Maaseudulla pimeä työ vie leivän rehellisen suusta

146 vastausta artikkeliin “Maaseudulla pimeä työ vie leivän rehellisen suusta”

1. Sinän­sä kan­natet­ta­va idea. Eri asia on miten se jalka­ute­taan Suomen har­vaana­su­tulle maaseudulle. Guardia di Finan­za on soti­laal­lis­es­ti jär­jestet­ty erikois­poli­isior­gan­isaa­tio, ei ehkä sovi Suomen oloihin. 

   Var­masti maaseudulle tarvit­taisi­in parem­min kat­tavaa poli­isi­toim­intaa mui­hinkin asioi­hin, joko lisää taval­lisia poli­ise­ja tai sit­ten ilma-aluk­sil­la liikku­via “laskuvarjokarabinieerejä/santarmeja”.

   Vastaa

   1. Olen­naista on se, että pitäisi sank­tioi­da myös työn teet­tämi­nen pimeästi eikä vain työn tekem­i­nen pimeästi. Moni kaupunki­lainen pelkää ran­gais­tuk­sen ohel­la rikosrekisterimerkintää.

      Vastaa

      1. Tosin sakkoa ankaram­paa ran­gais­tus­ta (ehdol­lista tai jopa ehdo­ton­ta vankeut­ta) tuskin tuomit­taisi­in muu­ta kuin kaikkein törkeim­mis­sä tapauk­sis­sa. Sakkoa taas ei merk­itä rikos­rek­isteri­in. Sitä pait­si käsi­tyk­seni mukaan pimeän työn teet­tämi­nen on jo nyt krim­i­nal­isoitu avu­nan­tona veropetok­seen; kiin­ni­jäämis­ris­ki on toki olematon.

      2. Mut­ta tyh­mät osat­tomat maalaiset eivät siis pelkää?Blogisi tyylila­ji ärsyt­tää ainakin täl­laista Kru­u­nun­haas­sa asu­vaa, Järvi-Suomes­sa vapaa-aikaa viet­tävää. Oman koke­muk­seni mukaan maaseudun yrit­täjät tarvit­se­vat ja otta­vat ihan samal­la lail­la eläke- ja sairaus­tur­van itselleen. Lisäk­si jos yhtään ajat­telee vaik­ka vapaa-ajan asun­non myymistä, pimeästi tehdyt, ehkä raken­nus­lu­vat­tomat remon­tit eivät ole mikään myyntivaltti.

      3. Mites jos vaan las­ket­taisi­in vero­ja ja leikat­taisi­in tulon­si­ir­to­ja sen sijaan, että koite­taan kor­ja­ta purkka­paikalla niiden aiheut­tamia ongelmia?

      4. Osmo, en ymmärtänyt jut­tusi point­tia, voitko tarkentaa?ongelma on siinä, että pelin vuokrahin­ta ei käy jutus­ta ilmi, etäisyyt­tä vuokraa­jan tilas­ta suh­teessa vuokrat­tavi­in mai­hin ei tarken­neta, ja jos yksi ei vuokraa niin mik­sei vuokraa jollekulle toiselle, mik­si tehdään ennem­min yleistys?

         Onko asi­as­ta sin­ulle ilmoit­tanut nyt ihan var­masti ymmärtänyt asian laidan oikein? Jos ajatel­laan maat­alous­toimin­nan laa­jen­tamista etenkin nyky­isil­lä tuotan­tokus­tan­nuk­sil­la, (lan­noit­teet, polt­toaine) voi olla kovin haas­tavaa sitout­taa itseään maanvil­jeli­jänä ylimääräiseen 20ha pel­toalueeseen, etenkin jos sille ei ole ennakkoon suun­nitel­tua käyt­töä. Lehmään sitä kun ei määrään­sä voi ahtaa ja jos vil­je­lyyn tarvit­tavia siemeniä ei nopeal­la kysyn­näl­lä ole sen enem­pää kuin kas­saakaan, niin mitä siel­lä vil­jeltäisi­in ylipäätään?

         Use­at vil­jelevät tuki­ra­haa, ei siinä mitään ihmeel­listä ole. Mut­ta vaikka­pa luo­muun liit­tyvä seu­ran­ta on maat­aloudessa varsin työllistävää.

         Kiitos tarken­nuk­ses­ta jo etukä­teen. Muis­tut­taisin sin­ua siitä, että isot mielip­i­teet vaa­ti­vat hyvät peruste­lut. Tässä sin­ul­la on nyt aihekokon­aisuuk­sia mitä tarkentaa. 

         ystäväl­lisin terveisin

      5. Aivan joku viher min­is­terikin teetii pimeää työtä, ja jos juos tarpeek­si paljon pilusua voi jopa..

      6. Kuke vihreä min­is­teri on teet­tänyt työtä pimeästi?
         Jos tarkoi­tat Hei­di Hau­ta­laa, jaat väärää tietoa. Täl­lainen väite oli kyl­lä lehdis­tössä, mut­ta asia tutkit­ti­in oikeudessa ja verot oli jät­tänyt mak­samat­ta yrit­täjä, jol­ta hän oli työn lail­lis­es­ti ostanut.

      7. Kuke vihreä min­is­teri on teet­tänyt työtä pimeästi?
         Jos tarkoi­tat Hei­di Hau­ta­laa, jaat väärää tietoa. Täl­lainen väite oli kyl­lä lehdis­tössä, mut­ta asia tutkit­ti­in oikeudessa ja verot oli jät­tänyt mak­samat­ta yrit­täjä, jol­ta hän oli työn lail­lis­es­ti ostanut 

         Sin­un ehdo­tushan oli että pimeän työn teet­tämi­nen pitäisi myös tehdä lait­tomak­si. Täten eihän Hau­ta­laa voitu ran­gaista oikeudessa asi­as­ta joka ei vielä ollut laitonta?!

         Muutenkin moraalin ulkois­t­a­mi­nen oikeuslaitok­selle on todel­la laiskaa ajattelua.

         Ja Hei­di Hau­ta­la kyl­lä itsekin myön­si pimeän työn teet­tämisen ja ker­toi tun­te­vansa suur­ta häpeää. Väärää tietoa tämäkin?

         https://www.is.fi/asuminen/art-2000000594190.html

         “Hei­di Hau­ta­la pahoit­telee pimeän työn teet­tämistä — “Koen suur­ta häpeää”
         Kehi­tys­min­is­teri Hei­di Hau­ta­la (vihr) myön­tää mak­sa­neen­sa pimeästi yhden ovire­mon­tin ja siivouk­sen, joka tapah­tui hänen miesys­tävän­sä kodissa.”

      8. Osmolle täs­men­nys tuo­hon Hei­di Hau­ta­la tapauk­seen. Kyseessä oli kak­si eril­listä tapaus­ta jos­sa yhdessä oli kyseessä remont­tiyrit­täjä joka ehdot­ti mak­sua pimeästi jon­ka sit­ten kyseinen henkilö jät­ti ilmoit­ta­mat­ta verot­ta­jalle. Toinen tapaus kun Hei­di Hau­ta­lan palkkaa­ma siivoo­ja jolle Hau­ta­la oli mak­sanut kyl­lä itse pimeästi. Sum­mat oli­vat kyl­lä sen ver­ran pieniä että kyseessä on ollut mis­tään isoista rahoista kun mon­es­sa yhtey­dessä kyseessä on kym­menistä tuhansista.

      9. Osmolle myös muis­tu­tus että Hei­di Hau­ta­la hyökkäsi 2007 sil­loista oikeusmin­is­teri Leena Luh­tasen (SDP) kimp­pu­un kun tämä oli mak­sanut pimeästi eräälle graafikolle kun­nal­lis­vaal­i­main­ok­ses­ta. Olen kyl­lä yleis­es­ti sitä mieltä että oli min­is­teri kuka hyvän­sä on pimeästi teet­tämi­nen, vaik­ka kyseessä olisi lop­pu­jen lopuk­si suh­teessa pienistä sum­mista , eet­ti­sistä ja moraalis­es­ti tuomit­tavaa. Min­is­terin ero olisi sig­naali että muille tuleville min­is­tereille että on ainakin itse tehnyt oikeat johtopäätök­set. Liiken­ne­m­i­nis­teri Mat­ti Aura erosi vas­taan­lai­sis­es­ti 1999 kun huo­masi itse oli antanut potkut ilman syytä Son­er­an toim­i­tusjo­hta­jalle Pekka Ven­namolle. Mat­ti Auran ero oli poikkeus siinä että hän teki sen itsenäisesti

   2. Guardia di Finan­za on pääasi­as­sa tarkoitet­tu tais­tele­maan laiton­ta huumekaup­paa (salakul­je­tus­ta) ja mafi­aa vas­taan. Vaik­ka Guardia di Finan­za on aseit­et­tu (kuten on mafia) on niin se on kuitenkin Ital­ian val­tio­varain­min­is­ter­iön alaisu­udessa kuin Ital­ian puo­lus­tus­min­is­ter­iön. Suomes­sa ei ole mafi­a­jär­jestöjä kuten ’Ndrangheta.

      Vastaa

2. EK ja MTK anta­vat koh­ta yhteisen julis­tuk­sen jos­sa Soin­in­vaara julis­te­taan katk­er­ak­si kom­mu­nis­tik­si. Kas­sakonekeskustelun aikaan hei­dän mielipi­de oli täl­lainen: https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/3303180

   Vastaa

   1. Itse asi­as­sa Maaseudun tule­vaisu­us on julkaissut suun­nilleen saman artikke­lin vuon­na 2018 https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli‑1.343999

      Vastaa

      1. Kuin­ka moni vihrei­den äänestäjä tekee tuot­tavaa työtä, entä moniko tulon­sa saa tulon­sa verovaroista? Soin­in­vaara on yksi heistä. Val­taosa vihreistä asus­taa val­tion verora­hoil­la häärivässä, työt­tömyy­den sekä syr­jäy­tyneisyy­den run­tele­mas­sa Hesan surku­pe­rukas­sa. Työl­lisyykat­sausti­las­to sekä huono-osaisu­us kart­ta osoit­ta­vat selkeästi Hesan surkeuden.

3. Perus­taa vaik­ka toi­min­i­men jol­ta on help­po ostaa mökkitalkkarin palve­lut. Ne ovat käsit­tääk­seni koti­talousvähen­nyk­sen piiris­sä (työn osu­us). Kun tämän ker­too mökkiläiselle, ei pitäisi olla ongelmia. Kaupungista tule­vat mökkiläiset useim­miten ymmärtävät, että työn tek­i­jän on mak­set­ta­va itselleen eläket­tä ja mui­ta sivuku­lu­ja. Kysyn­tää on var­masti. Kiin­teistö­jen hoidon lisäk­si vak­i­nai­sista asukkaistaan har­vene­va maaseu­tu tarvit­see myös tien­hoitopalvelu­ja ja tiekun­tien hallinnointia.

   Itse tör­mäsin har­maaseen talouteen kaupungis­sa. Hyvin toimeen tule­va espoolais­per­he siivout­ti talon­sa viikoit­tain viro­laisel­la naisel­la ilman veroko­rt­tia tai toi­min­imeä. En siis usko että tämä on mitenkään eri­tyis­es­ti maaseudul­la asu­vien vit­saus vaan tätä löy­tyy kaikkialta.

   Juuri täl­lä het­kel­lä ajanko­htainen asia on ukrainalais­ten pako­lais­ten työl­listämi­nen. Miten hei­dän kohdal­laan toim­i­taan asial­lis­es­ti jos halu­taan tar­jo­ta työtä?

   Vastaa

   1. Viron kansalaiset ovat Euroopan Union­in kansalaisia joten he eivät tarvitse työlu­paa. Ukrainan kansalaiset tarvit­se­vat työlu­van joka on helpotet­tu kun he hake­vat tilapäisen suo­jelu­nase­maa. Ukrainan kansalaiset eivät ole tarvin­neet viisum­ia Euroopan Union­in mai­hin juuri tämän takia ukrainalaisia työsken­telee myös Suomen maat­aloudessa. Yksit­täiset koti­taloudet voivat teet­tää siivous­palvelui­ta ilman toi­min­imeä koti­talousvähen­nyk­sen kaut­ta mut­ta siinä on tulo­ra­ja ja sen ylit­tämi­nen vaatii veroko­rtin. Maaseudun pimeä työvoima johtuu pääasi­as­sa siitä että kaupungeista ei ole sinne halukkai­ta hake­maan töitä.

      Vastaa

4. Ennen kuin Eemil ehtii tähän keskustelu­un mukaan omil­la mie­lenki­in­toisil­la näke­myk­sil­lä toteasin vain hänelle etukä­teen että ulko­maalainen työvoima Suomes­sa on pääasi­as­sa Entisen Neu­vosli­iton alueelta ja Kaakkois-Aasi­as­ta joka on mon­es­sa yhtey­dessä saatavu­u­den kannal­ta helpom­paa rek­try­toi­da kuin koti­mainen ja Etelä-Euroopan afrikkalainen työvoima on tässä kohtaa samas­sa ase­mas­sa kuin Entisen Neu­vosli­iton alueelta ja Kaakkois-Aasi­as­ta tule­va työvoima Suomessa.

   Vastaa

   1. Hei
      Tuo on täysin väärä käsi­tys maaseudun ihmi­sistä jopa tyr­mistyt­tävän loukkaavaa.
      Maaseudun ihmiset eivät ole niin tyh­miä että tek­i­sivät pimeitä töitä
      Pimeet työt ovat kaupunki­lais­ten keksimisiä.
      Maal­la asu­vat ihmiset ovat ahk­e­ria ja itsenäisiä ja ajat­tel­e­vat nenään­sä pidemmälle.
      Maal­la asu­vat osaa­vat elää niin että väit pysyy naapureihin
      Toi väite on kaupunki­lais­ten kateutta

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara on kyl­lä minus­ta onnis­tuneesti pystynyt osoit­ta­maan että maaseudun pimeää työvoimaan on ottanut kan­taa myös Maaseudun Tule­vaisu­us joka on siis MTK:ne pää-äänenkan­nt­ta­ja. Ilmiö on siis todel­li­nen. Onko Maaseudun Tule­vaisu­us siis Mer­ja Dahlin mukaan välin­pitämätön maaseudun ihmisiä kohden kun sekin kir­joit­taa vas­taa­van­lais­es­ta ilmiöstä jo 2018?

5. Kyl­lä tätä Suomen talous- ja työl­lisyyspoli­ti­ikkaa saakin ihmetellä.

   Maa­ta johtaa vält­tämät­tömi­in talous­re­formei­hin kyken­emätön, vel­ka-addik­ti pima­bal­leri­ina-hal­li­tus, jol­la ei ole edes real­is­tista suun­nitel­maa siitä, miten Suo­mi nykyis­es­tä vakavas­ta kri­i­sistä ehjänä selviäisi.

   Ehdote­taan silmit­tömän kallista ja nykyti­lanteessa maan edun vas­taista vihreää siir­tymää ratkaise­maan Suomen ongel­mat. Voi taiva­han talikynttilät!

   Mis­tä löy­ty­i­sivät ne reaal­i­maail­mas­sa elävät miehet ja naiset, jot­ka tek­i­sivät moni­vam­maiselle ja talouskasvun perus­teel­la EU:n poh­jasakkaan kuu­lu­valle taloudellemme perestroikan?

   Nyt on pakko tehdä seu­raa­vat asiat:

   1) Ottaa val­ta pois Euroopan viimeisiltä kom­mu­nis­tiänkyröiltä, jot­ka pyörit­tävät Hakaniemen veroparati­i­sista käsin perus­tus­lain vas­taista työvoimakartel­lia. Ovat härskisti hylän­neet 400 000 tove­ri­aan toiv­ot­tomaan työttömyyskurjuuteen.

   2) Suomen talouden voivat pelas­taa vain 300 000 pk-yri­tys­tämme, jolle pitää tehdä kiin­nos­tavak­si ja mah­dol­lisek­si vauras­tua, kas­vaa, investoi­da uuteen teknolo­giaan ja työllistää.
   Jos edes kol­ma­sosa pk-yri­tyk­sistä yhtiöistä työl­listäi­sivät pari-kolme työtön­tä, Suomen talousongel­mat ratkeisi­vat kuin taikaiskusta!
   Kan­natan esim. Sak­sas­sa hyväk­si osoit­tau­tunut­ta 1–2 vuo­den työhar­joit­telua, jos­sa ajas­sa voi ihan oikeasti oppia uuden ammatin.

   3) Pitää laskea Suomen vero­tus ja ymmärtämät­tömien pop­ulistien aiheut­ta­ma merkit­tävä maaris­ki kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyiselle tasolle.

   Sep­po Korp­poo, 30+ vuot­ta 24/7 pk-vien­tiyrit­täjänä ja varsinkin nuorten työllistäjänä

   Vastaa

   1. Oivoi. Sep­po uno­hti maini­ta Koiviston.

      Vastaa

   2. Olen Sep­po Korp­poon kanssa samaa mieltä asioista jot­ka liit­tyvät verotukseen,pk-yrittäjyyteen ja työ­markki­noi­hin ja kohdal­la mut­ta mitä mieltä Sep­po Korp­poo on siitä että myös perus­suo­ma­laiset ovat kään­täneet takkin­sa vihreän siir­tymän kohdal­la? Perus­suo­ma­laiset ovat ilmoit­ta­neet että he kan­nat­ta­vat vihreän siir­tymää juuri tässä ajanko­hdas­sa . Olen myös sitä mieltä että yksi­tyi­nen sek­tori on myös kan­net­ta­va ris­ki tappiot
      itse ulko­mai­sis­taa sijoituk­sista etenkin Venäjäl­lä kun tämä ris­ki on ollut kyl­lä tiedos­sa jo viimeiset 22 vuotta

      Vastaa

      1. Rahul, kiitos kommenteistasi.

         Ensin­näkin tuos­ta Venäjästä: 

         Yhtiöni toimi­vat viidessä maas­sa ja Venäjän bis­nek­sen olen ajanut allas jo 3 vuot­ta sit­ten. Min­ul­la ei ole siel­lä enää yhtiöis­sä oksakkuuk­sia, eikä mitään saatavia. Riski­ni siel­lä on O.
         Pidän kon­tak­te­ja edelleen ”hyvi­in rys­si­in”, mut­ta odot­te­len tuon Putinin porukan lähtöä, ennen kuin aktivoidun sin­nepäin enem­pää. Olen sitä mieltä, että Venäjä on kuitenkin naa­purimme, jon­ka kanssa pitää tul­la jut­tuun ja hakea ruplat pois kun mahdollista.

         Korp­poot ovat Suo­jeluskun­ta­lais- ja asekätk­i­jä­sukua. Isäni haavoit­tui sodas­sa 3 ker­taa ja on hyvin koulut­tanut 3 poikaansa rakas­ta­maan isän­maataan. Itse kat­se­len Venäjää saniperin silmil­lä, sil­lä alokkaana ammuin pystyko­r­val­la kultamerkin…

         Mitä tulee tuo­hon vihreään siirtymään:

         Olen vienyt huip­puhyvää suo­ma­laista ympäristötekni­ik­ka mon­een maa­han jo yli 30 vuotta.

         Esimerkik­si maal­i­man johtavia öljy­vahinko­jen tor­jun­tatekni­ikkaa (https://www.lamor.com/oil-spill-response?hsLang=en), yhdyskun­ta­jät­tei­den lajit­telu, sekä vaku­u­mi-kul­je­tusjär­jestelmiä (https://www.marimatic.com) ja vaku­umi­toi­let­ti­jär­jestelmiä juni­in ja laivoihin (https://evac.com/fi/company/). Tämän lisäk­si olen ollut mukana kehit­tämässä ympäristöys­täväl­listä bio­tuot­tei­ta tuor­ere­hun säilön­tään https://vilomix.fi/muut-tuotteet/rehunsailoentaaineet) ja Suomes­sa suosit­tua Huus­sipu­u­te­ria (http://huussipuuteri.fi/Tervetuloa.html)

         Mik­si sit­ten kri­ti­soin Suomen nyky­istä vihreäsiirtymä-politiikkaa?

         1) Suomen tur­val­lisu­u­den takia mei­dän pitää olla mah­dol­lisim­man omavarainen sähkön ja muun ener­gian tuotan­nos­sa. Varsinkin Venäjä-riip­pu­vu­us pitää loppua.
         Tästä syys­tä ener­giaturpeen ja puun käyt­tö pitää mak­si­moi­da ja samal­la antaa myös töitä suomalaisille.

         2) Suomen CO2-päästöt ovat tun­netusti vain tuhan­nes­sa maail­man päästöistä. Suomen talous on muutenkin rak­en­teel­lis­es­ti kural­la ja nykyti­lanteessa on vas­tu­u­ton­ta ja jär­jetön­tä ajaa sitä vararikkoon hir­mukalli­il­la ”vihreäl­lä siir­tymäl­lä”, joka ei auta ilmas­toa­siois­sa ollenkaan!

         3) Kan­nat­taa muis­taa tämä fak­ta: Maail­man ener­giantuotan­nos­ta tuote­taan yli 80% fos­si­il­isil­la. Sitä päivää meistä ei kukaan näe, jol­loin fos­si­ilis­ten polt­to lop­puu. Yhtyeiskun­nat eivät voi toimia ilman sähköä ja vaik­ka uusi­tu­tu­via käyt­täviä voimaloi­ta raken­netaan koval­la vauhdil­la, sel­l­aisia val­tavia raho­ja ei lähivu­osi­na löy­dy mis­sään, joil­la kor­vat­taisi­in ole­mas­sa ole­vat fos­si­iliset voimalat.

         4) Ja lop­puka­neet­ti: On selvää, että IPCC:n viimeisen raportin AR6 mukaiset 10 mallia ovat tun­netusti epälu­otet­tavia ja edus­ta­vat poli­it­tista tiedet­tä. Ennekuin investoidaan silmit­tömiä sum­mia niiden perus­teel­la, pitää ensin odot­taa tulok­sia uusista ja tarkem­mista malleista, joi­ta nyt tekee Cli­MA. (https://clima.caltech.edu)

         5) Ja vielä: Kyl­lä ket­terän-pätevät insinöörit ilmas­to-ongel­matkin ratkai­se­vat ilman viher­politrukkien söh­läämistä ja ilmas­ton CO2-pitoisu­u­den nousu 20%lla on vihertänyt maa­pal­loa ja pelas­tanut näin mil­jardit ihmiset nälältä.

   3. S.K:“Hakaniemen veroparati­i­sista käsin perus­tus­lain vas­taista työvoimakartellia”

      Eri­no­mainen huomio, vasem­mis­to halu­aa nyt laa­jen­taa veropo­h­jaa. Sen kohteena on kevyesti vero­teut pääo­mat­u­lot ja keski­t­u­lois­t­en omis­tamien kiin­teistö­jen verot. AY-liik­keen veroe­dut eivät kuitenkaan tarvitse mitään kor­jaus­li­iket­tä. Nämä verot ovat jo tapissa.

      Hesas­sa liikkues­sani olen aina ihme­tel­lyt raken­nusvir­mo­jen kovaa tuloskun­toa. Raken­nuk­sil­la käy armo­ton työn kalke juh­lapy­hinä ja sun­nun­taisin arkipäivien lisäk­si. Kovia palkko­ja pystyvät mak­samaan , kos­ka pyhätöistä pitää mak­saa kaksinker­tainen korvaus. 

      Kyl­lähän tuol­lainen rak­en­tamis­myl­ly jauhaa veroeu­ro­ja yhteiskun­nan laar­it piripintaan.

