48 vastausta artikkeliin “Syntyvyyden romahdus muuttaa kaiken”

1. Muis­tan Wahlroosin 10v. sit­ten sanoneen, että hyv­in­voin­ti­val­tio edel­lyt­tää suur­ta sol­i­dari­teet­tia ja yhteenku­u­lu­vu­u­den tun­net­ta kansalaisil­ta. Tuo yhteenku­u­lu­vu­u­den tunne voi konkreti­soitua monel­la taval­la. Var­masti moni asia Suomes­sa on ollut riip­pu­vaista siitä, että on tiet­ty kansal­lisu­us­mielisyys ole­mas­sa. Tulon­si­ir­rot, korkeat verot ja mon­et yhteiskun­nan toimin­not ovat riip­puneet tuosta.

   Saat­taa käy­dä niinkin, että suo­ma­laiset tule­vat itse kan­sain­välisek­si ja näkevät Suomen vain yht­enä maana muiden joukos­sa. Moni pari lap­sia halutes­saan saat­ta­vat tarkoituk­sel­la han­kkia vain 1–2 las­ta, jot­ta näi­hin voi investoi­da enem­män. Voi vaik­ka rahoit­taa opin­not ulko­maalai­sista kouluissa.

   Peri­aat­teessa yksi keino Suomelle olisi valikoi­da nimeno­maan kiin­tiö­pako­laisia. Tuulisähkö ja aurinkosähkö voisi­vat tehdä Suomes­ta teol­lis­es­ti kil­pailukykyisen maan. Teol­lisu­u­den työ tar­joaisi hel­posti opit­ta­va töitä pako­laisille. Tämä ske­naario tietenkin vaatisi TES-jär­jestelmästä luopumista.

   Vastaa

2. Venäjästä muuten. Venäläiset aja­tushau­to­moth­an ennen sotaa sanoi­vat, että kap­i­tal­is­mi vie maan demografiseen tuhoon ja että siitä tulisi sik­si irtau­tua. Näinköhän 20.vuosisadan mit­telö palaa…

   Vastaa

3. Eläke­jär­jestelmä on mikä on, sen kanssa elämme. Siinä pain­ote­taan, että työssä käyvät mak­sa­vat eläkeläis­ten eläk­keet. Kos­ka lap­sista on lap­sil­isien jäl­keenkin pait­si iloa, niin myös kus­tan­nuk­sia, pitäisin oikeu­den­mukaise­na että eläke­mak­sut oli­si­vat alem­pia kuin lapset­tomil­la. Eli mak­su­ja korotet­taisi­in jonkin ver­ran (ei var­maan kauhean vaikeaa jos on oikeat tiedot), sit­ten yhden lapsen van­hem­mat saisi­vat vaik­ka 20% alen­nus­ta, kah­den lapsen van­hem­mat 30% ja kol­men lapsen 35%. Siinä voisi tul­la stoppi.

   Tämä kan­nus­taisi han­kki­maan lapset melko nuore­na, jol­loin se on pait­si helpom­paa, niin myös helpom­min jak­saa las­ten aiheut­ta­man ylimääräisen työn. Pitäisin tätä myös oikeu­den­mukaisu­u­den kannal­ta suuren edis­tyk­senä. Älkää tak­er­tuko numeroi­hin, tarkoi­tus oli esitel­lä periaate.

   Vastaa

   1. Näin lapset­tomana opet­ta­jana, joka on osal­lis­tunut luke­mat­tomien las­ten kas­vatuk­seen (myös hei­dän, joi­ta van­hem­mat eivät ole kas­vat­ta­neet), en näe tätä ehdo­tus­ta kovinkaan oikeu­den­mukaise­na. Ylipäätään kaik­ki, jot­ka ovat tehneet jotakin yhteiskun­nan rak­en­tamisek­si ja pystyssä pitämisek­si, ovat tehneet samal­la työtä las­ten eteen. Ei lapsen tule­vat ansiot ole hänen van­hempi­en­sa ansioi­ta. Mei­dän kunkin tuot­tavu­utemme lep­ää koko ihmiskun­nan his­to­ri­an harteil­la, ja van­hem­man osu­us tästä on pis­ara mer­essä. Van­hem­mat ovat toki ratkai­sevas­sa ase­mas­sa, että lap­sia ylipäätään syn­tyy, mut­ta niin on kätilötkin, deit­ti­sovel­lus­ten kehit­täjät, ja kun tarpeek­si pitkälle kat­soo, kaik­ki muutkin.

      En kyl­lä kek­si myöskään, mitä merkit­täviä kus­tan­nuk­sia minus­ta olisi koitunut van­hem­mil­leni aikuis­tut­tuani. Jos joku van­hempi halu­aa tukea aikuista las­taan taloudel­lis­es­ti, ei tätä kai voi kieltääkään, mut­ta ei sitä nyt lapset­tomil­la voi maksattaa.

      Vastaa

      1. theta kir­joit­ti:

         “Näin lapset­tomana opet­ta­jana, joka on osal­lis­tunut luke­mat­tomien las­ten kas­vatuk­seen (myös hei­dän, joi­ta van­hem­mat eivät ole kas­vat­ta­neet), en näe tätä ehdo­tus­ta kovinkaan oikeu­den­mukaise­na. Ylipäätään kaik­ki, jot­ka ovat tehneet jotakin yhteiskun­nan rak­en­tamisek­si ja pystyssä pitämisek­si, ovat tehneet samal­la työtä las­ten eteen. Ei lapsen tule­vat ansiot ole hänen van­hempi­en­sa ansioi­ta. Mei­dän kunkin tuot­tavu­utemme lep­ää koko ihmiskun­nan his­to­ri­an harteil­la, ja van­hem­man osu­us tästä on pis­ara mer­essä. Van­hem­mat ovat toki ratkai­sevas­sa ase­mas­sa, että lap­sia ylipäätään syn­tyy, mut­ta niin on kätilötkin, deit­ti­sovel­lus­ten kehit­täjät, ja kun tarpeek­si pitkälle kat­soo, kaik­ki muutkin.
         … En kyl­lä kek­si myöskään, mitä merkit­täviä kus­tan­nuk­sia minus­ta olisi koitunut van­hem­mil­leni aikuistuttuani.”

         Kyl­lä siinä aika iso ero on, että osal­lis­tuuko lapsen kas­vatuk­seen vain raja­tusti vir­ka-aikaan siitä täysimääräis­es­ti palkkaa esimerkik­si 2000–5000 €/kk ja parin kuukau­den kesä­va­paankin vuosit­tain kas­va­tustyöstä saaden, vai mil­tei kor­vauk­set­ta ilman käytän­nössä mitään lomia ympärivuo­tis­es­ti joko 24/7 tai sit­ten 24/7 vähen­net­tynä sil­lä ajal­la, jon­ka van­hempi käy itsekin töissä. 

         Ensim­mäis­es­tä laps­es­ta lap­sil­isä on nykyään alle 95 €/kk. Toimeen­tu­lotues­sa peru­sosa ensim­mäis­es­tä laps­es­ta on noin 370 €/kk, eli val­tio on laskenut että ihan min­imis­säänkin vähin­tään sen ver­ran pitäisi taa­ta ensim­mäisen lapsen vält­tämät­tömi­in menoi­hin ennen asum­i­s­paikan meno­ja, asumisen käyt­tö­meno­ja kuten sähkö- ja ves­i­meno­ja, ter­vey­den­huoltomeno­ja, lääke­meno­ja, päivähoit­o­meno­ja ja mui­ta sen tyyp­pisiä meno­ja. Lap­sil­isä ensim­mäis­es­tä laps­es­ta on nyky­isin enää vain noin yksi neljä­sosa siitä euromäärästä, joka toimeen­tu­lotues­sa on las­ket­tu laps­es­ta aiheutu­vak­si menok­si. Lisäk­si lapsen takia moni tarvit­see jonkin ver­ran isom­man asun­nonkin, jos­ta myös aiheutuu meno­ja (johon menoon osa saa sit­ten osin asumistukea).

         Mitä kus­tan­nuk­si­in tulee, niin las­ten saamisen kokon­aiskus­tan­nusten osalta kyse­hän ei ole edes kuitenkaan vain taloudel­li­sista vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sista, vaan kyl­lä kaik­ki unet­tomat yöt ja muut sel­l­aisetkin ovat osa van­hem­muu­den kus­tan­nus­ta. Lap­si­in liit­tyy mon­en­laista iloa, mut­ta myös murhet­ta. Van­hem­man osalta ilot ja murheet eivät pää­ty 18 ikävuo­teen, vaik­ka lak­isääteiset taloudel­liset suo­rat velvoit­teet väli­aikaises­ti keskey­tyvätkin siinä kohtaa, vaan kyl­lä van­hempi on van­hempi sen jäl­keenkin. Aika monel­la van­hem­mal­la on unet­to­mia öitä las­ten­sa asioiden takia ainakin toisi­naan vielä senkin jäl­keen kun lap­si on täysi-ikäi­nen. Mon­en van­hem­man myös odote­taan hoita­van veloituk­set­ta aikanaan mah­dol­lisia lapsen­lap­si­akin, vaik­ka laki ei toki siihen pakota.

