On aika varustautua seuraavaan pandemiaan

35 vastausta artikkeliin “On aika varustautua seuraavaan pandemiaan”

1. Jos ja kun lake­ja nyt pan­naan vas­taisen var­al­ta kun­toon niin maa­han­tu­lomääräyk­si­in olisi hyvä lait­taa jonkin­lainen järkevän jous­ton vara: tulin tässä pari viikkoa sit­ten Helsin­ki-Van­taan kaut­ta Suomeen tois­es­ta EU-maas­ta ja yllä­tyk­sek­si koron­a­pas­sia olti­in vieläkin vail­la — tämä on kyl­lä nykyti­lanteessa täysin turhaa hom­maa varsinkin kun tuon ain­oa merk­i­tys olisi kai ollut testi­in jou­tu­mi­nen jos ei olisi ollut koron­a­pas­sia näyt­tää samaan aikaan kun maas­sa jo ole­via oireel­lisi­akaan ei enää testata. 

   Turha tarkas­tus lie­nee EU:n vapaan liikku­vu­u­den peri­aat­teen vas­tainen; tästä kun kuulem­ma on oikeuskäytän­töä niin, että alem­pi nopeusra­joi­tus EU-maara­jan ylit­täväl­lä tiel­lä täm­möisek­si tulkit­ti­in, niin eiköhän tuokin kun jono­tuksi­neen viivästyt­ti ajal­lis­es­ti paljon enem­män. Edelleen, paikalla oli ilmeisenä muske­li­na myös pari jonkin var­tioin­tili­ik­keen var­ti­jaa, ei var­maan lail­lista tämäkään kun rajavar­tios­tonkin vir­ka-avus­ta noi­hin tarkas­tuk­si­in on pitänyt eril­lisel­lä tar­tun­tatau­ti­lain pykäläl­lä säätää (eikä vas­taavaa pykälää tietääk­seni ole eikä var­maan voisikaan olla var­ti­joille); joka tapauk­ses­sa tieto­suo­jaon­gel­ma kun ter­veysti­eto­ja käsiteltäessä oli paikalla henkilöitä joil­la ei voi olla oikeut­ta niitä käsitellä.

   Vastaa

   1. Eivät ne Seu­tu­lan ter­veystädit enää ketään viit­si tes­ta­ta. Kuulem­ma kehot­ta­vat varaa­maan Funen­trys­tä testin, mitä kukaan ei sit­ten enää val­vo. Suomen olisi jo korkea aika siir­tyä pohjo­is­maiselle lin­jalle – muista pohjo­is­mais­ta­han on kaik­ki rajoituk­set jo pois­tet­tu. Eikä ole taivas pudon­nut niskaan, vaik­ka maske­ja ei kukaan käytä.

      Vastaa

      1. Tätä mask­i­touhua meil­lä minäkin(taas)ihmettelen, eikös suosi­tusten pitänyt pari viikkoa sit­ten lieven­tyä. Silmi­i­ni on osunut uuti­nen että Suomes­sa ain­oas­taan Varsi­nais-Suomen alueel­la ensim­mäisen asteen opetuk­ses­sa ja varhaiskas­vatuk­ses­sa ei enää vaa­di­ta maske­ja. Jostakin syys­tä THL/Mika Salmi­nen et Co otti­vat “tenk­ka poo­ta” , eikös nyt sit­ten ole jo tarpeek­si mietiskel­ty vai mikä meil­lä tässä mät­tää mui­hin pohjo­is­mai­hin ver­rat­tuna?. Hoitajalakkoko/Ukraina nyt vie vira­nomaisil­ta ja medi­al­ta kaiken hapen.? No käytän­tö näyt­tää kuitenkin jo ole­van, että mask­it pikkuhil­jaa ovat katoa­mas­sa ihan itsek­seen ilman viral­lista lupaakin kun kat­se­lee ympärilleen kaupois­sa, liiken­nevä­lineis­sä ja tuor­e­i­ta uutispätk­iä vaik­ka poli­tikko­jen kan­sain­väli­sistä tapaamisista(niissä jopa taas kätel­lään!), eduskun­nan istun­noista, valiokun­tien ja puoluei­den ryh­mäkok­ouk­sista etc. Eli val­lit­se­va käytän­tö olisi korkea aika tode­ta myös vira­nomais­puolel­la tai sit­ten ker­toa kansalaisille kun­non peruste­lut sille mik­si mei­dän viralli­nen mask­il­in­ja poikkeaa näinkin jyrkästi muiden pohjo­is­maid­en linjasta.

2. “Kiitos roko­tusten, Covid-19 ei ole enää vaarak­si kuin rokot­ta­mat­tomille ja valitet­tavasti myös niille rokote­tu­ille, joiden vas­tus­tuskyky on heiken­tynyt muun sairau­den tai van­hu­u­den vuoksi.”

   Mik­si kiität vaan roko­tuk­sia etkä lievem­pää vari­ant­tia, onko tutkimus­ta tehty kumpi on aut­tanut enem­män? Ja tähän voi myös tode­ta ettei kan­na­ta liioitel­la Covid-19 vaar­al­lisu­ut­takaan, ei se koskaan ollut ter­veelle nuoreelle vaar­alli­nen tauti.

   “Suomes­sa tutk­i­taan nyt Venäjän kyber­vaikut­tamista suo­ma­lais­ten mielip­iteisi­in. Kan­nat­taisi myös tutkia, mikä osu­us sil­lä on ollut roko­tus­vas­taises­sa viestinnässä.”

   Tärkeämpi olisi tutkia mikä osu­us Venäjän kyber­vaikut­tamisel­la oli sulku­toimen­pitei­den viestinnässä!

   PS: Otsikos­sa on ylimääräi­nen q ‑kir­jain.

