Kategoria: _

Miksi Timo Harakka erotettiin

Olen pois­tanut tässä olleen tek­stin keskustel­tuani Timo Harakan kanssa. Tuon keskustelun jäl­keen käsi­tyk­seni tapah­tu­mien kulus­ta on seuraava:

Vihreän lan­gan talous jou­tui kuilun par­taalle kesäl­lä 1993 tapah­tuneen kaval­luk­sen takia. Yhtiön enti­nen toim­i­tusjo­hta­ja oli eron­nut kevääl­lä ja uusi oli tulos­sa syksyl­lä. Yhtiöl­lä on olta­va toim­i­tusjo­hta­ja ja nimes­imme erään työn­tek­i­jän vt. toim­i­tusjo­hta­jak­si. Se oli katas­tro­faa­li­nen virhe, kos­ka tämä kuvit­teli voivansa käyt­tää fir­man raho­ja kuin omi­aan. Siitä hänelle tuli vanki­latuomio, mut­ta yri­tys oli käytän­nössä konkurssissa.

Neu­vot­telin hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jana yhtiölle lainan Posti­pankista talouden vakaut­tamisek­si. Toisin kuin muistin, Harak­ka oli oike­as­sa: laina todel­la tuli Vihreälle lan­galle lop­ul­ta Vihreän liiton kaut­ta. Puolue oli aset­tanut tälle lainalle ehto­ja, jot­ka koski­vat lehden sisältöä ja puolueen mate­ri­aalin julkaisemista siinä. Harak­ka ei kuitenkaan nou­dat­tanut tätä sopimus­ta puolue­jo­htoa tyy­dyt­täväl­lä taval­la. Puolue­jo­hto vaati vihreän lan­gan hal­li­tuk­selta toimen­piteitä, eli käytän­nössä Harakan erot­tamista. Jat­ka lukemista “Mik­si Timo Harak­ka erotettiin”

Syntyvyyden romahdus (4) Maahanmuutto pelastaa?

Vuon­na 2023 Suomen väk­iluku kasvoi 40 000 hen­gel­lä, aivan kuin van­haan hyvään aikaan. Tilanne näyt­tää aivan toiselta, kun kat­so­taan kokon­ais­lu­vun taakse. Luku­un vaikut­ta­neet muu­tok­set olivat:

 

Väestö­muu­tok­set 2023
Syn­tyneet   43 320
Kuolleet -61 106
Maas­ta­muut­to -13 422
Yhteen­sä -31 208
Muut­to Suomeen     71 918
Net­to     40 710

 

Ilman maa­han­muut­toa Suomeen väk­ilukumme lask­isi siis 30 000 hen­gel­lä vuodessa. Tämä on vähän harhaan­jo­hta­va tieto, kos­ka tuos­sa maas­ta­muu­tossa on toisaal­ta muiden maid­en kansalaisia ja maa­han­muu­tossa on suo­ma­laisia. Vuo­den 2023 luku­ja ei löy­dä vielä ainakaan Tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta. Suomen kansalais­ten net­tomaa­han­muut­to on parin tuhan­nen paikkeil­la vuodessa. Ilman muiden maid­en kansalais­ten net­to­muut­toa Suomen väk­ilukumme lask­isi noin 20 000 asukkaal­la vuodessa. Luku on vah­vasti nouse­maan päin, sil­lä suurten ikälu­okkien kuolleisu­us alkaa nous­ta. Siihen aikaan ikälu­okan koko oli yli satatuhat­ta. Samal­la syn­nyt­täjien ikälu­okat pienenevät ja hedelmäl­lisyys las­kee. Jos­sain vai­heessa kuollei­ta on yli 80 000 ja syn­tyneitä selvästi alle 40 000 vuodessa. Jat­ka lukemista “Syn­tyvyy­den rom­ah­dus (4) Maa­han­muut­to pelastaa?”

Syntyvyyden romahdus (3): missä suomalaiset asuvat sadan vuoden kuluttua?

