Kunnan omistama aluekehitysyhtiö ja verotus

Kan­sa­lai­nen Mat­ti Kuro­nen on puo­lus­taa per­jan­tai­na 9.9. väi­tös­kir­jaan­sa, jos­sa hän on tut­ki­nut yhteis­kun­nan joh­ta­mien ja jul­ki­ses­ti omis­tet­tu­jen kehi­tys­yh­tiöi­den käyt­töä laa­jo­jen aluei­den raken­ta­mi­ses­sa. Rakli jär­jes­ti asias­ta eilen mini­se­mi­naa­rin, jos­sa minä­kin olin kommentoimassa.

Täl­lai­nen yhtiö voi­si toi­mia pal­jon perin­teis­tä kun­nal­lis­ta toi­min­taa jous­ta­vam­min. Se raken­tai­si ton­tit raken­nus­kel­poi­sik­si, raken­tai­si tiet ja muun infran sekä myi­si tai vuo­krai­si ton­tit. Kai­ken tämän kun­ta voi teh­dä itse­kin, mut­ta kun ton­tin myyn­ti­tu­lot mene­vät kun­nan poh­jat­to­maan kas­saan, nii­tä ei voi käyt­tää tei­den raken­ta­mi­seen. Parem­paan ympä­ris­töön ei kan­nat­ta inves­toi­da, kos­ka inves­toi­ja ei saa itsel­leen hyö­dyk­si kohon­nei­ta ton­tin hin­to­ja. Teo­rias­sa voi, käy­tän­nös­sä ei voi.

Hel­sin­gin kau­pun­gil­la on vai­keuk­sia löy­tää rahat Kruu­nu­vuo­ren ran­nan ratik­ka­sil­taan, jol­loin koko alue uhkaa jää­dä vuo­sik­si kesan­nol­le, vaik­ka maa­poh­jan arvo kaa­voi­tet­tu­na on pal­jon sil­taa arvok­kaam­pi. Jos sama yhtiö omis­tai­si maan ja oli­si vas­tuus­sa sil­lan rahoi­tuk­ses­ta, se ei jah­kai­li­si hetkeäkään.

Yhtiö, joka sai­si hyö­dyt ja vas­tai­si inves­toin­neis­ta, tuot­tai­si parem­paa asui­nym­pä­ris­töä kuin nykyi­nen kan­kea bud­jet­ti­pe­rus­tei­nen järjestelmä. 

Hel­sin­gis­sä luot­ta­mus­mie­het pää­tyi­vät bud­jet­ti­neu­vot­te­luis­sa Kruu­nu­vuo­ren ran­nan osal­ta juu­ri täl­lai­sen ”yhtiön” perus­ta­mi­seen. Se meni­si suun­nil­leen niin, että kau­pun­ki siir­täi­si appor­tio-omai­suu­te­na maa­poh­jan tuol­le yhtiöl­le. Yhtiö ottai­si lai­nan sil­lan ja katu­ver­kon raken­ta­mi­seen, vuo­krai­si tai myi­si ton­tit ja tuloil­la hoi­tai­si pik­ku­hil­jaa lai­nat pois. Kun yhtiö oli­si vela­ton, se puret­tai­siin ja kau­pun­ki sai­si val­miin alu­een ”ilmai­sek­si”. Pää­tös ei ollut yksi­mie­li­nen. Yksi Hel­sin­gin kol­mes­ta suu­res­ta puo­lu­ees­ta suh­tau­tui sii­hen epäil­len, kos­ka val­ta karkaa. 

”Yhtiö” on täs­sä lai­naus­mer­keis­sä, kos­ka yhtiö se ei voi olla. Ongel­ma­na on nimit­täin verotus.

Jos kun­ta toi­mii kun­ta­na, maan arvon­nousu ei ole sil­le vero­tet­ta­vaa tuloa, mut­ta jos se toi­mii yhtiö­nä, arvon­nousu on vero­tet­ta­vaa tuloa, vaik­ka jokai­nen euro oli­si men­nyt nii­hin infrain­ves­toin­tei­hin, jot­ka teki­vät arvon­nousun mah­dol­li­sek­si. Onhan tämä infra­struk­tuu­ri ”pää­omaa”. Se, että täs­tä pitää mak­saa 26 pro­sent­tia val­tiol­le, on voi­ma­kas argu­ment­ti yhtiö­muo­tis­ta toi­min­taa vastaan.

Val­tio voi­si luo­pua tuos­ta vero­tu­los­ta, kos­ka se on joka tapauk­ses­sa väl­tet­tä­vis­sä. Se voi­daan vält­tää joko sil­lä, ettei yri­tys­tä perus­te­ta lain­kaan tai perus­ta­mal­la yhtiö niin vel­kai­se­na, ettei sil­le koi­du mitään voit­toa, vaan pelk­kää kor­ko­me­noa, joka kor­ko­tu­lo­na on taas kun­nal­le vero­ton­ta. Kun­ta myy maa­omai­suu­den yhtiöl­le val­miik­si jalos­tet­tuun arvoon ja antaa myyn­ti­hin­nan lai­na­na. Yhtiö ei tuo­ta voit­toa, kos­ka tulot mene­vät koron mak­suun. Täl­lai­nen vel­ka­ve­toi­nen yhtiö on kui­ten­kin ram­pa eikä se kes­tä ikä­viä suh­dan­neyl­lä­tyk­siä. Oli­si parem­pi voi­da käyt­tää toi­min­ta­ky­kyi­siä yhtiöitä. 

Oven­suus­sa tosin kuu­lin, että ongel­ma oli­si rat­kais­ta­vis­sa kom­man­diit­tiyh­tiöil­lä, jot­ka eivät mak­sa tuloa voi­tos­taan. Voit­to vero­te­taan omis­ta­jan tulo­na. Kun­ta taas ei siis mak­sa tulos­taan veroa.

