Koska Twitterissä on noussut kohu Maaseudun tulevaisuuden artikkelista, jossa oli haastateltu muun muassa minua maataloustuista, julkaisen lehdelle sähköpostissa antamani kirjalliset vastaukset sellaisenaan, korjaten vain yhden lyöntivirheen.
Kysymys: Olet aiemmin suhtautunut kriittisesti maataloustukiin. Oletko edelleen samaa mieltä, kun kotimaista maataloutta kohtaa nyt raju kannattavuuskriisi tilanteessa, jossa Euroopassa on samanaikaisesti käynnissä sota?
Vastaus: En ole suhtautunut maataloustukiin kielteisesti vaan olen pitänyt niiden säilyttävää luonnetta tehottomana. Suomalainen maataloustuki ohjaa pitämään kaiken ennallaan, vaikka myös maatalouden pitää uudistua kulutuskysynnän mukana.
Sokerijuurikkaan tukea ja viljelyä näin pohjoisessa pidän järjettömänä, varsinkin kun sokeri on aika helposti varastoituva hyödyke, joten huoltovarmuuskaan ei oikein puolla.
Edelleen olen sitä mieltä, että pinta-alatuen pitäisi riittää myös rehuntuotannossa, eikä pitäisi maksaa lisää tukea siitä, että pellon antimet syötetään eläimille.
Kysymys: Muuttiko sodan syttyminen Ukrainassa suhtautumistasi kotimaiseen maatalouteen ja huoltovarmuuteen?
Lannoitetuotannon omavaraisuus näyttää olevan uhattuna. Kun viljan hinta on kaksinkertaistunut, en näe perusteita tukea viljelyä aiempaa enemmän.
Solidaarisuudesta maailman köyhiä kohtaan pitäisi kaikkialla rikkaissa maissa vähentää viljan syöttämistä eläimille, eli rehun tuotantoa pitäisi tukea vähemmän/verottaa enemmän.
Jos jonkun on vähennettävä syömistä, olkoot se mieluummin eläimet kuin ihmiset. (Kirjoitin tästä myös Verde-lehdessä)
Kysymys. Onko kotimaisen ruuantuotannon toimintaedellytysten varmistaminen mielestäsi tärkeää?
Vastaus: Tietysti, ei kai siihen muuten paria miljardia kaadettaisi.
Kysymys: Jos vastasit edelliseen myöntävästi, miten siitä pitäisi huolehtia?
Vastaus: Jotain pitäisi tehdä kaupan monopsoneille. Tämä kuulunee Mika Lintilän reviirille.
Muuten olen sitä mieltä, ettei maatalousväestön kannattaisi haastaa riitaa ehdoin tahdoin kaiken maailman järjettömillä susijahdeille syvällä erämaassa. Tällainen itsetarkoituksellinen uhittelu tuottaa vastareaktion.
= = = =
Huomaan, että olen kirjoittanut susijahdista epätarkasti. Pidin siinä maatalousministeriä maatalousväestön edustajana. Eivät tietenkään kuvitellut kaikki viljelijät olisivat ryntäämässä silmät kiiluen erämaihin rajan yli piipahtaneita susia jahtaamaan. Riidan haastajana on ministeri ja pieni joukko höyrypäitä, eivät tietenkään kaikki viljelijät. Tarkoitukseni oli arvostella ministeriä itsetarkoituksellisesta riidan haastamisesta ja siitä, että hän niin toimiessaan vahingoitti maaseudun asukkaiden etua. HS kirjoitti samasta asiasta “punaisen lihan” tarjoamisena äänestäjille. Mitään vaaraa kenellekään ei ollut syvällä erämaassa liikkuvista susista.
Tuo kaupan monopsoni on ongelma lähinnä ainoastaan sen vuoksi, että alkutuotannon yritysrakenne on niin onnettoman hajautunut. Jos maataloustuotannossa olisi riittävän isoja toimijoita (mieluiten ainakin pari pörssiyhtiötä), olisi vertikaaliselle integraatiolle, tutkimukselle ja tuotekehitykselle, markkinoinnille, brändinrakentamiselle ja myynnille ihan erilaiset edellytykset.
Nyt maatalous ei kykene mihinkään edellisistä jotain torimyyntiä lukuunottamatta, jolloin on ihan selvä että lisäarvo menee sinne missä lisäarvo tuotetaan. Eli teollisuudelle ja kaupalle. Maataloustuottajan osa on vähän kuin uber-kuskin: teoriassa kuski on “yrittäjä”, käytännössä työntekijä joka kantaa kaiken toimintaan liittyvän riskin alustayhtiön viedessä kerman päältä ilman mitään työntekijälle kuuluvia etuja.
Asiaa ei mitenkään auta se, että massiivisilla maataloustuilla ylläpidetään harrastemuotoista (=ei pääasiallinen tulonlähde) ylituotantoa, joka pitää sen alkutuotannon bulkin markkinahinnan alhaalla. Vähän sama kuin kenelle tahansa autonomistajalle annettaisiin massiivista “taksitukea” jos ajavat edes pari matkaa matkustajan kanssa. Varsinaiset taksiyritykset olisivat konkurssissa heti seuraavana viikkona.
Ihan totta. Samaan aikaan valitetaan tilakokojen noususta, muttei anneta niiden nousta teolliseen luokkaan, jossa Suomessa olisi parikymmentä maanviljely-yritystä. Se ei ole idyllistä, mutta voisi olla elinvoimaista ja välttäisi maaseudulla asumisen tukemisen.
“Asiaa ei mitenkään auta se, että massiivisilla maataloustuilla ylläpidetään harrastemuotoista (=ei pääasiallinen tulonlähde) ylituotantoa,”
Suomessa ei ole ylituotantoa.
Maataloustuotteiden viennin arvo on n. 1,5 mrd ja tuonnin 3.5 mrd. Jotain tuota luokkaa. Tuet eivät ole sen suurempia, kuin asumisen tuet. Asumistuet kohdistuvat Uudellemaalle , ruuan tuotannon tuet koko maan alueelle. Ruokatuet mahdollistavat halvan syömisen (11 %) elinkustannuksista. Asumisen tuet mahdollistavat halvan työvoiman käytön kaupungeissa oleville yrityksille.
“lisäarvo menee sinne missä lisäarvo tuotetaan.” Tuo on totta. Suuret maatilat eivät tuota rakennetta muuta mitenkään. Ei tilojen neuvotteluvoima riitä maan ja Euroopan laajuisia kaupan rakenteita vastaan. Jos taas haetaan alle 10 megatilan lukumäärää Suomessa , niin tilanne voisi muuttua. Käytännössä ei mahdollista eikä järkevää.
Suomessa vallitsee monessa asiassa kaksoisstandardi. “2 mrd:n maataloustuet ovat kirosana, mutta 2 mrd:n asumistuet ovat siunaus. Etelän eliitti ja muut rikkaat sanovat, että ne maatilat, jotka eivät pärjää ilman tukia voivat lopettaa. Kukaan ei sano, että ne, jotka eivät pysty asumaan kaupungeissa ilman asumistukia muuttakoot maaseudulle.
Ne yritykset, jotka eivät pysty maksamaan palkkoja , joilla pysyy asumaan kaupungeissa, lopettakoot. On erittäin epätervettä pumpata veronmaksajien rahoja tällaisiin yritystukiin. Näin ei sano kukaan siksi, että ymmärrys ei riitä hahmottamaan tätä kontekstia. Tai sitten on kysymys niistä kuuluisista keisarin vaatteista.
Sovitaanko Eemil, että alamme ajamaan yhdessä sitä, että valtio ei rahoittaisi asumistukia vaan taakka siirretään kunnille? Sinunkaan ei tarvitsisi nähdä påainajaisunia siitä, että asumistuilla tuetaan kasvukeskuksia.
Ruoan tuotannon tuensaajien jakauma on erikoinen. Monet isot maataloustuensaajat ovat Helsingistä: Valio, Luke, Helsingin yliopisto jne. Ainakin entisaikaan mm. eläinlääkärikoulutuksesta osa rahoitettiin maa- ja metsätalousministeriön suoralla budjettirahalla, vaikka koulutukset muutoin hoidetaan opetusministeriön budjetista. Maataloustuet pitäisi muuttaa investointitukiluenteisiksi tuiksi, jotka kannustavat tehokkaampaan ja vähäpäästöisempään muutokseen, eivätkä ole tuloautomaatteja, jotka juoksevat jatkamalla toimintaa niin kuin ennenkin. Suomen korkea polttoaineverotus pitäisi kompensoida jotenkin. Samoin meriliikenteen tuet pitäisi joko lakkauttaa, tai kompensoida viljelijöille, koska meriliikenteen valtavat valtiontuet ovat keskeinen syy sille, miksi ulkomaantuonti on niin halpaa ja tuottajahinnat sen vaihtoehtoiskustannuksen alhaisuuden takia niin alhaisia.