      Vastaa

      1. Eemil, voitko olla rehelli­nen itselle­si ker­rankin ja muis­tut­taa itseäsi että Keskustapuolue on val­tio­varain­min­is­teri puolue jol­la on paljon vaiku­tus­val­taa muun muas­sa veroa­siois­sa. Keskustapuolueel­la on 9 min­is­teri hal­li­tuk­ses­sa he voivat vaikut­taa hal­li­tuk­sen verolin­jauk­si­in jos vain halu­a­vat. Kysyn vain mik­si Keskustapuolue tukee vasem­mistop­uoluei­den lin­jauk­sia kun oikeasti vasem­mistop­uolueet ovat vähem­mistössä kos­ka Keskustapuolue on kuninkaan­tek­i­jänä hal­li­tuk­ses­sa eli Keskustapuolue voi jopa hajot­taa hallituksen

   4. Olen sitä mieltä että riskit Venäjäl­lä on otet­ta­va niiden yrit­täjien omak­si tap­piok­si jot­ka sinne oli­vat raho­jaan sijoit­ta­ja­neet kos­ka he kyl­lä tiesivät riskit.Kuten Sep­po Korp­poo var­masti tietää että Vladimir Putin on ollut Venäjän pres­i­dent­ti jo 22 vuot­ta (ellei ote­ta huomioon 4 vuo­den välistä Medvedevin lyhyt­tä kaut­ta) ja koko tämän ajan olemme saa­neet kokon­aisu­u­den mil­lainen on Putinin hallinto. Sep­po Korp­poon toive että kun Putinin hallinto kaa­tu­isi ajat tuli­si­vat ole­maan Venäjäl­lä parem­mat. 1990-luvun alun his­to­ri­al­lis­es­ta koke­muk­ses­ta siinä kesti 10 vuot­ta kun luot­ta­mus palau­tui Venäjän talouteen. Tämän nykyisen tilanteen kohdal­la tuon luot­ta­muk­sen palaut­ta­mi­nen voi kestää pitem­pää. Sep­po Korp­poo tuskin teki rupla kaup­paa Venäjäl­lä vaan kyl­lä mak­sut suoriteti­in eurois­sa tai
      USD dol­lareina. Nyt ongel­ma on siinä että mak­sut pitää vain suorit­taa nyt ruplina ellei saa erikoislu­paa Suomen Pankista tai Yhdys­val­tain val­tio­varain­min­is­ter­iöstä suorit­taa eurois­sa tai USD dol­lareina. Nyt kun myös Japanin jenin, Sveitsin fran­gin ja Englan­nin pun­nan transak­tiot keskeytet­ti­in Venäjälle on tilanne todel­la poikkeuksellinen

      Vastaa

      1. Kiitos Rahul hyvistä kommenteistasi,

         Huo­maan, että ajat­telusi pyörii teo­ri­a­puolel­la, eikä niinkään hands-on todel­lisu­udessa. Esim. luu­losi siitä, että Venäjän kau­pat tehti­in ruplil­la ja val­u­ut­tariskil­lä, on väärä. Ruplis­sa­han ne usein tehti­in, mut­ta mak­suhetken kurssiko­r­jauk­sel­la. Vaa­timus Suomen Pankin erikois­lu­vas­ta on täysi fik­tio. Rahali­ikenne kul­kee edelleen Venäjälle mon­enkin pankkien kaut­ta, tietenkin sank­tioiden mukaisil­la rajoituksilla.

         Palaisin tässä Oden teemaan ”Maaseudul­la pimeä työ vie leivän rehellisen suusta”

         ”Pimeän työn” käyt­tö on Suomes­sa ollut tun­netusti jo pitkään käytössä, eikä pelkästään maaseudulla. 

         Syynä on tietenkin Suomen tap­pa­van korkea ja kaiken kat­ta­va vero­tus. Sen kiertämis­es­tä ja tuki­aisvi­idakos­sa juonit­telus­ta on tul­lut laa­jalle levin­nyt ”kansan­tau­ti”.

         Itse kat­son maail­maa kan­sain­välisen taloushis­to­ri­an näkökul­mas­ta, jos­sa todel­lisu­udessa Suomenkin on pakko elää. 

         Tästä kouri­in­tun­tu­va esimerkkinä nykyi­nen UPM:n ja hohta­jien lakko­tais­telu. Jos kil­pailukykyä ei ole ja rahat eivät riitä, seu­rauk­se­na on ennen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme vararikko ”pimeän työn” radikaali lisääntymien.

         Nyt on menos­sa maail­man­talouden ja luon­non­resurssien bru­taali uus­jakoso­ta. Tässä tais­telus­sa ovat osal­lisi­na USA, Kiina, EU ja jonkin ver­ran UK ja Intiakin.

         Kuten kaikissa sodis­sa, niin tässäkin on voit­ta­jia ja häviäjiä. Maatais­telu näyt­tää ole­van käyn­nis­sä dynaamisen ja avoimen USA:n talouden ja Kiinan dik­tatu­u­ri­talouden välillä.

         Käy tässä tais­telus­sa miten päin vaan, potin tulee kuitenkin keräämään 100+ suur­in­ta ja kil­pailukyky­is­in­tä globaal­i­fir­maa. Niil­lä on käytössään val­ta­vat kas­savarat, paras tekni­ik­ka ja pätevän ket­terä johto, ja kyky toimia yli kansal­lis­ten rajojen 

         Suomen ”maail­man onnel­lisin kansa” näyt­tää kuu­lu­van tässä tais­telus­sa häviäjien joukkoon. Talouskasvun perus­teel­la mitat­tuna kuu­lumme jumit­tuneeseen ja moni­vam­maiseen rupusakki­in. Eikä tilanteen parane­mis­es­ta ole edes real­is­tista suun­nitel­maa, ”Pimeän työn” osu­us tulee siis vain lisään­tymään ja “leivän vien­ti” heikom­pio­sais­ten suus­ta vaan kasvaa.

         Kysymys kuu­luukin näin: Mis­tä löy­tyvät ne pätevät suo­ma­laiset miehet ja naiset, jot­ka aset­ta­vat maan edun omansa edelle ja pelas­ta­vat Suomen talouden kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyiselle tasolle?

   5. Kiitos Sep­po. Olet asian ( työl­lisyy­den) ytimessä. Pienyrit­täjälle työl­listä mis kor­vaus nimeno­maan tekemään halu­aville. Siitä se lähtee.

      Vastaa

   6. Sep­po Korp­poolle kom­ment­ti­na tuo­hon että Venäjän kaup­paa muka tehti­in ruplil­la ja siinä ei olisi ollut val­u­ut­triskiä. Kyl­lä nimeno­maan nyt on ollut val­u­ut­taris­ki ja ongel­mana on ruplat kuin euro, dol­lari, pun­ta, CHF fran­gi ja jeni.Kyllä Sep­po Korp­poo var­maan tietää että venäläis­ten pankkien transak­tiot ovat estet­ty eurois­sa, dol­lareis­sa, jeneis­sä, pun­nis­sa ja Sveitisn frangeis­sa. Suomen Pankista voi saa­da erikois­lu­van jos halu­aa mak­saa joitakin mak­su­ja (esim puukau­pas­ta ja met­allista) Venäjälle eurois­sa mut­ta se toinen asia huoli­iko Venäjä euro­ja vai halu­aako se ruplia, on Venäjän oma päätös.Tähän asti siis ennen helmiku­un 24.päivää on mak­sut tehty pääaisas­sa eurois­sa, dol­lareis­sa, jeneis­sä, pun­nis­sa ja Sveitisn frangeis­sa mut­ta nyt Venäjä halu­aa ruplia mut­ta sekään vai­h­toe­hto ei ole Venäjälle mitenkään kestävää kos­ka Venäjä joutuu tuo­maan paljon kulu­tus­tavaroi­ta ulko­mail­ta pääasi­as­sa Euroopasta.

      Vastaa

6. No huh, nyt tuli hyvän maun rajoil­la ole­va rank­ka yleistys ”maan tavak­si” jos­sa ” markki­nat ovat _täysin_ pimeän, kuitit­toman työ val­taam­i­na”. Omat mökil­lä teete­tyt työt ovat kyl­lä toim­i­neet erit­täin hyvin ihan kuitin kanssa joten toivoak­seni Osmo soit­taa takaisin kansalaiselle Järvi-Suomes­sa ja antaa rohkaisua uuteen yri­tys­toim­intaan. Kan­nus­tan myös muis­tut­ta­maan Anneli Jalka­senkin mainit­se­mas­ta koti­talousvähen­nyk­ses­tä joka tekee pimeän työn teet­tämisen vähän hölmöksi.

   Nyt siis yhtä fik­sua olisi väit­tää kaikkia Vihre­itä pimeän työn teet­täjik­si kos­ka Hei­di Hau­ta­la on näin tehnyt. Näin­hän ei tietenkään ole vaan voidaan kai tode­ta (ja toivoa) että jär­jestelmän väärinkäyt­täjiä ja mätä­mu­nia löy­tyy eripuo­lil­ta maa­ta ja eri sukupuolista etnis­es­tä alku­perästä riip­pumat­ta — ilman että leimataan koko yhteisöä.

   Vastaa

   1. Myös ex-oikeusmin­is­teri Leena Luh­ta­nen (SDP) oli aikoinaan mak­sanut pimeästi graafikolle kun­nal­lis­vaal­i­main­ok­ses­ta joten ei kukaan väitä että kollek­ti­ivis­es­ti demar­it oli­si­vat veronkiertäjiä

      Vastaa

7. Ongel­ma, jos­sa Helsin­ki on riip­pu­vainen Venäjän fos­si­ilis­es­ta ener­gias­ta, kään­tyi turvekeskusteluksi.
   Huoli kri­isi­a­jan huolto­var­muud­es­ta muut­tui luu­loik­si susista ja maataloustuista.

   On ehkä voimaan­nut­tavaa kun vaikeina aikoina yhä edelleen löy­de­tään ihmisiä yhdis­täväk­si tek­i­jäk­si nal­jailu maalaisille.

   En aivan pääse kiin­ni siitä, mik­si tilas­toti­eteil­i­jä väite­tyn yksit­täistapauk­sen vuok­si liit­ti maaseudun tiukasti myös ongel­maan pimeästä työstä. Olisiko ollut näyt­tää tutkimus tai tilas­to, jon­ka mukaan pimeän työvoiman käyt­tö on eri­tyis­es­ti har­vaan asu­tun Suomen ongelma.

   Pimeässä työssä työhön liit­tyvien menetet­ty­jen vero­jen ja mak­su­jen lisäk­si hiertää se, että työn tek­i­jä mah­dol­lis­es­ti saa myös eri­laisia tukia tai tulon­si­ir­to­ja yhteiskunnal­ta. Toisin kuin suurem­mas­sa kaupungis­sa, stereo­tyyp­pinen maalainen asuu pien­ti­lal­la tai omakoti­talos­sa. Jos hänet tulk­i­taan yrit­täjäk­si, ei ole edes mah­dol­lista naut­tia työt­tömyy­se­tuuk­sista. Toimeeeen­tu­lo­tu­ki on pois sul­jet­tu, kos­ka omis­taa edes jotain.

   Mikä estää sin­u­un yhteyt­tä ottanut­ta vuokraa­mas­ta pel­to­jaan? Taloudel­lis­es­ti se olisi läh­es poikkeuk­set­ta parem­pi vaihtoehto.

   Vastaa

8. Itse ymmärsin tämän ana­lyysin sit­ten että pimeää työvoimaa käytetään kos­ka muuten työvoiman hin­ta on sen ver­ran korkeaa että sitä ei kan­na­ta ottaa vas­taan. Jär­jestelmä olisi toimi­va jos oikeat asi­akir­jat ovat kun­nos­sa. koti­talousvähen­nyk­sessä on kat­tora­ja mut­ta aivan liian korkea.

   Vastaa

   1. “Itse ymmärsin tämän ana­lyysin sit­ten että pimeää työvoimaa käytetään kos­ka muuten työvoiman hin­ta on sen ver­ran korkeaa että sitä ei kan­na­ta ottaa vas­taan. Jär­jestelmä olisi toimi­va jos oikeat asi­akir­jat ovat kun­nos­sa. koti­talousvähen­nyk­sessä on kat­tora­ja mut­ta aivan liian korkea.”

      Vero­jen korkeud­estakin lie­nee kyse, mut­ta var­maan myös byrokra­t­ian laa­ju­ud­es­ta. Jos joku tekee tun­titöinä hom­mia vaik­ka yhden tun­nin ver­ran kuus­sa, pitäen paikat kun­nos­sa, työ­nan­ta­jal­la pitäisi olla mon­en­laista jär­jestet­tynä, jot­ta kaik­ki menee pykälien mukaan oikein. Koti­taloustyö­nan­ta­jan vas­tu­ut ovat mon­es­sa tapauk­ses­sa ihan kohtu­ut­tomat. Koti­taloustyö­nan­ta­jana itsel­leni eräs kyn­nys tuli vas­taan siinä, kun joskus men­neisyy­dessä ulosot­tovi­ra­nomainen lähet­ti kir­jeen, jos­sa määräsi ulosot­ta­maan koti­taloudelle töitä sil­loin täl­löin tehneen palkoista osu­udet vaikeaselkoisen kir­jeen laskukaavo­jen mukaan — sil­lä uhal­la, että jos las­kee jotain väärin, ulosot­tovi­ra­nomaisel­la on oikeus velkoa velat työ­nan­ta­jal­ta, joka siinä tapauk­ses­sa oli siis ihan tavalli­nen yksi­ty­ishenkilö. Mitään valmista laskuria ei toki edes tar­jot­tu, mut­ta vas­tu­ut lasken­nan oikeel­lisu­ud­es­ta osoitet­ti­in koti­taloustyö­nan­ta­jalle henkilöko­htais­es­ti — siinä, mis­sä fir­mo­jen ammat­ti­palkan­lask­i­joiden osalta vas­tuu menee vas­taavas­sa tapauk­ses­sa fir­malle eikä lask­i­jalle henkilökohtaisesti.

      Se vielä menet­telee, vaik­ka aikaa paljon viekin, että tekee sopimuk­sia työeläkey­htiön ja lak­isääteisen tap­atur­mavaku­u­tuk­sen anta­jata­hon kanssa, hoitaa tulotiedot tulorek­isteri­in ja pidät­tää tuloista verot, sekä mak­saa mon­imutkaisen jär­jestelmän kaut­ta joka palka­s­ta kol­men tilisi­ir­ron ver­ran mak­su­ja, mut­ta ulosot­tovi­ra­nomaisen uhkailut tun­tu­i­v­at jo asial­ta, joka alkoi olla liikaa. Ver­tailun vuok­si pimeästi asiansa hoita­va vält­tää kaiken byrokra­t­ian, eikä vas­taa henkilöko­htaisel­la omaisu­udel­laan siitä, jos sat­tuisi tekemään lasku­virheen työn­tek­i­jän palka­s­ta tehtävän uloso­ton osalta. 

      Noiden koke­musten jäl­keen olen ymmärtänyt parem­min pimeästi palkan mak­savia. Jos vaik­ka joku 80-vuo­tias seniori tilaa palvelua mökilleen, niin kyvyt hoitaa palka­n­mak­sun byrokra­ti­avi­idakkoa netis­sä voivat olla aika olemat­to­mia. Lisäk­si vapaa-ajan asun­nol­la moni halu­aisi keskit­tyä muuhun kuin palka­n­mak­sun kiemuroiden hoitoon. Jos taas tilaisi palve­lut fir­man kaut­ta, pitäisi mak­saa palkkion päälle peräti 24 pros­entin arvon­lisävero, joka on yksi maail­man korkeim­mista. Sil­loin voisi hakea koti­talousvähen­nys­tä, mut­ta sekin pitää hakea erik­seen, ja samat ihmiset, jot­ka eivät hal­litse palka­n­mak­sun byrokra­ti­aa, eivät osaa usein hakea verovähen­nyk­siäkään. Aka­teem­i­nen väki taitaa molem­mat, mut­ta kaik­ki eivät ole samal­la tavoin koulu­ja käyneitä. Har­maan talouden vähen­tämiseen yksi keino olisi palka­n­mak­sun helpot­ta­mi­nen koti­taloustyö­nan­ta­jille. Pitäisi olla yhden luukun peri­aate, jos­sa yhdel­lä tilisi­ir­rol­la saisi hoidet­tua kaiken.

      Vastaa

9. Mik­si tässä asi­as­sa on täl­lainen maaseu­tu-kaupun­ki-asetel­ma? Taku­ul­la remont­titöitä, par­tur­oin­tia ym. pikkuhom­mia teetetään ja tehdään ilman kuit­tia niin kaupungis­sa kuin maaseudul­lakin. Ainakaan itse en ole koskaan saanut stadi­laiselta par­turil­tani kuit­tia. Maalaiset suku­laiset hom­maa­vat lähialuei­den­sa pikku­työt läh­es sään­nön­mukaises­ti ilman kuittia. 

   Aika vaikea nähdä, miten pimeän työn sank­tioin­nin valvon­ta olisi toteutet­tavis­sa. Ei poli­isil­la ole resursse­ja kiertää asun­to­jen, omakoti­talo­jen ja mökkien remont­ti­mail­la kat­se­le­mas­sa, jät­tääkö toimit­ta­ja kuitin asiakkaalle. 

   Mut­ta oikei­den ongelmien äärel­lä tässä ollaan, hienoa, jos tätä rosvo­toim­intaa saadaan kitket­tyä! Maan tavas­ta puhumi­nen ei ole mitenkään liioitel­tua. Sää­lik­si kävi sitä vihreää poli­itikkoa, joka aikanaan narahti tästä samas­ta, mitä kaik­ki muutkin tekevät (oliko­han Hautala?).

   Vastaa

   1. Itse asun pääkaupunkiseudul­la ja olen aina saanut par­turis­sa kuitin. En tiedä mitä par­ture­i­ta olet käyt­tänyt mut­ta läh­es kaik­ki par­tu­rit ovat lail­lisia yrit­täjiä. Pääkaupunkiseudul­la on mon­en­laisia par­ture­i­ta iso­ja ketju­ja tai per­he taus­taisia maa­han­muut­ta­ja yrit­täjiä. Suosin ketju­ja kos­ka niis­sä saa hyvää palvelua ja ajan­va­raus voi tehdä sähköisesti.

      Vastaa

   2. Pääkaupunkiseudul­la en ole ikinä teet­tänyt mitään palvelua ilman kuit­tia eikä sitä ole min­ulle ehdotet­tu. Maal­la en ole teet­tänyt mitään pikku­palvelua (klapi­en tekemistä tai parin puun kaatamista) kuit­il­la, eikä sitä ole min­ulle ehdotet­tu. Isom­mat remon­tit tietysti tehdään kuitl­la. Eikä tuo pimeän työn tilaami­nen ole mikään mökkiläis­ten etuoikeus, paikallis­ten kesken vielä suurem­pi osu­us tehdään tutunkaup­paa pimeästi.

      Vastaa

10. Ei vas­taa lainkaan omia koke­muk­siani. Halu­an koti­talousvähen­nyk­sen ja tuomiois­tu­in­juristi­na en voi osal­lis­tua veronkier­toon. Toisaal­ta kukaan joka vuosi palkkaamis­tani ammat­ti­lai­sista ei ole pimeätä työtä edes ehdottanut.

    Vastaa

11. Kan­nat­taa lukea tämäkin jut­tu, ylläol­e­van jatkoksi.
    https://rodionr.vuodatus.net/lue/2022/03/soininvaaralla-malka-molemmissa-silmissa

    Vastaa

12. Anteek­si, mitä?

    Siis yksi henkilö soit­taa, ja sanoo että hänen yri­tysidean pilaa se että maaseu­tu on täysin pimeän kuitit­toman työn val­taa­maa, ja tämä asia niel­lään täysin koukkuineen ja lähde­tään julis­ta­maan yhdessä Suomen suosi­tu­im­mista blo­geista miten maalaiset ryh­mänä ovat pait­si veronkiertäjiä niin myös sosi­aal­i­tur­vaa petok­sil­la väärinkäyt­täjiä? En uskoisi ellen näkisi!

    Jos Eemil olisi ollut soit­ta­ja, olisiko tääl­lä nyt kir­joi­tus jos­sa kaupunki­laiset haukut­taisi­in veronkiertäjik­si ja sosi­aal­i­tur­vapetok­sien tehtailijoiksi?

    Jotenkin syr­jässä ole­vana olen halun­nut uskoa että Vihreät ei ole maaseu­tu­vi­hamieli­nen puolue, mut­ta valitet­tavasti näyt­tää ettei paljoakaan pin­taa tarvitse raa­put­taa niin kyl­lä sel­l­ainen näyt­tää pal­jas­tu­van. Alan pikkuhil­jaa ymmärtää Riik­ka Karp­pisen ulostu­lo­ja ja ratkaisu­ja jos hän täl­läistä on näh­nyt sisäpi­iris­sä jo aiem­min ja selkeämmin…

    Viimeis­es­tä kap­paleesta toki olen samaa mieltä, talous­rikok­sista pitäisi Suomes­sa rankaista paljon nyky­istä ankaram­min, nyky­isin odotusar­vo talous­rikok­sista on yleis­es­ti ottaen posi­ti­ivi­nen kun kiin­ni­jäämis­riskit ja ran­gais­tuk­set ovat niin olemattomia.

    En vain käsitä tätä maaseu­tu­vi­hamielisyyt­tä, ymmärtäisin kir­joituk­sen jos olisi lyödä jotain luku­ja pöytään eikä vain yhden soit­ta­jan mutu­ilua. No, toiv­ot­tavasti Eemilil­lä riit­tää tar­moa nos­taa esi­in vaik­ka nuo hyvinkin urbaan­it raken­nus­li­ik­keemme, jot­ka ovat kyl­lä hyvinkin tun­net­tu­ja pimeästä ja har­maas­ta työstä.

    Vastaa

    1. Siis yksi henkilö soit­taa, ja sanoo että hänen yri­tysidean pilaa se että maaseu­tu on täysin pimeän kuitit­toman työn val­taa­maa, ja tämä asia niel­lään täysin koukkuineen ja lähde­tään julis­ta­maan yhdessä Suomen suosi­tu­im­mista blo­geista miten maalaiset ryh­mänä ovat pait­si veronkiertäjiä niin myös sosi­aal­i­tur­vaa petok­sil­la väärinkäyt­täjiä? En uskoisi ellen näkisi!

       Tark­istin asian Maaseudun tule­vaisu­ud­es­ta. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli‑1.343999

       Vastaa

       1. Nyt Maas­Tul kel­pasi “asiantun­ti­jak­si”.
          Tässäkin tapauk­ses­sa otok­sen koko oli 1 sub­jek­ti­ivisia koke­muk­si­aan ja arvelu­jaan ker­tonut henkilö. 

          Voisit ker­naasti toisenkin ker­ran “tark­istaa” fak­to­ja samas­ta lähteestä.
          Jos MT kir­joit­taa tutk­i­joiden näke­myk­sen turvesoi­ta tai tilas­toti­etoa siitä mikä on Suomen osu­us suo­jel­luista met­sistä Euroopas­sa, ne voit sivu­ut­taa, kos­ka sil­loin lähde on lähtöko­htais­es­ti harhainen?

       2. Paljon fik­sumpi pohjus­tus, lisäisin sen tuonne alku­peräiseen kir­joituk­seenkin, nyt itse blogikir­joi­tus näyt­tää hyvin epämääräiseltä ja perusteil­taan ihmeel­liseltä (joku soit­ti ja sanoi näin).

          Oli myös tosi­aan vas­ta tul­lut jut­tu myös Maaseudun Tule­vaisu­ud­es­ta tästä, joka oli sekin parempi:
          https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli‑1.1873988

       3. Mt:n jutun lop­pu­osa, mis­sä ker­ro­taan miten työn teet­täjän pitää menetel­lä, jos halu­aa toimia lail­lis­es­ti, ker­too jo itsessään, mik­si ainakin pikkuhom­mat tehdään puolin ja toisin mielum­min pimeästi. Eihän kukaan viit­si oikeasti lähteä tuol­laiseen byrokra­ti­avi­idakkoon, jos kyse on muu­ta­man tun­nin, korkein­taan yhden päivän kestävästä työstä.

    2. En vain käsitä tätä maaseutuvihamielisyyttä

       40 vuot­ta har­joi­tus­ta. Kun toiselle tekee vahinkoa, oppii vähitellen myös vihaa­maan häntä.

       Osmo, tämä kir­joi­tus ei ole täysi huti, nos­tan käden pystyyn. Mut­ta mik­si haas­taa riitaa kansalais­ten kesken juuri nyt (irton­aisia susi­jahti­heit­to­ja on vähän vaikea muuten ymmärtää)? Onko ohjuk­sen kan­ta­man päässä ole­va sota ja kohtalony­htey­den tun­tu vil­jan hin­nan noustes­sa aiheut­tanut täl­laisen paradok­saalisen reaktion?

       Vastaa

       1. Tuo susi­jahti oli väärinkäsi­tys jon­ka Osmo halusi oikaista. Arvostan sitä jos Osmo halu­aa oikaista omia näke­myk­siä varsinkin kun toimit­ta­jat ovat siteer­a­neet asioi­ta väärin.

13. Soin­in­vaaran avaus ei nyt oikein ota tul­ta alleen. Hän olisi tas­a­puolisu­u­den vuok­si voin­ut käsitel­lä pimeää työtä myös kaupungeis­sa. Näin teki hyvin Anneli Jalka­nen. Onhan Suomes­sa jo perustet­tu stasin aikanaan lanseer­aa­ma ilmianto­jär­jestelmä, joten Osmo Soin­in­vaara voi nukkua yön­sä rauhassa. 

    Anna vih­je verovilpistä löy­tyy verot­ta­jan sivuil­ta. Siihen voi tehdä anonyymisti todel­lisia tai kek­sit­tyjä ilmianto­ja. Stasikin olisi kateelli­nen, siihen aikaan kun ei ollut digimahdollisuutta.

