee, niin var­mas­ti on niin, että Lin­nan­maal­la on syner­giae­tu­ja täl­lä het­kel­lä. Kes­kus­tas­sa­kin nii­tä ehkä ajan myö­tä muo­dos­tui­si, mut­ta mur­ros­vai­hees­sa mene­tet­täi­siin ehkä van­ho­ja syner­giae­tu­ja ja uusia ei ehkä heti oli­si. Oulun kau­pun­gis­sa on ollut Suo­men yli­opis­to­kau­pun­geis­ta yksi mal­til­li­sin asun­to­jen ja vuo­krien hin­ta­ke­hi­tys — vaik­ka poh­joi­sen sijain­nin takia esim. jo läm­mi­tys­tar­ve on isom­paa, mikä voi­si näkyä vuo­kris­sa. Mal­til­li­sen asun­to­mark­ki­na­ke­hi­tyk­sen taus­tal­la on ken­ties ollut juu­ri se, että yli­opis­to-opis­ke­li­jat pää­se­vät asu­maan kam­puk­sen lähel­le asu­mat­ta kes­kus­tas­sa, jol­loin kes­kus­tan­kaan vuo­krat eivät ole kohon­neet kor­keik­si. Asioil­la on puo­len­sa ja puolensa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Onko jotain syy­tä mik­si edes sää­del­lään sitä, mit­kä ovat asun­to­ja ja mit­kä toi­mis­to­ja? Eikö tämä nyt oli­si asia, jon­ka voi­si antaa mark­ki­noi­den pää­tet­tä­väk­si ihan koko­naan. Jos seu­rauk­se­na on, että ei tule yhtään toi­mis­to­ja, niin sit­ten var­maan toi­mis­tot eivät kos­kaan olleet­kaan kovin jär­ke­vää tilan­käyt­töä noil­le kiinteistöille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Ano­nyy­mi:
      Onko jotain syy­tä mik­si edes sää­del­lään sitä, mit­kä ovat asun­to­ja ja mit­kä toi­mis­to­ja? Eikö tämä nyt oli­si asia, jon­ka voi­si antaa mark­ki­noi­den pää­tet­tä­väk­si ihan koko­naan. Jos seu­rauk­se­na on, että ei tule yhtään toi­mis­to­ja, niin sit­ten var­maan toi­mis­tot eivät kos­kaan olleet­kaan kovin jär­ke­vää tilan­käyt­töä noil­le kiinteistöille.

      On mon­ta­kin syy­tä. Esi­mer­kik­si tur­val­li­suus­vaa­ti­muk­set ovat eri­lai­set asun­nois­sa ja toi­mis­tois­sa. Samoin valais­tus­ta kos­ke­vat vaa­ti­muk­set. Asuin­huo­nei­siin pitää mää­räys­ten mukaan tul­la ulko­va­loa. WC-tiloi­hin ei tar­vit­se ja myös toi­mis­to voi olla muu­al­la­kin kuin raken­nuk­sen ulko­sei­näl­lä. Asuin­huo­neis­to­jen vaa­ti­muk­set ovat yleen­sä tiu­kem­mat, jon­ka takia asuin­huo­neis­tos­sa saa pitää toi­mis­toa. Mut­ta toi­mis­tos­sa ei saa auto­maat­ti­ses­ti asua.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Tuo ei mie­les­tä­ni vas­taa kysy­myk­seen. Jos oli­si kyse vain tuos­ta, niin riit­tä­vä rat­kai­su oli­si, että toi­mis­tot saa aina muut­taa asun­noik­si, kun­han ne täyt­tä­vät (sen jäl­keen) asun­noil­le ase­te­tut vaa­ti­muk­set. Kaa­va ei kui­ten­kaan (läh­tö­koh­tai­ses­ti) sal­li edes täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa toi­mis­to­jen muut­ta­mis­ta asun­noik­si, jos raken­nus on kaa­voi­tet­tu pel­käk­si toi­mis­tok­si eikä asuin­ra­ken­nuk­sek­si. Muu­tok­seen pitää erik­seen anoa lupaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Ossi Sare­so­ja:

        Tuo ei mie­les­tä­ni vas­taa kysy­myk­seen. Jos oli­si kyse vain tuos­ta, niin riit­tä­vä rat­kai­su oli­si, että toi­mis­tot saa aina muut­taa asun­noik­si, kun­han ne täyt­tä­vät (sen jäl­keen) asun­noil­le ase­te­tut vaa­ti­muk­set. Kaa­va ei kui­ten­kaan (läh­tö­koh­tai­ses­ti) sal­li edes täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa toi­mis­to­jen muut­ta­mis­ta asun­noik­si, jos raken­nus on kaa­voi­tet­tu pel­käk­si toi­mis­tok­si eikä asuin­ra­ken­nuk­sek­si. Muu­tok­seen pitää erik­seen anoa lupaa.

        Sil­loin vika on kaa­vas­sa. Kaa­voit­ta­ja voi kaa­voit­taa alu­een myös sal­lien sekä asun­not että toi­mis­tot. Sel­lai­set kaa­vat ovat ylei­siä aina­kin jois­sain pie­nis­sä kun­nis­sa, jois­sa vaik­ka­pa kes­kus­tan kaa­vaa ker­ran kah­des­sa kym­me­nes­sä vuo­des­sa päi­vi­tet­täes­sä jäte­tään vapail­le ton­teil­le varaus aika monen­lai­seen käyt­töön, jot­tei tar­vit­si­si teh­dä heti tont­ti­koh­tais­ta kaa­va­muu­tos­ta, jos joku haluai­si jotain raken­taa. Mark­ki­nat sit­ten päät­tä­vät, mitä tulee, tai tulee­ko mitään. 

        Jos poi­ke­taan olen­nai­ses­ti kaa­vas­ta, pitää yleen­sä kun­nan ensin muut­taa kaa­vaa ennen kuin muu­tos­ta saa teh­dä. Poik­keus­lu­vil­la voi teh­dä muu­tok­sia myös tiet­tyi­hin rajoi­hin asti kaa­vaan näh­den, mut­ta ei lii­an isoi­na pidet­ty­jä muu­tok­sia. Esim. 3‑kerroksisen kaa­van tapauk­ses­sa talon voi poik­keus­lu­vin saa­da teh­dä 4‑kerroksisena, mut­ta oikeus­käy­tän­nön mukaan 5‑kerroksisena toteu­tus vaa­tii vii­meis­tään kaa­va­muu­tok­sen, kos­ka 2 ker­rok­sen lisäys kaa­vaan näh­den on jo niin iso muu­tos, että se vaa­tii jo ase­ma­kaa­val­li­sen asian tut­ki­mi­sen, ase­ma­kaa­val­li­sen pää­tös­pro­ses­sin ja sen mukai­set kuu­le­mi­set valitusoikeuksineen.

        Useim­mi­ten toi­mis­to­ta­los­ta asuin­ta­lok­si muun­net­taes­sa raken­nus­hank­kee­seen ryh­ty­vä hakee kui­ten­kin jou­kon eri­lai­sia poik­keuk­sia voi­mas­sa ole­vis­ta mää­räyk­sis­tä, eikä halua teh­dä koh­tees­ta täy­sin asuin­ra­ken­nuk­sen nor­maa­lit vaa­ti­muk­set täyt­tä­vää, kos­ka se mak­saa tai joh­taa rat­kai­sui­hin, jois­ta raken­nus­hank­kee­seen ryh­ty­vä saa huo­nom­man neliö­hin­nan kuin sai­si poik­keuk­sia hakemalla.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. sit: Sil­loin vika on kaa­vas­sa. Kaa­voit­ta­ja voi kaa­voit­taa alu­een myös sal­lien sekä asun­not että toimistot.

        Niin­hän se on, mut­ta Ano­nyy­min kysy­mys var­maan kos­ki­kin sitä, mik­si kaa­va on teh­ty nykyi­sel­lä taval­la rajoittavaksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Kes­kus­tan liik­kei­den lii­ke­vaih­dos­ta tulee alas­ta riip­puen vai­vai­set 8–18 pro­sent­tia autoilijoilta”

    Eihän täs­tä voi pää­tel­lä, että kan­nat­taa panos­taa ei-autoi­li­joi­hin. Jos ker­ran kes­kus­tan liik­kei­den lii­ke­vaih­to on lii­an pien­tä, niin eikö päin­vas­toin voi aja­tel­la, että se joh­tuu täs­tä lii­an pie­nes­tä autoi­li­joi­den asiakasosuudesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jar­mo Aal­to­nen:
      ”Kes­kus­tan liik­kei­den lii­ke­vaih­dos­ta tulee alas­ta riip­puen vai­vai­set 8–18 pro­sent­tia autoilijoilta”

      Eihän täs­tä voi pää­tel­lä, että kan­nat­taa panos­taa ei-autoi­li­joi­hin. Jos ker­ran kes­kus­tan liik­kei­den lii­ke­vaih­to on lii­an pien­tä, niin eikö päin­vas­toin voi aja­tel­la, että se joh­tuu täs­tä lii­an pie­nes­tä autoi­li­joi­den asiakasosuudesta.

      Miten autoi­li­joi­den osuut­ta lii­ke­vaih­dos­ta voi­tai­siin nos­taa? Pitäi­si­kö teh­dä kes­kus­tas­ta paik­ka, joka ei hou­kut­te­le jalan­kul­ki­joi­ta? Toi­si­ko se lisää autoi­li­joi­ta vai joh­tai­si­ko se vain asiak­kai­den mää­rän vähe­ne­mi­seen? Vai yri­te­tään­kö hou­ku­tel­la lisää autoi­li­joi­ta? Miten? Pitäi­si­kö raken­taa enem­män ajo­kais­to­ja ja ilmai­sia park­ki­paik­ko­ja ja pur­kaa vaik­ka talo­ja nii­den tiel­tä? Eikö se joh­tai­si sii­hen, että kes­kus­tas­ta mui­den asiak­kai­den mää­rä vähenisi? 

      Minun veik­kauk­se­ni on, että lisä­au­toi­li­joi­den hou­kut­te­lu voi­si ehkä lisä­tä autoi­li­joi­den tuo­maa lii­ke­vaih­toa, mut­ta mui­den kul­ku­muo­to­jen tuo­ma lii­ke­vaih­to vähe­ni­si sel­väs­ti enem­män. Eli siis autoi­li­joi­den suu­rem­pi osuus lii­ke­vaih­dos­ta mer­kit­see pie­nem­pää kokonaisliikevaihtoa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Jar­mo Aal­to­nen: Eihän täs­tä voi pää­tel­lä, että kan­nat­taa panos­taa ei-autoilijoihin.

      Se on aina­kin jos­sain mää­rin todis­tusai­neis­toa sii­hen suun­taan, kos­ka mah­dol­li­nen autoi­li­ja-asiak­kai­den mene­tys on sil­loin mak­si­mis­saan pie­nem­pi, kuin jos autoi­li­joi­den osuus asiak­kais­ta oli­si suurempi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Soi­nin­vaa­ra:

    Joil­la­kin on sit­keä kuvi­tel­ma, että kes­kus­ta tuli­si elä­väm­pi, jos jalan­kul­ki­joil­ta otet­tai­siin aluei­ta autoil­le. Kaik­ki kan­sain­vä­li­set esi­mer­kit puhu­vat päin­vas­tais­ta. Kau­pal­li­nen kes­kus­ta vah­vis­tuu, kun autoil­ta ote­taan tilaa jalankulkijoille.”

    Höh. Eihän kukaan tuo­ta ehdo­ta. Mis­sään. Päin­vas­toin nyt kui­ten­kin on val­lal­la sit­keä kuvi­tel­ma, että kes­kus­tas­ta tulee elä­väm­pi jos nime­no­maan autoi­lu sin­ne este­tään tai sitä vai­keu­te­taan. Tämä­hän on jo itse asias­sa tapah­tu­nut. Ja suun­ta kuten Soi­nin­vaa­ra hyvin tie­tää, tulee ole­maan saman­lai­nen entis­tä voi­mak­kaam­min. Poliit­ti­nen valin­ta, jota kau­pun­ki­suun­nit­te­lu tukee. Kun­nal­lis­vaa­lien jäl­keen tämä valin­ta vah­vis­tu­nee. Samoin seuraukset. 

    Kehä­tei­den tuol­la puo­len asuu suu­rin osan Hel­sin­gin met­ro­po­lia­lu­een kan­sa­lai­sis­ta. Ei siel­tä tul­la kes­kus­taan elä­vöi­ty­mään pel­käs­tään jul­ki­sil­la tai kau­pun­ki­suun­nit­te­lun havain­ne­ku­va­kan­sa­lai­sel­le piir­re­tyl­lä väli­neel­lä, pol­ku­pyö­räl­lä. Suu­rim­mak­si osak­si ei tul­la lain­kaan, ei aina­kaan teke­mään mer­kit­tä­viä ostoksia.
    Pal­jon rahaa ja vero­tuot­toa jää Hel­sin­gin rajo­jen toi­sel­le puo­len, kun sta­din kes­kus­ta ei ole enää autoi­le­vil­le kan­sa­lai­sil­le mikään mag­neet­ti kuin kor­kein­taan kesäl­lä pakol­li­sen Kaup­pa­to­ril­la kah­vil­la pii­pah­ta­mi­sen suh­teen. Yrit­tä­jät tämän nyt tunnistavat. 

    On hai­tal­li­nen usko­mus, jos aja­tel­laan että kes­kus­ta Hel­sin­gis­sä on “elä­vä” ja “kan­sain­vä­li­nen” ilman toi­mi­vaa vah­vaa kau­pal­lis­ta kes­kus­taa, jos­sa mark­ki­nat toi­mi­vat aivan niin kuin kau­pun­kien kes­kus­tois­sa vuo­si­tu­han­sien aikaa ovat aina toi­mi­neet. Kau­pun­gin mer­kit­tä­vä perus­funk­tio on olla mark­ki­na­paik­ka, jos­sa raha liik­kuu. Vain se mah­dol­lis­taa muun­kin, myös sen rahan liik­ku­mis­ta suu­rem­man hyvän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Ton­nien käsi­lauk­ku­ja osta­vat mer­kit­tä­vis­sä mää­rin venä­läi­set ja kii­na­lai­set, joten on nau­ret­ta­vaa teh­dä nyt täl­lä poli­tiik­kaa auto­jen puo­les­ta, kun maa­han­tu­lo on käy­tän­nös­sä kiel­let­ty jo tois­ta vuot­ta. Eikä autol­la kes­kus­taan tulo ole ongel­ma, jos on val­mis sii­tä muu­ta­man euron mak­sa­maan maan alla, nyt tun­tuu ole­van ongel­ma se, että maan pin­nal­la Alek­sin kul­mil­la ei ole sato­jen auto­jen park­ki­kent­tää jos­ta ei tar­vit­se mak­saa. Sun­nun­tai­sin on ollut hal­vem­paa park­kee­ra­ta per­he maan alla Elie­liin kuin tul­la ker­ta­li­pul­la julkisilla.