Ja korostan vielä sitä, että polttoaineverot pitäisi kompensoida. Niiden kannattaa olla korkealla, jotta polttoaineen kulutusta vältetään. Mutta menotaso pitäisi kompensoida muuta kautta niin, että jos toimii energiatehokkaammin ja vähäpäästöisemmin, siitä tulee taloudellista etua. Jos vain laskisi polttoaineen veroa, energiatehokkuusinvestointien ja energiansäästön tekeminen maataloudessa muuttuisi kannattamattomammaksi.
Jos ylituotantoa ei ole, niin silloinhan myöskään tuottajahinnat eivät voi olla liian alhaiset. Asia on siis hyvä, ja tukia voidaan hiljalleen vähentää.
Jos syömistä halutaan tukea, silloin kannattaa antaa rahaa kuluttajille ei tuottajille. Se parjattu asumistukikin annetaan asujille, ei asuntojen rakentajille. Näin saadaan tuki kohdistettua parhaiten ja vähäisimmin oheishaitoin, ja veroja tarvitsee kerätä vähemmän. Nyt iso osa maataloustuista valuu suoraan kaupunkeihin muuttaneille perillisille satoisuuteen nähden absurdin korkeina pellonvuokrina.
Mitä taas tulee neuvotteluvoimaan, niin totta helvetissä isolla toimijalla on enemmän neuvotteluvoimaa, ja jos neuvottelutulosta ei tule, voi iso luoda oman brändin tuotteelleen ja myydä suoraan teollisuuden ohi. Nykyisen kokoisilla toimijoilla ei ole mitään edellytyksiä brändin luomiselle, jonka vuoksi alkutuotannossa ainoa mahdollinen laatumääre on EU-direktiivitasoinen luomu/ei-luomu kahtiajako.
Eemil, moni yritys joka ei pysty kilpailemaan matalapalkkaisista työvoimasta siirtää toiminnan ulkomaille. Onko Eemilistä parempi että matalapalkkaiset ihmiset olisivat teollisuusmaissa työttöminä kuin työllistettyinä ?
Eemil
” Suomessa vallitsee monessa asiassa kaksoisstandardi. “2 mrd:n maataloustuet ovat kirosana, mutta 2 mrd:n asumistuet ovat siunaus.
Onko sinun mielestäsi maataloustuki asumistukeen verrattava sosiaalisin perustein maalaisille maksettava tulonsiirto ja tärkeä sosiaalituen muoto?
Minä kuvittelin, että maatalous on jonkinlaista liiketoimintaa, mutta ilmeisesti se on sosiaalitukea.
Italiassa , Ranskassa ja Espanjassa alkutuotannon yritysrakenne on myös hajautunut näiden maiden ero Suomeen on siinä että siellä alkutuotannon yrittäjät ovat verkostuneet paremmin paikallisten vähittäiskaupiaiden kanssa muun muassa jakelussa ja logistiikassa. Suomessa on vähittäiskauppa annettu myös MTK:n toimesta Keskon hoidettavaksi vaikka asian pitäisi olla juuri päinvastoin. Kesko ja SOK ovat nykymuodossa yksinkertaisesti liian isot. Niiden pilkkominen tarvitsee erillisen lainsäädännön mutta kuitenkin MTK on tätä vastustanut vaikka se on kritisoinut liian keskittynyttä vähittäiskauppaa . MTK:n kaksoisstandardin läpi näkee kuka tahansa jolla on silmät.
Keskustalaiseen ihanteeseen taitaa kuulua ainakin jonkin verran pienemmät tilat eli sellaiset, jotka voivat olla perheyrityksiä. Järjestely, jossa on megayrityksiä ja useimmat nykyisten viljelijöiden vastineet ovat “palkkaorjia” voi tuntua luotaantyöntävältä.
Nuo pienet perhetilat olisivat kilpailukysykyisiä Suomessa jos ne järjestäytyisivät yhteen yhteisen markkinoinin kaltaiseksi osuustoiminnalliseksi kattojärjestöksi. Väitän että nykyinen Kesko edustaa pääasiassa suuria tiloja vaikka pienet perheviljelijät ovat erittäin Kesko uskollisia johtuen siitä että suvussa isosisoisät olivat aikoinaan perustamassa Kesko.Perinne toimii silloin kun se tuottaa tulosta mutta ei nostalgisessa mielessä. Kun 1980-luvun alussa käytiin Suomessa vähittäiskaupan välinen kilpailusota jossa oli Kesko, OTK ja SOK voittajana oli 1990-luvulle tultaessa Kesko ja SOK koska ne olivat rationalisoineet .Etenkin SOK joka antoi Juhani Pesoselle täydet valtuudet rationalisoida tuotantoa. OTK laiminlöi kokonaan tämän vaikka Eero Rantala yritti kovasti viedä sitä eteenpäin.
Ei epäilystäkään että asia on näin. Ja tämä mikroyritysihanne on syy siihen, että maatalous on niin kuralla; ei mikroyrityksellä voi olla edellytyksiä saada isompaa siivua tuotannon lisäarvosta koska kykyä kuluttajalisäarvon tuottamiseen ei yksinkertaisesti ole. Tilannetta vain pahentaa kaiken maailman investointituilla ylläpidetty ylikilpailutilanne maatilojen välillä.
Ihan oikeasti mielestäni on törkeää että valtiovalta kannustaa maanviljelijöitä käytännössä velkavankeuteen ja kurjuuteen nykyisellä tukipolitiikalla, samalla kun myös paljon puhuttu huoltovarmuus vaarantuu. Ei mikroyritykseltä voi realistisesti odottaa minkäänlaista kyvykkyyttä kriisitilanteessa toimimiseen; huoltovarmuuden ylläpito vaatisi merkittäviä varastoja polttoainetta, siemenviljaa ja lannoitteita sekä kykyä koordinoituun tuotantosuuntien muuttamiseen. Nyt hajanainen maatalouskenttä on ihan kusessa kun lannoitteiden ja polttoaineen hinnat nousevat, ja kun jokainen pientila juoksee koordinoimattomasti markkinoiden perässä ns. sikasyklin uhka on ilmeinen. Samalla vaikkapa niin ilmeinen päästövähennyskohde kuin turvepeltojen soistaminen on täysin mahdotonta, kun jokainen turvepellon lämpäre on elintärkeä osa jonkun poliittisesti pörröisen perheyrityksen toimintaa.
Perheviljely on söpöä, mutta siitä söpöydestä maksetaan ihan hirveän kovaa hintaa niin tukien, huoltovarmuuden, ympäristön kuin maanviljelijöiden elämänlaadunkin muodossa.
Aika lailla sanasta sanaan näyttää MT siteeranneen, https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli‑1.1859782
Monopolijutut MT on jättänyt pois, eikä täällä monopoleja kaupan alalla ole, lähellä duopolia ehkä kyllä.
Maanantaina oli Roman Schatzin Maamme-kirjassa Ylellä keskustelu ruuantuotannosta ja kaupanrakenteesta ja siinä kyllä tuli selväksi että duopoli on kotimainen ongelma joka on ollut jo pitkään tiedossa 1990-luvulta asti. Toki Lidl on tuonut lisäystä mutta muut vähittäiskaupan sektorit kuten suurleipomot (Fazer ja Vaasa) jasuurmeijerit (Valio ja Ingman) hallitsevat edelleen duopolin muodossa suvereenisesti. Jos Tokmanni laajenee tulevaisuudessa vähittäiskaupan tarjontaa tilanne on parempi. Pääkaupunkiseudulla on myös monipuolisempi vähittäiskaupan tarjontaa koska täällä on myös etnsiä kauppoja enemmän josta voi ostaa monipuolisempia tuotteita mitä ei perinteisessä kotimaisessa vähittäiskaupassa löydy ja rahat jäätävät Suomeen vaikka omistajat ovat ulkomaalaisia
Tokmannilla on ruokakauppoja, ja varmaan laajentaisi ruokakaupan puolelle enemmänkin jos voisi: esimerkiksi Oulun Ideaparkin Tokmanni haki tuoreruoanmyyntilupaa mutta ei saanut, “koska lähellä on jo S‑ketjun ruokauppa” (pieni Sale).
Hämmästyttävää kyllä, lähellä olevan Kaijonharjun Tokmannin viereen kyllä sai perustaa ison K‑marketin, vaikka ruokakauppoja oli paikan päällä ennestään jo kaksi.
Ruokakaupan duopoli toimii tehokkaasti koska vain suppean valikoiman ja Euroopan kokoisen kysynnän tukema Lidl pystyy duopolin kanssa kilpailemaan Valintatalo/Siwan jouduttua luopuman kilpailusta. Ruokakaupan logistiikka ei ole rakettitiedettä mutta sen valtakunnallinen ylläpitäminen edellyttää skarppia toimintaa ja jatkuvia investointeja, mihin vanha alueellinen tukkukaupparakenteemme ei kyennyt vastaamaan.
On siis oltava tarkka: pelkkä duopolin olemassaolo ei ole välttämättä vahingollista, jos osapuolet kilpailevat keskenään aidosti. Oletus tulisi perustella tosiasioin. K‑ryhmä skarppasi 1960-luvulla, mikä johti S‑ryhmän uudistamiseen 1970-luvun lopulta. T‑ryhmä ja Eka-yhtymä joutuivat väistymään, jälkimmäinen tosin monialafirman romahdettua rahoitus- ja rakennushaaroiltaan. Neljän valtakunnallisen ryhmän ylläpitäminen voisi käydä kuluttajille kalliiksi. Nyt uutena toimijana verkkokauppa haastaa duopolin.
