Mitä ajattelen koronasta huhtikuussa 2022

Epi­demi­olog­it ennus­ti­vat pari vuot­ta sit­ten, ettei Covid-19 pan­demi­aa pystytä pysäyt­tämään, vaan se läpäisee koko väestön niin, että enem­mistö ihmi­sistä sairas­tuu. Näin ei käynyt sil­loin, mut­ta omikron vari­ant­ti on läpäis­syt väestön jo mon­es­sa maas­sa ja läpäisee lopuis­sakin. Mon­et maat ovat luop­uneet yri­tyk­sistä rajoit­taa tautia.

Niin on luop­unut Suomikin, vaik­ka sitä ei ääneen san­o­takaan. Tar­tun­to­ja on enem­män kuin koskaan, ja jok­seenkin kaik­ki rajoituk­set purettu.

Suomes­sa oli mar­rasku­un 2021 lop­pu­un men­nessä rek­isteröi­ty koron­aan sairas­tunei­ta epi­demi­an alus­ta alka­en 187000 henkeä. Sit­ten tuli omikron. Tähän men­nessä run­saas­sa neljässä kuukaudessa koron­aan on sairas­tunut 720 000 henkeä lisää eli läh­es neljä ker­taa enem­män. Todel­lisu­udessa sairas­tunei­ta on vielä paljon enem­män. Tiedän vaik­ka kuin­ka paljon ihmisiä, jot­ka ovat toden­neet kotitesteis­sä sairas­tuneen­sa, mut­ta eivät ole viral­lis­ta­neet tar­tun­taa men­emäl­lä PCR-testi­in. Ei niihin edes pääse, ellei kuu­lu riskiryhmiin.

Viime aikoina tilas­tot koron­aan sairas­tuneista eivät ole olleet kovin kiin­nos­tavia, kos­ka luvut ker­to­vat vain tes­tauska­p­a­siteetista, eivät tar­tun­nan saaneista.

Asko Järvi­nen arveli Helsin­gin Sanomis­sa, että Uudel­la­maal­la tau­ti­in olisi sairas­tunut tähän men­nessä noin puo­let asukkaista.  Tätä kan­nat­taisi oikeas­t­aan tutkia – yksinker­tais­es­ti otan­ta­tutkimuk­sel­la kysymäl­lä, oletko omas­ta mielestäni sairas­tanut koro­nan mar­rasku­un jäl­keen ja jos olet, mihin käsi­tyk­sesi perus­tuu: 1) PCR-testin, 2)kotitestiin 3) oireisiin.

Sairaalois­sa on läh­es tuhat koron­aan sairas­tunut­ta. Heistä kas­va­va osa, nyt jo paikoin puo­let, on hoi­dos­sa jonkin muun syyn takia kuin koro­nan. Sairaaloi­ta hei­dän hoiton­sa kuitenkin rasit­taa, sil­lä vaik­ka korona ei vaa­di hoitoa, hei­dän eristämisen­sä muista poti­laista syö voimavaroja.

Tilas­totiedot maail­mal­ta ker­to­vat, että hur­jak­si äitynyt epi­demia on mon­es­sa maas­sa jo laan­tunut. Yhdys­val­lois­sa tar­tun­to­ja parhaim­mil­laan kuusi miljoon­aa viikos­sa ja nyt enää 190 000. Kos­ka mihinkään laa­joi­hin eri­tys­toimi­in ei ole ryhdyt­ty, tar­tun­tamäärien rom­ah­t­a­mi­nen yhteen kol­maskymme­ne­sosaan ei voi johtua kuin tar­tutet­tavien lop­pumis­es­ta. Viral­lis­es­ti Yhdys­val­lois­sa on tähän men­nessä ollut 82 miljoon­aa tar­tun­taa, joista 32 miljoon­aa mar­rasku­un jäl­keen, joten tar­tutet­tavia tämän mukaan vielä olisi, mut­ta heil­lä taitaa olla sama ongel­ma tilas­to­jen luotet­tavu­udessa kuin meilläkin.

Luotet­tavim­mat koronati­las­tot ovat Tan­skas­sa, jos­sa tes­tataan aivan eri määriä kuin muual­la. Tan­skan luvut oli­vatkin maan kokon näh­den todel­la kovia. Parhaim­mil­laan yli 300 000 tar­tun­taa viikos­sa, eli viisi pros­ent­tia väestöstä, ja nyt enää 21 000. Hiipumaan päin on siis siel­läkin. Haavi­in on tul­lut tapauk­sia niin paljon, että noin puo­let väestöstä olisi saanut tar­tun­nan.  Tuskin Tan­skas­sakaan kaikkia on tes­tat­tu. tosin jotkut ovat tietysti voineet saa­da use­am­man tartunnan.

Kuolleisuus

Val­taosa koron­aan sairas­tunei­ta on siis sairas­tunut omikron-aikana, mut­ta niin on myös enem­mistö koronakuolemista.

Mar­rasku­un lop­pu­un men­nessä koron­akuolemia oli 1335 ja sen jäl­keen niitä on tul­lut 1919 lisää.

Tilas­tol­lis­es­ti tau­ti on kuitenkin vähem­män tap­pa­va. Kun mar­rasku­un lop­pu­un men­nessä 0,72 % sairas­tu­mi­sista johti kuole­maan, mar­rasku­un jäl­keen vas­taa­va luku on 0,27 %. Todel­lisu­udessa tapauskuolleisu­us on laskenut vielä paljon enem­män, kos­ka sairas­tunei­ta on moninker­tais­es­ti enem­män kuin on tilas­toitu. Jok­seenkin kaik­ki kuolemat kuitenkin tilas­toidaan.  Tan­skas­sa omikro­n­aikana tapauskuolleisu­us on ollut 0,1 pros­entin luokkaa.