   Vastaa

   1. Mik­si kiität vaan roko­tuk­sia etkä lievem­pää vari­ant­tia, onko tutkimus­ta tehty kumpi on aut­tanut enemmän? 

      Rokot­ta­mat­tomil­la alle 60-vuo­ti­ail­la Covid-19:n vuok­si sairaalaan joutuneis­sa rokot­tamt­tomil­la on val­ta­va yliedus­tus. Näyt­täisi siis rokot­teil­la ole­van ratkai­se­va vaiku­tus. Ilman roko­tuk­sia olisimme kaaok­ses­sa — niin kuin Hongkong onkin, kos­ka siel­lä roko­tuskat­tavu­us on mata­la ja nekin har­vat on rokotet­tu sil­lä kiinalaisel­la rokot­teel­la, jon­ka teho on heikko.

      Vastaa

      1. Hongkon­gin roko­tuskat­tavu­us on Suomea parem­pi ! Pfiz­er-Bion­techin rokotet­ta on annet­tu reilusti yli puo­let rokot­teista 18 — 59-vuo­ti­ail­la. Alle 40-vuo­ti­aiden rokot­teista 4/5 on ollut Pfiz­erin rokotet­ta! Nyt voisi kyl­lä pal­stan­pitäjän lähdekri­it­tisyyt­tä ihan vähän moittiakin ?

         Ero Suomeen ja mon­een muuhun län­si­maa­han on van­hus­ten alhainen roko­tuskat­tavu­us. Voidaan jopa jälkivi­isaasti sanoa, että jos yhteiskun­ta käyt­tää kaiken pon­nis­telun­sa ter­vei­den nuorien tai jopa viisivuo­ti­aiden rokot­tamiseen ja sim­put­tamiseen melko vähäisel­lä havait­taval­la vaiku­tuk­sel­la ja jät­tää riskiryh­mät ilman rokotet­ta, tulos on tällainen.

      2. Täl­lä het­kel­lä aikaa näyt­tää miten tilanne kehittyy. 

         UK Health Secu­ri­ty Agen­cyn julkaise­man tuor­eim­man COVID-19 vac­cine sur­veil­lance report [1] perus­teel­la suo­ja tip­puu ripeästi. Sama tieto osoit­taa myös että rokote­tuis­sa virus on liik­keel­lä suh­teessa enem­män kuin rokottamattomissa. 

         Jo tästä voi päätel­lä että rokote on tehokas myös nuo­rille. Mut­ta voi myös speku­loi­da sil­lä että jos rokote­tut eivät levit­täisi sitä virus­ta niin tehokkaasti niin ehkä kokon­aisu­udessaan olisi vähem­män sairaala­hoitoa tarvitsevia?

         Var­mal­ta näyt­tää ole­van että luon­nolli­nen immu­ni­teet­ti on pitkässä juok­sus­sa paras­ta ja jos onnis­tuu sen han­kki­maan kun rokot­teista on vielä jotain teho­ja jäl­jel­lä niin se on parasta.

         [1] https://assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/1066759/Vaccine-surveillance-report-week-13.pdf

   2. Se, että myös eräs toinen poti­laaseen liit­tyvä para­metri on koro­nan vaa­ti­man teho-osas­to- ja sairaala­hoidon kanssa vah­vasti linkit­tyvä, varsinkin koro­nan vaka­van muodon sairas­tavil­la harvem­mil­la nuorem­mil­la henkilöil­lä, ei ole merk­i­tyk­setön. Mut­ta sitä ei voi­da käyt­tää samal­la taval­la syyl­listävästi kuin rokot­ta­mat­to­muut­ta. Voidaan jopa havai­ta, että roko­tusten teho olisi läh­es 100%, jollei tätä roko­tuste­hoon negati­ivis­es­ti vaikut­tavaa ilmiötä olisi niin vah­vasti olemassa.

      Vastaa

      1. Kyseessä on var­maankin mikro­biperäi­nen tek­i­jä jälleen. Esi­his­to­ri­al­lisi­na aikoina isän­tän­sä tur­vot­ta­vat suolis­to­bak­teer­it (tai viruk­set?) eivät olisi päässeet kauak­si. Nykyisen liikku­vu­u­den aikaan tilanne on toinen. Lisäk­si taha­ton­ta ja ken­ties tahal­lista val­in­taa tähän suun­taan tapah­tuu jatku­vasti lihan­tuotan­toeläin­ten jalostuksessa.

         Kat­so kuvia 80-luvul­ta, tai edes 90-luvul­ta. Onko ihmi­sistä tai ruuas­ta tul­lut niin paljon vihe­liäisem­piä? Ei min­un muistaakseni.

3. Olimme varautuneet tähänkin, mut­ta suun­nitelmia ei nou­datet­tu. Aivan alus­sa päämin­is­teri ilmoit­ti, että tau­ti ote­taan vas­taan koko väestöl­lä ja riskiryh­mät suo­jataan. Sanat oli selvästi laitet­tu päämin­is­terin suuhun THL:stä. Sen ver­ran­han tiede­tään jo, että eri maid­en vira­nomaiset oli­vat tehneet saman­su­un­taiset suun­nitel­mat, joista pidet­ti­in kiin­ni lähin­nä vain Ruotsissa.

   Lähtöko­htana oli, että rokot­tei­ta ei tul­la saa­maan ajois­sa eikä hen­gi­tystiein­fek­tion lev­iämistä voi­da tehokkaasti rajoit­taa. Raflaa­vat otsikot maail­mal­ta herät­tivät sit­ten poli­itikot huo­maa­maan tilaisuuten­sa koit­ta­neen ja suun­nitelmia alet­ti­in muut­taa lennos­sa. Vain Ruot­sis­sa poli­itikot pysyivät aika pitkään erossa pan­demi­an hoidosta.

   Kaik­ki var­maan muis­ta­vat, miten uut­ta, luon­nol­lis­es­ti täysin epä­var­maa dataa pus­ki silmille kaikkial­ta. Mas­ki hyvä, mas­ki huono, kuolleisu­us mah­dol­lis­es­ti jopa noin ja noin paljon ja niin edelleen. Etäk­oulu­akin kehut­ti­in ja muis­taak­seni sitä pidet­ti­in oikeas­t­aan parem­panakin koulunkäyn­nin muo­tona kuin sitä perinteistä.