    Somani laa­jen­taa keskustelua ulko­maisen työvoiman käyt­töön. Onko tämä vih­jaus maaseudun veronkier­toon ? Veronkier­tom­ah­dol­lisuuk­sien suh­teut­tamisek­si tilas­to­jen mukaan maat­aloudessa on ulko­maalaisia työn­tek­i­jöitä n. 16. 000.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maaseutu/maatiloilla-on-yli-16–000-ulkomaalaista-ty%C3%B6ntekij%C3%A4%C3%A4‑1.124452

    Kaupungeis­sa raken­nus­te­ol­lisu­u­den paris­sa n.46.000.

    https://yle.fi/uutiset/3–9393570

    Espan­jan kasvi­huoneil­la meille halpo­ja tomaat­te­ja poim­i­taan n. 100 000 enem­män tai vähem­män lait­toman siir­to­laisen voimin.

    https://www.foodunfolded.com/article/how-ethical-is-our-european-grown-produce

    Vastaa

    1. Eemil, otin ulko­maisen työvoiman osu­u­den esi­in Suomen maat­aloudessa sen takia kos­ka sinä Eemil yleen­sä viit­taat ulko­maalaiseen Euroopan union­in ulkop­uolista ‚Espan­jan kohdal­la pääasi­as­sa afrikkalaista, työvoimaan ja pidät sitä hal­patyövoimana jol­la pyritään polke­maan palkko­ja mut­ta yhtä hyvin Suomes­sa maat­aloudessa käytetään itäeu­roop­palaista pääasi­as­sa ukrainalaista ja valkovenäläistä työvoimaa siis Euroopan union­in ulkop­uolista työvoimaa mut­ta et ole hah­mot­tavinaan että mik­si tämä työvoima ei poikkea mitenkään afrikkalais­es­ta työvoimas­ta Espan­jas­sa. Tässä kohtaa Eemil sin­ul­la on joko sokea piste tai kaksoisstandardi.

       Vastaa

       1. Juuri näin Emil. Kuin­ka te jyvä­jem­mar­it voitte kat­soa kahvipöy­dässä istu­vaa, naa­puris­sa asu­vaa sekatyömi­estä silmi­in ja sanoa, että nyt me vai­hde­taan sin­ut halvem­paan ja ahk­er­am­paan ukrainalaiseen? Mitä isoisä ajat­telisi siitä, että maa annetaan tais­te­lut­ta niiden viime sotien arop­upu­jen jälkeläisille?

       2. R.S:“tämä työvoima ei poikkea mitenkään afrikkalais­es­ta työvoimas­ta Espanjassa.”

          Väitätkö ihan tosis­sasi, että lait­toman afrikkalaisen työn­tek­i­jän palkkakuitis­sa on lain­mukaiset verot ja mak­sut ja ne tilitet­tynä val­tion jär­jestelmi­in ? Epäilen , että suurim­mal­la osal­la ei ole minkään näköistä doku­ment­tia tehdys­tä työstä. Paljonko­han afrikkalainen siir­to­työläi­nen ker­ryt­tää omaa eläket­tään työ­suh­teestaan espan­jalaisel­la, por­tu­galilaisel­la tai ital­ialaisel­la kasvitarhalla ?

          Linkissä luvataan :“Here’s the side of Almerían green­house farm­ing you don’t see.” Tuliko­han luet­tua , vai oliko kohdal­la sokea piste ?

          Ker­ro­han mis­sä Suomes­sa on näitä siir­to­työläis­ten jätepahvista kyhät­tyjä hökke­likyliä, joiden kaut­ta työ­nan­ta­jat aja­vat maas­tureil­laan palkat­en joitakin päivän työhön ? När­piössä, Suo­nen­joel­la vai missä ? 

          R.S:“faktuaalinen todel­lisu­us että raken­nus­te­ol­lisu­us käyt­tää paljon ali­hankki­joi­ta työ­mail­la johon ei kaupung­in­val­tu­us­to ja virkamiehet voi vaikut­taa vaik­ka urakat kil­pailute­taan kos­ka ali­hankki­jat ovat osa raken­nus­te­ol­lisu­u­den ketjua. “. On var­maan hal­paa rak­en­tamista, mut­ta mitä siitä seu­raa ? Eikö kil­pailu­tuk­ses­sa halvin hin­ta merk­itse jotakin seu­raa­van­laista ske­naar­i­o­ta jonkin asteisesti ?

          Kaupungeis­sa (Lahti) on pal­jas­tunut ulko­maalais­ten työn­tek­i­jöi­den riis­toa : “Itä-Uuden­maan poli­isin mukaan raken­nus­fir­man epäil­lään käyt­täneen hyväk­si ulko­maisen työvoiman huonoa tun­te­mus­ta Suomen työaikalain­säädän­nöstä ja työ­sopimuk­sista. Yhtiön epäil­lään teet­täneen liian pitk­iä työpäiviä ilman palkan­lisiä ja viikkole­poa.” YLE:n uutisen mukaan on kyse 300 000 euron palka­n­mak­sun vajauksesta.

          Eipä ole ihme eikä kum­ma , että työn­tek­i­jät paah­ta­vat työ­mail­la pyhää arkea. Miten on Helsin­gin kaupun­gin asun­to­tuotan­non eti­ikan lai­ta ? Vai kysytäänkö, mitä se eti­ik­ka on? Onks’ se jokin ruoka ?

    2. Eemille sel­l­ainen fak­tu­aa­li­nen todel­lisu­us että raken­nus­te­ol­lisu­us käyt­tää paljon ali­hankki­joi­ta työ­mail­la johon ei kaupung­in­val­tu­us­to ja virkamiehet voi vaikut­taa vaik­ka urakat kil­pailute­taan kos­ka ali­hankki­jat ovat osa raken­nus­te­ol­lisu­u­den ketjua. Myös maat­alouden töitä ei val­tu­us­to tai virkamiehet kil­pailu­ta kos­ka maat­alous ei ole osa julk­ista sektoria

       Vastaa

    3. Eemil, olen kuul­lut sin­ul­ta tarpeek­si mon­ta ker­taa seli­tyk­siä joiden argu­men­tit eivät läh­eskään vas­taa todellisuutta. 

       Väität siis että Espan­jas­sa ole­vat läh­es kaik­ki afrikkalaiset työn­tek­i­jät ovat siis lait­to­mia työn­tek­i­jöitä? Ilman että todel­la tiedät kaikkien todel­lisen ase­man Espanjassa? 

       En puo­lus­tele asun­toolo­suhtei­ta Espan­jas­sa mut­ta asun­to olo­suhteista ei voi tehdä mitään johtopäätök­siä onko ihmiset maas­sa lail­lis­es­ti vai laittomasti.Asuntoolosuhteet voivat olla surkei­ta jos oleskelee maas­sa laillisesti.
       Afrikkalaiset työn­tek­i­jät Espan­jas­sa kuten myös ukrainalaiset Suomes­sa tarvit­se­vat työlu­van kos­ka tule­vat Euroopan union­in ulkop­uoli­sista maista joten tässä kohtaa afrikkalaiset ja ukrainalaiset ovat samal­la viivalla. 

       Kysyn Eemil sin­ul­ta vas­takysymyk­sen tuo­hon sinun
       kysymyk­seen afrikkalais­ten siir­to­työläis­ten eläke kertymästä.
       Paljonko­han Eemil luulet että ukrainalainen siir­to­työläi­nen ker­ryt­tää omaa eläket­tään työ­suh­teestaan Suomes­sa, Puo­las­sa tai Ruot­sis­sa? Epäilen ettei yhtään. Tämä johtuu siitä että ukrainalaiset ovat olleet pääasi­as­sa kausi­työn­tek­i­jöitä (siis muu­ta­man kuukau­den ajan ker­ral­laan) Suomes­sa ja muis­sa Euroopan union­in mais­sa joten vapaali­ikku­vu­us ja vapaa työn­teko ei ole koske samal­la taval­la ukrainalaisia. Nyt tilanne on eri kos­ka Maa­han­muut­tovi­ras­to aikoo antaa pysyviä työlupia . 

       Tuos­ta Lah­den kaupungis­sa ole­vista ulko­maalais­ten työn­tek­i­jöi­den riis­tos­ta raken­nustyö­mail­la en tiedä yksi­tyisko­htia kos­ka en asu Lahdessa ehkä seu­raa Lah­den tapah­tu­mia. Outoa kuitenkin että miksi
       kir­joitit että Itä-Uuden­maan poli­isi tutk­isi tapaus­ta kos­ka Lahti kuu­luu Päi­jät-Hämeeseen. Hyvä että kuitenkin asia tutk­i­taan. Osmo Soin­in­vaaran koko tämän blogikir­joituk­sen ideana on se että ilmiö on todellinen.

       Vastaa

14. Jos pimeän työn ost­a­mi­nen tehdään lait­tomak­si siinä tulee ongel­mak­si se, että ei työn osta­jal­la ole keino­ja, val­tuuk­sia tai resursse­ja valvoa sitä mak­saako työn toimit­ta­ja kaik­ki veron­sa ja palka­n­sivuku­lun­sa vai ei. Pelkkä kuit­ti ei vielä todista mitään, kos­ka viral­lisen näköisiä kuit­te­ja pystyy sopivil­la ohjelmis­toil­la ja tulostimil­la tekemään vaik­ka kuin­ka paljon. Esimerkik­si itse kävin joskus kymme­nen vuot­ta sään­nöl­lis­es­ti par­turis­sa ja aina sain kuitin käyn­nistä myöhem­min par­turi sul­jet­ti­in veropetok­sien vuok­si. Eli jos täl­läi­nen laki tulisi olisin ilmeis­es­ti sit­ten itsekin rikolli­nen ja syr­jäy­ty­isin työelämästä rikol­lisek­si leimat­tuna. Jos tämä Osmo Soini­vaaran ehdot­ta­ma laki tulee voimaan joudun lopet­ta­maan kaikkien palvelu­iden käytön, kos­ka min­ul­la ei ole varaa joutua oikeu­teen asi­as­ta mille en mitään voi vain sen takia, että min­ul­la on asi­akku­us johonkin yri­tyk­seen. Min­ul­la ole aikaa eikä keino­ja valvoa sitä hoitaako vastapuoli velvoit­teen­sa muu­ta kuin kuit­tia pyytämäl­lä ja omien koke­musteni mukaan se ei aina riitä.

    Näis­sä kovien lakien houku­tuk­sis­sa pitäisi aina muis­taa se, että lääke voi aiheut­taa enem­män vahinkoa kuin ratkaisee asioi­ta. Kovat lait aiheut­ta­vat turhaa syr­jäy­tymistä jos­ta tulee kulu­ja. Lisäävät byrokra­ti­aa. Saat­ta­vat johtaa siihen, että ihmiset lopet­ta­mat palvelu­iden käytön pelätessään joutu­vansa vas­tu­useen jos vastapuoli ei hoi­tanut velvoitteitaan.

    Vastaa

    1. Näis­sä pimeä työ asiois­sa uno­htuu se puoli asioista, että jos­sain tapauk­sis­sa lain nou­dat­ta­mi­nen voi johtaa täysin kohtu­ut­tomi­in tuloksiin.

       Ote­taan esimerkik­si vaikka­pa Mat­ti, jol­la on lap­sia, joka on töis­sä pienyri­tyk­sessä. Mat­ti ei saa lap­silleen julkisen sek­torin lakon takia hoitopaikkaa. Eikä Matille ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa palkata lap­silleen hoita­jaa yksi­tyis­es­ti ohitse viral­lisen jär­jestelmän. Mat­ti ei myöskään saa jät­tää heit­teille lap­si­aan vaan hänen on jäätävä hoitopaikan puut­teen takia pois töistä. Matin työ­nan­ta­ja on pienyri­tys, jol­la ei ole juuri puskure­i­ta eikä tulo­ja jos työt jäävät tekemät­tä, joten pienyri­tyk­selle syn­tyy hyvin nopeasti lailli­nen peruste lomaut­taa tai irti­sanoa Mat­ti tuotan­nol­li­sista ja taloudel­lisil­la syil­lä mikäli tämä jää töistä pois hoitopaikan puut­teen vuoksi.

       Täl­löin Matille jää vai­h­toe­hdok­si palkata hoita­ja lap­silleen verokir­jal­la tap­pi­ol­lis­es­ti, jol­loin kaik­ki hänen työstä tien­aa­mansa tulot menevät muille tahoille kuin hänelle itselleen lisäk­si hän joutuu kat­ta­maan syn­tyneet tap­pi­ot säästöil­lään. Toinen vai­h­toe­hto on palkata hoita­ja lap­sille pimeästi, joka on ain­oa keino saa­da oma työ itselle kan­nat­tavak­si tilanteessa. Kol­mas vai­h­toe­hto on jäädä pois töistä ja hyväksyä se, että työ­paik­ka menee tuotan­nol­lisil­la ja taloudel­lisil­la syil­lä ja pahim­mil­laan pienyri­tys joutuu lopet­ta­maan kokon­aan toim­intansa. Neljäs vai­h­toe­hto on jät­tää lapset heit­teille työpäivän ajak­si ja toivoa, että lapset pär­jäävät omil­laan työpäivän ajan.

       Se, että Mat­ti joutuu tähän tilanteeseen on seu­raus­ta muiden ihmis­ten lail­lis­es­ta toimin­nas­ta ja poli­itikko­jen säätämistä lakipykälistä, jos­sa Matin heikkoa ase­maa ei suo­jel­la täl­läistä tilanteissa.

       Vastaa

       1. Ain­oa vai­h­toe­hto on siis Jarkon ja Eemilin mallis­sa se että kehi­tys­maid­en ja kehit­tyvien­maid­en talouden tukem­i­nen annetaan kokon­aan siis Kiinan hoidettavaksi . 

          Jos Euroopan unioni vetoaa vain omaan napaan se antaa Kiinalle automaat­tis­es­ti vapaat kädet Afrikas­sa emmekä ve Euroopas­sa voi viisas­tel­la Afrikkaan päin tässä kysynyk­sessä kos­ka ne vetoa­vat aina siirtomaahistoriaan.

          Eikö paljon parem­pi vai­h­toe­hto ole se että kehit­tyvien­maid­en ja kehi­tys­maid­en talout­ta pyritään kehit­tämään demokraat­tis­ten län­si­maid­en yhteistyöl­lä joka pyrkii vähen­tämään Kiinan vaiku­tus­val­taa kehit­tyvis­sä ja kehi­tys­mais­sa ? Kiinan malli joka ei tun­nista ihmisoikeuk­sia tai peru­soikeuk­sia on Eemille ja Jarkolle siis parem­pi vai­h­toe­hto kehit­tyvien­maid­en ja kehi­tys­maid­en kohdal­la vaik­ka eri­tyis­es­ti Eemil on kri­ti­soin­ut niitä ele­ment­te­jä mitä Kiina ei edis­tä omas­sa kaup­pa­poli­ti­ikas­sa. Mik­si Eemil sal­lit Kiinalle sen tomin­nan Afrikas­sa mitä et sal­li Euroopan union­ille Afrikas­sa? Miten demokraat­tis­ten län­si­maid­en yhteistyö olisi tur­val­lisu­u­den ja suv­eren­i­teetin kohdal­la uhka kun vai­h­toe­htona on autoritääri­nen vai­h­toe­hto eli Kiina?

15. “Jos pimeän työn ost­a­mi­nen tehdään lait­tomak­si siinä tulee ongel­mak­si se, että ei työn osta­jal­la ole keino­ja, val­tuuk­sia tai resursse­ja valvoa sitä mak­saako työn toimit­ta­ja kaik­ki veron­sa ja palka­n­sivuku­lun­sa vai ei.”

    Jos ostaa vain työtä, ja on itse työ­nan­ta­ja, niin työn osta­ja­han nimeno­maan on se, jon­ka pitää ennakon­pidät­tää verot ja palkan sivuku­lut + syöt­tää tulotiedot tulorekisteriin. 

    Yri­tys­toimin­nan osalta taas olisi mah­dol­lista perus­taa datahub, johon tuli­si­vat vaikka­pa kaik­ki Suomen tai EU:n arvon­lisäverol­liset liike­toimet niin, että joka transak­ti­ol­la olisi oma tark­istet­tavis­sa ole­va kood­inu­meron­sa. Sel­l­ainen helpot­taisi huo­mat­tavasti verotusta.

    Asia tuli mieleen kun olin tekemi­sis­sä yhden fir­man veroil­moituk­sen jätön kanssa. Osana ilmoi­tus­ta pitää ilmoit­taa arvon­lisäveron vähen­nyk­set. Se perus­tuu täysin omaan ilmoituk­seen niis­sä yhtiöis­sä, jois­sa ei pienen kokon­sa takia ole ulkop­uolista tilin­tarkas­ta­jaa. Verot­ta­ja tekee pis­to­tarkas­tuk­sia, mut­ta vain hyvin pie­neen osaan fir­moista niin, että on paljon toden­näköisem­pää, että fir­maan ei tehdä vero­tarkas­tus­ta kuin että sel­l­ainen tehdään.

    Nykyisenä datahu­bi­en luvat­tuna aikana tun­tuu kuitenkin jotenkin erikoiselta, että Suomen fir­mo­jen arvon­lisävero­tus perus­tuu viime kädessä omi­in ilmoituk­si­in. Verot­ta­jal­la ei Suomes­sa ole mitään tietokan­taa transak­tioista eikä sen myötä suo­raa mah­dol­lisu­ut­ta saa­da tietoa siitä, paljonko arvon­lisäveroa on asi­akkail­ta pidätet­ty tai paljonko ostoi­hin on arvon­lisäveroa sisäl­tynyt. Asi­akkaana moni kuvit­telee, että verot­ta­ja saisi suo­raan tietoa vaikka­pa ostoskuit­tien poh­jal­ta mak­se­tu­ista arvon­lisäveroista, mut­ta ei sel­l­aista tieto­jär­jestelmää Suomes­sa ole, vaan verot­ta­ja saa tiedot sen mukaan, mitä eri yri­tyk­set verot­ta­jan jär­jestelmään itse luvuik­seen näpyttelevät.

    Vastaa

    1. Ylivoimais­es­ti suurin osa työstä Suomes­sa oste­taan elinkeinon­har­joit­ta­jil­ta, joil­loin syn­tyy toimek­sianto. Elinkeinon­har­joit­ta­ja joka toimit­taa työn on työ­nan­ta­ja. Tilaa­ja on asiakas.

       Tämä johtuu siitä, että hyvin har­va yksi­tyi­nen ihmi­nen halu­aa vas­tu­ulleen työ­nan­ta­ja velvol­lisuuk­sia ja kaikkea siitä tule­vaa byrokra­ti­aa ja velvol­lisuuk­sia jos työn­tarve on muu­tamia päiviä sil­loin täl­löin. Jos yksi­tyisen ihmisen asioimista han­kaloite­taan entis­es­tään byrokra­tial­la ja ran­gais­tuk­sil­la seu­rauk­se­na on se, että moni jät­tää sen jäl­keen mon­et työt tilaa­mat­ta peri­aat­teel­la kun ei tee mitään ei ainakaan tee mitään virhet­tä jos­ta tulee rangaistus.

       Näis­sä asiois­sa toimii paljon parem­min se, että tehdään oikein toim­imis­es­ta niin help­poa, että ei kan­na­ta toimia väärin. Kuin se, että lisätään kallista valvon­taa ja byrokratiaa.

       Vastaa

16. Tuskin ammat­timiehet ovat työt­töminä ja tekevät pimeää keikkaa. Varsinkin kesäaikaan.
    Ansiosi­don­naista ei saa lop­ut­tomasti ja perus­päivära­hal­la ei elä.

    Vastaa

17. Jos ran­gais­tuk­sia ale­taan yleis­es­ti koven­ta­maan, tulee ehdo­ton­ta vankeut­ta helpom­min. Sil­loin vankien määrä kas­vaa ja täy­tyy olla myös vankilo­is­sa vankipaikko­ja. Jo nyt osa vangeista odot­taa vapaudessa vuos­i­tolkul­la tuomion­sa täytän­töön­panoa. Sama asia pätee nato-jäsenyy­teen. Täy­tyy olla sopivia kasarme­ja, ja niitä ei ole. Miten tämä sit­ten liit­tyy har­maaseen talouteen. Siten, että ran­gais­tusten koven­t­a­mi­nen johtaa joko vankilu­vun kasvu­un, tai val­tion muo­dos­tu­misen erään­laisek­si sako­tusautomaatik­si. Tarvi­taan lisää poli­ise­ja ja suo­ranainen urk­in­ta­jär­jestelmä. Ei hyvä!

    Vastaa

    1. Tuo mainit­se­masi vankeustuomio pitäisi muut­taa tässä kohtaa kovem­mak­si sakko­tuomiok­si jot­ta vanki­lat eivä täy­ty niistä jot­ka eivät kuu­lu vanki­laan vaan työhön.

       Vastaa

18. Teknis­es­ti helpoin ratkaisu olisi luop­ua tuista ja veroista. Koko maaseudun vero­tus hoi­tu­isi esimerkik­si kiin­teistöveroina, joi­ta on aika vaikeaa kiertää. Täl­löin olisi vaan työtä. Jos työn­tek­i­jä halu­aisi eläket­tä, tulisi hänen se itse säästää. Tässä mallis­sa pitäisi toki osakesäästötilin ylära­jaa nos­taa reip­paasti, esimerkik­si kym­menker­tais­taa 500.000 euroon.
    Real­is­mia lie­nee sen sijaan tukien vähen­tämi­nen ja muut­ta­mi­nen perus­tu­lon kaltaisek­si, jol­loin lait­toman pimeän työn houkut­tele­vu­us pienenee.
    Tukia on pakko alen­taa, mikäli niitä mak­se­taan laa­jem­malle joukolle. Etu­na olisi, että täl­löin päästäisi­in eroon kan­nustin­loukuista, mitkä ovat myrkkyä työl­listymiselle etenkin pitem­mäl­lä aikavälillä.

    Vastaa

    1. Kuin­ka AnttiR jär­jestäisi maaseudun lak­isääteiset palve­lut jos hänen mallis­sa maaseudun vero­tus hoi­tu­isi vain kiinteistöveroina?

       Vastaa

    2. kiin­teistöveroina, joi­ta on aika vaikeaa kiertää.

       Ehkä näin, mut­ta raskaat kiin­teistöverot ovat poten­ti­aalis­es­ti erit­täin vaikei­ta kerätä. En suosit­tele kokeilemaan.

       Teknis­es­ti paljon helpom­paa olisi kieltää käteinen ja siir­tyä digi­val­u­ut­taan jos­ta kan­netaan automaat­tis­es­ti raskas ALV. Vähen­nyk­set eri hakemuksella.

       Riit­tävä imu val­u­u­tan käyt­töön luo­daan pakol­lisil­la mak­suil­la, pienel­lä yleisel­lä omaisu­usverol­la ja perus­tu­lol­la. Kaik­ki omis­tus­suh­teet oli­si­vat val­u­u­tan kir­jan­pidos­sa. Kaik­ki pimeä omaisu­us voidaan takavarikoi­da val­ti­olle löydettäessä.

       Vastaa

19. Eihän esimerkissä keneltäkään elinkeinoa viedä. Se ei vain näy tilas­tois­sa tai verot­ta­jal­la, kos­ka sen tekee pimeät työläiset viral­lisen yrit­täjän sijaan.

    Jos pimeästi tekem­i­nen olisi mah­do­ton­ta, useim­mat tuol­lai­sista pikkuhom­mista jäi­sivät tekemät­tä tai tehtäisi­in ilmaisek­si eri tukien muo­dostamien tuloloukku­jen vuok­si tai ihan vaan sik­si että ei sel­l­ais­ten takia viit­si alkaa selvit­tämään miten hom­ma menisi viral­lisia reit­te­jä pitkin. Monista hom­mista vero- ja oheis­mak­su­jen kiila tek­isi kan­nat­tam­a­ton­ta muutenkin, maaseudul­la kun las­ke­taan tarkkaan mak­saako klapi­mot­ti neljäkym­men­tä vai viisikym­men­tä euroa. Jos mak­saa viisikym­men­tä niin men­nään mielu­um­min met­sään itse kuin ostetaan.

    Ei pimeä työ maaseu­tu­jen elinkeino­ja vie, vaan päin­vas­toin pitää yllä maaseu­tu­jen per­in­teisem­piä tapo­ja elää, mut­ta tekee sen taval­la joka ei näy verot­ta­jan tai tilas­tokeskuk­sen kir­jois­sa. Ei jostain klapi­hom­mista koskaan ole kuit­te­ja tehty; sata vuot­ta sit­ten se olisi tun­tunut absur­dil­ta. Ei tässä tietysti mitään peri­aat­teel­lista eroa kaupunki­ammat­tei­hin ole, pait­si, että voit­tomar­gin­aalit maaseudun hom­mis­sa ovat yleen­sä lai­hempia jo ilman vero­jakin ja tun­tuu kum­mal­ta alkaa kir­joit­tele­maan kuit­te­ja kavereilleen.

    Vastaa

    1. Järkevin tapa tehdä tuol­laiset työt olisi laskea koti­talousvähen­nyk­sen rajaa vielä alem­mas tais sit­ten tehd ALV uud­is­tus joka rajaa tuol­laiset työt ALV:ista kokon­aan pois.

       Vastaa

20. Työn tekem­i­nen pimeästi on minus­ta yleistä eläk­keel­lä ole­vien henkilöi­den välillä.
    Yksi jo tuol­la huo­maut­tikin, että työn teet­täjä on aina vas­tu­us­sa työn­tek­i­jän ennakkopidä­tyk­sistä ja työn sivuku­luista. Eivät tai­da useim­mat eläkeläiset ymmärtävän, että ovat vas­tu­us­sa myös tap­atur­man sattues­sa. Minus­ta tiedo­tus­ta olisi lisät­tävä, että pimeätä työtä teet­tävät henkilöt ymmärtäi­sivät, että ennakon­pidä­tys ja sotu­mak­sut eivät ole se ain­oa huomioita­va asia.