Koron­akuolleisu­udessa on pieni määritelmäon­gel­ma. Jos kuolee 30 päivän sisäl­lä posi­ti­ivis­es­ta testi­t­u­lok­ses­ta, tilas­toidaan se koron­akuole­mak­si, vaik­ka kuolisi lento-onnettomuudessa.

Suomes­sa kuolee 150 ihmistä joka päivä. Jos 30 päivässä tar­tun­nan on saanut 10 % väestöstä, täy­tyy näitä olla myös kuollei­den joukos­sa, vaik­ka viruk­sel­la ei olisi mitään tekemistä kuole­man kanssa. Muuten­han korona suo­ras­taan suo­jelisi kuolemalta.

On korona myös mon­en kohdal­la väl­itön kuolin­syy. Huo­mat­takoon, että koron­aan kuollei­den kes­ki-ikä on 84 vuot­ta, paljon enem­män kuin kaikkien kuollei­den kes­ki-ikä. Tästä ei voi sen­tään päätel­lä, että korona piden­tää elinikää, mut­ta ei se sitä merkit­tävästi myöskään lyhennä.

Tämän vuo­den aikana noin kymme­nen pros­ent­tia kaik­ista kuolemista Suomes­sa on tilas­toitu koron­akuolemik­si. Kokon­aiskuolleisu­udessa ei kuitenkaan ole Euro­momon tilas­to­jen mukaan ollut mitään poikkeuk­sel­lista. Korona on vain ehtinyt ennen keuhkokuumetta.

Lehdis­sä on ker­rot­tu, että alku­vuodes­ta Suomes­sa on kuol­lut enem­män kuin vuosi sit­ten, mut­ta näin on joka vuosi. Suuret ikälu­okat ovat tulos­sa siihen ikään. Vuo­den 1945 ikälu­ok­ka täyt­tää tänä vuon­na 77 vuotta.

Kun ihmi­nen tulee niin van­hak­si, että kuole­ma on lähel­lä, vas­tus­tuskyky kaikkia sairauk­sia las­kee niin alas, että mikä hyvän­sä kohdalle osu­va tar­tun­ta vie hen­gen, eikä tätä voi kor­ja­ta edes roko­tuk­sil­la. Yleen­sä se on jokin keuhkoku­ume, mut­ta mitä enem­män koron­aa on liik­keel­lä, sitä toden­näköisem­min viimeinen sairaus on korona.

THL:n Mika Salmi­nen sanoi Verkkouutis­ten haas­tat­telus­sa, ettei koron­akuolemille voi oikein mitään.

Jos ote­taan päämääräk­si, että van­huk­set kuol­e­vat johonkin muuhun kuin koron­aan, voidaan tietysti eristää kuole­maa läh­estyvät poti­laat omai­sis­taan elämän­sä viimeisik­si viikoik­si, jot­ta kuolin­syyk­si tulisi tavanomainen keuhkoku­ume, mut­ta en ymmär­rä mitä järkeä siinä olisi.

Nollatoleranssi murtui

Ennen omikro­nia Etelä-Korea, Kiina ja Uusi See­lan­ti edus­ti­vat nol­la­tol­er­anssia koronalle. Omikro­nin edessä Etelä-Korea ja Uusi See­lan­ti ovat antau­tuneet. Rek­isteröi­ty­jen tar­tun­to­jen määrässä asukas­ta kohden Uusi See­lan­ti menee viikon sisäl­lä ohi Suomes­ta, joskin nämä tiedot tar­tun­tamääristä ovat hyvin epä­var­mo­ja. Myös Hongkongis­sa on niin san­otusti piru irti.

Pitivätkö nuo maat sit­ten turhaan yllä nol­la­tol­er­anssia, kun jou­tu­i­v­at nyt kuitenkin antau­tu­maan? Eivät, sil­lä nyt niil­lä on käytössä rokot­teet, joten ne pää­sevät paljon vähem­mäl­lä. Vain Hongkongis­sa on kuollei­ta ollut paljon.

Miljoon­aa asukas­ta kohden kuollei­ta on ollut epi­demi­an alus­ta alka­en seuraavasti:

Uusi See­lan­ti 85
Etelä-Korea   358
Suo­mi 600
Hongkong     1125
Ruot­si 1809
USA 3022

Hongkon­gin korkeat kuolleisu­us­lu­vut selit­tynevät sil­lä, että vaik­ka roko­tuskat­tavu­us on kaupungis­sa hyvä, ikään­tynei­den osalta se on huono. Miten näin on päässyt käymään?  Eikö siel­lä ymmär­ret­ty, että epi­demia saavut­taa kaupun­gin kyl­lä joskus?

Vain Man­ner-Kiina pitää yhä kiin­ni nol­la­tol­er­anssista. Seu­raamieni tilas­to­jen mukaan tar­tun­to­jen määrät ovat edelleen maas­sa hyvin pieniä, vaik­ka ovatkin vähän kas­va­neet, mut­ta lehdis­töl­lä on tieto­ja aivan toisen­lai­sista luvuista. Shang­hai on sulku­ti­las­sa, mikä on aiheut­tanut suur­ta ärtymys­tä väestössä. On vaikea kuvitel­la, miten tämä voisi onnis­tua. Omikron tulee läpäisemään myös Kiinan. Aikanaan nähdään, miten kiinalais­ten oma rokote toimii.

