2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (5) Markkinavirheet hyvinvointivajeen keskeinen syy

Tämä keskustelu on tarkoitet­tu lähin­nä kir­jan lukeneille. Sik­si refer­oin kir­jaa hyvin pin­ta­puolis­es­ti. Jos sin­ul­la ei ole kir­jaa vielä, voit aina toivoa sitä joululahjaksi.

(Sivut 152–176)

Määrit­te­len aluk­si ihanteel­lisen talousjär­jestelmän sel­l­aisek­si, joka toimii kaik­il­ta näköko­hdil­ta virheet­tömästi. Sel­l­aista ei ole eikä tule, mut­ta itä lähem­mäs voi aina pyrk­iä. Yri­tyk­set tavoitel­la ihan­ney­hteiskun­taa ovat päät­tyneet läh­es poikkeuk­set­ta huonosti.

Huonos­ta tal­lousjär­jestelmästä ker­too, että työn automa­ti­soin­tia vas­taan on niin voimakas lud­di­it­tien aja­tus­maail­maa hei­jas­ta­va vas­tus­tus. Ideaalises­sa talousjär­jestelmässä kaik­ki hyö­ty­i­sivät siitä, että elin­ta­son eteen tehtävää työtä voidaan vähen­tää. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka (5) Markki­navirheet hyv­in­voin­ti­va­jeen keskeinen syy”

2020-luvun yhteiskuntapolitikka (4) Osaamisvinouma

On suosit­tua sanoa, että rak­en­teelli­nen työt­tömyys johtuu kohtaan­to-ongel­mas­ta. Se on kovin epämääräi­nen ter­mi. Merkit­tävä tek­i­jä kohtaan­to-ongel­mas­sa on osaamisvi­nouma. Työelämässä tarvi­taan korkeaa osaamista enem­män kuin sitä on tar­jol­la ja mata­laa vähemmän.

Mik­si koulute­tut työl­listyvät paremmin?

Se ei johdu pelkästään siitä, että nämä ovat oppi­neet koulu­tuk­ses­sa jotain, jota työssä tarvi­taan. Asi­aan vaikut­taa myös sig­naloin­timerk­i­tys – ovat osoit­ta­neet pystyvän­sä suorit­ta­maan tutkin­non —  koulu­tus­in­flaa­tio ja ter­veys. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­tik­ka (4) Osaamisvinouma”

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (3) Meritokratian voittajat

Var­al­lisu­userot ovat kään­tyneet kasvu­un jok­seenkin kaikkial­la, myös Suomes­sa. Tulo­erot eivät ole Suomes­sa kas­va­neet, tois­taisek­si, mut­ta on syytä olet­taa, että samat lainalaisu­udet, jot­ka kas­vat­ta­vat niitä muual­la, tart­tuvat myös Suomeen.

Piket­tyl­lä on oma (sinän­sä kiis­tet­ty) mallinsa siitä, mik­si pääo­mat kasautu­vat. Sen rin­nal­la on toinen eri­ar­voisu­ut­ta lisäävä tren­di, koulute­tun eli­itin kas­va­vat tulot.

On oikeas­t­aan uusi ilmiö, että kog­ni­ti­iviset kyvyt ovat ruumi­il­lisia tärkeämpiä. Aiem­min vah­va ja rius­ka Kalle oli parem­masa ase­mas­sa kuin nopeasti oppi­va, mut­ta hin­telä Pekka. Nyt osat ovat vai­h­tuneet vieläpä niin, että Pekka on suh­teessa paljon parem­mas­sa ase­mas­sa kuin Kalle aiem­min, kos­ka hänen työn­sä tulok­sia voidaan monistaa. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka (3) Mer­i­tokra­t­ian voittajat”

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (2) Meritokratian rumemmat kasvot

Tässä kir­joi­tus­sar­jas­sa on tarkoi­tus keskustel­la uud­es­ta kirjastani.

Olemme siir­tyneet kir­jan osaan 2, Mikä vie kehi­tys­tä vikaan?