    Vastaa

21. Tätä ongel­maa ratkaisee osaltaan avokäti­nen koti­talousvähen­nys, mut­ta se ottaa aikansa eli sukupol­ven tai pari, kos­ka maan tavas­ta ei ole help­poa päästä eroon.

    Toinen tätä ilmiötä rajoit­ta­va asia on se, että maaseudul­la on vähitellen opit­tu siihen, että melkein kaik­keen maa- ja met­sä­talouden toim­intaan saa jonkin­laista val­tion tukea, oli kyseessä sit­ten pel­tovil­je­ly, taimikon perkaus tai met­sän lan­noi­tus. Tukea ei tipu, ellei työ ole paperilla.

    Vastaa

22. Pimeän työn tap­pami­nen ei ole mikään “kaik­ki voit­taa” on paljon työtä jota ei mil­lään voi tehdä kaikkia sään­töjä nou­dat­taen koko suo­ma­laisen veroki­ilan kauheudessa. Jos esimerkik­si joku käy halko­mas­sa pui­ta — maal­la mis­sä matkoi­hin menee aikaa ja rahaa — pienen määrän ja mak­saa siitä verot ja menet­tää osan työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta ja vielä mak­saa kaik­ki verot niin todel­li­nen tun­tian­sio jää muu­ta­maan euroon. Kos­ka se työ ei ole osta­jal­la niin arvokas­ta että siitä mak­set­taisi­in 70€/h tai enem­män mikä tuol­laisen fir­man lasku­tus var­masti on. 

    Sama tilanne on las­ten­vah­tien palkkaamises­sa. Käytän­nössä vai­hte­hdot on ei las­ten­hoita­jaa tai pimeästi. 

    Kovasti outoa, talousti­eteil­i­jät eivät koskaan analysoi mitä mak­saisi jos kaik­ki har­maa talous katoasi. Muis­taak­seni talousti­eteen har­vo­ja var­mo­ja havain­to­ja on, että kaik­ki vero­tus las­kee kokonaistuotantoa.

    Toisek­seen se iso-osa maaseudun­työstä on vil­jeli­jöi­den toisilleen tekemät työt ja oman koke­muk­sen mukaan ne kyl­lä hoide­taan aivan oikein.

    Vastaa

23. Kun on maaseudun asioista kyse, älykkönä tun­net­tu city-Osmo sor­tuu taas kir­joit­ta­maan höpöjä.

    Se, että näitä käsi­työ­taito­ja vaa­tivi­in töi­hin tai pienyrit­tämiseen ei kan­na­ta maaseudul­la hakeu­tua, ei johdu siitä, että joku jous­taval­la moraalil­la varustet­tu kaveri tek­isi niitä pimeänä ja saisi siitä kil­pailue­dun, vaan siitä, että niiden pää­toimi­nen tekem­i­nen ei yksinker­tais­es­ti kan­na­ta, tekipä niitä sit­ten verot mak­saen tai pimeänä. 

    Kysyn­tää em. töille on sat­un­nais­es­ti, kos­ka kylät ovat autioituneet ja niistä yleen­säkin mak­se­taan huonos­ti. Tääl­lä ei ole mui­ta toimeen­tu­lon tuot­tavia ammat­te­ja, kuin huonos­ti kan­nat­ta­va maanvil­je­ly ja eri­laiset koneu­rakoin­nit sekä niiden palveluk­ses­sa sään­nöl­lis­es­ti toim­imi­nen. Ne ovat läh­es yksi­no­maan met­säkone- ja maan­si­ir­toalaa käsit­täviä töitä. Te Vihreät kun onnis­tuitte tämänkin turve­tuotan­non yht­enä har­voista maaseudun elinkeinoista tuhoamaan. 

    Kaik­ki muu, kuten taide, matkailu, met­al­li- tai puukäsi­työt, mar­jo­jen kas­vat­ta­mi­nen tai met­sä­mar­jo­jen keräämi­nen yms. ovat “ter­vei­den eläkeläis­ten” lisäan­sio­ta tuot­tavaa puuhastelua, eivät todel­lista ansio­tu­loa tai per­heen elät­tämisen mah­dol­lis­tavaa sel­l­aista. (Pitäisi Osmon älykkönä huo­ma­ta asioiden tila jo siitäkin, mik­si vain nämä köy­hien Aasian maid­en kesä­työn­tek­i­jät enää kerää met­sä­mar­jo­ja, eli kos­ka hom­ma kan­nat­taa vain sik­si, että val­u­u­tan vai­h­dos­ta koitu­va kurssivoit­to sen mahdollistaa.)

    Kokeilin 90-luvun laman aikana yri­tys­toim­intaa, jos­sa tuoteke­hit­te­lyni tulok­se­na valmistin (van­hoina aikoina melko yleisiä) soikei­ta puuas­tioi­ta. Ne kyl­läkin meni erikoisuuten­sa takia hyvin kau­pak­si, mut­ta kun helpom­min ja halvem­mal­la tuotet­tavia pyöre­itä myyti­in ulko­maal­la valmis­tet­tuina pilkkahin­taan, joten tuot­teeni markki­nahin­ta ja sen seu­rauk­se­na päiväan­sio jäi samalle tasolle, kuin oli entisessä amma­tis­sa tuntiansio.

    Vastaa

    1. Arvon­mies uno­htaa nyt sen että tässä nykyisessä hal­li­tuk­ses­sa Keskustapuolue on toi­sista suurin puolue heti SDP:n jäl­keen niin min­is­terei­den ja kansane­dus­ta­jien lukumäärässä. Maaseudun äänestäjil­lä on peili­in kat­somisen paik­ka kun van­ha Maalais­li­it­to, nykyi­nen Keskustapuolue, on tässä hal­li­tuk­ses­sa joka on lopet­tanut turpeen nos­ton. Pata kat­ti­laa soimaan.

       Vastaa

24. Ongelma­han on siinä, että ihmisil­lä ei ole varaa mak­saa jos kaik­ki tehdään pape­rien mukaan. 20e pimeänä on 50€ kuit­il­la arvon­lisäveron kanssa.

    Jos pystyy jotenkin elät­tämään itsen­sä ilman tukia, kohtu­ulliseen rajaan asti vero­jen yms. mak­su­jen mak­samat­to­muus on paljon pienem­pi paha.

    Vastaa

25. Min­ul­la on vähän saman­laiset koke­muk­set keskeis­es­tä kesämök­ki-Suomes­ta… Ei ole tosin tarvin­nut mak­saa kesämökin raken­nuk­ses­ta juuri edes pimeänä. Riit­tää kun on Viron tavaraa saatavil­la ja mak­se­lee sil­lä. On muuten erit­täin hyvä vai­h­tokurssi. Välil­lä pitää muu­ta­ma sete­likin tosin heittää.

    Tutun sanon­nan voisi kään­tää muo­toon. Pul­lo on seteliä mahtavampi.

    Vastaa

26. Näin maal­la elävänä ja van­hal­la maati­lal­la asu­vana (itse en vil­jele, mut­ta tein aikoinaan paljon töitä tilal­la), että tuo esimerk­ki ske­naario on lähtöko­htais­es­ti outo. 20 hehtaarin vil­je­ly ja muu toim­inta eivät pois­sul­je toisi­aan. Vil­je­lyn pahin het­ki on kevääl­lä ja syksyl­lä, mut­ta siinä välis­sä on run­saasti aikaa. Klap­in­teko aika sijoit­tuu näi­den aluei­den ulkop­uolelle (alkukeväästä kun lun­ta on vielä ja klapit­tamista voi tehdä pitkin kesää). 20 hehtaarin vuokraami­nen vuokraamisel­la saa ehkä 5000 — 8000 euron vuokrat­u­lot vuodessa, joka kyl­lä menee aina vero­tuk­seen. Pel­tovuokri­in kuu­luu tukioikeudet eikä niitä voi tehdä salas­sa. Nor­maali­in maanvil­jeli­jän arkeen nimeno­maan kuu­luu yleen­sä tehdä kaiken­laista, kos­ka pel­to­työt työl­listää vain osan vuodes­ta. Eri asia toki, jos kas­vat­taa eläimiä.

    Jokaisel­la maati­lal­la on vähin­tään toi­min­i­mi, jon­ka kaut­ta voi tehdä työtä — kyse ei ole siitä ettei ole tai etteikö toi­min­imel­lä työsken­te­ly olisi nor­maalia. Maati­lan har­joit­ta­jat (=he ovat yrit­täjiä) eivät saa työt­tömyysko­r­vaus­ta ja yleen­sä vain heil­lä on vehkeet tehdä klape­ja ja met­sätöitä. Pimeitä töitä var­masti on yhtälail­la maal­la kuin kaupungis­sa, mut­ta esitet­ty ske­naario on monel­la tapaa epäuskot­ta­va ja siinä on run­saasti loogisia aukko­ja, joi­ta olen esittänyt.

    Vastaa

27. Saam­meko syn­nin­päästön, kun tak­si­u­ud­is­tus vei tak­sit, par­turia ei ole kuin kaupungis­sa eikä siivoo­jaakaan löy­dy, tosin ei tilat­taisikaan. Klapit tehdään itse ja rahat vie Sale ja apteek­ki. Har­mi, että Soin­in­vaara nielaisi tuol­laisen syötin, kun on kuitenkin yksi fik­suim­mista ajattelijoista.

    Vastaa

    1. Kaupungeis­sa on myös pimeää työvoimaa mut­ta valvon­ta on paljon tehokkaam­paa kos­ka verovi­ras­ton helpom­paa tehdä rat­sioi­ta useisi­in paikkoi­hin samoi­hin aikoi­hin. Etenkin rav­in­to­la-ala on ollut pimeän työvoiman kohteena pääkaupunkiseudul­la. Raken­nustyö­maat ovat han­kalampi jut­tu kos­ka siel­lä käytetään hyvin paljon ali­hankki­joi­ta joi­hin ei kaupun­ki voi vaikut­taa vaik­ka rat­sioi­ta tehdään. Pääu­rakoit­si­ja on mon­es­sa yhtey­dessä eri kuin varsi­nainen urakoit­si­jat. Kokon­aisu­us ratkaisee ei yksit­täiset tapaukset

       Vastaa

28. Osmo S. sanoi edel­lä vas­tauk­ses­saan, että Hei­di H. ei mak­sanut palkkaa pimeästi, vaan yrit­täjä jät­ti verot mak­samat­ta. Mik­si sit­ten löysin googlet­ta­mal­la run­saasti lehti­jut­tu­ja, jois­sa HH pahoit­teli ja häpe­si menettelyään. 

    Koti­talousvähen­nyk­sessä kon­trol­loidaan yri­tyk­selle mak­set­taes­sa se, että yri­tyk­sel­lä on y‑tunnus ja että lasku on asian­mukainen. Itse asi­as­sa käsit­tääk­seni suurin osa koti­talouden teet­tämistä töistä teetetään toi­min­imiyrit­täjil­lä tai yhtiö­muo­dos­sa toim­intaa har­joit­tavil­la. Itse olen vain ker­ran palkan­nut henkilön suo­raan työ­suh­teeseen purku­työhön mökil­lä huole­htien mm. tap­atur­ma- ja eläke­tur­van ja hoitaen ennakon­pidä­tyk­sen. Mut­ta silmiään ei voi ummis­taa siten, että antaa käteisenä setelitukun ja selit­tää, että luuli yrit­täjän hoi­ta­neen velvollisuutensa.

    Vastaa

    1. Tässä Hau­ta­lan tapauk­ses­sa oli itse asi­as­sa kak­si eri tapaus­ta jos­sa yksi oli ovire­mont­ti jon­ka urakoit­si­jat oli jät­tänyt verot mak­samat­ta ja toinen oli siivoo­jan palkkaami­nen jos­sa Hau­ta­la oli laimin­lyönyt verot

       Vastaa

29. Kyl­lä pimeää työtä var­maan tehdään niin maal­la kuin kaupungis­sakin. Maal­la se tulee helpom­min ilmi naa­puri­valvon­nan ansios­ta. Kaupungis­sa se hukkuu mas­saan. Pimeä talous on haitallista taloudelle niin Suomes­sa kuin Italiassakin.

    Vastaa

30. Ei pidä uno­htaa myöskään talkoo kon­sep­tia pienehkö­jen fix­austen ja sat­un­nais­ten töi­den tekemisessä ja teet­tämisessä. Se perin­nehän on myös maan tapa ja sil­lä on posi­ti­ivi­nen kaiku. Sil­lä on iso sosi­aa­li­nen merk­i­tys ja verkos­to­jen syn­nyt­täjä muuten har­vaana­su­tul­la maaseudul­la eli mon­et hom­mat hoitu­vat suju­vasti vas­tavuorois­es­ti talkoillen ja siihen ei tietenkään mitkään kuit­tisulkeiset sovi. Mah­dol­liset kor­vauk­set hoitu­vat ruoka‑, kahvi- (ja pullo)palkalla.

    Vastaa

31. Har­maan talouden toim­i­ja saa perus­tee­ton­ta kil­pailue­t­ua, har­maa talous on piilorikollisuutta.
    Yri­tys­ten halut­ti­in investoi­da ja luo­da työ­paikko­ja, ja aikaansaa­da talouskasvua. Keskus­pank­ki huole­hti elvy­tyk­ses­tä val­taval­la, hal­val­la lainara­hal­la. Osakkei­den arvot nousi­vat. Kos­ka edullista lainara­haa ei sidot­tu käytet­täväk­si investoin­tei­hin, yri­tyk­set osti­vat osakkei­ta ja osti­vat omia osakkeitaan takaisin, ei siis investoitu. Nyt inflaa­tio (5 %) alkaa hoitele­maan näitä lain­o­ja. Tämä on ”rahan­jaka­jan vastuu”.
    Talouskasvun aikaansaamisek­si on huole­hdit­ta­va tulovero­tuk­ses­ta. Pien­i­t­u­loiset käyt­tävät kaik­ki tulon­sa jokapäiväiseen kulu­tuk­seen. Pien­i­t­u­loisen ei pidä vali­ta ruuan ja lääkkei­den välil­lä, vaan pystyä han­kki­maan molem­mat. Joten siir­ry­tään tulovero­tuk­ses­ta kulu­vero­tuk­seen. Kan­nus­timet työn­tekoon. Jär­jestelmä on muutet­ta­va toimi­vak­si. Työn­teko­halukkaas­ta ei tule tehdä ”rikol­lista”.
    Kaikkien tulo­jen on olta­va veronalaisia. Kaik­ki verotuet pois­te­taan ja tulovero­tus alkaa (”mak­sukyvyn” mukaan eli) 2.000 €:sta (24.000 € / v). Eri­lais­ten lisä­tukien sijaan tulovero­jen pois­to, jot­ta saa itse päät­tää kulutuksestaan.
    Jos jol­lain on jokin pysyvä tuki­ra­ha tai eläke, hän saisi tämän päälle tien­ata verottomana.
    Vero­tus hoide­taan kulu­tus- ja hait­tavero­jen kaut­ta. Arvon­lisäveroa (ALV) korote­taan. Per­itään raa­ka-aineen maas­tavi­en­tivero (jalostusas­teen nostamiseksi).
    Pääo­maveroista siir­retään ansio­tu­lon piiri­in 149.000 € / v ja lop­ut jää verotet­taviksi pääomatuloina.
    Kos­ka raha on val­taa, per­itään 1 %:n omaisu­usvero yli 500.000 €:n omaisu­ud­es­ta, jot­ta tietäisimme Suomes­sa ole­van varallisuuden.
    Val­tiono­suuk­si­in vaikut­taa paikalliset verotulot.
    Verotet­ta­va tulo vaikut­taa päivähoit­o­mak­sun suu­ru­u­teen. Päivähoit­o­mak­su kaikille saman­su­u­ruisek­si ja tuki annetaan harkin­nan­varaisel­la, eril­lisel­lä erikoislapsilisällä.
    YLE-vero per­itään kaik­il­ta. Nyt ½ miljoon­aa ihmistä ei mak­sa tätä mak­sua. Tuki siir­retään muuhun tukeen.
    Ensim­mäisen asun­non leimaverova­pau­tus poistetaan.
    Peruster­veyskeskus­mak­sut pois­te­taan (työter­veyshuoltokin on maksuton).
    Kohtu­u­ton, voimakkaasti eri­ar­vois­ta­va, kohtu­uhin­tainen asun­to­tuotan­to lopete­taan ja mah­dolli­nen julki­nen asun­to­tuotan­to tehdään markki­nae­htois­es­ti. Asum­is­tu­ki poistetaan.
    Helsingis­sä pohdi­taan, että keskus­ta asun­noista n. 10 – 30 % ovat oop­pera-kävi­jöi­den asun­to­ja. Näistä ei tule palkkatyövero­ja Helsinki­in. Helsin­gin omat, tue­tut asun­not, tehdään omakus­tan­nush­in­taan ja jae­taan sat­tuman­varais­es­ti, arpa­jai­sis­sa, eli­naikaisik­si kodeik­si. Markki­nahin­taisi­na asun­toina näistä tulisi tulo­ja ja tulovero­tu­lo­ja kaupun­gin palvelu­jen rahoit­tamisek­si. Nyt päivit­täin 156.000 ihmistä matkus­taa päivit­täin töi­hin Helsinki­in ja mak­saa veron­sa muualle.
    Yrit­täjiltä ale­taan per­imään eläke­mak­su­ja vero­tu­lo­jen mukaises­ti, eikä itse valit­tu­jen tulo­jen, kuten nykyään. Nyt kus­tan­nus on muille veron­mak­sajille 423 miljoon­aa euroa ja parin vuo­den päästä jo 600 miljoon­aa euroa vuodessa.
    Kaik­ki yri­tystuet on pois­tet­ta­va, luku­un otta­mat­ta huolto­var­muut­ta. Suomes­sa kan­nat­taa olla vain kan­nat­tavia yri­tyk­siä (jot­ta työn­tek­i­jät riit­tävät). Yri­tys­ten kan­nat­taa huomioi­da maanti­eteelli­nen ase­ma, ener­giaku­lut, kul­je­tuk­set ja palkanmaksukyky.
    Suomes­sa on sat­sat­ta­va digi­in ja vihreään ener­giaan; val­tion, yliopis­to­jen, yri­tys­ten ja kansalais­ten (digi- ja vihreys-oblig­aa­tiot) kanssa. Vihrey­del­lä on myös ulko- ja tur­val­lisu­us­poli­it­ti­nen merkitys.
    San­o­taan, että Suomes­sa on työn­tek­i­jäpu­la. Nyt työl­lisyysaste on 75 %, korkein sit­ten 60-luvun. Jonkin ver­ran osa-aikatyöt ovat lisään­tyneet. Nyt tarvi­taan kaikkien osal­lis­tu­mi­nen jokapäiväiseen elämään. Nos­te­taan huo­mat­tavasti työl­lisyysastet­ta. Eri­laiset osa-aika‑, tunti‑, keik­ka- ja sesonki­työt saata­va kannattaviksi.
    Iäkkäät ihmiset ja kokopäivä­työssä ole­vat tarvit­se­vat eri­laisia, jokapäiväiseen elämään ja kod­in­hoitoon liit­tyviä palvelu­ja. Täl­laiset palve­lut ovat koti­talousvähen­nyk­sen piiris­sä. Parhait­en näitä palvelu­ja, julk­isten palvelu­jen lisäk­si, voi tar­jo­ta kokopäivä­työn ulkop­uolel­la olevat.
    Julki­nen palvelu voi jär­jestää alus­tan, jos­sa täl­laisia palvelu­ja voi ostaa ja myy­dä, tur­val­lis­es­ti ja jos­ta saa talousti­etoa palkkiomak­su­ista ja muutenkin tietoa henkilöko­htaisen talouden hoi­dos­ta (mak­suhäir­iöisiä henkilöitä on melkein 400.000).

    Vastaa

32. Mun täy­tyy sanoa että tämä on maaseudun ongelmista pienimpiä. 

    Joskus 20 vuot­ta sit­ten olen teet­tänyt jotain pikku­työtä jos­sa ris­ki on pieni, ilman kuit­tia. Kaik­ki isom­mat työt olen teet­tänyt viral­lisin paperein.

    Se mitä maaseu­tu kaipaisi olisi jous­tavem­mat tak­si tai kimp­pakyyti­palve­lut esim kapakkareis­su­ja varten. Ei huvit­taisi mak­saa 200 euroa pelkästään päästääk­seen lähim­pään kaupunki­in ja takaisin jos aikoo ottaa jotain. Jonkin­lainen kimp­patak­si tai aikataulutet­tu pikkubus­si kyliltä kaupunki­in ja takaisin. Mut­ta ei senkään tarvit­sisi olla ilman kuittia.

    Vastaa

    1. Tarkoitin että kahvin voi kor­va­ta jol­lain muual­la kuten esim teel­lä. Teen tuotan­to ei ole riis­toa kuin kahvin kos­ka kahvin tuotanos­sa on mon­en maan pääelinkeino joka on raken­net­tu vain kahvin vien­nin varaan ja ain­oa ulko­maan­val­u­ut­tat­u­lot tule­vat kahvista. Kahvi­maat ovat yleen­sä myös epä­vakai­ta kansan­talouk­sia kos­ka kahvi on ain­oa elinkeino jon­ka varaan kansan­talous on raken­net­tu. Kun tulee huonot vuodet niin vai­h­toe­hto on epä­vakaan val­u­u­tan deval­vaa­tio joka nos­taa taas inflaa­tio­ta, val­tion­velkaa ja hin­to­ja. Juuri sen takia Lati­nalaises­sa Amerikas­sa on velka­kri­ise­jä aina 10 vuo­den välein. Teen tuotan­to on mon­es­sa mais­sa etenkin Aasi­as­sa sivuelinkeino jol­la on pienem­mät riskit kuin kahvi­mais­sa kos­ka volyymit ovat teen tuotan­nos­sa pienem­mät kuin kahvin.

       Vastaa

33. Har­maa­ta talout­ta tämäkin:

    https://yle.fi/uutiset/3–12382941?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

    Vastaa

34. Maaseudun pimeä työ ei ole uhka “rehellisille” yrit­täjille vaan markki­noiden tapa hoitaa siir­tymä­vai­he verova­paas­ta “tee se itse” ‑työstä kohti ostopalvelu­ja. Juuri pimeä työ luo markki­nat näille “veroa mak­sav­ille” yrittäjille.

    Esimerk­ki. Kuvitel­laan­pa tilanne, että jol­lakin alueel­la, joka mah­tu­isi yhden veroa mak­sa­van yrit­täjän revi­iri­in tehdään nyt pimeää työtä 1’000 tun­tia vuodessa. Yrit­täjä laskeskelee, että siinähän olisi töitä riit­tävästi yhdelle miehelle. 50 euron tun­tiveloituk­sel­la vuosi­lasku­tus olisi 50’000, veron jäl­keen 40’000. Siitä vielä vähen­netään moot­torikelkat, mönki­jät ja osto­työt niin eikös vain yksi yrit­täjä jo elätäkin itsensä.

    Väärin las­ket­tu. Vuosi­lasku­tus ei ole 50’000 vaan se minkä hin­nan osta­jat nykyään mak­sa­vat samas­ta palvelus­ta. Jos he nykyään mak­sa­vat pimeälle talkkar­ille 15 euroa tun­ti, niin vuosi­lasku­tus olisi 15’000 euroa, veron jäl­keen 12’000. Sil­lä rahal­la tuskin palkkaa edes verokir­jamiehiä, joi­ta vält­tämät­tä tulee tarvit­se­maan; eihän ole mitenkään mah­dol­lista siirtää esimerkik­si lehtien har­avoin­tia tehtäväk­si tal­ven hil­jais­ten viikko­jen aikana.

    Esimerkkisi mökkitalkkarin bis­nes­malli vaan on alueen mökki­ti­hey­teen ja ‑väestön rak­en­teeseen näh­den toimimaton.

    Pimeän työn lisään­tyvä kysyn­tä osaltaan luo edel­ly­tyk­siä veroa mak­sa­van työn kysyn­nälle. Siir­tymä tapah­tuu vas­ta sit­ten, kun sille on taloudel­liset edellytykset.

    P.S.

    Jos havait­see naa­purin mökki­ton­tin ole­van siis­tisti har­avoitu, on syytä kut­sua poli­isi paikalle: onhan selvää, että kukaan veroa mak­sa­va ihmi­nen ei tule mökilleen vain puur­taak­seen työn­teossa. — Entä sit­ten se kasvi­maa: liikkuuko siel­lä kuu­ta­mol­la epämääräistä porukkaa …

    Vastaa

    1. Har­maan talouden ongel­mat eivät ole talousti­eteel­lis­es­ti yksiselit­teisiä. Har­maa talous alkaa yleen­sä siitä, mis­sä verolli­nen talous muut­tuu liian kalli­ik­si. Tämä kallis hin­ta muo­dos­tuu joil­tain osin suo­raan veroista, mut­ta pienessä mit­takaavas­sa enenevästi lisään­tyneestä vaivas­ta ja byrokra­ti­as­ta. Usein vai­h­toe­htona olisi jopa ilmainen työ, jos vain pidem­män aikavälin kir­jan­pito töi­den keskinäis­es­tä tasaamis­es­ta naa­purien ja tut­tu­jen välil­lä ei olisi turhan hankalaa.