Rokotteet pelastivat

Rokot­teet oli­vat siinä mielessä pet­tymys, etteivät ne suo­jan­neet tar­tunnal­ta ja tar­tut­tamiselta, vaik­ka ne antoi­vatkin erit­täin hyvän suo­ja vakavaa tau­tia kohtaan. Muis­tat­te kai vielä, kuin­ka lau­ma­suo­ja piti saavut­taa, kun 80 % kansas­ta on rokotet­tu. Näin ei käynyt, mut­ta vaik­ka roko­tuk­set eivät suo­jaa kovin hyvin taudin saamiselta – suo­jaa­vat kyl­lä siltäkin tyy­dyt­tävästi – ne ovat erit­täin tehokkai­ta vakavaa tau­tia vastaan.

Rokot­ta­mat­tomien toden­näköisyys saa­da vaka­va tau­ti on yli 20-ker­tainen rokotet­tui­hin näh­den. Tästä on liik­keel­lä vähän eri­laisia luku­ja, kos­ka riskisuh­teen laskem­i­nen ei ole aivan yksinker­taista. Onhan rokote­tuis­sa suh­teessa enem­män riskiryh­mi­in kuu­lu­via, niin kuin pitääkin olla.

Iäkkäimpiä van­huk­sia roko­tus ei suo­jaa lainkaan yhtä hyvin. Jos immuu­nipuo­lus­tuskyky on men­nyt, ei sitä pysty roko­tuskaan herät­tämään henkiin.

Jos suo­ma­laisia ei olisi lainkaan rokotet­tu, aikamoinen härdel­li olisi juuri nyt päällä.

Korona on tullut jäädäkseen

Toden­näköis­es­ti korona jää kiertämään pysyvästi uusia vari­ant­te­ja niin kuin A‑viruskin. Jokainen tulee sairas­tu­maan siihebn mon­ta ker­taa. Jokainen ker­ta on vähän lievem­pi, kos­ka vas­tus tulee immuu­nipuo­lus­tusjär­jestelmälle tutuk­si ja jär­jestelmäl­lä on pitkä muisti. Niin­pä myös koronaroko­tuk­set jäävät. Tässä ei ole mitään ihmeel­listä. Minä olen saanut influ­enssaroko­tuk­sen jo noin 40 kertaa.

Koronas­ta tulee myös yleinen kuolin­syy. Se vähen­tää eli­na­jan odotus­ta jonkin ver­ran, mut­ta ei kovin paljon. Siitä voi sit­ten keskustel­la, onko parem­pi pois­tua elämästä hitaasti hiipuen vain ker­ral­la nopeasti.

 

30 vastausta artikkeliin “Mitä ajattelen koronasta huhtikuussa 2022”

  1. Ker­ral­la ja oikein nopeasti. Hirveetä kitu­mista maa täyn­nä, kun lääketiede pitää hengis­sä mut­ta ei elämässä. Pitkään aikaan tilas­toil­la ei ole ollut kuin turha pelote­vaiku­tus heikko­her­moisille, kun ne tuot­ta­vat vain mieliku­via ruumiska­soista, vaik­ka totu­us on toinen. Sel­l­aiset ter­veiset vielä, että vaik­ka pormes­tarin vaimo taisi päästä kas­ta­maan venäläis­ten laivan telakalla, niin ei se sitä muu­ta, että kaupun­gin etu on telakan tieto­taidon myyn­ti vaik­ka Rau­malle ja pelti­hal­lien purku. Kym­me­nien vuosien tap­pi­o­härdel­li omis­ta­ja­sotkuineen ja vapaut­taisi val­tavasti raken­nus­maa­ta ja loisi toisen reitin Her­ne­saa­reen. Saisi Var­ti­ainenkin välil­lä tehdä sitä mis­tä puhuu, eikä kor­rup­toitua aina puo­lus­ta­maan tap­pi­ol­lista toim­intaa jos se liip­paa kokoomus­ta. Kiesiläi­nen toinen samanlainen.

  2. Allekir­joi­tan tekstisi.
    Olen geri­a­tri­an ylilääkäri Raahessa.

  3. Kyl­lä Suomes­sakin pääsee testi­in vaik­ka ei kuu­luisi riskiryh­mään. Esimerkik­si siten, että työ­nan­ta­ja mak­saa työter­veyshoitoa tuot­tavalle yri­tyk­selle tes­taamis­es­ta. Ja mik­si ei mak­saisi, kos­ka tar­tun­tatau­tipäivära­han saami­nen perus­tuu edelleen viral­liseen testi­t­u­lok­seen. Näin ainakin vielä pari viikkoa sit­ten oli, enkä ole kuul­lut että olisi muut­tunut. Ruot­salaiset ovat min­un käsit­tääk­seni lakan­neet oikeasti tes­taa­mas­ta, kos­ka tote­si­vat julkises­ti että se on hukkaan heit­et­tyä rahaa, ei tuo­ta vas­taavaa hyö­tyä. Suomen voi sanoa selvin­neen vähillä ihmishenkien mene­tyk­sil­lä tästä kaikesta, mut­ta kyl­lä se aika kalli­ik­si on tul­lut. Kokon­aiskus­tan­nus­ta on tietysti mah­do­ton­ta laskeakaan täysin aukot­tomasti, mikä johta­nee lop­ut­tomaan debattiin.

  4. “epi­demi­an alus­ta alka­en 187000 henkeä. Sit­ten tuli omikron. Tähän men­nessä run­saas­sa neljässä kuukaudessa koron­aan on sairas­tunut 720 000 henkeä lisää eli läh­es neljä ker­taa enemmän”

    Tarkoi­tat var­maan, että läh­es nelink­er­tainen määrä.

