Kunnan omistama aluekehitysyhtiö ja verotus

Kansalainen Mat­ti Kuro­nen on puo­lus­taa per­jan­taina 9.9. väitöskir­jaansa, jos­sa hän on tutk­in­ut yhteiskun­nan johtamien ja julkises­ti omis­tet­tu­jen kehi­tysy­htiöi­den käyt­töä laa­jo­jen aluei­den rak­en­tamises­sa. Rak­li jär­jesti asi­as­ta eilen minisem­i­naarin, jos­sa minäkin olin kommentoimassa.

Täl­lainen yhtiö voisi toimia paljon per­in­teistä kun­nal­lista toim­intaa jous­tavam­min. Se rak­en­taisi ton­tit raken­nuskelpoisik­si, rak­en­taisi tiet ja muun infran sekä myisi tai vuokraisi ton­tit. Kaiken tämän kun­ta voi tehdä itsekin, mut­ta kun ton­tin myyn­ti­t­u­lot menevät kun­nan poh­jat­tomaan kas­saan, niitä ei voi käyt­tää tei­den rak­en­tamiseen. Parem­paan ympäristöön ei kan­nat­ta investoi­da, kos­ka investoi­ja ei saa itselleen hyödyk­si kohon­nei­ta ton­tin hin­to­ja. Teo­ri­as­sa voi, käytän­nössä ei voi.

Helsin­gin kaupungilla on vaikeuk­sia löytää rahat Kru­unuvuoren ran­nan ratikkasil­taan, jol­loin koko alue uhkaa jäädä vuosik­si kesan­nolle, vaik­ka maapo­h­jan arvo kaavoitet­tuna on paljon sil­taa arvokkaampi. Jos sama yhtiö omis­taisi maan ja olisi vas­tu­us­sa sil­lan rahoituk­ses­ta, se ei jahkail­isi hetkeäkään.

Yhtiö, joka saisi hyödyt ja vas­taisi investoin­neista, tuot­taisi parem­paa asuinympäristöä kuin nykyi­nen kankea bud­jet­tipe­rusteinen järjestelmä. 

Helsingis­sä luot­ta­mus­miehet pää­tyivät bud­jet­tineu­vot­teluis­sa Kru­unuvuoren ran­nan osalta juuri täl­laisen ”yhtiön” perus­tamiseen. Se menisi suun­nilleen niin, että kaupun­ki siirtäisi appor­tio-omaisuute­na maapo­h­jan tuolle yhtiölle. Yhtiö ottaisi lainan sil­lan ja katu­verkon rak­en­tamiseen, vuokraisi tai myisi ton­tit ja tuloil­la hoitaisi pikkuhil­jaa lainat pois. Kun yhtiö olisi vela­ton, se puret­taisi­in ja kaupun­ki saisi valmi­in alueen ”ilmaisek­si”. Päätös ei ollut yksimieli­nen. Yksi Helsin­gin kolmes­ta suures­ta puolueesta suh­tau­tui siihen epäillen, kos­ka val­ta karkaa. 

”Yhtiö” on tässä lain­aus­merkeis­sä, kos­ka yhtiö se ei voi olla. Ongel­mana on nimit­täin verotus.

Jos kun­ta toimii kun­tana, maan arvon­nousu ei ole sille verotet­tavaa tuloa, mut­ta jos se toimii yhtiönä, arvon­nousu on verotet­tavaa tuloa, vaik­ka jokainen euro olisi men­nyt niihin infrain­vestoin­tei­hin, jot­ka tekivät arvon­nousun mah­dol­lisek­si. Onhan tämä infra­struk­tu­uri ”pääo­maa”. Se, että tästä pitää mak­saa 26 pros­ent­tia val­ti­olle, on voimakas argu­ment­ti yhtiö­muo­tista toim­intaa vastaan.

Val­tio voisi luop­ua tuos­ta vero­tu­losta, kos­ka se on joka tapauk­ses­sa väl­tet­tävis­sä. Se voidaan vält­tää joko sil­lä, ettei yri­tys­tä peruste­ta lainkaan tai perus­ta­mal­la yhtiö niin velkaise­na, ettei sille koidu mitään voit­toa, vaan pelkkää korkomenoa, joka korko­tu­lona on taas kun­nalle vero­ton­ta. Kun­ta myy maao­maisu­u­den yhtiölle valmi­ik­si jalostet­tuun arvoon ja antaa myyn­ti­hin­nan lainana. Yhtiö ei tuo­ta voit­toa, kos­ka tulot menevät koron mak­su­un. Täl­lainen velka­ve­toinen yhtiö on kuitenkin ram­pa eikä se kestä ikäviä suh­dan­neyl­lä­tyk­siä. Olisi parem­pi voi­da käyt­tää toim­intakyky­isiä yhtiöitä. 

Oven­su­us­sa tosin kuulin, että ongel­ma olisi ratkaistavis­sa kom­mandi­it­tiy­htiöil­lä, jot­ka eivät mak­sa tuloa voitostaan. Voit­to verote­taan omis­ta­jan tulona. Kun­ta taas ei siis mak­sa tulostaan veroa.

