Mitä sanoin maataloustuesta ja susijahdista

Kos­ka Twit­teris­sä on nous­sut kohu Maaseudun tule­vaisu­u­den artikke­lista, jos­sa oli haas­tatel­tu muun muas­sa min­ua maat­alous­tu­ista, julkaisen lehdelle sähkö­postis­sa anta­mani kir­jal­liset vas­tauk­set sel­l­aise­naan, kor­jat­en vain yhden lyön­tivirheen.

Kysymys: Olet aiem­min suh­tau­tunut kri­it­tis­es­ti maat­alous­tuki­in. Oletko edelleen samaa mieltä, kun koti­maista maat­alout­ta kohtaa nyt raju kan­nat­tavu­uskri­isi tilanteessa, jos­sa Euroopas­sa on samanaikaises­ti käyn­nis­sä sota?

Vas­taus: En ole suh­tau­tunut maat­alous­tuki­in kiel­teis­es­ti vaan olen pitänyt niiden säi­lyt­tävää luon­net­ta tehot­tomana. Suo­ma­lainen maat­alous­tu­ki ohjaa pitämään kaiken ennal­laan, vaik­ka myös maat­alouden pitää uud­is­tua kulu­tuskysyn­nän mukana.
Sok­er­i­ju­urikkaan tukea ja vil­je­lyä näin pohjoises­sa pidän jär­jet­tömänä, varsinkin kun sok­eri on aika hel­posti varas­toitu­va hyödyke, joten huolto­var­muuskaan ei oikein puolla.

Edelleen olen sitä mieltä, että pin­ta-alat­uen pitäisi riit­tää myös rehuntuotan­nos­sa, eikä pitäisi mak­saa lisää tukea siitä, että pel­lon antimet syötetään eläimille.

Kysymys: Muut­tiko sodan syt­tymi­nen Ukrainas­sa suh­tau­tu­mis­tasi koti­maiseen maat­alouteen ja huoltovarmuuteen?

Lan­noite­tuotan­non omavaraisu­us näyt­tää ole­van uhat­tuna. Kun vil­jan hin­ta on kaksinker­tais­tunut, en näe perustei­ta tukea vil­je­lyä aiem­paa enemmän.

Sol­i­daarisu­ud­es­ta maail­man köy­hiä kohtaan pitäisi kaikkial­la rikkaissa mais­sa vähen­tää vil­jan syöt­tämistä eläimille, eli rehun tuotan­toa pitäisi tukea vähemmän/verottaa enemmän.

Jos jonkun on vähen­net­tävä syömistä, olkoot se mielu­um­min eläimet kuin ihmiset. (Kir­joitin tästä myös Verde-lehdessä)

Kysymys.  Onko koti­maisen ruuan­tuotan­non toim­intaedel­ly­tys­ten varmis­t­a­mi­nen mielestäsi tärkeää?

Vas­taus: Tietysti, ei kai siihen muuten paria mil­jar­dia kaadettaisi.

Kysymys: Jos vas­t­a­sit edel­liseen myön­tävästi, miten siitä pitäisi huolehtia?

Vas­taus: Jotain pitäisi tehdä kau­pan monop­soneille. Tämä kuu­lunee Mika Lin­tilän reviirille.

Muuten olen sitä mieltä, ettei maat­alousväestön kan­nat­taisi haas­taa riitaa ehdoin tah­doin kaiken maail­man jär­jet­tömil­lä susi­jahdeille syväl­lä erä­maas­sa. Täl­lainen itse­tarkoituk­selli­nen uhit­telu tuot­taa vastareaktion.

= = = =

Huo­maan, että olen kir­joit­tanut susi­jahdista epä­tarkasti. Pidin siinä maat­alous­min­is­ter­iä maat­alousväestön edus­ta­jana. Eivät tietenkään kuvitel­lut kaik­ki vil­jeli­jät oli­si­vat ryn­täämässä silmät kiilu­en erä­mai­hin rajan yli piipah­tanei­ta susia jah­taa­maan. Riidan haas­ta­jana on min­is­teri ja pieni joukko höyrypäitä, eivät tietenkään kaik­ki vil­jeli­jät. Tarkoituk­seni oli arvostel­la min­is­ter­iä itse­tarkoituk­sel­lis­es­ta riidan haas­tamis­es­ta ja siitä, että hän niin toimies­saan vahin­goit­ti maaseudun asukkaiden etua. HS kir­joit­ti samas­ta asi­as­ta “punaisen lihan” tar­joamise­na äänestäjille. Mitään vaaraa kenellekään ei ollut syväl­lä erä­maas­sa liikku­vista susista.

 

 

 

57 vastausta artikkeliin “Mitä sanoin maataloustuesta ja susijahdista”

  1. Tuo kau­pan monop­soni on ongel­ma lähin­nä ain­oas­taan sen vuok­si, että alku­tuotan­non yri­tys­rakenne on niin onnet­toman hajau­tunut. Jos maat­alous­tuotan­nos­sa olisi riit­tävän iso­ja toim­i­joi­ta (mieluiten ainakin pari pörssiy­htiötä), olisi ver­tikaaliselle inte­graa­ti­olle, tutkimuk­selle ja tuoteke­hi­tyk­selle, markki­noin­nille, bränd­in­rak­en­tamiselle ja myyn­nille ihan eri­laiset edellytykset.

    Nyt maat­alous ei kykene mihinkään edel­li­sistä jotain torimyyn­tiä luku­unot­ta­mat­ta, jol­loin on ihan selvä että lisäar­vo menee sinne mis­sä lisäar­vo tuote­taan. Eli teol­lisu­udelle ja kau­palle. Maat­alous­tuot­ta­jan osa on vähän kuin uber-kuskin: teo­ri­as­sa kus­ki on “yrit­täjä”, käytän­nössä työn­tek­i­jä joka kan­taa kaiken toim­intaan liit­tyvän riskin alus­tay­htiön viedessä ker­man päältä ilman mitään työn­tek­i­jälle kuu­lu­via etuja.

    Asi­aa ei mitenkään auta se, että mas­si­ivisil­la maat­alous­tu­il­la ylläpi­de­tään har­raste­muo­toista (=ei pääasialli­nen tulon­lähde) yli­tuotan­toa, joka pitää sen alku­tuotan­non bulkin markki­nahin­nan alhaal­la. Vähän sama kuin kenelle tahansa auton­o­mis­ta­jalle annet­taisi­in mas­si­ivista “tak­si­tukea” jos aja­vat edes pari matkaa matkus­ta­jan kanssa. Varsi­naiset tak­siyri­tyk­set oli­si­vat konkurssis­sa heti seu­raa­vana viikkona.

    1. Ihan tot­ta. Samaan aikaan valite­taan tilakoko­jen nousus­ta, mut­tei anneta niiden nous­ta teol­liseen luokkaan, jos­sa Suomes­sa olisi parikym­men­tä maanvil­je­ly-yri­tys­tä. Se ei ole idyl­listä, mut­ta voisi olla elin­voimaista ja vält­täisi maaseudul­la asumisen tukemisen.

    2. “Asi­aa ei mitenkään auta se, että mas­si­ivisil­la maat­alous­tu­il­la ylläpi­de­tään har­raste­muo­toista (=ei pääasialli­nen tulon­lähde) ylituotantoa,”
      Suomes­sa ei ole ylituotantoa.

      Maat­alous­tuot­tei­den vien­nin arvo on n. 1,5 mrd ja tuon­nin 3.5 mrd. Jotain tuo­ta luokkaa. Tuet eivät ole sen suurem­pia, kuin asumisen tuet. Asum­istuet kohdis­tu­vat Uudelle­maalle , ruuan tuotan­non tuet koko maan alueelle. Ruokat­uet mah­dol­lis­ta­vat hal­van syömisen (11 %) elinkus­tan­nuk­sista. Asumisen tuet mah­dol­lis­ta­vat hal­van työvoiman käytön kaupungeis­sa oleville yrityksille.

      “lisäar­vo menee sinne mis­sä lisäar­vo tuote­taan.” Tuo on tot­ta. Suuret maati­lat eivät tuo­ta raken­net­ta muu­ta mitenkään. Ei tilo­jen neu­vot­telu­voima riitä maan ja Euroopan laa­juisia kau­pan rak­en­tei­ta vas­taan. Jos taas haetaan alle 10 megati­lan lukumäärää Suomes­sa , niin tilanne voisi muut­tua. Käytän­nössä ei mah­dol­lista eikä järkevää.

      Suomes­sa val­lit­see mon­es­sa asi­as­sa kak­sois­stan­dar­di. “2 mrd:n maat­aloustuet ovat kirosana, mut­ta 2 mrd:n asum­istuet ovat siu­naus. Etelän eli­it­ti ja muut rikkaat sanovat, että ne maati­lat, jot­ka eivät pär­jää ilman tukia voivat lopet­taa. Kukaan ei sano, että ne, jot­ka eivät pysty asumaan kaupungeis­sa ilman asum­is­tukia muut­takoot maaseudulle.

      Ne yri­tyk­set, jot­ka eivät pysty mak­samaan palkko­ja , joil­la pysyy asumaan kaupungeis­sa, lopet­takoot. On erit­täin epäter­vet­tä pumpa­ta veron­mak­sajien raho­ja täl­laisi­in yri­tys­tuki­in. Näin ei sano kukaan sik­si, että ymmär­rys ei riitä hah­mot­ta­maan tätä kon­tek­s­tia. Tai sit­ten on kysymys niistä kuu­lui­sista keis­arin vaatteista.

      1. Sovi­taanko Eemil, että alamme aja­maan yhdessä sitä, että val­tio ei rahoit­taisi asum­is­tukia vaan taak­ka siir­retään kun­nille? Sin­unkaan ei tarvit­sisi nähdä påaina­jaisu­nia siitä, että asum­is­tu­il­la tue­taan kasvukeskuksia.

      2. Ruoan tuotan­non tuen­saa­jien jakau­ma on erikoinen. Mon­et isot maat­aloustuen­saa­jat ovat Helsingistä: Valio, Luke, Helsin­gin yliopis­to jne. Ainakin enti­saikaan mm. eläin­lääkärik­oulu­tuk­ses­ta osa rahoitet­ti­in maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iön suo­ral­la bud­jet­ti­ra­hal­la, vaik­ka koulu­tuk­set muu­toin hoide­taan ope­tus­min­is­ter­iön bud­jetista. Maat­aloustuet pitäisi muut­taa investoin­ti­tuk­ilu­enteisik­si tuik­si, jot­ka kan­nus­ta­vat tehokkaam­paan ja vähäpäästöisem­pään muu­tok­seen, eivätkä ole tuloau­tomaat­te­ja, jot­ka juok­se­vat jatka­mal­la toim­intaa niin kuin ennenkin. Suomen korkea polt­toain­evero­tus pitäisi kom­pen­soi­da jotenkin. Samoin mer­ili­iken­teen tuet pitäisi joko lakkaut­taa, tai kom­pen­soi­da vil­jeli­jöille, kos­ka mer­ili­iken­teen val­ta­vat val­tiontuet ovat keskeinen syy sille, mik­si ulko­maan­tuon­ti on niin hal­paa ja tuot­ta­jahin­nat sen vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sen alhaisu­u­den takia niin alhaisia.

      3. Ja korostan vielä sitä, että polt­toain­everot pitäisi kom­pen­soi­da. Niiden kan­nat­taa olla korkeal­la, jot­ta polt­toaineen kulu­tus­ta väl­tetään. Mut­ta meno­ta­so pitäisi kom­pen­soi­da muu­ta kaut­ta niin, että jos toimii ener­giate­hokkaam­min ja vähäpäästöisem­min, siitä tulee taloudel­lista etua. Jos vain lask­isi polt­toaineen veroa, ener­giate­hokku­us­in­vestoin­tien ja ener­gian­säästön tekem­i­nen maat­aloudessa muut­tuisi kannattamattomammaksi.

      4. Jos yli­tuotan­toa ei ole, niin sil­loin­han myöskään tuot­ta­jahin­nat eivät voi olla liian alhaiset. Asia on siis hyvä, ja tukia voidaan hil­jalleen vähentää.

        Jos syömistä halu­taan tukea, sil­loin kan­nat­taa antaa rahaa kulut­ta­jille ei tuot­ta­jille. Se par­jat­tu asum­is­tukikin annetaan asu­jille, ei asun­to­jen rak­en­ta­jille. Näin saadaan tuki kohdis­tet­tua parhait­en ja vähäisim­min oheishaitoin, ja vero­ja tarvit­see kerätä vähem­män. Nyt iso osa maat­alous­tu­ista val­uu suo­raan kaupunkei­hin muut­taneille per­il­lisille satoisu­u­teen näh­den absur­din korkeina pellonvuokrina.

        Mitä taas tulee neu­vot­telu­voimaan, niin tot­ta hel­vetis­sä isol­la toim­i­jal­la on enem­män neu­vot­telu­voimaa, ja jos neu­vot­te­lu­tu­losta ei tule, voi iso luo­da oman brändin tuot­teelleen ja myy­dä suo­raan teol­lisu­u­den ohi. Nykyisen kokoisil­la toim­i­joil­la ei ole mitään edel­ly­tyk­siä brändin luomiselle, jon­ka vuok­si alku­tuotan­nos­sa ain­oa mah­dolli­nen laa­tumääre on EU-direk­ti­iv­i­ta­soinen luo­mu/ei-luo­mu kahtiajako.

      5. Eemil, moni yri­tys joka ei pysty kil­paile­maan mata­la­palkkai­sista työvoimas­ta siirtää toimin­nan ulko­maille. Onko Eemilistä parem­pi että mata­la­palkkaiset ihmiset oli­si­vat teol­lisu­us­mais­sa työt­töminä kuin työllistettyinä ?

      6. Eemil
        ” Suomes­sa val­lit­see mon­es­sa asi­as­sa kak­sois­stan­dar­di. “2 mrd:n maat­aloustuet ovat kirosana, mut­ta 2 mrd:n asum­istuet ovat siunaus.

        Onko sin­un mielestäsi maat­alous­tu­ki asum­is­tu­keen ver­rat­ta­va sosi­aal­isin perustein maalaisille mak­set­ta­va tulon­si­ir­to ja tärkeä sosi­aal­ituen muoto?

        Minä kuvit­telin, että maat­alous on jonkin­laista liike­toim­intaa, mut­ta ilmeis­es­ti se on sosiaalitukea.

    3. Ital­ias­sa , Ran­skas­sa ja Espan­jas­sa alku­tuotan­non yri­tys­rakenne on myös hajau­tunut näi­den maid­en ero Suomeen on siinä että siel­lä alku­tuotan­non yrit­täjät ovat verkos­tuneet parem­min paikallis­ten vähit­täiskau­pi­aiden kanssa muun muas­sa jakelus­sa ja logis­ti­ikas­sa. Suomes­sa on vähit­täiskaup­pa annet­tu myös MTK:n toimes­ta Keskon hoidet­tavak­si vaik­ka asian pitäisi olla juuri päin­vas­toin. Kesko ja SOK ovat nyky­muo­dos­sa yksinker­tais­es­ti liian isot. Niiden pilkkomi­nen tarvit­see eril­lisen lain­säädän­nön mut­ta kuitenkin MTK on tätä vas­tus­tanut vaik­ka se on kri­ti­soin­ut liian keskit­tynyt­tä vähit­täiskaup­paa . MTK:n kak­sois­stan­dard­in läpi näkee kuka tahansa jol­la on silmät.

    4. Tuo kau­pan monop­soni on ongel­ma lähin­nä ain­oas­taan sen vuok­si, että alku­tuotan­non yri­tys­rakenne on niin onnet­toman hajau­tunut. Jos maat­alous­tuotan­nos­sa olisi riit­tävän iso­ja toim­i­joi­ta (mieluiten ainakin pari pörssiy­htiötä), olisi ver­tikaaliselle inte­graa­ti­olle, tutkimuk­selle ja tuoteke­hi­tyk­selle, markki­noin­nille, bränd­in­rak­en­tamiselle ja myyn­nille ihan eri­laiset edellytykset.

      Keskusta­laiseen ihanteeseen taitaa kuu­lua ainakin jonkin ver­ran pienem­mät tilat eli sel­l­aiset, jot­ka voivat olla per­heyri­tyk­siä. Jär­jeste­ly, jos­sa on megayri­tyk­siä ja useim­mat nyky­is­ten vil­jeli­jöi­den vasti­neet ovat “palkkaor­jia” voi tun­tua luotaantyöntävältä.

      1. Nuo pienet per­heti­lat oli­si­vat kil­pailukysyky­isiä Suomes­sa jos ne jär­jestäy­ty­i­sivät yhteen yhteisen markki­noinin kaltaisek­si osu­us­toimin­nal­lisek­si kat­to­jär­jestök­si. Väitän että nykyi­nen Kesko edus­taa pääasi­as­sa suuria tilo­ja vaik­ka pienet per­hevil­jeli­jät ovat erit­täin Kesko uskol­lisia johtuen siitä että suvus­sa iso­sisoisät oli­vat aikoinaan perus­ta­mas­sa Kesko.Perinne toimii sil­loin kun se tuot­taa tulosta mut­ta ei nos­tal­gises­sa mielessä. Kun 1980-luvun alus­sa käyti­in Suomes­sa vähit­täiskau­pan väli­nen kil­pailu­so­ta jos­sa oli Kesko, OTK ja SOK voit­ta­jana oli 1990-luvulle tul­taes­sa Kesko ja SOK kos­ka ne oli­vat ratio­nal­isoi­neet .Etenkin SOK joka antoi Juhani Pesoselle täy­det val­tu­udet ratio­nal­isoi­da tuotan­toa. OTK laimin­löi kokon­aan tämän vaik­ka Eero Ranta­la yrit­ti kovasti viedä sitä eteenpäin.

      2. Ei epäilystäkään että asia on näin. Ja tämä mikroyri­tysi­hanne on syy siihen, että maat­alous on niin kural­la; ei mikroyri­tyk­sel­lä voi olla edel­ly­tyk­siä saa­da isom­paa siivua tuotan­non lisäar­vos­ta kos­ka kykyä kulut­ta­jal­isäar­von tuot­tamiseen ei yksinker­tais­es­ti ole. Tilan­net­ta vain pahen­taa kaiken maail­man investoin­ti­tu­il­la ylläpi­det­ty ylik­il­pailu­ti­lanne maatilo­jen välillä.

        Ihan oikeasti mielestäni on törkeää että val­tio­val­ta kan­nus­taa maanvil­jeli­jöitä käytän­nössä velka­vankeu­teen ja kur­ju­u­teen nykyisel­lä tukipoli­ti­ikalla, samal­la kun myös paljon puhut­tu huolto­var­muus vaaran­tuu. Ei mikroyri­tyk­seltä voi real­is­tis­es­ti odot­taa minkään­laista kyvykkyyt­tä kri­isi­ti­lanteessa toim­imiseen; huolto­var­muu­den ylläpi­to vaatisi merkit­täviä varas­to­ja polt­toainet­ta, siemenvil­jaa ja lan­noit­tei­ta sekä kykyä koordi­noitu­un tuotan­to­su­un­tien muut­tamiseen. Nyt hajanainen maat­alouskent­tä on ihan kuses­sa kun lan­noit­tei­den ja polt­toaineen hin­nat nou­se­vat, ja kun jokainen pien­ti­la juok­see koordi­noimat­tomasti markki­noiden perässä ns. sikasyk­lin uhka on ilmeinen. Samal­la vaikka­pa niin ilmeinen päästövähen­nysko­hde kuin turve­pel­to­jen sois­t­a­mi­nen on täysin mah­do­ton­ta, kun jokainen turve­pel­lon läm­päre on elin­tärkeä osa jonkun poli­it­tis­es­ti pör­röisen per­heyri­tyk­sen toimintaa.

        Per­hevil­je­ly on söpöä, mut­ta siitä söpöy­destä mak­se­taan ihan hirveän kovaa hin­taa niin tukien, huolto­var­muu­den, ympäristön kuin maanvil­jeli­jöi­den elämän­laadunkin muodossa.

    1. Maanan­taina oli Roman Schatzin Maamme-kir­jas­sa Ylel­lä keskustelu ruuan­tuotan­nos­ta ja kau­pan­rak­en­teesta ja siinä kyl­lä tuli selväk­si että duop­o­li on koti­mainen ongel­ma joka on ollut jo pitkään tiedos­sa 1990-luvul­ta asti. Toki Lidl on tuonut lisäys­tä mut­ta muut vähit­täiskau­pan sek­torit kuten suurleipo­mot (Faz­er ja Vaasa) jasu­urmei­jer­it (Valio ja Ing­man) hal­lit­se­vat edelleen duop­o­lin muo­dos­sa suvereenis­es­ti. Jos Tok­man­ni laa­je­nee tule­vaisu­udessa vähit­täiskau­pan tar­jon­taa tilanne on parem­pi. Pääkaupunkiseudul­la on myös monipuolisem­pi vähit­täiskau­pan tar­jon­taa kos­ka tääl­lä on myös etnsiä kaup­po­ja enem­män jos­ta voi ostaa monipuolisem­pia tuot­tei­ta mitä ei per­in­teisessä koti­maises­sa vähit­täiskau­pas­sa löy­dy ja rahat jäätävät Suomeen vaik­ka omis­ta­jat ovat ulkomaalaisia

      1. Tok­man­nil­la on ruokakaup­po­ja, ja var­maan laa­jen­taisi ruokakau­pan puolelle enem­mänkin jos voisi: esimerkik­si Oulun Idea­parkin Tok­man­ni haki tuore­ruoan­myyn­tilu­paa mut­ta ei saanut, “kos­ka lähel­lä on jo S‑ketjun ruokaup­pa” (pieni Sale).
        Häm­mästyt­tävää kyl­lä, lähel­lä ole­van Kai­jon­har­jun Tok­man­nin viereen kyl­lä sai perus­taa ison K‑marketin, vaik­ka ruokakaup­po­ja oli paikan pääl­lä ennestään jo kaksi.

      2. Ruokakau­pan duop­o­li toimii tehokkaasti kos­ka vain sup­pean valikoiman ja Euroopan kokoisen kysyn­nän tuke­ma Lidl pystyy duop­o­lin kanssa kil­paile­maan Valintatalo/Siwan joudut­tua luop­uman kil­pailus­ta. Ruokakau­pan logis­ti­ik­ka ei ole raket­ti­tiedet­tä mut­ta sen val­takun­nalli­nen ylläpitämi­nen edel­lyt­tää skarp­pia toim­intaa ja jatku­via investoin­te­ja, mihin van­ha alueelli­nen tukkukaup­pa­rak­en­teemme ei kyen­nyt vastaamaan. 

        On siis olta­va tark­ka: pelkkä duop­o­lin ole­mas­sao­lo ei ole vält­tämät­tä vahin­gol­lista, jos osa­puo­let kil­pail­e­vat keskenään aidosti. Ole­tus tulisi perustel­la tosi­a­sioin. K‑ryhmä skarp­pasi 1960-luvul­la, mikä johti S‑ryhmän uud­is­tamiseen 1970-luvun lop­ul­ta. T‑ryhmä ja Eka-yhtymä jou­tu­i­v­at väistymään, jälkim­mäi­nen tosin moni­alafir­man rom­ahdet­tua rahoi­tus- ja raken­nushaaroil­taan. Neljän val­takun­nal­lisen ryh­män ylläpitämi­nen voisi käy­dä kulut­ta­jille kalli­ik­si. Nyt uute­na toim­i­jana verkkokaup­pa haas­taa duopolin.

        Itse asi­as­sa olen maakun­ta­hanket­ta arvostel­lessani kiin­nit­tänyt huomion siihen, että val­takun­nalli­nen ruokakaup­pa toimii tehokkaasti maan yli yht­enevin menetelmin. Kun kyse on tasalaa­tu­i­sista hyödykkeistä, sama pätee mielestäni myös yhteiskun­nan lak­isääteisi­in palvelui­hin. Kuitenkin raken­namme hyv­in­voin­tialueille par aikaa it-jär­jestelmien ja muiden käytän­tei­den vent­tiä, mis­sä on tiu liikaa. Kak­sikym­menker­tainen turha kus­tan­nus ja lop­putu­los on catch-22.

        Se on tot­ta, että ruokakau­pan duop­o­li­in liit­tyy paikallista suh­muroin­tia. Itse asioin aikoinaan Pak­i­las­sa korkealaa­tuises­sa T‑kaupassa, jota vastapäätä Hok-Elan­to sai luvan rak­en­taa mar­ketin Val­tameren entiseen kont­tori­in naa­purin liiketi­lan kel­vates­sa perustal­taan parkkipaikak­si. Elan­nol­la oli jo mar­ketit 2 km:n välein Palo­heinässä ja Maunulas­sa mut­ta puo­liväli­in tarvit­ti­in sil­loisen lau­takun­ta­jär­jen mukaan uusi, joka söi T‑kaupan kan­nat­tavu­u­den ja kaup­pa jou­tui lopettamaan. 

        Elan­non suosimi­nen kaupun­gin päätän­nässä oli tuol­loin ilmeistä. Muis­tan, miten yksi Palo­heinän naa­purista Torp­par­in­mäestä tut­tu demari oli kieltänyt vaimoaan asioimas­ta muual­la kuin Elan­nos­sa, mikä olikin help­poa, kun Torp­par­in­mäessäkin on S‑Market ja nykyisen Kaaren paikalla oli Elan­non kaup­pakeskus. Nyt kun Vihd­in­tien ratikan lin­jauk­ses­ta päätet­ti­in, se ohjat­ti­in lop­pupäästään jo raideli­iken­teen piiris­sä ole­van Las­si­lan kaut­ta Kaa­reen. Päätös­pa­pereis­sa ei jostain syys­tä tosis­saan pun­nit­tu vai­h­toe­htoista lin­jaus­ta Kon­alan S‑Marketiin.

      3. Duop­o­li ei ole kulut­ta­jan kannal­ta ongel­malli­nen, jos kil­pailu on t6odellista, mut­ta tuot­ta­jien kannal­ta se on hyvin ongel­malli­nen, kos­ka ovat monop­son­is­ti­sa osta­ji­na liian vah­vas­sa asemassa.

      4. Mikäli luin oikein tilas­to­ja, niin vil­jelyala on säi­lynyt viime vuodet kahdessa miljoonas­sa hehtaaris­sa, maid­on­tuotan­to run­saas­sa kahdessa miljoonas­sa litrassa ja lihan­tuotan­to 400 miljoonas­sa kilo­s­sa, joten kansan­talouden kannal­ta tuotan­tomäärät ovat säi­lyneet paljon vakaamp­ina kuin maat­alous­min­is­te­rien puheet. Tuot­ta­jat myyvät raa­ka-aineen paljolti itse omis­ta­malleen tai kon­trol­loimalleen elin­tarvike­te­ol­lisu­udelle, joka voi myy­dä tuot­teen­sa Euroop­paan, jos koti­maan hin­ta ei miel­lytä. Jos rahti on liikaa, niin per­itään se toisinkin päin, itse syön kuitenkin edullista ja hyvää sak­salaista rahkaa.

        Tuotan­tomäärät aleni­si­vat, jos tuotan­to olisi pitem­män päälle kan­nat­tam­a­ton­ta. On tietenkin vaarana, että tuotan­toa ylläpi­de­tään investoin­ti­tu­in tai omaa met­sää myymäl­lä. Met­sä­talous on itsessään kan­nat­tavaa, joten ehkä olisi paras­ta entistää “kan­nat­ta­mat­tomat” pel­lot sulole­hdoik­si, jois­sa orav­il­la olisi hyvä olla sammalvuoteellansa.

    2. Uno­hdit 92 vuot­ta van­han monop­o­lin joka täyt­tää 2031 sata vuot­ta eli Alkon.

  2. Kau­pan rakenne ei käsit­tääk­seni ole vil­jeli­jä­vas­tainen, onhan teolli­nen väli­por­ras osit­tain vil­jeli­jäin kon­trol­lis­sa (Atria, HK, Raisio) ja osu­uskau­patkin paikoin kepu­laisia joten ei kan­na­ta antaa MTK:n vedät­tää monop­soneil­la. Aivan perus­tee­ton on aja­tus, että vil­jan­tuot­ta­jal­la tulisi olla joku erikoisoikeus tuotan­toketjun kat­teeseen. No, ketjua tue­taan jo molem­mista päistä, maat­alous­tu­il­la ja kau­pan osa-aikaisten päivära­hoil­la. Varsi­nainen ongel­ma liit­tynee edulliseen tuon­ti­in, mikä onkin kulut­ta­jan etu. Toisaal­ta vapaakaup­pa sal­lii omien yli­jäämien markki­noin­nin ulkomaille.

    Lan­noi­teri­ip­pu­vu­us johtuu siitä, ettei pel­to­ja hoide­ta vaan niitä käytetään kuten kasvi­huonei­den kasvualus­to­ja juuris­ton sijana. Nobelis­timme A. I. Vir­ta­nen teki ansiokkai­ta mul­tavu­us­tutkimuk­sia, jot­ka uno­hdet­ti­in “tiedeyliopis­ton” seu­rates­sa Typ­pi Oy:n, sit­tem­min Kemi­ran oppeja.

    1. “Varsi­nainen ongel­ma liit­tynee edulliseen tuon­ti­in, mikä onkin kulut­ta­jan etu. Toisaal­ta vapaakaup­pa sal­lii omien yli­jäämien markki­noin­nin ulkomaille.”

      Ongel­ma on nähdäk­seni juuri yli­hal­pa tuon­ti, jon­ka halpu­us perus­tuu mm. mer­ili­iken­teen polt­toain­everot­to­muu­teen, väylä­mak­su­jen osit­taiseen per­imät­tä jät­tämiseen, mer­i­työn val­tion­tuki­in jne. Jos mer­ili­iken­teessä polt­toöljyl­lä olisi sama vero­ta­so kuin maat­alouden polt­toöljyl­lä, tuon­tiruokavai­h­toe­htokin olisi kalli­impi ja tuot­ta­jahin­nat parem­mat. Sil­loin myös laivoista kehitet­täisi­in ener­giate­hokkaampia ja vähäpäästöisem­piä. Nyt se ei kan­na­ta, kun öljy on vero­ton­ta laivoille, jol­loin veror­a­situs kohdis­tuu maaseudulle, ja tuon­ti taas saa aiheut­taa päästöjä niin paljon kuin halu­aa ilman vero­ja ja päästömaksuja.

      1. Tuos­ta:
        ” Ongel­ma on nähdäk­seni juuri yli­hal­pa tuon­ti, jon­ka halpu­us perus­tuu mm. mer­ili­iken­teen polttoaineverottomuuteen,”

        Olisiko se Juurisyy nyt kum­minkin parem­mat vil­je­ly­olo­suh­teet, eikä logis­ti­ik­ka. Eihän tänne muuten saisi myy­tyä mitään, vaik­ka logis­ti­ik­ka olisi ilmaista.

    2. Juuri näin. Suomes­sa eläin­peräiset bulkki­tuot­teet ovat edullisia ja kasvipo­h­jaiset vähänkin pros­es­soidut tuot­teet huo­mat­ta­van kalli­ita. Tääl­lä tue­taan tuotan­toeläin­ten ylläpi­toa ja koti­maisen tuotan­non laatu on pelkkää main­ospuhet­ta ja propagandaa.

      Koti­mais­ten tuot­tei­den hin­to­ja kau­pas­sa voi toki nos­taa, mut­ta kan­nat­taa muis­taa, että vier­essä ole­van maan rajo­jen ulkop­uolelta tuo­dun ja toden­näköis­es­ti laadukkaam­man tuot­teen hin­taan sil­lä ei ole vaiku­tus­ta eli kil­pailu­ase­ma heikke­nee entisestään.

      Suomes­sa maat­alouden kehit­tämisen sijaan on tehty taak­sepäin katso­vaa alue­poli­ti­ikkaa, jos­sa mak­si­maa­li­nen eläin­tuotan­to on itseis­ar­vo ja lop­putu­los on melkein jokaisel­la mit­tar­il­la huono. Maat­alouden pää­tuote on eläin­ten rehu. Eläin­ten lan­ta on laa­jalti ongel­ma­jätet­tä, jon­ka hävit­tämisek­si rai­vataan edelleen lisää pel­toa met­sästä. Toisaal­la pel­toon kaade­taan fos­si­il­isin voimin usein itära­jan takaa tuo­duista raa­ka-aineista tehtyjä keinolan­noit­tei­ta, jot­ka val­u­vat samantien Itämereen. Jopa silakat syötetään turkiseläimille ja tilalle tuo­daan loh­ta Norjasta.

      Kohtu­uhin­taista maukas­ta tomaat­tia, laadukas­ta tuoret­ta uut­ta perunaa, tuoret­ta silakkaa tai aromikas­ta juus­toa tämä jär­jestelmä ei ole tehty tuot­ta­maan, vaik­ka olo­suh­teet siihen oli­si­vat erinomaiset.

      1. “Eläin­ten lan­ta on laa­jalti ongel­ma­jätet­tä, jon­ka hävit­tämisek­si rai­vataan edelleen lisää pel­toa met­sästä. Toisaal­la pel­toon kaade­taan fos­si­il­isin voimin usein itära­jan takaa tuo­duista raa­ka-aineista tehtyjä keinolan­noit­tei­ta, jot­ka val­u­vat samantien Itämereen. Jopa silakat syötetään turkiseläimille ja tilalle tuo­daan loh­ta Norjasta.”

        Nyt tuli sitä ihteään… Eläin­ten lan­ta käytetään tarkasti hyödyk­si, mut­ta ympäristöki­ihkoil­i­jat ovat kiristäneet lev­i­ty­se­hto­ja . Sen vuok­si pitää rai­va­ta lisää pel­toalaa met­sistä ja turve­po­h­jaisil­ta mailta.

        Meil­lä ovat fos­forin lev­i­tys­ra­jat niin tiukko­ja, että se on saanut sato­ta­sot ja ‑laadun heikken­emään. Siitäkin huoli­mat­ta, että vil­je­lyn tutk­i­jat varoit­ta­vat ongel­mas­ta. Eilen uutispätkässä tuli Ukrainan vil­jelystä kuva­ma­te­ri­aalia. Siinä vilahti lan­noitesäkke­jä, jois­sa fos­forip­i­toisu­u­den määrä oli 20 %. Meil­lä saa käyt­tää fos­fo­ria 3 %. Määrä tarkoit­taa , että Ukrainas­sa 100:ssa lan­noitek­ilo­s­sa on 20 kiloa fos­fo­ria. Meil­lä vas­taavasti 100 kilo­s­sa kolme kiloa fosforia.

        Silti meil­lä valite­taan vesien rehevöi­tymis­es­tä. Ukrainan vil­je­lyti­eto­ja selaillen muo­dos­tuu kuva fos­forin käytön jär­jet­tömän suurista määristä. Meil­lä vas­taavien määrien käyt­tämi­nen johtaisi vakavi­in sank­tioi­hin. Eipä ihme, että Ukraina on Euroopan vil­ja-ait­ta nor­maaleina aikoina.

    3. Suomen pitää saa­da EU:lta enem­män tukea ruokahuol­lon hoita­misek­si tässä Ukrainan sodan ja Venäjän mas­si­ivis­ten pakot­tei­den val­lites­sa, kos­ka Suomelle voi tul­la todel­la paho­ja ongelmia lan­noit­tei­den ja lan­noite­te­ol­lisu­u­den raa­ka-ainei­den kuten ammo­ni­akin saani­in osalta. Kos­ka Suo­mi on tuonut pääasi­as­sa Venäjältä tai Valko-Venäjältä suo­ri­na rautatiekul­je­tuksi­na näitä ainei­ta niin kor­vaav­ista lähteistä kul­jet­ta­mi­nen tulee han­kalam­mak­si kos­ka Suomen rautatiev­erkko ei ole yhteen­sopi­va län­si­maid­en kanssa, ain­oas­taan entisen Neu­vos­toli­iton, ja ain­oa reit­ti on kulkenut Venäjältä. Maat­alouden vil­je­ly­menetelmien muut­ta­mi­nen ilman lan­noit­tei­ta tapah­tu­vak­si luo­muvil­je­lyk­si ei onnis­tu het­kessä eikä Suo­mi olisi omavarainen ruuan suh­teen sil­loin enää. 

      Se ei sa olla niin että kas­va­van ruokalaskun mak­sa­vat vain suo­ma­laiset veron­mak­sa­jat ja kulut­ta­jat. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa ruokaa joutuu vielä sään­nöstelemään kos­ka muuten varakkaat veisivät ruu­at pien­i­t­u­lois­t­en nenän edestä. 

      Sama kos­kee tietenkin öljyä ja kaa­sua jos­ta koko Euroopas­sa tulee ole­maan pulaa. Ei voi­da ruve­ta alen­taa polt­toain­everoa yksiy­isautoille, tai jos alen­netaan polt­toainet­ta pitää alkaa sään­nöstelemään. Kum­man valitsette?

      1. “Sama kos­kee tietenkin öljyä ja kaa­sua jos­ta koko Euroopas­sa tulee ole­maan pulaa. Ei voi­da ruve­ta alen­taa polt­toain­everoa yksiy­isautoille, tai jos alen­netaan polt­toainet­ta pitää alkaa sään­nöstelemään. Kum­man valitsette?”

        Veronalen­nuk­sen voisi toteut­taa alen­ta­mal­la vain polt­toainei­den biokom­po­nentin veroa, mut­ta säi­lyt­täen fos­si­ilisen osan vero ennal­laan. Jakelu­velvoitet­ta ei kan­na­ta lieven­tää. Tosin se on nytkin voimas­sa Suomes­sa vain Ahve­nan­maan ulkop­uolisil­ta osin, kos­ka itse­hallinnol­la on oikeus päät­tää ympäristöa­sioista alueel­laan, ja siel­lä on päätet­ty olla rasit­ta­mat­ta paikallista liiken­net­tä jakelu­velvoit­teen lisäku­luil­la. Jos biokom­po­nentin vero olisi alem­pi, se vähen­täisi jakelu­velvoit­teen aiheut­ta­maa lisäkus­tan­nus­ta, ja samal­la kus­tan­nusten nousua, joka johtuu siitä asi­as­ta. Mut­ta pitäisi kan­nus­teen leika­ta fos­si­ilisen öljyn kulu­tus­ta ennallaan.

      2. “Veronalen­nuk­sen voisi toteut­taa alen­ta­mal­la vain polt­toainei­den biokom­po­nentin veroa, mut­ta säi­lyt­täen fos­si­ilisen osan vero ennal­laan. Jakelu­velvoitet­ta ei kan­na­ta lieventää.” 

        Tämä toimii jos biokom­po­nent­te­ja olisi saatavil­la riit­tävästi mut­ta epäilen että ei ole. Jalosta­moth­an tek­i­sivät vain biodieseliä jos raa­ka-ainet­ta vain olisi. Jos raakaöljyn hin­ta jatkaa nousuaan niin bio tulee suh­teessa edullisem­mak­si ja jos­sain tulee tas­apaino mut­ta sil­loin puhutaan 3 euron pumpuhinnoista.

  3. O.S:“Sinunkaan ei tarvit­sisi nähdä påaina­jaisu­nia siitä, että asum­is­tu­il­la tue­taan kasvukeskuksia.”

    Näen paina­jaisia vain siitä, että arro­gan­tit besser­wis­ser­it luo­vat kom­menteil­laan vas­takkainaset­telu­ja maaseudun ja kaupunkien välil­lä. Maat­alous­tukien rien­aus ‚vas­taa­van suu­ruis­ten asum­is­tukien sivu­ut­ta­mi­nen ja keskit­tämis­poli­it­ti­nen lahko­laisu­us jurp­pii kybällä.

    Henkilöko­htais­es­ti kan­natan val­tion viisas­ta talous­poli­ti­ikkaa , jos­sa kum­matkin tukimuodot ovat tässä suh­dan­teessa puo­lus­tet­tavis­sa. Mut­ta tämä tilanne tulee tuo­da jul­ki rehellis­es­ti ja tasapuolisesti. 

    Kansalli­nen yht­enäisyys on aina ollut tärkeää ja nyt sen merk­i­tys on alka­nut val­je­ta vähitellen kaikille. Häi­jy eripu­ran kylvämi­nen ja jakolin­jo­jen syven­tämi­nen on herkkua rajan toisel­la puolella.

    Elokap­inaa pidämme itse har­mit­tomana demokraat­tise­na ilmiönä ja vuorop­uhelu­na. Rajan itäpuolel­la tämäkin keis­si nähti­in sig­naali­na val­tio­val­lan otteen kir­poamis­es­ta ja kansan jakautumisesta.

    1. Eemil, kun koro­stat että vas­takkainaset­telua olisi vähen­net­tävä eikö tuo sin­un näke­myk­sesi muista ihmi­sistä tässä tapauk­ses­sa kaupunki­lai­sista pelkkinä arro­gant­teina besser­wis­sere­ina luo­vat tuo­ta vas­takkainaset­telua. Asum­is­tu­ki tai Maat­alous­tu­ki ei ole vas­takkainaset­telu­ja maaseudun ja kaupunkien välil­lä kos­ka niistä päät­tää Suomes­sa val­tio ja Euroopan unioni . 

      Väitän että jos maat­alous­tu­ki annet­taisi­in maakun­nille jaettvak­si suo­raan ilman val­tion väli­in tuloa, kuten Soin­in­vaara otti asum­istuen esimerik­si jos se annet­taisi­in kun­nille jaettvak­si, sil­loin vas­takkainaset­telu ei olisi kaupunkien ja maaseudun välil­lä vaan vas­takkainaset­telu on maakun­tien välil­lä. Uusi­maa ja Vari­nais-Suo­mi saisi­vat eniten maat­alous­tukia muun muas­sa sen takia kos­ka näis­sä maakun­nis­sa on eniten iso­ja tilo­ja per hehtaari. Toki Poh­jan­maan tulisi heti perään mut­ta muut maakun­nat jäisi Poh­jan­maan var­joon. Joten vas­takkainaset­telu olisi Uusi­maa , Vari­nais-Suo­mi ja Poh­jan­maa vas­taan muut maakun­nat pääasi­as­sa Itä-Suomen maakun­nat, Kes­ki-Suo­mi, ja Lappi.Itse asi­asa ylivoimais­es­ti eniten maat­alous­tukia saa Ahve­nan­maa per asukas. Se saisi jatkos­sa eniten maat­alous­tukia per asukas jos maat­alous­tu­ki olisi pelkästään maakun­tien vastuulla.

    2. Niinkaun kuin Suo­mi on demokraat­ti­nen oikeusval­tio emme ole Venäjän tiel­lä. Olemme olleet 100 vuo­den ajan demokraat­ti­nen oikeusval­tio . Se ei ole eripu­ran liet­somista tai vas­takkainaset­telua tai edes lahko­laisu­ut­ta mikä on järkevää talouspolitiikkaa. 

      Keskit­tämi­nen on näin pienessä val­tios­sa yksinker­tais­es­ti järkevää talous­poli­ti­ik­ka kos­ka työvoiman saatavu­us maakun­ti­in ei ole niinkään helppoa. 

      Microsoft­in uusi datakeskus Espooseen on hyvä esimerk­ki kuin­ka keskit­tämin­spoli­ti­ik­ka toimii kos­ka osaavaa työvoimaa löy­tyy isoista kaupungeista sekä myös alan yri­tyk­siä. Piilaak­so ei ole sijaitse Mon­tanas­sa vaan Kali­for­ni­as­sa. Uusi Piilaak­so joka on Ari­zo­nan pääkaupun­ki Pheonix on Yhdys­val­tain 5 suurin kaupun­ki vaik­ka Ari­zona on osaval­tiona vain 14 suurin osaval­tio. Julkisen sek­torin hajasi­joit­ta­mi­nen on vielä kallimpaa ja Fimean tapaus oli tästä hyvä esimerk­ki joka ei toimin­ut kos­ka kukaan ei halun­nut muut­ta pääkaupunkiseudul­ta Kuo­pi­oon kos­ka Kuo­pio ei kil­paile pääkaupunkiseudun kanssa. Tuo Microsoft­in uusi datakeskus olisi men­nyt toden­näköis­es­ti Tan­skaan ja Ruot­si­in jos Espoo ei olisi ottanut siitä kopin. Onko Eemille parem­pi vai­h­toe­hto että täl­läiset Microsoft sijoituk­set menevät ohi Suomen yleen­sä Tan­skaan ja Ruot­si­in ja jopa Viroon? Poh­jan­maalle niitä ei tule vaik­ka polvil­la rukoilisi .

      Isos­sa maas­sa kuten Sak­sas­sa, Ran­skas­sa, Bri­tan­ni­as­sa ja Yhdys­val­lois­sa hajasi­joit­ta­min­nen on järkevää kos­ka asukasluku on aivan toista kuin Suomes­sa. Muis­sa Pohjo­is­mais­sa kuten Tan­skas­sa ja Ruot­sis­sa keskit­tämi­nen on ollut näi­den maid­en yleinen talous­poli­ti­ikan tren­di jo 50 vuo­den aikana. Nor­ja on poikkeus jos­sa hajasi­joit­ta­mi­nen on onnis­tunut johtuen Nor­jan val­tion yli suures­ta bud­jetin ylijäämästä.

      1. R.S:“Niinkaun kuin Suo­mi on demokraat­ti­nen oikeusval­tio emme ole Venäjän tiellä. ”

        Venäjän silmis­sä olemme juuri sen takia heikko­ja. Vaal­i­t­u­losten ennakoimat­to­muus ja mie­lenosoituk­set hal­li­tus­ta vas­taan ovat merk­ki epä­vakaud­es­ta. Eripu­rainen maa ei pysty puo­lus­tau­tu­maan NATO:n joukko­ja vas­taan niiden hyökätessä Venäjälle.

        Tämän vuok­si Venäjän täy­tyy ottaa Suo­mi suo­jeluk­seen­sa, saim­me­han itsenäisyytemme vahin­gos­sa Leninin lip­sah­duk­sen vuok­si. Onhan meil­lä vielä oikeis­to­lainen puoluekin , joka Venäjän retori­ikas­sa muut­tuu fasistiseksi.

        Tämä ske­naario tun­tuu täysin mielipuoliselta, mut­ta se toteu­tui Ukrainassa.

    3. Eemil, juuri se että Suo­mi on oikeusval­tio siedämme Elokap­inaa vaik­ka emme kaik­ki siitä pidä. Siedämme myös Con­voy Fin­lan­dia kos­ka Suo­mi on oikeusval­tio vaik­ka vaik­ka emme kaik­ki siitä pidä. Järkevä talous­poli­ti­ik­ka ja moder­ni­talous ei ole val­in­ta kysymys se on yleis­maail­malli­nen tren­di joka seu­raa samaa kehi­tyskaikial­la maail­mas­sa pait­si Venäjäl­lä, Valko-Venäjäl­lä, Pohjois-Koreassa,Eritreassa, Kuubas­sa, Venezue­las­sa ja Myanmarissa.

      1. “juuri se että Suo­mi on oikeusval­tio siedämme Elokap­inaa vaik­ka emme kaik­ki siitä pidä.”

        Et nyt tavoit­tanut aja­tus­tani. Suo­ma­laisen yhteiskun­nan eripu­ran merkke­jä syynätään Venäjäl­lä suuren­nus­lasin avul­la. Niitä tul­laan käyt­tämään ja on jo käytet­ty hyväk­si Suomea vas­taan suun­na­tus­sa propagandasodassa.

        Nehän ovat täysiä val­hei­ta, mut­ta se ei venäläisiä estä mil­lään taval­la. Ukrainan ja talvi­so­dan esimerkin mukaan Putin tulee aikanaan pelas­ta­maan Suomea fasis­teil­ta ja län­si­maisen kult­tuurin rap­pi­ol­ta. Siinä käytetään aseina kaikkea sitä, mitä me pidämme län­si­maise­na edis­tyk­senä, pride­paraateista alkaen.

        Vuosia sit­ten Lavrov ker­toi huip­pukok­ouk­ses­sa Sveit­sis­sä :” Län­si­maat ovat epä­vakai­ta yhteiskun­tia, sil­lä ennen vaale­ja ei kukaan tiedä lop­putu­losta. Venäjäl­lä tulos tiede­tään, mikä on osoi­tus venäläisen yhteiskun­nan vakaudesta.”

        Siis myös Suo­mi kuu­luu epä­vakaiden yhteiskun­tien joukkoon.

      2. Se mitä Venäjä yrit­tää saa­da aikaan on eripu­raa EU-maid­en välil­lä kos­ka ne ovat niin eri taval­la riip­pu­vaisia Venäjältä tuo­tavas­ta öljys­tä ja kaa­sus­ta ja muista raaka-aineista.

    4. Eemil, muutko ne tässä vain vas­takkainaset­telua tekevät ja sinäkö se sil­lan­rak­en­ta­ja olet? Minus­ta kom­menteis­tasi pais­taa läpi katkeru­us. Pitääkö kansal­lisen yht­enäisyy­den nimis­sä hyväksyä tuo sin­un aika häm­men­tävä maail­manku­vasi, jos­sa tomaatit pitää kas­vat­taa Suomes­sa, kos­ka Espan­jas­sa niitä kasvi­huonei­ta pitää jäähdyt­tää niin paljon ja turve on hai­ta­ton polt­toaine. Että se rehellisyy­destä ja tas­a­puolisu­ud­es­ta, älä viit­si saar­na­ta niistä.

      1. Eemilin häm­men­tävä maail­manku­va muis­tut­taa on pitkäl­lä ver­tailul­la Krem­lin tiedot­ta­jan Dmitri Peskovin näke­myk­si­in län­si­maista. Olen sanonut Eemilille tästä mon­es­sa yhtey­dessä viimeiset 2 viikon aikana

      2. “Minus­ta kom­menteis­tasi pais­taa läpi katkeruus.”

        https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli‑1.1859782

        Tuo ker­too kaiken vas­takkainaset­telun sepistä. Saman­su­u­ruiset tuet ovat maaseudul­la tuomit­tavia, mut­ta kaupungeis­sa siunaus.

        ” kos­ka Espan­jas­sa niitä kasvi­huonei­ta pitää jäähdyt­tää niin paljon ”

        Kun kaik­ki hai­tat ja hyödyt sum­mataan, niin tomaat­tien ja vihannesten vil­je­ly Suomes­sa on perustel­tua sin­nä mis­sä Espan­jas­sakin. Kan­nat­taisi paneu­tua aiheeseen mutua syvemmin.

  4. Arkite­hti:” Se par­jat­tu asum­is­tukikin annetaan asu­jille, ei asun­to­jen rakentajille. ”

    Höh, kun asumisen tukia nos­te­taan, niin vuokrat nou­se­vat välit­tömästi. Tuki val­uu vuokran anta­jille , talon­raken­nus­businek­selle. Kun pääkaupunkseudul­la asum­i­nen on kallista, niin asum­is­tu­il­la mah­dol­lis­te­taan asum­i­nen ja työssäkäyn­ti pienel­lä palkalla.

    Näin voidaan rak­en­taa lisää asun­to­ja ja palkata lisää työn­tek­i­jöitä kaupunkiseuduille mataline palkkakuluineen. 

    “niin tot­ta hel­vetis­sä isol­la toim­i­jal­la on enem­män neuvotteluvoimaa,”

    Tuhan­nen hehtaarin maati­la ei ole yhtään sen neu­vot­telu­voimaisem­pi kuin sadan hehtaarin maati­la. Raken­nap­pa oma myyn­ti- ym .-verkos­to nykyisen jär­jestelmän ohi ja mieti mitä jää sen jäl­keen viivan alle.

    Koti-isä:“todennäköisesti laadukkaam­man tuot­teen hintaan”

    Miten perustelet tuon?

    Tukia:“Ainakin enti­saikaan mm. eläin­lääkärik­oulu­tuk­ses­ta osa rahoitet­ti­in maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iön suo­ral­la bud­jet­ti­ra­hal­la, vaik­ka koulu­tuk­set muu­toin hoide­taan ope­tus­min­is­ter­iön budjetista.”

    Niin­hän se hoide­taan edelleenkin, ei niitä maat­alous­tu­ista kouluteta.
    “Helsin­gin Valio, Luke ja Yliopis­to tekevät maat­alouteen liit­tyvää liike­toim­intaa, jota tue­taan CAP:n eri muodoin. Ja hyvä niin. Monien tutkimus- ja kehit­tämis­hankkei­den avul­la saadaan EU:lle mak­se­tu­ista jäsen­mak­su­ista kotiutet­tua mah­dol­lisim­man paljon.

    Var­ti­ainen, Kieseläi­nen ja Soin­in­vaara moit­ti­vat tätä raken­net­ta. Tutkimuk­sen ja kehit­tämisen rahoi­tus pitäisi ilmeis­es­ti saa­da vain kil­pailemisen kaut­ta yksi­tyiseltä puolelta. Markkin­ausko­vais­ten mielestä vain näin rahoitet­tu tutkimus voi olla tasokasta.

    Ts. jätetään mak­samamme jäsen­mak­sura­ha eteläisen ja keskeisen Euroopan tutkimuk­selle ja kehit­tämistyölle. Siinäpähän saa­vat heikko­ta­soista tutkimus­tu­losta ja inno­vaa­tio­ta. ähäkutti !

    Obs. sarkas­mi­varoi­tus

    1. “Höh, kun asumisen tukia nos­te­taan, niin vuokrat nou­se­vat välit­tömästi. Tuki val­uu vuokran anta­jille, talon­raken­nus­businek­selle. Kun pääkaupunkseudul­la asum­i­nen on kallista, niin asum­is­tu­il­la mah­dol­lis­te­taan asum­i­nen ja työssäkäyn­ti pienel­lä palkalla.

      Näin voidaan rak­en­taa lisää asun­to­ja ja palkata lisää työn­tek­i­jöitä kaupunkiseuduille mataline palkkakuluineen. ”

      Toki yleinen vuokrata­so nousee jonkin ver­ran, mut­ta kos­ka asum­is­tukea ei saa kuin pieni osa kaik­ista asukkaista (Helsingis­sä n. joka viides, https://asuminenhelsingissa.fi/fi/content/asumisen-tuet), pääasialli­nen vaiku­tus on se, että asum­istuen saa­jien suh­teelli­nen ase­ma asun­tomarkki­noil­la para­nee, juuri kuten tukien on tarkoi­tuskin tehdä. Kansan­taloudel­lis­es­ti voisi toki olla hyödyl­listä jos asum­is­tukea saa­vat eläkeläiset häädet­täisi­in Helsingistä halvem­pi­en asun­to­jen kaupunkei­hin, mut­ta aika jul­maa poli­ti­ikkaa se olisi eikä varsi­nais­es­ti paran­taisi kuilua pääkaupunkiseudun ja muun maan välil­lä… Toki Suomes­sa asum­ista tue­taan myös asum­is­tu­lon verot­to­muudel­la, joka on euroina paljon asum­is­tukea suurem­pi sum­ma ja vaikut­taa paljon suurem­paan osaan suo­ma­lai­sista, myös isois­sa maalaistalois­sa asu­vi­in maanviljelijöihin.

      Asun­torak­en­tamista taas pääkaupunkiseudul­la rajoit­taa eniten ihan puh­taasti poli­it­ti­nen rak­en­tamisen estämi­nen, siihen ver­rat­tuna joku asum­is­tu­ki on aivan nap­pikaup­paa. Jos poli­it­tis­es­ti ei estet­täisi rak­en­ta­mas­ta, pääkaupunkiseudul­la asu­isi paljon enem­män ihmisiä, asumisku­lut oli­si­vat selvästi pienem­mät eikä tuki­akaan tarvit­taisi nykyisel­lä tavalla.

      Maat­alous­tukia sen sijaan saa ihan jokainen maati­la, jol­loin tuet kap­i­tal­isoitu­vat kokon­aan muun muas­sa pel­lon hin­taan. Lop­putu­lok­se­na kaupungis­sa asu­va maati­lan per­i­jä lihoo pel­lon­vuokrat­u­loil­la, kun taas maanvil­jeli­jän ase­ma ei muu­tu mihinkään.

      “Tuhan­nen hehtaarin maati­la ei ole yhtään sen neu­vot­telu­voimaisem­pi kuin sadan hehtaarin maati­la. Raken­nap­pa oma myyn­ti- ym .-verkos­to nykyisen jär­jestelmän ohi ja mieti mitä jää sen jäl­keen viivan alle.”