Siis hei. Jos EU vaa­tii Hel­sin­kiä yhtiöit­tä­mään ener­gia­lai­tok­sen, ei kai se vaa­di Hel­sin­kiä perus­ta­maan osa­keyh­tiö­tä. Ener­gia­lai­tok­ses­ta kommandiittiyhtiö?

Niin vie­lä: onnit­te­lut Matil­le väi­tös­kir­jas­ta!

31 vastausta artikkeliin “Kunnan omistama aluekehitysyhtiö ja verotus”

  1. Mis­sä juris­ti, siel­lä ratkaisu.

    Vas­taa­vien mui­den hank­kei­den val­tio­no­suuk­sien perus­teel­la val­tion oikeas­taan kuu­lui­si mak­saa vähin­tään 30% Laa­ja­sa­lon rati­kas­ta, se että sii­tä pitäi­si vie­lä mak­saa vajaa 30% veroa on jo paksua.

    Hel­sin­gis­sä on tuol­lai­sis­sa eril­lis­vi­ri­tyk­siä aina­kin Kes­kus­tan Huol­to­tun­ne­li Oy ja Län­si­met­ro Oy, tosin ris­ki että kum­pi­kaan tuot­taa voit­toa on ole­ma­ton eikä ole tar­koi­tus­kaan, ja lisäk­si tulee mie­leen Töö­lön­lah­ti-rahas­to. Jäl­kim­mäi­ses­tä en tosin oikein tie­dä mitä se tekee.

  2. Kii­tos! Asia ansait­see lisä­poh­din­taa vas­te­des­kin, yksi väi­tös­kir­ja tai sel­vi­tys­työ eivät rat­kais­seet kaik­kea. Sel­vää kui­ten­kin on, että yhteis­työ jul­ki­sen ja yksi­tyi­sen välil­lä alue­ke­hi­tyk­ses­sä lisään­tyy, lii­ke­toi­min­ta­mal­lit muut­tu­vat ja kehi­tys­tä tul­laan jat­kos­sa teke­mään enem­män alue- kuin tont­ti­koh­tai­ses­ti — aina­kin mikä­li pyr­ki­myk­se­nä on kes­tä­väm­mät ratkaisut. 

    Tar­ken­ne­taan vie­lä hie­man eilen jul­kais­tun rapor­tin ja tut­ki­muk­sen eroa: Raklin raport­ti (ilmes­ty­nee sivul­le http://www.rakli.fi/linkit/tapahtumat/20110901julkisjohtoinen_kehitysyhtio/default.aspx) liit­tyi aihee­seen, mut­ta väi­tös­tut­ki­mus (http://www.aalto.fi/fi/current/events/vaitos_kaupunkisuunnittelun_alalta-di_matti_kuronen/) käsit­te­lee osal­lis­ta­via kump­pa­nuuk­sia, jos­sa muka­na ovat jul­ki­nen, yksi­tyi­nen ja lop­pu­käyt­tä­jä ja joil­la pääs­tään kes­tä­väm­piin rat­kai­sui­hin asui­na­lue­ke­hi­ty­ses­sä. Joh­to­pää­tök­set ovat saman­suun­tai­sia, tut­ki­tut tapauk­set kui­ten­kaan eivät olleet samoja.

  3. Osmo: “Jos se toi­mii yhtiö­nä, arvon­nousu on vero­tet­ta­vaa tuloa, vaik­ka jokai­nen euro oli­si men­nyt nii­hin infrain­ves­toin­tei­hin, jot­ka teki­vät arvon­nousun mahdolliseksi.”

    Toki yhtiö saa vähen­tää kaik­ki kulun­sa vero­tuk­ses­sa. Vain voit­toa vero­te­taan. Ja vai­ke­aa oli­si arvon­nousua verottaakin.

  4. Osmo: “Vel­ka­ve­toi­nen yhtiö on kui­ten­kin ram­pa eikä se kes­tä ikä­viä suhdanneyllätyksiä.”

    Jos vel­ko­jia on vain yksi, siis kun­ta, yhtiöl­lä ei ole mitään ongel­mia velan suh­teen — jos niin on alun perin sovittu.

  5. Tämä on vähän kau­kaa haet­tu, mut­ta TEM:n sel­vi­tyk­sen mukaan työs­sä­käyn­tia­lu­eet ovat joko lii­an iso­ja (Hel­sin­ki, jon­ka työs­sä­käyn­tia­lue on Uut­ta­maa­ta isom­pi) tai lii­an pie­niä (ole­mas­sa ole­van pie­nen kun­nan kokoi­sia) ja puo­li Suo­mea on oikeas­taan työs­sä­käyn­tia­luei­den ulko­puo­lel­la — joten kun­ta­koon sovit­ta­mi­nen työs­sä­käyn­tia­luei­siin on näin tar­kas­tel­tu­na vähän epä­on­nis­tu­nut ajatus.
    Voi­si­ko siis kun­tien kaa­voi­tus­ta ja alue­ke­hi­tys­tä ylei­sem­min­kin siir­tää kehi­tys­yh­tiöil­le, joi­den ei tar­vit­si­si välit­tää kun­ta­ra­jois­ta tai maakuntarajoista?

  6. Kat­son­ta­kan­ta on perin Hel­sin­ki­kes­kei­nen. Se voi myös jos­sain mää­rin olla Hel­sin­gin olois­sa­kin hei­kos­ti toimiva.

