En olisi uskonut 20 vuotta sitten, jos joku olisi sanonut sitten minulle, että olen täällä tänään ja tukeakseni Rosa Meriläistä europarlamenttivaaleissa. Puolueen puheenjohtajalle kansanedustaja Rosa Meriläinen aiheutti harmaita hiuksia – joita tosin minulla ei ole enää juuri näkyvissä. Sanotaanko, että Rosalla oli pitkä ja vaikea nuoruus. Olin jossain vaiheessa häneen aika kypsä.
Teki nuori Rosa muutakin kuin tuotti minulla hankaluuksia. Hän oli hyvin nuorena kohonnut vaativiin tehtäviin vihreissä, muun muassa puolueen varapuheenjohtajaksi ja johtamaan periaateohjelman laatimista. Olimme siis puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja samanaikaisesti, eikä minulle ollut siinä tehtävässä Rosasta mitään pahaa sanottavaa.
Rosa jäi pois eduskunnasta ja minä seurasin etäisyyden päästä hänen edesottamuksiaan Tampereella. Kuulin hänestä yhä ilahduttavampia uutisia. Rosa aikuistui, mutta ei liikaa. Hänen räväkkyytensä, ennakkoluulottomuutensa ja idearikkautensa ei ole kadonnut mihinkään. Eräänlainen ikinuori vielä viidenkympin kynnykselläkin. Jatka lukemista ”Puheenvuoroni Rosa Meriläisen eurovaalikampanjan avajaisissa.”