         Lisäk­si ihan konkreet­tise­na kus­tan­nuk­se­na vielä elämän päät­tyessä van­hem­man kuolin­pesäl­lä on velvol­lisu­us vielä huole­htia perin­nön lakiosan mak­samis­es­ta lapselle, jos van­hem­malle on omaisu­ut­ta ker­tynyt. Lapse­ton taas saa itse vali­ta vapaasti per­in­tön­sä saa­jat, kun taas lap­sia saanut ei käytän­nössä niin voi lain tehdä, kos­ka lapsel­la on oikeus vaa­tia lakiosaansa, jota oikeut­ta ei voi pääsään­töis­es­ti kumo­ta edes tes­ta­men­til­la, ellei lain poikkeuspykälien tiukat ehdot täyty.

         Vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sia voi ajatel­la seu­raaval­lakin taval­la. Yhden lapsen kas­va­tus van­hempi­en hoidon sijaan laitoshoi­dos­sa 18-vuo­ti­aak­si asti mak­saa yli 100 000 euroa vuodessa, eli yli 10 vuo­den laitoshoitopaik­ka mak­saa miljoona­sum­man. Sijais­per­heessä lapsen kas­va­tus vau­vas­ta täysi-ikäis­es­ti mak­saa noin 300 000–400 000 euroa. Lap­sil­isät lapsen kas­vat­tamis­es­ta vau­vas­ta täysi-ikäisek­si ovat pyöristäen yhteen­sä noin 20 000 euroa.

         Yksi tapa laskea van­hempi­en vas­tu­ulle jätet­ty taloudelli­nen kus­tan­nus lapsen kas­vatuk­ses­ta on laskea sijais­per­heelle mak­set­ta­van sum­man ero­tus siihen, mitä lapsen omille van­hem­mille mak­se­taan yhteiskun­nan toimes­ta. Jos ver­tailuko­htana on kas­va­tus vau­vas­ta täysi-ikäisek­si, tämä sum­ma on tyyp­il­lis­es­ti yli 250 000 euroa per lapsi.

      2. Tiedok­si ko, että opet­ta­jil­la ei ole sen enem­pää vir­ka-aikaa kuin lomaakaan, vaan opet­ta­jat tekevät työn­sä ja hengähtävät sil­loin kun pystyvät, mihin kaik­ki eivät aina pysty itse vaikut­ta­maan. Työmäärälle ei ole varsi­nais­es­ti mitään kovaa rajaa ja se jakau­tuu erit­täin epä­ta­sais­es­ti pitkin luku­vuot­ta. Olen tehnyt töitä “lomil­la”, viikon­lop­puina, iltaisin ja öisinkin, kos­ka ne työt on joka tapauk­ses­sa joskus tehtävä. On min­ul­la jäänyt yöunet mon­esti saa­mat­ta työhön liit­tyvien huolienkin takia. Tässä mielessä opet­ta­ju­us siis ennem­minkin muis­tut­taa kuin poikkeaa van­hem­muud­es­ta niin kuin sen kuvailit.

         Lapsetkin hoivaa­vat van­hempiaan, ja ylipäätään kaikki­in sosi­aal­isi­in suhteisi­in kuu­luu myös kus­tan­nuk­sia. Jos näitä ruvet­taisi­in jotenkin kor­vaa­maan, ei jäisi mon­taa sel­l­aista yksinäistä sut­ta, jolle ei kor­vauk­sia kuu­luisi. Köy­hiä lap­siper­heitä voidaan tukea oikein hyvin, kos­ka lap­siköy­hyys on huono asia, mut­ta tämä eläke­mak­sue­hdo­tus on monin tavoin kumm­lli­nen, huonos­ti kohden­net­tu ja kus­tan­nuste­ho­ton tapa siihen.

      3. Theta, kir­joitin jo aiem­min vas­tauk­sen, mut­ta se kai katosi bit­ti­avaru­u­teen. Mut­ta siis: tiedän, että opet­ta­jil­la ei viral­lis­es­ti työai­ka rajoitu vir­ka-aikaan, mut­ta käytän­nössä ainakin perusk­oulus­sa ja lukiois­sa kuitenkin läh­es poikkeuk­set­ta opet­ta­jat pyrkivät tekemään työn­sä vir­ka-aikaan. Ope­tus­ta ei yksit­täisiä poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta jär­jestetä iltaisin eikä viikon­lop­puisin. Valmis­telu­a­jan ja arvioin­tien tekemisen ajanko­hdan opet­ta­ja saa vali­ta itse, ja lukukausien lopus­sa työvi­ikot välil­lä väli­aikaises­ti usein pitenevät. Mut­ta ero van­hem­muu­teen on silti aika selvä. Las­ten van­hempi kun tekee tyyp­il­lis­es­ti sekä saman työpäivän kuin lapse­tonkin (esimerkik­si tois­t­en las­ten opet­ta­jana) ja sen lisäk­si on van­hempi, sekä päiväl­lä että yöl­lä, myös viikon­lop­puisin sekä lomakaudel­la että sen ulkopuolella. 

         Tiedok­si ko, että opet­ta­jil­la ei ole sen enem­pää vir­ka-aikaa kuin lomaakaan, vaan opet­ta­jat tekevät työn­sä ja hengähtävät sil­loin kun pystyvät, mihin kaik­ki eivät aina pysty itse vaikut­ta­maan. Työmäärälle ei ole varsi­nais­es­ti mitään kovaa rajaa ja se jakau­tuu erit­täin epä­ta­sais­es­ti pitkin luku­vuot­ta. Olen tehnyt töitä “lomil­la”, viikon­lop­puina, iltaisin ja öisinkin, kos­ka ne työt on joka tapauk­ses­sa joskus tehtävä. On min­ul­la jäänyt yöunet mon­esti saa­mat­ta työhön liit­tyvien huolienkin takia. Tässä mielessä opet­ta­ju­us siis ennem­minkin muis­tut­taa kuin poikkeaa van­hem­muud­es­ta niin kuin sen kuvailit.

         Lisäk­si totesin, että kyse ei ole siitä, että “alet­taisi­in kor­vaa­maan”, vaan siis nykyti­lana on se, että van­hem­muus ker­ryt­tää eläket­tä pikku­lap­si­a­jal­ta sil­loin kun van­hempi on äitiys- tai van­hempainra­hakaudel­la, muul­la sairaus­päivära­hal­la tai koti­hoidontuen saa­jana. Sen sijaan pikku­las­ta van­hem­man lapsen van­hem­muus ei varsi­nais­es­ti nyky­isin ker­ry­tä eläket­tä. Se, jos eläkek­er­tymä koskisi jol­lain tavoin nyky­istä enem­män myös pikku­lap­si­a­jan jälkeistä kas­va­tustyötä, mikä sit­ten mah­dol­lis­es­ti tuot­taa eläke­jär­jestelmälle tuot­toa tulev­ina eläke­mak­suina, ei olisi eläke­jär­jestelmän kokon­aisu­udessa mitenkään mah­dot­toman kum­mallista siihen näh­den, mitä kaikkea siihen nyky­isin sisäl­tyy. Eläke­jär­jestelmän yksi kum­mallisu­us nyky­isin on mm. se, että työt­tömyy­sai­ka ker­ryt­tää työeläket­tä usein sil­loin kun työtön on ollut yksi­tyisen työt­tömyyskas­san jäsen ennen työt­tömyyt­tä, mut­ta ei koskaan sil­loin kun hän ei ole ollut sel­l­aisen jäsen — vaik­ka kum­mas­sakin tapauk­ses­sa palka­s­ta on perit­ty työt­tömältä lak­isääteiset työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sut tasan yhtä suurina.

   2. “Oikeu­den­mukaisu­u­den kannal­ta”? 180 astet­ta persiilleen.

      Vastaa

4. Eikö tähän ole mitään VIHREÄÄ läh­estymistapaa? Väestön nopeaa kasvua on pidet­ty ihmiskun­nalle tuhoisana ja nyt nämä laskel­mat näyt­täi­sivät pelas­ta­van ihmiskun­nan pelas­ta­mal­la ilmas­ton liial­ta läm­pen­e­miseltä ja luon­non­va­rat kulumas­ta loppuun.