  5. Täl­lä het­kel­lä näyt­tää, jos iso­ja vari­ant­tiyl­läre­itä ei tule, korona sairaste­taan lähivu­osi­na joka vuosi 4–8 miljoon­aa ker­taa. Suurin ryh­mä sairas­taa koro­nan ker­ran vuodessa, mut­ta osa myös use­am­min ja pieni osa ei koskaan.

    Covid-19 näyt­tää siis jatkos­sa ole­van selvästi yleisin flun­ssavirus talvikaudel­la, kesäl­lä on vähän rauhallisempaa.

    Kun 1%-2% koro­nan sairas­tavista joutuu sairaalaan tulee jatkos­sa ehkä 40k-80k sairaala­jak­soa vuodessa ja kun 40%-50% “van­hu­u­teen kuole­vista” hen­gi­tystiein­fek­tio edesaut­taa kuole­maa korona lie­nee jatkos­sa myötä­vaikut­ta­jana 8k-16k kuole­maan vuodessa.

    1. Covid-19 ei pidä väheksyä. Sen kyky tap­paa on iäkkäi­den ja immuu­nipu­ut­teis­ten kohdal­la merkit­tävä. Flun­ssan vielä saatan selät­tää, mut­ta influ­enssa saat­taa viedä hen­gen, samoin korona. Covid-19 voi ehkä rin­nas­tua influ­enssaan. Onnek­si suur­in­ta osaa suo­jaa­vat rokotukset.

  6. “Yleen­sä se on jokin keuhkoku­ume, mut­ta mitä enem­män koron­aa on liik­keel­lä, sitä toden­näköisem­min viimeinen sairaus on korona.”

    Tai ehkä oikeam­min koro­nan jälk­i­tauti­na tul­lut keuhkokuume.

  7. Nyt ollaan selvästi matkalla suvan­to­vai­heeseen. Ihmi­nen kuitenkin näyt­tää uno­hta­van hel­posti, että koke­muk­sista pitäisi oppia jotakin, ja men­emme eteen­päin kuin koko koron­aa ei olisi ollutkaan. Siitä esimerk­ki on vaik­ka asi­aan liit­tyvien kom­ment­tien vähäisyys kir­joituk­seesi “On aika varautua seu­raavaan pandemiaan.”

    Vaik­ka ei tulisikaan uusia pahempia vari­ant­te­ja tms., niin ei tilanteen jämähtämi­nen nykyisek­sikään mikään hyvä ole. Jos jokainen sairas­taa koro­nan keskimäärin ker­ran vuodessa ja on joka ker­ta keskimäärin 3 työpäivää työkyvyt­tömänä, on sil­läkin merkit­tävä kansan­taloudelli­nen vaiku­tus. Tietysti vaiku­tus on todel­la paljon pienem­pi kuin aikaisem­pi­en rajoi­tusten, mut­ta silti vaiku­tus on niin iso, että kan­nat­taisi toden­näköis­es­ti investoi­da esim. parem­paan ilman­vai­h­toon sisätilois­sa tar­tun­tamäärien vähentämiseksi.

    Koron­aan kuole­vien van­hus­ten osalta olisi mie­lenki­in­toista tietää, menetetäänkö koron­akuole­mis­sa muu­ta­ma viimeinen elinkuukausi vai use­ampi vuosi, jol­loin jäl­jel­lä olisi vielä toim­intakyky­istä elämää.

    Minä en usko, että uusien vari­ant­tien ris­ki on kadon­nut mihinkään. Vaikka­pa vari­ant­ti, joka tart­tuisi yhtä tehokkaasti kuin omikron, mut­ta kiertäisi rokote­suo­jaa, olisi tuhoisa. Sik­si nyt pitäisi tehdä suun­nitelmia miten sel­l­aisen vaiku­tus­ta voidaan vähen­tää tehokkaasti. Aiem­pi usko­mus siitä, että mRNA-rokot­teista saataisi­in nopeasti apua uusi­in vari­ant­tei­hin, ei näytä toteu­tu­van. Omikron on tar­tut­tanut jo ainakin kol­man­nek­sen maail­man väestöstä eikä sitä varten kehite­ty­istä rokot­teista ole kuu­lunut julk­isu­udessa oikein mitään.

    1. Sairaaloi­ta hei­dän hoiton­sa kuitenkin rasit­taa, sil­lä vaik­ka korona ei vaa­di hoitoa, hei­dän eristämisen­sä muista poti­laista syö voimavaroja.

      Tätä olen ihme­tel­lyt pitkään. Kun korona lev­iää muual­lakin niin nopeasti kuin vain ehtii ja muutkin korona­toimet on jo lopetet­tu, niin mik­si juuri koron­apoti­lai­ta vielä erik­seen eristetään?

      Eikö kan­nat­taisi eristää eniten riskiryh­mässä tai muuten vaa­ti­vas­sa tilas­sa ole­via poti­lai­ta, kos­ka heille saat­taa tavalli­nen nuha tai mikä tahansa muukin tart­tu­va tau­ti olla taval­lista isom­pi ongel­ma esimerkik­si vaka­van leikkauk­sen jäl­keen. Koro­nan taas voi saa­da sairaalaan men­nessä tai sieltä tul­lessa joka tapauk­ses­sa, tai sairaalas­sakin, kos­ka eivät ne hoita­jat ja lääkärit elä eristyk­sis­sä työa­jan ulkop­uolel­la ja voivat saa­da koro­nan lähikau­pas­ta siinä mis­sä eris­te­tyn koron­apoti­laan viereltäkin.

