Lisää asuntoja Helsingin keskustaan

Toimistotilasta on tulossa pääkaupunkiseudulla merkittävää ylitarjontaa. Toisaalta osa etätyöstä on tullut jäädäkseen ja toisaalta suuntaus vie kohden tiiviimpiä toimistoja, joissa on vähemmän neliöitä henkeä kohden. Omaa työhuonetta ei enää tarvita omia mappeja varten. Tietokoneenkaan ei tarvitse olla oma, koska tiedot ovat pilvessä.

Monet yritykset tähtäävät jopa 50 prosenttia pienempiin toimitiloihin, mutta arvioikaamme, että vähennys on lähivuosina keskimäärin vaatimattomasti 20 %. Se on silti pari miljoonaa toimistoneliötä. Jos näiden tilalle tulisi asuntoja, syntyisi koti noin 50 000 asukkaalle.

Kaavoittaja hyväksyy toimistojen muuttamisen asunnoiksi kaupungin laidoilla, mutta ei keskustassa. Työpaikkamäärän pitäisi siis keskustassa kasvaa samassa tahdissa toimistojen tiivistymisen kanssa. Tätä perustellaan sillä, että Helsingin keskusta tarjoaa maan parhaan sijainnin toimistoille. Siellä on toimitiloja tyhjillään paljon vähemmän kuin muualla pääkaupunkiseudulla.

Tyhjien toimitilojen vähyys ei itse asiassa kerro toimitilojen tarpeesta vaan hyvin toimivista markkinoista. Vuokrat sen sijaan kertovat. Nekin ovat keskustassa korkeampia kuin laidoilla, mutta asunnoista maksetaan siellä vielä paljon enemmän.

Genevessä ydinkeskusta on lähinnä asumista, kauppaa ja vapaa-ajan viettoa varten. Ratikoiden aamuruuhka suuntautuu ulospäin kaupunkia ympäröiville toimistoalueille.

Kun hintojen perusteella keskusta on halutuinta aluetta sekä toimistoille että asunnoille, voisi ajatella, että antaa hinnan ratkaista.

Näin ei kaavoittajan mielestä voi tehdä, koska ”silloinhan kaikki muutettaisiin asunnoiksi”. Markkinat eivät ole aivan väärässä. Onhan asunnoista kova pula ja toimistotilaa neliökilometrin verran tyhjillään.

Kaikkia toimistoja ei tietenkään muutettaisi asunnoiksi vaan vain niin paljon, että markkinat tasapainottuisivat.

Kunnat pitävät kiinni toimistoista, koska kilpailevat toisiaan vastaan yhteisöveroista. Mieli voisi muuttua, jos yhteisöverot kerättäisiin seudun yhteiseen kassaan. Tosin miljoonan euron asunnoissa asuvat ovat nekin yleensä aika hyviä veronmaksajia.

Ehkäpä ulkoisvaikutukset silti puoltavat jonkinlaista jarrua toimitilojen muuttamiselle asunnoiksi Helsingin keskustan tuntumassa. Jarruna kannattaisi käyttää kuitenkin hintaohjausta – siis rahaa – eikä kaavoittajan harkintaa, jotta kenellekään ei tulisi mieleen kyseenalaistaa harkinnan tasapuolisuutta. Sen selvittämiseen, kuinka hyvä juuri tämä kiinteistö olisi asuntoina, ei kannata käyttää virkamiesten työaikaa. Se kuuluu omistajille.

Aivan ydinkeskusta on toimistoille seudun paras paikka saavutettavuuden kannalta, mutta jo kilometrin kävelymatka asemalta pudottaa saavutettavuuden alle Pasilan tai Keilaniemen.  Näillä alueilla kannattaisi antaa muuttaa toimistoja asumiseen vapaasti.

Myös ydinkeskustassa voisi ylimpiä kerroksia muuttaa asunnoiksi. Jopa Aleksilla asunnot kannattaisivat paremmin kuin kauppojen ylimmät kerrokset.

Myös kaupan myllerrys vapauttaa merkittävästi tilaa Helsingin keskustasta. Erikoiskauppa siirtyy vauhdilla verkkoon. Lisäksi eri puolille pääkaupunkiseutua on rakennettu suuria ostosparatiiseja. Ne eivät ole erityisen kannattavia, sillä verkkokauppa syö niitäkin, mutta ne ovat kuitenkin olemassa ja vievät asiakkaita ydinkeskustan kaupoilta.

Asumisen merkittävä lisääminen Helsingin keskustassa päin vastoin elävöittäisi asiakaskadosta kärsivää keskustaa. Keskustassa asuvat ovat keskustan kauppojen ja kapakoiden luotettavimpia asiakkaita.