       Har­maan talouden tap­pi­ot ovat myös suh­teel­lisia. On luon­nol­lis­es­ti eri asia, jos maas­sa on suur­ta liike­toim­intaa, joka siivilöi pimeäl­lä työl­lä ja myyn­nil­lä har­maa­ta tuloa itselleen, jota sit­ten kanavoidaan edelleen pois verot­ta­jan ulot­tuvil­ta. Mut­ta ark­i­sis­sa asiois­sa, kuten maaseudun pikkutöis­sä, se har­maa raha ei kovin kauas lennä ennen kuin se palaa takaisin verol­liseen kiertoon.

       Jos Mat­ti tekee Liisalle puuli­i­terin ver­ran klape­ja ja saa siitä satasen. Hyvin toden­näköis­es­ti Mat­ti menee sen jäl­keen paikalliseen mar­ket­ti­in ja ostaa sil­lä satasel­la viikon ruoat, jol­loin raha palau­tuu verol­liseen kier­toon välit­tömästi. Seu­raa­vana vuon­na Liisa paikkaa Matin työhaalar­it ja vai­h­taa niihin vetoketjut ja Mat­ti mak­saa Liisalle taas satasen. Liisa käy niil­lä rahoil­la kau­pas­sa ja taas verote­taan. Ilman työ­suori­tus­ta Liisa olisi vaan kan­tanut ne rahat sinne kauppaan.

       Täl­lai­sis­sa ske­naar­i­ois­sa har­maa talous jopa voitelee toimeli­aisu­ut­ta eikä val­tio tai verot­ta­ja käytän­nössä menetä mitään. Jos eläisimme ver­outopi­as­sa, jos­sa ihan kaik­ki saadaan verotet­tua, mitään lisä­tu­loa ei olisi kenenkään kan­nat­tanut vas­taavis­sa tilanteis­sa han­kkia. Liisan ei olisi kan­nat­tanut mak­saa Matille klapitöistä ja Matin olisi kan­nat­tanut äheltää vetoketjut haalarei­hin­sa ihan itse. Verot­ta­ja ei olisi siitä saanut sen enem­pää tulo­ja. Har­maan talouden verot mak­se­taan käytän­nössä kylän S‑marketissa kassalla.

       Täl­laisen toimin­nan skaalautues­sa paine toimi­valle vero­tuk­selle muut­tuu toki yhä oikeu­den­mukaisem­mak­si. Jos Mat­ti käy ruop­paa­mas­sa Villen ran­nan ja Ville mak­saa siitä 1 000€, pitäisikö Matin jo alkaa mak­saa tulois­taan veroa? Entä jos Ville rak­en­taa Liisalle pihasaunan ja Liisa mak­saa siitä 10 000€? Tai jos Mat­ti käy joka päivä klapikoneel­laan tekemässä satasen edestä klape­ja jonkun pihal­la, mis­tä ker­tyy jo 2 000–2 500€ kuus­sa? Kyl­lä se raja äkkiä tulee vas­taan, mis­sä byrokra­t­ian ja vero­jen määrä jää ihan kohtu­ulliselle tasolle tuloi­hin näh­den ja kukaan ei oikein voi väit­tää, etteikö verot­ta­mi­nen olisi sil­loin pait­si oikeu­den­mukaista myös jo ihan käytännöllistä.

       Pienis­sä ja sat­un­nai­sis­sa myyn­neis­sä näin ei vält­tämät­tä ole. On tietysti eet­tis­es­ti ylevää verot­taa kat­e­goris­es­ti ihan kaikkea tas­a­puolisu­u­den ja reilu­u­den vuok­si, mut­ta käytän­nössä se vain leikkaa pois paljon työtä, joka ei sit­ten tule tehdyk­si ollenkaan.

       Val­tion ei ehkä kan­nat­taisi liikaa huolestua, jos pimeänä saadut tulot ovat niin pieniä, että ne voidaan hoitaa käteisenä tai niiden vai­h­toe­htona olisi jonkin­laise­na real­is­tise­na vai­h­toe­htona ilmainen apu (ja ehkä siihen täysin liit­tymätön vas­ta-apu toiseen suun­taan myöhem­min määrit­telemät­tömänä ajanko­htana). Tai jos sum­mat ovat riit­tävän pieni mur­to-osa tek­i­jän lail­lis­es­ta, verote­tus­ta rahali­iken­teestä: jos jonkun vuosi­t­u­lot ovat 25 000€ ja hän huhkii sen lisäk­si parin ton­nin edestä naa­pureille pimeää duu­nia vuodessa, vero­tu­lot eivät olen­nais­es­ti vähene tai kas­va. Raha vain kiertää muu­ta kaut­ta verotet­tavak­si. Mut­ta jos joka vuosi piiron­gin laatikkoon ker­ty­isi käteistä puo­let verote­tu­ista vuosi­t­u­loista, ja ne rahat vai­h­tu­vat toisi­naan uuteen autoon, niin epä­suh­ta alkaa olla epäreilu mui­ta veron­mak­sajia kohtaan. Käteistä on kuitenkin nyky­isin epäkäytän­nöl­listä säilöä ja käyt­tää suuris­sa määrin. Mobile­payl­la tai tilisi­ir­toina mak­sami­nen helpot­taisi, mut­ta sel­l­ainen alkaa näkyä jo tek­i­jän pankki­tilil­lä kas­va­vana rahavir­tana, johon verot­ta­ja taas pääsee helpom­min käsik­si. Har­maa­ta myyn­tiä ei voi riskit­tä skaala­ta liian laajaksi.

       Käytän­nössä se, miten yhteiskun­ta toimii, tarkoit­taa että verot­ta­ja pitää silmäl­lä kansalais­ten tulo­ja ja vero­tus­ta siihen rajaan asti kuin se on kan­nat­tavaa ottaen huomioon verot­ta­jan kus­tan­nuk­set tämän valvon­nan ylläpitämis­es­tä ja sen rajan ala­puolel­la kansalaiset har­ras­ta­vat pimeää kaup­paa siihen rajaan asti, mikä on vielä käytän­nöl­listä jär­jestää ja mis­sä he eivät joudu ongelmi­in vero­tuk­sen kanssa.

       Sys­tee­mi hakeu­tuu jonkin­laiseen tas­apain­oti­laan, jos­sa riit­tävän suuret har­maat tulot hakeu­tu­vat vero­tuk­sen piiri­in keskimäärin oma-aloit­teis­es­ti verot­ta­jariskin min­i­moimisen takia ja verot­ta­jan taas kan­nat­taa keskit­tyä tun­nista­maan ja tutki­maan ain­oas­taan sen ver­ran törkeitä tapauk­sia, että val­ti­olle syn­tyy tämän tutkin­nan ansios­ta enem­män vero­tu­lo­ja kuin mitä itse tutk­in­taan on palanut rahaa.

       Vastaa

    2. Jos mökkitalkkar­it saadaan verolle, seu­rauk­se­na ei ole, että kaik­ki mak­sa­vat enem­män veroa (ja ovat onnel­lisia) vaan se, että palvelu­ja käyt­tävät möki­n­o­mis­ta­jat muut­ta­vat muuanne ja sekin vähäi­nen kysyn­tä (joka ei riit­tänyt elät­tämään edes yhtä aluetalkkaria) lop­puu. Alueelle muut­taa jatkos­sa vain sel­l­aisia mökkiläisiä, jot­ka eivät käytä mökkitalkkarin palveluja.

       Yksi mökin osta­jan kri­teeri on palvelu­jen saatavuus.

       Sel­l­aiset mökkiläiset, jot­ka ovat valmi­it mak­samaan palveluista aivan kuin luon­nos­taan löytävät ympäristön, jos­sa “palve­lut pelaa”. Viikko-osake kylpylähotel­lis­sa on opti­moitu tiivi­iseen loma-asumiseen; siinä kaupunki­a­sun­to ker­rostalos­sa vai­hde­taan het­kek­si loma-asun­toon toises­sa kerrostalossa.

       Toinen ääripää mökkiläi­sistä ovat van­huk­set, jot­ka halu­a­vat asua kotona “viimeiseen asti”. Pitääkö hei­dät pakot­taa kun­nan varoil­la toteutet­tavaan palvelu­a­sumiseen, kun ongel­ma on hel­posti ja pienel­lä rahal­la ratkaistavis­sa osta­mal­la pien­palvelu­ja naa­purin työt­tömältä aikamiespojalta.

       Miten käytän­nössä panet verolle kym­meniä vuosia toisen­sa tun­tenei­den naa­purei­den keskinäisen kaupankäynnin.

       Vastaa

       1. “Naa­puri­a­pu” on parem­min sosi­ol­o­gisian käsit­tein ymmär­ret­tävis­sä kuin ekonomisil­la teorioilla. 

          En usko kansan­taloudel­lis­es­ti ole­van kan­nat­tavaa tehdä tuomit­tavak­si naa­puri­avun, talkootyön, yhdis­tys­toimin­nan, suku­lais­ten tai ystävien ym mon­i­naista puuhailua, joka jäisi kokon­aan tekemät­tä jos se pitäisi teet­tää yrityksellä.

          Pimeätä keikkaa tekevän on helpom­pi tehdä sut­ta ja sekun­daa jos henkilöt toden­näköis­es­ti eivät kohtaa enää koskaan myöhemmin.
          Jos työn tekee henkilö joka asuu lähistöl­lä vielä 20 vuo­den päästäkin, kyn­nys hui­jaamiseen puolin tai toisin on korkeampi.

35. Ehkä Italia veronkier­ron malli­maaana ei ole paras mah­dolli­nen esimerk­ki, Ylen mukaan Ital­ias­sa veronkier­ron vuosit­ti­aset mene­tyk­set Ital­ian val­ti­olle ovat tukipaketin ver­ran, 200miljardia euroa. 

    Jotenkin en usko että Suomen talouteen saadaan tip­paakaan nos­tet­ta veronkan­toa entis­es­tään tehosta­mal­la. Eihän tämä vero­tuk­sen ulkop­uolel­lakaan taloudessa pyörivä raha ole mitenkään menetet­tyä, kier­toon se pää­tyy kuitenkin ja verot­ta­jallekin lop­ul­ta. Sama Italiassakin.

    Vastaa

36. Aivan oma ongel­mavyy­htin­sä on sit­ten palkaton tai pienel­lä kor­vauk­sel­la tapah­tu­va har­joit­telu esimerkik­si ammat­tiopin­to­jen tai työl­lisyyskurssien yhtey­dessä. Näitä löy­tyy sekä kaupungista että maal­ta. Esimerkik­si pikkuserkku­ni maitoti­lal­la on ollut jatku­vasti har­joit­telijoi­ta. Tämä on sinäl­lään aivan tarpeelli­nen jär­jestelmä ja tuos­ta työstä ei voi­da kovin paljon maksaa.

    Asket­täi­nen uuti­soiti­in esimerk­ki Ivana Helsin­ki ‑yri­tyk­ses­tä, joka hyö­dyn­si palkat­to­mia har­joit­telijoi­ta ja mak­soi ylitöistä mekoil­la. Yri­tys väit­ti että har­joit­telijoi­ta ei ole hyö­dyn­net­ty lait­tomasti eli ei ole kor­vat­tu heil­lä pal­ka­llisia työn­tek­i­jöitä vaan ovat ylimääräisiä. Nojaa… (https://yle.fi/uutiset/3–12383572)

    Vastaa

    1. “Asket­täi­nen uuti­soiti­in esimerk­ki Ivana Helsin­ki ‑yri­tyk­ses­tä, joka hyö­dyn­si palkat­to­mia har­joit­telijoi­ta ja mak­soi ylitöistä mekoil­la. Yri­tys väit­ti että har­joit­telijoi­ta ei ole hyö­dyn­net­ty lait­tomasti eli ei ole kor­vat­tu heil­lä pal­ka­llisia työn­tek­i­jöitä vaan ovat ylimääräisiä.”

       Tuo oli kieltämät­tä erikoinen jut­tu. Toiv­ot­tavasti verot­ta­ja, poli­isi, työeläkey­htiöt ja alue­hallintovi­ra­nomainen tekevät tarkas­tuk­sen yri­tyk­seen ja haastet­tel­e­vat myös yri­tyk­sen entisiä ja nyky­isiä työn­tek­i­jöitä. Yri­tyk­sen tuot­teil­la työstä mak­sami­nen ohit­taen viral­lisen palka­n­mak­sun vero­tuksi­neen, lak­isäätei­sine vaku­u­tuksi­neen ja työeläke­mak­su­jen mak­samisi­neen on asia, joka nor­maal­isti jul­ki tul­lessaan johtaa vira­nomais­tarkas­tuk­si­in — varsinkin jos vielä tapauk­seen on liit­tynyt jutun mukaises­ti alaikäis­tenkin käyt­töä työvoimana, joil­la ei ole ollut edes sel­l­aista lain mukaista opiskelu­paikkaa, johon har­joit­telu voisi liit­tyä. En ota kan­taa siihen, mitä yri­tyk­sessä on tehty, kun en asi­aa tunne. 

       Se on yhteiskun­nas­sa muutenkin yleistä, että on opiske­li­joi­ta palkat­tom­i­na har­joit­telijoina. Palkaton har­joit­telu on ihan ok asia, jos opiske­li­jat saa­vat ohjaus­ta ja har­joit­telu vie eteen­päin opin­to­ja. Tosi­asi­a­han on se, että jos on kyse aidos­ta har­joit­telus­ta, jos­sa asi­aa vielä osaam­a­ton­ta koulute­taan työ­paikalla, har­joit­telu syö myös merkit­tävästi aikaa ja resursse­ja työ­nan­ta­jal­ta, ja varsinkin har­joit­telun alus­sa har­joit­teli­ja saat­taa aiheut­taa jopa enem­män kulu­ja kuin tuot­taa tulosta. Har­joit­telun edetessä tilanne yleen­sä kään­tyy, ja sehän ideana onkin, että har­joit­teli­jat oppi­vat. Se on har­joit­telu­jen väärinkäyt­töä, jos ote­taan “har­joit­telijoi­ta” tekemään päivästä toiseen samo­ja ruti­initöitä, eikä jär­jestetä näille sään­nöl­listä ja kun­nol­lista työno­h­jaus­ta, jon­ka myötä nämä kehit­ty­i­sivät vähitellen kohti alan ammat­ti­laisu­ut­ta, oppi­en har­joit­telus­sa monia sel­l­aisia taito­ja, joi­ta koulus­sa ei ole opetettu.

       Poikkeuk­sel­lista tuos­sa tapauk­ses­sa oli jutun perus­teel­la se, että “lain mukaan har­joit­telu voi olla palkaton­ta vain, jos sen jär­jestää viralli­nen oppi­laitos, te-toimis­to tai kyse on oppisopimusk­oulu­tuk­ses­ta”, ja jutun kir­joit­ta­jan saamien tieto­jen mukaan osas­sa palkat­tomista tapauk­sista ei ollut jutun mukaan ollut kyse mikään niistä perusteista, vaik­ka nuori oli ollut palkat­ta töis­sä. Työoikeudel­lis­es­ti sel­l­aises­sa tilanteessa, jos­sa henkilö työ­paikalla ei ole viral­lisen oppi­laitok­sen har­joit­telus­sa tai te-toimis­ton har­joit­teli­ja, ei oppisopimu­sopiske­li­ja eikä työ­sopimus­ta omaa­va työn­tek­i­jäkään, esimerkik­si vaku­u­tusasi­at voivat olla mie­lenki­in­toisia. Kenel­lä sil­loin on esim. vakuuttamisvelvoite?

       Se, että vaku­ut­tamisvelvoit­teet hoide­taan asian­mukaises­ti on tärkeää myös kil­pailuneu­trali­teetin takia.

       Vastaa

       1. Työhar­joit­telijoiden kohdal­la ei yleen­sä mak­se­ta vero­ja tai eläkek­er­tymiä vaan jos kyseessä on Työhar­joit­telu siitä mak­se­taan joko tiet­ty sovit­tu palk­ka (joka on yleen­sä alhaisem­pi kuin TES) ja päivära­ha ja matkaku­lut. Jos työ­nan­ja voi tar­jo­ta lounaan niin se on etu. Yleen­sä yksi­tyi­nen puoli ei tar­joa lounase­t­ua mut­ta julki­nen puoli kyl­lä. Koke­mus­ta on julkisel­la puolel­la josa tilanne on hyvin eri­lainen. Vain työ­suh­teessa ole­vat mak­sa­vat verot ja saa­vat eläkek­er­tymää joten verot­ta­ja ja työeläkey­htiöt eivät voi tehdä paljonkaan asialle mitään. Vain alue­hallintovi­ra­nomainen voi puut­tua työn­tek­i­jöi­den kohtelu­un jos siitä havaitaan väärinkäyt­töä. Työhar­joit­teli­jat eivät yleen­sä kuu­lu edes liit­toon. Työhar­joit­teli­ja ei ole työsuhteessa .

37. R.S:“olosuhteista ei voi tehdä mitään johtopäätök­siä onko ihmiset maas­sa lail­lis­es­ti vai laittomasti”

    Kyl­lä voi, miten lail­lis­es­ti maas­sa työsken­televän osoite kir­jataan, jos hän asuu pahvi­laatikos­sa kaatopaikan kul­mil­la? Onko väestörek­isteris­sä osoiteti­eto­jen kohdal­la: Viides jätepahvil­la ja aal­topellil­lä vuo­rat­tu hökke­li vasem­mal­ta , juuri siinä avo­jäte­viemärin varressa?

    Eikö Somanin tietokone avaa linkke­jä ? FoodUn­fold­ed® is pow­ered by the Euro­pean Insti­tute of Inno­va­tion and Tech­nol­o­gy (EIT) Food, an extend­ed EU body under Hori­zon Europe. EIT Food is sup­port­ed by the Euro­pean Insti­tute of Inno­va­tion and Tech­nol­o­gy (EIT) ja tämä instanssi rapor­toi ruuan­tuotan­non eti­ikas­ta :” To find work in the green­hous­es, many prospec­tive work­ers wait in the sur­round­ings of urban­ized cen­ters for vans of duty man­agers to dri­ve past and recruit them. If they are select­ed, they will be hired — either legal­ly or ille­gal­ly, depend­ing on their cit­i­zen­ship status.”
    Ja nyt ennen kuin Somani vään­tää jonkun pilkun paikas­ta, niin lue koko linkin sisältö. Vään­tämiselle on ole­mas­sa kansan perin­nekielessä rumem­pikin ter­mi, mut­ta en kehtaa sitä käyt­tää tässä.

    Vastaa

    1. Eemil, tuos­ta kom­men­tis­tasi huo­maa heti että englan­ninkieli ei ole kotikiele­si toisi kuin min­un kohdalla. 

       Tuo lause jotas siteer­aat “either legal­ly or ille­gal­ly, depend­ing on their cit­i­zen­ship sta­tus” ker­too kaiken. Se kään­tyy suomek­si seu­raavasti “joko lail­lis­es­ti tai lait­tomasti, riip­puen hei­dän kansalaisu­u­den asema”.Tuo sana “tai” määrit­telee kaiken. Jos siinä olisi “ja” asia olisi toisen­lainen ja ymmärtäisin Eemilin yskän. 

       Eemil sekä suomek­si ja englan­niksi on ter­mi laiton maa­han­muut­ta­ja ja lailli­nen maa­han­muut­ta­ja. Tämän ase­man määrit­telee kunkin maan Maa­han­muut­tovi­ras­to. Monis­sa EU mais­sa ei ole tarvi­ta olla vak­i­tu­ista osoitet­ta joten asuin­paikkaa ei ole edes merkit­ty Väestörek­isteri­in oli kysessä maa­han­muut­ta­ja tai jopa paikalli­nen asukas. 

       Eemil, Rahul Somani tai Osmo Soin­in­vaara ei voi tehdä johtopäätöstä henkilöstä asuuko hän maas­sa lail­lis­es­ti vai ei pelkästään väestörek­isteri tieto­jen perustel­la kos­ka kaikissa mais­sa ei ole niin kat­tavaa väestörek­ister­iä kuin Suomes­sa jos­sa hyvin laa­ja väestörekisteri .

       Väestörek­isteri on maa kohtainen ja sekin on luo­tu siten että mitä tieto­ja sinne laite­taan ja mitä ei. Mon­es­sa maas­sa kuten Espan­jas­sa, Ital­ias­sa ja Por­tu­galis­sa kato­li­nen kirkko ylläpitää myös Väestörek­ister­iä . Suomes­sa kirkonkir­jois­sa on vain ne kansalaiset jot­ka kuu­lu­vat kirkkoon mut­ta mon­es­sa maas­sa kirkolle tai seu­rakun­nalle on ulkois­tet­tu tämäkin tehtävä. 

       Esim Ruot­sis­sa väestörek­isteris­sä ei ole kiel­listä tilas­to­ja maa­han­mut­ta­jien kotikielistä tehty kuten on Suomes­sa. Tämä johtuu Ruotsin lain­säädän­nöstä. Ruot­sis­sa väestörek­isteris­sä on vain kansalaisu­us. Ruotsin­suo­ma­laiset ovat eri tapaus kos­ka ovat Ruot­sis­sa tun­nustet­tu kansal­lisek­si vähemmistöksi. 

       Väestörek­isterin harmi­nois­in­ti on yksi asia jota EU ei ole onnis­tunut (pääasi­as­sa jäsen­maid­en vas­tus­tuk­sen takia) harmonisoimaan. 

       Yleen­sä kausi­työn­tek­i­jöil­lä ei ole Suomes­sa pysyvää osoitet­ta .Heil­lä on olta­va vain työ­paik­ka valmi­ik­si saatavil­la ennen kuin tule­vat Suomeen. 

       Eemil voimme olla samaa mieltä työe­hdoista, asum­isolo­suhteis­sa ja sosi­aalis­es­ta kohtelus­ta ja arvostel­la niitä kun huo­maamme puut­tei­ta ja väärinkäyt­töjä mut­ta Väestörek­isteri on asia mis­tä pitää olla oikeaa fak­ta tietoa kos­ka Väestörek­isteri on laa­dit­tu maan lain­säädän­nön mukaises­ti joten se ei ole mielipi­de kysymys. Emme voi tehdä näin ollen pelkästään Väestörek­isterin tiedoil­la johtopäätök­siä ihmi­sistä ovatko he lail­lis­es­ti maas­sa vai ei. 

       Tämä väit­tämi­nen ei ole vään­tämistä puoles­ta tai vas­taan vaan tosia asia jota yritän tuo­da esi­in kos­ka tiedän että Väestörek­isteri on hyvin maa kohtainen asia ja siitä ei voi tehdä johtopäätöstä onko maas­sa lail­lis­es­ti vai ei ole kos­ka mon­es­sa mais­sa ei vaa­di­ta pysyvää osoitet­ta vaik­ka asu­isi maas­sa lail­lis­es­ti tai jos on syn­tynyt myös maas­sa. Esim Yhdys­val­lois­sa ei ole liit­to­val­tion kat­tavaa yhteistä Väestörek­ister­iä. Juuri tämän takia etenkin pres­i­dentin­vaalit ovat aina melkein farssi kos­ka Väestörek­isteri tiedot on hajautet­tu 50 eri osaval­tioon jos­sa on 50 eri lainsäädäntöä.

       Vastaa

38. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­taa ilmeis­es­ti tosis­saan maaseudun har­maan talouden ole­van mas­si­ivisen. Hänen tilas­ton­sa perus­tuu yhteen puhe­lin­soit­toon, joka pal­jas­taa koko maaseu­tua koske­van miljoon­alu­okan veronkierron. 

    Finnwatchin rapor­toima kaupunki­rak­en­tamisen veronkier­to ei ole mitään maaseu­tu­un ver­rat­tuna. Esimerkik­si Etelä-Suomes­sa raken­nusalal­la puut­tei­ta palkkauk­ses­sa havait­ti­in ulko­mail­ta Suomeen lähetet­ty­jen työn­tek­i­jöi­den kohdal­la 85 pros­en­tis­sa tehdy­istä tarkas­tuk­sista vuon­na 2020. Myös työn­teko-oikeudet­to­mia ker­ro­taan saa­pu­van maa­han ovista ja ikkunoista, sanoo Finnwatchin tutk­i­ja Anu Kultalahti. 

    Helsin­gin kaupun­ki tekee muka ankarasti töitä pois­taak­seen har­maan talouden . Sen vas­tu­ullisu­us­lausuma tun­tuu Finnwatchin tutkimusten val­os­sa kornilta. 

