Uudenmaanliitto valitti lentokentän ympäristöluvasta

Fina­via on pyy­tä­nyt Hel­sin­gin-Van­taan len­toa­se­mal­le ympä­ris­tö­lu­van, jon­ka tur­vin se sai­si melu­ta nykyis­tä enem­män ja laa­jem­mal­la alu­eel­la. Täl­lai­sen luvan se on myös saa­nut. Tämä uusi lupa tar­koit­tai­si, että raken­ta­mi­seen suun­ni­tel­tu­ja aluei­ta muun muas­sa Mar­ja-Van­taan alu­eel­la jou­dut­tai­sin jät­tä­mään hors­maa kas­va­maan noin kym­me­nen tuhan­nen asuk­kaan ver­ran. Jouk­koon kuu­luu raken­nus­maa­ta, jota val­tio on kun­nil­le myy­nyt kor­kean hin­taan – ja jot­ka sama val­tio nyt käs­ki­si jät­tää rakentamatta. 

Fina­vian ja len­to­lii­ken­teen osal­ta kyse on tie­tys­ti rahas­ta. Jos konei­den reit­te­jä rajoi­te­taan, se mak­saa rahaa (ja kero­sii­nia). En todel­la tie­dä, mil­lai­sis­ta talou­del­li­sis­ta arvois­ta len­to­lii­ken­teen osal­ta on kyse, mut­ta pää­tök­sen vai­ku­tus asu­mi­seen on murs­kaa­va. Esi­mer­kik­si Kehä­ra­dan kan­nat­ta­vuus on näin jäl­ki­kä­teen vaa­ras­sa, jos se var­rel­le ei saa raken­taa asun­to­ja. Olen aika var­ma, että len­to­lii­ken­teen talou­del­li­nen int­res­si on pienempi. 

Uuden­maan­lii­ton hal­li­tus päät­ti tänään valit­taa lupa­pää­tök­ses­tä Vaa­san hal­lin­to-oikeu­teen. Saman vali­tuk­sen on teh­nyt jo mon­ta alu­een kuntaa. 

On vai­kea ymmär­tää, miten täl­lais­ta voi tapahtua. 

37 vastausta artikkeliin “Uudenmaanliitto valitti lentokentän ympäristöluvasta”

  1. Suo­mes­sa tar­vi­taan kan­sain­vä­li­nen len­to­kent­tä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la, samoin tar­vi­taan moni mui­ta asioi­ta, joi­ta joku ei kai­paa naapuriinsa.

    Suo­mes­sa asiois­ta valit­ta­mi­nen ja vas­tus­ta­mi­nen on taval­li­sem­paa kuin etsiä ratkaisuja.

    Len­to­me­lua­lu­eel­la voi asua. Raken­ta­mi­sen pitää vain olla laa­du­kas­ta ja melu on huo­mioi­ta ihan samal­la taval­la kuin lumi ja pakkanen. 

    Len­to­me­lua­lu­eel­le voi sijoit­taa sin­ne sopi­via toi­min­to­ja — ilmei­ses­ti kaik­kial­la muul­la pait­si Pirk­ka­lan len­to­ken­täl­lä, jos­sa kun­ta kiel­täy­tyy niin juna­lii­ken­tees­tä kuin veden­puh­dis­ta­mos­ta. Luon­nol­li­ses­ti ne raken­ne­taan muu­al­le kuin lentomelualueelle.

    Ostaan­ko Uuden­maan lii­tos­sa uudis­taa kaa­voi­tus­ta? Halu­taan­ko melua­lu­eel­le ohja­ta sin­ne sopi­via toi­min­to­ja? uskal­le­taan­ko raken­taa sil­lä taval­la, että raken­nus­ket voi­vat olla lentomelualueella?

    Ei tie­ten­kään. Lop­pu­tu­lok­se­na len­toj­ken­tän käyt­töä rajoi­te­taan, asun­not raken­ne­taan täl­le len­to­me­lua­lu­ee­lel ja tilaa vie­vät ja melua­vat koh­teet sijoi­ta­taan sit­ten jon­ne­kin muu­al­le. Sääli.

  2. Fina­vian ympä­ris­tö­joh­ta­jan mukaan rei­tit ja mene­tel­mät pysy­vät ennal­laan mut­ta melun las­ken­ta­ta­pa on muut­tu­nut edel­lis­ten kart­to­jen, joi­den mukaan tähän asti on elet­ty, jäl­keen. Ja täs­tä joh­tuen melua­lue on laajentunut.
    Kero­sii­nin kulu­tuk­ses­ta asias­sa ei ole kyse, kor­kein­taan lii­ken­ne­mää­rien ole­te­tus­ta kas­vus­ta. Jo nyt len­to­ko­neet kier­tä­vät tiheäm­min asut­tu­ja aluei­ta ja rei­tit on tie­tyn kor­keu­den ala­puo­lel­la tiuk­kaan mää­ri­tel­ty nime­no­maan melun vuoksi.

    On ilmi­sel­vää että jos­ta­kin suun­nas­ta lii­ken­teen on saa­vut­ta­va ja jon­nek­kin toi­seen sen on läh­det­tä­vä. Nykyi­sin esi­mer­kik­si saa­pu­van lii­ken­teen pää­suun­ta on Nur­mi­jär­vel­tä (kii­to­tie 15), joka on melun puo­les­ta jär­ke­vin suun­ta. Kui­ten­kin, kos­ka jokai­nen kun­ta halu­aa opti­moi­da etun­sa mui­den kus­tan­nuk­sel­la, täs­tä­kin löy­tyy valit­ta­mi­sen aihet­ta. Tik­ku­ri­lan ja Poh­jois-hel­sin­gin suun­ta on käy­tän­nös­sä rau­hoi­tet­tu melul­ta pl. tie­tyt tuu­li- ja sää­olo­suh­teet. Läh­te­vä lii­ken­ne läh­tee pää­osin Mar­ja-Van­taan suun­taan (kii­to­tiel­tä 22R) ja kaar­taa heti läh­dön jäl­keen kier­täen van­taan­kos­ken poh­jois­puo­lel­ta. Mar­ja-Van­taan val­mis­tut­tua kier­tä­mi­nen voi olla mah­do­ton­ta, mut­ta on vaih­toeh­dot tai­ta­vat kaik­ki olla huonompia.

    Hyviä kart­to­ja aiheesta:
    http://www.finavia.fi/ymparisto/melu/helsinkivantaajamelu/melualuekartat

  3. Hel­sin­ki-Van­taan ope­roin­ti menee jo nyt hyvin pit­käl­ti sil­lä peri­aat­teel­la, että melua­lu­eel­le jää­vien ihmis­ten mää­rä on mini­moi­tu. Niin­pä seu­raa­vat nel­jä tus­kin toteu­tu­vat samaan aikaan:

    1. Melua­lu­eel­la asu­vien ihmis­ten mää­rä ei lisäänny.
    2. Mar­ja-Van­taal­le raken­ne­taan asuntoja.
    3. Hel­sin­ki-Van­taan lii­ken­ne­mää­rää ei rajoiteta.
    (4. Len­to­lii­ken­teen tur­val­li­suus­mää­räyk­siä ei lievennetä.)

    Tun­tui­si sil­tä, että käy­tän­nös­sä vaih­toeh­to­ja on:

    - raken­ne­taan melu huo­mioi­den, ulko­na sit­ten on meluisaa
    — raken­ne­taan nyky­ta­val­la, ei väli­te­tä melusta
    — rajoi­te­taan Hel­sin­ki-Van­taan liikennettä

    Mikä­li olen ymmär­tä­nyt Fina­vian vies­tit oikein, kyse ei ole lamp­pu­öl­jyn sääs­tä­mi­ses­tä. Nouse­via ja las­ke­via konei­ta ei voi lait­taa mut­kit­te­le­maan ihan miten vain, ja niil­lä pitää pitää var­sin laa­jat por­ras­tuk­set. Fina­via­han ei ensi­si­jai­ses­ti ole kiin­nos­tu­nut JET A‑1:n kulu­tuk­ses­ta muu­ten kuin ympä­ris­tö­po­li­tiik­kan­sa puit­teis­sa (esi­mer­kik­si pit­kät suo­rat lähes­ty­mi­set kuu­lu­vat tähän sarjaan). 

    Ode on ihan oikeas­sa perään­kuu­lut­taes­saan rahal­li­sia arvo­ja. Vas­tak­kain näyt­täi­si­vät ole­van len­to­lii­ken­teen rajoit­ta­mi­ses­ta tule­vat tap­piot ja kun­nal­le koi­tu­va melua­lu­een tont­ti­maan arvon alen­tu­mi­nen. Kum­pi­kin ovat sen ver­ran epä­suo­ria, ettei arvioin­ti ole ihan helppoa.

  4. Olen ihme­tel­lyt aina, että eikö Mar­ja-Van­taa­ta olla raken­ta­mas­sa mel­kein pahim­mal­le melua­lu­eel­le?! Uusi kii­to­tie nro 3. syöt­tää sin­ne län­nen suun­taan joka minuut­ti uuden nouse­van suih­ku­ko­neen. Kaik­ki ole­vat asui­na­lu­eet on yri­tet­ty huo­mioi­da Lam­mion­kin mai­nit­se­mil­la lähes­ty­mis­suun­nil­la yms. Vält­tä­mät­tä­kin tie­ten­kin halu tii­viis­tää koh­taa jos­sai­ni pis­tees­sä melun hai­tat. Sit­ten vaan nel­jä ikku­na­la­sia ja ulko­na­liik­ku­mis­kiel­to. Tai pos­tin jake­lu­kes­kuk­sen laa­jen­nus­maik­si… Raken­net­tais­ko uusi kent­tä jon­ne­kin pää­ra­dan varteen?

  5. Niin­pä niin. Tämä on yksi syy lisää taas mik­si Val­tion ei oli­si pitä­nyt Van­taa­ta rahas­taa asui­na­lu­een hin­taa maas­ta. Samal­la­han nos­tet­tiin koko Mar­ja-Van­taan alu­een maan­hin­to­ja, jot­ka siis on yksi­tyi­sel­le­kin mak­set­ta­va, jot­ta tas­a­puo­li­suus toteu­tuu. Nyt jos kaa­vat eivät toteu­duk­kaan syys­tä tai toi­ses­ta muo­dos­sa, jon­ka perus­teel­la maan hin­ta on mää­ri­tel­ty, on kun­ta mak­sa­nut maas­ta liikaa.
    Mikään hyvä perus­te­lu ei mie­les­tä­ni ole se, että val­tio kus­tan­taa kehä­ra­dan pää­piir­teit­tään, sil­lä raken­taa­han val­tio pal­jon tei­tä ja katu­ja muu­al­le­kin Suo­meen otta­mat­ta sent­tiä­kään näil­tä kun­nil­ta. Ja jos oli­si halut­tu kas­vat­taa Van­taan osuut­ta rataan, oli­si pitä­nyt tämä huo­mioi­da kehä­ra­dan kus­tan­nus­ten jaos­sa. Ja mie­les­tä­ni Val­tion viras­to­jen rahan­hi­mo ja rahas­tus ei ole kau­hean hyvä osoi­tus sii­tä, että val­tio haluai­si tukea kun­tia asun­to­pu­lan rat­kai­sus­sa tai tukea kun­tia ylipäätään.
    Jot­ta asui­na­lu­eet toteu­tu­vat, on kun­nan, ei val­tion, mak­set­ta­va mit­ta­vat panos­tuk­set infra­struk­tuu­riin sekä pal­ve­lui­hin. Täs­sä mit­ta­kaa­vas­sa kehä­ra­dan kus­tan­nuk­set ovat “kär­pä­sen pas­kaa”. On syyn­sä, mik­si Van­taa on niin vel­kai­nen, eikä ole mitään syy­tä olet­taa, että Van­taa pys­tyi­si vel­kaan­tu­mis­ke­hi­tys­tä pysäyt­tä­mään vuo­si­kausiin. Sik­si on käsit­tä­mä­tön­tä, että val­tio toi­mii niin kuin toi­mii, itsek­kääs­ti, yksi­tyi­sen fir­man tavoin. 

    Melus­ta sen ver­ran, että käsi­tyk­se­ni mukaan nykyi­set melu­nor­mit ovat van­hen­tu­nei­ta. Melu­hait­taan vai­kut­ta­vat monet asiat,eivät pel­käs­tään desi­be­lit. Len­to­ko­nei­den melu voi olla hyvin­kin ikä­vää. Asui­na­lueil­la Suo­mes­sa on totut­tu, että voi­daan viet­tää pihal­la aikaa, ikku­noi­ta auki ja sil­loin len­to­me­lu häiritsee.
    Monet tiet eivät ole nyky­nor­mien mukaan suo­jat­tu­ja ja täs­tä aiheu­tuu huo­mat­ta­via hait­to­ja asuk­kail­le lii­ken­ne­mää­rien kas­vaes­sa. Väit­täi­sin, että nykyi­set melu­nor­mit eivät ole aina­kaan lii­an tiukkoja.
    Melul­la on vaka­via ter­veys­vai­ku­tuk­sia, aiheut­taa mm. sydä­nin­fark­te­ja. Netis­tä löy­tyy pal­jon tie­toa asias­ta, aina­kin Ely-kes­kuk­sen jul­kai­su­ja löy­tyi nopeal­la haulla.

  6. En ymmär­rä vali­tus­ta len­to­ken­tän melus­ta. Len­to­kent­tä on ollut Seu­tu­las­sa jo pit­kään (1952) ja Mal­mil­la vie­lä pidem­pään (1936). Valit­ta­jat ovat tien­neet osa­taes­saan tont­te­ja tai muut­taes­saan alu­eel­le, ettei se ole hiljasita. 😀

    Kan­nat­taa­ko Mar­ja-radan var­teen yleen­sä­kään raken­taa asu­mis­ta? Kyl­lä se on enem­män työ­paik­ka­kes­kit­ty­mäl­le sopi­vaa aluet­ta. Sil­loin melu­kaan ei hait­taa. Jäte­tään ne asun­not rak­ne­ta­mat­ta ja teh­dään työpaikkoja. 

    Aje­lin Tuk­hol­man poh­jois­puo­lel­la kesäl­lä ja pää­tel­len seu­tu­lii­ken­teen suun­tau­tu­mi­ses­ta ja sii­tä mitä Arlan­dan lähel­lä näin, niin aina­kin ruot­sa­lai­set kaa­voit­ta­vat len­to­ken­tän seu­tua enem­män työpaikka-alueeksi.

  7. Mikä­li olen oikein ymmär­tä­nyt asi­aa, Hel­sin­ki-Van­taa on lupa­ha­ke­muk­ses­saan laa­jen­ta­nut aluet­ta, joka jou­tuu len­to­me­lun takia raken­nus­kiel­toon. Eikä edes ihan vähän. Kyse ei siis ole sii­tä, että len­to­kent­tä on ollut alu­eel­la pit­kään ja nyt asu­tus yrit­tää levit­täy­tyä sen alu­eel­le vaan sii­tä, että len­toa­se­ma yrit­tää laa­jen­taa meluamisaluettaan. 

    Len­to­ken­tän aiem­man meluil­moi­tuk­sen perus­teel­la on teh­ty maa­kun­ta­kaa­va, joka on saa­nut lain­voi­man ja joka siis sitoo maan­käyt­töä. Täl­lä perus­teel­la on myös raken­net­tu Kehä­ra­ta ja val­tio on myy­nyt omis­ta­maan­sa maa­ta raken­nus­maak­si Van­taal­le sika­hin­nal­la. Nyt sama val­tio ilmoit­taa, että kaik­ki oli april­li­pi­laa. Ette saa­kaan raken­taa, ostit­te tur­haan ja rata raken­net­tiin turhaan. 

    Hake­muk­ses­saan len­to­kent­tä ilmoit­taa, että melu mah­tuu kyl­lä jon­kin mui­nai­sen maa­kun­ta­kaa­van puit­tei­siin, vaik­ka ei voi­mas­sa ole­vaan mah­du­kaan. Ikään kuin hake­mus­ta teh­täes­sä ei oli­si ollut käy­tet­tä­vis­sä voi­mas­sa ole­via asiakirjoja.

    Täs­tä opim­me vähän lii­an myö­hään, että len­to­ken­tät pitäi­si raken­taa ran­nal­le niin, että melua­lue on pelk­kää mer­ta. Sen alu­een arvo, jon­ka hyö­ty­käy­tön len­to­kent­tä estää, on miljardeja. 

  8. Sii­nä­hän on moot­to­ri­tie ihan vie­res­sä. Eivät­kö nämä melu­nor­mit kos­ke sitä lainkaan?

  9. Jos len­to­kent­tä oikeas­ti aiheut­ta mil­jar­dien mene­tyk­set raken­nus­maan arvos­sa, oli­si var­maan syy­tä alkaa miet­tiä len­to­ken­tän siir­tä­mis­tä. Niin kehi­tys kai­kil­la kas­va­vil­la kau­pun­kia­lueil­la on men­nyt ja menee — len­to­ken­tät siir­ty­vät kau­em­mas, kun kau­pun­ki kas­vaa nii­hin asti ja nii­den ympärille.

  10. Len­to­ken­tän alue on Mar­ja-Van­taan suu­ruus­luok­kaa; samal­la tehok­kuu­del­la raken­net­tu­na ja hyvin mal­til­li­sel­la raken­nusoi­keu­den hin­nal­la pääs­tään kym­me­nen mil­jar­din suu­ruus­luok­kaan — ja tämä kos­kee nykyi­sen len­to­ken­tän aluet­ta, len­to­me­lun ram­paut­ta­ma ympä­ris­tö ei ole miten­kään huo­mioi­tu­na. Talou­del­li­ses­ti aja­tel­len oli­si siis hyvin ratio­naa­lis­ta teh­dä uusi kent­tä merelle 🙂

  11. Itseä vaan ihme­tyt­tää kau­hea into yhdis­tää lähi­lii­ken­ne ja len­to­lii­ken­ne. Parem­pi oli­si siir­tää pää­ra­ta len­to­ken­tän alle ja rau­hoit­taa Tik­ku­ri­la asu­mi­sel­le ja paikallisradalle.

    Tämä asia höl­möil­tiin jo kun Tik­ku­ri­laan teh­tiin kupunkirata.

    Lisäk­si kun kat­soo noi­ta auto­lii­ken­ne, juna­lii­ken­ne ja len­to­lii­ken­ne melu­kart­to­ja tulee heti mie­leen, että tavoi­te on peit­tää mah­dol­lism­man suu­ri alue melusaasteella.

    Voi­si ehkä olla parem­pi raken­taa tiet ja radat lähestymisalueelle.

  12. Vil­le, samal­la kun pää­len­to­kent­tiä on siir­ret­ty kau­em­mas, on toi­nen tern­di ollut kehit­tää kes­kus­ta­len­to­kent­tiä! On jopa lai­tet­tu kes­kus­tas­ta kau­pun­gi­no­sia sileäk­si, jot­ta on saa­tu uusi syöt­tö­kent­tä aivan kes­kus­tan tun­tu­maan (esim. Lontoo).

    Sinän­sä, kun kat­soo kart­taa, ei ole mitään syy­tä raken­taa asu­tus­ta Mar­ja­ra­dan var­teen. Tyh­jää tilaa on pal­jon lähem­pä­nä kan­ta­kau­pun­kia­kin. Kyse on vain kun­tien halus­ta spe­ku­loi­da maan arvol­la. Nyt tuli tak­kiin oikein kun­nol­la Van­taal­le, mikä on ihan hyvä! 😀 Kun­nil­lek­kin muis­tuu mie­leen, että spe­ku­lant­ti voi myös hävitä.

    Perus­on­gel­ma täs­sä­kin on, että kun­nat käyt­tä­vät hyväk­seen lain suo­maa mono­po­lia­se­maa. Sitä käy­te­tään häi­käi­le­mat­tä. Kun nyt ker­ran tulee sii­peen, pitäi­si olla hil­jaa ja miet­tiä, onko maa­kei­not­te­lu kun­nan ydintoimitoja? 😉

  13. Pau­la, sinän­sä erin­omai­nen kom­ment­ti. Mut­ta. Minul­la ei ole mitään melu­tor­jun­taa vas­taan ja melu on ihan oikea ongel­ma. Mut­ta täs­sä on käy­nyt niin että ide­aa­li­ti­lan­tees­ta on tul­lut nor­mi, muis­tut­taa kovin pal­jon monen muun­kin sek­to­ri­vi­ran­omai­sen toi­min­taa. Ja kun maan­käy­tön tar­peet ja len­to­lii­ken­teen, tie­lii­ken­teen, pysä­köin­nin, ilman­laa­dun, luon­non­suo­je­lun, jos­kus jopa esteet­tö­myy­den, jne. sinän­sä var­mas­ti­kin ihan tavoi­tel­ta­vat ide­aa­lit eivät koh­taa niin tätä ei rat­kais­ta niin että pyri­tään löy­tä­mään jon­kin­lai­nen hyvä koko­nais­rat­kai­su, vaan niin että ei saa raken­taa. Tuos­ta vaan tulee sel­lai­sia yhtä­löi­tä että juu­ri min­ne­kään ei saa raken­taa. Melu on var­sin­kin ongel­ma, 55dB joka on ohje­mak­si­mi päi­väl­lä pihal­la on nor­maa­li toi­mis­to­ym­pä­ris­tön melu­ta­so sisäl­lä. Miten tuo voi toteu­tua kau­pun­gis­sa? Toi­nen jut­tu on se että kuten kir­joi­tat melun häi­rit­se­vyys ei ole ihan yksin­ker­tai­nen asia.

    Kir­joi­tat että suo­ma­lai­nen olet­taa hil­jai­sen ympä­ris­tön. No ei aina­kaan esi­mer­kik­si Kos­ke­lan­tien var­teen muut­ta­va suo­ma­lai­nen ole­ta. Vähem­män siel­lä näkyy lau­to­ja ikku­nois­sa. Minus­ta tämä on sel­lai­nen asia jon­ka ihmi­set voi päät­tää ihan itse. Asun­non­va­lin­ta on kom­pro­mis­sien teke­mis­tä asun­non koon, sijain­nin, lii­ken­neyh­teyk­sien, pal­ve­lui­den, ympä­ris­tön, jne. välil­lä, ja itse kukin arvot­taa nuo vähän eri tavalla.

  14. Sinän­sä, kun kat­soo kart­taa, ei ole mitään syy­tä raken­taa asu­tus­ta Mar­ja­ra­dan var­teen. Tyh­jää tilaa on pal­jon lähem­pä­nä kantakaupunkiakin.

    Jos vaik­ka merel­tä tai ilmas­ta kat­se­lee pää­kau­pun­ki­seu­tua, on tosi­aan vai­kea huo­ma­ta, että siel­lä jos­sain on kaupunkiakin 🙂

  15. Kym­me­nen tuhan­nen asuk­kaan asut­ta­mi­sen arvo on tiet­ty var­maan suu­ri, mut­ta en nyt ihan tuon takia rupe­ai­si Hel­sin­ki-Van­taan kent­tää siir­tä­mään. Mar­ja-Van­taa ei kum­min­kaan ole Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ihan vii­mei­nen raken­ta­ma­ton plänt­ti, ei edes rato­jen var­sil­la. Kym­me­nen tuhat­ta asu­kas­ta meni­si var­maan nykyis­ten­kin ase­mien ympä­ris­töi­hin tii­vis­tä­mäl­lä. Kehä­ra­dan­kin ase­mat tun­tu­vat sijait­se­van suun­ni­tel­mis­sa asui­na­luei­den reu­noil­la, ei keskellä.

    Kal­le mai­nit­si Lon­toon City-ken­tän. Itse olen ihme­tel­lyn Heath­rown melu­ra­joi­tuk­sia. Heath­row­ta lähes­ty­tään useim­mi­ten Lon­toon kes­kus­ta-aluei­den yli, jol­loin tie­tys­ti näky­mät ovat kirk­kaal­la sääl­lä komeat, mut­ta meno kuu­luu mel­koi­sen mones­sa kodis­sa. Len­to­ko­nei­den vir­ta on siel­lä erit­täin tiheä. Sii­hen ver­rat­tu­na Van­taal­la on useim­mil­la asun­toa­lueil­la hil­jais­ta kuin haudassa.

  16. Tie­dän var­si­nai­sen rat­kai­sun. Siir­re­tään Hel­sin­ki-Van­taan len­to­kent­tä sin­ne Por­voo­seen ja Mal­min len­to­kent­tä Seu­tu­laan. Van­taa saa ton­teis­taan spe­ku­loi­mat rahat ja Enem­mis­tö­läi­set Mal­mil­le kai­paa­man­sa alu­een tihe­ään raken­net­tu­ja ara­va­ta­lo­ja ja talo­ja yhdis­tä­vän kat­ta­van pyö­rä­tie- ja rai­tio­vau­nu­ver­kos­ton. Täy­del­li­nen win-win. 

    Ja raken­nus­ra­hat voi­daan ottaa uudel­la Por­voon alu­een satel­liit­ti­poh­jai­sel­la valvonta‑, anteek­si ruuh­ka­mak­sul­la. Sii­tä­hän tulee hel­pos­ti muu­ta­ma mil­jar­di, eikö?

  17. En kan­na­ta len­to­ken­tän siir­tä­mis­tä kauemmaksi.

    ” Vil­le kir­joit­ti 5.9.2011 kel­lo 22:41

    Sinän­sä, kun kat­soo kart­taa, ei ole mitään syy­tä raken­taa asu­tus­ta Mar­ja­ra­dan var­teen. Tyh­jää tilaa on pal­jon lähem­pä­nä kantakaupunkiakin.

    Jos vaik­ka merel­tä tai ilmas­ta kat­se­lee pää­kau­pun­ki­seu­tua, on tosi­aan vai­kea huo­ma­ta, että siel­lä jos­sain on kaupunkiakin 🙂 ”

    Kaik­ki ihan totta. 

    Ran­to­jen suo­je­lu , mäet , Pien­ta­lot ja mata­la talo­kor­keus lisää tätä vai­ku­tel­maa val­ta­vas­ti. Tark­kaan tut­ki­mal­la , tyh­jiä nurk­kia ei kum­min­kaan ole loput­to­mas­ti. Ei aina­kaan val­miin infran vie­res­sä kes­kei­sel­lä pai­kal­la. Otta­mat­ta täs­sä kan­taa näi­den gryn­dauk­sen mie­lek­kyyt­teen. Kes­kus­puis­ton , san­ta­ha­mi­nan , suo­men­lin­nan , vil­lin­gin , Hal­tia­lan ja vii­kin pel­to­jen yms saa­mi­nen rake­net­ta­vak­si ei käy ihan tos­ta vaan. Täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta tulossa.

    Kan­ta­kau­pun­ki sit­ten tar­koit­taa osia Hel­sin­gin nie­mes­tä. Van­taa­lai­sis­ta ja Espoo­lai­sis­ta monet kyl­lä vas­tus­ta­vat voi­mak­kaas­ti koti­paik­ka­kun­tan­sa pitä­mis­tä jon­kun­lai­si­na Hel­sin­gin lähiöi­nä. Täl­lä on kyl­lä voi­ma­kas osan­sa kai­ke­nä­köis­ten pro­jek­tien vas­tus­ta­mi­seen oli sit­ten kyse län­si­met­ros­ta tai sit­ten dis­ka­tus­ta? rai­de­jo­ke­ris­ta yms . Toi­voi­sin kyl­lä , että rahan­käyt­tö oli­si jär­ke­väm­pien argu­ment­tien taka­na. Välil­li­ses­ti tämä kyl­lä vai­kut­taa päät­tä­jien käyttäytymiseen.Kommentiin kau­ka­na kan­ta­kau­pun­gis­ta ole­mi­ses­ta voi usein kuul­la vas­tauk­sen , että itse tule käy­tyä har­voin mis­sään Hel­sin­gis­sä ja sil­loin­kin vain pakos­ta. Tosin kyl­lä tun­ku muu­al­le on kyl­lä molem­min­puo­leis­ta. Ja hel­sin­gin rajoil­la on Espool­la ja Van­taal­la kans­sa ihan arvos­tet­tu­ja alueita.

    Muis­taak­se­ni jos­sain luin , että jot­kut Van­taan päät­tä­jät halusi­vat jar­rut­taa tai olla osal­lis­tu­mat­ta omaan palaan­sa Hel­sin­gin idän­val­tauk­siin raken­ta­mi­ses­sa. Niin , miten tämä nyt vai­kut­taa tähän?

  18. Eikö täs­sä oli­si nol­la­kas­vun paikka?

    1990 Helin­gin len­toa­se­man kaut­ta kul­ki n 8,5 milj mat­kus­ta­jaa. Vii­me vuon­na 13 miljoonaa.

    Elä­tel­lään haa­vei­ta 20 mil­jooo­nas­ta, jois­ta huo­mat­ta­va osa oli­si tran­si­tio-mat­kus­ta­jia. (Minä kut­sun hei­tä epai­doik­si matkustajiksi),

    Väis­tä­mät­tä tämä lisää meluhaittaa.

    Asuin lap­suu­te­ni Hämeen­ky­läs­sä, Seu­tu­lan (eli Hel­sin­gin) len­to­ken­tän melua­lu­eel­la. Sil­loin har­voin näky­vät fly­gair oli­vat nähtävyys.

    Len­to­ken­tän siir­tä­mien muu­al­le, esim Hyvin­kääl­le (jon­ka len­to­ken­tää oli Hel­sin­gin len­ko­kent­tä Möla­min olles­sa val­von­tak­ki­mi­sii­on köy­tös­sä) ei vai­ku­ta reaa­li­sel­ta mahdollisuudelta.

    Köö­pen­ha­mi­nan Kastrup on puo­lik­si meren pääl­le raken­net­tu, kun tilaa ei pie­nes­sä maas­sa muu­al­la ollut. Seu­tu­lan kent­tää ei oli­si miten­kään ollut v. 1952 mah­dol­lis­ta raken­taa meren pääl­le, eikä sel­lai­nen täs­sä ilmas­to­sa muu­ten­kaan tai­tai­si olla järkevää.

  19. tpyy­luo­ma kir­joit­ti 5.9.2011 kel­lo 12:03

    Toi­nen puo­li asi­aa on että ne melu­nor­mit uusien asui­na­lui­den raken­ta­mi­sel­le on kau­pun­kio­lo­suh­teis­sa epä­rea­lis­ti­set, 55 desi­be­liä päi­väl­lä ja 45 yöl­lä. Ver­taa noi­ta vaik­ka Hel­sin­gin melusel­vi­tyk­sen, http://www.hel2.fi/ymk/meluselvitys/index.htm

    Nuo melusel­vi­tyk­set eivät niin­kään ker­ro raja-arvo­jen epä­rea­lis­ti­suu­des­ta vaan pää­kau­pun­ki­seu­dun elin­kel­poi­suu­des­ta asui­nym­pä­ris­tö­nä. Useis­sa tut­ki­muk­sis­sa on jo todet­tu lii­ken­ne­me­lun hai­tal­li­suus ihmi­sel­le. Se stres­saa, aiheut­taa unet­to­muut­ta ja pahim­mil­laan tap­paa. Oman talo­ni taka­pi­ha on las­ken­nal­li­ses­ti lii­ken­ne­me­lun kan­nal­ta 55 — 60 dB aluet­ta. Samaa koh­ta­loa en toi­vo kenel­läk­kään toi­sel­le. Ääni­ta­son ylit­täes­sä 55 dB lii­ken­ne­me­lua ei enää pys­ty jät­tä­mään taus­tal­le, vaan se ns. val­taa tajun­nan. Oman lap­sen ääniä ei enää kuu­le 10 met­rin pääs­tä. Desi­be­lit itses­sään eivät ker­ro mitään äänen häi­rit­se­vyy­des­tä. 70 dB:n suih­ku­läh­de ei häi­rit­se aina­kaan itseäni. 

    Se mik­si Hel­sin­ki on lii­ken­ne­me­lun peit­tä­mä joh­tuu seu­raa­vis­ta asioista:
    — Kor­kea ajo­no­peu­det. (Muu­ta­mien minuut­tien sääs­töt ajo-ajois­sa ovat tär­keäm­piä kuin ihmis­ten elintila).
    — Suu­ri­ra­kei­nen asfalt­ti yhdis­tet­ty­nä kulut­ta­viin nas­ta­ren­kai­siin. (Rae­ko­ko Suo­mes­sa tuplat esim. Sak­saan verrattuna).
    — Moot­to­ri­pyö­rien ja ras­kaan lii­ken­teen melu­pääs­tö­jä ei ole rajoi­tet­tu. (Vrt. Keski-Eurooppa)
    — Laa­du­ton melues­tei­den suun­nit­te­lu. (Nykyi­set melues­teet hei­jas­ta­vat melun tai­vaal­le tuu­len kuljetettavaksi).
    — Melusi­mu­laa­tiois­sa ei huo­mioi­da tuu­len vai­ku­tus­ta eikä vuo­de­nai­ko­jen vaih­te­lui­ta. Ts. ne ovat kaunisteltuja.
    — Päät­tä­jät ovat suun­nan­neet ener­gian­sa lii­ken­teen siir­tä­mi­sek­si pois kes­kus­tas­ta “ohi­kul­ku­teil­le”. Nämä “ohi­kul­ku­tiet” sat­tu­vat vaan kul­ke­maan kau­pun­gin vihe­ra­luei­den ja asui­na­luei­den läpi.

    Tämä on siis tilan­ne auto­lii­ken­teen osal­ta. Pal­jon oli­si teh­tä­vis­sä jos halut­tai­siin teh­dä. Len­to­me­lu on pal­jon ongelmallisempi.

  20. Mitä jos Soi­nin­vaa­ran idea ken­täs­tä meren ran­nal­la toteut­tai­siin palaut­ta­mal­la kent­tä Kata­ja­no­kal­le, jos­sa Aeron (Fin­nai­rin) ensim­mäi­nen kent­tä oli 1924–1936.

  21. Jos Tal­li­nan tun­ne­li teh­dään se luul­ta­vas­ti tar­koit­tai­si jon­kin­lais­ta teko­saar­ta Hel­sin­gin edus­tal­le, ja kai tuon­ne voi­si sit­ten teh­dä len­to­ken­tä­kin. Hel­sin­ki — Tal­lin­na. Mut­ta tuos­sa on jos ja kai, ja lisäk­si tämä tus­kin ihan huo­men­na valmistuisi.

  22. Melu­ta­sot ovat näh­däk­se­ni hie­man tiu­kat ja rajaa­vat tur­haan vaih­toeh­to­ja. Mitä olen len­to­kent­tien lähel­lä kul­ke­nut, niin enem­män taval­lis­ten auto­tei­den äänis­tä on hait­taa. Ne kan­ta­vat kilo­met­rien pää­hän vaa­ka­ta­sos­sa ihan sal­lit­tu­jen rajo­jen sisäl­lä­kin. Esi­mer­kik­si Jol­lak­seen asti kuu­lui Itä­väy­län mökä, kun siel­lä asuin.

    Kyl­lä muu­al­la ihmi­set asu­vat kovin­kin lähel­lä len­to­kent­tiä eikä sii­hen maa­il­ma kaa­du. Joku nuk­kuu huo­nos­ti, mut­ta muut­taa sit­ten pois hil­jai­sem­mal­le alu­eel­le ja vas­tae­si­merk­ki­nä jon­kun mar­gi­naa­li­ryh­män edus­ta­ja saat­taa jopa tar­koi­tuk­sel­la hakeu­tua alu­eel­la, jos­ta voi bon­ga­ta lop­pu­lä­hes­ty­mi­sa­lu­eel­la ole­via len­to­ko­nei­ta omal­ta par­vek­keel­ta. Mut­ta vaih­te­le­vat olo­suh­teet eivät hait­taa, kun ihmi­siä­kin on vaihtelevanlaisia.

    Jos kor­keam­pi melu­ta­so sal­lit­tai­siin, se näkyi­si kor­kein­taan asun­to­jen mark­ki­na­hin­nas­sa, mut­ta epäi­len, että ei kui­ten­kaan kovin pal­joa. Par­haim­mas­sa tapauk­ses­sa melua­lu­eel­ta sai­si sen ver­ran hal­vem­mal­la asun­to­ja, että siel­tä voi­si joku pie­nem­mil­lä­kin tuloil­la elä­vä ihmi­nen ostaa asunnon.

    Ei sil­ti, hyvä oli­si antaa sen mar­ja­ra­dan men­nä edel­leen sin­ne ken­täl­le asti, jot­ta ihmi­set pää­se­vät junal­la kes­kus­taan, mut­ta kun ker­ran tilaa on muu­al­la­kin, niin asun­to­ja sopi­si kyl­lä teh­dä lähem­mäs ns. asu­tus­ta kuin sin­ne teol­li­suusa­luei­den ja kehä­mo­ta­rien taak­se kes­kel­le ei mitään.

  23. Pyy­luo­ma: Muut­tui­si­ko­han tun­ne­li­hank­keen kan­nat­ta­vuus, jos mukaan las­ke­taan Hel­sin­ki-Van­taan alu­eel­le mah­tu­va raken­ta­mi­nen. Sin­ne­hän tulee juna­kin nyt…

  24. Mar­ja-van­taa ja ympä­ris­tö oli­si älyk­käin­tä raken­taa työpaikka/ostoskeskus kes­kit­ty­mäk­si. Samal­la sääs­te­tään kun kehäl­le, moot­ti­tiel­le ja juna­ra­dal­le ei tar­vit­se teh­dä meluvalleja.

    Muu­ten­kin mel­ko ihmeel­li­nen aja­tus­maa­il­ma että hel­sin­gin seu­dul­la tar­vi­taan jokai­sen maa­ne­liön vaih­toeh­to on joko asuin­ker­ros­ta­lo tai hors­ma. Kuka niis­sä ker­ros­ta­lois­sa asuu jos mis­sään ei ole tilaa len­to­ken­tän kal­tai­sil­le työpaikoille?

    Jos (kun) hel­sin­gis­tä tulee koko ajan kal­liim­pi työ­pai­koil­le (maan hin­ta nousee, käyt­tö­eh­dot kiris­tyy) ja asu­mi­sel­le, molem­mat pake­ne­vat kau­em­mak­si ja kau­pun­ki­ra­ken­ne hajoaa.

    Jär­ke­vin­tä oli­si kaa­voit­taa sel­keä “melu­käy­tä­vä” esim. kehä 3:sta län­teen, jol­loin kukaan ei odot­ta­kaan alu­een ole­van hil­jais­ta ja alue kehit­tyy sen ympärille.

  25. Mik­ko, ehkä, mut­ta Len­toa­se­man koko­naan siir­tä­mi­nen on niin mas­sii­vi­nen pro­jek­ti että sii­hen tus­kin läh­de­tään, pikem­min­kin niin että kas­vua voi­si ohja­ta tuon­ne. Tun­ne­lis­ta kts. Ante­ron Alkun mie­li­pi­de­kir­joi­tus päi­vän Hesa­ris­sa, jos se tun­ne­li mak­sa kol­me gigaeu­roa niin se on jopa lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti mah­dol­li­ses­ti kan­nat­ta­va (~10 mil­joo­naa matkustajaa).

  26. Toi­mis­tot Kehä­ra­dan var­teen eli huo­nos­ti saa­vu­tet­ta­vaan paik­kaan radan­kin kans­sa ei ole minus­ta miten­kään kovin hyvä idea. Toi­mis­tot vie kui­ten­kin aika vähän tilaa ver­rat­tu­na asun­toi­hin ja pal­jon kes­kei­sem­piä­kin paik­ko­ja on.

    Mar­ko V, olen asu­nut len­to­rei­tin ala­puo­lel­la ja muu­ten­kin melui­sas­sa pai­kas­sa. Suh­teel­lis­ta ja tapaus­koh­tais­ta, point­ti­ni on että yleis­tet­ty­nä raja on lii­an tiukka.

    Se mik­si Hel­sin­ki on lii­ken­ne­me­lun peit­tä­mä joh­tuu seu­raa­vis­ta asioista:
    — Kor­kea ajo­no­peu­det. (Muu­ta­mien minuut­tien sääs­töt ajo-ajois­sa ovat tär­keäm­piä kuin ihmis­ten elintila).

    Jep. Jos esi­mer­kik­si Län­si­väy­läl­lä Laut­ta­saa­res­sa oli­si 50km/h nopeus­ra­joi­tuk­set se ei vai­kut­tai­si ajoai­koi­hin juu­ri lain­kaan, kos­ka suu­rin osa autoi­li­jois­ta ajaa ruuh­kas­sa jos­sa ei muu­ten­kaan aje­ta tuo­ta kovem­paa. Var­sin­kin ilta- ja yöme­luun tuol­la oli­si kui­ten­kin iso vaikutus.

    - Suu­ri­ra­kei­nen asfalt­ti yhdis­tet­ty­nä kulut­ta­viin nas­ta­ren­kai­siin. (Rae­ko­ko Suo­mes­sa tuplat esim. Sak­saan verrattuna).

    Tie­hal­lin­to väit­tää ettei se hil­jai­sem­pi asvalt­ti kes­tä iso­ja liikennemääriä.

    - Moot­to­ri­pyö­rien ja ras­kaan lii­ken­teen melu­pääs­tö­jä ei ole rajoi­tet­tu. (Vrt. Keski-Eurooppa)

    Tuo­ta en tien­nyt­kään. Minul­la ei ole mitään moot­to­ri­pyö­riä vas­taan, kau­pun­ki­kul­ku­neu­voi­na ne on pie­nem­män tilan­tar­peen vuok­si ihan jär­ke­viä, mut­ta iso melui­sa moot­to­ri­pyö­rä katu­kui­lus­sa on jotain sel­lais­ta että pai­kat läh­tee ham­pais­ta. En minä ymmär­rä mik­sei tuol­lai­seen voi puuttua.

    - Laa­du­ton melues­tei­den suun­nit­te­lu. (Nykyi­set melues­teet hei­jas­ta­vat melun tai­vaal­le tuu­len kuljetettavaksi).
    — Melusi­mu­laa­tiois­sa ei huo­mioi­da tuu­len vai­ku­tus­ta eikä vuo­de­nai­ko­jen vaih­te­lui­ta. Ts. ne ovat kaunisteltuja.

    Olen anta­nut itsel­le­ni ker­toa että melusi­mu­laa­tiot eivät muu­ten­kaan ole ihan help­po­ja teh­dä, vir­hei­tä kai kum­paan­kin suuntaan.

    - Päät­tä­jät ovat suun­nan­neet ener­gian­sa lii­ken­teen siir­tä­mi­sek­si pois kes­kus­tas­ta “ohi­kul­ku­teil­le”. Nämä “ohi­kul­ku­tiet” sat­tu­vat vaan kul­ke­maan kau­pun­gin vihe­ra­luei­den ja asui­na­luei­den läpi.

    Niin no jos kaa­voi­te­taan pit­kin poi­kin Uut­ta­maa­ta ja pik­ku­hil­jaa Ete­lä-Hämet­tä niin kyl­lä sii­tä seu­raa lii­ken­net­tä. Ja kau­as kaa­voi­te­taan kun lähem­mäs ei muka voi rakentaa.

    Sinul­ta unoh­tui tuo­hon liit­tyen yksi asia, raken­nuk­set. Zoo­maa vaik­ka Munk­ki­nie­meen kar­tal­la http://www.hel2.fi/ymk/meluselvitys/kartta_flash.htm Huo­pa­lah­den­tiel­lä ja Turun­väy­läl­lä on ihan saman ver­ran auto­lii­ken­net­tä, toi­ses­sa on vaan talot vie­res­sä ja pie­nem­pi nopeus. Ero melua­lu­ees­sa on moninkertainen.

  27. Mik­si teh­dä yksin­ker­tai­nen asia vai­keak­si? Halu­aa­ko Hel­sing­ki len­to­ken­tän vai asuk­kai­ta? Jos molem­pia ei voi saa­da, täy­tyy vali­ta mitä halu­taan mie­luum­min, ja toi­ses­ta on luovuttava.

    Onko valit­ta­jat aja­tel­lut len­to­tur­val­li­suut­ta myös?

  28. Taas sijoit­ta­jil­le voi­tot ja monin­ker­tai­set tap­piot taval­li­sil­le veronmaksajille. 

    Fin­nair halu­aa len­nät­tää len­toa­se­man kaut­ta lisää Aasian kaut­ta­kul­ku­lii­ken­net­tä ja halu­aa len­to­jen läh­te­vän myös puo­le­nyön jäl­keen. Sik­si len­to­me­lua halu­taan sal­lia lisää.

    Fin­nai­rin kaut­ta­kul­ku­lii­ke­toi­min­nan laa­jen­ta­mi­sen arvon­li­sä on kui­ten­kin mität­tö­män pie­ni ver­rat­tu­na len­to­me­lun hait­to­jen kus­tan­nuk­siin. Sik­si ei ole mitään jär­keä läh­teä höl­len­tä­mään Fin­nai­rin busi­nek­sien takia melurajoituksia. 

    Fin­nai­rin Aasian kaut­ta­kul­ku­hu­bin laa­jen­ta­mi­nen ei pal­ve­le suo­ma­lai­sia vaan mui­den mai­den kan­sa­lai­sia. Jos sel­lai­nen kaut­ta­kul­ku­hu­bi tar­vi­taan, niin eikö se voi­si olla jos­sa­kin muu­al­la kuin kes­kel­lä pääkaupunkiseutua.

    Taas herää kysy­mys, että onko asia jäl­leen junail­tu lii­ken­ne­mi­nis­te­riös­sä ilman, että kan­san­edus­ta­jat tajua­vat tilan­net­ta ollenkaan.

  29. tpyy­luo­ma: “Huo­pa­lah­den­tiel­lä ja Turun­väy­läl­lä on ihan saman ver­ran auto­lii­ken­net­tä, toi­ses­sa on vaan talot vie­res­sä ja pie­nem­pi nopeus. Ero melua­lu­ees­sa on moninkertainen.”

    Niin, kos­ka ne talot estä­vät sitä melua. Ver­taa­pa Huo­pa­lah­den­tie­tä Paciuk­sen­ka­tuun, niin huo­maat että ei se Huo­pa­lah­den­tie­kään mikään huo­pa­tos­su­teh­das ole. Ero tien vie­res­sä on vain 5 dB luok­kaa. Toi­mis­to­ta­lo­muu­re­ja tar­vi­taan siis 50 km/h teillekin.

  30. Soi­nin­vaa­ra: “Siis vain seitsemänkertainen?”

    Kuten eivät desi­be­lit­kään, ei myös­kään ihmi­sen meluais­ti­mus ole line­aa­ri­nen. 5 dB melui­sam­pi paik­ka ei sik­si ole seit­se­män ker­taa huo­nom­pi paik­ka asua. Joka tapauk­ses­sa tar­koi­tuk­se­ni oli huo­maut­taa, että kart­taa tut­kies­sa täy­tyy huo­mioi­da juu­ri lähim­piin taloi­hin koh­dis­tu­va äänen­pai­ne on rat­kai­se­va, ei melua­lu­een laajuus.

  31. Sep­po S: “Fin­nai­rin Aasian kaut­ta­kul­ku­hu­bin laa­jen­ta­mi­nen ei pal­ve­le suo­ma­lai­sia vaan mui­den mai­den kansalaisia.”

    Päin­vas­toin. Ne mui­den mai­den kan­sa­lai­set pää­se­vät Aasi­aan mel­ko hel­pos­ti kil­pai­le­vil­la­kin vaih­toeh­doil­la, jol­lei­vät Fin­nai­ril­la. Mut­ta hei­dän ansios­taan Fin­nair pys­tyy myös suo­ma­lai­sil­le tar­joa­maan yli­voi­mai­sen hyvät yhtey­det itään sekä hyvän ver­kos­ton ympä­ri Euroop­paa. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä on myös mah­dol­li­suuk­sia, että tuo hyvä idän lii­ken­ne tuo yri­tyk­siä, jot­ka sijoit­tu­vat tänne.

  32. Elmo, kuvit­te­lin sano­va­ni suu­rin­piir­tein samaa. Mun point­ti on se että tii­vim­min raken­ta­mal­la saa­daan suht suo­jai­set alu­eet ensim­mäi­sen talo­ri­vin taak­se, eikä se ensim­mäi­nen­kään talo­ri­vin melusuo­jaus mikään ylit­se­pää­se­mä­tön ongel­ma ole. Asun­to­ra­ken­ta­mi­nen­kin onnis­tuu huo­lel­li­sel­la suunnittelulla.

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    “Ero tien vie­res­sä on vain 5 dB luokkaa”
    Siis vain seitsemänkertainen?

    5dB on 3,16 ker­tai­nen, seit­se­män­ker­tai­nen oli­si 8,45dB.
    Käte­vä tapa muis­taa deci­bel-asteik­ko on:
    3dB: eka tuplaus, 6dB: toi­nen tuplaus, 9db: kol­mas tuplaus, ja 10dB: 10-ker­tai­nen alkuperäiseen.

  34. Osmo: “Mikä­li olen oikein ymmär­tä­nyt asi­aa, Hel­sin­ki-Van­taa on lupa­ha­ke­muk­ses­saan laa­jen­ta­nut aluet­ta, joka jou­tuu len­to­me­lun takia rakennuskieltoon.”

    Onpa kum­mal­lis­ta. Nykyi­set len­to­ko­neet ovat kan­sain­vä­li­sis­tä määä­räyk­sis­tä joh­tuen huo­mat­ta­vas­ti hil­jai­sem­pia kuin aikai­sem­mat — aluet­ta pitäi­si voi­da pienentää. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.