    Haus­kin­ta täs­sä sur­keas­sa kes­kus­te­lus­sa on se, että kun lap­si­työ­voi­mal­la hal­po­ja ker­ta­käyt­tö­vaat­tei­ta tei­ni­ty­töil­le teh­tai­le­vat ruot­sa­lai­set häi­py­vät Alek­sil­ta ostos­kes­kuk­siin hal­vem­pien ja suu­rem­pien tilo­jen peräs­sä, jois­ta ensim­mäi­nen kiven­hei­ton pääs­sä Foru­mis­sa joka minus­ta on ydin­kes­kus­taa sii­nä mis­sä Alek­si, niin alkaa auto­mies­ten kro­ko­tii­lin­kyy­ne­leet valu­maan jos­tain kuo­le­vas­ta kes­kus­tas­ta. Kal­liil­la pai­kal­la ei kan­na­ta myy­dä mitään hal­paa ja sik­si suur­ten kau­pun­kien paraa­ti­pai­kat ovat täyn­nä oikei­ta merk­ki­liik­kei­tä ja timant­te­ja kul­taan istut­ta­via sep­piä. Kel­lään muul­la ei ole mitään ongel­maa kuin niil­lä jot­ka omis­ta­vat nuo lii­ke­ti­lat, ja heil­lä­kin vain sil­loin jos kukaan ei halua vuo­kra­ta nii­tä mil­lään hin­nal­la. Ei ole kau­pun­ki­lais­ten vel­vol­li­suus olla huo­lis­saan jos­tain kiin­teis­tö­si­joit­ta­jan sal­kun tuo­tos­ta. Kes­kus­ta on täyn­nä ihmi­siä aina kun sää on hyvä ja heil­lä on sil­min­näh­den haus­kaa, joten aika kum­mal­li­nen tulo­kul­ma taas Hesa­ril­la, kos­ka kai kulut­ta­jal­la sen­tään on vapaus vali­ta mitä ostaa. Ja jos tuhan­net kul­ke­vat ovien edit­se päi­vit­täin ja kaup­pa ei käy, niin ongel­ma lie­nee kui­ten­kin tuot­tees­ta jol­le ei ole kysyn­tää. Kau­pun­gin ja samal­la kau­pun­ki­lais­ten syyl­lis­tä­mi­nen teko­syil­lä sit­ten sii­tä, että eivät osta, saa liik­kei­den omis­ta­jat näyt­tä­mään aika yli­mie­li­sil­tä idioo­teil­ta jot­ka ovat valin­neet vää­rän uran.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Vie­lä Osmo Soi­nin­vaa­ral­le. Kir­joi­tit muu­ta­man euron pysä­köin­nis­tä keskustassa…
    En tie­dä onko sinul­la autoa, mut­ta kokei­le­pa seuraavaa.
    Pysä­köi auto vaik­ka­pa johon­kin kes­kus­tan maa­na­lai­sis­ta park­ki­hal­leis­ta arkipäivänä.
    Sit­ten pit­kin tun­ne­lei­ta his­sil­le ja ylös katu­ta­sol­le his­sil­lä. Käy rau­has­sa har­ki­tuil­la ostok­sil­la muu­ta­mas­sa pai­kas­sa kes­kus­ta-alu­eel­la, pii­pah­da sen jäl­keen vaik­ka­pa Aka­tee­mi­ses­sa kir­ja­kau­pas­sa kat­se­le­mas­sa onko tul­lut mie­len­kiin­toi­sia uutuus­kir­jo­ja ja vie­lä vir­voit­ta­val­la kah­vil­la jos­sa­kin hyväs­sä kah­vi­las­sa Espla­na­dil­la. Palaa maa­na­lai­seen hal­liin hake­maan autoa.
    Huo­maat nyt kyl­lä, että elä­väs­sä kau­pun­ki­kes­kus­tas­sa käyn­ti ei mak­sa vain “muu­ta­maa euroa.” Ja niin myös sen, että pysä­köin­ti kes­kus­tas­sa on tar­koi­tet­tu vain rikkaille.
    Ja jos on ennak­ko­luu­lo­ja: autoi­li­ja ei auto­maat­ti­ses­ti ole yhtä kuin rikas hyvin toi­meen­tu­le­va insinööri.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Park­ki­luo­lan lou­hi­mi­nen on kal­lis­ta puu­haa. Pysä­köin­ti on kal­liks­ta, mut­ta tuo on kyl­lä oma­kus­tan­nus­hin­ta. Mitään kul­ta­kai­vok­sia nuo park­ki­hal­lit eivät ole. Pitäi­si­kö kau­pun­gin lak­kau­taaa vaik­ka­pa van­hus­ten­ta­lo­ja, jot­ta voi­si sub­ven­toi­da autoi­li­joi­ta, jot­ta nämä voi­vat pii­pah­taa kah­vil­la Esplanadilla?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

        Park­ki­luo­lan lou­hi­mi­nen on kal­lis­ta puu­haa. Pysä­köin­ti on kal­liks­ta, mut­ta tuo on kyl­lä oma­kus­tan­nus­hin­ta. Mitään kul­ta­kai­vok­sia nuo park­ki­hal­lit eivät ole.

        Mak­sul­li­nen pysä­köin­ti on kyl­lä ihan tuot­toi­saa, nor­maa­lia lii­ke­toi­miin­taa, ei oma­kus­tan­nus­hin­tais­ta hyvän­te­ke­väi­syyt­tä. Kat­so vaik­ka­pa pysä­köin­te­jä hoi­ta­vien yri­tys­ten talous­lu­ku­ja. Esi­mer­kik­si Aimo Par­kil­la lii­ke­voit­toa ker­tyi vii­me tili­vuon­na 51 mil­joo­nan euron lii­ke­vaih­dol­la 7,1 % lii­ke­vaih­dos­ta, mikä on ihan nor­maa­lin kan­nat­ta­van yri­tyk­sen lukema.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. tuo­ta: Mak­sul­li­nen pysä­köin­ti on kyl­lä ihan tuottoisaa

        Luu­len Osmon poin­tin olleen sen, ettei kau­pun­gin tule teh­dä mak­sul­li­ses­ta pysä­köin­nis­tä hal­vem­paa. Mak­sul­li­sel­la pysä­köin­nil­lä tah­ko­taan rahaa ilman sub­ven­tio­ta, ei sitä sil­loin tar­vit­se estää, mut­tei myös­kään tar­vit­se olla huo­lis­saan, jos autoi­li­joi­den kus­tan­nuk­set ovat enem­män kuin se “muu­ta­ma euro”.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Park­ki­luo­lan lou­hi­mi­nen on kal­lis­ta puu­haa. Pysä­köin­ti on kal­liks­ta, mut­ta tuo on kyl­lä oma­kus­tan­nus­hin­ta. Mitään kul­ta­kai­vok­sia nuo park­ki­hal­lit eivät ole. Pitäi­si­kö kau­pun­gin lak­kau­taaa vaik­ka­pa van­hus­ten­ta­lo­ja, jot­ta voi­si sub­ven­toi­da autoi­li­joi­ta, jot­ta nämä voi­vat pii­pah­taa kah­vil­la Esplanadilla?

        Kap­pas, orpo­mum­mot lumi­han­ges­sa argu­ment­ti. Jul­ki­nen lii­ken­ne ja rati­kat ovat kal­lis­ta puu­haa, mik­si pitää ajaa mum­mot han­keen jot­ta Soi­nin­vaa­ra­li­set ratik­ka­fe­ti­tis­tit saa­vat kolis­tel­la mielimenopeleillään?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Pitäi­si­kö kau­pun­gin lak­kau­taaa vaik­ka­pa van­hus­ten­ta­lo­ja, jot­ta voi­si sub­ven­toi­da autoi­li­joi­ta, jot­ta nämä voi­vat pii­pah­taa kah­vil­la Esplanadilla?

        Sub­ven­toi­tu­jen paik­ko­jen käyt­tä­jät pitää erot­taa mak­su­ky­kyi­sis­tä kun­nial­li­sis­ta autoi­li­jois­ta siten, että auton keu­laan, molem­piin kyl­kiin ja perään kiin­ni­te­tään isot kyl­tit, jois­sa lukee ‘Kun­nan­vai­vai­nen’.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Ei. Mis­sään tapauk­ses­sa kau­pun­gin ei pidä sub­ven­toi­da kuvaa­mal­la­si taval­la autoi­li­joi­ta. Kau­pun­gin tuli­si antaa päin­vas­toin mark­ki­noi­den hoi­taa pysä­köin­tiä mah­dol­li­sim­man pitkälle.
        Nyt­hän kes­kus­tan yrit­tä­jät ovat ehdot­ta­neet jo ilmais­ta pysä­köin­tiä. Ei kuu­lem­me kel­paa politiikoille. 

        Jos jos­ta­kin etsi­tään sit­ten rahaa suju­van hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teen (myös sen) kus­tan­nuk­siin, voi­tai­siin aloit­taa sii­tä, että autoi­li­joil­ta kerä­tyt veroeu­rot käy­tet­täi­siin koko­nai­suu­des­saan autoi­lun aiheut­ta­miin kus­tan­nuk­siin ja myös auto­lii­ken­teen suju­voit­ta­mi­seen, joka par­haim­mil­laan on yhtä kuin eko­lo­gi­suus. Lii­ken­teen ruuh­kaut­ta­mi­nen kas­vat­taa pääs­tö­jä monin eri mekanismein. 

        Ongel­mis­sa ollaan jos autoi­lus­ta teh­dään ideologia.
        Ongel­mis­sa ollaan myös jos autot­to­muus­vaa­tees­ta teh­dään ideologia.
        Nyt on val­lal­la jäl­kim­mäi­nen var­sin­kin Hel­sin­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa, kun sen tule­vai­suus­ku­vaa ver­tai­lee sii­hen todel­li­suu­teen, mitä suurin(n) osa ihmi­sis­tä edel­leen arjen suju­mi­sel­ta haluaa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. fen­nos­kan­di sta­dis­ta:
        Ei. Mis­sään tapauk­ses­sa kau­pun­gin ei pidä sub­ven­toi­da kuvaa­mal­la­si taval­la autoi­li­joi­ta. Kau­pun­gin tuli­si antaa päin­vas­toin mark­ki­noi­den hoi­taa pysä­köin­tiä mah­dol­li­sim­man pitkälle.
        Nyt­hän kes­kus­ta­ny­rit­tä­jät ovat ehdot­ta­neet jo ilmais­ta pysä­köin­tiä. Ei kuu­lem­me kel­paa politiikoille. 

        Niu­kan hyö­dyk­keen anta­mi­nen ilmai­sek­si on kyl­lä mie­len­kiin­toi­nen mark­ki­naeh­toi­nen rat­kai­su. Kenel­le pai­kat muu­ten annet­tai­siin ilmai­sek­si, yrit­tä­jil­le, autoi­li­joil­le vai jol­le­kin muille?

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Pysä­köin­ti Stock­man­nin hal­lis­sa mak­saa 3,50eur/30min. Kol­men tun­nin visii­tis­tä pysä­köin­nil­le aivan ydin­kes­kus­tas­sa tulee siis hin­taa 21euroa. Jos on val­mis kul­ke­maan nel­jä pysäk­kiä suun­taan­sa rai­tio­vau­nul­la tai käve­le­mään rei­lun kilo­met­rin P‑töölöstä, hin­taa kol­men tun­nin pysä­köin­nil­le tulee 12eur. Nämä sum­mat eivät rajaa pysä­köin­tiä “vain rikkaille”.

      Oli­si absur­dia tukea edul­li­sem­paa kes­kus­ta­py­sä­köin­tiä yhteis­kun­nan varoil­la. Lii­ken­tees­tä tulee ympäristö‑, turvallisuus‑, melu- ja tilan­käyt­tö­hait­to­ja sin­ne, mis­sä ihmi­siä on kai­kis­ta eniten. 

      Jos asioin­ti autol­la kes­kus­tas­sa on tar­peen, lie­nee parin kym­pin las­ku ihan mak­set­ta­vis­sa, tulo­luo­kas­ta riippumatta.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. 12 eurol­la saa vaik­ka erääs­tä sak­sa­lai­ses­ta elin­tar­vi­ke­kau­pas­ta 23 kiloa maka­ro­nia, jot­ka viel­lä kei­tet­täes­sä tur­poa­vat pai­nos­saan noin nelin­ker­tai­sik­si, eli lähes 100 kiloa saf­kaa!!!.. Niin et hal­paa on!!!! oh hoh..pysäköinti

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Vesa-Mat­ti:
        Oli­si absur­dia tukea edul­li­sem­paa kes­kus­ta­py­sä­köin­tiä yhteis­kun­nan varoil­la. Lii­ken­tees­tä tulee ympäristö‑, turvallisuus‑, melu- ja tilan­käyt­tö­hait­to­ja sin­ne, mis­sä ihmi­siä on kai­kis­ta eniten.

        Jos asioin­ti autol­la kes­kus­tas­sa on tar­peen, lie­nee parin kym­pin las­ku ihan mak­set­ta­vis­sa, tulo­luo­kas­ta riippumatta.

        Olen samaa miel­tä. Ajat­te­len itse­kin, että kes­kus­ta­py­sä­köin­ti saa mak­saa. Jol­la on varaa asioi­da kes­kus­tas­sa, on ehkä varaa mak­saa pysä­köin­nis­tä tai jouk­ko­lii­ken­ne­mat­kois­ta­kin. Olen pää­asias­sa lopet­ta­nut asioin­nin kes­kus­tas­sa, ja käyn kau­pas­sa yleen­sä kivi­jal­ka­liik­kei­den sijaan jos­sain kaup­pa­kes­kuk­sis­ta. Eri­kois­tuot­teet ostan netis­tä ulko­mail­ta, väl­tel­len isoim­pia verk­ko­kaup­po­ja, ja koit­taen ostaa suo­raan tuot­ta­jil­ta. Kes­kus­taan on vii­me vuo­si­na tul­lut asioi­tua esim. kokous­ten takia. Enää ei ole ollut juu­ri tar­vet­ta käy­dä kes­kus­tas­sa nii­den­kään takia. Etä­ko­kous­ten ansios­ta on sääs­ty­nyt pal­jon mat­ka­ku­lu­ja ja myös aikaa kau­pun­gin sisäi­ses­sä lii­ken­tees­sä niin pal­jon, että se käy­tän­tö säi­ly­nee mones­sa tapauk­ses­sa jat­kos­sa­kin sil­loin, jos moni kokouk­seen osal­lis­tu­ja jou­tui­si matkaamaan.

        On mie­len­kiin­tois­ta näh­dä, mil­lai­sek­si yhteis­kun­ta muut­tuu, jos työ jää pysy­väs­ti paik­ka­riip­pu­mat­to­mam­mak­si. Sil­loin kun­nat ja kau­pun­git eivät kil­pai­le enää niin pal­joa työ­pai­kois­ta (jota voi teh­dä kou­lu­te­tun työn osal­ta osin mis­sä vain), vaan aiem­paa enem­män kil­pai­lu käy­dään vapaa-ajan tar­jon­nan kiin­nos­ta­vuu­des­ta. Sii­nä kil­pai­lus­sa pää­kau­pun­ki­seu­tu lie­nee vah­voil­la, mut­ta jot­kut esi­mer­kik­si lii­kun­ta- ja mai­se­ma­tar­jon­nal­taan rik­kaat kun­nat voi­vat pär­jä­tä aiem­paa parem­min myös. Vas­taa­vas­ti monet sel­lai­set kau­pun­ki­seu­dut, jois­sa ei ole kun­non vapaa-ajan­tar­jon­taa, ja joi­hin ei nyt sel­lais­ta luo­da, voi­vat olla moni­paik­kai­sen työn yhteis­kun­nan kärsijöitä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Mit­kä muu­ten ovat näi­tä autoi­lun vai­keut­ta­mi­sia vii­me ajoil­ta? Ainoa mikä tulee mie­leen on tuo Kes­kus­ka­tu, jos­ta on jo 15 vuot­ta. Sii­nä­kin on ramp­pi park­ki­hal­liin kun ennen men­tiin Mak­ka­ra­ta­lon ramp­pia park­kiin. Muu­ten pelk­kää puhet­ta. Ihan samo­ja katu­ja sin­ne kes­kus­taan tul­laan kuin vii­me vuo­si­sa­dal­la, mut­ta autot on vain suu­rem­pia ja vie­vät enem­män tilaa ja nii­tä lie­nee enem­män, joka itses­sään vai­keut­taa autoi­lua. Mikään näis­tä ei muu­tu vaik­ka mitä teki­si. Park­ki­hal­le­ja­kin on laa­jen­net­tu ja tul­lut lisää ihan yti­meen. Onko joku siis myy­nyt samaa tuo­tet­ta vuo­si­kym­me­niä kes­kus­tas­sa ja on huo­man­nut aina myyn­nin las­ke­neen, kun on autoi­lul­le jotain teh­ty? Halo­nen toki näyt­ti samal­ta pölyi­sel­tä hal­pa­mar­ke­til­ta vuo­des­ta toi­seen, joka myi sit­ten kal­liil­la bud­jet­ti­merk­ke­jä. Ei ehkä hou­ku­ta aasia­lai­sia ja venä­läi­siä, tai edes sta­tuk­sen peräs­sä juok­se­via rik­kaam­pia pai­kal­li­sia. Ehkä sii­nä oli sen ongel­ma maan kal­leim­mal­la kadulla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Hert­to­nie­men auto­kaup­pa-alue on käve­li­jäl­le mel­ko anke­aa seu­tua, mut­ta sin­ne pää­see hel­pos­ti autol­la. Auto­jen lisäk­si siel­lä myy­dään aina­kin maa­le­ja ja joi­tain sisus­tus­ta­va­roi­ta, joi­den kul­jet­ta­mi­seen auto onkin tar­peen. Yhtään Luis Vuit­ton ‑lii­ket­tä sin­ne ei ole vie­lä kek­sit­ty perus­taa, mut­ta sen ver­ran vajaa­käy­töl­lä ton­tit ovat, että ehkä Alek­sil­ta pois­tu­va eri­kois­kaup­pa voi­si aluet­ta harkita?

    Mari­me­kon teh­taan­myy­mä­lä kyl­lä on, ja ennen pan­de­mi­aa siel­lä kävi aasia­lai­sia turis­te­ja. He tosin tuli­vat met­rol­la ja käve­li­vät perille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jou­ni Sep­pä­nen:
      Hert­to­nie­men auto­kaup­pa-alue on käve­li­jäl­le mel­ko anke­aa seu­tua, mut­ta sin­ne pää­see hel­pos­ti autolla. 

      Olen osta­nut aina­kin kol­me autoa niin että olen men­nyt jul­ki­sil­la auto­kaup­paan, ja liik­ku­nut kävel­len eri auto­kaup­po­jen välil­lä ver­tai­le­mas­sa auto­ja . Sii­nä mie­les­sä Hert­to­nie­men auto­kaup­pa-alue on kulut­ta­jays­tä­väl­li­sem­pi kuin Hyry­lä tai Len­toa­se­man tie­noo. Myös jos vie auton huol­toon on käte­vää että pää­see jul­ki­sil­la kor­jaa­mos­ta töii­hin eikä tar­vit­se mak­saa sijaisautosta. 