Vaikka muussa käytössä olevia tiloja pitäisi saada muuttaa nykyistä paljon vapaammin asunnoiksi, katutaso tulee jättää liiketiloiksi, jotta keskustasta ei tulisi kuollutta kuin Matinkylä.

= = = =

Kirjoitus on julkaistu Talouselämä-lehden sivuilla.

 

21 vastausta artikkeliin “Lisää asuntoja Helsingin keskustaan”

  1. Jos kantakaupunkiin halutaan lisää asukkaita pitää myös joukkoliikenne saada nopeammaksi eli etelä-pohjoissuuntainen metrolinja tai maanalainen pikaraitiotie tai lähijunien pisara- tai vastaava rata.

  2. Naton suojassa Helsingistä tulee varmaan aika suosittu tuon itäisen kansan fiksumman porukan keskuudessa jolle ei jää Putinin alla tulevaisuutta, joten sekin saattaa muuttaa kohta markkinoita rajusti. Jotenkin toivoisi että Marian sairaala-alueen ja Hernesaaren suhteen tulisi nopeasti järki käteen ja jotkut yksittäiset tuomarit eivät pilaisi kaikkea pikkumaisesti, kun nyt pitäisi saada kaikki mahdollinen taloudellinen toiminta käyntiin jos vain joku on laittamassa rahaa. Ylipäätään taisi mennä Suomessa työntekijäpula unholaan, jos vain poliitikot ja virkamiehet eivät sotke asioita.

    1. Työntekijäpula ei ole mikään absoluutti, vaan tarjotun palkan ja työpaikan funktio. Ja jos aiot täyttää Helsingin venäläisillä, siitä tulee astetta venäläisempi paikka ja Suomen kulttuurista astetta venäläisempi.

      EKP vaikuttaa näkevän Ukrainan pakolaiskriisin tilaisuutena elvyttää rutkasti lisää. Itse en ole talouden asiantuntija, mutta en ole niinkään varma, että prekaari lisätyövoima ja kovan käteisen tarve idässä riittäisi kompensoimaan taloussodasta johtuvat raaka-aineiden ja energian saatavuusongelmat inflaation kiihtymisessä. Sopii toivoa, ettei kaupunkirakentamista turhaan aleta kiihdyttämään pakolaisten takia ja pakolaisten voimalla.

      Voitaisiinko jo yhdessä sopia EU-tasolla, että pakolaiset lähtevät kotiin kun sota loppuu? Tämä hieman rajoittaisi työnantajien ym. hyväksikäyttöön taipuvaisten tahojen hinkua hyötyä haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä, ja nostaisi Ukrainalaisten taistelutahtoa. Ei riitä, että kaikki tavallaan olettavat näin olevan. Se pitää ilmaista selkeästi.

      Suomi on meidän maamme, ja sillä on arvo silloinkin kun ekonomistit eivät osaa tai halua ottaa sitä laskelmiin mukaan. Ei tämä näin voi toimia, että meidän oletetaan puolustavan maata hengellämme ja toisaalla tätä maata vuodetaan ja kavalletaan kaikessa hiljaisuudessa muille.

  3. Mielenkiintoisia ajatuksia, erityisesti tuo, että jopa Aleksilla ylemmät kerrokset olisivat asuntoja.

    Asuimme nuorena perheenä 80-90-luvun vaihteessa arkkitehtuuriltaan hienossa ja palkitussa Olarissa. Asunnot olivat hyvin suunniteltuja, mutta jo tuolloin alempien kerrosten liiketilat olivat lähinnä kerhohuonetyyppisessä käytössä. Ne olivat alunperin jääneet 70-luvun alussa rakennusvaiheessa aluerakentajien omistukseen, ja rakennuttajat luovuttivat ne taloyhtiöille 10-vuotistakuukorjauksia vastaan. Vaihtokauppa ei todellakaan olisi kannattanut taloyhtiöille. Oikeastaan missään lähiössä ei ole syntynyt aidosti elävää katutasoa.

  4. OS: ”Asumisen merkittävä lisääminen Helsingin keskustassa päin vastoin elävöittäisi asiakaskadosta kärsivää keskustaa. Keskustassa asuvat ovat keskustan kauppojen ja kapakoiden luotettavimpia asiakkaita”
    En täysin allekirjoita tätä. Huomattava osa ravintoloista ja kulttuurielämästä Helsingin keskustassa elää työssäkäyvien lounasruokailusta, shoppailusta, after-work ja muista viihdepainoitteisista aktiviteeteista, edustustilaisuuksista, kongressitoiminnasta ja turisteista. Helsingin keskustaan tullaan näyttäytymään ja tapaamaan ystäviä, laitetaan paremmat vaatteet päälle. Lähiöissä kuljetaan risaisissa vaattteissa suorittamassa välttämättömät ostokset ja syödään pizzaa tai kebabia.

    Pelkästään kantakaupungin asukkaiden varassa elävä ravintolaelämä muistuttaisi itä-Eurooppalaista kaupunkia kylmän sodan aikana. Ei kantakaupunkilaisilla edes ole sellaista ostovoimaa kun asuminen maksaa maltaita.

    1. Olen samaa mieltä tästä ravintola-elämästä. Muutimme kahdeksan vuotta sitten Tapiolasta Krunikkaan. Kun syö töissä hyvän lounaan lounasravintolassa, ei enää illalla jaksa lähteä ravintolaan. Muutaman kerran vuodessa tulee syötyä oopperavoileipä Kolmessa kruunussa tai lounas jossain lähialueen pienessä kuppilassa.

      – kommentti tuli väärään kohtaan, oli tarkoitettu edelliseen.

  5. Tosin miljoonan euron asunnoissa asuvat ovat nekin yleensä aika hyviä veronmaksajia.

    Mutta Helsinki ei välttämättä saa lisää juuri tällaisia ihmisiä. Voi käydä niin, että keskustaan sitten muuttaa tällaisia ihmisiä muualta Helsingistä ja heidän tilalleen Helsingin ulkopuolelta ihmisiä, jotka eivät ole aivan niin hyvätuloisia. Varmaan verotuloja tulee silti lisää, muttei aivan niin paljon kuin suoraan näiden uusien keskusta-asuntojen asukkaista voisi päätellä.

  6. Parhaita toimitilan sijainteja ovat ne, jotka ovat joukkoliikenteen solmukohdissa JA autolla tavoitettavissa.

    1. Helsingissä ei sellaista paikkaa ole eikä ole tulossa, joka ei olisi autolla tavoitettavissa. Sen sijaan joukkoliikenteen solmukohtia on rajoitettu määrä ja ne tulisi kaikki ottaa maksimaalisesti hyötykäyttöön. Kaikki muu on arvokkaan resurssin vajaakäyttöä.

  7. Toimistotilasta on tulossa Pääkaupunkiseudulla merkittävää ylitarjontaa. Silti Elielinaukio, Hietalahdenranta, Eteläsatama, Eläintarhan urheilupuisto ja Alppilan kalliot aiotaan rakentaa täyteen toimistorakennuksia, pienemmistä rakennushankkeista puhumattakaan.

  8. ”Kunnat pitävät kiinni toimistoista, koska kilpailevat toisiaan vastaan yhteisöveroista. Mieli voisi muuttua, jos yhteisöverot kerättäisiin seudun yhteiseen kassaan. Tosin miljoonan euron asunnoissa asuvat ovat nekin yleensä aika hyviä veronmaksajia.”

    Sote-uudistuksen myötä manner-Suomen kuntien yhteisöverotuloista tippuu kolmannes pois ja kunnallisverotuloista kaksi kolmasosaa. Sen jälkeen kaupunkien tuloissa nykyistä keskeisempi rooli on mm. kiinteistöveroilla. Tuosta asiasta olisi mielenkiintoista nähdä vertaileva tutkimus. Ahvenanmaalla kaikki palkoista perityt verot, pääomatuloverot ja yhteisöverot valtio tilittää alueelle takaisin, ottamatta välistä edes verojenkeräyskuluja. Muualla Suomessa alue saa suoraan tuloikseen osan palkoista perityistä veroista (kunnallisverot) ja pienen osan yhteisöveroista (nykyisin noin 30 %, jatkossa noin 20 %) ja pääomatuloveroista ei mitään. Voisi nojatuolista käsin ajatellen olettaa, että verotus kannustaa voimakkaammin asukkaiden valikointiin koko verot itse pitää saavalla Ahvenanmaalla kuin manner-Suomessa, jossa verotuloista alue saa vain osan. Mutta tutkimalla voisi selvittää, miten asia oikeasti on.

    Soten myötä kannusteiden asukkaiden valikointiin kuntaan voisi olettaa jonkin verran laskevan manner-Suomessa, kun alueen tuloista yhä isompi osa kiertää valtion budjetin kautta pienemmällä riippuvuudella siihen, kuinka hyvätuloisia asukkaita tai hyvävoittoisia yrityksiä alue kerää.