    “Helsin­gin kaupun­ki suh­tau­tuu asi­aan vakavasti. Kaupun­gin asun­to­tuotan­to halu­aa oma­l­la esimerkil­lään herätel­lä myös alan mui­ta toim­i­joi­ta puut­tumaan akti­ivis­es­ti väärinkäytök­si­in. Kaupun­ki on jo pitkään edel­lyt­tänyt sopimuskump­paneil­taan vas­tu­ullisu­ut­ta. Asi­akir­jo­jen ja toimin­nan tulee olla kun­nos­sa ennen sopimuk­sen tekemistä.”

    Täyt­tä tuubaa niin kauan, kun kil­pailu­tuk­sen perus­teel­la val­i­taan halvin tar­jous . Se on pläkki­selvä totu­us, että halvim­man tar­jouk­sen mah­dol­lis­taa kieroilu. Sitä tapah­tuu työn­tek­i­jöi­den palkkauk­ses­sa, työehdoissa,työturvallisuudessa, mate­ri­aalien vai­h­dois­sa halvem­pi­in jne. Rak­en­ta­jien työkalu­pak­ki on näis­sä keinois­sa ehtymätön. 

    Kaiken syypäänä on raken­nut­ta­jien ahneus, kaik­ki pitää saa­da liian hal­val­la. Sit­ten voidaan pullis­tel­la voitoil­la . Eikä kaupun­gin ahneus jää yksin tähän, myös ener­gia pitää saa­da hal­val­la. Ja sitähän saa Venäjältä.

    Vastaa

    1. Eemil. Onko sin­ul­leas sel­l­ainen käsi­tys, että asun­touotan­to on Helsingis­sä kun­nal­lista toim­intaa? Ere­hdy­it. Suo­mi säi­lyt­ti itsenäisyyten­sä toises­sa maail­man­so­das­sa, eikä siitä tul­lut sosial­is­tista valtiota.

       Vastaa

       1. Eemilil­lä meni taas ker­ran tyylin­sä mukaises­ti sekaisin mitä Hitas sään­nöste­ly todel­lisu­udessa tarkoit­taa. Eemil on oike­as­sa osit­tain että Helsin­gin kaupungilla on myös omaa asun­to­tuotan­toa Helsin­gin kaupun­gin asun­to­tuotan­to­toimis­ton (ATT) kaut­ta Hitas säänöste­lyn kohdal­la mut­ta ATT ei ole monop­o­li vaan kil­pailee muiden raken­nusy­htiöi­den kanssa. Odotan innol­la mil­loin Eemil väit­tää että Oop­pera tai Ateneum oli­si­vat Helsin­gin kaupun­gin alaisia kult­tuuri­laitok­sia. Pääsemme taas mie­lenki­in­toiseen fak­tu­aaliseen näennäiskeskusteluun.

       2. Et ymmärtänyt. Kaupun­ki kil­pailut­taa ja val­it­see halvim­man urakoit­si­jan. Vas­tuu väärinkäytök­sistä on kaupun­gin. Ei ole ihme, että har­maa talous rehot­taa Helsin­gin kaupun­gin raken­nustyö­mail­la, kun päät­täjäkään eivät ymmär­rä ole­vansa vastuussa. 

          Päät­täjät sysäävät vas­tu­un urakoit­si­joille, vaik­ka halvim­man tar­jouk­sen hyväksymisel­lä on urakoit­si­ja ajet­tu nurkkaan. Saadak­seen urakan on pakko rikkoa lakeja.

       3. “Helsin­ki rak­en­taa kas­va­van kaupun­gin tarpeisi­in uusia katu­ja, puis­to­ja, päiväkote­ja ja koulu­ja sekä mui­ta julk­isia raken­nuk­sia. Kaupun­ki raken­nut­taa myös vuokra‑, omis­tus- ja asum­isoikeusasun­to­ja. Lisäk­si kaupun­ki kor­jaa ole­mas­sa ole­via raken­nuk­sia ja kunnallistekniikkaa. ”

          Kyseis­ten investoin­tien taso lie­nee run­saat 800 miljoon­aa euroa. Esim. Pirkkolan liikun­ta­hallin rakentaminen:Hallin toteu­tuk­sen kus­tan­nusarvio on 13,3 M€ (alv 0). Han­ke on suun­nitel­tu rahoitet­ta­van Helsin­gin kaupun­gin liikun­ta­paikkarak­en­tamis­lainal­la, rahoi­tus­laitoslainal­la, omanpääoman
          ehtoisil­la pääo­ma­lain­oil­la sekä val­tion tuel­la. Eikö tuos­sa rahoit­ta­jan kohdal­la lue Helsin­gin kaupunki ? 

          Jos ei lue, niin min­ul­la on kyl­lä malig­ni luki — ja ymmär­ryshäir­iö. Luk­i­häir­iöni takia hah­motan tek­stistä myös osion “val­tion tuel­la”. Eihän Hesaan tule mitään val­tion tukia , ain­oas­taan maaseu­tu on tukiri­ip­pu­vainen ja kaupun­git ylläpitävät maaseutua.

          Pitää men­nä lukiseu­laan ja vihasesti.

       4. Kiitos Osmo että otit esi­in tuon han­k­in­ta­lain. Sen uud­is­tamisen ideana oli nimeno­maan tor­jua har­maa­ta talout­ta ja pistää ne vas­tu­ulle jot­ka sitä käyt­tävät eli urakoit­si­jat. Verkkokau­pas­sa on jo ollut pitkään palau­tus oikeus siihen että tilatun tuot­teen palaut­tamiselle on pidem­pi aikaväli kuin suo­raan liikeestä oste­tulle tuotteelle.

    2. Eemil, olet oike­as­sa siinä että kaupun­ki kil­pailut­taa ja val­it­see halvim­man urakoit­si­jat mut­ta vain kaupun­gin omi­in urakoi­hin. Kaupun­gin päät­tjät eivät voi vali­ta urakoit­si­jan työn­tek­i­jöitä tai ali­hankki­joi­ta yksi­ty­isi­in urakoi­hin joi­ta on paljon enem­män kuin kaupun­gin omia urakoita.Yrität vierit­tää syytä Helsin­gin raken­nustyö­maista Helsin­gin kaupungille ongel­mas­sa jos­sa ei ole vain osa­puole­na kaupun­ki vaan urakan tilaa­ja voi olla myös yksi­tyi­nen joka on saanut raken­nus­lu­van kaupungilta. Oletko Eemil tosi­aan sitä mieltä että jos esim yksi­tyi­nen tilaa­ja saa raken­nus­lu­vat kaupungilta ja hänen tilaa­mansa yksi­tyi­nen urakoitisi­ja sat­tuu käyt­tämään pimeää työvoimaa on tämä tilaa­ja vas­tu­us­sa myös urakoitisi­jan käyt­tämästä pimeästä työvoimasta?Saman väit­tämän voisi argu­men­toi­da kotire­mon­teis­sa. Esim Hau­ta­lan tapauk­ses­sa jos urakoit­si­ja itse jät­ti verot mak­samt­ta mut­ta ei syy ollut Hau­ta­lan vaik­ka niin halu­taan väittää.

       Vastaa

       1. Somani:“Yrität vierit­tää syytä Helsin­gin raken­nustyö­maista Helsin­gin kaupungille ongel­mas­sa jos­sa ei ole vain osa­puole­na kaupun­ki vaan urakan tilaa­ja voi olla myös yksityinen”

          Helsin­gin kaupun­ji on raskaas­sa vas­tu­us­sa , kos­ka ei mak­sa tilaa­mas­taan palvelus­ta (rak­en­t­a­mi­nen) sen vaa­ti­maa hin­taa. Siis sel­l­aista, joka ei pako­ta riis­toon ketju­tuk­sen eri vaiheissa. 

          Näyt­tää ole­van kaupun­gin tapa , että kädet pestään yhtiöit­tämäl­lä kaupun­gin toimi­alo­ja. Kaupun­gin osta­ma ener­giahi­ili- ja kaa­su ovatkin vain toimit­ta­jan vas­tu­ul­la , joka ostaa ne Venäjältä. 

          R.S:” tämä tilaa­ja vas­tu­us­sa myös urakoitisi­jan käyt­tämästä pimeästä työvoimasta”

          Kyl­lä , Helsin­ki on vas­tu­us­sa juuri tästä. Kun kaupun­ki val­it­see halvim­man tar­jouk­sen , niin se samal­la tietää sen seu­rauk­set. Var­ti­ainen sun muut ovat todel­la nai­ivin yksinker­taisia, kun luule­vat vapaan kil­pailun ja markki­na­t­alouden takaa­van parhaim­man laadun.

       2. Eemil. Ei han­k­in­ta­la­ki sal­li mak­saa kaupung­in­jo­hta­jan serkun fir­malle yli­hin­taa. Jos ei osta halv­in­ta, pitää pystyä perustele­maan se todel­la hyvin. Meil­lä kaupungeis­sa joudu­taan nou­dat­ta­maan voimas­saol­e­vaa lakia.

    3. Eemil, nyt pistätä omia väit­tämäl­lä ettei Helsinki­in tule mitään val­tion tukia.Moni Pääkaupunkiseudun pro­jek­ti on saanut val­tion ja EU tukea muun muas­sa Län­simetro, Kehära­ta, Raide-Jok­eri ja mon­et tie han­kkeet kuten Kehä tiet. Tutus­tu Eemil vähän Pääkaupunkiseudun infra­struu­ti­in jot­ta tiedät mis­tä puhutaan kun puhutaan ihmis­ten kanssa jot­ka asu­vat Pääkaupunkiseudul­la. Pääkaupunkiseu­tu on kokon­aisu­us jos­sa on 3 isoa kaupunkia mukaan lukien van­ha kaup­pala nimeltään Kauniainen.

       Vastaa

       1. “nyt pistätä omia väit­tämäl­lä ettei Helsinki­in tule mitään val­tion tukia”

          ” Eihän Hesaan tule mitään val­tion tukia , ain­oas­taan maaseu­tu on tukiri­ip­pu­vainen ja kaupun­git ylläpitävät maaseutua.”

          Rahul ei ymmär­rä suomenkie­len vivahtei­ta . Kir­joit­ta­mani kom­ment­ti on sarkas­mia. “Sarkas­mi on pure­vaa ivaa tai pure­van ivalli­nen ilmaus. Se on sanal­lista iro­ni­aa, joka on tarkoituk­sel­lista, peit­telemätön­tä ja yleen­sä loukkaavak­si tarkoitet­tua. Sarkas­mil­la ilmais­taan kiel­teistä ja arvostel­e­vaa asen­net­ta tiet­tyjä henkilöitä tai tapah­tu­mia kohtaan.”

          Ilmaisen lauseel­lani kiel­teisen asen­teeni Helsin­gin kaupun­gin tiet­tyjä johto­henkilöitä kohtaan, jot­ka levit­tävät julkises­ti pro­pa­gan­daa maaseudun tukiri­ip­pu­vu­ud­es­ta. Näin sik­si, että samaan aikaan hei­dän kaupunk­in­sa kuit­taa suurem­mat tuet kuin hei­dän moit­ti­mansa maataloustuet. 

          Sitä pait­si kaupunkien tuet ovat kaik­ki kansal­lisia tukia, juuri niitä, joi­ta Soin­in­vaara eri­tyis­es­ti moit­tii maat­aloudessa. Olisi rehellistä ker­toa samas­sa yhtey­dessä molem­mista tukiele­menteistä. Eri­tyisen raskaut­tavaa tämä toim­inta on sen vuok­si, että kaupun­gin johto­henkilöt tietävät tip­i­tarkkaan saa­mansa tuet.

          Meille taviksille Hesan tuk­i­him­meli on selvit­tämätön paik­ka. Nyt kun on puheena asun­to- ym. rak­en­tamisen har­maa talous, niin kaupun­ki vetäy­tyy täysin vas­tu­us­ta . Vas­tuu onkin yhtiöit­tämis­ten ja ketju­tusten takia aivan jos­sain muual­la , kuin Helsin­gin päättäjillä.

       2. Minä en ole arvoste­lut maat­aloustuen suu­ru­ut­ta vaan sitä vgaan sen säi­lyt­tävää luon­net­ta. Sitä, että ylläoide­tään sel­l­aista tuotan­toa, johon Suomel­la ei ole mitään suh­teel­lista etua. Kuten nyt vaik­ka sok­er­in­ju­urikkaan vil­je­ly, joka vaatii paljon enem­män tukea kuin muut vil­je­ly­muodot ihan van sen takia, että Suop­mi on 2000 km liian pohjoisessa.
          Joskus sata vuot­ta sit­ten sok­erin vil­je­lylä voiti­in pitää perustel­tuna huolto­var­muu­den vuok­si, mut­ta ei enää sen takia, että sok­e­ria voi varas­toi­da vuosia ilman, että sen laadulle tapah­tuu mitään.
          Koko kuvios­sa sok­erin vil­je­ly on tietysti pikku­jut­tu, mut­ta kuvaava.

    4. Eemill, mik­si MTK on esim vas­tus­tanut nykyisen vähit­täiskau­pan duop­o­lin purkamista vaik­ka itse Eemilin kyseenalais­taa vapaan kil­pailun ja markki­na­t­alouden ? Jos Suomes­sa olisi toteutet­tu 1940-luvun lop­ul­la aivan toisen­lainen maau­ud­is­tus niin Eemil olisit toden­näkäis­es­ti kol­letivisen val­tion­o­mis­teisen tai osu­usti­lan yksi monista sadoista vil­jeli­jöistä jot­ka eivät omista maa­ta jota he vil­jelevät. Onko Eemilille tul­lut koskaan mieleen?

       Vastaa

    5. Eemil voitko vas­ta­ta kysymyk­seeni suo­raan; “Kun ostat maanvil­jeli­jänä uuden trak­torin maat­alouskonei­ta myyvältä liikeeltä ja toimite­taan tilalle­si ja huo­maat tilal­lasi että jar­rut ovat epäkun­nos­sa heti ajat­telit ottaa trak­torin käyt­töön, reak­tiosi on luon­no­lis­es­ti se€ttä halu­at uuden tilalle tai rahat takaisin niin oletko sinä Eemil vas­tu­us­sa siitä että trak­toris­sa oli jar­rut epäkun­nos­sa vain takia kos­ka et käynyt trak­torite­htaal­la tark­ista­mas­sa jar­ru­jen kun­toa ennen kuin trak­tori tuli ulos uutena?” 

       Voitko Eemil ker­toa toimi­iko Suomes­sa kulut­ta­ja­suo­jala­ki (siis mukaan lukien han­k­in­ta­la­ki) näin kuten asian ilmaisin tuos­sa ylä olevas­sa kysmyksessä?

       Vastaa

39. Vai­h­toe­htoinen ratkaisu kiristyneeseen valvon­taan ja rankaisui­hin olisi tehdä oikein toim­imis­es­ta helpom­mak­si. Valitet­tavasti poli­itikko­jen ehdot­ta­mat paran­nuk­set lisäävät byrokra­tia mitä entis­es­tään lisäävät val­tion meno­ja ja jopa vaikeut­ta­vat oikein toim­imi­nen. Kuten tässäkin.

    Mik­si ei keikkalu­on­teiset työt voisi­vat tasaverol­la hoitaa niin että pankkisi­ir­ron yhtey­dessä voisi vali­ta “keikan palkkiomak­su” jol­loin ohjau­tu­isi automaat­tis­es­ti osan verot­ta­jalle ja osan työntekijälle?

    Näin voisi jokainen ihmi­nen aina tarpeen tulleen palkata halukas tekemään pieniä aputöitä (ruo­hon­leikkuu, polt­topuiden pilkkomi­nen, las­ten vah­timista, vintin raivaamista j.n.e) ilman suurem­paa paperirumbaa.

    Vastaa

    1. Tuo tasavero on rikkai­ta suo­si­va kos­ka rikkaat voivat hel­posti teet­tää iso­jakeikkatöitä kos­ka tasavero suosii rikkai­ta enem­män kuin keski­t­u­loisia. Yksinker­tainen ratkaisu olisi koti­talousvähen­nyk­sen kat­tora­jan nos­t­a­mi­nen siten tai sit­ten kokon­aan pien­ten keikkatöiden
       jät­tämi­nen pois ALV verotuksesta.

       Vastaa

       1. Enem­pi­varaisia voivat aina teet­tää isom­pia keikkatöitä kuin vähempi­varaisia. Se on täysin luon­nol­lista eikä työn verot­tamiskäytän­tö vaiku­ta siihen mitenkään. 

          Koti­talousvähen­nys taas voisi toimia porkkanana vali­ta se palkkiomak­su mak­su­la­jik­keek­si jos­ta reitit­tyy osan verot­ta­jalle. Ja eläkek­er­tymä taas pyytä sen tyyp­pistä maksua. 

          Jos siis oikeasti halu­taan helpot­taa ihmis­ten elämää ja tehdä keikkatöistä suju­via ilman tarvet­ta selvit­tää veroko­rt­te­ja, vaku­u­tuk­sia, kir­jan­pitoa j.n.e. siis minus­ta tämä olisi harkin­nan arvoinen asia. Puhe­li­men sovel­luk­sel­la saisi keikkatyöstä tehtävän mak­sun paris­sa sekun­nis­sa kui­tat­tu men­emään. Reitit­täköön vaik­ka osan vaku­u­tusy­htiölle jos sel­l­ais­takin pitää olla. 

          Yksi­tyisko­h­dat hiot­tavis­sa, mut­ta point­ti­ni on että ihmis­ten elämä ja oikein toim­imis­es­ta pitää tehdä niin help­poa ettei ihmi­nen edes viit­si toimia väärin.

    2. Ain­oa tapa on per­iä hyvä­tu­loil­ta lisää rahaa on laskut­taa hyvä­tu­loisia samas­ta urakas­ta enem­män kuin pien­tu­loisia. Tämä on taas kulut­ta­jalain­säädän­nön vas­taista. Kyl­lä vero pros­ent­ti on sama tässäkin kohtaa varsinkin jos se on tasavero.
       Koti­talousvähen­nys tasot­taisi kus­tan­nuk­sia vain jos se olisi pro­gres­si­ivi­nen. Koti­talousvähen­nyk­sen tekem­i­nen pro­gres­si­ivisek­si on taas yhtä huono idea kuin polt­toaineen ALV:n muut­ta­mi­nen pro­gres­si­ivisek­si joka ker­ta kuin ostaa polt­toainet­ta pumpulla.

       Vastaa

40. O.S:“serkun fir­malle ylihintaa”

    Ei nyt olekaan kysymys yli­hin­nas­ta, kos­ka halvin tar­jous on ali­hin­tainen. Ali­hin­tainen tar­jous mah­dol­lis­tuu kieroile­mal­la. Joskus kyl­lä tapah­tuu sitä, että iso raken­nus­fir­ma tekee hal­van tar­jouk­sen saadak­seen työn­tek­i­jöilleen töitä. Tämä riip­puu suh­dan­teista , ja urakan tilaa­ja kyl­lä tietää mil­loin on kyse juuri tästä.

    Tar­jous­pyyn­nön reunae­hdois­sa voidaan ker­toa tarkasti ulko­maisen työvoiman käytön ehdoista. Laiton­ta ei ole vaa­tia lähi­tuotan­tokri­teer­iä. Tar­jouskil­pailun voit­ta­ja on se, joka tar­joaa parhaan hin­ta-laa­tusuh­teen ilmoite­tun kri­teerin puit­teis­sa. Sehän on selvä, että hin­ta nousee, laat­ua ei saa halvalla.

    Pitkässä juok­sus­sa koti­maisu­us tuot­taa kansan­talouteen suurem­man arvon­lisän , kuin ulko­maille verot­ta­jan ulot­tumat­tomi­in työn­netyn rahan tapauksessa.

    Vastaa

    1. Lähi­tuotan­tokri­teeri ja koti­maisu­u­den vaa­timi­nen ovat molem­mat lait­to­mia kuten myös sen gvaa­timi­nen, että ulko­mail­la synt5ynyttä tuyövoimaa pitää syrjiä.
       Han­k­in­ta­la­ki koskede muyös maalaiskun­tia, vaik­ka ne eivät sitä ehkä noudatakaan.
       Jos hin­ta onepäre­al­isti­nen niin, että on syytä olet­taa, ettei ko. yri­tys selviä urakas­ta, tar­jouk­sen voi hylätä, mut­ta siinä on ongel­mana se, että joutuu toden­näköis­es­ti martkki­natuomiois­tu­imeen, joka pysäyt­tää työt parik­si vuodeksi.

       Vastaa

       1. O.S:“Lähituotantokriteeri ja koti­maisu­u­den vaa­timi­nen ovat molem­mat lait­to­mia kuten myös sen gvaa­timi­nen, että ulko­mail­la synt5ynyttä tuyövoimaa pitää syrjiä.”

          Voisiko saa­da linkin tuo­hon pykälään. Veikkaan, että kil­pailu­tusti­lanteis­sa ei edes yritetä muu­ta kuin halv­in­ta tar­jous­ta. Mikä estää liit­tämästä tar­jous­pyyn­töön hiil­i­taset­ta ? Sen pitäisi sisältää myös työ­matkat ulko­mail­ta Suomeen. Eiväthän siir­to­työläiset joka päivä matkus­ta, mut­ta usei­ta ker­to­ja kuukaudessa kuitenkin. Helsin­ki on kiin­nos­tunut ainakin muun Suomen hiiltaseesta.

          Hiil­i­taseseen sisäl­ty­i­sivät kaik­ki rak­en­tamiseen liit­tyvät osa-alueet mate­ri­aaleista läh­tien. Kieltääkö EU:n kil­pailu­la­ki tämän? Ulko­lainen puu ei täytä suo­ma­laisia ser­ti­fioin­te­ja , joten se on heti pait­sios­sa. Jos todel­la halu­taan rak­en­taa kaikkien kri­tee­rien mukaises­ti kestävästi, niin keinot ovat taku­ul­la olemassa. 

          Ulko­lainen työvoima on help­po bloka­ta, kun vaa­di­taan suo­ma­laista stan­dar­d­ia vas­taavaa työter­veyshuoltoa, työ­tur­val­lisu­u­teen liit­tyvät suo­ma­laiset luvat. Ulko­mail­la tehtyjä ei saa hyväksyä. Toden­näköis­es­ti on ole­mas­sa EU-stan­dard­it, mut­ta ainakin maat­alouden toimi­alal­la Suomes­sa vaa­di­taan näitä norme­ja tiukem­mat käytännöt.

          “Jos hin­ta on epäre­al­isti­nen niin, että on syytä olet­taa, ettei ko. yri­tys selviä urakas­ta, tar­jouk­sen voi hylätä, ”

          Niin­pä, kos­ka hin­ta on ollut ain­oa peruste. Laatukri­teer­it ovat liian epämääräiset ja koske­vat vain teknisiä osa-alueita.

41. Vas­taus tuo­hon Eemilin kom­ment­ti­in jos­sa Eemil argu­men­toi tar­jous­pyyn­töön liit­tämästä hiil­i­taset­ta on mon­es­sa yhtey­dessä erit­täin vaikeaa toteut­taa kos­ka ei urakan tilaa­ja valitse.
    mis­tä päin työn­tek­i­jät tule­vat. Laatukri­teer­iä on myös hyvin vaikea arvioi­da ennakkoon kos­ka kuten Eemil itsekin tietää laadun mit­tari on hyvin mon­i­nainen sen arvioimi­nen ennakkoon on läh­es mah­do­ton­ta. Kun tar­jouk­set on pakko kil­pailut­taa niin yhden saman urakoit­si­jan suosimi­nen voi johtaa siihen että muut urakoit­si­jat valit­ta­vat asi­as­ta markkinaoikeuteeen

    Vastaa

42. O.S:“Kuten nyt vaik­ka sok­er­in­ju­urikkaan vil­je­ly, joka vaatii paljon enem­män tukea kuin muut viljelymuodot”

    Niin vain sok­eri lop­pui ensim­mäisenä Venäjän ruokakaupoista. Kulu­tamme paljon vet­tä alueil­la, joil­la vet­tä on niukasti ja vesi­varo­jen hallinta voi olla heikkoa ja epäoikeu­den­mukaista. (WWF) Vehnä, riisi, sok­eriruo­ka ja puuvil­la ovat kri­it­tisim­mät vil­je­lykasvit vesi­jalan­jäl­jen suhteen.

    Tuomme siis suurim­man osan sok­erista (vedestä) sel­l­aisil­ta alueil­ta, jois­sa se on kri­it­ti­nen luon­non­va­ra. Ja tämä riis­to kohdis­tuu maail­man köy­himpi­in alueisi­in , joil­la lisäk­si lap­si­työvoiman käyt­tö on laa­jaa. Tämän tosi­asian Soin­in­vaara on kään­tänyt niin päin, että suo­ma­lainen sok­er­i­ju­urikkaan tuotan­to vie leivän kehi­tys­maid­en las­ten suusta. 

    Tämä on räikeä esimerk­ki vai­h­toe­htois­es­ta totu­ud­es­ta, johon olemme niin tot­tuneet Trumpin ja Lavrovin suusta. 