  8. Tun­tuu siltä, että meil­lä toim­i­taan nyt niinkuin Ruot­sis­sa toimit­ti­in alun perin, vaik­ka tapauk­sia ja kuolin­ta­pauk­sia on enem­män kuin koskaan. Van­huk­sethan Ruo­sis­sakin alkuaikoina tau­ti­in kuo­li­vat. Tilas­toista voi johtaa myös harhaan­jo­htavia päätelmiä, joi­ta me maal­likot hel­posti uskomme.
    Kyl­lä kai rajoi­tusten ja roko­tusten vas­tus­ta­jat ovat herän­neet vaa­ti­maan vaik­ka minkälaisia rangaistuksia?

  9. Ao. artikke­lis­sa pide­tään ver­tailua influ­enssaan perustal­taan vääränä, petustuen viruk­sen leviämiskykyyn. 

    Toisin kuin influ­enssa jos­sa primääri-infek­tio on aina hen­gi­tys­teis­sä, korona tart­tuu ACE2-resep­torin kaut­ta joka tarkoit­taa melkein mitä tahansa sisäe­lim­iä. Influ­enssal­la ei tätä kykyä ole. 

    Virus voi olla artikke­lin mukaan run­saana esim. sydämessä ja aivois­sa näen­näis­es­ti oireet­tomana mut­ta aiheut­taen vahinkoa.

    Jos tau­tia mitat­taisi­in rokot­teen mit­ta­pu­ul­la, niin se ei saisi minkään­laista hyväksyn­tää mis­sään. Silti on alet­tu puhua rokot­teen tarpeet­to­muud­es­ta kun tau­ti on “lievä”.

    Samaa mieltä kyl­lä että lock­down ei enää muun­nok­sia vas­taan auta. Mut­ta jos rokot­teen kus­tan­nus on n. 50e ker­ta ja se toimii edelleen neljän­nel­läkin ker­ral­la hyvin niin en ymmär­rä mitä niitä pihis­tel­lään. Sitä pait­si jo yhden rokulipäivän kus­tan­nus ylit­tää heittämällä. 

    Itse 60v ja yhteiskun­ta odot­taa 100% työ­panos­ta vielä 5v.ajan. Sikäli olisi kohtu­ullista että saisi rokot­teen edes oma­l­la kus­tan­nuk­sel­la. KRAR näyt­tää ole­van vähän henkeä että men­nään “luon­non­mukaises­ti” ja sairaste­taan, ainakin sih­teeri Nohynek on täl­laisia lausun­to­ja antanut. 

    https://www.infectioncontroltoday.com/view/viewpoint-here-s-why-covid-19-is-much-worse-than-flu

      1. Kol­mannes­ta rokot­teesta 4kk ja KRAR mukaan seu­ravaa ei tule vaan se täy­tyy ottaa sairastamalla. 

        Mikä tieteelli­nen tai taloudelli­nen perustelu on mik­si sairas­tamista pienem­piriskistä rokotet­ta ei voi saa­da Suomessa.

        Kus­tan­nus ilmainen/xxx euroa on ihan yhden­tekevää. Jo yksi rokulipäivä kus­tan­taa enemmän.

      2. Nejän­nen roko­tuk­sen hyödys­tä ei ole mitään näyt­töä kun kaik­ista van­hem­mil­la. Täy­tyy muis­taa, että rokot­teista on myös hait­taa. Var­maan jonkin ajan kulut­tua ale­taan jakaa neljän­siä roko­tuk­sia 70-vuo­ti­aille ja sit­ten 60-vuotiaille.
        Muiden maid­en esimerk­istä ei ole apua, jos nämä kiire­htivät anta­maan toisen roko­tuk­sen liian nopeasti. Sik­si niiltä taval­laan puut­tuu mei­hin näh­den yksi roko­tus tai ainakin puolikas.

  10. Haas­tan pohti­maan myös sukupolvien välistä oikeu­den­mukaisu­ut­ta tässä kaikessa. THL julka­isi juuri rap­san jos­sa tode­taan, että lähisuhde­väki­val­ta, nuori­in kohdis­tu­va sek­suaa­li­nen häir­in­tä, opiske­li­joiden ahdis­tuneisu­us ja ties mikä muu nuorten pahoin­voin­nin muo­to lisän­tyi covid-rajoi­tusten aikana. Viimek­si kun laskin, niin ikään­tyneil­lä ei ole ollut samana aikana minkään­laista ylikuolleisu­ut­ta. Mitä olette mieltä kom­men­taat­tori ja Soin­in­vaara, voidaanko tässä vai­heessa vetää johtopäätös, että rajoituk­set oli­vat epäreilu­ja nuo­ria ikälu­okkia kohtaan? Ja että Ruot­si teki läh­es kaiken parem­min pait­si hoivako­ti­a­sukkaiden suojaamisen?

    Edus­tan itse ruuhkavu­osi-ihmisen näkökul­maa enkä ikinä ole ollut näin vihainen siitä, miten ikään­tyneitä tässä maas­sa paapotaan nuorten ja las­ten kus­tan­nuk­sel­la. Hävettää.

    https://thl.fi/fi/-/nuorten-kokema-lahisuhdevakivalta-ja-seksuaalinen-hairinta-ovat-lisaantyneet-korona-aikana-myos-ahdistus-ja-koulu-uupumus-ovat-yleistyneet

    1. Jot­ta epäreilu­u­den käsit­teessä olisi jotain mieltä, se kan­nat­taa raja­ta inten­tioon. Jälkikä­teen saata­va tutkimusti­eto ei siis vaiku­ta rajoi­tus­päätösten epäreilu­u­teen. Oleel­lista on onko päätök­set tehty bona fide sil­loisen tiedon varassa.

      Tahal­liseen epäreilu­u­teen viit­taisi se että kun a) tiede­tään että keskimäärin ter­vey­teen liit­tyvis­sä asiois­sa ver­tais­arvioitua tietoa käyt­tävät asiantun­ti­jat tuot­ta­vat mallikko­ja parem­pia päätök­siä, b) toim­i­taan tietois­es­ti viiteke­hyk­sessä jos­sa päätök­set muo­doste­taan poli­it­tis­ten voima­suhtei­den mukaan.

      Synkin episo­di tässä suh­teessa oli hal­li­tuk­sen poli­it­ti­nen päätös koronaroko­tusten kohdis­tamis­es­ta kevääl­lä 2021. Itseään kor­jaavas­sa demokra­ti­as­sa tämän tem­pauk­sen olisi pitänyt johtaa koko hallinnon legit­imi­teetin kyseenalais­tamiseen ja ennenaikaisi­in vaaleihin.

      Mitä alku­peräisen kysymyk­sen hen­keen tulee, niin kyl­lä: jos samat rajoi­tus­päätök­set tehtäisi­in nykytiedon val­os­sa, ne oli­si­vat omas­ta mielestäni nuo­ria kohtaan epäreiluja.

      Juuri nyt reilu­u­den prob­lemati­ik­ka pyörii pitkälti syyn­ta­keet­to­muu­den ympäril­lä: jos uskon että maskei­hin sisään­raken­net­tu rauta­lan­ka on 5G-anten­ni ja covid-rokote sisältää Gates-säätiön nan­ote­knolo­giaa, pitääkö min­ua yhteiskun­nan kus­tan­nuk­sel­la suo­jel­la samal­la tavoin kuin vaikka­pa immu­ni­teet­ti­va­jeesta kär­sivää? Mitä perus­ta­van­laa­tu­ista eroa on kyken­emät­tömyy­del­lä puo­lus­tau­tua pöpöjä tai dis­in­for­maa­tio­ta vastaan?

      1. Haas­tan vähän. Se tiedet­ti­in kyl­lä hyvin varhain, että lap­sille ja nuo­rille virus on yhden­tekevä ja ikään­tyneille kohtalokas. Eli oli tietoinen val­in­ta riskeer­a­ta nuoret ikään­tynei­den var­jelemisek­si eikä päin­vas­toin, vaik­ka Jokke49:n tavoin moni vart­tuneem­pi suo­ma­lainen ei tätä ”var­jelua” edes kaivan­nut. Sen jokainen ymmärtää tutki­mat­takin, että koulu­jen sulkem­i­nen on koul­u­laisille paha jut­tu. Eihän lasku­var­jon tehoakaan tarvitse todis­taa kaksoissokkoasetelmalla.

      2. ” toim­i­taan tietois­es­ti viiteke­hyk­sessä jos­sa päätök­set muo­doste­taan poli­it­tis­ten voima­suhtei­den mukaan.”

        Kyl­lä nämä päätök­set kuu­lu­vat poli­itikoille, ei millekään THL:n tutk­i­joille. Hal­li­tuk­sen tehtävä on tehdä näitäpäätök­siä, eikö ter­veysvi­ra­nomaisil­la ole kaikkea tietoa.

        Esimerkik­si Jus­si Sane sanoi haas­tat­telus­sa, etteivät he tien­neet, että kri­i­sis­sä voi ottaa mil­jarde­ja velkaa. Moinen hatus­ta tem­pais­tu bud­jet­ti­ra­joite päätök­sen­teossa näkyy ihan varmasti.

        ” Synkin episo­di tässä suh­teessa oli hal­li­tuk­sen poli­it­ti­nen päätös koronaroko­tusten kohdis­tamis­es­ta kevääl­lä 2021.”

        Pah. Pks olisi mitat­tu kaik­ki roko­tusten hyödyt saman tien ulos, eli kar­rikoiden tuo ei olisi vaikut­tanut kuol­llei­den määrään, vaan lähin­nä helsinkiläis­ten lat­tekahvin kulu­tuk­seen. Sitä­pait­si ne ter­vey­del­liset mak­simi­vaiku­tuk­sen saamisek­si ne rokot­teet olisi pitänyt lähet­tää Tallinnaan.

    2. Edus­tan itse tätä ikään­tynyt­tä polvea ja olen tästä kutakuinkin samoil­la lin­joil­la Saaran kanssa. Aika moni meistä ei olisi edes halun­nut tul­la paapotuksi.

      1. Kiva kuul­la Jokke49. On outoa että tuo näkökan­ta — että moni paapomisen kohde ei paapomista kaivan­nut — ohitet­ti­in niin perus­teel­lis­es­ti. Se oli itsessään hyvä esimerk­ki vart­tuneem­pi­in suo­ma­laisi­in kohdis­tu­vista ennakkolu­u­loista ja alen­tu­vas­ta suh­tau­tu­mis­es­ta. Itse en tietenkään hal­li­tuk­sen rajoi­tus­poli­ti­ikas­ta vart­tuneem­pia suo­ma­laisia kollek­ti­ivis­es­ti syytä. Syytän siitä Marinin hal­li­tuk­sen nuo­ria äite­jä. Ja Kiurua.

    3. Jos olisin ollut dik­taat­tori, olisin vapaut­tanut rajoituk­sista kaik­ki rokote­tut, sil­lä vaik­ka roko­tus ei antanut täyt­tä suo­jaa, rajoituk­sista vapaa rokotet­tu oli kuitenkin parem­mas­sa suo­jas­sa kuin rajoi­tusten alainen rokot­tam­a­ton. Ehkä evi­denssin kar­tut­tua olisin vapaut­tanut rajoituk­sista myös alle 40-vuo­ti­aat rokottamattomat.

      1. Se olisi ollut fik­sua. Eri­tyis­es­ti inhosin itse etäk­oulua vaikken vielä kouluikäis­ten van­hempi onnek­si ole. Muis­tan kuulleeni että Ruot­sis­sa se teilat­ti­in, kos­ka siel­lä las­ten oikeus oppia on tärkeämpi kuin aikuis­ten oikeus min­i­moi­da tar­tun­tataudin heille itselleen aiheut­ta­ma ris­ki. Muun muas­sa tästä syys­tä kat­son länsi­naa­puria ylöspäin. 

        On epä-älyl­listä ver­tail­la pelkkiä kuole­man­ta­pauk­sia ja läl­lätel­lä Ruot­sille niiden perus­teel­la. Tämä on ken­ties Suomen ter­veyspoli­ti­ikan iso sokea piste: aivan kuin kaikkien ihmis­ten elämän suurin tavoite olisi mak­si­moi­da oma elinikä. Silti vyötäröistä näkee etteivät mon­et ter­veyspoli­ti­ikan vaikut­ta­jatkaan niitä omia lau­tas­mall­e­jaan noudata.

  11. Nykyään on kovin muodikas­ta koron­aan liit­tyvä fatal­is­mi. 5000 henkeä kuolee vuodessa uuteen tau­ti­in, mut­ta mitään ei voi­da muka tehdä. Van­ho­ja ihmisiä vielä — oli­si­vat koh­ta kuolleet muutenkin. Tätä mantraa­han THL, lehdet ja nyt Soin­in­vaara tois­tel­e­vat. Eikö elämän viimeiset vuodet ole arvokkaita?

    Ja aina­han voi kikkail­la tilas­toil­la, nyt on pienin toden­näköisyys kuol­la tau­tii. Har­mi vain, että lukumääräl­lis­es­ti nyt kuol­laan eniten, kun tau­ti päästet­ti­in käsistä. Mitään todis­tet­ta ei myöskään ole, että koron­aan saisi mitään pysyvää immu­ni­teet­tia. Ja valitet­tavasti suuret tar­tun­tamäärät tarkoit­ta­vat, että uusia vari­ant­te­ja syn­tyy liukuhi­hnal­ta. On myös teo­ria, että covid-19 tuhoaa immu­ni­teet­tia, jol­loin seu­raa­vat aal­lot iskevät entistä kovempaa.

    Olisiko nar­rati­ivi sama, jos liiken­teessä alka­isi kuol­la 5000 henkeä vuodessa nykyisen reilun 200 vuo­den sijaan. 100–20o kuolonko­lari viikos­sa vain sat­tuisi tapah­tu­maan. Jätet­täisi­inkö onnet­to­muu­s­paikat raivaa­mat­ta päiväk­si, että ei vain aiheuteta onnet­to­muu­s­paikan raivaamisel­la hait­taa muiden ihmis­ten kulkemiselle. Olisi­han se ennenku­u­luma­ton­ta, jos vaik­ka pääkaupunkiseudun liikenne olisi joka päivä ihan sekaisin kuolonko­larei­den vuoksi.

    Ratkaisu­jakin olisi ja tor­jun­ta­toimis­sa voisi tas­apain­ol­la enem­män ääripäi­den välil­lä. Nyt halu­taan kokeil­la selvästi sitä, että ei tehdä enää mitään, kun vähän aikaisem­min vielä kehdat­ti­in käyt­tää korona­sulku­ja. Mut­ta mis­sä on Paxlovid-lääke Suomen markki­noil­ta, joka vähen­täisi kuolemia ja estäisi sairaalaan jou­tu­mista. 500 dol­lar­ia per hoitok­er­ta on toki kallis, mut­ta jos sitä vaik­ka annet­taisi­in yli 60 vuo­ti­aille ja niille, joiden ris­ki joutua sairaalaan on suurin.

    Kaikkein eniten olen pet­tynyt korona-aikana kykyyn tuot­taa järke­viä tilas­to­ja. Kukaan ei enää tiedä oikeaa tar­tun­tamäärää, vaik­ka tau­ti on tes­tat­tavis­sa hal­val­la kotitestil­lä. Kuolemat tilas­toidaan mekaanis­es­ti 30 vrk sään­nöl­lä tar­tun­nan toteamis­es­ta. 2 vuot­ta touhut­tu ja mil­jarde­ja käytet­ty rahaa, mut­ta tilas­toin­ti ei ole paran­tunut yhtään. THL:n tai STM:n olisi pitänyt hoitaa tämä rasti kun­toon jo 2020, mut­ta eipä ole hoidet­tu vieläkään. Onko edes suun­nitel­tu, että tilas­tot hoidet­taisi­in kun­toon vai jääkö hoita­mat­ta, kun THL:n mukaan pan­demia on ihan just ohi.

    1. Van­ho­ja ihmisiä vielä – oli­si­vat koh­ta kuolleet muutenkin. Tätä mantraa­han THL, lehdet ja nyt Soin­in­vaara tois­tel­e­vat. Eikö elämän viimeiset vuodet ole arvokkaita?