   Opetuk­se­na voisi kai pitää ainakin sitä, että suun­nitelmista ei ole hyö­tyä, jos niitä ei nou­date­ta. Itse olen sitä mieltä, että hätäpäis­sä tehdyt ratkaisut eivät yleen­sä ole niin hyviä kuin näyt­tää. Ne voivat teho­ta itse ongel­maan, mut­ta vaiku­tuk­set ovat vaikei­ta hah­mot­taa. Ainakin on suuri houku­tus arvioi­da negati­iviset vaiku­tuk­set vähäisiksi.

   Oman järkeni mukaan on toden­näköistä, että jokin moni­tuhatvuoti­nen tapa ei voi olla kovin huono, tai siitä olisi jo luovut­tu. Voimme toki olla kät­telemät­tä, mut­ta menetäm­mekö siinä jotain, jota ei voi mita­ta. Voimme käyt­tää maske­ja ollessamme tekemi­sis­sä muiden ihmis­ten kanssa, mut­ta onko sekään oikein inhimil­listä? Ital­ias­sa voidaan luop­ua tavas­ta asua kaik­ki sukupol­vet yhdessä.

   Lisäk­si tulee tietysti kysymys luon­nol­lisen immu­ni­teetin tärkeydestä.

   Vastaa

   1. Olimme varautuneet tähänkin, mut­ta suun­nitelmia ei nou­datet­tu. Aivan alus­sa päämin­is­teri ilmoit­ti, että tau­ti ote­taan vas­taan koko väestöl­lä ja riskiryh­mät suo­jataan. Sanat oli selvästi laitet­tu päämin­is­terin suuhun THL:stä. Sen ver­ran­han tiede­tään jo, että eri maid­en vira­nomaiset oli­vat tehneet saman­su­un­taiset suun­nitel­mat, joista pidet­ti­in kiin­ni lähin­nä vain Ruotsissa.

      Ruot­sis­sa nimeno­mais­es­ti ei pidet­ty kiin­ni tästä peri­aat­teesta. He eivät suo­jan­neet riskiryh­miä mitenkään vaan van­hainkoderis­sa sai vierail­la ihan vapaasti ja lop­putu­lok­se­na oli keski­au­rop­palainen koronakuolleisuus.
      Nythän kaik­ki maat, Suo­mi mukaan luet­tuna ja jopa Uusi See­lan­ti, lähtevät siitä, että tau­ti menee läpi koko ävestön, eikä sitä yritetä estää mitenkään.

      Vastaa

      1. Kiina on kyl­lä jatkanut nol­la COVID lin­jaa vaik­ka tapauk­sia on siel­lä mur­to osa suh­teessa Kiinan väk­iluku­un mitä on esimerkik­si Suomes­sa täl­lä het­kel­lä. Kiinan on vaikea muut­taa lin­jaa kos­ka se olisi sig­naali kansalaisille että Kiinan hal­li­tus on epäon­nis­tunut vaik­ka Kiina sai ensim­mäisen aal­lon kon­trol­li­in se ei saanut myöhem­min rokot­teil­la toista, kol­mat­ta ja neljät­tä aal­toa kon­trol­li­in. Kiinal­la on kyl­lä hyvä rokote saatavu­us mut­ta kiinalais­ten rokot­tei­den teho ei ole niinkään hyvä kuin esimerkik­si ne mitä käytetään Euroopas­sa ja Pohois-Amerikas­sa. Uusi See­lan­ti ja Aus­tralia luot­ti­vat liikaa maanti­eteel­liseen sijain­ti­in ja eivät näin ollen tilan­neet tarpeek­si rokotteita.

      2. > Ruot­sis­sa nimeno­mais­es­ti ei pidet­ty kiin­ni tästä peri­aat­teesta. He eivät suo­jan­neet riskiryh­miä mitenkään vaan van­hainkoderis­sa sai vierail­la ihan vapaasti ja lop­putu­lok­se­na oli keski­au­rop­palainen koronakuolleisuus.

         Hiukan pitää tuo­ta väitet­tä minus­ta kor­ja­ta. Ruot­sis­sa oli strate­gia joka poh­jau­tui suun­nitel­maan, ongelmia niil­lä oli toimeen­panos­sa johtuen muun muas­sa varustei­den puut­teista ja yksiköitä jot­ka toimi­vat itsenäisesti.

         Sitä pait­si Sta­tis­tik­myn­digheten SCB uusimpi­en laskelmien mukaan (jos­sa jätet­ti­in selkeät poikkeavu­udet pois) niit­ten pan­demi­aaikainen ylikuolleisu­us on pienem­pi kuin Tan­skas­sa ja Suomes­sa. Laskel­ma on Suomes­sa vahvistettu.

         Eli jos nyt ollaan aikuisia ja rehellis­es­ti myön­netään kuole­ma on yhtä peru­un­tu­ma­ton kuolin­syys­tä riip­pumat­ta ja jätetään kog­ni­ti­ivi­nen dis­so­nanssi pois, niin kyl­lä ne nyt vaan toimi­vat fik­sum­min Ruot­sis­sa kuin esim. Suomessa. 

         Tässä esim. tuh­lat­ti­in rahaa Uuden­maan eristämiseen, sekalaisi­in maskikaup­poi­hin ja käs­ket­ti­in koulut turhaan etäopetuk­seen j.n.e. Ei se ylimääräi­nen raha jota Suomes­sa käytet­ti­in pan­demi­an­hoitaan ver­rat­tuna Ruot­si­in aut­tanut. Ruotsin talous on selkeästi parem­mas­sa kun­nos­sa kuin Suomen.