Uhraan kokon­aisen postauk­sen tähän yhteen lyhy­een luku­un mer­i­tokra­ti­as­ta, kos­ka se on kir­jan kannal­ta keskeinen.

Michel Young loi ter­min mer­i­tokra­tia kir­jas­saan Mer­i­tokra­t­ian nousu 1870–2033. Kir­ja oli tarkoitet­tu varoituk­sek­si mer­i­tokraat­tisen yhteiskun­nan eri­ar­voisu­ud­es­ta, joka tulisi hänen mukaansa ole­maan vielä luokkay­hteiskun­taakin pahempi. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka (2) Mer­i­tokra­t­ian rumem­mat kasvot”

2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (1) Teollistuminen ja nykyaikaisen yhteiskunnan synty

Aloi­tan keskustelun kir­jani 2020-luvun yhteiskun­tapoli­tik­ka teemoista. Kos­ka kir­ja käsit­telee melkein kaikkea, jaan keskustelun osi­in. Tämä keskustelu on tarkoitet­tu lähin­nä niille, jot­ka ovat kir­jan luke­neet. Sik­si kuvailen kunkin jak­son sisältöä vain yli­malkaises­ti.

Aloita­mme ensim­mäis­es­tä osasta.

Johdan­to………………………………………………….…..……… 10
OSA I TEOLLISTUMINEN JA
NYKYAIKAISEN YHTEISKUNNAN SYNTY.….….….. 17
Teol­lisu­u­den alku oli yhtä kur­ju­ut­ta. .….….….….…… 1
Mer­i­tokra­tia syr­jäyt­ti luokkay­hteiskun­taa.….….… 34
Mukavu­ustalous.….….….….….….….….….….….….….….… 41
Suomen huikea nousu.….….….….….….….….….….….….. 46
Suo­mi on maail­man mer­i­tokraat­tisimpia mai­ta.… 57
Eri­ar­voisu­u­den paluu.….….….….….….….….….….….….… 63
Talous on hyv­in­voin­nin tuot­ta­jana alisuo­ri­u­tu­ja… 98

Kir­jan kan­ta­va teema on, että näil­lä resurs­seil­la mei­dän pitäisi pystyä paljon parempaan.

Asi­aa havain­nol­lis­taak­seni kuvit­te­len vuon­na 1900 eläneen viisaan miehen Väinön, joka saa jumalal­lise­na ilmoituk­se­na tietää nykya­jas­tamme yhden asian, työn tuot­tavu­u­den 17-ker­tais­tu­misen. Hän ei kykenisi kuvit­tele­maan taloudel­lisia murhei­ta eikä työperäistä stres­siä. Jat­ka lukemista “2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka (1) Teol­lis­tu­mi­nen ja nykyaikaisen yhteiskun­nan synty”

Kirjani 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka tilaaminen

Muu­ta­ma luk­i­ja on halun­nut tila­ta kir­jani 2020-luvun yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka samaan tapaan kuin olen myynyt mui­ta kir­jo­jani. En ole lait­tanut sitä pos­timyyn­ti­in siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, ettei se mah­du pos­tiluukus­ta, joten se on lähetet­tävä paket­ti­na, joka on noudet­ta­va postista tai paket­ti­au­tomaatista. Pos­ti­mak­sut ovat sen ver­ran kalli­ita, etten pysty myymään kir­jaa kil­pailukykyiseen hin­taan, vaan kehotan kaikkia osta­maan sen kir­jakau­pas­ta. Nyt sitä on taas saatavilla.