      Oletet­tavasti aika paljon, ainakin kun kuun­telee maa­jussien val­i­tus­ta siitä kuin­ka kaup­pa ja teol­lisu­us vetää välistä. Tietysti jos kaup­pa ja teol­lisu­us toimii nol­lakat­teel­la, niin sil­loin mitään välistävedet­tävää ei ole, ja asi­at on juuri niinkuin pitääkin. Eli markki­nat toimii. Pait­si siis tietysti siel­lä alku­tuotan­nos­sa, jos­sa maat­aloustuet sotke­vat markki­nat täysin. 

      Toki tuhat hehtaaria on vielä yri­tyk­sek­si aika pieni, pitäisi pyrk­iä vähin­tään kym­meni­in tuhan­si­in hehtaarei­hin. Eli ihan sinne taval­lis­ten keskikokois­t­en yri­tys­ten joukkoon satoine työn­tek­i­jöi­neen, ei mitään mikroyri­tyspu­uhastelua per­hep­i­iris­sä. Mikroyri­tyspu­uhastelu on toki söpöä, mut­ta on ihan hyvät perus­teet mik­si mikään liike­toim­inta-ala ehkä jotain par­turikam­paamo­ja luku­unot­ta­mat­ta ei pyöri kokon­aan mikroyri­tys­ten varassa.

    2. Eemil, jos et vieläkään ymmär­rä että maanvil­je­ly ja maat­alous Suomes­sa on markki­na­t­alouden jatke. Suomes­sa ei ole niinkään kollek­ti­ivisia osu­us­toimin­nal­lisia tilo­ja joiden tuotan­nolli­nen logi­ikkaa on eri­lainen kuin yksi­tyiset tilat.
      Se että kan­nat­ta­mat­tomat tilat olisi järkevää ajaa alas on sama kuin tap­pi­ol­liset yri­tyk­set kan­nat­taisi lopet­taa ennen konkurssia . Hyvä esimerk­ki on Stock­mann joka on nyt myynyt Helsin­gin keskus­tan tavarat­alon kiin­teistön ja on siinä vuokral­la. Näin Stock­man­nin jatku­vu­us taataan. Toki Stock­man­nin kohdal­la on muitakin taloudel­lisia tap­pi­o­ta kuten Hob­by Hallin ost­a­mi­nen aikoinaan. Kuitenkin kun tilanne on vaka­va on ymmär­ret­tävä että vaikei­ta päätök­siä on tehtävä.

      Syyl­listämäl­lä ja moit­ti­mal­la mui­ta Euroopan union­in jäsen­mai­ta ei ole kyl­lä edis­tä mitään niil­läkin on samat ongel­mat kuin Suomen maataloudella.

      Näköjään Eemilille pitäisi rehellis­es­ti sanoa osa totu­us maat­alouden kri­i­sistä niin osa tek­i­jä on Venäjän kau­pan vähit­täi­nen hiipumi­nen vuon­na 2014 kun Krim­in miehi­tyk­sen jäl­keen pakotepoli­ti­ikan takia. MTK vas­tusti Venäjä pakot­tei­ta vuon­na 2014 ja siitä eteen­päin ja antoi näin ollen antoi epä­suo­ran tuen Vladimir Putinin ulkopoli­ti­ikalle vaik­ka Eemil tääl­lä syyt­tää Hele­nia siitä että se suosii venäläistä maakaa­sua vaik­ka todel­lisu­udessa on aivan eri.Maatalous oli Suomes­sa liian riip­pu­vainen Venäjän markki­noista ja nyt se on hätää kär­simässä kun pakotepoli­ti­ik­ka onkin liian jul­maa (sic). Jos maat­alous olisi ymmärtänyt että juuri tuo laa­ja monipuo­li­nen verkos­toi­tu­mi­nen usei­den tuot­ta­jien kesken on markki­noin­nin ja jakelun takia itse asi­as­sa parem­pi vai­h­toe­hto kuin luot­taa nykyiseen vähit­täiskau­pan verkos­toon tilanne olisi aivan eri­lainen kuin nyt. Tätä verkos­toa ei MTK ole koskaan vakavasti ymmärtänyt luo­da vaik­ka sil­lä on ollut siinä 8 vuot­ta aikaa.

    3. Eemil, tuskin Venäjää kiinos­taa suo­ma­laisen yhteiskun­nan eripu­ra joka kos­kee maat­alous­tukia, alue­poli­ti­ik­ka tai kaupungistumista. 

      Mitä Venäjä nimeno­maan tarkoit­taa eripu­ran liet­somises­sa on ulkopoli­ti­ikan etenkin Nato jäsenyy­den kan­nat­ta­jien ja vas­tus­ta­jien välisen eripu­ran liet­somi­nen ja venäläisvähem­mistön kohtelu Venäjän ulkopuolella.

      Jos Eemil muis­taa hyvin kuin­ka Venäjän on pro­pa­gan­da­so­das­sa yrit­tänyt liet­soa suo­ma­lais­es­ta yhteiskun­nas­ta venäläis­vas­taista piirteitä oli nähtävis­sä jo vuon­na 2012 kun KGB taus­tainen Venäjän lap­si­asi­ain­val­tu­utet­tu Pavel Asta­hov kävi rähjäämässä Helsingis­sä kuin­ka Suomen las­ten­suo­jelu­vi­ra­nomaiset sor­ta­vat Suomes­sa muka venäläis­taus­taisia lap­sia. Taustal­la hääri Venäjäl­lä vaikut­ta­va suo­ma­lainen dosent­ti (nimeä en nyt viit­si maini­ta kos­ka tiedämme hänen nimen­sä) joka on häm­men­tänyt tätä sopp­paa jo vuodes­ta 2005.
      Tätä vaikut­tamista on jo tehty.
      Ukrainan ero Suomeen on siinä että yleisvenäläisessä pitkässä his­to­ri­al­lises­sa kat­son­nas­sa ukrainalaiset ovat osa isovenäläistä kansakun­taa ja ukrainankieli on tässä nar­ra­tivis­sä vain venäjänkie­len murre kun taas ukrainalais­ten näkökul­mas­ta ukrainalaiset ovat oma kansa ja ukrainankieli on oma erilli­nen kieli. Suo­mi on eri tapaus mut­ta Suomes­sa asuu 80 000 venäjänkielistä jos­ta Venäjä on tehnyt jo numeron vuon­na 2012 koskien tuo­ta enäläis­taus­tais­ten lap­sten huostaan­ot­to tapauk­sia. Suomes­sa pitäsi kohdal­la venäjänkielisiä ihmisiä asial­lis­es­ti ilman syr­jin­tää tai pilkkaamista.

    4. “Kun kaik­ki hai­tat ja hyödyt sum­mataan, niin tomaat­tien ja vihannesten vil­je­ly Suomes­sa on perustel­tua sin­nä mis­sä Espan­jas­sakin. Kan­nat­taisi paneu­tua aiheeseen mutua syvemmin.”

      Joo, eiköhän ne laskel­matkin ole nähty jo. Niistähän saa halu­a­mansa mukaiset valikoimal­la sopi­vat fak­tat ja vääris­telemäl­lä lop­ut. En tiedä ketä kuvit­telet tässä hämääväsi, minus­ta hui­jaat lähin­nä itseäsi.

      1. Hesaris­sa tänään eri­no­mainen kat­saus suo­ma­laisen ruuan­tuotan­non huoltovarmuudesta.

        https://www.hs.fi/talous/art-2000008685854.html

        Täl­lä pal­stal­la ole­vat asiantun­ti­jat moit­ti­vat ruuan­tuo­ta­toamme yli­tuotan­nos­ta. Kuitenkin “Suomeen tuo­daan enem­män elin­tarvikkei­ta kuin täältä viedään. Maito­tuotteiden lisäk­si meille tuo­daan eri­tyis­es­ti vil­jaa, rehua, alko­holi­juo­mia, suk­laa­ta, kahvia, vihan­nek­sia ja hedelmiä ja tuoret­ta kalaa.”

        Toisek­si pan­elis­tit moit­ti­vat tehot­tomas­ta tuotan­nos­ta, pienistä yksikkökoos­ta, bulkki­tuotan­nos­ta . Kuitenkin “Vil­jan kanssa vuodet eivät ole veljiä keskenään, ja vil­jeli­jä ottaa aina riskin siitä, että sato ei onnis­tukaan. Esimerkik­si viime vuosi oli suo­ras­taan katovu­osi. Sik­si mon­et vil­jelevät usei­ta eri lajikkei­ta, jot­ta joku niistä menestyisi.”
        Näin ei voi vil­jel­lä yksistään esim. ryp­siä, rap­sia, joista saa parhaim­mat hin­nat, kate on sit­ten eri ske­naar­i­on­sa. Tätä vas­taan ovat EU-sään­nök­set siten, että määräys vil­je­lyn monipuolis­tamis­es­ta vaatii 2–3 kasvin vil­je­lyä. Toisek­seen öljykasve­ja ei voi vil­jel­lä samal­la lohkol­la 4 — 5 vuo­den välein. 

        “Ympäristö- ja ilmas­to­tavoit­teet saat­ta­vat taas olla ris­tiri­idas­sa kan­nat­tavu­us- ja sato­tavoit­tei­den kanssa.”
        Käytän­nössä vil­je­lyä tekevänä ihmette­len tuo­ta sanaa “saat­ta­vat”. Ne ovat ris­tiri­idas­sa mitä suurim­mas­sa määrin. Jos saisi lan­noit­taa kuten esim. Ukrainas­sa , niin sato­ta­sot pomp­paisi­vat eteläisen Euroopan tasolle. Nyt kuitenkin lan­noi­t­er­a­joituk­set estävät hyvän sadon tuottamisen. 

        Pan­elis­tit ver­taa­vat aina Ruorsin ylivoimaa Suomeen näh­den. Kuitenkin “Toisin kuin Ruot­si, Suo­mi on pitänyt kiin­ni korkeas­ta omavaraisu­usas­teesta ja monipuolis­es­ta viljelystä.”

        Se on osa resilienssiä, jota tarvi­taan poikkeu­saikoina. San­o­taan , että Ruotsin huomisen aamu­pala on pyöril­lä Euroopas­sa. On var­masti halvem­paa kuin suo­ma­lainen jär­jestelmä, mut­ta onko pieni taloudelli­nen etu var­masti parem­pi tie pitkässä juoksussa ?

        Jaakko K:“Niistähän saa halu­a­mansa mukaiset valikoimal­la sopi­vat fak­tat ja vääris­telemäl­lä loput.”

        Yhtään ain­ut­ta fak­taa en ole vääris­tel­lyt, samaa ei voi sanoa pan­elistin muiden jäsen­ten osalta. Ruuan tuotan­nos­sa ympäristöväkeä hait­taa putk­inäkö. Esim. vaikka­pa tomaatin tuot­tamises­sa nähdään ain­oas­taan tuotan­topaikan maanti­eteelli­nen sijain­ti ja sen tuo­mat edut ja hai­tat. Mitään pain­oar­voa ei las­ke­ta vesi­jalan­jäl­jelle, sähkön käytölle viilen­nyk­sessä ja talvi­aikaises­sa läm­mi­tyk­sessä (Espan­ja), vesi­jalan­jäl­jelle (jäteve­den käyt­tö kastelus­sa ), afrikkalaisen työvoiman riis­tolle, kul­je­tusten kylmäketjun ja väli­huolin­nan kus­tan­nuk­sille kasvi­huoneelta Euroopan läpi Suomeen, monokult­tuurin kasvi- ja hyön­teis­tuhoille , niiden myrkyt­tämisen aiheut­tamien jäämien vaiku­tuk­sille jne…

        Ongel­ma on tienkin siinä , että näille ei ole ole­mas­sa yhteis­mi­tallista tilas­toa. Niitä ei saa sovitet­tua exeltaulukkoon yhteis­mi­talli­sine euromääri­neen. Ja kun ei ole ole­mas­sa tilas­toa, niin ei ole ole­mas­sa ilmiötäkään.

    5. Eemil, et näköjään tunne Ukrainan his­to­ri­aa kun­nol­la. Se mitä Putin tarkoit­ti Leninin virheek­si oli se että Lenin loi Neu­vos­toli­iton perus­tamisen yhdessä 1922 eril­lisen Ukrainan neu­vos­to­tasaval­lan joka oli ensim­mäi­nen nykyisen Ukrainan alueelle perustet­tu val­tio kokon­aisu­us jos­sa ain­oa viralli­nen kieli oli ukraina, siis venäjä oli vähem­mistö kieli. Myöhem­min 1930-luvul­la Stal­in­in aikana toteutet­ti­in Ukrainas­sa venäläistämi­nen mut­ta jo 1950-luvul­la Hrutševin kaudel­la Ukrainas­sa palautet­ti­in ukraina uudelleen ain­oak­si viral­lisek­si kielek­si ja Krim­in niemi­maa liitet­ti­in osak­si Ukrainaa. Suomen itsenäisyys ei liity tähän mitenkään kos­ka Suo­mi oli autonomi­nen suuriruhti­naskun­ta jol­la oli oma kielet ja lain­säädän­tö. Myöhem­min kun Neu­vos­toli­it­to hajosi Ukraina itsenäistyi eloku­un val­lankaap­pausyri­tyk­sen jäl­keen vaik­ka Ukrainan alku­peräi­nen suun­nitel­ma oli pysyä Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa osana Neu­vos­toli­it­toa jos­ta piti tul­la Itsenäis­ten val­tioiden yhteisö liit­to­val­tio tai val­ti­oli­it­to pohjalla

      1. Jos Suomes­sa olisi joskus, vaikka­pa ekonomien suosi­tuk­ses­ta, päätet­ty että tääl­lä ei kan­na­ta vil­jaa vil­jel­lä, että oste­taan se tarvit­se­mamme vil­ja vaikka­pa Ukrain­s­ta, niin nyt olisimme todel­lises­sa pulassa.

      2. Lain­aus Eemililtä:

        “Yhtään ain­ut­ta fak­taa en ole vääris­tel­lyt, samaa ei voi sanoa pan­elistin muiden jäsen­ten osalta. Ruuan tuotan­nos­sa ympäristöväkeä hait­taa putk­inäkö. Esim. vaikka­pa tomaatin tuot­tamises­sa nähdään ain­oas­taan tuotan­topaikan maanti­eteelli­nen sijain­ti ja sen tuo­mat edut ja hai­tat. Mitään pain­oar­voa ei las­ke­ta vesi­jalan­jäl­jelle, sähkön käytölle viilen­nyk­sessä ja talvi­aikaises­sa läm­mi­tyk­sessä (Espan­ja), vesi­jalan­jäl­jelle (jäteve­den käyt­tö kastelus­sa ), afrikkalaisen työvoiman riis­tolle, kul­je­tusten kylmäketjun ja väli­huolin­nan kus­tan­nuk­sille kasvi­huoneelta Euroopan läpi Suomeen, monokult­tuurin kasvi- ja hyön­teis­tuhoille , niiden myrkyt­tämisen aiheut­tamien jäämien vaiku­tuk­sille jne…

        Ongel­ma on tienkin siinä , että näille ei ole ole­mas­sa yhteis­mi­tallista tilas­toa. Niitä ei saa sovitet­tua exeltaulukkoon yhteis­mi­talli­sine euromääri­neen. Ja kun ei ole ole­mas­sa tilas­toa, niin ei ole ole­mas­sa ilmiötäkään.”

        Siis myön­nät itsekin, ettet ole tätä laskenut — eli olet mutu-poh­jal­ta muo­dostanut oman kan­tasi ja samal­la arvostelet mui­ta mutu­ilus­ta. Yrit­täisit edes olla johdon­mukainen. Vääris­telystä toimikoon esimerkkinä linkkaa­masi toden­näköis­es­ti mak­set­tu tutkimus, jos­sa koti­maisen tomaatin hiil­i­jalan­jäl­ki mitä ilmeisim­min painet­ti­in keinotekois­es­ti alem­mas luokit­tele­mal­la turve uusi­u­tu­vak­si polt­toaineek­si. Kun tästä viimek­si huo­mautin, et sitä edes yrit­tänyt kiistää. Nyt var­maan sit­ten vai­h­teek­si aloi­tat siitä kiemurtelun. Mut­ta min­un osaltani tämä pelleily saa nyt riit­tää. Voit kir­joit­taa tänne ihan mitä halu­at, minä ainakaan en sitä enää noteeraa.

  5. R.S:“Eemil, tuskin Venäjää kiinos­taa suo­ma­laisen yhteiskun­nan eripu­ra joka kos­kee maat­alous­tukia, alue­poli­ti­ik­ka tai kaupungistumista.”

    Tuos­sa olet hyväuskoinen ja sin­isilmäi­nen . Venäjä seu­raa kaikkea suo­ma­laista keskustelua. Hyvä esimerk­ki nähti­in tässä O.S:n avauk­ses­sa. Ensim­mäis­ten kom­ment­tien joukos­sa oli nim­imerk­ki kel­lar­ista, joka kehoit­ti repimään kepun min­is­ter­it maat­alous­tukien vuok­si. Repimi­nen tarkoit­ti tap­pamista. Kom­men­toin tätä viha­puheen ilmen­tymänä ja molem­mat kom­men­tit tuli­vat heti poistetuiksi. 

    Mod­er­aat­tori tietää oliko kyseessä Pietarin trol­lite­htaan pro­vo vai joku suo­ma­lainen , en viit­si sanoa mikä.

    Somani ja muut leimaa­vat tämän mieliku­vi­tuk­sek­si ja ylireagoin­niksi. Tässä pätee kuitenkin van­ha viidakon laki: mus­tanaami­olle ei vit­tuil­la. Tarkoit­taen sitä, että nyt pitää varautua kaik­keen ja olla hereillä. 

    Venäjäl­lä toimii his­to­ri­an tutkimuk­sen työryh­mä, joka tutkii Suomen sodanaikaisia sotarikok­sia. Tulok­si­akin on jo tihkunut ja pro­pa­gan­da on käyn­nis­sä. Suo­ma­laiset toteut­ti­vat kansan­murhan, kaa­sut­ti­vat sota­vanke­ja ja hau­ta­si­vat heitä elävältä. Selviä todis­tei­ta suo­ma­lai­sista natsismista.

    Putin halusi kuul­la Ukrainan heikkoud­es­ta ja kansan venäläis­mielisyy­destä. Heikkout­ta osoit­ti hallinnon sal­li­ma län­si­mais­tu­mi­nen ja vapaat arvot. Moraalin löystymistä osoit­ti sukupuo­livähem­mistö­jen julki­nen esi­in­tymi­nen ja uskon­non merk­i­tyk­sen vähen­tymi­nen. Täl­laisil­la arvoil­la varustet­tu kansa ei pysty yht­enäiseen vas­tar­in­taan ja antaa vapaut­ta­jien marssia esteet­tä maahan. 

    Putinin agen­tit vievät vas­taavia tieto­ja Suomes­ta Krem­li­in. Ja kuten Ukrainas­sakin, ne ovat rankasti liioitel­tu­ja , juuri sitä mitä Putin halu­aa kuul­la. NATO:oon liit­tymät­tömyys tulk­i­taan uskalluk­sen puut­teek­si. Hybridi­vaikut­ta­mi­nen kiihtyy , jos­ta yht­enä osoituk­se­na oli Venäjän suurlähetys­tön kehoi­tus ilmoit­taa venäläis­ten koke­mas­ta syr­jin­nästä Suomessa.

    Kuolleet venäläiset ken­raalit ovat osoi­tus venäläis­es­tä sodankäyn­nin tak­ti­ikas­ta, joukko­ja johde­taan edessä. Mitä tekee Putin ? Piileskelee raukka­mais­es­ti kel­laris­sa kaukana sodas­ta. Ei uskalla lähteä neu­vot­tele­maan Zelen­skyn kanssa useista tar­jouk­sista huolimatta.

    Biden on todel­la omaa luokkaansa ole­va val­tiomies. Lensi Puo­laan, lähelle Ukrainan rajaa. Kum­ma, kun Lavrov ei nimit­tänyt tätä län­nen provokaatioksi.

    1. Yhdys­val­lat on ain­oa yksit­tnäi­nen NATO val­tio joka on ylivoimais­es­ti soti­laal­lis­es­ti Venäjää näh­den ylivoimainen armei­jan kokoon näh­den ja tek­nol­o­giseen yli­etu­matkan. Venäjä tietää tämän erit­täin hyvin. Joe Biden kävi Puo­las­sa ‚siis NATO maas­sa, jol­la Ukrainan kanssa yhteistä rajaa. Joten ei siinä mitään eri­ty­istä. Toki hänen läs­näo­lo ja Yhdys­val­tain armei­jan läs­näo­lo ker­too että Venäjälle että Yhdys­val­lat on sitoutunut NATO:n 5 artik­lan mukaises­ti puo­lus­ta­maan mui­ta NATO maita.
      Venäjän suurlähetys­tön kehoi­tus ilmoit­taa venäläis­ten koke­mas­ta syr­jin­nästä Suomes­sa on kieltämät­tä hybrid vaiku­tus­ta mut­ta ei
      val­taväestö suo­ma­lai­sista pidä provosoi­da tilan­net­ta joka olisi nimeno­maan suun­nat­tu eri­tyis­es­ti venäläisiä vas­taan Suomes­sa . Venäläis­ten huonolle kohtelulle Suomes­sa pitää olla nol­la tol­er­anssi varsinkin jos suo­ma­laiset itse provosoi­vat tahalleen .

    2. Tuo Nim­imerk­ki Kel­lar­ista ole­va kom­ment­ti jos­sa hän kehoit­ti repimään kepun min­is­ter­it maat­alous­tukien vuok­si oli
      erit­täin asi­a­ton­taa kie­lenkäyt­töä ja onnek­si blo­gin ylläpitäjä puut­tui siihen.
      Pietarin trol­lite­hdas ei ole kyl­lä kiin­nos­tanut suo­ma­laisen yhteiskun­nan sisäpoli­ti­ikan kiis­tellystä koskien maat­alous­tukia, alue­poli­ti­ikkaa tai kaupungistumista.

      Pietarin trol­lite­htaas­sa keski­tytään pääasi­as­sa Suomen ulkopoli­ti­ikan lin­jauk­si­in kuten Ukrainan tukemiseen, pako­lais­ten vas­taan­ot­tamiseen, taloudel­lisen ja aseel­lisen avun antamis­es­ta Ukrainalle sekä Suomes­sa asu­vien venäläis­ten ase­mas­ta sekä mah­dol­lis­es­ta Suomen NATO jäsenyydestä. 

      Mah­dolli­nen NATO jäsenyys ja Ukrainan aut­ta­mi­nen aseel­lis­es­ti on jakaa myös Suomes­sa poli­it­tis­es­ti eduskun­nas­sa ja siinäkään ei puolueet ole kaik­ki yksimielisiä. 