         *The first step in fix­ing a prob­lem is admit­ting you have one*

      3. Ruot­sis­sa oli selävästi suurem­paa ylikuolleisu­ut­ta vuo­den 2020 kevä’äl­lä ja vuo­den 2021 alus­sa kun Suomes­sa, jos­sa ei ollut yliukuolleisu­ut­ta juuri lainkaan. Kos­ka ihmi­nen voi kuol­la vain ker­ran, noiden van­huis­tenkuole­ma-aal­to­jen jäl­keen Ruot­sis­sa oli selvää alikuolleisu­ut­ta, mikä ker­too siitä, että hyvin suuri osa koron­akuolemista aikaistaa kjuole­maa vain muu­ta­mal­la kuukaudel­la. Tästä pääsem­mekin mie­lenki­in­toisi­in keskustelui­hin siitä, onko parem­pi puol­la hitaasti ja pitkään vain ker­ral­la ja nopeasti.

      4. Ruot­sis­sa oli selävästi suurem­paa ylikuolleisu­ut­ta vuo­den 2020 kevä’ällä ja vuo­den 2021 alus­sa kun Suomes­sa, jos­sa ei ollut yliukuolleisu­ut­ta juuri lainkaan. Kos­ka ihmi­nen voi kuol­la vain ker­ran, noiden van­huis­tenkuole­ma-aal­to­jen jäl­keen Ruot­sis­sa oli selvää alikuolleisu­ut­ta, mikä ker­too siitä, että hyvin suuri osa koron­akuolemista aikaistaa kjuole­maa vain muu­ta­mal­la kuukaudel­la. Tästä pääsem­mekin mie­lenki­in­toisi­in keskustelui­hin siitä, onko parem­pi puol­la hitaasti ja pitkään vain ker­ral­la ja nopeasti.

         Ruot­sis­sa oli selvästi enem­män alikuolleisu­ut­ta ennen pan­demia jol­loin oli enem­män lähel­lä kuole­maa kuin pan­demia alkoi. 

         Kan­natan keskustelun siitä onko parem­pi kuol­la hitaasti vai nopeasti. Keskustelu­un olisi syytä huomioi­da miten paljon resursse­ja val­tion pitäisi käyt­tää piden­tääk­seen elämää.

         Onko esim. oikein että 1950 luvul­la ja sitä ennen syn­tyneille velka­an­nut­ti­in enem­män kuin 40 mil­jar­dia nuorem­pi­en rahaa antaak­seen mah­dol­lis­es­ti pari kuukaut­ta lisä eli­naikaa. Kun sitä nuorem­mille ei tul­la koskaan käyt­tämään saman­laisia sum­mia rahaa ter­veyspalvelui­hin? Täysin jär­jet­tömästi on toimittu.

   2. Tuos­sa mas­ki tutkimuk­ses­sa keväältä 2020 oli kak­si tutkimus­ta joka yksi oli STM:n tilaa­ma tutkimus ja toinen oli Helsin­gin yliopis­ton oma tutkimus joka oli tarkem­pi kuin STM:n tutkimus. Tieteel­lisen tutkimuk­sen idea on siinä että se sal­lii enem­män usei­ta tutkimuk­sia joista toinen voi kumo­ta toisen tai täy­den­tää toista.

      Vastaa

   3. Län­si­maisen yhteiskun­nan moni­tuhatvuo­tis­es­ta his­to­ri­as­ta vain erit­täin pieni osa tosin on ollut aikaa, jol­loin ihmiset ylipäätään elävät koro­nan ris­ki-ikään yli 60-vuo­ti­aik­si, taik­ka aikaa jol­loin on ollut nopea ja tiheästi kulke­va lentoli­ikenne, globaalit yri­tys­rak­en­teet ja tuotan­toketjut jne.

      Tosin, ovatko nämäkään ihmisyy­delle suo­tu­isia asioi­ta, ei sekään ole ihan yksiselit­teistä. Koro­nan kaltaisen sairau­den lev­iämistä ja vaar­al­lisu­ut­ta ne kyl­lä nos­ta­vat ihan toiselle tasolle kuin joskus muinoin.

      Vastaa

      1. Kyl­lä ihmiset ennen kuo­li­vat van­hu­u­teen suun­nilleen samas­sa iässä kuin nyt, mut­ta ennen vanu­ut­ta moni oli kuollut
         tap­atur­mi­in ja kaikki­i­in niihin tar­tun­tatautei­hin, joi­hin ei enää kuol­la kos­ka on rokot­teet ja antibiootit.

   4. Mikähän se kät­te­lyn hyö­ty mah­taisi olla? Kokeil­laan­pa olla ilman ja kat­so­taan putoaako taivas niskaan.

      Type­r­i­stä perin­näis­tavoista on kyl­lä esimerkke­jä joka puolelta maail­maa. Huu­likiekot ja kaularenkaat ovat kult­tuurista mon­imuo­toisu­ut­ta vähän niin kuin jalka­madot ja kiil­iäiskär­päset ovat bio­di­ver­si­teet­tiä. Ei tulisi ikävä.

      Vastaa

      1. Kiinas­sa jalko­jen sidon­ta oli vielä 1950-luvulle saak­ka perin­näistapa mut­ta tuskin sitä enään voi perustel­la edes kult­tuuril­lisen mon­imuo­toisu­u­den nimiin.

4. Jol­lain tapaa pitää saa­da järkeä Koron­av­ilkun tapaisi­in sovel­luk­si­in. Nyt jos se piip­paa, tietää altistuneen­sa, mut­ta ei mis­sä ja mil­loin, pitää vain arvail­la. Jos tietäisi altistu­misa­janko­hdan, voisi itse heti varoit­taa niitä, joiden kanssa on ollut tekemisissä.

   Vastaa

5. Onnet­to­muus­tutk­in­takeskuk­sen selvi­tys pan­demi­an alku­vai­heesta oli hyvää työtä. Selvi­tys­tä olisi syytä jatkaa ainakin toiseen roko­tuk­seen asti, jot­ta ymmär­retään mitä tapahtui.
   OTKES lie­nee siinä neu­traalein osaa­va toimija.