Siis hei. Jos EU vaatii Helsinkiä yhtiöit­tämään ener­gialaitok­sen, ei kai se vaa­di Helsinkiä perus­ta­maan osakey­htiötä. Ener­gialaitok­ses­ta kommandiittiyhtiö?

Niin vielä: onnit­te­lut Matille väitöskir­jas­ta!

31 vastausta artikkeliin “Kunnan omistama aluekehitysyhtiö ja verotus”

  1. Mis­sä juristi, siel­lä ratkaisu.

    Vas­taavien muiden han­kkei­den val­tiono­suuk­sien perus­teel­la val­tion oikeas­t­aan kuu­luisi mak­saa vähin­tään 30% Laa­jasa­lon ratikas­ta, se että siitä pitäisi vielä mak­saa vajaa 30% veroa on jo paksua.

    Helsingis­sä on tuol­lai­sis­sa eril­lisvir­i­tyk­siä ainakin Keskus­tan Huolto­tun­neli Oy ja Län­simetro Oy, tosin ris­ki että kumpikaan tuot­taa voit­toa on olema­ton eikä ole tarkoi­tuskaan, ja lisäk­si tulee mieleen Töölön­lahti-rahas­to. Jälkim­mäis­es­tä en tosin oikein tiedä mitä se tekee.

  2. Kiitos! Asia ansait­see lisäpo­hd­in­taa vast­ede­skin, yksi väitöskir­ja tai selvi­tystyö eivät ratkaisseet kaikkea. Selvää kuitenkin on, että yhteistyö julkisen ja yksi­tyisen välil­lä alueke­hi­tyk­sessä lisään­tyy, liike­toim­inta­mallit muut­tuvat ja kehi­tys­tä tul­laan jatkos­sa tekemään enem­män alue- kuin tont­tiko­htais­es­ti — ainakin mikäli pyrkimyk­senä on kestäväm­mät ratkaisut. 

    Tarken­netaan vielä hie­man eilen julka­istun raportin ja tutkimuk­sen eroa: Rak­lin raport­ti (ilmestynee sivulle http://www.rakli.fi/linkit/tapahtumat/20110901julkisjohtoinen_kehitysyhtio/default.aspx) liit­tyi aiheeseen, mut­ta väitös­tutkimus (http://www.aalto.fi/fi/current/events/vaitos_kaupunkisuunnittelun_alalta-di_matti_kuronen/) käsit­telee osal­lis­tavia kump­panuuk­sia, jos­sa mukana ovat julki­nen, yksi­tyi­nen ja lop­pukäyt­täjä ja joil­la päästään kestävämpi­in ratkaisui­hin asuinalueke­hi­ty­sessä. Johtopäätök­set ovat saman­su­un­taisia, tutk­i­tut tapauk­set kuitenkaan eivät olleet samoja.

  3. Osmo: “Jos se toimii yhtiönä, arvon­nousu on verotet­tavaa tuloa, vaik­ka jokainen euro olisi men­nyt niihin infrain­vestoin­tei­hin, jot­ka tekivät arvon­nousun mahdolliseksi.”

    Toki yhtiö saa vähen­tää kaik­ki kulun­sa vero­tuk­ses­sa. Vain voit­toa verote­taan. Ja vaikeaa olisi arvon­nousua verottaakin.

  4. Osmo: “Velka­ve­toinen yhtiö on kuitenkin ram­pa eikä se kestä ikäviä suhdanneyllätyksiä.”

    Jos velko­jia on vain yksi, siis kun­ta, yhtiöl­lä ei ole mitään ongelmia velan suh­teen — jos niin on alun perin sovittu.

  5. Tämä on vähän kaukaa haet­tu, mut­ta TEM:n selvi­tyk­sen mukaan työssäkäyn­tialueet ovat joko liian iso­ja (Helsin­ki, jon­ka työssäkäyn­tialue on Uut­ta­maa­ta isom­pi) tai liian pieniä (ole­mas­sa ole­van pienen kun­nan kokoisia) ja puoli Suomea on oikeas­t­aan työssäkäyn­tialuei­den ulkop­uolel­la — joten kun­takoon sovit­ta­mi­nen työssäkäyn­tialueisi­in on näin tarkastel­tuna vähän epäon­nis­tunut ajatus.
    Voisiko siis kun­tien kaavoitus­ta ja alueke­hi­tys­tä yleisem­minkin siirtää kehi­tysy­htiöille, joiden ei tarvit­sisi välit­tää kun­tara­joista tai maakuntarajoista?

  6. Kat­son­takan­ta on perin Helsinkikeskeinen. Se voi myös jos­sain määrin olla Helsin­gin olois­sakin heikosti toimiva.