      Tämä ei tosin lii­ty Hel­sin­gin kes­kus­taan mil­lään taval­la. “Auto­ta­lo” Kam­pis­sa on haus­ka jään­ne ajal­ta kun paril­la auto­mo­pii­li­liik­keel­lä oli isot edus­ta­vat kau­pat katu­ta­sos­sa tar­koi­tuk­se­na hou­ku­tel­la varak­kai­ta kulut­ta­jia auto-ostok­sil­le näyt­tä­vin läpi vuo­ro­kau­den valais­tuin näy­teik­ku­noin. Tämä on sitä kadon­nut­ta Helsinkiä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. R.Silfverberg: Tämä ei tosin lii­ty Hel­sin­gin kes­kus­taan mil­lään taval­la. ”Auto­ta­lo” Kam­pis­sa on haus­ka jään­ne ajal­ta kun paril­la auto­mo­pii­li­liik­keel­lä oli isot edus­ta­vat kau­pat katu­ta­sos­sa tar­koi­tuk­se­na hou­ku­tel­la varak­kai­ta kulut­ta­jia auto-ostok­sil­le näyt­tä­vin läpi vuo­ro­kau­den valais­tuin näy­teik­ku­noin. Tämä on sitä kadon­nut­ta Helsinkiä. 

        Myös Espal­la oli 50 vuot­ta sit­ten perä­ti nel­jä auto­kaup­paa. (Läh­tee­ni on pro­to-soi­nin­vaa­ra­lai­nen pamflet­ti Iso­ken­käis­ten maa: yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lun taus­ta­voi­mat, Ota­va 1971, s. 30.) Siel­tä ne ovat teol­li­suusa­lueil­le siir­ty­neet, kai sil­loin­kin ensi­si­jai­ses­ti kiin­teis­töi­hin liit­ty­vien kan­nat­ta­vuus­las­kel­mien nojal­la. Mikä tie­tys­ti ei lain­kaan vält­tä­mät­tä tar­koi­ta, että Vuit­ton-rin­nas­tus oli­si vaa­ras­sa menet­tää hauskuutensa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Itseä­ni ei pät­kää­kään kiin­nos­ta, mitä Sta­din ydin­kes­kus­tal­le tapah­tuu. Käyn siel­lä har­voin. Tär­kein ostos­ka­tu­ni on Kehä3, ja liik­ku­mis­vä­li­nee­ni oma auto. Koko alue sopii lähin­nä vain turis­teil­le, vir­ka­mies­byrå­kraa­teil­le, vies­tin­tä­fir­moil­le ja asianajotoimistoille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Rea­lis­ti:
      Itseä­ni ei pät­kää­kään kiin­nos­ta, mitä Sta­din ydin­kes­kus­tal­le tapah­tuu. Käyn siel­lä har­voin. Tär­kein ostos­ka­tu­ni on Kehä3, ja liik­ku­mis­vä­li­nee­ni oma auto. Koko alue sopii lähin­nä vain turis­teil­le, vir­ka­mies­byrå­kraa­teil­le, vies­tin­tä­fir­moil­le ja asianajotoimistoille.

      Kes­kus­ta joka on elä­vä ja jos­sa raha liik­kuu niin kuin pitää­kin on yhtä kuin pal­jon verotuottoja.
      Ei siis kan­nat­tai­si olla ihan välin­pi­tä­mä­tön kes­kus­tan kuih­tu­mi­sen suhteen.
      Kun kau­pat alka­vat vähe­tä, alkaa turis­tien­kin kiin­nos­tus kau­pun­kiin haaleta.
      Kuvi­tel­laan­pa vaik­ka Ber­lii­nin, Barce­lo­nan tai Parii­sin turis­tia­luei­ta ilman elä­vää kauppakulttuuria. 

      Ehkä vireän kau­pun­gin syno­nyy­mi ei ole­kaan vih­reä kaupunki:)

      Kyl­lä sen vii­meis­tään huo­maa kun kau­pun­gin kas­sa alkaa kuih­tua kes­kus­tan tapaan.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. fen­nos­kan­di sta­dis­ta: Kes­kus­ta joka on elä­vä ja jos­sa raha liik­kuu niin kuin pitää­kin on yhtä kuin pal­jon verotuottoja.Ei siis kan­nat­tai­si olla ihan välin­pi­tä­mä­tön kes­kus­tan kuih­tu­mi­sen suhteen.
        Kun kau­pat alka­vat vähe­tä, alkaa turis­tien­kin kiin­nos­tus kau­pun­kiin haaleta.
        Kuvi­tel­laan­pa vaik­ka Ber­lii­nin, Barce­lo­nan tai Parii­sin turis­tia­luei­ta ilman elä­vää kauppakulttuuria. 

        Ehkä vireän kau­pun­gin syno­nyy­mi ei ole­kaan vih­reä kaupunki:)

        Kyl­lä sen vii­meis­tään huo­maa kun kau­pun­gin kas­sa alkaa kuih­tua kes­kus­tan tapaan.

        Sta­di saa tulon­sa pää­osin ansio­tu­lo­ve­rois­ta asuk­kail­taan, kiin­teis­tö­bis­nek­ses­tä ja lii­ke­lai­tos­ten­sa tuo­tois­ta sekä val­tio­no­suuk­si­na. Cityn kau­pan­käyn­nis­tä ei kau­pun­gin kas­saan mon­taa kil­lin­kiä tule.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. fen­nos­kan­di sta­dis­ta: Kes­kus­ta joka on elä­vä ja jos­sa raha liik­kuu niin kuin pitää­kin on yhtä kuin pal­jon verotuottoja.Ei siis kan­nat­tai­si olla ihan välin­pi­tä­mä­tön kes­kus­tan kuih­tu­mi­sen suhteen.
        Kun kau­pat alka­vat vähe­tä, alkaa turis­tien­kin kiin­nos­tus kau­pun­kiin haaleta.
        Kuvi­tel­laan­pa vaik­ka Ber­lii­nin, Barce­lo­nan tai Parii­sin turis­tia­luei­ta ilman elä­vää kauppakulttuuria. 

        Ehkä vireän kau­pun­gin syno­nyy­mi ei ole­kaan vih­reä kaupunki:)

        Kyl­lä sen vii­meis­tään huo­maa kun kau­pun­gin kas­sa alkaa kuih­tua kes­kus­tan tapaan.

        Höpö höpö. Kes­kus­tan kivi­ja­lat eivät mil­lään tasol­la kil­pai­le hyper­mar­ket­tien tai verk­ko­kau­pan kanssa.

        Kivi­jal­ka on ihan puh­das­ta nap­pi­kaup­paa. Kivi kengässä.

        Jotain lat­tea ja vii­den euron rät­tiä ei iki­nä myy­dä sil­lä volyy­mil­lä, kuin hyper­mar­ke­tis­sa menee laatutuotteita.

        Barce­lo­na, hah, kom­mu­nis­tien tär­ve­le­mä kirp­pusir­kus, jon­ka kes­kus­tan elin­voi­mai­suus perus­tuu turis­tei­hin, jot­ka mak­sa­vat maja­pai­kas­ta ja päihteistä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Itse olen tar­po­nut Kes­kus­ka­tua usei­den vuo­sien ajan työ­mat­kal­la­ni sen käve­ly­ka­duk­si muut­ta­mi­sen jäl­keen (sit­tem­min työ­nan­ta­ja­ni on hel­po­tuk­sek­se­ni uudel­leen­si­joit­tu­nut ydin­kes­kus­tan ulkopuolelle).

    Iloi­nen kesäi­nen teleob­jek­tii­vil­la otet­tu pri­de­ku­va on ilmei­ses­ti tar­koi­tet­tu havain­nol­lis­ta­maan että ympä­ris­tö on nyky­ään täyn­nä onnel­li­sia kul­jek­si­via ihmisiä. 

    Ehkä rehel­li­syy­den nimis­sä voi­si lisä­tä vie­lä annok­sen todel­li­suut­ta Hel­sin­gin toi­sel­ta vuo­de­na­jal­ta eli ikui­sel­ta mar­ras­kuul­ta jol­loin pai­kal­la on vii­si jake­luau­toa, tusi­nan ver­ran pai­kan läpi mah­dol­li­sim­man nopeas­ti tar­po­via työ­mat­ka­lai­sia ja kau­pal­li­si­na pal­ve­lui­na iso­nu­me­ron myyjä…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Tämä­kin on koh­tuul­li­sen ris­ti­rii­tai­nen kysy­mys — kuten monet Soi­nin­vaa­ran esil­le otta­mat tai muu­al­ta kes­kus­te­luun tul­leet. Osmol­la on yleen­sä jos­sain mää­rin loo­gi­nen vas­taus kysy­myk­siin, mut­ta toi­saal­ta ei.

    Mel­ko var­mas­ti Hel­sin­gin kes­kus­ta muut­tuu, tie­tys­sä mie­les­sä kuih­tuu, vaik­ka sin­ne teh­täi­siin lisää­kin park­ki­paik­ko­ja. On pal­jon hel­pom­pi ja loo­gi­sem­pi läh­teä ostok­sil­le Sel­loon, Jum­boon, Itik­seen, Isoon Ome­naan jne kuin men­nä taval­la tai toi­sel­la Alek­san­te­rin­ka­dul­le. Kes­kus­ta on tämän kil­pai­lun hävin­nyt ajat sit­ten. Kes­kus­taan ei tule mitään muu­ta lisää kuin kapa­koi­ta ja kah­vi­loi­ta — elo­ku­va­teat­te­rit­kin ovat siir­ty­neet ostareihin.

    Van­taan peru­kan ihmi­siä on help­poa pil­ka­ta ja aliar­vioi­da, niin kuin Osmo tuol­la tekee, mut­ta tie­dok­si vaan että nois­sa suu­ris­sa osto­kes­kuk­sis­sa käy pal­jon myös hesa­lai­sia ja espoo­lai­sia. Eihän kau­pat muu­ten sul­ki­si ovi­aan Aleksanterinkadulla.

    Luu­len että Soi­nin­vaa­ral­la ja Sin­ne­mäel­lä on hie­man tarkoituksenhakuisia/virheellisiä argu­ment­te­ja kun ver­ra­taan Hel­sin­kiä Parii­siin, Barce­lo­naan, Madri­diin jne. Ensin­nä­kin noi­den suu­rien kau­pun­kien tiheis­sä kes­kus­tois­sa asuu pal­jon enem­män ihmi­siä kuin Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. Osto­voi­maa siis on pai­kal­li­ses­ti. Toi­saal­ta ver­tai­lu­kau­pun­git elä­vät pal­jon myös turis­mis­ta. Noi­den kau­pun­kien kes­kus­tois­sa “asuu” jat­ku­vas­ti kym­me­niä­tu­han­sia turis­te­ja, jot­ka mie­lel­lään liik­ku­vat sup­peal­la alu­eel­la jal­kai­sin ja joil­la todel­la­kin on “osto­voi­maa”. Kol­man­nek­si, nois­sa kau­pun­geis­sa on suun­nil­leen aina “kesä”, toi­sin kuin Hel­sin­gis­sä, jon­ka kes­kus­taan tal­vel­la piru­kaan ei mene/tule huvik­seen kävelemään. 

    Edel­lä sano­ma­ni on tie­tys­ti vain mutua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kyös­ti Salo­vaa­ra:
      Luu­len että Soi­nin­vaa­ral­la ja Sin­ne­mäel­lä on hie­man tarkoituksenhakuisia/virheellisiä argu­ment­te­ja kun ver­ra­taan­Hel­sin­kiä Parii­siin, Barce­lo­naan, Madri­diin jne. Ensin­nä­kin noi­den suu­rien kau­pun­kien tiheis­sä kes­kus­tois­sa asuu pal­jon enem­män ihmi­siä kuin Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. Osto­voi­maa siis on pai­kal­li­ses­ti. Toi­saal­ta ver­tai­lu­kau­pun­git elä­vät pal­jon myös turis­mis­ta. Noi­den kau­pun­kien kes­kus­tois­sa ”asuu” jat­ku­vas­ti kym­me­niä­tu­han­sia turis­te­ja, jot­ka mie­lel­lään liik­ku­vat sup­peal­la alu­eel­la jal­kai­sin ja joil­la todel­la­kin on ”ostovoimaa”.Kolmanneksi, nois­sa kau­pun­geis­sa on suun­nil­leen aina ”kesä”, toi­sin kuin Hel­sin­gis­sä, jon­ka kes­kus­taan tal­vel­la piru­kaan ei mene/tule huvik­seen kävelemään. 

      EIvät Tal­lin­na, Tart­to, Rii­ka tai Vil­na ole mitään kym­me­nen mil­joo­nan asuk­kaan met­ro­po­le­ja mut­ta niil­lä on turis­ti­ry­si­nä kes­kiai­kai­nen käve­ly­kes­kus­ta ja aina­kin ravin­to­lois­sa hal­vem­pi hin­ta­ta­so kuin Hel­sin­gil­lä. Myös neu­vos­to­mie­hi­ty­sa­jan rujous kieh­too. Mitä vas­taa­vaa Hel­sin­gil­lä voi­si olla?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. R.Silfverberg: EIvät Tal­lin­na, Tart­to, Rii­ka tai Vil­na ole mitään kym­me­nen mil­joo­nan asuk­kaan met­ro­po­le­ja mut­ta niil­lä on turis­ti­ry­si­nä kes­kiai­kai­nen käve­ly­kes­kus­ta ja aina­kin ravin­to­lois­sa hal­vem­pi hin­ta­ta­so kuin Hel­sin­gil­lä. Myös neu­vos­to­mie­hi­ty­sa­jan rujous kieh­too. Mitä vas­taa­vaa Hel­sin­gil­lä voi­si olla?

        Tal­lin­na oli rikas jo kes­kia­jan han­sa­kau­pun­ki­na, kuten Rii­ka, joka oli jon­kin aikaan Suo­men suu­rin, Tuk­hol­maa­kin suu­rem­pi kau­pun­ki Lii­vin­maan kuu­lues­sa val­ta­kun­taan. Vil­na oli suu­ri jo paka­na-ajal­la ja Tar­tos­sa oli yli­opis­to ennen Tur­kua. — Hel­sin­ki sen sijaan kas­voi Svea­bor­gin huol­to­ky­lä­nä ja sit­ten kei­sa­rin­kau­pun­ki­na vail­la omaa sielua.

        Hel­sin­ki on kui­ten­kin moder­ni, nuo­re­kas ja avoin kau­pun­ki, jos­sa on vireä Yli­opis­to, tai­de­museoi­ta ja Musiik­ki­ta­lo. Olen pit­kään esit­tä­nyt, että kes­kus­taa on kehi­tet­tä­vä Yli­opis­ton ja kult­tuu­rin ehdoil­la sekä siel­lä sijait­se­vien val­tio­val­lan perus­ins­ti­tuu­tioi­den, edus­kun­nan ja val­tio­neu­vos­ton tyys­si­joi­na, jopa sii­hen mit­taan, että uus­ra­ken­ta­mi­sen tuli­si kes­kit­tyä opis­ke­li­ja-asun­toi­hin nouse­vien toi­vo­jem­me mää­rä­ai­kai­sek­si sosi­aa­lis-kult­tuu­ril­lik­sek­si sivistämiseksi.

        Toi­mis­tot ja kau­pus­te­lu sopi­vat parem­min tavoi­tet­ta­vik­si omiin kes­kit­ty­miin­sä alue­kes­kuk­siin tai kes­kus­tan lähi­mail­le Pasi­laan ja Val­li­laan. Osa­na Itä­kes­kuk­sen kehit­tä­mis­han­ket­ta kau­pun­gin­ta­lo luon­nol­li­ses­ti siir­re­tään Itik­seen tai Puo­ti­lan met­rol­le ja por­mes­ta­rin asun­to pers­pek­tii­vin saa­vut­ta­mi­sek­si Lehtovuoreen.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Kaik­ki näis­tä Osmon mai­nit­se­mis­ta ongel­mis­ta joh­tu­vat sii­tä, että yli­pää­tään koi­te­taan ohjail­laan kavoi­tuk­sel­la maan ja kiin­teis­tö­jen käyt­töä — ja sit­ten kun kavoit­ta­ja ei tie­ten­kään voi pysyä muut­tu­van maa­il­man peräs­sä, niin seu­rauk­se­na on pulaa ja puu­tet­ta + ylijäämää.

    Toki feed­back-loo­pin tiu­ken­ta­mi­nen on ihan jees, mut­ta mites jos vaan vähen­ne­tään ongel­maa siir­ty­mäl­lä japa­ni­lais­tyy­li­seen kaa­voi­tuk­seen, jos­sa raja­taan vain joi­ta­kin asioi­ta pois ja muu­ten jäte­tään kiin­teis­tö­no­mis­ta­jil­le vapaam­mat kädet?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Näin perussuomalaisena..siis aina­kin hei­tä äänestävänä..voin tode­ta, että tie­ten­kin on kiva, että on käve­ly­ka­tu­ja, jois­sa ei ajel­la autoil­la eikä pal­joo mopoillakaan..Mutta täs­sä­kin asias­sa eli käve­ly­ka­dut v. autoil­le myös sal­lit­tut kadut, lie­nee jon­kin­lai­nen opti­mi tasapaino..ei nii­tä käve­ly­ka­tu­ja­kaan tar­vi­ta määä­rään­sä enempäää..tai tulok­se­na voi olla Poh­jois-euroo­pan Pjongjang..