   Matkan var­rel­la selvisi, että peruste 3 kk:n roko­tusväli­in oli hallinnolli­nen. Oliko syy hyvä — ehkä — selvin­nee joskus. Kun rokot­tei­ta oli enem­män 6 viikkoa toi­mi oikein hyvin. Osin ilmas­sa on jo, että kaik­ki oikeas­t­aan halu­taan vain unohtaa.

   Jos men­neestä ei ole tietoa ja siitä voi ottaa opik­si, niin seu­raaval­la ker­ral­la tehdään samo­ja asioi­ta. Jokainen kri­isi yllät­tää ja on omanlaisensa.
   Kenelle toiveen OTKES:n käytöstä voisi esittää?

   Vastaa

   1. Kyl­lä se kol­men kuukau­den roko­tusväli antoi parem­man suo­jan kuin kuu­den viikomn puhu­mat­takaan mon­es­sa maas­sa sovel­letus­ta komen viikon välistä.

      Vastaa

      1. Kom­men­toin Osmo Soin­in­vaaran kysymys­tä onko hidas kuolem­i­nen, pidem­pi kuolem­i­nen vai vain ker­ral­la ja nopeasti kuolem­i­nen parem­pi vaihtoehto. 

         Jos asi­aa tarkastelee pidem­män aikavälil­lä ylisukupolvien kohdal­la niin parem­pi vai­h­toe­hto on hidas kuoleminen. 

         Suomes­sa ei ole koke­mus­ta edes sotien aikana siitä että Suomes­sa olisi kuol­lut nopeasti ja lyhyel­lä aikavälil­lä sivi­ile­jä tai soti­lai­ta esimerkik­si joukko­murhissa kuten on kuol­lut Puo­las­sa ja Ukrainas­sa. Juuri tämän Puolan ja Ukrainan ylisukupolvi­nen koke­mus on jäänyt Suomes­ta kokon­aan pois.

         Ruot­sis­sa ei ole taas koke­mus­ta siitä että ruot­salaisia sivi­ile­jä olisi kuol­lut sodas­sa lainkaan. Juuri tämän takia Ruotsin COVID kuolemat 2020 oli erit­täin suuri luku lyhyessä ajas­sa siis 15 000 hyvin iso lukumäärä .

         Suomes­sa ei kuol­lut edes koko talvi­so­dan tai edes jatkoso­dan aikana sivi­ile­jä näin paljon mitä Ruot­sis­sa kuoli covidi­in yhden vuo­den aikana. 

         Näin iso­jen uhriluku­jen hah­mot­ta­mi­nen on Suomes­sa vaikeaa kos­ka sivi­ili uhri luvut molem­mis­sa sodis­sa oli paljon suurem­pi kuin muis­sa Euroopan ja Aasian mais­sa jois­sa oli fyy­sis­es­ti sota­toimet toisen maail­man­so­dan aikana. 

         Juuri tämän takia Suomes­sa kansalais­ten koke­mus sodas­ta oli toisen­lainen kuin esimerkik­si Puo­las­sa ja Ukrainas­sa ja kansalais­ten koke­mus covidista oli Suomes­sa oli toisen­lainen kuin Ruot­sis­sa. Jos Suomes­sa olisi kuol­lut sodan aikana ker­ral­laan saman ver­ran sivi­ile­jä kuin Katynin joukko­murhas­sa Puo­las­sa 1944 olisi Suomes­sa hyvin toisen­lainen koke­mus sodasta. 

         Ruotsin COVID kuolemat ovat isot kun ver­taa sitä että Ruot­sis­sa ei ole kuol­lut vas­taaval­la taval­la niin niin nopeal­la aikavälil­lä sivi­ile­jä kos­ka Ruot­si oli puoluee­ton val­tio toisen maail­man­so­dan aikana.

      2. En nyt tarkoit­tanut väki­valt­gaista äkkikuole­maa nop­erasti kuolemisel­la vaan sitä, onko hyvä virua säh­gyssä pari vuot­ta tiedot­tomana sen sijaan että keuhkoku­ume tai muu sel­l­ainen armahtaisi.

      3. Ver­tasin Ruotsin COVID kuolemia sen takia talvi ja jatkoso­dan sivi­ili uhriluku­un sen takia kos­ka Ruotsin COVID kuolemat oli­vat lukumäärältä suurem­mat kuin Suomes­sa talvi ja jatkoso­dan sivi­ilikuolemat. Ruotsin kohdal­la kun ei voi ver­ra­ta sodan ajan sivi­ilikuolemia kos­ka ne oli­vat pyöreät 0. 

         Juuri tämän takia 15000 kuole­maa Ruot­sis­sa näin lyhyel­lä aikavälil­lä on poikkeuk­sel­lisen lukumäärä kun Ruotsin ter­vey­den­huolto oli jo kri­i­sis­sä 2020 toisin kuin Suomen terveydenhuolto.

      4. Olen eutanasian kan­nat­ta­ja mut­ta kuten Osmo Soin­in­vaara tiedät eutanasi­aan ei kuu­lu se että on sairas­tunut esimerkik­si vaka­van viruk­sen tai on demen­toitunut . Kivut ja oireet joi­ta ei voi hoitaa lääkkeil­lä on eri asia kuin vaka­va influenssa

   2. Ne val­tiot jot­ka otti­vat käyt­töön 6 viikon roko­tus välin jou­tu­i­v­at rokot­ta­maan neljän­nen ker­ran peräkkäin samat ihmiset jot­ka oli­vat rokotet­tu kol­man­nen ker­ran kos­ka aika väli oli lyhyem­pi hyvä esimerk­ki oli Israel jon­ka roko­tus kat­tavu­us oli yhdessä vai­heessa koko maail­mas­sa ylivoimais­es­ti suurin. Suomes­sa ei tarvitse rokot­taa kaikkia 3 roko­tus­ta saanei­ta neljät­tä ker­taa vaan 4 roko­tus on tarkoitet­tu 80 vuo­ti­aille ja siitä ylöspäin

      Vastaa

6. Miten olisi tähän nykyiseen? Kuten että esim. annet­taisi­in Suomes­sa sairaan­hoita­jak­si koulute­tu­ille ja Suomeen lail­lis­te­tu­ille ammat­ti­laisille työlu­vat eikä pas­sitet­taisi niitä Sak­saan. Tai annet­taisi­in ukrainalais­ten lääkärei­den ottaa vas­taa ukrainalaisia poti­lai­ta Suomessa

   Vastaa

7. Aina uno­hde­taan se seik­ka, että covid tapauk­sia on ollut Suomes­sakin jo keväästä 2020 läh­tien ‑todel­lisu­udessa paljon enem­män, kuin mitä on tilas­toitu. Sadat­tuhan­net rokot­ta­mat­tomat ovat jo sairas­ta­neet covidin, eikä suurin osa heistä joutunut teholle tai sairaalaan. Eikä onnek­si myöskään kär­si long covidista. Itse kuu­lun niihin, jot­ka sairas­ti­vat taudin, ennen kuin rokot­tei­ta oli saatavil­lakaan. Selvisin kuitenkin ilman ter­vey­den­huol­lon apua, vaik­ka sairaus kesti noin pari viikkoa ja oli kyl­lä taval­lista flun­ssaa vakavampi sairaus. Tämä siis ennen omikro­nia, eli oli vieläpä vakavampi vari­ant­ti kyseessä. Mut­ta en kuu­lu mihinkään riskiryh­mi­in ja ikääkin oli alle 40:ntä sairastues­sa, joten tapauk­seni oli tilas­tol­lis­es­ti tyyp­illi­nen ikäryh­mäni tapaus.

   Kir­joituk­ses­sasi puhuit vapaa­matkus­ta­jista, mut­ta nämä nykyiset rokot­teet eivät suo­jaa tar­tun­noil­ta, joten minus­ta siihen ei voi oikein vedo­ta. Nuorem­mille ikälu­okille, jot­ka ovat peruster­veitä, virus ei mis­sään vai­heessa ole yleen­sä ollut sairaalaan tai teholle vievä sairaus. On ole­mas­sa jopa niitä rokot­ta­mat­to­mia, joi­hin virus ei jostain syys­tä tar­tu luon­taisen vas­tus­tukyvyn takia. Tästä on ole­mas­sa brittitutkimus:
   https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/20-geenia-altistaa-vakavalle-koronalle-mutta-miksei-virus-tartu-kaikkiin-luontaisen-vastustuskyvyn-salaisuus-kiinnostaa-nyt-rokotetutkijoita/8353950
   Kun virus on niin eri­lainen eri väestöryh­mis­sä, eikä mrna ‑rokote suo­jaa tar­tun­noil­ta, ihmisil­lä täy­tyy olla mah­dol­lisu­us vali­ta. Joil­lain voi olla painavia syitä rokot­tei­den vält­te­lyyn, kuten niiden takia aiem­min oireilleet autoim­muu­ni­sairaudet, tms. Jopa geen­it voivat ratkaista sekä rokot­tei­den ja lääkkei­den tehon, että sen, mikä kenellekin sopii.

   Joka tapauk­ses­sa rokot­ta­mat­tomien syyt­tämi­nen lop­pu­vai­heessa pan­demi­aa oli syr­jivää ja aiheut­ti paljon negati­ivi­sista ilmapi­ir­iä ja yhteiskun­nan jakau­tu­mista, jota pres­i­dent­tikin kritisoi.
   Rajoituk­set oli­vat olleet voimas­sa jo liki pari vuot­ta siinä vai­heessa, kun kaikil­la olisi ollut edes mah­dol­lisu­us saa­da kak­si rokotet­ta, vaik­ka oli­si­vat otta­neet ne vuorol­laan. Lähisuku­laiseni joka on reilusti yli kolmekymp­pinen, sai toisen rokot­teen­sa vas­ta syysku­un lop­pupuolel­la 2021, vaik­ka otti sen sil­loin kun se oli hänelle vuorol­lansa tar­jol­la. Joten jos koron­a­pas­sia olisi käytet­ty kesäl­lä 2021, niin juuri ne nuorem­mat ikälu­okat 18–40 vuo­ti­aat, oli­si­vat olleet vail­la rokot­tei­ta. Tuon ikäiset ne enim­mäk­seen festareil­la ja kon­serteis­sa ja muis­sa kesä­ta­pah­tu­mis­sa käyvät. Mika Salmi­nen kom­men­toi talvel­la 2022, että koron­a­pas­sis­sa ei ole mitään ideaa, kun rokot­teet eivät estä tartuntoja:
   https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/20-geenia-altistaa-vakavalle-koronalle-mutta-miksei-virus-tartu-kaikkiin-luontaisen-vastustuskyvyn-salaisuus-kiinnostaa-nyt-rokotetutkijoita/8353950

   Sinus­ta altistunei­den lait­ta­mi­nen karan­teeni­in pitäisi tehdä yhdel­lä päätök­sel­lä. Tämän pan­demi­an aikana suurin ongel­ma oli löytää ne altistuneet, kun Suomes­sa ei ollut riit­tävästi teste­jä. Tilanne jatkui täl­laise­na pitkään kevään 2o2o jäl­keenkin, edes oireil­e­vat eivät aina päässeet testeihin.

   Vastaa

   1. Sille ei voi mitään, että rokot­ta­mat­tomil­la on noin 20-ker­tainen ikä­vakioitu yliedus­tus sairaan­hoitoa vaa­tivis­sa taudeissa.
      Hyvä esimerk­ki siitä, mik­si pitäik­si voi­da tehdä yhdel­lä päätök­sel­lä usei­ta henkilöitä koske­va karan­teenipäätös oli Turku­un tul­lut lentokone, jos­sa oli tois­takym­men­tä sairas­tunut­ta, mut­ta jos­sa ei voitu päät­tää, että kaik­ki koneessa olleet joutu­vat karanteeniin.

      Vastaa

      1. Rokot­ta­mat­tomil­la riskiryh­mäläisil­lä on ollut yliedus­tus, mut­ta teho­hoitora­porteista on käynyt ilmi, että sairalaaan teholle joutunei­den kes­ki-ikä on ollut lähempänä kuut­takym­men­tä. Tehol­la on ollut pitkin syksyä ja kevät­tä keskimäärin 30–60 poti­las­ta, kun tar­tun­nan saanei­ta on ollut sato­jatuhan­sia, nyt jo lähem­mäs miljoona. Ja tässä vain tilas­toidut tapauk­set. Luvuista puut­tuu val­ta­van paljon, kun testei­hin pääsee vain riskiryh­mi­in kuu­lu­vat ja ter­vey­den­huol­lon henkilöstö. https://www.koronatilastot.fi/fi/ Jos sato­jen­tuhan­sien ihmis­ten joukos­ta valikoituu joitakin kym­meniä ihmisiä — ja näin oli muuten jo ennen kuin väestöä oli kat­tavasti rokotet­tu, on ilmeistä, että heil­lä täy­tyy olla riskitek­i­jöitä covidille.
         Teho­hoitopoti­laille tyyp­il­listä on ollut tiet­ty­jen riski­sairauk­sien lisäk­si huo­mat­ta­va yli­paino, joka koros­tuu etenkin nuorem­mis­sa ikälu­okissa. Miehillä on myös sukupuolen­sa vuok­si suurem­pi ris­ki kuin naisil­la sairas­tua vakavasti.
         Nyt monil­la suo­ma­laisil­la on jo sairas­tamisen anta­ma vas­ta-aine­suo­ja, heis­sä on sekä rokotet­tu­ja että rokot­ta­mat­to­mia. Eikä immu­ni­teet­ti perus­tu pelkästään vas­ta-aineisi­in, vaan myös solumuistiin.
         Karan­teenipäätök­set eivät olleet se ongel­man ydin, vaan se, ettei meil­lä ollut riit­tävästi teste­jä. Kaiken maail­man koron­av­ilkku­ja kokeilti­in, kun olisi ollut helpom­pi ja luotet­tavampi, keino, nimit­täin pikat­estit, jot­ka ker­to­vat, onko henkilöl­lä covid tar­tun­ta. Tan­skas­sa voiti­in pitää monia paikko­ja auki tes­taamisen avul­la ennen rokot­tei­ta. Suomeen niitä ei vain oltu tilat­tu riit­tävästi, eikä niistä otet­tu yleistä käytän­töä. Sit­ten myöhem­mässä epi­demi­an vai­heessa Mika Salmi­nen sanoi niiden ole­vakin odotet­tua luotettavampia.

      2. Vakavaan tau­timuo­toon on lukuisia riskitek­i­jäitä, mut­ta se ei muu­ta sitä, että rok­to­ta­mat­to­muus on niistä merkittävin.

8. Loogi­nen johtopäätös blo­gista ja kom­menteista: seu­raavaan pan­demi­aan ei kan­na­ta varautua yhtään mitenkään. Rajoituk­set ja mask­isu­osi­tuk­set oli­vat täysin turhia, ne aiheut­ti­vat vain enem­män hait­taa kuin hyö­tyä ja myös rokot­teet oli­vat täysin turhia, sillä:

   “Kos­ka ihmi­nen voi kuol­la vain ker­ran, noiden van­huis­tenkuole­ma-aal­to­jen jäl­keen Ruot­sis­sa oli selvää alikuolleisu­ut­ta, mikä ker­too siitä, että hyvin suuri osa koron­akuolemista aikaistaa kjuole­maa vain muu­ta­mal­la kuukaudella.”

   Nimit­täin suurin ero Ruotsin ja Suomen tor­jun­tas­trate­gioiden välil­lä oli siinä, että Ruot­sis­sa suurem­pi osa väestöstä ja varsinkin van­huk­sista kohtasi taudin rokot­ta­mat­tomana, joten myöskään roko­tuk­set eivät ole jatka­neet elinikää kuin sen pari kuukaut­ta. Nekin siis vain turha menoerä.

   Ehkä seu­raavaan pan­demi­aan pitäisi siis varautua osta­mal­la venäläisiltä (tai ukrainalaisil­ta venäläisiä) liikku­via kre­ma­to­ri­oi­ta, ja minikaivure­itakin voisi vara­ta seu­rakun­ti­in. Nehän tietenkin seiso­vat sit­ten varas­tossa kun ne kaik­ki pari kuukaut­ta aikaisem­min kuol­e­vat ovat kuolleet siinä seu­raavass­sakin pan­demi­as­sa. Ehkä niitä pan­demioiden välis­sä voi käyt­tää johonkin muuhun, etteivät tule veron­mak­sajille niin kalli­ik­si, laskennallisesti.

   Tietenkin ihan aikuis­ten oike­as­sa todel­lisu­udessa tiedämme säästynei­den elin­vu­osien määrän vas­ta sit­ten kun kuolleisu­userot maid­en välil­lä tasoit­tuvat. (Tietenkin tarkkaan ottaen tiedämme sen ihan tarkalleen jo nyt ver­taa­mal­la tilas­to­ja, mut­ta jos yritämme blo­gistin tavoin päätel­lä sitä kokon­aisu­uskuolleisuuk­sien kunkin het­kises­tä eros­ta, saamme asi­as­ta jonkin­laisen käsi­tyk­sen vas­ta, kun eroa ei enää ole, tai se on palau­tunut pan­demi­aa edeltäneelle tasolle, tai pan­demi­aa edeltäneen trendin mukaisel­la tasolle) Ja sit­tenkin on hyvä muis­taa, että rajoituk­set vähen­sivät selvästi myös monia mui­ta kuolemia kuin koron­akuolemia, esim sydän- ja verisuoni­tautei­hin kuolti­in rajoi­tusten aikana nor­maalia vähem­män, onnet­to­muuk­sista puhu­mat­takaan. Sydänko­htauk­seen kuolleet mene­htyivät siihen silti aivan yhtä nopeasti rajoi­tusten jäl­keenkin, ja näin olet­taisin olleen myös onnet­to­muuk­sis­sa kuollei­den osalta, joten tuskin hei­dän eli­naikansa piden­tymi­nen lisäsi hei­dän kär­simys­tään elämässä kovinkaan paljon. Tai mis­tä minä sen tiedän, miten kur­jaa hei­dän elämän­sä on ollut maail­man onnel­lisim­mas­sa maassa.