    Johtoa­ja­tus tässä kai oli, että ton­tin myynti/vuokrahinnasta saata­va tuot­to olisi käytet­tävä ton­tin ympäristön kehit­tämiseen. Kiin­teistön käyt­töar­voon tai vai­h­toar­voon ei vaiku­ta ain­oana tek­i­jänä kun­nal­lis­tekni­ik­ka, automar­ketin sijoi­tu­s­paik­ka tai tien­pätkä jär­ven rantaan. Sub­ven­toita­va joukkoli­iken­nelin­ja, ter­veyskeskus, kir­jas­to, alak­oulu, päiväkoti ja naa­purin sosioekonomi­nen ase­ma ovat yhtälail­la vaikut­tavia tek­i­jöitä. Esitetyl­lä logi­ikalla ton­tin arvos­ta pitäisi siirtää varo­ja mainit­tui­hin kun­nal­lis­es­ti rahoitet­tui­hin kohteisi­in kos­ka ne vaikut­ta­vat ton­tin arvoon. Jär­jestelmän lop­putuote olisi mata­lan palve­lu­ta­son epävi­ihty­isät hal­vat asuinalueet ja korkean palve­lu­ta­son viihty­isät ja kalli­it asuinalueet.

  7. Kuu­lostaa aivan käsit­tämät­tömältä, että val­tio itse suun­nit­telee veronkier­tovir­i­tyk­siä, kos­ka verot tekevät han­kkeista kannattamattomia.
    Min­ulle näin kansalaise­na kunta=valtio, vaik­ka kovin tässä jotain vas­takkainaset­telua on nähtävillä.

    Eli val­tio itse myön­tää, että vero­tus on kestämät­tömän kovaa ja vain ne vält­tämäl­lä kan­nat­taa jotain tehdä.

  8. Mitä se lisään­tynyt jous­tavu­us sit­ten olisi? Sitäkö, että rak­en­tamiseen otet­tu vel­ka saadaan piilotet­tua pois kun­nan näkyvästä velkapotista? 

    Raken­nus­li­ik­keet tietenkin kan­nat­taa aja­tus­ta, kos­ka ne saa­vat lisää liike­vai­h­toa veron­mak­sajien piiloriskien lisään­tyessä. Eli samaa touhua kuin pankeissakin.

    Kyl­lä raken­nus­li­ikkei­den kan­nat­taa asi­as­ta yksi sem­i­naari jär­jestää ja pari virk­istys­matkaa päälle.

    Mut­ta jos kun­nan taloud­es­ta laa­dit­taisi­in kon­ser­ni­til­in­päätös, kuten pitäisi tehdä, niin kaik­ki julkiset velat ja riskit tulee kuitenkin laskea tase­tarkastelu­un mukaan eikä uno­htaa niitä julk­isi­in etäpesäkkeisiin.

    Ehdotankin, että Helsin­gin kaupun­gin virkamiehet ja poli­itikot tekevät yhteisen opin­tomatkan Kreikkaan. Siel­lä on tehty inno­vati­ivisia velko­jen piilo­tuk­sia, jot­ka nyt sit­ten kaatu­vat muiden euro­maid­en maksettavaksi.

    Jos Kru­unuvuoren ran­nan ratikkasil­ta on hyvä han­ke, niin on parem­pi, että kaupun­ki ottaa han­ket­ta varten läpinäkyvästi lisävelkaa suo­raan omi­in taseisi­in­sa. Ei velka­määrän kasvu hait­taa, jos se johtuu järke­vistä hankkeista.

  9. “Se rak­en­taisi ton­tit raken­nuskelpoisik­si, rak­en­taisi tiet ja muun infran sekä myisi tai vuokraisi ton­tit. Kaiken tämän kun­ta voi tehdä itsekin, mut­ta kun ton­tin myyn­ti­t­u­lot menevät kun­nan poh­jat­tomaan kas­saan, niitä ei voi käyt­tää tei­den rakentamiseen. ”

    Jut­tu ei onnis­tu Helsin­gin kaupungilta, mut­ta Kepu­lan­di­as­sa tuo onnis­tuu kun­nil­takin ilman suuria byrokratioita.

    Osmo näkee yhden syyl­lisen joka aamu peilistä

  10. Airaksi­nen:

    Sub­ven­toita­va joukkoli­iken­nelin­ja, ter­veyskeskus, kir­jas­to, alak­oulu, päiväkoti ja naa­purin sosioekonomi­nen ase­ma ovat yhtälail­la vaikut­tavia tek­i­jöitä. Esitetyl­lä logi­ikalla ton­tin arvos­ta pitäisi siirtää varo­ja mainit­tui­hin kun­nal­lis­es­ti rahoitet­tui­hin kohteisi­in kos­ka ne vaikut­ta­vat ton­tin arvoon.

    Noin peri­aat­teesa, mikä tässä on ongel­ma? Jos vaikka­pa asuinalueelle tehtävä hieno puis­to voidaan rahoit­taa maa­nar­von nousul­la, eikä verovaroista kuten yleen­sä, niin sehän vaan tarkoit­taa että on lisää rahaa käytet­tävis­sä niiden vero­tu­lo­jen lisäksi.