    Kai­ken­lai­nen tahal­li­nen jon­kin liik­ku­mis­muo­don vai­keut­ta­mi­nen, kuten autoi­lun ..ei nos­ta koko­nai­suu­den arvoa vaan vähen­tää sitä. Eli jos koko­nai­suu­den arvoa halu­taan lisä­tä, sen täy­tyy tapah­tua porkkanalla..ei kepil­lä. Vir­hei­den meto­di on pää­sään­töi­ses­ti se kep­pi, Vir­heä siir­ty­mä 1800 luvulle?

    Sit tuo pyöräilyinto.…mitä enem­män ihmi­nen pyö­räi­lee, sitä enem­män se tar­vii ruo­kaa. Sen vaa­dit­ta­van lii­kun­ta­suo­ri­tuk­sen ruok­ki­mi­nen tuot­taa enem­män hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä, mitä ehkä jopa auton polt­toai­ne­ku­lut samaan mat­kaan.. var­sin­kin jotain kalo­ri­köy­hää salaat­tia syömällä…Mutta…ook..pyörä voi olla OK kul­ku­vä­li­ne 1–2 km mat­kan tait­ta­mi­seen, mut­ta tal­vel­la kovas­sa pak­ka­ses­sa lumimyrskyssä..aika epä­miel­lyt­tä­vää ellei mah­do­ton­ta… Mun mie­les­tä taa­ja­mis­sa opi­ti­mi kul­ku­neu­vo oli­si siis mopo…bensalla kul­ke­va mopo tai moposkootteri..miksi näi­tä ei heh­ku­te­ta enem­pää jul­ki­suu­dess­sa? 2 lit­ran ben­san­ku­lu­tus sata­sel­la ja tar­vit­see pie­nen tilan niin lii­kues­sa kuin parkkeeratessa.

    noh..onneks en asu PK seu­dul­la vaan Rai­sios­sa, joka on ken­ties suo­men lii­ken­neys­tä­väl­li­sin kaup­pa­la ..kai­kil­le kulkumuodoille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Dic­kie:
      Sit tuo pyöräilyinto….mitä enem­män ihmi­nen pyö­räi­lee, sitä enem­män se tar­vii ruo­kaa. Sen vaa­dit­ta­van lii­kun­ta­suo­ri­tuk­sen ruok­ki­mi­nen tuot­taa enem­män hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä, mitä ehkä jopa auton polt­toai­ne­ku­lut samaan mat­kaan.. var­sin­kin jotain kalo­ri­köy­hää salaat­tia syömällä…Mutta…ook..pyörä voi olla OK kul­ku­vä­li­ne 1–2 km mat­kan tait­ta­mi­seen, mut­ta tal­vel­la kovas­sa pak­ka­ses­sa lumimyrskyssä..aika epä­miel­lyt­tä­vää ellei mahdotonta… 

      Minus­ta on joten­kin haus­kaa, että monis­sa pyö­räi­lyyn liit­ty­vis­sä kes­kus­te­luis­sa tois­tuu poik­keuk­set­ta tämä sama troop­pi, eli että “Suo­mes­sa voi pyö­räil­lä kak­si kuu­kaut­ta vuo­des­ta”, tai niin kuin yllä: yli kah­den kilo­met­rin mat­kan tait­ta­mi­nen pak­ka­ses­sa on muka mah­do­ton­ta. Tuo­hon hii­li­diok­si­di­pääs­tö­ky­sy­myk­seen tar­vit­si­si parem­min ter­mo­dy­na­miik­kaa tun­te­van, mut­ta väi­te kuu­los­taa myös poskettomalta.

      Itse olen hoi­ta­nut koh­ta vuo­si­kym­me­nen ajan kaik­ki työ­mat­kat ja lähes kaik­ki muut­kin mat­kat pyö­räl­lä, loput har­vat jul­ki­sil­la. Kilo­met­re­jä ker­tyy pääl­le kym­me­nen tuhat­ta vuo­des­sa, enkä ole mikään atleet­ti, vaan BMI:n mukaan liha­vuus­ra­jal­la. Tal­vel­la tar­vit­see toki vil­la-alus­ker­ras­ton ja nas­ta­ren­kaat. Ei miten­kään mah­do­ton setti.

      Isom­mat­kin ostok­set ja pie­net kodin­ko­neet kul­ke­vat etu­ta­ra­kal­la ja pyö­rä­lau­kuis­sa. Ainoa, johon olen tar­vin­nut autoa ovat muu­tot. Niin, ja pyy­kin­pe­su­ko­neen vaih­to ker­ran kym­me­neen vuo­teen. Hoi­tuu pie­nel­lä lisä­mak­sul­la kodinkoneliikkeeseen.

      Kom­men­toi­ja on toki ihan oikeas­sa sii­nä, että joku tasa­pai­no on ole­mas­sa käve­ly­ka­tu­jen ja auto­kais­to­jen kans­sa. Maa­seu­dul­la auto on tar­peel­li­sem­pi kuin kau­pun­geis­sa, mut­ta täs­sä­hän kom­men­toi­daan Hel­sin­ki­läi­sen kun­ta­vaa­lieh­dok­kaan aja­tuk­sia. Ymmär­rän myös, ettei­vät kaik­ki ihmi­set pys­ty ja osa halua pyö­räil­lä kaik­kial­le. Joten­kin kui­ten­kin näis­sä yllä ole­van kal­tai­sis­sa kom­men­teis­sa säräh­tää kor­vaan se aja­tus, että yksi­tyi­sau­toi­lu on ihmi­soi­keus, joka nyt vaan jyrää kai­ken kun sii­hen on ker­ran totuttu.

      Noh… onneks asun Hel­sin­gis­sä enkä Rai­sos­sa. Sta­dis­sa parin­kym­me­nen kilo­met­rin työ­mat­ka sujuu hyvin polkupyörälläkin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. JN: Minus­ta on joten­kin haus­kaa, että monis­sa pyö­räi­lyyn liit­ty­vis­sä kes­kus­te­luis­sa tois­tuu poik­keuk­set­ta tämä sama troop­pi, eli että ”Suo­mes­sa voi pyö­räil­lä kak­si kuu­kaut­ta vuo­des­ta”, tai niin kuin yllä: yli kah­den kilo­met­rin mat­kan tait­ta­mi­nen pak­ka­ses­sa on muka mah­do­ton­ta. Tuo­hon hii­li­diok­si­di­pääs­tö­ky­sy­myk­seen tar­vit­si­si parem­min ter­mo­dy­na­miik­kaa tun­te­van, mut­ta väi­te kuu­los­taa myös poskettomalta.

        Itse olen hoi­ta­nut koh­ta vuo­si­kym­me­nen ajan kaik­ki työ­mat­kat ja lähes kaik­ki muut­kin mat­kat pyö­räl­lä, loput har­vat jul­ki­sil­la. Kilo­met­re­jä ker­tyy pääl­le kym­me­nen tuhat­ta vuo­des­sa, enkä ole mikään atleet­ti, vaan BMI:n mukaan liha­vuus­ra­jal­la. Tal­vel­la tar­vit­see toki vil­la-alus­ker­ras­ton ja nas­ta­ren­kaat. Ei miten­kään mah­do­ton setti.

        Isom­mat­kin ostok­set ja pie­net kodin­ko­neet kul­ke­vat etu­ta­ra­kal­la ja pyö­rä­lau­kuis­sa. Ainoa, johon olen tar­vin­nut autoa ovat muu­tot. Niin, ja pyy­kin­pe­su­ko­neen vaih­to ker­ran kym­me­neen vuo­teen. Hoi­tuu pie­nel­lä lisä­mak­sul­la kodinkoneliikkeeseen.

        Kom­men­toi­ja on toki ihan oikeas­sa sii­nä, että joku tasa­pai­no on ole­mas­sa käve­ly­ka­tu­jen ja auto­kais­to­jen kans­sa. Maa­seu­dul­la auto on tar­peel­li­sem­pi kuin kau­pun­geis­sa, mut­ta täs­sä­hän kom­men­toi­daan Hel­sin­ki­läi­sen kun­ta­vaa­lieh­dok­kaan aja­tuk­sia. Ymmär­rän myös, ettei­vät kaik­ki ihmi­set pys­ty ja osa halua pyö­räil­lä kaik­kial­le. Joten­kin kui­ten­kin näis­sä yllä ole­van kal­tai­sis­sa kom­men­teis­sa säräh­tää kor­vaan se aja­tus, että yksi­tyi­sau­toi­lu on ihmi­soi­keus, joka nyt vaan jyrää kai­ken kun sii­hen on ker­ran totuttu.

        Noh… onneks asun Hel­sin­gis­sä enkä Rai­sos­sa. Sta­dis­sa parin­kym­me­nen kilo­met­rin työ­mat­ka sujuu hyvin polkupyörälläkin.

        Itse kul­jen myös lähes kaik­ki mat­kat pyö­räl­lä, mut­ta en suo­sit­te­le sitä kenel­le­kään, sil­lä se mikä sopii yhdel­le, ei sovi toi­sel­le. Tava­roi­den kul­jet­ta­mi­nen on ongel­ma. Taval­li­set pos­ti­pa­ke­tit­kin ovat jos­kus vai­kei­ta kul­jet­taa, jos ovat sen muo­toi­sia, ettei paket­ti mah­du etu­ko­riin eikä taak­se. Mitä kodin­ko­nei­ta olet kul­jet­ta­nut pyö­räl­lä!? Yksin pai­na­vat kaup­pa­kas­sit teke­vät pyö­räs­tä epä­va­kaan ja aja­mi­nen vaikeutuu.

        Toi­nen ongel­ma on Suo­men nel­jä vuo­den­ai­kaa. Pyö­räi­le­mi­nen tal­vel­la ja alku­ke­vääl­lä voi mer­ki­tä aja­mis­ta jään pääl­lä, jon­ka pääl­lä on vie­lä vet­tä, eikä hie­koi­tuk­sis­ta ole mitään hyö­tyä. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että pyö­rä­teis­tä huo­li­mat­ta niil­lä ei voi ajaa, kos­ka lumet kipa­taan val­leik­si pyö­rä­tei­den pääl­le, tai nii­tä ei lain­kaan pide­tä kun­nos­sa. Ymmär­rän ihmi­siä, jot­ka eivät uskal­la ajaa ajo­tien reu­naa, kos­ka osa autoi­li­jois­ta ei tun­nu piit­taa­vaan pyö­räi­li­jöi­den tur­val­li­suu­des­ta. Lii­an lähel­tä aja­va auto voi tönäis­tä pyö­räi­li­jän kumoon. Pyö­räi­li­jä on aika hei­koil­la suh­tees­sa auton painoon.
        Kol­mas ongel­ma on se, että joi­tain mat­ko­ja ei vain ajal­li­ses­ti ole jär­ke­vää teh­dä pyö­räl­lä. Vaik­ka jak­sai­si ajaa pari­kym­men­tä kilo­met­ria pyö­räl­lä kuten sinä, kii­rei­sel­lä ihmi­sel­lä ei tuo­ta aikaa vält­tä­mät­tä ole. Jos pitää hoi­taa usei­ta asioi­ta samal­la reis­sul­la eri suun­nil­la, aika ei yksin­ker­tai­ses­ti rii­tä. Tois­ten pitää kul­jet­taa huo­nos­ti liik­ku­via per­hee­jä­se­ni­ään. Täl­lai­ses­sa tilan­teis­sa jul­ki­set­kaan eivät vält­tä­mät­tä ole ratkaisu.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Tal­vi­pyö­räi­ly tar­vit­see kun­non varus­teet, mut­ta hel­pok­si se muut­tuu vas­ta kun hank­kii säh­kö­pyö­rän ja kun­non nas­ta­ren­kaat. Tämän jäl­keen ei ole väliä vaik­ka pyör­tei­tä ei oli­si aurat­tu, mat­ka­no­peus on sama kesät tal­vet. Ja voi lait­taa läm­pi­mät tami­neet pääl­le, ei sil­ti tule hiki lopus­sa kun­han vain nos­taa avus­tus­ta­soa sitä mukaa kun lämpenee.

        Useim­mi­ten maa­seu­dul­la tai maa­seu­tu­mai­sis­sa pitä­jis­sä on ole­mat­to­mim­mat mah­dol­li­suu­det pyö­räil­lä, kos­ka ei ole pyö­rä­tei­tä, kadut suht kapei­ta ja tien pien­nar ole­ma­ton. Itse en aikaan täm­möi­sel­lä suos­tui­si pyöräilemään.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. Tii­viy­den tur­huus: Itse kul­jen myös lähes kaik­ki mat­kat pyö­räl­lä, mut­ta en suo­sit­te­le sitä kenel­le­kään, sil­lä se mikä sopii yhdel­le, ei sovi toi­sel­le. Tava­roi­den kul­jet­ta­mi­nen on ongelma. 

        Hei, kuten joku tuos­sa alem­pa­na tote­si­kin, alkaa tosi­aan men­nä aiheen vie­res­tä. Vas­taan tähän pikaisesti.

        Ihan samaa miel­tä: mikä sopii yhdel­le ei sovi toi­sel­le. Point­ti­ni oli, että sekä kaik­kial­le autoi­lu että kaik­kial­le pyö­räi­ly ovat molem­mat valin­to­ja. Kaik­kial­le autoi­lu on nyt käte­vää, kos­ka sii­hen on uhrat­tu val­ta­vas­ti resurs­se­ja ja rahaa. Nii­tä voi­si ohja­ta muil­le­kin valin­noil­le ja nii­den kätevöittämiseen.

        Lähin­nä trig­ge­röi­dyin tuos­ta val­heel­li­ses­ta väit­tees­tä, että pyö­räi­ly ensi­si­jai­se­na liik­ku­mis­muo­to­na on uni­ver­saa­li mah­dot­to­muus, ja yksi­tyi­sau­toi­lu pait­si ilmi­sel­vä uni­ver­saa­li ole­tus­liik­ku­mis­muo­to, jon­kin­lai­nen pyhä ihmi­soi­keus, tai iden­ti­tee­tin poh­ja kuten alla poh­di­taan. Mik­ro­aal­to­uu­nin ja tor­ni­tie­to­ko­neen kokoi­set ja sitä pie­nem­mät kodin­ko­neet kul­ke­vat pyö­rän etu­ta­ra­kal­la. Ruo­kaos­tok­sia kul­kee minul­la sään­nön­mu­kai­ses­ti vii­si­tois­ta kiloa ker­ral­la. Pyö­rä­lau­kut takaa­vat tasa­pai­non. Nas­ta­ren­kaat on kek­sit­ty. Kodin­ko­ne­liik­keet tar­joa­vat kotiin­kul­je­tuk­sen var­sin edullisesti.

        Itse kul­jen pyö­räl­lä lähes aina jul­kis­ta lii­ken­net­tä nopeam­min. Poik­keuk­se­na kau­pun­gin aivan lai­dal­ta toi­sel­le siir­ty­mi­set ja ros­puut­to­ke­li pahim­pi­na pyry­tys­päi­vi­nä. Jul­ki­sil­la yksi­kin vaih­to ja siir­ty­mi­nen pysä­kil­tä pää­mää­rään hidas­ta­vat. Pyö­rä liik­kuu koko ajan.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Aja­tus siit­tä, ett­tä pyö­räi­ly tuot­tai­si enemm­män pääs­tö­jä (sekä tie­tys­ti maan­käy­tös­sä vil­je­ly­alaa) kuin mitä joku pikkuautokinneri…siis kun jos raa­ka­öl­jyä pum­pa­taan maas­ta tai meres­tä, niin sil­lä saa val­ta­van ener­gia­mää­rän (kalo­ri­mää­rän) siis erit­täin edullisesti..pummpauskustannukset on..kait ylei­ses­ti alle 10 dol­la­rii per bar­re­li, jos­sa on hiton­moi­nen energiamäärä..

        ruu­an tuotantoon..sitä pyö­räi­lyä var­ten, sit tar­vi­taan­kin kai­ken­lai­sia resurs­se­ja ja paljon..maapinta-alaa, vet­tä, lan­noit­tei­ta, ja…öljyä maa­ta­lous­ko­nei­ta var­ten.… ja ylei­nen inf­strat­ru­kuu­ri ruo­ka­kau­pois­sa, joka lie­nee suu­rem­pi kuin sen ben­san jake­lu infra. juuh…ja lihaa kuluuu, pyö­räi­lyyn, ja pro­teii­nii tarvitaan..ei inno­kas liik­ku­ja voi olla pelk­kä kas­vis­syö­jä„ vaik­kee­ta olis

        Tii­jän erään­kin tyy­pin, joka kuu­lem­ma len­to­rah­ti­na rah­tas fil­la­rin­sa lomal­le Helsinki-´Vantaalta Kana­rian­saa­ril­le eh heh, et vois käyt­tää sitä tutkimusmatkoihinsa..ei kait ollu eräs O.S.

        Mut kuten sanoin…mopo..voisi olla oiva kom­pro­mis­si täs­sä, voi olla sähkömopokin..tosin niis­tä on enem­män vai­vaa kuin hal­vas­ta yksin­ker­tai­ses­ta bensamoposta

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Mä pär­jä­sin­kin ennen yksin ihan hyvin mun Man­ki kinus­ki­mo­pol­la, mut kun menin nai­mi­siin, niin vai­mon takia sit ostin tom­mo­sen pikkukinnerin..ei sil tuu ajoo kuin rei­lu 1000 km vuo­des täs Rais­sios pör­rä­tes­sä.. koro­na-aika­na ei sitäkään

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. mopoi­lu toi­mii myös tal­vio­lo­suh­teis­sa pol­ku­pyö­rää parem­min, kos­ka voi pis­tää pääl­le vaik­ka pilk­ki­ha­la­rit ja kuin­ka pal­jon vaa­tet­ta tahan­sa ja vaik­ka kah­det pak­sut ruk­ka­set pääl­lek­käin käsiin…ja pää­nup­piiin inte­graa­li­ky­pä­rää ja kom­man­do­pi­pio jooh… pyö­räil­les­sä täm­mö­nen vaa­te­mää­rä vai­keut­taa sitä lii­kun­ta­suo­ri­tus­ta… Mopo vetää myös auraa­mat­to­mil­la teilla/ pyö­rä­teil­la pal­jon parem­min kuin mitä polkemalla.

    jot­kut kinus­kis­kuut­te­ri tus­kin läh­tee edes pak­ka­sel­la käymään…mut van­han­mal­li­set sol­kut ja tunt­sat ja man­kit kylläkin…ihan pot­ki­mal­la käymään…siinä mis­sä akkus­tart­ti ei ruleta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Dic­kie:
      mopoi­lu toi­mii myös tal­vio­lo­suh­teis­sa pol­ku­pyö­rää parem­min, kos­ka voi pis­tää pääl­le vaik­ka pilk­ki­ha­la­rit ja kuin­ka pal­jon vaa­tet­ta tahan­sa ja vaik­ka kah­det pak­sut ruk­ka­set pääl­lek­käin käsiin…ja pää­nup­piiin inte­graa­li­ky­pä­rää ja kom­man­do­pi­pio jooh… pyö­räil­les­sä täm­mö­nen vaa­te­mää­rä­vai­keut­taa sitä lii­kun­ta­suo­ri­tus­ta… Mopo vetää myös auraa­mat­to­mil­la teilla/ pyö­rä­teil­la pal­jon parem­min kuin mitä polkemalla.

      jot­kut kinus­kis­kuut­te­ri tus­kin läh­tee edes pak­ka­sel­la käymään…mut van­han­mal­li­set sol­kut ja tunt­sat ja man­kit kylläkin…ihan pot­ki­mal­la käymään…siinä mis­sä akkus­tart­ti ei ruleta

      Vähän ohi aihei­den vii­mei­sim­mät vies­tit täs­sä kes­kus­te­lus­sa, mut­ta mopois­ta puhee­nol­len nyky­ään on tar­jol­la lähes mopoa vas­taa­vaa menoa säh­kö­pe­leil­lä joil­la ajaa ihan lail­li­ses­ti pyö­rä­väy­lil­lä­kin jopa 1000w moot­to­ril­la. Näil­lä Hel­sin­gis­sä ajel­lee­na voin vain kii­tel­lä hyvää kevyen­lii­ken­teen ver­kos­toam­me sekä lain­sää­tä­jiä sal­lies­saan näil­lä ajo. Huo­mat­ta­vas­ti autoi­lua miel­lyt­tä­väm­pää menoa hyväl­lä kelillä. 

      Har­mil­li­ses­ti näi­den säi­ly­tys ja lataa­mi­nen on haas­teel­lis­ta kun var­kaat vie­vät nämä lait­teet ihan uusim­pien­kin ker­ros­ta­lo­jen pyö­rä­va­ras­tois­ta, joten omat ajot siir­tyi takai­sin ben­sa-autoon. Säh­kö­au­ton hank­ki­sin, mut­ta ei, sitä ei voi lada­ta talo­yh­tiös­säm­me rahal­la­kaan ennen enem­mis­tön päätöstä.

      Nyky­ään kun kaik­ki säi­lyt­tä­vät arvok­kaam­pia pyö­ri­ään ja säh­kö­pe­le­jään asun­nois­saan pitäi­si lisä­tä asun­to­jen kaa­va­mää­räyk­seen verk­ko­häk­ki­ti­lo­ja säh­kö­pis­tok­keel­la kak­si­pyö­räis­ten säi­ly­tyk­seen esteet­tö­min kuluin. Nii­tä voi­si esim. myy­dä osak­kei­na sil­le joka eni­ten mak­saa. Näis­sä tilois­sa tuli­si palo­tur­val­li­suus ottaa huo­mioon sil­lä lit­hium akut eivät sytyt­ty­ään sam­mu mitenkään. 

      Ps. teh­kää päät­tä­jät jotain hul­luil­le palo­mää­räyk­sil­le jot­ka estä­vät kevyen lii­ken­teen kul­ku­pe­lin pitä­mi­sen auto­pai­kal­la hal­lis­sa jos­sa palo­tur­val­li­suus val­miik­si huip­pu­luok­kaa. Lisäk­si talo­yh­tiöil­le lai­tet­ta­va vel­vol­li­suus antaa haluk­kai­den raken­taa säh­köt auto­pai­koil­leen omal­la kus­tan­nuk­sel­laan jos/kun se ei talo­yh­tiön kans­sa onnistu.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Nuo­ruus kului Hau­ki­lah­des­sa ja Tapio­las­sa, jois­ta Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa käy­tiin autol­la, joka jätet­tiin taval­li­ses­ti Mak­ka­ra­ta­lon pysä­köin­ti­hal­liin. Nyt las­ten läh­det­tyä kotoa olem­me asu­neet 7 vuot­ta Kruu­nun­haas­sa, vii­me vuo­det autot­to­mi­na. Vaik­ka töi­hin ja kes­kus­tan pal­ve­lui­hin pää­see kävel­len ja jul­ki­sil­la, pää­dyim­me hank­ki­maan täys­säh­kö­au­ton, jota nyt malt­ta­mat­to­mi­na odo­tam­me. Itse läh­den heti sil­lä Ike­aan Espoo­seen. Tämä osoit­taa, että asiat eivät ole joko-tai ja että samal­la­kin ihmi­sel­lä voi olla mon­ta ”roo­lia” liikkumisessaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Muu­ta­ma point­ti erin­omai­seen kirjoitukseesi.

    Itse­kin auton vuo­sia omis­ta­nee­na, vaik­ka mie­lui­ten käy­tin pol­ku­pyö­rää ja rai­de­lii­ken­net­tä, huo­ma­si miten herk­kä oli ben­san pie­nil­le hin­tae­roil­le huol­toa­se­mien välil­lä ja sil­le, sai­ko jos­sa­kin sääs­tet­tyä pysä­köin­ti­ku­luis­sa. Auton kiin­tei­tä kulu­ja kun ei pää­se pakoon, mut­ta jos­kus pysä­köi­mäl­lä sopi­vaan hal­liin tai parin kort­te­lin pää­hän oli mah­dol­lis­ta sääs­tää. Mah­doin­ko kos­kaan sääs­tää pai­kan hakuun mene­vän ajan ver­taa (tun­ti­pal­kal­la las­ket­tu­na) — tus­kin. Samoin kek­se­liäi­syys lii­ken­ne­va­lo­ris­teys­ten vält­tä­mi­ses­sä (kes­ki­suu­res­sa kau­pun­gis­sa) ja nopeus­ra­joi­tus­ten opti­moin­nis­sa oli mel­koi­nen. Autol­la kul­kies­sa aja­tuk­set vaan kul­ke­vat sitä rataa?

    Mik­si Kokoo­mus sit­ten vän­kää kes­kus­ta-autoi­lun puo­les­ta? Itse sosiaaliliberaalin/vihreän sii­ven kokoo­mus­lai­se­na uskoi­sin osin kysees­sä lie­ne­vän iden­ti­tee­tin: jos itse on tot­tu­nut aja­maan autol­la ja menee mie­lui­ten sin­ne, min­ne autol­la pää­see hel­pol­la, luu­lee maa­il­man muu­ten­kin toi­mi­van samal­la taval­la. Toi­nen syy voi olla autoi­lun pitä­mi­nen ole­tusar­voi­se­na lii­ken­ne­muo­to­na: sen kus­tan­nuk­sia ei ehkä las­ke­ta kos­ka ne “kuu­lu­vat asi­aan”, toi­sin kuin jouk­ko- ja kevyen lii­ken­teen kulut, jot­ka ovat “yli­mää­räis­tä hyvää”. Kol­mas syy lie­nee raa­dol­li­sin, ja pätee ehkä osaan: pado­taan iden­ti­teet­ti­po­li­tii­kal­la lai­ta­oi­keis­to­puo­lu­een nousua pitä­mäl­lä mete­liä “raja­pin­nas­sa” ole­vien mie­les­tä tär­keäs­tä autoi­lun vapau­des­ta. Nel­jäs on auto­ve­ro, joka on hier­tä­nyt miel­tä vuo­si­kym­me­niä ja jos­ta voi kum­mu­ta “yli­su­ku­pol­vi­nen” kat­ke­ruus (“8 mil­jar­dia euroa lii­ken­teen veroja”).

    Ulko­mail­la turis­ti­na tai työ­asiois­sa työ­päi­vän jäl­keen isom­mas­sa kau­pun­gis­sa liik­kues­sa huo­maa pari asi­aa: (1) Pyr­kii käyt­tä­mään vain rai­de­lii­ken­net­tä, ja sii­tä­kin mie­luus­ti vain met­roa tai vas­taa­vaa. Bus­si­lin­jo­jen sel­vit­tä­mi­nen vaa­tii enem­män viit­se­liäi­syyt­tä, samoin kuin mil­lä pysä­kil­lä nous­taan ulos. (2) Kun tulee ensi ker­taa johon­kin isom­paan kau­pun­kiin, eikä tie­dä mis­sä se kes­kus­ta, jos­sa tapah­tuu ja on kiin­nos­ta­via asioi­ta löy­tyy, on kar­tas­ta help­po se etsiä. Etsii vain yleen­sä pin­kil­lä mer­ki­tyt käve­ly­ka­dut ja jos jos­sa­kin nii­tä on ryh­mit­ty­nee­nä mon­ta, on kysees­sä se kes­kus­ta. Hel­sin­gis­sä vii­vy­tys­tais­te­lu on ollut mel­kois­ta. Miten hie­no pro­me­na­di ja ravin­to­la­kes­kit­ty­mä voi­si­vat Espla­na­dit olla, jos sekä Ete­lä- että Poh­jois-Espla­na­di oli­si­vat käve­ly­ka­tu­ja (ja niil­le mah­tui­si isot ravin­to­la­te­ras­sit ym.

    Toi­nen jut­tu on, että vii­me kesän tapaan voi­si ravin­to­la­te­ras­si­to­re­ja jär­jes­tää enem­män­kin. Jos Kasar­mi­to­ril­le pää­see tänä kesä­nä vain yksi kym­me­nes­osa sin­ne hake­neis­ta ravin­to­lois­ta, oli­si minus­ta itses­tään sel­vä rat­kai­su osoit­taa käyt­töön aina­kin 1–2 toria lisää: vaik­ka Senaa­tin­to­ri ja Narik­ka­to­ri tai Rautatientori.

    Lopuk­si mai­nit­si­sin työ­mat­ka­ni Mos­ko­vaan, jos­sa kul­jin yhteis­työ­kump­pa­nin kyy­dis­sä autol­la myyn­ti­mat­kal­la mah­dol­li­sel­ta asia­kas­teh­taal­ta toi­sel­le . Yhteis­työ­kump­pa­ni sadat­te­li pysä­köin­ti­paik­kaa etsies­sään, miten Mos­ko­van kau­pun­gin­joh­to “käy sotaa auto­ja vas­taan” kun pysä­köin­ti­paik­ko­ja ei tuos­ta vaan löy­dy ja tiet (val­ta­vat pros­pek­tit) tuk­keu­tu­vat autois­ta. Käsit­tääk­si sikä­läis­tä val­ta­puo­luet­ta ei voi ihan vih­rei­den sisar­puo­lu­eek­si kutsua…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. ij: Auton kiin­tei­tä kulu­ja kun ei pää­se pakoon, mut­ta jos­kus pysä­köi­mäl­lä sopi­vaan hal­liin tai parin kort­te­lin pää­hän oli mah­dol­lis­ta säästää. 

      Kyl­lä auto­jen kiin­teis­tä kulu­ja pää­see koh­ta­lai­ses­ti pakoon. Itse­kin olen vii­mei­sen vuo­den aika­na lait­ta­nut pariin ker­taan auton sei­son­taan joik­si­kin vii­koik­si tai pisim­mil­lään kai yli kuu­kau­dek­si­kin, kun etä­työ­ti­lan­tees­sa auto ei ollut kovin tar­peel­li­nen. Sil­loin kun on tar­vin­nut autoa, on otta­nut sen taas lii­ken­ne­käyt­töön. Sei­son­taan Tra­fico­min sivuil­ta auton lait­taes­sa lii­ken­ne­va­kuu­tus­mak­su­jen juok­su pysäh­tyy, samoin ajo­neu­vo­ve­ron juok­se­mi­nen, kun­nes auton ottaa taas lii­ken­ne­käyt­töön. Tra­ficom tosin perii 5,40 euron rekis­te­röin­ti­mak­sun, mut­ta jos sääs­to on useam­pia kymp­pe­jä lyhyes­sä sei­son­nas­sa tai pidem­män sei­son­nan tapauk­ses­sa kol­mi­nu­me­roi­nen, sei­son­taan lait­to kan­nat­taa kyl­lä talou­del­li­ses­ti, ja kiin­teät kulut saa pysäh­ty­mään — lukuu­not­ta­mat­ta auton ikään­ty­mi­seen liit­ty­vää arvon ale­ne­mis­ta, joka ei pysäh­dy. Sei­son­taan lait­to onnis­tuu, jos on paik­ka, jos­sa autoa pitää. Moni lait­taa auton­sa sei­son­taan esim. ete­län loman ajak­si, jot­tei ajo­neu­vos­ta juok­se vero ja vakuu­tuk­set kun sitä ei käy­tä, ja toi­set pitä­vät joi­tain auto­ja vain esim. kesä­käy­tös­sä, ja pitä­vät auton tal­ven sei­son­nas­sa. Mut­ta etä­työ­ai­ka­na moni on teh­nyt vii­kon tai parin mit­tai­sia­kin käy­tös­tä poistoja.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. ij: Ulko­mail­la turis­ti­na tai työ­asiois­sa työ­päi­vän jäl­keen isom­mas­sa kau­pun­gis­sa liik­kues­sa huo­maa pari asi­aa: (1) Pyr­kii käyttämään

      ij: Ulko­mail­la turis­ti­na tai työ­asiois­sa työ­päi­vän jäl­keen isom­mas­sa kau­pun­gis­sa liik­kues­sa huo­maa pari asi­aa: (1) Pyr­kii käyt­tä­mään vain rai­de­lii­ken­net­tä, ja sii­tä­kin mie­luus­ti vain met­roa tai vas­taa­vaa. Bus­si­lin­jo­jen sel­vit­tä­mi­nen vaa­tii enem­män viit­se­liäi­syyt­tä, samoin kuin mil­lä pysä­kil­lä nous­taan ulos

      Noin minä­kin ajat­te­lin ennen, met­rol­la pää­see nopeas­ti ja hel­pol­la. Sit­ten kul­jin pari ker­taa Ber­lii­nis­sä kak­si­ker­ros­bus­sil­la ja huo­ma­sin sen edut. Bus­sis­ta on tosi muka­va kat­soa katu­jen ja kort­te­lien elä­mää. Vie­lä enem­män näkee ja kokee tie­tys­ti pyö­räl­lä liik­kuen, mut­ta bus­si­kin on oiva liik­ku­mis­muo­to turis­til­le. Ne met­rot. Jos­tain syys­tä niil­lä ei teh­dä sight-seeing-ajeluja.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. TJA­boa:
        Noin minä­kin ajat­te­lin ennen, met­rol­la pää­see nopeas­ti ja hel­pol­la. Sit­ten kul­jin pari ker­taa Ber­lii­nis­sä kak­si­ker­ros­bus­sil­la ja huo­ma­sin sen edut. Bus­sis­ta on tosi muka­va kat­soa katu­jen ja kort­te­lien elämää.Vielä enem­män näkee ja kokee tie­tys­ti pyö­räl­lä liik­kuen, mut­ta bus­si­kin on oiva liikkumismuototuristille.Ne met­rot. Jos­tain syys­tä niil­lä ei teh­dä sight-seeing-ajeluja.

        Bus­sil­la kul­jen vie­raas­sa suur­kau­pun­gis­sa vain sil­loin jos on pak­ko. Jär­jes­tys on tämä. 1) met­ro, 2) rai­tio­vau­nu 3) tak­si 4) bussi

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Vesa-Mat­ti:
    “Pysä­köin­ti Stock­man­nin hal­lis­sa mak­saa 3,50eur/30min. Kol­men tun­nin visii­tis­tä pysä­köin­nil­le aivan ydin­kes­kus­tas­sa tulee siis hin­taa 21euroa. Jos on val­mis kul­ke­maan nel­jä pysäk­kiä suun­taan­sa rai­tio­vau­nul­la tai käve­le­mään rei­lun kilo­met­rin P‑töölöstä, hin­taa kol­men tun­nin pysä­köin­nil­le tulee 12eur. Nämä sum­mat eivät rajaa pysä­köin­tiä ”vain rikkaille”. ”

    Kyl­lä nuo ovat Vesa-Mat­ti iso­ja sum­mia. Kah­del­la kym­pil­lä, tuo Stok­ka-esi­merk­ki, mei­dän per­he saa koko päi­vän ruoat.
    Toki hal­vem­paa oli­si käy­dä citys­sä rati­kal­la. Kaup­pa­reis­sun hin­nak­si tulee noin kuusi euroa. Jos on kak­si muu­ta per­heen­jä­sen­tä muka­na, kuten autos­sa, tulee yhdel­le meno­pa­luu-rati­kal­le hin­taa noin 18 euroa, mikä on taas se mel­kein se kak­si­kymp­piä. Ei ole hal­paa sekään. 