   Vastaa

   1. Eikö ratkaisuk­si käy maahanmuutto?

      Toki joskus maa­han­muut­toa vas­tuste­taan argu­men­toimal­la, ettei köy­hästä rikkaaseen maa­han muut­ta­mi­nen ole mikään ekoteko, kos­ka maa­han­muut­ta­jan tuot­tavu­us para­nee ja sitä myötä myös kulu­tus kas­vaa. Mut­ta jos tämä on ongel­ma, mik­si sal­limme sit­ten niin suuren ympäristö­jalan­jäl­jen itsellemme ja suo­ma­lais­ten näköisille jälkeläisille?

      Jos ensisi­jaise­na tavoit­teena olisi vähen­tää väestöä, eikö juurikin loogista olisi siirtää ihmiset korkean syn­tyvyy­den maista mata­lan syn­tyvyy­den mai­hin? Samat tek­i­jät, jot­ka pienen­tävät mei­dän lap­silukua, pienen­tävät myös maa­han­muut­ta­jien ja hei­dän jälkeläis­ten­sä lap­siluku­ja ver­rat­tuna siihen, mitä ne oli­si­vat olleet lähtömaassa.

      Suur­ta ympäristö­tuhoa on täl­lä maa­pal­lol­la saatu aikaan ihmisen his­to­ri­as­sa paljon pienem­mil­läkin väestömääril­lä, joten ei väen vähen­e­m­i­nenkään yksin riitä. On asioi­ta, jot­ka tekevät ympäristön kannal­ta suo­tu­is­ten päätösten tekemis­es­tä kivut­tomam­paa, mut­ta ympäristön pelas­t­a­mi­nen ja tuhoami­nen on kuitenkin kiin­ni aina lop­ul­ta poli­it­tis­es­ta tahdosta.

      Vastaa

5. Syn­tyvyy­den rom­ah­dus kos­kee Euroop­paa ja itä-Aasi­aa. Afrikas­sa väestö sen sijaan kas­vaa yhä vauhdil­la. Ennustei­den mukaan Afrikas­sa voisi olla 2100-luvun alus­sa yli 4 mil­jar­dia asukas­ta, jos syn­tyvyys jatkaa sitä kehi­tys­tä mitä on nyt nähty ja jos muut­toli­iket­tä sieltä pois ei olisi. Ennustei­den mukaan yli puo­let maa­pal­lon väestöstä voi tämän vuo­sisadan lop­ul­la olla afrikkataustaisia.

   Maa­han­muut­to syn­tyvyy­deltään alhai­sista maista län­si­mai­hin ei ole ongel­ma­ton­ta, kos­ka se pahen­taa huolto­suhdet­ta lähtö­mais­sa. Saat­taa tosin olla, että soti­vas­sa Euroopas­sa, jos­sa varat polte­taan aseisi­in ja ammuk­si­in ja val­tiot ylivelka­an­tu­vat nyt pahasti, elin­ta­so joka tapauk­ses­sa las­kee pitkäaikaisem­min suh­teessa mui­hin man­tereisi­in, ja että globaalin muut­toli­ik­keen suun­ta kään­tyy jatkos­sa vauras­tu­vaan Aasi­aan, joka ei ole viime aikoina rahoit­tanut sotimista velka­an­nut­taen val­tioi­ta entis­es­tään. Suomel­lakin voi olla koh­ta merkit­täviä haastei­ta pitää kiin­ni osaa­jista, jos meil­lä vero­tus nousee yhä korkeam­mak­si jot­ta val­tion bud­jet­ti saadaan edes tas­apain­oon (velko­jen takaisin­mak­sun yrit­tämis­es­tä kukaan ei enää huolto­suhde­haas­teet tiedostaen edes puhu), ja vai­h­toe­htona on korkeam­man palkkata­son ja alem­man vero­ta­son tar­jon­ta muual­la maailmassa.

   Arvon­lisävero­tuk­sen nousem­i­nen liki maail­man korkeim­malle tasolle 25,5 %:iin ei ainakaan edis­tä huip­pu­osaa­jien saamista maail­mal­ta Suomeen, mut­ta se voi edis­tää sitä, että ostok­set siir­tyvät mui­hin maihin.

   Vastaa

   1. “Saat­taa tosin olla, että soti­vas­sa Euroopas­sa, jos­sa varat polte­taan aseisi­in ja ammuk­si­in ja val­tiot ylivelka­an­tu­vat nyt pahasti”
      Euroop­pa ei sodi, ja Ukrainalle lähetet­ty apu on vaa­ti­ma­ton­ta ver­rat­tuna siihen, mitä euroop­palaiset maat käyt­tivät puo­lus­tuk­seen­sa Kylmän sodan aikana, maail­man­sodista puhumattakaan.
      “Aasi­aan, joka ei ole viime aikoina rahoit­tanut sotimista velka­an­nut­taen val­tioi­ta entisestään”
      Min­un maantiedos­sani Aasi­as­ta löy­tyy viisi kymmen­estä suurim­mas­ta sotavarusteli­jas­ta (Kiina, Intia, Sau­di-Ara­bia, Japani, Etelä-Korea), sekä rauhaa rakas­ta­vat Pak­istan, Turk­ki, Israel, Pohjois-Korea ja Iran, ihan vain aluksi.
      Muuten tässä tulee jälleen ker­ran mieleen se, miten Ris­to Ryti torp­pasi 1939 syksyl­lä Man­ner­heimin aja­mat ase­hank­in­nat, kos­ka ne olisi tehty velak­si, ja suo­ma­lainen por­vari pelkää velkaa enem­män kuin kommunismia.

      Vastaa

6. Onko­han nykyisessä ilmapi­iris­sä sal­lit­tua viita­ta esimerkkinä ain­oaan kehit­tyneeseen maa­han, jos­sa syn­tyvyys on yli kak­si myös maal­lis­tuneel­la val­taväestöl­lä ja yli kolme uskon­nol­lisel­la val­taväestöl­lä: Israeli­in? Ovat siel­lä ainakin ilmeisen per­hekeskeisiä (en tunne kult­tuuria omako­htais­es­ti). Siel­lä siis juu­ta­lais­ten syn­tyvyys on selvässä nousus­sa mut­ta ara­bi­en samaan aikaan laskusu­un­nas­sa (jo ennen nykyisen kri­isin kär­jistymistä siis).

   Onhan Pohjo­is­mais­sakin aluei­ta, jois­sa väestöpyra­mi­di on nimen­sä mukainen, ainakin Fär­saaret. Suomes­sakin on suomenkielisiä seu­tu­ja, jois­sa lap­sia syn­tyy entiseen malli­in, mut­ta ne ovat leimallis­es­ti uskon­nol­lisia. Jos uskon­nol­lisu­u­den pois­taa vaik­ka sit­ten van­hanaikaise­na tästä palapelistä, niin jäl­jelle jää per­hekeskeisyys. Sitä ei ole Suomes­sa ainakaan suosit­tu viime vuosikym­meninä poli­ti­ikan välineil­lä tai maamme kult­tuuris­sa muutenkaan — pait­si ruotsinkielisel­lä ran­nikol­la, mis­sä vähem­mistön syn­tyvyys sit­ten onkin suomenkielisiä suurempaa… 

   Nais­ten koulu­tus­ta­son parane­m­i­nen ei kaikkea selitä, ainakaan jos Israelia ja suomen­ruot­salaisia tarkastelee. Vero­tuk­sel­la, eläke­mak­suil­la yms fiskaal­isil­la toimen­piteil­lä voi ehkä joi­hinkin kansanosi­in vaikut­taa nopeastikin, mut­ta mil­lä keinoil­la voisi edis­tää per­hekeskeisyyt­tä tässä maas­sa, jos­sa lap­sia pide­tään nykyään usein lähin­nä riesana ja eri­tyis­es­ti nais­ten elämän­val­in­to­jen rajoit­teina? Mitä tehdään toisin siel­lä, mis­sä lap­sia ja siinä sivus­sa nuo­ria ikälu­okkia suosi­taan ja sitä myöten per­heitä muo­doste­taan aiem­pi­en vuosikym­me­nien malliin? 

   Sit­ten toki meil­lähän eläkeläiset on viimeinen kansanosa, jon­ka tuloi­hin ja elin­ta­soon kos­ke­taan, kos­ka poli­itikot läh­es kaut­ta lin­jan pelkäävät omien akti­ivis­ten äänestäjien­sä suu­tut­tamista – vaik­ka ne saama­puolelle pääs­sei­den eläk­keet mak­saa mei­dän jär­jestelmässä aina seu­raa­vat ikälu­okat eivätkä niitä ole kerän­neet ainakaan nykyiset hyö­tyjät itse omil­la työuril­laan (vaik­ka mielel­lään niin ajattelisivat).