Itse asiassa olen maakuntahanketta arvostellessani kiinnittänyt huomion siihen, että valtakunnallinen ruokakauppa toimii tehokkaasti maan yli yhtenevin menetelmin. Kun kyse on tasalaatuisista hyödykkeistä, sama pätee mielestäni myös yhteiskunnan lakisääteisiin palveluihin. Kuitenkin rakennamme hyvinvointialueille par aikaa it-järjestelmien ja muiden käytänteiden venttiä, missä on tiu liikaa. Kaksikymmenkertainen turha kustannus ja lopputulos on catch-22.
Se on totta, että ruokakaupan duopoliin liittyy paikallista suhmurointia. Itse asioin aikoinaan Pakilassa korkealaatuisessa T‑kaupassa, jota vastapäätä Hok-Elanto sai luvan rakentaa marketin Valtameren entiseen konttoriin naapurin liiketilan kelvatessa perustaltaan parkkipaikaksi. Elannolla oli jo marketit 2 km:n välein Paloheinässä ja Maunulassa mutta puoliväliin tarvittiin silloisen lautakuntajärjen mukaan uusi, joka söi T‑kaupan kannattavuuden ja kauppa joutui lopettamaan.
Elannon suosiminen kaupungin päätännässä oli tuolloin ilmeistä. Muistan, miten yksi Paloheinän naapurista Torpparinmäestä tuttu demari oli kieltänyt vaimoaan asioimasta muualla kuin Elannossa, mikä olikin helppoa, kun Torpparinmäessäkin on S‑Market ja nykyisen Kaaren paikalla oli Elannon kauppakeskus. Nyt kun Vihdintien ratikan linjauksesta päätettiin, se ohjattiin loppupäästään jo raideliikenteen piirissä olevan Lassilan kautta Kaareen. Päätöspapereissa ei jostain syystä tosissaan punnittu vaihtoehtoista linjausta Konalan S‑Marketiin.
Duopoli ei ole kuluttajan kannalta ongelmallinen, jos kilpailu on t6odellista, mutta tuottajien kannalta se on hyvin ongelmallinen, koska ovat monopsonistisa ostajina liian vahvassa asemassa.
Mikäli luin oikein tilastoja, niin viljelyala on säilynyt viime vuodet kahdessa miljoonassa hehtaarissa, maidontuotanto runsaassa kahdessa miljoonassa litrassa ja lihantuotanto 400 miljoonassa kilossa, joten kansantalouden kannalta tuotantomäärät ovat säilyneet paljon vakaampina kuin maatalousministerien puheet. Tuottajat myyvät raaka-aineen paljolti itse omistamalleen tai kontrolloimalleen elintarviketeollisuudelle, joka voi myydä tuotteensa Eurooppaan, jos kotimaan hinta ei miellytä. Jos rahti on liikaa, niin peritään se toisinkin päin, itse syön kuitenkin edullista ja hyvää saksalaista rahkaa.
Tuotantomäärät alenisivat, jos tuotanto olisi pitemmän päälle kannattamatonta. On tietenkin vaarana, että tuotantoa ylläpidetään investointituin tai omaa metsää myymällä. Metsätalous on itsessään kannattavaa, joten ehkä olisi parasta entistää “kannattamattomat” pellot sulolehdoiksi, joissa oravilla olisi hyvä olla sammalvuoteellansa.
Unohdit 92 vuotta vanhan monopolin joka täyttää 2031 sata vuotta eli Alkon.
Kaupan rakenne ei käsittääkseni ole viljelijävastainen, onhan teollinen väliporras osittain viljelijäin kontrollissa (Atria, HK, Raisio) ja osuuskaupatkin paikoin kepulaisia joten ei kannata antaa MTK:n vedättää monopsoneilla. Aivan perusteeton on ajatus, että viljantuottajalla tulisi olla joku erikoisoikeus tuotantoketjun katteeseen. No, ketjua tuetaan jo molemmista päistä, maataloustuilla ja kaupan osa-aikaisten päivärahoilla. Varsinainen ongelma liittynee edulliseen tuontiin, mikä onkin kuluttajan etu. Toisaalta vapaakauppa sallii omien ylijäämien markkinoinnin ulkomaille.
Lannoiteriippuvuus johtuu siitä, ettei peltoja hoideta vaan niitä käytetään kuten kasvihuoneiden kasvualustoja juuriston sijana. Nobelistimme A. I. Virtanen teki ansiokkaita multavuustutkimuksia, jotka unohdettiin “tiedeyliopiston” seuratessa Typpi Oy:n, sittemmin Kemiran oppeja.
“Varsinainen ongelma liittynee edulliseen tuontiin, mikä onkin kuluttajan etu. Toisaalta vapaakauppa sallii omien ylijäämien markkinoinnin ulkomaille.”
Ongelma on nähdäkseni juuri ylihalpa tuonti, jonka halpuus perustuu mm. meriliikenteen polttoaineverottomuuteen, väylämaksujen osittaiseen perimättä jättämiseen, merityön valtiontukiin jne. Jos meriliikenteessä polttoöljyllä olisi sama verotaso kuin maatalouden polttoöljyllä, tuontiruokavaihtoehtokin olisi kalliimpi ja tuottajahinnat paremmat. Silloin myös laivoista kehitettäisiin energiatehokkaampia ja vähäpäästöisempiä. Nyt se ei kannata, kun öljy on verotonta laivoille, jolloin verorasitus kohdistuu maaseudulle, ja tuonti taas saa aiheuttaa päästöjä niin paljon kuin haluaa ilman veroja ja päästömaksuja.
Tuosta:
” Ongelma on nähdäkseni juuri ylihalpa tuonti, jonka halpuus perustuu mm. meriliikenteen polttoaineverottomuuteen,”
Olisiko se Juurisyy nyt kumminkin paremmat viljelyolosuhteet, eikä logistiikka. Eihän tänne muuten saisi myytyä mitään, vaikka logistiikka olisi ilmaista.
Juuri näin. Suomessa eläinperäiset bulkkituotteet ovat edullisia ja kasvipohjaiset vähänkin prosessoidut tuotteet huomattavan kalliita. Täällä tuetaan tuotantoeläinten ylläpitoa ja kotimaisen tuotannon laatu on pelkkää mainospuhetta ja propagandaa.
Kotimaisten tuotteiden hintoja kaupassa voi toki nostaa, mutta kannattaa muistaa, että vieressä olevan maan rajojen ulkopuolelta tuodun ja todennäköisesti laadukkaamman tuotteen hintaan sillä ei ole vaikutusta eli kilpailuasema heikkenee entisestään.
Suomessa maatalouden kehittämisen sijaan on tehty taaksepäin katsovaa aluepolitiikkaa, jossa maksimaalinen eläintuotanto on itseisarvo ja lopputulos on melkein jokaisella mittarilla huono. Maatalouden päätuote on eläinten rehu. Eläinten lanta on laajalti ongelmajätettä, jonka hävittämiseksi raivataan edelleen lisää peltoa metsästä. Toisaalla peltoon kaadetaan fossiilisin voimin usein itärajan takaa tuoduista raaka-aineista tehtyjä keinolannoitteita, jotka valuvat samantien Itämereen. Jopa silakat syötetään turkiseläimille ja tilalle tuodaan lohta Norjasta.
Kohtuuhintaista maukasta tomaattia, laadukasta tuoretta uutta perunaa, tuoretta silakkaa tai aromikasta juustoa tämä järjestelmä ei ole tehty tuottamaan, vaikka olosuhteet siihen olisivat erinomaiset.
“Eläinten lanta on laajalti ongelmajätettä, jonka hävittämiseksi raivataan edelleen lisää peltoa metsästä. Toisaalla peltoon kaadetaan fossiilisin voimin usein itärajan takaa tuoduista raaka-aineista tehtyjä keinolannoitteita, jotka valuvat samantien Itämereen. Jopa silakat syötetään turkiseläimille ja tilalle tuodaan lohta Norjasta.”
Nyt tuli sitä ihteään… Eläinten lanta käytetään tarkasti hyödyksi, mutta ympäristökiihkoilijat ovat kiristäneet levitysehtoja . Sen vuoksi pitää raivata lisää peltoalaa metsistä ja turvepohjaisilta mailta.
Meillä ovat fosforin levitysrajat niin tiukkoja, että se on saanut satotasot ja ‑laadun heikkenemään. Siitäkin huolimatta, että viljelyn tutkijat varoittavat ongelmasta. Eilen uutispätkässä tuli Ukrainan viljelystä kuvamateriaalia. Siinä vilahti lannoitesäkkejä, joissa fosforipitoisuuden määrä oli 20 %. Meillä saa käyttää fosforia 3 %. Määrä tarkoittaa , että Ukrainassa 100:ssa lannoitekilossa on 20 kiloa fosforia. Meillä vastaavasti 100 kilossa kolme kiloa fosforia.
Silti meillä valitetaan vesien rehevöitymisestä. Ukrainan viljelytietoja selaillen muodostuu kuva fosforin käytön järjettömän suurista määristä. Meillä vastaavien määrien käyttäminen johtaisi vakaviin sanktioihin. Eipä ihme, että Ukraina on Euroopan vilja-aitta normaaleina aikoina.
Suomen pitää saada EU:lta enemmän tukea ruokahuollon hoitamiseksi tässä Ukrainan sodan ja Venäjän massiivisten pakotteiden vallitessa, koska Suomelle voi tulla todella pahoja ongelmia lannoitteiden ja lannoiteteollisuuden raaka-aineiden kuten ammoniakin saaniin osalta. Koska Suomi on tuonut pääasiassa Venäjältä tai Valko-Venäjältä suorina rautatiekuljetuksina näitä aineita niin korvaavista lähteistä kuljettaminen tulee hankalammaksi koska Suomen rautatieverkko ei ole yhteensopiva länsimaiden kanssa, ainoastaan entisen Neuvostoliiton, ja ainoa reitti on kulkenut Venäjältä. Maatalouden viljelymenetelmien muuttaminen ilman lannoitteita tapahtuvaksi luomuviljelyksi ei onnistu hetkessä eikä Suomi olisi omavarainen ruuan suhteen silloin enää.
Se ei sa olla niin että kasvavan ruokalaskun maksavat vain suomalaiset veronmaksajat ja kuluttajat. Pahimmassa tapauksessa ruokaa joutuu vielä säännöstelemään koska muuten varakkaat veisivät ruuat pienituloisten nenän edestä.
Sama koskee tietenkin öljyä ja kaasua josta koko Euroopassa tulee olemaan pulaa. Ei voida ruveta alentaa polttoaineveroa yksiyisautoille, tai jos alennetaan polttoainetta pitää alkaa säännöstelemään. Kumman valitsette?
“Sama koskee tietenkin öljyä ja kaasua josta koko Euroopassa tulee olemaan pulaa. Ei voida ruveta alentaa polttoaineveroa yksiyisautoille, tai jos alennetaan polttoainetta pitää alkaa säännöstelemään. Kumman valitsette?”
Veronalennuksen voisi toteuttaa alentamalla vain polttoaineiden biokomponentin veroa, mutta säilyttäen fossiilisen osan vero ennallaan. Jakeluvelvoitetta ei kannata lieventää. Tosin se on nytkin voimassa Suomessa vain Ahvenanmaan ulkopuolisilta osin, koska itsehallinnolla on oikeus päättää ympäristöasioista alueellaan, ja siellä on päätetty olla rasittamatta paikallista liikennettä jakeluvelvoitteen lisäkuluilla. Jos biokomponentin vero olisi alempi, se vähentäisi jakeluvelvoitteen aiheuttamaa lisäkustannusta, ja samalla kustannusten nousua, joka johtuu siitä asiasta. Mutta pitäisi kannusteen leikata fossiilisen öljyn kulutusta ennallaan.
“Veronalennuksen voisi toteuttaa alentamalla vain polttoaineiden biokomponentin veroa, mutta säilyttäen fossiilisen osan vero ennallaan. Jakeluvelvoitetta ei kannata lieventää.”
Tämä toimii jos biokomponentteja olisi saatavilla riittävästi mutta epäilen että ei ole. Jalostamothan tekisivät vain biodieseliä jos raaka-ainetta vain olisi. Jos raakaöljyn hinta jatkaa nousuaan niin bio tulee suhteessa edullisemmaksi ja jossain tulee tasapaino mutta silloin puhutaan 3 euron pumpuhinnoista.
O.S:“Sinunkaan ei tarvitsisi nähdä påainajaisunia siitä, että asumistuilla tuetaan kasvukeskuksia.”
Näen painajaisia vain siitä, että arrogantit besserwisserit luovat kommenteillaan vastakkainasetteluja maaseudun ja kaupunkien välillä. Maataloustukien rienaus ‚vastaavan suuruisten asumistukien sivuuttaminen ja keskittämispoliittinen lahkolaisuus jurppii kybällä.
Henkilökohtaisesti kannatan valtion viisasta talouspolitiikkaa , jossa kummatkin tukimuodot ovat tässä suhdanteessa puolustettavissa. Mutta tämä tilanne tulee tuoda julki rehellisesti ja tasapuolisesti.
Kansallinen yhtenäisyys on aina ollut tärkeää ja nyt sen merkitys on alkanut valjeta vähitellen kaikille. Häijy eripuran kylväminen ja jakolinjojen syventäminen on herkkua rajan toisella puolella.
Elokapinaa pidämme itse harmittomana demokraattisena ilmiönä ja vuoropuheluna. Rajan itäpuolella tämäkin keissi nähtiin signaalina valtiovallan otteen kirpoamisesta ja kansan jakautumisesta.
Eemil, kun korostat että vastakkainasettelua olisi vähennettävä eikö tuo sinun näkemyksesi muista ihmisistä tässä tapauksessa kaupunkilaisista pelkkinä arrogantteina besserwissereina luovat tuota vastakkainasettelua. Asumistuki tai Maataloustuki ei ole vastakkainasetteluja maaseudun ja kaupunkien välillä koska niistä päättää Suomessa valtio ja Euroopan unioni .
Väitän että jos maataloustuki annettaisiin maakunnille jaettvaksi suoraan ilman valtion väliin tuloa, kuten Soininvaara otti asumistuen esimeriksi jos se annettaisiin kunnille jaettvaksi, silloin vastakkainasettelu ei olisi kaupunkien ja maaseudun välillä vaan vastakkainasettelu on maakuntien välillä. Uusimaa ja Varinais-Suomi saisivat eniten maataloustukia muun muassa sen takia koska näissä maakunnissa on eniten isoja tiloja per hehtaari. Toki Pohjanmaan tulisi heti perään mutta muut maakunnat jäisi Pohjanmaan varjoon. Joten vastakkainasettelu olisi Uusimaa , Varinais-Suomi ja Pohjanmaa vastaan muut maakunnat pääasiassa Itä-Suomen maakunnat, Keski-Suomi, ja Lappi.Itse asiasa ylivoimaisesti eniten maataloustukia saa Ahvenanmaa per asukas. Se saisi jatkossa eniten maataloustukia per asukas jos maataloustuki olisi pelkästään maakuntien vastuulla.
Niinkaun kuin Suomi on demokraattinen oikeusvaltio emme ole Venäjän tiellä. Olemme olleet 100 vuoden ajan demokraattinen oikeusvaltio . Se ei ole eripuran lietsomista tai vastakkainasettelua tai edes lahkolaisuutta mikä on järkevää talouspolitiikkaa.
Keskittäminen on näin pienessä valtiossa yksinkertaisesti järkevää talouspolitiikka koska työvoiman saatavuus maakuntiin ei ole niinkään helppoa.
Microsoftin uusi datakeskus Espooseen on hyvä esimerkki kuinka keskittäminspolitiikka toimii koska osaavaa työvoimaa löytyy isoista kaupungeista sekä myös alan yrityksiä. Piilaakso ei ole sijaitse Montanassa vaan Kaliforniassa. Uusi Piilaakso joka on Arizonan pääkaupunki Pheonix on Yhdysvaltain 5 suurin kaupunki vaikka Arizona on osavaltiona vain 14 suurin osavaltio. Julkisen sektorin hajasijoittaminen on vielä kallimpaa ja Fimean tapaus oli tästä hyvä esimerkki joka ei toiminut koska kukaan ei halunnut muutta pääkaupunkiseudulta Kuopioon koska Kuopio ei kilpaile pääkaupunkiseudun kanssa. Tuo Microsoftin uusi datakeskus olisi mennyt todennäköisesti Tanskaan ja Ruotsiin jos Espoo ei olisi ottanut siitä kopin. Onko Eemille parempi vaihtoehto että tälläiset Microsoft sijoitukset menevät ohi Suomen yleensä Tanskaan ja Ruotsiin ja jopa Viroon? Pohjanmaalle niitä ei tule vaikka polvilla rukoilisi .
Isossa maassa kuten Saksassa, Ranskassa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa hajasijoittaminnen on järkevää koska asukasluku on aivan toista kuin Suomessa. Muissa Pohjoismaissa kuten Tanskassa ja Ruotsissa keskittäminen on ollut näiden maiden yleinen talouspolitiikan trendi jo 50 vuoden aikana. Norja on poikkeus jossa hajasijoittaminen on onnistunut johtuen Norjan valtion yli suuresta budjetin ylijäämästä.
R.S:“Niinkaun kuin Suomi on demokraattinen oikeusvaltio emme ole Venäjän tiellä. ”
Venäjän silmissä olemme juuri sen takia heikkoja. Vaalitulosten ennakoimattomuus ja mielenosoitukset hallitusta vastaan ovat merkki epävakaudesta. Eripurainen maa ei pysty puolustautumaan NATO:n joukkoja vastaan niiden hyökätessä Venäjälle.
Tämän vuoksi Venäjän täytyy ottaa Suomi suojelukseensa, saimmehan itsenäisyytemme vahingossa Leninin lipsahduksen vuoksi. Onhan meillä vielä oikeistolainen puoluekin , joka Venäjän retoriikassa muuttuu fasistiseksi.
Tämä skenaario tuntuu täysin mielipuoliselta, mutta se toteutui Ukrainassa.
Eemil, juuri se että Suomi on oikeusvaltio siedämme Elokapinaa vaikka emme kaikki siitä pidä. Siedämme myös Convoy Finlandia koska Suomi on oikeusvaltio vaikka vaikka emme kaikki siitä pidä. Järkevä talouspolitiikka ja modernitalous ei ole valinta kysymys se on yleismaailmallinen trendi joka seuraa samaa kehityskaikialla maailmassa paitsi Venäjällä, Valko-Venäjällä, Pohjois-Koreassa,Eritreassa, Kuubassa, Venezuelassa ja Myanmarissa.
“juuri se että Suomi on oikeusvaltio siedämme Elokapinaa vaikka emme kaikki siitä pidä.”
Et nyt tavoittanut ajatustani. Suomalaisen yhteiskunnan eripuran merkkejä syynätään Venäjällä suurennuslasin avulla. Niitä tullaan käyttämään ja on jo käytetty hyväksi Suomea vastaan suunnatussa propagandasodassa.
Nehän ovat täysiä valheita, mutta se ei venäläisiä estä millään tavalla. Ukrainan ja talvisodan esimerkin mukaan Putin tulee aikanaan pelastamaan Suomea fasisteilta ja länsimaisen kulttuurin rappiolta. Siinä käytetään aseina kaikkea sitä, mitä me pidämme länsimaisena edistyksenä, prideparaateista alkaen.
Vuosia sitten Lavrov kertoi huippukokouksessa Sveitsissä :” Länsimaat ovat epävakaita yhteiskuntia, sillä ennen vaaleja ei kukaan tiedä lopputulosta. Venäjällä tulos tiedetään, mikä on osoitus venäläisen yhteiskunnan vakaudesta.”
Siis myös Suomi kuuluu epävakaiden yhteiskuntien joukkoon.
Se mitä Venäjä yrittää saada aikaan on eripuraa EU-maiden välillä koska ne ovat niin eri tavalla riippuvaisia Venäjältä tuotavasta öljystä ja kaasusta ja muista raaka-aineista.
Eemil, muutko ne tässä vain vastakkainasettelua tekevät ja sinäkö se sillanrakentaja olet? Minusta kommenteistasi paistaa läpi katkeruus. Pitääkö kansallisen yhtenäisyyden nimissä hyväksyä tuo sinun aika hämmentävä maailmankuvasi, jossa tomaatit pitää kasvattaa Suomessa, koska Espanjassa niitä kasvihuoneita pitää jäähdyttää niin paljon ja turve on haitaton polttoaine. Että se rehellisyydestä ja tasapuolisuudesta, älä viitsi saarnata niistä.
Eemilin hämmentävä maailmankuva muistuttaa on pitkällä vertailulla Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin näkemyksiin länsimaista. Olen sanonut Eemilille tästä monessa yhteydessä viimeiset 2 viikon aikana
“Minusta kommenteistasi paistaa läpi katkeruus.”
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli‑1.1859782
Tuo kertoo kaiken vastakkainasettelun sepistä. Samansuuruiset tuet ovat maaseudulla tuomittavia, mutta kaupungeissa siunaus.
” koska Espanjassa niitä kasvihuoneita pitää jäähdyttää niin paljon ”
Kun kaikki haitat ja hyödyt summataan, niin tomaattien ja vihannesten viljely Suomessa on perusteltua sinnä missä Espanjassakin. Kannattaisi paneutua aiheeseen mutua syvemmin.
Arkitehti:” Se parjattu asumistukikin annetaan asujille, ei asuntojen rakentajille. ”
Höh, kun asumisen tukia nostetaan, niin vuokrat nousevat välittömästi. Tuki valuu vuokran antajille , talonrakennusbusinekselle. Kun pääkaupunkseudulla asuminen on kallista, niin asumistuilla mahdollistetaan asuminen ja työssäkäynti pienellä palkalla.
Näin voidaan rakentaa lisää asuntoja ja palkata lisää työntekijöitä kaupunkiseuduille mataline palkkakuluineen.
“niin totta helvetissä isolla toimijalla on enemmän neuvotteluvoimaa,”
Tuhannen hehtaarin maatila ei ole yhtään sen neuvotteluvoimaisempi kuin sadan hehtaarin maatila. Rakennappa oma myynti- ym .-verkosto nykyisen järjestelmän ohi ja mieti mitä jää sen jälkeen viivan alle.
Koti-isä:“todennäköisesti laadukkaamman tuotteen hintaan”
Miten perustelet tuon?
Tukia:“Ainakin entisaikaan mm. eläinlääkärikoulutuksesta osa rahoitettiin maa- ja metsätalousministeriön suoralla budjettirahalla, vaikka koulutukset muutoin hoidetaan opetusministeriön budjetista.”
Niinhän se hoidetaan edelleenkin, ei niitä maataloustuista kouluteta.
“Helsingin Valio, Luke ja Yliopisto tekevät maatalouteen liittyvää liiketoimintaa, jota tuetaan CAP:n eri muodoin. Ja hyvä niin. Monien tutkimus- ja kehittämishankkeiden avulla saadaan EU:lle maksetuista jäsenmaksuista kotiutettua mahdollisimman paljon.
Vartiainen, Kieseläinen ja Soininvaara moittivat tätä rakennetta. Tutkimuksen ja kehittämisen rahoitus pitäisi ilmeisesti saada vain kilpailemisen kautta yksityiseltä puolelta. Markkinauskovaisten mielestä vain näin rahoitettu tutkimus voi olla tasokasta.
Ts. jätetään maksamamme jäsenmaksuraha eteläisen ja keskeisen Euroopan tutkimukselle ja kehittämistyölle. Siinäpähän saavat heikkotasoista tutkimustulosta ja innovaatiota. ähäkutti !
Obs. sarkasmivaroitus
“Höh, kun asumisen tukia nostetaan, niin vuokrat nousevat välittömästi. Tuki valuu vuokran antajille, talonrakennusbusinekselle. Kun pääkaupunkseudulla asuminen on kallista, niin asumistuilla mahdollistetaan asuminen ja työssäkäynti pienellä palkalla.
Näin voidaan rakentaa lisää asuntoja ja palkata lisää työntekijöitä kaupunkiseuduille mataline palkkakuluineen. ”
Toki yleinen vuokrataso nousee jonkin verran, mutta koska asumistukea ei saa kuin pieni osa kaikista asukkaista (Helsingissä n. joka viides, https://asuminenhelsingissa.fi/fi/content/asumisen-tuet), pääasiallinen vaikutus on se, että asumistuen saajien suhteellinen asema asuntomarkkinoilla paranee, juuri kuten tukien on tarkoituskin tehdä. Kansantaloudellisesti voisi toki olla hyödyllistä jos asumistukea saavat eläkeläiset häädettäisiin Helsingistä halvempien asuntojen kaupunkeihin, mutta aika julmaa politiikkaa se olisi eikä varsinaisesti parantaisi kuilua pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä… Toki Suomessa asumista tuetaan myös asumistulon verottomuudella, joka on euroina paljon asumistukea suurempi summa ja vaikuttaa paljon suurempaan osaan suomalaisista, myös isoissa maalaistaloissa asuviin maanviljelijöihin.
Asuntorakentamista taas pääkaupunkiseudulla rajoittaa eniten ihan puhtaasti poliittinen rakentamisen estäminen, siihen verrattuna joku asumistuki on aivan nappikauppaa. Jos poliittisesti ei estettäisi rakentamasta, pääkaupunkiseudulla asuisi paljon enemmän ihmisiä, asumiskulut olisivat selvästi pienemmät eikä tukiakaan tarvittaisi nykyisellä tavalla.
Maataloustukia sen sijaan saa ihan jokainen maatila, jolloin tuet kapitalisoituvat kokonaan muun muassa pellon hintaan. Lopputuloksena kaupungissa asuva maatilan perijä lihoo pellonvuokratuloilla, kun taas maanviljelijän asema ei muutu mihinkään.
“Tuhannen hehtaarin maatila ei ole yhtään sen neuvotteluvoimaisempi kuin sadan hehtaarin maatila. Rakennappa oma myynti- ym .-verkosto nykyisen järjestelmän ohi ja mieti mitä jää sen jälkeen viivan alle.”
Oletettavasti aika paljon, ainakin kun kuuntelee maajussien valitusta siitä kuinka kauppa ja teollisuus vetää välistä. Tietysti jos kauppa ja teollisuus toimii nollakatteella, niin silloin mitään välistävedettävää ei ole, ja asiat on juuri niinkuin pitääkin. Eli markkinat toimii. Paitsi siis tietysti siellä alkutuotannossa, jossa maataloustuet sotkevat markkinat täysin.
Toki tuhat hehtaaria on vielä yritykseksi aika pieni, pitäisi pyrkiä vähintään kymmeniin tuhansiin hehtaareihin. Eli ihan sinne tavallisten keskikokoisten yritysten joukkoon satoine työntekijöineen, ei mitään mikroyrityspuuhastelua perhepiirissä. Mikroyrityspuuhastelu on toki söpöä, mutta on ihan hyvät perusteet miksi mikään liiketoiminta-ala ehkä jotain parturikampaamoja lukuunottamatta ei pyöri kokonaan mikroyritysten varassa.
Eemil, jos et vieläkään ymmärrä että maanviljely ja maatalous Suomessa on markkinatalouden jatke. Suomessa ei ole niinkään kollektiivisia osuustoiminnallisia tiloja joiden tuotannollinen logiikkaa on erilainen kuin yksityiset tilat.
Se että kannattamattomat tilat olisi järkevää ajaa alas on sama kuin tappiolliset yritykset kannattaisi lopettaa ennen konkurssia . Hyvä esimerkki on Stockmann joka on nyt myynyt Helsingin keskustan tavaratalon kiinteistön ja on siinä vuokralla. Näin Stockmannin jatkuvuus taataan. Toki Stockmannin kohdalla on muitakin taloudellisia tappiota kuten Hobby Hallin ostaminen aikoinaan. Kuitenkin kun tilanne on vakava on ymmärrettävä että vaikeita päätöksiä on tehtävä.
Syyllistämällä ja moittimalla muita Euroopan unionin jäsenmaita ei ole kyllä edistä mitään niilläkin on samat ongelmat kuin Suomen maataloudella.
Näköjään Eemilille pitäisi rehellisesti sanoa osa totuus maatalouden kriisistä niin osa tekijä on Venäjän kaupan vähittäinen hiipuminen vuonna 2014 kun Krimin miehityksen jälkeen pakotepolitiikan takia. MTK vastusti Venäjä pakotteita vuonna 2014 ja siitä eteenpäin ja antoi näin ollen antoi epäsuoran tuen Vladimir Putinin ulkopolitiikalle vaikka Eemil täällä syyttää Helenia siitä että se suosii venäläistä maakaasua vaikka todellisuudessa on aivan eri.Maatalous oli Suomessa liian riippuvainen Venäjän markkinoista ja nyt se on hätää kärsimässä kun pakotepolitiikka onkin liian julmaa (sic). Jos maatalous olisi ymmärtänyt että juuri tuo laaja monipuolinen verkostoituminen useiden tuottajien kesken on markkinoinnin ja jakelun takia itse asiassa parempi vaihtoehto kuin luottaa nykyiseen vähittäiskaupan verkostoon tilanne olisi aivan erilainen kuin nyt. Tätä verkostoa ei MTK ole koskaan vakavasti ymmärtänyt luoda vaikka sillä on ollut siinä 8 vuotta aikaa.
Eemil, tuskin Venäjää kiinostaa suomalaisen yhteiskunnan eripura joka koskee maataloustukia, aluepolitiikka tai kaupungistumista.
Mitä Venäjä nimenomaan tarkoittaa eripuran lietsomisessa on ulkopolitiikan etenkin Nato jäsenyyden kannattajien ja vastustajien välisen eripuran lietsominen ja venäläisvähemmistön kohtelu Venäjän ulkopuolella.
Jos Eemil muistaa hyvin kuinka Venäjän on propagandasodassa yrittänyt lietsoa suomalaisesta yhteiskunnasta venäläisvastaista piirteitä oli nähtävissä jo vuonna 2012 kun KGB taustainen Venäjän lapsiasiainvaltuutettu Pavel Astahov kävi rähjäämässä Helsingissä kuinka Suomen lastensuojeluviranomaiset sortavat Suomessa muka venäläistaustaisia lapsia. Taustalla hääri Venäjällä vaikuttava suomalainen dosentti (nimeä en nyt viitsi mainita koska tiedämme hänen nimensä) joka on hämmentänyt tätä sopppaa jo vuodesta 2005.
Tätä vaikuttamista on jo tehty.
Ukrainan ero Suomeen on siinä että yleisvenäläisessä pitkässä historiallisessa katsonnassa ukrainalaiset ovat osa isovenäläistä kansakuntaa ja ukrainankieli on tässä narrativissä vain venäjänkielen murre kun taas ukrainalaisten näkökulmasta ukrainalaiset ovat oma kansa ja ukrainankieli on oma erillinen kieli. Suomi on eri tapaus mutta Suomessa asuu 80 000 venäjänkielistä josta Venäjä on tehnyt jo numeron vuonna 2012 koskien tuota enäläistaustaisten lapsten huostaanotto tapauksia. Suomessa pitäsi kohdalla venäjänkielisiä ihmisiä asiallisesti ilman syrjintää tai pilkkaamista.
“Kun kaikki haitat ja hyödyt summataan, niin tomaattien ja vihannesten viljely Suomessa on perusteltua sinnä missä Espanjassakin. Kannattaisi paneutua aiheeseen mutua syvemmin.”
Joo, eiköhän ne laskelmatkin ole nähty jo. Niistähän saa haluamansa mukaiset valikoimalla sopivat faktat ja vääristelemällä loput. En tiedä ketä kuvittelet tässä hämääväsi, minusta huijaat lähinnä itseäsi.
Hesarissa tänään erinomainen katsaus suomalaisen ruuantuotannon huoltovarmuudesta.
https://www.hs.fi/talous/art-2000008685854.html
Tällä palstalla olevat asiantuntijat moittivat ruuantuotatoamme ylituotannosta. Kuitenkin “Suomeen tuodaan enemmän elintarvikkeita kuin täältä viedään. Maitotuotteiden lisäksi meille tuodaan erityisesti viljaa, rehua, alkoholijuomia, suklaata, kahvia, vihanneksia ja hedelmiä ja tuoretta kalaa.”
Toiseksi panelistit moittivat tehottomasta tuotannosta, pienistä yksikkökoosta, bulkkituotannosta . Kuitenkin “Viljan kanssa vuodet eivät ole veljiä keskenään, ja viljelijä ottaa aina riskin siitä, että sato ei onnistukaan. Esimerkiksi viime vuosi oli suorastaan katovuosi. Siksi monet viljelevät useita eri lajikkeita, jotta joku niistä menestyisi.”
Näin ei voi viljellä yksistään esim. rypsiä, rapsia, joista saa parhaimmat hinnat, kate on sitten eri skenaarionsa. Tätä vastaan ovat EU-säännökset siten, että määräys viljelyn monipuolistamisesta vaatii 2–3 kasvin viljelyä. Toisekseen öljykasveja ei voi viljellä samalla lohkolla 4 — 5 vuoden välein.
“Ympäristö- ja ilmastotavoitteet saattavat taas olla ristiriidassa kannattavuus- ja satotavoitteiden kanssa.”
Käytännössä viljelyä tekevänä ihmettelen tuota sanaa “saattavat”. Ne ovat ristiriidassa mitä suurimmassa määrin. Jos saisi lannoittaa kuten esim. Ukrainassa , niin satotasot pomppaisivat eteläisen Euroopan tasolle. Nyt kuitenkin lannoiterajoitukset estävät hyvän sadon tuottamisen.
Panelistit vertaavat aina Ruorsin ylivoimaa Suomeen nähden. Kuitenkin “Toisin kuin Ruotsi, Suomi on pitänyt kiinni korkeasta omavaraisuusasteesta ja monipuolisesta viljelystä.”
Se on osa resilienssiä, jota tarvitaan poikkeusaikoina. Sanotaan , että Ruotsin huomisen aamupala on pyörillä Euroopassa. On varmasti halvempaa kuin suomalainen järjestelmä, mutta onko pieni taloudellinen etu varmasti parempi tie pitkässä juoksussa ?
Jaakko K:“Niistähän saa haluamansa mukaiset valikoimalla sopivat faktat ja vääristelemällä loput.”
Yhtään ainutta faktaa en ole vääristellyt, samaa ei voi sanoa panelistin muiden jäsenten osalta. Ruuan tuotannossa ympäristöväkeä haittaa putkinäkö. Esim. vaikkapa tomaatin tuottamisessa nähdään ainoastaan tuotantopaikan maantieteellinen sijainti ja sen tuomat edut ja haitat. Mitään painoarvoa ei lasketa vesijalanjäljelle, sähkön käytölle viilennyksessä ja talviaikaisessa lämmityksessä (Espanja), vesijalanjäljelle (jäteveden käyttö kastelussa ), afrikkalaisen työvoiman riistolle, kuljetusten kylmäketjun ja välihuolinnan kustannuksille kasvihuoneelta Euroopan läpi Suomeen, monokulttuurin kasvi- ja hyönteistuhoille , niiden myrkyttämisen aiheuttamien jäämien vaikutuksille jne…
Ongelma on tienkin siinä , että näille ei ole olemassa yhteismitallista tilastoa. Niitä ei saa sovitettua exeltaulukkoon yhteismitallisine euromäärineen. Ja kun ei ole olemassa tilastoa, niin ei ole olemassa ilmiötäkään.
Eemil, et näköjään tunne Ukrainan historiaa kunnolla. Se mitä Putin tarkoitti Leninin virheeksi oli se että Lenin loi Neuvostoliiton perustamisen yhdessä 1922 erillisen Ukrainan neuvostotasavallan joka oli ensimmäinen nykyisen Ukrainan alueelle perustettu valtio kokonaisuus jossa ainoa virallinen kieli oli ukraina, siis venäjä oli vähemmistö kieli. Myöhemmin 1930-luvulla Stalinin aikana toteutettiin Ukrainassa venäläistäminen mutta jo 1950-luvulla Hrutševin kaudella Ukrainassa palautettiin ukraina uudelleen ainoaksi viralliseksi kieleksi ja Krimin niemimaa liitettiin osaksi Ukrainaa. Suomen itsenäisyys ei liity tähän mitenkään koska Suomi oli autonominen suuriruhtinaskunta jolla oli oma kielet ja lainsäädäntö. Myöhemmin kun Neuvostoliitto hajosi Ukraina itsenäistyi elokuun vallankaappausyrityksen jälkeen vaikka Ukrainan alkuperäinen suunnitelma oli pysyä Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa osana Neuvostoliittoa josta piti tulla Itsenäisten valtioiden yhteisö liittovaltio tai valtioliitto pohjalla
Jos Suomessa olisi joskus, vaikkapa ekonomien suosituksesta, päätetty että täällä ei kannata viljaa viljellä, että ostetaan se tarvitsemamme vilja vaikkapa Ukrainsta, niin nyt olisimme todellisessa pulassa.
Lainaus Eemililtä:
“Yhtään ainutta faktaa en ole vääristellyt, samaa ei voi sanoa panelistin muiden jäsenten osalta. Ruuan tuotannossa ympäristöväkeä haittaa putkinäkö. Esim. vaikkapa tomaatin tuottamisessa nähdään ainoastaan tuotantopaikan maantieteellinen sijainti ja sen tuomat edut ja haitat. Mitään painoarvoa ei lasketa vesijalanjäljelle, sähkön käytölle viilennyksessä ja talviaikaisessa lämmityksessä (Espanja), vesijalanjäljelle (jäteveden käyttö kastelussa ), afrikkalaisen työvoiman riistolle, kuljetusten kylmäketjun ja välihuolinnan kustannuksille kasvihuoneelta Euroopan läpi Suomeen, monokulttuurin kasvi- ja hyönteistuhoille , niiden myrkyttämisen aiheuttamien jäämien vaikutuksille jne…
Ongelma on tienkin siinä , että näille ei ole olemassa yhteismitallista tilastoa. Niitä ei saa sovitettua exeltaulukkoon yhteismitallisine euromäärineen. Ja kun ei ole olemassa tilastoa, niin ei ole olemassa ilmiötäkään.”
Siis myönnät itsekin, ettet ole tätä laskenut — eli olet mutu-pohjalta muodostanut oman kantasi ja samalla arvostelet muita mutuilusta. Yrittäisit edes olla johdonmukainen. Vääristelystä toimikoon esimerkkinä linkkaamasi todennäköisesti maksettu tutkimus, jossa kotimaisen tomaatin hiilijalanjälki mitä ilmeisimmin painettiin keinotekoisesti alemmas luokittelemalla turve uusiutuvaksi polttoaineeksi. Kun tästä viimeksi huomautin, et sitä edes yrittänyt kiistää. Nyt varmaan sitten vaihteeksi aloitat siitä kiemurtelun. Mutta minun osaltani tämä pelleily saa nyt riittää. Voit kirjoittaa tänne ihan mitä haluat, minä ainakaan en sitä enää noteeraa.
R.S:“Eemil, tuskin Venäjää kiinostaa suomalaisen yhteiskunnan eripura joka koskee maataloustukia, aluepolitiikka tai kaupungistumista.”
Tuossa olet hyväuskoinen ja sinisilmäinen . Venäjä seuraa kaikkea suomalaista keskustelua. Hyvä esimerkki nähtiin tässä O.S:n avauksessa. Ensimmäisten kommenttien joukossa oli nimimerkki kellarista, joka kehoitti repimään kepun ministerit maataloustukien vuoksi. Repiminen tarkoitti tappamista. Kommentoin tätä vihapuheen ilmentymänä ja molemmat kommentit tulivat heti poistetuiksi.
Moderaattori tietää oliko kyseessä Pietarin trollitehtaan provo vai joku suomalainen , en viitsi sanoa mikä.
Somani ja muut leimaavat tämän mielikuvitukseksi ja ylireagoinniksi. Tässä pätee kuitenkin vanha viidakon laki: mustanaamiolle ei vittuilla. Tarkoittaen sitä, että nyt pitää varautua kaikkeen ja olla hereillä.
Venäjällä toimii historian tutkimuksen työryhmä, joka tutkii Suomen sodanaikaisia sotarikoksia. Tuloksiakin on jo tihkunut ja propaganda on käynnissä. Suomalaiset toteuttivat kansanmurhan, kaasuttivat sotavankeja ja hautasivat heitä elävältä. Selviä todisteita suomalaisista natsismista.
Putin halusi kuulla Ukrainan heikkoudesta ja kansan venäläismielisyydestä. Heikkoutta osoitti hallinnon sallima länsimaistuminen ja vapaat arvot. Moraalin löystymistä osoitti sukupuolivähemmistöjen julkinen esiintyminen ja uskonnon merkityksen vähentyminen. Tällaisilla arvoilla varustettu kansa ei pysty yhtenäiseen vastarintaan ja antaa vapauttajien marssia esteettä maahan.
Putinin agentit vievät vastaavia tietoja Suomesta Kremliin. Ja kuten Ukrainassakin, ne ovat rankasti liioiteltuja , juuri sitä mitä Putin haluaa kuulla. NATO:oon liittymättömyys tulkitaan uskalluksen puutteeksi. Hybridivaikuttaminen kiihtyy , josta yhtenä osoituksena oli Venäjän suurlähetystön kehoitus ilmoittaa venäläisten kokemasta syrjinnästä Suomessa.
Kuolleet venäläiset kenraalit ovat osoitus venäläisestä sodankäynnin taktiikasta, joukkoja johdetaan edessä. Mitä tekee Putin ? Piileskelee raukkamaisesti kellarissa kaukana sodasta. Ei uskalla lähteä neuvottelemaan Zelenskyn kanssa useista tarjouksista huolimatta.
Biden on todella omaa luokkaansa oleva valtiomies. Lensi Puolaan, lähelle Ukrainan rajaa. Kumma, kun Lavrov ei nimittänyt tätä lännen provokaatioksi.
Yhdysvallat on ainoa yksittnäinen NATO valtio joka on ylivoimaisesti sotilaallisesti Venäjää nähden ylivoimainen armeijan kokoon nähden ja teknologiseen ylietumatkan. Venäjä tietää tämän erittäin hyvin. Joe Biden kävi Puolassa ‚siis NATO maassa, jolla Ukrainan kanssa yhteistä rajaa. Joten ei siinä mitään erityistä. Toki hänen läsnäolo ja Yhdysvaltain armeijan läsnäolo kertoo että Venäjälle että Yhdysvallat on sitoutunut NATO:n 5 artiklan mukaisesti puolustamaan muita NATO maita.
Venäjän suurlähetystön kehoitus ilmoittaa venäläisten kokemasta syrjinnästä Suomessa on kieltämättä hybrid vaikutusta mutta ei
valtaväestö suomalaisista pidä provosoida tilannetta joka olisi nimenomaan suunnattu erityisesti venäläisiä vastaan Suomessa . Venäläisten huonolle kohtelulle Suomessa pitää olla nolla toleranssi varsinkin jos suomalaiset itse provosoivat tahalleen .
Tuo Nimimerkki Kellarista oleva kommentti jossa hän kehoitti repimään kepun ministerit maataloustukien vuoksi oli
erittäin asiatontaa kielenkäyttöä ja onneksi blogin ylläpitäjä puuttui siihen.
Pietarin trollitehdas ei ole kyllä kiinnostanut suomalaisen yhteiskunnan sisäpolitiikan kiistellystä koskien maataloustukia, aluepolitiikkaa tai kaupungistumista.
Pietarin trollitehtaassa keskitytään pääasiassa Suomen ulkopolitiikan linjauksiin kuten Ukrainan tukemiseen, pakolaisten vastaanottamiseen, taloudellisen ja aseellisen avun antamisesta Ukrainalle sekä Suomessa asuvien venäläisten asemasta sekä mahdollisesta Suomen NATO jäsenyydestä.
Mahdollinen NATO jäsenyys ja Ukrainan auttaminen aseellisesti on jakaa myös Suomessa poliittisesti eduskunnassa ja siinäkään ei puolueet ole kaikki yksimielisiä.
Naton vastustajien ääni pitää saada myös esiin mutta asia pohjalta keskustelua on kuitenkin käytävä eli faktoilla .
Olen erittäin tyytyväinen että Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on päättänyt käynnistää oman eduskuntaryhmänsä sisällä suljetun keskustelun jossa puolue linjaa NATO jäsenyyden haittoja ja hyötyjä joka ei ole Vasemmistoliitolle kovinkaan yksinkertainen päätös.