    Joku ihmet­te­li miten autoi­lua on muka rajoi­tet­tu Hel­sin­gis­sä? No, lii­ken­ne on kas­va­nut mää­räl­li­ses­ti todel­la rei­lus­ti, mut­ta ajo­väy­liä ei ole lisät­ty vaan päin­vas­toin esim. Hämeen­tiel­lä vähen­net­ty. Lisäk­si esil­lä koko ajan ran­gais­tus­ve­ro eli ruuh­ka­mak­su. Mak­su ruuh­kas­ta joka on sil­leen jäte­tyl­lä lii­ken­ne­suun­nit­te­lul­la tie­dos­taen aiheu­tet­tu. Lisäk­si pysä­köin­ti on indek­siin ver­rat­tu­na kal­lis­tu­nut roimasti.
    Jokai­nen päi­vit­täin kes­kus­tas­sa autoi­le­va tun­tee nämä asiat hyvin. Entä­pä kes­kus­ta­tun­ne­li? Ok, antaa sen olla. Puli­nat pois. 

    Pyö­räi­li­jä on sen sijaan kes­kus­tan uusi kunin­gas. Onnea. Kunin­gas jol­la on oikeus verot­taa autoi­li­joi­ta. Kuten tie­däm­me autoi­lun vero­tus­tuot­to ei siir­ry täy­si­mää­räi­se­nä autoi­lun kus­tan­nus­ten kat­ta­mi­seen. Ymmär­rän ilmas­to­syyt mik­si pyö­räi­lyä halu­taan monin tavoin sub­ven­toi­da, ja antaa­han Hel­sin­gin kau­pun­ki mm. pyö­räe­tuu­den hen­ki­lö­kun­nal­leen, jota toki ovat kaik­ki hel­sin­ki­läi­set kus­tan­ta­mas­sa oli sii­hen halua tai ei. Minua asia ei hait­taa, mut­ta monia tun­tuu hait­taa­van autoi­lun jat­ku­mi­nen suu­rin piir­tein vie­lä­pä maa­il­man kal­leim­paan hin­taan tääl­lä kau­ka­na poh­joi­ses­sa. Kapu­loi­ta on halua aset­taa lisää. 

    Espoon ja Van­taan jät­ti­mar­ke­teis­sa on pysä­köin­ti ilmais­ta. Sin­ne on minun­kin help­po huraut­taa. Ja kyl­lä, olen las­ke­nut ben­sa­ku­lut: on rei­lus­ti hal­vem­paa silti.
    Kau­pun­gin talou­des­ta vas­tuul­li­se­na hen­ki­lö­nä oli­sin täs­tä kehi­tyk­ses­tä kui­ten­kin ihan aidos­ti huo­lis­sa­ni. Ja toki sel­lai­nen olen­kin, kuten on jokai­nen muu­kin vero­ja mak­sa­va helsinkiläinen.
    Kes­kus­tan elä­vöit­tä­mi­ses­tä ei ole sen lii­ke-elä­män ja perus­kau­pan siir­tä­mi­nen muu­al­le. Minul­la voi olla eri­lai­nen käsi­tys kau­pun­kien his­to­rial­li­sis­ta funk­tiois­ta, mut­ta luu­len jokai­sen ymmär­tä­vän että autoi­le­via ihmi­siä ei kan­na­ta takla­ta pois pelis­tä jo kehäykkösellä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. fen­nos­kan­di sta­dis­ta: Kau­pun­gin talou­des­ta vas­tuul­li­se­na hen­ki­lö­nä oli­sin täs­tä kehi­tyk­ses­tä kui­ten­kin ihan aidos­ti huo­lis­sa­ni. Ja toki sel­lai­nen olen­kin, kuten on jokai­nen muu­kin vero­ja mak­sa­va helsinkiläinen. 

      Olen vero­ja mak­sa­va hel­sin­ki­läi­nen enkä ole täs­tä kehi­tyk­ses­tä huo­lis­sa­ni. Käyt­täi­sin sen sijaan vaik­ka­pa sel­lais­ta adver­biä kuin “innois­sa­ni”.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Ossi Sare­so­ja: Ajo­väy­lät vie­vät pal­jon tilaa ja ovat sik­si kalliita.

        Höpö höpö. Kan­ta­kau­pun­gin katu­verk­ko luo­tiin pää­piir­teis­sään jo hevos­kau­del­la. Se tar­vit­tiin ihan huol­to­lii­ken­teel­le. Jos­ta­kin mer­kil­li­ses­tä syys­tä auton tul­tua kadut halu­taan sit­ten sul­kea lii­ken­teel­tä. Hel­sin­ki on mat­kal­la Pjong-jangiksi.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Soi­nin­vaa­ra:

    Ydin­kes­kus­tan vah­vuu­det liit­ty­vät ihmis­ten koh­taa­mi­seen ja ajan­viet­toon. Täl­lais­ten toi­min­to­jen osuus tulee kas­va­maan. Mer­kit­tä­vää osto­voi­maa edus­ta­vat myös turis­tit, jot­ka eivät lii­ku autol­la ja joi­ta hyvät jalan­kul­kuo­lo­suh­teet houkuttavat.”

    Täs­sä on mie­les­tä­ni oleel­li­nen asia hyvin tii­vis­tet­ty­nä. Hal­pa­bulk­ki­vaa­te­tus tai parin ton­nin käsi­lau­kut eivät tuo kovin pal­jon elin­voi­maa saa­ti viih­tyi­syyt­tä, ja täl­lais­ten liik­kei­den tuke­mi­nen autoi­lua hel­pot­ta­mal­la tus­kin tilan­net­ta mihin­kään suun­taan muut­taa. Tämä juna meni jo, onneksi. 

    Hel­sin­gin kes­kus­ta on kan­sain­vä­li­ses­sä­kin ver­tai­lus­sa erit­täin vie­hät­tä­vä paik­ka kau­nii­na kesä­päi­vä­nä — haas­tee­na kui­ten­kin on se, että suu­rin osa vuo­des­ta ei kau­nii­ta kesä­päi­viä tar­joa. Miten vah­vuuk­siin vai­kut­tai­si ydin­kes­kus­tan katu­jen kat­ta­mi­nen lasi­ka­tok­sel­la? Kus­tan­nuk­set lie­ne­vät koh­tuul­li­set, raken­teis­ta saa hyvän näköi­siä ja hyvät jalan­kul­kuo­lo­suh­teet on taat­tu ympä­ri vuoden.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. un arc­hos: Miten vah­vuuk­siin vai­kut­tai­si ydin­kes­kus­tan katu­jen kat­ta­mi­nen lasi­ka­tok­sel­la? Kus­tan­nuk­set lie­ne­vät koh­tuul­li­set, raken­teis­ta saa hyvän näköi­siä ja hyvät jalan­kul­kuo­lo­suh­teet on taat­tu ympä­ri vuoden.

      Suo­men ilmas­tos­sa jul­ki­set lasi­ka­tok­set ovat kal­lii­ta toteut­taa. Raken­teis­ta jou­tuu teke­mään järeät, kos­ka kate pitää mitoit­taa kes­tä­mään poik­keuk­sel­lis­ten lumis­ten vuo­sien lumi­kuor­mat­kin, lasi­kat­teen puh­taa­na­pi­to on vai­ke­aa, ja toi­saal­ta sisäl­le jou­tuu raken­ta­maan valais­tuk­sen, kos­ka valo­ka­te on lumen peit­täes­sä sen tal­vel­la ylhääl­tä pimeä, ja lii­ken­ne­väy­lien sekaan sel­lai­sia raken­tei­ta teh­des­sä suo­ja­ra­ken­teis­ta pitää teh­dä vie­lä­pä sel­lai­set, ettei lasin­sir­pa­lei­ta tai lasi­le­vy­jä ei saa tip­pua kenen­kään kat­teen alla ole­van nis­kaan, vaik­ka joku tör­mäi­si vaik­ka­pa bus­sil­la vahin­gos­sa päin kat­teen pila­ria. Pel­ti­ka­te tai muo­vi­ka­te on hal­vem­pi teh­dä kuin lasi­ka­te. Niis­tä ei tipu mitään kenen­kään nis­kaan, vaik­ka jotain hajoai­si. Teras­seil­la lasi­kat­tei­ta käy­te­tään Suo­mes­sa jon­kun ver­ran, mut­ta ajo­neu­vo­lii­ken­teen väy­lien lähel­lä ole­vis­sa pai­kois­sa nii­tä käy­te­tään aika vähän, jos on yhtään tör­mäys­ris­kiä, tai sit­ten tuki­ra­ken­teet pitää joten­kin tör­mäys­suo­ja­ta, jol­loin raken­teet eivät ole enää kovin hyvännäköisiä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. nie: Suo­men ilmas­tos­sa jul­ki­set lasi­ka­tok­set ovat kal­lii­ta toteuttaa. 

        Hel­si­gin rau­ta­tie­a­se­man lai­tu­reil­la on ollut lasi­ka­te vuo­des­ta 2001, käsit­tääk­se­ni ongel­mit­ta eikä tal­vi­ses­ta valon puut­tees­ta­kaan ole har­mia ollut. Mah­dol­li­ses­ti tör­mäi­le­vää bus­si­lii­ken­net­tä alek­sil­la, kes­kus­ka­dul­la ja mikon­ka­dul­la on yhtä vähän kuin ase­man lai­tu­reil­la — eli ei lain­kaan. Lisäk­si tur­va­la­si menee hajo­tes­saan pie­nek­si sil­puk­si, jos­ta ei juu­ri vaa­raa ole vaik­ka nis­kaan ropi­see­kin. Nämä näke­myk­set maal­lik­ko­poh­jal­ta, toki vaka­vam­pia­kin ongel­mia saat­taa asias­sa olla.

        Raken­tei­den ongel­mien sijaan luu­len, että täl­lai­sia pro­jek­te­ja estä­vät meil­lä Suo­mes­sa raken­nus­ten jul­ki­si­vu­ja jne sään­te­le­vät lait. Toi­vot­ta­vas­ti emme aina­kaan suo­je­le kes­kus­taa hengiltä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Toi­saal­la kes­kus­te­luis­sa mai­nit­tiin kes­kus­ta­tun­ne­li, joka han­ke pää­tet­tiin jää­dyt­tää. Eikö kes­kus­ta­tun­ne­li oli­si rat­kais­sut suu­rim­man osan ongel­mis­ta? Tun­ne­li, jol­la pää­see maan alla lähiöis­tä käte­väs­ti kes­kus­tan park­ki­hal­lei­hin. HS:n kir­joit­ta­jat ker­toi­vat, että park­ki­hal­le­ja on nyt­kin puo­li­tyh­jil­lään Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa. Tuol­lais­ta tun­ne­lia tar­vit­tai­siin muis­sa­kin kau­pun­geis­sa, jois­sa on sama ongel­ma, kapei­ta katu­ja ja lii­an vähän park­ki­ti­laa. Autot ovat myös nyky­ään kas­va­neet kokoa ja mas­sii­vi­suut­ta. Monet van­hat euroop­pa­lai­set kau­pun­git kapei­ne kuji­neen on raken­net­tu sil­loin kun auto­ja ei ollut ole­mas­sa­kaan. Jois­sa­kin mais­sa on pää­dyt­ty met­ro­ver­kos­toon, mut­ta Suo­mes­sa ei ole kaik­kial­la riit­tä­vän suu­ria asu­kas­mää­riä met­roil­le. Met­ron­tun­ne­lis­to tuo muka­naan met­roa­se­mien rikol­li­suu­den ja turvattomuutta.
    Yksi syy mik­si jot­kut suo­si­vat­kin autoi­lua, on se tuo­ma tur­val­li­suus. Kal­lii­ta ostok­sia ei vält­tä­mät­tä uskal­la kul­jet­taa yhä levot­to­mam­mik­si muut­tu­neis­sa jul­ki­sis­sa kul­ku­neu­vois­sa, kun ryös­töt­kin ovat yleistyneet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tii­viy­den tur­huus:
      Yksi syy mik­si jot­kut suo­si­vat­kin autoi­lua, on se tuo­ma tur­val­li­suus. Kal­lii­ta ostok­sia ei vält­tä­mät­tä uskal­la kul­jet­taa yhä levot­to­mam­mik­si muut­tu­neis­sa jul­ki­sis­sa kul­ku­neu­vois­sa, kun ryös­töt­kin ovat yleistyneet.

      Ryös­töt ovat kyl­lä olen­nai­ses­ti vähen­ty­neet. Nykyi­se­nä val­von­ta­ka­me­roi­den ja kän­nyk­kä­ka­me­roi­den aika­na kiin­ni­jää­mis­ris­ki jul­kis­ten paik­ko­jen isom­mis­ta ryös­töis­tä on kas­va­nut todel­la isok­si. Isom­pi ongel­ma on se, että isom­mat kul­je­tet­ta­vat las­tit eivät mah­du mihin­kään. Aikoi­naan junis­sa oli tava­ra­vau­nut, ja jos­sain vai­hees­sa junis­sa oli yksi isom­pi tava­ra­ti­la, vaik­kei enää omaa tava­ra­vau­nua ollut­kaan. Tava­ra­ti­lo­ja voi­si olla junis­sa nyky­ään­kin, ja mik­sei myös pai­kal­lis­bus­seis­sa ja rati­kois­sa­kin voi­si olla parem­pia tava­ran­kul­je­tus­mah­dol­li­suuk­sia. Onni­bus on yksi har­vois­ta jouk­ko­lii­ken­ne­toi­mi­jois­ta, joka on oival­ta­nut tava­ran­kul­je­tuk­sen mer­ki­tyk­sen mat­kus­ta­jien kan­nal­ta, mut­ta sii­nä­kin oli­si vie­lä tuo­te­ke­hi­tyk­sen paik­kaa, jot­ta tava­rat sai­si sisään ja ulos nopeam­min, ilman kul­jet­ta­jan apua.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    2. Tii­viy­den tur­huus: Toi­saal­la kes­kus­te­luis­sa mai­nit­tiin kes­kus­ta­tun­ne­li, joka han­ke pää­tet­tiin jää­dyt­tää. Eikö kes­kus­ta­tun­ne­li oli­si rat­kais­sut suu­rim­man osan ongelmista? 

      Tämä kom­ment­ti­na blo­gi­kir­joi­tuk­seen, jos­sa tode­taan: “Noin kal­liis­sa tun­ne­lis­sa ei ole pää­tä eikä hän­tää. Kun­nal­lis­ve­ron kaut­ta mak­set­tu­na se nos­tai­si vero­pro­sent­tia pro­sent­tiyk­si­köl­lä kym­me­nen vuo­den ajaksi.”

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    3. Tii­viy­den tur­huus: Toi­saal­la kes­kus­te­luis­sa mai­nit­tiin kes­kus­ta­tun­ne­li, joka han­ke pää­tet­tiin jää­dyt­tää. Eikö kes­kus­ta­tun­ne­li oli­si rat­kais­sut suu­rim­man osan ongel­mis­ta? Tun­ne­li, jol­la pää­see maan alla lähiöis­tä käte­väs­ti kes­kus­tan parkkihalleihin. 

      Kes­kus­ta­tun­ne­lin ongel­ma­na Hel­sin­gis­sä on kal­lio­pe­rä. Sii­tä nimit­täin puut­tuu rikas ja hyvä­laa­tui­nen öljye­siin­ty­mä, jon­ka tuo­toil­la oli­si voi­nut mak­saa kysei­sen tun­ne­lin. Nyt ei kan­nat­tai­si vält­tä­mät­tä enää kehit­tää tuo­ta hypo­teet­tis­ta öljy­kent­tää (jota ei löy­dy pari mil­jar­dia vuot­ta van­has­ta peruskalliosta).

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    4. Tii­viy­den tur­huus:
      Yksi syy mik­si jot­kut suo­si­vat­kin autoi­lua, on se tuo­ma tur­val­li­suus. Kal­lii­ta ostok­sia ei vält­tä­mät­tä uskal­la kul­jet­taa yhä levot­to­mam­mik­si muut­tu­neis­sa jul­ki­sis­sa kul­ku­neu­vois­sa, kun ryös­töt­kin ovat yleistyneet.

      Suu­rin ris­ki on että onnis­tu­neen ostos­mat­kan jäl­keen nukah­taa junaan tai bus­siin ja kun jää pois omal­la pysä­kil­lä, unoh­taa otta mukaan arvok­kai­ta ostok­sia sisäl­tä­vän kassin.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    5. Tii­viy­den tur­huus: Eikö kes­kus­ta­tun­ne­li oli­si rat­kais­sut suu­rim­man osan ongel­mis­ta? Tun­ne­li, jol­la pää­see maan alla lähiöis­tä käte­väs­ti kes­kus­tan parkkihalleihin.