Jos kuitenkin halu­at sen min­ul­ta omis­tuskir­joituk­sel­la varustet­tuna, saat sen min­ul­ta 35 euron hin­nal­la. Huo­mau­tan vielä, että kir­jakau­pas­ta tai ammat­ti­mais­es­ta net­tikau­pas­ta kir­jan saa halvem­mal­la . Mut­ta jos kuitenkin halu­at sen min­ul­ta, lähetä viesti otsikol­la KIRJATILAUS osoit­teeseen osmo@soininvaara.fi

Viestis­sä pitäisi olla tässä muo­dos­sa tietosi

Nimi

Katu­osoite
Mah­dolli­nen lisäosoite (esim c/o)
Posti numero
Kaupunki/postitoimipaikka
Sähköpostiosoite
Puhelinnumero

Jos toiv­ot lähetys­tä paket­ti­au­tomaat­ti­in tai muuhun noutopis­teeseen, lai­ta viesti­in tark­ka tieto myös siitä. Sähkö­pos­tiosoite ja puhe­lin­nu­mero ovat saa­pus­misil­moi­tus­ta varten.

Lähetän palu­u­vi­estinä mak­suo­hjeet viitenu­meroi­neen. Kun raha on tilil­lä, panen kir­jan postiin.

Millä mekanismilla omikron-variantti syrjäyttää delta-variantin?

Omikron-vari­ant­ti näyt­tää ole­van pelot­ta­van paljon tart­tuvampi kuin viruk­sen aiem­mat vari­antit. Niin­pä siitä tulee toden­näköis­es­ti nopeasti yleisin virusmuoto.

Tämä on ymmär­ret­tävää, mut­ta kun san­o­taan, että omikron syr­jäyt­tää delta-vari­antin, tarkoite­taan ilmeis­es­ti, että se kään­tää delta-vari­antin lev­iämisen lasku­un. Mil­lä mekanis­mil­la se oikein tapahtuu?

Jos jol­lain rajat­ul­la alueel­la on ket­tupop­u­laa­tio, joka elää syömäl­lä paikallisia kane­ja ja jostain ilmestyy isom­pi, vahvem­pi ja nopeampi ket­tur­o­tu, van­ha saa väistyä, kos­ka isom­mat syövät niiden ruuan.  Näin ei kuitenkaan kävisi, jos ruokaa olisi rajat­tomasti. Sil­loin sitä riit­täisi kaikille, isoille ja pie­nille ketu­ille. Jat­ka lukemista “Mil­lä mekanis­mil­la omikron-vari­ant­ti syr­jäyt­tää delta-variantin?”

Yleisön pyynnöstä: Hanna Nohynekin näyttämä laskelma

Kun niin moni on perän­nyt laskelmia roko­tusten tehon vaiku­tuk­sista, joi­ta ker­roin näh­neeni, julkaisen keskeisen kuvan tässä. Sitä näkee, minkälaiseen dataan päät­te­ly perus­tuu. Mihin kan­nat­taa käuyt­tää rokot­teet, jos niitä ei ole rajat­tomasti saatavil­la. Nuorten ikälu­okkien kol­mas rokotek­er­ta näyt­tää varsin tehottomalta.

Kuva perus­tuu kan­sain­väliseen dataan. Siinä on siis las­ket­tu, kuin­ka mon­ta koroku­tan­nos­ta tarvi­taan tor­ju­man yksi COVID-19 taud­ista aiheutu­va sairaan­hoito. Kun yli 65-vuo­ti­aiden perus­roko­tuk­sia tarvi­taan 50 tor­ju­maan yhtä sairaalaan jou­tu­mista, tarvi­taan peräti 8738 rokotean­nos­ta samaan, kun on kyse 18–29 ‑vuo­ti­aiden kol­man­ista rokotuksista.

Pyysin var­muu­den vuok­si tämän kuvan julkaisemiseen luvan. Ymmärtääk­seni tässä ei kuitenkaan ole ollut mitään salaista, mut­ta täl­lais­es­ta aineis­tos­ta lehdis­tö ei ole kiinnostunut.

Luotan Hanna Nohynekiin kuin vuoreen

Olen siinä etuoikeutetus­sa ase­mas­sa, että olen saanut olla koko pan­demi­an ajan lähei­sis­sä tekemi­sis­sä THL:n asiantun­ti­joiden kanssa. Joskus olen ollut ana­lyy­seistä eri mieltä, mut­ta koskaan ei ole tul­lut sel­l­aista tun­net­ta, että he eivät tietäisi, mitä tekevät. Ker­ran tai pari olen joutunut har­mit­tele­maan, että ovat taipuneet poli­it­tisen pain­os­tuk­sen alla.

