Mitä ajattelen koronasta huhtikuussa 2022

Epidemiologit ennustivat pari vuotta sitten, ettei Covid-19 pandemiaa pystytä pysäyttämään, vaan se läpäisee koko väestön niin, että enemmistö ihmisistä sairastuu. Näin ei käynyt silloin, mutta omikron variantti on läpäissyt väestön jo monessa maassa ja läpäisee lopuissakin. Monet maat ovat luopuneet yrityksistä rajoittaa tautia.

Niin on luopunut Suomikin, vaikka sitä ei ääneen sanotakaan. Tartuntoja on enemmän kuin koskaan, ja jokseenkin kaikki rajoitukset purettu.

Suomessa oli marraskuun 2021 loppuun mennessä rekisteröity koronaan sairastuneita epidemian alusta alkaen 187000 henkeä. Sitten tuli omikron. Tähän mennessä runsaassa neljässä kuukaudessa koronaan on sairastunut 720 000 henkeä lisää eli lähes neljä kertaa enemmän. Todellisuudessa sairastuneita on vielä paljon enemmän. Tiedän vaikka kuinka paljon ihmisiä, jotka ovat todenneet kotitesteissä sairastuneensa, mutta eivät ole virallistaneet tartuntaa menemällä PCR-testiin. Ei niihin edes pääse, ellei kuulu riskiryhmiin.

Viime aikoina tilastot koronaan sairastuneista eivät ole olleet kovin kiinnostavia, koska luvut kertovat vain testauskapasiteetista, eivät tartunnan saaneista.

Asko Järvinen arveli Helsingin Sanomissa, että Uudellamaalla tautiin olisi sairastunut tähän mennessä noin puolet asukkaista.  Tätä kannattaisi oikeastaan tutkia – yksinkertaisesti otantatutkimuksella kysymällä, oletko omasta mielestäni sairastanut koronan marraskuun jälkeen ja jos olet, mihin käsityksesi perustuu: 1) PCR-testin, 2)kotitestiin 3) oireisiin.

Sairaaloissa on lähes tuhat koronaan sairastunutta. Heistä kasvava osa, nyt jo paikoin puolet, on hoidossa jonkin muun syyn takia kuin koronan. Sairaaloita heidän hoitonsa kuitenkin rasittaa, sillä vaikka korona ei vaadi hoitoa, heidän eristämisensä muista potilaista syö voimavaroja.

Tilastotiedot maailmalta kertovat, että hurjaksi äitynyt epidemia on monessa maassa jo laantunut. Yhdysvalloissa tartuntoja parhaimmillaan kuusi miljoonaa viikossa ja nyt enää 190 000. Koska mihinkään laajoihin eritystoimiin ei ole ryhdytty, tartuntamäärien romahtaminen yhteen kolmaskymmenesosaan ei voi johtua kuin tartutettavien loppumisesta. Virallisesti Yhdysvalloissa on tähän mennessä ollut 82 miljoonaa tartuntaa, joista 32 miljoonaa marraskuun jälkeen, joten tartutettavia tämän mukaan vielä olisi, mutta heillä taitaa olla sama ongelma tilastojen luotettavuudessa kuin meilläkin.

Luotettavimmat koronatilastot ovat Tanskassa, jossa testataan aivan eri määriä kuin muualla. Tanskan luvut olivatkin maan kokon nähden todella kovia. Parhaimmillaan yli 300 000 tartuntaa viikossa, eli viisi prosenttia väestöstä, ja nyt enää 21 000. Hiipumaan päin on siis sielläkin. Haaviin on tullut tapauksia niin paljon, että noin puolet väestöstä olisi saanut tartunnan.  Tuskin Tanskassakaan kaikkia on testattu. tosin jotkut ovat tietysti voineet saada useamman tartunnan.

Kuolleisuus

Valtaosa koronaan sairastuneita on siis sairastunut omikron-aikana, mutta niin on myös enemmistö koronakuolemista.

Marraskuun loppuun mennessä koronakuolemia oli 1335 ja sen jälkeen niitä on tullut 1919 lisää.

Tilastollisesti tauti on kuitenkin vähemmän tappava. Kun marraskuun loppuun mennessä 0,72 % sairastumisista johti kuolemaan, marraskuun jälkeen vastaava luku on 0,27 %. Todellisuudessa tapauskuolleisuus on laskenut vielä paljon enemmän, koska sairastuneita on moninkertaisesti enemmän kuin on tilastoitu. Jokseenkin kaikki kuolemat kuitenkin tilastoidaan.  Tanskassa omikronaikana tapauskuolleisuus on ollut 0,1 prosentin luokkaa.

Koronakuolleisuudessa on pieni määritelmäongelma. Jos kuolee 30 päivän sisällä positiivisesta testituloksesta, tilastoidaan se koronakuolemaksi, vaikka kuolisi lento-onnettomuudessa.

Suomessa kuolee 150 ihmistä joka päivä. Jos 30 päivässä tartunnan on saanut 10 % väestöstä, täytyy näitä olla myös kuolleiden joukossa, vaikka viruksella ei olisi mitään tekemistä kuoleman kanssa. Muutenhan korona suorastaan suojelisi kuolemalta.

On korona myös monen kohdalla välitön kuolinsyy. Huomattakoon, että koronaan kuolleiden keski-ikä on 84 vuotta, paljon enemmän kuin kaikkien kuolleiden keski-ikä. Tästä ei voi sentään päätellä, että korona pidentää elinikää, mutta ei se sitä merkittävästi myöskään lyhennä.

Tämän vuoden aikana noin kymmenen prosenttia kaikista kuolemista Suomessa on tilastoitu koronakuolemiksi. Kokonaiskuolleisuudessa ei kuitenkaan ole Euromomon tilastojen mukaan ollut mitään poikkeuksellista. Korona on vain ehtinyt ennen keuhkokuumetta.

Lehdissä on kerrottu, että alkuvuodesta Suomessa on kuollut enemmän kuin vuosi sitten, mutta näin on joka vuosi. Suuret ikäluokat ovat tulossa siihen ikään. Vuoden 1945 ikäluokka täyttää tänä vuonna 77 vuotta.

Kun ihminen tulee niin vanhaksi, että kuolema on lähellä, vastustuskyky kaikkia sairauksia laskee niin alas, että mikä hyvänsä kohdalle osuva tartunta vie hengen, eikä tätä voi korjata edes rokotuksilla. Yleensä se on jokin keuhkokuume, mutta mitä enemmän koronaa on liikkeellä, sitä todennäköisemmin viimeinen sairaus on korona.

THL:n Mika Salminen sanoi Verkkouutisten haastattelussa, ettei koronakuolemille voi oikein mitään.

Jos otetaan päämääräksi, että vanhukset kuolevat johonkin muuhun kuin koronaan, voidaan tietysti eristää kuolemaa lähestyvät potilaat omaisistaan elämänsä viimeisiksi viikoiksi, jotta kuolinsyyksi tulisi tavanomainen keuhkokuume, mutta en ymmärrä mitä järkeä siinä olisi.

Nollatoleranssi murtui

Ennen omikronia Etelä-Korea, Kiina ja Uusi Seelanti edustivat nollatoleranssia koronalle. Omikronin edessä Etelä-Korea ja Uusi Seelanti ovat antautuneet. Rekisteröityjen tartuntojen määrässä asukasta kohden Uusi Seelanti menee viikon sisällä ohi Suomesta, joskin nämä tiedot tartuntamääristä ovat hyvin epävarmoja. Myös Hongkongissa on niin sanotusti piru irti.

Pitivätkö nuo maat sitten turhaan yllä nollatoleranssia, kun joutuivat nyt kuitenkin antautumaan? Eivät, sillä nyt niillä on käytössä rokotteet, joten ne pääsevät paljon vähemmällä. Vain Hongkongissa on kuolleita ollut paljon.

Miljoonaa asukasta kohden kuolleita on ollut epidemian alusta alkaen seuraavasti:

Uusi Seelanti   85
Etelä-Korea   358
Suomi              600
Hongkong     1125
Ruotsi            1809
USA                3022

Hongkongin korkeat kuolleisuusluvut selittynevät sillä, että vaikka rokotuskattavuus on kaupungissa hyvä, ikääntyneiden osalta se on huono. Miten näin on päässyt käymään?  Eikö siellä ymmärretty, että epidemia saavuttaa kaupungin kyllä joskus?

Vain Manner-Kiina pitää yhä kiinni nollatoleranssista. Seuraamieni tilastojen mukaan tartuntojen määrät ovat edelleen maassa hyvin pieniä, vaikka ovatkin vähän kasvaneet, mutta lehdistöllä on tietoja aivan toisenlaisista luvuista. Shanghai on sulkutilassa, mikä on aiheuttanut suurta ärtymystä väestössä. On vaikea kuvitella, miten tämä voisi onnistua. Omikron tulee läpäisemään myös Kiinan. Aikanaan nähdään, miten kiinalaisten oma rokote toimii.

Rokotteet pelastivat

Rokotteet olivat siinä mielessä pettymys, etteivät ne suojanneet tartunnalta ja tartuttamiselta, vaikka ne antoivatkin erittäin hyvän suoja vakavaa tautia kohtaan. Muistatte kai vielä, kuinka laumasuoja piti saavuttaa, kun 80 % kansasta on rokotettu. Näin ei käynyt, mutta vaikka rokotukset eivät suojaa kovin hyvin taudin saamiselta – suojaavat kyllä siltäkin tyydyttävästi – ne ovat erittäin tehokkaita vakavaa tautia vastaan.

Rokottamattomien todennäköisyys saada vakava tauti on yli 20-kertainen rokotettuihin nähden. Tästä on liikkeellä vähän erilaisia lukuja, koska riskisuhteen laskeminen ei ole aivan yksinkertaista. Onhan rokotetuissa suhteessa enemmän riskiryhmiin kuuluvia, niin kuin pitääkin olla.

Iäkkäimpiä vanhuksia rokotus ei suojaa lainkaan yhtä hyvin. Jos immuunipuolustuskyky on mennyt, ei sitä pysty rokotuskaan herättämään henkiin.

Jos suomalaisia ei olisi lainkaan rokotettu, aikamoinen härdelli olisi juuri nyt päällä.

Korona on tullut jäädäkseen

Todennäköisesti korona jää kiertämään pysyvästi uusia variantteja niin kuin A-viruskin. Jokainen tulee sairastumaan siihebn monta kertaa. Jokainen kerta on vähän lievempi, koska vastus tulee immuunipuolustusjärjestelmälle tutuksi ja järjestelmällä on pitkä muisti. Niinpä myös koronarokotukset jäävät. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Minä olen saanut influenssarokotuksen jo noin 40 kertaa.

Koronasta tulee myös yleinen kuolinsyy. Se vähentää elinajan odotusta jonkin verran, mutta ei kovin paljon. Siitä voi sitten keskustella, onko parempi poistua elämästä hitaasti hiipuen vain kerralla nopeasti.

 

32 vastausta artikkeliin “Mitä ajattelen koronasta huhtikuussa 2022”

  1. Kerralla ja oikein nopeasti. Hirveetä kitumista maa täynnä, kun lääketiede pitää hengissä mutta ei elämässä. Pitkään aikaan tilastoilla ei ole ollut kuin turha pelotevaikutus heikkohermoisille, kun ne tuottavat vain mielikuvia ruumiskasoista, vaikka totuus on toinen. Sellaiset terveiset vielä, että vaikka pormestarin vaimo taisi päästä kastamaan venäläisten laivan telakalla, niin ei se sitä muuta, että kaupungin etu on telakan tietotaidon myynti vaikka Raumalle ja peltihallien purku. Kymmenien vuosien tappiohärdelli omistajasotkuineen ja vapauttaisi valtavasti rakennusmaata ja loisi toisen reitin Hernesaareen. Saisi Vartiainenkin välillä tehdä sitä mistä puhuu, eikä korruptoitua aina puolustamaan tappiollista toimintaa jos se liippaa kokoomusta. Kiesiläinen toinen samanlainen.

  2. Allekirjoitan tekstisi.
    Olen geriatrian ylilääkäri Raahessa.

  3. Kyllä Suomessakin pääsee testiin vaikka ei kuuluisi riskiryhmään. Esimerkiksi siten, että työnantaja maksaa työterveyshoitoa tuottavalle yritykselle testaamisesta. Ja miksi ei maksaisi, koska tartuntatautipäivärahan saaminen perustuu edelleen viralliseen testitulokseen. Näin ainakin vielä pari viikkoa sitten oli, enkä ole kuullut että olisi muuttunut. Ruotsalaiset ovat minun käsittääkseni lakanneet oikeasti testaamasta, koska totesivat julkisesti että se on hukkaan heitettyä rahaa, ei tuota vastaavaa hyötyä. Suomen voi sanoa selvinneen vähillä ihmishenkien menetyksillä tästä kaikesta, mutta kyllä se aika kalliiksi on tullut. Kokonaiskustannusta on tietysti mahdotonta laskeakaan täysin aukottomasti, mikä johtanee loputtomaan debattiin.

  4. ”epidemian alusta alkaen 187000 henkeä. Sitten tuli omikron. Tähän mennessä runsaassa neljässä kuukaudessa koronaan on sairastunut 720 000 henkeä lisää eli lähes neljä kertaa enemmän”

    Tarkoitat varmaan, että lähes nelinkertainen määrä.

  5. Tällä hetkellä näyttää, jos isoja varianttiylläreitä ei tule, korona sairastetaan lähivuosina joka vuosi 4-8 miljoonaa kertaa. Suurin ryhmä sairastaa koronan kerran vuodessa, mutta osa myös useammin ja pieni osa ei koskaan.

    Covid-19 näyttää siis jatkossa olevan selvästi yleisin flunssavirus talvikaudella, kesällä on vähän rauhallisempaa.

    Kun 1%-2% koronan sairastavista joutuu sairaalaan tulee jatkossa ehkä 40k-80k sairaalajaksoa vuodessa ja kun 40%-50% ”vanhuuteen kuolevista” hengitystieinfektio edesauttaa kuolemaa korona lienee jatkossa myötävaikuttajana 8k-16k kuolemaan vuodessa.

    1. Covid-19 ei pidä väheksyä. Sen kyky tappaa on iäkkäiden ja immuunipuutteisten kohdalla merkittävä. Flunssan vielä saatan selättää, mutta influenssa saattaa viedä hengen, samoin korona. Covid-19 voi ehkä rinnastua influenssaan. Onneksi suurinta osaa suojaavat rokotukset.

  6. ”Yleensä se on jokin keuhkokuume, mutta mitä enemmän koronaa on liikkeellä, sitä todennäköisemmin viimeinen sairaus on korona.”

    Tai ehkä oikeammin koronan jälkitautina tullut keuhkokuume.

  7. Nyt ollaan selvästi matkalla suvantovaiheeseen. Ihminen kuitenkin näyttää unohtavan helposti, että kokemuksista pitäisi oppia jotakin, ja menemme eteenpäin kuin koko koronaa ei olisi ollutkaan. Siitä esimerkki on vaikka asiaan liittyvien kommenttien vähäisyys kirjoitukseesi ”On aika varautua seuraavaan pandemiaan.”

    Vaikka ei tulisikaan uusia pahempia variantteja tms., niin ei tilanteen jämähtäminen nykyiseksikään mikään hyvä ole. Jos jokainen sairastaa koronan keskimäärin kerran vuodessa ja on joka kerta keskimäärin 3 työpäivää työkyvyttömänä, on silläkin merkittävä kansantaloudellinen vaikutus. Tietysti vaikutus on todella paljon pienempi kuin aikaisempien rajoitusten, mutta silti vaikutus on niin iso, että kannattaisi todennäköisesti investoida esim. parempaan ilmanvaihtoon sisätiloissa tartuntamäärien vähentämiseksi.

    Koronaan kuolevien vanhusten osalta olisi mielenkiintoista tietää, menetetäänkö koronakuolemissa muutama viimeinen elinkuukausi vai useampi vuosi, jolloin jäljellä olisi vielä toimintakykyistä elämää.

    Minä en usko, että uusien varianttien riski on kadonnut mihinkään. Vaikkapa variantti, joka tarttuisi yhtä tehokkaasti kuin omikron, mutta kiertäisi rokotesuojaa, olisi tuhoisa. Siksi nyt pitäisi tehdä suunnitelmia miten sellaisen vaikutusta voidaan vähentää tehokkaasti. Aiempi uskomus siitä, että mRNA-rokotteista saataisiin nopeasti apua uusiin variantteihin, ei näytä toteutuvan. Omikron on tartuttanut jo ainakin kolmanneksen maailman väestöstä eikä sitä varten kehitetyistä rokotteista ole kuulunut julkisuudessa oikein mitään.

    1. Sairaaloita heidän hoitonsa kuitenkin rasittaa, sillä vaikka korona ei vaadi hoitoa, heidän eristämisensä muista potilaista syö voimavaroja.

      Tätä olen ihmetellyt pitkään. Kun korona leviää muuallakin niin nopeasti kuin vain ehtii ja muutkin koronatoimet on jo lopetettu, niin miksi juuri koronapotilaita vielä erikseen eristetään?

      Eikö kannattaisi eristää eniten riskiryhmässä tai muuten vaativassa tilassa olevia potilaita, koska heille saattaa tavallinen nuha tai mikä tahansa muukin tarttuva tauti olla tavallista isompi ongelma esimerkiksi vakavan leikkauksen jälkeen. Koronan taas voi saada sairaalaan mennessä tai sieltä tullessa joka tapauksessa, tai sairaalassakin, koska eivät ne hoitajat ja lääkärit elä eristyksissä työajan ulkopuolella ja voivat saada koronan lähikaupasta siinä missä eristetyn koronapotilaan viereltäkin.

  8. Tuntuu siltä, että meillä toimitaan nyt niinkuin Ruotsissa toimittiin alun perin, vaikka tapauksia ja kuolintapauksia on enemmän kuin koskaan. Vanhuksethan Ruosissakin alkuaikoina tautiin kuolivat. Tilastoista voi johtaa myös harhaanjohtavia päätelmiä, joita me maallikot helposti uskomme.
    Kyllä kai rajoitusten ja rokotusten vastustajat ovat heränneet vaatimaan vaikka minkälaisia rangaistuksia?

  9. Ao. artikkelissa pidetään vertailua influenssaan perustaltaan vääränä, petustuen viruksen leviämiskykyyn.

    Toisin kuin influenssa jossa primääri-infektio on aina hengitysteissä, korona tarttuu ACE2-reseptorin kautta joka tarkoittaa melkein mitä tahansa sisäelimiä. Influenssalla ei tätä kykyä ole.

    Virus voi olla artikkelin mukaan runsaana esim. sydämessä ja aivoissa näennäisesti oireettomana mutta aiheuttaen vahinkoa.

    Jos tautia mitattaisiin rokotteen mittapuulla, niin se ei saisi minkäänlaista hyväksyntää missään. Silti on alettu puhua rokotteen tarpeettomuudesta kun tauti on ”lievä”.

    Samaa mieltä kyllä että lockdown ei enää muunnoksia vastaan auta. Mutta jos rokotteen kustannus on n. 50e kerta ja se toimii edelleen neljännelläkin kerralla hyvin niin en ymmärrä mitä niitä pihistellään. Sitä paitsi jo yhden rokulipäivän kustannus ylittää heittämällä.

    Itse 60v ja yhteiskunta odottaa 100% työpanosta vielä 5v.ajan. Sikäli olisi kohtuullista että saisi rokotteen edes omalla kustannuksella. KRAR näyttää olevan vähän henkeä että mennään ”luonnonmukaisesti” ja sairastetaan, ainakin sihteeri Nohynek on tällaisia lausuntoja antanut.

    https://www.infectioncontroltoday.com/view/viewpoint-here-s-why-covid-19-is-much-worse-than-flu

      1. Kolmannesta rokotteesta 4kk ja KRAR mukaan seuravaa ei tule vaan se täytyy ottaa sairastamalla.

        Mikä tieteellinen tai taloudellinen perustelu on miksi sairastamista pienempiriskistä rokotetta ei voi saada Suomessa.

        Kustannus ilmainen/xxx euroa on ihan yhdentekevää. Jo yksi rokulipäivä kustantaa enemmän.

      2. Nejännen rokotuksen hyödystä ei ole mitään näyttöä kun kaikista vanhemmilla. Täytyy muistaa, että rokotteista on myös haittaa. Varmaan jonkin ajan kuluttua aletaan jakaa neljänsiä rokotuksia 70-vuotiaille ja sitten 60-vuotiaille.
        Muiden maiden esimerkistä ei ole apua, jos nämä kiirehtivät antamaan toisen rokotuksen liian nopeasti. Siksi niiltä tavallaan puuttuu meihin nähden yksi rokotus tai ainakin puolikas.

  10. Haastan pohtimaan myös sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta tässä kaikessa. THL julkaisi juuri rapsan jossa todetaan, että lähisuhdeväkivalta, nuoriin kohdistuva seksuaalinen häirintä, opiskelijoiden ahdistuneisuus ja ties mikä muu nuorten pahoinvoinnin muoto lisäntyi covid-rajoitusten aikana. Viimeksi kun laskin, niin ikääntyneillä ei ole ollut samana aikana minkäänlaista ylikuolleisuutta. Mitä olette mieltä kommentaattori ja Soininvaara, voidaanko tässä vaiheessa vetää johtopäätös, että rajoitukset olivat epäreiluja nuoria ikäluokkia kohtaan? Ja että Ruotsi teki lähes kaiken paremmin paitsi hoivakotiasukkaiden suojaamisen?

    Edustan itse ruuhkavuosi-ihmisen näkökulmaa enkä ikinä ole ollut näin vihainen siitä, miten ikääntyneitä tässä maassa paapotaan nuorten ja lasten kustannuksella. Hävettää.

    https://thl.fi/fi/-/nuorten-kokema-lahisuhdevakivalta-ja-seksuaalinen-hairinta-ovat-lisaantyneet-korona-aikana-myos-ahdistus-ja-koulu-uupumus-ovat-yleistyneet

    1. Jotta epäreiluuden käsitteessä olisi jotain mieltä, se kannattaa rajata intentioon. Jälkikäteen saatava tutkimustieto ei siis vaikuta rajoituspäätösten epäreiluuteen. Oleellista on onko päätökset tehty bona fide silloisen tiedon varassa.

      Tahalliseen epäreiluuteen viittaisi se että kun a) tiedetään että keskimäärin terveyteen liittyvissä asioissa vertaisarvioitua tietoa käyttävät asiantuntijat tuottavat mallikkoja parempia päätöksiä, b) toimitaan tietoisesti viitekehyksessä jossa päätökset muodostetaan poliittisten voimasuhteiden mukaan.

      Synkin episodi tässä suhteessa oli hallituksen poliittinen päätös koronarokotusten kohdistamisesta keväällä 2021. Itseään korjaavassa demokratiassa tämän tempauksen olisi pitänyt johtaa koko hallinnon legitimiteetin kyseenalaistamiseen ja ennenaikaisiin vaaleihin.

      Mitä alkuperäisen kysymyksen henkeen tulee, niin kyllä: jos samat rajoituspäätökset tehtäisiin nykytiedon valossa, ne olisivat omasta mielestäni nuoria kohtaan epäreiluja.

      Juuri nyt reiluuden problematiikka pyörii pitkälti syyntakeettomuuden ympärillä: jos uskon että maskeihin sisäänrakennettu rautalanka on 5G-antenni ja covid-rokote sisältää Gates-säätiön nanoteknologiaa, pitääkö minua yhteiskunnan kustannuksella suojella samalla tavoin kuin vaikkapa immuniteettivajeesta kärsivää? Mitä perustavanlaatuista eroa on kykenemättömyydellä puolustautua pöpöjä tai disinformaatiota vastaan?

      1. Haastan vähän. Se tiedettiin kyllä hyvin varhain, että lapsille ja nuorille virus on yhdentekevä ja ikääntyneille kohtalokas. Eli oli tietoinen valinta riskeerata nuoret ikääntyneiden varjelemiseksi eikä päinvastoin, vaikka Jokke49:n tavoin moni varttuneempi suomalainen ei tätä ”varjelua” edes kaivannut. Sen jokainen ymmärtää tutkimattakin, että koulujen sulkeminen on koululaisille paha juttu. Eihän laskuvarjon tehoakaan tarvitse todistaa kaksoissokkoasetelmalla.

      2. ” toimitaan tietoisesti viitekehyksessä jossa päätökset muodostetaan poliittisten voimasuhteiden mukaan.”

        Kyllä nämä päätökset kuuluvat poliitikoille, ei millekään THL:n tutkijoille. Hallituksen tehtävä on tehdä näitäpäätöksiä, eikö terveysviranomaisilla ole kaikkea tietoa.

        Esimerkiksi Jussi Sane sanoi haastattelussa, etteivät he tienneet, että kriisissä voi ottaa miljardeja velkaa. Moinen hatusta tempaistu budjettirajoite päätöksenteossa näkyy ihan varmasti.

        ” Synkin episodi tässä suhteessa oli hallituksen poliittinen päätös koronarokotusten kohdistamisesta keväällä 2021.”

        Pah. Pks olisi mitattu kaikki rokotusten hyödyt saman tien ulos, eli karrikoiden tuo ei olisi vaikuttanut kuollleiden määrään, vaan lähinnä helsinkiläisten lattekahvin kulutukseen. Sitäpaitsi ne terveydelliset maksimivaikutuksen saamiseksi ne rokotteet olisi pitänyt lähettää Tallinnaan.

    2. Edustan itse tätä ikääntynyttä polvea ja olen tästä kutakuinkin samoilla linjoilla Saaran kanssa. Aika moni meistä ei olisi edes halunnut tulla paapotuksi.

      1. Kiva kuulla Jokke49. On outoa että tuo näkökanta — että moni paapomisen kohde ei paapomista kaivannut — ohitettiin niin perusteellisesti. Se oli itsessään hyvä esimerkki varttuneempiin suomalaisiin kohdistuvista ennakkoluuloista ja alentuvasta suhtautumisesta. Itse en tietenkään hallituksen rajoituspolitiikasta varttuneempia suomalaisia kollektiivisesti syytä. Syytän siitä Marinin hallituksen nuoria äitejä. Ja Kiurua.

    3. Jos olisin ollut diktaattori, olisin vapauttanut rajoituksista kaikki rokotetut, sillä vaikka rokotus ei antanut täyttä suojaa, rajoituksista vapaa rokotettu oli kuitenkin paremmassa suojassa kuin rajoitusten alainen rokottamaton. Ehkä evidenssin kartuttua olisin vapauttanut rajoituksista myös alle 40-vuotiaat rokottamattomat.

      1. Se olisi ollut fiksua. Erityisesti inhosin itse etäkoulua vaikken vielä kouluikäisten vanhempi onneksi ole. Muistan kuulleeni että Ruotsissa se teilattiin, koska siellä lasten oikeus oppia on tärkeämpi kuin aikuisten oikeus minimoida tartuntataudin heille itselleen aiheuttama riski. Muun muassa tästä syystä katson länsinaapuria ylöspäin.

        On epä-älyllistä vertailla pelkkiä kuolemantapauksia ja lällätellä Ruotsille niiden perusteella. Tämä on kenties Suomen terveyspolitiikan iso sokea piste: aivan kuin kaikkien ihmisten elämän suurin tavoite olisi maksimoida oma elinikä. Silti vyötäröistä näkee etteivät monet terveyspolitiikan vaikuttajatkaan niitä omia lautasmallejaan noudata.

  11. Nykyään on kovin muodikasta koronaan liittyvä fatalismi. 5000 henkeä kuolee vuodessa uuteen tautiin, mutta mitään ei voida muka tehdä. Vanhoja ihmisiä vielä – olisivat kohta kuolleet muutenkin. Tätä mantraahan THL, lehdet ja nyt Soininvaara toistelevat. Eikö elämän viimeiset vuodet ole arvokkaita?

    Ja ainahan voi kikkailla tilastoilla, nyt on pienin todennäköisyys kuolla tautii. Harmi vain, että lukumäärällisesti nyt kuollaan eniten, kun tauti päästettiin käsistä. Mitään todistetta ei myöskään ole, että koronaan saisi mitään pysyvää immuniteettia. Ja valitettavasti suuret tartuntamäärät tarkoittavat, että uusia variantteja syntyy liukuhihnalta. On myös teoria, että covid-19 tuhoaa immuniteettia, jolloin seuraavat aallot iskevät entistä kovempaa.

    Olisiko narratiivi sama, jos liikenteessä alkaisi kuolla 5000 henkeä vuodessa nykyisen reilun 200 vuoden sijaan. 100-20o kuolonkolari viikossa vain sattuisi tapahtumaan. Jätettäisiinkö onnettomuuspaikat raivaamatta päiväksi, että ei vain aiheuteta onnettomuuspaikan raivaamisella haittaa muiden ihmisten kulkemiselle. Olisihan se ennenkuulumatonta, jos vaikka pääkaupunkiseudun liikenne olisi joka päivä ihan sekaisin kuolonkolareiden vuoksi.

    Ratkaisujakin olisi ja torjuntatoimissa voisi tasapainolla enemmän ääripäiden välillä. Nyt halutaan kokeilla selvästi sitä, että ei tehdä enää mitään, kun vähän aikaisemmin vielä kehdattiin käyttää koronasulkuja. Mutta missä on Paxlovid-lääke Suomen markkinoilta, joka vähentäisi kuolemia ja estäisi sairaalaan joutumista. 500 dollaria per hoitokerta on toki kallis, mutta jos sitä vaikka annettaisiin yli 60 vuotiaille ja niille, joiden riski joutua sairaalaan on suurin.

    Kaikkein eniten olen pettynyt korona-aikana kykyyn tuottaa järkeviä tilastoja. Kukaan ei enää tiedä oikeaa tartuntamäärää, vaikka tauti on testattavissa halvalla kotitestillä. Kuolemat tilastoidaan mekaanisesti 30 vrk säännöllä tartunnan toteamisesta. 2 vuotta touhuttu ja miljardeja käytetty rahaa, mutta tilastointi ei ole parantunut yhtään. THL:n tai STM:n olisi pitänyt hoitaa tämä rasti kuntoon jo 2020, mutta eipä ole hoidettu vieläkään. Onko edes suunniteltu, että tilastot hoidettaisiin kuntoon vai jääkö hoitamatta, kun THL:n mukaan pandemia on ihan just ohi.

    1. Vanhoja ihmisiä vielä – olisivat kohta kuolleet muutenkin. Tätä mantraahan THL, lehdet ja nyt Soininvaara toistelevat. Eikö elämän viimeiset vuodet ole arvokkaita?

      Jos saisit jumalallisena ilmoituksena tiedon, että lapsesi tulee kuolemaan syöpään, mutta sinä saisit päättää, kuoleeko tämä 20-vuotiaana vai hoivakodissa 86-vuotiaana, kumman valitsisit?

  12. Nyt myös HUS:in Lasse Lehtonen ihmettelee rokotuksien kanssa vitkastelua. Lehtosen mukaan tätä vauhtia kuolleisuus kasvaa 30-kertaiseksi normaaliin influenssaan verrattuna.

    Jo aikaisemmin ihmettelin KRAR haluttomuutta laajentaa rokotuksia neljänteen rokotukseen. Rokotus mahdollisine haittoineenkin on useita kertaluokkia haitattomampi verrattuna taudin sairastamiseen. Ja kustannus 50e per rokote on mitätön.

    En näe mitään perustetta miksi koronarokote ei voi olla influenssarokotteen kanssa samalla viivalla, kaikkien saatavilla ja riskiryhmille ilmainen.

    1. ”En näe mitään perustetta miksi koronarokote ei voi olla influenssarokotteen kanssa samalla viivalla, kaikkien saatavilla ja riskiryhmille ilmainen.”

      Tuollaisen ehdottaja leimattiin ihmiskunnan viholliseksi ja salaliittoteoreetikoksi vielä jonkin aikaa sitten. Missä esimerkiksi nyt ovat agendat pakkorokotuksista, rokotepassista kansalaisoikeuksien ehtona, rokottamattomuusverosta, ankarista rangaistuksista rokotuksesta kieltäytymisen takia, ja vaikkapa luvasta purkaa työsuhde yksinkertaistetulla menettelyllä rokotustodistuksen puuttumisen johdosta ?

      1. Erinomainen muistin virkistys! Juuri näitä ei saa unohtaa, sillä seuraava totalitarismiin oikeuttava kriisi on aina aivan nurkan takana. Katsotaan nyt, mitä kaikkea meiltä vaaditaan Ukrainan sodan aiheuttamien muutostarpeiden toteuttamiseksi.

      2. Aika ajoi pakotuksien ohi. Nyt vaan muistellaan miten silloin oli niitä ihmiskunnan vihollisia ja salaliittoteoreetikoita jotka pitkittivät muiden kärsimystä itsekkäästi, turhaan ja oman harhaisuuden takia.

    2. 3. annoksen vasta-ainesuoja laskee kuukausien kuluessa mutta lieneeköhän vielä ehditty kokoamaan julkisuuteen laajempia tutkimuksia siitä laskeeko rokotteen suoja vakavaa taudinkuvaa vastaan läheskään yhtä nopeasti ja olisiko 4. annoksen kiirehtimisellä tähän merkittävämpää lisäarvoa.

      Omicronin myötä luottamukseni siihen että nyt jakelussa olevan mRna rokotteen vasta-aineilla estäisi itse infektiota on aika matalalla. Omassa kaikista välittömimmässä perhepiirissä infektion läpäisyprosentti 3. kertaan rokotetuilla oli osuman tultua tammikuussa tasan 100% ja kahdella perusterveellä nelikymppisellä aikuisella suoja oli teorian mukaan parhaimmillaan kun aikaa rokotuksista oli sen 3-4 viikkoa infektiohetkellä.

      Mitä muuten tulee kirjoitukseen niin sanoisin että virallisia lukuja ei Suomessa todennäköisesti rajoita testauskapasiteetti vaan se että virallisessa testissä käymisestä nyt ei ole enää mitään vaivanveroista iloa. Jos positiivisen uutisen sai varmistettua kotitestillä ja työnantajalle riitti tilanteen kuittaus sähköpostilla ja sairastelut omailmoituksella niin miksipä itsekään olisin toiseen testiin lähtenyt.

  13. Suomi päätyi nyt ainakin hetkeksi maailman huipulle koronakuolleisuudessa. Yhteiskuntaa ei ole mieltä sulkea omikronin edessä mutta sen neljännen rokotteen kanssa ollaan nyt ihmeen säästäväisiä vaikka rokotteet on ostettu ja maksettu. HUSin Ruotsalainen oli hämmästynyt KRAR nihkeästä kannasta, edelleen raja on 80 ikävuodesta vaikka varmasti myös 70-79v. hyötyisivät siitä. Kun kustannus on vain se 50e niin ei ymmärrä.

    Ei ehkä ole hyvä että päätöksen tekevät THL:n virkamiehet asiantuntijoiden sijaan. Virkamiesten edustushan on KRAR:issa suhteettoman suuri.

  14. Israelissa tutkimusta neljännen rokotteen vaikutuksista kuolleisuuteen ryhmissä 60-100v.

    Hyöty näyttäisi olevan suurin 60-69v.

    Yleisimmät riskitekijät (tietysti iän lisäksi) mainittu olemassa olevat keuhko-ongelmat, ylipaino, diabetes. Eivät siis yleensä hengen vieviä sairauksia.

    ”Second Booster Vaccine and Covid-19 Mortality in Adults 60 to 100 Years Old”

    Among participants aged 60 to 69, death from Covid-19 occurred in 5 of 111,776 participants in the second-booster group and 32 of 123,786 participants in the first-booster group (adjusted hazard ratio, 0.16; 95% CI, 0.06 to 0.41; P<0.001) (Table S2).

    Among participants aged 70 to 79, death from Covid-19 occurred in 22 of 134,656 participants in the second-booster group and 51 of 74,717 participants in the first-booster group (adjusted hazard ratio, 0.28; 95% CI, 0.17 to 0.46; P<0.001) (Table S3).

    Among participants aged 80 to 100, death from Covid-19 occurred in 65 of 82,165 participants in the second-booster group and 149 of 36,365 participants in the first-booster group (adjusted hazard ratio, 0.20; 95% CI, 0.15 to 0.27; P<0.001) (Table S4).

    1. Israelin ja Suomen rokotuskertoja ei voi suoraviivaisesti rinnastaa. Israel toteutti toisen rokotuksen melkein heitä ensimmäisen jälkeen, mikä alensi ja erityisesti lyhensi sen tehoa. Niinpä Israelin neljäs rokotus lähes vastaa suomalaisten kolmatta rokotusta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.