    Joh­toa­ja­tus täs­sä kai oli, että ton­tin myynti/vuokrahinnasta saa­ta­va tuot­to oli­si käy­tet­tä­vä ton­tin ympä­ris­tön kehit­tä­mi­seen. Kiin­teis­tön käyt­tö­ar­voon tai vaih­toar­voon ei vai­ku­ta ainoa­na teki­jä­nä kun­nal­lis­tek­niik­ka, auto­mar­ke­tin sijoi­tus­paik­ka tai tien­pät­kä jär­ven ran­taan. Sub­ven­toi­ta­va jouk­ko­lii­ken­ne­lin­ja, ter­veys­kes­kus, kir­jas­to, ala­kou­lu, päi­vä­ko­ti ja naa­pu­rin sosio­eko­no­mi­nen ase­ma ovat yhtä­lail­la vai­kut­ta­via teki­jöi­tä. Esi­te­tyl­lä logii­kal­la ton­tin arvos­ta pitäi­si siir­tää varo­ja mai­nit­tui­hin kun­nal­li­ses­ti rahoi­tet­tui­hin koh­tei­siin kos­ka ne vai­kut­ta­vat ton­tin arvoon. Jär­jes­tel­män lop­pu­tuo­te oli­si mata­lan pal­ve­lu­ta­son epä­viih­tyi­sät hal­vat asui­na­lu­eet ja kor­kean pal­ve­lu­ta­son viih­tyi­sät ja kal­liit asuinalueet.

  7. Kuu­los­taa aivan käsit­tä­mät­tö­mäl­tä, että val­tio itse suun­nit­te­lee veron­kier­to­vi­ri­tyk­siä, kos­ka verot teke­vät hank­keis­ta kannattamattomia.
    Minul­le näin kan­sa­lai­se­na kunta=valtio, vaik­ka kovin täs­sä jotain vas­tak­kai­na­set­te­lua on nähtävillä.

    Eli val­tio itse myön­tää, että vero­tus on kes­tä­mät­tö­män kovaa ja vain ne vält­tä­mäl­lä kan­nat­taa jotain tehdä.

  8. Mitä se lisään­ty­nyt jous­ta­vuus sit­ten oli­si? Sitä­kö, että raken­ta­mi­seen otet­tu vel­ka saa­daan pii­lo­tet­tua pois kun­nan näky­väs­tä velkapotista? 

    Raken­nus­liik­keet tie­ten­kin kan­nat­taa aja­tus­ta, kos­ka ne saa­vat lisää lii­ke­vaih­toa veron­mak­sa­jien pii­lo­ris­kien lisään­tyes­sä. Eli samaa tou­hua kuin pankeissakin.

    Kyl­lä raken­nus­liik­kei­den kan­nat­taa asias­ta yksi semi­naa­ri jär­jes­tää ja pari vir­kis­tys­mat­kaa päälle.

    Mut­ta jos kun­nan talou­des­ta laa­dit­tai­siin kon­ser­ni­ti­lin­pää­tös, kuten pitäi­si teh­dä, niin kaik­ki jul­ki­set velat ja ris­kit tulee kui­ten­kin las­kea tase­tar­kas­te­luun mukaan eikä unoh­taa nii­tä jul­ki­siin etäpesäkkeisiin.

    Ehdo­tan­kin, että Hel­sin­gin kau­pun­gin vir­ka­mie­het ja polii­ti­kot teke­vät yhtei­sen opin­to­mat­kan Kreik­kaan. Siel­lä on teh­ty inno­va­tii­vi­sia vel­ko­jen pii­lo­tuk­sia, jot­ka nyt sit­ten kaa­tu­vat mui­den euro­mai­den maksettavaksi.

    Jos Kruu­nu­vuo­ren ran­nan ratik­ka­sil­ta on hyvä han­ke, niin on parem­pi, että kau­pun­ki ottaa han­ket­ta var­ten läpi­nä­ky­väs­ti lisä­vel­kaa suo­raan omiin tasei­siin­sa. Ei vel­ka­mää­rän kas­vu hait­taa, jos se joh­tuu jär­ke­vis­tä hankkeista.

  9. Se raken­tai­si ton­tit raken­nus­kel­poi­sik­si, raken­tai­si tiet ja muun infran sekä myi­si tai vuo­krai­si ton­tit. Kai­ken tämän kun­ta voi teh­dä itse­kin, mut­ta kun ton­tin myyn­ti­tu­lot mene­vät kun­nan poh­jat­to­maan kas­saan, nii­tä ei voi käyt­tää tei­den rakentamiseen. ”

    Jut­tu ei onnis­tu Hel­sin­gin kau­pun­gil­ta, mut­ta Kepu­lan­dias­sa tuo onnis­tuu kun­nil­ta­kin ilman suu­ria byrokratioita.

    Osmo näkee yhden syyl­li­sen joka aamu peilistä

  10. Airak­si­nen:

    Sub­ven­toi­ta­va jouk­ko­lii­ken­ne­lin­ja, ter­veys­kes­kus, kir­jas­to, ala­kou­lu, päi­vä­ko­ti ja naa­pu­rin sosio­eko­no­mi­nen ase­ma ovat yhtä­lail­la vai­kut­ta­via teki­jöi­tä. Esi­te­tyl­lä logii­kal­la ton­tin arvos­ta pitäi­si siir­tää varo­ja mai­nit­tui­hin kun­nal­li­ses­ti rahoi­tet­tui­hin koh­tei­siin kos­ka ne vai­kut­ta­vat ton­tin arvoon.

    Noin peri­aat­tee­sa, mikä täs­sä on ongel­ma? Jos vaik­ka­pa asui­na­lu­eel­le teh­tä­vä hie­no puis­to voi­daan rahoit­taa maa­nar­von nousul­la, eikä vero­va­rois­ta kuten yleen­sä, niin sehän vaan tar­koit­taa että on lisää rahaa käy­tet­tä­vis­sä nii­den vero­tu­lo­jen lisäksi.