THL:ssä on paljon hyviä asiantun­ti­joi­ta, mut­ta eri­tyis­es­ti ole oppin­ut arvosta­maan ylilääkäri Han­na Nohynek­iä. Hän on loogises­sa ajat­telus­saan aivan pistämätön ja uskaltaa tuo­da esille fak­tat, vaik­ka ne eivät aina miel­lyt­täisikään. Kun jotain pitää kysyä, kysyn häneltä.

Nyt fak­tat eivät ole miel­lyt­täneet, ja sik­si Nohynekille vaa­di­taan jopa potku­ja. En oikein tiedä, mitä kaikkea hänen syn­nikseen las­ke­taan, mut­ta ainakin se, ettei hän halua joudut­taa kol­man­sia roko­tusker­to­ja niin paljon kuin arvosteli­jat haluaisivat.

Olen näh­nyt Nohynekin laskel­mat. Ne tähtäävät siihen, miten saatavil­la ole­vista rokotean­nok­sista saataisi­in eniten ter­veyt­tä. Muut ovat päässeet eri tulok­seen, mut­ta hei­dän laskel­mansa läh­tee siitä väärästä ole­tuk­ses­ta, että rokot­tei­ta olisi saatavil­la rajat­tomasti. Mut­ta kun ei ole.

[Pois­to]

Kan­nat­taa myös ymmärtää, että kun on kyse tehostean­nok­sista, ne toimi­vat parem­min, kun edel­lis­es­tä piik­istä on kulunut tarpeek­si aikaa. Muuten­han kan­nat­taisi antaa kaik­ki kolme annos­ta samal­la kertaa.

Itse en pysty muu­ta kuin toiv­ot­ta­maan Han­na Nohynekille jak­samista. Totu­us voit­taa lopulta.

POISTO 2.12.2021 : Poistin tiedon ylimääräi­sistä roko­tu­san­nok­sista, kos­ka olin kir­joit­tanut sen epä­selvästi. Kyse oli net­tolu­vus­ta, jos­ta oli vähen­net­ty ne annok­set, joille oli jo varat­tu käyt­tö. Onhan meil­lä 700 000 kokon­aan rokot­tam­a­ton­ta ja jo tehdyt päätök­set kaikkien yli 60-vuo­ti­aiden kol­man­sista roko­tuk­sista. Heitä on 1,6 miljoon­aa. Kos­ka tilanne vai­h­tuu koko ajan, tietoni oli­vat myös vanhentuneet.

 

Energiamarkkinoiden hullunmylly

Ener­gian hin­nat ovat kaikkial­la Euroopas­sa tapis­sa. Sik­si myös kaukoläm­mön hin­ta nousee, vaikkakin paljon vähem­män.

Ener­giahin­nat ovat nousseet Euroopas­sa niin paljon, että se lähen­telee jo sosi­aal­ista kri­isiä, kun pien­i­t­u­loisil­la ei ole varaa läm­mit­tää talojaan.

Eniten on nous­sut maakaa­sun hin­ta, joka on yli kuusinker­tais­tunut viime vuodes­ta. Kes­ki-Euroopas­sa mon­et talot lämpiävät taloko­htaisel­la maakaa­suläm­mi­tyk­sel­lä. Tätä tuot­taa val­tavaa huolta.

Maakaa­sun on mukana paljon poli­ti­ikkaa. Väitetään Venäjän pain­os­ta­van sil­lä avaa­maan Nord Stream 2 ‑putken Sak­saan. Tilanteet toisaal­ta Valko-Venäjän ja Puolan rajal­la sekä toisaal­ta Venäjän ja Ukrainan rajal­la heilut­ta­vat kaa­su­fu­tu­ure­ja kym­me­nil­lä pros­en­teil­la. Jat­ka lukemista “Ener­gia­markki­noiden hullunmylly”