Tekijä: Osmo Soininvaara

Koronapassi käyttöön vähän kaikessa

Tarvit­semme todel­la jyrkkiä rajoi­tus­toimia, jot­ta sairaalamme ja eri­tyis­es­ti teho-osas­tomme eivät täyt­ty­isi koron­apoti­laista, vaan maas­sa voitaisi­in edelleen toteut­taa esimerkik­si sydän­leikkauk­sia. Rajoi­tus­toimien pitäisi kuitenkin kohdis­tua vain rokot­ta­mat­tomi­in aikuisiin. 

Lau­ma­suo­jaa ei tule.

Paljon pan­ti­in toivoa roko­tusten tuot­ta­maan lau­ma­suo­jaan. Se toi­vo on men­nyt. Roko­tuk­set ovat hyvin tehokkai­ta tor­ju­maan koron­akuolemia ja sairaan­hoito­jak­so­ja, mut­ta ne eivät estä viruk­sen lev­iämistä niin tehokkaasti kuin luul­ti­in. Virus ei katoaisi, vaik­ka kaik­ki rokotet­taisi­in, vaan jäisi kiertämään niin, että kaik­ki saa­vat aikanaan tar­tun­nan ja use­am­mankin. Tar­tun­ta ei tarkoi­ta ”sairas­tu­mista”, kos­ka kaik­ki eivät tule saa­maan oire­i­ta, mut­ta tar­tun­ta tarkoit­taa, että huonol­la tuuril­la ehtii levit­tää virus­ta eteen­päin ennen kuin immuu­nipuo­lus­tus tekee viruk­ses­ta selvää. Jat­ka lukemista “Koron­a­pas­si käyt­töön vähän kaikessa”

Rakennusyrityksillä ei ole tutkimusosastoja

Laboren (o.s. Palka­nsaa­jien tutkimus­laitos) synt­täreil­lä laitok­sen johta­ja Mika Mali­ran­ta mainit­si, että täy­del­lisen kil­pailun olo­suhteis­sa yri­tys­ten ei kan­nat­taisi har­joit­taa mitään tutkimustoimintaa.

Tämä vähän hätkähdyt­tävä väite on loogi­nen. Jos yri­tyk­sen tutkimus­tu­lok­set oli­si­vat välit­tömästi sen kil­pail­i­joiden yhtäläis­es­ti käytet­tävis­sä, yri­tys ei saisi tutkimus­panos­tuk­sis­taan mitään etua. Sik­si meil­lä muuten on patenttisuoja.

Etsimät­tä tuli mieleen raken­nus­toim­inta, jos­sa tuot­tavu­us ei ole nous­sut lainkaan viimeisen 50 vuo­den aikana. Sil­lä alal­la on vaikea paten­toi­da merkit­täviä kehi­tysin­no­vaa­tioi­ta. Kun yri­tyskoko on melko pieni, yhdel­läkään raken­nus­li­ik­keelle ei ole mainit­tavaa tutkimus­toim­intaa. Jat­ka lukemista “Raken­nusyri­tyk­sil­lä ei ole tutkimusosastoja”

Sörnäisten tunneli

Aloite­taan myön­ny­tyk­sel­lä. Sörnäis­ten tun­neli lieven­tää autoli­iken­teen tuot­tamia hait­to­ja Kalasa­ta­mas­sa ja nopeut­taa auto­jen liikku­mista siellä.

Mut­ta se lisää auto­jen aiheut­tamia hait­to­ja ja liiken­teen ruuhkau­tu­mista Kalasa­ta­man pohjois­puolel­la, Sörnäis­ten rantatiel­lä, Kru­u­nun­haas­sa ja esimerkik­si Espal­la.  Se taas pilaa kaupunkia ja hidas­taa sekä auto­jen että ihmis­ten liikkumista.

Van­ha totu­us kaupunkili­iken­teestä sanoo, ettei väyliä rak­en­ta­mal­la pääse ruuhk­ista eroon. Ne saadaan vain siir­re­tyk­si paikas­ta toiseen.

Mut­ta entä Tukhol­ma? Onhan siel­läkin tun­nelei­ta autoille? Tukhol­mas­sa on myös ruuhka­mak­sut neu­traloimas­sa tun­nelien autoli­iken­net­tä lisäävää vaiku­tus­ta. Ruuhka­mak­su­jen yhdis­tämi­nen väyläin­vestoin­tei­hin on ain­oa tapa tehdä väyläin­vestoin­neista jotenkin järke­viä. Jat­ka lukemista “Sörnäis­ten tunneli”

Kaupunkiliikenteen oikea hinnoittelu

Kaikissa teol­lisu­us­maid­en suuris­sa kaupungeis­sa sub­ven­toidaan joukkoli­iken­net­tä. Helsin­gin seudul­la joukkoli­iken­teen kus­tan­nuk­sista puo­let kate­taan kun­tien budjetista.

Sub­ven­tion vält­tämät­tömyy­teen on päädyt­ty käytän­nön opet­ta­mana. Ilman sitä liian moni käyt­täisi autoa ja liikenne ruuhkau­tu­isi. Ennen kuin Helsin­ki ryhtyi tuke­maan joukkoli­iken­net­tä, mat­ka Puoti­las­ta keskus­taan kesti aamu­ru­uhkas­sa 40 minuuttia.

Ruuhkien tor­ju­mi­nen väyliä rak­en­ta­mal­la mak­saisi vielä enem­män kuin joukkoli­iken­teen sub­ven­tio, minkä lisäk­si elämä moot­toritei­den halko­mas­sa kaupungis­sa olisi tym­peää ja epäterveellistä.

Talous­teo­ri­an kannal­ta joukkoli­iken­teen sub­ven­tio kuitenkin on väärää poli­ti­ikkaa – parem­pi kuin ei mitään, mut­ta kaukana opti­mista.  Hait­taa aiheut­tavaa autoilua vähen­netään sub­ven­toimal­la vähem­män haitallista joukkoli­iken­net­tä. Opti­maal­ista olisi verot­taa autoilua ulkois­t­en hait­to­jen ver­ran ja pan­na joukkoli­ikenne mak­samaan omat kus­tan­nuk­sen­sa ja jopa vähän lisää tilas­ta, melus­ta ja pakokaa­su­ista. Autoilun haitoista suurin kohdis­tuu toisi­in autoil­i­joi­hin ruuhkan muo­dos­sa. Jat­ka lukemista “Kaupunkili­iken­teen oikea hinnoittelu”

Neljäs aalto on pysäytettävä

Epi­demi­an piti olla ohi, kun roko­tuskat­tavu­us ylit­tää roko­tuk­sen ottanei­den osalta 80 %. Se on nyt ylit­tänyt, mut­ta epi­demi­an neljäs aal­to jyl­lää voimis­saan. Tätä aal­toa kut­su­taan neljän­nek­si euroop­palais­ten tilas­to­jen mukaan, vaik­ka se suo­ma­lais­ten tilas­to­jen mukaan se on oikeas­t­aan jo viides. Jat­ka lukemista “Neljäs aal­to on pysäytettävä”

Mitä kirjoitin pienipalkkaisista

 

Sitaat­ti kir­jas­tani 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka:

Kun työväen­li­ike suo­jau­tui teol­lisen val­lanku­mouk­sen alkuaikoina joukkovoimal­la tehtaan portin ulkop­uolel­la odot­tavien työt­tömien kil­pailul­ta, nämä myös jäivät portin ulkop­uolelle köy­hyy­teen. Nyt ansio­ta­son tur­vaamisek­si pitäisi sysiä uud­estaan kas­va­va osa työvoimas­ta takaisin port­tien ulkop­uolelle niukan perus­tur­van varaan. Näin on myös tapah­tunut. Sitähän tas­apain­o­työt­tömyy­den yli kaksinker­tais­tu­mi­nen tarkoit­taa. Se ei vähen­nä köy­hyyt­tä, mut­ta suo­jaa työ­paikkansa säi­lyt­täneet siltä tois­taisek­si. Tämä strate­gia ei toi­mi, jos väki port­tien ulkop­uolel­la kas­vaa kasvamistaan.

Tarvi­taan yhteiskun­nalli­nen ja taloudelli­nen uud­is­tus, joka on yhtä suuri kuin oli hyv­in­voin­ti­val­tioiden luomi­nen toisen maail­man­so­dan jäl­keen. On kohen­net­ta­va pieni­palkkaisten ase­maa – ei vähän vaan paljon. Se ei ole hal­paa, mut­ta sen vai­h­toe­hto ei ole hyvä sekään.

Ammat­tiy­hdis­tys­li­ike on pystynyt hyvin puo­lus­ta­maan huono-osaisimpi­en palkkata­soa, mitä osoit­taa, että alimpiakin palkko­ja on nos­tet­tu 30 vuodessa noin 50 pros­en­til­la huoli­mat­ta työväen­lu­okkaisen työn kysyn­nän nopeas­ta vähen­e­mis­es­tä. Tässä ay-liike jatkaa kun­ni­akkai­ta per­in­teitään teol­lisu­u­den alku­vai­heen ajoil­ta. Vaik­ka se toi­mi sil­loin, nykyti­lanteessa se pahen­taa rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä ja heiken­tää huono-osaisimpi­en ase­maa. Tämä on toiv­ot­toman viivy­tys­tais­telun tie, joka pää­tyy lop­ul­ta vääjäämät­tömään tap­pi­oon. Jat­ka lukemista “Mitä kir­joitin pienipalkkaisista”

EU:n pakolaispolitiikka on täysin epäloogista

Olen kir­joit­tanut ennenkin, mut­ta kir­joi­tan taas siitä, että pidän Gen­even pako­lais­sopimus­ta van­hen­tuneena ja nyky­olo­suhteisi­in soveltumattomana.

Toisaal­ta määrätään, että jokaisel­la, joka on saanut jalka­nsa halu­a­mansa maan maaperälle, on korkeata­soiset oikeudet anoa pako­lais­sta­tus­ta, saa­da siihen asianomainen tutk­in­ta ja vielä pitkit­tää mah­dol­lista karko­tus­ta valit­ta­mal­la päätök­ses­tä. Tämän kanssa täysin ris­tiri­idas­sa on se, että toisaal­ta saa tehdä rajalle ampumista luku­un otta­mat­ta mitä tahansa estääk­seen pako­laisia pääsemästä maa­han. Jat­ka lukemista “EU:n pako­lais­poli­ti­ik­ka on täysin epäloogista”

600 päivää koronakirjoittelua (5) Kesä 2020

Koronatar­tun­nat painui­v­at kesän ajak­si lähel­lä nol­laa ja koron­akuolleisu­us lop­pui melkein kokon­aan. Kysyin, peruim­meko kesä­ta­pah­tu­mat turhaan. Nyt voidaan jälkivi­isaasti sanoa, että peruimme. Vielä kesäl­lä 2020 Covid-19 nou­dat­ti muiden koron­avirusten vuo­de­naikaryt­miä ja tukah­tui kesän ajak­si. Jat­ka lukemista “600 päivää koron­akir­joit­telua (5) Kesä 2020”

Mitä kirjassani sanotaan palkoista ja miksi

Eili­nen Hesarin jut­tu kir­jas­tani 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka on herät­tänyt hur­jan keskustelun twit­teris­sä. Tästä olen toki kiitolli­nen ja eri­tyis­es­ti kus­tan­ta­jani var­maankin on, kos­ka kir­jan myyn­ti on pom­pan­nut niin, että ainakin eilen se oli lop­pu Helsin­gin keskus­tan kir­jakaupoista.  Ymmär­rän, että lehtien tehtävä on etsiä kär­jistyk­siä. En kuitenkaan kir­joit­tanut 400 sivua tölviäk­seni ammat­tiy­hdis­tys­li­iket­tä. Jat­ka lukemista “Mitä kir­jas­sani san­o­taan palkoista ja miksi”

600 päivää koronakirjoittelua (4) Toukokuu 2020

Toukoku­us­sa tar­tun­to­jen määrät ja kuole­man­ta­pauk­set kään­tyivät selvään lasku­un ja esimerkik­si koulut pala­si­vat lähiopetuk­seen. Siitä oli eri­laisia käsi­tyk­siä, joh­tuiko tilanteen parane­m­i­nen rajoi­tus­toimien tehoamis­es­ta vai keväästä. Tavanomaiset koron­aepi­demi­at laan­tu­vat yleen­sä kesäk­si palatak­seen taas syksyl­lä ilmo­jen viilen­tyessä ja auringon val­on vähen­tyessä. Jat­ka lukemista “600 päivää koron­akir­joit­telua (4) Toukokuu 2020”