    “The results show that sugar(Thailand) pro­duc­tion has a car­bon foot­print of 0.55 kg CO2e kg−1 sug­ar.” Kun ver­rat­ti­in sokeriruo‘n ja sok­er­i­ju­urikkaan vil­je­lyn hiil­i­jalan­jälkeä, niin ne oli­vat läh­es yhtä suuret .(ruoko hie­man suurem­pi). Kun sok­eriruoko sit­ten rah­dat­ti­in Euroop­paan, niin hiil­i­tase kään­tyi vieläkin epäedullisem­mak­si sok­eriruol­la. Lisäk­si sokeriruo´n vil­je­ly on huo­mat­tavasti vil­je­lyp­in­ta-ala- intensiivisempää. 

    Suomes­sa sok­er­i­ju­urikkaal­la on monipuo­li­nen käyt­töala :” Sok­e­ria käytetään ener­gian­läh­teenä joko sel­l­aise­naan tai usei­den ruokavalmis­tei­den lisäaineena. Juurikkaan sivu­jakei­ta käytetään jonkin ver­ran kuidun läh­teenä eri ruokavalmisteissa.
    Juurikasleike ja melas­si ovat sok­er­in­tuotan­non sivu­vir­to­ja. Niitä käytetään eläin­ten rehus­sa kuidun läh­teenä tai ener­gial­isänä. Juurikkaan naat­tia voidaan käyt­tää esimerkik­si säilöre­hu­na nau­takar­jal­la, mut­ta sen käyt­tö on melko vähäistä.
    Melas­sia käytetään myös alko­holin­valmis­tuk­ses­sa, lääke­te­ol­lisu­udessa ja hiivan valmis­tuk­ses­sa. Sok­er­i­ju­urikas­ta käytetään myös bioen­er­gian lähteenä.”

    Juurikkaan vil­je­ly­tu­ki on vuosit­tain ollut enim­mil­lään 350 euroa/ha. Jos las­ke­taan keskimääräisen tilakoon (40 ha) mukaan, niin juurikas­ta vil­jel­lään tilal­la mak­simis­saan n. 20 ha /vuosi. Näin tilat saisi­vat keskimäärin juurikkaan vil­je­ly­tukea 7000 euroa vuodessa. Todel­lisu­udessa vil­je­lykier­to rajoit­taa vil­jelyalan tuo­ta teo­reet­tista 20 hehtaaria pienemmäksi. 

    Soin­in­vaaran väite mas­si­ivis­es­ta tues­ta tun­tuu epätodelta.

    Vastaa

    1. Uno­hdit maini­ta, että tuo sok­er­i­ju­urikkaan tuki tuli tavanomaisen tuen päälle, että se oli tåäl­lainen olo­suhteisi­in näh­den jär­jet­tömän tuotan­non tukea. Mik­si emme vil­jelisi myös banaane­ja Suomessa.

       Vastaa

       1. WTO on antanut langet­ta­van päätök­sen vuon­na 2005 Euroopan union­ille sok­erin tuotan­non lisätuen lait­to­muudelle joka syr­jii kehi­tys­mai­ta. Tämän soker­itu­ki tapauk­sen kan­teli­jana WTO:ssä oli Brasil­ia, Intia sekä eräät Afrikan ja Karib­ian val­tiot . Tämä sok­erin tuotan­non lisätuen lait­to­muus on siis van­ha päätös joka on voimassa

       2. Osmo otti juuri sen näke­myk­sen mikä oli min­ul­la kysymys Eemilille maail­mankau­pan vapaut­tamis­es­ta. Oleelli­nen kysymys on se että kan­nat­taako pro­tek­tion­is­mia vai vapaakaup­paa! Jos kan­nat­taa pro­tek­tion­is­mia niin sil­loin suo­jat­ul­lit ovat oleelli­nen tek­i­jä tuon­nin kohdal­la mut­ta jos kan­nat­taa vapaakaup­paa sil­loin ei ole suo­jat­ulle­ja tuon­nis­sa eikä ole kiin­tiöitä vien­nis­sä vaan kaup­pa on kokon­aan tul­li­va­paa­ta molem­pi­in suun­ti­in . Eemililtä pitäisi kysyä kan­nat­taako hän pro­tek­tion­is­mia vai vapaakaup­paa? Tässä kohtaa vas­taus on vain kak­si kyl­lä tai ei !

    2. Eemilille sel­l­ainen yksi­tyisko­htainen tieto että Venäjä ostaa riisiä,teetä, sok­e­ria ja puuvil­la pääasi­as­sa kehi­tys­maista kuten ostaa myös Euroopan union­in jäsen­maat. Yhdys­val­lat on ain­oa maa joka on riisin, sok­erin ja puuvil­lan kohdal­la omavarainen. Kahvia Yhdys­val­lat ostaa pääasi­as­sa kehi­tys­maista. Eemil tek­isi itselle­si palveluk­sen kulut­ta­jana ja selvit­täisi kuin­ka paljon kahvi plan­taasin työn­tek­i­jälle mak­se­taan kuukausit­tain siitä että hän poimii kahvipapu­ja per kilo . Eemil voisi tehdä kulut­ta­jana valin­nan onko kahvin alhainen markki­nahin­ta niin vält­tämätön­tä että sen voisi yksinker­tais­es­ti kor­va­ta jol­lain muul­la kuten esimerkik­si teel­lä tai kaakaol­la. Itse en juo kahvia enkä ole jäänyt mis­tään nautin­nol­lis­es­ta het­kestä pois.

       Vastaa

       1. R.S:“kantelijana WTO:ssä Karib­ian valtiot”

          Olisi mie­lenki­in­toinen tieto paljonko Ran­s­ka tuot­taa sok­e­ria Karib­ial­la ja tuot­taako? Jos näin on niin se kuit­taa EU:n maat­alous­tukia karib­ialaiseen sok­erin tuotan­toon. Samal­la se teki kan­telun itseään vastaan . 

          Ran­skan merentakaisia departe­ment­te­ja ovat Ran­skan Guayana, Guade­loupe, Mar­tinique, Réu­nion ja May­otte, paikall­ishallintoaluei­ta Saint-Barthéle­my, Saint-Mar­tin, Saint-Pierre ja Miquelon, Wal­lis ja Futu­na sekä Ran­skan Poly­ne­sia. Hallinnol­lis­es­ti erikois­asemassa on Uusi-Kale­do­nia. Niiden yhteen­las­ket­tu asukas­määrä on noin 2 650 000. 

          Somani var­maan tietää paljonko tuonne menee EU:n maat­alous­tukea, mut­ta ei ker­ro. Soin­in­vaara tem­paisi “kapakka­hei­jarin”:” Mik­si emme vil­jelisi myös banaane­ja Suomessa.”

          Sok­er­i­ju­urikas on pohjoisen alueen vil­je­lykasvi siinä mis­sä perunakin. Juurikkaan kasvukausi on pitem­pi kuin perunal­la ja sen vihreä osa on erit­täin rehevä. Se siis toimii tehokkaana hiilin­ielu­na ja on eri­no­mainen kasv­in­vuorot­telus­sa. Sok­er­i­ju­urikkaas­ta on mon­een, se on eri­no­mainen hevosten ruuan­su­latuk­sen ter­vey­delle :“Sok­er­i­ju­urikkaan run­saasti pek­ti­iniä sisältävät kuidut ovat hyvin sulavia, ja ne tuke­vat hevosen suolis­tomikro­bi­en toim­intaa. Pek­ti­i­ni muo­dostaa hevosen ruuan­su­la­tuse­lim­istöä suo­jaavaa geel­iä, mikä voi suo­ja­ta hevos­ta esimerkik­si maha­laukun haavau­mil­ta. Lisäk­si sok­er­i­ju­urikasleike sitoo hyvin vet­tä, mikä paran­taa hevosen nesteytystä.”

          R.S:” Euroopan union­ille sok­erin tuotan­non lisätuen lait­to­muudelle joka syr­jii kehitysmaita”

          Olen antanut lausun­non WTO:n tekemästä virheel­lis­es­tä tilan­neana­ly­y­sistä, ja luet­tavis­sa , jos Soin­in­vaara sen julkaisee.

    3. Eemilille tiedok­si että nuo Ran­skan merentakaiset alueet jon­ka Eemil mainit­si ovat osa Euroopan unio­nia ja ovat Ran­skan maakun­tia eli ne eivät ole itsenäisiä val­tioi­ta joten niiden ulko-ja kau­pa­poli­ti­ikan hoitaa Ran­s­ka. Nuo merentakaiset alueet saa­vat EU:n maat­alous­tukea siinä mis­sä ran­skalaiset maanvil­jeli­jät yhteis­es­tä CaP tues­ta. Lisä­tukia ei ole Ran­skan kohdal­ka pait­si Por­tu­galin kohdal­la Madeira ja Azorit kuten on Suomen kohdal­la Ahve­nan­maan kohdalla.

       Vastaa

    4. Voiko Eemil perus­teel­la mik­si näet että WTO:n teki virheel­lisen tilan­neana­lyysin soker­it­ullis­sa? WTO ei tee mitään tutkimus­ta esimerkik­si tuotan­to olo­suhteista joten ne eivät ole perustelui­ta . WTO
       on kan­sain­välisen kau­pan sovit­teluelin jonne kukin WTO jäsen­val­tio voi tehdä kan­telun jos se kat­soo että joku toinen val­tio tai val­tiot ovat anta­neet val­tion­tukea vas­toin WTO sään­töjä. Esimerkik­si Euroopan union­in ja Yhdys­val­to­jen välil­lä oli pitkäaikainen kiista Air­busin ja Boe­ing yhtiöi­den val­tiontues­ta kunnes nyt se saati­in Bidenin hallinnon kanssa sovit­tua. Yksi täl­laiset lait­tomat tuet ovat myös ylisu­uret tul­li mak­sut. Myös Venäjän ja Suomen välil­lä oli se kuu­luisa puu­tul­lit kiista jos­sa WTO antoi tuomion Suomen hyväk­si ja kat­soi että Venäjän puu­tul­lit oli­vat laittomat.

       Vastaa

       1. R.S:“WTO ei tee mitään tutkimus­ta esimerkik­si tuotan­to olo­suhteista joten ne eivät ole perusteluita ”

          Ran­s­ka teki siis kan­telun WTO:lle itseään vas­taan. Tarkasti ottaen Ran­s­ka halusi, että CAP-tuet pois­te­taan ran­skalai­sista departe­menteista samoin kuin emä­maa Ranskastakin.

          Perus­tavaa laat­u­aa ole­va WTO:n virhetulk­in­ta tulee siitä, että län­si­maat mak­sa­vat kehi­tys­maid­en tuot­teista liian vähän. Niistä pitäisi mak­saa yhtä paljon kuin teol­lis­tunei­den maid­enkin maat­alouden tuot­teista. Siinä tilanteessa ei kehi­tys­maid­en tuotan­nol­la olisi kil­pailue­t­ua eikä EU:n tarvit­sisi tukea ruuan tuotantoa.

          Täl­löin län­si­maat eivät pää­sisi riistämään kehi­tys­maid­en luon­toa eikä asukkai­ta. Kehit­tyvät maat voisi­vat panos­taa lisää omaan maat­alouteen ja paran­taa kansalais­ten ruokaturvaa.

          Nykyti­lan­net­ta eli val­lit­se­vaa kolo­nial­is­tista raken­net­ta ei kyl­läkään niin vain poisteta.

    5. Voiko Eemil ker­toa mil­loin siis minä vuon­na Ran­s­ka olisi tehnyt kan­telun WTO:lle koskien CAP-tues­ta merentakaisille alueille? Sel­l­aista kan­telua en löytänyt WTO:n sivuil­ta. Toden­näköis­es­ti kyseessä oli banaanien vil­je­ly tuki Ran­skan merentakaisille alueille ja Espan­jan hallinnoimas­sa Kanari­ansaar­il­la. Ja tämän kan­telun takana oli toden­näköis­es­ti joku Afrikan tai Karib­ian val­tio tai val­tiot . Jos Eemil tietää lisää tästä tapauk­ses­ta niin mielel­läni tutus­tu­isin sii­ihen yksityiskohtaisesti.

       Mitä tulee sit­ten tullei­hin niin nimeno­maan Eemilin näkökul­ma on juuri se mis­tä WTO kan­teluis­sa on kyse koskien maat­alout­ta eli teol­lis­tunei­den maid­en (johon las­ke­taan Euroopan union­in ja ETA val­tiot, Bri­tan­nia, Sveit­si, Japani, Yhdys­val­lat, Kana­da, Aus­tralia, Uusi-See­lan­ti, Etelä-Korea ja Chile ) pitäisi purkaa kaik­ki suo­jat­ul­lit kehi­tys­maid­en maat­alouden tuot­tei­den kohdal­la . Maat­alous on ain­oa sek­tori joka on täl­lä het­kel­lä kil­pailukykyi­nen kil­paile­maan maail­man markki­noil­la teol­lisu­us­maid­en kanssa. Olen kuul­lut mon­es­sa muis­sa keskusteluis­sa että se olisi muka kehi­tys­maid­en riis­toa jos teol­lisu­us­maat vapaut­taisi­vat suo­jat­ul­lit kehi­tys­maid­en maat­alouden tuon­nista teol­lisu­us­mai­hin. Vas­ta argu­ment­ti­na voisi tietenkin kysyä mil­lä muul­la sek­to­ril­la kehi­tys­maat pystyvät kil­paile­maan maail­man markki­noil­la teol­lisu­us­maid­en kanssa jos maat­alous jäisi kokon­aan maail­mankau­pan ulkop­uolelle? Huip­pute­knolo­gia ö tulee pääasi­as­sa län­si­maista ja nykyään Kiinas­ta. Kiina määritel­lään edelleen kehi­tys­maak­si WTO:ssa joka sinän­sä on jo nurinkuri­nen van­hen­tunut kri­teeri. Ain­os­taan Kiina voi itse halutes­saan muut­taa sen sta­tus­ta WTO:ssa. Toinen vai­h­toe­hto on uusien polkumyyn­ti tul­lien asen­t­a­mi­nen Kiinalle. 

       Tässä ei ole mitään
       virhetulk­in­ta WTO:n kohdal­la siitä että län­si­maat maksavat
       jo nyt kehi­tys­maid­en tuot­teista liian vähän kos­ka nimeno­maan suo­jat­ul­lit estävä kehi­tys­maid­en maat­alouden tuot­tei­den vien­nin teol­lisu­us­mai­hin eri hin­noil­la (tul­li­mak­sul­la). Euroopan unioni tai Yhdys­val­lat ei ole ain­oat tek­i­jä teol­lisu­us­maid­en rin­ta­mas­sa jot­ka ovat suo­jat­ul­lien kohdal­la olleet tiukko­ja muun muas­sa Japani, Etelä-Korea,Australia sekä Yhdys­val­lat ovat vas­tus­ta­neet suo­jat­ul­lien alentamista. 

       Eemilille tiedok­si vain tähän lop­pu­un että Suo­mi on mukana WTO:ssa nimeno­maan teol­lisu­us­maid­en rin­ta­mas­sa yhdessä muiden Euroopan union­in jäsen­maid­en kanssa ja itse asi­as­sa Suo­mi on vas­tus­tanut monia kan­sain­välisen kau­pan tar­iffien alen­tamista kehi­tys­maid­en kau­pan helpot­tamisek­si. Lisäti­eto­ja antaa tästä Suomen Ulko­min­is­ter­iön kan­sain­välisen kau­pan osasto.

       Vastaa

       1. R.S:“Voiko Eemil ker­toa mil­loin siis minä vuon­na Ran­s­ka olisi tehnyt kan­telun WTO:lle koskien CAP-tues­ta merentakaisille alueille?”

          R.S:” Ran­skan merentakaiset alueet jon­ka Eemil mainit­si ovat osa Euroopan unio­nia ja ovat Ran­skan maakun­tia eli ne eivät ole itsenäisiä val­tioi­ta joten niiden ulko-ja kau­pa­poli­ti­ikan hoitaa Ranska. ”

          R.S:“Tämän soker­itu­ki tapauk­sen kan­teli­jana WTO:ssä oli Brasil­ia, Intia sekä eräät Afrikan ja Karib­ian valtiot”

          Itse kir­joitit noin, eli samaan aikaan kun Karib­ian val­tiot tekivät kantelun.

          R.S:“Tässä ei ole mitään virhetulk­in­ta WTO:n kohdal­la siitä että län­si­maat maksavat
          jo nyt kehi­tys­maid­en tuot­teista liian vähän.”

          On todel­lakin, teol­lisu­us­maid­en tulisi mak­saa kehi­tys­maid­en tuot­teista yhtä paljon kuin koti­mai­sis­takin tuot­teista. Sil­loin ei tarvit­taisi län­si­maisia maat­alous­tukia. Ongel­man ydin on juuri tuo kehi­tys­maille mak­set­ta­va ali­hin­ta, uuskolonialismi.

          Ydinkysymys ei ole Suomen 330 miljoo­nan euron sok­er­i­ju­urikkaan tuki. Sil­lä samaan aikaan mak­se­taan soker­itukea Ran­skan departe­ment­tei­hin Karibialle.

          Mekin tuemme tupakan tuotan­toa . Tobac­co is cur­rent­ly grown in 12 EU coun­tries. The main pro­duc­ers are Italy, Spain, Poland, Greece, Croa­t­ia, France, Hun­gary and Bul­gar­ia, account­ing for 99% of the EU tobac­co production. 

          Tähänkin ver­rat­tuna Soin­in­vaaran ris­tiret­ki sok­er­i­ju­urikkaan tukea vas­taan tun­tuu sisäpoli­ti­ikan tekemiseltä.

       2. On todel­lakin, teol­lisu­us­maid­en tulisi mak­saa kehi­tys­maid­en tuot­teista yhtä paljon kuin koti­mai­sis­takin tuot­teista. Sil­loin ei tarvit­taisi län­si­maisia maataloustukia.

          Aja­tus, että maa, jkol­la on suh­teelli­nen etu johonkin, kuten Mosam­bikil­la sok­eri­in tai Suomel­la paperi­in, ei saisi myy­dä sitä halvem­mal­la kuin maa, ujos­sa kyseisen tuot­teen valmis­t­a­mi­nen on eri­tyisen hamnkalaa, on suo­raan sanoak­seni aika kum­malli­nen. Tarkoi­tatko, etteivät suo­ma­laiset paperite­htaat saisi myy­dä Ita­iaan pape­ria halvem­mal­la kun mihin huonot ja van­hanaikaiset ital­ialaiset paperite­htaat pystyvät? Eikö olisi yksinker­taisem­paa vain kieltää maailmankauppa?

    6. Eemil nyt kyl­lä et tiedä Karib­ian poli­it­tista jakoa .Karib­ial­la on 16 itsenäistä val­tio­ta ja 24 merentakaista aluet­ta jot­ka kuu­lu­vat Ran­skalle, Alanko­maille, Bri­tan­ni­alle ja Yhdys­val­loille. Näi­den merentakaisten aluei­den ulkopoli­ti­ikan ja
       Kaup­pa­poli­ti­ikan hoitaa kan­sain­väli­sis­sä jär­jestöis­sä emä­maa. Ran­skan merentakaiset alueet ovat Ran­skan maakun­tia joten ne ovat osa Euroopan unio­nia. Poikkeuk­se­na on Alanko­maille kuu­lu­va Aru­ba ja Cura­cao jot­ka eivät kuu­lu Euroopan unioniin.

       Kan­telun WTO:hon teki siis joku noista 16 itsenäis­es­tä Karib­ian val­tios­ta siitä että merentakaisten aluei­den maat­alous­tu­ki tai itse asi­as­sa tässä tarkem­min ottaen suo­jat­ul­lit ovat korkeam­mat suh­teessa maat­alous­tuki­in mitä emä­maa mak­saa omas­ta bud­jetista merentakaisille alueille. 

       Juuri nuo suo­jat­ul­lit yhdis­tet­tynä maat­alous­tu­keen on se mis­tä nämä itsenäiset Karib­ian val­tio­ta mukaan lukien Brasil­ia ja Intia sekä Afrikan val­tiot valit­ti­vat WTO:hon .

       Siis WTO:lla ei ole virhetulk­in­taa kos­ka WTO antoi langet­ta­van tuomion jon­ka pääasialli­nen ongel­ma on Euroopan union­in jäsen­maid­en suo­jat­ul­lit jot­ka siis estävät kehi­tys­maid­en tuot­tei­den pääsyn teol­lisu­us­maid­en markki­noille täl­lä kos­ka suo­jat­ul­li on liian korkea ja kil­pailu kovaa kos­ka siihen yhdis­tetään vielä maat­alous­tu­ki päälle. 

       Kun Eemil niin paljon vas­tus­taa vapaakaup­paa niin tämä suo­jat­ul­lien pois­t­a­mi­nen itse asi­as­sa edes aut­taa kehi­tys­maid­en vien­tiä teol­lisu­us­maid­en markki­noille. Tätä mallia Eemil kri­ti­soi uuskolo­nial­is­mik­si mut­ta uno­htaa että korkeat suo­jat­ul­lit ovat kau­pan este eli estävät vapaakaup­paa. Maat­alous­tu­ki on vaan ylimääräi­nen lisä jol­la ei ole niinkään paljon vaiku­tus­ta vien­nis­sä ja tuon­nis­sa. Suo­jat­ul­lit ovat ne jot­ka todel­la estävät vapaakaup­paa kehi­tys­maista teollisuusmaihin.

       Pois­ta­mal­la suo­jat­ul­lit kehi­tys­maid­en tuot­tei­den kohdal­la kil­pailu olisi vapaam­paa myös kehi­tys­maille. Maat­alous­tu­ki on pieni osu­us tässä kohtaa. Suo­jat­ul­lit ovat paljon suurem­pi tek­i­jä ulko­maankau­pan esteelle kuin maat­alous­tu­ki. Siis Euroopan union­in ulkop­uolis­ten maid­en kohdalla. 

       Suo­jat­ul­lit ovat sitä uuskolo­nial­is­mia ja kyl­lä Suo­mi on ajanut samaa lin­jaa suo­jat­ul­lien kohdal­la kuin muut Euroopan union­in jäsen­maat. Suo­mi on WTO:ssa,IMF:sisä, Maail­man­pankissa teol­lisu­us­maid­en ryh­mässä emme ole kehi­tys­maid­en ryh­mässä. Ran­skan merentakaiset alueet ovat Euroopan union­in sisä­markki­noiden piiris­sä joten ne ovat eri ase­mas­sa kuin muut Karib­ian valtiot.

       Eemil­lle tähän lopuk­si että voitko olla siteera­mal­la englan­ninkielisiä lau­seista copy paste menetelmäl­lä!? Jot­ka ovat taas otet­tu ties mis­tä! Niistä puut­tuu kokon­aan fak­tan tark­istus­ta joten ne eivät perus­tu mihinkään fak­taan. Kyl­lä se on tot­ta että Euroopan union­in jäsen­mais­sa vil­jel­lään tupakkaa mut­ta Euroopan unioni on lopet­tanut kokon­aan tupakan vil­je­lyn CaP tuet jo 2010.

       Vastaa

43. Somani:” voitko olla siteera­mal­la englan­ninkielisiä lau­seista copy paste menetelmäl­lä!? Jot­ka ovat taas otet­tu ties mistä! ”

    “Euroopan unioni on lopet­tanut kokon­aan tupakan vil­je­lyn CaP tuet jo 2010.”

    Mitä ao. link­ki ker­too ? Tai­datkos tuon selit­tää Somani.

    https://ihsmarkit.com/research-analysis/eu-keeps-pumping-100-million-into-tobacco-production.html

    Ote ed. linkistä:“However, a new IHS Mark­it analy­sis found that EU tobac­co farm­ers could keep receiv­ing around €100 mil­lion from the next CAP,”

    Somani väit­tää:” Euroopan unioni on lopet­tanut kokon­aan tupakan vil­je­lyn CaP tuet jo 2010.”
    Mei­dän täy­tyy kai uskoa Soma­nia eikä IHS Mark­itin tekemää ana­lyysiä. Somani kun on tehnyt omako­htaisen faktantarkistuksen.

    Vastaa

    1. Eemil tässä on Euroopan komis­sion selvi­tys raakatu­pakan eri­ty­is­tu­ki lopetet­ti­in jo 2010 . Toden­näköis­es­ti edelleen tupakan viljely 

       Voit tutus­tua siihen linkistä https://ec.europa.eu/info/food-farming-fisheries/plants-and-plant-products/plant-products/tobacco_fi

       Tähän lopuk­si vielä että jos luit tuon IHS Mark­itin tutkimuk­sen kokon­aisu­udessa siinä tode­taan että tupakan­tuotan­non tuki on laskenut 1990-luvul­ta asti merkit­tävästi 2000-luvulle . Toden­näköis­es­ti CaP tues­ta on edelleen mah­dol­lista mak­saa tupakanvil­je­ly tukea niiden Euroopan union­in jäsen­maid­en vil­jeli­jöille joiden tupakanvil­je­ly sato ylit­tyy tietyn ton­ni määrän vuodessa.