  9. Tuleeko pommisuojat myös?

    Mitä tiiviimpi kaupunki sitä helpompi pommittaa tuusannuuskaksi.

    Miten kaupunki evakuoidaan? Kievissä Aika hankalaa.

    1. Tehokas ilmatorjunta estää pommittamisen tuusannuskaksi ja pommisuoijia on kerrostaloissa.
      Ydin- tms joukkotuhohyökkäyksen uhatessa helsinkiläiset evakuoidaan maaseudulle. Ainakin kylmän sodan aikana jaetuissa pelastusoppaissa oli ohjeet kokoontua tiettyihin paikkoihin josta bussit ajavat asukkaat muualle.

  10. Minä en ainakaan ostaisi mitään koppia Helsingin kantakaupungista lähivuosina tai -vuosikymmeninä. Etätöihin ei ole tilaa, vaikkei olisi mappejakaan. Mappiargumentti on huvittava. Varsinkin lapsiperheellinen tarvitsee työntekoon oman huoneen, johon ei mekastus kuulu. Jos puolisokin tekee etätöitä, tarvitaan kaksi työhuonetta. Suomesta löytyy runsaasti tilavia ja hyviä omakotitaloja pienistä kunnista.

    Koronakaan ei ole hellittämässä yhtään vaan pahenee vain, vaikka epäpätevä THL muuta uskotteleekin. Covid-19 -variantteja tulee koko ajan lisää eikä yhden variantin aiheuttaman taudin sairastaminen tuota juurikaan immuniteettia. Covid-19 -taudista saamme vuosikausia kestävän riesan eikä tegnelliläisessä laumaidentiteetti-ajatuksessa ole mitään perää eikä ole myöskään mitenkään selvää, että uudet variantit ovat välttämättä vähemmän tappavia kuin vanhat. Tegnell itse teki jo johtopäätökset ja lähti muihin tehtäviin. Milloinkahan THL:n väki tekee samat johtopäätökset?

    Varsinkin perheellisen olisi paljon parempi asua isossa omakotitalossa maaseudun rauhassa kuin olla alttiina kemiallisten aseiden tai termobaaristen pommien vaikutukselle Helsingin kantakaupungissa. Pääkaupunkiseudun siviilien evakuointi voi osoittautua varsin haastavaksi sodan aikana. Kyse on kuitenkin 1.3 miljoonasta ihmisestä, joista noin 720 000 asuu Helsingissä.

    Varsinkaan Helsingillä tai muillakaan suurilla kaupungeilla ei ole mitään niin hyvää tarjottavaa, että niihin kannattaisi jäädä asumaan opiskelujen päätyttyä. Tulevaisuudessa toimistoissa ollaan pienempi osa ajasta kuin nykyään. Minun alallani on aivan normaalia, että työnantajan omissa toimistotiloissa on yhtä aikaa vain pieni osa kaikista työntekijöistä. Suunnittelutyötä on tehty asiakkaan tiloissa ja enenevässä määrin etätyönä jo todella kauan. Niinä päivinä viikosta, kun toimistolla on tarpeen käydä, sinne voi kulkea ja muutoinkin asioinnit voi tehdä sähköautolla, jollaisten käyttökustannuksiin tarve vähentää hiilidioksidipäästöjä tai pakotteet eivät vaikuta ollenkaan. Olkiluoto 3 vielä lisää todella runsaasti perusvoiman tuotantoa Suomessa tänä vuonna.

      1. Aika suuri osa niistä jotka haluavat asua nimenomaan Helsingin kantakaupungissa ovat ulkomaalaisia. Siitä ei pääse ohi, ja niin se on varmaan monissa muissakin maailman metropoleissa. Täytyy vain toivoa että he työllistyisivät mahdollisimman hyvin, muuten se on kuin kantaisi vettä kaivoon.

      2. Kankakaupungissa asuu paljon ulkomaalaisia, esimerkiksi Nokian entinen toimitusjohtaja Elop Kajanokalla. Humanitaarisen maahanmuuton tuilla ei kantakaupungissa asuta.

      3. Arvelen, että kysyntä vähenee tulevaisuudessa. Helsingin kantakaupunki pysyy samanlaisena mutta tietotekniikka ja organisaatioiden toimintatavat eivät.

  11. Itse veikkaan että venäläisistä ainakin osa lähtee pois Helsingistä, täällä on liian vaarallista asua.

  12. Helsingin keskustan toimistot eivät ole nykyään houkuttelevia, koska ne ovat lähinnä vain joukkoliikenteellä saavutettavissa ja paremmin kysyntää on toimistotiloille, jotka ovat sekä joukkoliikenteellä että autolla saavutettavissa.

    Helsingin keskustassa on esimerkiksi Kaartinkaupungissa ja Punavuoressa varmaan yli puolet vanhoista toimistoista muutettu hotelleiksi ja asunnoiksi. Jotta Helsingin keskusta ei kokonaan autioidu hiljaiseksi asuinalueeksi on nyt syytä alkaa panostaa keskustan houkuttelevuuteen toimistojen sijaintipaikkana.

    Koska kysyntää on lähinnä toimistoille jotka ovat sekä joukkoliikenteellä että autolla saavutettavissa ja keskustan saavutettavuus on autolla surkea on nyt autoiluyhteyksiä syytä parantaa.

    Keskustatunneli ja sen jälkeen Vapauden tunneli ovat ratkaisu, jolla saadaan sujuvat kehätieväylät keskustan alle, keskustan autioituminen pysäytettyä ja keskustan toimistot taas houkutteleviksi sijaintipaikoiksi yrityksille.

  13. Lisää asuntoja Helsingin keskustaan, toimistotilojen ylitarjonta.
    Tarvitseeko Helsinki 50.000 asuntoa lisää. Kyllä. Helsinki tarvitsee lisää hyviä veronmaksajia.
    Kuuluuko keskusta asukkaille. Kyllä. Nyt 156.000 ihmistä matkustaa päivittäin töihin Helsinkiin Helsingin ulkopuolelta. Helsingissä on nyt n. 50.000 kohtuuhintaista, tuettua asuntoa, osa keskustassa. Helsingissä n. 50 % asuu yksin. Keskustan liiketilarakennusten ylimmät kerrokset voisivat olla asuntoja.
    Markkinat, markkinahinnat voisivat hoitaa kaupungin keskustan asukasvalikoinnin, eikä kunnan verotarve tai hyväntekeväisyystahto, kohtuuhintaisilla, tuetuilla asunnoilla. Kiinteistöveroon painotetaan.
    Kaupunkilaiset tarvitsevat aukionsa, puistonsa, rantansa, metsikkönsä ja kaikenlaiset viheralueensa.
    Keskustan kaduilla tulee olla maksullisia kadunvarsipysäköintipaikkoja, ½ – 2 tuntia asiointia varten, kivijalkakaupoissa. Autot ”asuvat” tulevaisuudessa, maan alla parkkihalleissa tai maan päällä parkkirakennuksissa, maksullisissa.
    Helsinkiläisillä on paljon ”perintökoteja” ympäri Suomen, jotkin mökkikäytössä, jotkin jääneet autioitumaan (jos tulee tarve siirtyä Helsingistä).
    Nykyaikainen, tulevaisuuden toimisto-/työtila.
    oma, hiljainen työntekohuone (kotona/toimistossa), yhteistyötila (toimistossa)
    työpaikan läheisyys, työmatkat (itse olen saanut tehdä työmatkoja kävellen yli 30 vuotta, se on hieno etu.)
    Yrityksille/yrittäjille voisi olla myös toimistotila-rakennuksia (myös koko Suomelle), joista oman työtilan lisäksi voisi saada muita palveluja, yhteisiä toimistopalveluja ja kokoustiloja.
    Liiketilojen käyttötarkoitus muuttuu, kokotarve pienenee, nettikauppa yleistyy.
    Keskustan liiketilat saisivat olla enemmänkin tuotteiden mallikappaleita esitteleviä. Kaikki mallit, värit, koot olisivat näytteillä. Tilauksen voisi tehdä paikan päällä tai netissä, tästä liikkeestä noudettavaksi, liikkeen muista sivuliikkeistä noudettavaksi tai kotiin kuljetettavaksi. Toimitukset hoituvat ripeästi. Useammat liikkeet voisivat tulla keskustaan tilantarpeen pienenemisen, ja sitä kautta hinnan alenemisen vuoksi.
    Liikenneyhteydet, sekä työpaikkoihin että kauppoihin on oltava hyvät. Tarvitaan joustavaa joukkoliikennettä ja maksullisia autojen parkkipaikkoja. Yksityisautoilun ”kieltämisen” sijasta, yksityisautoilusta on tehtävä maksullista, erillisissä parkkitiloissa.
    Kun aikanaan, rahapulassa olevat hyvinvointialueet yhdistyvät, tulee voimakkaasti, itsenäisesti toimivia, hyvinvointikeskittymiä, ehkä 5 – 9 alueelle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.