    Jär­jes­tel­män lop­pu­tuo­te oli­si mata­lan pal­ve­lu­ta­son epä­viih­tyi­sät hal­vat asui­na­lu­eet ja kor­kean pal­ve­lu­ta­son viih­tyi­sät ja kal­liit asuinalueet.

    No ei ole kun nii­hin mata­lan pal­ve­ta­son aluei­den paran­ta­mi­seen­kin riit­tää enem­män vero­va­ro­ja kun osas­sa aluei­ta rahoi­tus hoi­tuu ilman verovaroja.

    Käy­tän­nös­sä inves­toin­nin mää­ri­tel­mä nykyi­ses­sä Hel­sin­gin bud­je­tis­sa on että käy­te­tään rahaa ker­ta­luon­toi­ses­ti. Niil­le inves­toin­neil­la ei ole mitään tuot­to­las­kel­mia, takai­sin­mak­suai­ko­ja, jne. Mikä on sinän­sä ihan luon­nol­lis­ta kos­ka iso osa inves­toin­neis­ta on sel­lai­sia ettei­vät ne tuo­ta kau­pun­gil­le suo­ra­nai­ses­ti tulo­ja eikä nii­den ole tar­koi­tus­kaan, esi­mer­kik­si home­kou­lu­jen kor­jaa­mi­nen. Mut­ta jou­kos­sa on myös sel­lai­sia inves­toin­te­ja jot­ka tuot­ta­vat rahaa, kuten uusien asui­na­luei­den raken­ta­mien. Se että näi­tä ei ero­te­ta toi­sis­taan tar­koit­taa sitä että ne tap­pe­lee samois­ta rahois­ta. Jos ero­tet­tai­siin niin nii­den home­kou­lu­jen­kin kor­jaa­mi­seen oli­si hel­pom­paa löy­tää rahaa.

    Tuo alue­ke­hi­tys­yh­tiö on yksi työ­ka­lu jol­la tuot­ta­vat inves­toin­nit ero­te­taan pikem­min­kin meno­luon­tei­sis­ta inves­toin­neis­ta, vas­taa­via käy­tös­sä ole­via on esi­mer­kik­si lii­ke­lai­tos­ten bud­je­tis­ta mene­vät inves­toin­nit. Eikä tämä ole mitään sen ihmeel­li­sem­pää, val­ta on kui­ten­kin edel­leen­kin kaa­voit­ta­jal­la, tämä on vain hal­lin­nol­li­nen järjestely.

  11. Sep­po S: “Mut­ta jos kun­nan talou­des­ta laa­dit­tai­siin kon­ser­ni­ti­lin­pää­tös, kuten pitäi­si teh­dä, niin kaik­ki jul­ki­set velat ja ris­kit tulee kui­ten­kin las­kea tase­tar­kas­te­luun mukaan eikä unoh­taa nii­tä jul­ki­siin etäpesäkkeisiin.”

    Ei mitään “jos” vaan “kun” — kun­ta tekee kon­ser­ni­ti­lin­pää­tök­sen lain vel­voit­ta­ma­na. Kun­nan tilin­pi­to on ollut saman­lais­ta kuin yhtiöis­sä var­maan jo 20 vuotta.

  12. Joil­le­kin kas­va­vil­le “PK-sek­to­rin” kau­pun­geil­le kaa­voi­tus on tuot­ta­vaa lii­ke­toi­min­taa ja kaa­voi­tet­ta­va tont­ti­mää­rä pide­tään riit­tä­vän pie­ne­nä, niin että kysyn­tä kyl­lä saa­daan täy­tet­tyä, mut­ta hin­ta­ta­soa ei tar­vit­se las­kea. Ja tämä tun­nus­te­taan avoi­mes­ti. Ihan kuin Hel­sin­gis­sä ei jos­tain syys­tä halut­tai­si myön­tää, että tont­ti­bis­nes on kau­pun­gil­le tär­keä tulon­läh­de. Jos ton­tit myy­täi­siin hal­vem­mal­la, pitäi­si nos­taa veroja.

  13. … myy­täi­siin tai vuo­krat­tai­siin (Hel­sin­gin tapauksessa …

  14. Kyl­lä kait voi­ton verol­li­suus tai verot­to­muus on asial­le tärkeää.

    Enem­män tär­ke­ää on mie­les­tä­ni tie­tys­ti se, että kun­nan toi­min­ta­na kaik­ki toi­mi­jat ovat vas­tuus­sa kun­nan luot­ta­muse­li­mil­le. Kun­nan val­von­ta­vi­ran­omai­sil­la on pää­sy kaik­kiin tapah­tu­miin, sekä suun­ni­tel­miin, että tilei­hin. Leh­dis­tön mah­dol­li­suu­det pal­jas­taa mah­dol­li­sia vää­rin­käy­tök­siä ovat merkittävat.

    Yhtiö­muo­toi­ses­sa toi­min­nas­sa vali­taan hal­li­tus, joka valit­see yhtiön joh­don. Hal­li­tuk­sen tie­doi­tus­ta hal­lit­see yhtiön etu. Laki vaa­tii hal­li­tus­työs­ken­te­lyn ole­van salais­ta. Tämän var­jol­la voi­daan kiel­tää kaik­ki sel­lai­nen infor­maa­tio, jota ei halu­ta jul­ki­suu­teen. Mah­dol­li­set vää­rin­käy­tök­set jää­vät salaisuuksi.

    Hal­li­tuk­sen jäsen­ten valin­ta on oma lukun­sa. Kau­pun­gin joh­don tai työn­te­ki­jäin valit­se­mi­nen hal­li­tuk­seen aiheut­taa jää­viy­son­gel­mia. Täy­sin vie­raan asian­tun­ti­ja­hal­li­tuk­sen ongel­ma­na on epä­var­muus kau­pun­gin edun huo­mioi­mi­ses­tä pää­tök­sis­sä. Polii­tik­ko­jen luo­tet­ta­vuus on kan­san mie­les­tä vähin­tään kyseenalaista.

    Yhtiön joh­ta­ja taas mää­rit­te­lee liki yksin sen, mikä on lii­ke­sa­lai­suut­ta. Sel­lais­ta­han ei luon­nol­li­ses­ti­kaan saa ker­toa jul­ki­suu­teen. Sopi­muk­set, pal­kat ja edut ovat luon­nos­taan lii­ke­sa­lai­suuk­sia, samoin tule­vai­suu­den suun­ni­tel­mat ja rapor­tit tapahtuneista.

    On luon­nol­lis­ta, että joh­to antai­si aina­kin vuo­sit­tain selos­tuk­sen yhtiön tilas­ta hal­li­tuk­sel­le ja ehkä­pä hal­li­tus jul­kai­si­si oman sel­vi­tyk­sen­sä ihan kai­kil­le veron­mak­sa­jil­le. Kai­ken “jul­ki­sen” oli­si kui­ten­kin läpäis­tä­vä var­si­nais­ten toi­mi­joi­den seu­la, ennen nii­den pää­syä veron­mak­sa­jain käyttöön.

  15. Puo­lu­ee­ton tark­kai­li­ja: “Yhtiö­muo­toi­ses­sa toi­min­nas­sa vali­taan hal­li­tus, joka valit­see yhtiön joh­don. Hal­li­tuk­sen tie­doi­tus­ta hal­lit­see yhtiön etu. Laki vaa­tii hal­li­tus­työs­ken­te­lyn ole­van salais­ta. Tämän var­jol­la voi­daan kiel­tää kaik­ki sel­lai­nen infor­maa­tio, jota ei halu­ta julkisuuteen.”

    Tämä nyt on täyt­tä puppua.
    Yhtiö­ko­kouk­ses­sa omis­ta­ja (siis täs­sä tapauk­ses­sa kun­ta) valit­see hal­li­tuk­sen, joka voi esim. olla yksi kun­nan edus­ta­ja, ei mui­ta — ja jos hal­li­tus ei tee mitä omis­ta­ja käs­kee, pide­tään yli­mää­räi­nen yhtiö­ko­kous ja vali­taan sel­lai­nen edus­ta­ja, joka tekee. Ja hal­li­tus ottaa ja erot­taa toi­mi­tus­joh­ta­jan, tar­vit­taes­sa kuten edellä.
    Raa­ka peli, mut­ta näin se menee — tätä ei ole kun­nis­sa vie­lä tajut­tu, vaan suu­ren­kin kun­nan päät­tä­jä saat­taa rui­kut­taa, että ei voi mitään.
    Ja osa­keyh­tiö­la­ki nime­no­maan läh­tee sii­tä, että omis­ta­jan tah­to toteu­tuu yhtiössä.
    Ja kun­nan osak­kuus­yh­tiön tilit tule­vat kun­nan kon­ser­ni­ti­lin­pää­tök­seen, mitään salai­suuk­sia omis­ta­jan suun­taan ei voi olla.

  16. En tie­dä, mis­tä on peräi­sin se urbaa­ni legen­da, jon­ka mukaan osa­keyh­tiön hal­li­tuk­sen on aja­teol­ta­va vain yhtiön etua, eikä se saa ottaa huo­mioon pää­tök­sis­sään yleis­tä etua tai omis­ty­ajien­sa etua. Asia riip­puu täy­sin sii­tä, mitä lukee yhtiö­jär­jes­tyk­ses­sä. Jos sii­nä ei lue mitään, sil­loin on aja­tel­ta­va vain yhtiön etua.

  17. Pörs­siyh­tiös­sä sään­nöt ovat tiu­kat vähem­mis­tö­osak­kai­den suojelemiseksi.
    Myös vää­rin­käy­tök­set ovat teh­neet pörs­siyh­tiöi­den toi­min­nan tar­kas­tuk­sen tiu­kak­si esim USA pörs­sien tar­kas­ta­jat ovat joka vuo­ti­nen rie­sa Nas­daqiin tai NYSEeen lis­tau­tu­neis­sa yhtöissä.

    Mut­ta yhden omis­ta­jan yri­tyk­ses­sä voi puu­has­tel­la muu­ta­kin kuin tuot­taa voittoa.
    Kun­nal­li­sen yri­tyk­sen ongel­ma on, että polii­ti­kot käyt­tä­vät nii­tä asioi­den pimit­tä­mi­seen ja rahan jakoon lähipiireille.
    Kun­nal­li­seen yhti­öön eivät päde nor­maa­lit kun­nal­li­sen pää­tök­sen­teon avoim­muus vaa­ti­muk­set ja kiusaus teh­dä vilun­kia näyt­tää ole­van ylitsepääsemätön.

  18. Osmo: “En tie­dä, mis­tä on peräi­sin se urbaa­ni legen­da, jon­ka mukaan osa­keyh­tiön hal­li­tuk­sen on aja­tel­ta­va vain yhtiön etua, eikä se saa ottaa huo­mioon pää­tök­sis­sään yleis­tä etua tai omis­ta­jien­sa etua.”

    Legen­da on peräi­sin val­tion omis­ta­jaoh­jauk­ses­ta tai se puut­tees­ta vas­tan­neel­ta minis­te­ri Häkä­mie­hel­tä. Vil­kai­su osa­keyh­tiö­la­kiin osoit­taa, että se on puppua.
    Omis­ta­jan etu on rat­kai­se­va, ei ylei­nen tai muu­kaan etu, jos sitä ei ole yhtiö­jär­jes­tyk­ses­sä tai omis­ta­jien kes­ken sovit­tu osakassopimuksessa.
    Osa­keyh­tiö on vain tapa jär­jes­tää omis­tus, ei sii­nä mitään pyhää ole.

  19. Edel­li­seen voi­si lisä­tä, että Häkä­mie­hen hätä­val­he pal­jas­tui mel­kein välit­tö­mäs­ti, kun islan­ti­lai­nen FL Group oli hank­ki­nut 23 pro­sen­tin osuu­den Fin­nai­ris­ta ja CEO Han­nes Sma­ra­son vaa­ti paik­kaa yhtiön hal­li­tuk­ses­ta sekä esit­ti vaa­ti­muk­sia sii­tä, miten yhtiö­tä oli­si johdettava.
    No, islan­ti­lais­ten sijoi­tuk­sil­le kävi niin kuin kävi — täs­sä tapauk­ses­sa onnek­si — mut­ta Sma­ra­so­nil­le ei esi­tet­ty, että omis­ta­jan ei sovi puut­tua yhtiön asioi­hin vaan vaa­ti­muk­set kaa­tui­vat yksin­ker­tai­ses­ti sii­hen, että osak­kei­ta ei ollut riit­tä­väs­ti, sil­lä nyt akti­voi­tui myös pää­omis­ta­ja eli Suo­men valtio.

  20. Voi­si­ko kun­nan koko­naan omis­ta­maan ja kir­joi­tuk­sen tapai­seen tar­koi­tuk­seen perus­te­tun osa­keyh­tiön yhtiö­jär­jes­tyk­seen kir­joit­taa mää­räyk­siä asia­kir­jo­jen ja toi­min­nan avoi­muu­des­ta? Voi­si olla mel­ko help­po pääs­tä käy­tän­nös­sä samal­le tasol­le kuin nyt näyt­tää yksi­näi­sen kan­sa­lai­sen kan­nal­ta viran­omais­toi­min­ta mones­ti ole­van, nekin asia­kir­jat jot­ka ovat peri­aat­tees­sa saa­ta­vil­la ovat usein sen ver­ran suu­ren työn taka­na (lue nii­tä pitää pyy­tää) ettei juu­ri kukaan viit­si nii­tä hankkia.

  21. Ita­lias­sa, Por­tu­ga­lis­sa ja Krei­kas­sa on käy­tet­ty eri­lai­sia jul­ki­sen val­lan omis­ta­mia yri­tyk­siä erään­lai­si­na agent­tei­na- eli toi­mi­joi­na jul­ki­sen val­lan puo­les­ta jos bud­je­toin­ti­käy­tän­nöt tai byro­kra­tia on koet­tu ongelmalliseksi.

    Yhtiöi­hin on kät­key­ty­nyt mer­kit­tä­viä fis­kaa­li­sia ris­ke­jä, jois­ta osa onkin rea­li­soi­tu­nut ja val­tio on jou­tu­nut tule­maan apuun.

    VM on Suo­mes­sa vas­tus­ta­nut val­tion­ta­lou­den osal­ta eri­lais­ten talous­ar­vion ulko­puo­lis­ten rahas­to­jen ja/tai yhtiöi­den käyt­töä kun ne vähen­tä­vät viral­li­sen bud­je­tin mer­ki­tys­tä ja lisää­vät mui­den kuin VM:n vir­ka­mies­ten valtaa.

  22. HELEN ei voi olla kom­man­diit­tiyh­tiö, kos­ka EU:n mie­les­tä ongel­ma oli kon­kurs­sin mahdottomuus. 

    Eli mark­ki­naeh­toi­sen toi­min­taan liit­ty­vät varat ja vas­tuut pitää erot­taa sel­keäs­ti jul­ki­sen toi­min­nan varois­ta ja vas­tuis­ta. Sik­si osa­keyh­tiö on loo­gi­nen valin­ta, loo­gi­sem­pi oli­si tie­tys­ti koko koko­nai­suu­den myyn­ti ja kau­ko­läm­pö­ver­kos­tos­ta tule­van yli­jää­män verot­ta­mi­nen maan­vuo­kril­la pois.. Yksi­tyi­nen omis­tus voi­si tuot­taa yli­jää­mää toi­min­nal­li­sen tehok­kuu­den kaut­ta eikä mono­po­li­voit­to­ja tuot­ta­vien varo­jen omistuksen..

  23. Austrian: “Sik­si osa­keyh­tiö on loo­gi­nen valin­ta, loo­gi­sem­pi oli­si tie­tys­ti koko koko­nai­suu­den myyn­ti ja kau­ko­läm­pö­ver­kos­tos­ta tule­van yli­jää­män verot­ta­mi­nen maan­vuo­kril­la pois.”

    Loo­gi­nen valin­ta on nime­no­maan ko. omai­suu­den myyn­ti perus­tet­ta­val­le yhtiöl­le käy­pään hin­taan, ei apport­ti­na, siten, että yhtiö jää kaup­pa­hin­nan vel­kaa kau­pun­gil­le. Mah­dol­li­nen voit­to voi­daan maan­vuo­krien lisäk­si tulout­taa velan kor­koi­na ja lyhen­nyk­si­nä. Käyt­tö­pää­omaa voi­daan saa­da poten­ti­aa­lis­ten raken­ta­jien ennak­ko­mak­sui­na. Lai­naa­kin saa, jos kau­pun­ki takaa.

  24. LVM:n hal­lin­no­na­lal­ta on pari tuo­ret­ta esi­merk­kiä ”omis­ta­jaoh­jauk­ses­ta”. Ensim­mäi­nen on minis­te­ri Veh­vi­läi­sen toi­min­ta makuu­vau­nu­jen tilaa­mi­sek­si vas­toin VR Oy:n tah­toa. Tämän joh­dos­ta yhtiön pää­joh­ta­ja ja muis­taak­se­ni pari hal­li­tuk­sen jäsen­tä jät­ti tehtävänsä. 

    Tuo­reem­pi tapaus on Fina­vian toi­mi­tus­joh­ta­jan vaih­tu­mi­nen, jon­ka syi­tä jäl­leen ker­ran arvuu­tel­laan, kun avoi­muus ei meil­lä tun­nu ole­van kovin kor­keal­le arvos­tet­tu periaate.

    http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Finavian+johtajan+potkut+her%C3%A4tt%C3%A4v%C3%A4t+kysymyksi%C3%A4/1135268945941/?cmp=tm_etu_paakirjoitus
    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Finavia-johtajan+potkujen+taustalla+riita+virkamiehen+kanssa/1135268943304

    Jos ker­ran val­tion koko­naan omis­ta­man yhtiön toi­miin on jos­kus tapa­na puut­tua, mik­si se ei sit­ten oli­si mah­dol­lis­ta myös kun­nal­li­sel­la puolella?

    Kuten täs­sä­kin kes­kus­te­lu­ket­jus­sa tode­taan, jul­ki­syh­tei­sön koko­naan omis­ta­man yhtiön asia­kir­jo­jen ja toi­min­nan avoi­muus ovat hyviä kysy­myk­siä. Mikään ei näh­däk­se­ni estä otta­mas­ta yhtiö­jär­jes­tyk­seen asi­aa sel­ven­tä­viä pykäliä. 

    Jos avoi­muus­puol­ta ei lop­puun asti ole mie­tit­ty, edes­sä on vali­tus­tie. Ohei­seen kir­jeen­vaih­toon Kor­kein hal­lin­to-oikeus ei vie­lä ole otta­nut kantaa.

    http://www.rautatiematkustajat.fi/LVM_Paatos_6_6_2011.pdf
    http://www.rautatiematkustajat.fi/KHO_VALITUS_7_7_2011.pdf

    Pitää muu­ten paik­kan­sa, että lail­li­ses­ti­kin ”vapaa­ta riis­taa” ole­vien asia­kir­jo­jen käsiin­sä saa­mi­nen on välil­lä han­ka­laa. LVM ei täs­sä ket­jus­sa edes pahoit­te­le sitä, että asia­kir­jan toi­mit­ta­mi­nen venäh­ti lait­to­man pitkäksi.

    http://www.rautatiematkustajat.fi/LVMKirjevaihto2011.pdf

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen
    http://www.rautatiematkustajat.fi

  25. Kun­ta jou­tuu mak­sa­maan infra:n lisäk­si pal­jon muu­ta­kin, kuten pal­ve­lu­ja. Näin ollen ei ole oikein, että kaik­ki maan­käy­tön hyö­ty meni­si “yri­tyk­sel­le”. Eikä parem­pi infra ei vält­tä­mät­tä ole lop­pu­tu­los jos “maan arvon­nousu” on tavoit­tee­na. Jos täh­dä­tään voit­toon, tavoit­tee­na on teh­dä mah­dol­li­sim­man hal­val­la sel­lais­ta mikä myy mah­dol­li­sim­man kor­keal­la hin­nal­la ja mah­dol­li­sim­man pie­nel­lä ris­kil­lä. Jos asun­not mene­vät kau­pak­si, oli­vat ne kuin­ka pas­ko­ja tahan­sa, ei vält­tä­mät­tä sil­lan raken­ta­mi­nen ole yri­tyk­sel­le kan­nat­ta­vaa ja lisää ris­ke­jä. Kysees­sä­hän on vain lisä­ku­lu, joka ei sinäl­lään vält­tä­mät­tä edis­tä myyn­tiä tai nos­ta myyntihintaa.
    Mui­ta­kin rat­kai­su­ja ongel­maan var­mas­ti löy­tyi­si, kuten rahastot.
    Aihe herät­tää minus­sa myös mui­ta kysy­myk­siä kuten kuka mak­saa esim. lam­pien hoi­don tai muun “hin­taa nos­ta­van” infran hoi­to­ku­lut? Kuka huo­leh­tii, että laki­sää­tei­set vel­voit­teet tule­vat hoi­det­tua, esim. katusuun­ni­tel­mien näh­tä­vil­le­pa­no tai että raken­nus­ta­pa nou­dat­taa hyvää (ja kes­tä­vää) raken­nus­ta­paa? Kuka vas­taa, jos sil­ta romahtaa?
    Entä, kuka mak­saa pal­ve­lut? Eikö esim. kou­lu­tus­kin voi­tai­si ulkois­taa yhtiöl­le, joka saa alu­een asuk­kail­ta rahat? Samoin van­hus­ten­hoi­to? Nämä­kin tahot var­mas­ti pys­tyi­si­vät toi­mi­maan jous­ta­vam­min kuin kun­ta, jon­ka piru­lau­ta on toi­mit­ta­va niin byro­kraat­ti­ses­ti ja nou­da­tet­ta­va mää­räyk­siä tarkkaan.
    Minus­ta on äly­tön­tä, että tapel­laan sii­tä kuka saa ton­tin­myyn­ti­tu­lot, kos­ka sama raha­pus­si on kysees­sä joka tapauksessa.