    Jär­jestelmän lop­putuote olisi mata­lan palve­lu­ta­son epävi­ihty­isät hal­vat asuinalueet ja korkean palve­lu­ta­son viihty­isät ja kalli­it asuinalueet.

    No ei ole kun niihin mata­lan pal­ve­ta­son aluei­den paran­tamiseenkin riit­tää enem­män verovaro­ja kun osas­sa aluei­ta rahoi­tus hoituu ilman verovaroja.

    Käytän­nössä investoin­nin määritelmä nykyisessä Helsin­gin bud­jetis­sa on että käytetään rahaa ker­talu­on­tois­es­ti. Niille investoin­neil­la ei ole mitään tuot­to­laskelmia, takaisin­mak­suaiko­ja, jne. Mikä on sinän­sä ihan luon­nol­lista kos­ka iso osa investoin­neista on sel­l­aisia etteivät ne tuo­ta kaupungille suo­ranais­es­ti tulo­ja eikä niiden ole tarkoi­tuskaan, esimerkik­si home­k­oulu­jen kor­jaami­nen. Mut­ta joukos­sa on myös sel­l­aisia investoin­te­ja jot­ka tuot­ta­vat rahaa, kuten uusien asuinaluei­den rak­en­tamien. Se että näitä ei erote­ta toi­sis­taan tarkoit­taa sitä että ne tap­pelee samoista rahoista. Jos erotet­taisi­in niin niiden home­k­oulu­jenkin kor­jaamiseen olisi helpom­paa löytää rahaa.

    Tuo alueke­hi­tysy­htiö on yksi työkalu jol­la tuot­ta­vat investoin­nit erote­taan pikem­minkin menolu­on­tei­sista investoin­neista, vas­taavia käytössä ole­via on esimerkik­si liike­laitosten bud­jetista menevät investoin­nit. Eikä tämä ole mitään sen ihmeel­lisem­pää, val­ta on kuitenkin edelleenkin kaavoit­ta­jal­la, tämä on vain hallinnolli­nen järjestely.

  11. Sep­po S: “Mut­ta jos kun­nan taloud­es­ta laa­dit­taisi­in kon­ser­ni­til­in­päätös, kuten pitäisi tehdä, niin kaik­ki julkiset velat ja riskit tulee kuitenkin laskea tase­tarkastelu­un mukaan eikä uno­htaa niitä julk­isi­in etäpesäkkeisiin.”

    Ei mitään “jos” vaan “kun” — kun­ta tekee kon­ser­ni­til­in­päätök­sen lain velvoit­ta­mana. Kun­nan tilin­pito on ollut saman­laista kuin yhtiöis­sä var­maan jo 20 vuotta.

  12. Joillekin kas­vav­ille “PK-sek­torin” kaupungeille kaavoitus on tuot­tavaa liike­toim­intaa ja kaavoitet­ta­va tont­timäärä pide­tään riit­tävän pienenä, niin että kysyn­tä kyl­lä saadaan täytet­tyä, mut­ta hin­tata­soa ei tarvitse laskea. Ja tämä tun­nuste­taan avoimesti. Ihan kuin Helsingis­sä ei jostain syys­tä halut­taisi myön­tää, että tont­tibisnes on kaupungille tärkeä tulon­lähde. Jos ton­tit myytäisi­in halvem­mal­la, pitäisi nos­taa veroja.

  13. … myytäisi­in tai vuokrat­taisi­in (Helsin­gin tapauksessa …

  14. Kyl­lä kait voiton verol­lisu­us tai verot­to­muus on asialle tärkeää.

    Enem­män tärkeää on mielestäni tietysti se, että kun­nan toim­intana kaik­ki toim­i­jat ovat vas­tu­us­sa kun­nan luot­ta­muse­limille. Kun­nan valvon­tavi­ra­nomaisil­la on pääsy kaikki­in tapah­tu­mi­in, sekä suun­nitelmi­in, että tilei­hin. Lehdis­tön mah­dol­lisu­udet pal­jas­taa mah­dol­lisia väärinkäytök­siä ovat merkittävat.

    Yhtiö­muo­toises­sa toimin­nas­sa val­i­taan hal­li­tus, joka val­it­see yhtiön johdon. Hal­li­tuk­sen tiedoi­tus­ta hal­lit­see yhtiön etu. Laki vaatii hal­li­tustyösken­te­lyn ole­van salaista. Tämän var­jol­la voidaan kieltää kaik­ki sel­l­ainen infor­maa­tio, jota ei halu­ta julk­isu­u­teen. Mah­dol­liset väärinkäytök­set jäävät salaisuuksi.