   Puh­taasti ter­veystalousti­eteen kannal­ta Venäjän hyökkäyk­sen pysäyt­tämi­nen Ukrainas­sa tulee paljon kalli­im­mak­si kuin koro­nan tor­ju­mi­nen tuli. Sitä on vain vaikeampi hah­mot­taa sik­si, että koro­nan kus­tan­nuk­set yhteiskun­ta pitkälti kor­vasi ja ne näkyvät nyt aika suo­raan julkisen velan lisään­tyneessä määrässä. Venäläis­ten tor­ju­misen kus­tan­nuk­sia taas ei pääsään­töis­es­ti kor­va­ta ja erit­täin suuri osa, ehkä suurin osa sen kus­tan­nuk­sista muo­dos­tuu hin­to­jen nousus­ta (korona­toimien aikana hin­nat lask­i­vat, joten todel­li­nen kus­tan­nus ihmisille oli pienem­pi kuin laskelmis­sa esitetty).

   Vielä suurem­pi ero on jos se suh­teutetaan säästyneisi­in elin­vu­osi­in. Mikäli Ukrainalle ei toimitet­taisi asei­ta, kuolisi miehi­tyk­senkin seu­rauk­se­na lähin­nä van­hempaa väestöä. Mitä enem­män ja kalli­impia asei­ta toimite­taan, sitä enem­män nuo­ria ihmisiä ja hei­dän tule­via elin­vu­osi­aan menetetään. Sitä en tiedä, miten miehi­tyk­sen alla tai sitä ilman elämi­nen sit­ten laatupainotetaan.

   Tämä ei ollut mitenkään kan­nan­ot­to siihen, mitä mis­säkin tilanteessa pitäisi tehdä, kos­ka kum­mas­sakin tapauk­ses­sa taloudel­liset perus­teet ovat päästään ter­veelle ja loogis­es­ti ajat­tel­e­valle ja sen mukaan toimi­valle ihmiselle täysin yhdentekeviä.

   Vastaa

   1. Ymmär­ränkö nim­imerk­ki Kansalaisen logi­ikan siten että nim­imerk­ki Kansalainen ei kan­na­ta rokot­tei­ta kos­ka siinä van­hus­ten elinikä piden­tyy vain muu­ta­mal­la kuukaudel­la joka on siis nimerk­ki Kansalaiselle yhden tekevää? Ymmärsin Soin­in­vaaran kom­mentin rokot­teista siten että ne piden­tävät kyl­lä elinikää huo­mat­tavasti koko ikäryh­mässä ei vain yli 70 vuo­ti­aiden kohdal­la. Itse asi­as­sa Soin­in­vaaran kymyk­sen oleelli­nen osa oli ” Tästä pääsem­mekin mie­lenki­in­toisi­in keskustelui­hin siitä, onko parem­pi puol­la hitaasti ja pitkään vain ker­ral­la ja nopeasti”. Onko nim­imerk­ki Kansalaisen lin­ja se että annetaan kaik­ki yli 70 vuo­ti­aat riskiryh­mässä ole­vat van­huk­set kuol­la pois vain kos­ka kuol­e­vat kuitenkin joku päivä lähi vuosi­na? Eikös tätä ongel­ma olisi help­po ratkaista lopet­ta­mal­la kokon­aan van­hus­ten­hoidot ja sanoa että kuole­ma kotona ilman hoitoa on taloudel­lis­es­ti kaik­ista järkevin vai­h­toe­hto. Mitä tulee rajoituk­si­in ja mask­isu­osi­tuk­si­in niin ne ovat asia erik­seen. Niistä voisi keskustel­la lisää mut­ta en usko että iso­ja rajoituk­sia tulee Suomes­sa tai Euroopas­sa enää ja mask­isu­osi­tuk­set pois­tuu pikkuhil­jaa. Vain Kiina jatkaa lock­down lin­jaa ja se on poli­it­ti­nen päätös kos­ka Kiina voisi rokot­taa koko väestön kos­ka sen poli­it­ti­nen jär­jestelmä sal­li sen. Sydän- ja verisuoni­tau­dit ovat myös osa elin­tapo­ja ja suo­ma­lais­ten viinankäytöl­lä on o iso osa siinä että sydän- ja verisuoni­tau­tien riskit lisään­tyivät pan­demi­an aikana kos­ka viinan­juon­ti tai viinankul­tus nousi hiukan 2020 rajoi­tusten aikana. 

      Ukrainan sotaa on turha sotkea pan­demi­aan kos­ka Ukrainan sodan aloit­ti Venäjä 24.2.2022 hyökkäyk­sel­lä Ukrainaan . Vain yksi henkilö oli Pres­i­dent­ti Putin voi mut­taa Venäjän sotavoimien suun­nan tässä sodassa.Ukraina tais­telee itsenäisyy­den puoles­ta jul­man vastapuolen kanssa. Viruk­set ovat näkymät­tömiä. Viruk­sen kanssa ei voi tehdä tuli­taukoa tai Ase­le­poa tai rauhan­sopimus­ta. Toki diplo­maat­ti­nen ratkaisu on sodas­sa aina vai­h­toe­hto mut­ta kun osa­puo­lia on per­in­teis­es­ti kak­si on molem­pi­en suos­tut­ta­va neuvottelupöytään.

      Vastaa