      Naton vas­tus­ta­jien ääni pitää saa­da myös esi­in mut­ta asia poh­jal­ta keskustelua on kuitenkin käytävä eli faktoilla .

      Olen erit­täin tyy­tyväi­nen että Vasem­mis­toli­iton puheen­jo­hta­ja Li Ander­s­son on päät­tänyt käyn­nistää oman eduskun­taryh­män­sä sisäl­lä sul­je­tun keskustelun jos­sa puolue lin­jaa NATO jäsenyy­den hait­to­ja ja hyö­tyjä joka ei ole Vasem­mis­toli­itolle kovinkaan yksinker­tainen päätös.

      Jos ollaan myös rehellisiä NATO jäsenyys ei ole hal­li­tus­puolueille Keskustapuolueelle eikä SDP:lle help­po päätös. Vihreät ovat erit­täin posi­ti­ivis­es­ti muut­ta­neet kan­to­ja ja keskustelu Natos­ta ei ole vihrei­den kohdal­la niinkään ide­ol­o­gista. Vihreis­sä NATO keskustelu on rakentavaa

      Oppo­si­o­tios­ta, Kokoomus on tehnyt jo puoluekok­ouk­ses­sa 15 vuot­ta sit­ten NATO jäsenyys
      aloit­teen myös Perus­suo­ma­laiset ovat han­kalas­sa paikas­sa kos­ka Perus­suo­ma­lais­ten riv­i­jäs­en­inä on paljon EU:n ja Naton vas­tus­ta­jia jot­ka ovat Venäjä mielisiä, tämä johtuu osit­tain siitä että perus­suo­ma­laiset ovat Euroopan par­la­men­tis­sa Iden­ti­teet­ti ja demokra­tia ryh­mässä jos­sa suurim­mat puolueet Ran­skan Kansalli­nen liit­touma ja Ital­ian Lega ovat olleet erit­täin Venäjä mielisiä vähän kaikessa. Perus­suo­ma­laiset ovat vain valin­neet huonon seu­ran Euroopan par­la­men­tis­sa ja nyt tuo seu­ra on tul­lut kiusal­lisek­si . Siitä on tosin vaikea päästä eroon.

      Pietarin trol­lite­hdas voi näin ollen hajot­taa perus­suo­ma­laisia ja Vasem­mis­toli­iton kan­nat­ta­jia enem­män kuin muiden puoluei­den kan­nat­ta­jia kos­ka NATO jäsenyys on ollut Perus­suo­ma­lais­ten ja Vasem­mis­toli­iton kan­nat­ta­jien kesku­udessa paljon suurem­pi erot­ta­ja suh­teesa mui­hin puolueisiin .

    3. Eemil ennen kuin leimaat Somanin ja muut keskustelijat
      täl­läis­ten mielip­itei­den kan­nat­ta­jik­si olisko syytä tark­istel­la omia väit­tämien toden­peräisyyt­tä muiden keskustelijoiden todel­li­sista näke­myk­sistä? Vaik­ka yhden keskusteli­jan mopo keulii se ei tarkoi­ta että Somani ja muut ovat samaa mieltä. Onko­han Eemil itse mieliku­vi­tuk­sen val­las­sa yli­t­ulkin­nut tois­t­en näke­myk­siä (siis Somanin ja muiden keskustelijoiden) jot­ka eivät edus­ta kaikkien keskustelijoiden näkökulmia?

    4. Eemil, Venäjän his­to­ri­an tutkimus ei koske vain Suomen sodanaikaisia his­to­ri­aa Itä-Kar­jalss­sa vaan läh­es kaikkien sen Euroopan puolis­ten naa­puri­maid­en his­to­ri­aa jos­ta Venäjä yrit­tää saa­da pro­pa­gan­da otteen. Suo­mi ei ole todel­lakaan Venäjän his­to­ri­an tutkimuk­sen uudelleenkir­joituk­sen kär­jessä vaan mon­ta vuot­ta Venäjän his­to­ri­an tutkimuk­sen uudelleenkir­joituk­sen kohteena on ollut Puola. 

      Puo­lal­la on myös oma lehmä ojas­sa kos­ka on itse pyrkinyt tekemään samaa mitä Venäjäl­lä on pyrit­ty tekemään eli his­to­ri­an tutkimuk­sen uudelleenkir­joit­tamista val­tio­val­lan toimesta. 

      Suomel­la ei ole omaa lehmää ojas­sa kos­ka Suomes­sa on vapaa­ta tutkimus­ta sodan aikaista his­to­ri­an tutkimuk­ses­ta toisin kuin esimerkik­si Puo­las­sa, Venäjäl­lä ja Unkarissa. 

      Puolan ja Unkarin aka­teem­i­nen tutkimus on yhtä sen­suroitua kuin Venäjäl­lä ja sitä on myös mon­ta vuot­ta arvostel­tu mon­en kansalaisjär­jestö­jen tahol­ta ja Euroopan par­la­mentin ja komis­sion tahol­ta. Nyt tässä tilanteessa tämä arvostelu on jäänyt vähem­mälle mut­ta kyl­lä Unkarin ja Puolan sananvapaus
      ja kansalaisjär­jestö­jen tilanne on hyvin saman­lainen kuin Venäjäl­lä. Unkar­il­la ja Puo­lal­la nyt oiva tilaisu­us muut­taa lain­säädän­töä parem­paa suun­taan jot­ta ne saisi­vat myös Euroopan unionis­sa parem­paa liikkumatilaa.

  6. Huolto­var­muus pitäisi jär­jestää niin, että ruokaa riit­täisi hätäti­las­sa muu­ta­mak­si vuodek­si koko kansalle. Ei ollenkaan mah­do­ton­ta, mut­ta MTK ja Keskus­ta pitäisi jotenkin saa­da pelat­tua pois yhtälöstä. Nythän “huolto­var­muus” on, jos vähän liioitel­laan, sen varmis­tamista, että chateaubriand ei lopu. 

    No, kos­ka mitään ei tehdä, pitää vain olla skarp­pina, jot­ta pääsee maas­ta äkkiä pois. Ekan maail­man­so­dan lop­pu­vai­heis­sa, kun Venäjän sisäl­lis­so­dat estivät vil­jan kul­je­tuk­set Ukrainas­ta Suomeen. Suuri osa eli­itistä osasikin häip­päistä Ruot­si­in ja muualle. Muut sit­ten kärvis­te­liv­ät nälän ja sisäl­lis­so­dan kourissa.

    1. Ukrainas­ta ei tuo­da vil­jaa niin paljon Suomeen kuin tuoti­in ensim­mäisen maail­man­so­dan aikana kun Suo­mi oli tuol­loin osana Venäjän keis­arikun­taa autonomise­na suuriruhti­naskun­tana . Syynä oli katovu­osien maat­alous­poli­ti­ikan uudelleen jär­jeste­lyt. Olemme Suomes­sa ainakin Luken mukaan vil­jan tuotan­nos­sa omavaraisia mut­ta siinä mis­sä emme ole omavaraisia on lan­noit­tei­den tuotan­nos­sa joi­ta tuo­daan muun muas­sa Venäjältä ja Ukrainas­ta. Ukraina ja Venäjä vie vil­jaa pääasi­as­sa mai­hin kuten Egyp­ti, Jemen, Israel, Indone­sia, Bangladesh, Etiopia, Libya, Libanon, Tunisia, Marokko, Pak­istan, Sau­di-Ara­bia ja Turk­ki. Siis pääasi­as­sa kehit­tyvi­in mai­hin. Kanadas­ta ja Yhdys­val­loista viedään myös hyvin paljon vil­jaa mut­ta kul­je­tusten takia se on kalliimpaa.

    2. Suomel­la oli myös se ongel­ma 1. maail­man­so­das­sa, että vaik­ka suo­ma­laisia ei pakotet­tu sotaan, niin Suomen oli osal­lis­tut­ta­va siihen toimit­ta­mal­la Venäjän armei­jalle ruokaa. Suuret kar­tan­ot lisäk­si toimit­ti­vat enem­män elin­tarvikkei­ta Venäjälle kos­ka he mak­soi­vat parem­min, niin että Suomeen jäi krooni­nen ruoka­pu­la sodan loppuvaiheessa.

      1. Itse asi­as­sa Suomes­sa ensim­mäisen maail­man­so­dan aikana ole­vat kar­tan­ot oli­vat pääasi­as­sa maito ja rat­su tai kar­jatilo­ja ja vil­jan tuotan­to oli ulkois­tet­tu muualle Venäjän keis­arikun­taa .Pietaris­sa mak­set­ti­in suo­ma­lais­es­ta mai­d­os­ta parem­paa hin­taa joten maitop­u­la iski kaupunkei­hin kuten Helsinki­in, Viipuri­in, Tam­pereelle ja Turku­un. Ukrainas­ta kul­jet­ti­in rautateitse vil­jaa myös Suomeen mut­ta kun Pietari oli välis­sä niin vil­ja ostet­ti­in sinne yli­hin­taan ennen kuin se ehti tul­la Suomeen ja näin syn­tyi krooni­nen­ruoka­pu­la vil­jas­ta. Ruot­sista ei voitu ostaa kos­ka Sak­san laivas­to par­tioi Itämerellä.

  7. Meil­lä on jo ole­mas­sa palkka.fi-palvelu, jon­ka tarkoi­tus on madal­taa kyn­nys­tä siihen että yksit­täi­nen kansalainen voisi hel­posti hoitaa työ­nan­ta­jan velvoit­teet. Jos mökkitalkkari ei halua perus­taa toi­min­imeä ja hakeu­tua alv-velvol­lisek­si, palkka.fi-palvelu voisi olla yksi ratkaisu.

    Koke­muk­ses­ta voin varoit­taa, että toi­min­i­mi on vapaa­ta riis­taa kaiken­laisille markki­namiehille, joten ainakin puhe­lin­nu­mero kan­nat­taa jät­tää pois julk­i­sista kaup­parek­ister­i­tiedoista. Yri­tyk­sen puhe­lin­nu­meroon tulee paljon puhe­lin­markki­noin­tia ja sitä ei edes pysty kieltämään kuten yksi­ty­ishenkilö voi yrit­tää tehdä.

    Toisi­naan ihmiset tekevät toisilleen palveluk­sia naa­puri­avun nimis­sä, ja siitä saate­taan antaa vähän rahaakin, sekä kaupungis­sa että maal­la. Kun kyseessä ei ole jatku­va työ­suhde, täl­laista pien­imuo­toista toim­intaa tuskin voinee pitää kovin moitittavana.

    Yleis­es­ti ottaen mei­dän tulisi kyl­lä pyrk­iä tukki­maan vero­tuk­sen por­saan­reik­iä, mut­ta naa­puri­a­pu maal­la ei tuo­ta kovin suur­ta vero­tulovir­taa. Suuret kalat uiv­at muis­sa vesissä.

    Lopuk­si huomio met­sä­talouden vero­tuk­ses­ta. En pidä sitä kovin mata­lana kun puhutaan puh­taista met­sätiloista. Met­sä­maas­ta mak­saa jokainen sukupolvi ensin per­in­tö- tai lah­javeron ja sen lisäk­si kaikesta puun­myyn­nistä pääo­mat­u­lo­jen verot. Jyr­ki Keto­la on ker­tonut esitelmis­sään tapauk­sista, jois­sa kak­si tai kolme per­im­istä on tapah­tunut lyhyen ajan sisäl­lä ja miljoonao­maisu­us on huven­nut perintöveroihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.