   Blo­gistin ikälu­ok­ka on onnis­tunut luo­maan val­tansa vuosi­na lähin­nä vain itselleen hyödyl­lisen jär­jeste­lyn, joka pait­si ruokkii itseään niin on sitä lamaut­tavampi tule­vaisu­u­den näkymille (kun val­ta on ja pysyy van­huk­sil­la) ja vaik­ka sille syn­tyvyy­delle, mitä nuorem­pia ikälu­okkia tarkastellaan.

   Ter­veisin kes­ki-ikäi­nen korkeak­oulutet­tu ja use­am­man kuin yhden lapsen van­hempi, joka vähin­tään sietää niin van­hus­ten, las­ten ja nuorten kuin omanikäis­tenkin seu­raa ja ajatuk­sia aika lail­la taus­tas­ta riip­pumat­ta tai ainakin halu­aa ajatel­la pyrkivän­sä siihen.

   Vastaa

7. Suomeen muut­ti ulko­mail­ta viime vuon­na 73.263 ihmistä. Suomen‑, saa­men- tai ruotsinkielisiä lap­sia syn­tyi 36.346.

   Ei tarvitse olla nero voidak­seen päätel­lä mitä suo­maisu­udelle ja suomen kielelle tulee tule­vaisu­udessa tapahtumaan.

   Vastaa

   1. Jotain kai suo­ma­laisu­u­den tule­vaisu­ud­es­ta ker­too se, että Val­to­nen opet­taa lapsen­sa sak­sankielisik­si eikä hänen twit­teris­sä ole esit­te­lyä suomen kielellä…

      Vastaa

      1. Joo toki iso osa vahin­gos­ta tehdään itse. Esimerkik­si yliopis­tossa ei monel­la alal­la saa ope­tus­ta muuten kuin englan­niksi. Lento­ken­til­lä englan­ti on ennen suomea ja ruot­sia jne.

   2. Onko tämä nyt se tilas­to, jos­ta pitää suu vaah­dos­sa huu­taa että salali­it­to­teo­ria, jos sen esit­tää joku persu?

      Vastaa

      1. Per­sum­iehet ovat eri­tyisen halut­to­mia tuot­ta­maan Suomeen lapsia.

8. Eikö olisi kuitenkin helpom­paa viedä tuotan­to ja talous Afrikkaan kuin tuo­da Afrikas­ta ihmiset tänne ylläpitämään kui­h­tu­via ja kuole­via yhteiskuntia?

   Antaa luon­non­va­lin­nan tehdä tehtävän­sä, väestösi­ir­rot tänne ovat kuol­e­van yhteiskun­ta­jär­jestelmän tekohengitystä.

   Vastaa

   1. Afrikkalaisia maa­han­muut­ta­jia ei tuo­da, vaan he tule­vat. Tulisi enem­mänkin, jos hei­dän tuloaan ei estet­täisi, kuten teemme nyt.

      Mitä tarkoit­taa yhteiskun­ta­jär­jestelmän kuolem­i­nen? Voihan sel­l­ainenkin yhteiskun­ta olla monel­la tapaa men­estynyt, jos­sa vaik­ka kaik­ki jäsenet ovat maa­han­muut­ta­jia. Kun jär­jestää val­tiot maa­han­muut­ta­jien osu­u­den mukaan, niin huip­ul­ta löy­tyy ain­oas­taan korkean elin­ta­son mai­ta, ja pohjim­maisi­na taas on sel­l­aiset mata­lan elin­ta­son maat, jonne kovin har­va halu­aa muut­taa. En näe mitään vält­tämätön­tä syytä mik­si yhteiskun­nan pitäisi olla väestön­sä osaltaan omavarainen.

      Vastaa

9. Nim­imerk­ki “Zz”:n kom­ment­ti oli oivaltava. 

   Korkeasti koulute­tut suo­ma­laiset ovat jo nyt halut­tua työvoimaa Euroopas­sa. STEM-alo­jen osaa­jille Kes­ki-Euroop­pa tar­joaa lev­eäm­män elin­ta­son. Nykyisel­lä syn­tyvyyske­hi­tyk­sel­lä Suomes­ta on tulos­sa pienem­pi mut­ta kan­sain­välisem­pi maa. Mon­elle nykya­jan helsinkiläis­nuorelle Berli­i­ni, Lon­too ja Ams­ter­dam ovat tutumpia paikko­ja ja kiin­nos­tavampia elinympäristöjä kuin Joen­suu tai Kou­vola. Kehi­tyk­sen jatkues­sa nuorten aka­teemis­ten muut­to­tap­pio kas­vaa entisestään.

   Suo­ma­laisen yhteiskun­nan kehi­tyk­sessä eletään vai­het­ta, jos­sa tulisi panos­taa voimakkaasti per­he­p­oli­ti­ikkaan. Lap­sien han­kkimiseen voisi jopa insen­tivoi­da. Viime aiko­jen inter­ven­tiot ovat kuitenkin omi­aan alen­ta­maan syntyvyyttä:
   — Per­he­vap­aa­mallia muutet­ti­in siten, että van­hem­mille muo­dos­tuu kan­nustin jakaa per­he­vap­aat “tasais­es­ti”. Jos puolisoiden välil­lä on iso tulo­ero tai tois­es­ta ei ole koti­van­hem­mak­si, tulee lapsen­hoi­dos­ta kotona todel­la kallista.
   — Helsin­ki poisti hil­jat­tain kotona hoidet­tavas­ta laps­es­ta myön­net­tävän Helsin­ki-lisän yli vuo­den ikäisiltä lap­sil­ta. Kaiva­mani päätök­sen­teko­datan perus­teel­la heiken­nyk­sen “ei pitänyt juuri vaikut­taa” päivähoidon kysyn­tään. Vaikut­ti­pa sit­tenkin: päiväkodit tun­tu­vat ole­van jär­jestään täynnä.

   Ratkaisu olisi yksinker­tainen. Luo­daan varhaiskes­ki-ikäisille todel­la voimakas insen­ti­ivi han­kkia yksi lap­si, ja yksi­lap­sisille per­heille voimakas insen­ti­ivi han­kkia toinen lap­si. Kos­ka näin ei näytä tapah­tu­van, syn­tyy vuon­na 2024 Suomeen vähem­män lap­sia kuin vuon­na 2023.

   Vastaa

10. Ihmi­nen on taita­va ennen kaikkea sopeu­tu­maan ja sopeut­ta­maan ympäristöään. Tässä on nyt eri­no­mainen paik­ka miet­tiä asi­aa ennen kaikkea sopeu­tu­misen kannal­ta, maa­pal­lon kan­tokyvyn ja kaiken muun eliöstön kannal­ta­han ihmis­ten määrän vähen­e­m­i­nen on lois­ta­va uuti­nen. Eli kaik­ki työhön miet­timään miten vähenevään syn­tyvyy­teen sopeudu­taan sen sijaan, että käytetään ener­giaa haitalliseen eli turhi­in toiveisi­in syn­tyvyy­den kään­tämis­es­tä uudelleen nousuun.

    Afrikkalais­ten suh­teel­lisen väestöo­su­u­den kasvus­ta, kokon­aisu­u­den kannal­ta on täy­del­lisen yhden­tekevää, minkä värisiä ja mil­laisia geene­jä kan­tavia ihmisiä tääl­lä pohjo­las­sa sadan vuo­den päästä asuu. Jos lyhyen aikavälin (10–50v) sopeu­tu­mi­nen vaatii afrikkalaisen väestön tuloa Euroop­paan hoita­maan talouden pyöriä, niin sit­ten olkoon niin.

    Vastaa

11. Kom­mu­nis­mi tosi­aan voi toimia parem­min kuin kap­i­tal­is­mi. Kun ver­taa Etelä-Kore­aa ja Pohjois-Kore­aa, näyt­täisi kom­mu­nis­mis­sa väestörakenne terveemmältä.

    Vastaa

    1. En vält­tämät­tä uskoisi ihan kaikkea, mitä Pohjois-Kore­an hallinto maas­taan ker­too. Ja Etelä-Korea on ihan oma omi­tu­inen kult­tuurin­sa, ei mikään geneer­i­nen kap­i­tal­is­mi: https://x.com/airkatakana/status/1793094026755002624

       Vastaa

       1. Uskoisin, että väestöti­las­tot ovat suh­teel­lisen luotet­tavia: syn­tyneet, kuolleet ja ikä. Kuolin­syyti­las­tois­sa voi sit­ten olla epäselvyyksiä.

          Koreoita on mie­lenki­in­toista ver­tail­la, kos­ka ne ovat erään­lainen koeasetel­ma. Molem­pia asut­taa sama kansa, jot­ka puhu­vat samaa kieltä. 

          Ne ovat valin­neet hyvin eri­laiset tiet kehit­tää yhteiskun­ti­aan ja toinen näyt­tää valin­neen hitaan itse­murhan ja katoamisen. 

          Mitä niistä pitäisi ajatel­la ja oppia?

12. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Syitä ei kan­na­ta etsiä koti­maas­ta, sil­lä kehi­tys on ollut saman­lainen eri puo­lil­la maail­maa. Las­ten saami­nen on muut­tunut itses­tään­selvyy­destä aidosti päätet­täväk­si asi­ak­si ja toisaal­ta työelämä ja vapaa-aika ovat muut­tunet taval­la, johon lapset eivät oikein tun­nu mah­tu­van. Juhana Brotherus puki tämän sanoik­si niin, että las­ten vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on kasvanut.”

    Syitä ei kan­na­ta hakea yksi­no­maan koti­maas­ta, mut­ta kehi­tys ei ole ollut sama kaikkial­la maail­mas­sa, kos­ka Afrikas­sa väestö kas­vaa yhä voimakkaasti. Kyse on mah­dol­lis­es­ti län­si­maiseen elämän­ta­paan liit­tyvistä asioista. Kun yksilöi­den kulu­tus­mah­dol­lisu­udet ovat kas­va­neet voimakkaasti, las­ten vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on kas­vanut län­si­mais­sa ja län­si­maalais­tuneis­sa Aasian mais­sa, mut­ta ei samal­la tavoin ehkä kaikkial­la muualla.

    Ainakin län­si­mais­sa laa­jasti julki­nen sek­tori on luonut vuosi vuodelta lisää velvoit­tei­ta van­hem­mille yleis­es­ti län­si­mais­sa: mm. koko EU:ssa. Wilmat ja muut eri­laiset tieto­jär­jestelmät tieto­tul­vi­neen tai täytet­tävine lomakkei­neen eivät ole vain suo­ma­lainen ilmiö, vaan rasit­ta­vat van­hempia muis­sakin län­si­mais­sa. Van­hempi­en mah­dol­lisu­ut­ta kas­vat­taa itse lapsen­sa tai päät­tää aidosti siitä, miten hei­dän lapsen­sa kas­vate­taan, on kaven­net­tu, samal­la kun julki­nen val­ta on kas­vat­tanut roo­li­aan sen päät­tämisessä miten lap­sia kas­vate­taan, mikä isos­sa kuvas­sa myös osaltaan vähen­tää ihmis­ten halua saa­da ylipäätään lap­sia lukui­sis­sa maissa.

    Amerikas­sa ainakin aiem­min syn­tyvyys on ollut korkeampi alueil­la, joil­la on ollut tar­jol­la vai­h­toe­hto­ja myös yksi­ty­i­sistä kouluista, myös maail­mankat­so­muk­sel­lis­es­ti julkisen sek­torin kouluista poikkeav­ista. Vas­taavasti esimerkik­si koulu­tar­jon­nan lakkaami­nen lähialueil­ta kokon­aan voi tyre­hdyt­tää myös syn­tyvyyt­tä alueel­la, kuten itä-Suomes­sa on Suomes­sakin nähty käyneen koulu­jen sulkemisen jäl­keen monil­la alueil­la paikallis­es­ti. Pienet lähik­oulut ovat olleet kalli­ita ylläpitää, mut­ta ne ovat ylläpitäneet kuitenkin paikallista syn­tyvyyt­tä selvästi parem­min kuin mitä on tapah­tunut sen jäl­keen kun koulut on sul­jet­tu. Poten­ti­aaliset van­hem­mat eivät halua pitk­iä kul­je­tus­matko­ja, ja jos palve­lut katoa­vat läheltä, jäävät lapset sit­ten mon­es­sa tapauk­ses­sa syn­tymät­tä. Tämäkin kehi­tyskulku on nähty monis­sa muis­sakin mais­sa. Syn­tyvyy­teen liit­tyviä vaiku­tuk­sia Suomes­sakaan huomioi­da esimerkik­si palvelu­verkos­to­muu­tosten vaiku­tusarviois­sa sen enem­pää koulu­jen kuin sairaaloidenkaan ja muiden ter­veyspalvelu­iden verkos­ton osalta.

    Vastaa

13. Kävin mie­lenki­in­nos­ta ihan pikaises­ti läpi kun­tako­htaisia syn­tyvyys­ti­las­to­ja ja koti­hoidontuen kun­tal­isäti­eto­ja. Nopea päätelmä on, että koti­hoidontuen kun­tal­isää alas ajaneis­sa kaupungeis­sa syn­tyvyys olisi laskenut eri­tyisen paljon, ja että siel­lä, mis­sä kun­tal­isän ostovoima on säi­lytet­ty, syn­tyvyys ei olisi laskenut niin paljoa.

    Kyse ei tietenkään ole ain­oas­ta seli­tyk­ses­tä mata­lalle syn­tyvyy­delle. Mut­ta koti­hoidontuen ostovoiman (val­tion tuki + kun­tien tuki vs. yleinen hin­to­jen ja palkkata­son kehi­tys) alen­e­miske­hi­tys viimeisen parin kymme­nen vuo­den ajan saat­taa yksi osaseli­tys sille, mik­si Suomes­sa syn­tyvyys on laskenut eri­tyisen paljon ver­rat­tuna mui­hin Euroopan mai­hin. Suomes­sa koti­hoidon­tu­ki on vuosien ajan tiety­istä suun­nista tule­vis­sa puheen­vuorois­sa esitet­ty vahin­gol­lise­na tuke­na, kos­ka se mm. alen­taa töi­hin osal­lis­tu­mista eri­tyis­es­ti naisil­la. Mut­ta niis­sä tarkasteluis­sa ei tarkastel­tu eikä huomioitu ollenkaan sitä näkökul­maa, että koti­hoidon­tu­ki ehkä olikin yksi keskeinen tek­i­jä, joka ylläpi­ti Suomen syntyvyyttä.

    Toki kyse ei ole pelkästä koti­hoidontues­ta, vaan kaikkien tulo­jen kokon­aisu­ud­es­ta. Jos lap­siper­heille tulota­sos­ta tulisi las­ten saamisen myötä riit­tävän iso, syn­tyvyyskin voisi heilah­taa ylöspäinkin, Vrt. https://yle.fi/a/3–11849062 . Nykyään kuitenkin sosi­aal­i­tur­van kehit­tämisessä näkökul­mana on ensisi­jaisem­min työl­lisyy­den kan­nustin­loukku­jen vähen­tämi­nen, eikä syn­tyvyy­destä ja syn­tyvyyt­tä alen­tavista kan­nustin­loukuista ole piitat­tu viimeiseen 30 vuo­teen sosi­aal­i­tur­vau­ud­is­tusten vaiku­tusarvioin­neis­sa lakiesi­tys­ten vaikutusarvioinneissakaan.

    Vastaa

    1. Koti­hoidon tuki alen­taa myös suomenkie­len osaamista lap­sil­la. Ja sosi­aal­isia taitoja.

       Vastaa

       1. Soin­in­vaara kirjoitti:

          “Koti­hoidon tuki alen­taa myös suomenkie­len osaamista lap­sil­la. Ja sosi­aal­isia taitoja.”

          Ensin mainit­tu pitää tilas­tol­lis­es­ti paikkansa. Tarkem­man ana­lyysin mukaan se tulos koos­t­uu kuitenkin use­am­mas­ta kom­po­nen­tista. Eli tulok­ses­ta pääosa johtuu maa­han­muut­ta­japer­heistä, ja siitä, että ollessaan kotona nämä lapset oppi­vat van­hempi­en­sa äidinkieliä suomen kie­len sijaan. Päivähoi­dos­sa hei­dän suomen kie­len taiton­sa kehit­tyy parem­min, mut­ta oman äidinkie­len taito jää sit­ten vas­taavasti heikom­mak­si. Suomenkielis­ten per­hei­den osalta suomenkie­len taito­jen kehi­tys riip­puu van­hem­mista. Heikosti koulut­tau­tuneil­la van­hem­mil­la suomen taidot keskimäärin paranevat päiväkodis­sa. Mut­ta korkeasti koulut­tau­tunei­den van­hempi­en lap­sil­la taas suomen osaami­nen on usein ollut tilas­tol­li­sis­sa tarkasteluis­sa parem­paa kotikas­vatuk­ses­sa. Se, kenen seuras­sa on, vaikut­taa siihen, mil­laista kieli­taitoa tarttuu.

