Lisää asuntoja Helsingin keskustaan

Toimis­toti­las­ta on tulos­sa pääkaupunkiseudul­la merkit­tävää yli­tar­jon­taa. Toisaal­ta osa etä­työstä on tul­lut jäädäk­seen ja toisaal­ta suun­taus vie kohden tiivi­impiä toimis­to­ja, jois­sa on vähem­män neliöitä henkeä kohden. Omaa työhuonet­ta ei enää tarvi­ta omia mappe­ja varten. Tietokoneenkaan ei tarvitse olla oma, kos­ka tiedot ovat pilvessä.

Mon­et yri­tyk­set tähtäävät jopa 50 pros­ent­tia pienem­pi­in toim­i­tiloi­hin, mut­ta arvioikaamme, että vähen­nys on lähivu­osi­na keskimäärin vaa­ti­mat­tomasti 20 %. Se on silti pari miljoon­aa toimi­s­toneliötä. Jos näi­den tilalle tulisi asun­to­ja, syn­ty­isi koti noin 50 000 asukkaalle.

Kaavoit­ta­ja hyväksyy toimis­to­jen muut­tamisen asun­noik­si kaupun­gin laidoil­la, mut­ta ei keskus­tas­sa. Työ­paikkamäärän pitäisi siis keskus­tas­sa kas­vaa samas­sa tahdis­sa toimis­to­jen tiivistymisen kanssa. Tätä perustel­laan sil­lä, että Helsin­gin keskus­ta tar­joaa maan parhaan sijain­nin toimis­toille. Siel­lä on toim­i­tilo­ja tyhjil­lään paljon vähem­män kuin muual­la pääkaupunkiseudulla.

Tyhjien toim­i­tilo­jen vähyys ei itse asi­as­sa ker­ro toim­i­tilo­jen tarpeesta vaan hyvin toimivista markki­noista. Vuokrat sen sijaan ker­to­vat. Nekin ovat keskus­tas­sa korkeampia kuin laidoil­la, mut­ta asun­noista mak­se­taan siel­lä vielä paljon enemmän.

Gen­evessä ydinkeskus­ta on lähin­nä asum­ista, kaup­paa ja vapaa-ajan viet­toa varten. Ratikoiden aamu­ru­uh­ka suun­tau­tuu ulospäin kaupunkia ympäröiville toimistoalueille.

Kun hin­to­jen perus­teel­la keskus­ta on halu­tu­in­ta aluet­ta sekä toimis­toille että asun­noille, voisi ajatel­la, että antaa hin­nan ratkaista.

Näin ei kaavoit­ta­jan mielestä voi tehdä, kos­ka ”sil­loin­han kaik­ki muutet­taisi­in asun­noik­si”. Markki­nat eivät ole aivan väärässä. Onhan asun­noista kova pula ja toimis­toti­laa neliök­ilo­metrin ver­ran tyhjillään.

Kaikkia toimis­to­ja ei tietenkään muutet­taisi asun­noik­si vaan vain niin paljon, että markki­nat tasapainottuisivat.

Kun­nat pitävät kiin­ni toimis­toista, kos­ka kil­pail­e­vat toisi­aan vas­taan yhteisöveroista. Mieli voisi muut­tua, jos yhteisöverot kerät­täisi­in seudun yhteiseen kas­saan. Tosin miljoo­nan euron asun­nois­sa asu­vat ovat nekin yleen­sä aika hyviä veronmaksajia.

Ehkäpä ulkois­vaiku­tuk­set silti puolta­vat jonkin­laista jar­rua toim­i­tilo­jen muut­tamiselle asun­noik­si Helsin­gin keskus­tan tun­tu­mas­sa. Jar­runa kan­nat­taisi käyt­tää kuitenkin hin­tao­h­jaus­ta – siis rahaa – eikä kaavoit­ta­jan hark­in­taa, jot­ta kenellekään ei tulisi mieleen kyseenalais­taa harkin­nan tas­a­puolisu­ut­ta. Sen selvit­tämiseen, kuin­ka hyvä juuri tämä kiin­teistö olisi asun­toina, ei kan­na­ta käyt­tää virkami­esten työaikaa. Se kuu­luu omistajille.