  26. Pau­la: “Mui­ta­kin rat­kai­su­ja ongel­maan var­mas­ti löy­tyi­si, kuten rahastot.”

    “Minus­ta on äly­tön­tä, että tapel­laan sii­tä kuka saa ton­tin­myyn­ti­tu­lot, kos­ka sama raha­pus­si on kysees­sä joka tapauksessa.”

    Kun­ta voi toki rahas­toi­da, mut­ta ne rahat ovat kun­nan kas­sas­sa aivan samal­la taval­la kun muut­kin rahat — talous­ar­vion ulko­puo­li­sia rahas­to­ja ei nyky­ään enää ole.
    Kun­nan raha­pus­si ja jon­kin raken­nus­fir­man raha­pus­si ovat kyl­lä täy­sin eril­lään. Kysy­mys­hän on sii­tä, miten kun­ta saa hyö­tyä ko. maa-alueesta.
    Toki ton­tit voi­daan myy­dä suo­ral­la kau­pal­la, mut­ta miten kaup­paan saa­daan lii­tet­tyä juu­ri nämä “lisä­ku­lut” jot­ka alu­een kehit­tä­mi­seen tarvitaan?

  27. lp: “Val­tion­ta­lou­den tar­kas­tus­vi­ras­to on sitä miel­tä, ettei val­tion tuli­si käyt­tää omis­ta­mi­aan osa­keyh­tiöi­tä poli­tii­kan välineinä.”

    Poli­tiik­kaa on myös tuo lausu­ma, oikeistopolitiikkaa.
    Mik­si val­tio sit­ten omis­taa yhtiöi­tä, jos niil­lä ei saa teh­dä mitään?
    Tähän on tie­tys­ti oikeis­to­lai­nen vas­taus — mut­ta sitä minä en hyväksy,

  28. Osmo kir­joit­ti että on vain urbaa­ni­le­gen­da että yhtiön hal­li­tuk­sen pitää ajaa vain ja ainoas­taan yhtiön etua eikä saa ottaa huo­mioon esim. omis­ta­jien etua tai yhteis­kun­nan etua. Näin on jos sovi­taan MUTTA pörs­siyh­tiöis­sä asia on toi­sin. Pörs­si­la­ki edel­lyt­tää pie­no­mis­ta­jien suo­je­le­mi­sek­si että AINA aje­taan vain ja ainoas­taan yhtiön etua. Tämän ovat minis­te­rit, kan­san­edus­ta­jat ja jopa juris­tipre­si­dent­ti unoh­ta­neet, kun ovat kom­men­toi­neet For­tu­min asioita.

    1. Pörs­siyh­tiöis­sä on noin, mut­ta moni kuvit­te­lee, että sama kos­kee kau­pun­gin koko­naan omis­ta­mia yhtiöi­tä tai esi­mer­kik­si Alko Oy:ta.

  29. Las­si Hie­ta­nen: “Pörs­si­la­ki edel­lyt­tää pie­no­mis­ta­jien suo­je­le­mi­sek­si että AINA aje­taan vain ja ainoas­taan yhtiön etua.”

    Ja mikä­hän laki tämä on? Hakusa­nal­la “pörs­si­la­ki” ei löydy…
    Pörs­siä eli arvo­pa­pe­ri­kaup­paa sää­te­le­vät rikos­lain arvo­pa­pe­ri­mark­ki­na­ri­kok­sia kos­ke­vat sään­nök­set — eikä siel­lä mitään yhtiön etua ole.
    Puo­lu­eet­to­muus­ta­voit­tee­seen täh­tää­vät toki esi­mer­kik­si sisä­pii­ri­tie­don vää­rin­käy­tön kiel­to, eri­lai­set kau­pan­käyn­ti­ra­joi­tuk­set, tie­don­an­to­vel­vol­li­suu­det ja lunas­tus­vel­vol­li­suus jne.
    Jos taas tar­koi­te­taan arvo­pa­pe­ri­mark­ki­na­la­kia, se kos­kee arvo­pa­pe­rien saat­ta­mis­ta ylei­seen liik­kee­seen, ylei­seen liik­kee­seen saa­tet­tu­jen arvo­pa­pe­rien vaih­dan­taa ja sel­vi­tys­toi­min­taa sekä kau­pan­käyn­nin jär­jes­tä­mis­tä arvopapereilla.
    Ja arvo­pa­pe­ri­mark­ki­na­lain­kin mukaan “osak­kee­no­mis­ta­jal­la, osak­kaal­la tai jäse­nel­lä on mää­räys­val­ta yhtei­sös­sä, kun hänel­lä on:
    1) enem­män kuin puo­let yhtei­sön kaik­kien osak­kei­den tai osuuk­sien tuot­ta­mas­ta ääni­mää­räs­tä ja ään­te­ne­nem­mis­tö perus­tuu omis­tuk­seen, jäse­nyy­teen, yhtiö­jär­jes­tyk­seen, yhtiö­so­pi­muk­seen tai nii­hin ver­rat­ta­viin sään­töi­hin taik­ka muu­hun sopi­muk­seen; taikka
    2) oikeus nimit­tää tai erot­taa enem­mis­tö jäse­nis­tä yhtei­sön hal­li­tuk­ses­sa tai sii­hen ver­rat­ta­vas­sa toi­mie­li­mes­sä taik­ka toi­mie­li­mes­sä, jol­la on tämä oikeus, ja nimit­tä­mis- tai erot­ta­mi­soi­keus perus­tuu samoi­hin seik­koi­hin kuin 1 koh­das­sa tar­koi­tet­tu ääntenenemmistö.”
    Pien­osak­kai­den mää­räys­val­las­ta ei sano­ta mitään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.