          Äsken luin tuoreen tänä vuon­na julka­istun tutkimuk­sen varhaiskas­vatuk­ses­ta pohjo­is­mais­sa: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/14616696.2024.2310694 . Tulos oli taas ker­ran se, että myöhempi kieli­taidon taso vaikut­ti riip­pu­van etenkin van­hempi­en (sosioekonomis­es­ta) taus­tas­ta. Varhaiskas­va­tus­ratkaisul­la on asi­as­sa merk­i­tys­tä, mut­ta sen jäl­keen jos sosioekonomiset taus­taerot on ensin huomioitu, niistä muo­dos­tuu eroa varsin vähän. 

          Tuos­sa tutkimuk­ses­sa tarkastelti­in myös varhaiskas­vatuk­sen aloi­tusiän merk­i­tys­tä. 0 ja 1‑vuotiaana päivähoitoon laite­tu­il­la lap­sil­la oli jok­seenkin kaikissa pohjo­is­mais­sa myöhem­min heikom­pi tulos kielel­li­sis­sä taidois­sa kuin 2- tai 3‑vuotiaana hoitoon laite­tu­il­la. 5‑vuotiaana hoitoon laite­tu­il­la taas oli huonom­mat tulok­set kuin 3‑vuotiaana hoitoon laitetuilla.

          Sosi­aaliset taidot ovat mon­imutkainen kysymys. Ne ovat arvo­tusasioitakin sekä erit­täin vah­vasti myös kult­tuurisidon­nainen kysymyskin. Joku arvostaa sosi­aalise­na taitona kykyä olla hil­jaa ja kuun­nel­la painaen mieleen­sä mitä toinen on sanonut, toinen taas voi pitää sosi­aalise­na taitona sitä, jos joku osaa olla suu­napäänä, mitä taas kol­mas voi pitää merkkinä siitä, että sosi­aal­isia taito­ja on omak­sut­tu heikosti. Jos­sain kult­tuuris­sa anteek­sipyytämi­nen on keskeinen osa sosi­aal­isia taito­ja, toises­sa taas väärässä olemisen myön­tämistä väl­tel­lään. Jos­sain arvoste­taan kykyä small talki­in, ja toisaal­la taas liian mata­lal­la kyn­nyk­sel­lä läh­estymistä pide­tään out­ona. Joku kerää ison määrän kavere­i­ta ympärilleen, ja tun­tien kutakin vain hiukan, toinen taas voi keskit­tyä yhteen tai muu­ta­maan ystävään. PISA-testiä on selkeämpi käyt­tää ver­tailupo­h­jana, mut­ta sel­l­aista ei ole sosi­aal­i­sista taidoista. Jos sosi­aal­isi­na taitoina mitataan sel­l­aisia asioi­ta, joi­ta har­joitel­laan eri­tyis­es­ti päiväkodis­sa, niin sit­ten siitä tulee sel­l­aises­sa ympäristössä olleille toden­näköis­es­ti parem­mat pis­teet. Jos taas mitataan sosi­aal­isia asioi­ta, jol­laisia taito­ja har­joite­taan tyyp­il­lis­es­ti kotona, niin sit­ten taas pis­teet saat­ta­vat tul­la eri tavoinkin.

          Olet­taisin, että koti­hoita­jik­si valikoi­tu­isi keskimääräistä väestöä enem­män sel­l­aisia ihmisiä, joil­la ei itsel­lään ole ihan pakot­tavaa tarvet­ta olla sosi­aalises­sa kon­tak­tis­sa koko ajan tois­t­en aikuis­ten kanssa, ja jot­ka saat­ta­vat arvostaa sitä, jos hei­dän lapsen­sakin oppi­vat sen tyyp­pisiä sosi­aal­isia vuorovaiku­tus­taito­ja, joi­ta he itse arvostavat.

    2. Ko, olet pää­tynyt aikalail­la saman­laisi­in johtopäätök­si­in kuin minä koke­musteni perusteella.

       Helsin­gin kun­tal­isän lakkaut­ta­mi­nen yli vuo­ti­ail­ta insen­tivoi van­hempia lait­ta­maan lapsen­sa päiväkoti­in 9kk-1v iässä. Päiväkodeista lop­puu sit­ten kap­a­siteet­ti kesken, ja henkilökun­nan mielestä noin pieni ei edes kuu­luisi päivähoitoon.

       Helsin­gin organ­isaa­tio­raken­net­ta ja bud­je­toin­tia pin­ta­puolis­es­ti tun­te­vana arve­len syyk­si sen, että koti­hoidontuen kun­tal­isä kat­so­taan kon­ser­ni­ta­son menok­si, mut­ta päiväkodit rahoite­taan Kaskon momenteil­ta. Kos­ka vuo­ti­aan päivähoitopaikan kus­tan­nus (ja etenkin rajakus­tan­nus, jos pitää rak­en­taa uusi päiväkoti) ylit­tää Helsin­ki-lisän, säästetään toiselta momen­til­ta fem­ma kun toisen momentin menot kas­va­vat kympillä. 

       Help­po — ja luul­tavasti toimi­va — ratkaisu olisi muun­taa Helsin­ki-lisä dynaamis­es­ti vuosit­tain määriteltäväk­si, Kaskon momen­til­ta mak­set­tavak­si tueksi.

       Helsin­gin kun­tal­isän pois­ton ei arvel­tu vaikut­ta­van ”juuri lainkaan” ikään, jos­sa lapset laite­taan päiväkoti­in ja van­hem­mat palaa­vat töi­hin. Ilmeis­es­ti mit­ta­van var­al­lisu­u­den per­ineitä tai men­estyk­sekkään start up ‑exitin tehneitä 25–40v nuorten per­hei­den van­hempia olikin sit­ten ajatel­tua vähem­män. Muiden täy­tyy välit­tää lapsen­sa lisäk­si myös rahasta.

       Vastaa

    3. Olemme vai­mon­me kanssa jo jonkin aikaa keskustelleet las­ten han­kkimis­es­ta, ja voin sanoa että meil­lä ei kod­in­hoidontues­ta ole ikinä puhut­tu tai tul­lut edes mieleen 😀 Olen kyl­lä poli­it­tis­es­ti valveu­tunut mut­ta silti en kyl­lä edes tiedä mikä tuki tuo edes on.

       Ehkä homo eco­nom­i­cus per­heis­sä excelit määrit­tävät las­ten­hank­in­natkin, mut­ta kaipa me emme ole sellaisia.

       Vastaa

       1. “Ehkä homo eco­nom­i­cus per­heis­sä excelit määrit­tävät las­ten­hank­in­natkin, mut­ta kaipa me emme ole sellaisia.”

          En tiedä, mitä tuol­laiset per­heet ovat. Mut­ta arkea lukui­sis­sa jo ole­vis­sa lap­siper­heis­sä on kysymys raho­jen riit­tävyy­destä. Ja on sekä kyse­ly­tutkimuk­sista ilmen­neenä asiana että muutenkin aivan selvä asia, että jos rahat eivät riitä edel­lis­ten las­tenkaan kanssa elämiseen, se vaikut­taa mon­es­sa per­heessä myös siihen, että han­ki­taanko enem­pää lap­sia. Lisälapset kun tarkoit­ta­vat herkästi pait­si kas­vavia ruoka‑, vaate‑, har­ras­tus- ja mui­ta meno­ja, myös tarvet­ta isom­malle asun­nolle, isom­paa sähkölaskua, isom­paa vesi­laskua, isom­pia vaku­u­tus­lasku­ja, ja ennen kaikkea lisä­tarvet­ta lapseen liit­tyville aikaresurs­seille. Käytän­nössä lisälapset tarkoit­ta­vat van­hem­mille pait­si ilo­ja ja suru­ja, myös niistä riip­pumat­takin yleen­sä alen­nus­ta omaan taloudel­liseen elintasoon.

          Aikoinaan kauan sit­ten kun lap­siper­heet oli­vat nykyiseen näh­den huo­mat­ta­van iso­ja, lapset kas­vatet­ti­in pääsään­töis­es­ti ilman yhteiskun­nan tukia. Elin­ta­sokin oli sit­ten kyl­lä mata­lampi. Mut­ta siihen aikaan ei myöskään perit­ty juurikaan vero­ja. Ei ollut nykyisen kaltaista huo­mat­tavasti lap­siper­hei­den kus­tan­nuk­sia korot­tavaa arvon­lisäveroa. Palkkavero­tuskin oli hyvin vähäistä nykyiseen näh­den. Nykyjär­jestelmä vaatii pyöriäk­seen korkei­ta vero­ker­tymiä, ja se taas aiheut­taa sen, että lap­siper­heet eivät pär­jää taloudel­lis­es­ti. Kulu­tusverot kun menevät joka lapsestakin.

    4. Min­un ana­lyysi on ihan vain tämä:

       Korkeat elinkus­tan­nuk­set kokon­aisuute­na rajoit­ta­vat lisään­tymistä. Kiitos markki­nakeskeisyy­den, asun­to­jen ja asumisen hin­ta pyörii kah­den töis­säkäyvän aikuisen mak­sukyvyn perus­teel­la. Kun lap­sia tulee niin tilaa tarvi­taan enem­män ja ruokaan menee enem­män rahaa. Per­heen tulot eivät kuitenkaan nouse läh­eskään samas­sa suh­teessa kuin tilan tarve ja ruuan tarve kas­vaa. Toden­näköis­es­ti liian ahdas asum­i­nen las­ten kanssa nos­taa van­hempi­en stressin koke­muk­sia. Sama sit­ten jos lap­sia joutuu viemään kauas päiväkoteihin.

       En tiedä tilas­to­ja, mut­ta isom­pia per­heille sopivia asun­to­ja on vähem­män kaupunkiko­rt­teleis­sa ja paljon enem­män taa­jamis­sa. Sit­ten jos per­he muut­taa syr­jäiseen taa­ja­maan jos­sa vähän palvelui­ta niin työssäkäyn­ti­in kuluu enem­män aikaa ja kulut nou­se­vat kos­ka pitää omista auto tai jopa kaksi.

       Eli lop­ulli­nen ana­lyysi­ni on seu­raa­va: markki­nat, ja osit­tain julki­nen kaavoitus­poli­ti­ikallaan, ovat opti­moi­neet asun­tomarkki­nat ja yhteiskun­tarak­en­teen niin, että 2–3 las­ta kaupunkialueel­la vaatii joko erit­täin isot tulot (tai rikkaan suvun) tai sit­ten sen että van­hem­mat vapaae­htois­es­ti suos­tu­vat elämään kuin köy­hät kirkon­ro­tat ihan vain lap­sien saamisen ilosta.

       Jälleen ker­ran en tiedä tarkko­ja tilas­to­ja, mut­ta olen melko var­ma että jos keski­tytään “kan­ta­suo­ma­laisi­in” (laa­jasti nyt vain sel­l­aisi­in ihmisi­in, joiden van­hem­mat ovat suomes­sa syn­tyneitä), niin lap­silu­vut ovat suurem­pia omakoti­taloa­su­jil­la kuin ker­rostaloa­su­jil­la. Omakoti­taloa­su­jil­la tup­paa ole­maan huo­mat­tavasti enem­män tilaa, eikä mikään ihme kun omakoti­talois­sa on jär­jestään paljon mata­lam­mat neliöhin­nat kuin ker­rostaloa­sun­nois­sa, eikä nyt ote­ta huomioon edes pihaa. Oikeas­t­aan on vähän mys­teeri, mik­si ker­rostaloa­sun­not ovat niin kalli­ita? Näis­sä on ilmeis­es­ti vain huo­mat­ta­van paljon parem­mat kat­teet ja yhteiskun­ta verot­taa ker­rostalo­ja suh­teel­lis­es­ti paljon kovem­min kuin omakoti­talo­ja monin eri tavoin.

       Tyh­mät ihmiset aiheut­ta­vat ihan itse omat ongel­mansa, ja niin se menee tässäkin tapauksessa.

       Vastaa

14. Mik­si juuri “15-vuo­ti­aak­si vart­tuvaa” tyt­töä. Sik­sikö, että nainen on sil­loin lisään­tymiskykyi­nen? — Eikö pitäisi ennem­minkin käyt­tää laskelmis­sa TOSIASIALLISTA lisään­tymistä tuon lasken­nal­lisen iän sijasta?

    15 vuot­ta voi hyvinkin olla ensisyn­nyt­täjän keskimääräi­nen ikä Nige­ri­as­sa, mut­ta sovel­tuuko sama luku esimerkik­si Suomen oloihin?

    Vastaa

    1. Maail­mas­sa on edelleen mon­ta maa­ta, jois­sa pieniä lap­sia ei vielä rek­isteröidä. Alle 5 vuo­ti­aan toden­näköisyys kuol­la on mata­lan tulota­son maas­sa ollut muu­tamia vuosia sit­ten noin 60 ker­tainen vau­raisi­in mai­hin ver­rat­tuna. (tieto oli tuoret­ta muis­taak­seni 2018, numero ulkomuistista)

       Sik­si siinä on tuo 15, kos­ka se kuvaa sitä tosi­asial­lista mitä itsekin peräänkuulutat.

       Vastaa

15. Nykyisen yhteiskun­ta­jär­jestelmä­mallin ‘teko­hen­gi­tys’ jatkuvil­la ja kas­vav­il­la väestövir­roil­la ei kor­jaa mitään, jos samat rak­en­teet pysyvät voimas­sa. Muuten­han uusi väestö tuo het­kel­lisen uuden ‘ruiskeen’ väestöä ja syn­tyvyyt­tä, mut­ta kult­tuurin ja rak­en­tei­den pysyessä samana ihan tilas­to­jen mukaan syn­tyvyys alkaa seu­raavis­sa sukupolvis­sa val­umaan kohti ns. yhteiskun­ta­mallin edis­tämää keskiar­voa. Mik­si äärim­mäi­nen mer­i­tokra­ti­aa ja markki­noi­ta korosta­va malli johtaa syn­tyvyy­den lasku­un? Näin­hän se menee, kovim­mat syn­tyvyy­den laskut on nimeno­maan nähty Japanis­sa, E‑Koreassa, Kiinas­sa ja hie­man lievem­mät län­si­mais­sa. Nuo Aasian maat ovat kopi­oi­neet lännestä ja omak­suneet mer­i­tokra­t­ian ja markki­nal­ib­er­al­is­min mallit mon­es­sa mielessä jopa kovem­min kuin län­si­maat ja tulok­set kyl­lä näkyvät.

    En suo­raan san­ot­tuna kyl­lä ymmär­rä mitä hienoa lib­er­al­is­min kovis­sa talouskasvusaavu­tuk­sis­sa on, kun niitä niin kovasti kehutaan ja hehkute­taan? Lib­er­al­is­mil­la viit­taan laa­jasti 1970–1990-luvulla alka­neen ‘lib­er­al­is­min’ aikakau­den alku­un, mitä mm. eräs Fukuya­ma kuvasti teok­ses­saan ‘His­to­ri­an lop­pu ja viimeinen ihmi­nen’. Mitä se Lib­er­al­is­mi nyt on oikein voit­tanut? Laa­jas­sa globaalis­sa kat­san­nos­sa min­un näke­myk­sen mukaan lib­er­aalidemokra­ti­at varsinkin ovat kuin syöpä, ne kas­va­vat ja kulut­ta­vat ja tämä perus­tuu pitkälti muista maista saatavi­in resurs­sei­hin ja syöt­teisi­in. Ne ovat niin riip­pu­vaisia muista maista että nyt jopa ihmisiä pitää tuo­da muista maista. Mikä se sel­l­ainen yhteiskun­ta ja pop­u­laa­tio on, joka ei kykene ylläpitämään itseään?

    Nämä ‘tarvi­taan väestöä muual­ta, että tämä mei­dän kulut­ta­va yhteiskun­ta pysyy pystyssä’ argu­men­tit ovat housu­un kusemista ja väit­televät syi­den selvit­tämistä ja hoita­mista, sen sijaan hoide­taan oiret­ta eli sitä, että lib­er­aalidemokra­tia on selvästi kestämätön jär­jestelmä ja täysin riip­pu­vainen ulkoi­sista syöt­teistä, tässä tapauk­ses­sa sel­l­ai­sista ‘huonom­mista’ yhteiskun­ta­jär­jestelmistä, jot­ka kykenevät kuitenkin lisään­tymään. Mitäs sit­ten kun ilmas­ton­muu­tos tuhoaa nämä vielä tuot­ta­vat yhteiskun­ta­jär­jestelmät afrikassa?

    Tääl­lä ollaan niin ahnei­ta ja lyhyt­näköisiä että ihan inhot­taa. Mut­ta totean jälleen ker­ran, lib­er­aali ei vain ikinä ole väärässä kos­ka hänen uskon­sa ide­olo­giaan on niin puh­das­ta ja järkkymätön­tä. Vika on lib­er­aalin mukaan aina jos­sain muual­la, tässä tapauk­ses­sa esimerkik­si ihmi­sis­sä kun eivät lisään­ny tässä täy­del­lisessä lib­er­al­is­min ide­olo­giaa jäljit­televässä yhteiskun­nas­sa. Kos­ka eihän lib­er­al­is­mi voi epäon­nis­tua, se kun on oikein.

    Vastaa

    1. Tuos­sa on kon­flik­tin aines. Nyt näyt­tää siltä, että USA imuroi nuoret muista maista ja on ain­oa selvä voit­ta­ja kap­i­tal­is­tises­sa järjestelmässä.

       Taan­tuville alueille voi tul­la kiusaus liit­toutua ja pistää kap­i­tal­isti­nen maail­man­järjestys alas.

       Vastaa

16. Tätä menoa maas­tamme tulee joko köy­hä tai monikult­tuuri­nen ja köy­hä. Mielu­um­min ensin mainittu. 

    Kansakun­ta ei voi oikeas­t­aan sopeu­tua siihen, että ikälu­okan koko putoaa kol­ma­sosaan yhdessä sukupolves­sa. Tai kyse on sukupu­ut­toon valmis­tau­tu­mis­es­ta. Kun väestön koko on enää tuhat yksilöä, läh­es kaikesta teknolo­gias­ta on joudut­tu luop­umaan. On palat­tu sähköt­tömi­in pien­tiloi­hin, ehkä jopa met­sästämään ja keräilemään. 

    Jos käänne joskus aio­taan tehdä, mik­semme tek­isi sitä jo nyt? Mut­ta ottaako sam­makko kat­ti­las­sa lusikkaa oikeaan tai parem­paan räpyläänsä?

    Vastaa

17. Onko meil­lä mitään tilas­toti­etoa siitä, mil­laiset van­hem­mat Suomes­sa vielä saa­vat lap­sia? Tule­vaisu­utemme kannal­ta on aika suuri merk­i­tys sil­lä, ovatko nuo 36 000 vuosit­tain syn­tyvää las­ta päi­hdeon­gel­mais­ten tai luku­taidot­tomien van­hempi­en lap­sia vaiko lääkäri- ja juris­ti­van­hempi­en lap­sia. Tuo nyt raju­na yksinker­tais­tuk­se­na, mut­ta ydin on se, että jos vielä “het­ki” sit­ten syn­tyi 60 000 las­ta vuodessa ja nyt enää 36 000, niin ketkä lopet­ti­vat lisääntymisen?

    Vastaa

    1. Toinen, mikä on kiin­nos­tavaa, on se, ketkä suo­ma­lai­sista muut­ta­vat pois ja ketkä jäävät.

       Väestön laadul­la on var­maankin määrän lisäk­si väliä…

       Vastaa

18. “Tule­vaisu­utemme on joko monikult­tuuri­nen tai köyhä.”

    Tämähän on juuri sitä kan­gashar­ju­laista ajat­telua, jota blo­gisti moit­ti. Eikä siinä ole mitään vihreätäkään. Näin pohjoisil­la lev­eysasteil­la luon­to on herkkä ja elät­täisi järkeväm­min noin 2M ihmistä, jos väk­ilu­vun saisi riit­tävän hal­li­tusti vaki­in­tu­maan siihen. 

    Olisiko se köy­hää? 2M ihmistä eläisi luul­tavasti rikkaam­paa elämää kaivosveron/kaivannaisten, met­sä­tu­lon ja val­tiony­htiöi­den tulovir­ran varas­sa tule­vaisu­udessa, kun sitä jaet­taisi­in kansalais­palkan muo­dos­sa ja val­tiony­htiöi­den suh­teen olisi malt­tia ja taitoa vauras­tua. Tuo olisi kuin Alaskas­sa ja var­maan useim­mat ihmiset jotain muu­takin tuot­tavaa työtä vielä tek­i­sivät. Sopeu­tu­mi­nen vähenevään väestöön on maail­mas­sa vielä laa­jem­minkin edessä kuten mon­et kom­men­toi­jat muis­tut­ti­vat, eikä sitä vas­taan pidä tapel­la. Eikös tääl­lä pitänyt olla vihre­itä, eikä pelkkiä kan­gashar­ju­ja tai teknokraatteja?

    Makeas­ta vedestä ja ener­gias­ta ei totis­es­ti olisi pulaa, joten kansa voisi naut­tia kylpylöistä rajat­ta. Lisäk­si hiilin­ielut mah­dol­lis­taisi­vat 1–2M väestölle run­saat lentomatkat miel­lyt­täväm­pään ilmas­toon kaamo­saikaan. Jär­ven­ran­ta­tont­te­ja riit­tää mökkiläisille ja met­sis­sä olisi tilaa har­ras­taa. Tämä ei olisi köy­hempää elämää vaan rikkaam­paa. Rikkaut­ta ei ole raha, vaan käytet­tävis­sä ole­vat luon­non­va­rat. Teknologi­nen kehi­tys vapaut­taa työvoimaa palvelu­aloille ihan sopi­vasti ja jollei niin suo­ma­laiset ovat tot­tuneet itsepa­lvelu­unkin, ei se niin kamalaa ole.

    Talouskasvun perus­tu­mi­nen väestönkasvulle on bar­baarista ja pitkän päälle täysin kestämätön­tä. Ain­oas­taan tuot­tavu­u­teen perus­tu­vaa talouskasvua pitäisi tavoitel­la ja jos siinä onnis­tu­taan “liian” hyvin ja kokon­aisku­lu­tus kas­vaa merkit­tävästi, niin var­maan pitää sit­ten vähen­tää sitä väestöä vielä 1–2M:stakin.

    Vastaa

    1. On hyvä, että Suomen ja koko Euroopan väk­iluku ale­nee, mut­ta jos se ale­nee kovin nopeasti, ensin ale­nee las­ten ja työikäis­ten määrä ja vas­ta paljon myöhem­min van­hus­ten määrä. Eläkkei­den rahoit­ta­mi­nen ja van­hus­ten palve­lut käyvät työssä oleville kohtuuttomiksi.

       Vastaa

       1. Nuoret! Älkää meemit­täkö itseänne luule­maan, että varakkaiden van­hus­ten ongel­mat oli­si­vat tei­dän ongelmi­anne. Mei­dän todel­li­nen haas­teemme on pelas­taa Euroop­pa ja koti­maa näi­den skele­rootikko­jen sin­ertävän­har­maista käsistä.

       2. Olen pitänyt 1990-luvul­ta läh­tien itses­tään­selvyytenä sitä, että kun suurten ikälu­okkien eläk­keet on mak­set­tu, niin koko jär­jestelmä kaatuu omaan mah­dot­to­muu­teen­sa. Ei täl­lainen 70-luvul­la syn­tynyt tule koskaan saa­maan mitään jär­jel­listä eläkettä.

    2. Huo­mau­tan vain nyt, että kyl­lä Suomes­sa riit­täisi rantamökki­tont­te­ja jo nytkin, mut­ta tar­jon­nan run­saud­es­ta tehti­in niukku­ut­ta vedoten luon­toar­voihin. Ja asial­la taas: Suuret ikälu­okat. Kup­paa­mas­sa mui­ta, oli asia mikä tahansa.

       Vastaa

    3. Mil­lä taval­la ajat­telit saa­da Suomen väk­iluku vähen­net­tyä 2 miljoonaan?
       Mitä töitä he tek­i­sivät, olisiko Suo­mi siirtomaa?
       Miten saadaan varmis­tet­tua että Venäjä ei uhkaa läh­es tyhjää Suomea?

       Vastaa

19. Mie­lenki­in­toinen tek­i­jä on Kana­da. Nuoret ilmeis­es­ti pyrkivät muut­ta­maan sieltä Amerikkaan ja Kanadas­sa mata­la syn­tyvyys. Toisaal­ta Kanadan tavoite nos­taa väk­iluku 100 miljoon­aan. Aika iso osa maail­man maa­han­muut­ta­jista taitaa men­nä Kanadaan.

    Vastaa

    1. Samaan aikaan Kanadas­sa on asuntokriisi.

       Samaa ihanu­ut­ta saadaan sit­ten Suomeenkin kun viimein saa­vat maa­han­muu­ton kovaan käyntiin.

       Kan­gashar­ju ja muut asun­tosi­joit­ta­jat jo hierovat käsiään yhteen odot­taen rahasadetta.

       Jos asi­at meni­sivät eli­itin poli­ti­ikkae­hdo­tusten mukaan niin Helsingis­sä asun­to­jen vuokrat nousi­si­vat ainakin +50% 10 vuodessa.

       Vastaa