Aivan ydinkeskus­ta on toimis­toille seudun paras paik­ka saavutet­tavu­u­den kannal­ta, mut­ta jo kilo­metrin käve­ly­mat­ka ase­mal­ta pudot­taa saavutet­tavu­u­den alle Pasi­lan tai Keilaniemen.  Näil­lä alueil­la kan­nat­taisi antaa muut­taa toimis­to­ja asumiseen vapaasti.

Myös ydinkeskus­tas­sa voisi ylimpiä ker­roksia muut­taa asun­noik­si. Jopa Alek­sil­la asun­not kan­nat­taisi­vat parem­min kuin kaup­po­jen ylim­mät kerrokset.

Myös kau­pan myller­rys vapaut­taa merkit­tävästi tilaa Helsin­gin keskus­tas­ta. Erikoiskaup­pa siir­tyy vauhdil­la verkkoon. Lisäk­si eri puo­lille pääkaupunkiseu­tua on raken­net­tu suuria ostosparati­ise­ja. Ne eivät ole eri­tyisen kan­nat­tavia, sil­lä verkkokaup­pa syö niitäkin, mut­ta ne ovat kuitenkin ole­mas­sa ja vievät asi­akkai­ta ydinkeskus­tan kaupoilta.

Asumisen merkit­tävä lisäämi­nen Helsin­gin keskus­tas­sa päin vas­toin elävöit­täisi asi­akaska­dos­ta kär­sivää keskus­taa. Keskus­tas­sa asu­vat ovat keskus­tan kaup­po­jen ja kapakoiden luotet­tavimpia asiakkaita.

Vaik­ka muus­sa käytössä ole­via tilo­ja pitäisi saa­da muut­taa nyky­istä paljon vapaam­min asun­noik­si, katu­ta­so tulee jät­tää liiketiloik­si, jot­ta keskus­tas­ta ei tulisi kuol­lut­ta kuin Matinkylä.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu Talouselämä-lehden sivuilla.

 

21 vastausta artikkeliin “Lisää asuntoja Helsingin keskustaan”

  1. Jos kan­takaupunki­in halu­taan lisää asukkai­ta pitää myös joukkoli­ikenne saa­da nopeam­mak­si eli etelä-pohjois­su­un­tainen metrolin­ja tai maanalainen pikaraiti­otie tai lähi­ju­nien pis­ara- tai vas­taa­va rata.

  2. Naton suo­jas­sa Helsingistä tulee var­maan aika suosit­tu tuon itäisen kansan fik­sum­man porukan kesku­udessa jolle ei jää Putinin alla tule­vaisu­ut­ta, joten sekin saat­taa muut­taa koh­ta markki­noi­ta rajusti. Jotenkin toivoisi että Mar­i­an sairaala-alueen ja Her­ne­saaren suh­teen tulisi nopeasti jär­ki käteen ja jotkut yksit­täiset tuo­mar­it eivät pilaisi kaikkea pikku­mais­es­ti, kun nyt pitäisi saa­da kaik­ki mah­dolli­nen taloudelli­nen toim­inta käyn­ti­in jos vain joku on lait­ta­mas­sa rahaa. Ylipäätään taisi men­nä Suomes­sa työn­tek­i­jäpu­la unho­laan, jos vain poli­itikot ja virkamiehet eivät sotke asioita.

    1. Työn­tek­i­jäpu­la ei ole mikään absolu­ut­ti, vaan tar­jo­tun palkan ja työ­paikan funk­tio. Ja jos aiot täyt­tää Helsin­gin venäläisil­lä, siitä tulee astet­ta venäläisem­pi paik­ka ja Suomen kult­tuurista astet­ta venäläisempi.

      EKP vaikut­taa näkevän Ukrainan pako­laiskri­isin tilaisuute­na elvyt­tää rutkasti lisää. Itse en ole talouden asiantun­ti­ja, mut­ta en ole niinkään var­ma, että prekaari lisä­työvoima ja kovan käteisen tarve idässä riit­täisi kom­pen­soimaan talous­so­das­ta johtu­vat raa­ka-ainei­den ja ener­gian saatavu­u­songel­mat inflaa­tion kiihtymisessä. Sopii toivoa, ettei kaupunki­rak­en­tamista turhaan ale­ta kiihdyt­tämään pako­lais­ten takia ja pako­lais­ten voimalla.

      Voitaisi­inko jo yhdessä sopia EU-tasol­la, että pako­laiset lähtevät koti­in kun sota lop­puu? Tämä hie­man rajoit­taisi työ­nan­ta­jien ym. hyväk­sikäyt­töön taipu­vais­ten taho­jen hinkua hyö­tyä haavoit­tuvas­sa ase­mas­sa ole­vista ihmi­sistä, ja nos­taisi Ukrainalais­ten tais­te­lu­tah­toa. Ei riitä, että kaik­ki taval­laan olet­ta­vat näin ole­van. Se pitää ilmaista selkeästi.

      Suo­mi on mei­dän maamme, ja sil­lä on arvo sil­loinkin kun ekon­o­mistit eivät osaa tai halua ottaa sitä laskelmi­in mukaan. Ei tämä näin voi toimia, että mei­dän olete­taan puo­lus­ta­van maa­ta hen­gel­lämme ja toisaal­la tätä maa­ta vuode­taan ja kaval­letaan kaikessa hil­jaisu­udessa muille.

  3. Mie­lenki­in­toisia ajatuk­sia, eri­tyis­es­ti tuo, että jopa Alek­sil­la ylem­mät ker­rokset oli­si­vat asuntoja. 

    Asuimme nuore­na per­heenä 80–90-luvun vai­h­teessa arkkite­htu­uril­taan hienos­sa ja palk­i­tus­sa Olaris­sa. Asun­not oli­vat hyvin suun­nitel­tu­ja, mut­ta jo tuol­loin alem­pi­en ker­rosten liiketi­lat oli­vat lähin­nä ker­ho­huone­tyyp­pisessä käytössä. Ne oli­vat alun­perin jääneet 70-luvun alus­sa raken­nus­vai­heessa aluer­ak­en­ta­jien omis­tuk­seen, ja raken­nut­ta­jat luovut­ti­vat ne taloy­htiöille 10-vuo­tis­takuuko­r­jauk­sia vas­taan. Vai­h­tokaup­pa ei todel­lakaan olisi kan­nat­tanut taloy­htiöille. Oikeas­t­aan mis­sään lähiössä ei ole syn­tynyt aidosti elävää katutasoa.

  4. OS: “Asumisen merkit­tävä lisäämi­nen Helsin­gin keskus­tas­sa päin vas­toin elävöit­täisi asi­akaska­dos­ta kär­sivää keskus­taa. Keskus­tas­sa asu­vat ovat keskus­tan kaup­po­jen ja kapakoiden luotet­tavimpia asiakkaita”
    En täysin allekir­joi­ta tätä. Huo­mat­ta­va osa rav­in­toloista ja kult­tuurielämästä Helsin­gin keskus­tas­sa elää työssäkäyvien lounas­ruokailus­ta, shop­pailus­ta, after-work ja muista viihde­pain­oit­tei­sista aktivi­teeteista, edus­tusti­laisuuk­sista, kon­gres­si­toimin­nas­ta ja tur­is­teista. Helsin­gin keskus­taan tul­laan näyt­täy­tymään ja tapaa­maan ystäviä, laite­taan parem­mat vaat­teet päälle. Lähiöis­sä kul­je­taan risai­sis­sa vaatt­teis­sa suorit­ta­mas­sa vält­tämät­tömät ostok­set ja syödään piz­zaa tai kebabia.

    Pelkästään kan­takaupun­gin asukkaiden varas­sa elävä rav­in­to­laelämä muis­tut­taisi itä-Euroop­palaista kaupunkia kylmän sodan aikana. Ei kan­takaupunki­laisil­la edes ole sel­l­aista ostovoimaa kun asum­i­nen mak­saa maltaita.

    1. Olen samaa mieltä tästä rav­in­to­la-elämästä. Muu­timme kahdek­san vuot­ta sit­ten Tapi­o­las­ta Krunikkaan. Kun syö töis­sä hyvän lounaan lounas­rav­in­to­las­sa, ei enää illal­la jak­sa lähteä rav­in­to­laan. Muu­ta­man ker­ran vuodessa tulee syö­tyä oop­per­avoileipä Kolmes­sa kru­unus­sa tai lounas jos­sain lähialueen pienessä kuppilassa. 

      - kom­ment­ti tuli väärään kohtaan, oli tarkoitet­tu edelliseen.

  5. Tosin miljoo­nan euron asun­nois­sa asu­vat ovat nekin yleen­sä aika hyviä veronmaksajia.

    Mut­ta Helsin­ki ei vält­tämät­tä saa lisää juuri täl­laisia ihmisiä. Voi käy­dä niin, että keskus­taan sit­ten muut­taa täl­laisia ihmisiä muual­ta Helsingistä ja hei­dän tilalleen Helsin­gin ulkop­uolelta ihmisiä, jot­ka eivät ole aivan niin hyvä­tu­loisia. Var­maan vero­tu­lo­ja tulee silti lisää, mut­tei aivan niin paljon kuin suo­raan näi­den uusien keskus­ta-asun­to­jen asukkaista voisi päätellä.

  6. Parhai­ta toim­i­ti­lan sijain­te­ja ovat ne, jot­ka ovat joukkoli­iken­teen sol­muko­hdis­sa JA autol­la tavoitettavissa.

    1. Helsingis­sä ei sel­l­aista paikkaa ole eikä ole tulos­sa, joka ei olisi autol­la tavoitet­tavis­sa. Sen sijaan joukkoli­iken­teen sol­muko­htia on rajoitet­tu määrä ja ne tulisi kaik­ki ottaa mak­si­maalis­es­ti hyö­tykäyt­töön. Kaik­ki muu on arvokkaan resurssin vajaakäyttöä.

  7. Toimis­toti­las­ta on tulos­sa Pääkaupunkiseudul­la merkit­tävää yli­tar­jon­taa. Silti Elielin­aukio, Hieta­lah­den­ran­ta, Eteläsa­ta­ma, Eläin­tarhan urheilupuis­to ja Alp­pi­lan kalliot aio­taan rak­en­taa täy­teen toimis­toraken­nuk­sia, pienem­mistä raken­nushankkeista puhumattakaan.

  8. “Kun­nat pitävät kiin­ni toimis­toista, kos­ka kil­pail­e­vat toisi­aan vas­taan yhteisöveroista. Mieli voisi muut­tua, jos yhteisöverot kerät­täisi­in seudun yhteiseen kas­saan. Tosin miljoo­nan euron asun­nois­sa asu­vat ovat nekin yleen­sä aika hyviä veronmaksajia.”

    Sote-uud­is­tuk­sen myötä man­ner-Suomen kun­tien yhteisövero­tu­loista tip­puu kol­mannes pois ja kun­nal­lisvero­tu­loista kak­si kol­ma­sosaa. Sen jäl­keen kaupunkien tulois­sa nyky­istä keskeisem­pi rooli on mm. kiin­teistöveroil­la. Tuos­ta asi­as­ta olisi mie­lenki­in­toista nähdä ver­tail­e­va tutkimus. Ahve­nan­maal­la kaik­ki palkoista per­i­tyt verot, pääo­mat­uloverot ja yhteisöverot val­tio tilit­tää alueelle takaisin, otta­mat­ta välistä edes vero­jenkeräysku­lu­ja. Muual­la Suomes­sa alue saa suo­raan tuloik­seen osan palkoista per­i­ty­istä veroista (kun­nal­lisverot) ja pienen osan yhteisöveroista (nyky­isin noin 30 %, jatkos­sa noin 20 %) ja pääo­mat­uloveroista ei mitään. Voisi nojatuolista käsin ajatellen olet­taa, että vero­tus kan­nus­taa voimakkaam­min asukkaiden valikoin­ti­in koko verot itse pitää saaval­la Ahve­nan­maal­la kuin man­ner-Suomes­sa, jos­sa vero­tu­loista alue saa vain osan. Mut­ta tutki­mal­la voisi selvit­tää, miten asia oikeasti on.

    Soten myötä kan­nustei­den asukkaiden valikoin­ti­in kun­taan voisi olet­taa jonkin ver­ran laske­van man­ner-Suomes­sa, kun alueen tuloista yhä isom­pi osa kiertää val­tion bud­jetin kaut­ta pienem­mäl­lä riip­pu­vu­udel­la siihen, kuin­ka hyvä­tu­loisia asukkai­ta tai hyvävoit­toisia yri­tyk­siä alue kerää.

  9. Tuleeko pom­misuo­jat myös? 

    Mitä tiivi­impi kaupun­ki sitä helpom­pi pom­mit­taa tuusannuuskaksi. 

    Miten kaupun­ki evakuoidaan? Kievis­sä Aika hankalaa.

    1. Tehokas ilma­tor­jun­ta estää pom­mit­tamisen tuu­san­nuskak­si ja pom­misuoi­jia on kerrostaloissa.
      Ydin- tms joukko­tuho­hyökkäyk­sen uhates­sa helsinkiläiset evakuoidaan maaseudulle. Ainakin kylmän sodan aikana jae­tuis­sa pelas­tu­sop­pais­sa oli ohjeet kokoon­tua tiet­ty­i­hin paikkoi­hin jos­ta bus­sit aja­vat asukkaat muualle.

  10. Minä en ainakaan ostaisi mitään kop­pia Helsin­gin kan­takaupungista lähivu­osi­na tai ‑vuosikym­meninä. Etätöi­hin ei ole tilaa, vaikkei olisi mappe­jakaan. Map­pi­ar­gu­ment­ti on huvit­ta­va. Varsinkin lap­siper­heelli­nen tarvit­see työn­tekoon oman huoneen, johon ei mekas­tus kuu­lu. Jos puolisokin tekee etätöitä, tarvi­taan kak­si työhuonet­ta. Suomes­ta löy­tyy run­saasti tilavia ja hyviä omakoti­talo­ja pienistä kunnista.

    Koron­akaan ei ole hel­lit­tämässä yhtään vaan pahe­nee vain, vaik­ka epäpätevä THL muu­ta uskot­teleekin. Covid-19 ‑vari­ant­te­ja tulee koko ajan lisää eikä yhden vari­antin aiheut­ta­man taudin sairas­t­a­mi­nen tuo­ta juurikaan immu­ni­teet­tia. Covid-19 ‑taud­ista saamme vuosikau­sia kestävän riesan eikä teg­nelliläisessä lau­maid­en­ti­teet­ti-ajatuk­ses­sa ole mitään perää eikä ole myöskään mitenkään selvää, että uudet vari­antit ovat vält­tämät­tä vähem­män tap­pavia kuin van­hat. Teg­nell itse teki jo johtopäätök­set ja lähti mui­hin tehtävi­in. Mil­loinka­han THL:n väki tekee samat johtopäätökset?

    Varsinkin per­heel­lisen olisi paljon parem­pi asua isos­sa omakoti­talos­sa maaseudun rauhas­sa kuin olla alt­ti­ina kemi­al­lis­ten asei­den tai ter­mobaaris­ten pom­mien vaiku­tuk­selle Helsin­gin kan­takaupungis­sa. Pääkaupunkiseudun sivi­ilien evakuoin­ti voi osoit­tau­tua varsin haas­tavak­si sodan aikana. Kyse on kuitenkin 1.3 miljoonas­ta ihmis­es­tä, joista noin 720 000 asuu Helsingissä.

    Varsinkaan Helsingillä tai muil­lakaan suuril­la kaupungeil­la ei ole mitään niin hyvää tar­jot­tavaa, että niihin kan­nat­taisi jäädä asumaan opiskelu­jen pää­tyt­tyä. Tule­vaisu­udessa toimis­tois­sa ollaan pienem­pi osa ajas­ta kuin nykyään. Min­un alal­lani on aivan nor­maalia, että työ­nan­ta­jan omis­sa toimis­totilois­sa on yhtä aikaa vain pieni osa kaik­ista työn­tek­i­jöistä. Suun­nit­te­lu­työtä on tehty asi­akkaan tilois­sa ja enenevässä määrin etä­työnä jo todel­la kauan. Niinä päiv­inä viikos­ta, kun toimis­tol­la on tarpeen käy­dä, sinne voi kulkea ja muu­toinkin asioin­nit voi tehdä sähköau­tol­la, jol­lais­ten käyt­tökus­tan­nuk­si­in tarve vähen­tää hiilid­iok­sidipäästöjä tai pakot­teet eivät vaiku­ta ollenkaan. Olk­ilu­o­to 3 vielä lisää todel­la run­saasti perusvoiman tuotan­toa Suomes­sa tänä vuonna.

    1. Onnek­si on niitäkin, jot­ka eivät halua asua Helsin­gin kan­takaupungis­sa, kos­ka kaik­ki halukkaat eivät muutenkaan mahdu.

      1. Aika suuri osa niistä jot­ka halu­a­vat asua nimeno­maan Helsin­gin kan­takaupungis­sa ovat ulko­maalaisia. Siitä ei pääse ohi, ja niin se on var­maan monis­sa muis­sakin maail­man metropoleis­sa. Täy­tyy vain toivoa että he työl­listy­i­sivät mah­dol­lisim­man hyvin, muuten se on kuin kan­taisi vet­tä kaivoon.

      2. Kankakaupungis­sa asuu paljon ulko­maalaisia, esimerkik­si Nokian enti­nen toim­i­tusjo­hta­ja Elop Kajanokalla. Human­i­taarisen maa­han­muu­ton tuil­la ei kan­takaupungis­sa asuta.

      3. Arve­len, että kysyn­tä vähe­nee tule­vaisu­udessa. Helsin­gin kan­takaupun­ki pysyy saman­laise­na mut­ta tietotekni­ik­ka ja organ­isaa­tioiden toim­intata­vat eivät.

  11. Itse veikkaan että venäläi­sistä ainakin osa läh­tee pois Helsingistä, tääl­lä on liian vaar­al­lista asua.

  12. Helsin­gin keskus­tan toimis­tot eivät ole nykyään houkut­tele­via, kos­ka ne ovat lähin­nä vain joukkoli­iken­teel­lä saavutet­tavis­sa ja parem­min kysyn­tää on toimis­totiloille, jot­ka ovat sekä joukkoli­iken­teel­lä että autol­la saavutettavissa.

    Helsin­gin keskus­tas­sa on esimerkik­si Kaartinkaupungis­sa ja Punavuores­sa var­maan yli puo­let van­hoista toimis­toista muutet­tu hotelleik­si ja asun­noik­si. Jot­ta Helsin­gin keskus­ta ei kokon­aan autioidu hil­jaisek­si asuinalueek­si on nyt syytä alkaa panos­taa keskus­tan houkut­tele­vu­u­teen toimis­to­jen sijaintipaikkana.

    Kos­ka kysyn­tää on lähin­nä toimis­toille jot­ka ovat sekä joukkoli­iken­teel­lä että autol­la saavutet­tavis­sa ja keskus­tan saavutet­tavu­us on autol­la surkea on nyt autoiluy­hteyk­siä syytä parantaa. 

    Keskus­tatun­neli ja sen jäl­keen Vapau­den tun­neli ovat ratkaisu, jol­la saadaan suju­vat kehätieväylät keskus­tan alle, keskus­tan autioi­tu­mi­nen pysäytet­tyä ja keskus­tan toimis­tot taas houkut­tele­viksi sijain­tipaikoik­si yrityksille.

  13. Lisää asun­to­ja Helsin­gin keskus­taan, toimis­totilo­jen ylitarjonta.
    Tarvit­seeko Helsin­ki 50.000 asun­toa lisää. Kyl­lä. Helsin­ki tarvit­see lisää hyviä veronmaksajia.
    Kuu­luuko keskus­ta asukkaille. Kyl­lä. Nyt 156.000 ihmistä matkus­taa päivit­täin töi­hin Helsinki­in Helsin­gin ulkop­uolelta. Helsingis­sä on nyt n. 50.000 kohtu­uhin­taista, tuet­tua asun­toa, osa keskus­tas­sa. Helsingis­sä n. 50 % asuu yksin. Keskus­tan liiketi­la­raken­nusten ylim­mät ker­rokset voisi­vat olla asuntoja.
    Markki­nat, markki­nahin­nat voisi­vat hoitaa kaupun­gin keskus­tan asukas­va­likoin­nin, eikä kun­nan vero­tarve tai hyvän­tekeväisyys­tah­to, kohtu­uhin­taisil­la, tue­tu­il­la asun­noil­la. Kiin­teistöveroon painotetaan.
    Kaupunki­laiset tarvit­se­vat aukion­sa, puis­ton­sa, rantansa, met­sikkön­sä ja kaiken­laiset viheralueensa.
    Keskus­tan kaduil­la tulee olla mak­sullisia kadun­var­sipysäköin­tipaikko­ja, ½ — 2 tun­tia asioin­tia varten, kivi­jalka­kaupois­sa. Autot ”asu­vat” tule­vaisu­udessa, maan alla parkki­halleis­sa tai maan pääl­lä parkki­raken­nuk­sis­sa, maksullisissa.
    Helsinkiläisil­lä on paljon ”per­in­tökote­ja” ympäri Suomen, jotkin mökkikäytössä, jotkin jääneet autioi­tu­maan (jos tulee tarve siir­tyä Helsingistä).
    Nykyaikainen, tule­vaisu­u­den toimis­to-/työti­la.
    oma, hil­jainen työn­teko­huone (kotona/toimistossa), yhteistyöti­la (toimis­tossa)
    työ­paikan läheisyys, työ­matkat (itse olen saanut tehdä työ­matko­ja kävellen yli 30 vuot­ta, se on hieno etu.)
    Yrityksille/yrittäjille voisi olla myös toimis­toti­la-raken­nuk­sia (myös koko Suomelle), joista oman työti­lan lisäk­si voisi saa­da mui­ta palvelu­ja, yhteisiä toimistopalvelu­ja ja kokoustiloja.
    Liiketilo­jen käyt­tö­tarkoi­tus muut­tuu, koko­tarve piene­nee, net­tikaup­pa yleistyy.
    Keskus­tan liiketi­lat saisi­vat olla enem­mänkin tuot­tei­den mallikap­palei­ta esit­tele­viä. Kaik­ki mallit, värit, koot oli­si­vat näyt­teil­lä. Tilauk­sen voisi tehdä paikan pääl­lä tai netis­sä, tästä liik­keestä noudet­tavak­si, liik­keen muista sivuli­ikkeistä noudet­tavak­si tai koti­in kul­jetet­tavak­si. Toim­i­tuk­set hoitu­vat ripeästi. Use­am­mat liik­keet voisi­vat tul­la keskus­taan tilan­tarpeen pienen­e­misen, ja sitä kaut­ta hin­nan alen­e­misen vuoksi.
    Liiken­ney­htey­det, sekä työ­paikkoi­hin että kaup­poi­hin on olta­va hyvät. Tarvi­taan jous­tavaa joukkoli­iken­net­tä ja mak­sullisia auto­jen parkkipaikko­ja. Yksi­ty­isautoilun ”kieltämisen” sijas­ta, yksi­ty­isautoilus­ta on tehtävä mak­sullista, eril­li­sis­sä parkkitiloissa.
    Kun aikanaan, raha­pu­las­sa ole­vat hyv­in­voin­tialueet yhdis­tyvät, tulee voimakkaasti, itsenäis­es­ti toimivia, hyv­in­voin­tikeskit­tymiä, ehkä 5 – 9 alueelle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *