Vau-akustiikkaa

Avajaiskonsertti

Kun CD-levyt tuli­vat mark­ki­noil­le, en oikein ymmär­tä­nyt, mik­si pitäi­si käy­dä kon­ser­tis­sa (ellei arvos­ta väliai­ko­jen seu­rus­te­lua), kun hyvil­lä kuu­lok­keil­la musiik­ki kuu­luu levyl­tä parem­pa­na. Olen kak­si­kym­men­tä vuot­ta ollut vää­räs­sä – tai siis anta­nut Fin­lan­dia­ta­lon har­haut­taa itseäni.

Ava­jais­kon­ser­tis­saan Hel­sin­gin musiik­ki­ta­lo osoit­ti, kuin­ka hie­nos­ti kon­sert­ti­sa­li voi soi­da, kun ark­ki­teh­ti myön­tää talon ole­van musii­kin kuun­te­lua eikä ark­ki­teh­tuu­rin ihai­lua var­ten raken­net­tu. Se oli hät­käh­dyt­tä­vä koke­mus. Jokai­nen soi­tin oli kuul­ta­vis­sa erikseen.

Aplo­dit oli­vat äänek­käät, kun musiik­ki lop­pui ja pau­huk­si ne ylsi­vät, kun kapel­li­mes­ta­ri Saka­ri Ora­mo kävi sylei­le­mäs­sä akus­tii­kas­ta vas­tan­nut­ta Yasu­hi­sa Toyotaa.

Kon­sert­ti­li­puis­ta tulee ole­maan pulaa. Ava­jais­kon­ser­tin ylei­sös­tä moni van­noi, että nyt ale­taan käy­dä kon­ser­teis­sa. Niin minä­kin. Joku lupa­si vaih­taa HIFK:n kausi­kor­tin sin­fo­niaor­kes­te­rin kausi­kort­tiin. Jou­du­taan päät­tä­mään, miten niuk­kuut­ta jae­taan, Jon­ot­to­mal­la, eliit­tiä suo­sien vai hin­nal­la tai jol­lain näi­den yhdistelmässä.

En tie­dä pal­jon­kaan kori­pal­los­ta, mut­ta sen on olta­va todel­la hie­no urhei­lu­la­ji, kun tämä kan­nat­ti vaih­taa koripallo-otteluun.

76 vastausta artikkeliin “Vau-akustiikkaa”

  1. Aina­kin HKO on lisän­nyt kausi­kort­ti­sar­jo­jen mää­rää kol­mes­ta nel­jään. Fink­ku­las­sa on nor­maa­lis­ti ollut sato­ja vapai­ta paik­ko­ja. Toi­vot­ta­vas­ti kon­sert­tien suo­sio kas­vaa, sil­lä kau­pun­gil­lam­me on upea orkesteri.

  2. Kyl­lä, kori­pal­lo on todel­la hie­no laji. Jos nyt ale­taan ver­taa­maan kult­tuu­ri­na­lo­ja, niin se on 53 pro­sent­tia kon­sert­ti­musiik­kia parem­pi. Ehkä sit­ten kah­den­kym­me­nen vuo­den päästä…

  3. Osmo havait­si asian, joka maa­kun­nis­sa (esim. Turus­sa, Tam­pe­reel­la ja Lah­des­sa) on ollut arkis­ta: hyväl­lä akus­tii­kal­la varus­tet­tu kon­sert­ti­sa­li. Onnit­te­lut uudes­ta salis­ta, odo­tan itse­kin sen kuulemista!

  4. Kuun­te­le­pa jos­kus digi­taa­lis­ta 5.1 tai 7.1‑tilaääntä koti­teat­te­ris­ta kon­sert­ti- tai oop­pe­ra-levyl­lä (DVD tai Blu-ray). On ihan tois­ta kuin cd-levy kuu­lok­keis­ta. Akus­tiik­ka siir­tyy omaan huo­nee­seen ja bonuk­se­na tule­vat vie­lä maa­il­man huip­pue­siin­ty­jät. Eikä tar­vit­se kurk­kia edel­lä istu­van hius­peh­kon takaa eikä kuun­nel­la yski­mis­tä tai kark­ki­pa­pe­rien rapinaa 🙂

  5. Hie­noa, että Ode tun­nus­taa musii­kin ja tai­teen arvon. Sii­tä kiitos.

    Joku voi­si ehkä toi­voa, että tämä näkyi­si muus­sa­kin poli­tii­kas­sa. Jos en ihan vää­rin muis­ta, niin Osmo oli yhdes­sä mui­den vih­rei­den kans­sa vas­tus­ta­mas­sa yksi­tyi­sen kopioin­nin hyvi­tys­mak­sua. Hie­nos­ti onnis­tuit­te, lai­te­val­mis­ta­ja Nokia kiit­tää vihreitä.

    Sen sijaan ne sadat muusi­kot, ehkä olit hei­tä äsken kuu­le­mas­sa, ja muut tai­teen­te­ki­jät joi­den toi­meen­tu­loa ja koko kult­tuu­rin perus­taa vih­rei­den poli­tiik­ka on rapaut­ta­nut eivät kii­tä. Ja he muis­ta­vat vih­rei­den puo­len valin­nan hyvi­tys­mak­sun suh­teen kyl­lä, ja pit­kään muis­ta­vat­kin. Kuten he myös muis­ta­vat koko puo­lu­een ylei­sen tekijänoikeusvastaisuuden.

  6. Tar­vit­tiin­ko tähän soi­vuu­teen liki 190 mil­joo­nan euron musiik­ki­ta­lo (Alku­pe­räi­nen kus­tan­nusar­vio oli 94 miljoonaa.) 

    Filan­dia-talon akus­ti­set viat ovat tie­dos­sa (reiät katos­sa, kalus­teet, orkes­te­rin lat­tia). Fin­lan­dia-talon akus­tiik­ka oli­si aivan hyvin voi­tu pie­nel­lä vai­val­la ja rahal­la korjata. 

    Hel­sin­gin musiik­ki­ta­lo on vain 1/4 Hel­sin­gin. Val­tio ja Yleis­ra­dio on mak­sa­nut ja mak­saa loput viu­lut — yllä­pi­to­kus­tan­nus­viu­lut mak­se­taan samas­sa suhteessa. 

    Musiik­ki­ta­lon nau­tin­ta­oi­keus menee niin, että talon omis­ta­vat suu­rim­mak­si osak­si ulko­hel­sin­ki­läi­set, mut­ta taloa käyt­tä­vät suu­rim­mak­si osak­si helsinkiläiset.

  7. Yksi vas­taus niuk­kuu­den sää­te­lyyn: soi­te­taan enem­män nyky­musiik­kia. Sit­ten jää enem­män tilaa meil­le, jot­ka mie­lel­läm­me kuun­te­lem­me sitäkin. 😀

  8. Osmo: Tosi hie­noa kuul­la, että kon­sert­ti­sa­li on onnistunut!

    En tie­dä pal­jon­kaan kori­pal­los­ta, mut­ta sen on olta­va todel­la hie­no urhei­lu­la­ji, kun tämä kan­nat­ti vaih­taa koripallo-otteluun.

    hihi­hi­hi­hi… tai sit se on vaan val­mis mak­saan ihan jon­kun ver­ran sopi­van sig­naa­lin lähet­tä­mi­ses­tä kannattajille.

  9. Klas­si­nen musa nyt vaan ei kaik­kia nap­paa ja se on ihan okei. Mie­les­tä­ni oli roh­kea veto Arhin­mäel­tä men­nä rei­lus­ti sin­ne, mikä itseä kiin­nos­taa eikä pönöt­tää pakos­ta Musiikkitalossa.

  10. Eve­rest the Neverest:

    Filan­dia-talon akus­ti­set viat ovat tie­dos­sa (reiät katos­sa, kalus­teet, orkes­te­rin lat­tia). Fin­lan­dia-talon akus­tiik­ka oli­si aivan hyvin voi­tu pie­nel­lä vai­val­la ja rahal­la korjata. 

    Oli­sit sano­nu aika­sem­min! Voi hit­si. Tur­haan raken­net­tiin sekin talo.

    Hel­sin­gin musiik­ki­ta­lo on vain 1/4 Hel­sin­gin. Val­tio ja Yleis­ra­dio on mak­sa­nut ja mak­saa loput viu­lut – yllä­pi­to­kus­tan­nus­viu­lut mak­se­taan samas­sa suhteessa. 

    ellen nyt ihan vää­rin muis­ta, niin pää­käyt­tä­jät ovat Sibe­lius-Aka­te­mia, RSO ja HKO. edus­tuk­set menee hal­lin­tayh­tiöis­sä tasan. Pro­ses­sia aika lähel­tä kat­so­nee­na mua jäi ihan kiin­nos­ta­maan, että min­ne nyt hävi­si 25% musiikkitalosta? 

    Daniel Fedre­ley:

    Klas­si­nen musa nyt vaan ei kaik­kia nap­paa ja se on ihan okei. Mie­les­tä­ni oli roh­kea veto Arhin­mäel­tä men­nä rei­lus­ti sin­ne, mikä itseä kiin­nos­taa eikä pönöt­tää pakos­ta Musiikkitalossa. 

    Joku sitä miet­ti että tilan­ne oli­si sama jos suo­mes­sa vihit­täi­siin käyt­töön olym­pias­ta­dion ja urhei­lu­mi­nis­te­ri oli­si var­so­vas­sa kuun­te­le­mas­sa suo­ma­lais­ta nyky­musiik­kia. Urhei­lu­vä­keä saat­tai­si syys­tä hiu­kan har­mit­taa. Ko. kin­ke­rit on kult­tuu­ri­mi­nis­te­ril­le työ­tä, eikä var­sin­kaan lasien­ki­lis­te­lyä vaan vii­si­tun­ti­nen kon­sert­ti. Mut­ta kukin tyy­lil­lään. Vies­ti­hän se tämäkin.

  11. OS:

    …kun hyvil­lä kuu­lok­keil­la musiik­ki kuu­luu levyl­tä parempana… 

    No, Fin­lan­dia­la­don akus­tiik­ka on toki jos­tain siel­tä min­ne aurin­ko ei vält­tä­mät­tä kovin­kaan usein pais­ta. On kui­ten­kin aika roh­ke­aa väit­tää, ettei­kö mikä tahan­sa live-esi­tys oli­si parem­pi kuin nor­maa­leil­la — olkoon kuin­ka high-end hifiä — kuu­lok­keil­la kuun­nel­tu toi­sin­to. Ste­reo­kuu­lok­keet näet tap­pa­vat tilail­luusion totaa­li­ses­ti ja edes vähän­kin kel­vol­li­sil­la vähän­kin jär­ke­väs­ti sijoi­te­tuil­la kai­ut­ti­mil­la saa­vu­te­taan hel­pos­ti mer­kit­tä­väs­ti parem­pi äänentoisto.

    Ainoas­taan kuu­lo­ke­jär­jes­tel­mis­sä, jois­sa pys­ty­tään huo­mioi­maan “ylä­var­ta­lon siir­to­funk­tio” (eli siis se, että oikea ja vasen kor­va kuu­le­vat molem­mat kana­vat, mut­ta eroi­na on aikae­ron lisäk­si etu­pääs­sä olka­päi­den, pään ja kor­va­leh­tien aiheut­ta­ma vai­men­nus) voi­daan pääs­tä edes 2‑kanavaisen ste­reo­jär­jes­tel­män tasol­le. Dol­by­labs on itse kehi­tel­lyt jotain täl­lais­ta, mut­ta kom­men­tien perus­teel­la tulok­set eivät ole kuu­le­ma lisä­hin­nan arvoisia.