Mil­lainen on Suo­mi sadan vuo­den kulut­tua, kun maas­sa on enää pari miljoon­aa asukas­ta? Tai vai­h­toe­htona viisi miljoon­aa asukas­ta, jois­sa kak­si miljoon­aa suku­ju­uril­taan suo­ma­laista ja lop­ut maa­han­muut­ta­jia ja hei­dän jälkeläisiään. Tai jotain näi­den kah­den välillä.

Kir­joi­tan myöhem­min muut­toli­ik­keestä. Huo­mau­tan silti jo nyt, että iso osa Euroopas­takin on tyh­jen­emässä samaan aikaan ja moni suo­ma­lainen voi jon­akin mar­rasku­un päivänä päät­tää muut­taa eteläm­mäk­si, nyt sieltä saa edullis­es­ti asun­to­ja väk­ilu­vun rom­ahdet­tua sielläkin.

Sijoituk­set asun­toi­hin eivät näytä näis­sä olois­sa kovin fik­suil­ta. Jos väkeä on vähem­män, asun­to­ja tarvi­taan vähem­män. Vaan kuinka­han on? Mil­lainen on asu­tuk­sen tule­va alueelli­nen jakauma?

Kiihtyykö alueellinen keskittyminen

Yleis­säätönä voidaan sanoa, että har­vaan asu­tut maat ovat köy­hempiä kuin tiheäm­min asu­tut maat. Tätä ei voi kumo­ta huo­mau­tuk­sel­la, että törkeän ylikan­soite­tut maat ovat köy­hiä nekin. Opti­miväestön­ti­heys on jos­sain Suomea selvästi tiheäm­mässä asu­tuk­ses­sa. Jat­ka lukemista “Syn­tyvyy­den rom­ah­dus (3): mis­sä suo­ma­laiset asu­vat sadan vuo­den kuluttua?”

Syntyvyyden romahdus (2): ihmiskunnan tuho peruutettu?

Aloite­taan syn­tyvyy­den rom­ah­duk­sen myön­tei­sistä puolista. Olen ollut hyvin pes­simisti­nen maa­pal­lon, sen eliökun­nan ja ihmiskun­nan tule­vaisu­ud­es­ta. Ihmisiä on yksinker­tais­es­ti jo nyt liikaa ja kasvu jatkuu – tai sen siis oletet­ti­in jatku­van. Ensim­mäisen ker­ran näen toivonpilkahduksen.

Olen pitänyt täysin toiv­ot­ta­mana tais­telua luon­non mon­imuo­toisu­u­den puoles­ta ja ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan, kos­ka ihmi­nen oli levit­täy­tymässä kaikkialle ja val­jas­ta­mas­sa käyt­töön­sä kaik­ki luon­non­va­rat, uusi­u­tu­vat ja fos­si­iliset. Pain­ol­la mitat­tuna 95 % maail­man nisäkkäistä on ihmisiä jai koti- tai tuotan­toeläim­iä.  Jos edessä olisi kysymys, kumpi kuolee nälkään, ihmi­nen vai kirahvi, ei kirahvil­la olisit paljon toivoa.

Min­un aikanani maa­pal­lon väk­iluku on kolminker­tais­tunut. Vaik­ka kasvu­vauhti pros­en­teis­sa mitat­tuna on laskenut, ihmis­inä mitat­tuna se ei ole hidas­tunut. YK:n ennustei­den mukaan pysähty­isi ehkä joskus, mut­ta aivan liian myöhään. Nyt näyt­tää siltä, että maa­pal­lon väk­iluku kään­tyy jyrkkään lasku­un, ei min­un eli­naikanani, mut­ta las­teni eli­naikana kuitenkin. Lasku voi olla erit­täin nopeaa – yhtä nopeaa kuin oli 1800-luvun aikana kiihtynyt kasvu.  Siis ehkä jopa pari pros­ent­tia vuodessa, vaik­ka tästä emme tietenkään voi olla varmoja.

Tieto syn­tyvyy­den rom­ah­duk­ses­ta eri puo­lil­la maail­maa on ensim­mäi­nen toivoa herät­tävä tieto. Olen mon­een ker­taan kir­joit­tanut, että kaik­ki olisi parem­min, jos ihmisiä olisi vain mil­jar­di. Siitä ei ole edes kauan, vain 200 vuot­ta, kun ihmis­ten määrä ylit­ti mil­jardin. Ehkäpä 200 vuo­den kulut­tua ihmisiä on taas vain miljardi.