      Jos saisit jumalal­lise­na ilmoituk­se­na tiedon, että laps­esi tulee kuole­maan syöpään, mut­ta sinä saisit päät­tää, kuoleeko tämä 20-vuo­ti­aana vai hoivakodis­sa 86-vuo­ti­aana, kum­man valitsisit?

  12. Nyt myös HUS:in Lasse Lehto­nen ihmettelee roko­tuk­sien kanssa vitkastelua. Lehtosen mukaan tätä vauh­tia kuolleisu­us kas­vaa 30-ker­taisek­si nor­maali­in influ­enssaan verrattuna. 

    Jo aikaisem­min ihmettelin KRAR halut­to­muut­ta laa­jen­taa roko­tuk­sia neljän­teen roko­tuk­seen. Roko­tus mah­dol­li­sine hait­toi­neenkin on usei­ta ker­talu­okkia hai­tat­tomampi ver­rat­tuna taudin sairas­tamiseen. Ja kus­tan­nus 50e per rokote on mitätön.

    En näe mitään perustet­ta mik­si koronarokote ei voi olla influ­enssarokot­teen kanssa samal­la viival­la, kaikkien saatavil­la ja riskiryh­mille ilmainen.

    1. “En näe mitään perustet­ta mik­si koronarokote ei voi olla influ­enssarokot­teen kanssa samal­la viival­la, kaikkien saatavil­la ja riskiryh­mille ilmainen.”

      Tuol­laisen ehdot­ta­ja leimat­ti­in ihmiskun­nan vihol­lisek­si ja salali­it­to­te­o­reetikok­si vielä jonkin aikaa sit­ten. Mis­sä esimerkik­si nyt ovat agen­dat pakko­roko­tuk­sista, rokotepas­sista kansalaisoikeuk­sien ehtona, rokot­ta­mat­to­muusveros­ta, ankarista ran­gais­tuk­sista roko­tuk­ses­ta kieltäy­tymisen takia, ja vaikka­pa luvas­ta purkaa työ­suhde yksinker­tais­te­tul­la menet­te­lyl­lä roko­tus­todis­tuk­sen puut­tumisen johdosta ?

      1. Eri­no­mainen muistin virk­istys! Juuri näitä ei saa uno­htaa, sil­lä seu­raa­va total­i­taris­mi­in oikeut­ta­va kri­isi on aina aivan nurkan takana. Kat­so­taan nyt, mitä kaikkea meiltä vaa­di­taan Ukrainan sodan aiheut­tamien muu­tostarpei­den toteuttamiseksi.

      2. Aika ajoi pako­tuk­sien ohi. Nyt vaan muis­tel­laan miten sil­loin oli niitä ihmiskun­nan vihol­lisia ja salali­it­to­te­o­reetikoi­ta jot­ka pitkit­tivät muiden kär­simys­tä itsekkäästi, turhaan ja oman harhaisu­u­den takia.

    2. 3. annok­sen vas­ta-aine­suo­ja las­kee kuukausien kulues­sa mut­ta lie­neeköhän vielä ehdit­ty kokoa­maan julk­isu­u­teen laa­jem­pia tutkimuk­sia siitä las­keeko rokot­teen suo­ja vakavaa taudinku­vaa vas­taan läh­eskään yhtä nopeasti ja olisiko 4. annok­sen kiire­htimisel­lä tähän merkit­täväm­pää lisäarvoa.

      Omi­cronin myötä luot­ta­muk­seni siihen että nyt jakelus­sa ole­van mRna rokot­teen vas­ta-aineil­la estäisi itse infek­tio­ta on aika mata­lal­la. Omas­sa kaik­ista välit­tömim­mässä per­hep­i­iris­sä infek­tion läpäisypros­ent­ti 3. ker­taan rokote­tu­il­la oli osuman tul­tua tam­miku­us­sa tasan 100% ja kahdel­la peruster­veel­lä nelikymp­pisel­lä aikuisel­la suo­ja oli teo­ri­an mukaan parhaim­mil­laan kun aikaa roko­tuk­sista oli sen 3–4 viikkoa infektiohetkellä. 

      Mitä muuten tulee kir­joituk­seen niin sanois­in että viral­lisia luku­ja ei Suomes­sa toden­näköis­es­ti rajoi­ta tes­tauska­p­a­siteet­ti vaan se että viral­lises­sa testis­sä käymis­es­tä nyt ei ole enää mitään vaivan­veroista iloa. Jos posi­ti­ivisen uutisen sai varmis­tet­tua kotitestil­lä ja työ­nan­ta­jalle riit­ti tilanteen kuit­taus sähkö­pos­til­la ja sairaste­lut omail­moituk­sel­la niin mik­sipä itsekään olisin toiseen testi­in lähtenyt.

  13. Suo­mi pää­tyi nyt ainakin het­kek­si maail­man huip­ulle koron­akuolleisu­udessa. Yhteiskun­taa ei ole mieltä sulkea omikro­nin edessä mut­ta sen neljän­nen rokot­teen kanssa ollaan nyt ihmeen säästäväisiä vaik­ka rokot­teet on ostet­tu ja mak­set­tu. HUSin Ruot­salainen oli häm­mästynyt KRAR nihkeästä kan­nas­ta, edelleen raja on 80 ikävuodes­ta vaik­ka var­masti myös 70–79v. hyö­ty­i­sivät siitä. Kun kus­tan­nus on vain se 50e niin ei ymmärrä.

    Ei ehkä ole hyvä että päätök­sen tekevät THL:n virkamiehet asiantun­ti­joiden sijaan. Virkami­esten edus­tushan on KRAR:issa suh­teet­toman suuri.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.