       Yksi­tyisko­htia en löytänyt eikä tuo IHS Mark­itin tutkimuk­ses­sa ollut selvit­ty . Asi­aa pitäisi kysyä suo­raa joltakin europar­la­men­taarikol­ta joka istuu maat­alous­valiokun­nas­sa Euroopan parlamentissa.Tuo IHS Mark­itin tutkimus oli yksi tutkimus. Kuitenkin Euroopan komis­sio julkaisee suomek­si tietoa paljon joka on mon­es­sa yhtey­dessä avoimesti saataville.

       Tähän lopuk­si syy mik­si Eemil kri­ti­soin sin­un tyyliä kopio liitä tyyliä suo­raan englan­ninkieli­sistä läheistä on se että olen huo­man­nut että mon­es­sa lauseen kokon­aisu­us jää pois. Et ole kak­sikieli­nen englan­ninkie­len puhu­ja toisin kuin minä jon­ka toinen kotikieli on englan­ti joten hah­motan heti mis­sä kohtaa olet tehnyt virheen. Min­un ruotsinkieli on taas heikom­pi joten siinä voimme olla molem­mat tasoissa.

       Vastaa

44. O.S:“ei saisi myy­dä sitä halvem­mal­la kuin maa,”

    Tuos­sa pal­jas­tuu Soin­in­vaaran kri­ti­ikit­tömyys karua markki­na­t­alout­ta kohtaan. On eri asia johtuuko halvem­pi hin­ta parem­mas­ta laadus­ta ja ter­veestä kus­tan­nus­rak­en­teesta, kuin työläis­ten riis­tos­ta ( palkat ja lap­si­työvoima) sekä ympäristön turmelemis­es­ta. (hiili- ja vesijalanjälki)

    Vas­ta sit­ten kun näi­den ym. osa-aluei­den suh­teen ollaan samal­la janal­la, niin kil­pailu­asetel­ma on reilu. Maat­alouden raa­ka-ainei­den ja puoli­jalostei­den kau­pas­sa ei koskaan päästä reilu­un asetel­maan teol­lis­tunei­den ja kehi­tys­maid­en kesken.

    Pro­tek­tion­is­mi pitää ymmärtää aivan toisin Siten, että sen avul­la suo­jel­laan kehi­tys­mai­ta riis­tol­ta. Se tarkoit­taa hin­to­jen har­mon­isoin­tia ylöspäin, kalli­im­mak­si. Eikä siten, että hin­nat las­ke­taan kehi­tys­maid­en hin­tata­soon , joka sit­ten kom­pen­soidaan tuke­mal­la teol­lis­tunei­den maid­en tuotantoa.

    Vastaa

    1. Eemil, maat­aloudessa halvem­pi hin­ta johtuu lähin­nä parem­mas­ta ilmas­tos­ta. Eikö se ole juuri se kil­pailue­tu, jota etu hyväksy?

       Vastaa

       1. Ruo­ka on sen tason vält­tämät­tömyyshyödyke, että ruuan tuotan­to ei tule ole­maan säätelystä vapaa­ta yhdessäkään suvereenis­sa valtiossa. 

          Kehi­tys­maid­en tai kehit­tyvien­maid­en talouden tukem­i­nen ei voi tapah­tua Suomen tai EU tur­val­lisu­ut­ta ja suv­eren­i­teet­tia uhkaaval­ta taval­la. Ener­gia riip­pu­vu­u­den rin­nalle ei kai­va­ta ruo­ka riip­pu­vu­ut­ta EU ulkop­uoli­sista maista.

          Näis­sä asiois­sa pitää pitää pää kylmänä ja harki­ta tarkkaan.

       2. Onko Uusi See­lan­ti suvereeni valtio?

       3. O.S:“maataloudessa halvem­pi hin­ta johtuu lähin­nä parem­mas­ta ilmastosta. ”

          Tuos­s­apa se harha piileekin. Ilmas­to on vain yksi tek­i­jä, joka on myös rajoit­ta­va . Lämpimil­lä alueil­la se rajaa veden­saan­tia, mikä on kri­it­ti­nen luon­non­va­ra väestölle. Kestävän kehi­tyk­sen vil­je­ly­menetelmät puut­tuvat täysin kyseisiltä alueil­ta . Mm. nämä tek­i­jät ovat ruuan tuotan­non laat­ua, joka virheel­lis­es­ti ymmär­retään vain itse tuot­teen omi­naisuute­na. Halvem­pi hin­ta muo­dos­tuu pääosin näistä muista tek­i­jöistä, ei ilmas­tos­ta. Kehit­tyvien maat­aloustalouk­sien sadot eivät ole edes yhtä suuria , kuin EU:n satotasot.

          Ruuan tuotan­non laat­ua ovat myöskin vil­jeli­jöi­den ja työn­tek­i­jöi­den oikeudet. Lap­si- ja nälkä­työvoiman käyt­tö las­kee hin­taa, jol­loin markki­na­t­alouden kan­nat­ta­jat laske­vat sen ole­van kilpailuetu.

       4. Maat­alouden tuotan­non suurem­pi volyy­mi on myös kiin­ni tuotan­nos­sa johon myös ilmas­to ja maaperä on oleelli­nen tek­i­jä. Banaanin vil­je­ly Kanari­ansaar­il­la ylisu­uril­la maat­aloustuel­la johon on otet­tu huomioon EU:nsuojatullit on todel­lisu­udessa pro­tek­tion­is­mia jos­ta pitäisi päästä eroon kos­ka Kanari­ansaarten volyymit ovat liian pienet etenkin sel­l­aisen maid­en rin­nal­la jos­sa vil­je­ly on ilmas­ton ja maaperän kannal­ta paljon kil­pailukyvyisem­pi. Kanari­ansaaret ovat ain­oa Euroopan union­in ter­ri­to­rio joka sijait­see troop­pisel­la lev­ey­del­lä Euroopas­ta kat­sot­tuna etelään ja logis­ti­ikan kannal­ta lähempänä Euroop­paan kuin esimerkik­si Ran­skan merentakaiset alueet.

    2. Eemil et näköjään hah­mo­ta kehi­tys­maid­en elinkeino­raken­net­ta. Maat­alouden pro­tek­tion­is­mi teol­lisu­us­mais­sa on haitalli­nen tek­i­jä kehi­tys­maille kos­ka maat­alous on ain­oa sek­tori joka on kil­pailukykyi­nen kil­paile­maan maailmankaupassa. 

       Syy mik­si teol­lisu­us­maat ovat har­joit­ta­neet maat­aloudessa pro­tek­tion­is­mia johtuu siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä ettei maat­alouden hin­nat lask­isi Teol­lisu­us­mais­sa kos­ka kehi­tys­maid­en maat­alous­tuot­teet ovat estet­ty suo­jat­ul­lien avul­la teol­lisu­us­maid­en markkinoille. 

       Tämä on Eemil riis­toa johon WTO on myös puut­tunut. En tiedä miten Eemil sen toisel­la taval­la ilmaiset mut­ta suo­jat­ul­lit teol­lisu­us­maid­en maat­alouden kohdal­la on pro­tek­tion­is­mia joka on haitallista kehitysmaille.

       Kuitenkin teol­lisu­us­maat myyvät kehi­tys­mai­hin teol­lisu­us­tuotan­toa ja palvelui­ta jot­ka estävät kehi­tys­maid­en oman teol­lisu­us- ja palvelusekror­in kehit­tämisen kos­ka etenkin Afrikan maat vievät pääasi­as­sa raa­ka-ainei­ta joiden maail­man­markki­na hin­nat ovat erit­täin suh­danne herkkiä maail­man­talouden heilah­duk­selle. Ei tarvitse kuin kat­soa Venäjän talouden kehi­tyk­ses­tä vuodes­ta 2014 eteenpäin.
       Kuitenkin kehi­tys­maat tarvit­se­vat pääo­maa jot­ta ne voivat kehit­tyä teol­lisu­u­den avul­la ja ain­oa tapa saa­da pääo­maa on ulko­mail­ta investoin­ti­sopimuk­sil­la jois­sa kehi­tys­maat takaa­vat nämä teol­lisu­us­maid­en sijoituk­set investoitisuo­jal­la kos­ka aikaisem­pi­en vuosikym­menten kaup­pa­poli­ti­ikas­ta kehi­tys­mais­sa oli huono­ja koke­muk­sia teol­lisu­us­mais­sa kun kehi­tys­maid­en varsinkin 1970-luvul­la kehi­tys­maid­en­hal­li­tuk­set alkoi­vat kansal­lis­ta­maan van­ho­ja siir­tomaa aikaisia teol­lisu­us ja palvelusek­to­ria varsinkin 1970-luvul­la kun vuo­den 1973 öljykri­isi iski mon­en kehi­tys­maan talouteen erit­täin voimakkaasti. Juuri tästä huonos­ta koke­muk­ses­ta kehi­tys­mais­sa on nimeno­maan investoin­ti­sopimuk­sil­la taat­tu se suo­ja että ulko­maalaisia sijoituk­sia ei voi enää kansal­lis­taa kehitysmaissa . 

       Kuitenkin vien­ti kehi­tys­mais­sa on yksipuolis­es­ti etenkin Afrikas­sa on raa­ka-aineet kos­ka aikaisem­min pääo­man kon­trol­lin takia estet­ti­in investoin­nit kos­ka teknistä osaamista ei ollut etenkin Afrikas­sa. Kuitenkin kaup­paa on halut­tu lisätä teol­lisu­us­maid­en ja kehi­tys­maid­en yhteis­es­tä toiveesta kos­ka on havait­tu että eri­tyis­es­ti Kiinan investoinit ovat saa­neet mon­en Afrikan val­tion siir­tymään Kiinan kump­paniksi kos­ka Kiina investoin­ti tuotan­toon ja tuo kiinalaisen teknolo­gian etenkin Afrikan maihin. 

       Jos teol­lisu­us­maat vapaut­taisi­vat maat­alouden suo­jat­ul­lit kehi­tys­maid­en maat­alous­tuot­tei­den kohdal­la niin se mitä toden­näköisim­min tapah­tuu on se että hin­nat laske­vat teol­lisu­us­mais­sa mut­ta kehi­tys­maat sai­vat tästä nos­teen kun voivat kil­pail­la teol­lisu­us­maid­en markki­noille vapaasti, reilusti ja ilman rajoituksia. 

       Aasian maid­en tilanne on huo­mat­tavasti paran­tunut 1980-luvul­la suh­teesa Afrikkaan vaik­ka siir­tomaa aika päät­tyi samoi­hin aikoi­hin molem­mis­sa maanosis­sa. Aasi­as­sa on onnis­tut­tu luo­maan kil­pailukyky­istä teol­lisu­us­ta ja palvelusek­to­ria 1980-ja 1990-luvul­ta joka pystyy kil­paile­maan myös Euroopan ja Yhdys­val­to­jen ja Japanin, Etelä-Kore­an, Tai­wanin kanssa. Afrikan maat pystyvät vain kil­paile­maan maat­aloude­sek­torin kaut­ta siihen asti kunnes koti­mainen pääo­maa on sen ver­ran suuri että sitä on onnis­tut­tu saa­maan enem­män mui­hin sektoreihin.

       Eemil tämä kokon­aisu­us on se mis­tä on kyse eikä yksi­tyis­es­tä lauseesta jota Eemil yleen­sä siteer­aa eikä hah­mo­ta kokonaisuutta.

       Vastaa

    3. Eemil olen kyl­lä kuul­lut Osmo Soini­vaar­al­ta erit­täin paljon kri­it­tisiä kom­ment­te­ja markki­na­t­alout­ta kohtaan ja pääasi­as­sa keinot­telu­un asun­to markki­noil­la pääkaupunkiseudul­la . Eemil tuo laatu, kus­tan­nus­rakennne sekä työvoimapoli­ti­ik­ka ( palkat ja lap­si­työvoima) sekä ympäristöpoli­ti­ikkaa ei ole olelli­nen tek­i­jä kan­sain­välisen kau­pan kil­pailus­sa kun puhutaan suor­taan kuluttajahinnoista. 

       Tuotan­to­hin­nat ovat asia erik­seen ja niihin voi puut­tua kieltämäl­lä ne tuot­teet jot­ka ovat valmis­tet­tu lap­si­työvoimal­la mil­laisel­la työvoimapoli­ti­ikalla johon on otet­tu huomioon ympäristötek­i­jät sekä kus­tan­nus­rak­en­teen muodostuksen. 

       Maat­alous­tuot­tei­den kohdal­la jos asi­aa mitataan mil­lainen kustannusrakennne,työvoimapolitiikka (palkat ja lap­si­työvoima huomioon) sekä ympäristöpoli­ti­ik­ka on esimerik­si kahvi sel­l­ainen tuote jon­ka myyn­ti pitäisi kokon­aan kieltää län­si­mais­sa tai sit­ten aset­taa kahville ylimääräisen tuon­ti­t­ullin joka nos­taa kahvin hin­taa kulut­ta­ja­markin­noil­la niin korkealle että kahvista tulee ylel­lisyys­tuote. Kahvin on alku­tuotan­non tuote jota vil­jel­lää vain eteläisel­lä­pal­lon­puoliskol­la joten se on samas­sa ase­mas­sa kuin banaan­it ja sokeri. 

       Mik­si Eemil et tee eet­tistä val­in­taa ja lope­ta kahvin kulu­tus kos­ka nimeno­mana kahvin tuotan­nos­sa on kaik­ki nuo ongel­mat mitä kri­ti­soit kuten huono kus­tan­nus­rakennne, huono työvoimapoli­ti­ik­ka ( alhaiset palkat ja lap­si­työvoima) sekä huono ympäristöpolitiikka.

       Vastaa

       1. Niin suo­ma­lais­ten pitäisi ruve­ta vil­jel­lä sikuria niin emme hyö­dyn­nä kahvin riistotuotantoa!

    4. Eemil syys mik­si kestävän kehi­tyk­sen vil­je­ly­menetelmät puut­tuvat täysin eteläisen­pal­lon­puoliskon alueil­ta johtuu 3 tekijästä;1) alan koulu­tuk­sen puut­teess­ta maat­aloussek­to­ril­la , 2) teknolo­gias­ta sekä 3 ) lan­noit­tei­den vähäis­es­tä tuotan­nos­ta kehitysmaissa. 

       Nämä nämä 3 tek­i­jät kyl­lä paran­ta­vat tuotan­non laat­ua enem­män kuin se väärinkäsi­tys että kaiken takana olisi vain työvoiman riis­toa kos­ka jos maat­alous koneel­lis­tuu kehi­tys­mais­sa se työvoima siir­tyy muualle tuot­tavam­paan työhön. 

       Kun alank­oulu­tus­ta ei ratkaista edes 10 vuo­den sisäl­lä vaik­ka resursse­ja lisätään huo­mat­tavasti vaan alan pitää olla houkut­tel­e­vam­paa usei­den vuosikym­menten kehi­tyk­sen lop­putu­lok­sen . Näin tehti­in Suomes­sa 1900-luvun alus­ta aina tähän päivään asti eli oppia ja teknistä osaamista haet­ti­in ulko­mail­ta pääasi­as­sa Sak­sas­ta , Ruot­sisa ja Englannista. 

       Oleelli­nen syy mik­si kehit­tyvien maat­aloustalouk­sien sato on pienem­pi kuin län­si­mais­sa on nimeno­maan maat­alouskonei­den puute ‚maat­alouskonei­ta valmis­te­taan pääasi­as­sa län­si­mais­sa ja ne ovat näin olleen kalli­ita ostaa kehi­tys­mai­hin kos­ka kau­pat tehtään ulko­maan­val­u­u­tas­sa, ja maan­omis­tus­poli­ti­ikas­ta jos­sa on edelleen siir­tomaaaikaisia rak­en­tei­ta varsinkin Afrikas­sa vaik­ka niitä on yritet­ty uud­is­taa mon­een kertaa. 

       Väite että ruuan­tuotan­non laadun oleelli­nen tek­i­jä olisi vain vil­jeli­jöi­den ja työn­tek­i­jöi­den oikeudet ei ole koko totu­us vaan kyl­lä nimen­maan kalli­it maat­alouskoneet, lan­noit­teet ja puut­teelli­nen alank­oulu­tus las­kee hin­taa enemmän. 

       Ei tämä ole kiin­ni mikä talous­malli on kyseessä onko se markki­na­t­alous vai keskusjo­htoinen suun­nitel­mat­alous. Kat­so Venäjälle ja Ukrainaan niin hah­mo­ta niiden maat­alous­suh­teessa Afrikan maat­alouteen. Hehtaari koko Venäjäl­l­lä ja Ukrainas­sa on suurem­pi kuin Afrikas­sa vaik­ka Venäjän ja Ukrainan pääasial­liset vien­ti­maat ovat kehi­tys­maat kos­ka Venäjän ja Ukrainan maat­alous ei ole kil­pailukykyi­nen Euroopan union­in markki­noil­la pait­si lan­noit­tei­den kohdal­la joten ainao vai­h­toe­hto on viedä kehi­tys­mai­hin kos­ka Ukraina ja Venäjä ovat määritel­ty kan­sain­väli­sis­sä kaup­pa­jär­jestöis­sä kehit­tyvien­maid­en luokkaan. 

       Kil­pailue­tu tulee maat­alouskoneista, alank­ouluk­ses­ta ja lan­noit­tei­den saatavu­ud­es­ta ei niinkään henkilö­työvoimas­ta kos­ka henkilö­työvoimaa siir­tyy maaseudul­ta aina kaupunkei­hin kun maat­alous koneel­lis­tuu kuten tapah­tui Suomes­sa 1960-luvul­la. Mon­en kehi­tys­maan ongel­ma on siinä että maat­alous ei ole koneel­lis­tunut joten työvoiman­ri­is­to on ain­oa vai­h­toe­hto. Myös tuo veden­saan­ti ongel­ma katoaa kun kehi­tys­maat saa­vat käyt­töön sen teknolo­gian mikä on käytössä länsimaissa. 

       Israel on hyvä esimerk­ki siitä että kuin­ka köy­hästä aavikol­la sijait­sev­as­ta kehi­tys­mas­ta aikoinaan kehit­tämään veden­sään­nöste­ly teknolo­giaa 1960-luvul­la jon­ka lop­putu­los oli se että Israel kehit­tyi rikkaak­si teol­lisu­us­maak­si 20 vuo­den kehi­tyk­sen aikana. Israelin naa­puri­maat kuten Egyp­ti ja Syyr­ia eivät tähän kehi­tyk­seen koskaan päässeet vaik­ka ovat Israelin naa­puri­mai­ta kos­ka ne val­it­si­vat toisen tien. Egyp­ti ja Syyr­ia ovat riip­pu­vaisia tuon­nista kokonaan. 

       Mon­en Afrikan maan esiku­va oli 1960-luvul­la Israel kunnes sit­ten tilanne muut­tui kun Neu­vos­toli­it­to sai yliot­teen ulkopoli­it­ti­sista syistä Afrikas­sa 1967 sodan jäl­keen. Nyt tämä suhde palau­tu­mas­sa kun Afrikan maat ymmärtävät että Israel on vai­h­toe­htoinen kump­pani taloussuhteissa

       Vastaa

45. Somani:” kil­pailukykyi­nen kil­paile­maan maailmankaupassa. ”

    Somani ei nyt hah­mo­ta , mis­tä kil­pailukyky tulee. Se koos­t­uu työvoiman ja ympäristön riistosta. 

    Somani:“vapaasti, reilusti ja ilman rajoituksia.”

    Ei kil­pailu ole tuol­loinkaan reilua. Kehi­tys­maid­en tuotan­toa eivät rajoi­ta työ-eikä ympristölain­säädän­nön pykälät.

    Vastaa

    1. Eemil nimeno­maan kil­pailukyky koos­t­uu pääasi­as­sa työvoimas­ta ja teknolo­gias­ta. K0ko teol­lisen val­lanku­mouk­sen ajoista alka­en teknolo­gia nos­ti kil­pailukykyä län­si­mais­sa ja myöhem­min Japanis­sa kun Japani otti käyt­töön tek­nol­o­giset ratkaisut toisin kuin esim Kiina ja Ottomaanien val­takun­ta jot­ka tor­jui­v­at teknolo­gian ja taan­tu­i­v­at kunnes sit­ten etenkin Kiinas­sa ymmäret­ti­in vas­ta 1978 että Japani, Etelä-Korea, Sin­ga­pore ja Tai­wan ovatkin tehneet oikeat päätök­set ja Kiinan pitää tehdä samoin. Nimeno­maan myös Suo­mi ymmär­si 1950-luvul­la että Suomen on teol­lis­tet­ta­va kos­ka muuten häviämme elin­ta­sos­sa Ruot­sille. Tässäkin kehi­tyk­sessä koneel­lis­tet­tu maat­alous vapaut­ti maat­alous maaseudun työvoiman teol­lisu­u­teen ja johti elin­ta­son nousu­un 1960-luvul­la. Olen ymmärtänyt että kehi­tys men päin­vas­taiseen suun­taan kun koneel­lis­tet­tu maat­alous vapaut­ti Suomes­sa työvoimaa teol­lisu­u­den piri­in ja loi korkeam­man elin­ta­son 1960-luvun lopulla.Sama kos­kee kehitysmaita. 

       Kun Eemil siteera taas ker­ran valikoidusti muiden kom­ment­te­ja niin täy­tyy sanoa että Eemil ei hah­mo­ta mod­ernin kansan­talouden raken­net­ta jon­ka läpi Suomikin 1950-luvul­la kävi läpi .

       Se mis­tä Eemil puhuu on reilus­ta kau­pas­ta mut­ta reilukaup­pa on eri asia kuin vapaakaup­pa. Reilus­sakau­pas­sa on kyl­lä huomioitu että lap­si­työvoimaa ei käytetä ja ympäristökysymyk­set huomioitu mut­ta reilukaup­pa on ei toi­mi jos ei ole myös vapaakaup­paa ja vapaakaup­pa on vain riis­toa jos ei ole reilukaup­paa. Kuitenkin reilukaup­pa kos­kee pääasi­as­sa alku­tuotan­toa kos­ka alku­tuotan­to etenkin kehtiys­mai­ta kos­ka se ain­oa sek­tori jon­ka varas­sa kehtiys­maat voivat kil­pail­la teol­lisauus­maid­en kanssa. Eemilille siis korkea­t­ul­lit ja verot ovat parem­pi vai­h­toe­hto kuin avoin vapaakaup­pa? Jos Eemil tietää jonkun muun sek­torin jon­ka varas­sa kehtiys­maat voivat kil­pail­la teol­lisauus­maid­en kanssa olisin halukas tietämään mikä tuo sek­tori on?

       Vastaa

46. Jari Sten­holmin näke­myk­set Vihrei­den äänestäjien työl­lisyys­ti­lanteesta olisi hyvä saa­da myös tilas­tol­lista tieto­ja mitä Sten­holm ei ole esit­tänyt. Eri puoluei­den äänestäjien työl­lisyys­ti­lanteesta on kyl­lä tehty val­takun­nal­lisia tutkimuksia

    Vastaa

47. Mik­si suurin osa kir­joit­ta­jista suoltaa tääl­lä kirjoitusvirheitä?

    Han­kkikaa oikea tietokone, kun­non näp­päimistö sekä riit­tävän iso näyt­tö, jos on heikko näkö! Ja opetelkaa kielioppi!

    Täl­laisen keskustelun irviku­van seu­raami­nen on raivostuttavaa!

    Vastaa

48. Johan oli yrit­täjän mielipi­de ‚että työt­tömyysko­r­vaus­ta saa­vat kiertää vero­ja kup­paa yhteiskuntaa,otahan asioista selvää,taitaa olla ne yrittäjät,jotka kup­paa yhteiskuntaa,sinun väite perus­tuu tietämättömyyteen.siitä on tilas­to tietoa.Siitä on minullakin,tallenne.Vai jää työt­tömäl­lä ja työväeltä,verot maksamatta,nehän ote­taa päältä,ja lop­ut tilille,kun yrit­täjä voi vero­su­un­nitel­la ja junailla,ja onhan siel­lä nämä verolait,että val­tiokin tukee että mak­sa mah­dol­lisim­man vähä,kyllä val­ti­ol­la keinot ottaa puut­tu­va osa kansalta ja työväeltä .Miten on mah­dol­lista ‚että joku yrit­täjä saa 4e-6e tuntipalkkaa,ja kar­tut­tanut miljoona omaisuuden,ja silti tarvit­see yhteiskun­nan tukea,ja saa myös sitä.Nyt kun helähtää For­tu­min tap­pi­ot suomenkansan maksettavaksi,niin taas herää kysymys ‚kenet luokitel­laan suomenkansalaiseksi,työväki on suomenkansa kun pitää vero­ja maksaa.Kun osinko­ja jaetaan,niin ei kuu­lu porukkaan,vuosikymmenien saatossa ‚kuul­lut sanon­nan kun nuukasti elää ja pinnistää,niin pärjää.Ja sil­lä porukalla juuri kalustoa,pihat täynnä.Aatella 4–6e tuntipalkalla,tämä kaik­ki mahdollista.Duunarilla ei riitä edes 20e-30e tun­tipalk­ka tähän tuskin 100e tun­tipalkkakaan riittäisi.Tv Havuk­ka-ahon ajattelija.

    Vastaa