Mil­jar­di ihmistä voisi­vat elää yltäkyl­läistä elämää luo­makun­nan val­is­tuneena kru­u­nuna ja jät­tää paljon tilaa muulle luo­makun­nalle. Jat­ka lukemista “Syn­tyvyy­den rom­ah­dus (2): ihmiskun­nan tuho peruutettu?”

Syntyvyyden romahdus (1): ilmiö on yleismaailmallinen ja näyttää pysyvältä

Olen seu­ran­nut muu­ta­man vuo­den syn­tyvyy­den laskua Suomes­sa lähin­nä miet­tien, miltä huolto­suhde näyt­tää 2050-luvul­la. Pidin aluk­si toden­näköisenä, että kyse olisi tilapäis­es­tä laskus­ta vähän niin kuin vuosi­na 1972 ja 1973, jol­loin jostain syys­tä johtuen las­ten tekoa lykät­ti­in. Nyt syn­tyvyy­den laskua on kuitenkin jatkunut niin pitkään, että pelkästä lapsen­teon myöhen­tämis­es­tä ei voi enää olla kyse.

Kir­joitin täl­lä blogilla, että syn­tyvyy­den rom­ah­t­a­mi­nen on paljon val­tion velkaa suurem­pi ongel­ma Suomelle.

Eräs tut­tuni vinkkasi Anna Rotkirchin X‑viestiin eri maid­en syn­tyvyys­ti­las­toista. Kiitos siitä molem­mille. Tätä tietoa olin yrit­tänyt etsiä, mut­ta olin löytänyt vain van­hen­tunei­ta luku­ja. Rotkirchin tilas­tot osoit­ti­vat, että vuodes­ta 2015 vuo­teen 2023 – siis kahdek­san vuo­den aikana – syn­tyvyys on laskenut voimakkaasti jok­seenkin kaikkial­la maail­mas­sa. Kun ilmiö on yleis­maail­malli­nen, koti­maiset syyt kan­nat­taa pan­na syrjemmälle.

Jotain on muut­tunut perus­teel­lis­es­ti eikä vain Suomes­sa. Olin kat­sonut asi­aa liian Suo­mi-keskeis­es­ti, ja olisin sik­si yrit­tänyt löytää koti­maisia syitä syn­tyvyy­den laskulle.

Suomes­sa sataa naista kohden syn­tyy nyt noin 62 tyt­töä. Kos­ka lap­sia ja nuo­ria myös kuolee, niin san­ot­tu net­tou­u­si­u­tu­mis­luku on noin 0,6. Jos kaik­ki jatkuu ennal­laan, jokainen syn­tyvä sukupolvi on 60 % van­hempi­en­sa sukupolves­ta ja  36 % iso­van­hempi­en­sa sukupolves­ta. Ilman maa­han­muut­toa Suomen asukasluku putoaisi sadas­sa vuodessa jon­nekin alle kah­den miljoo­nan. En jak­sa laskea tätä tarkasti, kos­ka ole­tus tasan saman­laise­na pysyvästä syn­tyvyy­destä ei ole real­isti­nen. Jat­ka lukemista “Syn­tyvyy­den rom­ah­dus (1): ilmiö on yleis­maail­malli­nen ja näyt­tää pysyvältä”

Ketkä pääsevät kaupunkiin?

Parikym­men­tä vuot­ta sit­ten Euroopan suuret kaupun­git tem­pau­tu­i­v­at nopeaan kasvu­un. Imuun tart­tui myös Helsin­ki, jos­sa seudun väk­iluku on kas­vanut jo 330 000 asukkaal­la. Monis­sa kas­vavis­sa kaupungeis­sa asumisen hin­ta on nous­sut tuskallisesti.

Helsingis­sä asum­i­nen on kallis­tunut vähem­män, kos­ka asun­to­tuotan­toa on pystyt­ty lisäämään. Asukkaat tosin eivät ole tästä päät­täjiä kiit­täneet. Nyt asun­to­tuotan­to jumit­taa, vaik­ka väk­iluku kas­vaa entistä nopeam­min. Pian rak­en­ta­mat­ta jääneitä asun­to­ja tarvit­taisi­in. Rak­en­ta­jat ovat palan­neet koti­mai­hin­sa ja saat­ta­vat jäädä sinne.

Suh­dan­nevai­hte­lut ovat markki­na­t­alouden vit­saus, jota vas­taan viisas val­tion toimii. Helsin­ki on jotain tehnytkin. Asun­to­tuotan­to kyykkää Helsingis­sä paljon vähem­män kuin seudun muis­sa kunnissa.

Jos kaik­ki halukkaat eivät mah­du, miten val­i­taan ne onnekkaat, jot­ka pää­sevät kaupunki­in? Jat­ka lukemista “Ketkä pää­sevät kaupunkiin?”

Satamatunnelivaihtoehdoista “halvin” on kallein.

Sata­matun­nelin vai­h­toe­hdot eroa­vat toi­sis­taan pait­si ympäristö­vaiku­tusten osalta myös taloudel­lis­es­ti. Julk­isu­udessa halvim­mak­si väitet­ty vai­h­toe­hto on tosi­asi­as­sa kallein.

Helsingis­sä puuhataan sata­matun­nelia, joka joh­dat­taisi lau­toista tule­vat rekat suo­raan Län­siväylälle. Koko tun­neli on kiis­tanalainen, mut­ta val­tu­us­to on tehnyt siitä peri­aatepäätök­sen vuon­na 2021. Nyt kiis­tel­lään siitä, mikä eri vai­h­toe­hdoista toteutetaan.

Kokoomus kan­nat­taa lyhyt­tä tun­nelia, jon­ka suuaukko olisi Lapin­lah­den puis­tossa – kokoomuk­sen mukaan veisi puis­tos­ta van vähän, mut­ta kyl­lä olo­suh­teet puis­tossa muut­tuisi­vat, jos rekat ajaisi­vat sen kaut­ta, vaik­ka vain ”vähän”.

Kokoomus kan­nat­taa vai­h­toe­htoa väit­täen sitä halvim­mak­si. On tot­ta, että se rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ovat halvim­mat, mut­ta kokon­aisuute­na vai­h­toe­hto on kaupun­gin kannal­ta kallein. Jat­ka lukemista “Sata­matun­neli­v­ai­h­toe­hdoista “halvin” on kallein.”

Olen melkein samaa mieltä Purran kanssa liikenteen veroista

Val­tio­varain­min­is­teri Riik­ka Purra uhkaa sähköau­toil­i­joi­ta eril­lisverol­la, kos­ka val­tion liiken­teestä saa­mat vero­tu­lot uhkaa­vat huve­ta, kun polt­toaineista saadaan vuosi vuodelta vähem­män vero­tu­lo­ja samoin kuin auto- ja ajoneu­voveros­ta. Hän väläyt­ti mon­en­laisia vero­ja, mut­ta kom­men­toin hänen alku­peräistä aja­tus­taan kilo­metriveros­ta sähköau­toille ja vain niille.

Näin siinä on käymässä. Tosin vero­tu­lo­ja vähen­tää neljän­nesmil­jardil­la myös se, että hal­li­tus on alen­tanut polt­toain­everoa ja eniten saas­tut­tavien auto­jen vuosit­tain mak­set­tavaa ajoneu­voveroa, entistä tarraveroa.

Olen esit­tänyt ennenkin, että liiken­teen vero­tuk­ses­sa pitäisi siir­tyä pikkuhil­jaa kohti kilo­me­trei­hin perus­tu­via vero­ja. Tässä olen Riik­ka Purran kanssa yhtä mieltä. Mut­ta siihen yksimielisyys loppuu.