    Joku pik­ku­pu­tiik­ki tekee myös vas­taa­via jär­jes­tel­miä hie­man eri vaa­ti­mis­ta­sol­le — edes kul­ta­kor­vai­set kuu­li­jat eivät jut­tu­jen mukaan ole pys­ty­neet erot­ta­maan ko. jär­jes­tel­män ste­reo­kuu­lok­kei­siin syöt­tä­mää sig­naa­lia hifi­laa­tui­ses­ta 7.1 ‑jär­jes­tel­mäs­tä. Hait­ta­puo­le­na on se, että ko. fir­man nämä tem­put teke­vä kuu­lo­ke-esi­vah­vis­tin mak­saa luok­kaa tuhan­sia euroja.

    Sit­ten voi­tai­siin toki puhua myös sii­tä, miten levy-yhtiöt nyky­ään rais­kaa­vat CD-levy­jen tois­ton laa­dun — ei pel­käs­tään nuo­ri­son jump­su­ti-jump­su­ti ‑mökäs­sä vaan yhä­useam­min ihan oikean musii­kin­kin puo­lel­la… mut­ta olkoon nyt sit­ten… kiva­han sitä on mak­saa teki­jä­noi­keuk­sien suo­jiin pii­lou­tu­val­le viih­de­teol­li­suus­ma­fial­le pari­kymp­piä muka­mas hyväs­tä levys­tä, joka on kui­ten­kin kompres­soi­tu paskaksi.

  12. Jark­ko Tontti: 

    Sen sijaan ne sadat muusi­kot, ehkä olit hei­tä äsken kuu­le­mas­sa, ja muut tai­teen­te­ki­jät joi­den toi­meen­tu­loa ja koko kult­tuu­rin perus­taa vih­rei­den poli­tiik­ka on rapaut­ta­nut eivät kiitä. 

    Jark­ko — toi alkaa ole­maan jo aika väsy­nyt­tä. Ei kel­le­kään ole ollut aikoi­hin epä­sel­vää, että nykyi­nen teki­jä­noi­keus­ma­fia edus­taa käy­tän­nös­sä vain ja ainoas­taan suur­ten viih­de­fir­mo­jen talou­del­li­sia etu­ja. Joten­kin niin­kuin yllät­täin teki­jä­noi­keuk­sien kes­toa ollaan aina juu­ri sil­loin jat­ka­mas­sa kun Mik­ki Hii­ri, Rol­la­rit tai Beat­less oli­si­vat vapautumassa.

    Por­noin­ta täs­sä asias­sa on se, että kaik­kein pahi­ten mafian alis­ta­mat ja riis­tä­mät ihmi­set — so. tai­tei­li­jat itse — ovat etu­rin­ta­mas­sa vaa­ti­mas­sa oman maa­or­juu­ten­sa jat­koa ja omien feo­daa­li­ruh­ti­nait­ten­sa val­lan pyhit­tä­mis­tä. Hel­poin­ta oli­si toki väit­tää, että näil­lä viih­de­teol­li­suus­fa­sis­tien maa­or­jil­la ei lant­tu vält­tä­mät­tä lei­kai­si ihan nor­mi­ta­sol­la, mut­ta ehkä kysy­mys on monimutkaisempi.

    Toi­saal­ta voi­daan toki esit­tää kysy­mys, että mik­si viih­de­teol­li­suu­den voit­to­jen pitäi­si kas­vaa eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti? Käy­tän­nös­sä­hän viih­teen tuot­ta­mi­nen on jat­ku­vas­ti tehos­tu­nut ja hal­ven­tu­nut sekä ennen kaik­kea jake­lu on tul­lut käy­tän­nös­sä ilmai­sek­si. Viih­de­fa­sis­ti­ma­fian pöy­ris­tyt­tä­vät vaa­ti­muk­set ovat­kin vähän samaa tasoa kuin jos pape­ri­teh­taat vaa­ti­si­vat ult­ra­mo­der­neil­la pape­ri­ko­neil­la tuo­te­tus­ta pai­no­pa­pe­ris­ta saman hin­nan kuin kes­kia­jan käsin­teh­dys­tä pape­ris­ta mak­set­tiin ja jos kir­ja­pai­not haluai­si­vat saman hin­nan kuin kes­kia­jan kir­jan­ko­pioi­ja­munk­ki kustansi.

    Moneen­ko­han kir­jaan kes­ki­ve­rol­la suo­ma­lais­per­heel­lä täl­löin oli­si varaa — ehkä yhteen (siis jos 20 vuot­ta säästäisi)?

  13. Näin syn­nyil­tä­ni lah­te­lai­se­na on hie­man hap­pa­ma­na todet­ta­va että ihmeen hel­pos­ti Suo­mes­sa ja ennen­kaik­kea Hel­sin­gis­sä on unoh­tu­nut Sibe­lius­ta­lon ole­mas­sao­lo. Sibe­lius­ta­lo on kui­ten­kin vii­mei­set kym­me­nen vuot­ta saa­nut naut­tia maa­il­mal­la kovaa­kin arvos­tus­ta nime­no­maan akus­tiik­kan­sa puo­les­ta yhte­nä maa­il­man par­haim­pa­na kon­sert­ti­ta­loi­na. Onkin vähän has­sua ollut lukea leh­dis­tä kuin­ka Musiik­ki­ta­lon myö­tä “vii­mein Suo­meen saa­daan riit­tä­vät puit­teet konserteille.”

  14. Haus­ka kuul­la, että talos­sa voi kokea noin hie­no­ja elä­myk­siä! Nyt var­maan lip­pu­jen hin­nat voi­daan nos­taa vas­taa­maan kus­tan­nuk­sia niin­kuin niis­sä vähem­män hie­nois­sa popu­laa­li­kult­tuu­rin riennoissa.

  15. Kuten kse tuol­la jo kir­joit­taa niin kuu­lok­keet tap­pa­vat tilail­luusion. Suo­mes­ta löy­tyy huo­mat­ta­van pal­jon osaa­mis­ta hyvien kai­ut­ti­mien suun­nit­te­luun ja val­mis­ta­mi­seen. Itsel­tä­ni löy­tyy kotoa Gene­lecin ja Gra­dien­tin val­mis­ta­mat kai­ut­ti­met. Var­sin­kin jäl­kim­mäis­ten soin­ti on jotain, mikä pitää vain kokea. Sen kun yhdis­tää laa­duk­kaa­seen musiik­ki DVD:n ja lasil­li­seen puna­vii­niä, on akut ladat­tu seu­raa­vaa päi­vää varten.

    Jul­kis­ten tilo­jen ääni­maa­il­ma on jär­jes­tään ollut pet­ty­mys häiriöäänien/akustiikan takia. Hel­sin­gin musiik­ki­ta­lo pitää kyl­lä käy­dä kuun­te­le­mas­sa, jos ker­ran niin hyvä on.

  16. Oli­si hie­noa, jos uusi musiik­ki­ta­lo uusi­si myös ohjel­mis­to­po­li­tii­kan. Ava­jai­set aina­kaan eivät lupaa hyvää. Fin­lan­dia? Voi juma­lau­ta sen­tään. Oli­si Sibe­liuk­sel­la ollut pal­jon parem­paa­kin. Luvas­sa lie­nee jat­kos­sa­kin tut­tua brahms- ja beet­ho­ven-pöhö­tys­tä, siis ylei­sön kosis­ke­lua, kas­sa­vir­ran edes­sä pok­ku­roin­tia. Ohjel­mis­ton pitäi­si pai­not­tua mei­dän aikam­me musiik­kiin, nyky­sä­vel­tä­jiin ja uusiin tilaus­teok­siin. Van­hat pie­rut oli­si­vat sit­ten tilk­kee­nä siel­lä jos­sain ohjel­ma­lo­ko­ses­sa. Toi­nen huo­mat­ta­va seik­ka on se, että närää on jo nyt herät­tä­nyt kovin eli­tis­ti­set ava­jai­set. Oli­ko­han Nal­le Wahl­roos pai­kal­la kilis­te­le­mäs­sä? Täl­lai­nen on omi­aan vie­raan­nut­ta­maan kan­sa­lai­sia. Sanoi­pa joku parem­man väen edus­ta­ja hesa­ris­sa, ettei musiik­ki­ta­lon kon­sert­tei­hin oli­si oikein suo­ta­vaa tul­la far­kuis­sa. Sil­lä lail­la. Musiik­ki­han onkin siel­lä muun oleel­li­sem­man ohessa.

  17. Muusi­koi­den tulois­ta ja pira­tis­mis­ta kes­ku­tel­les­sa­ni näen aina mie­les­sä­ni kuvan Mic­hael Jack­so­nin omas­ta Never­Ne­ver­land huvi­puis­tos­ta ja Paul McCart­neyn tiluk­set Skotlannissa.

    Jos piraatt­le­vy­jä myy­dään kan­nat­ta­vas­ti vii­del­lä eurol­la, tus­kin­pa se ext­ra 20 euroa ihan muusi­kol­le­kaan menee.

    Pira­tis­mi, mp3 ja net­ti pelas­ti­vat musii­kin levy-yhtöil­tä ja mak­se­tuil­ta soit­to­lis­toil­ta. Muusi­kot vii­ti­vät taas heit­tää keik­ko­ja live­nä kuulijoille.

  18. Jari, ava­jai­sis­sa soi­te­taan sibe­liuk­sel­ta myös Tapio­la. Se on musii­kil­li­ses­ti ehkä haas­ta­vin­ta sibe­lius­ta. Lisäk­si siel­lä on myös Stra­vins­kin Kevä­tuh­ri, joten ihan kevyes­tä ilta­päi­väklas­si­sest ei ollut kysymys.

  19. kse kir­joit­ti: “Jark­ko – toi alkaa ole­maan jo aika väsy­nyt­tä. Ei kel­le­kään ole ollut aikoi­hin epä­sel­vää, että nykyi­nen teki­jä­noi­keus­ma­fia edus­taa käy­tän­nös­sä vain ja ainoas­taan suur­ten viih­de­fir­mo­jen talou­del­li­sia etuja. ”

    Kovia väit­tei­tä, joten — kuten tääl­lä näyt­tää ole­van usein tapa­na vaa­tia — todis­teet tiskiin!

    Olet­ko kos­kaan kysy­nyt esi­mer­kik­si jon­kin pal­jon radio­soit­toa saa­neen bän­din bii­sin­te­ki­jäl­tä tuos­ta hänen ole­te­tus­ti koke­mas­taan teki­jä­noi­keus­ma­fian sor­ros­ta, vai onko hän myös mie­les­tä­si osa viihdefasistimafiaa?

  20. Nyt var­maan lip­pu­jen hin­nat voi­daan nos­taa vas­taa­maan kus­tan­nuk­sia niin­kuin niis­sä vähem­män hie­nois­sa popu­laa­li­kult­tuu­rin riennoissa.”

    Nime­no­maan lip­pu­jen hin­nat täy­tyi­si pitää sil­lä tasol­la, että taval­li­sel­la­kin kan­sal­la on varaa käy­dä konserteissa.

    Mie­les­tä­ni on kum­mal­lis­ta, että mones­ti samois­sa­kin puheen­vuo­rois­sa syy­te­tään klas­sis­ta musiik­kia “eli­tis­mis­tä” ja sit­ten vaa­di­taan lip­pu­jen hin­to­ja ylös — jot­ta var­mas­ti tule­vai­suu­des­sa­kaan tähän “eliit­tiin” ei pää­si­si uusia ihmisiä.

  21. Evert The NeveRest:

    Filan­dia-talon akus­ti­set viat ovat tie­dos­sa (reiät katos­sa, kalus­teet, orkes­te­rin lat­tia). Fin­lan­dia-talon akus­tiik­ka oli­si aivan hyvin voi­tu pie­nel­lä vai­val­la ja rahal­la korjata.”

    Jot­ta saa­tai­siin jotain vii­tet­tä mitä tuo “pie­ni vai­va” oli­si tar­koit­ta­nut niin lai­naan tähän lauseen erään huo­mat­ta­van suo­ma­lai­sen akus­tiik­ka­suun­nit­te­lu­yri­tyk­sen joh­ta­val­ta akus­tiik­ka­kon­sul­til­ta: “Minun ehdo­tuk­se­ni Fin­lan­dia-talon kor­jauk­ses­ta hylät­tiin, kos­ka suun­ni­tel­miin sisäl­tyi dyna­miit­tia ja Bobcat.”

  22. OS: “Kon­sert­ti­li­puis­ta tulee ole­maan pulaa… Jou­du­taan päät­tä­mään, miten niuk­kuut­ta jae­taan, Jon­ot­to­mal­la, eliit­tiä suo­sien vai hin­nal­la tai jol­lain näi­den yhdistelmällä.”

    Täs­tä asias­ta voi­si teh­dä tut­ki­muk­sen. Ole­tet­ta­vas­ti Hel­sin­gin hulp­pean musiik­ki­ta­lon toden­nä­köi­sin käyt­tä­jä on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asu­va, vart­tu­nut ja eliit­tiin tai ylem­pään kes­ki­luok­kaan kuu­lu­va hifis­te­li­jä, joka hank­kii yhteis­kun­nan sub­ven­toi­mat tiket­tin­sä netis­tä eikä jonot­ta­mal­la. Niuk­kuut­ta jae­taan siis alu­eel­li­ses­ti ja sosi­aa­li­ryh­mit­täin eriarvoisesti. 

    Onnek­si ohjel­mis­toon tule­vat viih­de- ja rock-kon­ser­tit tuo­vat ylei­söön vähän sää­ty­kier­toa. Jos kon­ser­tit väli­tet­täi­siin Yleis­ra­dion kaut­ta, sii­tä hyö­tyi­si­vät syvem­mät­kin kan­san­ker­rok­set radioi­den­sa äärel­lä. Huip­pua­kus­tii­kal­la ei ole heil­le kovin­kaan suur­ta mer­ki­tys­tä. Eihän heil­lä ole toi­mi­via sosi­aa­li- ja terveyspalvelujakaan.

  23. Nime­no­maan lip­pu­jen hin­nat täy­tyi­si pitää sil­lä tasol­la, että taval­li­sel­la­kin kan­sal­la on varaa käy­dä konserteissa.”

    Jos halu­taan, että pie­ni­tu­loi­sil­la­kin on mah­dol­li­suus käyt­tää näi­tä pal­ve­lui­ta, niin annet­ta­koon heil­le sit­ten suo­raan rahaa tätä tar­koi­tus­ta var­ten. Voi­vat sit­ten miet­tiä, että käyt­täi­si­vät­kö he rahat mie­luum­min kova­ta­soi­seen Blu-ray-lait­tee­seen tehos­tet­tui­ne kai­ut­ti­mi­neen vai kävi­si­kö niil­lä rahoil­la mie­lum­min esim. Mila­non oop­pe­ras­sa. Muu­ta­ma ton­ni vuo­des­sa kai riittäisi?

  24. Olet­ko kos­kaan kysy­nyt esi­mer­kik­si jon­kin pal­jon radio­soit­toa saa­neen bän­din bii­sin­te­ki­jäl­tä tuos­ta hänen ole­te­tus­ti koke­mas­taan teki­jä­noi­keus­ma­fian sor­ros­ta, vai onko hän myös mie­les­tä­si osa viihdefasistimafiaa?”

    Juu­ri näin. Olen itse toi­mi­nut koko ikä­ni klas­sien musii­kin alal­la. Levy­tyk­siä on vajaat kol­me­kym­men­tä — sekä omia että mui­den hom­mis­sa — useis­sa eri Euroo­pan mais­sa. Jokai­ses­ta levy­tyk­ses­tä olen saa­nut rahaa levy-yhtiöl­tä, ja jokai­ses­sa näis­tä pro­duk­tiois­ta levy-yhtiö on otta­nut talou­del­li­sen riskin.

    Ilman levy-yhtiöi­tä ura­ni ei oli­si ollut mah­dol­li­nen. Ei minul­la ole ollut aikaa eikä kykyä luo­da itsel­le­ni maa­il­ma­laa­juis­ta jake­lu­verk­koa. On ylei­sen tehok­kuu­den näkö­kul­mas­ta jär­ke­vää, etä soit­ta­jat soit­ta­vat ja lii­kea­lan ammat­ti­lai­set hoi­ta­vat myyn­nit. Tähän tar­vi­taan levy-yhtiöitä.

    Musii­kin jaka­mi­nen inter­ne­tin kaut­ta on toki tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta ja aja­tuk­se­na kau­nis. Vali­tet­ta­vas­ti kukaan ei ole vie­lä kek­si­nyt hyvää rat­kai­sua sii­hen, mis­tä se raha täl­löin tulee. Har­ras­tus­toi­min­ta on asia erikseen.

    Levy-yhtiöi­den syyt­tä­mi­nen musii­kin kur­jis­ta­mi­ses­ta on osa rock-myto­lo­gi­aa ja ama­töö­rien kes­kuu­des­sa yleis­tä. Ammat­ti­lai­set eivät kui­ten­kaan soi­ta pel­käs­tä soit­ta­mi­sen ilos­ta. Työs­sä on olta­va jokin ansaintalogiikka.

    On muis­tet­ta­va, että teki­jä­noi­keu­des­ta ei suo­raan voi­da joh­taa tiet­tyä hyvää tai huo­noa jake­lu­ta­paa. Koko laki sisäl­tää hyvin vähän pakot­ta­vaa oikeut­ta. Lähes kai­kes­ta voi­daan sopia toi­sin. Mikään ei estä oikeu­den­hal­ti­jaa teke­mäs­tä oikeu­den koko­nais­luo­vu­tus­ta tai esim. yksi­tyi­sen kopioin­nin sal­li­mis­ta. Mikään ei pako­ta teki­jää luo­vut­ta­maan oikeuk­sien­sa hal­lin­noin­tia Teos­tol­le. Allal­la on monia mark­ki­na­vää­ris­ty­miä, joi­den taus­tal­la ovat muut syyt kuin lain nykyi­nen sana­muo­to — jota luon­nol­li­ses­ti on syy­tä poh­tia kriittisesti.

  25. Arhin­mä­ki oli rehel­li­nen itsel­leen. Sama omi­nai­suus jota olen aina arvos­ta­nut Odessa.

  26. Veli-Mar­kus Tapio:

    On muis­tet­ta­va, että teki­jä­noi­keu­des­ta ei suo­raan voi­da joh­taa tiet­tyä hyvää tai huo­noa jake­lu­ta­paa. Koko laki sisäl­tää hyvin vähän pakot­ta­vaa oikeut­ta. Lähes kai­kes­ta voi­daan sopia toisin.

    Olet­taen että sopi­jaos­a­puo­lil­la on lakimiehet.

    Teki­jä­noi­keus­la­ki on ennen sään­nel­lyt lähin­nä yri­tys­ten ja ammat­ti­lais­ten välis­tä toi­min­taa. Nyt sii­tä on tul­lut kulut­ta­ja­lain­sää­dän­töä, tuo aset­taa lail­le aivan eril­lai­sia vaa­ti­muk­sia. Tämä on yksi ongel­mien lähde.

  27. Danie­lil­le: Tóte­sit, että “klas­si­nen musiik­ki ei kaik­kia nap­paa…” Se on tot­ta, eikä sii­nä mitään, ei tar­vit­se napa­ta. On kui­ten­kin vai­kea ihan hil­jaa seu­ra­ta vie­räs­tä, kun kas­va­va jouk­ko ihmi­siä ylpei­lee kan­san­omai­suu­del­laan ja mm. sil­lä, ettei ymmär­rä esim. klas­sis­ta musiikkia.

  28. Jos halu­taan, että pie­ni­tu­loi­sil­la­kin on mah­dol­li­suus käyt­tää näi­tä pal­ve­lui­ta, niin annet­ta­koon heil­le sit­ten suo­raan rahaa tätä tar­koi­tus­ta var­ten. Voi­vat sit­ten miet­tiä, että käyt­täi­si­vät­kö he rahat mie­luum­min kova­ta­soi­seen Blu-ray-lait­tee­seen tehos­tet­tui­ne kai­ut­ti­mi­neen vai kävi­si­kö niil­lä rahoil­la mie­lum­min esim. Mila­non oop­pe­ras­sa. Muu­ta­ma ton­ni vuo­des­sa kai riittäisi?”

    Ja tätä lin­jaa sit­ten sovel­let­tai­siin myös mui­hin jul­ki­siin pal­ve­lui­hin? Ei se ter­veys­kes­kus­kaan nimit­täin mak­su­jen­sa varas­sa toimi.

    Sitä minä vain ihmet­te­len, mikä se mys­ti­nen eliit­ti on, jota nyky­ään niin kovin viha­taan. Se nyt aina­kin on käy­nyt sel­väk­si, että kult­tuu­ri­pal­ve­lui­den suuri(n?) käyt­täyt­tä­jä­ryh­mä, aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tut nai­set, ei kuu­lu sii­hen kan­saan, jon­ka etu­ja kovin kärk­kääs­ti ajetaan.

  29. Jari Huh­ta­la: “Ohjel­mis­ton pitäi­si pai­not­tua mei­dän aikam­me musiik­kiin, nyky­sä­vel­tä­jiin ja uusiin tilaus­teok­siin. Van­hat pie­rut oli­si­vat sit­ten tilk­kee­nä siel­lä jos­sain ohjelmalokosessa.”

    Takai­si­ko tämä sen, että talo täyt­tyi­si vähem­män eli­tis­ti­ses­tä kuu­li­ja­jou­kos­ta? Enpä usko. Voi­si pahim­mil­laan käy­dä niin­kin, että siel­lä istui­si sen jäl­keen musii­kin pie­ni “tie­dos­ta­va etu­jouk­ko” ja hei­dän lisuk­kee­naan kausi­kort­te­ja osta­neet fir­mo­jen pomot bis­nes­vie­rai­neen. Jäl­kim­mäi­set lähin­nä asu­jaan esit­te­le­mäs­sä ja väliai­ka­tar­joi­lu­jen vuoksi. 

    Uusi pie­ru hai­see monen mie­les­tä mones­ti vie­lä pahem­mal­ta kuin van­ha pie­ru. Uudet tilaus­teok­set vah­vis­ta­vat kyl­lä lyhyel­lä täh­täi­mel­lä nyky­sä­vel­tä­jien kas­sa­vir­taa, mut­ta pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä uuden musii­kin tyh­jen­tä­mät taka­penk­ki­ri­vit eivät ole hei­dän­kään kan­nal­taan eduksi.

  30. Jari Huh­ta­la

    Toi­nen huo­mat­ta­va seik­ka on se, että närää on jo nyt herät­tä­nyt kovin eli­tis­ti­set avajaiset. 

    Mikä niis­sä nyt sit­ten oli niin kama­lan eli­tis­tis­tä? Kut­su­vie­ras­ti­lai­suus, johon oli kut­sut­tu talon raken­ta­mi­sen kans­sa teke­mi­sis­sä ollei­ta ihmi­siä tai aina­kin ins­ti­tuu­tioi­den edus­ta­jia (pait­si Hel­sin­gin kult­tuu­ri­lau­ta­kun­ta oli vis­siin unoh­det­tu epä­huo­mios­sa). Eikö tämä nyt ole ihan nor­maa­li juh­la­ti­lai­suus raken­nus­hank­keen päät­teek­si? Sama kon­sert­ti oli tar­jol­la suu­rel­le ylei­söl­le eilen ja tänään. Sali on tie­tys­ti rajal­li­sen kokoi­nen, joten ihan koko kan­saa sin­ne ei saa mahtumaan.

  31. Pet­te­ri Jär­vi­nen: kuun­te­len jos han­kit minul­le lait­teet? Et ilmei­ses­ti arvos­ta juu­rin­kaan live-esiin­ty­mi­siä, et yhtei­söl­lis­tä toimintaa.
    Kai­ken voi hoi­taa koto­na, omil­la lait­teil­la. Yksin. 

    Mut­ta mei­tä on toi­sen­lai­sia­kin ihmi­siä. Joil­le kon­sert­ti on haus­ka ilta ystä­vien seu­ras­sa musii­kin paris­sa ja tapah­tu­ma­na men­nä ja osallistua.

  32. Hel­sin­ki­lais elii­til­la on rahaa kun­non musiik­kie­la­myk­seen. Savos­sa tyy­dy­taan CD:hin, lait­to­miin ja ilman teki­ja­noi­keuk­sia, kuu­luu ja tun­tuu parem­mal­ta kun ei ole muu­ta mahdollisuutta.

  33. Var­mas­ti oli kiva käy­dä pai­kan päällä.

    Mut­ta entäs net­ti­kat­so­jat ja ‑kuun­te­li­jat? Taval­li­seen tapaan­sa YLE ei ollut huo­mioi­nut hei­tä, vaan kais­ta lop­pui kes­ken kättelyssä.

    5–10 sekun­nin välein pät­käi­si poik­ki ja sit­ten taas jos­sain koh­taa “kurot­tiin” vähän kiinni.

    Eilen oli muu­ten sama hom­ma, mut­ta telk­ka­rin puo­lel­la kun maik­ka­ril­la oli 30-vuo­tis­bi­leet uuti­sis­sa. Ensim­mäi­set 10 minuut­tia jäi näke­mät­tä ja muu­ten­kin koko hoi­to oli kuin juos­ten kus­tu. Välil­lä jäi jopa mai­nok­set näke­mät­tä, tuli vain mus­taa ruutua…

  34. Koko laki sisäl­tää hyvin vähän pakot­ta­vaa oikeut­ta. Lähes kai­kes­ta voi­daan sopia toisin.

    Kenen kans­sa kuka on teh­nyt min­kä sopi­muk­sen, kun jou­dun tyh­jää CD-levyä ostaes­sa­ni mak­sa­maan hyvi­tys­mak­sua? Olen­ko minä sopimusosapuoli?

    Ja mis­tä tule­vat suo­ja-ajat? Ovat­ko nekin kah­den hen­ki­lön (luon­nol­li­sen tahi oikeus­sel­lai­sen) väli­siä sopi­muk­sia vai lainsäädäntöä?

    Ymmär­tääk­se­ni teki­jä­noi­keuk­sia koh­taan osoi­tet­tu joten­kin asial­li­nen kri­tiik­ki on koh­dis­tu­nut nime­no­maan näi­hin kah­teen asi­aan. Asia­ton kri­tiik­ki on tie­tys­ti koh­dis­tu­nut ihan mihin sattuu.

    Mikään ei pako­ta teki­jää luo­vut­ta­maan oikeuk­sien­sa hal­lin­noin­tia Teos­tol­le. Allal­la on monia mark­ki­na­vää­ris­ty­miä, joi­den taus­tal­la ovat muut syyt kuin lain nykyi­nen sana­muo­to – jota luon­nol­li­ses­ti on syy­tä poh­tia kriittisesti.

    Yksi näis­tä mark­ki­na­vää­ris­ty­mis­tä lie­nee Ope­tus­mi­nis­te­riön Teos­to ry:lle myön­tä­mä asial­li­nen veron­kan­to-oikeus. Tämä tekee kil­pai­le­van putii­kin perus­ta­mi­sen vähän han­ka­lak­si, kun yhdel­le toi­mi­jal­le on annet­tu var­ma rahoi­tus omaan edunvalvontaansa.

  35. Muis­ta myös Osmo, että kun puhut elii­tis­tä, niin puhut samal­la myös itsestäsi.

    Ei kai ole ihan oikein aina irrot­tau­tua sii­tä elii­tis­tä käy­mäl­lä par­hail­la pai­koil­la ja sit­ten rapor­toi­da, ja poh­tia kuka ne kausi­kor­tit oikein lunastaa.

    Toden­nä­köi­ses­ti sai­sit sen kor­tin jos nii­tä on niu­kas­ti jaos­sa. Muil­le tulee ei-oota helposti.

  36. Mark­ku: “Takai­si­ko tämä sen, että talo täyt­tyi­si vähem­män eli­tis­ti­ses­tä kuu­li­ja­jou­kos­ta? Enpä usko. Voi­si pahim­mil­laan käy­dä niin­kin, että siel­lä istui­si sen jäl­keen musii­kin pie­ni “tie­dos­ta­va etujoukko””

    Eihän se näin mene. Jen­gi vaan on tot­tu­nut kuun­te­le­maan van­haa klas­sis­ta, kun on totu­tet­tu. Jos aloi­te­taan ter­hak­ka moder­ni­saa­tio, se alkaa kyl­lä kiin­nos­taa. Moder­ni maa­laus­tai­de on ihan eri ase­tel­mis­sa kuin moder­ni sin­fo­nia­musiik­ki juu­ri sii­tä syys­tä, että sitä tar­jo­taan enemmän.
    Mut­ta eipä mitään: Kuun­nel­koot brahm­si­aan ja hörp­pi­kööt kuo­ha­ri­aan, minä pysyn himas­sa. Siel­lä on uut­ta musaa plat­toi­na ihan riittävästi.

  37. Odo­tan, että pää­sen itse­kin mais­te­le­maan musiik­kia täs­sä monen todel­la hyväk­si arvioi­mas­sa akustiikassa.

    Mitä tulee Fin­lan­dia­ta­lon akus­tiik­kaan, niin se oli susi syn­tyes­sään, ja sil­le on teh­ty kaik­ki mitä on voi­tu. Vii­mek­si sii­hen asen­net­tiin säh­kö­akus­tiik­ka, joka on vihon vii­mei­nen kei­no, kun muu­ta ei enää voi­da. Eikä sekään pal­joa petrannut.

    On hie­noa, että Suo­mes­sa on nyt ole­mas­sa suu­ri ja hyvä-ääni­nen kon­sert­ti­ti­la. Uskon, että se ins­pi­roi omia muusi­koi­tam­me ja tuo kuul­ta­vak­si uusia.

  38. Kiin­nos­tai­si­pa tie­tää vuo­den pääs­tä min­kä tulo­luo­kan edus­ta­jia asiak­kaat ovat olleet (jakau­ma).

    Kyl­lä on veron­mak­sa­jien rahoil­la hyvä polii­tik­ko­jen raken­nel­la musiik­ki­sa­le­ja ja kilis­tel­lä shamppanjaa.

    Ei sil­lä, kuun­te­len klas­sis­ta musiik­kia, mut­ta olen aina pitä­nyt kult­tuu­ri­tu­kia tulon­siir­to­na köy­hil­tä rikkaille.

  39. Muusi­koi­den tulois­ta ja pira­tis­mis­ta kes­ku­tel­les­sa­ni näen aina mie­les­sä­ni kuvan Mic­hael Jack­so­nin omas­ta Never­Ne­ver­land huvi­puis­tos­ta ja Paul McCart­neyn tiluk­set Skotlannissa.”

    Niin aika moni muu­kin näkee. Sen ver­ran teho­kas­ta piraat­tien pro­pa­gan­da on ollut. Minä taas näen piraat­tien apo­lo­gioi­ta kuun­nel­les­sa­ni luvun 22.000. Se on muusi­koi­den kes­ki­palk­ka Suo­mes­sa. Ilman pää­asial­li­sen tulon­sa ope­tus­työs­tä kun­nal­li­sis­sa musiik­kiop­pi­lai­tok­ses­sa saa­via muusi­koi­ta luku oli­si vie­lä pal­jon pienempi. 

    Mut­ta onhan se sel­vää, että lie­väs­ti perus­päi­vä­ra­haa enem­män tie­naa­van musii­kin­te­ki­jän on kus­tan­net­ta­va tans­si­musa itse­ään tuplas­ti ja triplas­ti rik­kaam­mil­le kes­ki­tu­loi­sil­le. Katos kun Mic­hael Jack­son ja Paul McCartney.

  40. OS: “Kon­sert­ti­li­puis­ta tulee ole­maan pulaa… Jou­du­taan päät­tä­mään, miten niuk­kuut­ta jae­taan, Jon­ot­to­mal­la, eliit­tiä suo­sien vai hin­nal­la tai jol­lain näi­den yhdistelmällä.”

    Täs­tä asias­ta voi­si teh­dä tut­ki­muk­sen. Ole­tet­ta­vas­ti Hel­sin­gin hulp­pean musiik­ki­ta­lon toden­nä­köi­sin käyt­tä­jä on pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asu­va, vart­tu­nut ja eliit­tiin tai ylem­pään kes­ki­luok­kaan kuu­lu­va hifis­te­li­jä, joka hank­kii yhteis­kun­nan sub­ven­toi­mat tiket­tin­sä netis­tä eikä jonot­ta­mal­la. Niuk­kuut­ta jae­taan siis alu­eel­li­ses­ti ja sosi­aa­li­ryh­mit­täin eriarvoisesti. 

    Ode ja Mark­ku, mikä ihmeen eliit­ti? Jos musiik­ki­ta­lon isos­sa salis­sa on vajaat 2000 paik­kaa ja kon­sert­te­ja on HKO:lla, RSO:lla Sibal­la ja muil­la yhteen­sä kes­ki­mää­rin rei­lu nel­jä vii­kos­sa, niin ihmet­te­len että mis­tä Suo­meen löy­tyy niin pal­jon sitä kuu­lui­saa eliit­tiä? Että vii­kot­tain mel­kein 12 000 eliit­tiin kuu­lu­vaa ihmis­tä kävi­si konserteissa? 

    Jos nyt miet­tii ihan wiki­pe­dia- mää­ri­tel­mää elii­tis­tä, niin sii­hen ei kuu­lu se että eliit­tiä on joten­kin suun­nat­to­man pal­jon. Joten­kin tun­tuu sil­tä, että kes­ki­luo­kan on täs­sä arhin­mä­ke­läis-perus­suo­ma­lai­ses­sa dis­kurs­sis­sa kor­van­nut eliit­ti.

    Saman nyt voi tie­tys­ti tode­ta käy­mäl­lä vaik­ka kon­ser­tis­sa. Ei siel­lä aulas­sa välia­jal­la käy Kive­käs, Wal­den, Wihu­ri, Hel­le­berg, Rosen­lew eikä Frenc­kell. Siel­lä on ne kir­jas­ton­tä­dit, ylem­mät toi­mi­hen­ki­löt, kult­tuu­riam­mat­ti­lai­set ja musiik­kin ystä­vät, opis­ke­li­jat ja vaik­ka ketkä. 

    Huo­les­tut­ta­vaa on tosi­aan jos jo Oden­kin kie­len­käyt­töön alkaa lui­ker­ta­maan tämä epä­mää­räi­nen ‘eliit­ti’.

  41. ■Tuo­mas S. kir­joit­ti 2.9.2011 kel­lo 0:38

    ellen nyt ihan vää­rin muis­ta, niin pää­käyt­tä­jät ovat Sibe­lius-Aka­te­mia, RSO ja HKO. edus­tuk­set menee hal­lin­tayh­tiöis­sä tasan. Pro­ses­sia aika lähel­tä kat­so­nee­na mua jäi ihan kiin­nos­ta­maan, että min­ne nyt hävi­si 25% musiikkitalosta?”

    Hel­sin­gin Musiik­ki­ta­lon omis­ta­jat ovat Suomen
    val­tio/­Se­naat­ti-kiin­teis­töt (48 %), Hel­sin­gin kau­pun­ki (26 %)ja Yleis­ra­dio Oy (26 %).

  42. Mika:
    >Minä taas näen piraat­tien apologioita
    >kuun­nel­les­sa­ni luvun 22.000. Se on muusikoiden
    >kes­ki­palk­ka Suomessa.

    Ja “piraat­te­ja” jah­taa­mal­la se palk­ka ei nouse yhtään, kos­ka koko teol­li­suu­den toi­min­ta­mal­li on voi­mak­kaas­ti varal­li­suut­ta keskittävä.

    Muusi­kot ovat tätä nykyä lot­toa­jia: todel­la monet pyr­ki­vät pin­nal­le, muu­ta­ma har­va saa jät­ti­po­tin. Suu­rin osa kituuttaa.

    Tasai­sem­pi tulon­ja­ko, joka antai­si koh­tuul­li­sen lei­vän useam­mal­le muusi­kol­le, syn­tyi­si sii­tä, että muusi­kot saa­vat rahan­sa live­soit­ta­mi­ses­ta, eivät levy­bis­nes­lot­toon osallistumisesta.

    nimim. Gra­mexin jäse­nek­si pal­lo jal­kaan jäänyt

  43. Pira­tis­mis­ta: Käyn ahke­ras­ti kir­jas­tos­sa ja kei­koil­la sekä elo­ku­vis­sa eli mak­san kuu­kausit­tain tulo­ja tai­teen­te­ki­jöil­le pää­sy­lip­pu­jen muo­dos­sa. Ostan myös elo­ku­via, kir­jo­ja sekä cd-levy­jä, mut­ta vain 1–3 tuo­tet­ta kuu­kau­des­sa, kos­ka olen tip­pu­nut pysy­väs­ti perus­tu­lon varaan. Vie­lä töis­sä olles­sa tein han­kin­to­ja useammin.

    Käy­tän lisäk­si ver­tais­verk­ko­ja eli haen siel­tä toi­si­naan sekä musiik­kia, elo­ku­via että kirjoja. 

    Huom. En ostai­si kui­ten­kaan ainut­ta­kaan hake­maa­ni teos­ta, kos­ka minul­la ei oli­si sii­hen kui­ten­kaan varaa. 

    Tämä oleel­li­nen seik­ka unoh­tuu useim­mis­ta kes­kus­te­luis­ta. Osa pira­tis­mis­ta aiheut­taa tulo­jen mene­tyk­siä, mut­ta osa ei, kos­ka kaik­kia ver­tais­ver­kois­ta hae­tuis­ta tuot­teis­ta ei ostet­tai­si kui­ten­kaan. Ihmis­ten varal­li­suus on rajallista.

    Ver­tais­verk­ko toi­mii minul­le siten kir­jas­to­na, jon­ka vali­koi­ma on maa­kun­ta­kir­jas­toa mon­ta ker­ta­luok­kaa laajempi. 

    Esim. James Bur­ken Con­nec­tions-sar­jo­ja ei löy­dy, mut­ta ver­tais­ver­kois­ta löy­tyy. Hou­ku­tus on yksin­ker­tai­ses­ti lii­an suu­ri kun vaih­toeh­dot ovat joko jät­tää sar­ja näke­mät­tä tai mak­saa sii­tä ulko­lai­sel­le net­ti­kau­pal­le, mut­ta jät­tää raha­va­ro­jen rajal­li­suu­den vuok­si 3–5 elo­ku­vaa & keik­kaa väliin. 

    Ymmär­tääk­se­ni mui­den kuin musiik­ki­teol­li­suu­den tilaa­mis­sa tut­ki­muk­sis­sa on todet­tu use­aan ker­taan sama asia. Ahke­rim­mat piraa­tit ovat myös ahke­rim­pia tai­teen kulut­ta­jia. He käy­vät kes­ki­ver­toa useam­min keikoilla/konserteissa sekä osta­vat kes­ki­ver­toa useam­min musiik­kia ja elo­ku­via. Hei­dän­kin raha­va­ran­sa ovat rajal­li­set, joten ver­tais­verk­ko­jen kaut­ta jaet­tu­ja tuot­tei­ta ei voi las­ke yksi yhteen mene­te­tyk­si tuloksi.

    On sil­ti aiheel­lis­ta kysyä onko sil­ti­kään oikein varas­taa. Mut­ta toi­saal­ta on täy­sin jär­je­tön­tä tais­tel­la tek­nis­tä edis­ty­mis­tä vas­taan pitäy­ty­mäl­lä pel­käs­tään van­hen­tu­nee­seen ansain­ta­lo­giik­kaan & jake­lu­ta­paan. Kun ver­tais­ver­kos­ta saa ilman kiin­ni­jää­mi­sen ris­kiä saman tuot­teen nopeam­min ja vai­vat­to­mam­min kuin lail­li­ses­ti netis­tä osta­mal­la tahi kaupasta/kirjastosta hake­mal­la, niin on sel­vää, että ihmi­set käyt­tä­vät sitä oli se laki­tek­ni­ses­ti tahi moraa­li­ses­ti kuin­ka vää­rin tahan­sa. Musii­kin puo­lel­la esim. Spo­ti­fy on oiva esi­merk­ki oikean­suun­tai­ses­ta kehityksestä.

    Uskon, että kaik­ki digi­soi­ta­vis­sa ole­vat kult­tuu­rim­me tuot­teet siir­ty­vät pik­ku­hil­jaa net­tia­va­ruu­teen, jos­ta asiak­kaat voi­vat lainata/ostaa nii­tä jon­kin­lais­ta kor­vaus­ta vas­taan omil­le päät­teil­leen. Hifis­te­li­jät & elä­väs­tä musii­kis­ta tyk­kää­vät yms. yllä­pi­tä­ne­vät sil­ti edel­leen jon­kin­muo­tois­ta van­haa jakelutapaa.

  44. Kan­san­edus­ta­ja on kan­san edus­ta­ja täs­sä­kin asias­sa. Ei mei­dän äänes­tä­jien tar­vit­se joka paik­kaan änge­tä, tätä var­ten olem­me äänes­tä­neet itsel­lem­me edus­ta­jat. Tulee pal­jon hal­vem­mak­si ja sääs­te­tään samal­la luon­toa, kun Osmo käy mei­dän kaik­kien puolesta.

  45. Jos nyt joku vie­lä on sii­nä har­ha­luu­los­sa että Fin­lan­dia-talon akus­tiik­ka oli­si joten­kin voi­tu kor­ja­ta sel­lai­sek­si että akus­ti­nen musiik­ki toi­mii siel­lä, niin herä­tys! Salin toi­mi­mat­to­muus ei joh­du mis­tään pin­ta­ma­te­ri­aa­leis­ta tai muis­ta yksi­tyis­koh­dis­ta, vaan sii­tä että koko huo­neen perus­muo­to on akus­ti­ses­ti mah­do­ton. Maa­il­mas­sa ei ole yhtään tuon muo­tois­ta viuh­ka­mal­lis­ta salia joka toi­mi­si hyvin. Akus­tii­kan asian­tun­ti­jat kyl­lä ker­toi­vat tämän Aal­lol­le, ja sit­ten he sai­vat­kin pot­kut. Fin­lan­dia-talon akus­tiik­kaan ei tep­si muu kuin salin repi­mi­nen alas ja koko­naan uuden raken­ta­mi­nen tilalle.

  46. AM kir­joit­ti:
    “Ja tätä lin­jaa sit­ten sovel­let­tai­siin myös mui­hin jul­ki­siin pal­ve­lui­hin? Ei se ter­veys­kes­kus­kaan nimit­täin mak­su­jen­sa varas­sa toimi.”

    Ale­taan pik­ku hil­jaa pääs­tä asian yti­meen: onko uuden muusiik­ki­ta­lon pal­ve­lut todel­la­kin sitä toi­min­taa, jot­ka kuu­lu­vat sub­ven­toi­tu­jen jul­kis­ten pal­ve­lui­den pii­riin, ja mil­lä ihmeen perus­teil­la? Ja vie­lä näi­nä aikoi­na? Mie­les­tä­ni nii­tä ei aina­kaan voi ver­ra­ta esi­mer­kik­si ter­vey­den­huol­toon, jouk­ko­lii­ken­tee­seen, perus­kou­lu­tuk­seen tai liikuntaan.

  47. Jen­gi vaan on tot­tu­nut kuun­te­le­maan van­haa klas­sis­ta, kun on totu­tet­tu. Jos aloi­te­taan ter­hak­ka moder­ni­saa­tio, se alkaa kyl­lä kiin­nos­taa. Moder­ni maa­laus­tai­de on ihan eri ase­tel­mis­sa kuin moder­ni sin­fo­nia­musiik­ki juu­ri sii­tä syys­tä, että sitä tar­jo­taan enemmän.

    Jos sal­lit, olen vah­vas­ti eri miel­tä. Se ei ole ihan sat­tu­maa, että musiik­ki on tonaa­lis­ta. Tonaa­li­suu­den tyyp­pi (12‑, 5‑, 17- sävel­jär­jes­tel­mä tai jokin muu) on enem­män tuu­ris­ta kiin­ni. Sekin on osin sat­tu­maa, min­kä­lai­sia moo­de­ja käy­te­tään, ja mitä affek­te­ja nii­hin lii­te­tään. Kui­ten­kin kai­ken poh­jal­la ole­vat inter­val­lit tule­vat suo­raan pien­ten koko­nais­lu­ku­jen taa­juus­suh­teis­ta, ja ne näky­vät myös mui­den maa­il­man­kolk­kien musii­kil­li­ses­sa perinteessä.

    Sen sijaan uudem­man tai­de­musii­kin muo­dot ovat usein tie­toi­ses­ti toi­sin kon­struoi­tu­ja. Tulee ato­na­li­suus sit­ten sar­jal­li­suu­te­na, alea­to­ri­suu­te­na tai vaik­ka hur­jem­pien mik­roin­ter­val­lien muo­dos­sa, se on aika kau­ka­na mei­tä ympä­röi­vän musii­kin tutus­ta tonaalisuudesta.

    En yri­tä täl­lä sanoa sitä, että uusi musiik­ki oli­si huo­noa, tai että nyky­sä­vel­tä­jät oli­si­vat joten­kin dege­ne­rant­te­ja ver­rat­tu­na edel­tä­jiin­sä. Väit­täi­sin jopa, että kos­kaan aikai­sem­min sävel­tä­jät eivät ole olleet yhtä kou­lu­tet­tu­ja ja tie­dol­li­ses­ti osaa­via kuin nyky­ään. Nyky­sä­vel­tä­jien toi­min­ta kui­ten­kin perus­tuu hyvin pit­käl­ti sii­hen, että he tun­te­vat aikai­sem­paa musiik­kia, viit­taa­vat sii­hen ja rik­ko­vat sen rajoja.

    Tämä tekee nyky­musii­kis­ta kyl­lä alaa tun­te­val­le kieh­to­vaa, mut­ta satun­nai­sel­le ohi­kul­ki­jal­le se on useim­mi­ten kovin vie­ras­ta. On aika vai­kea kuvi­tel­la, että suu­ri ylei­sö hyp­päi­si san­koin jou­koin kuun­te­le­maan Stock­hause­nia tai ehkä edes Saa­ria­hoa. Jos halu­taan tar­jo­ta suu­rem­mil­le jou­koil­le “tai­de­musiik­kia” kor­vaan­so­pi­val­la taval­la, niin sit­ten lie­nee fik­sum­paa aloit­taa jos­tain lähem­pä­nä tut­tua olevasta. 

    Nii­tä yhtei­siä juu­ria popu­laa­ri­musii­kil­la (joka toi­voi­si tule­van­sa tai­teek­si luo­ki­tel­luk­si) ja tai­de­musii­kil­la (joka toi­voi­si tule­van­sa popu­laa­rik­si) kui­ten­kin löy­tyy juu­ri sii­tä van­hem­mas­ta klas­si­ses­ta. Ja vaik­ka pop­pa­reil­le on kiva irviä I‑IV-V‑I:stä, niin se juon­taa juu­ren­sa renes­sans­sin kont­ra­punk­ti­sat­sis­ta. (Ja sii­tä aihees­ta MuT V‑M Tapio osaa var­mas­ti ker­toa pal­jon lisää.)

  48. Jaak­ko Kuusis­to: “Akus­tii­kan asian­tun­ti­jat kyl­lä ker­toi­vat tämän Aal­lol­le, ja sit­ten he sai­vat­kin potkut. ”

    Täs­tä on myös toi­nen ver­sio. Suo­mes­sa oli yksi var­tee­no­tet­ta­va akus­tii­kan asian­tun­ti­ja, jon­ka kans­sa Alvar Aal­to meni pala­ve­riin. Pala­ve­rin jäl­keen hän tote­si, että mies­tä, jol­la on nah­ka­kra­vat­ti ei voi ottaa vaka­vas­ti, ja teki suun­ni­tel­mat välit­tä­mät­tä akus­ti­kon ohjeista… 😉

  49. Ale­taan pik­ku hil­jaa pääs­tä asian yti­meen: onko uuden muusiik­ki­ta­lon pal­ve­lut todel­la­kin sitä toi­min­taa, jot­ka kuu­lu­vat sub­ven­toi­tu­jen jul­kis­ten pal­ve­lui­den pii­riin, ja mil­lä ihmeen perusteilla?”

    Ehdot­to­mas­ti ne kuu­lu­vat. Ei ihmi­nen elä pel­käs­tä lei­väs­tä. Jos kult­tuu­ri­pal­ve­lut ja nii­den muka­na euroop­pa­lai­nen kult­tuu­ri­pe­rin­tö hin­noi­tel­laan pois taval­li­sen kan­san ulot­tu­vil­ta, sepä vas­ta syn­nyt­tää­kin epä­ta­sa-arvoa ja elitismiä.

    Klas­si­nen musiik­ki ero­aa popu­laa­ri­musii­kis­ta, kos­ka sitä ei ole ole­mas­sa ilman rahaa ja asial­li­sia tilo­ja. Sin­fo­niaor­kes­te­ria ei har­joi­te­ta autotallissa.

  50. Mikä van­hois­ta saleis­ta pure­taan? Hel­sin­gis­sä on tun­ne­tus­ti ollut riit­tä­väs­ti kapa­si­teet­tia, joten nyt uuden, kal­liin ja akus­tii­kal­taan erin­omai­sen salin val­mis­tut­tua on mah­dol­li­suus pur­kaa joku van­hois­ta ja käyt­tää tont­ti hyödyllisemmin.

  51. Eihän musiik­ki­ta­lon kat­so­ja­kun­nas­sa ole kyse elii­tis­tä vaan eli­tis­mis­tä. Osa kan­sa­kun­nas­ta halu­aa vält­tää popu­lis­mia ja hakeu­tuu “parem­pien ihmis­ten” har­ras­tus­ten pariin, johon kuu­luu mm. klas­si­nen musiik­ki ja muu kor­kea­kult­tuu­ri. Jako parem­piin ja huo­noi­hin har­ras­tuk­siin on sato­ja vuo­sia vanha.

  52. Fin­lan­dia-talo voi­daan mut­taa reumasairaalaksi.

  53. Kuvi­tel­laan­pa, että piraat­ti­jouk­koa edus­taa 3500 euroa kuus­sa tie­naa­va koo­da­ri, joka mie­lel­lään käyt­tää rahan­sa kau­koi­däs­sä val­mis­tet­tuun tek­no­lo­gi­aan ja että “eliit­tiä” edus­taa 2200 kuus­sa tie­naa­va kir­jas­ton­hoi­ta­ja, joka käyt­tää rahan­sa mie­lel­lään suo­ma­lai­siin kult­tuu­ri­pal­ve­lui­hin — mikä ihme tekee tuos­ta kir­jas­ton­hoi­ta­jas­ta “eliit­tiä” ja mikä tekee piraa­tis­ta joten­kin sankarillisemman?

    Kes­ki-ikäi­set nai­set kan­soit­ta­vat kult­tuu­ri­lai­tos­ten kat­so­mot. Ei tar­vit­se kuin jos­kus nos­taa per­sus ylös tie­to­ko­neen vie­res­tä ja men­nä kat­so­maan mitä tahan­sa tai­de­kult­tuu­ri­ta­pah­tu­maa. Ei siel­lä olla tur­kik­set pääl­lä, vaan pikem­min­kin aika mones­ta osal­lis­tu­jas­ta näkee, ettei rahaa ole kau­hal­la jaeltu.

    Jos ei kos­kaan käy itse tapah­tu­mis­sa, elää oman hie­man har­hai­sen ver­tais­verk­kon­sa muo­dos­ta­mien ja vah­vis­ta­mien mie­li­ku­vien varas­sa. Eliit­ti? Mikä tekee elii­tis­tä elii­tin? Mikä teki­si elii­tis­tä niin voi­mak­kaas­ti halveksuttavan?

  54. Ale­taan pik­ku hil­jaa pääs­tä asian yti­meen: onko uuden muusiik­ki­ta­lon pal­ve­lut todel­la­kin sitä toi­min­taa, jot­ka kuu­lu­vat sub­ven­toi­tu­jen jul­kis­ten pal­ve­lui­den pii­riin, ja mil­lä ihmeen perusteilla?”
    Eli samal­la logii­kal­la esi­mer­kik­si Kan­sal­lis­museon voi­si var­maan­kin pur­kaa ja tilal­le vaik­ka­pa MacDonalds?

  55. Kii­tos musiik­ki­ta­lon ylel­lä ei ole nyt varaa lähet­tää tv:stä muu­ta kuin rea­li­ty­sar­jo­ja, uusin­to­ja ja viih­de­uu­ti­sia. Se sii­tä kult­tuu­rin nettoedistämisestä.

  56. Jor­ma kirjoitti:
    “Eli samal­la logii­kal­la esi­mer­kik­si Kan­sal­lis­museon voi­si var­maan­kin pur­kaa ja tilal­le vaik­ka­pa MacDonalds?”

    Ensik­si on pak­ko myön­tää, että tuo oli hyvä ja hyvin kitey­tet­ty vasta-argumentti!

    On pal­jon sel­lais­ta kult­tuu­ria, jon­ka tuke­mi­nen jul­ki­sin varoin on hyvin perus­tel­tua. Näin sik­si, että vai­ku­tuk­set ovat laa­jem­mat (ja museoi­den tapauk­ses­sa myös pidem­mät) mitä yksit­täi­set mark­ki­na­toi­mi­jat halua­vat (tai osaa­vat) ottaa huo­mioon. Kult­tuu­ri pitää kui­ten­kin täs­sä ymmär­tää hyvin laa­jas­ti. Musiik­ki­ta­lon tar­joa­ma kult­tuu­ri­tar­jon­ta on vain ole­ma­ton osa sii­tä, vaik­ka se kui­ten­kin vie mer­kit­tä­vän osan niu­kois­ta voi­ma­va­rois­ta. Toi­sin sanot­tu­na musiik­ki­ta­loon uhra­tut ja jat­kos­sa jat­ku­vas­ti uhrat­ta­vat varat oli­si voi­tu suun­na­ta pait­si “demo­kraat­ti­sem­min” myös siten, että myön­tei­set vai­ku­tuk­set oli­si­vat suu­rem­mat ja ennen­kaik­kea laajemmat. 

    Esi­mer­kik­si moni­puo­li­nen kult­tuu­ri­ta­lo oli­si minus­ta sopi­nut tuo­hon pal­jon parem­min. Nyt koko Töö­lön-lah­den kult­tuu­ri­tar­jon­ta koh­dis­tuu san­gen tar­kas­ti yhdel­le ja samal­la kohderyhmälle.

  57. Klas­si­ses­ta musiikista:

    Vie­lä rei­lu 15 vuot­ta sit­ten en pii­tan­nut klas­si­ses­ta musii­kis­ta ollen­kaan. Ajat­te­lin sen ole­van jotain pölyis­tä viu­lun­vin­gu­tus­ta jota säh­kön kek­si­mi­sen jäl­keen ei voi ottaa vaka­vas­ti. No, onnek­si kui­ten­kin tutus­tu­maan avoi­min mie­lin tuo­hon musii­kin alu­ee­seen ja löy­sin jotain aivan usko­ma­ton­ta. Nyky­ään tun­tuu usko­mat­to­mal­ta että sitä on elä­nyt 25-vuo­ti­aak­si ilman vaik­ka­pa J.S. Bac­hin musiikkia.

    Klas­sis­ta musiik­kia on aivan val­ta­vas­ti. Eri tyy­lis­tä eri aika­kausil­ta, eri sävel­tä­jil­tä ja eri soi­tin­ko­koon­pa­noin pia­no­musii­kis­ta aina val­ta­viin ora­to­rioi­hin. Klas­si­sen musii­kin suun­na­ton aar­re­ait­ta tar­jo­aa taa­tus­ti jokai­sel­le jotain jos vaan sen itse halu­aa löy­tää. Klas­si­sen musii­kin CD-levyt eivät kär­si loud­ness war-tau­dis­ta ja SACD-levy­jä­kin jul­kais­taan edelleen.

    Omien suo­sik­kien löy­tä­mi­nen klas­si­sen musii­kin val­ta­vas­ta kir­jos­ta ei ole kyl­lä tri­vi­aa­lia joten vai­vaa kyl­lä saa näh­dä mut­ta onpa­han sit­ten harrastamista.

    Äänen­tois­tos­ta:

    Tääl­lä mai­nit­tu cross­talk cancel­la­tion-tek­niik­kaan perus­tu­va “3D-ääni” toi­mii kivas­ti kai­ut­to­mas­sa huo­nees­sa sii­nä pis­tees­sä johon suo­da­tus on opti­moi­tu. Siir­ryt­täes­sä pois tuos­ta pis­tees­tä tai olles­sam­me kai­kui­sam­mas­sa tilas­sa hom­ma alkaa kaatumaan.

    Ääni­kent­tä­syn­tee­sis­sä luo­daan halut­tu ääni­kent­tä huo­ne­ti­laan suu­rel­la mää­räl­lä ääni­läh­tei­tä huo­neen sei­nil­lä. Täl­löin saa­daan tie­tyn kal­tai­nen akus­tiik­ka jäl­ji­tel­tyä koko huo­nee­seen. Kui­ten­kin, taval­li­ses­sa olo­huo­nees­sa jou­dum­me käy­tän­nös­sä tur­vau­tu­maan 2–7 kai­ut­ti­meen. Jos on niin onnel­li­ses­ti että sisus­ta­mi­nen alkaa kai­ut­ti­mien opti­maa­li­ses­ta sijoit­ta­mi­ses­ta, voi täl­lai­nen kai­u­tin­mää­rä antaa akus­ti­ses­ti jär­jel­li­ses­sä huo­nees­sa hyvän tulok­sen. Tämä­kään ei kor­vaa kon­ser­tis­sa käy­mis­tä vaan on sil­le vaih­toeh­toi­nen tapa naut­tia musiikista.

    Fin­lan­dia-talos­ta:

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti minua ärsyt­tää Fin­lan­dia-talon vähät­te­ly. Minus­ta kysees­sä on yksi maam­me upeim­pia raken­nuk­sia erään kaik­kien aiko­jen suu­rim­man ark­ki­teh­din piir­tä­mä­nä. Sii­hen aikaan kun Fin­lan­dia-taloa teh­tiin, akus­ti­nen suun­nit­te­lu oli eri kan­ti­mis­sa kuin nyky­ään. Ei ollut tie­to­ko­nei­ta apu­na. Akus­tii­kan onnis­tu­mi­nen oli enem­män “juma­lan käsis­sä”. Fin­lan­dia-talon akus­tii­kan huo­nous joh­tuu late­raa­li-ener­gian puut­tees­ta, eli salis­sa on lii­an vähän sivusuun­tai­sia hei­jas­tuk­sia. Late­raa­li-ener­gian tär­keys musiik­ki­sa­leis­sa alkoi vas­ta sel­vi­tä akus­ti­koil­le samoi­hin aikoi­hin kun taloa tehtiin.

    Nyt kun akus­tii­kal­taan erin­omai­nen sali on saa­tu raken­net­tua vie­reen niin Fin­lan­dia-talon arvos­te­lun soi­si vai­me­ne­van. Anne­taan sil­le arvo ark­ki­teh­too­ni­ses­ti upea­na raken­nuk­se­na. Minä aina­kin annan.

  58. ”…Lähes kai­kes­ta voi­daan sopia toisin.””
    “Kenen kans­sa kuka on teh­nyt min­kä sopi­muk­sen, kun jou­dun tyh­jää CD-levyä ostaes­sa­ni mak­sa­maan hyvi­tys­mak­sua? Olen­ko minä sopimusosapuoli?”

    Et ole sopi­ja­puo­li, kos­ka asia on hoi­det­tu ns. sopi­mus­li­sens­sil­lä. Ts. jul­ki­nen val­ta on teh­nyt sopi­muk­sen oikeu­des­ta­si suo­rit­taa yksi­tyis­tä kopioin­tia. Ilman täl­lais­ta jär­jes­te­lyä hyvi­tys­mak­su tus­kin oli­si käy­tän­nös­sä mah­dol­li­nen. On vai­kea kuvi­tel­la tilan­net­ta, jos­sa jokai­nen suo­ma­lai­nen kävi­si sopims­ta asias­ta erik­seen oikeu­den­hal­tio­joi­ta edus­ta­van orga­ni­saa­tion kan­sa tai että yksi­tyi­nen kopioin­ti kiel­let­täi­siin. Mui­ta vaih­toeh­to­ja oli­si­vat a) hyvi­tyk­sen tilit­tä­mät­tä jät­tä­mi­nen tai b) vas­taa­va kom­pen­saa­tio vero­tuk­sel­li­sin kei­noin. Kai­kis­sa näis­sä on omat ongelmansa.

    Ja mis­tä tule­vat suo­ja-ajat? Ovat­ko nekin kah­den hen­ki­lön (luon­nol­li­sen tahi oikeus­sel­lai­sen) väli­siä sopi­muk­sia vai lainsäädäntöä?”

    Suo­ja-ajat ovat pakot­ta­vaa (indis­po­si­tii­vis­ta) lain­sää­dän­töä. Useim­pien mie­les­tä 70 ja 50 v. suo­ja-ajat ovat lii­an pit­kät. Vali­tet­ta­vas­ti EU:n teki­jä­noi­keus­lain­sää­dän­töä yhden­mu­kais­tet­taes­sa vali­tuk­si tuli­vat sen val­tion suo­ja-ajat, jos­sa ne oli­vat pisim­mät — muis­taak­se­ni Sak­san. Asian mer­ki­tys­tä ei kui­ten­kaan tule lii­oi­tel­la. Esim. musii­kin alla mer­kit­tä­vim­mät mark­ki­na­tint­res­sit koh­dis­tu­vat elä­vien teki­jöi­den musiik­kiin. Uskoi­sin myös, että esim. tie­to­ko­ne­pe­lia­lal­la har­va on kiin­nos­tu­nut kym­me­niä vuo­sia van­hois­ta ohjelmista.

    Ymmär­tääk­se­ni teki­jä­noi­keuk­sia koh­taan osoi­tet­tu joten­kin asial­li­nen kri­tiik­ki on koh­dis­tu­nut nime­no­maan näi­hin kah­teen asiaan.”

    Molem­pia asioi­ta voi­daan syys­tä kri­ti­soi­da ja myös kehit­tää. Suo­ja-aiko­ja lie­nee perus­tel­tua poh­tia uudel­leen ja sopi­mus­li­sens­si­jär­jes­tel­mää kehit­tää (tai kor­va­ta toi­sel­la). Kum­man­kaan muut­ta­mi­nen ei kajoa teki­jä­noi­keu­den ytimeen.

    Yksi näis­tä mark­ki­na­vää­ris­ty­mis­tä lie­nee Ope­tus­mi­nis­te­riön Teos­to ry:lle myön­tä­mä asial­li­nen veronkanto-oikeus.”

    Tämä on tot­ta. Hyvi­tys­mak­suins­ti­tuu­tioon liit­ty­vän fak­ti­sen veron­ka­to-oikeu­den ohes­sa mark­ki­noi­ta poten­ti­aa­li­ses­ti vää­ris­tää Teos­ton mää­rää­vä mark­ki­na-ase­ma oikeuk­sen hal­lin­noit­si­ja­na. Huo­mat­ta­koon, että näi­tä kah­ta Teos­ton teh­tä­vää ei tule sekoit­taa kes­ke­nään. Molem­piin ongel­miin on vai­kea löy­tää käy­tän­nös­sä toi­mi­vaa kor­vaa­va ratkaisua.

  59. Mikä van­hois­ta saleis­ta pure­taan? Hel­sin­gis­sä on tun­ne­tus­ti ollut riit­tä­väs­ti kapa­si­teet­tia, joten nyt uuden, kal­liin ja akus­tii­kal­taan erin­omai­sen salin val­mis­tut­tua on mah­dol­li­suus pur­kaa joku van­hois­ta ja käyt­tää tont­ti hyödyllisemmin.”

    Fin­lan­dia-talon salin voi­si nyt akus­toi­da kai­ut­to­mak­si ja varus­taa gene­lecin kaa­peil­la, sii­tä saa­tai­siin maa­il­man­luo­kan säh­köi­sen musii­kin sali.

  60. Yksi Musiik­ki­ta­lon taha­ton sivu­vai­ku­tus voi olla, että yli 40 kon­sert­ti­sa­lia ympä­ri Suo­men menet­tä­vät asiak­kai­taan Musiikkitalolle. 

    Tie­ten­kin voi käy­dä myös niin, että koko­nai­suu­te­na kysyn­tä kas­vaa (osin lisään­ty­neen jul­ki­suu­den myö­tä) ja kun Hel­sin­gin Musiik­ki­ta­lo on lop­puun­myy­ty, muut salit saa­vat­kin lisää asiak­kai­ta… Oikeas­taan voi­si toi­voa, että syn­tyi­si kil­pai­lua ja sen myö­tä pro­fi­loi­tu­mis­ta eri­lai­seen musiik­kiin — oli­sin iloi­sem­pi sii­tä, että meil­lä on 45 salia, joil­la on eri­lai­nen pro­fii­li, kuin että meil­lä on 45 salia (mukaan lukien Musiik­ki­ta­lon salit), jois­sa soi­te­taan ihan mitä vain…

  61. Kun musiik­ki­ta­lo kus­tan­ne­taan koko­nai­suu­des­saan jul­ki­sis­ta varois­ta, voi­daan ede­lyt­tää sen pal­ve­lui­den kuu­lu­van suo­ma­lais­ten perus­oi­keuk­siin. Täl­lä perus­teel­la yhteis­kun­nan pitää kor­va­ta lip­pu­mak­sut osa­na sosiaaliturvaa.

    Musiik­ki­ta­lon ja Kan­sal­li­soop­pe­ran tar­jon­ta on anti­so­si­aa­lis­ta tulon­siir­toa pal­ve­lui­den pää­asial­li­sil­le käyt­tä­jil­le eli var­sin hyvä­osai­sel­le ja ‑tuloi­sel­le väestöosalle.

    Yhteis­kun­ta kom­pen­soi jokais­ta kan­sal­li­soop­pe­ran lip­pua 160 eurol­la. Musiik­ki­ta­lon vas­taa­vas­ta kus­tan­nuk­ses­ta onko jo tietoa?

  62. Kuun­te­le­pa jos­kus digi­taa­lis­ta 5.1 tai 7.1‑tilaääntä koti­teat­te­ris­ta kon­sert­ti- tai oop­pe­ra-levyl­lä (DVD tai Blu-ray). On ihan tois­ta kuin cd-levy kuulokkeista.”

    Mitä oop­pe­ras­sa tai kon­ser­tis­sa kuu­luu takaa? Kai­kua, ylei­söä? Hyvät kuu­lok­keet piek­se­vät kui­ten­kin 95% koti­teat­te­rei­den 5.1 virityksistä.

  63. Kult­tuu­ri on perus­oi­keus, myös kor­kea­kult­tuu­ri (ks. PL 16.2 §). Kor­kea­kult­tuu­ria ei ole mis­sään län­si­maas­sa ole­mas­sa ilman jon­kun­sort­tis­ta jul­kis­ta tukea. Tuen tar­koi­tuk­se­na on mah­dol­lis­taa tai­de-elä­myk­set mah­dol­li­sim­man laa­jal­le jou­kol­le. Puhe “elii­tis­tä” täs­sä yhtey­des­sä on kovin hep­pois­ta. Huip­pu­luo­kan esit­tä­vän tai­teen äärel­lä pää­see kah­den kal­ja­tuo­pin hin­nal­la lähes kaik­kial­la maas­sam­me. On oma valin­ta jät­tää tämä mah­dol­li­sus käyt­tä­mät­tä. “Elii­tin” ovi on auki kaikille.

    Sub­ven­toin­nin osuut­ta voi­daan tie­tys­ti vähen­tää lisää­mäl­lä yhteis­kun­nal­lis­ta eriar­voi­suut­ta siten, että muo­dos­tuu luok­ka, jol­la on varaa mak­saa enem­män omas­ta pus­sis­taan. Tätä­kö haluamme?

    On peri­aat­tees­sa mah­dol­lis­ta lei­ki­tel­lä aja­tuk­sel­la, että Suo­mi ryh­tyi­si kor­kea­kult­tuu­ri­va­paak­si val­tiok­si. Täl­lai­sia kokei­lu­ja­han on teh­ty esim. Kii­nas­sa ja Pol Pol­tin Kam­put­seas­sa. Tois­tai­sek­si jokai­sen vii­te­ryh­määm­me kuu­lu­van val­tion pää­kau­pun­gis­sa on oop­pe­ra ja toi­mi­va konserttisali.

  64. Kes­ki-ikäi­set nai­set kan­soit­ta­vat kult­tuu­ri­lai­tos­ten kat­so­mot. Ei tar­vit­se kuin jos­kus nos­taa per­sus ylös tie­to­ko­neen vie­res­tä ja men­nä kat­so­maan mitä tahan­sa tai­de­kult­tuu­ri­ta­pah­tu­maa. Ei siel­lä olla tur­kik­set pääl­lä, vaan pikem­min­kin aika mones­ta osal­lis­tu­jas­ta näkee, ettei rahaa ole kau­hal­la jaeltu.”

    Kom­men­toi­ja osuu suo­raan asian yti­meen. Itse kävin vii­me vii­kol­la perä­ti kah­des­sa kon­ser­tis­sa. Olen imar­rel­tu, jos minut lue­taan johon­kin eliit­tiin esi­mer­kik­si älyn puo­les­ta, mut­ta 1700 euron kuu­kausi­tu­loil­la (yli­opis­tol­la opet­ta­mi­nen ei lyö lei­vil­le) tus­kin kuu­lun aina­kaan mihin­kään suu­ri­tu­lois­ten eliittiin.

  65. Asun sadan kilo­met­rin pääs­sä pää­kau­pun­gis­ta. Jo ennen musiik­ki­ta­lon val­mis­tu­mis­ta oli­sin mie­lel­lä­ni tul­lut kuu­le­maan RSOn kon­sert­te­ja, mut­ta ne tun­tui­vat ole­van kes­kel­lä viik­koa, lähes virka-aikaan.
    Ei ole kovin iso nau­tin­to ajaa edes­ta­kai­sin tuo­ta mat­kaa — kes­kel­lä viik­koa. Var­sin­kin pimeäs­sä paluu­mat­ka nos­taa musii­kin­kuun­te­lu­kyn­nyk­sen ihan omaan luok­kaan­sa. Kausi­kort­tia en aina­kaan aja­tel­lut hank­kia. En musiik­ki­ta­loon, HIF­Kin mat­sei­hin tai kori­pal­loon Helsingissä.
    Ymmär­tääk­se­ni kui­ten­kin minä­kin osal­ta­ni tuo­ta musiik­ki­ta­loa (ja RSO­ta) rahoi­tan? No, ehkä YLE Aree­na tar­jo­aa lohdun.

  66. Juhal­le: Kaik­ki RSO:n kon­ser­tit voit kuun­nel­la suo­ri­na lähe­tyk­si­nä Ylen Radio 1:ltä.

    Eikö Sibe­lius-Aka­te­mia muka tar­vit­se omaa raken­nus­ta kuten Teat­te­ri­kor­kea­kou­lu tai Eläin­tie­teel­li­nen? Sil­tä tun­tuu näi­tä kom­ment­te­ja lukies­sa. Musiik­ki­ta­lo on siis yhtä kuin Sibe­lius-Aka­te­mia täy­den­net­ty­nä suu­rel­la salil­la ja har­joit­te­lu­ti­loi­na Hel­sin­gin kau­pun­gi­nor­kes­te­rin ja RSO:n käyttöön.

  67. Onnit­te­lut uuden asian löy­tä­mi­ses­tä! Toi­nen kuu­le­mi­sen arvoi­nen sali suo­mes­sa sijait­see Kuh­mos­sa, jon­ne kan­nat­taa poi­ke­ta aina­kin hei­nä­kuus­sa kama­ri­musiik­ki­juh­lien aikaan. Lisäk­si sali on myös kau­nis ja sijain­ti on erin­omai­nen hil­jai­sen jär­ven rannalla.

  68. Kan­nan kor­te­ni kekoon tähän eliit­ti-vään­töön. Vara­sin äsket­täin ensim­mäi­sen kon­sert­ti­lip­pu­ni uuteen Musiik­ki­ta­loon. Väi­tös­kir­jaa teke­vä­nä jat­ko-opis­ke­li­ja­na sain lipun vie­lä opis­ke­li­ja­hin­taan, joka oli koko­nai­set 7€. Ostin puo­li­sol­le kans­sa. Eni­ten jäi har­mit­ta­maan se, että täs­tä 14€ ostok­ses­ta lip­pu­pal­ve­lu peri 4,50€ “toi­mi­tus­mak­sua” (eli mak­sua sii­tä, että sain lipun tie­dos­to­na säh­kö­pos­tii­ni, jos­ta jou­duin sen itse tulos­ta­maan). Myön­nän, että toi­mi­tus­mak­su jäi kir­ve­le­mään, mut­ta lipun hin­ta ei ollenkaan.

    Kaik­ki eivät ole opis­ke­li­ja-alen­nuk­seen oikeu­tet­tu­ja, mut­ta myös elä­ke­läi­set, kou­lu­lai­set, työt­tö­mät ja ase­vel­vol­li­suut­taan suo­rit­ta­vat saa­vat alen­nus­ta aina­kin RSO:n lipuis­ta. Itse kävin RSO:n kon­ser­teis­sa Fin­lan­dia-talos­sa vie­lä olles­sa­ni köy­hä ja kipeä perus­opis­ke­li­ja, eikä lipun hin­ta mie­les­tä­ni sil­loin­kaan ollut pie­nel­le bud­je­til­le­ni kohtuuton.

    Olen myös toi­mi­nut kah­den eri kon­sert­ti­sa­lin ovi­vah­ti­mes­ta­ri­na pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Koke­mus­te­ni perus­teel­la sanoi­sin, että eten­kin klas­si­sen musii­kin kon­ser­teis­sa käy pal­jon nai­sia, elä­ke­läi­siä ja opis­ke­li­joi­ta. Jos kyse on elii­tis­tä, niin ei sii­nä tapauk­ses­sa aina­kaan talous­e­lii­tis­tä tai yhteis­kun­nan val­taa pitä­vis­tä. Toki yhteis­kun­ta­luok­ka ja monet muut ihmis­ryh­mien erot näky­vät kuu­li­ja­kun­nas­sa: esi­mer­kik­si maa­han­muut­ta­jat, vam­mai­set ja sel­keäs­ti köy­hän / syr­jäy­ty­neen oloi­set ihmi­set ovat suh­teel­li­sen har­vi­nai­nen näky klas­si­sen musii­kin kon­ser­teis­sa. Sii­nä mie­les­sä on vää­rin väit­tää, että klas­si­nen musiik­ki oli­si yhtä lail­la kaik­kien saa­vu­tet­ta­vis­sa, esim. kou­lu­tuk­ses­ta ja tulo­ta­sos­ta riippumatta.

    Joka tapauk­ses­sa: aina kun joku kom­men­toi, että siel­lä se eliit­ti nyt pönöt­tää kal­liis­sa kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mis­sa, niin tulee kyl­lä itsel­le­ni mie­leen, että ovat­ko nämä kom­men­toi­jat usein­kin käy­neet itse konsertissa. 

    Ja pie­ne­nä vink­ki­nä vie­lä: jos tekee vaik­ka­pa osa-aikais­ta­kin työ­tä jos­sain kon­sert­ti­sa­lis­sa, esi­mer­kik­si vah­ti­mes­ta­ri­na tai nau­la­kol­la, saa usein ilmais­lip­pu­ja kon­sert­tei­hin. Aivan kaik­kiin ei vapai­ta paik­ko­ja ole saa­ta­vil­la, mut­ta käy­tän­nös­sä olen aina­kin itse ovi­mie­he­nä saa­nut ilmais­li­put kaik­kiin pyy­tä­mii­ni klas­si­sen musii­kin kon­sert­tei­hin. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että osa ovi­mie­his­tä istuu sisäl­lä salis­sa kon­sert­tien aika­na, jol­loin musiik­kia pää­see kuun­te­le­maan työn­kin puo­les­ta. Suosittelen!

  69. Nyt tar­vi­taan hiu­kan sora­ää­niä! RSO:n kau­de­na­loi­tus­kon­ser­tin jäl­keen on sanot­ta­va, että akus­tiik­ka on pet­ty­mys. Sitä heh­ku­tet­tiin lii­kaa, sil­lä täy­del­li­nen se huo­nol­la pai­kal­la istu­val­le ei todel­la­kaan ole. Edes­sä RSO:n viu­lu­jen soin­ti ei usein­kaan kor­via hive­le, eikä “tai­vaal­lis­ta kim­mel­lys­tä” (jon­ka­lai­nen on esim. Concert­ge­bouw’s­sa on) täs­sä salis­sa kuul­lut, aina­kaan huo­nol­la pai­kal­la. Joko RSO viu­lu­jen pitää soit­taa aivan toi­sin, kor­va­ni ovat homees­sa tai asia on näin.

  70. Tänään on uuti­soi­tu, että Tam­pe­re-talon akus­tiik­ka on saa­nut salin soi­maan. Kat­toon ja sei­niin on asen­net­tu lii­ku­tel­ta­via hei­jas­tin­le­vy­jä. Aamu­leh­den artik­ke­lis­sa muu­tos­ta kuva­taan Musiik­ki­ta­lon kaltaiseksi.

    Fil­na­dia­ta­lon akuus­tiik­ka voi­ta­nee kor­ja­ta samal­la meto­dil­la ja akus­tiik­ka-ele­men­nien ohjat­ta­vuus mah­dol­lis­tai­si vie­lä opti­maa­lis­ten äänio­lo­suh­tei­den luo­mi­sen eri­lai­sia tilan­tei­tä ja ääni­maa­il­mo­ja varten. 

    Täs­sä oli­si myös lupaa­va voice how ‑vien­ti­tuo­te.

    1. Evert,
      Fin­lan­dia­ta­los­sa ei tarv­biot­si­si kuin siir­tää sei­niä niin, että viuh­kan muo­toi­ses­ta salis­ta tulaa suorakulmainen…

  71. Yhden kon­ser­tin koke­muk­sel­la oma mie­li­ku­va­ni oli myös, että viu­lu­jen soin­ti on OK, mut­tei eri­tyi­sen tai­an­omai­nen. Sen sijaan vas­ket ja mata­lat jouset toi­mi­vat lois­ta­vas­ti. Tar­vi­taan enem­män aikaa totut­te­luun. Fin­lan­dia-talos­sa soit­ta­nut jousis­to on oppi­nut puser­ta­maan lii­kaa. Kun luot­ta­mus tilaan kas­vaa, avau­tuu myös sointi.

  72. Lee­na: “Kaik­ki RSO:n kon­ser­tit voit kuun­nel­la suo­ri­na lähe­tyk­si­nä Ylen Radio 1:ltä.”

    Ihan kiva, mut­ta vie­lä kun sai­si FLACit saman tien jon­ne­kin nou­det­ta­vak­si. Jos veron­mak­sa­jal­le ei jää talos­ta ja esi­tyk­sis­tä käteen kuin las­ku ja ei-oota lip­pu­tis­kil­lä, on hyö­ty-hin­ta­suh­de tur­han huono.

  73. Loh­dul­lis­ta, että Töö­lön­lah­den län­si­ran­nan laa­tik­ko­ky­län sisäl­löt sen­tään hur­maa­vat. HS 7.10.2011 Kult­tuu­ri: Kuin istui­si para­tii­sis­sa — ulko­mai­den mediat heh­kut­ta­vat Musiik­ki­ta­lon musiik­kia (ja anta­vat ark­ki­teh­tuu­rin anteek­si nimi­tel­ty­ään sitä “autiok­si auto­kau­pak­si” — toden tot­ta, kuvan uskoi­si hel­pos­ti ole­van Hert­to­nie­men auto­kaup­pa-alu­eel­ta). Pan­naan tähän laa­tik­ko­ky­läl­le ver­tai­luk­si link­ki Sevil­lan para­sol­liin (johon puu­osat toi­mit­ti ja val­mis­ti Suo­men Met­sä­liit­to Sak­san teh­tail­la, jos­ta ker­toi Uusi Suo­mi 5.10.2011).

    Osmo, mitä arve­let, onko Hel­sin­gis­sä yli­pää­tään mah­dol­lis­ta raken­taa mui­ta kuin laa­ti­koi­ta? Istuu­ko kau­pun­gin tyr­mäy­se­li­mis­sä vir­ka­mie­hiä tyr­mää­mäs­sä kai­ken muun? Muu­al­la Suo­mes­sa­han on sen­tään jotain: Tam­pe­reel­la Met­so-kir­jas­to ja Kot­kas­sa Meri­kes­kus Vel­la­mo. Hel­sin­gis­sä on yksi, Kias­ma, ja sitä­kin hau­ku­taan olan takaa koko ajan.

  74. Ei fin­lan­dia-talon mata­la­kat­tois­ta viuh­ka­mais­ta pit­kää luo­laa voi­tai­si kor­ja­ta akus­ti­ses­ti kuin mas­sii­vi­ses­ti beto­ni­ra­ken­tei­ta pur­ka­mal­la. Samal­la mitä ilmei­sim­min muut­tui­si koko Fin­lan­dia-talon ulkonäkö.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.