Vuosi: 2011

Uudenmaanliitto valitti lentokentän ympäristöluvasta

Finavia on pyytänyt Helsin­gin-Van­taan lentoase­malle ympäristölu­van, jon­ka turvin se saisi melu­ta nyky­istä enem­män ja laa­jem­mal­la alueel­la. Täl­laisen luvan se on myös saanut. Tämä uusi lupa tarkoit­taisi, että rak­en­tamiseen suun­nitel­tu­ja aluei­ta muun muas­sa Mar­ja-Van­taan alueel­la joudut­taisin jät­tämään hors­maa kas­va­maan noin kymme­nen tuhan­nen asukkaan ver­ran. Joukkoon kuu­luu raken­nus­maa­ta, jota val­tio on kun­nille myynyt korkean hin­taan – ja jot­ka sama val­tio nyt käskisi jät­tää rak­en­ta­mat­ta. Jat­ka lukemista “Uuden­maan­li­it­to valit­ti lento­ken­tän ympäristöluvasta”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 6.9.2011

Lau­takun­nan esi­tys­lista löy­tyy tästä.

Liiken­nesu­un­nitel­ma Ilmalassa

Nämä kier­rätetään lau­takun­nan kaut­ta kai sik­si, että joskus har­voin niis­sä on ”poli­it­tis­es­ti” merkit­tävää. Tässä ei ollut, tai en ainakaan minä huo­man­nut. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 6.9.2011”

Kunnan omistama aluekehitysyhtiö ja verotus

Kansalainen Mat­ti Kuro­nen on puo­lus­taa per­jan­taina 9.9. väitöskir­jaansa, jos­sa hän on tutk­in­ut yhteiskun­nan johtamien ja julkises­ti omis­tet­tu­jen kehi­tysy­htiöi­den käyt­töä laa­jo­jen aluei­den rak­en­tamises­sa. Rak­li jär­jesti asi­as­ta eilen minisem­i­naarin, jos­sa minäkin olin kom­men­toimas­sa. Jat­ka lukemista “Kun­nan omis­ta­ma alueke­hi­tysy­htiö ja verotus”

Vau-akustiikkaa

Avajaiskonsertti

Kun CD-levyt tuli­vat markki­noille, en oikein ymmärtänyt, mik­si pitäisi käy­dä kon­ser­tis­sa (ellei arvos­ta väli­aiko­jen seu­rustelua), kun hyvil­lä kuu­lokkeil­la musi­ik­ki kuu­luu levyltä parem­pana. Olen kak­sikym­men­tä vuot­ta ollut väärässä – tai siis antanut Fin­lan­di­at­alon harhaut­taa itseäni. Jat­ka lukemista “Vau-akusti­ikkaa”

Kestääkö Kreikka?

Kreikan val­tion lainako­rot ovat markki­noil­la nousseet jo 20 pros­ent­ti­in. Kreik­ka ei tätä joudu vielä mak­samaan, vaan sijoit­ta­jat myyvät liik­keel­lä ole­via velka­kir­jo­ja täl­lä hin­nal­la toisilleen. Kreikan todel­liset korkomenot nou­se­vat tälle tasolle sitä mukaa, kun maa uud­is­taa velka­kan­taansa. On selvää, ettei Kreik­ka kestä täl­laista korko­ta­soa. Brut­tokansan­tuot­teesta liki neljännes menisi val­tion velan korkoi­hin. Jat­ka lukemista “Kestääkö Kreikka?”

Tutkittua tietoa segregaatiosta

Olin viime viikol­la Uuden­maan liitossa kuun­tele­mas­sa, kun kaupunki­tutk­i­jat Mari Vaat­to­vaara ja Mat­ti Kort­teinen ker­toi­vat käsi­tyk­sistään seg­re­gaa­tioke­hi­tyk­ses­tä. Joitakin havain­to­ja ja omia kom­ment­te­ja kuul­lun perusteella:

Asuinaluei­den sosi­aa­li­nen eriy­tymi­nen kään­tyi kasvu­un joskus noin kymme­nen vuot­ta sit­ten. Sitä vauhdit­taa maa­han­muut­ta­jien keskit­tymi­nen tiety­ille alueille. Jos maa­han­muut­ta­jien osu­us kas­vaa yli kri­it­tisen rajan, käyn­nistyy ”white fligth” eri­tyis­es­ti kan­taväestöön kuu­lu­vien varakkaiden hakeutues­sa pois. Tämä vaara on hyvin lähel­lä eräil­lä osin pääkaupunkiseu­tua. Omas­ta mielestäni tämä mekanis­mi on eräis­sä Van­taan lähiöis­sä johtanut siihen kan­taväestön valikoi­tu­miseen hyvin epäedullis­es­ti. Ongel­mana eivät ole maa­han­muut­ta­jat, joil­la elämä on yleen­sä hyvin hallinnas­sa, vaan syr­jäy­tyneet kan­ta­suo­ma­laiset. Jat­ka lukemista “Tutkit­tua tietoa segregaatiosta”

Sähkömoottorien hinnat nousevat

Kesto­m­ag­neet­te­ja käyt­tävi­in sähkö­moot­tori­in tarvi­taan harv­inaisia maamet­alle­ja kuten neodymi­u­mia. Kiina on pikkuhil­jaa ostanut läh­es kaik­ki alan kai­vok­set. Nyt näi­den met­al­lien hin­nat ovat äkisti nousseet huimasti. Täl­lä on huo­mat­ta­va teol­lisu­us­poli­it­ti­nen merk­i­tys. Tämä tekee kesto­m­ag­neet­te­ja käyt­tävien sähkö­moot­tor­ei­den valmis­tamisen Kiinan ulkop­uolel­la kan­nat­ta­mat­tomak­si. Jat­ka lukemista “Sähkö­moot­to­rien hin­nat nousevat”

Työpaikka-alueiden saavutettavuus

Pyysin joskus talvel­la kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­toa selvit­tämään, miten pääkaupunkiseudun työ­paik­ka-alueet on saavutet­tavis­sa joukkoli­iken­teel­lä. Itse julka­isun voi lukea tästä. Saavutet­tavu­u­den rajak­si laitet­ti­in 30 min­uutin joukkoli­iken­nematka­mat­ka. Seu­raa­va taulukko ker­too, kuin­ka mon­ta asukas­ta asuu kus­takin työ­paik­ka-alueesta alle puolen tun­nin työ­matkan päässä Reit­tiop­paan lasku­ta­van mukaan. Se sisältää siis käve­lyn pysäkille, pienen tur­va­mar­gin­aalin ja joukkoli­iken­nematkan ja taas käve­lyn työ­paikalle. Ymmärtääk­seni työ­paikan sijain­ti on kuitenkin kiin­nitet­ty työ­paik­ka-alueit­tain yhteen pis­teeseen. Pasi­las­sa se esimerkik­si on Län­si-Pasi­lan puolel­la, mikä heiken­tää saavutet­tavu­ut­ta selvästi ver­rat­tuna siihen, että piste olisi ollut Itä-Pasi­lan viras­to­talos­sa. Käpylässä se taas on ase­man vieressä.
Tiedot ovat tutkimusa­janko­hdan mukaisia. Kulosaaren metroase­ma näyt­tää olevban sul­jet­tu remon­tin vuok­si. Jat­ka lukemista “Työ­paik­ka-aluei­den saavutettavuus”