      Ajan ensin Poh­jois-Hel­sin­gis­tä kehää pit­kin Espoo­seen ja sit­ten Kes­kus­ta­tun­ne­lin kaut­ta kes­kus­taan vs. ajan vaan suo­raan Jum­boon (ja pis­täy­dyn mat­kan var­rel­la ole­viin mui­hin liik­kei­siin, jos sil­tä tun­tuu). Kum­pi oli­si minul­le kätevämpää?
      Auto­mar­ket­tien kans­sa kil­pai­lu niis­sä asiois­sa, jot­ka ovat nii­den eri­tyi­nen vah­vuus, ei voi päät­tyä kuin auto­mar­ket­tien voittoon.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Meil­lä talou­des­sa on auto, mut­ta liik­ku­mi­seen käy­te­tään yhtä lail­la jul­ki­sia kuin pyö­riä­kin. Täl­lai­sen lähiös­sä asu­van, lii­ken­teen seka­käyt­tä­jän näkö­kul­mas­ta Alek­sin ongel­ma ei ole se, että sin­ne on vai­kea pääs­tä yksi­tyi­sau­tol­la, vaan se, että sin­ne on vai­kea pääs­tä jul­ki­sil­la: Bus­sit jät­tä­vät mat­kus­ta­jan­sa Kan­sal­lis­teat­te­rin eteen, junat Kai­sa­nie­men­puis­toon. Triplaan, Rediin, Sel­loon, Kamp­piin, Isoon Ome­naan tai Itik­seen men­nes­sä jul­kis­ten käyt­tä­jät astu­vat suo­raan kaup­po­jen kes­kel­le, eikä ole tar­vet­ta odo­tel­la lii­ken­ne­va­lo­ris­teyk­sis­sä ja kävel­lä 0,5–1,0 kilo­met­riä lii­ken­ne­vä­li­nees­tä sin­ne kau­poil­le, kuten Alek­sil­le mennessä. 

    Sitä mukaa kun Hel­sin­gin seu­dun väes­töl­li­nen pain­opis­te on siir­ty­nyt poh­joi­sem­mak­si ja lii­ken­ne juniin ja met­roon, Alek­si on jat­ku­vas­ti muut­tu­nut jul­kis­ten käyt­tä­jien näkö­kul­mas­ta hei­kom­min saa­vu­tet­ta­vak­si alu­eek­si. Sama kos­kee oikeas­taan koko Alek­sin ete­lä­puo­lis­ta kes­kus­taa. Samaan aikaan on raken­net­tu kaup­pa­kes­kuk­sia suo­raan rai­de­lii­ken­teen ase­mien yhtey­teen, jol­loin Alek­sin suh­teel­li­nen­kin saa­vu­tet­ta­vuus, siis saa­vu­tet­ta­vuus mui­hin kes­kuk­siin ver­rat­tu­na, on hei­ken­ty­nyt abso­luut­ti­sen saa­vu­tet­ta­vuu­den lisäksi.

    Jos­pa van­han yti­men yrit­tä­jät ja kiin­teis­tö­jen omis­ta­jat lopet­tai­si­vat rui­kut­ta­mi­sen ja pyr­ki­si­vät aktii­vi­ses­ti edis­tä­mään kes­kus­tan saa­vu­tet­ta­vuut­ta myös jul­ki­sil­la. Se ei oli­si mil­lään taval­la pois yksi­tyi­sau­toi­lus­ta. Jos kes­kus­taa halu­taan elä­vöit­tää, tule­vat pika­rai­tio­vau­nu­lin­jat kan­nat­tai­si ehdot­to­mas­ti ohja­ta kes­kus­tan läpi, eikä lait­taa nii­tä lop­pu­maan Rau­ta­tien­to­rin bus­si­sump­puun. Yri­tyk­set ja kiin­teis­töt pitäi­si myös saa­da kehit­tä­mään toi­min­taan­sa ajan mukai­sek­si. En ymmär­rä, mik­si Hel­sin­gin ensim­mäi­nen kaup­pa­kes­kus, Euroop­pa­lais­ten esi­ku­vien mukai­nen Wre­den Pasaa­si vuo­del­ta 1888 on esi­mer­kik­si rap­pioi­tu­nut “mum­mo­tun­ne­lik­si”, kun se voi­si olla katet­tu ylel­li­syys­tuot­tei­den kaup­pa­kes­kus. Näi­den Stoc­kien ja Halos­ten brän­di puo­les­taan on jää­nyt jon­ne­kin 90-luvul­le. Tun­tuu kuin Alek­sil­la ei oli­si tapah­tu­nut oikein mitään 20 vuo­teen, kun samaan aikaan kau­pun­ki on muut­tu­nut hui­keas­ti ja kai­ken­lais­ta muu­ta kiin­nos­ta­vaa on syn­ty­nyt ydin­kes­kus­tan ulko­puo­lel­le. Eikä se kiin­nos­ta­va todel­la­kaan tar­koi­ta mitään Jum­bon hypermarketteja. 

    Ehkä nykyi­nen mur­ros onkin jon­kin uuden, parem­man alku ja pakot­taa sekä Hel­sin­gin kau­pun­gin päät­tä­jien, kiin­teis­tö­jen omis­ta­jien ja yrit­tä­jien miet­ti­mään, miten Hel­sin­gin kes­kus­ta voi­si muut­tua viih­tyi­säm­mäk­si, hou­kut­te­le­vam­mak­si ja mie­len­kiin­toi­sem­mak­si. Jos­pa käyn­nis­sä ei ole­kaan näi­vet­ty­mi­nen vaan luo­va tuho? Van­ho­jen liik­kei­den tilal­le tulee yrit­tä­jiä, jot­ka tun­te­vat parem­min ajan hen­gen ja tren­dit? Yrit­tä­jien nuri­na yksi­tyi­sau­toi­lun vai­keut­ta­mi­ses­ta osoit­taa vain, että nämä ovat kadot­ta­neet otteen poten­ti­aa­li­sis­ta asiak­kais­ta. Ei alle 50-vuo­tial­le auto ole mikään itsei­sar­vo, kuten van­hem­mal­le väestönosalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tuo­mas:
      Meil­lä talou­des­sa on auto, mut­ta liik­ku­mi­seen käy­te­tään yhtä lail­la jul­ki­sia kuin pyöriäkin.Tällaisen lähiös­sä asu­van, lii­ken­teen seka­käyt­tä­jän näkö­kul­mas­ta Alek­sin ongel­ma ei ole se, että sin­ne on vai­kea pääs­tä yksi­tyi­sau­tol­la, vaan se, että sin­ne on vai­kea pääs­tä jul­ki­sil­la: Bus­sit jät­tä­vät mat­kus­ta­jan­sa Kan­sal­lis­teat­te­rin eteen, junat Kaisaniemenpuistoon.Triplaan, Rediin, Sel­loon, Kamp­piin, Isoon Ome­naan tai Itik­seen men­nes­sä jul­kis­ten käyt­tä­jät astu­vat suo­raan kaup­po­jen kes­kel­le, eikä ole tar­vet­ta odo­tel­la lii­ken­ne­va­lo­ris­teyk­sis­sä ja kävel­lä 0,5–1,0 kilo­met­riä lii­ken­ne­vä­li­nees­tä sin­ne kau­poil­le, kuten Alek­sil­le mennessä. 

      Sitä mukaa kun Hel­sin­gin seu­dun väes­töl­li­nen pain­opis­te on siir­ty­nyt poh­joi­sem­mak­si ja lii­ken­ne juniin ja met­roon, Alek­si on jat­ku­vas­ti muut­tu­nut jul­kis­ten käyt­tä­jien näkö­kul­mas­ta hei­kom­min saa­vu­tet­ta­vak­si alu­eek­si. Sama kos­kee oikeas­taan koko Alek­sin ete­lä­puo­lis­ta keskustaa.Samaan aikaan on raken­net­tu kaup­pa­kes­kuk­sia suo­raan rai­de­lii­ken­teen ase­mien yhtey­teen, jol­loi­nA­lek­sin suh­teel­li­nen­kin saa­vu­tet­ta­vuus, siis saa­vu­tet­ta­vuus mui­hin kes­kuk­siin ver­rat­tu­na, on hei­ken­ty­nyt abso­luut­ti­sen saa­vu­tet­ta­vuu­den lisäksi.

      Hyvä vies­ti, jos­sa osu­va huo­mio jouk­ko­lii­ken­tees­tä. Hel­sin­gin jouk­ko­lii­ken­ne­hän on monil­ta osil­taan jämäh­tä­nyt jon­ne­kin hyvin kau­as moder­nis­ti­sen lii­ken­ne­suun­nit­te­lun aikaan, jol­loin kes­kus­taan päät­ty­vät lin­jat oli­vat ilmei­ses­ti hyvä asia (eivät ne kos­kaan olleet). Käy­tän­nös­sä lähiöi­den jouk­ko­lii­ken­ne pysäh­tyy Kai­vo­ka­dul­le, jake­lu kes­kus­taan on puo­lit­tais­ta. Kam­pin ter­mi­naa­li, Elie­li­nau­kio, Rau­ta­tie­a­se­ma ja Rau­ta­tien­to­ri. Ete­läm­mäs ei vaih­dot­ta pää­se. Kes­kus­tan läpi kul­ke­vat ns. hei­lu­ri­lin­jat ovat lähin­nä kan­ta­kau­pun­gin sisäi­siä rai­tio­tie- tai bus­si­lin­jo­ja tai sit­ten met­ro, jol­la sil­lä­kään ei pää­se etelään.

      Muu­tos­ta ei ole näkö­pii­ris­sä, sii­tä hyvä esi­merk­ki on Laa­ja­sa­lon pika­rai­tio­tien suun­ni­tel­tu päät­tä­mi­nen Kai­vo­ka­dul­le, tai ensi alkuun Haka­nie­meen. Ei yksin­ker­tai­ses­ti ole mitään jär­keä kat­kais­ta lin­jaa sil­loin kun sen kuor­ma on hui­pus­saan tai hyvin lähel­le sitä. Eri tut­ki­mus­ten mukaan jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jä­mää­rä kas­vaa jopa kym­me­nen pro­sent­tia, kun kak­si vas­tak­kai­siin suun­tiin kul­ke­vaa säteit­täis­tä lin­jaa yhdis­te­tään hei­lu­ri­lin­jak­si. Monel­le laa­ja­sa­lon suun­nas­ta tule­val­le mat­kan mää­rän­pää on Kai­vo­ka­dun sijaan Kam­pis­sa, Erot­ta­jal­la jne. Jot­kut suun­nat tar­vit­se­vat vält­tä­mät­tä vaih­don, kaik­kia ei voi tar­jo­ta vaih­dot­to­mi­na, mut­ta jos jon­kin voi, se kannattaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. j‑lu: Hyvä vies­ti, jos­sa osu­va huo­mio jouk­ko­lii­ken­tees­tä. Hel­sin­gin jouk­ko­lii­ken­ne­hän on monil­ta osil­taan jämäh­tä­nyt jon­ne­kin hyvin kau­as moder­nis­ti­sen lii­ken­ne­suun­nit­te­lun aikaan, jol­loin kes­kus­taan päät­ty­vät lin­jat oli­vat ilmei­ses­ti hyvä asia (eivät ne kos­kaan olleet). Käy­tän­nös­sä lähiöi­den jouk­ko­lii­ken­ne pysäh­tyy Kai­vo­ka­dul­le, jake­lu kes­kus­taan on puo­lit­tais­ta. Kam­pin ter­mi­naa­li, Elie­li­nau­kio, Rau­ta­tie­a­se­ma ja Rau­ta­tien­to­ri. Ete­läm­mäs ei vaih­dot­ta pää­se. Kes­kus­tan läpi kul­ke­vat ns. hei­lu­ri­lin­jat ovat lähin­nä kan­ta­kau­pun­gin sisäi­siä rai­tio­tie- tai bus­si­lin­jo­ja tai sit­ten met­ro, jol­la sil­lä­kään ei pää­se etelään.

        Muu­tos­ta ei ole näkö­pii­ris­sä, sii­tä hyvä esi­merk­ki on Laa­ja­sa­lon pika­rai­tio­tien suun­ni­tel­tu päät­tä­mi­nen Kai­vo­ka­dul­le, tai ensi alkuun Haka­nie­meen. Ei yksin­ker­tai­ses­ti ole mitään jär­keä kat­kais­ta lin­jaa sil­loin kun sen kuor­ma on hui­pus­saan tai hyvin lähel­le sitä. Eri tut­ki­mus­ten mukaan jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jä­mää­rä kas­vaa jopa kym­me­nen pro­sent­tia, kun kak­si vas­tak­kai­siin suun­tiin kul­ke­vaa säteit­täis­tä lin­jaa yhdis­te­tään hei­lu­ri­lin­jak­si. Monel­le laa­ja­sa­lon suun­nas­ta tule­val­le mat­kan mää­rän­pää on Kai­vo­ka­dun sijaan Kam­pis­sa, Erot­ta­jal­la jne. Jot­kut suun­nat tar­vit­se­vat vält­tä­mät­tä vaih­don, kaik­kia ei voi tar­jo­ta vaih­dot­to­mi­na, mut­ta jos jon­kin voi, se kannattaa. 

        Tot­ta. Kruu­nu­vuo­ren rati­kan voi­si ihan hyvin rei­tit­tää vaik­ka Län­si­sa­ta­maan tai Kai­vo­puis­toon. Molem­mis­sa oli­si tilaa pää­te­py­sä­kil­le huo­mat­ta­vas­ti Kai­vo­ka­tua parem­min. Vii­si­kul­ma tai Dia­nan­puis­to­kin voi­si­vat olla ihan kel­vol­li­sia päättäreitä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Nimim. Tii­viy­den turhuus
    Kir­joi­tit, että lähiöis­tä pää­si­si hyvin tun­ne­lia pit­kin park­ki­hal­lei­hin. Aika har­vas­sa ovat kui­ten­kin ne lähiöt, jois­ta tun­ne­liin hel­pos­ti pää­si­si, kos­ka se kul­ki­si Län­si­väy­läl­tä Sör­näis­ten ran­ta­tiel­le. Suu­rin osa hel­sin­ki­läi­sis­tä ja suo­ma­lai­sis­ta tulee kes­kus­taan mui­ta väy­liä pit­kin, hei­dän kul­ke­mis­taan tun­ne­li ei aut­tai­si yhtään. 

    Tun­ne­lin tar­koi­tus oli­si­kin itä-län­si­suun­tai­sen läpia­jon suju­voit­ta­mi­nen ennen kaik­kea ras­kaal­le lii­ken­teel­le. Työ­mat­ka­lai­sil­le samas­sa lin­jas­sa kul­kee jo toi­nen tun­ne­li eli metro.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Olen ollut pari vuo­si­kym­men­tä verk­ko­kaup­po­jen asia­kas. Joi­den­kin tuot­tei­den osta­mi­nen ilman, että näkee tuot­teen, on vai­ke­aa. On kir­joi­tel­tu, että suu­ri osa aina­kin vaat­teis­ta palau­te­taan. Usein palaut­ta­mi­nen on ilmaista.

    Idea­ni oli­si tilat, jois­ta tai­de­taan käyt­tää englan­nin­kie­lis­tä nimeä show­room. Tuo­tet­ta ei voi­si pää­sään­töi­ses­ti ottaa mukaan, vaan se toi­mi­tet­tai­siin asiak­kaal­le jäl­ki­kä­teen. Tilaus voi­tai­siin ottaa joko vas­taan liik­kees­sä tai sit­ten vain verkossa.

    Voi­si toki olla, että tuol­lai­sen toi­min­nan saa­mi­nen kan­nat­ta­vak­si oli­si haas­ta­vaa, mut­ta tuol­la voi­tai­siin vähen­tää noi­ta palau­tuk­sia. Sama tila voi­si toi­mia useam­man verk­ko­kau­pan showroomina.

    Eräs verk­ko­kaup­pa kehot­ti ker­ran asiak­kai­ta käy­mään kat­so­mas­sa tuo­tet­ta jos­sain kivi­jal­ka­kau­pas­sa. Kehoi­tus tun­tuu aika moraalittomalta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. M.Vuorinen:

      Idea­ni oli­si tilat, jois­ta tai­de­taan käyt­tää englan­nin­kie­lis­tä nimeä show­room. Tuo­tet­ta ei voi­si pää­sään­töi­ses­ti ottaa mukaan, vaan se toi­mi­tet­tai­siin asiak­kaal­le jäl­ki­kä­teen. Tilaus voi­tai­siin ottaa joko vas­taan liik­kees­sä tai sit­ten vain verkossa.

      Voi­si toki olla, että tuol­lai­sen toi­min­nan saa­mi­nen kan­nat­ta­vak­si oli­si haas­ta­vaa, mut­ta tuol­la voi­tai­siin vähen­tää noi­ta palau­tuk­sia. Sama tila voi­si toi­mia useam­man verk­ko­kau­pan showroomina.

      Show­roo­mit ovat nykyi­sin ylei­siä esi­mer­kik­si raken­nus­tuot­tei­den myyn­nis­sä. Vaik­ka­pa keit­tiö­ka­lus­tei­ta on hel­pom­pi esi­tel­lä sel­lai­sis­sa asen­net­tui­na kuin alkaa kier­rät­tää asiak­kai­ta oikeis­sa asun­nois­sa. Vaik­ka­pa vain levyi­nä esi­tet­ty­nä moni ei ymmär­rä, mil­tä keit­tiö asen­net­tu­na näyttäisi. 

      Vaat­teis­sa show­roo­mit ovat har­vi­nai­sia pie­nen vali­koi­man design-show­roo­me­ja lukuu­not­ta­mat­ta. Sii­hen on mon­ta syy­tä. Vaat­teet ovat usein hal­po­ja ja herä­teos­tos­luon­tei­sia. Jos vaa­tet­ta ei saa kat­soes­saan mukaan, se jää her­käs­ti osta­mat­ta koko­naan. Keit­tiö­tä taas ei voi edes ottaa mukaan val­mii­na, vaan ne tee­te­tään yleen­sä mit­ta­ti­lauk­se­na, ja teh­das toi­mit­taa teh­taan suo­raan asiak­kaal­le. Vaat­tei­den koot myös vaih­te­le­vat jo ompe­lun mit­ta­to­le­rans­sien muka­na. Vaik­ka joku pai­ta oli­si juu­ri sopi­va, toi­nen saman kokoi­nen saman mer­kin tuo­te voi olla vaik­ka 2 sent­tiä leveäm­pi tai kapeam­pi jo ihan tuo­tan­non mitois­sa tapah­tu­van vaih­te­lun vuok­si. Sil­loin kun kau­pas­ta ostaa vaat­tei­ta, usein tulee­kin lai­tet­tua saman kokoi­sik­si mer­kat­tu­ja saman­lai­sia tuot­tei­ta vie­rek­käin, ja valit­tua sit­ten tar­pees­ta riip­puen niis­tä suu­rin tai pie­nin yksilö.

      Isoim­pien net­ti­vaa­te­kaup­po­jen kil­pai­lue­tu kivi­jal­ka­kaup­poi­hin näh­den on ollut vali­koi­man laa­juus, joka voi olla jopa kym­me­niä mil­joo­nia tuo­te­va­ri­aa­tioi­ta yhteen­sä, jos huo­mioi­daan myös kaik­ki väri­ver­siot ja koko­luo­kat. Mis­sään tavan­omai­sen kokoi­ses­sa kivi­jal­ka­ti­las­sa ei sel­lais­ta vaa­te­mää­rää pys­ty näyt­tä­mään edes esi­tel­len yhden koko­luo­kan ja väri­vaih­toeh­don kai­kis­ta tuot­teis­ta. Jos taas tar­jol­la oli­si­vat kaik­ki koko­luo­kat laa­jas­ta tuo­te­va­li­koi­mas­ta, pitäi­si olla käy­tös­sä vaik­ka joku Pris­man koko­luo­kan tila, jot­ta laa­jan vali­koi­man sai­si esil­le ison koko­luok­ka­tar­jon­nan samal­la esi­tel­len. Sel­lai­nen mak­sai­si liikaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. En tar­koi­ta että Kii­na oli­si mikään ihan­na­maa, mut­ta siel­lä kas­vu tapah­tuu toi­sin. Raken­ne­taan uusi entis­tä ulom­pi kehä­väy­lä ja sen var­rel­le sit­ten asun­to­ja, pal­ve­lu­ja sekä työ­paik­ko­ja. Ei tar­vit­se kaik­kien änkeä mihin­kään kes­kus­taan (kau­pun­ki­kes­kus, ei puo­lue). Ulom­pa­na löy­tyy parem­min vapaa­ta tilaa, ei tar­vit­se maan alle kai­vaa. Mai­ni­te­se­ma­ni kehä­väy­lä ei tar­koi­ta ainoas­taan autotietä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Oikeas­taan pitäi­si olla vapaa­ta muut­taa toi­mis­to­ja asun­noik­si. Jos jos­tain tilas­ta mak­se­taan asun­to­na enem­män kuin toi­mis­to­na, se on asun­to­na parem­pi. Vir­ka­mie­het eivät tätä hyväk­sy, kos­ka ”sil­loin­han kaik­ki muu­tet­tai­siin asunnoiksi”.”

    Juu­ri täs­tä syys­tä kes­kus­suun­nit­te­lu toi­mii vain har­voin. Sel­lai­sia byro­kraat­te­ja ei ole­kaan, jot­ka kyke­ni­si­vät teke­mään mark­ki­noi­ta eli suu­ria ihmis­jouk­ko­ja parem­pia pää­tök­siä kuin aniharvoin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Kes­kus­tan liik­kei­den lii­ke­vaih­dos­ta tulee alas­ta riip­puen vai­vai­set 8–18 pro­sent­tia autoi­li­joil­ta. Jos siis jou­du­taan valit­se­maan autoi­li­jat ja ei-autoi­li­jat, jokai­sen niis­tä kan­nat­taa vali­ta ei-autoilijat. ”

    Niin­pä, kos­ka autoi­li­joi­den saa­pu­mi­nen ja pysä­köin­ti on teh­ty niin han­ka­lak­si ja kalliiksi.
    Vie­lä joi­ta­kin vuo­sia sit­ten minä töö­lö­läi­nen sta­di­lai­nen kävin kes­kus­tas­sa, mut­ta nyt auto­ni nok­ka kään­tyy ihan toi­seen suun­taan ja kaupunkiin. 

    Lisäk­si ratik­ka­rei­tit­kin on teh­ty kum­mal­li­sik­si, pysäk­ki­vä­lit pai­koi­tel­len kilo­met­rin pitui­sia ja lip­pu­jen hin­nat mel­kein tuplaantuivat.

    Ruo­ka­ra­vin­to­lat­kin hou­kut­te­le­vat muualla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Kyl­lä minun on kan­ta­kau­pun­ki­lai­se­na vai­kea ymmär­tää, mik­si esim. idäs­tä tule­va lii­ken­ne ohja­taan nykyi­sin kes­ki­te­tys­ti Sör­näis­ten ran­ta­tiel­le aina Kruu­nun­ha­kaan. Täs­tä lii­ken­ne sit­ten hajau­tuu eteen­päin ml. Poh­joi­sespla­na­di. Eli pal­jon tur­haa saas­tut­ta­vaa, melui­saa läpi­kul­ku­lii­ken­net­tä. Kau­pun­gin läpi­kul­ku­tun­ne­leil­la saa­tai­siin siis pal­jon viih­ty­vyyt­tä kan­ta­kau­pun­kiin ja myös samal­la sitä saavutettavuutta.

    On suo­ras­taan höl­möä liikennepolitiikkaa/kaupungin suun­nit­te­lu­po­li­tiik­kaa, että kan­ta­kau­pun­kiin ollaan raken­net­tu lähes moot­to­ri­tei­den lii­ken­net­tä muis­tut­ta­vaa ajo­neu­vo­lii­ken­net­tä (vie­lä­pä ras­kas­ta), kun sen kehi­tet­täi­siin ko. aluei­ta his­to­ri­aa kun­nioit­taen inno­vaa­ti­ses­ti kau­pun­ki­lai­sil­le, elin­kei­noe­lä­mäl­le ja mat­kai­li­joil­le. Sii­nä näkö­kul­mas­sa 1,4 mrd euroa kuu­los­taa jär­ke­väl­tä inves­toin­nil­ta vrt. esim. Kruu­nun­vuo­ren sil­ta­rat­kai­sui­hin ja sii­hen liit­ty­vään infraan.

    Ihme­tyt­tää myös, jos Poh­joi­sespla­na­dil­ta pois­te­taan autot, niin miten lii­ken­ne saa­daan suju­maan enää jär­ke­väs­ti Kata­ja­no­kan, Kruu­nun­haan ja Kaar­tin­kau­pun­gin osal­ta — ilman raju­ja uusia sump­pu­ja. Ko. aluei­den asuk­kaat ja lii­ke-elä­mä kär­si­si täs­tä merkittävästi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Sii­nä näkö­kul­mas­sa 1,4 mrd euroa kuu­los­taa jär­ke­väl­tä inves­toin­nil­ta vrt. esim. Kruu­nun­vuo­ren sil­ta­rat­kai­sui­hin ja sii­hen liit­ty­vään infraan.

      Kruu­nu­vuo­ren ratik­ka mak­saa kaik­ki­nen­sa nel­jäs­osan kes­kus­ta­tun­ne­lin hin­nas­ta, sil­lä on yhtä pal­jon käuyt­tä­jiä, mut­ta käyt­täien aika sääs­tö on pal­jon suu­rem­pi. Mah­dol­li­suu­det paran­taa olo­suh­tei­ta maan pääl­lä tun­ne­lin avul­la osoit­tau­tui­vat aika vaatimattomiksi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. kyl­lä nämä säh­köi­set auto­lau­tat Kruu­nu­vuo­ren­ran­nan ja Kru­ni­kan välil­lä tule­vat huo­mat­ta­vas­ti edul­li­sem­mak­si, jär­ke­väm­mäk­si kuin yli 500 milj euron sil­ta­han­ke plus sii­hen liit­ty­vät lisäin­frain­ves­toin­nit Kai­vo­ka­dul­le saakka.

    https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/kaupunginhallitus-paattaa-sahkolautasta-kruunuvuorenrannan-ja-kantakaupungin-valille-liikenne-alkaisi-kesalla-2023

    Ski­pa­taan kruu­nu­vuo­ren­ran­nan sil­ta­han­ke. Vie­lä se on mah­dol­lis­ta ja kes­ki­ty­tään läpi­kul­ku­lii­ken­teen jär­ke­vään suun­nit­te­luun edis­täen kan­ta­kau­pun­gin asuk­kai­den, mat­kai­li­joi­den ja elin­kei­noe­lä­män viih­ty­vyyt­tä kes­tä­väs­ti sekä hel­po­te­taan päi­vit­täis­tä työ­mat­kai­lua. Esim. ras­kaan ajo­neu­vo­lii­ken­teen läpi­kul­ku (ei edes sata­miin) ei kuu­lu kan­ta­kau­pun­kiin. Sik­si kan­na­tan läpi­kul­ku­tun­ne­lei­ta ja Vuo­saa­ren sata­man jat­ku­vaa kehit­tä­mis­tä vähen­tääk­seem­me ras­kaan ajo­neu­vo­lii­ken­teen läpi­kul­kua kantakaupungissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Kruu­nun­vuo­ren­sil­lois­ta vs. kes­kus­ta­tun­ne­lin inves­toin­tien mie­lek­kyy­des­tä jat­kan, kos­ka vas­tus­tan Kruu­nun­vuo­ren­sil­ta­han­ket­ta ja kan­na­tan keskustatunnelia.

      Taus­taa: Kruu­nusil­lat-hank­keen rai­deo­suu­den alus­ta­va kus­tan­nusar­vio oli 260 mil­joo­naa euroa, kun Hel­sin­gin val­tuus­to hyväk­syi han­ke­suun­ni­tel­man vuon­na 2016. Kulu­van vuo­den tam­mi­kuus­sa rai­deo­suu­den kus­tan­nusar­vio oli jo 350 mil­joo­naa euroa vuo­den 2015 hin­ta­ta­sos­sa, mikä tar­koit­taa noin 370 mil­joo­naa euroa vuo­den 2021 hintatasossa.

      Kalus­to­han­kin­to­jen ja Laa­ja­sa­lon varik­ko­hank­keen osal­ta kus­tan­nusar­vio on nous­sut 115 mil­joo­nas­ta yhteen­sä noin 180 mil­joo­naan euroon.

      ja nyt vii­meis­ten arvioi­den selvitysten/arvioiden mukaan Kruu­nusil­lat-hank­keen kus­tan­nus­ten raju kas­vu on räjäh­tä­nyt vii­des­sä vuo­des­sa. Rai­tio­tien kus­tan­nusar­vio on nous­sut koko­nai­suu­des­saan val­tuus­tol­le vuon­na 2016 esi­te­tys­tä 430 mil­joo­nas­ta lähes 800 mil­joo­naan euroon.

      Niin­pä Hel­sin­gin por­mes­ta­ri Vapaa­vuo­ri käyn­nis­tää eril­lis­sel­vi­tyk­sen Kruu­nusil­lat-rai­tio­tie­hank­kees­ta. Ulko­puo­li­nen sel­vi­tys kos­kee kus­tan­nusar­vio­ta- ja pää­tök­sen­te­ko­pro­ses­sia. Ulko­puo­li­sen sel­vi­tyk­sen tekee tilin­tar­kas­tuk­seen ja talous­hal­lin­non pal­ve­lui­hin eri­kois­tu­nut yhtiö KPMG. Vapaa­vuo­ri ilmoit­ti täs­tä 10.6.2021.

      Joka päi­vä Haka­nie­men sil­lal­la kul­kee aivan tur­haa läpi­kul­ku­lii­ken­net­tä vie­lä­pä ras­kas­ta n. 33 000 ajo­neu­voa päi­väs­sä tuk­kien ja häi­ri­ten kan­ta­kau­pun­ki­lais­ten elä­mää, mat­kai­li­joi­den viih­ty­vyyt­tä ja kau­pun­gin läpi­kul­ke­vien työ­mat­kai­li­joi­den työ­mat­kai­lua. Huo­mat­ta­vas­ti jär­ke­väm­pää oli­si siis ohja­ta Kruu­nusil­to­jen 800 mil­joo­naa euroa kes­kus­ta­tun­ne­liin avauk­se­na välil­le Sör­näis­ten ran­ta­tie — Länsiväylä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Jos ton­nien ves­kan osta­jis­ta riit­tä­vän moni pitää autol­la oven eteen pää­syä oleel­li­se­na ja nykyi­ses­sä sijain­nis­sa tämä ei oli­si jat­kos­sa mah­dol­lis­ta, sit­ten fik­su kaup­pias var­maan­kin har­kit­see uudes­taan sijain­ti­aan lii­ken­ne­jär­jes­te­lyt huo­mioi­den. Veble­nin hyö­dyk­kei­den myy­mi­nen ihan vilk­kaim­mil­la kaup­pa­ka­duil­la ei ole mikään luon­non­la­ki, pikem­min­kin päin­vas­toin (hake­mat­ta tulee mie­leen esi­mer­kik­si Kudamm (jos­tain Uhland­straßes­ta maal­le päin), P.C.Hoofdstraat, Bond Street ja Via del­la Spi­ga). Jos Hel­sin­gis­sä oli­si kriit­tis­tä mas­saa vas­taa­val­le kes­kit­ty­mäl­le, haki­sin sil­le paik­kaa ehkä ennem­min Kor­kea­vuo­ren­ka­dul­ta tai vaik­ka jos­tain Etu-Töölööstä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Kou­lus­hop­pai­lun ran­tau­tu­mi­ses­ta Suo­meen on kir­joi­tet­tu vii­me aikoi­na. Tämä liit­tyy taval­laan myös kes­kus­tan elin­voi­mai­suu­teen. Kan­ta­kau­pun­kia ei pidä vara­ta pel­käs­tään kau­poil­le, toi­mis­toil­le ja sin­kuil­le, vaan myös per­heet on syy­tä huo­mioi­da — ja van­hem­mat useim­mi­ten halua­vat lap­sil­leen hyvän koulun.
    Esim. nykyi­ses­sä koti­kau­pun­gin­osas­sa­si Kru­ni­kas­sa ylä­as­teen bud­jet­tia on tiet­tä­väs­ti ensi luku­vuo­dek­si lei­kat­tu, opet­ta­jien mää­rä vähe­nee, ja pien­ryh­mät ja tukio­pe­tuk­set käy­tän­nös­sä lope­te­taan. Jos tähän voi luva­ta kor­jauk­sen, sil­lä sai­si hel­pos­ti pal­jon ääniä (aina­kin nyt, kun per­hei­tä kau­pun­gis­sa vie­lä asuu). 😉

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Entä jos kes­kus­taan tar­vit­tai­siin uusien kaup­po­jen sijaan second hand-kaup­po­ja? Net­ti­kau­pois­ta tur­hik­si jää­neet hyvä­kun­toi­set tava­rat myy­täi­siin kirp­pa­reil­la. Net­ti­kau­pas­ta tilat­tai­siin uudet tava­rat, mut­ta kes­kus­tas­sa myy­täi­siin hyvä­kun­tois­ta second handia.

    Perus­tu­lol­la voi­si aut­taa työt­tö­miä yllä­pi­tä­mään kier­to­ta­lout­ta tuke­via second hand-liikkeitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. sep­po:
      Entä jos kes­kus­taan tar­vit­tai­siin uusien kaup­po­jen sijaan second hand-kaup­po­ja? Net­ti­kau­pois­ta tur­hik­si jää­neet hyvä­kun­toi­set tava­rat myy­täi­siin kirp­pa­reil­la. Net­ti­kau­pas­ta tilat­tai­siin uudet tava­rat, mut­ta kes­kus­tas­sa myy­täi­siin hyvä­kun­tois­ta second handia.

      Perus­tu­lol­la voi­si aut­taa työt­tö­miä yllä­pi­tä­mään kier­to­ta­lout­ta tuke­via second hand-liikkeitä.

      Hyvä aja­tus. Mal­lia SPR Kont­ti. Juu­ri kävin osta­mas­sa siel­tä uuden­ve­roi­sia kesä­pai­to­ja. Siel­lä oli muur­ten mel­koi­nen kuhi­na, mut­ta kun se nyt sijait­see tyl­säl­lä teol­li­suu­alu­eel­la, edes muka­vaa kah­vi­laa ei ole lähistöllä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.