Avainsana: _

Kolum­ni Helsin­gin Uuti­sis­sa ja muis­sa Lehtiy­htymän pääkaupunkiseudul­la ilmestyvis­sä lehdis­sä 15.2.2008

Välil­lä olisi hyvä pysähtyä miet­timään, mitä kaikkea veron­mak­sajien pitää tukea. Helsin­ki on kat­sonut oikeak­si tukea avokä­tis­es­ti Tal­in Golfia. Asi­aa kan­nat­taisi nyt tarkastel­la peri­aat­teel­liselta kannal­ta. His­to­ri­al­lis­es­ti arvokkaan Tal­in kar­tanon alueen vuokra­sopimus on päättymässä.

Seu­ra mak­saa tuos­ta sato­jen miljoonien euro­jen arvois­es­ta alueesta vain muu­ta­man tuhan­nen euron vuo­sivuokraa. Muista syr­jäisem­min sijait­se­vista ken­tistä mak­se­taan yli satak­er­taista vuokraa kaupungille. Nekin mak­sa­vat kuitenkin vain euron neliöltä vuodessa. Jat­ka lukemista “Mitä veron­mak­sajien tulee tukea?”

Tele­vi­sios­sa haas­tatelti­in aamul­la kah­ta Attacin aktivis­tia, jot­ka ker­toi­vat, miten kulut­ta­jaboikot­ti voi vaikut­taa sel­l­aiseen puolirikol­liseen toim­intaan kuin oli Nokian Bochumin tehtaan siir­to Roma­ni­aan. Sak­sas­sa tämä siir­to on aiheut­tanut tun­netusti raivoa, Roma­ni­as­sa Nokian tehdas­ta odote­taan kuin kuu­ta nou­se­vaa osoituk­se­na parem­mas­ta tule­vaisu­ud­es­ta. Jat­ka lukemista “Attac vaatii Noki­aa ulos Romaniasta!”

Helsin­gin Sanomien rikos­ti­las­tot toi­vat mieleeni taas kysymyk­sen, joi­ta olen poht­in­ut pitkään. Raiskaus on inhot­ta­va rikos, jos­ta jää läh­es aina tek­i­jästä todis­teek­si solu­ja. Tieto­suo­javä­ki on tästä kauhuis­saan, mut­ta jos meil­lä olisi rek­ister­it geneet­ti­sistä sor­men­jäljistä, tek­i­jä selviäisi aina. Olen ymmärtänyt, että koko geenikart­taa ei sil­loin rek­isteröitäisi perin­nöl­li­sine sairauksi­neen, vaan pieni pätkä “hyödytön­tä” infor­maa­tio­ta. Toki sitä voitaisi­in käyt­tää muunkin rikol­lisu­u­den selvit­tämiseen, mut­ta en oikein ymmärrä,mitä vikaa siinä on, jos poli­isi saa rosvot kiinni.

Blogilla on ollut vähän hil­jaista. Se johtuu siitä, että min­ul­la oli pieni lkop­pukiri saa­da valmi­ik­si kir­ja viimekeväis­es­tä pyöräilystäni Tallinnas­ta Niz­za­an. Kir­ja on nyt pai­jnos­sa ja ilmestyy tämän kuun lopulla.

Esi­makua kir­jaan saa alla olev­as­ta linkistä.

Fil­lar­il­la Nizzaan

Käväisin tiis­taina Vaasas­sa puhu­mas­sa. Kahdek­san tun­tia junas­sa ja vajaat kak­si tun­tia per­il­lä. Lentäenkin olisin saanut tul­la, mut­ta menen mielu­um­min junal­la,. lentomat­ka kestää kak­si tun­tia ja se kak­si tun­tia on kokon­aan huk­ka-aikaa. Juna on hyvä paik­ka työsken­nel­lä läp­pärin kanssa.

Tämänker­taisen urputuk­sen aiheeni on, ettei VR ole oikein oival­tanut, mil­laisen valtin läp­pärit sille tar­joa­vat sekä suh­teessa lentokoneeseen että ennen kaikkea autoon. Autossa kun ei voi tehdä mitään. Jat­ka lukemista “Toimis­to­vaunu­ja juni­in tai edes pistorasioita!”

Muinaisille suo­ma­laisille karhu oli niin suuri kauhis­tus, ettei sanaakaan voin­ut sanoa ääneen, vaan kek­sit­ti­in mesikämme­nen kaltaisia kier­toil­mauk­sia. Har­ry Pot­teris­sa Volde­mort oli niin paha, että hän­tä kut­sut­ti­in nimel­lä hän-joka-jääköön-nimeämättä.

Tämä tuli mieleeni, kun kir­joitin kolum­nia van­hus­ten­hoi­dos­ta ja kom­men­taat­tori ker­toi, ettei sana van­hus ole nyky­maail­mas­sa sopi­va asi­aan liit­tyvien kiel­teis­ten kon­no­taa­tioiden vuok­si. Jat­ka lukemista “Kier­toil­mauk­set ovat loukkaavia”

Verot­ta­ja hyväksyy verot­tomak­si kor­vauk­sek­si oman auton käytöstä 44 sent­tiä kilo­metri. Siis 4400 euroa kymmeneltä tuhan­nelta kilo­metriltä ja 22 000 euroa 50 000 kilometriltä.

Eräs kan­sain­välisen yri­tyk­sen johto­por­taas­sa työsken­televä tut­ta­vani valit­ti, että hei­dän yhtiössään myyn­timiehet ovat otta­neet tämän palkan­lisäk­si pyrkien aja­maan niin paljon kuin mah­dol­lista. Jos heil­lä on keik­ka Hämeen­lin­naan ja Lah­teen, he käyvät niiden välis­sä Helsingis­sä vain saadak­seen matkamit­tarin hyrräämään. Jos samaan paikkaan menee kak­si, molem­mat aja­vat omil­la autoil­laan vaik­ka peräkkäin. Jat­ka lukemista “Oman auton käyttökorvaus”

Tähän asti turve uusi­u­tu­vak­si ‑liike on läht­enyt siitä, että turve tulee luokitel­la uusi­u­tu­vak­si, kos­ka turvesuot muo­dosta­vat nielun. Tuon nielun ver­ran Suomel­la olisi oikeus päästää ilmake­hään turvesoiden hiiltä, kuu­luu tämä legal­isti­nen argu­ment­ti. Mar­gin­aal­i­tarkastelun mukaan tämä argu­ment­ti ei päde, kos­ka toisin kuin met­sä, suot toimi­vat nielu­na, vaik­ka satoa ei kor­jat­taisi. Turpeen polt­to lisää ilmake­hän hiilid­iok­sidim­näärää ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, ettei turvet­ta poltettaisi.

Uusim­mas­sa argu­men­toin­nis­sa tämä asetel­ma on kään­tynyt päälaelleen. Sen mukaan Suomen turve­varat eivät olekaan nielu vaan päästölähde. Jat­ka lukemista “Turpeen uusi­u­tu­mi­nen muut­tuu vain monimutkaisemmaksi”

Puolue­tove­r­ieni kauhuk­si jatkan vihrei­den itses­tään­selvyyk­sien kyseenalaistamista.

Kuulin viime viikol­la, että Sak­sas­sa, joka on rak­en­tanut paljon tuulivoimaa ja jos­sa verkkoy­htiöi­den on ostet­ta­va tuulisähköä kiin­teäl­lä hin­nal­la markki­nati­lanteesta riip­pumat­ta, tuulisi­na aikoina ydin­voimalaitok­set pudot­ta­vat tehoaan tehdäk­seen tilaa taval­lista suurem­malle tuulisähkön tuotan­nolle. En tiedä, kuin­ka suuri osa tuulivoimaloiden tuotan­nos­ta haaskau­tuu tähän, mut­ta se osa tuuliener­gias­ta on aivan hukkaan heit­et­tyä. Olisi jopa parem­pi juok­sut­taa vesivoimalois­sa vet­tä ohi tur­bi­inien, mut­ta siihen taas eivät vihreän sähkön markki­nat yllytä. Jat­ka lukemista “Tuulisähkön aht­a­mi­nen verkkoon”

Teol­lisu­us­maid­en pitäisi sopia, että ne nos­ta­vat öljy­tuot­tei­den kulu­tusvero­ja tun­tu­vasti. Tämä voi kuu­lostaa äkkiseltään hölmöltä, kun hin­ta on muutenkin nopeas­sa nousus­sa. Veron tarkoi­tus ei olisi nos­taa kulut­ta­jahin­to­ja, vaan ohja­ta hin­nan­nousus­ta koitu­vat voitot kulut­ta­ja­maid­en hal­li­tuk­sille. Jat­ka lukemista “Öljyn kulu­tus­ta pitäisi verot­taa ankarasti”