Sakot  päästökiintiön ylittämisestä

Purra esit­tää, että jonkin­lainen tiemak­su tulisi vain sähköau­toille. Näin tietysti jar­rute­taan liiken­teen sähköistymistä ja lisätään maamme päästökau­pan ulkop­uolisia päästöjä. Pelkästään Purran puheen­vuoro asi­as­ta jar­rut­taa sähköau­to­jen kaup­paa. Niiden osalta meil­lä on kansalli­nen tavoite, jon­ka ylit­tämi­nen tulisi varsin kalli­ik­si. Onko Purra ottanut laskelmis­saan tämän huomioon? Jat­ka lukemista “Olen melkein samaa mieltä Purran kanssa liiken­teen veroista”

Aivoviennin takia koulutustasoa pitäisi Suomessa nostaa

Sil­loin täl­löin on hyvä kat­soa, mitä ennen ajatelti­in tule­vaisu­ud­es­ta ja ver­ra­ta sitä toteu­tuneeseen. Hyvä esimerk­ki on keskustelu perusk­oulus­ta 65 vuot­ta sitten.

Perusk­oulua vas­tustet­ti­in poli­it­tisen ken­tän oikeal­la laidal­la muun muas­sa sil­lä perus­teel­la, että jos kaik­ki koulute­taan her­roik­si, kuka tekee enää suorit­tavaa työtä. Tästä on jo sen ver­ran aikaa, ettei asi­as­ta oikein voi nykykokoomus­laisia syyt­tää. Muis­tutin asi­as­ta lähin­nä esimerkkinä täysi pieleen men­neestä käsi­tyk­ses­tä siitä, mikä tule­vaisu­udessa odottaa.

Sil­loin siis kuvitelti­in, että työ­markki­noille tulisi osaamisvi­nouma, jos­sa tar­jol­la ole­vat työt oli­si­vat liian yksinker­taisia suh­teessa työvoiman koulutusjakaumaan.

Osaamisvi­nouma meil­lä on ja paha, mut­ta toisin päin. On liikaa mata­lasti koulutet­tu­ja suh­teessa siihen, mil­laista koulu­tus­ta työ­markki­noil­la tarvi­taan. Jat­ka lukemista “Aivovi­en­nin takia koulu­tus­ta­soa pitäisi Suomes­sa nostaa”

Mitä ajattelen käännytyslaista tänään

Ajat­telin, että en kir­joit­taisi mitään kään­ny­tys­laista, kos­ka min­ul­la ei ole ongel­maan toimi­vaa ratkaisua, mut­ta päätin, että minähän en vaikeuk­sia väistele.

Olen kir­joit­tanut use­aan ker­taan, että pako­lais­poli­ti­ikkamme on täysin epälo­ogista. Viimeisin on tässä. Putin käyt­tää nyt hyväk­seen Län­si-Euroopan ja Gen­even pako­lais­sopimuk­sen epälo­ogisu­ut­ta. Tämä on oma syymme, kos­ka omak­sumamme poli­ti­ik­ka on epäloogista.

Ker­rataan vielä, mis­sä se epälo­ogisu­us on. Toisaal­ta halu­amme tur­va­ta korkeata­sois­es­ti jokaisen tur­va­paikan­hak­i­jan oikeustur­van, jos hän onnis­tuu työn­tämään iso­varpaansa Suomen puolelle, mut­ta hyväksymme kaik­ki tavat estää hak­i­joi­ta pääsemästä rajalle. Kir­joitin aiem­min, että kaik­ki tavat rajalle ampumista luku­un otta­mat­ta, mut­ta nyt kai tämäkin rajoi­tus on tarkoi­tus poistaa.

Sopimus Turkin kanssa pakolaisten pysäyttämisestä vaarantaa oikeusturvan vielä pahemmin

Olen pyytänyt jotakin selit­tämään, miten tästä saadaan loogi­nen kokon­aisu­us, mut­ta kukaan ei ole selit­tänyt. Me mak­samme Turkille ja eräille Afrikan maille siitä, että nämä estävät pako­laisia pääsemästä Euroop­paan. Aikamoisia oikeustur­van loukkauk­sia siihenkin sisäl­tyy. Lentoy­htiöille on määrät­ty korkea sakko, jos ne tuo­vat Suomeen tur­va­paikan­hak­i­jan. Sik­si kai perus­suo­ma­laiset esit­tävät tur­va­paikka­hake­musten keskit­tämistä Helsin­ki-Van­taalle. Jat­ka lukemista “Mitä ajat­te­len kään­ny­tys­laista tänään”