Jos ollaan myös rehellisiä NATO jäsenyys ei ole hallituspuolueille Keskustapuolueelle eikä SDP:lle helppo päätös. Vihreät ovat erittäin positiivisesti muuttaneet kantoja ja keskustelu Natosta ei ole vihreiden kohdalla niinkään ideologista. Vihreissä NATO keskustelu on rakentavaa
Opposiotiosta, Kokoomus on tehnyt jo puoluekokouksessa 15 vuotta sitten NATO jäsenyys
aloitteen myös Perussuomalaiset ovat hankalassa paikassa koska Perussuomalaisten rivijäseninä on paljon EU:n ja Naton vastustajia jotka ovat Venäjä mielisiä, tämä johtuu osittain siitä että perussuomalaiset ovat Euroopan parlamentissa Identiteetti ja demokratia ryhmässä jossa suurimmat puolueet Ranskan Kansallinen liittouma ja Italian Lega ovat olleet erittäin Venäjä mielisiä vähän kaikessa. Perussuomalaiset ovat vain valinneet huonon seuran Euroopan parlamentissa ja nyt tuo seura on tullut kiusalliseksi . Siitä on tosin vaikea päästä eroon.
Pietarin trollitehdas voi näin ollen hajottaa perussuomalaisia ja Vasemmistoliiton kannattajia enemmän kuin muiden puolueiden kannattajia koska NATO jäsenyys on ollut Perussuomalaisten ja Vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa paljon suurempi erottaja suhteesa muihin puolueisiin .
Eemil ennen kuin leimaat Somanin ja muut keskustelijat
tälläisten mielipiteiden kannattajiksi olisko syytä tarkistella omia väittämien todenperäisyyttä muiden keskustelijoiden todellisista näkemyksistä? Vaikka yhden keskustelijan mopo keulii se ei tarkoita että Somani ja muut ovat samaa mieltä. Onkohan Eemil itse mielikuvituksen vallassa ylitulkinnut toisten näkemyksiä (siis Somanin ja muiden keskustelijoiden) jotka eivät edusta kaikkien keskustelijoiden näkökulmia?
Eemil, Venäjän historian tutkimus ei koske vain Suomen sodanaikaisia historiaa Itä-Karjalsssa vaan lähes kaikkien sen Euroopan puolisten naapurimaiden historiaa josta Venäjä yrittää saada propaganda otteen. Suomi ei ole todellakaan Venäjän historian tutkimuksen uudelleenkirjoituksen kärjessä vaan monta vuotta Venäjän historian tutkimuksen uudelleenkirjoituksen kohteena on ollut Puola.
Puolalla on myös oma lehmä ojassa koska on itse pyrkinyt tekemään samaa mitä Venäjällä on pyritty tekemään eli historian tutkimuksen uudelleenkirjoittamista valtiovallan toimesta.
Suomella ei ole omaa lehmää ojassa koska Suomessa on vapaata tutkimusta sodan aikaista historian tutkimuksesta toisin kuin esimerkiksi Puolassa, Venäjällä ja Unkarissa.
Puolan ja Unkarin akateeminen tutkimus on yhtä sensuroitua kuin Venäjällä ja sitä on myös monta vuotta arvosteltu monen kansalaisjärjestöjen taholta ja Euroopan parlamentin ja komission taholta. Nyt tässä tilanteessa tämä arvostelu on jäänyt vähemmälle mutta kyllä Unkarin ja Puolan sananvapaus
ja kansalaisjärjestöjen tilanne on hyvin samanlainen kuin Venäjällä. Unkarilla ja Puolalla nyt oiva tilaisuus muuttaa lainsäädäntöä parempaa suuntaan jotta ne saisivat myös Euroopan unionissa parempaa liikkumatilaa.
Huoltovarmuus pitäisi järjestää niin, että ruokaa riittäisi hätätilassa muutamaksi vuodeksi koko kansalle. Ei ollenkaan mahdotonta, mutta MTK ja Keskusta pitäisi jotenkin saada pelattua pois yhtälöstä. Nythän “huoltovarmuus” on, jos vähän liioitellaan, sen varmistamista, että chateaubriand ei lopu.
No, koska mitään ei tehdä, pitää vain olla skarppina, jotta pääsee maasta äkkiä pois. Ekan maailmansodan loppuvaiheissa, kun Venäjän sisällissodat estivät viljan kuljetukset Ukrainasta Suomeen. Suuri osa eliitistä osasikin häippäistä Ruotsiin ja muualle. Muut sitten kärvistelivät nälän ja sisällissodan kourissa.
Ukrainasta ei tuoda viljaa niin paljon Suomeen kuin tuotiin ensimmäisen maailmansodan aikana kun Suomi oli tuolloin osana Venäjän keisarikuntaa autonomisena suuriruhtinaskuntana . Syynä oli katovuosien maatalouspolitiikan uudelleen järjestelyt. Olemme Suomessa ainakin Luken mukaan viljan tuotannossa omavaraisia mutta siinä missä emme ole omavaraisia on lannoitteiden tuotannossa joita tuodaan muun muassa Venäjältä ja Ukrainasta. Ukraina ja Venäjä vie viljaa pääasiassa maihin kuten Egypti, Jemen, Israel, Indonesia, Bangladesh, Etiopia, Libya, Libanon, Tunisia, Marokko, Pakistan, Saudi-Arabia ja Turkki. Siis pääasiassa kehittyviin maihin. Kanadasta ja Yhdysvalloista viedään myös hyvin paljon viljaa mutta kuljetusten takia se on kalliimpaa.
Suomella oli myös se ongelma 1. maailmansodassa, että vaikka suomalaisia ei pakotettu sotaan, niin Suomen oli osallistuttava siihen toimittamalla Venäjän armeijalle ruokaa. Suuret kartanot lisäksi toimittivat enemmän elintarvikkeita Venäjälle koska he maksoivat paremmin, niin että Suomeen jäi krooninen ruokapula sodan loppuvaiheessa.
Itse asiassa Suomessa ensimmäisen maailmansodan aikana olevat kartanot olivat pääasiassa maito ja ratsu tai karjatiloja ja viljan tuotanto oli ulkoistettu muualle Venäjän keisarikuntaa .Pietarissa maksettiin suomalaisesta maidosta parempaa hintaa joten maitopula iski kaupunkeihin kuten Helsinkiin, Viipuriin, Tampereelle ja Turkuun. Ukrainasta kuljettiin rautateitse viljaa myös Suomeen mutta kun Pietari oli välissä niin vilja ostettiin sinne ylihintaan ennen kuin se ehti tulla Suomeen ja näin syntyi krooninenruokapula viljasta. Ruotsista ei voitu ostaa koska Saksan laivasto partioi Itämerellä.
Meillä on jo olemassa palkka.fi-palvelu, jonka tarkoitus on madaltaa kynnystä siihen että yksittäinen kansalainen voisi helposti hoitaa työnantajan velvoitteet. Jos mökkitalkkari ei halua perustaa toiminimeä ja hakeutua alv-velvolliseksi, palkka.fi-palvelu voisi olla yksi ratkaisu.
Kokemuksesta voin varoittaa, että toiminimi on vapaata riistaa kaikenlaisille markkinamiehille, joten ainakin puhelinnumero kannattaa jättää pois julkisista kaupparekisteritiedoista. Yrityksen puhelinnumeroon tulee paljon puhelinmarkkinointia ja sitä ei edes pysty kieltämään kuten yksityishenkilö voi yrittää tehdä.
Toisinaan ihmiset tekevät toisilleen palveluksia naapuriavun nimissä, ja siitä saatetaan antaa vähän rahaakin, sekä kaupungissa että maalla. Kun kyseessä ei ole jatkuva työsuhde, tällaista pienimuotoista toimintaa tuskin voinee pitää kovin moitittavana.
Yleisesti ottaen meidän tulisi kyllä pyrkiä tukkimaan verotuksen porsaanreikiä, mutta naapuriapu maalla ei tuota kovin suurta verotulovirtaa. Suuret kalat uivat muissa vesissä.
Lopuksi huomio metsätalouden verotuksesta. En pidä sitä kovin matalana kun puhutaan puhtaista metsätiloista. Metsämaasta maksaa jokainen sukupolvi ensin perintö- tai lahjaveron ja sen lisäksi kaikesta puunmyynnistä pääomatulojen verot. Jyrki Ketola on kertonut esitelmissään tapauksista, joissa kaksi tai kolme perimistä on tapahtunut lyhyen ajan sisällä ja miljoonaomaisuus on huvennut perintöveroihin.
Maatilansukupolven vaihdos,on aika hyvä,kun lukenut ja selvittänyt,melko hyvä veroporkkana.Sitten jos uusi isäntä menee naimisiin,ja elää onnellista elämää vuosia,niin jos tyssää yhteiselo,niin vielä semmonen jutska,että avioeron saa ‚mutta ei ositusta,vaikka toinen olisi raatanut 30vuotta.Tsekkaa (MAATILALAKI),aika jännä,puolison osa vähemmän jännä.Nää asiat löytyy kun vaan jaksaa hakea netistä.