    Hal­li­tuk­sen jäsen­ten val­in­ta on oma lukun­sa. Kaupun­gin johdon tai työn­tek­i­jäin val­it­sem­i­nen hal­li­tuk­seen aiheut­taa jääviysongelmia. Täysin vier­aan asiantun­ti­ja­hal­li­tuk­sen ongel­mana on epä­var­muus kaupun­gin edun huomioimis­es­tä päätök­sis­sä. Poli­itikko­jen luotet­tavu­us on kansan mielestä vähin­tään kyseenalaista.

    Yhtiön johta­ja taas määrit­telee liki yksin sen, mikä on liike­salaisu­ut­ta. Sel­l­ais­ta­han ei luon­nol­lis­es­tikaan saa ker­toa julk­isu­u­teen. Sopimuk­set, palkat ja edut ovat luon­nos­taan liike­salaisuuk­sia, samoin tule­vaisu­u­den suun­nitel­mat ja rapor­tit tapahtuneista.

    On luon­nol­lista, että johto antaisi ainakin vuosit­tain selostuk­sen yhtiön tilas­ta hal­li­tuk­selle ja ehkäpä hal­li­tus julka­i­sisi oman selvi­tyk­sen­sä ihan kaikille veron­mak­sajille. Kaiken “julkisen” olisi kuitenkin läpäistävä varsi­nais­ten toim­i­joiden seu­la, ennen niiden pääsyä veron­mak­sa­jain käyttöön.

  15. Puoluee­ton tarkkail­i­ja: “Yhtiö­muo­toises­sa toimin­nas­sa val­i­taan hal­li­tus, joka val­it­see yhtiön johdon. Hal­li­tuk­sen tiedoi­tus­ta hal­lit­see yhtiön etu. Laki vaatii hal­li­tustyösken­te­lyn ole­van salaista. Tämän var­jol­la voidaan kieltää kaik­ki sel­l­ainen infor­maa­tio, jota ei halu­ta julkisuuteen.”

    Tämä nyt on täyt­tä puppua.
    Yhtiökok­ouk­ses­sa omis­ta­ja (siis tässä tapauk­ses­sa kun­ta) val­it­see hal­li­tuk­sen, joka voi esim. olla yksi kun­nan edus­ta­ja, ei mui­ta — ja jos hal­li­tus ei tee mitä omis­ta­ja käs­kee, pide­tään ylimääräi­nen yhtiökok­ous ja val­i­taan sel­l­ainen edus­ta­ja, joka tekee. Ja hal­li­tus ottaa ja erot­taa toim­i­tusjo­hta­jan, tarvit­taes­sa kuten edellä.
    Raa­ka peli, mut­ta näin se menee — tätä ei ole kun­nis­sa vielä tajut­tu, vaan suurenkin kun­nan päät­täjä saat­taa ruikut­taa, että ei voi mitään.
    Ja osakey­htiöla­ki nimeno­maan läh­tee siitä, että omis­ta­jan tah­to toteu­tuu yhtiössä.
    Ja kun­nan osakku­usy­htiön tilit tule­vat kun­nan kon­ser­ni­til­in­päätök­seen, mitään salaisuuk­sia omis­ta­jan suun­taan ei voi olla.

  16. En tiedä, mis­tä on peräisin se urbaani leg­en­da, jon­ka mukaan osakey­htiön hal­li­tuk­sen on aja­te­olta­va vain yhtiön etua, eikä se saa ottaa huomioon päätök­sis­sään yleistä etua tai omistya­jien­sa etua. Asia riip­puu täysin siitä, mitä lukee yhtiöjärjestyk­sessä. Jos siinä ei lue mitään, sil­loin on ajatelta­va vain yhtiön etua.

  17. Pörssiy­htiössä sään­nöt ovat tiukat vähem­mistöosakkaiden suojelemiseksi.
    Myös väärinkäytök­set ovat tehneet pörssiy­htiöi­den toimin­nan tarkas­tuk­sen tiukak­si esim USA pörssien tarkas­ta­jat ovat joka vuoti­nen riesa Nas­daqi­in tai NYSEeen lis­tau­tuneis­sa yhtöissä.

    Mut­ta yhden omis­ta­jan yri­tyk­sessä voi puuhastel­la muu­takin kuin tuot­taa voittoa.
    Kun­nal­lisen yri­tyk­sen ongel­ma on, että poli­itikot käyt­tävät niitä asioiden pimit­tämiseen ja rahan jakoon lähipiireille.
    Kun­nal­liseen yhtiöön eivät päde nor­maalit kun­nal­lisen päätök­sen­teon avoim­muus vaa­timuk­set ja kiusaus tehdä vilunkia näyt­tää ole­van ylitsepääsemätön.

  18. Osmo: “En tiedä, mis­tä on peräisin se urbaani leg­en­da, jon­ka mukaan osakey­htiön hal­li­tuk­sen on ajatelta­va vain yhtiön etua, eikä se saa ottaa huomioon päätök­sis­sään yleistä etua tai omis­ta­jien­sa etua.”

    Leg­en­da on peräisin val­tion omis­ta­jao­h­jauk­ses­ta tai se puut­teesta vas­tan­neelta min­is­teri Häkämieheltä. Vilka­isu osakey­htiölaki­in osoit­taa, että se on puppua.
    Omis­ta­jan etu on ratkai­se­va, ei yleinen tai muukaan etu, jos sitä ei ole yhtiöjärjestyk­sessä tai omis­ta­jien kesken sovit­tu osakassopimuksessa.
    Osakey­htiö on vain tapa jär­jestää omis­tus, ei siinä mitään pyhää ole.

  19. Edel­liseen voisi lisätä, että Häkämiehen hätä­val­he pal­jas­tui melkein välit­tömästi, kun islanti­lainen FL Group oli han­kkin­ut 23 pros­entin osu­u­den Finnairista ja CEO Hannes Smara­son vaati paikkaa yhtiön hal­li­tuk­ses­ta sekä esit­ti vaa­timuk­sia siitä, miten yhtiötä olisi johdettava.
    No, islanti­lais­ten sijoituk­sille kävi niin kuin kävi — tässä tapauk­ses­sa onnek­si — mut­ta Smara­sonille ei esitet­ty, että omis­ta­jan ei sovi puut­tua yhtiön asioi­hin vaan vaa­timuk­set kaa­tu­i­v­at yksinker­tais­es­ti siihen, että osakkei­ta ei ollut riit­tävästi, sil­lä nyt aktivoi­tui myös pääomis­ta­ja eli Suomen valtio.

  20. Voisiko kun­nan kokon­aan omis­ta­maan ja kir­joituk­sen tapaiseen tarkoituk­seen peruste­tun osakey­htiön yhtiöjärjestyk­seen kir­joit­taa määräyk­siä asi­akir­jo­jen ja toimin­nan avoimuud­es­ta? Voisi olla melko help­po päästä käytän­nössä samalle tasolle kuin nyt näyt­tää yksinäisen kansalaisen kannal­ta vira­nomais­toim­inta mon­esti ole­van, nekin asi­akir­jat jot­ka ovat peri­aat­teessa saatavil­la ovat usein sen ver­ran suuren työn takana (lue niitä pitää pyytää) ettei juuri kukaan viit­si niitä hankkia.

  21. Ital­ias­sa, Por­tu­galis­sa ja Kreikas­sa on käytet­ty eri­laisia julkisen val­lan omis­tamia yri­tyk­siä erään­laisi­na agent­teina- eli toim­i­joina julkisen val­lan puoles­ta jos bud­je­toin­tikäytän­nöt tai byrokra­tia on koet­tu ongelmalliseksi.

    Yhtiöi­hin on kätkey­tynyt merkit­täviä fiskaal­isia riske­jä, joista osa onkin real­isoitunut ja val­tio on joutunut tule­maan apuun.

    VM on Suomes­sa vas­tus­tanut val­tion­talouden osalta eri­lais­ten talousarvion ulkop­uolis­ten rahas­to­jen ja/tai yhtiöi­den käyt­töä kun ne vähen­tävät viral­lisen bud­jetin merk­i­tys­tä ja lisäävät muiden kuin VM:n virkami­esten valtaa.

  22. HELEN ei voi olla kom­mandi­it­tiy­htiö, kos­ka EU:n mielestä ongel­ma oli konkurssin mahdottomuus. 

    Eli markki­nae­htoisen toim­intaan liit­tyvät varat ja vas­tu­ut pitää erot­taa selkeästi julkisen toimin­nan varoista ja vas­tu­ista. Sik­si osakey­htiö on loogi­nen val­in­ta, loogisem­pi olisi tietysti koko kokon­aisu­u­den myyn­ti ja kaukoläm­pöverkos­tos­ta tule­van yli­jäämän verot­ta­mi­nen maan­vuokril­la pois.. Yksi­tyi­nen omis­tus voisi tuot­taa yli­jäämää toimin­nal­lisen tehokku­u­den kaut­ta eikä monop­o­livoit­to­ja tuot­tavien varo­jen omistuksen..

  23. Aus­tri­an: “Sik­si osakey­htiö on loogi­nen val­in­ta, loogisem­pi olisi tietysti koko kokon­aisu­u­den myyn­ti ja kaukoläm­pöverkos­tos­ta tule­van yli­jäämän verot­ta­mi­nen maan­vuokril­la pois.”

    Loogi­nen val­in­ta on nimeno­maan ko. omaisu­u­den myyn­ti perustet­tavalle yhtiölle käypään hin­taan, ei apport­ti­na, siten, että yhtiö jää kaup­pahin­nan velkaa kaupungille. Mah­dolli­nen voit­to voidaan maan­vuokrien lisäk­si tulout­taa velan korkoina ja lyhen­nyksinä. Käyt­töpääo­maa voidaan saa­da poten­ti­aal­is­ten rak­en­ta­jien ennakko­mak­suina. Lainaakin saa, jos kaupun­ki takaa.

  24. LVM:n hallinnon­alal­ta on pari tuoret­ta esimerkkiä ”omis­ta­jao­h­jauk­ses­ta”. Ensim­mäi­nen on min­is­teri Vehviläisen toim­inta maku­u­vaunu­jen tilaamisek­si vas­toin VR Oy:n tah­toa. Tämän joh­dos­ta yhtiön pääjo­hta­ja ja muis­taak­seni pari hal­li­tuk­sen jäsen­tä jät­ti tehtävänsä. 

    Tuoreem­pi tapaus on Fina­vian toim­i­tusjo­hta­jan vai­h­tu­mi­nen, jon­ka syitä jälleen ker­ran arvuutel­laan, kun avoimuus ei meil­lä tun­nu ole­van kovin korkealle arvostet­tu periaate.

    http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Finavian+johtajan+potkut+her%C3%A4tt%C3%A4v%C3%A4t+kysymyksi%C3%A4/1135268945941/?cmp=tm_etu_paakirjoitus
    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Finavia-johtajan+potkujen+taustalla+riita+virkamiehen+kanssa/1135268943304

    Jos ker­ran val­tion kokon­aan omis­ta­man yhtiön toimi­in on joskus tapana puut­tua, mik­si se ei sit­ten olisi mah­dol­lista myös kun­nal­lisel­la puolella?

    Kuten tässäkin keskusteluketjus­sa tode­taan, julk­isy­hteisön kokon­aan omis­ta­man yhtiön asi­akir­jo­jen ja toimin­nan avoimuus ovat hyviä kysymyk­siä. Mikään ei nähdäk­seni estä otta­mas­ta yhtiöjärjestyk­seen asi­aa sel­ven­täviä pykäliä. 

    Jos avoimuus­puol­ta ei lop­pu­un asti ole mietit­ty, edessä on val­i­tustie. Oheiseen kir­jeen­vai­h­toon Korkein hallinto-oikeus ei vielä ole ottanut kantaa.

    http://www.rautatiematkustajat.fi/LVM_Paatos_6_6_2011.pdf
    http://www.rautatiematkustajat.fi/KHO_VALITUS_7_7_2011.pdf

    Pitää muuten paikkansa, että lail­lis­es­tikin ”vapaa­ta riis­taa” ole­vien asi­akir­jo­jen käsi­in­sä saami­nen on välil­lä han­kalaa. LVM ei tässä ketjus­sa edes pahoit­tele sitä, että asi­akir­jan toimit­ta­mi­nen venähti lait­toman pitkäksi.

    http://www.rautatiematkustajat.fi/LVMKirjevaihto2011.pdf

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  25. Kun­ta joutuu mak­samaan infra:n lisäk­si paljon muu­takin, kuten palvelu­ja. Näin ollen ei ole oikein, että kaik­ki maankäytön hyö­ty menisi “yri­tyk­selle”. Eikä parem­pi infra ei vält­tämät­tä ole lop­putu­los jos “maan arvon­nousu” on tavoit­teena. Jos tähdätään voit­toon, tavoit­teena on tehdä mah­dol­lisim­man hal­val­la sel­l­aista mikä myy mah­dol­lisim­man korkeal­la hin­nal­la ja mah­dol­lisim­man pienel­lä riskil­lä. Jos asun­not menevät kau­pak­si, oli­vat ne kuin­ka pasko­ja tahansa, ei vält­tämät­tä sil­lan rak­en­t­a­mi­nen ole yri­tyk­selle kan­nat­tavaa ja lisää riske­jä. Kyseessähän on vain lisäku­lu, joka ei sinäl­lään vält­tämät­tä edis­tä myyn­tiä tai nos­ta myyntihintaa.
    Muitakin ratkaisu­ja ongel­maan var­masti löy­ty­isi, kuten rahastot.
    Aihe herät­tää minus­sa myös mui­ta kysymyk­siä kuten kuka mak­saa esim. lampi­en hoidon tai muun “hin­taa nos­ta­van” infran hoitoku­lut? Kuka huole­htii, että lak­isääteiset velvoit­teet tule­vat hoidet­tua, esim. katusu­un­nitelmien nähtävillepano tai että raken­nustapa nou­dat­taa hyvää (ja kestävää) raken­nustapaa? Kuka vas­taa, jos sil­ta romahtaa?
    Entä, kuka mak­saa palve­lut? Eikö esim. koulu­tuskin voitaisi ulkois­taa yhtiölle, joka saa alueen asukkail­ta rahat? Samoin van­hus­ten­hoito? Nämäkin tahot var­masti pysty­i­sivät toim­i­maan jous­tavam­min kuin kun­ta, jon­ka pir­u­lau­ta on toimit­ta­va niin byrokraat­tis­es­ti ja nou­datet­ta­va määräyk­siä tarkkaan.
    Minus­ta on älytön­tä, että tapel­laan siitä kuka saa ton­tin­myyn­ti­t­u­lot, kos­ka sama raha­pus­si on kyseessä joka tapauksessa.

  26. Paula: “Muitakin ratkaisu­ja ongel­maan var­masti löy­ty­isi, kuten rahastot.”

    “Minus­ta on älytön­tä, että tapel­laan siitä kuka saa ton­tin­myyn­ti­t­u­lot, kos­ka sama raha­pus­si on kyseessä joka tapauksessa.”

    Kun­ta voi toki rahas­toi­da, mut­ta ne rahat ovat kun­nan kas­sas­sa aivan samal­la taval­la kun muutkin rahat — talousarvion ulkop­uolisia rahas­to­ja ei nykyään enää ole.
    Kun­nan raha­pus­si ja jonkin raken­nus­fir­man raha­pus­si ovat kyl­lä täysin eril­lään. Kysymyshän on siitä, miten kun­ta saa hyö­tyä ko. maa-alueesta.
    Toki ton­tit voidaan myy­dä suo­ral­la kau­pal­la, mut­ta miten kaup­paan saadaan liitet­tyä juuri nämä “lisäku­lut” jot­ka alueen kehit­tämiseen tarvitaan?

  27. lp: “Val­tion­talouden tarkas­tusvi­ras­to on sitä mieltä, ettei val­tion tulisi käyt­tää omis­tami­aan osakey­htiöitä poli­ti­ikan välineinä.”

    Poli­ti­ikkaa on myös tuo lausuma, oikeistopolitiikkaa.
    Mik­si val­tio sit­ten omis­taa yhtiöitä, jos niil­lä ei saa tehdä mitään?
    Tähän on tietysti oikeis­to­lainen vas­taus — mut­ta sitä minä en hyväksy,

  28. Osmo kir­joit­ti että on vain urbaani­le­gen­da että yhtiön hal­li­tuk­sen pitää ajaa vain ja ain­oas­taan yhtiön etua eikä saa ottaa huomioon esim. omis­ta­jien etua tai yhteiskun­nan etua. Näin on jos sovi­taan MUTTA pörssiy­htiöis­sä asia on toisin. Pörssi­la­ki edel­lyt­tää pien­o­mis­ta­jien suo­jelemisek­si että AINA aje­taan vain ja ain­oas­taan yhtiön etua. Tämän ovat min­is­ter­it, kansane­dus­ta­jat ja jopa juris­tipres­i­dent­ti uno­hta­neet, kun ovat kom­men­toi­neet For­tu­min asioita.

    1. Pörssiy­htiöis­sä on noin, mut­ta moni kuvit­telee, että sama kos­kee kaupun­gin kokon­aan omis­tamia yhtiöitä tai esimerkik­si Alko Oy:ta.

  29. Las­si Hieta­nen: “Pörssi­la­ki edel­lyt­tää pien­o­mis­ta­jien suo­jelemisek­si että AINA aje­taan vain ja ain­oas­taan yhtiön etua.”

    Ja mikähän laki tämä on? Haku­sanal­la “pörssi­la­ki” ei löydy…
    Pörssiä eli arvopa­perikaup­paa säätelevät rikoslain arvopa­per­i­markki­narikok­sia koske­vat sään­nök­set — eikä siel­lä mitään yhtiön etua ole.
    Puolueet­to­muus­tavoit­teeseen tähtäävät toki esimerkik­si sisäpi­ir­i­tiedon väärinkäytön kiel­to, eri­laiset kau­pankäyn­ti­ra­joituk­set, tiedo­nan­tovelvol­lisu­udet ja lunas­tusvelvol­lisu­us jne.
    Jos taas tarkoite­taan arvopa­per­i­markki­nalakia, se kos­kee arvopa­pe­rien saat­tamista yleiseen liik­keeseen, yleiseen liik­keeseen saatet­tu­jen arvopa­pe­rien vai­h­dan­taa ja selvi­tys­toim­intaa sekä kau­pankäyn­nin jär­jestämistä arvopapereilla.
    Ja arvopa­per­i­markki­nalainkin mukaan “osak­keen­o­mis­ta­jal­la, osakkaal­la tai jäsenel­lä on määräys­val­ta yhteisössä, kun hänel­lä on:
    1) enem­män kuin puo­let yhteisön kaikkien osakkei­den tai osuuk­sien tuot­ta­mas­ta ään­imäärästä ja ään­tenen­em­mistö perus­tuu omis­tuk­seen, jäsenyy­teen, yhtiöjärjestyk­seen, yhtiö­sopimuk­seen tai niihin ver­rat­tavi­in sään­töi­hin taik­ka muuhun sopimuk­seen; taikka
    2) oikeus nimit­tää tai erot­taa enem­mistö jäsenistä yhteisön hal­li­tuk­ses­sa tai siihen ver­rat­tavas­sa toimie­limessä taik­ka toimie­limessä, jol­la on tämä oikeus, ja nimit­tämis- tai erot­tamisoikeus perus­tuu samoi­hin seikkoi­hin kuin 1 kohdas­sa tarkoitet­tu ääntenenemmistö.”
    Pienosakkaiden määräys­val­las­ta ei san­o­ta mitään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *